DOCSLIB.ORG

Uudenmaan Tiepiirin Kevyen Liikenteen Väylien Tarveselvitys

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Uudenmaan Tiepiirin Kevyen Liikenteen Väylien Tarveselvitys Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys, päivitys 1.11.2006 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2006 PÄIVITETTY 1.11.2006 Kannen kuva: Rusutjärvi (alkuperäinen kuva Juha Heltimo, muokkaus Linea Konsultit Oy) Painopaikka Edita Prima Oy TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 161 PÄIVITETTY 1.11.2006 PÄIVITYKSEN ESIPUHE Uudenmaan tiepiirissä kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoi- daan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Tässä tarveselvitykses- sä hankekori ja sen priorisointi on päivitetty syksyn 2006 tilantee- seen. Alun perin vuonna 2005 julkaistu raportti "Uudenmaan tiepii- rin kevyen liikenteen väylien priorisointi" on pääosin yhä ajantasai- nen eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Varsinainen priorisointimenetelmä on säilytetty ennallaan ja tämä päivitys koskee vain hankekorin sisältöä. Raportin päivi- tetyt osat on merkitty sivun reunaan lisätyllä oranssilla palkil- la. Päivitystyön yhteydessä on tehty mm. seuraavat toimenpiteet: - valmistuneet hankkeet on poistettu - erilaisissa suunnitelmissa esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - aloitteiden myötä esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - arviot turvallisuusvaikutuksista on päivitetty (Tarva v. 4.7) kaikkien hankkeiden osalta - uusien hankkeiden vaikutusalueella asuva väestö ja muut priorisoinnissa tarvittavat tiedot on kerätty tai arvioitu - kärkihankejoukon osalta on laadittu tarvittavat käyttäjämää- räarviot - priorisointitaulukon tietosisältöä on päivitetty ja täydennetty. Työn keskeiset tulokset ovat päivitetty priorisoitu hankekori ja sii- hen liittyvät hankekartat. Hankekorin hankkeet on lisäksi taulukoitu kunnittain. Päivitystyö käynnistyi lokakuussa 2006 ja valmistui marraskuussa. Uudenmaan tiepiirissä päivityksestä vastasi Minna Jokelainen. Selvityksen ovat laatineet Mikko Lautala ja Ville Voltti Linea Kon- sultit Oy:stä. Helsingissä marraskuussa 2006 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PÄIVITETTY 1.11.2006 TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena oli laatia menettely, jolla tiepiirin kevyen liikenteen väylätarpeet (ns. kevyen liiken- teen hankekori) asetetaan kiireellisyysjärjestykseen yhtenäisin perustein. Priorisoinnissa käytetään kahta erilaista menetelmää, koska hyvin eri tyyppisten hankkeiden vertaa- minen toisiinsa yhdellä menetelmällä on ongelmallista. Suurin osa hankkeista on tavanomaisia kevy- en liikenteen väylän tai alikulun rakentamishankkeita, joita tarkasteltaessa tierekisterin tiedot ja Tie- hallinnon analyysityökalut ovat luonteva lähtökohta. Pääkaupunkiseudun alueella on kuitenkin ns. täydentäviä yhteyksiä, joita on mahdotonta arvioida tältä pohjalta ja ne on priorisoinnissa jouduttu käsittelemään erikseen. Tavanomaiset hankkeet priorisoidaan alustavasti turvallisuusvaikutusten ja hankkeen käyttäjiä koske- vien tietojen perusteella neljää muuttujaa käyttäen. 1. Heva-tehokkuus kuvaa sitä, kuinka paljon hanke vähentää henkilövahinkoon johtavia onnet- tomuuksia suhteessa hankkeen kustannuksiin. 2. Väestöindeksi kuvaa hankkeen potentiaalista käyttäjämäärää suhteutettuna hankkeen vaiku- tusalueen laajuuteen eli eräänlaista väestöntiheyttä. Indeksissä alle 18-vuotiailla on kaksinker- tainen paino täysi-ikäiseen väestöön verrattuna. 3. Koululiitu-arvo on riskiluku, joka kuvaa tiellä kulkemisen tai tien ylittämisen vaarallisuutta. Sen voidaan katsoa kuvaavan objektiivisen vaarallisuuden lisäksi käyttäjän kokemaa vaarallisuu- den tunnetta. 