DOCSLIB.ORG

TÄSSÄ LEHDESSÄ: • [email protected]

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TÄSSÄ LEHDESSÄ: • Vjs@Vjs.Fi vJ 18. vsk Vantaan Jalkapalloseuras ry | PL 40, 01601 Vantaa | Puhhelinsanomat (09) 507 4974 | Toimiston käyntiosoite: ISS-stadion, Raappavuorent 0 1 0 22010 ie 10, Vantaa VVJSJS - 4400 vvuottauotta yyhdessähdessä jjaa ttunteellaunteella TÄSSÄ LEHDESSÄ: Unohtumaton VJS Kapteenit haastattelussa www.vjs.fi • vjs@vjs.fi 3 VJS 40 Sattumien summa – vai oliko? 4 Jari Väisänen – VJS-ikoni 11-13 Jukka ”Komu” Koivurinta Joukkue-esittelyt 5 Meidän VJS 14-15 Yhteystiedot 25-39 8 VJS-pelaajat maailmalla 16-18 Maalintekomatka Portugaliin 2009 40 18-19 VJS-futiskoulu ja -kesäleiri 44-45 47 LAADUKKAAT JA KESTÄVÄT PYÖRÄT EDULLISESTI KOKO PERHEELLE Kuva: Akifoto.net Kuva: 3 KK ILMAISTA TURVAA PLUS-PISTEILLÄ LENTOON BIKE PLANET LAHJOITTAA OSTAMAASI PYÖRÄÄN 3 KK NYT SAAT FINNAIR PLUS -PISTEITÄ KAIKISTA OSTOKSISTASI SMART SAFETY PYÖRÄTURVAN KAUPAN PÄÄLLE BIKE PLANETISSA Smart Safety pyöräturva sisältää varkaussuojatarran, rekisteröinnin sekä omavastuunpoistovakuutuksen. Bike Planet on tehnyt yhteistyösopimuksen Finnairin kanssa. Nyt saat jokaisesta Bike Planetissa tekemästäsi ostoksesta Finnair Plus -pisteitä! Varkaussuojatarran avulla pyöräsi on tunnistettavissa ja on vähemmän houkutteleva varkaille. Pyöräsi rekisteröi- dään Smart Safetyn Pohjoismaiseen pyörärekisteriin johon sekä poliisilla että vakuutusyhtiöillä on suora yhteys. Voit hyödyntää Finnair Plus -pisteitä ostaessasi Finnairin lentoja tai käyttäessäsi Finnairin yhteistyö- Omavastuunpoistovakuutus korvaa kotivakuutuksesi omavastuuosuuden 300 euroon asti. Tämä kaikki, jotta sinä kumppaneiden palveluita. Finnair PlusShopista on saatavana myös Bike Planetin lahjakortteja. voit huoletta nauttia pyöräilystä! Lisäksi pyöräturvaan sisältyy myös 3kk tapaturmavakuutus. Jos et vielä ole Finnair Plus -asiakas, voit rekisteröityä Voit jatkaa pyöräturvaa 3 kuukauden ilmaisen jakson jälkeen edullisesti vain 19,80€ / vuosi. ilmaiseksi osoitteessa www.finnair.fi. N JA LAATUPYÖRIE HELSINKI | Kastelholmantie 2 (Itäkeskus Puhos), p. 010 397 0020 | ESPOO | Friisiläntie 1, p. 010 397 0030 | VANTAA | Variston suurmyymälä, Martinkyläntie 39 B, DEN p. 010 397 0040 | VANTAA | Tammiston Tähti, Nilsaksenpolku 2, p. 010 397 0025 | LAHTI | Launeenkatu 12, p. 010 397 0050 | JYVÄSKYLÄ | Vasarakatu 9, p. 010 397 0060 TOVÄLINEI KUN TJU >> www.bikeplanet.fi >> www.tyosuhdepyora.fi YKKÖSKE 2010 VJS-SANOMAT 3 PÄÄKIRJOITUS Unohtumaton VJS yritti olla paras, tavoite lipui yhä kauem- ikäluokat ovat tiiviimmässä yhteistyössä strategian tila. Syksyllä otetaan härkää Aiemmin mas. Niinpä uuvuin. kuin koskaan aiemmin, ja VJS on onnis- sarvista ja strategian rakentamiseen pu- Muistan sen kuin eilisen päivän. Seisoin Vuonna 2007 totesin puheenjohtajal- tunut useissa rekrytoinneissa sekä val- reudutaan toden teolla. Kilterin koulun auditoriossa vanhempi- le, ettei minulla ollut enää kirkasta visio- mentajakoulutuksessaan. Tulevaisuudessa VJS:n tulee olla yhä en edessä ja ikää oli mittarissa 21 vuot- ta siitä, mihin mentäisiin. Ilman konk- Esimerkkinä VJS:n valmentajakoulu- innovatiivisempi myös taloudellisten re- ta. Oli 1990-syntyneiden ensimmäinen reettista