Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
RAPORTTEJA 2014 Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS 2014 Tiivistelmä Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet. Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta. Käytävän varren taajamissa tavoitellaan kävelyn ja pyöräilyn kasvua varsinkin lyhyillä matkoilla, kun taas taajamien välillä joukkoliikenteen halutaan tarjoavan yhä useammalle autottomalle mahdollisuuden taittaa esimerkiksi työmatkansa bussilla tai junalla. Keskeiset palvelutasopuutteet nykytilassa liittyvät liikenneturvallisuuteen, matkojen sujuvuuteen ja joukkoliikenteen palvelutasoon. Vaaralliset liittymät, liittymien ja liikenteen jonoutuminen, alenne- tut nopeusrajoitukset ja liikennevaloliittymät heikentävät kehityskäytävän palvelutasoa. Joukkolii- kenteen palvelutasotavoitteet eivät nykytilanteessa täyty Kauhajoki-Kauhava runkoyhteyksissä. Muun muassa vuorotarjonnassa sekä liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien järjestelyissä on puutteita. Selvityksessä esitetään, millä toimenpiteillä palvelutasopuutteita pyritään korjaamaan, ja millainen on käytävän tavoitetila 2040 yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen, valtatien 19, kantatien 67 sekä Seinäjoki-Oulu pääradan ja Kaskisten radan kannalta. Tavoitteiden saavuttamisessa kestä- vää liikennejärjestelmää tukeva yhdyskuntarakenne ja kuntien kaavoitus ovat suuressa roolissa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi ei tarvita vain lisää pysäkkejä tai pyöräteitä. Sijoittamalla toiminnot lähelle toisiaan tai joukkoliikenteen käyttämien reittien tai asemien lähei- syyteen mahdollistetaan näillä kestävillä kulkutavoilla saavutettavissa oleva yhdyskuntarakenne. Selvityksen tavoitevuosi 2040 siintää vielä kaukana. Vuoden 2040 liikennejärjestelmää kuvataan eri kulkutapojen kannalta ja esitetään mihin liikennejärjestelyihin tulisi kunnissa varautua mm. maankäytön suunnittelussa. Konkreettisina kehittämistoimina esitetään jo ennen vuotta 2025 käynnistettävän pikatoimenpiteitä kantatien 67 ja valtatien 19 turvallisuuden parantamiseksi sekä pysäkkiparannuksia ja bussiliiken- teen palvelutason kehittämistä. Tämän lisäksi alueen eri viranomaistahojen tai kuntien yhteistyö- nä esitetään käynnistettävän mm. liityntäliikennestrategian laatiminen, ohje kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen huomioimisesta kaavoituksessa, kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkot ja kehit- tämissuunnitelmat seudulla tai kuntiin. Vuoteen 2025 mennessä laadittavat toimenpiteet on koottu kehittämiskokonaisuuksiksi: kävely, pyöräily ja liikenteen hallinta, turvallisuuden parantaminen, työmatkaliikenteen ja kuljetusten en- nakoitavuuden parantaminen. Alkusanat Kauhajoen ja Kauhavan välinen, valtatien 19 ja kantatien 67 muodostama liikennekäytävä on yhdessä Pohjanmaan radan kanssa Etelä-Pohjanmaan maakunnan tärkein kehityskäytävä niin maankäytön, elinkeinoelämän kuin liikenteenkin kannalta. Kehityskäytävän roolia liikennejärjes- telmässä on korostettu Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka toimii yhtenä tämän selvityksen lähtökohdista. Kehityskäytävän vilkkaimmalle osuudelle Lapuan ja Seinäjoen välille on laadittu suunnitelmia tien parantamisesta aina tiesuunnitelmatasolle saakka, mutta kokonaisvaltaista kuvaa Kauhajoki- Kauhava käytävän pääteiden kehittämisestä ei ole aikaisemmin muodostettu. Pohjanmaan radan perusparannus valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kehityskäytävälle uuden liikennepolitiikan mukainen, kaikki kulkutavat käsittävä ja käyttäjätarpeisiin perustuva palvelutasotarkastelu, jossa määritetään kehi- tyskäytävän tavoitetilan lisäksi ensimmäisessä vaiheessa käynnistettävät toimenpiteet. Toimenpi- teet sisällytetään keskeisiltä osiltaan Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen aieso- pimukseen. Syksyllä 2013 käynnistynyttä selvitystyötä on ohjannut työryhmä, johon kuuluivat Jarmo Salo Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Anders Pulkkis Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Ari-Pekka Laitalainen Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Jorma Ollila Etelä-Pohjanmaan liitto Harri Virtanen Kauhajoki Seppo Kangas Kurikka Paavo Perälä Ilmajoki Kari Havunen