Yhteysvälin Kehittämisselvitys Päivitys 2019
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
-YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS PÄIVITYS 2019 Vt8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys 1 2 Vt8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys TIIVISTELMÄ Lähtökohdat hentämiselle, joten arvioitavia tavoitteita on ollut yhteensä kaksitoista. Työn tavoitteet Vuosille 2027–2031 esitettävät toimenpiteet: ovat linjassa Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2019 alussa voimaan tulleen pää- Kehittämisselvityksessä on tarkasteltu valtatien 8 Turku–Pori-yhteysväliä Turun kehätie- väyläasetuksen kanssa. Tavoitteet huomioivat hyvin valtakunnallisessa liikennejärjestel- • Hyvelä–Söörmarkku 2+2 kaistaa ltä Porin Söörmarkkuun valtatien 8 ja valtatien 23 liittymään saakka. Yhteysvälin pituus mäsuunnitelmassa arvioitavat osa-alueet: Saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten • Rauma–Eurajoki 2+2 kaistaa + Olkiluodon eritasoliittymä on noin 140 kilometriä. Tässä työssä on päivitetty vuonna 2015 laadittu yhteysvälin palvelutaso, Taloudellinen kestävyys, Ekologinen kestävyys, Sosiaalinen kestävyys ja Lii- • Vt8 Nousiainen–Mynämäki 2+2 ja Mynämäen eritasoliittymä kehittämisselvitys. Päivityksen tarpeen taustalla on Varsinais-Suomen ja koko Länsiran- kennejärjestelmän turvallisuus. • Luvia–Pori 2+2 kaistaa ja eritasoliittymät nikon positiivinen rakennemuutos (PORE), joka on nostanut alueen työllisyyttä, kasvat- • Olkiluodon uusi yhteys Luostarinkylän eritasoliittymän kautta tanut työmatkapendelöintiä ja elinkeinoelämän investointeja valtatien 8 vaikutusalueella. Tutkitut toimenpiteet ja vaikutusarvioinnit • Laani–Hyvelä 2+2 kaistaa Tässä selvityksessä on keskitytty infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen liittyviin toi- • Laitila–Untamala ohituskaistapari menpiteisiin. Työssä tutkittava toimenpidevalikoima määritettiin työn ohjausryhmässä. Toimenpitei- • Ihoden eritasoliittymä siin valittiin ne infrastruktuurin parantamiseen liittyvät hankkeet, jotka on esitetty ai- Toimintaympäristön muutokset kaisemmissa suunnitelmissa tai selvityksissä, ja jotka nähdään toteutumisen kannalta potentiaalisina. Vaikuttavuustarkasteluissa otettiin huomioon ns. vertailuverkossa ne toi- Edellisen selvityksen jälkeen yhteysvälin kuntien väestö on kasvanut merkittävästi eri- menpiteet, jotka ovat vuoden 2015 selvityksen jälkeen toteutuneet tai jotka ovat saa- tyisesti Turussa ja Ruskossa, mutta lievää kasvua on ollut myös Porissa, Eurajoella ja neet rahoitusta. Kesäkuussa 2019 eduskunnan lisätalousarviossa myönnettiin rahoitus Laitilassa, osittain kuntaliitosten seurauksena. Merkittävin työmatkapendelöinti keskit- ohituskaistahankkeille (yhteensä noin 30 miljoonaa euroa), jotka lähtevät toteutukseen tyy Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseutujen ympärille. Tieosuudet Turku–Mynämäki ja vuoden 2019 aikana: Mynämäen ohituskaistojen täydennys keskikaiteelliseksi, Nästi– Pori–Rauma ovat työssäkäyntialueidensa runkoyhteyksiä. Kovero -ohituskaistat ja Kämppä–Peränkylä ohituskaistat Eurajoella. Valtatien 8 merkitystä nostaa olennaisesti samansuuntaisen raideyhteyden puuttuminen, Toimenpiteiden vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. minkä vuoksi koko joukkoliikenne