unelmaa palo työhön alkoi ka- tuksen elinvoimaisuudesta on alkuvuo- surssien kasvattamisessa. On löydettävä vanhempainilta ja kyseessä oli 12-vuo- dota. Eikä auttanut, vaikka Palloliiton desta julkaistu pelikirja, jonka pohjalta ne asiat, missä olemme vahvoja osaajia tiaiden tasoryhmäjako. Oli alkamassa PassFoot- seuratoiminnan laadun arvi- seuran valmennus tulee muuttumaan ja hyödyntää niitä. Eikä pidä lopettaa in- ensimmäinen mittava poikien valmen- oinnissa VJS oli aivan parhaiden joukos- harppauksin yhä pelikeskeisemmäksi. novointia siihen. Voisimmeko tehdä jo- nusprojektini seuratasolla, kun ikäluok- sa Suomessa. Näin harjoittelemme yhä voimallisem- tain aivan erilaista, jolla voisimme ko- kavastaavana vastuulleni tuli neljä jouk- Niinpä vuonna 2008 minusta tu- min juuri kaikkein olennaisinta varten: hentaa taloudellisia resursseja? Sitä en- kuetta ja 100 pelaajaa. Samalla alkoi ura- li opiskelija, sillä halusin nähdä maail- peliä. nen VJS:n tulee kaivaa joukoistaan esiin ni VJS:ssa. maa muustakin kuin jalkapallon pers- Myös VJS-valmennuslinja on ollut taloudelliset asiantuntijat – omista jou- Siitä vuodesta jäi käteen hyviä ja hy- pektiivistä. murroksessa uudistusten myötä. Se on koistaan. VJS:n tulee olla myös tällä sek- vinkin haastavia kokemuksia. Het- kuitenkin säilyttänyt asemansa seuran torilla rohkea. ken luulin jo, kahden hävityn sarjape- yhtenä tärkeänä valmennuksen tukipi- Vielä minäkin seison taas vanhempi- lin jälkeen ja parinkin seuran järjestä- Nyt larina, sillä työkalua käyttää n. 30 val- en edessä aloittamassa mielenkiintois- män kriisipalaverin tuloksena, että len- Sekään ei unohdu, kun suoraan Johta- mentajaa joka päivä (kohderyhmäjouk- ta valmennusprojektia. Mutta sitä en- toni VJS:ssa loppuisi lyhyeen. Ikäluokan misen sivuaine -tentistä kuljin junalla kueita VJS:ssa 41). Uudistuksia on kui- nen menen innostuneena kohti nykyi- muut valmentajat kuitenkin pysyivät kohti Myyrmäkeä. Oli joulukuun alku tenkin tapahduttava, sillä muuten ajan- sen tehtäväni asettamia mielenkiintoi- takanani ja kompuroiden alkanut ura- ja Myyrmäki-hallissa VJS:n syyskokous. hammas alkaa nakertaa sitäkin. sia haasteita. Yhdessä upeiden VJSläis- ni sai jatkua. Ikää oli ehtinyt tulla 30 vuotta. Olin ol- ten kanssa! Vantaan Jalkapalloseurassa oli 1990- lut vuoden pois, kokenut ikävän, ja pää- luvun lopussa seuran silloisen aktiivin tynyt ehdolle VJS:n puheenjohtajaksi. Tulevaisuus ja tulevan nappulapäällikön Jari ”Väik- Oli oikeastaan hieno tunne, kun huo- Unelmoin unohtumattomasta hetkes- Veli-Matti Rinnetmäki kä” Väisäsen johdolla käynnistynyt seu- masin löytäneeni VJS:sta henkisen ko- tä: VJS avaa oman kenttänsä juhlallisesti puheenjohtaja ran vauhdikas kehittäminen laaduk- din. Puheenjohtajuuteni varmistuttua ja seuran juniorit valtaavat sen päästen kaammaksi junioriseuraksi (lisää tämän tuntui kuin olisin saapunut kotiin ja pi- osallistumaan mitä innostavimpiin teh- lehden jutussa: Jari Väisänen - VJS-iko- an siltä, kuin en olisi koskaan ollutkaan täväpisteisiin. Musiikki soi. Paikalla on ni). Väikkä päätyi kehittämisvauhtin- poissa. Unelmat olivat tulleet takaisin ja arvovaltaisia vieraita. Kentällä on juni- sa myötä seuran puheenjohtajaksi, jos- niiden myötä myös palo. oreille