Huoneilman Radonmittaukset Itä-Uudenmaan Alueella: Tilannekatsaus Ia Radonennuste

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Huoneilman Radonmittaukset Itä-Uudenmaan Alueella: Tilannekatsaus Ia Radonennuste STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (90) 759881 ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 PAINATUSKESKUS OY Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759881 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN!. Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ia radonennuste. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. STUK-A119, Helsinki 1995, 52 s + liitteet 12 s. ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maaperä, porakaivo TIIVISTELMÄ Radonennusteen tarkoituksena on luokitella rakennusmaa sen perusteella, miten suuressa osassa uusia pientaloja radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 tullaan ylittä­ mään. Ennusteessa oletetaan, että radonia ei mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. Ennusteen laadinnassa on käytetty hyväksi noin 2400 pientalon radonmittaustulok- sia. Mittauskohteista oli tiedossa niiden tarkka sijainti kartalle merkittynä, raken­ nuspaikan maaperä, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Näiden tietojen ja käytettävissä olevan geologisen tiedon perusteella Itä-Uudenmaan alueen raken- nuspohja on jaettu kymmeneen alueeseen, joille on arvioitu uusissa taloissa esiintyvät radonpitoisuudet. Radonennusteet on laskettu radonkriittisirnmille perustamistavoille, joita ovat sokkelin sisään valettu maanvarainen laatta sekä rin­ ne- ja kellaritalot, joissa on avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Radonpitoisuudet ovat alueen itäosissa korkeampia kuin länsiosissa. Korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa soravaltaisille harjualueille rakennettavissa taloissa koko tutkimusalueella sekä useilla kallio- ja moreenialueilla, jotka sijaitsevat rapakivialueella sekä osissa Askolaa, Pukkilaa ja Mäntsälää. Näillä alueilla 70 - 80 %:ssa uudistaloista ylitetään 200 Bq/m3, ellei radonia mitenkään torjuta rakennus­ vaiheessa. Puolet uusista asunnoista tulee ylittämään 400 Bq/m3. Matalimmat pitoisuudet ovat odotettavissa kallio- ja moreenialueilla alueen länsio­ sassa; Sipoossa, Pomaisissa ja osissa Porvoon mlk;taa, Mäntsälää ja Askolaa. Näillä alueilla noin 20 %:ssa uudistaloista ylitetään 200 Bq/m3. Muutama prosentti uusista asuinnoista tulee ylittämään 400 Bq/m3. Radonpitoinen porakaivovesi on joissakin tapauksissa merkittävä huoneilman radonin lähde. 3 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN I Indoor radon measurements and radon prognosis for eastern Uusimaa. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää and Sipoo. STUK-AU9, Helsinki 1995, 52 p. + 12 a. ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 Keywords: Indoor radon, radon prognosis, geology, esker, Finland ABSTRACT The purpose of the regional radon prognosis is to classify areas with different levels of radon risk. The radon prognosis gives the percentages of future homes expected to have indoor radon concentrations exceeding the levels of 200 and 400 Bq/m3. It is assumed that no protection against the entry of radon is used in construction. In this study about 2400 indoor radon measurements made in single family houses, semi-detached houses and row houses were used. Data on the location, geology and construction of build.ngs were determined from maps and questionnaires. An empirical statistical model, the adjusted indoor radon measurement and geological data were used to assess the radon risk from soil and bedrock in different areas. The building sites in eastern Uusimaa are divided into ten sub-areas. The radon prognoses are calculated for the most radon-prone foundation types including 1.) houses with a slab-on-grade and 2.) houses with a basement or hillside houses with open stairwells between basement and