TampereenTeollisuuden synny ämä kaupunki harjujentarina ja järvien solmukohdassa 1 Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen Julkaisuja 5/2015, ISSN 1797-321X ID: 1342278 ISBN 978-951-609-783-4 Toimitus: Ranja Hautamäki, Suunnittelupalvelut ja kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen suunnitteluryhmä Taitto: Birgitta Helsing Kannen kuva: Lennart Forsténin litografia 1837, väritys Lasse Honkanen. Painopaikka: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy, 2015 2 ehtaitten alinomainen pauhu ei ole voinut tukehduttaa Tamperelaisten ihastus- ” ta kauniiseen ympäristöhönsä. Ihanat puutarhat kylpevät kosken ryöpsähytte- T lemässä vesihuurussa, ja kaukana kohinasta ja pauhusta saa väsynyt kävelijä korkealla Pyynikkö-vuorella levähdyttää mieltänsä kaukana kimaltelevain vedenselkäin ihaelemisella.” -Matkustus Suomessa, Z. Topelius 1873 Aarno Isomäki Tampereen tarina kertoo teollisuuskaupungin synnystä harjujen ja järvien solmu- kohtaan. Tarina on osa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä, ja se syntyi halusta tutkia Tampereen historian ja kaupunkimaiseman teemoja tarveselvi- tyksen pohjaksi. Julkaisussa eri alojen asiantuntijat tuovat kukin oman näkökulman- sa tähän monitasoiseen tarinaan ja tamperelaiseen maisemaan. Toivomme, että tarina avaa uusia näkökulmia ja innostaa perehtymään kaupunkiimme. 3 Sisällysluettelo Tampere - kasvava ja muuttuva kaupunki Mari Lind ........................ 7 Tampereen kaupunkiluonto teollisuushistorian Kylä kosken rannalla ...................................................................7 näkökulmasta Ari Jokinen, Ilari Karppi & Pertti Ranta ..........................43 Tammerkosken vapaakaupunki ......................................................8 Kaupunki on ekosysteemi ...........................................................43 Teollisuus nousuun, kaupunki kasvuun ............................................. 9 Sattumat loivat lähtökohdat kaupungille .........................................44 Kaupunki uudistuu ...................................................................11 Rantojen monimuotoiset tehdasympäristöt ......................................46 Uusia asumisen ja teollisuuden alueita ............................................12 Suurvesistöt ovat osa kaupunkia ...................................................48 Kaupunki sisällis sodan näyttämönä ................................................14 Työväestöä varten suunniteltu kaupunkiluonto ..................................49 Omakotitaloja esikaupunkeihin .....................................................15 Asuinalueiden eriytyminen luo ekologisia olosuhteita ..........................51 Moderni kaupunki ....................................................................18 Historiallinen kaupunkiluonto ja kaupungin identiteetti .......................52 Tammerkosken uusi alku ............................................................19 Tampereen teollisuus jättää kosken varren Markku Teräsmaa ............55 Tampereen maisema Maunu Häyrynen ............................................21 Teollisuus Tampereen talouselämän moottorina .................................55 Asutusmaisema kehittyy .............................................................23 Teollisuuden murros .................................................................56 Maaseutu muuttuu kaupungiksi ....................................................25 Tampellan ja Finlaysonin alueiden muutos ........................................58 Puistomaiseman synty ................................................................27 Kansallismaiseman uusi sisältö ......................................................60 Tampere suomalaisessa maisemakuvastossa.......................................30 Arkeologinen näkökulma Tampereen Rajojen ja kohtaamisten Tampere ..................................................32 kaupunkiympäristöön Sami Raninen .............................................63 Tammerkoski ja Hämeenkatu Tampereen Tammerkoski – keskiaikaisesta myllykoskesta teollistumisen kehdoksi ......65 arkkitehtonisen identiteetin ankkureina Olli-Paavo Koponen ...........35 Messukylä – asutusmuistoja kivikaudelta alkaen .................................67 Punatiilitehtaat rakentuivat orgaanisesti kosken rannoille ......................36 Reuharinniemi – rautakautisten järvikalastajien hautapaikka ..................69 Hämeenkadusta kasvoi ruutukaavakaupungin keskusakseli ....................38 Eteläpuisto – torppareita ja kalkinpolttajia Pyhäjärven rannalla ..............71 Teollisuuden rakennemuutos synnytti tarpeen Särkänniemen luoteisranta – oluttehtaiden rannikko ...........................72 rakennuskulttuurin vaalimiselle ....................................................39 Lapinniemi ja Lappi-Käpylä – erämaasta kaupungiksi ..........................73 Tampereen tarinan kirjoittajat ...................................................75 5 Tampere - kasvava ja muuttuva kaupunki Mari Lind Kylä kosken rannalla Mannerjää vetäytyi Tampereen tienoilta jääkauden jälkeen. Maa kohosi ja Näsijärven järviallas kallistui. Järven eteläpäässä veden pinta nousi hiljalleen. Eräänä kohtalokkaana vuonna, noin 7 500 vuotta sitten, tulva nosti vedenpintaa entisestään. Maa antoi ensin periksi harjun alimmalla kohdalla. Lopulta kannas murtui ja vesimassat raivasivat tiensä Pyhäjärveen. Tammerkoski oli syntynyt. Pysyvän asutuksen Tammerkosken seutu sai rau- takaudella noin 1 400 vuotta sitten. Lännestä saapu- neet uudisraivaajat asettuivat alueen parhaille vilje- lyspaikoille Takahuhtiin. Tulokkaat viljelivät maata ja pitivät karjaa. Ajan myötä lähistölle perustettiin lisää uudistaloja. Tuhat vuotta myöhemmin asutus oli kas- vanut kyliksi. Keskiajalla nykyisen Tampereen alueella oli noin 200 taloa. Seutu kuului Pirkkalan pitäjään ja seurakuntaan. Takahuhti ja Messukylä olivat 1500-luvulla nykyi- sen Pirkanmaan alueen suurimpia kyliä. Sen lähikyliä olivat Laiskola, Pyynikkälä ja Hatanpää. Tammerkos- ken kylä sijaitsi molemmin puolin koskea pysyvän Tammerkoski on Tampereen sydän. Tämä Hämeen museoseuran tee ämä pienoismalli kaupungista valmistui 1959. Se kuvaa vuo a peltoasutuksen reunalla ja sen halki kulki Hämeestä 1890, jolloin vanhaa, vapaas rakentunu a Ky älän puutaloalue a (kuvan alareunassa) ei vielä ollut pure u. Marika Tamminen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle johtava maantie. Kosken Vapriikin kuva-arkisto. ylittävä silta sijaitsi hieman pohjoiseen nykyiseltä Hä- meensillalta. Tammerkoski tunnettiin vielä 1400-lu- vulla nimellä Koski tai Kosket. Vasta 1544 koskea kut- suttiin asiakirjoissa ensi kertaa nykyisellä nimellään. 7 Tammerkosken vapaakaupunki 1600-luvun alussa sotarasitukset ja katovuodet kuor- asukkaat maanviljelijöitä. Koski kuohui lähes vapaana Tammerkosken kylän sijainti oli kaupankäynnin mittivat alueen talonpoikia. Verorästit ajoivat monet ja sen voimalla pyörivät vain lähikylien pienet jauho- kannalta erinomainen. Vesitse saavutettava alue oli talot kruunun haltuun, joka jakoi ne aatelisille virkata- myllyt. Kuningas kuitenkin uskoi, että koski takaisi todella laaja. Kylän pohjoisrantaan Mustalahteen pää- loiksi. Näin syntyi myös Tammerkosken kartano. Sen kaupungille loistavan tulevaisuuden ja kruunulle run- si Näsijärven kautta Teiskosta, Kurusta, Ruovedeltä, päärakennus sijaitsi nykyisellä Keskustorilla, Vanhan saasti verotuloja. Virroilta ja jopa Mäntästä ja Ähtäristä. Etelästä Py- kirjastotalon kohdilla. Kartano ehti olla olemassa 142 Valtio oli pitkään säännöstellyt elinkeinoja, ja häjärven rantaan pääsi Hämeenlinnasta saakka. Aikaa vuotta ennen kuin kaupunki perustettiin sen maille kaupankäynti oli keskitetty kaupunkeihin. Uusi ajat- vesimatkat veivät, mutta hevosreitit Keski-Suomesta vuonna 1779. Tammerkosken kartanolla oli vuosien telutapa puolsi vapaata kilpailua. Niinpä Tampereesta Turun ja Porin markkinoille olivat vielä hitaampia ja varrella useita omistajia. Kruunulle sen myi Hans Boi- tehtiin vapaakaupunki. Kuka tahansa sai muuttaa Tam- hankalampia. je, joka omisti myös läheisen Hatanpään kartanon. pereelle ja harjoittaa haluamaansa ammattia. Maata Tampere sai ensimmäiset asukkaansa syksyllä Kun Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tam- kaupungissa ei kuitenkaan saanut viljellä. Koska teh- 1780, jolloin jaettiin tontit 92 hakijalle. Kauppiaat pereen kaupungin perustuskirjan 1.10.1779, Tam- taita ei ollut, oli toimeentulo hankittava kaupasta ja saivat tontit Kauppakadun varrelta ja käsityöläiset merkosken seutu oli syrjäistä takamaata ja sen harvat käsityöstä. kaupungin reunoilta. Vesivoimaa tarvitsevat yrittäjät, kuten värjärit, saivat tontit kosken rannalta. Suurin osa asukkaista oli muualta muuttaneita. Yrittäjiä odo- tettiin ulkomailtakin, ja siksi torin ympärille varattiin tontit neljälle kirkkokunnalle, joskin ensimmäistäkin – ja viimeiseksi jäävää – kirkkoa kaupunkilaiset saivat odottaa lähes 50 vuotta ja omaa seurakuntaa 1900-lu- vun alkuun saakka. Yrittämisen vapaudesta ja huomattavista tullie- duista huolimatta teollistuminen ei edennyt odotetus- ti. Ensimmäinen tehdas, Abraham Häggmanin lump- pupaperitehdas, aloitti 1783 kosken keskijuoksulla mutta pysyi verrattain pienenä. Ruotsin vallan ajan menestyksekkäin yritys oli valtion viinanpolttimo, joka toimi nykyisen Finlaysonin alueella. Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, Tampere oli yhä alle tuhannen asukkaan pikkukaupunki, mutta uusi hallitsija, kaupungissa vieraillut Venäjän keisari Aleksanteri I, vaikuttui jälleen kosken mahdollisuuk- sista ja vahvisti Tampereen vapaakaupunkioikeudet Kimmo Kaivannon Tori-teos (1976) kuvaa Tampereen historiaa eri vaiheissaan.