sopivia ja erilaisia maaleja riittä- sa hän oli mahdollistamassa urani seu- VJS:ssa minua kiehtoo sen rohkeus ja västi, on palloseinä ja upea lämmitettävä raavan siirron ja VJS:n siirtymisen pää- muutosvalmius. VJS on organisaationa tekonurmimatto. Oma sydämeni pamp- toimisuuden aikakauteen. Minusta tu- niin yhtenäinen, että se pystyy kohtalai- pailee innostuksesta ja odotuksesta, se li VJS:n ensimmäinen päätoiminen ju- sella ketteryydellä reagoimaan ympäris- on alkanut jälleen kaipaamaan valmen- nioripäällikkö. tön muutoksiin ja omiin kriittisiin ar- nukseen. Omalle kentälle. Työhöni oli helppo tarttua. Väikän vioihinsa toiminnastaan. VJS on täyn- VJS:n tulevaisuus on olla yhä parem- johdolla rakennetut pelaajakoulutusra- nä potentiaalia. pi. Isosta seurasta pitäisi tulla suurseura. kenteet ja sisällöt vastasivat hyvin pit- Nyt olen yhtä aikaa keskellä kenttä- Meidän on päätettävä missä olemme hy- kälti minun näkemyksiäni ja siksi niiden hanketta, VJS-sanomia ja monia pieniä viä. On pidettävä kiinni niistä perinteis- pohjalta oli hyvä rakentaa uutta. Sain pikaisesti päätöksiä vaativia kysymyksiä. tä, joille toiminta on tähänkin asti ra- olla mukana VJS:n kehittämisessä: sille Ympärillä tapahtuu valtavasti, kun niin kentunut. Erityisen olennaista on, et- luotiin valmennuslinja, siitä tuli Sinetti- seuran päätoimiset kuin useat seura-ak- tä VJS on pelaajiensa seura ja siksi sen seura, sen pelaajakoulutusta monipuo- tiivit laittavat asioita rullaamaan. VJS:sta toiminnan tulee olla monipuolista, sil- listettiin laajasti, se sai Palloliiton Kyky- piirtyy kuva dynaamisena seurana, jon- lä monipuolisia ovat myös VJS:n pelaa- koulu- ja Taitokoulustatukset lisäharjoi- ka toimintaa ei voida palauttaa yhteen jiston odotukset. On löydettävä eri toi- tusryhmilleen ja ennen kaikkea se yhte- ihmiseen. mintatasoille selkeät profi ilit. Kaikessa ei näistyi ja tuli yhä lähemmäs joukkueita. VJS:ssa on hyvä seurahenki (lisää tä- silti voi olla paras! On tehtävä valintoja. Työstäni tuli nopeasti jotain ihan muu- män lehden jutussa Missä menet VJS). Valinnat on tehtävä yhdessä. Siksi ta kuin työ: elämäntapa. Seurassa on erilaisia valmennusta ja seu- strategiaprosessi tehdään tälläkin ker- Minä tosin olin hieman harkitsemat- ratoimintaa kehittäviä hallituksen alai- taa huolellisesti kentän ääntä kuunnel- tomasti päättänyt tehdä VJS:sta Suomen sia ryhmiä, joihin osallistuu ruohonjuu- len. VJS aloittaa strategiatyönsä kevään parhaan jalkapalloseuran kaikilla mitta- ritasolla ja haalarihommissa asiantunti- aikana, jolloin suunnitellaan varsinai- reilla. Ja kun kaikessa – liian monessa – joiksi kehittyneet seura-aktiivit. Seuran nen työstövaihe ja tarkistetaan nykyisen 4 VJS-SANOMAT 2010 VJS:n miesten ja naisten joukkueiden KAPTEENIT HAASTATTELUSSA VJS:n miesten ja naisten joukkueet olivat viime kaudella myötätuulessa pelilli- sesti kun naiset nousivat pitkän tauon jälkeen liiton sarjaan naisten kakkosdi- visioonaan ja miehet taistelivat Kolmosen keskikastissa. Joukkueiden kaptee- nit esittelevät seuraavassa näkemyksiään tulevasta kaudesta. NAISET: MIEHET: ollut kommunikaatio-ongelmia, joista vastustaja on päässyt rokottamaan. Pu- Minja Raudoskoski Eero Vehmanen hetta saisi olla enemmän, mutta eikö- Ikä:26 Ikä: 25 hän asia
