DOCSLIB.ORG

Sammatti Hautausmaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sammatti Hautausmaa Sammatti Hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautausmaa 2 Hautaaminen 1700-luvulla .......................................................................................................3 Hautaaminen kirkkomaahan.....................................................................................................3 Haudat 5 ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Esipuhe · i Esipuhe Sammatin hautausmaan hautakivien kirjaaminen yhtenäiseksi julkaisuksi oli monen yhteensattuman summa. Suurimpana yksittäisenä vaikuttava- na tekijänä oli kuitenkin täydellinen tietämättömyys työn laajuudesta. Ajatus kirjaamiseen ja kirjaamisen järjestelmälliseen toteuttamiseen tieto- kannan avulla syntyi vuonna 1997 useiden omaan sukututkimusharras- tukseen liittyvien hautausmaakäyntien jälkeen ja läheisten sukututkijays- tävien avustuksella ja kannustuksella. Sammatti kotikuntana ja sopivan pienenä seurakuntana tuntui aluksi ihanteelliselta kohteelta. Työn nyt valmistuttua toivon siitä olevan iloa ja hyötyä laajemminkin - erityisesti sähköisen julkaisun muodossa. Sähköinen julkaisu tarjoaa helpot hakumahdollisuudet ja mahdollisuuden levittää tietoa paperijul- kaisua laajemmin. Kirjaaminen ja tietojen syöttäminen on kuitenkin ollut käsityötä ja virheille herkkää toimintaa, joten on selvää, ettei tietoja pidä käyttää lähteenä il- man yksittäisten tietojen tarkistamista. Toivon kuitenkin, että mahdolli- simman moni löytäisi tästä niitä pieniä tietojyviä, joita me kaikki sukutut- kijat niin innokkaasti keräämme. Mahdollisista lisätiedoista ja virheistä toivon saavani tiedon. Korjaan ja päivitän mielelläni tietokantaani. Sammatin Leikkilän Juholassa, 1.10.2000 Toivo Haatio Kirjoittajan yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI puh. 09 5879753 gsm 040 544 1580 Sähköposti: [email protected] Sammatti Hautausmaa Esipuhe · 1 Yleistä Tämän julkaisun keskeisin osuus, hautaluettelo, on toteutettu Access- tietokannan avulla. Tietokantaohjelmat tarjoavat sopivan alustan tämän- tyyppisen tiedon keräämiseen. Kaikki tiedot on kerätty suoraan hautakivistä. Tämän johdosta esimerkiksi tietyissä tapauksissa vainajasta esitetään ainoastaan syntymä- ja kuolin- vuosi, vaikka tarkemmat tiedot olisivatkin helposti saatavissa. Ainoa poik- keus on tietokantaan laitettu hautaamispäivä, jonka tiedot on lisätty ylei- sen mielenkiinnon vuoksi. Tällainen tieto on tarpeen esimerkiksi eri su- kututkimusohjelmien tietosisällössä. Hautaamistiedot ovat valitettavan vajavaisia, koska ne on saatu vain osittain seurakunnan omista lähteistä. Näitä tietoja on täydennetty mm. kuolinilmoituksista kerätyillä tiedoilla. Tiedot on kerätty vuosina 1997…2000 ja voivat osittain olla puutteellisia tänä ajankohtana haudattujen vainajien osalta, siitäkin huolimatta, että olen pyrkinyt päivittämään tiedot kesän 2000 tasolle. Julkaisu sisältää tiedot n. 640 haudasta, joihin on haudattu n. 1450 vai- najaa. Hautausmaa Sammatin hautausmaa sijaitsee v. 1755 rakennetun kirkon ympärillä. Hautausmaata ympäröi vanha kiviaita. Kulku hautausmaalle ja kirkkoon on järjestetty hieman kirkkorakennusta myöhemmin rakennetun tapulin kautta. Nykyisen hautausmaan vanhimmat haudat ovat 1830-luvulla kuolleiden henkilöiden hautoja. Vanhimmat syntymäajat ovat 1790-luvulta. Ts. aivan vanhimpia hautoja ei enää ole nähtävissä. Yksi vanhimmista haudoista on v. 1793 syntyneen räätäli Henrik Lönnro- tin hauta. Henrik oli Elias Lönnrotin vanhempi veli, joka monin tavoin avusti Eliasta hänen opinnoissaan. Henrik Lönnrot kuoli 1838. 