first floor. The radon levels are greater in the eastern part of the area. The radon risk is highest in the gravel-dominated steep-sided esker areas in the whole study area, as also in several bedrock and till areas in the rapakivi granite area and in parts of Askola, Pukkila and Mäntsälä. In these areas the level of 200 Bq/m3 would be exceeded in 70 - 80 % of new houses. About half of the future houses would have indoor radon concentration exceeding 400 Bq/m3. The radon risk is lowest in certain bedrock and till areas in the western part of the study area. In this area the level of 200 Bq/m3 would be exceeded in 20 % of new houses. Only a few percentage would exceed 400 Bq/m3. In some cases the radon-rich household water of drilled wells can be a significant source of indoor radon 4 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tällainen työ ei olisi ollut mahdollinen ilman monien henkilöiden työpanosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien ter­ veystarkastajat ovat jakaneet radonmittauspurkkeja asuntoihin vuodesta 1986 lähti­ en. He ovat merkinneet talon sijainnin kartoille ja toimittaneet kartat Säteily­ turvakeskukseen. Sitä ennen työn olivat aloittaneet vuonna 1980 Säteilyturvakes­ kuksen tutkijat. Säteilyturvakeskuksessa on määritetty talojen koordinaatit ja raken- nuspohjan maalajit. Työtä ovat tehneet vuosien varrella useat eri henkilöt. Ra- donmittauspurkit on analysoitu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelussa, jonka tuloksista on vastannut apulaistutkija Heikki Reisbacka. Säteilyturvakeskuksen tutkija Kaisa-Leena Hutri on selvittänyt, mitkä soralle tai hiekalle perustetuista taloista sijaitsevat kohorr. jotoisilla ja mitkä tasamuotoisilla muodostumilla. Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Laina Salonen on mitannut porakaivovesien radonpitoisuuden, ja kivi- ja moreeninäytteiden radiumpitoisuustuloksista vastaa pääasiassa Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Mika Markkanen. Kiitämme heitä kaikkia. Erityisen kiitoksen ansaitsee tilastotieteen opiskelija Minna Hänninen, joka kesällä 1994 tarkisti koko huoneilman radonmittausaineiston oikeellisuuden eli kävi läpi mitattujen talojen koordinaatteja ja rakennuspohjan maalajitietoja. Hän osallistui aineiston tilastolliseen mallintamiseen. 5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 JOHDANTO 8 2 AINEISTO 9 2.1 Huoneilman radonmittaukset 9 2.2 Maankamaran radiumpitoisuus 10 2.3 Porakaivoveden radonpitoisuus 10 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS 11 3.1 Kallio 11 3.2 Moreeni 12 3.3 Savi ja siltti 12 3.4 Sora ja hiekka jäätikköjokimuodostumissa 12 3.5 Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa 13 3.6 Täytemaa 13 4 ENNUSTEMENETELMÄ 14 5 RADONTILANNE 15 6 RADONENNUSTEETJAYLITYSPROSENnT 26 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET 28 7.1 Kallioalueet 28 7.1.1 Alueet Kl 28 7.1.2 Alueet K2 29 7.1.3 Alueet K3 31 6 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS 7.2 Moreenialueet 32 7.2.1 Alueet Ml 32 7.2.2 Alueet M2 33 7.2.3 Alueet M3 35 7.3 Savi- ja silttialueet 36 7.3.1 Alueet SI 36 7.3.2 Alueet S2 38 7.4 Sora ja hiekka-alueet 38 7.4.1 Alueet H 39 7.4.2 Alueet HI 41 8 PORAKAIVOVEDEN VAIKUTUS HUONEILMAN RADONPITOISUUTEEN 43 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 46 10 LISÄTIETOA RADONIN TORJUNNASTA 47 KIRJALLISUUSVIITTEET 49 Liite 1. Mäntsälä. Kaikki huoneilman radonmittaukset 53 Liite 2. Pornainen ja Sipoo. Kaikki huoneilman radonmittaukset 55 Liite 3. Porvoo ja Porvoon mlk. Kaikki huoneilman radonmittaukset 57 Liite 4. Askola, Myrskylä ja Pukkila. Kaikki huoneilman radonmittaukset 59 Liite 5. Lapinjärvi ja Liljendal. Kaikki huoneilman radonmittaukset 61 Liite 6. Loviisa ja Pernaja. Kaikki huoneilman radonmittaukset 63 Liite 7. Ruotsinpyhtää. Kaikki huoneilman radonmittaukset 65 Liite 8. Itä-Uusimaa. Kalliolle rakennettujen talojen osa-aluejako 67 Liite 