Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys

RAPORTTEJA 2014

Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys

KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS

2014

Tiivistelmä

Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet.

Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin.

Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta. Käytävän varren taajamissa tavoitellaan kävelyn ja pyöräilyn kasvua varsinkin lyhyillä matkoilla, kun taas taajamien välillä joukkoliikenteen halutaan tarjoavan yhä useammalle autottomalle mahdollisuuden taittaa esimerkiksi työmatkansa bussilla tai junalla.

Keskeiset palvelutasopuutteet nykytilassa liittyvät liikenneturvallisuuteen, matkojen sujuvuuteen ja joukkoliikenteen palvelutasoon. Vaaralliset liittymät, liittymien ja liikenteen jonoutuminen, alennetut nopeusrajoitukset ja liikennevaloliittymät heikentävät kehityskäytävän palvelutasoa. Joukkolii- kenteen palvelutasotavoitteet eivät nykytilanteessa täyty Kauhajoki-Kauhava runkoyhteyksissä. Muun muassa vuorotarjonnassa sekä liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien järjestelyissä on puutteita.

Selvityksessä esitetään, millä toimenpiteillä palvelutasopuutteita pyritään korjaamaan, ja millainen on käytävän tavoitetila 2040 yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen, valtatien 19, kantatien 67 sekä Seinäjoki-Oulu pääradan ja Kaskisten radan kannalta. Tavoitteiden saavuttamisessa kestä- vää liikennejärjestelmää tukeva yhdyskuntarakenne ja kuntien kaavoitus ovat suuressa roolissa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi ei tarvita vain lisää pysäkkejä tai pyöräteitä. Sijoittamalla toiminnot lähelle toisiaan tai joukkoliikenteen käyttämien reittien tai asemien lähei- syyteen mahdollistetaan näillä kestävillä kulkutavoilla saavutettavissa oleva yhdyskuntarakenne. Selvityksen tavoitevuosi 2040 siintää vielä kaukana. Vuoden 2040 liikennejärjestelmää kuvataan eri kulkutapojen kannalta ja esitetään mihin liikennejärjestelyihin tulisi kunnissa varautua mm. maankäytön suunnittelussa.

Konkreettisina kehittämistoimina esitetään jo ennen vuotta 2025 käynnistettävän pikatoimenpiteitä kantatien 67 ja valtatien 19 turvallisuuden parantamiseksi sekä pysäkkiparannuksia ja bussiliiken- teen palvelutason kehittämistä. Tämän lisäksi alueen eri viranomaistahojen tai kuntien yhteistyö- nä esitetään käynnistettävän mm. liityntäliikennestrategian laatiminen, ohje kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen huomioimisesta kaavoituksessa, kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkot ja kehit- tämissuunnitelmat seudulla tai kuntiin.

Vuoteen 2025 mennessä laadittavat toimenpiteet on koottu kehittämiskokonaisuuksiksi: kävely, pyöräily ja liikenteen hallinta, turvallisuuden parantaminen, työmatkaliikenteen ja kuljetusten ennakoitavuuden parantaminen.

Alkusanat

Kauhajoen ja Kauhavan välinen, valtatien 19 ja kantatien 67 muodostama liikennekäytävä on yhdessä Pohjanmaan radan kanssa Etelä-Pohjanmaan maakunnan tärkein kehityskäytävä niin maankäytön, elinkeinoelämän kuin liikenteenkin kannalta. Kehityskäytävän roolia liikennejärjes- telmässä on korostettu Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka toimii yhtenä tämän selvityksen lähtökohdista. Kehityskäytävän vilkkaimmalle osuudelle Lapuan ja Seinäjoen välille on laadittu suunnitelmia tien parantamisesta aina tiesuunnitelmatasolle saakka, mutta kokonaisvaltaista kuvaa Kauhajoki- Kauhava käytävän pääteiden kehittämisestä ei ole aikaisemmin muodostettu. Pohjanmaan radan perusparannus valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kehityskäytävälle uuden liikennepolitiikan mukainen, kaikki kulkutavat käsittävä ja käyttäjätarpeisiin perustuva palvelutasotarkastelu, jossa määritetään kehi- tyskäytävän tavoitetilan lisäksi ensimmäisessä vaiheessa käynnistettävät toimenpiteet. Toimenpi- teet sisällytetään keskeisiltä osiltaan Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen aieso- pimukseen. Syksyllä 2013 käynnistynyttä selvitystyötä on ohjannut työryhmä, johon kuuluivat Jarmo Salo Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Anders Pulkkis Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Ari-Pekka Laitalainen Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus Jorma Ollila Etelä-Pohjanmaan liitto Harri Virtanen Kauhajoki Seppo Kangas Kurikka Paavo Perälä Ilmajoki Kari Havunen Seinäjoki Jouko Vuolle Lapua Juha Takamaa Kauhava Teija Snicker-Järvinen Liikennevirasto

Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmä päätti selvityksessä esitettävistä toimenpiteistä ja niiden priorisoinnista ottaen huomioon prosessin aikana määritellyt käyttäjäryhmittäiset palvelutasotavoitteet. Joukkoliikenteen osalta oli käytettävissä tuore palvelutasosuunnitelma, joka ohjasi joukkoliikenteen huomioon ottamista liikennekäytävän liikennekokonaisuudessa. Työn ohjaus- ryhmänä toimineelle Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen tienpitoryhmälle työtä on esitelty kaksi kertaa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaiset neuvottelut kuntien näkemysten kartoittamiseksi. Lisäksi järjestettiin työpajatilaisuus sidosryhmille. Työpaja toimi palvelutasotavoitteiden määritte- lyssä yhtenä lähtökohtana. Työ on laadittu Ramboll Finland Oy:ssa. Projektipäällikkönä on toiminut Vesa Verronen ja projek- tisihteerinä Leena Manelius. Lisäksi Sari Kirvesniemi, Mikko Uljas ja Jukka Ristikartano ovat olleet keskeisessä roolissa omilla osaamisalueillaan toimenpiteiden määrittelytyössä ja vaikuttavuuksien arvioinneissa.

Sisällysluettelo

1. Lähtökohdat 3 1.1 Kehityskäytävän rooli 3 1.2 Käyttäjäryhmät ja palvelutasotekijät 6 1.3 Matkat 7 1.3.1 Lähtökohdat ja menetelmät 7 1.3.2 Matkat ja palvelutasotekijät 8 1.4 Kuljetukset 13 1.4.1 Lähtökohdat ja menetelmät 13 1.4.2 Kuljetukset ja palvelutasotekijät 13 1.5 Yhteenveto matkoista ja kuljetuksista 16 1.6 Liikenteen ja väylien nykytila sekä ennusteet 17 1.6.1 Liikenneverkon ominaisuudet 17 1.6.2 Liikenne-ennuste 20 2. Tavoitteet 22 2.1 Yhteiskunnalliset ja alueelliset tavoitteet 22 2.2 Palvelutasotavoitteet 24 2.3 Liikenteen hallinnan palvelutasoluokitus 26 3. Palvelutasoanalyysi 27 3.1 Maankäyttö 27 3.1.1 Maankäytön kuvaus jaksoittain 27 3.1.2 Kaavoitustilanne 31 3.1.3 Maankäytön suunnitelmat 32 3.2 Puutteet palvelutasossa jaksoittain 35 4. Kehityskäytävän tavoitetila 2040 39 4.1 Väylät 39 4.2 Joukkoliikenne 43 4.3 Taajamat 45 5. Toimenpiteet yhteysvälillä 52 5.1 Liikenteen hallinta 52 5.2 Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily 53 5.3 Liikenneturvallisuutta parantavat pienet toimenpiteet 56 5.4 Vaihtoehtoiset toimenpiteet ja niiden vaikuttavuudet 57 5.5 Laaditut suunnitelmat ja suunnitelmien laatimisen tarve 62 6. Hankekokonaisuudet 64 6.1 Pikatoimenpiteet 64 6.2 Ensimmäinen vaihe (v. 2025 mennessä) 65 6.3 Tavoitetila (v. 2040 mennessä) 67 Lähteet 68

Liite 1 Toimenpiteet jaksoittain valtatiellä 19 ja kantatiellä 67 69 Liite 2 Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuudet ja suhteelliset kustannustehokkuudet 73 Liite 3 Tien ominaisuudet 75 Liite 4 Joukkoliikenteen palvelutasoluokituksen kriteerit 77

1. Lähtökohdat

1.1 Kehityskäytävän rooli

Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin hen- kilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kehityskäytävän sijainti ja liikenneverkko on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1 Kehityskäytävän sijainti ja liikenneverkot.

Kauhajoki-Kauhava vyöhyke kantatien 67 ja valtatien 19 suunnassa muodostaa voimakkaan Ete- lä-Pohjanmaan nauhamaisen työpaikkakeskittymän, jonka varressa (5 km säteellä) sijaitsee yli 70 % alueen yritystyöpaikoista. Työpaikkojen keskittyminen kehityskäytävälle synnyttää työmatka- liikenteen voimakkaita virtoja sekä maakuntakeskukseen Seinäjoelle että muihin käytävän kuntiin. Myös maakunnan yritys- ja teollisuusalueet ovat keskittyneet tälle vyöhykkeelle. Logistisesti kehi- tyskäytävä tarjoaa maakunnan yritys ja teollisuustoiminnalle erinomaisia kehittymiskohteita.

Kehityskäytävään kuuluvat valtatie 19 ja kantatie 67 sekä Seinäjoki-Oulu-rata ja Kaskisten rata. Valtatie 19 on valtatien 3 jatkeena oleva alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä raskaan liikenteen kuljetuskäytävä pohjois-eteläsuunnassa. Kantatien 67 asemaa pitkämatkaisten kuljetusten kannalta korostaa yhteys Kaskisten syväsatamaan sekä Satakuntaan ja siellä oleviin satamiin kantatietä 44 pitkin (kuva 2). Helsingin ja Oulun välinen Seinäjoen kautta kulkeva ratayhteys kuu- luu EU:n TENT-T ydinverkkoon.

Kuva 2 Kotimaan kuljetukset maanteillä ja rautateillä (Ympäristöministeriö 2013).

NECL II on Itämeren maiden ohjelmaan kuuluva kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien kehittämistä ja markkinoida Keskipohjolan kuljetuskäytä- vää vihreänä, kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä kuljetusreittinä. Keskipohjolan käy- tävä yhdistää Atlantin valtameriyhteydet Norjan Trondheimin ja Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle sekä Aasiaan (kuva 3). Kantatie 67 ja Kaskisten rata muodostavat osan Keskipoh- jolan käytävästä Seinäjoen ja Kaskisten sataman välillä.

Kuva 3 NECL II -hanke edistää Keskipohjolan vihreän kuljetuskäytävän kehittämistä.

1.2 Käyttäjäryhmät ja palvelutasotekijät

Matkojen ja kuljetusten palvelutasolla tarkoitetaan käyttäjien kokemaa, liikennejärjestelmän tar- joamaa palvelutasoa. Palvelutasolla on vaikutusta liikkumisvalintoihin ja liikkumistarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Palvelutasoajattelun kautta pyritään ymmärtämään paremmin käyttäjien tarpeita, jotta voidaan käyttää tehokkaimpia keinoja tavoiteltavan palvelutason varmistamiseksi. Matkojen ja kuljetusten palvelutasoa kuvataan palvelutasotekijöiden kautta (kuva 4). Palvelutason kannalta keskeistä on erottaa henkilöliikenne eli matkat ja tavaraliikenne eli kuljetukset toisistaan.

Matkojen palvelutasotekijöitä ovat turvallisuus, yhteydet, matka-aika, ennakoitavuus, esteettö- myys, hallittavuus, mukavuus ja matkan hinta. Kuljetusten palvelutasotekijöitä ovat turvallisuus, yhteydet, matka-aika ja ennakoitavuus.

Kuva 4 Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät.

Tarpeet palvelutasolle ovat erilaisia riippuen siitä, minkä tyyppisestä matkasta on kyse. Käyttäjä- ryhmät vaikuttavat siihen, mitkä palvelutasotekijät milläkin väylällä tai sen osuudella korostuvat. Tämän vuoksi on pyritty tunnistamaan Kauhajoki- Kauhava -yhteysvälin tärkeimpiä käyttäjäryh- miä.

Palvelutasotarkastelut perustuvat Liikenneviraston selvityksiin Pitkien matkojen palvelutasot ja palvelutasotavoitteet (luonnos 4.4.2014), Palvelutasoajattelun ja uuden liikennepolitiikan jäsente- lyä tavoitekartoilla (45/2013), Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (8/2013) sekä Mat- ka- ja kuljetusketjujen palvelutaso - Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät ja ketjutarkastelu- mallin kuvaus (7/2012).

1.3 Matkat

1.3.1 Lähtökohdat ja menetelmät Henkilöliikenteen matkojen osalta lähtötietoina käytettiin Valtakunnallista henkilöliikennetutkimus- ta (HLT) 2011–2012, Seinäjoen seudun liikennetutkimusta 2013, tilastokeskuksen pendelöintitie- toja, liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) tuottamia tietoja liikenteen koostumuksesta ja ajallisesta vaihtelusta sekä Kauhajoki-Kauhava yhteysvälin kuntien kanssa käytyjä kuntakes- kusteluja. HLT:n tietoja tarkasteltiin kuvan 5 osoittamissa pisteissä.

Kartta ja aineisto © MML 2013, Liikennevirasto 2013, YKR 2010

Kuva 5 Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tarkastelupisteet.

Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen matkojen alku- ja loppupisteet on paikannettu kunnan keskustaajamaan ja käyttäen lyhintä reittiä päätieverkkoa pitkin. Aineisto antaa suuntaa antavan kuvan valtakunnallisesta liikenteen suuntautumisesta, mutta käytetyt reitit eivät vastaa välttämättä todellista matkareittiä. Kunnan sisäiset matkat ja ulkomaille suuntautuvat matkat on rajattu pois aineistosta, mikä johtaa todellista alhaisempiin työmatkojen määriin. Aineiston analysoinnissa on käytetty laajennuskertoimia tulosten yleistämisessä valtakunnallisiksi. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että niihin liittyy epävarmuutta vastaajien ja vastaajien kotikuntien edustavuuteen liittyen.

1.3.2 Matkat ja palvelutasotekijät Jakso 1 Kauhajoki - Kurikka Eniten käytetty kulkutapa Kauhajoen ja Kurikan välisellä jaksolla on henkilöauto. Kauhajoki on seudulla merkittävä päivittäis- ja erikoistavarakaupan keskittymä. Tämän vuoksi merkittävimmäksi käyttäjäryhmäksi Kauhajoen ja Kurikan välisellä osuudella nousee ostos- ja asiointiliikenne. Myös työmatkaliikennettä on jonkin verran tällä jaksolla, sillä Kauhajoen ja Kurikan välillä pendelöi päi- vittäin noin 880 henkilöä aiheuttaen noin 1760 matkaa vuorokaudessa (kuva 6). Pendelöintiä tapahtuu sekä Kauhajoen ja Seinäjoen että Kauhajoen ja Kurikan välillä. Jakson liikenne koostuu etupäässä seudun sisäisestä liikenteestä. Pitkien, yli 100 km pituisten matkojen osuus on noin 15 %. Maakuntakeskuksen vaikutus näkyy liikenteen suuntautumisessa: noin 40 % matkoista suuntautuu Seinäjoelle.

Jakso 2 Kurikka - Seinäjoki (Nurmon etl) Myös jaksolla 2 Kurikan ja Seinäjoen välillä eniten käytetty kulkutapa on henkilöauto. Merkittävin käyttäjäryhmä Kurikan ja Seinäjoen välisellä osuudella on työmatkaliikenne. Työmatkaliikennettä seudun kuntien välillä on Kurikan ja Ilmajoen välisellä osuudella 1600 henkilöä (3200 matkaa) sekä Ilmajoen ja Seinäjoen välisellä osuudella jopa 3200 henkilöä (6400 matkaa) vuorokaudessa. Suurin osa pendelöinnistä suuntautuu Seinäjoelle Ilmajoen ja Kurikan suunnasta. Työmatkaliiken- teen jälkeen vapaa-ajanmatkailijat ovat jaksolla toiseksi suurin käyttäjäryhmä.

Jakson liikenne on etupäässä seudun sisäistä liikennettä ja pitkien matkojen osuus on sitä vähäi- sempi, mitä lähempänä Seinäjokea ollaan. Jakson liikenteestä 66-70 % suuntautuu Seinäjoelle. Kurikan ja Ilmajoen välisellä osuudella pitkien matkojen osuus on 17 %. Ilmajoen ja Seinäjoen välisellä osuudella pitkien matkojen osuus on noin 9 %. Seinäjoen seudun liikennejärjestelmä- suunnitelmassa tutkittiin läpiajavan liikenteen roolia kaupungin ohittavilla pääteillä. Kantatiellä 67 ja valtatiellä 19 Seinäjoen läpi ajavan liikenteen osuuden todettiin olevan 15-18 % ja Seinäjoen kohdalla läpiajavan liikenteen arvioitiin olevan noin 15 % (Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki ja Vaasan tiepiiri 2002).

Jakso 3 Seinäjoki (Nurmon etl) - Kauhava Seinäjoen (Nurmon etl) ja Kauhavan välillä henkilöauto on pääasiallinen kulkutapa. Junalla on jonkin verran merkitystä jakson liikkumisessa Tampere-Oulu –radan hyvien kaukoliikenneyhteyk- sien vuoksi. Merkittävin käyttäjäryhmä jaksolla on työmatkalaiset. Suurin työmatkaliikenteen virta muodostuu Lapualta tai Kauhavalta Seinäjoella työssäkäyvistä 1600 henkilöstä. Seinäjoen ja Lapuan välisellä osuudella pendelöi 2600 sekä Lapuan ja Kauhavan välillä 1800 henkilöä vuorokaudessa.

Työmatkaliikenteen ohella Seinäjoelle suuntautuu paljon ostos- ja asiointiliikennettä, minkä vuoksi ostos ja asiointimatkat nousevat jaksolla toiseksi suurimmaksi matkaryhmäksi. Maakuntakeskuk- sen Seinäjoen palvelut aiheuttavat muun muassa asiointia sairaalaan ja muihin terveyspalvelui- hin.

Jakson henkilöautoliikenteestä pitkiä matkoja on 19-22 %. Seinäjoen vaikutus jaksolla 3 on muihin jaksoihin verrattuna huomattava. Lapuan ja Seinäjoen välisellä osuudella jopa 65 % matkoista suuntautuu Seinäjoelle. Lapuan ja Kauhavan välisestä liikenteestä Seinäjoelle suuntautuu enää alle kolmasosa. Seudullisen liikenteen määrä on kuitenkin suurempi kuin pitkämatkaisen liikenteen. Osuus välittää liikennettä muiden alueen pääteiden, valtatien 16 ja 18 sekä kantateiden 63 ja 66 välillä.

Jakso 4 Kauhava-Alahärmä Kauhavan ja Alahärmän välillä eniten käytetty kulkutapa on henkilöauto. Jonkin verran yhteysvälil- lä käytetään pitkämatkaisessa liikkumisessa myös junaa. Jaksolla 4 korostuu pitkämatkainen vapaa-ajan liikkuminen. Vapaa-ajanliikennettä lisää PowerPark-huvipuiston sijoittuminen Kauha- valle Alahärmään. Pitkämatkaisen liikenteen merkitys on yhteysvälin jaksoista suurin. Pitkämat- kaisen liikenteen osuus kokonaisliikennemäärästä on 25-30 %. Seinäjoen rooli jää jaksolla 4 vä- häiseksi, sillä vain 5-10 % matkoista suuntautuu Seinäjoelle.

Pitkämatkaisen liikenteen ohella jaksolla on merkitystä Kauhavan sisäisessä työmatkaliikentees- sä. Kauhavalla on seudun kunnista toiseksi suurin työpaikkaomavaraisuus Seinäjoen jälkeen, mikä lisää pendelöinnin määrää alueella. Noin 80 % Kauhavalla asuvista käy töissä kotikunnas- saan. (Matintupa 2013) Kooste kehityskäytävän käyttäjäanalyysista on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 Kooste käyttäjäanalyysista henkilöliikenteen kannalta.

