Pdfkorkean Rakentamisen Selvitys Tampereen Keskusta-Alueella (Pdf)
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA Tampereen kaupunki, Keskustahanke SELVITYKSEN LOPPURAPORTTI 30.10.2012 Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella Korkean rakentamisen selvityksen ohjausryhmä Veikko Vänskä, projektiarkkitehti, keskustahanke (puheenjohtaja) Kay Bierganns, projektiarkkitehti, keskustahanke Pia Hastio, projektiarkkitehti, yleiskaavoitus Ranja Hautamäki, johtava erikoissuunnittelija Elina Karppinen, projektiarkkitehti, kaupunkiympäristön kehittäminen Kaarina Kivimäki, johtava erikoissuunnittelija, kaupunkiympäristön kehittäminen Hannele Kuitunen, tutkija, kulttuuriympäristöyksikkö, Pirkanmaan maakuntamuseo Dani Kulonpää, arkkitehti, yleiskaavoitus Sakari Leinonen, asemakaavapäällikkö, kaupunkiympäristön kehittäminen Tiina Leppänen, projektiarkkitehti, keskustahanke Hanna Montonen, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, kaupunkiympäristön kehittäminen Reino Pulkkinen, tonttipäällikkö, kiinteistötoimi Ari Vandell, suunnittelupäällikkö, kaupunkiympäristön kehittäminen Jalo Virkki, kaupunkikuva-arkkitehti, rakennusvalvonta Selvityksen laatijat: TkT, Arkkitehti Kimmo Ylä-Anttila ja Arkkitehti Antti Moisala, Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila Selvityksen ID-numero: 536 512 2 Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 5 1. KORKEA RAKENTAMINEN 8 Korkean rakentamisen määritelmä 8 Miksi rakentaa korkeaa? 9 2. RAKENNUSKORKEUDEN MUUTOKSET TAMPEREELLA 11 Rakennuskorkeuksien kasvu Tampereella 1779-2012 11 Vireillä olevat korkean rakentamisen hankkeet 25 Yhteenveto rakennuskorkeuden muutoksista Tampereella 28 3. MAISEMA- JA KAUPUNKIRAKENNEANALYYSIT 33 Kaupunkirakenteen analyysi ja korkea rakentaminen 33 4. HANKKEIDEN HAVAINNOLLISTAMINEN 44 Havainnekuvat kaupunkimallista 45 Valokuvaupotukset 50 Muut havainnollistukset 54 5. KORKEAN RAKENTAMISEN STRATEGIA JA OHJEISTAMINEN 60 Strateginen ja hankekohtainen korkean rakentamisen ohjaaminen 60 Korkean rakentamisen sijaintien strategisia näkökulmia 62 Aluearvioinnit 66 Suositukset korkean rakentamisen sijainnillisesta ohjaamisesta 70 Jatkotoimenpiteet 74 LÄHDELUETTELO 75 3 Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella 4 Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella JOHDANTO Käsillä oleva Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella on ensimmäinen Tampereella laadittu korkean rakentamisen selvitys. Selvitys liittyy vuosina 2012-14 käynnissä olevaan Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöhön. Lisäksi tarve uuden tyyppisen selvityksen laatimiseen kytkeytyy laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen ilmiöön korkean rakentamisen lisääntymisestä ja siihen liittyvästä paikallisesta ohjaustarpeesta. Korkean rakentamisen hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa 2010-luvun molemmin puolin monissa suurimmissa kaupungeissa. Määrällisesti kasvu on ollut merkittävintä luonnollisesti pääkaupunkiseudulla, missä Helsingin ja Espoon kaupunkien alueille on vireillä n. 50 korkean rakentamisen hanketta. Valtakunnallisena kakkoskeskuksena Tampere lunastaa paikkansa myös korkean rakentamisen suhteen: virallisessa hankekäsittelyssä asemakaavatasolla on vireillä jo lähes kymmenkunta projektia. Vastaavia vanhasta rakennuskannasta korkeudeltaan poikkeavia yksittäisiä hankkeita on vireillä myös muissa kaupungeissa: mm. Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä on esitetty rakennus- ja kaavahankkeita, joissa rakennuskorkeudet ovat 14-30 kerrosta. Rakennuskorkeuksien kasvu seuraa yleistä kansainvälistä trendiä, jossa on näkyvissä selvä korkean rakentamisen kiihtyminen 2000-luvun vaihteesta 2010-luvulle tultaessa. Globaalilla tasolla korkean rakentamisen painopiste on siirtynyt Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Lähi-itään ja samalla rakennuksien korkeudet ovat siirtyneet korkeista ”superkorkeisiin” yli 300 metrin tai jopa ”megakorkeisiin” yli 600 metrin kokoluokkiin1. Varautuneesti korkeaan rakentamiseen suhtautuneessa eurooppalaisessa kaupunkisuunnittelukäytännössä suhde korkeaan rakentamiseen on myös selvästi muuttunut. Euroopassa toteutuneiden korkeiden rakennuksien määrässä on selvästi näkyvissä tilastollinen kasvu vuodesta 2008 alkaen2. Rakennuskorkeuden kasvun taustalla ovat moninaiset syyt, jotka liittyvät yleiseen ja jatkuvaan urbanisoitumiskehitykseen, kaupunkien kasvuun ja tiivistymiseen, taloudelliseen nousukauteen ja kaupunkien keskinäiseen kilpailuun, kulttuuriseen muutokseen korkean rakentamisen haluttavasta imagosta sekä rakennushankkeiden tasolla kasvaviin hankekokoihin. Ekologisella tasolla korkea rakentaminen itsessään on todettu epäekologiseksi, mutta kaupunkirakenteen mittakaavassa korkean rakentamisen sijainneilla on mahdollisuudet tukea tiivistämispyrkimyksiä sekä joukkoliikenteen käyttöä. Siten korkeaa rakentamista perustellaan myös osana kaupunkien hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääviä strategioita. Hankkeiden yhteisvaikutuksen havainnollistamiseksi ja korkean rakentamisen hankkeiden ohjaamiseksi kaupunkisuunnittelun tasolla monet eurooppalaiset kaupungit ovat laatineet erillisiä korkean rakentamisen selvityksiä ja suunnitelmia 2000-luvun vaihteesta asti. Pohjoismaissa korkean rakentamisen selvityksiä on laadittu mm. Oslossa 2002, Århusissa 2005 ja Kööpenhaminassa 2006. Helsingissä laadittiin ensimmäinen korkean rakentamisen tarkastelu loppuvuodesta 20113. Kansainvälisessä tarkastelussa suomalainen korkea rakentaminen – pääkaupunkiseudulla käytännössä 16- 40 kerrosta, Tampereella 16-28 kerrosta – on korkeudeltaan melko maltillista ja paikoin myös melko 1 Wood, Antony 2012: s. 18 (Arkkitehtilehti 4/2012) 2 CTBUH (2012), s. 5. 3 Höyhus i Oslo (2002), Höjhushåndbog (2005), Höjhuse i Köbenhavn (2006), Korkea rakentaminen Helsingissä (2011). 5 Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella tavanomaiseksi rakentamiseksi luokiteltavaa high-rise –kokoluokkaa. Mutta kun taustana on suomalaisten kaupunkien matala ja yhtenäinen rakennuskorkeus, paikallisista lähtökohdista tarkasteltuna rakennushankkeiden korkeuden kasvu tarkoittaa käytännössä merkittävää muutosta kaupunkikuvaan ja hankkeiden sijoittuminen myös merkittävää toiminnallista painopisteen muutosmahdollisuutta kaupunkirakenteessa. Tampereella korkean rakentamisen hankkeet sijoittuvat ydinkeskustan lähituntumaan, sen laajenemis- ja muutosalueille, joista erityisesti