tukeutuu tieliikenteeseen. Joukkoliikenteen palvelu- Jokaiselle tavoitteelle määritettiin mittarit ja vaikutuksen suuruudelle arviointiperus- tasotavoitteet ovat yhteysvälillä korkeimmat Raision ja Turun välillä. Yleisenä tavoitteena teet. Työssä tutkittiin toimenpiteiden kustannustehokasta vaikuttavuutta eli suhteutet- on nostaa joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa koko yhteysvälillä. Nykytilanteessa jouk- tiin kunkin toimenpiteen vaikutukset sen rakentamisen kustannuksiin. koliikennetarjonta on yhteysvälillä paras Rauman ja Porin välillä, missä matka-ajat ovat edellisen kehittämisselvityksen valmistumisen jälkeen lyhentyneet. Yksi merkittävimmistä Vaikutusarvioinneissa tutkittiin varsinaisten toimenpidevaihtoehtojen lisäksi myös jat- muutoksista on myös ollut Porin matkakeskuksen rakentuminen, missä yhteydessä kauko- kuvaa ohituskaistatietä ja nelikaistaistusta koko yhteysvälille. Herkkyystarkasteluna tut- liikenteen linja-autoliikenteen asema siirtyi Porin rautatieasemalle. Uudenkaupungin auto- kittiin vielä, miten tavoitteiden painoarvot vaikuttavat vaikutusarvioinnin tuloksiin. tehtaalle ja Olkiluodon voimalalle järjestetään työmatkaliikenteen bussivuoroja. Hankkeiden priorisoimisessa huomioitiin työssä laaditut vaikuttavuusarviot, mukaan Positiivinen rakennemuutos on lisännyt olennaisesti alueen elinvoimaisuutta ja kasvat- luettuna herkkyystarkastelut tavoitteiden painoarvojen suhteen, keskeisten hankkeiden tanut elinkeinoelämän investointeja tuotantolaitoksissa ja vientisatamissa. Yhteysväliä suunnitteluvalmius, ilmastopolitiikan ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman käyttävät yritykset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina ja yritysten henkilös- kriteerit sekä liitännäiset väylähankkeet. tömäärä on kasvanut. Kasvun ennustetaan jatkuvan myös lähivuosina. Yhteysvälin kehittäminen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitel- Kaikki yhteysvälin viisi satamaa ovat koko Suomen kannalta tärkeitä vienti- ja tuontisa- man toimenpidekaudella tamia, joiden yhteenlaskettu kasvu on ollut noin 10 % viimeisen kahden vuoden aikana, erityisesti Porissa ja Uudessakaupungissa. Valtatien liikennemäärät ovat kasvaneet Rau- Selvityksen ja tehtyjen tarkastelujen perusteella valtakunnallisen liikennejärjes- man ja Eurajoen välillä, Raision ja Nousiaisten välillä sekä Porin keskustassa valtatien telmäsuunnitelman toimenpidekaudella esitetään toteutettavaksi valtatien 8 pa- 2 kohdalla. Pitkämatkaista liikennettä on yhteysvälillä eniten välillä Mynämäki–Laitila. rantamiseksi infraan liittyviä toimenpiteitä yhteensä noin 330 miljoonalla eurolla. Yhteysväli on Suomen valtateistä toiseksi suurin metalliteollisuuden kuljetusreitti. Rau- man ja Porin välinen osuus on merkittävä reitti metsä- ja rakennusteollisuudelle. Valtatie Samanaikaisesti on tärkeää edistää jatkuvasti myös hankkeiden suunnitteluvalmiutta. 