DOCSLIB.ORG

Päihteet Ja Päihdepalvelut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Päihteet Ja Päihdepalvelut PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Keski•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat 2. PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2.1 Alkoholi 5 Anniskelu ja vähittäismyynti 5 Alkoholin aiheuttamat taudit, tapaturmat ja myrkytykset 6 Itsemurhat 6 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely 6 Liikennerikokset; rattijuopumus, huumaantuneena ajo 7 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 7 Perheväkivaltailmoitukset 8 2.2 Huumeet 8 Hiv• kertymä 8 C•hepatiitti 9 B• hepatiitti 9 A•hepatiitti 9 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset 9 Huumausainerikokset 10 14•17• vuotiaiden huumausainerikokset 10 1. PÄIHDEPALVELUT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 3.1 Etelä•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut 11 Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) 11 A•klinikka (Seinäjoki) 12 Nuorisoasema Steissi( Seinäjoki) 12 Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) 12 Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut/ A•klinikka 12 Minnesota (Lapua) 12 Kan•koti (Kortesjärvi) 13 Seinäjoen kontaktikoti 14 Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) 14 Päiväkeskus Majakka (Kauhava) 14 Päiväkeskus Myötätuuli(Lapua) 14 2 3.2 Keski•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito 14 Terveysneuvontapiste Vaihtari 15 A•klinikka (Kokkola) 15 Nuotta (Kokkola) 15 Työplus (Kokkola) 15 Perhe• ja päihdeklinikka (Veteli) 16 Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) 16 Ensikoti Iida (Kokkola) 16 Ventuskartano (Kokkola) 16 Ventuskartano ry/ Avopalvelu 17 Isojärven palvelutalo 17 Seetri•koti 17 3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) 18 Terveysneuvontapiste Tipsi (Vaasa) 19 Nuorisoasema Klaara (Vaasa) 19 A•neuvola (Vaasa) 19 Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) 19 Päiväkeskus (Vaasa) 20 Silmukoti (Vaasa) 20 Tukiasunnot (Vaasa) 20 A•klinikka (Pietarsaari) 20 Pixnekliniken (Malax) 21 Tolvis• hoitokoti (Maalahti) 21 Solhem• hoitokoti (Uusikaarlepyy) 21 Samaria•koti (Pirttikylä) 21 4. PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET Nettokustannukset 22 Päihdesairauksien hoitojaksot 15• 24 –vuotiaat Päihteiden vuoksi saraalaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 15• 24•vuotiaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 25• 65 –vuotiaat 22 Päihdehuollon avopalvelun asiakkaat 23 Päihdehuollon laitoksissa olleet 15•24 –vuotiaat 23 Päihdehuollon laitoksissa olleet 25•65 –vuotiaat 23 Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaat 23 5. PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS 24 LIITTEET LÄHTEET 3 1 ALUE Etelä•Pohjanmaan maakunta Etelä•Pohjanmaa on 26 kunnasta muodostuva 195 000 asukkaan maakunta. Työikäisten osuus väestöstä ( 63,5 %/2004) on pienin koko maassa. Työttömyysaste on 9,7% (1/2006) Maakunnassa seutukuntia on kuusi; Järviseutu, Härmänmaa, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutukunta, Eteläiset Seinänaapurit ja Suupohja. Maakunta on kuulu erityisesti yrittäjyydestään ja viljavasta maaseudusta. Järviseudun muodostavat: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi. Härmänmaassa ovat: Alahärmä, Kauhava, Ylihärmä ja Lapua. Kuusiokunnat ovat Alavus, Kuortane, Töysä, Ahtäri, Soini ja Lehitmäki. Seinäjoen seutukunta muodostuu Ilmajoesta, Jalasjärvestä, Kurikasta, Nurmosta, Perä•Seinäjoesta, Seinäjoesta ja Ylistrarosta. Suupohjassa jäseninä ovat Jurva, Isojoki, Kauhajoki ja Teuva. Keski•Pohjanmaan maakunta Keski•Pohjanmaan maakunta muodostuu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista, sekä Osajäsenkunnista. Kokkolan seutukunnassa ovat Kokkola, Himanka, Kannus, Kälviä ja Lohtaja. Kaustisen seutukunnassa ovat Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Himanka, Ullava ja Veteli. Osajäseniä ovat Kruunupyy, Kalajoki ja Sievi. Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa on asukkaita yhteensä 70 654. Työttömyysaste maakunnassa on 10,8% (1/2006%) Menneinä vuosisatoina tervanpoltto, kauppa ja laivanrakennus toivat alueelle vaurautta, osaamista ja tilaisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen muun Pohjolan ja Euroopan kanssa. Tämän päivän menestyksen varmistavat maakunnan hyvät sisäiset ja ulkoiset yhteydet: tehokkaat satamat, lentokenttä ja kolme valtatietä, korkealuokkaiset tietoyhteydet sekä seutukuntien verkot. Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta muodostuu 174.000 asukkaan alueesta, kunnista joista suurin osa on ruotsinkielisiä. Työttömyysaste on 7,6% (1/2006) Maakunnan kuntia ovat Isokyrö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ,Vaasa,Vähäkyrö ja Vöyri. Leimallista alueelle on läheisyys mereen ja läheiset kontaktit naapurimaihin; 53 % asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. 4 Kulttuuria leimaa yrittäjyys, vahva kiinnostus kotiseutuun ja monet yhdistystoiminnat. 70% Suomessa tuotetuista tomaateista tulee Pohjanmaan maakunnan alueelta. 1 PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT ALUEELLA 2.1 Alkoholi Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä• ja Keski•Pohjanmaalla, sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä•Pohjanmaalla 6,3, Keski•Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Anniskelu ja vähittäismyynti kolmen maakunnan alueella vuonna 2004 Anniskeluluvat vuonna 2004 A•luvat B•luvat C• luvat lkm asp lkm asp lkm asp E•Pohjanmaa 121 68.744 7 605 133 15. 658 K•Pohjanmaa 55 21. 076 4 303 46 5.331 Pohjanmaa 132 51.073 11 1.586 125 14.195 Vähittäismyyntiluvat vuonna 2004 Alko Luovutusp. C•luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm E•Pohjanmaa 15 9 319 2 K•Pohjanmaa 4 2 104 1 Pohjanmaa 8 4 264 0 A•luvat = kaikki alkoholijuomat B•luvat = enintään 22% alkoholijuomat C• luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat 5 Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. N. 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5•4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80% on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain n. 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5% kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli 40 000 hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja –myrkytyksiin kuoli 1 283 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45•69 –vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyvät haitat näkyvät seuraavasti tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan: Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Keski•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 ( Lähde: Tilastokeskus) 6 Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina 2004•2005 Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2004 2005 Alavus 62 54 Kauhajoki 61 65 Kaustinen 33 48 Kokkola 65 73 Kyrönmaa 29 27 Lapua 83 44 Mustasaari 40 40 Närpiö 25 19 Pietarsaari 46 44 Seinäjoki 189 