4. Toteutusperuste kuvaa sitä, mitä käyttäjäryhmää ja käyttötarkoitusta hanke ensisijaisesti pal- velee. Hankkeet on luokiteltu koulumatka-, taajama-, työmatka- ja virkistyshankkeisiin. Alustavan priorisoinnin perusteella kiireellisempien ns. kärkihankkeiden keskinäistä priorisointia tar- kennettiin käyttäjämääräarvion perusteella. Muuttujana käytettiin käyttäjämääräindeksiä, joka kuvaa hankkeesta hyötyvien käyttäjien määrää suhteessa hankkeen kustannuksiin. Kärkihankkeiden prio- risoinnissa käyttäjämääräindeksi korvaa väestöindeksin. Täydentävät yhteydet priorisointiin vuoden 1999 Pääkaupunkiseudun yleisten teiden pyöräilyn ja ja- lankulun kehittämisohjelmassa laaditulla menettelyllä. Menettelyssä hankkeet arvioidaan neljän kehit- tämislinjan näkökulmasta. 1. Kulkumuotojakaumaan vaikuttaminen 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Asukkaiden elinpiirin laajentaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen 4. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen Tavanomaisten hankkeiden ja täydentävien yhteyksien priorisoidut hankelistat on lopuksi yhdistetty yhdeksi listaksi muuntamalla menetelmien pisteytykset vastaamaan toisiaan. Eri menetelmillä arvioi- tujen hankkeiden vertaamiseen toisiinsa tulee kuitenkin suhtautua suurpiirteisesti. Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen hankekori on priorisoitu tässä raportissa kuvatulla menettelyllä. Raportissa esitetty kiireellisyysjärjestys tulee kuitenkin tulkita raportointihetken tilanteeksi, sillä hanke- koria ja sen priorisointia päivitetään säännöllisesti. Hankekorin kiireellisyysjärjestys ei ole hankkeiden toteuttamisjärjestys, vaan tiepiirin näkemys hank- keiden kiireellisyydestä. Toteutettavien hankkeiden valintaan vaikuttaa kiireellisyyden ohella lukuisat muut seikat, kuten hankkeen suunnittelutilanne, käytettävissä oleva rahoitus, hankkeen mahdollinen liittyminen laajempaan kokonaisuuteen, liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitetyt tarpeet sekä kunti- en ja sidosryhmien näkemykset. ESIPUHE SISÄLLYS Uudenmaan tiepiirissä kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoi- TIIVISTELMÄ __________________________________________ 5 daan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Korikäytäntö on otettu tiepiirissä käyttöön vuonna 2002. Tässä selvityksessä vuoden ESIPUHE _____________________________________________ 7 2004 hankekorin priorisointitapaa laajennetaan sekä monipuoliste- taan ja hankkeet asetetaan yhtenevin perustein järjestykseen. Sel- 1 JOHDANTO ________________________________________ 8 vityksen tuottama hankelista toimii keskeisenä lähtötietona tiepiirin kevyen liikenteen hankkeiden suunnittelussa. 2 AIKAISEMMAT SELVITYKSET _________________________ 8 Suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa 2004, ja selvitys valmistui vuoden 2005 alussa. Uudenmaan tiepiirissä selvityksen tekemi- 3 TYÖN TAVOITTEET _________________________________ 8 sestä vastasi Minna Jokelainen. Tiepiiristä työn asiantuntijaryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös Leo Koivula, Pekka Rajala, 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ______________________ 8 Jukka Aro, Mirja Hyvärinta, Maarit Saari ja Heikki Kanerva. Selvityksen ovat laatineet Ville Voltti ja Mikko Lautala Linea Kon- 4.1 Suunnittelualue 8 sultit Oy:stä. 4.2 Väestö 9 4.3 Työpaikat 9 4.4 Kevyen liikenteen verkko 10 Helsingissä huhtikuussa 2005 4.5 Liikenneturvallisuus 10 5 PRIORISOINTIMENETELMÄ__________________________ 12 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 5.1 Priorisoinnin kaksi menetelmää 12 5.2 Tavanomaisten hankkeiden alustava priorisointi 12 5.2.1 K1 Heva-tehokkuus 12 5.2.2 K2 Väestöindeksi 12 5.2.3 K3 Koululiitu-arvo 12 5.2.4 K4 Toteutusperuste 12 5.2.5 Alustava kokonaisindeksi 13 5.3 Kärkihankkeiden tarkennettu priorisointi 13 5.3.1 K2* Käyttäjämääräindeksi korvaa väestöindeksin 13 5.3.2 Kärkihankkeiden kokonaisindeksi 13 5.4 Täydentävien yhteyksien priorisointi 13 5.4.1 Arviointi