DOCSLIB.ORG

Kuávsui Já Peeivičuovâ. 'Sarastus Ja Päivänvalo'. Inarinsaamen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuávsui Já Peeivičuovâ. 'Sarastus Ja Päivänvalo'. Inarinsaamen (Nid.) 82-0 (Verkkojulkaisu) KUÁVSUI JÁ PEEIVIČUOVÂ. ’SARASTUS JA PÄIVÄNVALO’. INARINSAAMEN KIELEN REVITALISAATIO UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 1 117.5.20157.5.2015 221:44:231:44:23 Annika Pasanen: Kuávsui já peeivičuovâ. ’Sarastus ja päivänvalo’ . Inarinsaamen kielen revitalisaatio Uralica Helsingiensia 9. Layout, cover Alexandra Kellner, Niko Partanen Cover photograph Paadar Images Woman standing at the door of the church at Pielpajärvi ISBN 978-952-5667-70-7 Orders • Tilaukset ISSN 1797-3945 Tiedekirja <www.tiedekirja.fi> Unigrafi a Oy Snellmaninkatu 13 <[email protected]> Helsinki 2015 FI-00170 Helsinki Uralica Helsingiensia Uralica Helsingiensia is a series published jointly by the University of Helsinki Finno-Ugrian Studies Programme and the Finno-Ugrian Society. It features monographs and thematic col- lections of articles with a research focus on Uralic languages, and it also covers the linguistic and cultural aspects of Estonian, Hungarian and Saami studies at the University of Helsinki. The series has a peer review system, i.e. the manuscripts of all articles and monographs submitted for publication will be refereed by two anonymous reviewers before binding decisions are made concerning the publication of the material. Uralica Helsingiensia on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppi- aineryhmän yhdessä Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa julkaisema sarja, jossa ilmestyy monografi oita ja temaattisia artikkelikokoelmia. Niiden aihepiiri liittyy uralilaisten kielten tut- kimukseen ja kattaa myös Helsingin yliopistossa tehtävän Viron kielen ja kulttuurin, Unkarin kielen ja kulttuurin sekä saamentutkimuksen. Sarjassa noudatetaan refereekäytäntöä, eli julkaistavaksi esitettävien tutkimusten käsikirjoitus annetaan kahden nimettömän asiantuntijan arvioitavaksi ennen kuin lopullinen julkaisupäätös tehdään. Publishers • Julkaisijat University of Helsinki: Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies • Helsingin yliopisto: Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Finno-Ugrian Society • Suomalais-Ugrilainen Seura Editors • Päätoimittajat Ulla-Maija Forsberg, Riho Grünthal Editorial board • Toimitusneuvosto Márta Csepregi, Cornelius Hasselblatt, Magdolna Kovács, Johanna Laakso, Helle Mets- lang, Matti Miestamo, Irma Mullonen, Karl Paju salu, Janne Saari kivi, Anneli Sarhimaa, Elena Skribnik www.sgr.fi/uh The publications are indexed in the ARTO database with the index Urbis. Julkaisut luetteloidaan ja indeksoidaan ARTO-tietokantaan tunnuksella Urbis. UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 4 117.5.20157.5.2015 221:44:251:44:25 Uralica Helsingiensia9 Kuávsui já peeivičuovâ. ’Sarastus ja päivänvalo’. Inarinsaamen kielen revitalisaatio ANNIKA PASANEN HELSINKI 2015 UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 3 117.5.20157.5.2015 221:44:251:44:25 ANNIKA PASANEN Tiivistelmä Tutkimuksen aihe on inarinsaamen kielen, ainoan pelkästään Suo- messa puhuttavan saamelaiskielen revitalisaatio eli elpyminen ja el- vyttäminen. Inarinsaamen kieli uhanalaistui 1900-luvulla vakavasti, minkä vuoksi sen sammuminen näytti 1990-luvulle tultaessa väistä- mättömältä. Uhkaava kehitys onnistuttiin kääntämään tietoisen, yhtei- sölähtöisen ponnistelun avulla. Käänteisen kielenvaihdon tärkeimmät tekijät ovat olleet kielipesä eli alle kouluikäisten lasten inarinsaamen- kielinen kielikylpy, omakielinen kouluopetus ja intensiivinen kielen- opetus aikuisille. Revitalisaatiotoiminnasta suurimman vastuun on kantanut