ratapihan alue on tällä hetkellä merkittävin. Tampereella on jo vahvistettuja korkean rakentamisen asemakaavoja (Tampellan Esplanadi ja Tornihotelli) sekä käsittelyssä eri vaiheessa olevia asemakaava-hankkeita (Tampereen Kansi, Ratinan toimistotorni, Rastin talo, Ratapihankadun varsi). Keskusta-alue laajentuu tulevaisuudessa myös etelään ja pohjoiseen kohti Pyhä- ja Näsijärven rantoja – sekä itään ja länteen Tammelan ja Amurin alueille, joissa 60-80 -luvuilla rakentuneen väljän ja lähiömäisen rakennuskannan täydentämisen suunnittelu on käynnistymässä. Alueiden rakentamista pohdittaessa punnittavana on myös mahdollisen lisärakentamisen korkeus – ovatko alueet samalla myös mahdollisia korkean rakentamisen sijaintipaikkoja. Käsillä oleva selvitys koskee Tampereen keskusta-aluetta, joka rajautuu idässä Kalevan kirkon kohdalle, etelässä Hatanpäähän, lännessä Pyynikin näkötorniin sekä pohjoisessa Näsijärveen. Korkean rakentamisen selvitys koko kantakaupungin alueella, koskien mm. aluekeskuksia sekä joukkoliikennekäytäviä, laaditaan erillisenä selvityksenä vuoden 2013 aikana. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi korkean rakentamisen yleisistä ja paikallisista näkökulmista sekä erityisesti paikallisesta soveltamisesta Tampereen keskusta-alueen kaupunkikuvassa ja kaupunkirakenteessa. Selvityksen sisältönä on siten 1) korkean rakentamisen määritelmä Tampereella, 2) kuvaus Tampereen rakennuskorkeuden historiallisesta kehittymisestä, 3) kuvaus Tampereen maisemallisista ja kaupunkirakenteellisista erityispiirteistä, 4) havainnollistukset vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutuksesta kaupunkikuvaan4 sekä 5) esitys Tampereen paikallisista periaatteista korkean rakentamisen hankkeiden strategisessa ohjaamisessa sekä yksittäisten hankkeiden arvioinnissa. KUVAT: Tarkastelualue (Kartat Tampereen kaupunki) 4 Selvitys ja sen havainnollistukset perustuvat kesän 2012 hanketilanteeseen. 6 Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella KUVAT: Tampereen tehdasmaisemaa vuodelta 1901 ja Amurinlinnan tornitalo ’Impilinna’ (Vapriikin kuva-arkisto). Korkean rakentamisen ohjeistamista pohdittaessa on hyvä suunnata katse luonnollisesti pitkälle tulevaisuuteen – rakentamispäätökset vaikuttavat kaupunkikuvassa pitkään ja näkyvästi – mutta samalla myös historiaan. Uusimmat historian tulkinnat näkevät Tampereen toisaalta ainutlaatuisena teollisuuskaupunkina Suomessa, mutta samalla myös varsin tyypillisenä oman aikansa kansainvälisen yhteiskunnallisen kehityksen valtavirrassa liikkuneena kaupunkina5. Tampereen rakennuskulttuurin ja kaupunkikuvan erityispiirteeksi tämä asetelma on tuottanut nyt arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuja alueita ja rakennuksia. Osa näistä rakennuksista on ollut ajassaan edelläkävijöitä ja myös selviä poikkeamia vallitsevaan rakennuskantaan ja sen korkeuksiin. Korkean rakentamisen kysymystä Tampereella pohdittaessa keskeinen kysymys on miten Tampere liittyy tässä ajassa osaksi kansainvälisiä yhteiskunnallisia suuntauksia ja mitkä ovat niiden heijastumat paikalliseen rakennuskulttuuriin? Mitä arvoja korkean rakentamisen trendit edustavat ja minkälaisen strategisen asenteen kaupunki ottaa suhteessa näihin virtauksiin?