S uomen Paini liit on 100- v uotis juhl al e hti ŠkodaOctavia Combi 4X4 OTA PAIKKASI KELIEN KUNINKAANA Suomen teillä sää on mitä on - onneksi auton voi valita. Uusi Škoda Octavia Combi 4X4 on kuin suunniteltu meidän olosuhteisiimme: Haldex-nelivetojärjestelmä takaa ihanteellisen vetosuhteen, ESP-ajonvakautus maksimoi tieturvallisuuden ja korotettu maavara ylittää tuoreen lumipeitteen. Tervetuloa kelien kuninkaaksi.

Moottorivaihtoehdot: 2.0 FSI / 110 kW ja 1.9 TDI PD / 77 kW

ŠkodaOctavia Combi 4X4 alk. 33 290 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) ŠkodaOctavia alk. 21 990 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) Yhdistetty EU-kulutus ja CO2–päästöt: 5,0-8,4 l/100 km, 135-202 CO2 g/km

Myynti: Škoda-jälleenmyyjät kautta maan, vuokraus Avis Maahantuonti: www.skoda.fi PUHEENJOHTAJISTO

vielä ole täysin jääneet junasta – niin istumme junan vii- meisissä vaunuissa. Lajien lisääntymisestä ja panostuk- semme rajallisuudesta huolimatta oletamme ja toivom- me jopa edellytämme urheilijoidemme menestyvän jat- kuvasti arvokisoissa. Meidän olisi korkea aika pysäh- tyä miettimään asioita perusteellisesti aina urheilun ja aivan erityisesti huippu-urheilun pyhänä pidettyjä or- ganisaatiorakenteita ja panostuksia myöten. Mallia tu- lisi ottaa yritysmaailmasta ja pyrkiä määrittelemään Yrjö Tuokko ensin realistiset tavoitteet ja sitten resurssit ja keinot, Puheenjohtaja joilla tavoitteet saavutetaan taikka urheilusta puhutta- Suomen Painiliitto essa mieluummin päinvastoin. Resurssien ollessa rajoit- tava tekijä tavoitteet tulisi priorisoida olemassa ja käy- tettävissä olevien resurssien sallimissa rajoissa. Urhei- luun tulisi tuoda yritysmaailmasta myös taloudellisuus- äin painin juhlavuotena on paikallaan ja tehokkuusajattelu sekä vastuun realisoituminen. Yh- tutkailla hieman laajemmin suomalaisen teiskunnan varojen kohdentamisessa tulee ottaa huo- urheilun tilaa – muutoksia ja näkymiä. mioon tarvehankinta ja päätöksenteko tulee olla eril- Viimeisten muutaman vuosikymmenen lään lajisidonnaisuudesta. Huippu-urheiluun panostet- aikana urheilun luonne on paljon muut- tujen varojen tulee olla oikeassa suhteessa menestyk- Ntunut. Enää ei tehdä rajanvetoa amatööriyden ja am- seen. mattilaisuuden välillä. Ammattilaisuudesta on tullut Mikä on sitten suomalaisen painin asema nykyti- täysin hyväksyttävä. Lajien lukumäärä on kasvanut ja lanteessa? Paini on yksittäisenä lajina eniten arvokisa- näyttää jatkuvasti kasvavan. Raha on tullut urheiluun mitaleita maallemme kesäolympialaisissa tuonut laji. ei vain ammattilaisuuden myötä vaan myös suurempi- Suomen saavuttamasta 300 mitalista paini on tuonut na ja pienimpinä rahapalkintoina. Ääriesimerkkeinä peräti 85 kappaletta.Yksilölajina paini kuten monet formulat, NHL, tennis, golf ym. lajit, joissa rahapalkin- muutkin yksilölajit jää helposti joukkuelajien varjoon not ovat maailmalla tunnetusti valtavia summia – itse kun kyse on media- ja aivan erityisesti TV- näkyvyydes- asiassa täysin käsittämättömiä, mutta eihän hölmö ole