2 · Yleistä Sammatti Hautausmaa Hautaaminen 1700-luvulla Lähde: Reino Silvanto: Sammatissa, kuten muuallakin Suomessa, haudattiin 1700-luvulla vai- Sammatti najat kirkon lattian ja myöhemmin myös tapulin lattian alle. Seuraavassa Otava 1930 esitetty teksti hautaamisesta Sammatissa on pääosin lainausta Reino Silvannon Sammatti-kirjasta. Hautaus kirkon alle on menneinä aikoina ollut sekä vainajain että jäljelle jääneiden lähimmäisten harras toivomus, mutta että uusi laki ja tilan puute ovat sittemmin pakottaneet toimittamaan hautaukset kirkkotarhaan. Kirkossa näkyy arvokkaimmat paikat olleen kuorin alla; s.o. alttariosassa. Jota kauempana kuorista muut hautapaikat ovat olleet, sitä vähemmän »arvovaltaisina» on niitä pidetty. Tässä ilmenee siis vanhanaikainen käsitys seurakuntalaisten penkkijärjestyksestä ja istumapaikoista kirkossa, jossa ennen vanhaan pyrittiin niin eteen, niin lähelle alttaria kuin suinkin. Nykyisen kirkon pohja on nähtävästi ensin ollut hautapaikkoihin nähden jaettuna osastoihin (ruots. »afdelning»), mutta pian on ruvettu hautojen paikkoja määrittelemään sanalla palkki (ruots. »balck») laskettuna lattia- palkit kuorista eli alttariosastosta kellotapuliin päin. Sitten, v. 1777, il- mestyy tileihin hautapaikoista ruotsalainen nimitys »qvarter», josta siihen aikaan mahdollisesti puheessa on käytetty suomalaista vastinetta »kort- teli». Vuoteen 1781 näyttää kaikki haudatun kirkon lattian alle - lukuun- ottamatta sellaisia poikkeustapauksia kuin itsemurhan tehneet - vaikka rovastintarkastuksessa Karjalohjalla 1776 oli tehty päätös, että ainoas- taan talonisäntiä ja emäntiä (»husbönder och matmödrar») saa vastedes haudata kirkkoihin Karjalohjalla ja Sammatissa. Tämä päätös vahvistettiin piispantarkastuksessa Karjalohjalla 1778, jolloin maksu lepopaikasta jä- tettiin entiselleen, nimittäin kuorissa 1, sitä likinnä 2/3, sitten 1/2 ja ka- uimpana kirkossa 1/3 riikintaalaria (RGr = riksgäldsdaler). Samalla mää- rättiin kirkkomaan multa jaettavaksi kolmeen osaan, niin että maa kirkon ulkopuolella lähinnä kuoria maksoi hautapaikkaa kohti 8 killinkiä, keski- nen kirkkomaa 5 kill. 4 runstykkiä, mutta osa kaukaisinta kirkkomaata jä- tetään ilmaiseksi köyhille. Hautaaminen kirkkomaahan Lähde: Reino Silvanto: Vaikka vain kolmen vuosikymmenen ajan haudattiin kirkon lattian alle, Sammatti näkyy kirkon alusta jo täyttyneen, koska useita huomatuimpiakin kappe- Otava 1930 lilaisia haudattiin sen eteisen alle, mikä alkujaan lienee ollut lapsille tar- koitettu lepopaikka. Mutta kun kirkko oli pieni, oli sen pohjakin pieni. Kuo- rin alle on haudattu m.m. kornetin rouva Beata Brunou, omaa sukua Schmidtfelt (v. 1767), hänen miehensä kornetti B. J. Brunou Luskalasta (1768), kappalainen Henrik Tallqvist (1769), maanvilj. Kristoffer Heerman Myllykylästä (hukkui 1770), luutnantti J. G. Munck. Naatulta (1770) mai- nitaksemme muutamia. Kaikesta päättäen on tilan puute kirkon alla ai- heuttanut sen, että 1788 haudattiin ensimmäinen (rouva Ulrica Renner- feldt) kellotapulin lattian alle. Sinne on pian senjälkeen haudattu muuta- mia torpparien ja palvelusväen lapsia, v. 1800 Sammatin kappalaisen leski Elisabeth Maria Levon, v. 1801 vanha lukkari ja kirkkoväärtti Mårten Stenholm ja v. 1803 rusthollari Gabr. Leekman y.m. Sammatti Hautausmaa Hautausmaa · 3 Kirkkotarhaan haudataan melkein kaikki 1780-luvun lopulla nähtävästi siksi, että hautaaminen kirkkoon oli 1785 