kehittämislinjoittain 13 5.4.2 Täydentävien yhteyksien kokonaisindeksi ja yhdistäminen tavanomaisten hankkeiden listaan 14 5.5 Priorisointimenetelmän käyttöliittymä 14 6 TULOKSET _______________________________________ 14 6.1 Priorisoitu hankekori 14 6.2 Kohdekortit 14 6.3 Koululiitu-aineisto 14 LIITTEET ____________________________________________ 15 KIRJALLISUUSLUETTELO ______________________________ 15 8 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys JOHDANTO määriteltiin neljä kehittämislinjaa (kulkumuotojakauma, liikennetur- liikenteen käyttöä työmatkoilla tai palvella ulkoilua ja virkistystä. vallisuus, elinpiiri ja turvallisuuden tunne, ulkoilumahdollisuudet), 1 JOHDANTO Menetelmän sisällöllisten tavoitteiden lisäksi sille asetettiin toimin- joiden näkökulmasta hankkeita arvioitiin. Toimenpideohjelman nallisia tavoitteita. Keskeisin toiminnallinen tavoite oli, että mene- laatimista varten kehitettiin systemaattinen hankkeiden arviointi- telmästä saadaan monipuolinen yleistyökalu, jonka avulla hanke- Uudenmaan tiepiirin tienpidossa korostuvat lähivuosina liikenne- menettely, jota on hyödynnetty myös tässä työssä. turvallisuuden parantaminen, nykyisen tieverkon päivittäisen lii- korin hankkeita voidaan tarkastella eri näkökulmista ilman, että kennöitävyyden parantaminen sekä tiestön rakenteellisen kunnon rajoitutaan tässä työssä käytettyihin arvioihin ja painotuksiin. säilyttäminen. Esitettyjen linjausten lähtökohtina ovat liikenne- ja 3 TYÖN TAVOITTEET Luonnollisesti ajan tasalla oleva hankekori tuli myös priorisoiduksi viestintäministeriön ja Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmat laaditulla menettelyllä. Tässä raportissa esitetty järjestys tulee kui- vuosille 2005–2008 sekä tiepiirin yhteistyössä eri toimijoiden kans- Työn tavoitteena oli laatia menettely, jolla tiepiirin kevyen liiken- tenkin tulkita raportointihetken tilanteeksi, sillä priorisointia on tar- sa alueelle laatimat liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja selvitykset. teen väylätarpeet (ns. kevyen liikenteen hankekori) asetetaan kii- koitus päivittää säännöllisesti. Pitkän tähtäimen suunnitelmassaan (PTS 2015) tiepiiri on valinnut reellisyysjärjestykseen yhtenäisin perustein. kestävän liikkumisen toimintalinjan, jonka
Load more

Recommended publications
  • Population Structure 2009
    Population 2010 Population Structure 2009 Number of persons aged under 15 in Finland’s population lowest in over 100 years According to Statistics Finland’s statistics on the population structure there were 888,323 persons aged under 15 in Finland’s population at the end of 2009. The number is the lowest since 1895. The size of the population under the age of 15 has been decreasing continuously since 1994. At the end of 1977, there were still one million persons aged under 15 in the Finnish population. The size of the population under the age of 15 was at its largest in 1959 when it was 1.35 million. Number of persons aged under 15 in Finland’s population in 1875–2009 On 31 December 2009, the total population of Finland was 5,351,427 in which 2,625,067 were men and 2,726,360 women. In the course of 2009, Finland’s population grew by 25,113 persons. For the third successive year migration gain from abroad contributed more to the increase of population than natural growth. During 2009, the number of persons aged 65 and over in the population increased by good 18,000 and totalled 910,441 at the end of 2009. The largest age cohort in Finland’s population was persons born in 1948. At the end of 2009, they numbered 82,738. Persons over 100 years of age numbered 566, of whom 82 were men and 484 women. Demographic dependency ratio highest in Etelä-Savo and lowest in Uusimaa The demographic dependency ratio, that is the number of under 15 and over 65-year-olds per 100 working age persons was 50.6 at the end of 2009.