HLT-analyysi Päivittäinen kuntien väli- Tärkeimmät käyt- Käytävän si- Tarkastelupiste nen pendelöin- täjäryhmät Pitkien matko- säistä liiken- Seinäjoelle/ ti (hlö/vrk) nettä (%) jen osuus (%) Seinäjoelta (%)

1 Ostos- ja asiointi- Aronkylä (kt 44) – - 15 % 39 % 880 matkat Kurikka (vt3) 2 Tuiskula (vt3) – 23 % 17 % 66 % 1300 Työmatkat Siltala Vapaa-ajanmatkat 3 44 % 9 % 74 % 3200 Siltala – Itikka 4 Työmatkat 55 % 19 % 65 % 2600 Itikka – Ritamäki Ostos- ja asiointi- 5 matkat Ritamäki - 33 % 22 % 27 % 1800

Hahtomaa 6 Sisäistä Vapaa-ajanmatkat Hahtomaa - - 25-30% 5-10 % työmatka- Työmatkat Härmäntie pohj. liikennettä

Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävän yli 50 pendelöijän virrat Kauhava

270 500

Kuntien välisen pendelöinnin tuottamat työmatkat 500 500 (yksi pendelöijä aiheuttaa vuorokaudessa kaksi matkaa)

Kauhajoki - Kurikka 1760 Lapua Kurikka - Ilmajoki 2600 Ilmajoki - Seinäjoki 6400 1100 Seinäjoki – Lapua 5200 Lapua – Kauhava 3600 400

500 Seinäjoki Ilmajoki 1800

70 250 600 Kurikka 170

280 200

180 250 165 Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto Huom. • Luvuissa ei näy Seinäjoen ja Nurmon välistä pendelöintiä • Kauhavan sisällä paljon kunnan sisäistä Kauhajoki työmatkaliikennettä

Kuva 6 Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävän pendelöinti (yli 50 pendelöijän virrat).

Seudun liikkumiskyselyn (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013) perusteella 41 % seudulla tehtävistä matkoista liittyy työssäkäyntiin tai opiskeluun, 25 % on ostos- ja asiointimatkoja, 29 % liittyy vapaa- aikaan ja loput 5 % on kyyditsemismatkoja (kuva 7). 65 % matkoista tehdään henkilöautolla. Kes- tävän liikkumisen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) osuus on 31 %. Loput 4 % tehdään muulla kulkutavalla (esim. mopolla) (kuva 8).

KYYDITSEMINEN 5 %

Muu vapaa-ajan matka Työmatka 11 % 25 % Mökkimatka 1 % VAPAA- Vierailumatka AIKA 7 % 29 % TYÖ KOULU 41 % Harrastusmatka Työasiamatka 10 % 6 %

Koulu- tai opiskelumatka 10 % OSTOS- JA ASIOINTI 25 %

Kuva 7 Seinäjoen seudulla tehtävien matkojen tarkoitus (Seinäjoen seudun liikkumiskysely 2013).

MUU 4 %

Pyöräily 23 %

KESTÄVÄ

LIIKKUMINEN Jalankulku 31 % 6 % HENKILÖ- Linja-auto 2 % AUTO 65 %

Kuva 8 Kulkutavat Seinäjoen seudulla tehtävillä matkoilla (Seinäjoen seudun liikkumiskysely 2013).

Kuva 9 Seinäjoella Suupohjantien liittymä jonoutuu ruuhka- aikoina.

Henkilöliikenteen odotukset palvelutasolta Työmatkat ovat säännöllisiä matkoja, jotka tehdään pääsääntöisesti totutulla tavalla. Matka-ajan ennakoitavuus on tärkeää lyhyissä alle 100 km työmatkoissa. Matkan kesto ei ole niin merkittä- vää, mutta usein toistuvat pienet myöhästymiset aiheuttavat epämukavuutta. Yhteyksien olemassaolo on tärkeää ja se, että joutuuko aikatauluja sovittelemaan. Hinta on tärkeä kilpailukykytekijä valittaessa kulkutapaa. Liityntäyhteyksien ja koko matkaketjun on oltava toimiva (tarvitaan sujuvat yhteydet perille saakka).

Ostos- ja asiointimatkat pitävät sisällään erityyppisiä, epäsäännöllisesti tehtäviä matkoja. Ostos- ja asiointimatkoilla on usein tarve kuljettaa matkatavaroita. Esteettömyys on asiointimatkoilla tär- keää (mm. sairaalamatkoilla). Matka-ajan ennakoitavuus, matka-aika tai yhteyden nopeus ei ole yhtä merkittävää kuin esimerkiksi työmatkoilla, mutta yhteyksien luotettavuus on tärkeää. Kulku- tapa valitaan kohteesta riippuen ja joskus kohde valitaan sen mukaan mihin on hyvät yhteydet. Asiointiajankohta voidaan sopeuttaa helpommin vuorotarjontaan kuin vuorotarjonta kysyntään.

Vapaa-ajanmatkat painottuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin. Matkustusajankohdan valinta on joustavaa eikä matkan kesto ole useimmiten kriittinen tekijä. Mukavuus korostuu vapaa- ajanmatkoilla eniten (mm. tasainen ajonopeus, tavarankuljetusmahdollisuudet, tienvarsipalvelut). Tiedonsaanti ennen matkaa ja matkan aikana vaikuttaa matkapäätökseen eli matkan hallittavuus tulisi olla hyvällä tasolla.

1.4 Kuljetukset

1.4.1 Lähtökohdat ja menetelmät Kuljetusten osalta lähtötietoina käytettiin liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM-pisteet) tuottamia tietoja liikenteen koostumuksesta ja määristä sekä Etelä-Pohjanmaan maankäyttö- ja logistiikkaselvityksen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2012) yhteydessä laadittua yrityskyselyä.

1.4.2 Kuljetukset ja palvelutasotekijät Valtatiellä 19 on erityistä merkitystä kuljetuskäytävänä ja raskaan liikenteen osuudet ovat kanta- tietä 67 korkeampia; Seinäjoen ja Lapuan välillä 12 % sekä Lapuan ja Kauhavan välillä 13-14 %. Etenkin Lapualta pohjoisen suuntaan on paljon pitkämatkaisia yhdistelmäajoneuvojen kuljetuksia (noin 70 % raskaasta liikenteestä). Lapualta etelään yhdistelmäajoneuvojen osuus on pienempi. Raskaan liikenteen osuus on pienintä kantatiellä 67 Kurikan ja Seinäjoen välillä, jossa sen osuus on 8-10 % vuorokausiliikenteestä.

Vuosien 2008-2009 aikana taantuma pudotti raskaan liikenteen määriä Kauhajoki-Kauhava kehi- tyskäytävällä (kuva 10). Kuljetusten määrä on sittemmin kääntynyt kasvuun, mutta vuoden 2008 tasolle ei olla vielä päästy. Vuonna 2012 raskaan liikenteen määrä jälleen vähentyi edelliseen vuoteen nähden.

Keskeiset toimialat kehityskäytävän vaikutusalueella ovat elintarvike-, metalli-, puunjalostus-, rakennustarvike- ja vaatetusteollisuus. Tärkeimmät kuljetettavat tavaralajit ovat puu, paperi ja sahatavara, metallijalosteet, elintarvikkeet sekä kuluttajahyödykkeet ja päivittäistavarat.

Vuonna 2012 tehdyn yrityskyselyn (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2012) perusteella 35 % yrityk- sistä ilmoitti kuljetustensa suuntautuvan valtatielle 19 ja 30 % vastanneista ilmoitti kuljetustensa suuntautuvan kantatielle 67. Ratojen merkitys on vähäinen ja vain muutama prosentti vastanneista yrityksistä käytti rautatiekuljetuksia. Seinäjoelta pohjoiseen kuljetetaan rautateillä 1,9 milj. ja Kaskisten radalla 0,26 milj. nettotonnia vuodessa. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014)

Maakunnan tiekuljetusten kokonaismäärä 20 miljoonaa tonnia, josta puolet on maakunnan sisäi- siä kuljetuksia. Tärkeimmät kuljetussuunnat Etelä-Pohjanmaalta ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi sekä Uusimaa sekä pohjoinen erityisesti valtatien 19 osalta. Kantatietä käyttävät Satakuntaan ja Kaskisten satamaan suuntautuvat kuljetukset. Valtatie 19 on tärkeä kuljetusväylä etenkin pitkä- matkaisissa kuljetuksissa. Kaupan kuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa pääkaupunkiseutu on pääsuunta. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014)

Valtatie 19 ja kantatie 67 lukeutuvat suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV), joten yhteysvälin mitoitustavoitteet ovat 7 metriä korkean, 7 metriä leveän ja 40 metriä pitkän kuljetuksen mukaiset. Seinäjoen Itäinen ohikulkutie tulee vaikuttamaan erikoiskuljetusten reitteihin Seinä- joen kohdalla.

Kauhajoki-Kauhava kuljetuskäytävällä korostuvat elintarvike-, metsä- ja metalliteollisuuden kuljetukset sekä sahateollisuuden kuljetukset. Valtakunnalliset pitkämatkaiset kuljetukset käyttävät pohjois-etelä-suunnassa valtatien 19 muodostamaa kuljetuskäytävää. Myös kantatiellä 67 on pitkämatkaisia kuljetuksia, mutta valtatiehen 19 verrattuna kantatien 67 rooli on paikallisempi (raakapuuta, elintarvikkeita ja maataloustuotteita).

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Ilmajoki Lapua Lapua (Voitilanj.) Nurmo vt 19 Seinäjoki

Kuva 10 Raskaan liikenteen määrä kehityskäytävän LAM-pisteissä (Tierekisteri 2013).

Kuva 11 Etelä-Pohjanmaan maantiekuljetukset (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014).

Kuljetusten palvelutasotekijät ja odotukset Kuljetusten tärkeimpiä palvelutasotekijöitä ovat ennakoitavuus, yhteyksien olemassaolo ja turvallisuus.

Ennakoitavuus edellyttää liikenteen hyvää sujuvuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Ennakoitavuu- della käsitetään odotetun matka-ajan ja toteutuneen matka-ajan eroa. Kuljetukset on lähtökohtai- sesti toimitettava asiakkaalle sovitun aikataulun mukaisesti. Aikataulujen pitävyyteen vaikuttavat odottamattomat häiriöt, kuten onnettomuustilanteet sekä säännöllisemmät, tavanomaiset häiriöt. Ennakoitavuuden osalta tärkeää on kuljetuksen etenemisen ja liikennetilanteen seuranta, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida kuljetuksen aikana esimerkiksi reittiä muuttamalla.

Yhteydet määrittelevät käytössä olevat kuljetustavat ja –ketjut sekä käytettävissä olevat reitit ja kaluston. Yhteyksiin vaikuttavat myös aikataulut, pystytäänkö kuljetusta hoitamaan silloin kuin kuljetuspalvelua tarvitaan.

Turvallisuus on tärkeimpiä tekijöitä kaikkien kuljetettavien tavaralajien ja kuljetustapojen kannalta. Erityisen tärkeää turvallisuus on vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Turvallisuudella on myös suuri vaikutus kuljetusten ennakoitavuuteen, sillä onnettomuustilanteiden aiheuttamat häiriötilan- teet ja niiden hallinta vaikuttavat siihen saapuvatko kuljetukset sovitun aikataulun mukaisesti asiakkaalle.

Kuljetusten odotuksia palvelutasolta ovat:

hyvä liikennöitävyys läpi vuoden kaikkina vuorokauden aikoina, tien kunto ja hoito hyvä ennustettavuus, tasainen ajo-nopeus, vähäinen ajonopeuksien vaihtelu, mahdolli- suus ajaa nopeusrajoitusten mukaan häiriötilanteiden alhainen määrä ja vähäinen häiriöherkkyys hyvä häiriöiden ja niihin liittyvän tiedon hallinta.

Kuva 12 Kantatietä 67 käyttävät paikalliset ja pitkämatkaiset kuljetukset.

1.5 Yhteenveto matkoista ja kuljetuksista

Taulukkoon 2 on koottu Kauhajoki-Kauhava -yhteysvälin eri kulkutapojen ja kuljetusten palvelu- tasotekijät. Välillä Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua-Kauhava korostuu työmatkaliikenne. Valtatie 19 on pitkämatkaisten kuljetuksien kannalta merkittävä väylä. Kantatiellä 67 liikkuu pitkämatkaisten kuljetusten lisäksi paljon paikallisten yritysten kuljetuksia (kuva 12).

Taulukko 2 Kehityskäytävän merkittävimpien käyttäjäryhmien matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät.

Jakso ja käyttäjät Palvelutasotekijät

JAKSO 1 KAUHAJOKI-KURIKKA Turvallisuus Yhteydet, liityntäyhteydet Ostos- ja asiointimatkat Esteettömyys Paikalliset kuljetukset Hallittavuus (Pitkämatkaiset kuljetukset)

JAKSO 2 KURIKKA-SEINÄJOKI (Nurmon etl) Turvallisuus Ennakoitavuus Työmatkat Yhteydet, liityntäyhteydet Paikalliset kuljetukset Hinta (Pitkämatkaiset kuljetukset) Hallittavuus Turvallisuus JAKSO 3 SEINÄJOKI (Nurmon etl) – KAUHAVA Ennakoitavuus Yhteydet, liityntäyhteydet Työmatkat Hinta Pitkämatkaiset kuljetukset Hallittavuus

JAKSO 4 KAUHAVA-ALAHÄRMÄ Turvallisuus Mukavuus Vapaa-ajanmatkat Hallittavuus Pitkämatkaiset kuljetukset Ennakoitavuus

1.6 Liikenteen ja väylien nykytila sekä ennusteet

1.6.1 Liikenneverkon ominaisuudet Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä muodostuu kantatiestä 67 ja valtatiestä 19 sekä Kurikassa lyhyestä valtatien 3 osuudesta. Käytävällä kulkee myös Seinäjoki-Kaskinen -rata sekä Seinäjoki- Oulu -rata. Kantatien ja valtatien liikenteelliset ominaisuudet on esitetty kuvassa 13 ja 14.

JAKSO 1 vt3 JAKSO 2 JAKSO 3

Kuva 13 Kehityskäytävän nykytilanteen nopeusrajoitukset, liikennemäärät, maanteiden liittymät sekä heva-onnettomuudet Kauhajoen ja Seinäjoen välisellä osuudella.

JAKSO 3 JAKSO 4

Kuva 14 Kehityskäytävän nykytilanteen nopeusrajoitukset, liikennemäärät, maanteiden liittymät sekä heva-onnettomuudet Seinäjoen ja Kauhavan välisellä osuudella.

Jakso 1 Kauhajoki-Kurikka Jaksolla 1 Kauhajoen ja Kurikan välillä vilkkaimmin liikennöityjä osuuksia ovat Kauhajoen Aronky- län kohta (5800 ajoneuvolla vuorokaudessa) ja Kurikan taajaman kohta (6400 ajoneuvolla vuorokaudessa). Taajamien välisellä osuudella liikennemäärä on 3600 ajon./vrk. Raskasta liikennettä on 350-600 ajon./vrk. Jakson nopeusrajoitus vaihtelee 60-100 km/h. Pitkillä maaseutujaksoilla nopeusrajoitus on pääasiassa 100 km/h lukuun ottamatta taajamien ja vilkkaiden liittymien kohdilla olevia 60-80 km/h nopeusrajoitusalueita. Jakson liittymät ovat tasoliittymiä lukuun ottamatta Kauhajoen taajamakohtaa. Välittömästi jakson 1 ulkopuolelle sijoittuu Aron eritasoliittymä Kauha- joella. Kurikan taajaman kohdalla on kantatiellä 67 yksi valo-ohjattu tasoliittymä. Kauhajoen ja Kurikan välillä kulkee rinnakkainen tieyhteys kantatien ja joen länsipuolella.

Jaksolla ei ole valaistusta maantien 672 ja Säntintien 13 kilometrin pituisella osuudella. Valaise- mattomalla osuudella ei myöskään ole erillistä jalankulku- ja pyöräilyväylää. Kaksikaistaisen maantien poikkileikkaus jaksolla on pääasiassa kapea (8/7 metriä).

Jakso 2 Kurikka-Seinäjoki (Nurmon etl) Liikennemäärä kantatiellä 67 vaihtelee jaksolla 2 Kurikan ja Seinäjoen välillä länsipään 4900 ajo- neuvosta Seinäjoen taajaman kohdan 19000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Jakson liikennemääris- sä tapahtuu suuri pudotus Suupohjantien liittymässä Seinäjoella, jota käytetään vilkkaana Seinä- joen sisäänajoyhteytenä. Raskaan liikenteen määrä on 400-1300 ajon./vrk.

Nopeusrajoitus vaihtelee välillä 60-100 km/h. Pitkillä maaseutujaksoilla nopeusrajoitus on pääasi- assa 100 km/h lukuun ottamatta taajamien ja vilkkaiden liittymien kohdilla olevia 60-80 km/h nopeusrajoitusalueita. Ahonkylässä on vaihtuva nopeusrajoitus 60/80 km/h. Jakso on Kurikan ja Seinäjoen välisellä osuudella kaksikaistainen ja liittymät ovat tasoliittymiä. Siltalan liittymä on lii- kennevalo-ohjattu. Joupin ja Nurmon välillä tie on nelikaistainen, 2-ajoratainen ja eritasoliittymin varustettu maantie. Seinäjoen taajaman kohdalla on viisi eritasoliittymää valtatiellä 19. Itikan eri- tasoliittymässä kantatie 67 muuttuu valtatieksi 19. Kantatie 67 tulee jatkossa jatkumaan Nurmon tulevaan eritasoliittymään saakka ja valtatie 19 tulee kulkemaan Seinäjoen itäisen ohikulkutien kautta, jonka ensimmäinen vaihe on rakenteilla.

Rinnakkaisia tieyhteyksiä on jaksolla olemassa osittain. Merkittävimmät puutteet rinnakkaisissa teissä on väleillä Havusela-Huikkula ja Suupohja-Ahonkylä. Seinäjoen katuverkolla ei ole selkeää rinnakkaista katuyhteyttä lukuun ottamatta Suupohjan ja Itikan liittymien välistä osuutta sekä Hyl- lykallion ja Nurmon keskustan välistä osuutta.

Välillä Tuiskula-Piirtola kulkee pohjoispuolella kantatietä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, johon liittyy alikulkukäytävä valtatien 3 alitse. Siltalan liittymässä on alikulku kevyelle liikenteelle. Ahon- kylästä pohjoiseen kulkee jalankulku- ja pyöräilyväylä kantatien eteläpuolella Nurmoon, Atrialle saakka.

Jakso on valaistu ja automaattisella nopeusvalvonnalla varustettu. Tuiskulan ja Havuskylän välillä poikkileikkaus on kapea 8/7 metriä ja Havuskylän ja Siltalan välillä leveämpi: 10/7 - 10,5/7,5 m. Siltalan liittymästä pohjoiseen kaksiajorataisen osuuden alkuun poikkileikkaus on 10,5/7,5- 12,5/7,5 m.

Jakso 3 Seinäjoki (Nurmon etl) - Kauhava Valtatiellä 19 liikkuu Seinäjoen (Nurmon etl) ja Lapuan välillä 7900–12000 ajoneuvoa arkivuoro- kaudessa. Raskasta liikennettä on 950-1300 ajon./vrk. Jakson liikennemäärä vähenee selvästi kantatien 63 liittymässä valtatieltä 19 Kauhavalle ja kantatielle 63 suuntautuvan liikenteen ansiosta.

Lapuan ja Seinäjoen välillä nopeusrajoitus valtatiellä 19 on laskettu 80 km/h:ssa tien kapeuden, kasvaneiden liikennemäärien ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Lapuan ja Kauhavan välillä on 100 km/h nopeusrajoitus. Jakso on valaistu. Lapualla on automaattinen nopeusvalvonta Koveron liittymän kohdalla. Liittymät ovat tasoliittymiä lukuun ottamatta Seinäjoella Atrian eritasoliittymää ja Lapualla Ritamäen, Honkimetsän ja Honkimäen eritasoliittymiä.

Rinnakkainen tieyhteys kulkee yhteysvälin länsipuolella koko matkan Seinäjoen ja Lapuan välillä jatkuen edelleen Kauhavan suuntaan. Lapuan kohdalla valtatien rinnalla kulkee yhdistetty jalka- käytävä ja pyörätie Jouttikallion ja Honkimetsän eritasoliittymän välillä tien länsipuolella. Lapuan ja Kauhavan välillä ei ole erillistä jalankulku- ja pyöräilyväylää. Seinäjoki-Lapua välillä poikkileikkaus 9,5/7 m ja Lapua-Kauhava välillä 10,5/7,5 m.