Seinäjoki Jouko Vuolle Lapua Juha Takamaa Kauhava Teija Snicker-Järvinen Liikennevirasto Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmä päätti selvityksessä esitettävistä toimenpiteistä ja niiden priorisoinnista ottaen huomioon prosessin aikana määritellyt käyttäjäryhmittäiset palvelu- tasotavoitteet. Joukkoliikenteen osalta oli käytettävissä tuore palvelutasosuunnitelma, joka ohjasi joukkoliikenteen huomioon ottamista liikennekäytävän liikennekokonaisuudessa. Työn ohjaus- ryhmänä toimineelle Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen tienpitoryhmälle työtä on esitelty kaksi kertaa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaiset neuvottelut kuntien näkemysten kartoittamiseksi. Lisäksi järjestettiin työpajatilaisuus sidosryhmille. Työpaja toimi palvelutasotavoitteiden määritte- lyssä yhtenä lähtökohtana. Työ on laadittu Ramboll Finland Oy:ssa. Projektipäällikkönä on toiminut Vesa Verronen ja projek- tisihteerinä Leena Manelius. Lisäksi Sari Kirvesniemi, Mikko Uljas ja Jukka Ristikartano ovat olleet keskeisessä roolissa omilla osaamisalueillaan toimenpiteiden määrittelytyössä ja vaikuttavuuksien arvioinneissa. Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat 3 1.1 Kehityskäytävän rooli 3 1.2 Käyttäjäryhmät ja palvelutasotekijät 6 1.3 Matkat 7 1.3.1 Lähtökohdat ja menetelmät 7 1.3.2 Matkat ja palvelutasotekijät 8 1.4 Kuljetukset 13 1.4.1 Lähtökohdat ja menetelmät 13 1.4.2 Kuljetukset ja palvelutasotekijät 13 1.5 Yhteenveto matkoista ja kuljetuksista 16 1.6 Liikenteen ja väylien nykytila sekä ennusteet 17 1.6.1 Liikenneverkon ominaisuudet 17 1.6.2 Liikenne-ennuste 20 2. Tavoitteet 22 2.1 Yhteiskunnalliset ja alueelliset tavoitteet 22 2.2 Palvelutasotavoitteet 24 2.3 Liikenteen hallinnan palvelutasoluokitus 26 3. Palvelutasoanalyysi 27 3.1 Maankäyttö 27 3.1.1 Maankäytön kuvaus jaksoittain 27 3.1.2 Kaavoitustilanne 31 3.1.3 Maankäytön suunnitelmat 32 3.2 Puutteet palvelutasossa jaksoittain 35 4. Kehityskäytävän tavoitetila 2040 39 4.1 Väylät 39 4.2 Joukkoliikenne 43 4.3 Taajamat 45 5. Toimenpiteet yhteysvälillä 52 5.1 Liikenteen hallinta 52 5.2 Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily 53 5.3 Liikenneturvallisuutta parantavat pienet toimenpiteet 56 5.4 Vaihtoehtoiset toimenpiteet ja niiden vaikuttavuudet 57 5.5 Laaditut suunnitelmat ja suunnitelmien laatimisen tarve 62 6. Hankekokonaisuudet 64 6.1 Pikatoimenpiteet 64 6.2 Ensimmäinen vaihe (v. 2025 mennessä) 65 6.3 Tavoitetila (v. 2040 mennessä) 67 Lähteet 68 Liite 1 Toimenpiteet jaksoittain valtatiellä 19 ja kantatiellä 67 69 Liite 2 Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuudet ja suhteelliset kustannustehokkuudet 73 Liite 3 Tien ominaisuudet 75 Liite 4 Joukkoliikenteen palvelutasoluokituksen kriteerit 77 1. Lähtökohdat 1.1 Kehityskäytävän rooli Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin hen- kilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kehityskäytävän sijainti ja liikenneverkko on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kehityskäytävän sijainti ja liikenneverkot. 3 Kauhajoki-Kauhava vyöhyke kantatien 67 ja valtatien 19 suunnassa muodostaa voimakkaan Ete- lä-Pohjanmaan nauhamaisen työpaikkakeskittymän, jonka varressa (5 km säteellä) sijaitsee yli 70 % alueen yritystyöpaikoista. Työpaikkojen keskittyminen kehityskäytävälle synnyttää työmatka- liikenteen voimakkaita virtoja sekä maakuntakeskukseen Seinäjoelle että muihin käytävän kuntiin. Myös maakunnan yritys- ja teollisuusalueet ovat keskittyneet tälle vyöhykkeelle. Logistisesti kehi- tyskäytävä tarjoaa maakunnan yritys ja teollisuustoiminnalle erinomaisia kehittymiskohteita. Kehityskäytävään kuuluvat valtatie 19 ja kantatie 67 sekä Seinäjoki-Oulu-rata ja Kaskisten rata. Valtatie 19 on valtatien 3 jatkeena oleva alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä raskaan lii- kenteen kuljetuskäytävä pohjois-eteläsuunnassa. Kantatien 67 asemaa pitkämatkaisten kuljetus- ten kannalta korostaa yhteys Kaskisten syväsatamaan sekä Satakuntaan ja siellä oleviin satamiin kantatietä 44 pitkin (kuva 2). Helsingin ja Oulun välinen Seinäjoen kautta kulkeva ratayhteys kuu- luu EU:n TENT-T ydinverkkoon. Kuva 2 Kotimaan kuljetukset maanteillä ja rautateillä (Ympäristöministeriö 2013). 4 NECL II on Itämeren maiden ohjelmaan