kielletty. Ensimmäisiä kirkkotar- haan haudatuista oli vanha eestiläinen (virolainen) Petter Kalevus Pul- kalta (kuoli 1781) ja häntä seurasi sittemmin toinenkin eestiläinen Kiika- lan kylästä, kun 1804 ja 1807 oli haudattu muuan lapsi kirkon eteisen alle ja viimeisenä v. 1823 Ylitalon silloisen rusthollarin emäntä samaan paik- kaan, niin oli kirkkoon hautaaminen lopullisesti päättynyt. Siirtyminen kirkkohaudoista ulkohautoihin oli kestänyt yli 40 vuotta. Kuva: Kirkko kuvattuna Sampaalasta päin Sammatin nykyinen kirkkotarha, joka muuten on haudoiksi hyvin sopi- vassa hiekkaisessa maaperässä, oli alkujaan kovin pieni käsittäen maata oikeastaan vain kirkon eteläisellä vierustalla. Kun hautaaminen kirkkoon lopetettiin, rupesi pienoinen kirkkomaa nopeasti täyttymään. Niinpä jo syksyllä 1831 laajennettiin hautausmaata Vanhatalon (Gabr. Lekman) maalle ja ympäröitiin sittemmin kiviaidalla, koska kirkkolaki ei enää hy- väksynyt puista aitaa. Kirkkotarhassa on suoritettu suurempia järjestely-, puhdistus- ja kaunis- tustöitä v. 1899 puutarhuri Frans Heermanin johdolla ja v. 1920 tilan- omistaja Johannes Lohilammen johdolla. Pappilanpuoleinen pieni rauta- portti on vuodelta 1907 ja päinvastaisella puolella oleva kaksiosainen rautaportti vuodelta 1909. Molemmat portit ovat Leikkilän etevän ky- läsepän E. Enqvistin työtä, kuten niissä olevat kirjaimet E. E. todistavat. 4 · Hautausmaa Sammatti Hautausmaa Haudat Hautojen tiedot on pyritty tulostamaan samaan muotoon, jossa ne esiin- tyvät itse hautakivissä. Kun haudalla on selvä nimi - talon nimi, sukunimi jne.- on tämä esitetty isoin kirjaimin 'kiven' yläosassa. Muussa tapauk- sessa vainajan sukunimi on esitetty muiden tietojen yhteydessä. Kirjaus on suoritettu alueittain siten, että hautausmaa on jaettu viiteen alueeseen, A…E. Lisäksi sankarihaudan tiedot ovat erikseen julkaisun lopussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty hautaluettelon sisällysluettelo: ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Haudat · 5 Sammatin hautausmaa Sankarit B D E A C Alue: A Nro 1 Valkoinen risti, ei muuta tietoa Laitinen Toivo * Haudattu: Alue: A Nro 2 Viljanen Tauno Tapio * 21.1.1916 5.11.1991 Haudattu: Alue: A HOLM Nro 3 Saima Lyydia * 13.7.1904 25.2.1991 Haudattu: Matti Olavi * 22.2.1946 29.4.1997 Haudattu: Alue: A Nro 4 Ei kiveä * Haudattu: Haudalla kukat, hoidettu Alue: A Nro 5 Grönroos Frans Jaakko * 27.7.1874 13.3.1934 Haudattu: Lydia o.s. Peltonen * 25.11.1874 22.6.1964 Haudattu: Alue: A GRÖNLUND Nro 6 Juho Verner * 26.5.1852 18.11.1930 Haudattu: Vilhelmiina * 27.3.1863 21.7.1951 Haudattu: 1 Alue: A VIITA Nro 7 Vilho Ireneus * 27.7.1895
Load more

Recommended publications
  • District 107 B.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF OCTOBER 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3344 020336 EKENÄS FINLAND 107 B 4 10-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020337 HANKO-HANGÖ FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020338 INGÅ FINLAND 107 B 4 09-2019 39 0 0 0 -1 -1 38 3344 020341 KARIS-KARJAA FINLAND 107 B 4 10-2019 33 0 0 0 0 0 33 3344 020353 LOHJA/HARJU FINLAND 107 B 4 02-2019 35 0 0 0 0 0 35 3344 020365 NUMMI FINLAND 107 B 4 09-2019 16 0 0 0 -1 -1 15 3344 020379 TENALA/BROMARF FINLAND 107 B 4 07-2019 41 0 0 0 0 0 41 3344 020391 ESPOO FINLAND 107 B 4 10-2019 18 0 0 0 -1 -1 17 3344 020392 ESPOO/KIVENLAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 15 0 0 0 0 0 15 3344 020393 ESPOO LEPPÄVAARA-ALBERGA FINLAND 107 B 4 05-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020397 