Satakunnan Liikennejärjestelmä- Suunnitelma

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Satakunnan Liikennejärjestelmä- Suunnitelma SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA Päivitys 26.11.2018 Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on konkretisoitu Satakunnalla on vahva teollinen osaaminen ja se on Suomen maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys liikennejärjestelmän maakunnista teollisuusvaltaisin. Maakunnan elinkeinoelämän kehittämisestä. Satakunnan keskeiset menestystekijät ovat elin- avainaloja ovat metalli- ja koneteollisuus, metsä- ja kemiante- keinoelämän avainalojen kilpailukyky sekä verkostoituvien kau- ollisuus sekä elintarviketeollisuus ja energiantuotanto. Meriklus- punkiseutujen hyvä saavutettavuus. teri, johon kuuluvat alueen satamat, varustamot, ulkomaankau- pan logistiikkayritykset ja telakkateollisuus alihankkijoineen, on Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin yksi lounaisrannikon elinkeinoelämän peruspilareista. Pori tun- maakunta ja Pori maan seitsemänneksi suurin kaupunkiseutu. netaan myös kansainvälisestä tapahtumatuotannon osaamises- Maakunnan erityispiirteenä on Meri-Porista Huittisiin ulottuva, ta ja maakunnassa laajemminkin panostetaan luoviin aloihin ja Tampereen rataan ja Helsinkiin johtavaan valtatiehen 2 tukeu- matkailuun liittyvään tapahtuma- ja elämystuotantoon. tuva Kokemäenjokilaakson kaupunkihelminauha. Muita asutus- rakenteen painopisteitä ovat Rauman kaupunkiseutu, Pyhäjär- Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtana on ven pohjoispuoli (Eura–Säkylä–Köyliö) ja Kankaanpään seutu. maakunnan saavutettavuuden parantaminen siten, että Sata- Aluerakenteen vahvimmat ylimaakunnalliset kehitysvyöhykkeet kunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat. jatkuvat Kokemäenjokilaaksoa pitkin Tampereelle, rannikon suuntaisesti Turkuun sekä meritse syväväyliä pitkin Euroopan ja muiden mannerten satamakaupunkeihin. Kärkiteemat Kilpailukykyiset ulkomaankaupan Sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille kuljetusketjut Hyvät liikenneyhteydet muualle maahan ja ulkomaille ovat posi- Satakunnan vahvojen vientialojen kilpailukyky sekä teollisuu- tiivisen aluekehityksen edellytys. Sujuva liikkuminen luo edelly- den tuontia ja vientiä palvelevat ulkomaanyhteydet maakun- tyksiä ihmisten, yritysten ja organisaatioiden kanssakäymiselle, nan satamien kautta ovat tärkeitä koko Suomen elinkeinoelä- verkostoitumiselle ja liikesuhteille sekä vahvojen työmarkkina- mälle. Logististen ketjujen toimivuus edellyttää Satakunnassa alueiden syntymiselle. Satakunnan ulkoista saavutettavuutta ja satamien sekä niihin johtavien päätie- ja ratayhteyksien kehit- maakunnan eri osien välistä vuorovaikutusta parannetaan seu- tämistä. Tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet ovat: raavilla kehittämiskokonaisuuksilla: Tieyhteydet - Eurajoen eritasoliittymä, Porin keskustan kohdan • Valtatien 8 turvallisuuden ja toimivuuden parantaminen - Eurajoen eritasoliittymä, Porin keskustan kohdan • Valtatien 8 toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen - Nelikaistaistus(vt 2/8) nelikaistaistus ja liittymäjärjestelyt sekä Rauma–Pori–Söörmarkku Rauman (vt 12) eritasoliittymän parantaminen - Nelikaistaistus(vt 2/8) nelikaistaistus ja liittymäjärjestelyt sekä Rauma–Pori–Söörmarkku Rauman (vt 12) eritasoliittymän parantaminen - Liittymien turvallisuuden parantamiskohteet välillä - Liittymien turvallisuuden parantamiskohteet välillä • Valtatien 2 toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen Mäntyluoto–Kokemäki • Valtatien 2 toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen Mäntyluoto–Kokemäki - liittymäjärjestelyt sekä Ulasoorin eritasoliittymä mäjärjestelyt sekä Ulasoorin eritasoliittymä -- Nelikaistaistus Porin keskustan kohdan (vt 2/8) nelikaistaistus ja välillä Ulvila–Harjavalta -- Nelikaistaistus Porin keskustan kohdan (vt 2/8) nelikaistaistus ja liitty välillä Ulvila–Harjavalta pullonkaulojen poisto Rata-• Valtatien 11 jatke valtatielle 8 (Porin eteläinen kehä) ja joukkoliikenneyhteydet • - Satakunnan ja Sisä-Suomen välisen rautatiekuljetusputken Kokemäki–Harjavalta-rataosan kantavuuden nosto 25 tonniin - Henkilöjunaliikenteen ulottaminen Raumalle ja Porin - Tasoristeysten poistaminen ja turvallisuuden paranta- • Satakunnan ratojen ja junayhteyksien kehittäminenjunayhteyksien kehittäminen (nopeammat ruuhkayhte- minen ydet, lähijunaliikenteen mahdollisuudet ja lisäpysähdyk- - seen ja satamalaajennukseen tie- ja ratayhteyksineen - Pori–Tampere-radan turvallisuuden parantaminen ja - Varautuminen Rauman ratapihakapasiteetin lisäämi set Ulvilassa ja Nakkilassa) - Liityntäyhteyksien parantaminen Pohjois-Satakunnasta valtatielle 23. Parkanonnopeustason nosto (mm. tasoristeysten poistaminen) asemalle • Porin pohjoisen satamatien (mt 272) jatke valtatieltä 8 - • nen Porin lentoliikenteen turvaaminen sekä kaukoliikenteen linja-autojen matkustajainformaa- • tion Rauman ja Kankaanpään linja-autoyhteyksien parantami kehittäminen - pysäköinnin kehittäminen. SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA | TIIVISTELMÄ • Tärkeimpien pysäkkien laatutason parantaminen ja liityntä Toimiva perusverkko ja liikennepalvelut - vataan arjen matkat ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset Valtion perusväylänpidolla ja joukkoliikennerahoituksella turkoko maakunnan alueella. Haasteena on niukka rahoitus ja rapistuva tieverkko. Rahoitusta tulee alemmalla tieverkolla priorisoida esimerkiksi bio- ja metsätalouden sekä elintarvik- keiden perusraaka-aineiden kuljetusyhteyksiin. Tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet ovat: - Tieverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen • - Perusväylänpidon rahoituksen riittävä taso Hyvän talvihoitotason turvaaminen - Siltojen kunnon turvaaminen sekä korkeus- ja painorajoitettujen siltojen vähentäminen - Pienet kustannustehokkaat toimet liikenneturvallisuuden, liikenteen toimivuuden sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi - Puuttuvien melu- ja pohjavesisuojausten toteuttaminen • Julkisen liikenteen peruspalvelutperuspalvelujen ylläpitämiseksi -- Kuntien Valtion ja kuntien rahoitus joukkoliikenteen ja valtion henkilökuljetusten tehostaminen Kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne ja integrointi avoimeen joukkoliikenteeseen sekä uusien julkisen liikenteen muotojen kehittäminen. Kaupunkiseuduilla ja työssäkäyntivyöhykkeillä matkat ovat pi- dentyneet, liikkuminen lisääntynyt ja yhdyskunnat muuttuneet entistä autoriippuvaisemmiksi. Kehityksen kääntäminen ym- päristön ja ilmaston kannalta kestävämmäksi vaatii panostusta kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen sekä ennen kaik- kea matkanpituuksien kasvua hillitsevään maankäytön suun- nitteluun. Satakunnassa haaste on iso, sillä nykyisin maakunta Turvalliset matkat ja kuljetukset on selvästi keskimääräistä autovaltaisempaa aluetta. Liikenneonnettomuuksia vähennetään sekä vaikuttamalla lii- kennekäyttäytymiseen että parantamalla liikenneympäristöä. Porin ja Rauman kaupunkiseutujen tärkeimmät Pitemmällä aikajänteellä liikenneturvallisuutta voidaan pa- kehittämisteemat: rantaa älyliikenteen keinoilla – esimerkiksi kehittyneemmillä kulkuvälineillä, paremmalla liikenteen ohjauksella ja tehok- kaammalla valvonnalla – sekä vähentämällä liikkumistarvetta - Lyhyiden etäisyyksien kaupunki- ja taajamarakenne ja ohjaamalla liikkumista turvallisempiin kulkutapoihin. Tär- • Jalankulku- ja pyöräilykaupungin rakentaminen keimmät kehittämiskokonaisuudet ovat: pyöräilyolosuhteet - Viihtyisät ja turvalliset jalankulku- ja - Porin matkakeskus ja Citylinja ja kehittäminen maakunnan sekä seutukuntien • - Joukkoliikennekaupungin vahvistaminen, kuten: Hyvän palvelutason tarjoaminen kaupunki- ja • liikenneturvallisuussuunnitelmien Liikenneturvallisuustyön ja -yhteistyön jatkaminen ehdotusten seutuliikenteen tärkeimmillä päälinjoilla mukaisesti - teen edellyttämät liikennejärjestelyt, kuten: liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen kustannus- • - Elinkeinoelämän kuljetusten ja kehittyvän kaupunkiraken Porin keskustan rauhoittaminen raskaalta liikenteeltä • tehokkaiden Valtion ja kuntien rahoitus maakunnan sekä seutukuntien toimenpiteiden toteuttamiseen - Porin Länsiväylän jatke (läntinen kehä) ja Tiiliruukin parantaminen eritasoliittymä valtatielle 8 sekä valtatien 11 jatke - • Pääteiden vaarallisimpien liittymien ja tiejaksojen minenvaltatielle 8 (eteläinen kehä) satamaliikenteen ohjaamiseksi pois keskustasta -- Rauman Raumalla valtateiden 8 ja 12 eritasoliittymän täydentä kaakkoisväylä ja Olkiluodon tieyhteys • Alemman tieverkon ajonopeuksien hillitseminen parantaminen. ympäristöhaittojen vähentäminen. • Tasoristeysten poistaminen ja turvallisuuden • Liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA | TIIVISTELMÄ Priorisoidut kehittämiskohteet Satakunnan liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä 5. Kaupunkien ja taajamien jalankulku- ja pyöräilyolo- ovat omalta osaltaan vastuussa alueen kunnat, valtio ja yksi- suhteiden parantaminen - Kuntien ja valtion lisäpanostus jalankulkuympäristön linjataan valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmas- viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä pyöräilyn pääreit- satyiset tahot. Valtion osalta tulevien vuosien liikennepolitiikkaa ja seuraavassa hallitusohjelmassa. Satakunnan maakunta ja tien laatutasoon ja kunnossapitoon sen toimijat painottavat niiden valmistelussa seuraavia liiken- nejärjestelmäsuunnitelmassa tunnistettuja toimenpidekoko- Satakunnassa on organisoitu jatkuva liikennejärjestelmätyö, naisuuksia alla esitetyssä järjestyksessä: joka edistää liikennejärjestelmäsuunnitelman ja suunnitelmas- sa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Myös 1. Valtatien 8 parantaminen Satakunnan jatkuvan edunvalvonnan keskeinen painopistealue - Eurajoen eritasoliittymä, Porin keskustan kohdan on tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman
Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Altena, Germany and Pori, Finland
    Turnaround Towns: International evidence 27 Case Study 8: Altena, Germany and Pori, Finland The evidence around successful turnaround towns in Europe is limited. However, the cases of Altena, Germany and Pori, Finland feature a number of characteristics that are relevant to this study, so we have included them as illustrative short overviews. Pori and Altena are two of the towns involved in the European Commission’s URBACT II programme, which aims to foster sustainable and integrated urban development. Altena was part of the Op-Act project, which focuses on the strategic positioning of small and medium-sized cities facing demographic changes. Pori was involved in the SURE, Socio- Economic Methods of Urban Regeneration in Deprived Urban Areas project.50 50 down the hill to the town. So the Town Council Altena, Germany decided to build an elevator linking the castle with the moribund town centre. This was complemented Altena has a population of 18,000, and is by a plan to fill 20 empty shops to turn the town situated on the river Lenne, 25 miles from centre into a crafts village. An association was Dortmund in highly industrialised South- founded in 2011 to manage real estate in the city Westphalia. It has a 12th-century castle built on centre, and Gundula Schulze from the mayor’s office a hilltop, which was home to the world’s first says that progress is already being made: youth hostel. The town’s other main feature is its steel wire industry, and it is home to the German For 10 years, shops in the centre were Museum of Wire.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Old Wooden Towns