    [Show full text]
  • Sammatti Hautausmaa
    Sammatti Hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautausmaa 2 Hautaaminen 1700-luvulla .......................................................................................................3 Hautaaminen kirkkomaahan.....................................................................................................3 Haudat 5 ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Esipuhe · i Esipuhe Sammatin hautausmaan hautakivien kirjaaminen yhtenäiseksi julkaisuksi oli monen yhteensattuman summa. Suurimpana yksittäisenä vaikuttava- na tekijänä oli kuitenkin täydellinen tietämättömyys työn laajuudesta. Ajatus kirjaamiseen ja kirjaamisen järjestelmälliseen toteuttamiseen tieto- kannan avulla syntyi vuonna 1997 useiden omaan sukututkimusharras- tukseen liittyvien hautausmaakäyntien jälkeen ja läheisten sukututkijays- tävien avustuksella ja kannustuksella. Sammatti kotikuntana ja sopivan pienenä seurakuntana tuntui aluksi ihanteelliselta kohteelta. Työn nyt valmistuttua toivon siitä olevan iloa ja hyötyä laajemminkin - erityisesti sähköisen julkaisun muodossa. Sähköinen julkaisu tarjoaa helpot hakumahdollisuudet ja mahdollisuuden levittää tietoa paperijul- kaisua laajemmin. Kirjaaminen ja tietojen syöttäminen on kuitenkin ollut käsityötä ja virheille herkkää toimintaa, joten on selvää, ettei tietoja pidä käyttää lähteenä il- man yksittäisten tietojen tarkistamista. Toivon kuitenkin, että mahdolli- simman moni löytäisi tästä niitä pieniä tietojyviä, joita me kaikki sukutut- kijat niin innokkaasti keräämme. Mahdollisista
    [Show full text]
  • Julkaisusarjan Nimi
    Working papers of the Finnish Game and Fisheries Institute 25/2013 Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area Marja-Liisa Koljonen, Aki Janatuinen, Ari Saura and Jarmo Koskiniemi M A S U R O - S A O U Finnish-Russian border rivers N R I o A r u F i p an i l k ka Bay of Vyborg k k O o o A j u o K S j RU o 32 ki a r jo l i Ino i 29 25 Rakkolanjoki FIN-RUS AO V V 1 4 The Karelian Isthmus 23 Santajoki FIN-RUS AO 2 2 27 Kilpeenjoki FIN-RUS AO 28 Notkopuro RUS AO 26 Mustajoki Kananoja 2006 FIN-RUS AO 30 Pikkuvammeljoki RUS AO 26 Mustajoki FIN-RUS AO 22 Urpalanjoki FIN-RUS AO 31 Vammeljoki RUS AO 11 Siuntionjoki AO 33 Rajajoki RUS AO 9 Karjaanjoki Mustionjoki AO 34 Luga RUS AO O njoki A 3 Purila i AO lanjok Uske 5 oki AO Uskelanjoki mionj O 10 Ingarskilanjoki AO 2 Pai oki A rniönj group oki Pe skonj 18 Koskenkylanjoki AI 7 Ki joki AI skarsin 8 Fi 15 Sipoonjoki AO M koski A 12 Mankinjoki AO rtanon Latoka AI 14 Vantaanjoki Lower reaches AI njoki joki Kisko ura 7 1 A 14 Vantaanjoki Middle reaches AI AM oki 1 Aurajoki onj 2 9 K po 0 S ym Es u ijo hatchery group 13 mm ki A an I Ingarskilanjoki jok i M Isojoki ai group n s tre hatchery group am AI The content of the publication reflects the authors views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.
