KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura Ry 2X 1 ● 2019 Sisältö Pääkirjoitus

KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura ry 2x 1 ● 2019 Sisältö Pääkirjoitus...... 3 Kulhon kartano, osa 2...... 5 Elämää Kakskerrassa...... 25 Järvistensaari Satavan kupeessa - Niittyjä, torppia, huviloita ...... 27 Mielikuvia Kakskertaseurasta ...... 32 Kakskerran VPK:lle uusi paloasema, 80-vuotisjuhla ja uudet haasteet...... 36 Kakskertapäivät 2019...... 40 Tapahtumakalenteri - Kesä ja syksy 2019...... 42 Kakskerran kalliokaiverrukset...... 44 2x-lehden toimitus...... 56 Liity nyt jäseneksi...... 57 Kakskertaseura ry ja hallitus...... 58 Kakskertaseuran myyntituotteet...... 59

Kuva: Mirja Rakkolainen. Kansikuva: Kansallisarkisto, digitoidut aineistot/Kuva Jarkko Koskinen.

2 2X KESÄKUU 2019 Päätoimittaja Raimo Västinsalo

Pääkirjoitus

Muistoja lapsuudesta kan kesäkaupalta haettiin tavaraa, kah- vuosikymmeniä sitten vikin myllättiin hienoksi. Ensimmäisillä Kakskerran kunnan ajoilta kerroilla annoin äidin antaman ostoslis- tan myyjälle ja jäin odottelemaan. Pal- kaksi ostosreissuista sai hedelmäaskin, Nikkilän kylän posti tuli yhteen laatik- siitä pitikin riittää sitten viikoksi - kesällä koon tien pieleen yleensä hevoskyydillä. sai eskimopuikon, se kului nopeammin. Viimeinen lajittelu tapahtui laatikolla, kun jokainen selasi omat postit ja näki Mummo kun tuli käymään, hän osal- samalla mitä postia naapurille tuli. Tal- listui talon töihin tai laittoi ruokaa, jotta viasuttavia talouksia oli 7 – 8 kappaletta, äitini pääsi ulkotöihin. Kävipä hän met- postinumeroa ei ollut, lapussa luki Nik- sässä hakemassa ”kraakuja” eli luutatar- kilä Satava. Joskus posti seikkaili jossain peita ja minä pompin perässä. Pihassa itäisellä Uudellamaalla Nikkilän pitäjäs- valmistui muutama luuta hetkessä, vie- sä. Puhelimia ei ollut kuin harvassa ja restä seurasin ja tallensin nuppiini ja numerotkin olivat yksi- tai kaksinume- osaisin jos tarve tulisi. Kiikkustuolissa roisia, keskus oli Kokon Lempin kotona. Sitä lapsena ihmettelin, kun hän niitä piuhoja vaihteli paikasta toiseen.

Kaupassa käynti tapahtui pääasiassa myymäläautolla, joka pysähtyi Nikkilän aitan kulmalla keskiviikkoisin ja lauantai- sin. Autolta ostettiin kaikki ruokatavarat, tarjouksia ei tainnut pahemmin olla ja mitä ei löytynyt, tilattiin seuraavaan kertaan. Talvella, kun appelsiinit tulivat, niin ostettiin koko puulaatikko kotiin ja kyllä maistui. Toki joskus käytiin pyörällä myös kyläkaupalla, silloinen Osuuskaup- pa. Kesäaikaan myös metsän läpi Artu- Kuva: Tuire Lindqvist

2X KESÄKUU 2019 3 mummo leikkasi matonkuteita ja kun työ perässä hiihtäjiä oli kymmenittäin, kuka keskeytyi, kädet menivät ristiin ja peu- niitä kaikkia laski, pitkä oli jono. Latuja kalot alkoivat pyöriä, siitä äiti tiesi että hiihdeltiin sitten koko talvi, mitäpä sitä on kahviaika. muutakaan.

Kesäisin harvennettiin sokerijuurikas- Nyt kun eletään tässä ajassa, ovat saa- ta, se oli kaikkein vastenmielisintä työtä, ret paljon muuttuneet, ei kuljeta enää kaikki muu kyllä kävi. Kerrankin kävi, että samoja polkuja metsässä eikä tehdä oli sovittu poikien kanssa kalastuskilpai- samoja latuja kuin ennen. Paljon on vuo- lu rantaan ja sinne kyllä piti päästä. Pel- sien varrella rakennettu, kotitielläkin on lolla minulle tuli hirveä jano ja sain luvan entiset huvilat jo muutettu omakotita- mennä sisälle juomaan, metsän kautta loiksi. Liikenne on kasvanut moninker- talutin pyörän ja rantaan. Pikkasen tuli taiseksi, työ ja harrasteet pistävät ajele- palautetta ja seuraavana päivänä har- maan, ennen ne olivat paljolti kotinur- vennusurakkaa oli kahden päivän edes- killa. Muutoksia on tapahtunut paljonkin tä, mutta kilpailun voitto tuli. Yksi työ oli ja pääasiassa hyviä asukkaille. erityisen mieluisa, se kun kuskasin tinki- maitoa kesäasukkaille aamuin illoin pol- Viimeisempänä uusi paloasema palaa kupyörällä. Siinä kun oli viisikin kannua juurilleen Kaivoisten kylään. sarvissa kerralla, niin siinä sai jo kivan tilin kuun lopulla. Hyvää kesää kaikille saarille! Osallistukaa teille järjestettyihin tapah- Lapsuudesta muistan, kun seurainta- tumiin! lon urheilukenttää rakennettiin, olin siellä isän matkassa mukana. Töihin en toki saanut osallistua, jotain rimanpätkiä kanniskelin, muuten taisin olla enem- mänkin tiellä, kun testasin keskeneräisiä suorituspaikkoja. Päivän paras hetki oli, kun nostettiin eväsreppu ojan pohjalta ja alettiin syömään. Talolla oli siihen aikaan neljät kisat vuodessa. Hiihto -, si- sähyppy-, mastojuoksukilpailut ja kentän valmistuttua kolmiottelut ja 1500 m juoksu. Kilpailuista ilmoitettiin muuta- malla lapulla kylillä ja pylväissä, osallistujia riitti. Niitä tummuneita alpakkalu- sikoita taitaa vielä jostain löytyä. Kilpai- luladut tehtiin talkoilla, ne kiersivät pit- kin Satavan metsiä ja peltoja. Talkoissa

4 2X KESÄKUU 2019 Kaarin Kurri

Kulhon kartano, osa 2

– säätyläisten sivukartano, upseerien palkkaetu ja vuokralaisten mallitila

dellisessä 2X-lehdessä aloitettu juttusarja, jonka tavoitteena on Evauhdittaa Kulho-historiikin tekoa, jatkuu nyt Kulhon huviloiden, kartanon poikakotikauden ja saaren kesäsiirtoloi- den tiiviillä esittelyllä. Kulhon saaren 1800-luvun lopulla alkanut huvilakult- tuuri on huomattavan monivivahteinen, joten tässä yhteydessä sitä on mahdol- lista avata ainoastaan alustavasti.

Huviloihin, joista monet palvelivat myös kesäsiirtoloina, saa ennakkokurkis- tuksen osallistumalla kesäkuussa (15.6.2019) järjestettävään kotiseuturet- keen. Kulho on Kakskertaseuran vuoden 2019 kylä.

Kulhon vanhoja huviloita Kulhon saaren itäpäähän rakennettiin laivalaituri viimeistään 1860-luvulla. Vuosisadan lopulla siitä tuli höyrylaivo- jen vakinainen pysähdyspaikka, mikä luonnollisesti loi hyvät edellytykset ke- Teeriniemen kärjessä sijainnut höyrylaivalaituri odotushuoneineen ja saunoineen 1930-luvun säasutukselle. Kulho oli tällöin vuokrat- vaihteessa. Turun kaupunginarkisto, reprokuva tuna Kakskerran kunnallislautakunnan Leif Kronberg (LK).

2X KESÄKUU 2019 5 esimiehen tehtävää hoitaneelle Emil sivat pääsaaren yhteyteen maatuneiden Engblomille, joka solmi ensimmäiset Ruusuholman ja Isokarin eli Karjaluodon vuokrasopimukset huvilatonteista jo rannoilla Kulhon länsipäässä. Haapakan- 1890-luvulla. Huviloita käsiteltiin asia- kare, Mäntylä, Ruusuholma, Rantakallio, kirjoissa usein mäkitupina, sillä kruu- Kuusiniemi, Kuusikko, Lähteenmäki, nunvirkatalon vuokraaja saattoi ilman Kuusimäki, Kuusikallio sekä Kuusela mer- rajoituksia perustaa vuokraamalleen kittiin karttaan päänumerolla 2 ja Pirtti- tilalle mäkitupia. Vielä vuosiksi 1917– mäki, Kalliomäki, Niemelä, Kariniemi 1921 vuokrasopimuksia jatkettaessa sekä Länsiranta numerolla 3. Kulhon käytettiin niin huviloista kuin kalastajien virkatalon rekisterinumero oli 1 ja Vuok- paikoista nimitystä mäkitupa-alue. Vas- kolan asuntotilan 4. Näiden lisäksi vuo- ta vuodesta 1926 vapaa-ajan asumukset den 1916 kartassa on muutama Kulhon saivat virallisissa asiakirjoissa huvilasta- pääsaarelle merkitty uusi tontti, jotka tuksen. myöhemmin saivat nimet Salmela, Tyy- nelä, Tähtiniemi ja Hiekkapohja. Virkatalon vuokraajat saattoivat tehdä sopimuksia huvilanomistajien kanssa Vanhoille kalastajatorpille kuului myös ainoastaan oman vuokrasopimuksensa viljelyksiä. Vuonna 1929 erotettiin Kul- puitteissa. Kulhon virkatalon vuokraso- hon tilasta Maaherran päätöksellä Ruu- pimusjakson katkeaminen osui vuoteen suholman perintötalo n:o 2, joka jaettiin 1917, jolloin Suomi itsenäistyi. Valtio samalla kolmeen osaan, Ruusuholmaan, jatkoi huvilanomistajien vuokrasopimuk- Kuuselaan ja Mäntylään (Isokariin?). sia aluksi kolmen vuoden jaksoissa. Hu- vilanomistajien asema ja rantojen suun- Huvilatonttien lunastaminen itsellisik- nitelmallinen hyödyntäminen oli kuiten- si tuli mahdolliseksi vasta 1930-luvun kin otettu tarkasteluun jo ennen vuok- alussa. Vuosina 1933–1935 suoritetussa rakauden päättymistä. maajaossa muodostettiin ensin Nieme- län perintötila R:no 3, joka samalla jaet- Vuonna 1916 maanmittari J. O. Ham- tiin viiteen tonttiin (Pirttimäki, Kalliomä- maren mittasi Kulhon yksinäisen sotilas- ki, Niemelä, Kariniemi sekä Länsiranta). virkatalon tilukset virkatalon vastaista Vastaavaa jakomenettelyä sovellettiin käyttämistä varten. Karttaan merkittiin myös muihin, jotka halusivat lunastaa jo aiemmin rakennettujen huviloiden – vuokratontit omiksi. Kaupunki lunasti Bråvallan, Tallbackan, Nybackan, Klint- vuonna 1936 vuokraamansa tilukset torpin, Grönbergan, Tamminiemen ja valtiolta. Vuonna 1944 muodostettiin Bergbackan tontit sekä kolmen torpparin Tamminiemen perintötila R:no 6, joka tai mäkitupalaisen – Ruusuholman, Kuu- jaettiin neljään osaan (Tamminiemi, Lin- selan ja Mäntylän – tilukset. Näiden li- navuori, Nybacka ja Grönberga). Suurin säksi rannoille merkittiin 15 nimeltä osa huvilanomistajista halusi kuitenkin mainittua uutta palstaa. Ne kaikki sijait- jatkaa vuokralaisina. Heidän sopimuk-

6 2X KESÄKUU 2019 Veistonopettaja Mårten Ingmanin 1890-luvun puolivälissä rakentama Bråvallan (Louhiranta) päähu- vila. Kuva LK 2019.

Veistonopettaja Mårten Ingmanin 1890-luvun puolivälissä rakentama Bråvallan (Louhiranta) päähu- vila. Kuva LK 2019. sensa uusittiin vuonna 1933, jolloin vuokra-ajaksi määritettiin 25 vuotta.

Vanhin Kulhon huviloista on Louhiran- ta, alkuperäiseltä nimeltään Bråvalla. Sen kansakoulun- ja veistonopettaja Mårten Ingman rakensi yhdessä vaimon- sa kanssa 1890-luvun puolivälissä Teeri- niemeen, höyrylaivalaiturin pohjoispuo- lelle. Ingmanin hirsirunkoinen huvila kohoaa merenpuoleisella kalliolla. Aika- Mårten Ingmanin laatima pohjapiirustus Kulhoon kaudelle tyypilliseen tapaan siinä on iso rakennettavaa huvilaa varten. Kansallisarkisto, lasiveranta, jonka katolla on alkujaan Turku. Kuva Kaarin Kurri (KK). ollut ullakkokerroksen makuuhuoneisiin liittyvä kuisti. Ilmeisesti 1900-luvun vaihteessa Ingman rakensi notkelmaan, pää- nan asumuksena ja keittiönä, mutta huvilan alapuolelle, toisen taitekattoisen lienee alkujaan itsellinen kesäasumus. huvilan (nykyinen Bråvalla). Se palveli Mårten Ingmanin huvilan tontin vuokra- myöhemmin kesäsiirtolan henkilökun- oikeus siirtyi hänen kuoltuaan perheen

2X KESÄKUU 2019 7 Ingmanien 1900-luvun alussa rakennuttama Brå- vallan toinen huvila, joka palveli myöhemmin kaupungin kesäsiirtolan keittiö- ja henkilökunnan asuintalona. LK 2019. lasten, Helge Mathias ja Erik Vilhelm Ingmanin, omistukseen vuonna 1938. Kaupunki osti Bråvallan huvilat vuokra- oikeuksineen ja rakennuksineen Ingma- neilta vuonna 1951.