Jakso 4 Kauhava - Alahärmä Valtatiellä 19 liikkuu Kauhavan ja Alahärmän välillä 3500-5400 henkilöautoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 480-570 ajon./vrk. Jakson nopeusrajoitus on pääasiassa 100 km/h lukuun ottamatta taajamien ja vilkkaiden liittymien kohdilla olevia 80 km/h nopeusrajoitusalueita. Jakson liittymät ovat tasoliittymiä. Kauhavan ja Alahärmän välillä on olemassa yhtenäinen rinnakkainen tieyhteys.

Erillisiä jalankulku- ja pyöräteitä on jaksolla Ylihärmän ja Alahärmän taajamien kohdilla etupäässä rinnakkaistiestön varrella, mutta lyhyillä matkoilla myös valtatien varrella. Jakson poikkileikkaus on 10,5/7,5 m.

Seinäjoki-Oulu -rata Seinäjoki-Oulu rata on pääasiassa yksiraiteinen, sähköistetty, kauko-ohjattu ja junien kulunval- vonnalla varustettu vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata. Rata on osa EU:n TEN-T ydinverkkoa. Rataa käyttää suurin osa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä. Radalla tehtiin vuonna 2013 noin 1,3 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa kaukoliikenteessä. Radan tavaraliikenne oli vuonna 2013 lähes 2 miljoonaa tonnia Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Tavaraliikenteen mää- rän ennustetaan olevan 4 miljoonaa tonnia vuonna 2030. (Liikennevirasto 2014b)

Kaskisten rata Kaskisten rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön huonokuntoinen rata. Tavaraliikenteelle on asetettu radalla 22,5 tonnin akselipainolla suurimmaksi sallituksi nopeudeksi vain 30–50 km/h. Radalla ei ole henkilöliikennettä; rataa käytetään lähinnä Kaskisten sataman kuljetuksissa. Radan liikenne vuonna 2013 oli noin 193 000 tonnia. Kuljetusmäärä on ollut suurimmillaan yli 800 000 tonnia vuosina 2006-2007. Radalla kulkee vuorokaudessa enintään 3 junaparia. Radalla on runsaasti tasoristeyksiä. Radan liikennemäärän on ennustettu olevan vuonna 2020 noin 350 000 tonnia. (Liikennevirasto 2011; Liikennevirasto 2014b)

1.6.2 Liikenne-ennuste Kauhajoki-Kauhava -yhteysvälille kantatielle 67 ja valtatielle 19 on laadittu liikenteen perusennus- te vuosille 2025 ja 2040 valtakunnallisten tieliikenteen kasvukertoimien perusteella.

Tieliikenteen valtakunnalliset kasvukertoimet on esitetty kuvassa 15. Seinäjoen seudulla kasvukertoimet ovat selvästi maan keskiarvoa korkeampia. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kasvukertoimet ovat lähellä maan keskitasoa etenkin raskaan liikenteen osalta. Kevyiden ajoneuvojen kertoimet sen sijaan ovat hiukan alhaisemmat. Seudun kasvukertoimet eivät sellaisenaan sovellu koko yhteysvälille Kauhajoki-Kauhava, sillä yhteysvälin päissä Kauhajoella, Kurikassa sekä Kau- havalla kasvu on vähäisempää.

Liikenne-ennusteen (kuva 16) laatimisessa on käytetty Seinäjoen seudun kasvukertoimia Ilmajo- en Siltalan liittymän ja Lapuan Ritamäen eritasoliittymän välillä ja muualla Etelä-Pohjanmaan kasvukertoimia. Seinäjoen itäisen ohikulkutien on oletettu toteutuneen vuoteen 2025 mennessä ko- konaisuudessaan, joten ohikulkutien vaikutus on huomioitu liikenne-ennusteessa. Seinäjoen itäi- sen ohikulkutien on arvioitu vähentävän liikennettä Seinäjoen kohdalla Itikan eritasoliittymän ja Keski-Nurmon eritasoliittymän välillä 12-34 % (Tiehallinto 2009). Nykyisin Seinäjoen läpi kulkeva pitkämatkainen raskas liikenne tulee jatkossa käyttämään ohikulkutietä ja Seinäjoen keskusta- alueen kautta kulkee vain sellainen raskas liikenne, jonka lähtö- tai määräpaikka on keskusta- alueella.

1,7

1,6

1,5

1,4

1,3

1,2

1,1

0,9

0,8 2012 2020 2030 2040 2050

Seinäjoen seutu, kevyet Seinäjoen seutu, raskaat Etelä-Pohjanmaa / vt, kevyet Etelä-Pohjanmaa / vt, raskaat Etelä-Pohjanmaa / kt, kevyet Etelä-Pohjanmaa / kt, raskaat Koko maa / vt, kevyet Koko maa / vt, raskaat Koko maa / kt, kevyet Koko maa / kt, raskaat

Kuva 15 Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen kasvukertoimet Etelä-Pohjanmaalla valtateillä ja kantateillä sekä Seinäjoen seudulla* (Liikennevirasto 2014c).

* Henkilöliikenteen kasvukerroinennusteessa on otettu huomioon ennustettu väestönkasvu, bruttokansantuotteen kasvu, liikkumiseen käytettävä aikaresurssi sekä kansainvälinen henkilöliikenne. Tavaraliikenteen kasvukertoimissa otetaan huomioon bkt:n lisäksi arvioitu teollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen, kuljetusintensiteetin muutokset toimialoittain, raskaan liikenteen kokonaispainojen kehitys sekä kansainvälinen tavaraliikenne.

Kuva 16 Valtakunnallisiin kasvukertoimiin perustuva liikenne-ennuste kehityskäytävälle vuosille 2025 ja 2040.

2. Tavoitteet

2.1 Yhteiskunnalliset ja alueelliset tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet kuvaavat ilmastonmuutokseen vastaamista alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen sekä liikenneverkon kannalta. Valtakunnallisesti merkittä- vien liikenneväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä liikenneturvallisuuden parantaminen nostetaan keskeisinä pääteitä koskevina tavoitteina esiin. Elinkeinoelämän edellytyksistä on huolehdittava sekä alueidenkäytön että valtakunnallisten- ja kansainvälisten yhteyksien kannalta. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytysten parantaminen sekä henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ovat erityisesti kaupunkiseuduilla tavoitteena. Toimivat matka- ja kuljetusket- jut, eri liikennemuotojen yhteistyö, matkakeskukset ja terminaalit ovat tavoitteita alueiden hyvän saavutettavuuden takaamiseksi. Elinympäristön laatu, luonnon monimuotoisuuden sekä valtakunnallisten suojelukohteiden säilyttäminen sekä arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden turvaaminen ovat ympäristövaikutusten osalta tärkeimpiä teemoja. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia: melua, tärinää ja ilman epäpuh- tauksia sekä niiden aiheuttamia haittoja.

Liikennepoliittinen selonteko vuosille 2012-2022 (LVM 2012a) linjaa liikennepolitiikkaa seu- raaviksi vuosiksi. Keskeisinä asioina korostetaan palvelutasoon ja käyttäjälähtöisyyteen perustu- vaa päätöksentekoa. Linjausten mukaan liikennejärjestelmän palvelutaso tulee perustua käyttäji- en tarpeisiin. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä kuljetusten ja logistiikan tehokkuutta nostetaan esiin keskeisinä kehittämislinjauksina.

Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020 (LVM 2013) asettaa tavoitteet merkittävimpien liikenteen ympäristöongelmien vähentämiseksi. Tavoitteet pitävät sisällään mm. liikenteen kasvihuone- päästöjen vähentämisen (vuoden 2005 tasosta 15 % vuoteen 2020 mennessä) erityisesti tieliikenteen päästöjä vähentäen, tieliikenteen typenoksidipäästöjen vähentämisen, liikenteen yli 55 dBA:n melulle altistuvien määrän vähenemisen noin 20 % vuoden 2003 tasosta vuoteen 2020 mennessä eli noin 50000 asukkaalla sekä pohjavesien hyvän laadullisen tilan vuoteen 2020 mennessä myös niillä alueilla, joilla liikenneväylä kulkee pohjavesialueella.

Tieliikenteen turvallisuusvisiossa (LVM 2012b) on määritetty tavoitteeksi, ettei kenenkään tar- vitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien vähentämistavoit- teena on puolittaa liikennekuolemat ja vähentää liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014–2017 (Etelä- Pohjanmaan liitto 2014a) linjaavat maakunnan strategisia lähtökohtia sekä muodostavat vision, tavoitteet ja toimintalinjat vuoteen 2014. Maakuntaohjelmassa on esitetty suunnitelman toteuttaminen vuosina 2014-2017. Vision 2040 mukaan: "Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta."

Yhtenä maakunnan strategisena päätavoitteena on Seinäjoelle sijoittuvan tulevaisuuden logistiikka-alueen ja sen liikenneyhteyksien sekä yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen. Yhdyskuntara- kenteen kannalta maakuntaa kehitetään hajakeskitettynä rakenteena, jonka eri osissa turvataan palvelujen saatavuus. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapuolisesti aluetyypeittäin, joita ovat Seinäjoen ydinalue, kehityskäytävät, seutu- ja kuntakeskukset ja haja-asutusalueet. Maatalous- elinkeinotoimintaa ja sen tarpeita korostetaan.

Liikenneyhteyksien kannalta maakuntasuunnitelman painopiste on Kauhajoki-Seinäjoki–Kauhava -kehityskäytävässä. Seinäjoen itäväylään liittyvät liikennejärjestelyt on nostettu kiireellisyysjärjes- tyksessä tärkeimmiksi. Seinäjoen ja Lapuan välillä onnettomuuksia pyritään vähentämään teema- turvallisuuspaketin muodossa. Tehokkuutta haetaan julkisten liikennepalvelujen uusilla ratkaisuilla ja innovaatioilla sekä kunta- ja hallintorajat ylittävillä hankintamalleilla. Maakunnan sisäistä jouk- koliikennettä, matkaketjuja ja matkakeskuksia sekä pitkänmatkan tavara- ja henkilöliikenteen yh- teyksiä maakunnan ulkopuolelle kehitetään. Elinkeinotoiminnan keskeisinä kehitettävinä osa- alueina ovat ruokatuotanto ja uusiutuvat energianlähteet.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014) on laadittu samanaikaisesti maakuntastrategian laatimisen kanssa ja se muodostaa strategisen tason suunnitelman maakunnan liikennejärjestelmän tavoitteista sekä konkreettisista toimenpiteistä. Suunni- telman laatimisessa on hyödynnetty uuden liikennepolitiikan mukaista palvelutasoajattelua.

Liikennejärjestelmän visioksi on määritelty: "Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kasvua kestävästi, tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden."

Reunaehdot suunnitelman toteuttamiselle muodostavat asiakaslähtöisyys ja tehokkuus, monipuo- linen keinovalikoima, nykyisen infrastruktuurin tehokas käyttö, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukeva liikennejärjestelmä, liikkumistarpeen vähentäminen, liikenteen päästöjen ja liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymisessä otetaan huomioon alueen erityispiirteet ja eri kuljetus- ja kulkumuotojen potentiaali. Ilmastonmuutokseen varau- tuminen, luonnonympäristö-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Suunnitelmassa on tunnistettu Kauhajoen ja Kauhavan välinen kantatien 67 ja valtatien 19 muodostama käytävä liikenteellisesti ja maankäytön kannalta Etelä-Pohjanmaan selkeästi merkittä- vimmäksi kehityskäytäväksi. Käytävälle on asetettu suunnitelmassa palvelutasotavoitteet.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetetut palvelutasotavoitteet: Liikenneturvallisuus sekä elintarvike- ja metalliteollisuuden kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat koko kehityskäytävällä. Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi. Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan ja hinnaltaan kilpailukykyiset työ- ja opiskelumatkayhteydet väleillä Seinäjoki-Lapua-Kauhava ja Kauhajoki-Kurikka- Seinäjoki. Matkaketjut ovat sujuvia ja helppoja hallita. Asiointi- ja harrastusmatkat ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. Kuntakeskuksissa asuvien lähipalvelut ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. Koulumatkat ovat turvallisia. Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta.

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomäärityksessä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) on asetettu Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävälle palvelutasotavoitteet. Käytävälle tavoitellaan keskitason joukkoliikenteen palvelutasoa. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen, kysynnän lisääminen ja kilpailukykyinen hinnoittelu sekä joukkoliikenteen pysäkki- ja infor- maatioinfrastruktuurin parantaminen ovat tavoitteena. Tavoitteiden toteuttamiseksi on ehdotettu runkolinjamaista joukkoliikennettä.

2.2 Palvelutasotavoitteet

Työn aikana laadittujen palvelutasotavoitteiden lähtökohtina ovat olleet työn aikana sidosryhmille järjestetty työpajatilaisuus, Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritys (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus) sekä Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (Etelä- Pohjanmaan liitto 2014b).

Tavoitteet on määritetty kullekin jaksolle tärkeimpien tunnistettujen käyttäjäryhmien perusteella. Taulukossa 3 esitetyissä palvelutasotavoitteissa on tuotu esille ne yhteiskunnalliset tavoitteet, joihin tällä hanketason yhteysväliselvityksellä voidaan vastata. Palvelutasotavoitteiden tavoitevuosi on 2040.

Taulukko 3 Palvelutasotavoitteet jaksoittain vuoteen 2040.

Tarkastelujakso Tavoitteet

Valtatien 19 ja kantatien 67 onnettomuusriski on selvästi nykyistä pienempi.

Jalankulku ja pyöräily on sekä taajamissa että valtatien 19 ja kantatien 67 ylittävässä ja suuntai- sessa liikenteessä nykyistä niin paljon turvallisempaa, että se vaikuttaa kulkutavan valintaan.

Kaikki matkat ovat pääsääntöisesti kaikissa oloissa niin turvallisia, että turvallisuuden tunteella ei KOKO YHTEYSVÄLI ole vaikutusta kulkutavan tai reitin valintaan tai matkapäätökseen. Kaikki käyttäjäryhmät Turvallisuus on pääsääntöisesti varmistettu myös niissä tilanteissa, joissa erehdyksessä poike-

taan liikennesäännöistä.

Liikenteen ajantasaista tietoa, kuten tiedot odottamattomista häiriöistä tai aikatauluista on käyttä- jien saatavilla ennen matkaa ja matkan aikana. Tiedon saanti edellyttää omaa aktiivisuutta palveluiden käytössä.

Matkan maksaminen on mahdollista yhdellä kertaa koko matkaketjulle.

Matkustaminen ilman omaa autoa on mahdollista arkisin liikkeiden ja palveluiden aukioloaikoina, mutta aikatauluja joutuu sovittelemaan. Liityntämatkat voi tehdä kävellen ja pyöräillen sekä hen- kilöautolla. JAKSO 1 KAUHAJO- KI-KURIKKA Esteetön liikkuminen on järjestettävissä avustettuna/erityisjärjestelyin kaksi kertaa viikossa kun- takeskukseen. Ostos- ja asiointi Kuljetukset saapuvat asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti. Paikalliset kuljetukset Taajamissa kuljetusten keskeiset kohteet ovat saavutettavissa tietyssä aikaikkunassa ilman liikenteen kasvusta johtuvia viiveitä. Odottamattomiin häiriöihin voidaan reagoida liikenneinfor- maation avulla.

Henkilöautoliikenne on hyvin ennakoitavissa kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina.

Aikataulut pitävät ja vakavia häiriöitä sattuu vain harvoin.

JAKSO 2 KURIKKA- Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat kunnossapidon ja laatutason osalta ympäri vuoden nykytasolla. SEINÄJOKI (Nurmon Pyöräilyn pääreiteillä talvikunnossapito on tasolla, joka mahdollistaa pyöräilyn työmatkoilla kes- etl) keisimpinä töihin menoaikoina ympäri vuoden keliolosuhteista riippumatta. Valta/kantatie ei muodosta estettä paikallisessa liikkumisessa. Paikallinen, kunnan sisäinen Työmatkat liikkuminen tapahtuu ensisijaisesti rinnakkaistiestöä pitkin. Paikalliset kuljetukset Matkustaminen ilman omaa autoa on mahdollista tavallisimpina työssäkäyntiaikoina. Aikatauluja voi joutua sovittelemaan. Joukkoliikenteen liikennöintiaika 07-20, vuoroväli ruuhka-aikoina noin 30 minuuttia, muulloin tunnista kahteen. Viikonloppuna liikennöintiaika on lyhyempi ja vuorotarjonta harvempaa. Tarjolla on myös kimppakyytipalveluja.

Asemat ja pysäkit ovat kävellen ja pyöräillen saavutettavissa keskustaajamissa. Pyöräilymatkan (n. 3km) ulkopuolella liityntä edellyttää pääsääntöisesti henkilöauton käyttöä.

Liityntäpysäköintiä on järjestetty tarvetta vastaava määrä tärkeimmille asemille ja pysäkeille, joissa myös sähköauton lataus on mahdollista.

Joukkoliikenteen käyttämisen hinta ei ole riippuvainen joukkoliikennemuodosta. Liityntämatka joukkoliikenteellä sisältyy runkomatkan hintaan runkomatkan joukkoliikennemuodosta riippumatta.

Kuljetukset saapuvat asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti.

Taajamissa kuljetusten keskeiset kohteet ovat saavutettavissa tietyssä aikaikkunassa ilman liikenteen kasvusta johtuvia viiveitä. Odottamattomiin häiriöihin voidaan reagoida liikenneinfor- maation avulla.

Henkilöautoliikenne on hyvin ennakoitavissa kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina.

Joukkoliikenteen aikataulut pitävät ja vakavia häiriöitä sattuu vain harvoin.

Kävely- ja pyörätiet ovat kunnossapidon ja laatutason osalta ympäri vuoden nykytasolla. Pyöräi- lyn pääreiteillä talvikunnossapito on tasolla, joka mahdollistaa pyöräilyn työmatkoilla keskeisim- pinä töihin menoaikoina ympäri vuoden keliolosuhteista riippumatta.

Valta/kantatie ei muodosta estettä paikallisessa liikkumisessa. Paikallinen, kunnan sisäinen liikkuminen tapahtuu ensisijaisesti rinnakkaistiestöä pitkin.

Matkustaminen ilman omaa autoa on mahdollista tavallisimpina työssäkäyntiaikoina. Aikatauluja JAKSO 3 SEINÄJOKI voi joutua sovittelemaan. Joukkoliikenteen liikennöintiaika 07-20, vuoroväli ruuhka-aikoina noin (Nurmon etl) - 30 minuuttia, muulloin tunnista kahteen. Viikonloppuna liikennöintiaika on lyhyempi ja vuorotar- KAUHAVA jonta harvempaa. Tarjolla on myös kimppakyytipalveluja.

Työmatkat Asemat ja pysäkit ovat kävellen ja pyöräillen saavutettavissa keskustaajamissa. Pyöräilymatkan Pitkämatkaiset kulje- (n. 3km) ulkopuolella liityntä edellyttää pääsääntöisesti henkilöauton käyttöä. tukset Liityntäpysäköintiä on järjestetty tarvetta vastaava määrä tärkeimmille asemille ja pysäkeille,

joissa myös sähköauton lataus on mahdollista.

Joukkoliikenteen käyttämisen hinta ei ole riippuvainen joukkoliikennemuodosta. Liityntämatka joukkoliikenteellä sisältyy runkomatkan hintaan runkomatkan joukkoliikennemuodosta riippumatta.

Kuljetukset saapuvat asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti.

Kuljetukset saapuvat asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti. JAKSO 4 KAUHAVA- Taajamissa kuljetusten keskeiset kohteet ovat saavutettavissa tietyssä aikaikkunassa ilman ALAHÄRMÄ liikenteen kasvusta johtuvia viiveitä. Odottamattomiin häiriöihin voidaan reagoida liikenneinfor-

maation avulla. Vapaa-ajanmatkat Pitkämatkaiset kulje- Pääosin miellyttävät ja helpot ajo-olosuhteet, mutta ajokäyttäytymistä voi joutua sopeuttamaan tukset muun liikenteen tai näkyvyyden vuoksi (mm. pimeys).

Paikallinen, kunnan sisäinen liikkuminen tapahtuu ensisijaisesti rinnakkaistiestöä pitkin..

2.3 Liikenteen hallinnan palvelutasoluokitus

Liikenneviraston on määritellyt tieliikenteen vaihtuvalle ohjaukselle palvelutasomäärittelyn vuonna 2013 (Liikennevirasto 2013c). Määrittelyn kautta halutaan parantaa liikenteen hallinnan toiminnan yhteneväisyyttä valtakunnallisesti. Palvelutasolinjauksissa määritellään valtakunnalliset palvelutasotavoitteet ja määrittely kattaa seuraavat liikenteen hallinnan palvelut:

Tienvarsitiedotus Kelivaroitukset Ruuhkavaroitukset Vaihtuvat nopeusrajoitukset Keskikaistojen kulkuaukkojen puomien kaukokäyttö Kaistaohjaus Liityntäpysäköintiopastus.