    [Show full text]
  • FEEFHS Journal Volume 15, 2007
    FEEFHS Journal Volume 15, 2007 FEEFHS Journal Who, What and Why is FEEFHS? The Federation of East European Family History Societies Guest Editor: Kahlile B. Mehr. [email protected] (FEEFHS) was founded in June 1992 by a small dedicated group of Managing Editor: Thomas K. Edlund American and Canadian genealogists with diverse ethnic, religious, and national backgrounds. By the end of that year, eleven societies FEEFHS Executive Council had accepted its concept as founding members. Each year since then FEEFHS has grown in size. FEEFHS now represents nearly two 2006-2007 FEEFHS officers: hundred organizations as members from twenty-four states, five Ca- President: Dave Obee, 4687 Falaise Drive, Victoria, BC V8Y 1B4 nadian provinces, and fourteen countries. It continues to grow. Canada. [email protected] About half of these are genealogy societies, others are multi- 1st Vice-president: Brian J. Lenius. [email protected] purpose societies, surname associations, book or periodical publish- 2nd Vice-president: Lisa A. Alzo ers, archives, libraries, family history centers, online services, insti- 3rd Vice-president: Werner Zoglauer tutions, e-mail genealogy list-servers, heraldry societies, and other Secretary: Kahlile Mehr, 412 South 400 West, Centerville, UT. ethnic, religious, and national groups. FEEFHS includes organiza- [email protected] tions representing all East or Central European groups that have ex- Treasurer: Don Semon. [email protected] isting genealogy societies in North America and a growing group of worldwide organizations and individual members, from novices to Other members of the FEEFHS Executive Council: professionals. Founding Past President: Charles M. Hall, 4874 S. 1710 East, Salt Lake City, UT 84117-5928 Goals and Purposes: Immediate Past President: Irmgard Hein Ellingson, P.O.
    [Show full text]
  • District 107 B.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF OCTOBER 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3344 020336 EKENÄS FINLAND 107 B 4 10-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020337 HANKO-HANGÖ FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020338 INGÅ FINLAND 107 B 4 09-2019 39 0 0 0 -1 -1 38 3344 020341 KARIS-KARJAA FINLAND 107 B 4 10-2019 33 0 0 0 0 0 33 3344 020353 LOHJA/HARJU FINLAND 107 B 4 02-2019 35 0 0 0 0 0 35 3344 020365 NUMMI FINLAND 107 B 4 09-2019 16 0 0 0 -1 -1 15 3344 020379 TENALA/BROMARF FINLAND 107 B 4 07-2019 41 0 0 0 0 0 41 3344 020391 ESPOO FINLAND 107 B 4 10-2019 18 0 0 0 -1 -1 17 3344 020392 ESPOO/KIVENLAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 15 0 0 0 0 0 15 3344 020393 ESPOO LEPPÄVAARA-ALBERGA FINLAND 107 B 4 05-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020397 GRANKULLA-KAUNIAINEN FINLAND 107 B 4 10-2019 28 0 0 0 -3 -3 25 3344 020402 HELSINKI/HUOPALAHTI FINLAND 107 B 4 09-2019 19 0 0 0 0 0 19 3344 020405 HELSINKI-HELSINGFORS FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020406 HELSINKI/HIETALAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 8 0 0 0 0 0 8 3344 020409 TAPIOLA FINLAND 107 B 4 09-2019 25 0 0 0 0 0 25 3344 020410 HELSINKI/MEILAHTI FINLAND 107 B 4 06-2019 22 0 0 0 0 0 22 3344 020413 HELSINKI/LAUTTASAARI FINLAND 107 B 4 10-2019 29 1 0 0 0 1 30 3344 020415 HELSINKI/MUNKKINIEMI FINLAND 107 B 4 10-2019 27 0 0 0 0 0 27 3344 020416 HELSINKI/MUNKKIVUORI FINLAND 107 B 4 10-2019 10 0 0 0 0 0 10 3344 020420
