Sammatti Hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautausmaa 2 Hautaaminen 1700-luvulla .......................................................................................................3 Hautaaminen kirkkomaahan.....................................................................................................3 Haudat 5 ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Esipuhe · i Esipuhe Sammatin hautausmaan hautakivien kirjaaminen yhtenäiseksi julkaisuksi oli monen yhteensattuman summa. Suurimpana yksittäisenä vaikuttava- na tekijänä oli kuitenkin täydellinen tietämättömyys työn laajuudesta. Ajatus kirjaamiseen ja kirjaamisen järjestelmälliseen toteuttamiseen tieto- kannan avulla syntyi vuonna 1997 useiden omaan sukututkimusharras- tukseen liittyvien hautausmaakäyntien jälkeen ja läheisten sukututkijays- tävien avustuksella ja kannustuksella. Sammatti kotikuntana ja sopivan pienenä seurakuntana tuntui aluksi ihanteelliselta kohteelta. Työn nyt valmistuttua toivon siitä olevan iloa ja hyötyä laajemminkin - erityisesti sähköisen julkaisun muodossa. Sähköinen julkaisu tarjoaa helpot hakumahdollisuudet ja mahdollisuuden levittää tietoa paperijul- kaisua laajemmin. Kirjaaminen ja tietojen syöttäminen on kuitenkin ollut käsityötä ja virheille herkkää toimintaa, joten on selvää, ettei tietoja pidä käyttää lähteenä il- man yksittäisten tietojen tarkistamista. Toivon kuitenkin, että mahdolli- simman moni löytäisi tästä niitä pieniä tietojyviä, joita me kaikki sukutut- kijat niin innokkaasti keräämme. Mahdollisista lisätiedoista ja virheistä toivon saavani tiedon. Korjaan ja päivitän mielelläni tietokantaani. Sammatin Leikkilän Juholassa, 1.10.2000 Toivo Haatio Kirjoittajan yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI puh. 09 5879753 gsm 040 544 1580 Sähköposti: [email protected] Sammatti Hautausmaa Esipuhe · 1 Yleistä Tämän julkaisun keskeisin osuus, hautaluettelo, on toteutettu Access- tietokannan avulla. Tietokantaohjelmat tarjoavat sopivan alustan tämän- tyyppisen tiedon keräämiseen. Kaikki tiedot on kerätty suoraan hautakivistä. Tämän johdosta esimerkiksi tietyissä tapauksissa vainajasta esitetään ainoastaan syntymä- ja kuolin- vuosi, vaikka tarkemmat tiedot olisivatkin helposti saatavissa. Ainoa poik- keus on tietokantaan laitettu hautaamispäivä, jonka tiedot on lisätty ylei- sen mielenkiinnon vuoksi. Tällainen tieto on tarpeen esimerkiksi eri su- kututkimusohjelmien tietosisällössä. Hautaamistiedot ovat valitettavan vajavaisia, koska ne on saatu vain osittain seurakunnan omista lähteistä. Näitä tietoja on täydennetty mm. kuolinilmoituksista kerätyillä tiedoilla. Tiedot on kerätty vuosina 1997…2000 ja voivat osittain olla puutteellisia tänä ajankohtana haudattujen vainajien osalta, siitäkin huolimatta, että olen pyrkinyt päivittämään tiedot kesän 2000 tasolle. Julkaisu sisältää tiedot n. 640 haudasta, joihin on haudattu n. 1450 vai- najaa. Hautausmaa Sammatin hautausmaa sijaitsee v. 1755 rakennetun kirkon ympärillä. Hautausmaata ympäröi vanha kiviaita. Kulku hautausmaalle ja kirkkoon on järjestetty hieman kirkkorakennusta myöhemmin rakennetun tapulin kautta. Nykyisen hautausmaan vanhimmat haudat ovat 1830-luvulla kuolleiden henkilöiden hautoja. Vanhimmat syntymäajat ovat 1790-luvulta. Ts. aivan vanhimpia hautoja ei enää ole nähtävissä. Yksi vanhimmista haudoista on v. 1793 syntyneen räätäli Henrik Lönnro- tin hauta. Henrik oli Elias Lönnrotin vanhempi veli, joka monin tavoin avusti Eliasta hänen opinnoissaan. Henrik Lönnrot kuoli 1838. 