Seuraavakin huvila, Tallbacka (Mänty- niemi), kohosi niin ikään saaren itäpää- hän. Sen rakennutti höyrylaivalaiturin Tallbacka (Mäntyniemi) 1900-luvun vaihteessa. Öljymaalaus A. Hindén. Yksityisomistus, kuva LK eteläpuolelle asioimisliikkeen omistaja 2019. Johan Emerik ja rouva Fanny Sundén, joilla oli kuusi lasta. Engblomin kanssa vuonna 1896 solmitun vuokrasopimuk- sen mukaan Sundénilla oli Ingmanin tavoin oikeus käyttää höyrylaivalaiturin yhteydessä ollutta saunaa. Tallbackan komean uusrenessanssityylisen huvilan suunnitteli turkulainen arkkitehti August Helenius. Vuonna 1918 Sundén myi huvilansa talonomistaja Konrad Bogellille, jolta se vuonna 1919 siirtyi johtaja Julius Janssonille. Vuonna 1941 Turun kaupun- August Heleniuksen vuonna 1896 laatimin suun- ki osti Janssonin huvilan irtaimistoineen nitelmin Sundéneille rakennettu Tallbackan eli 135 000 markalla. Mäntyniemen huvila. LK 2019.

8 2X KESÄKUU 2019 Kauppias Ernst Grönblomille vuonna 1908 rakennettu Klinttorp (nyk. Kuutinkulma). LK 2019.

Vuonna 1916 huvila siirtyi tirehtöö- ri Gustaf Robert Zetterille, jonka leski Signe Zetter myi sen vuonna 1930 Turun laatikkotehdas Oy:lle. Vuonna 1934 solmitun kaupan myötä huvilan omistajaksi tuli in- sinööri Hjalmar Ferdinand Erlandz, joka myi tontin rakennuksineen Vuonna 1908 valmistui niin ikään saa- vuonna 1961 Turun kaupungille. ren itärannalle Klinttorp (Linnavuori, nyk. Kuutinkulma), jonka laituriin höyry- Saaren etelärannalle kohosi ensimmäi- laiva alkoi saman tien poiketa. Sen ra- nen huvila – Grönberga – 1910-luvun kennutti Linnavuoren eli Klintin eteläsi- vaihteessa. Sen rakennutti Hjalmar Jär- vulle kauppias Ernst Grönblom. Vuonna vinen, joka huvilaa sanomalehti-ilmoi- 1916 Grönblom myi huvilansa lääninark- tuksella vuonna 1913 kaupatessaan ti- kitehti Johan Lybeckille, jonka perikun- tuleerasi itseään työmieheksi. Huvilan nalta se vuonna 1930 siirtyi kaupalla osti J. F. Walker, joka vuonna 1917 myi lääkäri Otto Valleniukselle. Vuonna 1934 sen konttoripäällikkö Oskari Lindénille. Vallenius myi huvilan lääkäri Lauri Järvi- Huvilasta käytettiin tällöin nimitystä Pel- selle, jolta se siirtyi vuonna 1942 insinöö- tola. Lindén nimesi paikan Grönbergaksi. ri Gösta Ferdinand ja vaimo Evy Katjana Hän myi sen vuonna 1929 konttoripääl- Erlandzille. Kaupunki osti Linnavuoren likkö Väinö Lindhtille, jolta se siirtyi Erlandzeilta vuonna 1953. vuonna 1938 lääketieteentohtori Elis Oskar Mustelinille. Kaupunki osti Grön- Kulhon kartanon vuokraajan Urho Nie- bergan Mustelinilta vuonna 1954. misen Bråvallan länsipuolelle vuonna 1913 rakennuttama Nybackan huvila Saaren etelärannan toinen huvila, joka (nyk. Uusimäki) on tiettävästi ainoa ke- on merkitty vuonna 1916 rantojen pals- sähuvila Suomessa, jonka runko on Ta- toitussuunnitelmakarttaan jo olemassa pani-laattaa. Tehtailija Juho Tapanin olevana, on Bergbacka eli Kalliomäki. 1910-luvun alussa patentoima reikäbe- Vanhin siitä säilynyt tieto on kuitenkin tonitiilirakenne on turkulainen erikoi- vasta vuodelta 1918, jolloin palstan suus, jota juuri tuolloin yritettiin saada vuokrasi agronomi Carl Johan Lindberg. markkinoille. U. Niemisen jugendtyyli- Vuonna 1930 huvilan osti kauppias Kus- nen huvila sai kunnian koristaa myös taa Emil Ailio, joka lunasti myös tontin Tapanin rautabetonitiiliesitteen kantta. valtiolta 19.680 markalla. Palsta käsitti

2X KESÄKUU 2019 9 Saaren pohjoisrannalla sijaitsevan Tamminiemen vaiheet alkavat ilmeisesti Kalliomäen tavoin vasta palstoituksen jälkeen. Ensimmäisen vuokrasopimuk- sen palstasta solmi vuonna 1918 liike- esimies Sigurd Lundgren, joka vuonna 1926 myi sen kellarimestari David Löf- grenille. Vuonna 1929 huvilan osti arkkitehti Erik Bryggman, jonka perheen ja Niemisen rakennuttama Tapani-laattarunkoinen sittemmin tyttären, sisustusarkkitehti Nybacka (Uusimäki) Juho Tapanin vuonna 1913 Carin Bryggmanin kesäkotina se palveli julkaiseman esitteen ”Käytännöllinen uutuus ra- aina 1990-luvun alkuun saakka. kennusalalla” kansikuva. Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot. Nykyisin huvilana tunnettu Vuokkola on entinen asuntotila. Sen vuokrasi vuonna 1918 samainen vanhempi maan- tuolloin noin 4 400 m2. Vuonna 1937 mittari John Oskar Hammarén, joka Ailio tarjoutui myymään huvilan tonttei- vuonna 1916 oli laatinut Kulhon palstoi- neen kaupungille 120 000 markan hin- tussuunnitelman. Hammarén myi pals- nasta. Tontilla oli tällöin kaksi pientä tan vuonna 1922 puutarhuri Artturi Jo- asuinrakennusta, kellari, sauna, vaja ja hannes Männistölle, joka puolisonsa uimahuone, joiden kaikkien katemateri- Elsan kanssa asui siellä vuoteen 1928, aalina oli semptaliini. Tilalla kasvoi 55 jolloin he muuttivat kaupunkiin. Män- omenapuuta. nistöt myivät Vuokkolan konttoristi Elis

Uusimäki nykyasussaan. LK 2019.

10 2X KESÄKUU 2019 Grönbergan vuoden 1910 vaihteessa valmistuneen huvilan omisti vuosina 1938-1954 lääkäri Oskar Mustelin, jonka vuonna 1935 rakennuttama purjealus tuli myöhemmin kuuluisaksi Göran Schildtin Daphnena. LK 2019.

Ekmanille, mutta hankkivat samaan ai- konstruktööri, konepiirustaja August kaan viereisen Tähtiniemen palstan ke- Erland Levanderille (arkkitehti Viljo Lait- säasunnokseen. 19.5.1928 päivätyn salmen isä). Levanderkaan ei pitänyt sitä kauppakirjan mukaan Vuokkolan asun- kauaa, vaan myi sen jo vuonna 1930 totila käsitti tuolloin yhdistetyn talous- ja konemestari Emil Richard Österholmille. asuinrakennuksen, saunarakennuksen, Vuonna1937 huvilan osti Turun kaupun- navetan aittoineen, kellarin va- jarakennuksineen sekä tonttia ympäröivän aidan. Kauppahinta oli 35 000 mk. Vuokkola siirtyi Ekmanin sisarenpojan Westin omistukseen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja on suvun omistuksessa yhä edelleen.

Kulhon pääsaarelle rakennettiin vuoden 1916 palstoituksen nojalla vielä kaksi huvilaa, Tyy- nelä ja Salmela. Tyynelän raken- Saaren pohjoisrannalle 1910-luvun lopulla rakennettu Tyynelä si insinööri Gunnar Wahlström, on herkkä esimerkki Kulhon rannoille tällöin kohonneista pie- jolta se vuonna 1922 siirtyi nistä, tarkoituksenmukaisista kesäasunnoista. LK 2019.

2X KESÄKUU 2019 11 ki lastensuojelukäyttöön. Österholmin 1921 palstan vuokraoikeus siirtyi kont- ja kaupungin välillä solmittu kauppa toristi Yrjö Holmstenille ja tältä jokusen käsitti huvilan, käymälän halkosuoji- vuoden jälkeen (1924) työnjohtaja Otto neen, säilytyskopin, laiturin ja uimahuo- Vilhelm Lehtoselle. Kaupungin omistuk- neen. seen Kariniemi siirtyi vuonna 1941.

Salmelan vuokrasi vuonna 1918 in- Kulhon huviloiden suunnittelijoista ei sinööri Eric W. Ingman, joka oli Levande- juurikaan ole säilynyt tietoja. Ainoat ra- rin tavoin konepaja Androksen (myöh. kennusaikaiset suunnitelmat, jotka tois- Andrée & Rosenqvist Oy) palveluksessa. taiseksi ovat löytyneet, liittyvät kahteen Vuonna 1924 hän myi sen varastonhoi- vanhimpaan huvilaan. Todennäköisesti taja Lars Engelbert Mattssonille, jolta se varakkaat omistajat, joihin kuului mm. vuonna 1941 siirtyi Turun kaupungin turkulaisia liikemiehiä ja konepajateolli- omistukseen 112.000 markan kauppa- suuden palveluksessa olleita insinöörejä, hinnasta. antoivat suunnittelutehtävän jollekin kaupungissa toimineelle arkkitehdille tai Tähtiniemi ja Pilkkumi edustavat Kul- rakennusmestarille. Tarjolla oli tuohon hon pääsaaren sitä harvalukuista huvi- aikaan myös runsaasti huviloiden malli- lakerrostumaa, joka on pysynyt yksityis- piirustuksia. Esimerkiksi Kustannusosa- omistuksessa. Tähtiniemen palstan keyhtiö Otavan vuonna 1913 järjestä- vuokrasi vuonna 1918 kamreeri ja vara- mään kilpailuun, joka koski pienten ke- hovioikeudenneuvos Assar Kalm. Vuon- säasuntojen piirustusten laatimista, jä- na 1927 se siirtyi Kalmilta varastonhoi- tettiin peräti 81 ehdotusta. Palkitut 12 taja Karl Jokiselle. Käytännössä palsta oli kilpailutyötä esiteltiin näyttävästi aika- kahdessa osassa vuodesta 1928 lähtien. kausilehdistössä. Mielenkiintoinen ja Virallinen jako toteutettiin vuonna 1933, toistaiseksi selvittämätön osuus on myös jolloin Tähtiniemestä erotettiin puolet, saaressa kesiään viettäneiden arkkiteh- Tähtiniemi I, varastonhoitaja Artturi tien, Johan Lybeckin ja Erik Bryggmanin, Männistölle. Toinen osa, Tähtiniemi II, mahdollinen panos. Mm. Erik Bryggma- sai vuonna 1967 tontin lunastuksen yh- nin työluettelossa esiintyy suunnittelu- teydessä nykyisen nimen Pilkkumi. Sekä kohteet Mattsonin huvila (1942) ja Zet- Tähtiniemen että Pilkkumin kesämökit terin sauna (1934), joita ei kuitenkaan on rakennettu vuonna 1928. ole pystytty liitämään Kulhoon. Oman kesäasuntonsa laajennuksen hän kuiten- Saaren länsikulmauksesta, Isokarin kin suunnitteli itse. rannalta, palstoitettu Kariniemi kuuluu niin ikään vuoden 1916 suunnitelman August Heleniuksen vuonna 1896 mukaisesti syntyneisiin huviloihin. Sen suunnittelema Tallbacka (Mäntyniemi) vuorasi vuonna 1918 varahovioikeuden- edustaa selkeästi 1800-luvun lopulle neuvos Waldemar Löfman. Jo vuonna tyypillistä isohkoa herrasväen puuleik-

12 2X KESÄKUU 2019 Kulhon saaressa on nykyisin 69 tonttia, joista suurimmalla osalla on kesäasunto. Kulhon pääsaarella on entisen virkatalon lisäksi 12 rakennettua tonttia, Karjaluodolla 32 ja Ruusuholmalla 8. Vuoden 1916 palstoitussuunnitelman mukaisesti syntyneitä pieniä kesähuviloita edustaa Niemelä, jonka kylkeen vuonna 1939 lisättiin 30 lapsen makuusali. Sen rakennutti 1910-luvun lopulla Turun teollisuuskoulun lehtori Arvid Hammaren. KL 2019. kauksin koristeltua huvilaa, jolle on vas- 1913). Yleinen piirre Kulhoon 1910-lu- tineita niin Ruissalossa kuin Hirvensalos- vun lopulla rakennetuille huviloille on sa. Sen varusteluun kuuluivat mm. me- pieni pohja-ala, jyrkän satula- tai man- relle avautuva veranta, joka oli osittain sardikaton suojaan rakennettu vinttiker- lasitettu ja osittain avonainen, sekä ros ja avara lasiveranta. Huviloiden pi- toisen kerroksen parveke. Bråvalla (nyk. hapiiriin pystytettiin tarpeelliset talous- Louhiranta), jota varten veistonopettaja rakennukset ja saunat. Ainakin Berg- Ingman laati myös itse ensimmäisen – backan (Kalliomäen) ja Nybackan huvi- toteuttamatta jääneen – piirustuksen, loissa, mutta mahdollisesti myös muis- on kooltaan vaatimattomampi. Siellä sakin oli rannalla uimahuone sekä väljyyttä haettiin sivurakennuksella (nyk. luonnollisesti laituri. Bråvalla), joka niin ikään sai edustalleen komean lasiverannan, ja jonka makuu- Kulhon vanhimmat kesäasukkaat kuu- huoneet parvekkeineen em. rakennus- luivat useimmiten virkamiesluokkaan, ten tavoin sijoitettiin ullakkokerrokseen. jotka näyttävät arvostaneen käytännöl- Suurehkoja herrasväen huviloita ovat lisiä, kohtuuhintaisia, kodikkaita ja tar- myös Klinttorp (nyk. Kuutinkulma, 1908), koituksenmukaisia huviloita. Grönberga (1910) ja Nybacka (Uusimäki,