    [Show full text]
  • Nylands Svenska Lantbruksproducentförbund
    Nylands svenska producentförbund NSP r.f. Publikation nr 93 ÅRSBERÄTTELSE 2017 SLC Nyland 2 DET NITTIOTREDJE VERKSAMHETSÅRET Förbundets medlemmar Antalet lokalavdelningar som var anslutna till förbundet minskade vid ingången av året från 19 till 17, då Karis och Snappertuna lokalavdelningar samt Pojo landsbygdsförening gick samman till en lokalavdelning, SLC Raseborg. Det betydde samtidigt att antalet medlemsföreningar i form av landsbygdsföreningar minskade från tre till två. Lokalavdelningarna hade vid slutet av år 2017 sammanlagt 1.383 lantbruks- och trädgårdslägenheter som medlemmar (aktiva). Dessa minskade med 1,1 procent från föregående år. Förbundet hade 316 stödande medlemmar (+ 0,3 %). Personmedlemmarnas antal uppgick till 3.149 (- 2,1 %). Medlemsgårdarnas sammanlagda areal utgjorde 59.045 ha åker (- 2,5 %) och 74.488 ha skog (- 0,4 %). Medlemsgårdarnas medelareal uppgick till 42,7 ha åker (+ 0,4 ha jmf. med 2016) och 53,9 ha skog (+ 0,5 ha). 307 lägenheter hade enbart skog. Om man beaktar endast aktiva gårdar som hade åkermark i besittning blir åkerns medelareal ca 12,2 hektar större, d.v.s. 54,9 ha. Det här motsvarar rätt väl medelarealen för lantbruken i Nyland. Stödande företagsmedlemmar Följande företag och organisationer var stödande medlemmar 2017: Andelsmejeriet Länsi Maito Andelsmejeriet Tuottajain Maito Arla Oy LSO Andelslag Svenska Småbruk och Egna Hem Södra skogsreviret Folksam skadeförsäkring FÖRBUNDETS ORGANISATION 2017 Förbundsstyrelsen Förbundsordförande och ordförande i styrelsen sedan 2004, Thomas Blomqvist. Adress: Bonäsvägen 100 C, 10520 TENALA, tel. 050 5121776, e-post: [email protected]. I viceordförande Thomas Antas, ledamot i styrelsen sedan 2002, viceordförande sedan 2015. Adress: Hindersbyvägen 622, 07850 HINDERSBY, tel. 050 3079919, e-post: [email protected].
    [Show full text]
  • Porin Seudun Kumppanianalyysi
    HIIDEN ALUE PEILISSÄ Seutuyhteistyön profiilit Hiiden alueella Luonnos 16.2.2005 1 JOHDANTO 4 1.1 Lähtökohta 4 1.2 Tehtävä, tavoitteet ja aineisto 7 2 HIIDEN ALUEEN RAKENTEELLISET OMINAISUUDET 10 2.1 Hiiden alue tilastojen valossa 11 2.2 Hiiden alueen kuntienyhteistyön puitteet 14 3 KYSELYN TULOKSET 16 3.1 Hiiden alueen yhteistyön nykytila, mahdollisuudet ja pullonkaulat 16 3.2 Kuntakohtaiset kumppaniprofiilit 25 3.2.1 Karjalohjan kunta 25 3.2.2 Karkkilan kaupunki 28 3.2.3 Lohjan kaupunki 30 3.2.4 Nummi-Pusulan kunta 32 3.2.5 Sammatin kunta 34 3.2.6 Siuntion kunta 36 3.2.7 Vihdin kunta 38 3.3 Yhteenveto kumppaniprofiileista 40 3.4 Muut esiin tuodut yhteistyösuunnat 41 4 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 43 4.1 ”Tiedon käyttöohjeet” 43 4.2 Hiiden alueen kuntien välisen yhteistyön kulminaatiopisteet 44 Lähteet Liitteet Viljamaa - Hiiden alueen kumppanuusanalyysi KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa keskitytään yhtäältä Hiiden alueen kuntien yhteistyön laadun arvioin- tiin kumppaninanalyysin avulla sekä toisaalta yhteistyön esteiden ja kehittämisen keinojen tunnistamiseen. Tehtävät • Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kun- nille mahdollisuuden saada tietoa yhteistyön nykytilasta, mahdollisista toimialoista ja es- teistä sekä toimijoiden seutuyhteistyötä koskevista tulkinnoista. • Tarjota kunnille mahdollisuus analysoida sekä itseään että toisiaan yhteistyökumppanei- na. • Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • 1(4) Länsi-Uudenmaan Ympäristöterveydenhuolto
