Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti n Karjalohja n Lohja n Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin n Pusula Lojo församlings hälsning till hemmen 1.4.2020 n 1/2020 n Sammatti SINÄ RIITÄT! Vanhemmuus Häivähdys Kohtaamisia lahja ja haaste historiaa diakonin kanssa sivu 3 sivut 4–5 sivu 8 Pää- Hetki hiljaisuutta kirjoitus Ajankohtaista Yhteisvastuun Diakoniatoimistossa juuret syvällä Suomen historiassa hteisvastuu juhlii vuonna 1950 alkanutta taivaltaan. YSyksyllä 1949 sodan ja pa- hojen hallavuosien jälkeen lapsi- perheiden tilanne Pohjois- ja Itä- Uuden Suomessa oli heikoissa kantimis- sa. Lapset olivat aliravittuja ja ajan aamu sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvit- Uusi lehti Jospa korona olisi pahaa unta, tiin pikaista apua, mutta autta- ja huomenna koko ihmiskunta vaa järjestelmää ei ollut, kunnes let juuri avannut uuden leh- helpottuneena heräisi, kirkko tuli hätiin. den elämässäsi. Tuttu Lohka- unet säkkiin keräisi, Ensimmäiset Yhteisvastuu-tal- Ore-lehti on tullut käsiisi ensim- syvään kaivoon heittäisi koot polkaistiin käyntiin vuonna mäistä kertaa Länsi-Uusimaa-lehden ja unohdukseen peittäisi. 1950 kaikissa seurakunnissa. liitteenä. Se on seurakunnan terveh- Suomalaisten lähimmäisenrak- dys sinulle. Taas ystävät yhteen palaisivat, kaus ylitti kaikki odotukset. Ihmiskuntana olemme joutuneet kättelisivät ja halaisivat. Pohjois- ja Itä-Suomen nälkää- avaamaan ennalta-arvaamattoman Taas kirkonkellot soisivat näkeville lapsiperheille kerättiin lehden. Sen äärellä olemme epävar- ja väen yhteen toisivat, 60 miljoonaa silloista markkaa, moja. Historia syntyy murrosvaiheis- Äiti yrittää jaksaa ja taitaa, Ahdistukseen aamuisin herään, Kotona on vain tyhjä tuoli eikä kukaan olisi tautia paossa, tuplasti yli tavoitteen. ta. Suurin niistä on ensimmäinen pää- lapsetkin tarvitsevat housua, paitaa, kun pikavippi toisensa perään sen jälkeen kun mieheni kuoli. kun leipä ja viini on jaossa. siäinen. Uusi aikakausi alkoi, kuole- mut perheellä ei oo varaa, velkataakkaa lisää painaa Suruni on sanaton, man valta murtui. Tätä sanomaa on kun tilillä ei oo rahaa. eikä Kela anna lainaa, oon yksin, osaton. Aamulla herään aikaan uuteen, Osallistu Lohjan seurakunnan Yh- kerrottu eri tavoin 2000 vuotta. Tuo- Jatkuva köyhyys vie voimia, toimeentulotukipäätöskin viipyy, Vaikka itku helpottaa oloa, outoon todellisuuteen. teisvastuu-keräykseen. Lahjoitus- Anna Helenius rohkaisee ottamaan yhteyttä nyt koronakriisin aikana diakoniatyöntekijöihin. –Haluamme kuunnella ja olla hon viestiketjuun liittyy myös Lohka- mistähän vois taas panttipulloja poimia? toivo paremmasta hiipuu, ei tuo se päiviini iloa, linkin löydät seurakunnan netti- tukena, puhelimitse tai Skypellä tai sähköpostilla. Apua voi hakea kuten ennenkin, vaikka meidän tulee nyt välttää henkilökoh- re. Sen tehtävä on välittää toivoa, joka Mistähän vois vielä säästää, talouteni ei enää kestä sydäntäni tuska rakastaa, Tyhjä on nyt pyöräkaista. sivuilta www.yhteisvastuu.fi taisia tapaamisia. Keksimme kyllä tavat hoitaa asioita eri tilanteissa. meillä on Ylösnousseen seurassa. kunpa voisin huolista irti päästää! enkä voi tästä käsiäni pestä. jatkuvasti voimiani haastaa. Ei vastaan tule koululaista. Tarjous avata uusi lehti elämässä Vanhuksetkin ovat poissa, on kristinuskon perusviesti. Vuoden Pullo on lohtuna mulla Ei mulla säteile polla, On mulla hyvä mieli, hiljaisissa asunnoissa. Yhteisvastuukeräyksen some-tunnuk- eikä enää vaimon leipoma pulla, on yhteishaunkin tulos nolla, laulamaan alkaa kieli; He kurkistavat verhon takaa, sena on #sinäriität. Sillä viestitetään kun hän yhteisestä kodista muutti pois seurustelusuhdekin