2X KESÄKUU 2019 13 Kulhon Poikakoti 1926–1968

Kulhon virkatalovaihe päättyi konkreet- asunto. Talon alla olevat ikivanhat kella- tisesti vuonna 1920, jolloin Turun kau- rit uudistettiin mm. lattiaa alentamalla punki vuokrasi Kulhon yksinäistalon talouskäyttöön. Karjapihan lounaissivus- maineen ja rakennuksineen perustaak- tan väentupa korotettiin kaksikerroksi- seen sinne poikakodin ”kasvatuksellises- seksi ja sen suojiin tehtiin oppilaiden ti laiminlyötyjä” lapsia varten. Tila käsit- majoitustilat. Makasiiniin sijoitettiin ti tällöin 1870-luvulla arkkitehti F.A. varastotilojen lisäksi mm. puutyöluokka Sjöströmin piirustuksin uudistetun hirsi- ja sepän paja. Navetta kunnostettiin ja runkoisen päärakennuksen, tiilirunkoi- osa siitä erotettiin kanalaksi. sen väentuvan ja makasiinin, kivinavetan sekä 46 hehtaaria viljelymaata. Päära- Kulhon Poikakoti sai ensimmäiset kennus sijaitsi talouspihasta hieman asukkaansa helmikuussa 1925, jolloin erillään, merelle avautuvan mäenkum- Turun kaupungin kasvatuslautakunnan pareen eteläsivulla. Lisäksi saaressa oli aikoinaan Nauvoon perustama koulusiir- jokunen asutustila ja yksityishenkilöiden tola ja sen 14 oppilasta siirrettiin Kul- kartanosta vuokratuille tonteille raken- hoon. Poikakodin virallisena käynnisty- tamia kesähuviloita. misvuotena pidetään kuitenkin seuraava

Virkatalon vanhat rakennukset eivät sellaisenaan soveltuneet koulukotikäyt- töön, mutta tarjosivat riittävät raamit uudistukselle. Turun kaupungin raken- nuskonttorissa laadittiin vaihtoehtoisia muutossuunnitelmia, joista Kouluhalli- tus valitsi tarkoitukseen sopivimmat ja teki vuonna 1924 tukirahoituspäätök- sen, jonka nojalla muutostyöt saatiin käynnistettyä. Valtio vastasi osasta kus- tannuksia ja kaupunki kattoi loput. Turun apulaiskaupunginarkkitehtina tuolloin toiminut Harald Smedberg laati piirustukset, joiden mukaan rakennuksia korotettiin ja muokattiin poikakodin tarpeisiin. Koulu mitoitettiin 34 oppilaalle. Hirsirunkoisen päärakennuksen ensim- mäiseen kerrokseen sijoitettiin koulun opetus- ja toimistotilat, yläkertaan johtajan neljä huonetta ja keittiön käsittävä

14 2X KESÄKUU 2019 vuotta. Sosiaaliministeriö vahvisti tam- lui maanviljelys, karjanhoito, puutarhan- mikuussa 1926 Kulhon poikakodin ohje- hoito, puusepäntyöt, maalaus ja raken- säännöt ja kodin vihkiäisjuhlaa vietettiin nustyöt. Pääpaino suurella tilalla oli syyskuussa. Vuoden 1926 lopulla siellä luonnollisesti maataloudessa. Poikako- asui 23 oppilasta, jotka yhtä lukuun ot- din kivinavetassa oli 18 lypsävää lehmää tamatta olivat kotoisin Turusta. Suurin ja 250 Leghorn-rotuista kanaa. Hevosia osa lapsista tuli yksinhuoltajaperheistä, oli kuusi. Kahden hehtaarin suuruisessa osa oli täysin orpoja ja jokunen muuten puutarhassa kasvoi yli 300 hedelmäpuu- vain hairahtunut pois kaidalta polulta. ta, minkä lisäksi siellä oli lukuisia marja- Poikakotiin otettujen lasten ikähaarukka pensastoja. Puusepäntöissä tavoitteeksi vaihteli yhdeksästä 15:een. asetettiin harjoittaa käden ja silmän yhteistyötä ja opettaa pojat valmista- Ne lapset, joiden kansakoulu oli jäänyt maan yksinkertaisia huone- ja talouska- kesken, saivat perusopetuksen ja jatko- luja. Rakennustöihin he saivat harjoitus- opetuksen. Varsinaisesta ammattikoulu- ta omien rakennusten vuosikorjauksissa, tuksesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan joihin kuuluivat niin tapetoinnit, maala- pikemminkin työn kautta oppimisesta. ustyöt kuin vesikatteiden korjaamiset. Poikien ammatilliseen harjoitteluun kuu- Kasvatustyön tukena oli monimuotoinen

Kulhon poikakoti etelästä 1930-luvun vaihteessa. Turun kaupunginarkisto (TKA), reprokuva (LK).

2X KESÄKUU 2019 15 Poikakodin pihapiiriä pohjoisesta n. 1930. Virkatalolle 1870-luvulla pystytetyt rakennukset uudistettiin poikakodin tarpeisiin. Vasemmalla navetta, takana keskellä entinen väentupa, joka korotettiin poikakodin majoitusrakennukseksi ja oikealla makasiini, joka palveli jatkossa mm. verstastiloina. TKA, LK.

harrastustoiminta urheilu- ja soittoker- taan siihen saakka, kunnes täyttivät 18 hoineen, retkineen, illanviettoineen ja vuotta. Oppilaiden ikä toi omat haasteen- kilpailuineen. Poikakodilla oli oma uima- sa. Niistä 66 oppilaasta, jotka olivat läh- la hyppytorneineen ja talviurheilua var- teneet vuonna 1936 maailmalle, oli tilas- ten rakennettu hyppyrimäki. Lukemises- tojen mukaan 21 sijoittunut rautateolli- ta kiinnostuneille oli oma kirjasto. Kuri suusalalle, 12 maatalousalalle, 3 puutar- oli tiukkaa ja hairahtumisista rangaistiin hatöihin, 6 sotaväkeen (näistä 4 soitto- ensisijaisesti vapauksia ja oikeuksia su- kuntaan), 6 liikealalle, 2 muurarinammat- pistamalla, mutta etenkin nuorempien tioppiin, 2 merille, 1 peltisepänoppiin, 1 kohdalla käytettiin myös ruumiillista salkkutehtaaseen, 1 kotiinsa ja 5 toisiin kuritusta. laitoksiin. Lapsien menestymistä seurattiin poikakodista lähdön jälkeen. Hyvin Kymmenen ensimmäisen vuoden aika- työssään menestyneitä ja sopeutuneita na Kulhon poikakodissa oli asunut 102 oli 102 lapsesta arviolta 40, tyydyttäväs- oppilasta, joista osa oli ollut vain tilapäi- ti käyttäytyneitä ja menestyneitä 15 ja sesti sinne sijoitettuna. Noin kolmasosa epätyydyttäväksi toimiltaan arvioituja oli tullessaan täyttänyt jo 15 vuotta. Po- 11. Heistä viisi eli 7,5 % ”poispäässeistä” jat asuivat siellä tarpeen mukaan korkein- oli tuomittu vankilaan.

16 2X KESÄKUU 2019 Poikakodin johtokuntana toimi Turun terveyttä seurattiin säännöllisesti. En- kaupungin lastensuojelulautakunta. Poi- simmäisenä lääkärinä toimi tohtori Ra- kakodin ensimmäinen v.t. johtajatar oli fael Kyrklund ja pappina Kakskerran Lempi Lunden. Toukokuuhun 1926 teh- kappalainen, pastori S. Jalo. Rippikoulua tävässä aloitti kansakoulunopettaja Jo- piti ainakin myöhemmin pastori Daniel han Villiam Rauvola, joka hoiti johtajan Hedman, joka Turun kaupungin lasten- ja opettajan tehtäviä aina vuoteen 1947 suojelujohtajan virassaan valvoi poika- saakka. Muita virkailijoita olivat maavil- kodin toimintaa. jelystarkastaja (ensimmäisenä Eeti Nie- minen), puuseppäkatsastaja (Väinö Si- Poikakodin asukasluku pysytteli joitain vula aina 1960-luvun jälkipuoliskolle jaksoja lukuun ottamatta kahden–kol- saakka), puutarhakatsastaja (ensin Viljo menkymmenen tienoilla. Myös henkilö- Virvanto ja myöhemmin U. J. Laine), kuntarakenne säilyi melko samanlaisena emäntä (alkuun Lyydi Pukkila, sittemmin poikakodin koko olemassa olon ajan. Laimi Sivula) ja hoitajatar. Lisäksi poika- Maaliskuussa 1947 poikakodin johtajan kodissa työskenteli keittiön ja maatalou- virkaan nimitettiin kansakoulunopettaja den vaatimaa palvelusväkeä. Lasten Leo Lipasti, joka luotsasi laitosta vuoteen

Poikia ja puutarhakatsastaja (vas.) hoitamassa kasvilavoja 1930-luvun alussa. Taustalla näkyy poikakodin johtajan asunnoksi ja kouluksi korjattu vanha puutalo, jonka kellarit periytyvät virkatalolle 1730-luvulla tehdystä päärakennuksesta. TKA, LK.

2X KESÄKUU 2019 17 1954 saakka. Sen jälkeen tehtävässä oli- Kulhon poikakodin rakennukset palve- vat mm. J. I. Päivärinne (1954), A. S. livat ilmeisesti jonkun aikaa lakkautta- Nevilas (1954–1957), J. Kontio (1957– misen jälkeen kesäsiirtolana ja myöhem- 1958) ja Raimo Akkola (1958–1962). min ne annettiin vuokralle mm. Turun Poikakodin viimeinen johtaja Markku kaupunginteatterin henkilökunnalle. Jokinen hoiti tehtävää helmikuusta 1962 Vailla vakinaista käyttöä olleet rakennuk- poikakodin lakkauttamiseen, vuoden set saivat rappeutua tyhjillään runsaan 1968 loppuun saakka. Tällöin oppilaat parikymmentä vuotta, kunnes kaupunki siirretiin Lausteen poikakotiin ja saari jäi 2000-luvun alussa myi ne yksityiselle. kesälasten tyyssijaksi.

Lasten saari

Kulhon saari tunnetaan poikakodin ohel- pungissa toimineet yksityiset lastentar- la lukuisista kesäsiirtoloistaan ja kesäko- hat siirtyivät kaupungin haltuun. Samal- deistaan. Kesäsiirtolatoimi kukoisti eten- la Hedmanin virkatehtäviin lisättiin ke- kin sotien jälkeen, hiipui 1960-luvun säsiirtolatoiminta. lopulta lähtien ja tyrehtyi 1990-luvun vaihteeseen tultaessa. Kulhon siirtoloi- Hedman piti Kulhossa kesäpaikkanaan den lapset olivat lastentarhaikäisiä, ai- vanhaa Mäntylän mökkiä, jonka mäkitu- noastaan 4-7-vuotiaita. Monet olivat palainen Johan Johansson oli rakentanut sellaisia, joiden hoitoa töissä käyvät ilmeisesti 1910-luvun vaihteessa Karja- vanhemmat lastentarhojen sulkiessa luodon ja Kulhon pääsaaren välissä si- ovensa kesäkaudeksi eivät voineet muu- jainneelle Tippuholmalle. Ympärillä oli ten järjestää. Kesäsiirtola oli kuitenkin runsaasti vanhoja huviloita, joiden tont- paljon muutakin kuin hoitopaikka: se oli tien lunastaminen tai vuokra-ajan jatka- varattoman perheen lapselle tilaisuus minen tuli ajankohtaiseksi 1930-luvun päästä kesänviettoon veden äärelle alkupuoliskolla. Monet tarjoutuivat maalle. myymään huvilansa kaupungille.

Kulhon kehittäminen lasten saareksi oli Kesäsiirtolatoimintaa oli kehitetty Tu- Turun kaupungin lastensuojelujohtajak- russa, kuten muuallakin, alkuvaiheessa si vuonna 1923 nimitetyn pastori, sit- kouluikäisten lasten loman virkistyksek- temmin rovasti Daniel Hedmanin kunin- si. Sveitsissä ja Saksassa alkunsa 1870-lu- gasidea. Ajatuksen hän sai valvoessaan vulla saanut kesäsiirtola-aate oli levinnyt Kulhon poikakodin ja kaupungissa yksi- Suomeen Tukholman kautta. Siellä kou- tyisten yhdistysten ylläpitämien lasten- lulaisille tarkoitettuja kesäleirejä oli jär- tarhojen toimintaa. Vuonna 1937 kau- jestetty vuodesta 1883 lähtien. Turussa

18 2X KESÄKUU 2019 toiminta oli alkanut vuonna 1889, jolloin Rymättylän Saarlassa, Pansion Rauhalas- opettaja R. Nevalainen ja hänen rouvan- sa, Kustavin Salminiityssä ja Satavan sa olivat ottaneet Taivassalon Kaustilan Sampassa sekä Ruissalon kansakouluta- kartanoon 40 kansakoululasta kesän- lossa, jossa pidettiin päiväsiirtolaa. viettoon. Monet Kulhon huvilat siirtyivät kau- Kesäsiirtolat olivat Suomen itsenäisty- pungin omistukseen. Ensimmäiset kau- miseen saakka yksityisten ja yhdistysten pat kaupunki solmi vuonna 1937. Ne käsissä. Kesäsiirtoloihin valittiin heikko- koskivat saaren pohjoisrannalla sijaitse- kuntoisia ja sairaita sekä varattomien vaa, insinööri Gunnar Wahlströmin perheiden lapsia. Niiden arkeen kuului 1910-luvun alussa rakentaman Tyynelän uintia, leikkejä, puutarhatyöskentelyä ja huvilaa sekä Ruusuholma III:a, jonka taloustöitä. Yksityisten lastentarhojen omisti rouva Sigrid Holmsten. Seuraava- kesätoiminta alkoi 1910-luvulla. Vuonna na vuonna oli vuorossa saaren länsipääs- 1937, jolloin lastentarhat siirtyivät kau- sä sijaitseva Niemelä, alkujaan Apajanie- pungille, niillä oli kesäsiirtoloita mm. mi, joka oli Tyynelää vastaava pieni,

Niemelä uudistettiin kesäsiirtolakäyttöön vuonna 1939. Pienen huvilan kylkeen rakennettiin mittava elintasosiipi ruoka- ja makuusaleineen kaupunginarkkitehti Totti Soran suunnitelmin. Turun museokeskus (TMK). Rusko Reuna (RR) 1956.

