Pohjanmaa-Hanke Projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS- JA

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pohjanmaa-Hanke Projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS- JA 1 Pohjanmaa•hanke projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS• JA PÄIHDEONGELMIA EHKÄISEVIÄ HANKKEITA ETELÄ•POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI•POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEILLA Kolmen sairaanhoitopiirin alueella • Pohjanmaa•hanke • Pohjalaiset masennustalkoot •hanke • SOSVISIO•HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) • Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA) Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alue Kannata Lasta –yläasteikäisten nuorten tukihanke • Seinäjoki ja Nurmo (Pelastakaa Lapset ry) • nuorten syrjäytymisriskin syntymisen ennaltaehkäisy Lapsiperheiden moniammatillinen terveyttä edistävä tukeminen – uuden toimintamallin kehittäminen, kokeilu ja arviointi • Seinäjoen seudun terveysyhtymä • uuden lastenneuvolaoppaan konkretisoiminen käytännön työhön Son kaikki kotia päin – Ikäkeskuksen kehittämishanke • Seinäjoki • ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75•vuotiaille Huumetyön kehittämisprojekti • Seinäjoki SAUHU• Seinäjoen alueellisten hyvinvointiulottuvuuksien kehittämishanke • Seinäjoen kaupunki, Länsi•Suomen HYVE•hanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu • hyvinvointia koskevan tutkimustiedon jalostaminen 2 Asumisneuvontaprojekti • Seinäjoki (Lakeuden Mielenterveysseura) • mielenterveysongelmaisten asumisen tukeminen Terveys 2015 Kuusiokuntiin –hanke • Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Lehtimäki ja Soini Kuusiokuntalaisten terveys ja hyvinvointi; terveyserojen kaventaminen kaikissa kuntien poliitikoissa • Seinäjoen ammattikorkeakoulu Varpunen –projekti • Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Töysä ja Ähtäri • lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Työn kehittäminen ja koulutus • Kuusiokunnat • lasten ja perheiden kanssa työskentelevien valmiuksien kehittäminen kohtaamaan ja puuttumaan varhaisessa vaiheessa perheiden vaikeisiin tilanteisiin Varhaista tukea perheelle • Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini ja Ähtäri Liikuntakipinän iskostaminen • Lehtimäki • terveellisten elämäntapojen iskostaminen sekä elämänlaadun kohentaminen hyvän mielen ja kunnon ansiosta Soininhoikka • hyvinvointiohjelma soinilaisille Kotiapua lapsiperheille • Ähtäri (Kumppanuusosuuskunta) • helpotetaan lapsiperheiden arkea ja lisätään hyvinvointia Hyvinvointiyhteistyön kehittämishanke • Ähtäri (Kumppanuusosuuskunta) • organisoidaan eri yhdistysten hyvinvointipalvelujen tarjontaa Sivukylien ja palvelutalon asuntoalueen ikäihmisten aktivointi liikkumaan • Alavus • ikäihmisten syrjäytymis• ja yksinäisyysriskin vähentäminen 3 Virkeä mieli –hanke • Töysä • vanhusten mielenterveysongelmien ehkäisy vapaaehtoistyön avulla Omaishoitajuuden elämänkaari ja palveluohjaus –projekti • Töysä Kaks´fooninkinen • Lapuan ja Kauhavan alue (E•P:n shp) • luovia taidetoimintoja mielenterveysongelmista kärsiville Härmänmaan ja Kortesjärven vammaispalvelujen kehittämishanke • Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Lapua ja Ylihärmä Tuumasta toimeen – lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen • Ylihärmä (MLL) • yhteistyöverkoston luominen lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja tukemiseksi Bottom up • Härmänmaa, Kuusiokunnat ja Suupohja • nuorten arkielämän taitojen oppiminen ja selviytyminen ongelmatilanteissa työmarkkinoilla • nuorten syrjäytymisen ehkäisy Järviseudun perhetyön keskus•hanke (SONet BOTNIA) • Alajärvi, Evijärvi, Lappajävi ja Vimpeli • varhaisen puuttumisen resurssien lisääminen ja mallitus Päihdeongelmaisten työllistymistä ja elämänhallintaa tukeva projekti • Lapuan Sininauha ry KAN•hoitomallin kehittämisprojekti päihdetaustaisille vangeille • Kristillinen alkoholisti ja narkomaanityö (Kortesjärvi) Päihteettömien elämäntapojen kehittämisprojekti • Kristillinen alkoholisti ja narkomaanityö (Kortesjärvi) Asumisen tukitoimien kehittämisprojekti (Kastanja) • Kauhavan Sininauhayhdistys ry • raittius• ja päihdetyön edistämistä 4 Tuetun asumisen käynnistäminen päihdeongelmaisille • Suupohjan alue • kohderyhmänä syrjäytymisuhan alla olevat tai jo syrjäytyneet päihdeongelmaiset Yksityinen ja 3. sektori osana seudullisia hoivapalveluja – esiselvitys • Suupohjan alue • luodaan toimintamalli alueen hoivapalveluyrittäjien, järjestöjen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyölle Suupohjan palveluportit – hyvinvoinnin sisällöntuotantohanke • Suupohjan alue • luodaan toimintoja, jotka edistävät yrittäjyyttä, yhteistyötä, palvelutuotantoa ja –saatavuutta sekä kansalaisten osallisuutta Nuorten Suupohja – esiselvityshanke • Suupohjan alue • nuorisohankkeista saatujen kokemusten soveltaminen Suupohjan alueella Laadukas ja osaava Suupohja • Suupohjan seutukunta • sosiaali• ja terveydenhuoltohenkilöstön kehittämishanke Niskalenkki – tiukka ote päihteisiin • Ilmajoki • lasten, nuorten ja perheiden perusturvallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen Jaakko Ilkka –hanke • Etappi•ryhmä ry • tavoitteena koulun, kodin, nuorisotoimen, yhteisöjen, yritysten ja kunnassa toimivan lastensuojeluyksikön välisen yhteistyön avulla lisätä yhteisvastuullista toimintaa nuorten häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi Omavoima • Kurikka (Kurikan Setlementti ry) • luodaan toimintamalli eläkeläisten omavoimaiselle osallistumiselle nuorempien polvien elämään ja kulttuuri• ja harrastustoiminnalle 5 Lemmikkivierailijat • Isokyrö • hyvinvointia vanhuksille ja hoitokodeissa asuville lemmikkivierailujen avulla Vireyttä maalle • voidaan toteuttaa osin myös Pohjanmaa TE•keskuksen alueella • tavoitteena parantaa maaseudun väestön henkistä ja fyysistä jaksamista Omaishoitajan ja hoidettavan tukiprojekti – OHHOIJAA (SONet BOTNIA) • Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki, Kurikka, Ylistaro, Jalasjärvi, Lapua, Kauhava, Alahärmä ja Ylihärmä Etelä•Pohjanmaan terveyttä edistävät seutukunnan – Järviseudun pilottihanke • Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Psykologia 2000•hanke • Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • mielenterveyden edistämisen kehittämis• ja tutkimushanke Avioero ja depressio • Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • tutkimushanke Perheiden tukeminen elämänkulun eri vaiheissa • Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • tutkimushanke Etelä•Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys • useita mielenterveyskuntoutujien ja moniongelmaisten työllistämishankkeita Hyvinvointia kulttuurista • Etelä•Pohjanmaan liitto • kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyden hyödyntämistä Hyvinvointipalveluita yhteistyöllä • Etelä•Pohjanmaan liitto 6 Vaasan sairaanhoitopiirin alue Utbildning av kursledare för förstähjälpkurser i psykisk hälsä • Vaasan sairaanhoitopiiri Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (VARTU•toiminta) • Vaasa VÄYLÄ –hanke (SONet BOTNIA) • Vaasa • lasten ja nuorten kiirrellisten huostaanottojen ehkäisy Syrjäytymisvaarassa olevien äitien ja lasten auttaminen • Vaasa (Vaasan setlementtiyhdistys) Maahanmuuttajaperheiden syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen (Casa Verde –projekti) • Vaasa Itua elämään • Vaasanseutu • taitoja ja mahdollisuuksia elämänlaadun parantamiseen nuorille Yhteinen vanhemmuus – kehittämisprojekti • Vaasa sekä Ilmajoki ja Nurmo (E•P:n shp) Syömishäiriöpoliklinikka • Pietarsaari • nuoret ja nuoret aikuiset Människan i centrum • Psykosociala Föreningen Rågblomman • tukihenkilötoiminnan kehittäminen psyykkisesti sairaita ja heidän omaisiaan varten Perhe•energiaa –hanke • Laihia (MLL) • lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen Ipanaenergiaa –hanke • Laihia (MLL) • vanhemmuutta tukevien uusien toimintamallien luominen 7 Projektet Fyrklövern / Neliapila –hanke • Närpiö, Karijoki, Kaskinen ja Kristiinankaupunki Connecting Sulubaa med barn och unga • Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, Larsmo och Kronoby Jupiter•säätiö • monenlaisia toimia vaikeasti työllistyville Keski•Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alue Hyvinvoinnin alueellisten tukiverkostojen tutkimus• ja kehittämisprojekti Uudellamaalla ja Länsi•Suomessa • Helsinki, Kokkola ja Seinäjoki Perhe on paras –hanke • Halsua ja Ullava • syrjäytymisvaarassa olevien perheiden ja niiden jäsenten tukeminen Yhteistyön paikka • Kaustinen • ehkäisevän päihdetyön toimintamalli Selvää Lampin luomoa • Toholampi • ehkäisevän päihdetyön malli Lestijärven, Perhon ja Toholammin kuntien sosiaali• ja terveydenhuollon seudullisen palvelumallin palvelumallin kehittäminen Nuorten pyörät pyörimään • Kälviä Omaishoitajan jaksaminen tukeminen (Ohjat•projekti) • Veteli PIDÄ KIINNI –projekti • Kokkola • sikiövaurioiden ehkäisy äidin päihteettömyyttä tukemalla 8 Uupuneiden omaishoitajien jaksamisen tukeminen sijaishoitajatoiminnan avulla • Kokkola Raittiustyön ja päihdehuollon edistämishankkeet • Ventuskartano ry, Kokkola Kokkotyösäätiö • useita työllistämishankkeita.
Recommended publications
  • Etelä-Pohjanmaa
    ETELÄ-POHJANMAA 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema 108. Luopajärven viljelylakeus 109. Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema 110. Lapuan Alajoen peltolakeus 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat 112. Ähtärin reitin maisemat 113. Lehtimäen mäkiasutus 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat Kuva: Tapio Heikkilä 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema Hyypänjokilaakson edustava kulttuurimaisema sijaitsee Hyypänjoen kapeahkossa ja jyrkkäpiirtei- sessä laaksossa. Alue on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Hyypänjokilaakso, 1995) ja sinne on perustettu luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue vuonna 2009. Valtakunnalli- sesti arvokkaan maisema-alueen rajausta on inventointien perusteella typistetty pohjoisessa Kau- hajoen taajaman tuntumassa ja jatkettu etelässä Kauhajärvelle saakka. Maakunta Etelä-Pohjanmaa Kunta Kauhajoki Maisemamaakunta Pohjanmaa Maisemaseutu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutu Pinta-ala 4 507 ha, josta kosteikkoja ja avointa suota: 94 ha maatalousalueita: 2 414 ha metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita: 1 705 ha rakennettuja alueita: 329 ha vesialueita: 38 ha 1 Luonnonpiirteet Hyypänjokilaakson maisema-alue sijaitsee 3–4 kilometriä leveässä, pohjoisesta etelään kulkevassa ruhje- laaksossa. Kallioperältään alue kuuluu Keski-Suomen syväkivialueeseen, ja sen tunnusomaisin kivilaji on graniitti. Maisema-alueen pintamaalajit ovat suureksi osaksi lajittuneita ja ne sijaitsevat jokilaaksossa ker- rosmaisesti. Laakson viljelyalueiden alla on paksuja silttikerrostumia sekä paikoittaisia savialueita. Aivan jokirannassa
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected]
    Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected] Hyllykallio Puskala Pauli 0400-669747 [email protected] Jalasjärvi Pääsarjatuomarit Mäki-Jaskari Jukka 044-5210609 [email protected] Nurmo Uusi-Pohjola Heikki 040-7419058 [email protected] Kurikka Välimäki Pasi 040-5793637 [email protected] Laihia I-luokan tuomarit Salomäki Hannu 050-5287722 [email protected] Lapua II-luokan tuomarit Ahola-Olli Kai 050-5905529 [email protected] Alajärvi Erkinheimo Mika 040-5615230 [email protected] Härmä Haavisto Harri 0500-808601 [email protected] Seinäjoki Haavisto Jami 050-9189158 [email protected] Seinäjoki Kytömäki Arto 044-2023011 [email protected] Isojoki Mantere Keijo 0500-245024 [email protected] Seinäjoki Tala Kai 040-9610594 [email protected] Laihia III-luokan tuomarit ja NT Joki Raili 040-5878520 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Esa 040-7527977 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Teemu 045-2349123 [email protected] Seinäjoki Kinnari Tapio 050-3016530 [email protected] Laihia Kuusento Jukka 040-7225734 Mieto Lahti Juhani 0500-650322 [email protected] Kortesjärvi Larikka Tiina 050-5346491 [email protected] Laihia Latukka Sonja 0500-548782 [email protected] Nurmo Latukka Taito 0500-548782 [email protected] Nurmo Leppälä Tapani 040-5672006 [email protected] Vaasa Marjakangas Annika 040-3559706 [email protected] Ilmajoki Myllyniemi Reino 050-4018074 [email protected] Seinäjoki Mäkinen Risto 050-5555166 [email protected]