9. Itä-Uusimaa. Moreenille rakennettujen talojen osa-aluejako 69 Liite 10. Itä-Uusimaa. Savelle tai siltille rakennettujen talojen osa-aluejako 71 Liite 11. Itä-Uusimaa. Soravaltaisille harjualueille rakennettujen talojen osa-aluejako 73 Liite 12. Itä-Uusimaa. Harjujen lievealueille rakennettujen talojen osa-aluejako 75 7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 1 JOHDANTO Rakentamattoman alueen yleispiirteinen radonluokitus voidaan tehdä käyttäen hyväksi geologisia karttoja seka huoneilman radonmittauksia asunnoissa, joiden tarkka sijainti ja rakennuspohjan maalajit tunnetaan. Tällaista selvitystä kutsutaan radonennusteeksi. Radonennuste pyrkii havainnollisella tavalla antamaan kunnan päätöksentekijöille tietoa siitä, millä alueilla radon on otettava huomioon rakentamisessa. Luotetta­ vimman tuloksen radonennuste antaa silloin, kun on kyse täydennysrakentamisesta vanhan asutuksen sekaan, mutta siitä on hyötyä myös uusia rakennusalueita kaa­ voitettaessa. Rakennusmaan radonriskiä voidaan arvioida myös kaava-alue- tai tonttikohtaisesti maastossa tehtävin mittauksin tai analysoimalla maanäytteitä laboratoriossa. Yksittäisen tontin radontutkimus voi kuitenkin tulla kalliimmaksi kuin radonin torjuntaan varautuminen jo rakennusvaiheessa. Kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ovat tehneet huoneilman radonmittauk­ sia suuressa määrin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Lääkintöhallitus antoi radonia koskevan ohjekirjeen. Ohjekirjeen tarkoitus
Recommended publications
  • Population Structure 2009
    Population 2010 Population Structure 2009 Number of persons aged under 15 in Finland’s population lowest in over 100 years According to Statistics Finland’s statistics on the population structure there were 888,323 persons aged under 15 in Finland’s population at the end of 2009. The number is the lowest since 1895. The size of the population under the age of 15 has been decreasing continuously since 1994. At the end of 1977, there were still one million persons aged under 15 in the Finnish population. The size of the population under the age of 15 was at its largest in 1959 when it was 1.35 million. Number of persons aged under 15 in Finland’s population in 1875–2009 On 31 December 2009, the total population of Finland was 5,351,427 in which 2,625,067 were men and 2,726,360 women. In the course of 2009, Finland’s population grew by 25,113 persons. For the third successive year migration gain from abroad contributed more to the increase of population than natural growth. During 2009, the number of persons aged 65 and over in the population increased by good 18,000 and totalled 910,441 at the end of 2009. The largest age cohort in Finland’s population was persons born in 1948. At the end of 2009, they numbered 82,738. Persons over 100 years of age numbered 566, of whom 82 were men and 484 women. Demographic dependency ratio highest in Etelä-Savo and lowest in Uusimaa The demographic dependency ratio, that is the number of under 15 and over 65-year-olds per 100 working age persons was 50.6 at the end of 2009.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity
    HELSINKI-UUSIMAA REGION COMPETENCE AND CREATIVITY. SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL HELSINKI-UUSIMAA REGION AT THE HEART OF NORTHERN EUROPE • CAPITAL REGION of Finland • 26 MUNICIPALITIES, the largest demographic and consumption centre in Finland • EXCELLENT environmental conditions - 300 km of coastline - two national parks • QUALIFIED HUMAN CAPITAL and scientific resources • INTERNATIONAL AIRPORT • four large INTERNATIONAL PORTS • concentration of CENTRAL FUNCTIONS: economy, administration, leisure, culture • privileged GEO-STRATEGIC LOCATION Helsinki-Uusimaa Region AT THE HEART OF POPULATION • 1,6 MILLION inhabitants • 30 % of the population of Finland • POPULATION GROWTH 18,000 inhabitants in 2016 • OFFICIAL LANGUAGES: Finnish mother tongue 80.5 %, Swedish mother tongue 8.2 % • other WIDELY SPOKEN LANGUAGES: Russian, Estonian, Somali, English, Arabic, Chinese • share of total FINNISH LABOUR FORCE: 32 % • 110,000 business establishments • share of Finland’s GDP: 38.2 % • DISTRIBUTION OF LABOUR: services 82.5 %, processing 15.9 %, primary production 0.6 % FINLAND • republic with 5,5 MILLION inhabitants • member of the EUROPEAN UNION • 1,8 MILLION SAUNAS, 500 of them traditional smoke saunas • 188 000 LAKES (10 % of the total area) • 180 000 ISLANDS • 475 000 SUMMER HOUSES • 203 000 REINDEER • 39 NATIONAL PARKS HELSINKI-UUSIMAA SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. ISBN 978-952-448-370-4 (publication) ISBN 978-952-448-369-8 (pdf)
    [Show full text]
  • Julkaisusarjan Nimi
    Working papers of the Finnish Game and Fisheries Institute 25/2013 Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area Marja-Liisa Koljonen, Aki Janatuinen, Ari Saura and Jarmo Koskiniemi M A S U R O - S A O U Finnish-Russian border rivers N R I o A r u F i p an i l k ka Bay of Vyborg k k O o o A j u o K S j RU o 32 ki a r jo l i Ino i 29 25 Rakkolanjoki FIN-RUS AO V V 1 4 The Karelian Isthmus 23 Santajoki FIN-RUS AO 2 2 27 Kilpeenjoki FIN-RUS AO 28 Notkopuro RUS AO 26 Mustajoki Kananoja 2006 FIN-RUS AO 30 Pikkuvammeljoki RUS AO 26 Mustajoki FIN-RUS AO 22 Urpalanjoki FIN-RUS AO 31 Vammeljoki RUS AO 11 Siuntionjoki AO 33 Rajajoki RUS AO 9 Karjaanjoki Mustionjoki AO 34 Luga RUS AO O njoki A 3 Purila i AO lanjok Uske 5 oki AO Uskelanjoki mionj O 10 Ingarskilanjoki AO 2 Pai oki A rniönj group oki Pe skonj 18 Koskenkylanjoki AI 7 Ki joki AI skarsin 8 Fi 15 Sipoonjoki AO M koski A 12 Mankinjoki AO rtanon Latoka AI 14 Vantaanjoki Lower reaches AI njoki joki Kisko ura 7 1 A 14 Vantaanjoki Middle reaches AI AM oki 1 Aurajoki onj 2 9 K po 0 S ym Es u ijo hatchery group 13 mm ki A an I Ingarskilanjoki jok i M Isojoki ai group n s tre hatchery group am AI The content of the publication reflects the authors views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.
    [Show full text]
  • SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen
    SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta keskeisiä ovat väestörakenne, väestön koulutustaso, työpaikkojen jakautuminen toimialoittain, työpaikkaomavaraisuusaste, kuntaan ja kunnasta muutto, verorakenne sekä nykyinen palvelurakenne. Väestö- ja elinkeinorakenne 1991 1996 2001 2006 2011 Työvoima 2296 2271 2601 2876 3143 Työlliset 2123 2006 2416 2742 2997 Työttömät 173 265 185 134 146 Työvoiman ulkopuolella olevat 2047 2207 2317 2702 3005 0-14 -vuotiaat 945 961 1039 1266 1327 Opiskelijat, koululaiset 279 327 275 339 398 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 10 15 18 10 8 Eläkeläiset 643 756 813 912 1079 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 170 148 172 175 193 Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 Taulukko 1. Siuntion väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Koulutustaso Lukumäärä Prosenttiosuus Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1553 32,2 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3268 67,8 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4821 100,0 Tutkinnon taso Lukumäärä Prosenttiosuus Keskiaste 1658 34,4 Alin korkea-aste 613 12,7 Alempi korkeakouluaste 454 9,4 Ylempi korkeakouluaste 493 10,2 Tutkijakoulutusaste 50 1,0 Yhteensä tutkinnon suorittaneita 3268 67,8 Taulukko 2. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Liite 3, Elinkeinopoliittinen ohjelma 1/8 Siuntion kunta SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Tulo- ja lähtömuutto 1991 1996 2001 2006 2011 2035* Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 8 368 Määrällinen kasvu - 135 440 660 570 2 220 Väestön kasvu (%) - 3,1 9,8 13,4 10,2 36,1 Taulukko 3. Väestön kasvu verrattuna edelliseen ajankohtaan vuosina 1991 - 2011.
    [Show full text]
  • What Is a Regional Land Use Plan?