2X KESÄKUU 2019 19 taitekattoinen huvila. Sen oli rakentanut maan ovensa. Vuonna 1941 kaupunki perheelleen kesänviettopaikaksi teolli- osti Kariniemen, Kalliomäen (Berg- suuskoulun lehtori Arvid Hammaren niin backa), Mäntyniemen (Tallbacka) ja Sal- ikään vuoden 1916 jälkeen, jolloin Kul- melan huvilat, jotka valjastettiin saman hon rannat palstoitettiin kesäasuntoja tien kesätoimintakäyttöön. varten. Useiden omistajavaihdosten kautta huvila oli siirtynyt kauppiasparis- Vuonna 1943 kaupunginarkkitehti Tot- kunta Matti ja Ellen Hurmeelle, joka myi ti Sora laati mallipiirustuksen Kulhoon sen kaupungille. Vuonna 1939 Niemelän rakennettavia kesäsiirtoloita varten. Se huvilan kylkeen rakennettiin mittava perustui ajatukseen pitkänomaisesta makuu- ja ruokasalisiipi kaupungin Talo- parakkimaisesta tyyppirakennuksesta, rakennusosastolla laadittujen suunnitel- jonka toisessa päässä on 25–30 lapsen mien mukaan. Raskaat sotavuodet vauh- makuusali ja toisessa päässä keittiö sekä dittivat huvilakauppoja ja lisäsivät kesä- ruokasali. Rakennuksen jakoi keskelle siirtolatarvetta, sillä monet kaupungissa sijoitettu eteinen vaatekomeroineen. sijaitsevat lastentarhat joutuivat sulke- Makuusalin kylkeen Sora sijoitti yöval-

Totti Sora laati vuonna 1941 suunnitelman Tyynelän laajentamiseksi, mutta siitä luovuttiin ja pieni huvila luovutettiin lastenkodin kesäkodiksi. Tilapalvelukeskus, kuva Kaarin Kurri (KK).

20 2X KESÄKUU 2019 Totti Soran mallipiirustus vuodelta 1941. Tilapalvelukeskus, kuva KK. vojan huoneen, josta oli saliin näkö- ja ja Nurkkilassa 59. Kansakoulujen kesä- kuuloyhteys. Kulhoon ei kuitenkaan ra- siirtoloita oli kaupungilla samana vuonna kennettu yhtään huvilaa tämän mallipii- niin ikään viisi (Ruissalo, Uudenkaupun- rustuksen mukaan, mutta sen tilaratkai- gin Lyökki, Korppoon Galtby ja Piikkiön suja sovellettiin niin vanhoille huviloille Harvaluodon Haapala, mihin oli sijoitettu suunniteltuihin laajennuksiin kuin uusi- kaksi siirtolaa). Näiden lisäksi toimi usei- en kesäsiirtoloiden toteutuksessa. ta yksityisiä kesäsiirtoloita, joiden toimintaa kaupunki valvoi ja avusti. Sotien jälkeisinä vuosina kesäsiirtoloi- hin oli pyrkijöitä enemmän kuin niihin Kalliomäen vanha pienehkö huvila pu- voitiin ottaa. Vuonna 1946 lastensuoje- rettiin ja korvattiin vuonna 1948 kook- lulautakunnalla oli ylläpidettävänä viisi kaalla uudisrakennuksella. Tilaohjelmal- alle kouluikäisille lapsille tarkoitettua taan se jatkoi em. tyyppipiirustusta, kesäsiirtolaa, joista kolme oli Kulhon saa- mutta arkkitehtoniselta ja toiminnalli- ressa. Kalliomäen siirtolassa oli kesää selta otteeltaan suunnitelma oli kehitty- viettänyt 21 poikaa ja 21 tyttöä, Nieme- nyt huvilamaiseksi. Suurin muutos oli lässä 31 poikaa ja 29 tyttöä sekä Salme- tapahtunut rakennuksen massoittelussa. lassa 24 poikaa ja 20 tyttöä. Kaksi muuta Ruokasali- ja keittiöosaa oli vedetty hie- siirtolaa, joista toinen oli Jäkärlässä ja man makuusalisiivestä sisäänpäin ja sen toinen Nurkkilassa, olivat huomattavasti eteen lisätty suuri avokuisti ruokasaliin suurempia. Jäkärlässä lapsia oli ollut 126 avautuvine pariovineen ja ikkunoineen.

2X KESÄKUU 2019 21 Muutettujen suunnitelmin takana oli huvilat. Ruusuholman kalastajatorppa edelleen Totti Sora, mutta detaljisuun- siirtyi kaupungin omistukseen vuonna nitteluun osallistui myös apulaiskaupun- 1956 ja Metsäranta sekä Nybackan hu- ginarkkitehti Viljo Laitsalmi. Toinen, lä- vila 1960-luvun alussa. Kaikkia ei kuiten- hes identtinen kesäsiirtolarakennus to- kaan käytetty kesäsiirtoloina, vaan osa teutettiin saaren kaakkoiskulmaan luovutettiin lastenkotien kesäkodeiksi. Mäntyniemen viereen. Vuonna 1950 käyttöön otettu Hiekkapohjan kesäsiir- Vuonna 1956 kaupungin lastensuojelu- tola poikkesi Kalliomäestä ainoastaan lautakunnan ylläpitämistä kahdeksasta siten, että siihen rakennettiin ruokasalin kesäsiirtolasta seitsemän oli Kulhon ja yläpuolelle neljä pikkuhuonetta henki- yksi (Kirjamäki) Hirvensalon saaressa. lökunnalle. Hiekkapohjan piirustukset Vuoroja oli pääsääntöisesti kolme ja nii- saivat lopullisen asunsa Talorakennus- den pituus vaihteli 27:stä 30 päivään. osastolla työskennelleen arkkitehti Aar- Muista poiketen Salmelassa oli lapsia ne Ehojoen käsissä. kahdessa vuorossa; toinen jakso kesti 41 ja toinen 45 vuorokautta. Kolmivuoroiset 1950-luvulla kaupunki hankki omistuk- siirtolat olivat Bråvalla, Grönberga, Hiek- seensa Kuuselan (1950) vanhan kalasta- kapohja, Kalliomäki, Linnavuori ja Nieme- jatorpan sekä Bråvallan (1951), Linna- lä. Hoitopäiviä näissä oli yhteensä 20 088. vuoren (1953) ja Grönbergan (1954)

Hiekkapohjan pohjapiirustus. Turun kaupungin Talorakennusosasto, Aarne Ehojoki 1949.

22 2X KESÄKUU 2019 Kulhon kesäsiirtolat oli tarkoitettu terveille, 4-7 vuotiaille lapsille. Lasten terveydentilaa seurattiin ja heidät pun- nittiin niin saapuessa kuin lähtiessä. Keski- määräinen painonnou- su oli neljässä viikossa puoli kiloa lasta kohden. Hiekkapohjan vuonna 1950 käyttöön otettu kesäsiirtola rakennettiin Vanhoissa kesähuvilois- vanhalle peltomaalle, eikä sillä ole muista poiketen huvilamennei- sa oli tyypillisesti useita syyttä. Rakennus edustaa viimeistä vaihetta Talorakennusosaston kesäsiirtoloiden ketjussa. Kuva RR 1956 / TMK. makuuhuoneita, joista kussakin 5-6 lasta. Ide- aalina pidettiin 30 lapsen yhteistä makuuhuo- netta, mutta sellaiseen päästiin vain Kalliomä- essä ja Hiekkapohjassa, jotka oli varta vasten suunniteltu kesäsiirto- loiksi, ja Niemelässä, jonka yhteyteen oli to- teutettu erillinen makuusalisiipi. Myös Tyy- Kalliomäen vuonna 1948 rakennettu uusi kesäsiirtola. Kuva RR 1956 nelän ja Salmelan huvi- / TMK. loiden kylkeen suunni- teltiin rakennettavan Kesäsiirtolalapset kuljetettiin saareen Niemelän tavoin iso makuusalisiipi, aluksi omalla veneellä Aurajoen rannas- mutta niistä luovuttiin. Nybackan kesä- ta, myöhemmin vesibussikuljetuksella kodin ja Mäntyniemen kesäsiirtolan Satavan lauttarannasta, Villenvalkamas- toimivuutta parannettiin laajentamalla ta, jonne lapset tuotiin kaupungista linja- niitä ruokasaliverannalla. autolla. Yleisen elintason kohoaminen näkyi myös kesäsiirtoloiden ja kesäko- Lastentarhanopettajat velvoitettiin tien varustelussa. Puuhellat korvattiin vuoteen 1967 saakka siirtymään kesäksi 1970-luvun vaihteessa sähköhelloilla ja Kulhoon. Se ei kuitenkaan riittänyt täyt- kellarit jääkaapeilla. Suuren helpotuksen tämään työvoimatarvetta ja kesäsiirto- toi myös kesävesijohto, joka toteutettiin loista tulikin monelle opiskelijalle moni- viimeistään 1980-luvulla. vuotinen kesätyöpaikka.

2X KESÄKUU 2019 23 Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon ja Tyynelän sosiaalilautakunta oli luovut- ja yleinen elintason kohoaminen vaikut- tanut sijaisperheiden käyttöön. Kallio- ti kesäsiirtoloiden kysyntään. Vuonna niemessä oli leiritoimintakeskus päivä- 1967 kesäsiirtolat jaettiin kolmeen ryh- hoito-osaston leikkitoimintaa varten. män: tavallisiin kesäsiirtoloihin, viikko- Metsäranta, Niemelä, Kulho I, Kuusela, siirtoloihin ja päiväsiirtoloihin. Kuukau- Ruusuholma sekä Kulhon päärakennuk- sisiirtolat jatkoivat vanhojen kesäsiirto- set olivat vuokrattuina ulkopuolisille loiden tapaan. Viikkosiirtoloihin lapset toimijoille tai tyhjillään. Osa taloista kuljetettiin maanantaiaamuisin ja tuotiin päätettiin laittaa myyntiin ja osa säilyt- kaupunkiin perjantai-iltapäivisin. Päivä- tää toistaiseksi kaupungin omistuksessa. siirtoloihin lapset kuljetettiin aamulla ja Huviloiden myynnistä saatavat tulot oli tuotiin kaupunkiin iltapäivällä. Kaikissa tarkoitus käyttää Kulhon päärakennuk- siirtolamuodoissa oli kolme vuoroa ku- sen ja säilytettävien virkistysalueiden ten aiemminkin. Ainakin 1970-luvun kunnostamiseen ja kehittämiseen. alkuun saakka Kulhossa toimi yksi päivä- siirtola, kolme viikkosiirtolaa ja kolme Kaupungin siirryttyä sisäiseen vuok- kuukausisiirtolaa rankantoon kävi kesäkotien ylläpito las- tenkodeille ylivoimaiseksi. Ensimmäise- Vuonna 1972 lakkautettiin Niemelän nä kaupunki luopui Kalliomäen tiloista kesäsiirtola ja siitä tehtiin päiväkotilas- vuoden 1996 alussa ja pian myyntiin ten retkikohde. Linnavuoresta tuli laitettiin loputkin. Viimeiset kesäkodit ja 1970-luvulla viikkosiirtola ja Kalliomäes- Poikakodin rakennukset kaupunki myi sä alettiin pitää leiritoimintaa. Kesäsiir- 2000-luvun alussa. tolatoiminnan hiivuttua 1980-luvun vaihteessa niistä tuli lastensuojelun ke- säkoteja, jotka osoitettiin pääosin lastenkotien käyttöön.

Vuonna 1993, jolloin kaupunki laati selvityksen kaupungin omistuksessa Kul- hossa olevista rakennuksista ja suunnitteli leirikeskuksen toteuttamista Kulhon poikakotiin, saaressa oli sosiaalitoimen käytössä 10 ja muussa käytössä viisi koh- detta. Grönberga palveli Vähäheikkilän- tien, Hiekkapohja Maksalankadun, Män- tyniemi Luostarinkadun, Bråvalla sekä Kariniemi Kunnallissairaalantien, Ny- backa Untolantien ja Linnavuori Puoluk- katien lastenkodin kesäkotina. Salmelan

24 2X KESÄKUU 2019 Sirpa Roos

Elämää Kakskerrassa

ei! Olen asunut kesäasukkaana leikkiä yhdessä, kävimme heidän järven- Kakskerrassa vuodesta 1947, rantasaunassaankin Hmuuttaessamme olin 6-vuotias. Asuimme entisellä Keerlan maalla Kesä- Keerlalla oli metsässä lähde, mistä niementie 59 meren rannalla. Vanhem- haimme juomaveden. Alkuvuosina tuli pieni toivomus oli, että saisimme elää tontille kaivonkaivaja varpunsa kanssa. kesät luonnon helmassa ja ravinnon Hyvä kaivo tulikin, joskin vesi oli raudan saanti olisi edullista. Meillä oli alkuun värjäämää. Naapurikin sai juomaveden peruna- ja vihannesmaa, myöhemmin siitä kaivosta. Perunat haettiin Kollista ja omenapuita ja mansikkamaa. Maidon kukat Penilästä. Penilän pihatien reunas- haimme päivittäin Keerlasta. Sieltä sa oli hienosti hoidettu kukkamaa. Peni- haimme heti koulujen loputtua myös lässä kävimme soittamassa tärkeät pu- oljet mukanamme ottamiin patjapussei- helut, puhelin oli isossa eteisessä. Van- hin. Alkukesästä lakanat olivat villaa. Isä hapari oleskeli viereisessä tuvassa. pyöräili kaupunkiin ja takaisin. Heti ate- rian jälkeen soudimme koko perheen Hiihdimme talvisin kaupungista mökil- voimalla vastapäisen Latosaaren ympä- lemme, pahin mäki oli heti Hylkilahden ri uistinta vedellen. Seuraavan päivän jälkeen. Kun linja-auto alkoi kulkea, jou- ateria oli näin turvattu. Äiti asui kans- tuivat miehet työntämään sitä mäkeä samme koko kesän maalla, tarvittavat ylös. Koska auto oli yleensä ihan täynnä, jauhot, kovaleipä yms. oli tuotu koko istuivat miehet bussin katolla. Isällä oli kesää varten jo alkukesällä. Keerlassa oli tapana viedä salkkunsa ajoissa Puutorin väkivahva renki nimeltään Velanen, hän päätepysäkkilaiturille merkiksi vuoros- auttoi meitä raskaimmissa töissä, mm. taan. Linja-autossa kävi kova puheenso- nosti pitkän lipputankomme ylös. Keer- rina, lapsia siirrettiin sylistä syliin tilan lan lyhythäntäinen kollikissa oli kauhum- saamiseksi. me, sitä piti aina pakoilla maitomatkoil- la. Navetassa oli kunniatauluja maidon Asuimme meren rannassa, mutta kä- korkeasta rasvapitoisuudesta, yläkerras- vimme usein järven puolella, siellä oli sa asui tilan hevonen. Perheen nuorem- autiot rannat, kesäasuntoja ei juuri ollut. pi tytär oli ikäiseni ja tapanamme oli Elokuussa kävimme veljeni kanssa tas-

2X KESÄKUU 2019 25 kulampun valossa poimimassa rapuja saaresta. Miehensä on lintututkija, hän rantavedestä. Naapurilla oli intiaanika- on kartoittanut tietyn alueen eläimiä nootti, jota neljän lapsen voimalla kan- usean vuoden ajan. Oma mieheni on noimme merenrannasta järveen. Teini- hyönteistutkija, saaren hyönteisiä seu- ikäisenä kävimme myymäläautossa ratessaan hän on todennut kantojen Keerlan tiehaarassa, muutamana vuote- suuren pienentymisen parin viime vuo- na kulki moottorivene laiturista toiseen sikymmenen aikana. Itse olen kansatie- kauppaamassa tuotteitaan. Ihan alkuvai- teilijä, erikoistunut Suomen itäiseen heessa oli Myllykylässä jonkun talon ti- savenvaluperinteeseen. Olisi ollut mie- loissa kesäkauppa rajallisen valikoiman- lenkiintoista olla mukana Kakskerran sa kanssa. Isoisäni oli eläkkeellä oleva luonnon ja historian tutkimisessa, tämä timpuri, joka auttoi tilan töissä, olen kiireinen aika on vienyt aikamme muu- eräitäkin kertoja ollut hänen apunaan alle. Lähivuosina joudun surukseni luo- justeerisahan toisella puolella sahaa- pumaan tilastani, koska koko perhe asuu massa puita. Helsingissä ja minulle alkaa ikää kertyä. Antoisaa on ollut, isäni Viljo Vanne on Muutin aikuisena Helsinkiin, mutta aikoinaan ollut aktiivisesti mukana Kaks- kesäasunto on vielä perheeni käytössä. kertaseuran toiminnassa. Toinen tytöistäni on biologi, hän on opin- näytteenä tehnyt korkeuskartoituksia Terveisiä ja voimia seuran toimintaan!