155 Vaasa 113 96 Törkeä rattijuopumus 2004 2005 Alavus 83 85 Kauhajoki 74 94 Kaustinen 64 78 Kokkola 124 105 Kyrönmaa 50 50 Lapua 151 152 Mustasaari 32 64 Närpiö 51 38 Pietarsaari 73 91 Seinäjoki 289 255 Vaasa 139 118 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina 2004•2005 2004 2005 Alavus 123 115 Kauhajoki 179 155 Kaustinen 80 111 Kokkola 332 369 Kyrönmaa 49 64 Lapua 218 250 Mustasaari 38 70 Närpiö 66 45 Pietarsaari 218 228 Seinäjoki 490 458 Vaasa 446 467 7 Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004•2005/ Länsi•Suomen läänin tilanne 2004 2005 Alavus 7 12 Kauhajoki 10 30 Kaustinen 8 24 Kokkola 30 90 Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki 13 43 Vaasa 4 95 Koko Länsi•Suomen läänissä yhteensä 520 1287 Lähde: Polstat 1.2 Huumeet Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna 2002•2003 oli seuraavanlainen. Joskus huumetta kokeilleiden miesten ( 15•64 v.) osuus oli 14% , kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15•16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% • osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hankeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, Kannabis 16%, Alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. Lähde: Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. HIV• infektioiden kertymä Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980/ tilanne vuosina 2004•2005: 1980•3/2006 2004•2005 Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski•Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Lähde: HIV• infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidomologian
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • PÄÄSIÄIS KOKKOJA Hyvän Satovuoden
    Pääsiäsikokkoja eli pääsiäisvalkeita Luoto on perinteisesti sytytelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pietarsaari 71. Uskottiin, että tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli Pohjalaisia Pedersöre pienimmillään. Kokkojen polttamisella pyrittiin 80. noitien ja pahojen henkien karkottamiseen. 67. Uusikaarlepyy Suurten olkimäärien polton 6. uskottiin lakeuksilla tuovan PÄÄSIÄIS KOKKOJA hyvän satovuoden. Evijärvi 7. 4. 36. 38. Mustasaari 52. Vöyri 37. 51. 84. 82. 5. Lappa- Vaasa 81. 85. järvi Vimpeli 32. 83. Vähäkyrö Kauhava 30.33.31. 15. 92. 94. 59. 63. 87. 3. 61. 49. Isokyrö 88. 54. 55. 2. 1. Laihia 93. 48. 89. Lapua Alajärvi 35. 62. 60. 53. 50. 86. Maalahti 57. Soini 34. 42. 8. 64. 58. Korsnäs 41. 56. 25. 10. 11. 73. 40. 9. 72. Kuortane 75. Ilmajoki 12. 74. 43. 24. 13. Seinäjoki Töysä Närpiö Kurikka 46. 66. 65. Teuva 44. 79. 47.45. 69. Alavus 78. 90. 77. 17. 1) ALAJÄRVI Levijoen ns, klo 20 Kaskinen 76. 22. 19. 68. Ähtäri 2) ALAJÄRVI Myllykankaan koulu, Lapuantie 842, klo 19 32) KAUHAVA Mäenpään kylä, Mäenpääntie 433, klo 20 91. 27. 20. 70. 3) ALAJÄRVI Hoiskon kyläyhd. ja maa.seura, Levijoentie 78, klo 19 33) KAUHAVA Oravankylä, Hatuntie 42, klo 19.30 18. 21. (Alajärven kokkoja myös nrot 91-93) 34) KORSNÄS Bjurbäckin kyläseura, kylätalo, klo 19.30 Karijoki Kauhajoki 4) Lahdenkylä, Yrttitie, klo 19 35) KORSNÄS Molpen paviljonki, klo 18.30 28. 16. GRAFIIKKA: HANNELE NORJA ALAHÄRMÄ 26. 23. 5) ALAHÄRMÄ Hakolan kyläyhdistys, klo 20 36) KORTESJÄRVI Kortesjärven ns, Kukkolantie 29, klo 19 Kristiinan- 6) EVIJÄRVI Sillankorvan leirintäalue, Kirkkotie 295, klo 20 37) KORTESJÄRVI Ylikylän ns, Rintalantie 37, klo 20 kaupunki Jalasjärvi Särkikylä, Ritalanpelto, klo 19.30 38) KORTESJÄRVI 7) EVIJÄRVI Pirttisen ns, Pirttisentie 311, klo 19.30 29.