meni poikki, vaikeuksissain auttoi vertaistuki, kuka tänään postin jakaa. kelpaavuutta vanhempana. Sama is- – toisinaan häntä ikäväkin ois. kun kaverini toisen luo loikki. oisko nyt vuorostaan mun huki Vanhemmuus, lahja ja haaste kulause sopisi myös Jeesuksen some- Työttömän tyhjyyttä täytän, En jaksa enää yhtään tätä, rohkaisua jollekin tuoda, Emme aavistaa voineet aikanaan tileille. Uusi sisältö ja suunta elämälle kun päihteitä käytän, on elämäni mätä; kannustusta eteenpäin suoda? mitä kaikkea jäämme kaipaamaan, hteisvastuun keräyskohteena on tänä vuonna vään vanhemmuuteen”, on siksi tärkeä muistutus. on tarjolla. Suorituksia ja erityisnäyt- joka päivä sätkiä käärin, ei mitään väliä millään, kun kuokkavieras karkea vanhemmuuden tukemiseen tähtäävä toiminta. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että vanhemmuus on ja- töjä ei tarvita. vaikka onhan se väärin. lopetanko kaiken koht’sillään! Leena Syvälahti, diakoni näin muuttaa meidän arkea. YKotimaan tukikohteita ovat Mannerheimin Las- ettua. Jeesuksen tietä kulkevien kompas- tensuojeluliiton ja Pelastakaa lapset ry:n vuonna 2021 – Kukaan ei saisi jäisi yksin arjessaan. Lapsen kehityk- televaan joukkoon seurakunta kutsuu Nyt eteenpäin me hapuilemme, alkava projektitoiminta. Tuki voi olla esimerkiksi ver- selle ja hyvinvoinnille on tärkeää, että hänen elämäs- kaikkia. Kutsua levittämään on tarkoi- kuinka kauan, tiedä emme. taistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastus- sään on useampi tärkeä aikuinen. Lapsen hyvinvointia tettu myös Lohkare. Lehteillään sitä Jos edessä on maraton, mahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittu- tukee myös se, että on ihmisiä, jotka tukevat hänen siis eteenpäin. se meidän kuljettava on. neille perheille. vanhempansa jaksamista. Vaan toivo olkoon kestävä Seurakunnassa tätä tehdään jo nyt, erityisesti kasva- Seurakunta haluaa tukea yksittäisten vanhempien Simo Jouhi ja pelon vallan estävä: tus- ja diakoniatyön kautta. Johtava diakoniatyöntekijä hyvinvointia, perheiden yhdessäoloa ja jaksamista. kirkkoneuvoston vpj. Ajalla vaaran, vaivan Anna Helenius toteaa vanhemmuuden haasteista: Tilanteet, joissa vanhemmat voivat yhdessä keskustel- viestintätoimikunnan pj. on turva vahva aivan. – Vanhemmuus nousee sukupolvien ketjun vaikutuk- la saada tietoa vanhemmuuden kysymyksistä ovat sesta. Jokainen vanhempi tuo siihen oman osansa ja jo- tärkeitä. Yhteisvastuu -keräyksen tuottoa suunnataan Anna-Mari Kaskinen kaisella on omat vahvuutensa ja haavansa. Vanhem- tähän työhön. Yhteisvastuu-keräyksen muuteen voi liittyä ns. rakkauden velkaa, koska elämä paikallinen suojelija on myös haasteellista. Keräyksen teema: ”Sinä riität hy- Teksti ja kuva: Simo Jouhi Sinä it-innostunut, tästä suoraan nettisivuille: Yhteisvastuu on lähimmäisen- rakkauden kansanliike hteisvastuu syntyi 70 vuotta sitten lä- käytetään avustustoimintaan paikallisseura- himmäisenrakkaudesta, jolloin lapsi- kuntien kautta. Lohjan seurakuntalehti Yperheiden hätä antoi kipinän keräyk- Yhteisvastuukeräykseen osallistuvat kaik- Lojo församlingsblad selle. Tuo kipinä ei ole koskaan hiipunut. ki Suomen ev.lut. seurakunnat ja tuhannet Yhteisvastuu auttaa hädänalaisia syntype- vapaaehtoiset ympäri Suomen. Julkaisija: Lohjan seurakunta rään, uskontoon tai poliittiseen vakaumuk- Keräys järjestetään helmi–huhtikuussa, Toimitus Laurinkatu 40 seen katsomatta Suomessa ja kehitysmais- mutta keräyslupa on voimassa ympäri vuo- 08100 Lohja sa. den. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan p. 019 32 841 60 % tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon presidentti. ’ Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. Lohjalla keräyksen paikallisena suojelijana Päätoimittaja Juhani Korte Vuonna 2020 20 % tuotosta suunnataan toimii Anna-Mari Kaskinen. Keräyksen esi- [email protected] vanhemmuutta tukevaan, vuonna 2021 alka- mies vuonna 2020 on arkkipiispa Tapio Luo- vaan hankkeeseen Suomessa ja toinen 20 % ma. Toimitussihteeri Anna-Mari Kaskinen, Raija Kotaviita, Anna Helenius ja Esa Sohlberg haastavat Leena Anttila kaikki osallistumaan keräykseen www.lohjanseurakunta.fi [email protected] 2 Lohkare Lohkare 3 • • Rusthollarinleski Anna Maria Österholm Saarenpäästä kuoli Kotiarkistot paljastavat salaisuuksiaan vain 43-vuotiaana vuonna 1859. Puoliso, Bromarvissa syntynyt rusthollari Adolph Fredrik Österholm kuoli puna- tautiin 36:n vuoden iässä. vielä vuosisatojen jälkeenkin • Kappalaisen leski Eva Stina Wahlman Ilmoniemen Pukki- Sammatin kirkon alttaritaulu on Elias Lönnrotin vuonna 1879 kuolleen Thekla tyttären muistoksi lahjoit- lasta kuoli lavantautiin 61-vuotiaana vuonna 1861. Jo- tama. Alttaritaulun on Pariisissa maalannut taiteilija Adolf von Becker ja sen komeat kehykset on tehnyt han Gabriel Wahlman Sam- matin Luskalasta oli kappalai- ja lahjoittanut Lönnrotin pikkuserkku, nikkarimestari Kristoffer Sylvander. Alttaritaulu on asetettu pai- sena vuosina 1826-1836. Parilla koilleen keväällä 1883. oli viisi lasta. • Hautaristissä lukee Gustafva Pira, mutta kuolleiden luette- uoden 1883 kevään luovutustilaisuuden tunnelmista on lossa nimi kirjoitetaan Pihra. kansakoulunopettaja Magnus Nevalainen kirjoittanut Vanhuuden heikkouteen VUusi Suomettaren toimitukselle kirjeen, jota ei ilmei- 58-vuotiaana vuonna 1848 sesti sellaisenaan kuitenkaan julkaistu. kuollut Gustafva oli kotoisin Kirjeen on kotiarkistostaan löytänyt ja Sammatin alueseura- Pohjasta, Kärkelän ruukinvou- kunnalle toimittanut kesäsammattilainen Juha Silvanto, jonka din leski. Kruununvouti An- isoisän isä on tehnyt ja lahjoittanut alttaritaulun kehykset. ders Pihra oli syntynyt 1790 Pohjassa ja kuoli 1841 Kärke- Keväällä 1883 Elias Lönnrotin kunto oli heikentynyt ja hän kuoli jo lässä. Seitsemästä lapsesta seuraavan vuoden maaliskuussa eikä hän enää täysipainoisesti ainakin neljä muutti 1840-lu- osallistunut juhlallisuuksiin. vulla Pietariin. Luovutustilaisuus on ollut huhtikuun lopulla 1883. Helsingin Wiikko-Sanomat mainitseen kesäkuun ensimmäisen päivän nu- • Victor Alexander Tennberg, merossaan, että alttaritaulu
Recommended publications
  • Sammatti Hautausmaa
    Sammatti Hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautausmaa 2 Hautaaminen 1700-luvulla .......................................................................................................3 Hautaaminen kirkkomaahan.....................................................................................................3 Haudat 5 ALUE sivu A 1 B 16 C 41 D 60 E 91 Sankarihauta 107 Sammatti Hautausmaa Esipuhe · i Esipuhe Sammatin hautausmaan hautakivien kirjaaminen yhtenäiseksi julkaisuksi oli monen yhteensattuman summa. Suurimpana yksittäisenä vaikuttava- na tekijänä oli kuitenkin täydellinen tietämättömyys työn laajuudesta. Ajatus kirjaamiseen ja kirjaamisen järjestelmälliseen toteuttamiseen tieto- kannan avulla syntyi vuonna 1997 useiden omaan sukututkimusharras- tukseen liittyvien hautausmaakäyntien jälkeen ja läheisten sukututkijays- tävien avustuksella ja kannustuksella. Sammatti kotikuntana ja sopivan pienenä seurakuntana tuntui aluksi ihanteelliselta kohteelta. Työn nyt valmistuttua toivon siitä olevan iloa ja hyötyä laajemminkin - erityisesti sähköisen julkaisun muodossa. Sähköinen julkaisu tarjoaa helpot hakumahdollisuudet ja mahdollisuuden levittää tietoa paperijul- kaisua laajemmin. Kirjaaminen ja tietojen syöttäminen on kuitenkin ollut käsityötä ja virheille herkkää toimintaa, joten on selvää, ettei tietoja pidä käyttää lähteenä il- man yksittäisten tietojen tarkistamista. Toivon kuitenkin, että mahdolli- simman moni löytäisi tästä niitä pieniä tietojyviä, joita me kaikki sukutut- kijat niin innokkaasti keräämme. Mahdollisista