Load more

Recommended publications
  • Turku-Uusikaupunki Joukkoliikenteen Työmatkapilotti Kysymyksiä Ja Vastauksia
    Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä uusia joukkoliikennevuoroja Turusta Uuteenkaupunkiin. Liikenne on kaikille avointa, mutta vuorot on ajoitettu autotehtaan työaikoihin sopiviksi ja reitti kulkee Uudenkaupungin linja-autoasemalle tehtaan portin kautta. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto oman auton käytölle työmatkoilla. Nopean yhteyden takaamiseksi vuorot pysähtyvät vain muutamilla pysäkeillä. Työmatkapilotin tarkoituksena on selvittää kyseisen reitin matkustajapotentiaalia. Lisäksi kokeillaan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Mikäli matkustajamäärät muodostuvat kokeilun aikana riittäviksi, tavoitteena on että liikenne järjestyy jatkossa markkinaehtoisesti ilman viranomais- tai yritystukea. Miksi kokeiluhanke toteutetaan? Pilottihankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Valmet Automotive rekrytoi kevään 2017 aikana Uudenkaupungin autotehtaalle yli 1 000 uutta työntekijää. Arvion mukaan merkittävä osa uusista työntekijöistä tulee pendelöimään Turun seudulta. Sekä autotehtaan että alueen viranomaisten intressinä on tukea työvoiman liikkuvuutta ja löytää työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Työntekijöille halutaan tarjota vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen. Toimivalla joukkoliikenneyhteydellä madalletaan kynnystä hakeutua autotehtaalle töihin ja mahdollistetaan se myös henkilöille,
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Ansiomerkit R
    -- -- SPL:n Joensuun piiri: Alands Bolldistrikt: Suomen Palloliiton ansiomerkit Erotuomarikerho Pallopuntari Eckerö Idrottsklubb Ilomantsin Pallo -75 Finströms Boll-o. Idrottssällskap Joensuun Maila-Pojat Ha=arlands Idrottsklubb 1. F. Finströms Kamraterna Joensuun Pallo-Pojat I Kunniapuheenjohtaja: Joensuun Palloseura 1. F. Fram Joensuun Pallo-Toverit 1. F. Kamraterna J uuan Palloseura 1. F. Kasbergskamraterna E. von Frenckell. ! Karelian Pallo 1. F. Start II Kunniajäsenet: Liperin Taimi 1. F. Östernäskamraterna i Niemisen Urheilijat Jomala Idrottsklubb 1. A. Johansson (t), Ruotsi, 2. 1. Kornerup (t), Ruotsi, 3. 1. Fulda (t); Venäjä, Nurmeksen Sepot Lemlands Idrottsförening 4. A. Bertram (t), Venäjä, 5. K. Soinio (t), 6. T. Tegner, Ruotsi, 7. 1. Fredriksen, Outokummun Vesa Sunds Idrottsförening Tanska, 8. E. Eriksson (t), Ruotsi, 9. W. Flander (t), 10. E. von Frenck!ill., 11. J. Palloseura Hurtat Alands Bolldomare Suomela, 12. K. Alakari (Ahlgren). 13. H. Valpas, 14. J. W. Walden (t), 15. Niilo 13 seuraa. 13 seuraa. Koskinen, 16. Kalle Altti, 17. Väinö Heikkinen, 18. Osmo P. Kartrunen. " UI Ainaiset jäsenet: r I 1. E. von Frenckell, 2. 1. Tanner (t), 3. W. Flander (t), 4. A. Blomberg (t), 5. 1. Oestrup (tl. Tanska, 6. P. Skou (t), Norja, 7. S. Almqvist, Ruotsi, 8. F. Linne­ I mann (t), Saksa, 9. H . Meisl (t), Itävalta, 10. K. Karvonen (tl. 11. B. Sjöström (tl, l2. T. Torruvuori (tl. 13. K. Middelboe (t), Tanska, 14. L. Fredriksen, Tanska, I l5. A. Englund (t), 16. C. Lindberg (tJ. 17. W. Qvist (tl, 18. J. Suomela, 19. H. Valpas, 20. 1. Mäkinen (t), 21. N. Koskinen, 22. G. Aström (t), 23.