2 · Yleistä Sammatti Hautausmaa Hautaaminen 1700-luvulla Lähde: Reino Silvanto: Sammatissa, kuten muuallakin Suomessa, haudattiin 1700-luvulla vai- Sammatti najat kirkon lattian ja myöhemmin myös tapulin lattian alle. Seuraavassa Otava 1930 esitetty teksti hautaamisesta Sammatissa on pääosin lainausta Reino Silvannon Sammatti-kirjasta. Hautaus kirkon alle on menneinä aikoina ollut sekä vainajain että jäljelle jääneiden lähimmäisten harras toivomus, mutta että uusi laki ja tilan puute ovat sittemmin pakottaneet toimittamaan hautaukset kirkkotarhaan. Kirkossa näkyy arvokkaimmat paikat olleen kuorin alla; s.o. alttariosassa. Jota kauempana kuorista muut hautapaikat ovat olleet, sitä vähemmän »arvovaltaisina» on niitä pidetty. Tässä ilmenee siis vanhanaikainen käsitys seurakuntalaisten penkkijärjestyksestä ja istumapaikoista kirkossa, jossa ennen vanhaan pyrittiin niin eteen, niin lähelle alttaria kuin suinkin. Nykyisen kirkon pohja on nähtävästi ensin ollut hautapaikkoihin nähden jaettuna osastoihin (ruots. »afdelning»), mutta pian on ruvettu hautojen paikkoja määrittelemään sanalla palkki (ruots. »balck») laskettuna lattia- palkit kuorista eli alttariosastosta kellotapuliin päin. Sitten, v. 1777, il- mestyy tileihin hautapaikoista ruotsalainen nimitys »qvarter», josta siihen aikaan mahdollisesti puheessa on käytetty suomalaista vastinetta »kort- teli». Vuoteen 1781 näyttää kaikki haudatun kirkon lattian alle - lukuun- ottamatta sellaisia poikkeustapauksia kuin itsemurhan tehneet - vaikka rovastintarkastuksessa Karjalohjalla 1776 oli tehty päätös, että ainoas- taan talonisäntiä ja emäntiä (»husbönder och matmödrar») saa vastedes haudata kirkkoihin Karjalohjalla ja Sammatissa. Tämä päätös vahvistettiin piispantarkastuksessa Karjalohjalla 1778, jolloin maksu lepopaikasta jä- tettiin entiselleen, nimittäin kuorissa 1, sitä likinnä 2/3, sitten 1/2 ja ka- uimpana kirkossa 1/3 riikintaalaria (RGr = riksgäldsdaler). Samalla mää- rättiin kirkkomaan multa jaettavaksi kolmeen osaan, niin että maa kirkon ulkopuolella lähinnä kuoria maksoi hautapaikkaa kohti 8 killinkiä, keski- nen kirkkomaa 5 kill. 4 runstykkiä, mutta osa kaukaisinta kirkkomaata jä- tetään ilmaiseksi köyhille. Hautaaminen kirkkomaahan Lähde: Reino Silvanto: Vaikka vain kolmen vuosikymmenen ajan haudattiin kirkon lattian alle, Sammatti näkyy kirkon alusta jo täyttyneen, koska useita huomatuimpiakin kappe- Otava 1930 lilaisia haudattiin sen eteisen alle, mikä alkujaan lienee ollut lapsille tar- koitettu lepopaikka. Mutta kun kirkko oli pieni, oli sen pohjakin pieni. Kuo- rin alle on haudattu m.m. kornetin rouva Beata Brunou, omaa sukua Schmidtfelt (v. 1767), hänen miehensä kornetti B. J. Brunou Luskalasta (1768), kappalainen Henrik Tallqvist (1769), maanvilj. Kristoffer Heerman Myllykylästä (hukkui 1770), luutnantti J. G. Munck. Naatulta (1770) mai- nitaksemme muutamia. Kaikesta päättäen on tilan puute kirkon alla ai- heuttanut sen, että 1788 haudattiin ensimmäinen (rouva Ulrica Renner- feldt) kellotapulin lattian alle. Sinne on pian senjälkeen haudattu muuta- mia torpparien ja palvelusväen lapsia, v. 1800 Sammatin kappalaisen leski Elisabeth Maria Levon, v. 1801 vanha lukkari ja kirkkoväärtti Mårten Stenholm ja v. 1803 rusthollari Gabr. Leekman y.m. Sammatti Hautausmaa Hautausmaa · 3 Kirkkotarhaan haudataan melkein kaikki 1780-luvun lopulla nähtävästi siksi, että hautaaminen kirkkoon oli 1785 kielletty. Ensimmäisiä kirkkotar- haan haudatuista oli vanha eestiläinen (virolainen) Petter Kalevus Pul- kalta (kuoli 1781) ja häntä seurasi sittemmin toinenkin eestiläinen Kiika- lan kylästä, kun 1804 ja 1807 oli haudattu muuan lapsi kirkon eteisen alle ja viimeisenä v. 1823 Ylitalon silloisen rusthollarin emäntä samaan paik- kaan, niin oli kirkkoon hautaaminen lopullisesti päättynyt. Siirtyminen kirkkohaudoista ulkohautoihin oli kestänyt yli 40 vuotta. Kuva: Kirkko kuvattuna Sampaalasta päin Sammatin nykyinen kirkkotarha, joka muuten on haudoiksi hyvin sopi- vassa hiekkaisessa maaperässä, oli alkujaan kovin pieni käsittäen maata oikeastaan vain kirkon eteläisellä vierustalla. Kun hautaaminen kirkkoon lopetettiin, rupesi pienoinen kirkkomaa nopeasti täyttymään. Niinpä jo syksyllä 1831 laajennettiin hautausmaata Vanhatalon (Gabr. Lekman) maalle ja ympäröitiin sittemmin kiviaidalla, koska kirkkolaki ei enää hy- väksynyt puista aitaa. Kirkkotarhassa on suoritettu suurempia järjestely-, puhdistus- ja kaunis- tustöitä v. 1899 puutarhuri Frans Heermanin johdolla ja v. 1920 tilan- omistaja Johannes Lohilammen johdolla. Pappilanpuoleinen pieni rauta- portti on vuodelta 1907 ja päinvastaisella puolella oleva kaksiosainen rautaportti vuodelta 1909. Molemmat portit ovat Leikkilän etevän ky- läsepän E. Enqvistin työtä, kuten niissä olevat kirjaimet E. E. todistavat. 4 · Hautausmaa Sammatti Hautausmaa Haudat Hautojen tiedot on pyritty tulostamaan samaan muotoon, jossa ne esiin- tyvät itse hautakivissä. Kun haudalla on selvä nimi - talon nimi, sukunimi jne.- on tämä esitetty isoin kirjaimin 'kiven' yläosassa. Muussa tapauk- sessa vainajan sukunimi on esitetty muiden tietojen yhteydessä. Kirjaus on suoritettu alueittain siten, että hautausmaa on jaettu viiteen alueeseen, A…E. Lisäksi sankarihaudan tiedot ovat erikseen julkaisun lopussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty hautaluettelon sisällysluettelo: ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Haudat · 5 Sammatin hautausmaa Sankarit B D E A C Alue: A Nro 1 Valkoinen risti, ei muuta tietoa Laitinen Toivo * Haudattu: Alue: A Nro 2 Viljanen Tauno Tapio * 21.1.1916 5.11.1991 Haudattu: Alue: A HOLM Nro 3 Saima Lyydia * 13.7.1904 25.2.1991 Haudattu: Matti Olavi * 22.2.1946 29.4.1997 Haudattu: Alue: A Nro 4 Ei kiveä * Haudattu: Haudalla kukat, hoidettu Alue: A Nro 5 Grönroos Frans Jaakko * 27.7.1874 13.3.1934 Haudattu: Lydia o.s. Peltonen * 25.11.1874 22.6.1964 Haudattu: Alue: A GRÖNLUND Nro 6 Juho Verner * 26.5.1852 18.11.1930 Haudattu: Vilhelmiina * 27.3.1863 21.7.1951 Haudattu: 1 Alue: A VIITA Nro 7 Vilho Ireneus * 27.7.1895