8 on myös erikoiskuljetusten kannalta tärkeä reitti, jota käyttävät mm. Turun telakan Suunnitelmien laatimisen kustannusarvio on noin 10 M€. kuljetukset. Vuosille 2021–2023 esitettävät toimenpiteet: Liikenneturvallisuus on edelleen yhteysvälin vakavimpia palvelutasopuutteita. Viimeisten viiden vuoden aikana yhteysvälillä on tapahtunut tiekilometreihin suhteutettuna enem- • Laitilan kaksi eritasoliittymää män onnettomuuksia kuin Suomen valtateillä keskimäärin, vaikka turvallisuus onkin pa- • Vt8 parantaminen Eurajoen kohdalla rantunut selvästi viimeisten 10 vuoden aikana. Yhteysvälistä reilu 20 kilometriä kulkee pohjavesialueilla, joista suojaamatta on kolmannes. Vuosille 2023–2027 esitettävät toimenpiteet: Tavoitteet • Tiiliruukin eritasoliittymä • Vt8/vt2 parantaminen Porin keskustassa Kehittämisselvityksen tavoitteet pohjautuvat v. 2014–2015 Turku–Pori esisuunnittelu- • Rauman vt8:n ja vt12:n etl:n parantaminen kilpailun viiteen tavoitealueeseen: Liikenneturvallisuus, Kuljetukset, Ympäristö ja maan- • Unaja–Rauma 2+2 käyttö, Ilman autoa tehtävät matkat sekä Henkilöautomatkat. Esisuunnittelukilpailussa • Vt8 yhteys vt11:lle (Porin eteläinen kehä) tavoitteita oli yhteensä 11 kpl. Tässä selvityksessä lisättiin tavoite päästömäärien vä- Vt8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys 3 ALKUSANAT Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on elinkeinoelämälle merkittävä väylä Länsi-Suomessa. Teemu Heinonen Nousiaisten kunta Sen merkitystä korostaa samansuuntaisen ratayhteyden puuttuminen sekä tien varrella Minna Nore Satakunnan kauppakamari sijaitsevat viisi vientisatamaa. Yhteysväylin suurimpia liikenteellisiä ongelmia ovat valta- Rikka Piispa Rauman kauppakamari tien sujuvuuspuutteet ja heikko liikenneturvallisuustilanne, mikä vaikeuttaa kuljetusten Kaisa Leiwo Turun kauppakamari matka-ajan ennakoitavuutta. Pauliina Forsman Turun kauppakamari Jarkko Virtanen Turun kaupunki Työn tarkoituksena on ollut päivittää vuonna 2015 laadittu yhteysvälin kehittämissel- Jouko Turto Turun kaupunki vitys sekä määrittää valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmarkun välillä seuraavan kahden- Antti Korte Raision kaupunki toista vuoden eli valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpidekauden Kari Koski Rauman kaupunki aikana edistettävät toimenpiteet. Tavoitteena on ollut löytää eri sidosryhmien yhteisesti Tomi Suvanto Rauman kaupunki hyväksymä kokonaisuus. Toimenpiteet ottavat huomioon liikenteen, maankäytön ja elin- Risto Peltonen Rauman kaupunki keinoelämän tulevat tarpeet. Vesa Lakaniemi Eurajoen kunta Harri Hiitiö Pyhärannan kunta Selvitys on laadittu kesäkuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana. Laatimisesta on vas- Seija Österberg Mynämäen kunta tannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI Riikka Salli. Veli-Matti Eura Mynämäen kunta Työryhmän muut jäsenet vastuualueineen ovat olleet: Atso Vainio Uusikaupunki Jarkko Heinonen Uusikaupunki Projektisihteeri DI Leena Manelius Kari Partiainen Väylävirasto Maankäyttö DI Pasi Rajala / Arkkitehti. yo Laura Kömi Matti Ryynänen Väylävirasto Tiesuunnittelu Ins. (AMK) Sari Kirvesniemi Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY Analyysit DI Eero Kauppinen Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY Vaikutukset DI Tuomas Palonen / DI Kimmo Heikkilä Matti Kiljunen Varsinais-Suomen ELY Graafi nen suunnittelu Arkkitehti. yo Mikko Peltonen Laadunvarmistus DI Heikki Metsäranta Lisäksi mukana ovat olleet vt 8 vaikuttajavaltuuskunnan ohjausryhmästä: Työtä on ohjannut kauppakamarien, maakuntaliittojen ja ELY-keskuksen edustajista Sari De Meulder Porin Satama koostunut projektiryhmä: Hannu Asumalahti Rauman Satama