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Harjoittelijoiden Terveiset 2019
    Kuulumisia kesän vieraslaji- ja eroosioharjoittelusta Aktuellt från sommarens praktik om främmande arter och erosion Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Delegationen för Kyro älvs möte Keto Katriina, översättning: Bonde Anna 24.9.2019 Sisältö / Innehållet . 1) Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja - torjunta – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Opas eroosion torjunnasta – Katriina Keto . 1) Information om främmande arter och bekämpning av främmande arter i Kyro älvs avrinningsområde – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Guide om förebyggande av erosion – Katriina Keto 2 Keto Katriina 3 Keto Katriina Vieraslajitiedottamisen tavoitteet Målsättningar med uppgiften att informera om främmande arter . Lisätä ja levittää tietoa haitallisista vieraslajikasveista Kyrönjoen alueella . Herättää huomiota ja keskustelua vieraslajiasioista . Tarjota neuvontaa vieraslajeihin liittyen . Järjestää torjuntatalkoita alueen asukkaille ja aktivoida heitä omatoimiseen torjuntatyöhön . Öka och sprida information om skadliga främmande växtarter i Kyro älvs område . Väcka uppmärksamhet och diskussion om frågor gällande främmande arter . Erbjuda rådgivning gällande främmande arter . Arrangera bekämpningstalko för områdets bosättning och aktivera dem att utföra bekämpningsarbete på egen hand 4 Keto Katriina Tiedotustyö Informationsspridning . Tiedotustyö keskittyi neljään lajiin: kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket ja komealupiini . Tiedotustyö toteutettiin käyttämällä monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia – Sosiaalinen media: EPOELY Facebook, Twitter ja Instagram
    [Show full text]
  • The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: the Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-Regions
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Authors’ copy - for citation, please use the original: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. 1998. The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions. European Planning Studies. 6(5) 505-524. Markku Sotarauta & Reija Linnamaa The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions ABSTRACT Theoretically this paper is based on soft strategy (communicative strategic planning) that balances different sides of policy-making, i.e. its instrumental, social, communicative and processual aspects. The main starting point in this article is that the solutions to many of the contemporary social and environmental problems on the one hand and success in economic competition on the other hand may not be found as directly as earlier believed in a search for correct answers, design of creative intended strategies or appealing visions. Instead of these means the solutions may be found in the quality of the communicative processes of decision- making, policy-making, co-operation, knowledge creation etc. Empirically this paper focuses on the analyses of the quality of policy processes in two Finnish sub-regions outside the capital region, i.e. the sub-regions of Oulu and Seinänaapurit. First, the Finnish multi-level regional policy-making is described by programming procedures, second, the communicative strategic planning based theoretical framework is set, third, criteria for the analysis of the quality of policy process are created, fourth, such important analytical dimensions as information flow between key-actors, surplus value brought by each actor, commitment, touching-points between strategies, learning, forums, trust and responsibility are briefly analysed in the context of case sub-regions.