Suomen tieverkko jaetaan eri toimintaympäristöjen perusteella kolmeen palvelutasoluokkaan, jotka ovat

1. korkean palvelutason käytävät 2. ruuhkautuvat ja turvallisuuskriittiset osuudet kaupunkiympäristössä 3. muu tieverkko.

Kantatie 67 ja valtatie 19 kuuluvat palvelutasoluokkaan 3 eli muuhun tieverkkoon. Muulla tiever- kolla tieliikenteen hallinta perustuu lähinnä liikennetiedotukseen ajoneuvossa olevien laiteiden kautta. Vaihtuvaa ohjausta sovelletaan vain ongelmakohteissa. Vaihtuvia nopeusrajoituksia käyte- tään ongelmaosuuksilla ja pistemäisissä kohteissa kuten liittymissä, joissa on erityisiä turvallisuus- tai sujuvuusongelmia. Liityntäpysäköintiin opastamisen tarve harkitaan tapauskohtaisesti liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä. (Liikennevirasto 2013c)

3. Palvelutasoanalyysi

3.1 Maankäyttö

3.1.1 Maankäytön kuvaus jaksoittain Jakso 1 Kauhajoki-Kurikka Jakso alkaa Kauhajoelta Aronkylän kohdalta. Aronkylä on Kauhajoen keskustaajamaan kuuluva noin 500 asukkaan kylä kantatien pohjoispuolella. Kauhajoen keskustaajamassa asuu 3 km sä- teellä 7400 asukasta eli hieman yli puolet kunnan asukkaista. Myös 3500 työpaikkaa ovat sijoittuneet alueelle. Aronkylän ja Kurikan välillä asutus on etupäässä sijoittunut rinnakkaistiestön varteen, mutta kantatiellä on paljon liittymiä Kyrönjoen varrella sijaitsevaan harvaan maaseutuasu- tukseen. Kantatien itäpuolinen alue on pääasiassa maatalouden käytössä. Aron teollisuusalue sijoittuu kantatien pohjoispuolelle Aronkylän länsipuolelle.

Kuva 17 Asuinalueet ja työpaikat kantatien 67 läheisyydessä jaksolla 1.

Kurikassa asutus on etupäässä sijoittunut keskustaajamaan kantatien länsipuolelle. Noin 5700 asukasta eli noin 40 % asukkaista asuu 3 km säteellä Kurikan keskustasta. Samalle etäisyydelle on sijoittunut 2700 työpaikkaa. Asutus on pääasiassa pientaloasutusta, mutta keskustasta löytyy myös kerrostaloja. Työpaikat ovat sijoittuneet keskustan lisäksi Ikarin teollisuusalueelle kantatien ja valtatien 3 väliin jäävälle alueelle. Jakso päättyy valtatien 3 liittymään.

Jakso 2 Kurikka – Seinäjoki (Nurmon etl) Jakson alkupäässä on molemmin puolin kantatietä pientaloasutusta sekä paljon yksityisten teiden ja maanteiden liittymiä. Alue on myös maatalousaluetta, jossa maatiloja on sijoittunut molemmin puolin kantatietä peltoineen. Ilmajoen kunnan alueella kantatien läheisyydessä sijaitsee myös entisen Koskenkorvan kunnan taajama Piirtola, jossa on asutuksen lisäksi muun muassa alakou- lu, Altian tehdas ja muita työpaikkoja sekä jonkin verran palveluita.

Ilmajoen keskustaa kohden kuljettaessa molemmin puolin kantatietä on harvaa pientaloasutusta ja maataloustoimintoja. Asutusta on Ilmajoen keskustassa molemmilla puolilla kantatietä, jossa asuu 3 kilometrin säteellä noin 4700 asukasta eli noin 40 % kunnan asukkaista. Työpaikkoja 3 km säteellä on 1800. Yksi Ilmajoen kasvavista kylistä: Ahonkylä sijoittuu Ilmajoen keskustan ja Seinä- joen välille. Ahonkylän kohdalla pientaloasutus on asettunut etupäässä kantatien itäpuolelle kurot- tuen harvana pientaloasutuksena Tuomikyläntietä myötäillen kohti kaakkoa. Taajamien välillä on lähinnä peltoalueita ja maatalouden tuotantotiloja.

Kuva 18 Asuinalueet ja työpaikat kantatien 67 läheisyydessä jaksolla 2.

Seinäjoen taajaman kohdalla on tiivistä kaupunkirakennetta Joupin ja Hyllykallion välillä. Keskus- tassa on kerrostaloasutusta ja kaupungin laidoilla pääasiassa pientaloasutusta. Kolmen kilometrin säteellä Seinäjoen asemasta asuu 24 800 asukasta eli noin 40 % kaupungin asukkaista ja 18 400 työpaikkaa. Seinäjoella on maankäytön laajennuspaineita etelän ja pohjoisen suuntiin ja kaupan hankkeita vireillä mm. Joupin ja Hyllykallion alueella sekä Nurmossa.

Jakso 3 Seinäjoki (Nurmon etl) - Kauhava Seinäjoen ja Lapuan välillä on valtatien 19 varressa harvaa maaseutuasutusta, jonka painopiste on tien länsipuolella. Asuminen Seinäjoen ja Lapuan taajamien välillä on sijoittunut pääasiassa Nurmojoen varteen rautatien länsipuolelle eikä valtatien 19 varteen. Lapuan keskustassa 3 kilometrin säteellä asuu noin 9700 asukasta eli noin 67 % kaupungin asukkaista. Työpaikkoja samal- la etäisyydellä on 3300. Lapuan keskustaajaman maankäyttö on sijoittunut pääasiassa länsipuo- lelle valtatietä, mutta myös itäpuolella on laajoja teollisuus- ja asuinalueita sekä maankäytön kasvupaineita. Lapuan ja Kauhavan välisellä osuudella asutusta on erittäin vähän. Asutus on painot- tunut Lapuan ja Kauhavan keskustaajamiin. Jaksolla ei ole erityisiä maankäytön kasvupaineita.

Kuva 19 Asuinalueet ja työpaikat valtatien 19 läheisyydessä jaksolla 3.

Jakso 4 Kauhava – Alahärmä Jakson maankäyttö on keskittynyt taajamiin; Alahärmän, Ylihärmään ja Kauhavalle. Taajamien välillä asutus on maaseutuasutusta. Ylihärmän taajamassa on noin 2200 asukasta (13 %) ja 1600 työpaikkaa, Alahärmässä 1800 asukasta (10 %) ja 1000 työpaikkaa. Kauhavan taajamassa on noin 5300 asukasta (30 %)ja 2600 työpaikkaa. Kauhavanjoen varrella harva pientaloasutus kurot- tuu kohti valtatietä 19 aiheuttaen tarvetta poikittaisille yhteyksille. Kantatie 63 halkoo Kauhavan taajamaa jatkuen eteenpäin kohti Kaustista ja Ylivieskaa.

Ylihärmän taajama on sijoittunut molemmin puolin valtatietä 19, kun taas Alahärmässä suurin osa taajamasta sijaitsee itäpuolella tietä. Alahärmässä maankäytön kasvupaineita on kohdistunut myös valtatien länsipuolella sijaitseville alueille. Alahärmässä sijaitsee myös PowerPark huvipuis- to.

Kuva 20 Asuinalueet ja työpaikat valtatien 19 läheisyydessä jaksolla 4.

3.1.2 Kaavoitustilanne Kauhajoki-Kauhava -kehityskäytävällä on voimassa ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistama Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honki- mäen kohdalle ja oleellisin toimenpide on teollisuusalueen kohdemerkinnän muuttaminen km-1 - merkinnäksi, mikä sallii vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen vt:n 19 itäpuolelle. Tämän kaavan ympäristöministeriö on vahvistanut 5.12.2006. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii parhaillaan kaupan, liikenteen ja kulttuurimaisemien vaihekaavaa II.

Kehityskäytävän varsi on osittain yleiskaavoitettu. Käytävän varrella on voimassa seuraavat oike- usvaikutteiset yleiskaavat ja osayleiskaavat:

Lapuan keskustan yleiskaava 2001 Nurmon keskustan osayleiskaava (2003) Seinäjoen Niemistönmaan osayleiskaava (2005) Ilmajoen Ahonkylän osayleiskaava (2006) Kurikka, Keskustan ja Panttilan osayleiskaava 2025 (2012) Kauhavan keskustan osayleiskaava (1999) Kouran osayleiskaava (2013)

Alueella on lisäksi useita oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja ja osayleiskaavoja mm. Ilmajoen keskustaajamassa. Kehityskäytävän kaikissa kunnissa on käynnissä, käynnistymässä tai suunnit- teilla useita yleis- ja osayleiskaavoitustöitä. Taulukossa 4 on esitetty kunnittain käynnissä olevat tai käynnistyvät yleiskaavoitustyöt, jotka vaikuttavat kehityskäytävän liikkumisen tarpeisiin.

Taulukko 4 Käynnissä olevat kehityskäytävän liikkumiseen vaikuttava yleiskaavat.

Kunta Nimi

Kauhajoki Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava (OAS) Vireillä tuulivoimaosayleiskaavoja

Kurikka Vireillä tuulivoimaosayleiskaavoja

Koskenkorvan yleiskaava (kaavoitusohjelmassa) Ilmajoen keskustan yleiskaava (kaavoitusohjelmassa) Ilmajoki Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän yleiskaava (OAS) Munakan yleiskaava (OAS) Tuulivoiman vaiheyleiskaava (OAS)

Keskusta-alueen osayleiskaava (tavoitevaihe) Nurmonjokivarsi: Keski-Nurmon osayleiskaava (luonnos), Veneskosken osayleiskaava (KV hyväksynyt, Seinäjoki valitettu) Nurmon keskustan osayleiskaava (kaavoitusohjelmassa) Nurmon alapään osayleiskaava (kaavoitusohjelmassa) Keskisen Seinäjoen osayleiskaava (kaavoitusohjelmassa)

Lapua Keskustaajaman tuotanto- ja logistiikka-alueen (Jouttikallion) osayleiskaava 2030 (ehdotus) Keskustaajaman osayleiskaavat 2030 (hyväksymisvaihe) Kauhavan keskustaajaman Mäki-Hannuksen ja Vähäpassin osa-alueiden asemakaavan muutos ja Kauhava laajennus (hyväksymisvaihe) Ylihärmän taajaman osayleiskaava (OAS) ja Alahärmän osayleiskaavat (kaavoitusohjelmassa)

Kehityskäytävän kunnissa on käynnissä useita tuulivoimaosayleiskaavoja. Tuulivoimaloiden ra- kenneosien edellyttää suurten erikoiskuljetusten saavutettavuutta. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaloiden erikoiskuljetustarpeita on tarkasteltu vuonna 2013 valmistuneessa selvityksessä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ELY-keskukset ja liitot 2013).

3.1.3 Maankäytön suunnitelmat Väestöennusteet Seinäjoki on kehityskäytävän kunnista eniten kasvava. Vuosina 1990-2012 väestön määrä on kasvanut Seinäjoella 26 %. Väestön on ennustettu kasvavan edelleen 16 % vuoteen 2025 men- nessä. Seinäjoen vetovoima näkyy myös naapurikunnissa Ilmajoella ja Lapualla, joissa molem- missa väestön määrä on pysynyt lähes ennallaan vuoden 1990 jälkeen. Väestön ennustetaan kasvavan Lapualla 16 % ja Ilmajoella 7 % vuoteen 2025 mennessä. Kehityskäytävän päissä vä- estö on vähentynyt ja sen ennustetaan vähenevän edelleen seuraavien 10 ja 25 vuoden aikana. Väestön ikärakenteessa sen sijaan tulee tapahtumaan kaikissa kunnissa muutosta. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi. Kauhajoella, Kurikassa sekä Kauhavalla 65-vuotiaita ennustetaan olevan noin 30 % väestöstä vuonna 2025, kun nyt ikääntyneiden osuus on 21-23 %. Myös Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella ikääntyneen väestön osuuden ennustetaan kasvavan, mutta vain neljällä %-yksiköllä.

Kehityskäytävällä kuntien väestöennusteet pohjautuvat Seinäjoen seudun rakennemalliin, jossa seudulle ennustetaan n. 1,5 % kasvua Seinäjoelle ja 1 % kasvua muihin kuntiin. Kuntien strategi- sissa suunnitelmissa on esitetty lisäksi muita kuntakohtaisia väestötavoitteita. Seinäjoella 1-1,3 % kasvu nähdään rakennemallin ennustetta realistisempana. Lapualla tavoitellaan noin 0,85 % ja Kauhavalla 0,8 % kasvua vuodessa. Kuntien väkilukuun vaikuttavat myös kuntaliitokset alueella. Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitos vuoden 2016 alussa lisää Kurikan väkilukua noin 8000 asukkaalla. Kuntaliitoksilla voi olla vaikutusta palveluverkkoon ja sitä kautta asiointimatkojen suuntau- tumiseen. Taulukko 5 kuvaa kehityskäytävän kuntien väkiluvun ja väestörakenteen muutoksia sekä väestöennusteita vuosille 2025 ja 2040.

Taulukko 5 Tilastokeskuksen tilastojen ja väestöennusteen mukainen väestömäärä kehityskäytävän kunnissa ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2012 ja 2025.

Kunnan Yli 65- Yli 65- 2012- 2012- Rakenne- oma v. v. Kunta 1990 2000 2012 2025 2040 2025 2040 malli 2025 osuus osuus (%) (%) 2025 (%) (%) 2012 2025 Kauhajoki 15600 14800 14200 13800 13600 -3 % -4 % 14 % 21 % 29 %

Kurikka 16700 15500 14400 13600 13100 -6 % -10 % 14 % 0 % 23 % 31 %

Ilmajoki 12100 11800 12000 13100 13900 9 % 15 % 14 % 14 % 18 % 22 %

Seinäjoki 47200 50700 59600 69000 75900 16 % 24 % 21 % 14-18 % 17 % 21 %

Lapua 14600 14100 14700 15700 16500 7 % 11 % 14 % 11 % 20 % 24 %

Kauhava 20200 19000 17200 15900 15200 -8 % -13 % 14 % 12 % 23 % 30 %

Asemien maankäyttö Pääradan varren asemanseudut Seinäjoella, Lapualla ja Kauhavalla nähdään potentiaalisina tii- vistämis- ja täydennysrakentamisen kohteina:

Seinäjoella käynnissä oleva SmartStation –hankkeeseen liittyvä keskustatoimintojen kehittämi- nen ja radan eri puolten yhdistäminen on osa seudun kasvusopimusta. Kilometrin säteellä asemasta on 5600 asukasta ja 6600 työpaikkaa. Kolmen kilometrin säteellä asemasta on 24800 asukasta ja 18400 työpaikkaa. (YKR 2012) Lapualla ratapihan maankäyttö ei nykyisellään mahdollista maankäytön lisäämistä aseman lähei- syydessä ja ratapihalla. Aseman seudulla nähdään kuitenkin olevan paljon potentiaalia kehittyä nykyisestä. Kilometrin säteellä asemasta on 2300 asukasta ja 2100 työpaikkaa. Kolmen kilometrin säteellä asemasta on 9700 asukasta ja 3300 työpaikkaa. (YKR 2012) Kauhavalla on asemanseudulla hieman tiivistymisen varaa, mutta lähietäisyydellä on nykytilanteessa vain vähän työpaikkoja eikä aluetta nähdä potentiaalisena työpaikkojen kehittymisen kannalta. Kunnan alueidenkäytön strategiassa on huomioitu, että asemanseutua tiivistetään asumiseen. Kilometrin säteellä asemasta on 1900 asukasta ja 700 työpaikkaa. Kolmen kilometrin sä- teellä asemasta on 4750 asukasta ja 2400 työpaikkaa. (YKR 2012) Kaskisten radan varrella maankäytön kehittäminen on pitkän tähtäimen asia. Ajankohtaisia ase- manseutujen kehittämisiä kunnissa ei ole käynnissä. Rata nähdään potentiaalisena lähinnä tavaraliikenteen näkökulmasta (mm. Aron teollisuusalue Kauhavalla, Koskenkorvan alueen prosessi- teollisuuden kehittyminen Ilmajoella).

Paljon liikennettä tuottavat kohteet Kehityskäytävän kuntien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on tunnistettu maankäytön kohteita, joiden kehittyminen on mahdollista kymmenen vuoden aikajänteellä (taulukko 6 ja kuva 21).

Taulukko 6 Paljon liikennettä kehityskäytävälle tuottavat maankäyttöhankkeet kunnittain 10 vuoden aikajänteellä.

Kunta Nimi

Kauhajoki Aron ja Panulan teollisuusalueiden täydentyminen

Kurikka Kurikan kolmostien magneetti –hanke kt 67 ja vt 3 liittymässä Ikarin teollisuusalueen laajeneminen

Keskon kaupallinen hanke Siltalan liittymän läheisyydessä Ilmajoki Siltalan teollisuusalue kt 67 itäpuolella Alaneentien varren teollisuuden laajeneminen Kauppa-Joupin alue Seinäjoki Smart Station –keskustan ja asemanseudun keskustatoimintojen kehittäminen Keski-Nurmon liittymän kaupalliset palvelut Roveksen teollisuus- ja logistiikka-alue

Jouttikallion teollisuusalueen laajeneminen valtatien 19 itäpuolella Lapua Liikekeskushanke valtatien 19 itäpuolella Honkimetsän teollisuus- ja työpaikka-alueen laajeneminen/täydentyminen valtatien 19 itäpuolella

Kauhavan keskustaajaman kaupalliset palvelut (päivittäistavarakaupan suuryksikkö) ja työpaikka- ja Kauhava teollisuusalueita PowerPark ja sen yhteyteen kehittyvät kaupalliset palvelut

Kuva 21 Paljon liikennettä tuottavat kohteet kehityskäytävällä 10 vuoden aikajänteellä.

Kuva 22 Kantatie 67 ja Kaskisten rata kulkevat rin- nakkain Ilmajoella (kuva Nikkolantien mt 17407 liittymästä).

3.2 Puutteet palvelutasossa jaksoittain

Palvelutasopuutteita on peilattu käyttäjäryhmittäin ja jaksoittain muodostettuihin palvelutasotavoit- teisiin (kpl 2.2). Lähtötietoina palvelutasoanalyysissa on käytetty työn yhteydessä tehtyä liikenne- turvallisuustarkastusta ja maastokäyntiä, Etelä-Pohjanmaan logistiikka ja maankäyttöselvitystä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011), Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritystä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) sekä joukkoliikenteen laatukäytäväselvitystä (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 2012). Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden kriteerit on esitetty liit- teessä 4.

Merkittävimmät palvelutasopuutteet jaksoittain Kauhajoki-Kauhava –yhteysvälillä on koottu taulukkoon 7 ja 8.

Taulukko 7 Kantatien 67 palvelutasopuutteet käyttäjänäkökulmasta Kauhajoki-Kauhava -yhteysvälillä. Jakso 2 päättyy Itäisen ohikulkutien tulevaan liittymään, johon kantatie 67 päättyy ohikulkutien rakentamisen jälkeen.

Jakso ja käyttäjien Keskeiset puutteet palvelutasossa palvelutasotekijät

Suuri heva-riski (1,5-3-kertainen). Jakso 1 Aronkylän ja Kurikan välillä on 21 nelihaaraliittymää, joissa on tapahtunut runsaasti onnet- Kauhajoki-Kurikka tomuuksia. Kantatien poikkileikkaus ja pientareet ovat kapeat (pääosin 8/7) ja alle ohjearvojen (10/7), Ostos- ja asiointi mutta nopeusrajoitus on kuitenkin 100 km/h. Paikalliset kuljetukset Lyhyt liittymäväli ja suuri liittymätiheys heikentävät liikenteen sujuvuutta ja lisäävät onnet- tomuusriskiä ja aiheuttavat häiriötilanteita. Turvallisuus Kurikan valo-ohjattu tasoliittymä sekä taajamien kohtien alennetut nopeusrajoitukset hei- Yhteydet, liityntäyhtey- kentävät sujuvuutta ja kuljetusten taloudellisuutta. det Vuorotarjonta on peruspalvelutasolla Seinäjoen suuntaan talviarkisin riittävä ostos- ja Esteettömyys asiointimatkoilla, mutta ei työmatkoilla. Kesän tarjonta on heikompaa. Liityntäpysäköinnissä Hallittavuus on puutteita. Palveluliikenteen nykytarjonnassa sekä taajamien jalankulku- ja pyöräilyteiden esteettö- myydessä on parannettavaa. Kantatie ja rata muodostavat esteen taajamissa.