Lukijan kynästä Kakskertaseuran yhtenä tavoitteena liepeille sijoittuva loistava tarina toon lisätä saarien asukkaiden kotiseu- distaa, kesäelämää lapsen silmin vuo- tutietoisuutta, joka osaltaan edesaut- sikymmenien takaa. Uusia muistoja ja taa meille kaikille tärkeän yhteisölli- tarinoita, valokuvin tai piirustuksin, syyden ja kotiseutuun sitoutumisen toivomme siis runsain mitoin tuleviin positiivista tunnetta. Seura haluaakin 2X-lehtiin! nyt lanseerata uuden palstan 2X-lehden lukijoille: omia kokemuksia ja Ps. Myös lehden pääkirjoitus, pu- muistoja saarilla asumisesta, kesän- heenjohtajan palsta, on oiva kirjoitel- vietosta, vierailuista ym. Vuosikymme- ma tähän sarjaan! niä sitten tai hiljattain. Näitä on hauska kirjoittaa ja yhtä hauska lukea, ku- Ritva Nummiora ten tämä ensimmäinen, Kaerlan kylän

26 2X KESÄKUU 2019 Johanna Viitaharju

Järvistensaari Satavan kupeessa

– Niittyjä, torppia, huviloita

Vanhaa asutusta myydä kuten muutakin omaisuutta. Var- Järvistensaaren on jo varhain katsottu haisin asiakirjamaininta Järvistensaares- kuuluvan luontevasti Sampansuntin ta- ta liittyykin siihen, miten Maarian Pap- kaisen Satavan kylille. Ne ottivat Järvis- pila sai vuonna 1421 lahjoituksena hal- tensaaren käyttöönsä luultavasti jo kes- tuunsa saarelta Järvis-nimisen niityn. kiajan kuluessa. Maastoltaan vaihtele- Pari kolme vuosisataa nuoremmissa vassa saaressa oli savipohjaisia lehtonot- asiakirjoissa ovat tulleet mainituiksi koja, joista sai raivaamalla sopivia luon- myös mm. Latosarka-, Nau-, Kirspää-, nonheinäniittyjä. Muuta saarta voitiin Santaniemi- ja Apelorko-nimiset niityt. käyttää sellaisenaan kylien yhteisenä metsänä ja karjanlaitumena. Niityt olivat Laajin yhtenäinen niitty oli saaren koil- raivaajatalonsa hallinnassa ja niitä voitiin lispään nykyinen Järvistön tilan pelto.

Järvistensaari vuonna 1786. Karttaan on merkitty isojakoasia- kirjoista ym. löytyneitä niittyjen nimiä. Pohjana Nikkilän isoja- kokartta. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto, Maanmittaushalli- tuksen uudistuskartat).

2X KESÄKUU 2019 27 Keskiajalla, merenpinnan ollessa muuta- palstansa. Kaivoinen ja Maarian pappila mia metrejä nykyistä korkeammalla, pai- vaihtoivat osuuksiaan niin, että koko kalla on ollut umpeen kuroutuva meren- vanha ”järvi” ja muu koilliskulma tuli lahti, ns. flada, joka muuttui vähitellen kuulumaan Maarian pappilalle. Turun ja makeavetiseksi. Sen järviruoko ja muu Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa rantakasvillisuus on ollut haluttua karjan- edelleen osan näistä silloin saaduista rehua. Tämä umpeen kasvava lahti on maista. kenties ollut juuri se ”järvi”, joka huomi- onarvoisena maastonpiirteenä antoi ni- Isojaon jälkeen saareen syntyi myös men koko saarelle. Kertoman mukaan ensimmäinen vakituinen asutus, kun allasta kuivatettiin viljelykelpoiseksi vielä talot alkoivat perustaa palstoilleen torp- 1900-luvullakin räjäyttämällä vedelle pia. Hännälän rusthollin maalle asettui lasku-uoma rannan kalliokannakseen. jo 1790-luvulla torppari Rosberg perhei- neen, ja muutamia vuosia siellä asui Satavan kylien isojakoa suoritettaessa myös Hännälän (reservi)rakuuna Lax. 1780-luvulla myös yhteiset metsät jaet- Tästä Sampansuntin rannalla olevasta tiin kylien kesken pysyvästi. Tuolloin syn- Hännälän torpasta tuli vuonna 1900 it- tyivät saarta nyt halkovat kylien rajat. senäinen Kotiahon palstatila. Sen nykyi- Rajakiviä hahmottuu edelleen maastos- sistä asuinrakennuksista vanhempi on ta. Lähimmät kylät Artukka ja Nikkilä kertoman mukaan tehty 1900-luvun saivat haltuunsa keskeisiä alueita niittyi- alussa paikalle siirretystä ”tervatuvasta”, neen, mutta myös Kaivoinen, Uusikylä, jossa aikoinaan säilytettiin ja huollettiin Hännälä (Mäenpää) ja Sampas saivat kalastusvälineitä. Myös tilan uudempi

Järvistensaari vuonna 1880-1881. Kartassa olevat torpat on ympyröity sinisellä. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto, Senaatin kartasto). Sinisten rastien kohdalla on ollut rakennuksia vuoteen 1910 men- nessä isojaon täydennyskarttojen tai muun lähteen mukaan.

28 2X KESÄKUU 2019 Pappilan Järvistön torppa vanhoine rakennuksineen on edelleen sijoillaan kalliokannaksella meren ja pellon välissä. Nykyinen omistajasuku otti torpan hal- lintaansa 1915 ja muutti sen viljelytilak- si. Tila itsenäistyi Järvistön nimellä 1920-luvulla. Pitkän päärakennuksen vanhin osa lienee tupa, epäilemättä 1800-luvun puolelta. Riihikirkko, kuvaaja Turun museokeskus / Sanna Kupila. Myöhempi huvila- ja kesämökkiasutus on hävittänyt tieltään Järvistensaaren muita torppia. Asuinpaikkoja oli etsitty asumus on koottu vanhoista hirsistä, etenkin suojaisammalta Sampansuntin joista on tavattu mm. vuosiluku 1847. rannalta. Kuvan 2 karttaan merkittyjen lisäksi muistetaan pari muutakin – mm. Toinen 1790-luvulla asuttu, mutta il- Talluddenin huvilan paikalla on kertoman meisesti lyhytikäiseksi jäänyt torppa si- mukaan ollut kalastajatorppa. Airiston jaitsi Uusikylän palstalla. Siellä asuneet puoleiselle rannalle on asetuttu ensi ker- niittyvahti Jacob ja hänen poikansa per- taa ehkä aivan 1800-luvun lopussa. heineen siirtyivät 1800-luvun ensi vuosina Maarian pappilan perustamaan Huviloita ja hyötyviljelyä uuteen Järvisten torppaan, mutta muuttivat jo pian pois sieltäkin. Heidän sijaan- Muutama kymmenen vuotta sen jälkeen sa pappilan torppaan saapui vuonna kun Ruissalon ensimmäiset huvilat oli 1810 Maarian Raunistulan Lonttisista rakennettu, alkoi vastaavia varakkaam- pitäjänsuutari Blomqvist. Hänen poikan- man väen kesänviettopaikkoja syntyä sa puolestaan ryhtyi sepäksi, ja vuosien Turun lähiympäristön muillekin saarille. 1830 ja 1850 välillä Järvistensaaren koil- Järvistensaaressa lounaiskolkan Tallud- lisrannalla asioitiin sekä Blomqvistien denin huvila lienee saaren varhaisin. pajassa että suutarinverstaassa. Turkulainen leipuri Karlstedt hankki paikan jo vuonna 1887 ja huvila rakennet- Paikka tunnettiin sepäntorppana vielä tiin rantakalliolle, kertoman mukaan 1900-luvun alussakin. Viimeinen seppä tyttärelle ja tämän venäläissyntyiselle muutti vuonna 1914 naapuriin peruste- puolisolle. Jo ainakin 1890-luvulla ”Karl- tulle Järvissalon tilalle. Järvissalosta on stedtin laituriin” laski höyrylaiva, ilmei- jäljellä enää seurakunnan käyttöön siir- sesti höyrypursi Hirvensalo, joka ajoi tynyt vanha riihi. Riihestä kunnostettiin osan vuoroistaan Nikkilän kautta Sam- kesäkirkko, joka on tuttu monelle rippi- pansuntin läpi. Laiva oli aloittanut liiken- koulunsa Järvistensaaressa käyneelle. nöinnin Hirvensalo - Satava - Kakskerta

2X KESÄKUU 2019 29 -rengasreitillä jo keväällä 1888, tuolloin vielä nimellä ”XXIII”.

Naapurissa sijaitsevaa Sand- strandin huvilaa alettiin rakentaa 1915. Sandstrandin ja Talludde- nin päärakennukset ja uimahuo- neet erottuivat etäältä ja leima- sivat saaren tämän kulman her- rasväen alueeksi. Kumpaakaan uimahuonetta ei enää ole jäljel- lä; toisen vei myrsky 1900-luvun lopussa ja toisen tilalle on ase- tettu maamerkiksi majakkalaiva Kallbådagrundista pelastettu vanha loisto. Aura 11.4.1895 Airiston purjehdusseura (Airis- to Segelsällskap) vuokrasi vuonna 1912 Järvistensaaren län- sikärjen kallion, Kirspään eli Rödnäsin ja rakensi sinne pienen paviljongin, josta tuomaristo sai seurata purjehduskilpailuja. Åbo Underrättelser 9.5.1895 Tuohon aikaan saaren länsipää oli jo ehtinyt saada ensimmäi- sen huvilansakin, Onnisen suvulle kuu- varhaista funktionalismia edustava ”tor- luneen Päivärinnan. Samana vuonna nitalo” ja etelärannalle on sotien jälkeen 1912 Kotiahon tilasta lohkottiin jyrkkä tehty mm. kuutiomainen funkishuvila, kallioranta Järvis-nimiselle huvilalle. Pa- kertoman mukaan kopio tamperelaisen rin seuraavan vuosikymmenen aikana tuttavaperheen kesäasunnosta. valloitettiin myös saaren pohjoisen puo- leiset rantakalliot. Useaan huvilaan liittyy turkulainen yritys- ja teollisuushistoria: omistajia Näiden sotia edeltävän ajan kesäasun- ovat olleet mm. Fredrikssonin tukkuliik- tojen tyyli ja koko vaihtelee mansardi- keen, Vesijohtoliike Onnisen sekä Marja kattoisista ja lasiverantaisista huviloista ja Säilyke Oy:n perustajat. Marja ja Säi- pikkuisiin mökkeihin. Myös modernis- lyke Oy eli Marke sulautui sittemmin mista näkyy esimerkkejä. Pohjoisrannal- Huhtamäki -yhtymään. Yritys sai alkunsa la kohoaa 1920-1930 -lukujen vaihteen Sewonin perheen kurkkuviljelmistä. Jär-

30 2X KESÄKUU 2019 vistensaaren huvilapalstalla – vanhalla Artukan Latosaran niityllä – kasvoi myös tomaattia, marjapensaita ja omenapuita, joiden satoa myytiin suoraan paikan päältä. Puutarhaa hoiti ammattipuutar- huri, jolla oli oma asunto.

Saaristossa onkin osattu hyödyntää sitä seikkaa, että kallioisten saarten sok- keloihin syntyy edullinen pienilmasto. Myös syyshalloja torjuva meren lämpö on eduksi juuri puutarhaviljelylle. Järvis- tensaaren Kotiahon ja sen yhteyteen kuuluneen Salmelan tiloilla viljeltiin sotien molemmin puolin mm. avomaan- Åbo Underrättelser 27.10.1912 kurkkua, kaalia ja omenoita. Satoa myytiin osuuskauppaan, mutta vietiin joskus etäämmällekin, aina Helsingin kauppa- torille saakka. Tilalla oli enimmillään 1500 omenapuuta, joista osa on vielä jäljellä mainituilla tonteilla.

Pääosa saaren 99 kiinteistöistä on käy- tössä vapaa-ajan asuntoina. Tontteja lohkottiin ja kesämökkejä rakennettiin etenkin 1950- ja 1960-luvuilla, lopulta saaren sisäosiinkin. Monista muista Tu- run ympäristön pienistä saarista poiketen Järvistensaaressa näkyy kesähuvila- ja mökkikulttuurin koko kaari 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Saarella myös asutaan ympäri vuoden, ja sieltä löytyy yksi viimeisistä Turun lähisaaris- ton tiloista, joilla yhä asuu ammattika- lastaja.

Perunoiden pesua Airiston rannalla Nurmen hu- vilalla Järvistensaaressa. Kuva Turun Museokes- kus.