    [Show full text]
  • Niskalenkkiä, Ristivyöstä Vasti Harrastaneet Lajia Kou- Puhumattakaan
    Suomen Painiliiton 100-vuotisjuhlalehti ŠkodaOctavia Combi 4X4 OTA PAIKKASI KELIEN KUNINKAANA Suomen teillä sää on mitä on - onneksi auton voi valita. Uusi Škoda Octavia Combi 4X4 on kuin suunniteltu meidän olosuhteisiimme: Haldex-nelivetojärjestelmä takaa ihanteellisen vetosuhteen, ESP-ajonvakautus maksimoi tieturvallisuuden ja korotettu maavara ylittää tuoreen lumipeitteen. Tervetuloa kelien kuninkaaksi. Moottorivaihtoehdot: 2.0 FSI / 110 kW ja 1.9 TDI PD / 77 kW ŠkodaOctavia Combi 4X4 alk. 33 290 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) ŠkodaOctavia alk. 21 990 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) Yhdistetty EU-kulutus ja CO2–päästöt: 5,0-8,4 l/100 km, 135-202 CO2 g/km Myynti: Škoda-jälleenmyyjät kautta maan, vuokraus Avis Maahantuonti: www.skoda.fi PUHEENJOHTAJISTO vielä ole täysin jääneet junasta – niin istumme junan vii- meisissä vaunuissa. Lajien lisääntymisestä ja panostuk- semme rajallisuudesta huolimatta oletamme ja toivom- me jopa edellytämme urheilijoidemme menestyvän jat- kuvasti arvokisoissa. Meidän olisi korkea aika pysäh- tyä miettimään asioita perusteellisesti aina urheilun ja aivan erityisesti huippu-urheilun pyhänä pidettyjä or- ganisaatiorakenteita ja panostuksia myöten. Mallia tu- lisi ottaa yritysmaailmasta ja pyrkiä määrittelemään Yrjö Tuokko ensin realistiset tavoitteet ja sitten resurssit ja keinot, Puheenjohtaja joilla tavoitteet saavutetaan taikka urheilusta puhutta- Suomen Painiliitto essa mieluummin päinvastoin. Resurssien ollessa rajoit- tava tekijä tavoitteet tulisi priorisoida olemassa ja käy- tettävissä
    [Show full text]
  • The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan
    In Silence We Remember: The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan A Thesis Submitted to the College of Graduate Studies and Research in Partial Fulfillment of the Requirements for the Degree of Master of Arts in the Department of Archaeology and Anthropology University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan By Verna Elinor Gallén © Copyright Verna Elinor Gallén, June 2012. All rights reserved. PERMISSION TO USE In presenting this thesis in partial fulfillment of the requirements for a Postgraduate degree from the University of Saskatchewan, I agree that the Libraries of this University may make it freely available for inspection. I further agree that permission for copying of this thesis in any manner, in whole or in part, for scholarly purposes may be granted by the professor or professors who supervised my thesis work or, in their absence, by the Head of the Department or the Dean of the College in which my thesis work was done. It is understood that any copying, publication, or use of this thesis or parts thereof for financial gain shall not be allowed without my written permission. It is also understood that due recognition shall be given to me and to the University of Saskatchewan in any scholarly use which may be made of any material in my thesis. Requests for permission to copy or to make other use of material in this thesis in whole or part should be addressed to: Department Head Department of Archaeology and Anthropology 55 Campus Drive University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan S7N 5B1 i ABSTRACT Above-ground archaeological techniques are used to study six Finnish cemeteries in Saskatchewan as a material record of the way that Finnish immigrants saw themselves – individually, collectively, and within the larger society.
