KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura Ry 2X 1 ● 2019 Sisältö Pääkirjoitus
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura ry 2x 1 ● 2019 Sisältö Pääkirjoitus ................................................................................ 3 Kulhon kartano, osa 2 ................................................................ 5 Elämää Kakskerrassa ................................................................ 25 Järvistensaari Satavan kupeessa - Niittyjä, torppia, huviloita ..................................................... 27 Mielikuvia Kakskertaseurasta .................................................. 32 Kakskerran VPK:lle uusi paloasema, 80-vuotisjuhla ja uudet haasteet ..................................................................... 36 Kakskertapäivät 2019 ............................................................... 40 Tapahtumakalenteri - Kesä ja syksy 2019 ................................. 42 Kakskerran kalliokaiverrukset................................................... 44 2x-lehden toimitus ................................................................... 56 Liity nyt jäseneksi ..................................................................... 57 Kakskertaseura ry ja hallitus .................................................... 58 Kakskertaseuran myyntituotteet .............................................. 59 Kuva: Mirja Rakkolainen. Kansikuva: Kansallisarkisto, digitoidut aineistot/Kuva Jarkko Koskinen. 2 2X KESÄKUU 2019 Päätoimittaja Raimo Västinsalo Pääkirjoitus Muistoja lapsuudesta kan kesäkaupalta haettiin tavaraa, kah- vuosikymmeniä sitten vikin myllättiin hienoksi. Ensimmäisillä Kakskerran kunnan ajoilta kerroilla annoin äidin antaman ostoslis- tan myyjälle ja jäin odottelemaan. Pal- kaksi ostosreissuista sai hedelmäaskin, Nikkilän kylän posti tuli yhteen laatik- siitä pitikin riittää sitten viikoksi - kesällä koon tien pieleen yleensä hevoskyydillä. sai eskimopuikon, se kului nopeammin. Viimeinen lajittelu tapahtui laatikolla, kun jokainen selasi omat postit ja näki Mummo kun tuli käymään, hän osal- samalla mitä postia naapurille tuli. Tal- listui talon töihin tai laittoi ruokaa, jotta viasuttavia talouksia oli 7 – 8 kappaletta, äitini pääsi ulkotöihin. Kävipä hän met- postinumeroa ei ollut, lapussa luki Nik- sässä hakemassa ”kraakuja” eli luutatar- kilä Satava. Joskus posti seikkaili jossain peita ja minä pompin perässä. Pihassa itäisellä Uudellamaalla Nikkilän pitäjäs- valmistui muutama luuta hetkessä, vie- sä. Puhelimia ei ollut kuin harvassa ja restä seurasin ja tallensin nuppiini ja numerotkin olivat yksi- tai kaksinume- osaisin jos tarve tulisi. Kiikkustuolissa roisia, keskus oli Kokon Lempin kotona. Sitä lapsena ihmettelin, kun hän niitä piuhoja vaihteli paikasta toiseen. Kaupassa käynti tapahtui pääasiassa myymäläautolla, joka pysähtyi Nikkilän aitan kulmalla keskiviikkoisin ja lauantai- sin. Autolta ostettiin kaikki ruokatavarat, tarjouksia ei tainnut pahemmin olla ja mitä ei löytynyt, tilattiin seuraavaan ker- taan. Talvella, kun appelsiinit tulivat, niin ostettiin koko puulaatikko kotiin ja kyllä maistui. Toki joskus käytiin pyörällä myös kyläkaupalla, silloinen Osuuskaup- pa. Kesäaikaan myös metsän läpi