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO
    Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO ......................................................................................................................... 5 PÄÄVALINNAT PELAAJAN LAADUKAS ARKI ....................................................................................... 7 ELINVOIMAINEN SEURA ............................................................................................... 15 MIELENKIINTOISET KILPAILUT .................................................................................. 21 JALKAPALLOPERHEEN AKTIIVINEN VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN...... 25 KEHITYSOHJELMAT ........................................................................................................ 29 - SEUROJEN PALLOLIITTO - PÄÄSARJOJEN JA PÄÄSARJASEUROJEN KASVUPAKETTI HALLINTO JA TUKITOIMINNOT ................................................................................. 31 TILASTOT ............................................................................................................................. 35 ÅRSBERÄTTELSE ............................................................................................................... 53 Suomen Palloliitto 3 JOHDANTO Suomalaisen jalkapallon ja futsalin uuden toimintastrategian rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2015 puolel- la ja strategiaa viimeisteltiin alkuvuodesta 2016. Strategia vuosille 2016-20 hyväksyttiin Suomen Palloliiton 88. varsinaisessa liittokokouksessa Tampereella 23. – 24.4.2016. Strategiaprosessin aikana kuunneltiin laajasti eri toimijoiden käsityksiä
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 149 GEOLOGICAL SURVEY of FINLAND Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgi
    Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland, Report of Investigation 128, 1995 Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 149 Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgitta Backman THE OCCURRENCE AND GEOCHEMISTRY OF FLUORIDES WITH SPECIAL REFERENCE TO NATURAL WATERS IN FINLAND Espoo 2000 1 Lahermo, Pertti & Backman, Birgitta 2000. The occurrence and geochemistry of fluorides with special reference to natural waters in Finland. Summary: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 149. 40 pages, 11 figures and 8 tables. Geological Survey of Finland (GTK) has collected groundwater samples for chemical analyses in different parts of the country from the 1960s in order to elucidate the geochemical and anthropogenic controls on groundwater quality. One of the most interesting features in the geochemistry of groundwater is the outstandingly high fluoride concentrations in areas composed of a special type of postorogenic granites, i.e. rapakivi granites. The largest rapakivi batholiths are named according to the local names: Wiborg in southeastern Finland, and Laitila, Vehmaa and Ahvenanmaa in southwestern Finland. Coarse-grained K-rich rapakivi granites have higher concentration of fluorine (0.20-0.42%) than other plutonic or metamorphic rocks. The primary fluoride sources for waters are fluorite and fluorapatite, although the common OH- -bearing minerals such as micas and amphiboles, containing elevated amounts of fluorine (0.2-1.1%), contribute likewise to fluorides in water. High fluorine concentrations in rocks are omnipresently reflected as regional fluoride anomalies in soils, groundwater and surface waters. The average F- concentrations in streams and shallow groundwater draining areas composed of rapakivi granites are more than one order of magnitude higher (1-1.5 mg/L) than elsewhere (generally around 0.1 mg/L).
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Soldier, Structure and the Other
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO- TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila Dissertation in Cultural Anthropology, University of Helsinki, Finland, 2001 1 ISSN 1458-3186 ISBN (nid.) 952-10-0104-6 ISBN (pdf) 952-10-105-4 Teuvo Laitila 2 ABSTRACT SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER:SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO-TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila University of Helsinki, Finland I examine the influence of Finnish tradition (public memory) about the ’correct’ behaviour in war and relative to the other or not-us on the ways the Finnish guardsmen described their experiences in the Russo-Turkish war, 1877-1878. Further, I analyse how the men’s peacetime identity was transformed into a wartime military one due to their battle experiences and encounters with the other (the enemy, the Balkans and its civilian population) and how public memory both shaped this process and was reinterpreted during it. Methodologically I combine Victor Turner’s study of rituals as processes with Maurice Halbwachs’s sociologial insights about what he termed mémoire collective and what I have called public memory, and Eric Dardel’s geographical view about the meaning of space in remembering. My sources are the written recollections of the Finnish guardsmen, both volunteers and professionals. I have broken each recollection (nine together) down into themes (military ideals, views of the enemy, battle, the civilians or Bulgarians, etc.) and analysed them separately, letting every author tell his story about each thema.