    [Show full text]
  • District 107 B.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF OCTOBER 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3344 020336 EKENÄS FINLAND 107 B 4 10-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020337 HANKO-HANGÖ FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020338 INGÅ FINLAND 107 B 4 09-2019 39 0 0 0 -1 -1 38 3344 020341 KARIS-KARJAA FINLAND 107 B 4 10-2019 33 0 0 0 0 0 33 3344 020353 LOHJA/HARJU FINLAND 107 B 4 02-2019 35 0 0 0 0 0 35 3344 020365 NUMMI FINLAND 107 B 4 09-2019 16 0 0 0 -1 -1 15 3344 020379 TENALA/BROMARF FINLAND 107 B 4 07-2019 41 0 0 0 0 0 41 3344 020391 ESPOO FINLAND 107 B 4 10-2019 18 0 0 0 -1 -1 17 3344 020392 ESPOO/KIVENLAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 15 0 0 0 0 0 15 3344 020393 ESPOO LEPPÄVAARA-ALBERGA FINLAND 107 B 4 05-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020397 GRANKULLA-KAUNIAINEN FINLAND 107 B 4 10-2019 28 0 0 0 -3 -3 25 3344 020402 HELSINKI/HUOPALAHTI FINLAND 107 B 4 09-2019 19 0 0 0 0 0 19 3344 020405 HELSINKI-HELSINGFORS FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020406 HELSINKI/HIETALAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 8 0 0 0 0 0 8 3344 020409 TAPIOLA FINLAND 107 B 4 09-2019 25 0 0 0 0 0 25 3344 020410 HELSINKI/MEILAHTI FINLAND 107 B 4 06-2019 22 0 0 0 0 0 22 3344 020413 HELSINKI/LAUTTASAARI FINLAND 107 B 4 10-2019 29 1 0 0 0 1 30 3344 020415 HELSINKI/MUNKKINIEMI FINLAND 107 B 4 10-2019 27 0 0 0 0 0 27 3344 020416 HELSINKI/MUNKKIVUORI FINLAND 107 B 4 10-2019 10 0 0 0 0 0 10 3344 020420
    [Show full text]
  • Porin Seudun Kumppanianalyysi
    HIIDEN ALUE PEILISSÄ Seutuyhteistyön profiilit Hiiden alueella Luonnos 16.2.2005 1 JOHDANTO 4 1.1 Lähtökohta 4 1.2 Tehtävä, tavoitteet ja aineisto 7 2 HIIDEN ALUEEN RAKENTEELLISET OMINAISUUDET 10 2.1 Hiiden alue tilastojen valossa 11 2.2 Hiiden alueen kuntienyhteistyön puitteet 14 3 KYSELYN TULOKSET 16 3.1 Hiiden alueen yhteistyön nykytila, mahdollisuudet ja pullonkaulat 16 3.2 Kuntakohtaiset kumppaniprofiilit 25 3.2.1 Karjalohjan kunta 25 3.2.2 Karkkilan kaupunki 28 3.2.3 Lohjan kaupunki 30 3.2.4 Nummi-Pusulan kunta 32 3.2.5 Sammatin kunta 34 3.2.6 Siuntion kunta 36 3.2.7 Vihdin kunta 38 3.3 Yhteenveto kumppaniprofiileista 40 3.4 Muut esiin tuodut yhteistyösuunnat 41 4 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 43 4.1 ”Tiedon käyttöohjeet” 43 4.2 Hiiden alueen kuntien välisen yhteistyön kulminaatiopisteet 44 Lähteet Liitteet Viljamaa - Hiiden alueen kumppanuusanalyysi KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa keskitytään yhtäältä Hiiden alueen kuntien yhteistyön laadun arvioin- tiin kumppaninanalyysin avulla sekä toisaalta yhteistyön esteiden ja kehittämisen keinojen tunnistamiseen. Tehtävät • Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kun- nille mahdollisuuden saada tietoa yhteistyön nykytilasta, mahdollisista toimialoista ja es- teistä sekä toimijoiden seutuyhteistyötä koskevista tulkinnoista. • Tarjota kunnille mahdollisuus analysoida sekä itseään että toisiaan yhteistyökumppanei- na. • Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • 1(4) Länsi-Uudenmaan Ympäristöterveydenhuolto