vuonna 1986 perustettu Anarâškielâ servi eli Inarinsaamen kielen yhdistys. Tutkimuksessa tarkastellaan inarinsaamen kielen elpymistä yh- teisö- ja yksilötasolla vuosien 1997 ja 2014 välillä. Aineisto koostuu kieliyhteisön jäsenten haastatteluista, havainnoista inarinsaamenkie- lisissä ympäristöissä, lomakekyselystä Anarâškielâ servin jäsenistöl- le, intensiiviseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden raporteista ja heidän kielimestareidensa haastatteluista sekä inarin- saamenkielisen Anarâš-lehden pääkirjoituksista. Aineistoa analysoi- daan erityisesti kolmen avainkäsitteen valossa: kielellinen kulttuuri, kieli-ideologiat ja ideologinen selkiyttäminen. Kielellisellä kulttuuril- la tarkoitetaan tutkimuksessa niitä historiallisten, poliittisten, maan- tieteellisten, sosiologisten, demografi sten ja ideologisten tekijöiden muodostamia olosuhteita, joissa inarinsaamen kieli on uhanalaistunut ja elpynyt. Kieli-ideologioiden käsite jäsentää kieliyhteisössä vallit- sevia kieltä koskevia asenteita, uskomuksia, periaatteita ja valintoja, jotka ovat mahdollistaneet inarinsaamen kielen elpymisen. Kolmante- na, revitalisaation tulosten kannalta ratkaisevana ilmiönä näyttäytyy ideologisen selkiyttämisen prosessi eli kieli-ideologioiden tietoinen käsittely, revitalisaation tavoitteiden ja keinojen tiedostaminen ja hen- kilökohtainen sitoutuminen ja vastuun ottaminen omasta kielestä. Tutkimus osoittaa, että inarinsaamen revitalisaatiossa on onnis- tuttu globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin. Tutkimuksen tarkastelujakson aikana kielen siirtyminen lapsille on käynnistynyt 6 UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 6 117.5.20157.5.2015 221:44:251:44:25 TIIVISTELMÄT uudelleen, aikuiset ovat alkaneet opetella ja ottaa takaisin inarinsaamen kieltä intensiivisen kielikoulutuksen kautta, vanhemmat äidinkieliset kielenpuhujat ovat saaneet aktiivisen roolin revitalisaatiossa ja kie- len käyttö on lisääntynyt merkittävästi useilla keskeisillä domeeneilla kuten kodeissa ja koulussa. Siitä on tullut paikallisyhteisössä arvos- tettu ja muiden saamen kielten kanssa yhä tasa-arvoisemmin näkyvä ja kuuluva kieli. Inarinsaamen yhteisölähtöinen revitalisaatio ilmentää käänteisen kielenvaihdon kannalta suotuista kielellistä kulttuuria ja kieli-ide- ologioita, jotka liittyvät esimerkiksi kielelliseen toleranssiin. Ideolo- gisen selkiyttämisen prosessi ilmenee kieliyhteisössä inarinsaamea aikuisena opetelleiden henkilöiden motivaationa ja sitoutumisena, henkilökohtaisena käänteisenä kielenvaihtona perheissä ja sosiaali- sissa verkostoissa ja kieliyhteisön kollektiivisena pyrkimyksenä käyt- tää inarinsaamea aina kun mahdollista. Toisaalta inarinsaamen revi- talisaatioon liittyy useita kriittisiä osa-alueita ja kysymyksiä, joita kieliyhteisössä on tutkimuksen tarkastelujakson loppuun mennessä käsitelty melko vähän. Nämä kysymykset liittyvät mm. inarinsaamen uusien puhujien kielitaitoon ja kieli-identiteettiin, kielen siirtymiseen kotona tai kodin ulkopuolella sekä lasten ja nuorten kielellisiin valin- toihin ja identiteettiin. Näitä kielen elinvoimaisuuden kannalta merkit- täviä kysymyksiä on syytä tarkastella sekä kieliyhteisön arjessa että jatkotutkimuksissa. 