Melko suuri heva-riski (1-2-kertainen) lukuun ottamatta Seinäjoen taajaman kohtaa. Rata sijoittuu lähelle kantatietä ja useassa liittymässä risteävä liikenne voi joutua odotta- Jakso 2 maan vuoroaan tasoristeyksessä (esim. Nikkolantien liittymässä kuva 22) Kurikka-Seinäjoki Vaarallisia nelihaaraliittymiä. (Nurmon etl) Liikenteen kasvu, lyhyt liittymäväli ja paikoin suuri liittymätiheys heikentävät liikenteen sujuvuutta ja ennakoitavuutta, lisäävät onnettomuusriskiä ja aiheuttavat häiriötilanteita. Työmatkat Rinnakkaisteiden puute heikentää ennakoitavuutta häiriötilanteiden aikana ja lisää maata- Paikalliset kuljetukset lousliikenteen määrää kantatiellä. Valo-ohjattu Siltalan tasoliittymä heikentää päätien sujuvuutta. Turvallisuus Suupohjantien liittymässä on toimivuusongelmia. Etelähaaran palvelutaso on erittäin huono Ennakoitavuus ja suunnalle muodostuu pitkiä jonoja. Yhteydet, liityntäyhtey- Kehityskäytävän kunnat kuuluvat Seinäjoen seutulippualueeseen. Seutulippu ei kelpaa det junaliikenteessä. Hinta Kurikasta on Seinäjoelle peruspalvelutason yhteydet. Ilmajoelta on keskitason joukkolii- Hallittavuus kenneyhteys Seinäjoelle, mutta kesällä ja lauantaisin keskitason tavoitteeseen ei päästä. Kimppakyytipalveluja ei ole nykytilanteessa tarjolla. Liityntämatka juniin on mahdollista tehdä linja-autolla vain Seinäjoella.

Taulukko 8 Valtatien 19 palvelutasopuutteet käyttäjän näkökulmasta Kauhajoki-Kauhava –yhteysvälillä.

Jakso ja käyttäjien pal- Keskeiset puutteet palvelutasossa velutasotekijät

Jakson heva-riski Seinäjoen ja Lapuan välillä 1,5-kertainen, Lapuan kohdalla 2-3- kertainen sekä Lapuan ja Kauhavan välillä alle keskiarvon. Seinäjoen ja Lapuan välillä ruuhka-aikoina liikenne jonoutuu ja sivusuunnilta liittyminen on vaikeaa. Tien poikkileikkaus ei täytä 100 km/h väylän ohjearvoja. Jaksolla on puut- Jakso 3 teita ohitusmahdollisuuksissa ja useita vaarallisia nelihaaraliittymiä. Seinäjoki (Nurmon etl) - Seinäjoki-Lapua välin sujuvuusongelmat, valo-ohjattu Nurmon tasoliittymä sekä hidas Kauhava liikenne lisäävät häiriötilanteita ja onnettomuusriskiä. Alennettu nopeusrajoitus heiken- tää kuljetusten ennakoitavuutta ja hallittavuutta. Työmatkat seudulla Tepon, Koveron (kuva 23) ja Hahtomaan liittymissä on kapasiteettiongelmia ruuhka- Pitkämatkaiset kuljetukset aikaan. Nurmon liittymässä on välityskykyongelmia. Joukkoliikenneyhteydet Kauhava-Lapua on peruspalvelutasolla ja Lapua-Seinäjoki Turvallisuus keskitasolla. Ennakoitavuus Lapualta on Seinäjoelle keskitason joukkoliikenneyhteydet ja linjat palvelevat kouluvuo- Yhteydet, liityntäyhteydet den aikana molempiin suuntiin. Bussiliikenne on hajaantunut kolmelle eri reitille Lapuan Hinta ja Nurmon välillä. Hallittavuus Linja-autoliikenne ei mahdollista liityntää junalle Lapualla. Linja-autopysäkeillä ei pää- sääntöisesti ole pyöräpysäköintiä tarjolla. Kauhavan asemalla on liityntäpyöräilyä varten pyöräpysäköintipaikkoja, Lapuan asemalla pyöräpysäköinnissä on puutteita. Kehityskäytävän kunnat kuuluvat Seinäjoen seutulippualueeseen. Seutulippu ei kelpaa junaliikenteessä.

Heva-riski on jaksolla alle valtakunnallisen keskiarvon lukuunottamatta Alahärmän taajaman kohtaa, jossa riski on 1-1,5 kertainen. Jakso 4 Heva-onnettomuuksista suurin osa on risteämis- ja kääntymisonnettomuuksia ja niitä Kauhava - Alahärmä on tapahtunut erityisesti taajamien sisääntuloliittymissä. Jaksolla on tapahtunut 2 henki- lövahinkoon johtanutta kohtaamisonnettomuutta ja kaksi kevyen liikenteen onnetto- Vapaa-ajanmatkat muutta Alahärmän taajaman eteläpäässä. Pitkämatkaiset kuljetukset Hahtomaan liittymän ja Ylihärmän välillä on useita vaarallisia nelihaaraliittymiä. Ylihärmän taajaman kohdalla on kolme vilkasta nelihaaraliittymää, joissa on paljon Turvallisuus paikallista risteävää liikennettä. Mukavuus Alahärmässä Powerparkin liittymässä on kesäaikaan ongelmia ja paljon vasemmalle kääntyvää liikennettä sekä uudet palvelut lisäävät entisestään liikennettä alueella. Hallittavuus Kuoppalantien nelihaaraliittymässä on paljon risteävää liikennettä eikä kääntymiskaisto- Ennakoitavuus ja. Matkustajainformaation saatavuudessa on puutteita mobiililaitteilla ja pysäkeillä.

Kuva 23 Koveron nelihaaraliittymä Lapualla valtatiellä 19.

4. Kehityskäytävän tavoitetila 2040

Kehityskäytävän tavoitetila on muodostettu kappaleessa 2 kuvattujen palvelutasotavoitteiden, tavoitetyöpajan sekä työryhmän kokouksissa käytyjen keskustelujen perusteella. Tavoitetilan määrittelyssä on painotettu matka-ajan ennakoitavuutta sekä liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden täyttymistä. 4.1 Väylät

Tavoitetila 2040 kantatien 67 ja valtatien 19 osalta on esitetty jaksoittain alla sekä kuvassa 24.

Jakso 1 Kauhajoki-Kurikka Jaksolla 1 kantatie 67 on 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 80-100 km/h. Poikke- uksena on Kurikan taajaman kohta, jossa on 50 km/h nopeusrajoitusalue. Turvallinen liikkuminen varmistetaan leventämällä tietä, vähentämällä nelihaaraliittymiä maaseutujaksoilta ja kehittämällä rinnakkaisyhteyksiä. Taajamissa Kauhajoella ja Kurikassa varaudutaan eritasoliittymän toteutta- miseen kantatien 67 ja 44 sekä kantatien 67 ja valtatien liittymissä. Myös Kauhajoella Aronkyläs- sä on alennettu nopeusrajoitusalue, mikäli eritasoliittymä kantateiden 67 ja 44 liittymään ei toteu- du.

Jakso 2 Kurikka-Seinäjoki (Nurmon etl) Jaksolla 2 välillä Tuiskula-Siltala kantatie 67 on 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on 80- 100 km/h. Turvallinen liikkuminen varmistetaan leventämällä tietä, vähentämällä nelihaaraliittymiä ja kehittämällä rinnakkaisyhteyksiä. Tuiskulan liittymässä varaudutaan eritasoliittymän toteuttami- seen.

Välillä Siltala-Jouppi kantatie 67 on 2+2-tie. Ilmajoella ja Ahonkylässä varaudutaan eritasoliitty- män toteuttamisen. Nopeusrajoitus on 80-100 km/h.

Välillä Jouppi-Itäinen ohikulkutie kantatie 67 on 2+2-tie, jonka nykyisten eritasoliittymien lisäksi varaudutaan eritasoliittymiin Joupissa. Nopeusrajoitus on 80 km/h taajaman läheisyyden vuoksi.

Jakso 3 Seinäjoki (Nurmon etl) - Kauhava Jaksolla 3 välillä Seinäjoki (Nurmon etl)- Lapua valtatie 19 on kapea keskikaiteellinen nelikaistatie ja Lapua-Kauhava 2+1-tie. Nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta 80 km/h nopeusrajoitusta taajamien kohdalla. Nykyisten eritasoliittymien lisäksi varaudutaan eritasoliittymiin Jouttikallios- sa, Koverossa sekä Muurimäessä.

Jakso 4 Kauhava-Alahärmä Jaksolla 4 välillä Kauhava-Alahärmä valtatie 19 on 2-kaistainen tie, jolla on määrävälein ohitus- kaistoja. Jakson nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta 80 km/h nopeusrajoitusta taajamien kohdalla. Jaksolla varaudutaan eritasoliittymään Alahärmässä PowerParkin kohdalla.

Kuva 24 Kehityskäytävän tavoitetila 2040.

Tavoitetilan toteutuminen edellyttää laadukkaiden rinnakkaistie- ja katuyhteyksien toteuttamista. Kuvassa 25 on esitetty rinnakkaistieyhteyksien jatkotarkastelun tarpeet yhteysvälillä.

Kuva 25 Kehityskäytävän nykyinen rinnakkaistiestö ja kohdat, joissa rinnakkaistiestön tarve on tarkemmin selvitettävä.

Tarkemmin selvitettävät rinnakkaistiestön tarpeet

1. Aronkylä-Kauhajoen raja Kyrönjoen itäpuolisten alueiden rinnakkaistieyhteys kantatien länsipuolella ei ole nykyisin jatkuva ja paikallisella liikenteellä on tarve liikkua Kauhajoen suuntaan. 2. Tuiskula-Havuskylä Piirtolassa molemmin puolin kantatietä on asutusta, jotka liittyvät suoraan kantatielle. Rinnakkaistiestön tarve on selvitettävä jatkosuunnittelussa. 3. Huikkula Kantatien, Kaskisten radan sekä Kyrönjoen rajaamalla alueella rinnakkaistiestö on puutteellinen Idänpuolentien ja Tiilitien välillä. Rinnakkaistiestön tarve on selvi- tettävä jatkosuunnittelussa. 4. Siltala Siltalan laajenevan maankäytön tarpeita ja kantatien nelihaaraliittymiä vähentä- mään tarvitaan rinnakkaistieyhteys kantatien eteläpuolella. 5. Ahonkylä-Suupohjantie, Nikkola-Katila Ahonkylän ja Suupohjantien välinen rinnakkaistien tarve tulee selvittää osayleiskaavoituksen yhteydessä. Nikkolan ja Katilan väliltä puuttuu peltotietä. 6. Seinäjoki Seinäjoen itäiseen ohikulkutiehen liittyen rinnakkaistiestöä on suunniteltu täyden- nettävän Keski-Nurmontien ja Hyllykallion välille. 7-8. Muurimäki-Jouttikallio-Kovero Muurimäen ja Koveron välillä rinnakkaistiestö valtatien itäpuolella on puutteellinen. Korkeatasoinen rinnakkaistiestö vähentäisi eritasoliittymien toteuttamisen tarvetta Muurimäkeen sekä Jouttikallioon. 9-10. Ylihärmä ja Alahärmä Ylihärmän ja Alahärmän taajamissa rinnakkaistie- ja katuverkkoa kehittämällä voidaan vähentää liittymiä valtatiellä ja parantaa nykyisten liittymien turvallisuutta. Rinnakkaistiestön toteutusmahdollisuudet tulee selvittää osayleiskaavoituksen yhteydessä.

Päärata Seinäjoki-Oulu Seinäjoki-Oulu rata lukeutuu EU:n TEN-T -verkon ydinverkkoon ja radan perusparantaminen on parhaillaan käynnissä. Rataosuudella tavoitteena on lyhentää matka-aikoja sekä nostaa akseli- painoja 25 tonniin. Perusparantamisen myötä myös tasoristeykset poistetaan. Seinäjoelta pohjoiseen on suunniteltu kaksoisraideosuus Lapualle saakka, jonka jälkeen rata jatkuu yksiraiteisena. Kaksoisraideosuus loppuu hieman ennen Lapuan asemaa.

Rautatieliikenne 2030 –selvityksessä (Ratahallintokeskus 2006) on todettu, että Seinäjoki-Oulu radalla tavoitteena on 160-200 km/h nopeustason mahdollistava laatutaso. Välityskykyä turvaavat kaksoisraideosuudet ja tasoristeysten poistaminen. Häiriötilanteita tapahtuu harvoin ja tapahtues- saan ne ovat hyvin hallittuja. Asemien palvelutaso ja toimivat liityntäyhteydet mahdollistavat kor- keatasoisten junayhteyksien tarjonnan. Tavaraliikenteen osalta nopeustaso 80-100 km/h ja 25 tonnin akselipaino edellyttävät riittävää kantavuutta ja välityskykyä sekä riittävän pitkiä kohtaus- paikkoja.

Bothnian Corridor saa merkittävää TEN-T-rahoitustukea, mutta se edellyttää kansallisen rahoitus- osuuden osoittamista BC-käytävälle. Tämä mahdollistaa puuttuvien rataosuuksien rakentamisen esim. Lapuan eteläpuolisen kaksoisraideosuuden ja muut kehittämistoimenpiteet; henkilö- ja tavaraliikenne sekä logistiikka.

Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävän näkökulmasta tavoitellaan kaksoisraidetta Seinäjoelta pohjoiseen Ouluun saakka. Jotta junalla tehtävien työmatkojen osuus kasvaisi seudulla, tavoitteena on tutkia voidaanko asemien seutujen maankäyttöä tehostaa entisestään. Tehostamisen olennai- nen lähtökohta on maksimoida asema-alueella rakentamisen mahdollistama alue. Tämän vuoksi on tarpeen eriyttää henkilö- ja tavararatapihat sekä kehittää henkilöratapihat vain tarvittavan laa- juisina.

Kaskisten rata Kaskisten radan nykyisten kuljetusmäärien ja tulevaisuuden kuljetusten kehitysnäkymien perusteella on Liikenneviraston selvityksessä (Liikennevirasto 2011) todettu, että radan perusparannus ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke. Alueen kuntien, maakuntaliittojen sekä elinkei- noelämän toimijoiden laatiman selvityksen perusteella hankkeella on kuitenkin myös muita kuin euromääräisinä mitattavia hyötyjä kuten esimerkiksi alueellinen kilpailukyky ja elinkeinoelämän sekä teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen. (Etelä-Pohjanmaan liitto et al. 2012)

Ratayhteyden tulevaisuus on vielä auki eikä päätöstä radan perusparantamisesta ei ole tehty. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty jatkuvana toimenpiteenä Kaskis- ten radan liikennöitävyyden säilyttäminen. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014b) Radan säilyminen liikennöitävänä edellyttää käyttäjämäärän huomattavaa kasvua. Tavoitetila Kaskisten radalle on, että rata pidetään liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa. Henkilöjunaliikenteen käynnistymi- nen ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. 4.2 Joukkoliikenne

Kehityskäytävällä tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja asiakasmää- rää. Kuntakeskusten välisessä liikenteessä joukkoliikenteen vuorotarjonnan kasvattaminen ja keskittäminen nopeille reiteille on mahdollistanut kasvun. Käytännössä lisää liikennettä on voitu toteuttaa kantatielle 67 ja valtatielle 19 keskeisimpinä työssäkäyntiaikoina. Vuorotarjonnan lisäksi tavoitteena on, että lipputuotteita ja informaatiota on kehitetty tietoteknisten sovellusten mahdollis- tamalla tavalla. Reaaliaikainen tieto bussien ja junien liikkumisesta on kaikkien helposti saatavilla omilla älypuhelimilla ja muilla laitteilla.. Kunnat järjestävät hyvin toimivaa liityntäliikennettä bussien runkoreiteille ja junille.

Bussiliikennettä täydentää junaliikenne, jonka kehittämiselle on antanut lisää mahdollisuuksia ratakapasiteetin kasvaminen Seinäjoelta pohjoiseen. Junien käyttö on lisääntynyt merkittävästi yhteysväleillä Seinäjoki – Lapua ja Seinäjoki – Kauhava.

Junissa ja busseissa kelpaavat samat liput. Joukkoliikennemuodot täydentävät näin ollen toisiaan. Joukkoliikenteen käytön ja houkuttelevuuden lisäämiseksi myös erilaisia hinnoittelumalleja on kehitetty – hintakilpailua lisäämällä. Myös erilaisia kampanjoita koskien lippujen hinnoittelua jär- jestetään. Matkaketjun toiminta on sujuvaa – samoin matkan hinnoittelu ja maksaminen. Joukko- liikenteen markkinoimiseksi järjestetään säännöllisesti erilaisia kampanjoita.

Kuva 26 Kauhavan aseman liityntäpysäköinti palvelee hyvin junamatkustajia.

Toimenpiteet Joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdan muodostavat Etelä-Pohjanmaan maakunnan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa 2014 – 2018 (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) ja Ku- rikka – Ilmajoki – Seinäjoki – Lapua Joukkoliikenteen laatukäytäväselvityksessä (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 2012) esitetyt kehittämisperiaatteet ja konkreettiset toimenpiteet. Toi- menpiteet koskevat liikenteen tarjontaa, lippujärjestelmän kehittämistä ja pysäkki-infran kehittä- mistä. Näiden lisäksi tulee kehittää jalankulun ja etenkin pyöräilyn yhteyksiä pysäkeille. Tämä edellyttää yhteyksien lisäksi pyöräpysäköinnin kehittämistä pysäkkien yhteydessä. Liikennetar- jonnan kehittäminen tavoitetasolle vaatii useita vuosia. Tavoitteena on saavuttaa asetettu palvelutaso vuonna 2019. Pysäkki-infran kehittämisessä tulee edetä samassa tahdissa. Olennaista on joukkoliikenteen huomioon ottaminen koko käytävällä kaikissa tie- ja katuverkkoon kohdistuvassa kehittämistoiminnassa kuten myös maankäytön kehittämisessä. Maankäytön kehittämisellä tulee tukea joukkoliikennetavoitteiden toteutumista.

Rautatieasemien saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan Seinäjoen, Lapuan ja Kauhavan alueella. Kehittämistarpeita on erityisesti Lapualla ja Kauhavalla. Lapualla ja Kauhavalla tutkitaan uudentyyppisten keskustan lähialueilla ajettavien liikenteiden (cityliikenne) tai kutsuohjatun liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Sen lisäksi, että cityliikenne tai kutsuohjattu liikenne palvelisi yhteytenä rautatieasemalle, tarjoaisi se mahdollisuuden tehdä arkiliikkumisen matkoja keskus- toissa ja lähialueille joukkoliikenteellä.

4.3 Taajamat

Kauhajoki – Kauhava liikennekäytävän kehittäminen edellyttää selkeitä linjanvetoja valtion lisäksi myös kunnilta. Kehitystyön tukeminen on maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteinen asia. Kun- nat vaikuttavat olennaisesti omilla maankäytön ja liikenteen ratkaisuillaan, millainen palvelutaso valtatielle 19 ja kantatielle 67 muodostuu, ja mitä niiden kehittäminen vaatii.

Kehittämisen resurssit ovat rajalliset, joten kehittäminen edellyttää määrätietoisuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtio huolehtii yleisen tieverkon kehittämisestä ja myös kuntien välisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Kuntien on kuitenkin omalta osaltaan suunniteltava maankäyttöä ja liikennejärjestelmää siten, että infrastruktuuri ja joukkoliikennejärjestelyt hyödynnetään täys- määräisesti. Kuntien tulee myös kehittää katuyhteyksiä taajamien sisäisen liikenteen tarpeisiin. Tämä auttaa erittäin paljon sujuvuutta ja häiriöttömyyttä pääteillä.

Seuraavassa on esitetty kestävään liikennejärjestelmään tähtääviä periaatteita kuntien maankäy- tön suunnittelun kannalta. Myös on kuntakohtaisesti kuvattu eri liikkumismuotojen tavoitetilat ja periaatetasolla, mitä tavoitetilan toteuttaminen kunnalta vaatii.