    1(4) LÄNSI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO MUUTTUU 1.1.2008 ALKAEN Länsi-Uudellemaalle on 1.1.2008 alkaen perustettu seitsemän kunnan yhteinen seudullinen ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyteen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Kaikkien kuntien viranhaltijat ovat 1.1.2008 alkaen Lohjan kaupungin palveluksessa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys huolehtii 1.1.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollosta Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueilla. Organisaation henkilöstöön kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä, seitsemän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Organisaation toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Käytännössä yhdistyminen tuo joitakin muutoksia siihen, kehen pääasiassa otetaan yhteyttä eri asioissa sekä missä toimipaikoissa asiointi tapahtuu. Seudullinen organisaatio on jaettu toistaiseksi kuntarajoja noudattaviin alueisiin, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatkossa alueisiin ja vastuuhenkilöihin saattaa tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Lohjan kaupungin internetsivuilla (http://www.lohja.fi). YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelu sekä elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu myös kemikaalilain sekä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu osana lisäksi eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollolla
    [Show full text]
  • Uudenmaan Tiepiirin Kevyen Liikenteen Väylien Tarveselvitys
    Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys, päivitys 1.11.2006 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvitys Tarveselvitys TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2006 PÄIVITETTY 1.11.2006 Kannen kuva: Rusutjärvi (alkuperäinen kuva Juha Heltimo, muokkaus Linea Konsultit Oy) Painopaikka Edita Prima Oy TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 161 PÄIVITETTY 1.11.2006 PÄIVITYKSEN ESIPUHE Uudenmaan tiepiirissä kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoi- daan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Tässä tarveselvitykses- sä hankekori ja sen priorisointi on päivitetty syksyn 2006 tilantee- seen. Alun perin vuonna 2005 julkaistu raportti "Uudenmaan tiepii- rin kevyen liikenteen väylien priorisointi" on pääosin yhä ajantasai- nen eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Varsinainen priorisointimenetelmä on säilytetty ennallaan ja tämä päivitys koskee vain hankekorin sisältöä. Raportin päivi- tetyt osat on merkitty sivun reunaan lisätyllä oranssilla palkil- la. Päivitystyön yhteydessä on tehty mm. seuraavat toimenpiteet: - valmistuneet hankkeet on poistettu - erilaisissa suunnitelmissa esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - aloitteiden myötä esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - arviot turvallisuusvaikutuksista on päivitetty (Tarva v. 4.7) kaikkien hankkeiden osalta - uusien hankkeiden vaikutusalueella asuva väestö ja muut priorisoinnissa tarvittavat tiedot on kerätty tai arvioitu - kärkihankejoukon osalta on laadittu tarvittavat käyttäjämää-
    [Show full text]
  • Finnish Nationalism