7 UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 7 117.5.20157.5.2015 221:44:251:44:25 ANNIKA PASANEN Čuákánkiäsu Tutkâmuš fáddá lii anarâškielâ revilisaatio ađai iäláskem já iäláskit- tem. Anarâškielâ lii sämikielâin áinoo, mon sárnuh tuše Suomâst. Tot aštâšui tuođâlávt 1900-lovvoost, já tondiet 1990-lovo älgidijn oroi visesin, et kielâ láppoo. Aštâšeijee ovdánem jorgettij ton vievâst, ko anarâškielâ siärvádâh tiäđulávt poorgâi ääši oovdân. Jorgokielâmolsom tehálumoseh tahheeh láá lamaš kielâpiervâl ađai vuálá škovlâahasij párnái anarâškielâlâš kielâlávgum, jieijâskielâlâš škovlâmáttááttâs já intensivlâš kielâmáttááttâs rävisulmuid. Revilisaatiotooimâin stuár- ráámus vastuu lii kuáddám ive 1986 vuáđudum Anarâškielâ servi. Tutkâmuš kietâdâl anarâškielâ iäláskem sehe siärváduv já ovtâs- kâs ulmui tääsist iivij 1997 já 2014 kooskâst. Amnâstâh lii čoggâšum kielâsiärváduv jesânij sahhiittâlmijn, aiccâmijin anarâškielâlii pir- râduvâst, Anarâškielâ seervi jesânáid čujottum luámáttâhkoijâdâl- mijn, intensivlii rävisolmoošškovliimân uásálistám uáppei raportijn já sii kielâmiäštárij sahhiittâlmijn sehe anarâškielâlii Anarâš-loostâ uáivičalluin. Amnâstâh lii analysistum eromâšávt kuulmâ čoovdâkonsept uáinust: kielâlâš kulttur, kielâideologiah já ideologisâš čielgâsmittem. Kielâlâš kulttur uáivild tutkâmušâst taid historjálijn, poolitlijn, eennâmtieđâlijn, sosiologilijn, demografi sijn já ideologilijn tahhein hámmášum tiilijd, main anarâškielâ lii aštâšum já iäláskâm. Kielâideologiai tuávádâh čielgee kielâsiärváduv kielân kyeskee jur- duid, uáivilijd, oskomušâid, vuáđuprinsipijd já valjiimijd, moi vievâst anarâškielâ iäláskem lii šoddâm máhđulâžžân. Kuálmádin, revilisaa- tio puátusij uáinust merhâšitteemus almoonin itá uáinusân ideologisii čielgâsmittem proosees ađai kielâideologiai tiäđulâš kieđâvuššâm, re- vilisaatio uulmij já vuovij tiäđuštem já persovnlâš čonâdâttâm já vas- tuu väldim jieijâs kielâst. Tutkâmuš čáittá, et anarâškielâ revilisaatio lii luhostum mailmvijđásii mittokaavast eromâš pyereest. Tutkâmuš kietâdâllâm- paje ääigi kielâ sirdâšum párnáid lii oppeet jođáskâm, rävisulmuuh láá máttááttâlškuáttám já väldiškuáttám maasâd anarâškielâ uásálist- máin intensivlijd kielâškovliimáid, puárásuboh eenikielâliih kielâsár- nooh láá fi nnim aktivlii rooli revilisaatiost já kielâ kevttim lii lasanâm 8 UUH9_VALMIS.inddH9_VALMIS.indd 8 117.5.20157.5.2015 221:44:261:44:26 TIIVISTELMÄT merhâšitteht maaŋgâ kuávdáš domenist nuuvtko pääihist já škoovlâst. Anarâškielâst lii šoddâm páihálii siärváduvvâst áárvust oonnum kielâ já tot lii uáinimist já kulâmist eres sämikielâiguin ain täsiárvusubbooht. Anarâškielâ siärváduv paargon vuáđudum revilisaatiost puáh- tá aiccâđ kielâmolsom keežild mudágis kielâlii kulttur já kielâ- ideologiaid, moh lohtâseh ovdâmerkkân kielâlii toleransân. Ideologisii čielgâsmittem proosees lii kielâsiärváduv siste aiccâmist anarâškielâ rävisolmožin máttááttâllâm
Load more

Recommended publications
  • Connections Between Sámi and Basque Peoples
    Connections between Sámi and Basque Peoples Kent Randell 2012 Siidastallan Outside of Minneapolis, Minneapolis Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota “D----- it Jim, I’m a librarian and an armchair anthropologist??” Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Connections between Sámi and Basque Peoples Hard evidence: - mtDNA - Uniqueness of language Other things may be surprising…. or not. It is fun to imagine other connections, understanding it is not scientific Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Documentary: Suddenly Sámi by Norway’s Ellen-Astri Lundby She receives her mtDNA test, and express surprise when her results state that she is connected to Spain. This also surprised me, and spurned my interest….. Then I ended up living in Boise, Idaho, the city with the largest concentration of Basque outside of Basque Country Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota What is mtDNA genealogy? The DNA of the Mitochondria in your cells. Cell energy, cell growth, cell signaling, etc. mtDNA – At Conception • The Egg cell Mitochondria’s DNA remains the same after conception. • Male does not contribute to the mtDNA • Therefore Mitochondrial mtDNA is the same as one’s mother. Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, Linwood Township, Minnesota Four generation mtDNA line Sisters – Mother – Maternal Grandmother – Great-grandmother Jennie Mary Karjalainen b. Kent21 Randell March (c) 2012 1886, --- 2012 Siidastallan,parents from Kuusamo, Finland Linwood Township, Minnesota Isaac Abramson and Jennie Karjalainen wedding picture Isaac is from Northern Norway, Kvaen father and Saami mother from Haetta Kent Randell (c) 2012 --- 2012 Siidastallan, village.