    [Show full text]
  • Crustal Development in Relation to Granitic Magmatism in Regard to D/H Partition Between Coexisting Hornblende and Biotite in the Svecofennian Belt
    CRUSTAL DEVELOPMENT IN RELATION TO GRANITIC MAGMATISM IN REGARD TO D/H PARTITION BETWEEN COEXISTING HORNBLENDE AND BIOTITE IN THE SVECOFENNIAN BELT Y. KURODA, T. YAMADA, Y. YAMAGUCHI, H. SATO, Y. WAKE and S. MATSUO KURODA, Y.; YAMADA, T.; YAMAGUCHI, Y.; SATO, H.; WAKE, Y, and MATSUO, S. 1993. Crustal development in relation to granitic magmatism in regard to D/H partition between coexisting hornblende and biotite in the Svecofennian belt. Bull. Geol. Soc. Finland 65, Part II. 91-118. Tie-lines in the O D-Xpe diagram of hornblende and biotite in Japanese island arc granites give commonly a similar slope to that derived from the equation of Suzuoki-Epstein's experimental work( 1976). This indicates that in the process of granite intrusion in the island arc environment, the water/rock ratio is high enough to allow the presence of molecular water within and around the rock mass crystallizing from the magma. However, the tie-lines of the anorogenic rapakivi granites of Finland (age 1.65-1.54 Ga) are quite different from those of island arc granites, i.e. the gD of hornblende is much lower than that of biotite and the XFe values of both of the minerals are almost the same and high (0.8-0.9). Thus, the tie-lines are nearly vertical. Moreover, the OH contents of hornblende and biotite are very low and this suggests the absence of molecular water in the ascending and crystallizing granitic magma. This probably suggests that the D/H fractionation factor between the hydrous silicates and hydroxyl (OH) in the magma without molecular water is different from that of the island arc granites with plenty of molecular water.
    [Show full text]
  • Pajamäen Pallo-Veikot Ry KAUDET 2005
    PPV-LEHTI KAUDET 2005 - 2006 Pajamäen Pallo-Veikot ry Laatuaikaa jalkapallon parissa jo vuodesta 1969 PPV – nyt ja aina ! PPV:n lähestyessä neljättäkymmenettä ikävuottaan vitsevat lähivuosina omista riveistämme vahvistusta. juniorityö on entistä vahvemmassa asemassa seuran Vuonna 2006 aikuisten menestys oli hyvä. Piirin- toimintakartalla. Vuoden 2006 aikana olemme saa- sarjassa edustusjoukkueemme sai kultaa, reservi- neet nuorimpiin ikäluokkiin yli 30 lajin harrastajaa. joukkueemme hopeaa ja ikämiehet/45 pronssia. Nuorimmat PPV-läisemme ovat syntyneet reilusti Ikämiehet/35 pelasi SM-lopputurnauksessa ja tu- 2000-luvun puolella – v. 2001. Aktiivisuus junioreiden loksena oli kymmenes sija 16 joukkueen joukossa. keskuudessa on loistava: talvella harjoitusinto oli valtava, kesällä ei maltettu odottaa erotuomarin pillin PPV:n toiminnan johtoajatuksena on laadukas junior- vihellystä pelin aloittamiseen ja syksyllä Pajamäen ityö ja tulevina vuosina seuran johdon ja toimihenk- hallin seinät pullistelivat innokkaiden pelureiden ilöiden tehtävänä on pitää huolta siitä, että ajatus ei huudoista. katoa. Junioreiden vanhempien aktiivisuus on niinikään es- Antero Lehto imerkillistä: valmentajien etsintään on uhrattu hikeä sekä aikaa ja tulokset ovat olleet hyviä. Lisäksi muut taustaryhmät ovat kunnossa – joukkueenjohtajat ja rahavarojen hoitajat – ja toiminta on aktiivista. Myös talkoohenki elpyy vahvasti muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Nuoret ikäluokat ovat tulossa ja hyvä niin, koska lopettamisilmiö eri syistä on viimeisten viiden vuo- den aikana
    [Show full text]