    State and Revolution in Finland Historical Materialism Book Series Editorial Board Sébastien Budgen (Paris) David Broder (Rome) Steve Edwards (London) Juan Grigera (London) Marcel van der Linden (Amsterdam) Peter Thomas (London) volume 174 The titles published in this series are listed at brill.com/hm State and Revolution in Finland By Risto Alapuro LEIDEN | BOSTON This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki Library. This is an open access title distributed under the terms of the CC BY-NC-ND 4.0 license, which permits any non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided no alterations are made and the original author(s) and source are credited. Further information and the complete license text can be found at https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ The terms of the CC license apply only to the original material. The use of material from other sources (indicated by a reference) such as diagrams, illustrations, photos and text samples may require further permission from the respective copyright holder. First edition of State and Revolution in Finland was published in 1988 by University of California Press. The Library of Congress Cataloging-in-Publication Data is available online at http://catalog.loc.gov LC record available at http://lccn.loc.gov/2018043939 Typeface for the Latin, Greek, and Cyrillic scripts: “Brill”. See and download: brill.com/brill‑typeface. ISSN 1570-1522 ISBN 978-90-04-32336-0 (hardback) ISBN 978-90-04-38617-4 (e-book) Copyright 2019 by the Authors. Published by Koninklijke Brill NV, Leiden, The Netherlands.
    [Show full text]
  • Diptera: Ephydridae) from Finland and North-Western Russia
    Biodiversity Data Journal 3: e4701 doi: 10.3897/BDJ.3.e4701 Taxonomic Paper Notes on Shore Flies (Diptera: Ephydridae) from Finland and north-western Russia Jere Kahanpää‡, Tadeusz Zatwarnicki§ ‡ Zoology Unit, Museum of Natural History, University of Helsinki, Helsinki, Finland § Department of Biosystematics, Opole University, Opole, Poland Corresponding author: Jere Kahanpää ([email protected]) Academic editor: Daniel Whitmore Received: 09 Feb 2015 | Accepted: 25 Mar 2015 | Published: 30 Mar 2015 Citation: Kahanpää J, Zatwarnicki T (2015) Notes on Shore Flies (Diptera: Ephydridae) from Finland and north- western Russia. Biodiversity Data Journal 3: e4701. doi: 10.3897/BDJ.3.e4701 Abstract The recent checklist of the Ephydridae of Finland by Zatwarnicki and Kahanpää (2014) mentioned 13 ephydrid species as new for Finland without further details. This paper presents detailed records for those species and a few other species of interest. Four species are recorded for the first time from Russia. Trimerina indistincta Krivosheina, 2004 is herein considered as a new junior synonym of Trimerina microchaeta Hendel, 1932, syn. nov. Keywords New records, new synonym, Trimerina, Scatophila iowana, faunistics. Introduction Finland is an exceptional country in having a record of regularly published checklists of the order Diptera, including shore flies. Three of such lists have been published during the last century: Frey (1941), Hackman (1980) and Kahanpää and Salmela (2014). The Diptera © Kahanpää J, Zatwarnicki T. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Regional Governance in the Nordic Capital Areas
    Regional Governance in the Nordic Capital Areas By Roger Henning, with contributions from Tor Dølvik, Sigurður Guðmundsson, Lars Hedegaard and Merja Kokkonen Nordregio 2001 Nordregio Working Paper 2001:8 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 5401 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2001 Preface On 28th December 2000, journalist Lotta Samec wrote in her column in the Swedish daily Dagens Nyheter: “The capital region – where people co-operate instead of constantly quarrelling – is still an utopia. The main conflicts involve both specific policy issues such as airports, motorways and privatisation, and issues of power and political coalitions. These conflicts and selfish interests have resulted in the building of insurmountable walls; to agree on common infrastructure seems to be as easy as getting angry bees to fly in a row.” These comments addressed the political situation in Stockholm, where a proposal for a common regional body has so far been rejected.