    [Show full text]
  • 000 Euralex 2010 03 Plenary
    > State of the Art of the Lexicography of European Lesser Used or Non- State Languages anne tjerk popkema ‘The people who chronicle the life of our language (…) are called lexicographers’ (Martin Hardee, blogger in Cyberspace, 2006) 0 Introductory remarks 1 Language codification and language elaboration (‘Ausbau’) are key ingredients for raising a lesser used language to a level that is adequate for modern use.2 In dictionaries (as well as in grammars) a language’s written standard may be laid down, ‘codified’. 3 At the same time dictionaries make clear what lexical gaps remain or arise in a language. The filling of such gaps – part of language elaboration – will only gain wide acceptance when, in turn, it is codified in a dictionary itself. Thus, both prime categories of language development – codification and elaboration – are hats worn by the same head: the lexicographer’s. Bo Svensén begins the opening chapter of his recent handbook on lexicography by stating that ‘dictionaries are a cultural phenomenon. It is a commonplace to say that a dictionary is a product of the culture in which it has come into being; it is less so to say that it plays an important part in the development of that culture.’ 4 In the case of lesser used languages, language development may lead to (increased) use in domains that were formerly out of reach because of the dominance – for any number of reasons – of another language. In such instances, language development equals language emancipation. An emancipating language takes on new functions, enters new domains of society and is therefore in need of new terminology.
    [Show full text]
  • Herders' Congress
    Herders' Congress The oldest industry with the widest tracks We are now joining together in Inari for the 2ndWorld Another equally important part ofthis congress is the p- Reindeer Herders' Congress in the period of June 18-23, sibility of meeting each other. People living in a \zst area 200 1. Reindeer husbandry is one of the industries, which and working in a scattered industry need to learn to bow have survived longest and has made the widest tracks in each other. There is a possibility for us now to meet each the North. other and get acquainted, and in the congress pqyam rime The reindeer peoples are now gathering for the third time has been reserved for that purpose. We have been rrying and it is the second time that we are having a worldwide to arrange the program so that there will be a possibility reindeer congress. The first meeting was in 1993 in Trom- for each one of us to get acquainted with the 6eM of rese- so, Norway, with participants from 15 different reindeer arch in different reindeer regions as weU as aih the aut- peoples. It was then that the decision was made for estab- horities working with matters that concern reindeer hw- lishing the Association of World Reindeer Herders (WFU-I). bandry. The reindeer husbandry does not exis alone in its The second meeting took place in Nadym, in the central area, and it is necessary to cooperate with the adminima- reindeer herding area of Nenets in Yamal and it was there tion. that WRH officially was established in 1997.