    1(4) LÄNSI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO MUUTTUU 1.1.2008 ALKAEN Länsi-Uudellemaalle on 1.1.2008 alkaen perustettu seitsemän kunnan yhteinen seudullinen ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyteen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Kaikkien kuntien viranhaltijat ovat 1.1.2008 alkaen Lohjan kaupungin palveluksessa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys huolehtii 1.1.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollosta Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueilla. Organisaation henkilöstöön kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä, seitsemän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Organisaation toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Käytännössä yhdistyminen tuo joitakin muutoksia siihen, kehen pääasiassa otetaan yhteyttä eri asioissa sekä missä toimipaikoissa asiointi tapahtuu. Seudullinen organisaatio on jaettu toistaiseksi kuntarajoja noudattaviin alueisiin, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatkossa alueisiin ja vastuuhenkilöihin saattaa tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Lohjan kaupungin internetsivuilla (http://www.lohja.fi). YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelu sekä elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu myös kemikaalilain sekä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu osana lisäksi eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollolla
    [Show full text]
  • Finnish Nationalism
    State and Revolution in Finland Historical Materialism Book Series Editorial Board Sébastien Budgen (Paris) David Broder (Rome) Steve Edwards (London) Juan Grigera (London) Marcel van der Linden (Amsterdam) Peter Thomas (London) volume 174 The titles published in this series are listed at brill.com/hm State and Revolution in Finland By Risto Alapuro LEIDEN | BOSTON This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki Library. This is an open access title distributed under the terms of the CC BY-NC-ND 4.0 license, which permits any non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided no alterations are made and the original author(s) and source are credited. Further information and the complete license text can be found at https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ The terms of the CC license apply only to the original material. The use of material from other sources (indicated by a reference) such as diagrams, illustrations, photos and text samples may require further permission from the respective copyright holder. First edition of State and Revolution in Finland was published in 1988 by University of California Press. The Library of Congress Cataloging-in-Publication Data is available online at http://catalog.loc.gov LC record available at http://lccn.loc.gov/2018043939 Typeface for the Latin, Greek, and Cyrillic scripts: “Brill”. See and download: brill.com/brill‑typeface. ISSN 1570-1522 ISBN 978-90-04-32336-0 (hardback) ISBN 978-90-04-38617-4 (e-book) Copyright 2019 by the Authors. Published by Koninklijke Brill NV, Leiden, The Netherlands.
