Huoneilman Radonmittaukset Itä-Uudenmaan Alueella: Tilannekatsaus Ia Radonennuste
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (90) 759881 ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 PAINATUSKESKUS OY Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759881 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN!. Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ia radonennuste. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. STUK-A119, Helsinki 1995, 52 s + liitteet 12 s. ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maaperä, porakaivo TIIVISTELMÄ Radonennusteen tarkoituksena on luokitella rakennusmaa sen perusteella, miten suuressa osassa uusia pientaloja radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 tullaan ylittä mään. Ennusteessa oletetaan, että radonia ei mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. Ennusteen laadinnassa on käytetty hyväksi noin 2400 pientalon radonmittaustulok- sia. Mittauskohteista oli tiedossa niiden tarkka sijainti kartalle merkittynä, raken nuspaikan maaperä, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Näiden tietojen ja käytettävissä olevan geologisen tiedon perusteella Itä-Uudenmaan alueen raken- nuspohja on jaettu kymmeneen alueeseen, joille on arvioitu uusissa taloissa esiintyvät radonpitoisuudet. Radonennusteet on laskettu radonkriittisirnmille perustamistavoille, joita ovat sokkelin sisään valettu maanvarainen laatta sekä rin ne- ja kellaritalot, joissa on avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Radonpitoisuudet ovat alueen itäosissa korkeampia kuin länsiosissa. Korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa soravaltaisille harjualueille rakennettavissa taloissa koko tutkimusalueella sekä useilla kallio- ja moreenialueilla, jotka sijaitsevat rapakivialueella sekä osissa Askolaa, Pukkilaa ja Mäntsälää. Näillä alueilla 70 - 80 %:ssa uudistaloista ylitetään 200 Bq/m3, ellei radonia mitenkään torjuta rakennus vaiheessa. Puolet uusista asunnoista tulee ylittämään 400 Bq/m3. Matalimmat pitoisuudet ovat odotettavissa kallio- ja moreenialueilla alueen länsio sassa; Sipoossa, Pomaisissa ja osissa Porvoon mlk;taa, Mäntsälää ja Askolaa. Näillä alueilla noin 20 %:ssa uudistaloista ylitetään 200 Bq/m3. Muutama prosentti uusista asuinnoista tulee ylittämään 400 Bq/m3. Radonpitoinen porakaivovesi on joissakin tapauksissa merkittävä huoneilman radonin lähde. 3 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN I Indoor radon measurements and radon prognosis for eastern Uusimaa. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää and Sipoo. STUK-AU9, Helsinki 1995, 52 p. + 12 a. ISBN 951-712-031-1 ISSN 0781-1705 Keywords: Indoor radon, radon prognosis, geology, esker, Finland ABSTRACT The purpose of the regional radon prognosis is to classify areas with different levels of radon risk. The radon prognosis gives the percentages of future homes expected to have indoor radon concentrations exceeding the levels of 200 and 400 Bq/m3. It is assumed that no protection against the entry of radon is used in construction. In this study about 2400 indoor radon measurements made in single family houses, semi-detached houses and row houses were used. Data on the location, geology and construction of build.ngs were determined from maps and questionnaires. An empirical statistical model, the adjusted indoor radon measurement and geological data were used to assess the radon risk from soil and bedrock in different areas. The building sites in eastern Uusimaa are divided into ten sub-areas. The radon prognoses are calculated for the most radon-prone foundation types including 1.) houses with a slab-on-grade and 2.) houses with a basement or hillside houses with open stairwells between basement and first floor. The radon levels are greater in the eastern part of the area. The radon risk is highest in the gravel-dominated steep-sided esker areas in the whole study area, as also in several bedrock and till areas in the rapakivi granite area and in parts of Askola, Pukkila and Mäntsälä. In these areas the level of 200 Bq/m3 would be exceeded in 70 - 80 % of new houses. About half of the future houses would have indoor radon concentration exceeding 400 Bq/m3. The radon risk is lowest in certain bedrock and till areas in the western part of the study area. In this area the level of 200 Bq/m3 would be exceeded in 20 % of new houses. Only a few percentage would exceed 400 Bq/m3. In some cases the radon-rich household water of drilled wells can be a significant source of indoor radon 4 