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALA­KÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas Ojala­Siipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (Ala­Himanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas Ylä­Himanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas Iso­Tilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas Maa­Tilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas Kanta­Märsylä maakunnallisesti arvokas Keski­Märsylä (Laksonmäki)
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Katikankanjoni 2.0 Km | Kauhajoki
    Updated 9/2018 HIKING TRAIL Katikankanjoni | Kauhajoki, South Ostrobothnia Photo: Elina Järvinen Katikankanjoni 2.0 km | Kauhajoki The Katikankanjoni canyon is located at the upper course of Hyypänjoki River, considered as a landscape area of national value. The exceptional landscape of LEVEL OF DIFFICULTY: Challenging Katikankanjoni surprises and delights the visitor. In the TRAIL TYPE: Circle route middle of an even landscape, there is a deep canyon SUITABILITY: The trail is suitable as a day-trip with narrow ridges. In the middle of a shady spruce for- destination to all hikers in good condition. est, there is a periodically surging brook. DURATION: About 2 h including stops Katikankanjoni is a rugged place of magical beauty to SIGNPOSTING: The trail is marked with red fibre explore. When walking along the bottom of the canyon, bands. The trail track in the terrain is easily distin- you find it difficult to believe you are in South Ostro- guishable. bothnia. The steep slopes descent in some places almost vertically to the bottom of the brook valley. TO THE STARTING POINT OF THE TRAIL Starting point Katikankanjoni parking area Kiviluomantie 461, 61950 Juonikylä (Kauhajoki) A magical place (WGS84) N62° 14.36163' E22° 19.42320' Steep ascents and descents The parking area is signposted. A Lean-to at a lookout spot Part of Kauhaneva-Pohjankangas National Park Services at the beginning of the trail or along it Photo: Jennika Hakola #outdoorsep #katikankanjoni #kauhanevapohjankangas #lauhanvuoriregion #visitsuupohja #hiking Updated 9/2018 HIKING TRAIL Katikankanjoni | Kauhajoki, South Ostrobothnia Photo: Jennika Hakola Photo: Jennika Hakola Photo: Jennika Hakola Photo: Ismo Nousiainen Photo: Ismo Nousiainen TRAIL DESCRIPTION physically challenging trail suits as a day-trip destina- tion to all hikers in good condition.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Harjoittelijoiden Terveiset 2019
    Kuulumisia kesän vieraslaji- ja eroosioharjoittelusta Aktuellt från sommarens praktik om främmande arter och erosion Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Delegationen för Kyro älvs möte Keto Katriina, översättning: Bonde Anna 24.9.2019 Sisältö / Innehållet . 1) Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja - torjunta – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Opas eroosion torjunnasta – Katriina Keto . 1) Information om främmande arter och bekämpning av främmande arter i Kyro älvs avrinningsområde – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Guide om förebyggande av erosion – Katriina Keto 2 Keto Katriina 3 Keto Katriina Vieraslajitiedottamisen tavoitteet Målsättningar med uppgiften att informera om främmande arter . Lisätä ja levittää tietoa haitallisista vieraslajikasveista Kyrönjoen alueella . Herättää huomiota ja keskustelua vieraslajiasioista . Tarjota neuvontaa vieraslajeihin liittyen . Järjestää torjuntatalkoita alueen asukkaille ja aktivoida heitä omatoimiseen torjuntatyöhön . Öka och sprida information om skadliga främmande växtarter i Kyro älvs område . Väcka uppmärksamhet och diskussion om frågor gällande främmande arter . Erbjuda rådgivning gällande främmande arter . Arrangera bekämpningstalko för områdets bosättning och aktivera dem att utföra bekämpningsarbete på egen hand 4 Keto Katriina Tiedotustyö Informationsspridning . Tiedotustyö keskittyi neljään lajiin: kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket ja komealupiini . Tiedotustyö toteutettiin käyttämällä monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia – Sosiaalinen media: EPOELY Facebook, Twitter ja Instagram
    [Show full text]
  • Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys
    RAPORTTEJA 2014 Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS 2014 Tiivistelmä Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet. Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta.
    [Show full text]