    [Show full text]
  • Researching Less-Resourced Languages – the Digisami Corpus
    Researching Less-Resourced Languages – the DigiSami Corpus Kristiina Jokinen University of Helsinki, Finland and AIRC, AIST Tokyo Waterfront, Japan [email protected] Abstract Increased use of digital devices and data repositories has enabled a digital revolution in data collection and language research, and has also led to important activities supporting speech and language technology research for less-resourced languages. This paper describes the DigiSami project and its research results, focussing on spoken corpus collection and speech technology for the Fenno-Ugric language North Sami. The paper also discusses multifaceted questions on ethics and privacy related to data collection for less-resourced languages and indigenous communities. Keywords: corpus collection, under-resourced languages, North Sami with new technology applications. The main motivation 1. Introduction was to improve digital visibility and viability of the target languages, and to explore different choices for encouraging Several projects and events have increased research and maintaining the use of less-resourced languages in the activities for under-resourced languages during the past digitalized world. The goals of the DigiSami project are years. For instance, the DLDP-project (Digital Language discussed in Jokinen (2014) and Jokinen et al. (2017). Diversity Project) is to advance the sustainability of Europe’s regional and minority languages, while the Flare- The DigiSami project deals with the North Sami language net network and the LRE Map (Calzolari et al. 2012) have (Davvisámegiela) which belongs to the Fenno-Ugric had a big impact on sharing language resources and making language family and is one of the nine Sami languages speech corpora freely available.
    [Show full text]
  • Kusmenko: Einführung
    BERLINER BEITRÄGE ZUR SKANDINAVISTIK Titel/ Der samische Einfluss auf die skandinavischen Sprachen. title: Ein Beitrag zur skandinavischen Sprachgeschichte Autor(in)/ Jurij K. Kusmenko author: Kapitel/ »Einführung« chapter: In: Kusmenko, Jurij K.: Der samische Einfluss auf die skandinavischen Sprachen. Berlin: Nordeuropa-Institut, 2. durchgesehene Ausg., 2011 ISBN: 3-932406-25-7 978-3-932406-25-6 Reihe/ Berliner Beiträge zur Skandinavistik Bd. 10 series: ISSN: 0933-4009 Seiten/ 13–31 pages: Feste URL: [http://edoc.hu-berlin.de/....] © Copyright: Nordeuropa-Institut Berlin sowie der Autor. © Copyright: Department for Northern European Studies Berlin and the author. Einführung Nach dem Zerfall des Gemeingermanischen haben die daraus hervorge- gangenen Sprachen eine Reihe gemeinsamer phonologischer und gram- matischer Merkmale herausgebildet. In der Phonologie handelt es sich dabei um eine gleichartige prosodische und phonematische Hervorhe- bung des Wurzelmorphems, in Morphologie und Syntax um die Heraus- bildung einer festen Wortfolge, die Reduzierung des Kasus- und Genus- systems sowie die Entwicklung der neuen grammatischen Kategorien Bestimmtheit, Perfekt und Passiv. Die gesamte Geschichte der germani- schen Sprachen ist durch eine Entwicklung hin zum Analytismus geprägt. Wie die anderen germanischen Sprachen weisen auch die skandinavi- schen dafür mehrere Beispiele auf. Jene analytischen Merkmale, deren Verbreitungsrichtung wir verfolgen können – so z. B. die Hervorhebung des Wurzelmorphems (Quantitätsverschiebung) oder die Vereinfachung
    [Show full text]