Yhdyskuntarakenne Kuntien maankäytön kehitys painottuu keskustaajamaan, mikä mahdollistaa nykyistä paremman joukkoliikenteen nykyisten joukkoliikennekäytävien vaikutusalueelle. Keskustaajaman rakenne mahdollistaa myös arkiliikkumisen kävellen ja pyöräillen keskeisillä alueilla. Erityisesti palveluverkon kehittämisessä on otettu huomioon asiointimatkojen tekeminen ilman omaa autoa.

Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet Osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa painotetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämis- mahdollisuuksia. Osayleiskaavoissa esitetään liikkumisen vyöhykkeet (jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhyke) tai niiden puuttuminen. Vyöhykkeittäin kerrotaan selkeästi eri liikkumismuotojen kehittämisperiaatteet. Osayleiskaavoissa ohjeistetaan asemakaavoitusta ottamaan kävely ja pyö- räily keskeiseen rooliin. Ohjeistaminen voi tapahtua kaavamerkinnän sisällä tai suunnittelumäärä- yksellä koskien mm. yhteyksiä palveluihin ja joukkoliikenteen terminaaleihin ja pysäkeille.

Asemakaavoituksella parannetaan kestävien liikkumismuotojen käyttömahdollisuuksia. Asema- kaavatasolla esitetään pyöräily- ja kävelyväylien ja -alueiden lisäksi selkeät määräykset pyörä- pysäköinnin järjestämisestä tonteilla ja kiinteistöissä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyt- tömahdollisuudet kuvataan kaikissa kaavoissa/kaavaselostuksissa. Jos joukkoliikenteen käyttö sen puuttumisen takia ei ole mahdollista, niin sekin mainitaan. Sähköisen liikenteen lisääntyminen otetaan huomioon kaavoituksessa.

Maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien varteen. Erityisesti keskittämistä kohdistetaan Seinäjoki – Lapua - Kauhava bussien runkoreittien ja rautatieasemien sekä bussilla ajettavan Kauhajoki – Kurikka - Ilmajoki – Seinäjoki runkoreittien vaikutusalueelle.

Seinäjoella maankäyttöä vahvistetaan jo perinteisten joukkoliikennereittien vaikutusalueella. Juna- liikenteen käyttöä tukevaa maankäyttöä vahvistetaan kaikkien asemien lähialueilla ja keskustois- sa kävely-/pyöräilyetäisyydellä asemasta.

Taulukko 9 Taajaman tavoitetila Kauhajoella ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kunnalta.

Kauhajoen taajaman tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Kävely- ja pyöräily-yhteydet runkolinjojen bussipysäkeille Joukkoliikenne tarkistetaan ja parannetaan. Keskeiset nousupysäkit va- Kauhajoen sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteellä ei rustetaan katoksilla ja katetuilla pyörätelineillä. Pyörä- ole merkittävää roolia. Liikennetarjonta on perustasoa ja väyläverkostoa kehitetään siten, että linja-autoasema on minimitasoa. Joukkoliikennetarjonnan muodostavat lähinnä saavutettavissa pyörällä 3 km:n etäisyydeltä erillisiä pyö- koulukuljetukset. räilyväyliä tai siten, että pyöräily on moottoriajoneuvoliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla ajaen turvallista.

Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräilyteitä kehitetään erityisesti keskustaajaman alueella siten, että keskusta on saavutettavissa Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti vähintään 3 km:n yhdyskuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. etäisyydeltä. Keskustassa kehitetään pyöräpysäköintiä. Kävely ja pyöräilyä ovat entistä useammin liityntäliikenne- Kunta laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman muotoja busseille. sekä tavoiteverkon.

Autoliikenne Kaupunki huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston raken- Henkilöautolla on erinomaiset yhteydet Kauhajoelta Seinä- tamisella, että pääteille ei synny uusia liittymätarpeita. joen suuntaan kantatien 67 palvelutason paranemisen Katuverkkoa kehitetään siten, että liikenne ohjautuu yleisil- ansiosta. Palvelutaso paranee lähinnä Ilmajoki – Seinäjoki le teille olemassa olevien ja kehitettäväksi päätettyjen välillä. Tie levenee lisäksi Kauhajoen ja Kurikan välillä liittymien kautta. lisäten liikkumisen turvallisuutta.

Logistiikka

Kauhajoki on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, Katuverkkoa kehitetään siten, että yleiset tiet ovat sujuvasti joilla on tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta markkinoille. Tie- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana on, että uusia liittymiä ei kuljetusten toteuttamisen. Tien parantunut palvelutaso yleisille teille tehdä, vaan katuverkon kehittämisellä pyri- turvaa liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuoro- tään niitä vähentämään. kauden aikoina.

Taulukko 10 Taajaman tavoitetila Kurikassa ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kunnalta.

Kurikan taajaman tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Kävely- ja pyöräily-yhteydet bussipysäkeille tarkistetaan ja Joukkoliikenne parannetaan. Keskeiset nousupysäkit varustetaan katoksil- Kurikan sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteellä ei ole la ja katetuilla pyörätelineillä. Pyöräväyläverkostoa kehite- merkittävää roolia. Liikennetarjonta on perustasoa ja mini- tään siten, että linja-autoasema on saavutettavissa pyöräl- mitasoa. Joukkoliikennetarjonnan muodostavat lähinnä lä 3 km:n etäisyydeltä erillisiä pyöräilyväyliä tai siten, että koulukuljetukset. pyöräily on moottoriajoneuvoliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla ajaen turvallista.

Jalankulku- ja pyöräilyteitä kehitetään erityisesti keskus- Kävely ja pyöräily taajaman alueella siten, että keskusta on saavutettavissa Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti vähintään 3 km:n yhdyskuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. etäisyydeltä. Keskustassa ja kantatien varren palveluiden Kävely ja pyöräilyä ovat entistä useammin liityntäliikenne- yhteydessä kehitetään pyöräpysäköintiä. Kaupunki laatii muotoja busseille. kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman sekä tavoiteverkon.

Autoliikenne Kaupunki huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston raken- Henkilöautolla on erinomaiset yhteydet Kurikasta Seinäjo- tamisella, että pääteille ei synny uusia liittymätarpeita. en suuntaan kantatien 67 palvelutason parantamisen Katuverkkoa kehitetään siten, että liikenne ohjautuu yleisil- ansiosta. Palvelutaso paranee lähinnä Ilmajoki – Seinäjoki le teille olemassa olevien ja kehitettäväksi päätettyjen välillä. Tie levenee lisäksi Kauhajoen ja Kurikan välillä liittymien kautta. lisäten liikkumisen turvallisuutta.

Logistiikka

Kurikka on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, joilla Katuverkkoa kehitetään siten, että yleiset tiet ovat sujuvasti on tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti markki- ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta noille. Tie- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin kuljetus- lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana on, että uusia liittymiä ei ten toteuttamisen. Tien parantunut palvelutaso turvaa yleisille teille tehdä, vaan katuverkon kehittämisellä pyri- liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuorokauden tään niitä vähentämään. aikoina.

Taulukko 11 Taajaman tavoitetila Ilmajoella ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kunnalta.

Ilmajoen taajaman tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Kävely- ja pyöräily-yhteydet bussipysäkeille tarkistetaan ja Joukkoliikenne parannetaan. Keskeiset nousupysäkit varustetaan katoksil- Ilmajoen sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteellä ei ole la ja katetuilla pyörätelineillä. Pyöräväyläverkostoa kehite- merkittävää roolia. Liikennetarjonta on perustasoa ja mini- tään siten, että linja-autoasema on saavutettavissa pyöräl- mitasoa. Joukkoliikennetarjonnan muodostavat lähinnä lä 3 km:n etäisyydeltä erillisiä pyöräilyväyliä tai siten, että koulukuljetukset. pyöräily on moottoriajoneuvoliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla ajaen turvallista.

Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräteitä kehitetään erityisesti keskustaajaman alueella siten, että keskusta on saavutettavissa Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti vähintään 3 km:n yhdyskuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. etäisyydeltä. Keskustassa kehitetään pyöräpysäköintiä. Kävely ja pyöräilyä ovat entistä useammin liityntäliikenne- Kunta laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman ja muotoja busseille. tavoiteverkon.

Autoliikenne

Henkilöautolla on erinomaiset yhteydet Ilmajoelta Seinäjo- Kunta huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston rakentami- en suuntaan kantatien 67 palvelutason parantamisen sella, että pääteille ei synny uusia liittymätarpeita. Katu- ansiosta. Palvelutaso paranee lähinnä Ilmajoki – Seinäjoki verkkoa kehitetään siten, että liikenne ohjautuu yleisille välillä. Tie levenee lisäksi Kauhajoen ja Kurikan välillä teille olemassa olevien ja kehitettäväksi päätettyjen liitty- lisäten liikkumisen turvallisuutta. Tien parantunut palvelu- mien kautta. taso turvaa liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuorokauden aikoina.

Logistiikka

Ilmajoki on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, joilla Katuverkkoa kehitetään siten, että yleiset tiet ovat sujuvasti on tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti markki- ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta noille. Tie- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin kuljetus- lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana on, että uusia liittymiä ei ten toteuttamisen. Tien parantunut palvelutaso turvaa yleisille teille tehdä, vaan katuverkon kehittämisellä pyri- liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuorokauden tään niitä vähentämään. aikoina.

Taulukko 12 Taajaman tavoitetila Seinäjoella ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kaupungilta.

Seinäjoen taajaman tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Joukkoliikenne

Seinäjoen sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteen rooli kasvaa nykyisestä. Joukkoliikennettä tuetaan maankäytön ratkaisujen lisäksi joukkoliikenteen pysäkkejä ja informaa- Kävely- ja pyöräily-yhteydet bussipysäkeille tarkistetaan ja tiota kehittämällä. Erityisesti Seinäjoen paikallisliikenteen parannetaan. Keskeiset nousupysäkit varustetaan katoksil- ja seutuliikenteen yhteenkytkentää parannetaan. Työssä- la ja katetuilla pyörätelineillä sekä informaatiota lisätään. käynti joukkoliikenteellä lisääntyy naapurikunnista sujuvien Pyöräväyläverkostoa kehitetään siten, että matkakeskus matkaketjujen ansiosta. on saavutettavissa pyörällä vähintään 3 km:n etäisyydeltä Junaliikenne täydentää joukkoliikennetarjontaa Lapualle ja erillisiä pyöräilyväyliä tai siten, että pyöräily on moottori- Kauhavalle. Junaliikenteen tarjonta on kasvanut siten, että ajoneuvoliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla sillä voi tehdä työmatkat Lapualle ja Kauhavalle yleisimpi- ajaen turvallista. nä työaikoina. Junavuorojen määrän kasvun on mahdollistanut kaksoisraiteen toteutuminen Seinäjoen ja Kokkolan välille. Junaliikenne on pitempimatkaista taajamajunalii- kennettä nykyisen kaltaisen liikenteen lisänä.

Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräteitä kehitetään erityisesti keskustaajaman alueella siten, että keskusta on saavutettavissa Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti vähintään 3 km:n yhdyskuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. etäisyydeltä. Keskustassa kehitetään pyöräpysäköintiä. Kävely ja pyöräilyä ovat entistä useammin liityntäliikenne- Kaupunki laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitel- muotoja busseille ja junalle. man ja tavoiteverkon.

Autoliikenne Kaupunki huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston rakentamisella, että pääteille ei synny uusia liittymätarpeita. Kaupunki on hyvin henkilöautolla saavutettavissa. Itäisen Katuverkkoa kehitetään siten, että liikenne ohjautuu yleisil- ohikulkutien ansiosta läpikulkuliikenne on siirtynyt pois le teille olemassa olevien ja kehitettäväksi päätettyjen keskustasta ja keskustan liikkumista voidaan kehittää liittymien kautta. Erityisesti tämä koskee valtatietä 19, kävely- ja pyöräilypainotteisemmaksi. Kantatien 67 ja jonka tulevan kehittämisen lähtökohtana ovat eritasoliitty- valtatien 19 palvelutaso mahdollistaa hyvin ennakoitavissa mät Seinäjoen ja Lapuan välillä. Eritasoliittymät edellyttä- olevat ja turvalliset työmatkat Seinäjoella. vät katuverkon ja rinnakkaisten tieyhteyksien kehittämistä.

Logistiikka

Seinäjoki on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, Katuverkkoa kehitetään siten, että yleiset tiet ovat sujuvasti joilla on tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta markkinoille. Tie- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana on, että uusia liittymiä ei kuljetusten toteuttamisen. Tien parantunut palvelutaso yleisille teille tehdä, vaan katuverkon kehittämisellä pyri- turvaa liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuoro- tään niitä vähentämään. kauden aikoina.

Taulukko 13 Taajaman tavoitetila Lapualla ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kaupungilta.

Lapuan taajaman tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Joukkoliikenne

Lapuan sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteellä ei ole merkittävää roolia. Joukkoliikennettä ovat lähinnä koulukuljetukset.

Joukkoliikenteen rungon muodostaa tasaisella vuorovuo- rovälillä Lapualta Seinäjoen matkakeskukseen ajettava bussiliikenne. Bussiliikenne on keskitetty nopeimmalle reitille valtatielle 19. Runkoliikenteelle on koulukuljetuksiin Kävely- ja pyöräily-yhteydet bussipysäkeille tarkistetaan ja painottuvan liikenteen lisäksi syöttöliikennettä Lapuan parannetaan. Keskeiset nousupysäkit varustetaan katoksil- keskeisillä alueilla liikennöivällä 'cityliikenteellä' tai kut- la ja katetuilla pyörätelineillä sekä informaatiota lisätään. suohjatulla liikenteellä. Pyöräväyläverkostoa kehitetään siten, että matkakeskus Junaliikenne täydentää bussiyhteyksiä Seinäjoelle. Junalii- on saavutettavissa pyörällä vähintään 3 km:n etäisyydeltä kenteen tarjonta on kasvanut siten, että sillä voi tehdä erillisiä pyöräilyväyliä tai siten, että pyöräily on moottori- työmatkat Seinäjoelle yleisimpinä työaikoina. Junavuorojen ajoneuvoliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla kasvun on mahdollistanut kaksoisraiteen toteutuminen ajaen turvallista. Seinäjoen ja Kokkolan välille. Junaliikenne on pitempimatkaista taajamajunaliikennettä nykyisen kaltaisen liikenteen lisänä.

Pyöräily- ja kävely-yhteydet matkakeskukseen ovat kehittyneet keskustaajaman alueella. Asema on saavutettavissa turvallisesti ja sujuvasti pyörällä vähintään 3km:n etäi- syydeltä. Joukkoliikenne antaa mahdollisuuden autottomaan asumiseen Lapuan keskeisillä alueilla.

Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräteitä kehitetään erityisesti keskustaajaman alueella siten, että keskusta on saavutettavissa Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti vähintään 3 km:n yhdyskuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. etäisyydeltä. Keskustassa kehitetään pyöräpysäköintiä. Kävely ja pyöräilyä ovat entistä useammin liityntäliikenne- Kaupunki laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitel- muotoja busseille ja junalle. man ja tavoiteverkon.

Autoliikenne

Joukkoliikenteen hyvästä tarjonnasta huolimatta vaikutukset henkilöautoliikenteen määrään valtatiellä 19 ja kanta- Kaupunki huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston raken- tiellä 67 ovat vähäisiä. Seinäjoki ja Kokkola ovat hyvin tamisella, että pääteille ei synny uusia liittymätarpeita. henkilöautolla saavutettavissa. Kantatien 67 ja valtatien 19 Katuverkkoa kehitetään siten, että liikenne ohjautuu yleisil- palvelutaso mahdollistaa hyvin ennakoitavissa olevat ja le teille olemassa olevien ja kehitettäväksi päätettyjen turvalliset työmatkat Seinäjoelle ja Kauhavalle. Liikenne- liittymien kautta. turvallisuus valtatiellä on myös uudella tasolla lisäkaisto- jen, kaiteiden ja eritasoliittymien ansiosta.

Katuverkkoa kehitetään siten, että yleiset tiet ovat sujuvasti Logistiikka ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta Lapua on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, joilla lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana on, että uusia liittymiä ei on tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti markki- yleisille teille tehdä, vaan katuverkon kehittämisellä pyri- noille. Tie- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin kuljetus- tään niitä vähentämään. Erityisesti tämä koskee valtatietä ten toteuttamisen. Tien parantunut palvelutaso turvaa 19, jonka tulevan kehittämisen lähtökohtana ovat eri- liikenteen hyvän ennakoitavuuden kaikkina vuorokauden tasoliittymät Seinäjoen ja Lapuan välillä. Eritasoliittymät aikoina. edellyttävät katuverkon ja rinnakkaisten tieyhteyksien kehittämistä.

Taulukko 14 Taajaman tavoitetila Kauhavalla ja tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet kunnalta.

Kauhavan taajamien tavoitetila Tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet

Joukkoliikenne

Kauhavan sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteellä ei ole merkit- tävää roolia. Työmatkayhteydet Kauhavan, Alahärmän ja Ylihär- män välisissä liikenteissä toimivat yleisimpinä töihin menoaikoina kutsuohjatun liikenteen ja kimppakyytien kautta.

Muun joukkoliikenteen tarjonnan muodostavat lähinnä koulukuljetukset. Joukkoliikenteen rungon muodostaa tasaisella vuorovuo- Kävely- ja pyöräily-yhteydet bussipysäkeille tarkiste- rovälillä Kauhavalta Seinäjoen matkakeskukseen ajettava bussilii- taan ja parannetaan. Keskeiset nousupysäkit varus- kenne. Bussiliikenne on keskitetty kantatien 63 ja valtatien 19 tetaan katoksilla ja katetuilla pyörätelineillä sekä muodostamalle reitille. Pyöräily- ja kävely-yhteydet rautatiease- informaatiota lisätään. Pyöräväyläverkostoa kehite- malle ja linja-autoasemalle ovat kehittyneet Kauhavan keskustaa- tään siten, että rautatieasema on saavutettavissa jaman alueella. Asemat ovat saavutettavissa turvallisesti ja suju- pyörällä vähintään 3 km:n etäisyydeltä erillisiä pyö- vasti pyörällä vähintään 3km:n etäisyydeltä. räilyväyliä tai siten, että pyöräily on moottoriajoneu- Junaliikenne täydentää bussiyhteyksiä Seinäjoelle. Junaliikenteen voliikenteen nopeustaso huomioiden ajoradalla tarjonta on kasvanut siten, että sillä voi tehdä työmatkat Seinäjoel- ajaen turvallista. le yleisimpinä työaikoina. Junavuorojen kasvun on mahdollistanut kaksoisraiteen toteutuminen Seinäjoen ja Kokkolan välille. Junalii- kenne on pitempimatkaista taajamajunaliikennettä nykyisen kaltaisen liikenteen lisänä.

Joukkoliikenne on keskeinen osa yhteyksissä Seinäjoelle. Joukko- liikenne antaa mahdollisuuden autottomaan asumiseen myös Kauhavan keskeisillä alueilla.

Jalankulku- ja pyöräteitä kehitetään erityisesti kes- Kävely ja pyöräily kustaajaman alueella siten, että keskusta on saavu- Kävelyn ja pyöräily arkiliikkumisessa lisääntyy tiivistyvän yhdys- tettavissa pyörällä ja jalan sujuvasti ja turvallisesti kuntarakenteen ja kehittyvän väylästön ansiosta. Kävely ja pyöräi- vähintään 3 km:n etäisyydeltä. Keskustassa kehite- lyä ovat entistä useammin liityntäliikennemuotoja busseille. tään pyöräpysäköintiä. Kaupunki laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman ja tavoiteverkon.

Autoliikenne

Hyvästä tarjonnasta huolimatta joukkoliikenteen palvelutason paranemisella ei ole merkittävää henkilöautoliikennettä vähentä- Kaupunki huolehtii kaavoituksella ja katuverkoston vää vaikutusta valtatiellä 19. Seinäjoki, Lapua, Kauhavan eri rakentamisella, että pääteille ei synny uusia liittymä- taajamat (Alahärmä, Ylihärmä ja Kauhava) ja Kokkolan suunta tarpeita. Katuverkkoa kehitetään siten, että liikenne ovat hyvin henkilöautolla saavutettavissa. Valtatien 19 palvelutaso ohjautuu yleisille teille olemassa olevien ja kehitettä- mahdollistaa hyvin ennakoitavissa olevat ja turvalliset työmatkat väksi päätettyjen liittymien kautta. Seinäjoelle ja Kauhavalle. Liikenneturvallisuus valtatiellä on myös uudella tasolla lisäkaistojen, kaiteiden ja eritasoliittymien ansiosta.