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tällainen työ ei olisi ollut mahdollinen ilman monien henkilöiden työpanosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien ter veystarkastajat ovat jakaneet radonmittauspurkkeja asuntoihin vuodesta 1986 lähti en. He ovat merkinneet talon sijainnin kartoille ja toimittaneet kartat Säteily turvakeskukseen. Sitä ennen työn olivat aloittaneet vuonna 1980 Säteilyturvakes kuksen tutkijat. Säteilyturvakeskuksessa on määritetty talojen koordinaatit ja raken- nuspohjan maalajit. Työtä ovat tehneet vuosien varrella useat eri henkilöt. Ra- donmittauspurkit on analysoitu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelussa, jonka tuloksista on vastannut apulaistutkija Heikki Reisbacka. Säteilyturvakeskuksen tutkija Kaisa-Leena Hutri on selvittänyt, mitkä soralle tai hiekalle perustetuista taloista sijaitsevat kohorr. jotoisilla ja mitkä tasamuotoisilla muodostumilla. Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Laina Salonen on mitannut porakaivovesien radonpitoisuuden, ja kivi- ja moreeninäytteiden radiumpitoisuustuloksista vastaa pääasiassa Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Mika Markkanen. Kiitämme heitä kaikkia. Erityisen kiitoksen ansaitsee tilastotieteen opiskelija Minna Hänninen, joka kesällä 1994 tarkisti koko huoneilman radonmittausaineiston oikeellisuuden eli kävi läpi mitattujen talojen koordinaatteja ja rakennuspohjan maalajitietoja. Hän osallistui aineiston tilastolliseen mallintamiseen. 5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 JOHDANTO 8 2 AINEISTO 9 2.1 Huoneilman radonmittaukset 9 2.2 Maankamaran radiumpitoisuus 10 2.3 Porakaivoveden radonpitoisuus 10 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS 11 3.1 Kallio 11 3.2 Moreeni 12 3.3 Savi ja siltti 12 3.4 Sora ja hiekka jäätikköjokimuodostumissa 12 3.5 Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa 13 3.6 Täytemaa 13 4 ENNUSTEMENETELMÄ 14 5 RADONTILANNE 15 6 RADONENNUSTEETJAYLITYSPROSENnT 26 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET 28 7.1 Kallioalueet 28 7.1.1 Alueet Kl 28 7.1.2 Alueet K2 29 7.1.3 Alueet K3 31 6 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS 7.2 Moreenialueet 32 7.2.1 Alueet Ml 32 7.2.2 Alueet M2 33 7.2.3 Alueet M3 35 7.3 Savi- ja silttialueet 36 7.3.1 Alueet SI 36 7.3.2 Alueet S2 38 7.4 Sora ja hiekka-alueet 38 7.4.1 Alueet H 39 7.4.2 Alueet HI 41 8 PORAKAIVOVEDEN VAIKUTUS HUONEILMAN RADONPITOISUUTEEN 43 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 46 10 LISÄTIETOA RADONIN TORJUNNASTA 47 KIRJALLISUUSVIITTEET 49 Liite 1. Mäntsälä. Kaikki huoneilman radonmittaukset 53 Liite 2. Pornainen ja Sipoo. Kaikki huoneilman radonmittaukset 55 Liite 3. Porvoo ja Porvoon mlk. Kaikki huoneilman radonmittaukset 57 Liite 4. Askola, Myrskylä ja Pukkila. Kaikki huoneilman radonmittaukset 59 Liite 5. Lapinjärvi ja Liljendal. Kaikki huoneilman radonmittaukset 61 Liite 6. Loviisa ja Pernaja. Kaikki huoneilman radonmittaukset 63 Liite 7. Ruotsinpyhtää. Kaikki huoneilman radonmittaukset 65 Liite 8. Itä-Uusimaa. Kalliolle rakennettujen talojen osa-aluejako 67 Liite 9. Itä-Uusimaa. Moreenille rakennettujen talojen osa-aluejako 69 Liite 10. Itä-Uusimaa. Savelle tai siltille rakennettujen talojen osa-aluejako 71 Liite 11. Itä-Uusimaa. Soravaltaisille harjualueille rakennettujen talojen osa-aluejako 73 Liite 12. Itä-Uusimaa. Harjujen lievealueille rakennettujen talojen osa-aluejako 75 7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 1 JOHDANTO Rakentamattoman alueen yleispiirteinen radonluokitus voidaan tehdä käyttäen hyväksi geologisia karttoja seka huoneilman radonmittauksia asunnoissa, joiden tarkka sijainti ja rakennuspohjan maalajit tunnetaan. Tällaista selvitystä kutsutaan radonennusteeksi. Radonennuste pyrkii havainnollisella tavalla antamaan kunnan päätöksentekijöille tietoa siitä, millä alueilla radon on otettava huomioon rakentamisessa. Luotetta vimman tuloksen radonennuste antaa silloin, kun on kyse täydennysrakentamisesta vanhan asutuksen sekaan, mutta siitä on hyötyä myös uusia rakennusalueita kaa voitettaessa. Rakennusmaan radonriskiä voidaan arvioida myös kaava-alue- tai tonttikohtaisesti maastossa tehtävin mittauksin tai analysoimalla maanäytteitä laboratoriossa. Yksittäisen tontin radontutkimus voi kuitenkin tulla kalliimmaksi kuin radonin torjuntaan varautuminen jo rakennusvaiheessa. Kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ovat tehneet huoneilman radonmittauk sia suuressa määrin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Lääkintöhallitus antoi radonia koskevan ohjekirjeen. Ohjekirjeen tarkoitus