GRANKULLA-KAUNIAINEN FINLAND 107 B 4 10-2019 28 0 0 0 -3 -3 25 3344 020402 HELSINKI/HUOPALAHTI FINLAND 107 B 4 09-2019 19 0 0 0 0 0 19 3344 020405 HELSINKI-HELSINGFORS FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020406 HELSINKI/HIETALAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 8 0 0 0 0 0 8 3344 020409 TAPIOLA FINLAND 107 B 4 09-2019 25 0 0 0 0 0 25 3344 020410 HELSINKI/MEILAHTI FINLAND 107 B 4 06-2019 22 0 0 0 0 0 22 3344 020413 HELSINKI/LAUTTASAARI FINLAND 107 B 4 10-2019 29 1 0 0 0 1 30 3344 020415 HELSINKI/MUNKKINIEMI FINLAND 107 B 4 10-2019 27 0 0 0 0 0 27 3344 020416 HELSINKI/MUNKKIVUORI FINLAND 107 B 4 10-2019 10 0 0 0 0 0 10 3344 020420
    [Show full text]
  • Porin Seudun Kumppanianalyysi
    HIIDEN ALUE PEILISSÄ Seutuyhteistyön profiilit Hiiden alueella Luonnos 16.2.2005 1 JOHDANTO 4 1.1 Lähtökohta 4 1.2 Tehtävä, tavoitteet ja aineisto 7 2 HIIDEN ALUEEN RAKENTEELLISET OMINAISUUDET 10 2.1 Hiiden alue tilastojen valossa 11 2.2 Hiiden alueen kuntienyhteistyön puitteet 14 3 KYSELYN TULOKSET 16 3.1 Hiiden alueen yhteistyön nykytila, mahdollisuudet ja pullonkaulat 16 3.2 Kuntakohtaiset kumppaniprofiilit 25 3.2.1 Karjalohjan kunta 25 3.2.2 Karkkilan kaupunki 28 3.2.3 Lohjan kaupunki 30 3.2.4 Nummi-Pusulan kunta 32 3.2.5 Sammatin kunta 34 3.2.6 Siuntion kunta 36 3.2.7 Vihdin kunta 38 3.3 Yhteenveto kumppaniprofiileista 40 3.4 Muut esiin tuodut yhteistyösuunnat 41 4 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 43 4.1 ”Tiedon käyttöohjeet” 43 4.2 Hiiden alueen kuntien välisen yhteistyön kulminaatiopisteet 44 Lähteet Liitteet Viljamaa - Hiiden alueen kumppanuusanalyysi KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa keskitytään yhtäältä Hiiden alueen kuntien yhteistyön laadun arvioin- tiin kumppaninanalyysin avulla sekä toisaalta yhteistyön esteiden ja kehittämisen keinojen tunnistamiseen. Tehtävät • Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kun- nille mahdollisuuden saada tietoa yhteistyön nykytilasta, mahdollisista toimialoista ja es- teistä sekä toimijoiden seutuyhteistyötä koskevista tulkinnoista. • Tarjota kunnille mahdollisuus analysoida sekä itseään että toisiaan yhteistyökumppanei- na. • Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • 1(4) Länsi-Uudenmaan Ympäristöterveydenhuolto
    1(4) LÄNSI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO MUUTTUU 1.1.2008 ALKAEN Länsi-Uudellemaalle on 1.1.2008 alkaen perustettu seitsemän kunnan yhteinen seudullinen ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyteen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Kaikkien kuntien viranhaltijat ovat 1.1.2008 alkaen Lohjan kaupungin palveluksessa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys huolehtii 1.1.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollosta Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueilla. Organisaation henkilöstöön kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä, seitsemän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Organisaation toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Käytännössä yhdistyminen tuo joitakin muutoksia siihen, kehen pääasiassa otetaan yhteyttä eri asioissa sekä missä toimipaikoissa asiointi tapahtuu. Seudullinen organisaatio on jaettu toistaiseksi kuntarajoja noudattaviin alueisiin, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatkossa alueisiin ja vastuuhenkilöihin saattaa tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Lohjan kaupungin internetsivuilla (http://www.lohja.fi). YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelu sekä elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu myös kemikaalilain sekä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu osana lisäksi eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollolla
    [Show full text]
  • Uudenmaan Tiepiirin Kevyen Liikenteen Väylien Tarveselvitys
    Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys, päivitys 1.11.2006 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2006 PÄIVITETTY 1.11.2006 Kannen kuva: Rusutjärvi (alkuperäinen kuva Juha Heltimo, muokkaus Linea Konsultit Oy) Painopaikka Edita Prima Oy TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 161 PÄIVITETTY 1.11.2006 PÄIVITYKSEN ESIPUHE Uudenmaan tiepiirissä kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoi- daan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Tässä tarveselvitykses- sä hankekori ja sen priorisointi on päivitetty syksyn 2006 tilantee- seen. Alun perin vuonna 2005 julkaistu raportti "Uudenmaan tiepii- rin kevyen liikenteen väylien priorisointi" on pääosin yhä ajantasai- nen eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Varsinainen priorisointimenetelmä on säilytetty ennallaan ja tämä päivitys koskee vain hankekorin sisältöä. Raportin päivi- tetyt osat on merkitty sivun reunaan lisätyllä oranssilla palkil- la. Päivitystyön yhteydessä on tehty mm. seuraavat toimenpiteet: - valmistuneet hankkeet on poistettu - erilaisissa suunnitelmissa esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - aloitteiden myötä esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - arviot turvallisuusvaikutuksista on päivitetty (Tarva v. 4.7) kaikkien hankkeiden osalta - uusien hankkeiden vaikutusalueella asuva väestö ja muut priorisoinnissa tarvittavat tiedot on kerätty tai arvioitu - kärkihankejoukon osalta on laadittu tarvittavat käyttäjämää-
    [Show full text]
  • Finnish Nationalism
    State and Revolution in Finland Historical Materialism Book Series Editorial Board Sébastien Budgen (Paris) David Broder (Rome) Steve Edwards (London) Juan Grigera (London) Marcel van der Linden (Amsterdam) Peter Thomas (London) volume 174 The titles published in this series are listed at brill.com/hm State and Revolution in Finland By Risto Alapuro LEIDEN | BOSTON This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki Library. This is an open access title distributed under the terms of the CC BY-NC-ND 4.0 license, which permits any non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided no alterations are made and the original author(s) and source are credited. Further information and the complete license text can be found at https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ The terms of the CC license apply only to the original material. The use of material from other sources (indicated by a reference) such as diagrams, illustrations, photos and text samples may require further permission from the respective copyright holder. First edition of State and Revolution in Finland was published in 1988 by University of California Press. The Library of Congress Cataloging-in-Publication Data is available online at http://catalog.loc.gov LC record available at http://lccn.loc.gov/2018043939 Typeface for the Latin, Greek, and Cyrillic scripts: “Brill”. See and download: brill.com/brill‑typeface. ISSN 1570-1522 ISBN 978-90-04-32336-0 (hardback) ISBN 978-90-04-38617-4 (e-book) Copyright 2019 by the Authors. Published by Koninklijke Brill NV, Leiden, The Netherlands.