2X KESÄKUU 2019 31 Jaana Majatie

Mielikuvia Kakskertaseurasta

akskertaseura teki kyselyn jäsenil- ja sen toiminnasta. Vastauksista saatiin leen marraskuussa 2018. Kaikille suuntaviivoja seuran toiminnan ja koko Kniille, joiden sähköpostiosoite oli alueen edunvalvonnan kehittämiseen. seuran tiedossa, lähetettiin linkki kysy- myslomakkeeseen ja pyydettiin vastaa- Mitä sitten kysyttiin ja maan. Sen lisäksi Facebookissa oli avoin minkälaisia vastauksia saatiin? linkki, jonka kautta kuka tahansa pääsi vastaamaan kyselyyn. Sähköpostikyse- Vastaajista suurin osa asuu tai viettää lyyn tuli 110 vastausta ja Facebookin vapaa-aikaansa Kakskerran saarella välityksellä vastasi 28 henkilöä. Näistäkin (65%). Vajaa kolmasosa oli satavalaisia vastaajista suurin osa oli seuran jäseniä. (30%) ja loput (5%) jonkin pienemmän Kiitos kaikille osallistujille! saaren asukkaita.Tästä tuloksesta saim- me kimmokkeen tutkia jäsenistömme Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa jakautumista eri saarille. Ikävä kyllä seu- vastaajien mielikuvia Kakskertaseurasta ran jäsentiedosto on puutteellinen eikä

^ĂĂƌŝ͕ũŽƐƐĂĂƐƵƚƚĂŝǀŝĞƚćƚǀĂƉĂĂͲĂŝŬĂĂƐŝ

ϱй

ϯϬй <ĂŬƐŬĞƌƚĂ ^ĂƚĂǀĂ :ŽŬŝŶĂůƵĞĞŶƉŝĞŶĞŵƉŝƐĂĂƌŝ ϲϱй

32 2X KESÄKUU,ŽŝƚĂĂŬŽŬĂŬƐŬĞƌƚĂƐĞƵƌĂƐŝŶƵŶĞƚƵũĂƐŝĞƐŝŵ͘ 2019 dƵƌƵŶŬĂƵƉƵŶŐŝŶƐƵƵŶƚĂĂŶ͍

ϭϮй

<Ǉůůć ŝ

ϴϴй

^ĂĂƌŝ͕ũŽƐƐĂĂƐƵƚƚĂŝǀŝĞƚćƚǀĂƉĂĂͲĂŝŬĂĂƐŝ

ϱй

ϯϬй <ĂŬƐŬĞƌƚĂ ^ĂƚĂǀĂ :ŽŬŝŶĂůƵĞĞŶƉŝĞŶĞŵƉŝƐĂĂƌŝ ϲϱй

,ŽŝƚĂĂŬŽŬĂŬƐŬĞƌƚĂƐĞƵƌĂƐŝŶƵŶĞƚƵũĂƐŝĞƐŝŵ͘ dƵƌƵŶŬĂƵƉƵŶŐŝŶƐƵƵŶƚĂĂŶ͍

ϭϮй

<Ǉůůć ŝ

ϴϴй

kaikkien kohdalla ole merkintää, mikä on Satava ja Kakskerta ja sen lisäksi joukko heidän asuin- tai mökkisaarensa. Siinä pienempiä saaria. sitten käytettiin avuksi salapoliisityötä ja täydennettiin tiedostoja mahdollisuuk- Entä hoitaako Kakskertaseura alueen sien mukaan. Johtopäätöksemme on, asioita esim. Turun kaupungin suun- että Kakskertaseuran pääjäsenistä 2/3 taan? Kyllä vain, mikäli vastaajia on us- asuu Kakskerran saaren puolella ja 1/3 kominen. Lähes yhdeksän kymmenestä Satavassa sekä sen lisäksi 12 kpl jossain on sitä mieltä, että seura ottaa kantaa alueen pienemmässä saaressa. tärkeisiin asioihin. Näitä ovat mm. kaa- voitus, järvensuojelu, sähkösopimus Onko niin, että Kakskerran saaren Turku Energian kanssa ja kunnallistek- asukkaat tuntevat seuran enemmän niikka. Itämeren saastumisen ja muiden omakseen? Kuitenkin alueen asutuksen ekologisten ongelmien suhteen seuralta painopiste on nykyisin selkeästi Satavan toivotaan lisää valppautta. puolella (Satavassa n. 800 vakituista asukasta ja Kakskerrassa 600). Oletetta- Mitä palveluja kaivataan Kakskerran vasti mökkiläisiä on enemmän Kaksker- alueelle? Nyt seuraa luettelo, sillä toi- ran saaren puolella, koska siellä on sekä veita kertyi paljon. Hyvä niin. Nuorisota- meren- että järvenrantaa. Tässä paino- lo, päiväkoti, kyläkauppa, polttoaineja- tuksessa onkin pohtimista! Miten seuran kelupiste, koulu, kirjasto, kioski, uima- tunnettavuutta saadaan lisättyä Satavan halli, mökkitalkkari, kiinteä ja nopea in- puolella? Kakskertaseuran toimialueena- ternet, kesäkahvila meren rannalla, han on koko entisen Kakskerran kunnan lasten leikkipaikka, luistinrata, urheilu- alue, johon kuuluvat suurimpina saarina kenttä, vesi ja viemäri, silta Kaarinaan,

2X KESÄKUU 2019 33 KůĞƚŬŽŬćǇŶǇƚ<ĂŬƐŬĞƌƚĂƚĂůŽůůĂ͍

ϭϳй

<Ǉůůć ŝ

ϴϯй

kevyen liikenteen väylät, paremmat ja kertatalolla. Neljä viidestä vastasi käy- tiheämmät bussiyhteydet, kauppa-auto, neensä. Joku oli vuokrannut taloa per- terveydenhoitajanDŝŬćŽŶƚćƌŬĞŝŶƚć͕ŬƵŶƐƵƵŶŶŝƚĞůůĂĂŶƐĂĂƌƚĞŶ vastaanotto, vanhus- heensä juhliin tai koulutuskäyttöön, palvelut, luontopolkuja ja ulkoilureittejä, monet olivat käyneet tiekunnan tai jon- Brinkhallin uimarannan kehittäminen,ƚƵůĞǀĂŝƐƵƵƚƚĂ͍ kin yhdistyksen kokouksissa. Myös eri- vesibussi kesäisin Kaarinaan tai Paraisil- laiset talolla järjestetyt tapahtumat, lu- le. Tästä listasta voidaan ϰйlukea ϭй aivan ennot, myyjäiset tai harrastuspiirit olivat ihastuttava tulevaisuuden visio! Kunpa houkutelleet väkeä paikalle. ϵй ϬйϮй >ƵŽŶƚŽ näkisimmekin tämän toiveitten tynnyrin >ŝŝŬĞŶŶĞǇŚƚĞǇĚĞƚ toteutuvan! Minkälaista toimintaa<ŽƵůƵ͕ƉćŝǀćŬŽƚŝ toivoisit Kaks- ϮϮй kertaseuran järjestävän?,ĂƌƌĂƐƚƵƐŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ Monet vastaa - ϲϮй Monet yllä luetelluista toiveista ovat jat olivat tyytyväisiäsĂŶŚƵƐƉĂůǀĞůƵƚ nykyiseen tarjon- sellaisia, joitten toteutumisen eteen taan ja toivoivat samantyylisiä<ĂƵƉĂƚ tapahtu- Kakskertaseura on työskennellyt jo pit- mia edelleenkin. Erityisesti Kakskerta- kään. Näitä ovat mm. ulkoilureitit, pyö- päivä ja joulutapahtumat mainittiin rätiet ja koulu, joka toteutuessaan sisäl- mukaviksi tilaisuuksiksi ihmisten tapaa - täisi myös päiväkodin, kirjaston ja erilai- miseen. Paljon tuli myös uusia ajatuksia, set tilat kaikenikäisten harrastustoimin- esim. ehdotettiin kaikenlaista osallista- nalle. vaa toimintaa ja uuden sisältöisiä tapah- tumia, joihin saataisiin houkuteltua lisää Kakskertatalo on alueemme ”kylätalo”, osallistujia. Ja tässä vielä toiveita: luon- tärkeä kokoontumispaikka, jota seura toretket, kotiseutukierrokset, vesibus- vuokraa Turun kaupungilta yhdessä par- siajelu Kakskerran ympäri, taideretket, tiolippukunta Kakskerran kaksoispisteen asiantuntijaluennot, grillitapahtumat, kanssa. Kysyimme, oletko käynyt Kaks- sienikurssit, puutarhakurssit, talkoot,

34 2X KESÄKUU 2019 teatteriretket, luennot ajankohtaisista tulisi olla ykkösasia. Luonto on tässä ja asioista, kaavoitustilaisuudet, liikuntata- nyt: jos kalliot, puhtaat rannat, ja luonto pahtumat, peli-illat ja iltamat. hävitetään, ei niitä saa takaisin.

Monenlaisia äsken lueteltuja tapahtu- Kyselyn vastausten perusteella Kaks- mia on järjestettykin vuosien mittaan. kertaseuran oli helppo nostaa viimeisim- On tärkeää huolehtia, että toiminnasta mässä kaavalausunnossaan herkän saa- tiedotetaan laajasti ja aktiivisesti, jotta ristoluonnon säilyttäminen kaikkein kaikki kiinnostuneet pääsevät osallistu- tärkeimmäksi asiaksi, kun uutta raken- maan. KůĞƚŬŽŬćǇŶǇƚ<ĂŬƐŬĞƌƚĂƚĂůŽůůĂ͍tamista saarille suunnitellaan. Luonto- arvojen kunnioittamisen ja säilyttämisen Mikä on tärkeintä, kun suunnitellaan pitää olla kaiken tulevan kehittämisen saarten tulevaisuutta? Vastauksissa ai- pohjana. van ylivoimainen ykkönen oli luonto! ϭϳй Tähän tapaan: Saarten luonto ja perin- Kaikki kyselyyn tulleet vastaukset ja nemaisema pitää säilyttää, vaikka se kommentit ovat seuran hallituksen tie- <Ǉůůć tarkoittaisikin palveluiden olevan kau- dossa ja niitä käytetään pohjana,ŝ kun empana. Tai: Tarvitaan kyläasutusta ja toimintaa suunnitellaan ja kehitetään. vapaata luontoa, ei liian tiukkaa tai ras- Valitettavasti tällä kertaa vain netinkäyt- ϴϯй kasta rakentamista, jotta säilyy mahdol- täjät pääsivät kertomaan mielipiteensä. lisuus kulkea luonnossa ja ihailla sitä. Mutta ei hätää: palautekanavat ovat auki Luonto on ainutkertainen, sitä ei saada jatkuvasti. Hallituksen jäsenten yhteys- palautettua entiselleen. Koko Suomen tiedot löytyvät tämän lehden loppupuo- kannalta ainutlaatuisen järven suojelun lelta.

DŝŬćŽŶƚćƌŬĞŝŶƚć͕ŬƵŶƐƵƵŶŶŝƚĞůůĂĂŶƐĂĂƌƚĞŶ ƚƵůĞǀĂŝƐƵƵƚƚĂ͍

ϰй ϭй

ϵй ϬйϮй >ƵŽŶƚŽ >ŝŝŬĞŶŶĞǇŚƚĞǇĚĞƚ <ŽƵůƵ͕ƉćŝǀćŬŽƚŝ ϮϮй ,ĂƌƌĂƐƚƵƐŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ ϲϮй sĂŶŚƵƐƉĂůǀĞůƵƚ <ĂƵƉĂƚ

2X KESÄKUU 2019 35 Kakskerran VPK:lle uusi paloasema, 80-vuotisjuhla ja uudet haasteet

Tiesitkö tämän Kakskerran VPK:sta? köt voidaan hälyttää myös laajem- • Turun kaupungissa toimiva sopi- malle alueelle. muspalokunta. • Paloasema sijaitsee Harjattulassa, • Vastaa sammutus- ja pelastusteh- uusi asema valmistuu Satavaan tävien hoidosta yhteistyössä Var- lokakuussa 2019. sinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. • Hälytysosastolaiset on koulutettu monelle eri koulutustasolle. Sam- • Toiminta perustuu pelastuslaitok- mutusmiehillä on pelastustoimin- sen kanssa tehtyyn palokuntasopi- taan noin 100-200 tunnin koulu- mukseen, jonka mukaan pelastus- tus, alipäällystöllä 300-400 tunnin yksikkö lähtee tehtävälle vähintään koulutus ja päällystöllä yli 500 neljän miehen vahvuudella vii- tunnin koulutus. meistään 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. • Toiminta on vastuullista ja palka- tonta varallaoloa • Palokunnan toiminta-alue on koko maakunta, erityistilanteissa yksi-

Hälytysosasto Kakskerran VPK:lla on tärkeä rooli Kaks- la ja muodostamme poikkeusoloissa ja kerran, Satavan ja tulevaisuudessa myös väestönsuojelussa tarvittavan reservin Hirvensalon saarten pelastusvalmiuden kaikkina viikonpäivinä, ympäri vuorokau- ylläpidossa. Suoritamme yhteistyössä den. Vakinaisesta palokunnasta poiketen pelastuslaitoksen kanssa päivittäistä VPK:n henkilöstölle ei makseta henkilö- sammutus- ja pelastustoimintaa alueel- kohtaista korvausta tehtävistä.