    WHAT IS A REGIONAL LAND USE PLAN? Helsinki-Uusimaa Regional Council 2016 THE HELSINKI-UUSIMAA REGION – A GROWING CAPITAL BY THE BALTIC SEA The Helsinki-Uusimaa Region lies on the and one of the fastest growing areas south coast of Finland, with the Baltic in Europe, as well. It is a diverse Sea playing a major role in its life. This area consisting of lively centres with vital region is the largest demographic encircling suburbs, wide rural areas and and consumption area in the country, areas in a natural state. 2 LAHTI RIIHIMÄKI PUKKILA LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KARKKILA ASKOLA JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI LOVIISA SALO TUUSULA VIHTI KERAVA PORVOO SIPOO LOHJA VANTAA KAUNIAINEN SIUNTIO ESPOO HELSINKI KIRKKO NUMMI INGÅ RASEBORG FINLAND HANKO HELSINKI-UUSIMAA 0 10 20 30 km REGION NORWAY Helsinki SWEDEN RUSSIA Baltic Sea ESTONIA 0 10 20 30 © Uusimaa Regional Council km LATVIA DENMARK IRELAND LITHUANIA UNITED RUSSIA KINGDOM POLAND BELARUS GERMANY BELGIUM LUXEMBOURG CZECH UKRAINE REPUBLIC SLOVAKIA FRANCE FACTS ABOUT THE HELSINKI-UUSIMAASWITZERLAND REGION:AUSTRIA HUNGARY MOLDOVA SLOVENIA ROMANIA CROATIA ITALY ANDORRA MONACO BOSNIA AND HERZEGOVINA SPAIN SERBIA • 1.6 million inhabitantsPORTUGAL, about 29 % of the Finnish population BULGARIA MONTENEGRO MACEDONIA • Population growth 17,000 inhabitants in 2015 ALBANIA TURKEY GREECE • Share of total labour force in Finland: about 32 % • Share of Finland’s GDP: about 38 % 3 REGIONAL LAND USE PLANNING The regional land use planning helps to The regional land use plan has an overall steer the everyday life: where to locate character and aims at the future; it is the housing, work places, services and made for the whole region.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021
    Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021 Tutkinto ja julkaisuluvan antaneet kotikuntineen Määrä Autoalan perustutkinto 12 Halonen, Arttu Sakari; Askola Läne, Tanel; Porvoo Nevalainen, Timi Topias Olavi; Porvoo Sorvari, Jesse Matti Mikael; Porvoo Elintarvikealan perustutkinto 6 Kivilahti, Anni Maaria; Askola Korhonen, Toivo Tapio Juhani; Porvoo Laiho, Outi Hanna; Hankasalmi Riikonen, Sanna Maria Inkeri; Porvoo Grundexamen i affärsverksamhet 9 Dyring, Emmina Anna Olivia; Loviisa Heikkinen, Casper; Porvoo Heiskanen, Netta Maria; Porvoo Helen, Reeta; Nurmijärvi Henrichson, Ella; Porvoo Ammattilukio Holm, Santtu Eemeli; Loviisa Tallberg, Matilda Mikaela Charlotta; Porvoo Östergård, Emelie Elisabeth Franksdotter; Porvoo Hieronnan erikoisammattitutkinto 1 Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto 17 Coleman, Michelle Daniela Maria; Porvoo Hallikainen, Nea Pauliina Emilia; Miehikkälä Häyrynen, Heini Riitta; Porvoo Kokko, Jonna Maria Karoline; Sipoo Linnainmaa, Satu Piritta; Helsinki Paananen, Emmi Riikka Alina Maaria; Järvenpää Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 1 Isännöinnin ammattitutkinto 31 Pohjamies, Pii Maria Karoletta; Espoo Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 4 Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 66 Ahmed, Sabrina; Vantaa Ainab, Abshira Abdirahman; Helsinki Alimi, Thouraya; Helsinki Byman, Tiia Carolina; Helsinki Bärlund, Joel Alexander; Helsinki Dimitrova, Radost Todorova; Helsinki Hajiqaderi, Kurdestan; Espoo Hallia, Rita Pia Susanna; Helsinki Hassan, Mohamud Sadia; Helsinki Hussein Haashi, Aminarun;
    [Show full text]
  • FEEFHS Journal Volume 15, 2007