    [Show full text]
  • A Review of Neolithic Multi-Room Housepits As Seen from the Meskäärtty Site in Virolahti Parish, Extreme South-Eastern Finland
    Estonian Journal of Archaeology, 2008, 12, 2, 114–151 doi: 10.3176/arch.2008.2.02 Teemu Mökkönen A REVIEW OF NEOLITHIC MULTI-ROOM HOUSEPITS AS SEEN FROM THE MESKÄÄRTTY SITE IN VIROLAHTI PARISH, EXTREME SOUTH-EASTERN FINLAND A three-room housepit at the Meskäärtty site is located in an area where housepits are generally rare. Stone Age dwelling structures of comparable proportions are known mainly from coastal Ostrobothnia on the Finnish west coast. The ceramics associated with the Meskäärtty housepit are Late Comb Ware and Late Corded Ware, both of which exhibit similarities with the pottery found on the Estonian north coast. AMS-dates on carbonized organic remains attached to the sherds point to a period between the late 4th millennium and the late 3rd millennium cal BC. The objectives of this article are twofold. First, the Meskäärtty site is introduced, followed by a review of organic tempered ceramics around the south-eastern coast of Finland and the appearance of multi-room housepits in Finland. Some hybrid-like characteristics displayed by ceramics found in the extreme south-east of Finland suggest that the amalgamation of local pottery-making traditions and the Corded Ware tradition took place already before the emergence of Final Neolithic Kiukainen Ware. This article argues that the appearance of multi-room housepits in Finland is closely synchronous with the spread of the Corded Ware Culture to the north-eastern Baltic Sea. Therefore, the change in the house-building tradition towards larger, more oblong and multi-room housepits is seen as a consequence of cultural contacts. Teemu Mökkönen, Department of Archaeology, Institute for Cultural Research, University of Helsinki, Unioninkatu 38 F, 00014 Helsinki, Finland; [email protected] Introduction In the autumn of 2007, a large housepit consisting of three rooms encircled by a bank was found in the archaeological survey of Virolahti Parish (Fig.
    [Show full text]
  • Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti
    n Karjalohja n Lohja n Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin n Pusula Lojo församlings hälsning till hemmen 1.4.2020 n 1/2020 n Sammatti SINÄ RIITÄT! Vanhemmuus Häivähdys Kohtaamisia lahja ja haaste historiaa diakonin kanssa sivu 3 sivut 4–5 sivu 8 Pää- Hetki hiljaisuutta kirjoitus Ajankohtaista Yhteisvastuun Diakoniatoimistossa juuret syvällä Suomen historiassa hteisvastuu juhlii vuonna 1950 alkanutta taivaltaan. YSyksyllä 1949 sodan ja pa- hojen hallavuosien jälkeen lapsi- perheiden tilanne Pohjois- ja Itä- Uuden Suomessa oli heikoissa kantimis- sa. Lapset olivat aliravittuja ja ajan aamu sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvit- Uusi lehti Jospa korona olisi pahaa unta, tiin pikaista apua, mutta autta- ja huomenna koko ihmiskunta vaa järjestelmää ei ollut, kunnes let juuri avannut uuden leh- helpottuneena heräisi, kirkko tuli hätiin. den elämässäsi. Tuttu Lohka- unet säkkiin keräisi, Ensimmäiset Yhteisvastuu-tal- Ore-lehti on tullut käsiisi ensim- syvään kaivoon heittäisi koot polkaistiin käyntiin vuonna mäistä kertaa Länsi-Uusimaa-lehden ja unohdukseen peittäisi. 1950 kaikissa seurakunnissa. liitteenä. Se on seurakunnan terveh- Suomalaisten lähimmäisenrak- dys sinulle. Taas ystävät yhteen palaisivat, kaus ylitti kaikki odotukset. Ihmiskuntana olemme joutuneet kättelisivät ja halaisivat. Pohjois- ja Itä-Suomen nälkää- avaamaan ennalta-arvaamattoman Taas kirkonkellot soisivat näkeville lapsiperheille kerättiin lehden. Sen äärellä olemme epävar- ja väen yhteen toisivat, 60 miljoonaa silloista markkaa, moja. Historia syntyy murrosvaiheis- Äiti yrittää jaksaa ja taitaa, Ahdistukseen aamuisin herään, Kotona on vain tyhjä tuoli eikä kukaan olisi tautia paossa, tuplasti yli tavoitteen. ta. Suurin niistä on ensimmäinen pää- lapsetkin tarvitsevat housua, paitaa, kun pikavippi toisensa perään sen jälkeen kun mieheni kuoli. kun leipä ja viini on jaossa. siäinen. Uusi aikakausi alkoi, kuole- mut perheellä ei oo varaa, velkataakkaa lisää painaa Suruni on sanaton, man valta murtui.
    [Show full text]