    [Show full text]
  • Gender Equality and the Municipal Level
    Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). Centre for Gender Equality Iceland Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson Tea For Two – Final Report Grant Agreement VS/2006/0312. With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. This project has also received grants from: The Ministry of Social affairs, Iceland The University of Akureyri Research Fund, Iceland Project leader: Centre for Gender Equality in Iceland. Centre for Gender Equality Iceland Copyright ©2008, Centre for Gender Equality - Iceland Centre for Gender Equality Borgum v/Nordurslod IS-600 Akureyri ICELAND E-mail: [email protected] www.jafnretti.is and www.gender.is The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. Contents Introduction ........................................................................................... 9 Gender equality and the municipal level ................................................... 11 The five countries at a glance ................................................................. 17 Data and methods................................................................................. 47 Internet survey ....................................................................................
    [Show full text]
  • Widespread Hybridization Within Mound-Building Wood Ants in Southern Finland Results in Cytonuclear Mismatches and Potential for Sex-Specific Hybrid Breakdown
    This is a repository copy of Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific hybrid breakdown.. White Rose Research Online URL for this paper: http://eprints.whiterose.ac.uk/117003/ Version: Accepted Version Article: Beresford, J., Elias, M., Pluckrose, L. et al. (4 more authors) (2017) Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific hybrid breakdown. Molecular Ecology. ISSN 0962-1083 https://doi.org/10.1111/mec.14183 Reuse Items deposited in White Rose Research Online are protected by copyright, with all rights reserved unless indicated otherwise. They may be downloaded and/or printed for private study, or other acts as permitted by national copyright laws. The publisher or other rights holders may allow further reproduction and re-use of the full text version. This is indicated by the licence information on the White Rose Research Online record for the item. Takedown If you consider content in White Rose Research Online to be in breach of UK law, please notify us by emailing [email protected] including the URL of the record and the reason for the withdrawal request. [email protected] https://eprints.whiterose.ac.uk/ DR. JONNA KULMUNI (Orcid ID : 0000-0002-8852-0793) Article type : Original Article Widespread hybridization within mound-building wood ants in Southern Finland results in cytonuclear mismatches and potential for sex-specific
    [Show full text]
  • Helsingin Työssäkäyntialueen Väestömuutos 1 Km X 1 Km
    Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 1980-2000 Kirkkonummi 101 - 6641 11 - 100 1 - 10 Inkoo 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 -2675 - -101 Kilometriä Taajama 2000 Asumaton alue 1980 ja 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 2000-2005 Kirkkonummi 101 - 3930 11 - 100 Inkoo 1 - 10 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 Kilometriä -979 - -101 Taajama 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, Asumaton alue 2000 ja 2005 TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula
    [Show full text]