    FEEFHS Journal Volume 15, 2007 FEEFHS Journal Who, What and Why is FEEFHS? The Federation of East European Family History Societies Guest Editor: Kahlile B. Mehr. [email protected] (FEEFHS) was founded in June 1992 by a small dedicated group of Managing Editor: Thomas K. Edlund American and Canadian genealogists with diverse ethnic, religious, and national backgrounds. By the end of that year, eleven societies FEEFHS Executive Council had accepted its concept as founding members. Each year since then FEEFHS has grown in size. FEEFHS now represents nearly two 2006-2007 FEEFHS officers: hundred organizations as members from twenty-four states, five Ca- President: Dave Obee, 4687 Falaise Drive, Victoria, BC V8Y 1B4 nadian provinces, and fourteen countries. It continues to grow. Canada. [email protected] About half of these are genealogy societies, others are multi- 1st Vice-president: Brian J. Lenius. [email protected] purpose societies, surname associations, book or periodical publish- 2nd Vice-president: Lisa A. Alzo ers, archives, libraries, family history centers, online services, insti- 3rd Vice-president: Werner Zoglauer tutions, e-mail genealogy list-servers, heraldry societies, and other Secretary: Kahlile Mehr, 412 South 400 West, Centerville, UT. ethnic, religious, and national groups. FEEFHS includes organiza- [email protected] tions representing all East or Central European groups that have ex- Treasurer: Don Semon. [email protected] isting genealogy societies in North America and a growing group of worldwide organizations and individual members, from novices to Other members of the FEEFHS Executive Council: professionals. Founding Past President: Charles M. Hall, 4874 S. 1710 East, Salt Lake City, UT 84117-5928 Goals and Purposes: Immediate Past President: Irmgard Hein Ellingson, P.O.
    [Show full text]
  • Death, Destruction and Commemoration : Tracing Ritual Activities in Finnish Late Iron Age Cemeteries
    Suomen Muinaismuistoyhdistys ry – Finska Fornminnesföreningen rf The Finnish Antiquarian Society ISKOS 18 HELSINKI 2010 DEATH , DESTRUCTION AN D COMMEMORATION Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150) ANNA WESSMAN Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in auditorium XV, on the 4th of September, 2010 at 10 o´clock. CONTENTS Publisher: The Finnish Antiquarian Society, Helsinki PREFACE 7 Cover design: Mikael E.T. Manninen, Ramona Lindberg Layout: Ramona Lindberg LIST OF PAPERS 11 Printed in Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari 2010 ABSTRACT 12 1 INTRODUCTION 13 1.1 BURIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 13 Theory and methods 13 Excavation techniques 14 1.2 RESEARCH QUESTIONS AN D AIMS O F THIS STU D Y 17 1.3 A B RIE F D ESCRI P TION O F THE MATERIA L 19 The cremation cemeteries under level ground 19 Inhumation burials 25 Water burials 27 1.4 LATE IRON AGE B URIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 29 The definition(s) of a grave 29 The character and distribution of Late Iron Age burial types in Finland 31 1.5 A B RIE F ACCOUNT O F THE RESEARCH HISTORY AN D CHRONO L OGY 34 1.6 THE F IN D MATERIA L 43 2 SEPARATING THE LIVING FROM THE DEAD 45 2.1 THE RITUA L ACTI V ITIES IN MORTUARY P RACTICE 45 2.2 CREMATIONS : DESTROYING B O D IES B Y F IRE 48 The pyres 48 Fire as transformation and fragmentation 50 2.3 CO ll ECTI V E B URIA L S 57 Scattered bones as expressions of fertility 59 2.4 IN D I V I D UA L B URIA L S : WEA P ON B URIA L S AN D INHUMATIONS 62 Individual or dividual graves? 62 The weapon burials 62 Cremations in boats 66 7 PRE F ACE Death is something that both fascinates and commemoration.