    TURKU NAANTALI UUSIKAUPUNKI RAUMA PORI WELCOME TO OLD WOODEN TOWNS Walking around old towns is like stepping into a fairy tale: the colourful wooden houses, decorative gates, cobblestone streets and beautiful public buildings create an atmosphere of the long-forgotten past. In old Finnish coastal towns you find many lovely restaurants, cafés, shops and museums. Most of the buildings in these conservation areas date back to the 18th and 19th centuries, and strict regulations ensure that the area will retain their history. You can reach Turku by plane www.air-baltic.com via Riga, via Helsinki www.finnair.com or via Stockholm www.flysas.com and rent a car www.hertz.fi for your tour. If you want admire the beautiful archipelago and you come by your own car, take ferry from Stockholm www.silja.com or www.vikingline.com to Turku or from Kapellskär to Naantali www.finnlines.com. The Old Wooden Towns - tour on a map. OLD WOODEN TOWNS TOUR -TURKU www.visitturku.fi It all began on the Aura river. Do you know how to recognise a European city dating from the Middle Ages? A riverfront, market square, castle and cathedral, just to name a few. Sounds familiar – in fact, it sounds just like Turku. Turku is not only the one city in Finland that meets the above description, it is also a destination filled with events and things to do, not to mention the European Capital of Culture for 2011. You are most welcome to come and enjoy yourself in the cradle of history and culture! Luostarinmäki is a whole museum village dating from the 1700s and 1800s.
    [Show full text]
  • Terveydenhuollon Kustannukset 2018 KUOPIO
    Terveydenhuollon kustannukset 2018 KUOPIO Lähde: Suurten kaupunkien ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä tehty raportti 18.6.2019. Yksityisen terveydenhuollon kustannukset raporttiin Kansaneläkelaitokselta: Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2018 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus Tilastotiedote 13/2019, 8.7.2019 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2018 • Kuntaliiton vuoden 2018 kustannusvertailussa olivat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa • Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 487 €/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. • Terveydenhuollon kustannuskehitys pysyi maltillisena ja reaalikustannukset laskivat (- 0,6 %). *mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus Terveydenhuollon kustannusten jakautuminen • Suuret kaupungit ovat järjestäneet palvelut eri osa-alueita painottaen • Kuopion perusterveydenhuollossa kotihoidon osuus suurempi kuin muissa kaupungeissa; erikoissairaanhoito on hieman laitoshoitopainotteinen. Kuopion terveydenhuollon kustannukset olivat 319 milj.€ (luvuissa mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta). Kustannukset ilman ikävakiointia olivat 2 688 €/asukas. Kuopion ikävakioidut kustannukset olivat 2 487 €/asukas. Ikävakioinnilla on poistettu kuntien ikärakenteen erilaisuuden vaikutus kustannuksiin, jolloin kustannuksista tulee vertailukelpoisia. Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Esittelykohteitamme