  • A/HRC/18/35/Add.2
    United Nations A/HRC/18/35/Add.2 General Assembly Distr.: General 6 June 2011 Original: English Human Rights Council Eighteenth session Agenda item 3 Promotion and protection of all human rights, civil, political, economic, social and cultural rights, including the right to development Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples, James Anaya Addendum The situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland∗ Summary The present report, which was originally made public in an advanced unedited version on 12 January 2011, examines the human rights situation of the Sami people of Norway, Sweden and Finland. It is based in large part on information presented to the Special Rapporteur during a conference in Rovaniemi, Finland, from 14 to 16 April 2010 organized by the Sami Parliamentary Council. The conference gathered representatives of the Sami parliaments of Norway, Sweden and Finland, Government officials from each of these countries, and representatives of Sami non-governmental organizations. The Special Rapporteur is pleased that, overall, Norway, Sweden, and Finland each pay a high level of attention to indigenous issues, relative to other countries. In many respects, initiatives related to the Sami people in the Nordic countries set important examples for securing the rights of indigenous peoples. Among these initiatives is the cross-border effort to develop a Nordic Sami Convention. The Special Rapporteur notes the important work already achieved toward this end, and he welcomes the commitment on the part of the Nordic States and the Sami parliaments to recommence negotiations in 2011 toward adoption of the Convention.
    [Show full text]
  • D Artikel Sture Ureland
    P. Sture Ureland KONTAKTZONEN ZWISCHEN NORDGERMANISCH UND FINNO-UGRISCH Die Gewalt einer Sprache ist es nicht, daß sie das Fremde abweist, sondern daß sie es verschlingt. (W. Goethe, Maximen und Reflexionen) Einleitung Mit dem Abschluß der Verhandlungen über den Beitritt der drei skandi- navischen Länder zur Europäischen Union im März 1994 sind die poli- tischen Voraussetzungen dafür geschaffen, daß 23 Millionen Skandinavier (5,2 Mill. Dänen, 5 Mill. Finnländer, 4,3 Mill. Norweger und 8,6 Mill. Schweden) zu Mitbürgern einer Freihandelszone werden, die an Bevölkerung und Bruttosozialprodukt die größte der Welt sein wird. Die Ostsee, die im Zentrum dieses Gebietes liegt und die im Zentrum dieser Tagung steht, wird durch diese Erweiterung der EU in den Norden zu einem Binnenmeer einer Vielzahl von Sprachen und Völkern, die verschiedenen sprachlichen und ethnischen Ursprungs sind. Durch den Fall der Berliner Mauer und die Öffnung der Grenzen zu Rußland und zum Baltikum im Osten und zu Polen und Ostdeutschland im Süden sind neue Bedingungen geschaffen für einen politischen, ökonomischen und kulturellen Austausch, der vor wenigen Jahren noch kaum möglich gewesen wäre. Wissenschaftlich können wir uns auch darüber freuen, daß neue Inititativen zur Erforschung der Sprachen und Völker um die Ostsee aufgekommen sind. Ich denke an neu eingerichtete Lehrstühle (in Berlin und Mainz) und Forschungszentren und -projekte (in Uppsala und Groningen), die sich intensiv mit dem Thema "Ostsee" befassen. Deshalb möchte ich den Initiatoren zu dem Tagungsthema hier in Groningen gratulieren. Man kann in dem Programm auch sehen, daß die Kontaktperspektive in fast allen Vorträgen zum Tragen kommt, Kontakte sowohl in der Gegenwart als auch in der Vergangenheit.