Artu- Kuva: Tuire Lindqvist 2X KESÄKUU 2019 3 mummo leikkasi matonkuteita ja kun työ perässä hiihtäjiä oli kymmenittäin, kuka keskeytyi, kädet menivät ristiin ja peu- niitä kaikkia laski, pitkä oli jono. Latuja kalot alkoivat pyöriä, siitä äiti tiesi että hiihdeltiin sitten koko talvi, mitäpä sitä on kahviaika. muutakaan. Kesäisin harvennettiin sokerijuurikas- Nyt kun eletään tässä ajassa, ovat saa- ta, se oli kaikkein vastenmielisintä työtä, ret paljon muuttuneet, ei kuljeta enää kaikki muu kyllä kävi. Kerrankin kävi, että samoja polkuja metsässä eikä tehdä oli sovittu poikien kanssa kalastuskilpai- samoja latuja kuin ennen. Paljon on vuo- lu rantaan ja sinne kyllä piti päästä. Pel- sien varrella rakennettu, kotitielläkin on lolla minulle tuli hirveä jano ja sain luvan entiset huvilat jo muutettu omakotita- mennä sisälle juomaan, metsän kautta loiksi. Liikenne on kasvanut moninker- talutin pyörän ja rantaan. Pikkasen tuli taiseksi, työ ja harrasteet pistävät ajele- palautetta ja seuraavana päivänä har- maan, ennen ne olivat paljolti kotinur- vennusurakkaa oli kahden päivän edes- killa. Muutoksia on tapahtunut paljonkin tä, mutta kilpailun voitto tuli. Yksi työ oli ja pääasiassa hyviä asukkaille. erityisen mieluisa, se kun kuskasin tinki- maitoa kesäasukkaille aamuin illoin pol- Viimeisempänä uusi paloasema palaa kupyörällä. Siinä kun oli viisikin kannua juurilleen Kaivoisten kylään. sarvissa kerralla, niin siinä sai jo kivan tilin kuun lopulla. Hyvää kesää kaikille saarille! Osallistukaa teille järjestettyihin tapah- Lapsuudesta muistan, kun seurainta- tumiin! lon urheilukenttää rakennettiin, olin siellä isän matkassa mukana. Töihin en toki saanut osallistua, jotain rimanpätkiä kanniskelin, muuten taisin olla enem- mänkin tiellä, kun testasin keskeneräisiä suorituspaikkoja. Päivän paras hetki oli, kun nostettiin eväsreppu ojan pohjalta ja alettiin syömään. Talolla oli siihen ai- kaan neljät kisat vuodessa. Hiihto -, si- sähyppy-, mastojuoksukilpailut ja kentän valmistuttua kolmiottelut ja 1500 m juoksu. Kilpailuista ilmoitettiin muuta- malla lapulla kylillä ja pylväissä, osallis- tujia riitti. Niitä tummuneita alpakkalu- sikoita taitaa vielä jostain löytyä. Kilpai- luladut tehtiin talkoilla, ne kiersivät pit- kin Satavan metsiä ja peltoja. Talkoissa 4 2X KESÄKUU 2019 Kaarin Kurri Kulhon kartano, osa 2 – säätyläisten sivukartano, upseerien palkkaetu ja vuokralaisten mallitila dellisessä 2X-lehdessä aloitettu juttusarja, jonka tavoitteena on Evauhdittaa Kulho-historiikin tekoa, jatkuu nyt Kulhon huviloiden, kartanon poikakotikauden ja saaren kesäsiirtoloi- den tiiviillä esittelyllä. Kulhon saaren 1800-luvun lopulla alkanut huvilakult- tuuri on huomattavan monivivahteinen, joten tässä yhteydessä sitä on mahdol- lista avata ainoastaan alustavasti. Huviloihin, joista monet palvelivat myös kesäsiirtoloina, saa ennakkokurkis- tuksen osallistumalla kesäkuussa (15.6.2019) järjestettävään kotiseuturet- keen. Kulho on Kakskertaseuran vuoden 2019 kylä. Kulhon vanhoja huviloita Kulhon saaren itäpäähän rakennettiin laivalaituri viimeistään 1860-luvulla. Vuosisadan lopulla siitä tuli höyrylaivo- jen vakinainen pysähdyspaikka, mikä luonnollisesti loi hyvät edellytykset ke- Teeriniemen kärjessä sijainnut höyrylaivalaituri odotushuoneineen ja saunoineen 1930-luvun säasutukselle. Kulho oli tällöin vuokrat- vaihteessa. Turun kaupunginarkisto, reprokuva tuna Kakskerran kunnallislautakunnan Leif Kronberg (LK). 