36 2X KESÄKUU 2019 Naisosasto kaluja ja henkilökohtaisia varusteita. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n Naisosastomme on toiminut runsaat vuonna 2018 teettämän tutkimuksen kaksi vuotta. Osasto on alusta asti ollut mukaan sopimuspalokunnat käyttävät aktiivinen ja jäsenet ovat osallistuneet keskimäärin noin 23 000 euroa joka vuo- moniin eri turvallisuuskoulutuksiin, näin si edellä mainittuihin hankintoihin. voimme osaltamme lisätä alueen asukkaiden turvallisuutta ja tukea hälytys- Kakskerran VPK on viime vuosina hank- osaston toimintaa. Ensimmäisenä toi- kinut ja rahoittanut itse mm. nelivetoisen mintavuotena naisosaston jäsenet osal- maastoauton ja sen lavalle asennetun listuivat yhteensä 46 eri tapahtumaan ja erikoissammutuslaitteen, traktorimönki- koulutustilaisuuteen. Vuonna 2018 jän, kuljetusperäkärryn, öljyntorjuntape- osasto osallistui 58 tilaisuuteen. räkärryn, autonsammutuspeitteen ja erityisvarusteet meripelastustehtäviin Naisosasto on mukana pelastuslaitok- sekä lukemattoman määrän muita varus- sen hälytysmuonitusringissä, joka on teita ja työkaluja tehokkaan toiminnan valmiudessa ympäri vuorokauden. Hä- varmistamiseksi. Lisäksi olemme rahoit- lytysmuonitusryhmä voidaan hälyttää taneet joka viikkoiset pelivuorot ja peli- muonittamaan pelastushenkilöstöä pit- asusteet ja -varusteet hälytysosastolai- käkestoisissa onnettomuus- ja pelastus- sille. Jokainen hankinta on tehty kehit- tehtävissä koko maakunnan alueelle. tääksemme osaamistamme ja valmiut- Hälytysmuonitus on osa pelastustoimin- tamme juuri meidän alueemme pelas- taa. tustehtäviin sekä ylläpitämään hälytys- osastolaisten riittävää kuntotasoa. Toiminnan rahoitus Uusi asema, uudet Varsinais-Suomen pelastuslaitos maksaa mahdollisuudet sopimuksen mukaisen korvauksen palo- kuntayhdistykselle hälytyksistä ja harjoi- Erikvallan tienhaaraa vastapäätä osoit- tuksista. ”Korvauksena” sitoutumisesta teeseen Kakskerrantie 868 on nouse- ja työpanostuksesta yhdistykselle, olem- massa uusi paloasema. Turun kaupunki me järjestäneet hälytysosastolaisillem- toimii aseman rakennuttajana, Varsinais- me opintomatkat mm. Ahvenanmaalle Suomen pelastuslaitos vuokraajana ja ja Viroon tutustumaan paikalliseen pa- Kakskerran VPK aseman käyttäjänä. Uusi lokuntatoimintaan. asema on sijainniltaan optimaalinen ja se tulee tehostamaan palokunnan toi- Osa VPK:n käyttämästä kalustosta ja mintaa. Moderni ja tarkoituksenmukai- varusteista on pelastuslaitoksen omai- nen asema avaa uusia mahdollisuuksia suutta, mutta yhdistys joutuu myös itse toimintaan. Paitsi, että hälytysosastolla hankkimaan autoja, pienkalustoa, työ- on tilat kaikelle kalustolle, varusteille ja

2X KESÄKUU 2019 37 niiden huollolle, asemalla on myös ny- VPK on 80-vuotta nuori kyaikaiset pesu- ja saunatilat. Asemalta löytyy myös koulutustila sekä keittiö. Vuonna 1939 Kakskerran kuntaan perus- Keittiötilat on rakennettu siten, että niis- tettu palokunta juhlii tänä vuonna sä on huomioitu naisosaston tarpeet 80-vuotista taivaltaan. Palokuntamme hälytysmuonitukseen. Nykyaikaset tilat on aktiivinen, nuorekas ja moderni toi- mahdollistavat myös nuoriso-osaston ja minnankehittäjä ja olemme ylpeitä siitä, tukiosaston toiminnan. Hyötyneliöitä että voimme viettää sekä uuden palo- rakennuksessa on noin 500. aseman avajaisia että 80-vuotisjuhliam- me tulevana syksynä. Tarvitsemme uusia jäseniä hälytysosastoon Juhlavuoteemme voi jokainen osallistua liittymällä tukijäseneksi maksamalla Hälytysosastossa on reilusti tilaa uusille 10 euron vuosijäsenmaksun tilillem- jäsenille. Tehokas ympärivuorokautinen toiminta kaipaa noin 5-7 uutta täysi- ikäistä henkilöä mukaan hälytysosas- toon. Koulutamme uudet henkilöt pe- lastustoiminnan perusteisiin, jonka jäl- keen pelastusliitto kouluttaa 60 tunnin pituisella sammutustyökurssilla henkilön päteväksi hälytystehtävissä toimimi- seen. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ilmoita siitä palokunnan päälliköl- le osoitteeseen kakskerranvpk@vs-alpe. fi, myös nettisivujen kautta voi jättää yhteydenottopyynnön.

Jokainen kiinteistö saarilta mukaan tukemaan toimintaa Pelkästään Kakskerrassa ja Satavassa on arviolta noin 2500 kanta- ja vapaa-ajan- kiinteistöä. Jos jokainen kiinteistö liittyi- si tukijäseneksi se tarkoittaisi ihan uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämi- seen ja kalustohankintoihin. Liittymällä tukijäseneksi tuet arvokasta palokunta- työtä lähialueellasi. Jäsenmaksu on vain Osa hälytysosastosta Kakskerran kirkolla, kuva Marko Viljanen. 10 € vuodessa!

38 2X KESÄKUU 2019 me Liedon Sp, FI23 4309 0010 5949 35. Kakskerran Muista laittaa nimesi, laskutusosoittee- Vapaaehtoinen Palokunta ry si ja/tai sähköpostiosoitteesi! Kiitos tu- estanne jo etukäteen! perustettu 1939 Lisätietoja toiminnastamme: www.kakskerranvpk.fi hälytysosastolaisia 20

naisosaston jäseniä 21

hälytyksiä vuodessa noin 60

hälytysosasto harjoittelee maanantaisin klo 18

2X KESÄKUU 2019 39 Ohjelma Kakskertapäivät 2019 11.00 Myynti- ja esittelypisteet avataan (auki 11-15,) saarien eri 29.6.2019, klo 12-15, Brinkhallin kartanolla yhdistysten myyntipisteet 11.40 Tervetuliaismusiikki alkaa, Turun VPK:n puhallinorkesteri. Kapellimestarina Reijo Borman 12.00 Tervetuliassanat, Pia Relanto Brinkhallin ystävät – Brinkhalls vänner ry:n puheenjohtaja 12.05 Tervetuliaispuhe Kaija Hartiala, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö 12.15 Picknick-konsertti, Turun VPK:n puhallinorkesteri 12.45 Hovimäki-tarinoita, Riko Eklundh alias Alex Ingberg kertoo Hovimäki- sarjasta 13.00 Käräjien avaus, Kakskertaseuran puheenjohtaja Raimo Västinsalo 13.05 Kakskertalaulu, Jaana Majatie, säestäjänä Rami Aaltonen 13.10 Käräjäpuhe, kaupunginjohtaja Minna Arve 13.20 Vuoden Kakskertalaisen julkistus 13.30 Hovimäki-tarinoita, Riko Eklundh Kakskertapäivät 29.6.2019 klo 12-15 14.00 Picknick-konsertti, Turun VPK:n puhallinorkesteri Brinkhallin kartano 14.15 Yhteislaulua, Turun VPK:n orkesterin säestyksellä Brinkhallintie 414, 20960 Turku 14.25 Varsinaissuomalaisten laulu (myyntipisteet avataan jo klo 11!) 14.30 Kiitos Turun VPK:n puhallinorkesterille, Raimo Västinsalo 14.35 Kapulan vaihto Bussilinja nro 15. Alueella rajoitettu P-alue. 15.00 Tilaisuus päättyy Myyntipisteet avoinna klo 15 saakka. Päivän teema on Hovimäki. Suositusta Hovimäki tv-sarjan kuvauksista on Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus osallistua 30 henkilön ryhmissä tänä vuonna kulunut tasan 20 vuotta. opastettuun kierrokseen (à 7,50 hlö) kartanossa. Tilaisuuden juontajana toimii Hovimäki-sarjan kotiopettaja, myöhemmin Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus käydä myös Metsäkirkossa. lääkintäneuvos ja senaattori Alex Ingbergiä esittänyt näyttelijä Riko Eklundh. Laitetaan liput salkoon saaren kaikissa tangoissa päivän kunniaksi! Päivän ohjelma tulkataan myös viittomakielellä! Kakskerran Kaksoispiste ylläpitää ”Muksulaa”, jossa leikitään leikkejä, Järjestäjinä: useat saarten yhdistykset, päävastuun kantaa tänä vuonna pelataan pelejä ja opitaan suosittua Fortnite-tanssia. Brinkhallin Ystävät – Brinkhalls vänner ry. Tiedoksi, että sunnuntaina on jumalanpalvelus Kakskerran kirkossa klo 17. Järjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin.

Brinkhallin kartanon suunnitteli ja rakennutti kartano päätyi 1960-luvulla Turun kaupungin Turun Akatemian professori Gabriel Bonsdorff omistukseen. Runsaan kolmenkymmenen vuo- perheensä maaseutuasunnoksi vuonna 1793. den aika kaupungin omistuksessa lähes tuhosi Kartano kukoisti valistusajan periaatteita to- kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja valtio- teuttaen. Kakskertalaisille kartano on ollut neuvoston päätöksellä suojellun kartanon. tärkeä maanviljelyksen ja muun kehityksen edistäjä ja se on tarjonnut työpaikan suurelle Uusi aikakausi käynnistyi YLE:n vuokrattua joukolle saarelaisia. Monien vaiheiden kautta Brinkhallin Hovimäki-sarjan kuvauksia varten.

40 2X KESÄKUU 2019 Ohjelma Kakskertapäivät 2019 11.00 Myynti- ja esittelypisteet avataan (auki 11-15,) saarien eri 29.6.2019, klo 12-15, Brinkhallin kartanolla yhdistysten myyntipisteet 11.40 Tervetuliaismusiikki alkaa, Turun VPK:n puhallinorkesteri. Kapellimestarina Reijo Borman 12.00 Tervetuliassanat, Pia Relanto Brinkhallin ystävät – Brinkhalls vänner ry:n puheenjohtaja 12.05 Tervetuliaispuhe Kaija Hartiala, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö 12.15 Picknick-konsertti, Turun VPK:n puhallinorkesteri 12.45 Hovimäki-tarinoita, Riko Eklundh alias Alex Ingberg kertoo Hovimäki- sarjasta 13.00 Käräjien avaus, Kakskertaseuran puheenjohtaja Raimo Västinsalo 13.05 Kakskertalaulu, Jaana Majatie, säestäjänä Rami Aaltonen 13.10 Käräjäpuhe, kaupunginjohtaja Minna Arve 13.20 Vuoden Kakskertalaisen julkistus 13.30 Hovimäki-tarinoita, Riko Eklundh Kakskertapäivät 29.6.2019 klo 12-15 14.00 Picknick-konsertti, Turun VPK:n puhallinorkesteri Brinkhallin kartano 14.15 Yhteislaulua, Turun VPK:n orkesterin säestyksellä Brinkhallintie 414, 20960 Turku 14.25 Varsinaissuomalaisten laulu (myyntipisteet avataan jo klo 11!) 14.30 Kiitos Turun VPK:n puhallinorkesterille, Raimo Västinsalo 14.35 Kapulan vaihto Bussilinja nro 15. Alueella rajoitettu P-alue. 15.00 Tilaisuus päättyy Myyntipisteet avoinna klo 15 saakka. Päivän teema on Hovimäki. Suositusta Hovimäki tv-sarjan kuvauksista on Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus osallistua 30 henkilön ryhmissä tänä vuonna kulunut tasan 20 vuotta. opastettuun kierrokseen (à 7,50 hlö) kartanossa. Tilaisuuden juontajana toimii Hovimäki-sarjan kotiopettaja, myöhemmin Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus käydä myös Metsäkirkossa. lääkintäneuvos ja senaattori Alex Ingbergiä esittänyt näyttelijä Riko Eklundh. Laitetaan liput salkoon saaren kaikissa tangoissa päivän kunniaksi! Päivän ohjelma tulkataan myös viittomakielellä! Kakskerran Kaksoispiste ylläpitää ”Muksulaa”, jossa leikitään leikkejä, Järjestäjinä: useat saarten yhdistykset, päävastuun kantaa tänä vuonna pelataan pelejä ja opitaan suosittua Fortnite-tanssia. Brinkhallin Ystävät – Brinkhalls vänner ry. Tiedoksi, että sunnuntaina on jumalanpalvelus Kakskerran kirkossa klo 17. Järjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin.

Samaan aikaan kartano myytiin Suomen Kult- Tänä kesänä on aloitettu myös englantilaisen tuuriperinnön Säätiölle, jonka omistuksessa puutarhan korjaaminen arkeologien ja muse- kartanon rakennuksia ja aluetta on kunnostet- opuutarhurin johdolla. tu. Nyt kartano elää uutta kukoistusta ja yhä useammat ovat löytäneet sen häiden ja mui- Hienoa että Brinkhall voi toimia jälleen kaks- den juhlien pitopaikaksi. Taidenäyttelyt, kon- kertalaisten kokoontumispaikkana Kakskerta- sertit ja muut tilaisuudet sekä kesäkahvila ovat päivien aikana. Tervetuloa Brinkhalliin! jo saaneet suuren kävijäkunnan.

2X KESÄKUU 2019 41 Tapahtumakalenteri Kesä ja syksy 2019

Toukokuu Neulomakerho: 19.5. kello 12 suvikirkko ja kaatuneit- Kesäneulojaiset pidetään kello 18-20. ten muistaminen Kakskerran Tule mukaan käsityön kanssa tai ilman. kirkolla, kahvitus huoltoraken- Lisätietoja Piia puh 040-779 1069. Ko- nuksella koontumiset seuraavasti: 20.5. kello 18 Kakskertatalolla esitelmä 4.6. Anjan luona Pitiskarissa Pitiska- Itämeren tilasta, Pidä Saaristo rintien päässä Siistinä ry, Atte Lindqvist, talolla 18.6. Nikkilän mylly, Mäkivaarantie, kahvitarjoilu. Satava 25.5. Luontoretki Kulhoon. Osallistujat 2.7. Santran vieraina Salina veneessä, kuljetetaan Kulhoon veneillä, lähtö Kulhonvalkamasta Papin- lähtö kello 11 Papinsaaresta Kul- saaresta honvalkaman rannasta. Oppaana Jarkko Laine. Omat eväät mu- 16.7. Tellervon luona Järvipeniläntie 42 kaan. 30.7. Susun luo Latosaareen lähtö Niit- tysaarentien päästä venerannas- Kesäkuu ta kello 17:45 13.8. Brittiksen laiturilla Peppoistentie 142 Syksyllä jatketaan parittomien viikkojen tiistaisin kello 18-20 Kakskertatalolla, syyskausi 10.9.-3.12.

9.6. kello 13-15 kesäinen piknik-retki Rakuunavuorelle Satavassa. Omat eväät mukaan! Kokoontuminen Samppaantien ja Vanha Samp- paantien risteyksessä kello 13.