    [Show full text]
  • Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti
    n Karjalohja n Lohja n Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin n Pusula Lojo församlings hälsning till hemmen 1.4.2020 n 1/2020 n Sammatti SINÄ RIITÄT! Vanhemmuus Häivähdys Kohtaamisia lahja ja haaste historiaa diakonin kanssa sivu 3 sivut 4–5 sivu 8 Pää- Hetki hiljaisuutta kirjoitus Ajankohtaista Yhteisvastuun Diakoniatoimistossa juuret syvällä Suomen historiassa hteisvastuu juhlii vuonna 1950 alkanutta taivaltaan. YSyksyllä 1949 sodan ja pa- hojen hallavuosien jälkeen lapsi- perheiden tilanne Pohjois- ja Itä- Uuden Suomessa oli heikoissa kantimis- sa. Lapset olivat aliravittuja ja ajan aamu sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvit- Uusi lehti Jospa korona olisi pahaa unta, tiin pikaista apua, mutta autta- ja huomenna koko ihmiskunta vaa järjestelmää ei ollut, kunnes let juuri avannut uuden leh- helpottuneena heräisi, kirkko tuli hätiin. den elämässäsi. Tuttu Lohka- unet säkkiin keräisi, Ensimmäiset Yhteisvastuu-tal- Ore-lehti on tullut käsiisi ensim- syvään kaivoon heittäisi koot polkaistiin käyntiin vuonna mäistä kertaa Länsi-Uusimaa-lehden ja unohdukseen peittäisi. 1950 kaikissa seurakunnissa. liitteenä. Se on seurakunnan terveh- Suomalaisten lähimmäisenrak- dys sinulle. Taas ystävät yhteen palaisivat, kaus ylitti kaikki odotukset. Ihmiskuntana olemme joutuneet kättelisivät ja halaisivat. Pohjois- ja Itä-Suomen nälkää- avaamaan ennalta-arvaamattoman Taas kirkonkellot soisivat näkeville lapsiperheille kerättiin lehden. Sen äärellä olemme epävar- ja väen yhteen toisivat, 60 miljoonaa silloista markkaa, moja. Historia syntyy murrosvaiheis- Äiti yrittää jaksaa ja taitaa, Ahdistukseen aamuisin herään, Kotona on vain tyhjä tuoli eikä kukaan olisi tautia paossa, tuplasti yli tavoitteen. ta. Suurin niistä on ensimmäinen pää- lapsetkin tarvitsevat housua, paitaa, kun pikavippi toisensa perään sen jälkeen kun mieheni kuoli. kun leipä ja viini on jaossa. siäinen. Uusi aikakausi alkoi, kuole- mut perheellä ei oo varaa, velkataakkaa lisää painaa Suruni on sanaton, man valta murtui.