2X KESÄKUU 2019 5 esimiehen tehtävää hoitaneelle Emil sivat pääsaaren yhteyteen maatuneiden Engblomille, joka solmi ensimmäiset Ruusuholman ja Isokarin eli Karjaluodon vuokrasopimukset huvilatonteista jo rannoilla Kulhon länsipäässä. Haapakan- 1890-luvulla. Huviloita käsiteltiin asia- kare, Mäntylä, Ruusuholma, Rantakallio, kirjoissa usein mäkitupina, sillä kruu- Kuusiniemi, Kuusikko, Lähteenmäki, nunvirkatalon vuokraaja saattoi ilman Kuusimäki, Kuusikallio sekä Kuusela mer- rajoituksia perustaa vuokraamalleen kittiin karttaan päänumerolla 2 ja Pirtti- tilalle mäkitupia. Vielä vuosiksi 1917– mäki, Kalliomäki, Niemelä, Kariniemi 1921 vuokrasopimuksia jatkettaessa sekä Länsiranta numerolla 3. Kulhon käytettiin niin huviloista kuin kalastajien virkatalon rekisterinumero oli 1 ja Vuok- paikoista nimitystä mäkitupa-alue. Vas- kolan asuntotilan 4. Näiden lisäksi vuo- ta vuodesta 1926 vapaa-ajan asumukset den 1916 kartassa on muutama Kulhon saivat virallisissa asiakirjoissa huvilasta- pääsaarelle merkitty uusi tontti, jotka tuksen. myöhemmin saivat nimet Salmela, Tyy- nelä, Tähtiniemi ja Hiekkapohja. Virkatalon vuokraajat saattoivat tehdä sopimuksia huvilanomistajien kanssa Vanhoille kalastajatorpille kuului myös ainoastaan oman vuokrasopimuksensa viljelyksiä. Vuonna 1929 erotettiin Kul- puitteissa. Kulhon virkatalon vuokraso- hon tilasta Maaherran päätöksellä Ruu- pimusjakson katkeaminen osui vuoteen suholman perintötalo n:o 2, joka jaettiin 1917, jolloin Suomi itsenäistyi. Valtio samalla kolmeen osaan, Ruusuholmaan, jatkoi huvilanomistajien vuokrasopimuk- Kuuselaan ja Mäntylään (Isokariin?). sia aluksi kolmen vuoden jaksoissa. Hu- vilanomistajien asema ja rantojen suun- Huvilatonttien lunastaminen itsellisik- nitelmallinen hyödyntäminen oli kuiten- si tuli mahdolliseksi vasta 1930-luvun kin otettu tarkasteluun jo ennen vuok- alussa. Vuosina 1933–1935 suoritetussa rakauden päättymistä. maajaossa muodostettiin ensin Nieme- län perintötila R:no 3, joka samalla jaet- Vuonna 1916 maanmittari J. O. Ham- tiin viiteen tonttiin (Pirttimäki, Kalliomä- maren mittasi Kulhon yksinäisen sotilas- ki, Niemelä, Kariniemi sekä Länsiranta). virkatalon tilukset virkatalon vastaista Vastaavaa jakomenettelyä sovellettiin käyttämistä varten. Karttaan merkittiin myös muihin, jotka halusivat lunastaa jo aiemmin rakennettujen huviloiden – vuokratontit omiksi. Kaupunki lunasti Bråvallan, Tallbackan, Nybackan, Klint- vuonna 1936 vuokraamansa tilukset torpin, Grönbergan, Tamminiemen ja valtiolta. Vuonna 1944 muodostettiin Bergbackan tontit sekä kolmen torpparin Tamminiemen perintötila R:no 6, joka tai mäkitupalaisen – Ruusuholman, Kuu- jaettiin neljään osaan (Tamminiemi, Lin- selan ja Mäntylän – tilukset. Näiden li- navuori, Nybacka ja Grönberga). Suurin säksi rannoille merkittiin 15 nimeltä osa huvilanomistajista halusi kuitenkin mainittua uutta palstaa. Ne kaikki sijait- jatkaa vuokralaisina. Heidän sopimuk- 6 2X KESÄKUU 2019 Veistonopettaja Mårten Ingmanin 1890-luvun puolivälissä rakentama Bråvallan