    [Show full text]
  • Language Nests on the Move: the Case of Võro Pre-Primary Education in Estonia
    FIRE: Forum for International Research in Education Vol. 5, Iss. 3, 2019, pp. 29-48 LANGUAGE NESTS ON THE MOVE: THE CASE OF VÕRO PRE-PRIMARY EDUCATION IN ESTONIA Kara D. Brown1 University of South Carolina, USA Mariko Faster University of Tartu and Võro Institute, Estonia Abstract This article considers the circuitous route of knowledge exchange from South (New Zealand)-to North (Finland)-to regional South (Estonia) by examining the development of Võro language nests (keelepesä) in Estonia. Language nests reflect the global nature of educational knowledge exchange as well as the importance of networks of language- researchers and activists in this policy inspiration. Estonia is a fascinating case for understanding the international spread and local development of the language-nest approach in a post-Socialist context. The authors draw on concepts of policy borrowing and diffusion and the “grammar of schooling” to explore the spread of the language nest approach and its appropriation in Estonia. In particular, the article explores (1) the ways the language nest strategy emerged as an approach to early childhood language learning that “stuck” in Estonia, and (2) the factors that facilitated and frustrated the adoption and adaptation of the language nest in southeastern Estonia. The authors conclude that the take-up of this global approach to non-dominant language preservation in Estonia offers key lessons about local adaptation, including the possibility of borrowing, and the limits of program dispersion globally. Keywords: language policy, immersion, language nests, Estonia, policy borrowing Introduction Linguists predict that 90% of the world’s seven thousand languages will become extinct during the next century (Crystal, 2014).
    [Show full text]
  • The Health of the Finnish Sami in Light of Mortality and Cancer Pattern
    University of Helsinki, Faculty of Medicine Department of Public Health THE HEALTH OF THE FINNISH SAMI IN LIGHT OF MORTALITY AND CANCER PATTERN Leena Soininen ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Medicine, University of Helsinki, for public examination in the Auditorium K 171 of the Department of Psychologicum, Siltavuorenpenger 1 B, Helsinki, on 27th May 2015, at 12 o’clock noon. Helsinki 2015 Supervisors: Eero Pukkala Professor in Epidemiology Director of Statistics Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological Cancer Research Finland Helena Mussalo-Rauhamaa Ph D, MD, Adjunct professor Department of Public Health University of Helsinki Finland Reviewers: Simo Näyhä Professor emeritus Adjunct Professor in Public Health University of Oulu Center for Environmental and Respiratory Health Research University of Oulu Timo Sahi Ph D, MD, Adjunct Professor Department of Public Health University of Helsinki Finland Opponent: Arja Rautio Research professor Centre for Arctic Medicine Thule Institute University of Oulu DISSERTATIONES SCHOLAE DOCTORALIS AD SANITATEM INVESTIGANDAM UNIVERSITATIS HELSINKIENSIS ISBN 978-951-51-1111-1 (pbk.) ISBN 978-951-51-1118-2 (PDF) ISSN 2342-3161 (print) ISSN 2342-317X (online) Helsinki University Print Helsinki 2015 LIST OF ORIGINAL PUBLICATIONS: I Soininen L, Pukkala E. Mortality of the Sami in Northern Finland 1979–2005. International Journal of Circumpolar Health 2008;67:43-55. II Soininen L, Järvinen S, Pukkala E. Cancer incidence among Sami in Northern Finland, 1979–1998. International Journal of Cancer 2002;100:342-6. III Hassler S, Soininen L, Sjölander P, Pukkala E. Cancer among the Sami – a review on the Norwegian, Swedish and Finnish Sami Populations.