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Seinajoen Kartta-Alueen Kalliopera
    WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti Seinajoen kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki, map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1991 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 2222 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 2222 Hannu Makitie ja Seppo I . Lahti SEINAJOEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary: Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1991 Makitie, Hannu & Lahti, Seppo I . 1991 . Seinajoen kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area . Geological Map of Finland 1 : 100 000. Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, sheet 2222 Seinajoki, 60 pages, 27 figures and 7 tables . The map sheet covers an area in western Finland, occupied by the town of Seinajoki and its surroundings . The bedrock in the area belongs to the Early Proterozoic Svecofennian schist belt, which is intruded by orogenic granitoids . The main rocks are epiclastic mica schists, mica gneisses, metagraywackes and veined gneisses . Depending on the metamorphic stage, the metapelites contain andalusite, sillimanite, cordierite and garnet porphyroblasts, and the rocks are locally migmatitic . The mica content in the schists and gneisses varies, some of the schists being relatively poor in the mineral . In places, the primary sedimentary textures of the metagraywackes are rather well preserved . The few metavolcanics present consist of deformed tholeiitic pillow lavas, amphibolites and intermediate tuffites .
    [Show full text]
  • Finlands Lions-Förbund F-Distrikts Verksamhetsplan 2020-2021
    Finlands Lions-förbund F-distrikts verksamhetsplan 2020-2021 Tack till alla tidigare distriktsguvernörer, och särskilt till den nuvarande distriktsguvernören, Thorolf Westerlund, för ditt stora stöd. Denna verksamhetsplan har slutförts under dagar då hela världen har varit tvungen att vakna upp till en tid då allt stannar. Allt som återstår är värdet av att ta hand om varandra. Skulle du plantera ett träd i skuggan där du själv aldrig kunde sitta? Vasa 18.3.2020 Raimo Sillanpää – Osjälvisk service Syftet med verksamhetsplanen är att kommunicera entusiastiskt, engagerande med motivation att arbeta med Lions. Samtidigt behövs det stöd för nya och gamla medlemmar i klubbar, zoner och distrikt, att agera i enlighet med allmänt överenskomna värden. Åtgärder Lions ger nytt innehåll till liv, nya vänner, möjligheter till självförbättring och internationalisering. Bistånd ges genom meningsfulla hjälpinsatser och serviceprojekt samt insamling. Intäkterna från våra insamlare går oavkortade ut till välgörenhet. Målet med Lions Clubs International Foundation, LCIFs LCI Forward-program, är att tredubbla vår påverkan globalt genom att förbättra livet för minst 200 miljoner människor varje år genom att utöka humanitär service. LCI Forwards globala serviceområden inkluderar hunger, syn, miljö, diabetes och barncancer. Lions-organisationen i ett nötskal. Lions grundades av Melvin Jones i Amerika 1917. Den första finska klubben grundades 1950. Lions har mer än 48 000 klubbar, 1,4 miljoner medlemmar och tjänar mer än 200 länder. Finland är det fjärde största lejonlandet i Europa och det 13: e största i världen. I Finland finns det cirka 21 000 medlemmar i nästan 900 klubbar. 21,3% av dem är kvinnor. Lions har sina egna ungdomsaktiviteter i Leo klubbar, där Leos i åldrarna 12 till 35 tjänar till att glädja sina omgivningar genom en mängd aktiviteter och hjälp.
    [Show full text]