    ESITTELYKOHTEITAMME SATAKUNTA, LÄNSI- JA POHJOIS PIRKANMAA, VARSINAIS-SUOMI JA FORSSAN SEUTU Paikkakunnittain alkukirjaimen mukaan. Lähes kaikki kohteet näkyvät hyvin kadulle. Eura Suojantie 16 B (Panelia) Sin/Harm. Huittinen Asevelikuja 14 Kelt/Hiekka Eura Peltovaarantie 97 (Panelia) Kelt. Huittinen Katajarinne 24 Kelt. Eura Kaskistontie 202 (Panelia) Vihr. Huittinen Oikotie 1 Vihr. Eura Kärmemäentie 24 (Kauttua) Harm. Huittinen Hirvenpääntie 12 Kelt/Valk. Eura Kärmemäentie 34 (Kauttua) Kelt. Huittinen Rantakatu 17 Sin. Eura Selkätie 14 Vihr. Humppila Järventie 12 Vihr. Eura Ruosteenojantie 108 Kelt/Hiekka Hämeenkyrö Sarantie 309 (Herttuala) Sin. Eura Keskitie 28 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Kiviniemenkatu 4 Kelt. Eura Keskitie 21 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Patikkakuja 9 Kelt. Eura Maasillantie 30 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Saarannantie 70 Kelt. Eura Karjannousemantie 191 (Kauttua)Harm. Ikaalinen Rääkäntie 15 (Tevaniemi) Kelt. Eura Välitie 8 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Kotamäentie 170 Hiekka Eura Krootilantie 6 Linen # Jämijärvi Alakoskentie 55 Sin. Eura Surunkyläntie 131 (Hinnerjoki) Kelt/Hiekka Jämijärvi Mikkolantie 9 Valk. Eura Eurajoentie 521 Kelt. Jämijärvi Hyyrymäentie 50 (Niinisalo) Vihr. Eura Kaaritie 27 (Kauttua) Harm. Kaarina Saavikatu 7 (Koristo) Kelt/Hiekka Eura Juhantalont.111 (Kauttua) Harm. Kaarina Sippaantie 59 (Littoinen) Kelt. Eura Kirkkovainiontie 14 (Kauttua) Kelt. Kaarina Luodontie 21 (Piikkiö) Sin. Eura Ahventie 1 (Kauttua) Kelt. Kaarina Paimiontie 34 (Piikkiö) Valk. Eura Siinankuja 3 Sin. Kangasala Topiaksentie 1 Vihr/Almond Eura Viljasentie 20 Harm/valk. Kankaanpää Kuninkaanlähteenkatu 53 Pearl # Eura Karjannousemantie 11 (Kauttua)Punainen Kankaanpää Kotomäentie 2 Vihr. Eura Eurantie 5 Kelt. Kankaanpää Mettälänkatu 36 Kelt. Eura Luotteenperäntie 19 (Hinnerjoki)Harm. Kemiönsaari Engelsbyvägen 3 Kelt. Eura Varetie 34 Sin. Kihniö Kihniöntie 39 Kelt. Eura Honkilahdentie 624 (Mannila) Kelt. Kihniö Peuramäentie 61 Vihr.
    [Show full text]
  • MIT IPC Local Innovation Systems Working Paper 05-003
    Strengthening the Research and Educational Basis for Regional Development in Less-Favored Regions Kati-Jasmin Kosonen MIT-IPC-LIS-05-003 The views expressed herein are the author’s responsibility and do not necessarily reflect those of the MIT Industrial Performance Center or the Massachusetts Institute of Technology. University of Tampere Research Unit for Regional Development Studies Tampere – Seinäjoki Kati-Jasmin Kosonen, Researcher Research Unit for Urban and Regional Development Studies University of Tampere Sente • • • • • Strengthening the Research and Educational Basis for Regional Development in Less-Favored Regions A Local Innovation System Case Study Report March 2005 • • • • • E-mail: [email protected] www.sjoki.uta.fi/sente 1. Introduction In the era of knowledge-based economy the regional or local knowledge environment and innovation environments for specific business areas have become more important. In the knowledge-based economy the base of knowledge constantly evolves institutionally. The institutional evolvement actualizes itself by linking different kinds of knowledge-creation institutions to the knowledge-exploitation organizations and sub-systems through new kinds of knowledge-enhancing mechanisms, and mainly from R&D conducted in relation to regional capabilities (Cooke and Leydesdorff, 2004). Furthermore, new institutions are taking part in the local innovation networks, shaping the technological change and transformation in the region for the benefits of all parties, local businesses, universities or other higher education institutions and local/ national development authorities. If a region has only little formal and informal research and a few development institutions and particularly little interaction between them, actors find it more difficult to transform information (resources) into new knowledge and innovations.
    [Show full text]