    [Show full text]
  • Diptera: Ephydridae) from Finland and North-Western Russia
    Biodiversity Data Journal 3: e4701 doi: 10.3897/BDJ.3.e4701 Taxonomic Paper Notes on Shore Flies (Diptera: Ephydridae) from Finland and north-western Russia Jere Kahanpää‡, Tadeusz Zatwarnicki§ ‡ Zoology Unit, Museum of Natural History, University of Helsinki, Helsinki, Finland § Department of Biosystematics, Opole University, Opole, Poland Corresponding author: Jere Kahanpää ([email protected]) Academic editor: Daniel Whitmore Received: 09 Feb 2015 | Accepted: 25 Mar 2015 | Published: 30 Mar 2015 Citation: Kahanpää J, Zatwarnicki T (2015) Notes on Shore Flies (Diptera: Ephydridae) from Finland and north- western Russia. Biodiversity Data Journal 3: e4701. doi: 10.3897/BDJ.3.e4701 Abstract The recent checklist of the Ephydridae of Finland by Zatwarnicki and Kahanpää (2014) mentioned 13 ephydrid species as new for Finland without further details. This paper presents detailed records for those species and a few other species of interest. Four species are recorded for the first time from Russia. Trimerina indistincta Krivosheina, 2004 is herein considered as a new junior synonym of Trimerina microchaeta Hendel, 1932, syn. nov. Keywords New records, new synonym, Trimerina, Scatophila iowana, faunistics. Introduction Finland is an exceptional country in having a record of regularly published checklists of the order Diptera, including shore flies. Three of such lists have been published during the last century: Frey (1941), Hackman (1980) and Kahanpää and Salmela (2014). The Diptera © Kahanpää J, Zatwarnicki T. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Regional Governance in the Nordic Capital Areas
    Regional Governance in the Nordic Capital Areas By Roger Henning, with contributions from Tor Dølvik, Sigurður Guðmundsson, Lars Hedegaard and Merja Kokkonen Nordregio 2001 Nordregio Working Paper 2001:8 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 5401 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2001 Preface On 28th December 2000, journalist Lotta Samec wrote in her column in the Swedish daily Dagens Nyheter: “The capital region – where people co-operate instead of constantly quarrelling – is still an utopia. The main conflicts involve both specific policy issues such as airports, motorways and privatisation, and issues of power and political coalitions. These conflicts and selfish interests have resulted in the building of insurmountable walls; to agree on common infrastructure seems to be as easy as getting angry bees to fly in a row.” These comments addressed the political situation in Stockholm, where a proposal for a common regional body has so far been rejected.
    [Show full text]
  • Gender Equality and the Municipal Level
    Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). Centre for Gender Equality Iceland Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson Tea For Two – Final Report Grant Agreement VS/2006/0312. With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. This project has also received grants from: The Ministry of Social affairs, Iceland The University of Akureyri Research Fund, Iceland Project leader: Centre for Gender Equality in Iceland. Centre for Gender Equality Iceland Copyright ©2008, Centre for Gender Equality - Iceland Centre for Gender Equality Borgum v/Nordurslod IS-600 Akureyri ICELAND E-mail: [email protected] www.jafnretti.is and www.gender.is The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. Contents Introduction ........................................................................................... 9 Gender equality and the municipal level ................................................... 11 The five countries at a glance ................................................................. 17 Data and methods................................................................................. 47 Internet survey ....................................................................................
    [Show full text]
  • Widespread Hybridization Within Mound-Building Wood Ants in Southern Finland Results in Cytonuclear Mismatches and Potential for Sex-Specific Hybrid Breakdown
    This is a repository copy of Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific hybrid breakdown.. White Rose Research Online URL for this paper: http://eprints.whiterose.ac.uk/117003/ Version: Accepted Version Article: Beresford, J., Elias, M., Pluckrose, L. et al. (4 more authors) (2017) Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific hybrid breakdown. Molecular Ecology. ISSN 0962-1083 https://doi.org/10.1111/mec.14183 Reuse Items deposited in White Rose Research Online are protected by copyright, with all rights reserved unless indicated otherwise. They may be downloaded and/or printed for private study, or other acts as permitted by national copyright laws. The publisher or other rights holders may allow further reproduction and re-use of the full text version. This is indicated by the licence information on the White Rose Research Online record for the item. Takedown If you consider content in White Rose Research Online to be in breach of UK law, please notify us by emailing [email protected] including the URL of the record and the reason for the withdrawal request. [email protected] https://eprints.whiterose.ac.uk/ DR. JONNA KULMUNI (Orcid ID : 0000-0002-8852-0793) Article type : Original Article Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific
    [Show full text]
  • Helsingin Työssäkäyntialueen Väestömuutos 1 Km X 1 Km
    Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 1980-2000 Kirkkonummi 101 - 6641 11 - 100 1 - 10 Inkoo 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 -2675 - -101 Kilometriä Taajama 2000 Asumaton alue 1980 ja 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 2000-2005 Kirkkonummi 101 - 3930 11 - 100 Inkoo 1 - 10 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 Kilometriä -979 - -101 Taajama 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, Asumaton alue 2000 ja 2005 TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula
    [Show full text]