    [Show full text]
  • Nylands Svenska Lantbruksproducentförbund
    Nylands svenska producentförbund NSP r.f. Publikation nr 93 ÅRSBERÄTTELSE 2017 SLC Nyland 2 DET NITTIOTREDJE VERKSAMHETSÅRET Förbundets medlemmar Antalet lokalavdelningar som var anslutna till förbundet minskade vid ingången av året från 19 till 17, då Karis och Snappertuna lokalavdelningar samt Pojo landsbygdsförening gick samman till en lokalavdelning, SLC Raseborg. Det betydde samtidigt att antalet medlemsföreningar i form av landsbygdsföreningar minskade från tre till två. Lokalavdelningarna hade vid slutet av år 2017 sammanlagt 1.383 lantbruks- och trädgårdslägenheter som medlemmar (aktiva). Dessa minskade med 1,1 procent från föregående år. Förbundet hade 316 stödande medlemmar (+ 0,3 %). Personmedlemmarnas antal uppgick till 3.149 (- 2,1 %). Medlemsgårdarnas sammanlagda areal utgjorde 59.045 ha åker (- 2,5 %) och 74.488 ha skog (- 0,4 %). Medlemsgårdarnas medelareal uppgick till 42,7 ha åker (+ 0,4 ha jmf. med 2016) och 53,9 ha skog (+ 0,5 ha). 307 lägenheter hade enbart skog. Om man beaktar endast aktiva gårdar som hade åkermark i besittning blir åkerns medelareal ca 12,2 hektar större, d.v.s. 54,9 ha. Det här motsvarar rätt väl medelarealen för lantbruken i Nyland. Stödande företagsmedlemmar Följande företag och organisationer var stödande medlemmar 2017: Andelsmejeriet Länsi Maito Andelsmejeriet Tuottajain Maito Arla Oy LSO Andelslag Svenska Småbruk och Egna Hem Södra skogsreviret Folksam skadeförsäkring FÖRBUNDETS ORGANISATION 2017 Förbundsstyrelsen Förbundsordförande och ordförande i styrelsen sedan 2004, Thomas Blomqvist. Adress: Bonäsvägen 100 C, 10520 TENALA, tel. 050 5121776, e-post: [email protected]. I viceordförande Thomas Antas, ledamot i styrelsen sedan 2002, viceordförande sedan 2015. Adress: Hindersbyvägen 622, 07850 HINDERSBY, tel. 050 3079919, e-post: [email protected].
    [Show full text]
  • Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueneuvottelu Paikka: Skype Aika: 3.12.2020 Klo 9-12
    PÖYTÄKIRJA VN/21358/2020 23.12.2020 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueneuvottelu Paikka: Skype Aika: 3.12.2020 klo 9-12 Alueen edustajat kunnanjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Porvoo kunnanjohtaja Mikael Grannas, Sipoo (paikalla klo 9.00-11.28) kunnanjohtaja Teemu Kejonen, Askola kunnanjohtaja Jan D. Oker-Blom, Loviisa kunnanjohtaja Tiina Heikka, Lapinjärvi (paikalla klo 9.09 lähtien) kunnanjohtaja Juha Rehula, Pukkila kunnanjohtaja Sam Vuorinen, Myrskylä sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen, Porvoon kaupunki perusturvajohtaja Ilona Koskenniemi, Askolan kunta sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, Sipoon kunta hyvinvointijohtaja Tiia Gustavson, Lapinjärven kunta (paikalla klo 9.20 lähtien) hallintojohtaja Matti Latva-Pirilä Myrskylän kunta hankepäällikkö Jaana Forslund Porvoon kaupunki johtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (paikalla klo 9.00-10.49) Ministeriöiden edustajat johtaja Taina Mäntyranta, STM, puheenjohtaja lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, STM erityisasiantuntija Antti Kuopila, STM finanssineuvos Teemu Eriksson, VM pelastusneuvos Janne Koivukoski, SM (paikalla klo 9.00-10.49) neuvotteleva virkamies Tiina Snellman, SM (paikalla klo 9.00-10.49) projektipäällikkö Markus Viitaniemi, SM (paikalla klo 9.00-10.49) aluekoordinaattori Miia Stahle, THL (paikalla klo 10.06 lähtien) arviointipäällikkö Nina Knape, THL erityisasiantuntija Linda Soikkeli, STM sihteeri 1. Tilaisuuden avaus ja osanottajien toteaminen Puheenjohtaja Taina Mäntyranta aloitti kokouksen klo 9.00 ja todettiin läsnäolijat. Todettiin myös, että
    [Show full text]