    [Show full text]
  • Words and Varieties. Lexical Variation in Saami Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 269 Mémoires De La Société Finno-Ougrienne
    Words and Varieties Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia Mémoires de la Société Finno-Ougrienne ᆁ 269 ᆁ Håkan Rydving Words and Varieties Lexical Variation in Saami Société Finno-Ougrienne Helsinki 2013 Håkan Rydving: Words and Varieties. Lexical Variation in Saami Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 269 Mémoires de la Société Finno-Ougrienne Copyright © 2013 Suomalais-Ugrilainen Seura — Société Finno-Ougrienne — Finno-Ugrian Society & the author ISBN 978-952-5667-49-3 (print) MÉMOIRES DE LA SOCIÉTÉ FINNO-OUGRIENNE ISBN 978-952-56-67-50-9 (online) SUOMALAIS-UGRILAISEN SEURAN TOIMITUKSIA ISSN 0355-0230 Editor-in-chief Riho Grünthal (Helsinki) Vammalan Kirjapaino Oy Editorial board Sastamala 2013 Marianne Bakró-Nagy (Szeged), Márta Csepregi (Budapest), Ulla-Maija Forsberg (Helsinki), Kaisa Häkkinen (Turku), Orders — Tilaukset Gerson Klumpp (Tartu), Johanna Laakso (Wien), Tiedekirja Lars-Gunnar Larsson (Uppsala), Kirkkokatu 14 Matti Miestamo (Stockholm), FI-00170 Helsinki Sirkka Saarinen (Turku), www.tiedekirja.fi Elena Skribnik (München), Trond Trosterud (Tromsø), [email protected] Berhard Wälchli (Stockholm), FAX +358 9 635 017 Jussi Ylikoski (Kautokeino) In memory of my mother and father, Maja & Tore Rydving, both teachers Contents List of figures, maps, tables, and dialect overviews ............................................... 9 Note on orthographies, place names, and quotations ........................................... 15 Preface .................................................................................................................
    [Show full text]
  • Official Status for Indigenous Minority Languages: Does It Help? Jeanne Mcgill ([email protected]) Indiana University
    Official Status for Indigenous Minority Languages: Does It Help? Jeanne McGill ([email protected]) Indiana University KEYWORDS ABSTRACT Language In the 1990s, Inuktitut in Canada, nine non-colonial languages in revitalization; South Africa, and the Sami languages in Nordic nations received Official status official recognition from their governments. Several decades later, this paper explores what effect official status (OS) has had on revitalizing these languages through a review of the literature. It approaches OS as part of language planning and policy from a historical-structural perspective (McCarty & Warhol, 2011), arguing against what May (2005) terms resigned language realism. It examines these case studies for evidence that the languages’ positions within society have improved since gaining OS. Cooper (2007) and Minogue (2017) show that Inuktitut is declining and has not taken over expected domains of government and education. Evidence from South Africa suggests that giving OS to nine non-colonial indigenous languages was symbolic, as English continues to advance in many domains, despite being the native language of less than 10% of the population (Alexander, 2001). Although Norway, Sweden, and Finland have strengthened protection of Sami, the languages continue to lose domains and speakers (Pietikäinen et al., 2010). The paper concludes that while OS does not seem to provide much protection, culturally appropriate education in the minority language is imperative to maintain and revitalize these languages. 1. INTRODUCTION: Languages are disappearing rapidly. Ethnologue (2020) estimates that 41% of the world’s languages are endangered, just under 3000. Many of those are expected to no longer be actively spoken by the end of the century.
    [Show full text]
  • Digisami and Digital Natives: Interaction Technology for the North Sami Language
    DigiSami and Digital Natives: Interaction Technology for the North Sami Language Kristiina Jokinen1;2, Katri Hiovain1, Niklas Laxstr¨om1, and Ilona Rauhala1 and Graham Wilcock1 1 University of Helsinki, Helsinki, Finland [email protected] 2 University of Tartu, Estonia Abstract. The DigiSami project operates in the general context of re- vitalisation of endangered languages, and focuses on the digital visibility and viability of the North Sami language in particular. The goal is to develop technological tools and resources that can be used for speech and language processing and for experimenting with interactive appli- cations. Here we propose an interactive talking robot application as a means to reach these goals, and present preliminary analyses of a spoken North Sami conversational corpus as a starting point for supporting in- teraction studies. These are first steps in the development of SamiTalk, a Sami-speaking robot application which will allow North Sami speakers to interact with digital resources using their own language. The on-going work addresses the challenges of the digital revolution by showing that multilingual technology can be applied to small languages with promising results. Keywords: language revitalisation · digital resources · interaction technology 1 Introduction The digital revolution has made a dramatic impact on nearly all aspects of society. Global economics, technology and politics produce interdependence of countries world-wide, while everyday life is drastically changed by a media-rich environment where communication technology brings people speaking different languages together in new ways. New genres of discourse emerge through so- cial media platforms and applications, collaboratively edited content, and user- generated online materials.
    [Show full text]