Katuverkko kehitetään siten, että yleiset tiet ovat Logistiikka sujuvasti ja turvallisesti saavutettavissa kaikilta yritysalueilta, joilta lähtee kuljetuksia. Lähtökohtana Kauhava on edelleen hyvä sijoittumispaikka yrityksille, joilla on on, että uusia liittymiä ei yleisille teille tehdä, vaan tarve saada tuotteensa sujuvasti ja turvallisesti markkinoille. Tie- katuverkon kehittämisellä pyritään niitä vähentä- ja katuverkko mahdollistaa suurtenkin kuljetusten toteuttamisen. mään. Erityisesti tämä koskee valtatietä 19, jonka Tien parantunut palvelutaso turvaa liikenteen hyvän ennakoita- tulevan kehittämisen lähtökohtana on liittymien vuuden kaikkina vuorokauden aikoina. määrän vähentäminen, mikä edellyttää katuverkon ja rinnakkaisten tieyhteyksien kehittämistä.

Kuva 27 Ilmajoen Ahonkylässä kantatiellä 67 on vaihtuvat nopeusrajoitukset.

5. Toimenpiteet yhteysvälillä

5.1 Liikenteen hallinta

Liikenteen hallinnan toimenpiteillä on mahdollista kustannustehokkaasti parantaa liikenneturvallisuutta kehityskäytävällä. Erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä osuuksilla Ilmajoen ja Lapuan välillä vaihtuvat nopeusrajoitukset ja automaattinen liikenteen valvonta ovat mahdollisia toimenpiteitä, joilla saadaan tehokkaasti vähennettyä onnettomuuksia (taulukko 15). Toimenpiteiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on tarkasteltu TARVA-ohjelmistolla. Ilmajoen Ahonkylässä on jo nykyisin käytössä vaihtuvat nopeusrajoitukset (kuva 27).

Taulukko 15 Liikenteen hallinnan vaikutus Ilmajoki-Lapua –välin liikenneturvallisuuteen.

Vaikutus liikenneturvallisuuteen (TARVA) Kustannus- Liikenteen hallinta ennuste M€ Vähenemä hvjo / Vähenemä kuolleet / 10 v 10 v

Vaihtuvat nopeusrajoitukset Ilmajoki-Seinäjoki 1,1 5,00 0,86 (Nurmon etl)

Vaihtuvat nopeusrajoitukset Seinäjoki-Lapua 0,9 4,15 0,71

Automaattinen liikennevalvonta Seinäjoki-Lapua 0,08 4,67 0,66

Kuva 28 Pysäkkijärjestelyt Ilmajoen Ahonkylässä.

5.2 Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily

Joukkoliikenne Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävälle on aiemmissa selvityksissä asetettu toimenpiteitä (Etelä- Pohjanmaan joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys sekä Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutason määritys) (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012; Etelä-Pohjanmaan liitto 2013).

Toimenpiteillä tavoitellaan joukkoliikenteelle tavoitetasona olevaa keskitason palvelutasoa, mikä edellyttää vuorotarjonnan parantamista kuntakeskusten välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava - akselilla perustasolta keskitasolle sekä pysäkkeihin liittyviä parannustoimenpiteitä.

Vuorotarjonnan paranemisen lisäksi selvityksissä on esitetty myös muita joukkoliikenteen palvelutasoa parantavia toimenpiteitä:

Kauhava-Alahärmä (Power Park) työssäkäyntiyhteyden lisääminen PowerParkiin kesä- kaudeksi ja mahdollinen yhdistäminen ympärivuotiseen seudulliseen työssäkäynti- ja asi- ointiliikenteeseen Alahärmä-Kauhava-Seinäjoki. Atrian työssäkäyntiyhteyksien parantaminen. Tärkeimpien työssäkäyntivuorojen nopeuttaminen. Juna- ja bussilippujen yhteiskäyttöisyys. Liikennöintiajan pidentäminen pendelöijille alkamaan elokuun alusta ja jatkumaan juhan- nukseen saakka. Joukkoliikenteen informaation ja tiedottamisen lisääminen (mobiilit aikataulut, pysäkkien informaatio, kampanjat). Kimppakyytipalveluiden kehittäminen.

Joukkoliikenteen laatukäytäväselvityksessä on esitetty seuraavat pysäkkien parantamistoimenpiteet (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2012):

Kurikka, MH-asiamies: Informaatiotaulu Kurikka, Huovintie: informaatio, roska-astiat Ilmajoki, Ahonkylän koulu: informaatio, roska-astiat, polkupyörätelineet Seinäjoki, Valion kohta: informaatio, pysäkkikatokset Seinäjoki, Joupin kiertoliittymä: informaatio, pysäkkikatokset Seinäjoki, Hyllykallio ETL: informaatio Seinäjoki, Atrian tehtaan portti: pysäkkikatos, informaatio, roska-astia Lapua, Kovero, vt19: pysäkkikatos, informaatio, polkupyöräteline, roska-astia Lapua, Kovero, Huhtalantie: mahdollinen uusi pysäkki Lapua, Koulukeskus: pysäkkikatoksen korjaus, informaatio

Selvityksessä kuvattiin myös, mitä toimenpiteitä valtakunnallisessa Sata solmupysäkkiä Suomeen –esiselvityksessä on alueelle esitetty. Toimenpiteet ovat:

Ilmajoki, Havuselan pysäkkijärjestelyt: liityntäpysäköinti ja matkustajaolosuhteet Lapua (Kovero) pysäkkijärjestelyt, liityntäpysäkki ja vaihtopysäkki, matkustajaolosuhteet.

Pysäkkien parantamistoimenpiteet kytketään valta- ja kantatien tiehankkeiden yhteyteen, mutta niitä voidaan toteuttaa myös omina kehittämishankkeinaan.

Joukkoliikenteen toimenpiteiden yhteenveto ja kustannusennuste on esitetty taulukossa 16. Jouk- koliikenteen palvelutason parantaminen maksaa 10 vuoden aikana yhteensä noin 3,1 M€, mikäli otetaan huomioon vuorotarjonnan parantamisen kustannukset vuositasolla. Kustannusennusteet perustuvat osittain aiemmissa suunnitelmissa esitettyihin kustannuksiin.

Taulukko 16 Joukkoliikenteen toimenpiteitä (vuorotarjonta ja pysäkkiparannukset) Kauhajoki-Kauhava – yhteysvälillä.

Kustannusennuste Joukkoliikenne M€ /10 v

Palvelutason parantaminen perustasolta keskitasolle talviarkena Kauhajoki-Kurikka- 2,3 Seinäjoki Palvelutason parantaminen perustasolta keskitasolle talviarkena Kauhava-Lapua- 0,5 Seinäjoki Palvelutason parantaminen perustasolta keskitasolle talvisunnuntaisin Kauhava-Lapua- 0,16 Seinäjoki Joukkoliikenteen laatukäytäväselvityksessä esitetyt pysäkkien parantamistoimenpiteet 0,033

Joukkoliikenteen pysäkkiparannukset Sata solmupistettä –selvityksen mukaisesti 0,08

Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen yhteensä 10 vuoden aikana 3,1

Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn palvelutasoa ja turvallisuutta voidaan kehityskäytävällä parantaa taulukossa 17 esitetyillä infrastruktuurin parantamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Toimenpiteet perustuvat liikenneturvallisuustarkastuksen ja maastokäynnin aikana tehtyihin havaintoihin.

Taulukko 17 Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä Kauhajoki-Kauhava –yhteysvälillä.

Vaikutus liikenneturvallisuuteen (TARVA) Kustannus- Kävely ja pyöräily ennuste M€* Vähenemä hvjo / Vähenemä kuolleet / 10 v 10 v

Aronkylä- veA Valaistus 0,6 0,65 0,18 Sorvarinkyläntie veB Erillinen jkpp-tie 2,3 0,06 0,01 vaihtoehtoiset toimenpiteet veC Pientareen leventäminen 2,0 0,58 0,07

Tuiskulan liittymän läheisyydessä olevan suojatien 0,3 0,06 0,00 muuttaminen alikuluksi.

Alikulkujärjestelyt Koskenkorvan ja Ahonkylän koulu- 0,6 0,07 0,01 jen kohdalla.

Ilmajoki-Ahonkylä pyöräilyn ja kävelyn yhteyden kehit- 1,4 0,06 0,00 täminen Nikkolantietä pitkin.

Ylihärmän valtatien suuntaisten jalankulku- ja pyörä- 1,4 0,01 0,00 teiden täydentäminen jatkuviksi.

Kävely ja pyöräily yhteensä 4,3-6 *Toimenpiteiden kustannusennusteet perustuvat FORE-ohjelmiston hankeosalaskelman yksikköhintoihin ja aiempien suunnitelmien keskimääräisiin kustannusarvioihin. Pohjanvahvistustoimenpiteiden osalta kustannusarvion oletuksena on, ettei tavanomaisesta poikkeavia pohjanvahvistustoimenpiteitä tarvita. Kustannusennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta tässä suunnitteluvaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tarkempia kustannustarkasteluita, vaan kustannusennusteet tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana. Kustannukset ovat vertailukustannuksia ja ne perustuvat nykyiseen kustannustasoon.

Tämän lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä voidaan parantaa maankäytön- ja infrastruktuurin suunnittelussa seuraavilla tavoilla:

Määrittämällä taajamien liikkumisvyöhykkeet maankäytön suunnittelun ja palveluverkon kehittämisen työkaluksi. Ottamalla kävely ja pyöräily kaavoituksessa mukaan tavoitevaiheesta saakka ja merkit- semällä kävelyn ja pyöräilyn pääverkko kaavakartoille. Määrittämällä kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkko kunta- ja seututasolla kaavoituksen, ja suunnittelun työkaluksi. Laatimalla nykyisten liityntäyhteyksien (juna ja bussi) parantamiseen tähtäävä suunnitelma (liityntäliikennestrategia) Suunnittelemalla korkeatasoiset liityntäyhteydet uusia alueita kaavoitettaessa. Laatimalla kuntiin tai seudulle pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmia.

5.3 Liikenneturvallisuutta parantavat pienet toimenpiteet

Työn aikana toteutetun liikenneturvallisuustarkastuksen mukaisia toimenpide-ehdotuksia on listat- tu taulukossa 18. Toimenpiteiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on tarkasteltu TARVA- ohjelmistolla. Tehokkaimmin onnettomuuksia vähentää nopeusrajoituksen alentaminen, mutta myös esimerkiksi Koveron liittymän porrastuksella tai liikennevaloilla vähennetään onnettomuuksia tehokkaasti.

Taulukko 18 Toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja niiden vaikutus onnettomuuksiin.

Vaikutus liikenneturvallisuuteen (TARVA) Valta- ja kantatien pienet turvallisuutta parantavat toi- Kustannus- menpiteet ennuste M€ Vähenemä hvjo Vähenemä kuol- / 10 v leet / 10 v

Kauhajoki-Kurikka nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h 0,01 1,35 0,33

Tuiskulan liittymän parantaminen: erotettu oikeaan käänty- 0,3 0,02 0,00 miskaista, pääsuunnan kanavointi, sivusuunnan kanavointi

Kiertoliittymä Hyllykallion eritasoliittymän ramppien yläpää- 0,5 0,67 0,03 hän Tuiskula-Siltala nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h 0,01 0,85 0,23 Honkimäen eritasoliittymän lisärampin rakentaminen ja 0,4 0,18 0,02 liittymiskaistan rakentaminen Ritamäen eritasoliittymän liittymiskaistojen rakentaminen 0,2 0,15 0,02 Honkimetsän eritasoliittymän liittymiskaistan rakentaminen 0,1 0,07 0,01 veA liittymän porrastaminen 0,7 0,54 0,02 Kovero veB liittymän liikennevalot 0,2 0,86 0,03 Hahtomaan liittymän kanavointi 0,3 0,07 0,01 Yhteensä toimenpiteet 2 - 2,5

5.4 Vaihtoehtoiset toimenpiteet ja niiden vaikuttavuudet

Toimenpiteet Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävällä tutkittiin kantatielle ja valtatielle erilaisia toimenpidekokonai- suuksia, jotka on esitetty taulukoissa 19 ja 20.

Taulukko 19 Tarkastellut toimenpiteet kantatiellä 67 Kauhajoki-Kauhava-kehityskäytävällä.

Kustannus- Jakso 1 Toimenpide ennuste M€ Vilkkaimpien nelihaaraliittymien porrastus T-liittymiksi, nopeusrajoitus 9,4 Tp1A 100 km/h, valaistus välillä Aronkylä-Sorvarinkyläntie ja tien leventäminen

koko jaksolla Aronkylä- Nopeusrajoituksen alentaminen 80km/h, valaistus Aronkylä- Kurikka Tp1B 6,5 Sorvarinkyläntie ja tien leventäminen välillä koko jaksolla Tien leventäminen koko jaksolla, nelihaaraliittymien poistaminen porrasta- Tp4 11,6 malla T-liittymiksi, rinnakkaistiestön kehittäminen, nopeusrajoitus 100 km/h Aronkylän kohta: Kt 44 ja kt 67 liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi ja Tp2 Lampelantien ja Suojasalontien liittymien poistaminen ja liikenteen ohjaa- 0,5 minen toista kautta, nopeusrajoitus 50 km/h Kurikan kohta: Kt 67 kääntö, 3-tien tasoliittymä ja valoliittymän poisto sekä Tp3 2,5 uusi kiertoliittymä 50 km/h Tp5 Kt67/kt44 etl 5,0 Tp6 Kt67/vt3 etl 5,0 Kustannus- Jakso 2 Toimenpide ennuste M€ Vilkkaiden 4-haaraliittymien porrastus ja tilusjärjestelyt, tasoristeysten Tp7 2,0 turvallisuuden parantaminen Havuskylä-Siltala Tuiskula- Tp8 Nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h 0,01 Siltala Tien leventäminen välillä Tuiskula-Havuskylä, nelihaaraliittymien porras- Tp11 taminen T-liittymiksi, maatalousliikenne pois kantatieltä, rinnakkaistiestön 6,2 kehittäminen Siltala-Itäinen Tp9 Siltala-Jouppi 2+1-tie, Jouppi-Itäinen ohikulkutie 2+2-tie 16,9 ohikulkutie Tp12 Siltala-Itäinen ohikulkutie 2+2 ja eritasoliittymät 51,0 Tp10 Joupin etl 6,5 Tp13 Tuiskulan etl 5,0

Osa tutkituista toimenpiteistä (Kurikan kohta, Seinäjoki-Lapua) on esitetty aiemmin tehdyissä suunnitelmissa ja osa on uusia. Toimenpiteitä on esitetty koko yhteysvälille, mutta merkittävimmät toimenpiteet keskittyvät yhteysvälin keskiosaan Ilmajoki – Lapua välille, jossa myös suurimmat liikenteelliset ongelmat ovat. Toimenpiteet sisältävät tarvittavat kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimenpiteet sekä rinnakkaiskatuyhteydet.

Kaikki kustannusennusteet perustuvat FORE-ohjelmiston hankeosalaskelman yksikköhintoihin ja aiempien suunnitelmien keskimääräisiin kustannusarvioihin. Pohjanvahvistustoimenpiteiden osalta kustannusarvion oletuksena on, ettei tavanomaisesta poikkeavia pohjanvahvistustoimenpiteitä tarvita. Kustannusennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta tässä suunnitteluvaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tarkempia kustannustarkasteluita, vaan kustannusennusteet tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana. Kustannukset ovat vertailukustannuksia ja ne perustuvat nykyiseen kustannustasoon.

Taulukko 20 Tarkastellut toimenpiteet valtatiellä 19 Kauhajoki-Kauhava-kehityskäytävällä.

Kustannus- Jakso 3 Toimenpide ennuste M€

Tp14 Itäinen Ohikulkutie-Atria 2+2 5,4

Nurmon etl (sisältyy Seinäjoen itäisen ohikulkutien hankekokonaisuu- Itäinen ohikulku- Tp14A 6,5 tie - Lapua teen) Tp15 Atria-Lapua 2+1 13,3 Tp16 Itäinen ohikulkutie-Lapua 2+2 eritasoliittymät 53 Tp17 Lapua-Kauhava 2+1-tie 6,0 Tp17A Liittymän porrastus 0,7 Koveron liittymä Tp17B Liittymän liikennevalot 0,2 Tp17C Etl 6,5 Hahtomaan Tp18 Etl 5,0 liittymä Tp19 Liittymän kanavointi 0,3 Kustannus- Jakso 4 Toimenpide ennuste M€ Hahtomaa-Ylihärmä vilkkaiden nelihaaraliittymien porrastaminen, liitty- TP20 2,8 mien määrän vähentäminen Ylihärmä liittymien porrastaminen ja yhdistely, rinnakkaistiestön kehittä- TP21 2,0 minen Alahärmä liittymien porrastaminen ja yhdistely, rinnakkaistiestön kehit- Tp22 2,0 täminen Tp23 Hahtomaa-Ylihärmä ohituskaistapari 6,0 Tp24 PowerParkin etl 6,5

Vaikuttavuudet Toimenpiteiden vaikuttavuuksia on tarkasteltu vuonna 2030 henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähenemän, kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matka-aikojen sekä niissä tapahtuvien muutosten sekä ennakoitavuuteen vaikuttavien linkkien ruuhkautumisherkkyyden ja liittymäviivei- den perusteella. Yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta on verrattu tavoitetilaan vuonna 2030. Tavoitetila saa täyden arvon eli 100 %. Tarkasteltujen toimenpiteiden osalta esitetään, kuinka suuren %-osuuden tavoitetilan vaikutuksista kyseisellä toimenpiteellä on mahdollista saada. Ne- gatiivisia vaikuttavuuksia ja kustannustehokkuuksia ei ole esitetty.

Suhteellinen kustannustehokkuus on esitetty siten, että kunkin vaikuttavuustekijän (onnettomuudet, matka-ajat ja ennakoitavuus) osalta kustannustehokkuudeltaan paras toimenpide saa suurimman arvon. Muiden toimenpiteiden kustannustehokkuudet on esitetty suhteessa tähän parhaaseen arvoon.

Toimenpiteiden vaikuttavuudet ja kustannustehokkuudet on tarkasteltu ensin jaksoittain eli verra- ten kunkin jakson toimenpiteitä jakson tavoitetilaan. Ennakoitavuutta on tarkasteltu vain jaksoittain. Tämän jälkeen on tutkittu myös koko kehityskäytävän toimenpiteiden vaikuttavuudet ja suhteelliset kustannustehokkuudet verrattuna tavoitetilaan. Tulokset on esitetty liitteessä 2.

Jaksoittaiset vaikuttavuudet Seuraavassa on esitetty vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa tavoitetilaan ja suhteellinen kustannustehokkuus eri jaksoilla.

Toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus tavoitetilaan välillä Kauhajoki - Kurikka välillä Kauhajoki - Kurikka (vain positiiviset arvot) (vain positiiviset arvot)

Tp1A Tp1A

Tp1B Tp1B

Tp2 Tp2

Tp3 Tp3 Tp4 Tp4 Tp5 Tp5 Tp6 Tp6 Tavoitetila Tavoitetila 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Onnettomuudet Ennakoitavuus, liittymät Onnettomuudet Ennakoitavuus, liittymät

Kuva 29 Toimenpiteiden vaikuttavuus ja suhteellinen kustannustehokkuus jaksolla 1.

Jakson 1 toimenpiteiden vaikuttavuus Matka-aikaa parantaa tehokkaimmin tp 3 ja tp 6 eli Kurikan kohdan toimenpiteet. Matka-ajan ennakoitavuutta parantaa tehokkaimmin eritasoliittymien toteuttaminen tp6 (kt67/vt3 etl) ja tp5 (kt67/kt44 etl). Tehokkain turvallisuusvaikutus saadaan tp 2:lla eli Aronkylän taajaman kohdan liitty- mätoimenpiteillä ja tp6:lla (kt67/vt3 etl). Kauhajoen ja Kurikan taajamien välisen tiejakson parantamisen kannalta toimenpide 1A:lla saavutetaan jo kolmasosa tp 4:n vaikuttavuudesta matka-aikaan.

Toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus tavoitetilaan välillä Kurikka - Seinäjoki (Nurmon etl) välillä Kurikka - Seinäjoki (Nurmon etl) (vain positiiviset arvot) (vain positiiviset arvot, Tp 8:lla ei kustannusta)

Tp7 Tp7

Tp8 Tp8

Tp9 Tp9

Tp10 Tp10 Tp11 Tp11 Tp12 Tp12 Tp13 Tp13 Tavoitetila Tavoitetila 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Ennakoitavuus, liittymät Ennakoitavuus, liittymät

Kuva 30 Toimenpiteiden vaikuttavuus ja suhteellinen kustannustehokkuus jaksolla 2.

Toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus tavoitetilaan välillä Seinäjoki (Nurmon etl) - välillä Seinäjoki (Nurmon etl)- Kauhava Kauhava (vain positiiviset arvot) (vain positiiviset arvot) Tp14 Tp14 Tp14A Tp14A Tp15 Tp15

Tp16 Tp16

Tp17A Tp17A

TP17B TP17B

TP17C TP17C

Tp17 Tp17

Tp18 Tp18 Tp19 Tp19 Tavoitetila Tavoitetila 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Ennakoitavuus, liittymät Ennakoitavuus, liittymät

Kuva 31 Toimenpiteiden vaikuttavuus ja suhteellinen kustannustehokkuus jaksolla 3.

Toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus tavoitetilaan välillä Kauhava - Alahärmä välillä Kauhava - Alahärmä

Tp20 Tp20

Tp21 Tp21

Tp22 Tp22

Tp23 Tp23

Tp24 Tp24

Tavoitetila Tavoitetila

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Matka-aika, kevyet Matka-aika raskaat Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Onnettomuudet Ennakoitavuus, linkit Ennakoitavuus, liittymät Ennakoitavuus, liittymät

Kuva 32 Toimenpiteiden vaikuttavuus ja suhteellinen kustannustehokkuus jaksolla 4.

Jakson 2 toimenpiteiden vaikuttavuus Matka-aikaa parantaa tehokkaimmin tp9 ja tp12 eli Siltalan ja Itäisen ohikulkutien parantaminen joko ohituskaistoin tai 2+2-osuuksin sekä tp11 eli tien parantaminen välillä Tuiskula-Havuskylä, 4-haaraliittymien poistaminen ja rinnakkaistiestön kehit- täminen. Matka-ajan ennakoitavuutta parantaa tehokkaimmin tp10 (Joupin etl) sekä tp 9 ja tp12 eli Siltalan ja Itäisen ohikulkutien parantaminen joko ohituskaistoin tai 2+2- osuuksin. Tehokkainta turvallisuuden parantamisen kannalta on tp7 eli Havuskylä-Siltala -välin vilkkaiden 4-haaraliittymien porrastus, tilusjärjestelyt ja tasoristeysten turvallisuuden parantaminen.

Jakson 3 toimenpiteiden vaikuttavuus Matka-aikaa parantaa tehokkaimmin tp14 (Itäinen ohikulkutie-Atria 2+2), tp15 (At- ria-Lapua 2+1) ja tp17 (Lapua-Kauhava 2+1) Matka-ajan ennakoitavuutta parantaa tehokkaimmin tp14A (Nurmon etl) ja tp 14 (Itäinen ohikulkutie-Atria 2+2) sekä tp19 Hahtomaan liittymän kanavointi. Liikenneturvallisuuden paranemisen kannalta tehokkaimpia toimenpiteitä ovat tp17B (Koveron liittymän liikennevalot) sekä tp14 (Itäinen ohikulkutie-Atria 2+2). Koveron liittymän toteuttaminen porrastettuna on kustannustehokkaampaa turvallisuuden paranemisen kannalta kuin eritasoliittymä. Liikennevaloliittymä heikentää sekä matka-aikaa että matka-ajan ennakoitavuutta, vaikka turvallisuusvaikutus on- kin suurin. Tp14 ja tp15 (Itäinen ohikulkutie-Atria 2+2 ja Itäinen ohikulkutie-Lapua 2+1 ovat yhteensä selvästi kustannustehokkaampia toimenpiteitä kuin tp 16 (Itäinen ohikulkutie-Lapua 2+2).

Jakson 4 toimenpiteiden vaikuttavuus Matka-aikaa on tehokkainta parantaa ohituskaistaparilla (tp23), mutta raskaiden ajoneuvojen osalta myös Hahtomaa-Ylihärmä –välin liittymäporrastuksilla ja liittymien määrän vähentämisellä (tp20) sekä Ylihärmän taajaman liittymien yhdistelyllä ja porrastuksilla (tp21) saavutetaan kustannustehokkaasti matka-ajan paranemista. Matka-ajan ennakoitavuutta parantaa tehokkaimmin ohituskaistapari sekä Power- Parkin eritasoliittymä (tp23 ja tp24) Turvallisuuden paranemisen kannalta tehokkaimpia toimenpiteitä ovat ohituskais- taparin toteuttaminen (tp23) sekä Hahtomaa-Ylihärmä vilkkaiden nelihaaraliittymien porrastaminen ja liittymien määrän vähentäminen (tp20).

5.5 Laaditut suunnitelmat ja suunnitelmien laatimisen tarve

Jaksolle 1 on laadittu yleis- ja tiesuunnitelmia Aronkylän ja Kurikan taajamien kohtien kohdille sekä valtatien 3 ja kantatien 44 liittymiin, mutta taajamien väliselle osuudelle ei ole toteutettu yleissuunnitelmaa.

Jaksolle 2 ei ole olemassa ajantasaisia yleissuunnitelmia kantatielle 67. Vain itäisen ohikulkutien toteutukseen liittyvää suunnittelua on tehty Nurmon kohdalla.

Jaksolla 3 on itäisen ohikulkutien suunnitteluun liittyen olemassa yleissuunnitelma Itäisen ohikulkutien ja Atrian väliselle osuudelle sekä Nurmo-Lapua tiesuunnitelma vuodelta 2007 ohituskaista- osuuksista. Välille Lapua-Kauhava ei ole ajantasaisia suunnitelmia olemassa.

Jaksolle 4 ei ole yleissuunnitelmia olemassa.

Taulukko 21 Laaditut suunnitelmat.

Jakso Suunnitelman nimi Vuosi Huomiot

Kt 67 Aronkylä liikennejärjestelyt, Kauhajoki 2014 Toteutus kesä 2014.

Kantateiden 44 ja 67 parantaminen Kt 44 linjauksen siirto välillä Honkajoen Vatajankylä – Kauhajoen Aron- 2007 todennäköisesti poistu- Jakso 1 Kauhajo- kylä. Toimenpidesuunnitelma massa. ki-Kurikka Valtatien 3 ja kantatien 67 järjestelyt välillä Kuri- Käynnissä. Ensimmäisen kankylä-Saarenkylä, Kurikka. 2014 vaiheen tasoliittymäratkai- Tiesuunnitelma. su.

Valtatie 3:n ja kantatie 67:n parantaminen Kurikan Kantatien 67 ja valtatien 3 2009 kohdalla. Aluevaraussuunnitelma. eritasoliittymä.

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Rengonharju- Toteutus 2014–2016. Mäkihakolantie Jakso 2 Kurikka- Seinäjoki (Nur- Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Mäkihakolantie- Päätös toteutuksesta mon etl) Nurmo – Yleissuunnitelma ja tiesuunnitelmaluon- 2012 tehdään vuonna 2014. nokset

Nurmon etl-Atria 2+2-tie, yleis- ja tiesuunnitelmat 2014

Jakso 3 Seinäjoki (Nurmon etl)- Valtatien 19 kehittäminen välillä Nurmo-Lapua, 2007 Kaksi ohituskaistaparia. Kauhava tiesuunnitelmat.

Jakso 4 Kauhava- Vt 19 parantaminen ja liittymäjärjestelyt Ylihärmän Alahärmä teollisuusalueen kohdalla, Kauhava. Tie- ja raken- 2014 Työ käynnissä. nussuunnitelma.

6. Hankekokonaisuudet

6.1 Pikatoimenpiteet

Oheisessa taulukossa on esitetty kustannustehokkaita pikatoimenpiteitä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden, joukkoliikenteen sekä valtatien 19 ja kantatien 67 turvallisuuden parantamiseksi, joiden toteutusajankohta on paljon ennen vuotta 2025.

Taulukko 22 Pikatoimenpiteet valtatien ja kantatien turvallisuuden parantamiseksi.

Valta- ja kantatien pienet turvallisuutta parantavat toimenpiteet Kustannusennuste M€

Kauhajoki-Kurikka nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h 0,01 Aronkylä-Sorvarinkyläntie valaistus 0,6 Tuiskulan liittymän parantaminen: erotettu oikeaan kääntymiskaista, pääsuunnan kanavoin- 0,3 ti, sivusuunnan kanavointi Kiertoliittymä Hyllykallion eritason ramppien yläpäähän 0,5 Koveron liittymän porrastus 0,7 Honkimäen eritasoliittymän lisärampin rakentaminen ja liittymiskaistan rakentaminen 0,40 Ritamäen eritasoliittymän liittymiskaistojen rakentaminen 0,2 Honkimetsän eritasoliittymän liittymiskaistan rakentaminen 0,1 Automaattinen liikennevalvonta Seinäjoki-Lapua 0,08 Palvelutason parantaminen perustasolta keskitasolle Kauhajoki-Kurikka-Seinäjoki * 3 Pysäkkien parantamistoimenpiteet Kurikka-Lapua 0,11 Yhteensä toimenpiteet 6 *Joukkoliikenteen vuorotarjonnan paranemisen kustannus kymmenen vuoden ajalta.

Tämän lisäksi muita mahdollisuuksien mukaan nopeasti käynnistettäviä toimenpiteitä ovat joukkoliikenteen osalta:

Kauhava-Alahärmä (Power Park) työssäkäyntiyhteyden lisääminen PowerParkiin kesä- kaudeksi ja mahdollinen yhdistäminen ympärivuotiseen seudulliseen työssäkäynti- ja asi- ointiliikenteeseen Alahärmä-Kauhava-Seinäjoki. Atrian työssäkäyntiyhteyksien parantaminen. Tärkeimpien työssäkäyntivuorojen nopeuttaminen. Juna- ja bussilippujen yhteiskäyttöisyys. Liikennöintiajan jatkaminen pendelöijille alkamaan elokuun alusta ja jatkumaan juhannuk- seen saakka. Joukkoliikenteen informaation ja tiedottamisen lisääminen (mobiilit aikataulut, pysäkkien informaatio, kampanjat). Kimppakyytipalveluiden kehittäminen.

Kunnissa tai eri viranomaisten ja kuntien yhteistyönä käynnistettäviä selvityksiä ovat:

Taajamien liikkumisvyöhykkeiden määrittely Liityntästrategian laatiminen (nykyisten liityntäyhteyksien parantaminen) Ohje kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen huomioimisesta kaavoituksessa Ottamalla kävely ja pyöräily kaavoituksessa mukaan tavoitevaiheesta saakka ja merkit- semällä kävelyn ja pyöräilyn pääverkko kaavakartoille. Kuntien oma ja seudullinen pyöräilyn ja kävelyn tavoiteverkon määrittely Kuntiin tai seudulle pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmia.

6.2 Ensimmäinen vaihe (v. 2025 mennessä)

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet valtatielle 19 ja kantatielle 67 on koostettu yhteen neljäksi hankekokonaisuudeksi.

Liikenteen hallinnan, joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn toimenpiteet, joita ei toteuteta jo ennen ensimmäistä vaihetta (taulukko 23), muodostavat hankekokonaisuuden 1.

Taulukko 23 Kävelyn, pyöräilyn ja liikenteen hallinnan hankekokonaisuus.

Kustannus- Hankekokonaisuus 1: Kävely, pyöräily ja liikenteen hallinta ennuste M€

Vaihtuvat nopeusrajoitukset Ilmajoki-Seinäjoki (Nurmon etl) 1,1 Vaihtuvat nopeusrajoitukset Seinäjoki-Lapua 0,9 Tuiskulan liittymän läheisyydessä olevan suojatien muuttaminen alikuluksi. 0,3 Alikulkujärjestelyt Koskenkorvan ja Ahonkylän koulujen kohdalla. 0,6 Ilmajoki-Ahonkylä pyöräilyn ja kävelyn yhteyden kehittäminen Nikkolantietä pitkin. 1,4 Ylihärmän valtatien suuntaisten jalankulku- ja pyöräteiden täydentäminen jatkuviksi. 1,4 Hankekokonaisuus 1 yhteensä 5,7

Kantatien ja valtatien parantamistoimenpiteistä on koottu hankekokonaisuudet 2-4, joilla parannetaan tehokkaimmin työmatkaliikenteen sekä kuljetusten matka-ajan ennakoitavuutta ja liikenneturvallisuutta kanta- ja valtatiellä (taulukko 24). Liitteessä 1 on esitetty toimenpiteet, jotka suositel- laan toteutettavan ennen vuotta 2025.

Taulukko 24 Ensimmäisen vaiheen hankekokonaisuudet turvallisuuden, työmatkaliikenteen ennakoitavuuden ja kuljetusten ennakoitavuuden parantaminen.

Hankekokonaisuus 2: Kustannus- Turvallisuuden paranta- Toimenpide ennuste M€ minen Vaihe 1: Vilkkaimpien nelihaaraliittymien porrastus T-liittymiksi, nope- Aronkylä- Tp1A usrajoitus 100 km/h, valaistus ja tien leventäminen välillä Aronkylä- 4,4 Kurikka Sorvarinkyläntie

Tien leventäminen välillä Tuiskula-Havuskylä, nelihaaraliittymien por- Tuiskula- Tp11 rastaminen T-liittymiksi, maatalousliikenne pois kantatieltä, rinnakkais- 6,2 Siltala tiestön kehittäminen

Aronkylän kohta: Kt 44 ja kt 67 liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi Tp2 ja Lampelantien ja Suojasalontien liittymien poistaminen ja liikenteen 0,5 ohjaaminen toista kautta, nopeusrajoitus 50 km/h Koveron Tp17C Koveron etl 6,5 liittymä Hahtomaan Tp19 Liittymän kanavointi 0,3 liittymä Hahtomaa-Ylihärmä vilkkaiden nelihaaraliittymien porrastaminen, TP20 2,8 liittymien määrän vähentäminen Ylihärmä liittymien porrastaminen ja yhdistely, rinnakkaistiestön kehit- TP21 2,0 täminen Hankekokonaisuus 2 yhteensä 22,7 Hankekokonaisuus 3: Kustannus- Työmatkaliikenteen enna- Toimenpide ennuste M€ koitavuuden parantaminen Siltala-Itäinen ohi- Tp9 Siltala-Jouppi 2+1-tie, Jouppi-Itäinen ohikulkutie 2+2-tie 16,9 kulkutie Itäinen ohikulkutie - Itäinen Ohikulkutie-Atria 2+2 (Nurmon etl ei sisälly tähän toimenpi- Tp14 5,4 Lapua teeseen) Hankekokonaisuus 3 yhteensä 22,3 Hankekokonaisuus 4: Kustannus- Kuljetusten ennakoita- Toimenpide ennuste M€ vuuden parantaminen Tp15 Atria-Lapua 2+1 13,3 Kurikan kohta: Kt 67 kääntö, 3-tien tasoliittymä ja valoliittymän poisto Tp3 2,5 sekä yksi uusi kiertoliittymä 50 km/h Hankekokonaisuus 4 yhteensä 15,8

6.3 Tavoitetila (v. 2040 mennessä)

Tavoitetilan toimenpiteet toteutetaan vuoden 2025 jälkeen ja ne on esitetty taulukossa 25. Liit- teessä 1 on esitetty kartat keskeisistä toimenpiteistä tavoitetilanteessa.

Taulukko 25 Tavoitetilan toimenpiteet.

Kustannus- Toimenpiteet tavoitetilaan ennuste M€

Tp1A Vaihe 2: Aronkylä-Kurikka, tien leventäminen koko jaksolla 5

Tp5 Kt67/kt44 etl 5,0

Tp6 Kt67/vt3 etl 5,0

Tp12 Siltala-Itäinen ohikulkutie 2+2 ja eritasoliittymät 51,0

Joupin etl (eritasoliittymän toteutuminen on sidottuna vireillä olevan kaup- Tp10 6,5 pahankkeen toteutumiseen)

Tp13 Tuiskulan etl 5,0

Tp16 Itäinen ohikulkutie-Lapua 2+2 eritasoliittymät * 47,6

Tp17 Lapua-Kauhava 2+1-tie 6,0

Alahärmä liittymien porrastaminen ja yhdistely, rinnakkaistiestön kehittämi- Tp22 2,0 nen

Tp23 Hahtomaa-Ylihärmä ohituskaistapari 6,0

Tp24 PowerParkin etl 6,5

Yhteensä 145,6

*Kustannusennusteeseen ei sisälly 1. vaiheessa toteutettava tp14 Itäinen ohikulkutie-Atria 2+2

Lähteet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 2011. Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 2012. Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, Kurikka - Ilmajoki - Seinäjoki – Lapua.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 2013. Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritys. Etelä-Pohjanmaan maakunnan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2014-2018. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ELY-keskukset ja liitot. 2013. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, kunnat ja elinkeinokeskukset. 2012. Seinäjoki–Kaskinen-radan parantaminen, Alueellisten vaikutusten ja vaiheittain toteuttamisen selvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto. 2013. Liikkumiskyselyn tulokset. Etelä-Pohjanmaan liitto. 2014a. Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät. Maakuntasuunnitelma 2040 & Maakuntaohjelma 2014-2017. Etelä-Pohjanmaan liitto. 2014b. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki ja Vaasan tiepiiri. 2002. Seinäjoen seudun tie- ja katuverkkoselvitys. Liikennevirasto. 2011. Seinäjoki-Kaskinen-rataosuuden hankearviointi. Liikenneviraston suunnitelmia 2/2011. Liikennevirasto. 2012. Matka- ja kuljetusketjujen palvelutaso - Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät ja ketjutarkaste- lumallin kuvaus. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2012. Liikennevirasto. 2013a. Palvelutasoajattelun ja uuden liikennepolitiikan jäsentelyä tavoitekartoilla, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2013. Liikennevirasto. 2013b. Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2013. Liikennevirasto. 2013c. Liikenteen vaihtuvan ohjauksen palvelutasot. Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2013. Liikennevirasto. 2014a. Pitkien matkojen palvelutasot ja palvelutasotavoitteet (luonnos 4.4.2014). Liikennevirasto. 2014b. Rautatietilastot. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot Liikennevirasto 2014c. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. LVM. 2012a. Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskun- nalle 2012. LVM. 2012b. Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014. LVM. 2013. Liikenteen ympäristöstrategia 2013-2020. Matintupa, Henna. 2013. Pendelöinti vai muutto? Kyselytutkimus pendelöinnistä Kauhavalle. Ratahallintokeskus. 2006. Rautatieliikenne 2030. Radanpidon pitkän aikavälin suunnitelma. Tiehallinto. 2009. Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ilmajoki ja Seinäjoki, yleissuunnitelma. Ympäristöministeriö. 2013. ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus.

Liite 1 Toimenpiteet jaksoittain valtatiellä 19 ja kantatiellä 67

Liite 2 Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuudet ja suhteelliset kustannustehokkuudet

Toimenpiteiden vaikuttavuus kevyiden ajoneuvojen Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus matka-aikaan kevyiden ajoneuvojen matka-aikaan

Tp1A Tp1A Tp1B Tp1B Tp2 Tp2 Tp3 Tp3 Tp4 Tp4 Tp5 Tp5 Tp6 Tp6 Tp7 Tp7 Tp8 Tp8 Tp9 Tp9 Tp10 Tp10 Tp11 Tp11 Tp12 Tp12 Tp13 Tp13 Tp14 Tp14 Tp14A Tp14A Tp15 Tp15 Tp16 Tp16 Tp17A Tp17A Tp17B Tp17B Tp17C Tp17C Tp17 Tp17 Tp18 Tp18 Tp19 Tp19 Tp20 Tp20 Tp21 Tp21 Tp22 Tp22 Tp23 Tp23 Tp24 Tp24 Tavoitetila 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Toimenpiteiden vaikuttavuus raskaiden ajoneuvojen Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus matka-aikaan raskaiden ajoneuvojen matka-aikaan

Toimenpiteiden vaikuttavuus henkilövahinkoon Toimenpiteiden suhteellinen kustannustehokkuus johtaviin onnettomuuksiin henkilövahinkoon johtaviin onnettomuuksiin

Liite 3 Tien ominaisuudet J A K S O

v t 3

J A K S O

Liite 4 Joukkoliikenteen palvelutasoluokituksen kriteerit

(Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013)