42 2X KESÄKUU 2019 15.6. kello 14 Kyläretki Kulhoon - kar- Lokakuu tano, poikakoti, huviloita ja kesä- 20.10. kello 12-15 Sadonkorjuupäivä siirtoloita, oppaana Kaarin Kurri, Kakskertatalolla, teemana yrtit joka myös vastaa mahdollisiin tiedusteluihin, 040 825 2730. Lähtö Papinsaaresta Kulhonvalka- Marraskuu man rannasta venekuljetuksilla. 16.11. kello 10 Askartelupäivä, kyntti- Kulhonvalkamassa on rajoitetusti löiden tekoa Kakskertatalolla pysäköintipaikkoja, joten käyttä- kää mielellään kimppakyytiä. Kahvituksen ja kuljetusten järjes- tämiseksi ilmoittautuminen seuran sihteerille jarkko.i.kos@gmail. com tai 0400 822 855 viimeistään 13.6.. Mukaan otetaan 30 ensiksi ilmoittautunutta. Mikäli halukkai- ta on enemmän, pyritään järjes- tämään toinen retki myöhemmin kesällä. 29.6. kello 12-15 Kakskertapäivä Brink hallin kartanolla, teemana Hovi- mäki. Katso erillinen ilmoitus tässä lehdessä. Joulukuu 30.6. kello 17 Kakskertapäivään liittyvä 6.12. kello 12 Itsenäisyyspäivän kirkko Suvikirkko Kakskerran kirkolla, ja seppeleen lasku sankarihau- kirkkokahvit huoltorakennuksella. doille, kahvitus Hennalassa Perinteinen Joululounas Hirvi- Elokuu lammella 31.8. kello 13-15 Myllyjuhla Nikkilän Kauneimmat joululaulut Kaks- myllyllä Satavassa, illalla elotulet kerran kirkossa, glögi ja pipari Satavan sillalla huoltorakennuksella

Syyskuu Mahdollisten muutosten, tarkennusten 1.9. Missiotreffit merellä yhdessä ja lisäysten johdosta seuraa kotisivujam- Martinseurakunnan kanssa, koh- me www.kakskertaseura.fi teena Merimaskun kirkko. Tar- kemmat tiedot kotisivuilla www.kakskertaseura.fi.

2X KESÄKUU 2019 43 Kakskerran kalliokaiverrukset

dellisessä lehdessä ilmoitimme puun. Jos havaitset kalliopiirroksen, niin projektista, jonka tavoitteena on ilmoita siitä Kakskertaseuran sähköpos- Ekartoittaa Kakskerran vanhoja kal- tiin tai kenelle tahansa yhdistyksen toi- liokaiverruksia. mihenkilölle. Tieto kyllä välittyy. Kaiverruksia kannattaa tarkkailla ran- Tulos on ollut toistaiseksi hyvin niukka, tojen silokallioilta ja luodoilta sekä kor- joten jatketaan hanketta vuoden lop- keiden kallioiden lailta.

Marraskuussa 2018 Historia- ja kotiseututoimikunnan jäsenet Leif Kronberg ja Rami Kohonen kartoit- tivat vuosiluvun ja monogrammin, jonka 1880-luvun alun kulkija on hakannut Vapparin suulla sijaitsevan pienen Kuusi-luodon rantakallioon. Kuva Leif Kronberg.

44 2X KESÄKUU 2019 SUVI SAARISTOSSA Martinseurakunta

KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS Kakskerran kirkossa su 19.5. klo 12. Sanajumalanpalveluksen toimittaa pastori Jukka Hildén. Tilaisuuden musiikista vastaa kanttori Mikko Salakari. Partiolaiset ja kirkkoväki vievät jumalanpalveluksen jälkeen Suomen lipun juhlallisesti hautausmaalle ja laskevat seppeleet kaikille sankarihaudoille. Kakskertaseura tarjoaa tilaisuuden jälkeen kaikille osallistujille kirkkokahvit.

SUVIKIRKOT JA SUVIMUSIIKIT Suvikirkko 02.06. klo klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran VPK Suvikirkko 09.06. klo klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran kotiseutuyhdistys Suvikirkko 16.06. klo 17, Leena ja Heikki Suominen, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran MTK Suvimusiikki 23.06. klo 17-18 musiikkitilaisuus Kakskertapäivien suvikirkko 30.06. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Brinkhallin ystävät ry Suvikirkko 07.07. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Hennalan kerho Suvikirkko 14.07. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran SPR Suvikirkko 21.07. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa partiolippukunta Kakskerran Kaksoispiste Suvimusiikki 28.07. klo 17-18 musiikkitilaisuus Suvikirkko Riparilaulut 04.08. klo 17, Ville Mantere ja Niko Reinval, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran nuorisoseura Suvikirkko 11.08. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Satavan pientaloyhdistys Sotainvalidipäivän suvikirkko 18.08. klo 17, kirkkokahvit tarjoaa Tiistaiseura Suvimusiikki 25.08. klo 17–18 musiikkitilaisuus Kesän sunnuntai-illat kirkossa ja kirkonmäellä ovat kauemmin saarilla asuneit- ten ja uusien asukkaitten mukavia yhteistapaamisia. Tervetuloa!

HENNALAN KESÄKAHVILA JA SAUNA (Hennalantie 10, Satavansaari) Avoinna jälleen keskiviikkoisin ajalla 5.6.–28.8.2019. Päivä alkaa aina klo 15 har- taudella ja kahveilla. Klo 15.30–19 uimapukusauna. Mahdollisuus myös lenkkei- lyyn. Ranta edellyttää kohtuullista uimataitoa. Tervetuloa!

2X KESÄKUU 2019 45 KAKSKERRAN SEURAINTALO Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka

Tilaa 130 henkilölle Tiedustelut puh. 0503479918 Samppaantie 90, 20960 TURKU (Satavan saari)

Kuva: Mirja Rakkolainen. Kakskertatalo Monipuolinen mahdollisuus Kakskerran sydämessä. Kakskertaseura ja par�olippukunta Kakskerran Kaksoispiste ovat yhteisvastuullises� vuokranneet talon Turun kaupungilta ja vuokraavat sitä edelleen mm. saarten eri yhdistysten ja yhteisöjen käy�öön. Käytössäsi ympärivuoden. Kokoukset, retket, myyjäiset, kesätapahtumat, ym. Isoon saliin mahtuu istumaan noin 30 henkeä. Autamme mielellämme �laisuuksien järjestelyissä. Tarvi�aessa saatavissa esim. kahvitarjoilu erilliskorvausta vastaan. Talolla kokoontuvat muun muassa �istaikerho, par�olippukunta Kakskerran Kaksoispiste ja Kakskertaseura. Järjestä oma tapahtumasi toimivissa �loissa • Kertakäy�ö 35 € • Koko vuorokausi 60 €

Varaukset ja �edustelut:

Ou� Kauppi 040-‐567 7946 kauppi@ne�.ﬁ Vapparin�e 118, Kakskerta

2X KESÄKUU 2019 47

2019-malli

KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI

Jätevesiasiat kerralla kuntoon!

Meiltä saat kaiken mitä järjestelmääsi tarvitset - suunnittelu ja asennus - lupa-asiat

Suodatuskasettipaketti - helppo ja vaivaton maaperäkäsittelyjärjestelmä - omakoti ja vapaa-ajan asumisen tarpeisiin - mitoitettu 1-5 henkilölle - CE -merkitty

Ota yhteyttä: Suomen Pihakaivo Oy I www.pihakaivo.fi Juhani Rinne p. 0400 788 358 I [email protected] I MIka Ruohonen p. 040 1729 444 Kaikki hyvä on lähellä

DELI

MOIKOINEN

TERVETULOA ILOISEN PALVELUN RUOKAKAUPPAAN!

Kukkakioski Anneli Karelius 02 236 0479

Hautausmaantie 21 Avoinna joka päivä 8-18

Kuva: Mirja Rakkolainen.

Herkut arkeen ja juhlaan kotimatkasi varrelta!

Löydät meidät Facebookista!

Lähetä tai nouda paketit helposti H IRVENSALO meiltä! Vanha Kakskerrantie 1, p. 0207 513 860 Palvelemme: ark. 7-22, la 7-22 & su 10-22 www.k-supermarket.ﬁ Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puh. + 6,90 senttiä/min. (sis.alv 24%) ja matkapuhelimesta 8,21H seIRnttiä/puh.VENSALO + 14,90 senttiä/min. (sis.alv 24%)

Mökki- ja laituriremontit | Purku- ja rakennustyöt Terassi- ja pihatyöt | Puunkaadot 2X - lehden toimitus

Julkaisija: Kakskertaseura ry

Päätoimittaja:Raimo Västinsalo [email protected] 044 337 7541

Toimitussihteeri: Jarkko Koskinen [email protected] 0400 822 855

Taitto ja ulkoasu: Malla Avenius / Painola

Painopaikka: Painotalo Painola T. Nieminen Oy

Ilmoitushinnat ja ilmoitusten koko (mm)

1/1 takakansi väri 300 € 148 x 168 + 3 mm leikkuuvarat

1/1 sisäsivu väri 250 € 148 x 210 + leikkuuvarat tai 138 x 199

1/1 sisäsivu musta 200 € kuten yllä

1/2 sisäsivu väri 150 € vaaka: 148 x 103 + leikkuuvarat tai 138 x 97 pysty: 72 x 210 + leikkuuvarat tai 68 x 199

1/2 sisäsivu musta 120 € kuten yllä

1/4 sisäsivu väri 100 € pysty: 68 x 97 tai vaaka: 138 x 46

1/4 sisäsivu musta 60 € kuten yllä

56 2X KESÄKUU 2019 Liity nyt jäseneksi

Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee toimialueellamme joko vakinaisesti tai osan vuotta asuva tai työskentelevä henkilö tai muukin seuran tarkoitusperät hyväksyvä henkilö, jonka seuran hallitus hyväksyy. Samassa taloudessa voi olla vähintään yhden pääjäsenen lisäksi haluttu määrä sivujäseniä. Seuran jäsenkirjeet ja kokouskutsut sekä 2X-lehti postitetaan pääjäsenelle. Sivujäsenet ovat pääjäsenten tavoin seuran täysivaltaisina jäseninä oikeutettuja osallistumaan seuran toimintaan ja päätöksentekoon vuosikokouksessa ja toimielimissä. Tälle vuodelle vahvistetut jäsenmaksut ovat pääjäsenelle 20 € ja sivujäsenelle 4 €. Kakskertaseuran kotisivut ovat osoitteessa www.kakskertaseura.fi. Sieltä löydät muun ohel- la seuran uutiset, tiedot tapahtumista, seuran säännöt sekä tiedot hallituksesta ja toimi- kunnista. Seuran jäsenenä saat edullisen sähkösopimuksen Turku Energian kanssa. Saat myös Turun Pientalojen Keskusjärjestön (TPK) jäsenkortin, jolla sinulla on mahdollisuus saada alennus- ta TPK:n yhteistyökumppaneiden liikkeissä asioidessasi. Ilmoita sähköpostiosoitteesi Kakskertaseuralle! Sähköpostilla lähetämme jäsenille tiedot- teita. Jäsenrekisterin tietoja käytetään vain seuran jäsenpostituksiin ja sähköiseen tiedot- tamiseen, tietoja ei anneta ulkopuolisten käyttöön.

LIITYN JÄSENEKSI

Nimi______

Osoite______

Postinumero ja -toimipaikka______

Puhelinnumero______

Sähköpostiosoite______

Perheen lisäjäsenet______

Asuinsaari______

Toimita hakemus seuran puheenjohtajalle tai sihteerille, osoitteet ovat toisaalla tässä lehdessä, tai seuran sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Liittymislomakkeen voi täyttää myös seuran kotisivulla.

2X KESÄKUU 2019 57 Kakskertaseura ry Kakskertaseura ry c/o Raimo Västinsalo Mäkivaarankuja 34 , 20960 Turku [email protected] www.kakskertaseura.fi

Hallitus

Raimo Västinsalo, puheenjohtaja Kaarin Kurri Mäkivaarankuja 34, 20960 Turku [email protected] [email protected], puh. 040 825 2730 puh. 044 337 7541 Hanna Mujunen Seppo Muurinen, varapuheenjohtaja [email protected] Monnoistentie 5, 20960 Turku puh. 040 556 8411 [email protected] puh. 258 7805, 0400 763 822 Juha Mäki [email protected] Jarkko Koskinen, sihteeri, rahastonhoitaja puh. 0400 521 103 Peltolantie 6 D 124, 20720 Turku [email protected] Ritva Nummiora puh. 0400 822 855 [email protected]

Mika Eklund Marko Viljanen [email protected] [email protected]

Piia Kramsu [email protected] puh. 040 779 1069

Kuva: Pirjo Koskinen.

58 2X KESÄKUU 2019 Kakskertaseuran myyntituotteet

Raimo Narjus: KAKSKERTAA KIERTÄMÄSSÄ Eilen ja tänään

ISBN 952-90-6669-4 Serioffset 1995, 240 sivua

Myyntipaikat: Antikvaarinen Kirjakauppa Kvariaatti , Tapani Vinkala (seuran suoramyynti) Hämeenkatu 16, 20500 Turku

Turun Kansallinen Kirjakauppa, Linnankatu 16, 20100 Turku

ISÄNNÄNVIIRI

Kakskerta -viirejä on saatavana Satavan kyläkaupasta: iso viiri 50 x 450 cm 80 € pieni viiri 40 x 350 cm 70 €

VILLASUKAT Kakskerran väreihin kudotut sukat, saatavana eri kokoja 20 € Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

TAKKATIKKURASIA Hinta: 4 € tai 10 €/3 rasiaa

Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

KAKSKERRAN VAAKUNA -tarra Hinta 3 €, tarra 10,5 cm x 9 cm

Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

2X KESÄKUU 2019 59 Saaristoapteekki palvelee 24/7

Hirvensalon apteekin digitaalisesta verkkopalvelusta Saaristoapteekista voit tilata reseptilääkkeet ja muut apteekkituotteet esimerkiksi kotiinkuljetettuna, Postiin tai Hirvensalon apteekin noutoautomaattiin!

Hyödynnä noutoautomaatti apteekkiasioinnissa! Tekemällä tilauksen Saaristoapteekista varmistat Hirvensalon apteekin tilausvalikoimaan kuuluvien tuotteiden saatavuuden ja voit hakea tuotteesi noutoautomaatista K-Marketin puolelta myös apteekin ollessa suljettuna.

Hirvensalon apteekki Moikoisten liikekeskus Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku puh. 02 2844 666