tä. Voidaan hieman karrikoiden sanoa, että paini lähes- se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. tulkoon unohdetaan neljäksi vuodeksi ja painia tarvi- Rahan tuleminen urheiluun ja ammattilaisuuden taan aina silloin kun on olympia-vuosi. hyväksyminen ovat osaltaan myötävaikuttaneet siihen, Painimme menestys on rakentunut ja rakentuu suu- että menestyksen saavuttamiseen on pyritty ja näyttää ressa määrin seuroissa tapahtuvan vapaaehtoistyön va- jatkuvasti pyrittävän vilpillisin keinoin. Urheiluun on raan – sen hiljaisen joukon, niiden miesten ja naisten, tullut doping ja käyttäjät näyttävät olevan aina pari as- isien ja äitien varaan, jotka aikaansa ja kustannuksia kelta testaajia edellä. Vilpillisten keinojen mahdollisuu- uhraten tekevät suuriarvoista työtä lajimme hyväksi. det näyttävät lisäksi todella pelottavilta. Tämä työ jatkuessaan edesauttaa ratkaisevalla tavalla Myös yhteiskuntamme kehityksellä on ollut vaiku- nuorten saamista lajimme piiriin. Viime vuosien kehi- tuksensa. Koulujärjestelmämme muutokset eivät ole ol- tyksessä ilahduttavaa onkin juuri nuorten painijoiden leet omiaan edesauttamaan liikunnan lisääntymistä. ja aloittelijoiden määrän kasvu. Supistetut liikuntatuntien määrät ovat osaltaan vähen- Huippu-urheilun osalta tilanne onkin sitten jo toi- täneet liikuntaharrastusta. Elintason nousun myötä ai- nen. Ollaksemme samalla viivalla tai edes likimain sa- koinaan luontainen koulumatkan tekeminen pyöräil- malla viivalla pahimpien kilpailijamaittemme kanssa, len, hiihtäen ym. on vaihtunut yhteiskunnan kustanta- meidän on pakko luoda järjestelmä, jossa suomalaisille miin kuljetuspalveluihin. Tietotekniikan sinänsä hyvä urheilijoille luodaan samat edellytykset harjoitteluun kehitys ja tietokoneet erilaisine tietokonepeleineen ovat kuin kilpailijoillamme on. Menestyminen lajissa, jota myös esimerkkejä kehityksestä, joka ei juurikaan harrastetaan lähes 200 maassa vaatii aivan toisenlaisen edesauta nuorison liikuntaharrastuksen lisääntymistä. panostuksen kuin menestyminen lajeissa, joissa var- Mediateollisuus ja ennen kaikkea TV ovat myös teenotettavia maita on kymmenkunta. Ilahduttavaa on- suuresti vaikuttaneet urheiluun ja sen kehitykseen. On kin todeta, että lajimme on kuluvalla olympiadilla ni- syntynyt kahtiajako urheilussa – ”media – urheilu” ja metty niiden harvojen lajien joukkoon, joilla katsotaan ”ei-media” – urheilu. Useimmat suurkilpailutkin järjes- olevan mahdollisuuksia menestymiseen arvokisoissa. tetään nykyään ei suinkaan urheilun ja urheilijoiden eh- Tämän tunnustuksen toivomme näkyvän myös lisään- doin vaan TV:n ja median ehdoin. Media vaikuttaa tyvänä tukena lajillemme. myös erittäin paljon siihen, mihin urheilulajeihin nuo- Haluan lopuksi tässäkin yhteydessä kiittää kaikkia ret suuntaavat harrastuksensa. Lajivalintaa eivät välttä- toimintaamme tukevia yhteistyötahojamme sekä paini- mättä ratkaise henkilöominaisuudet. seurojamme, koko painiväkeä ja ennen kaikkea kaikkia Suomen kansan syvät rivit odottavat ja janoavat ur- arvokisamitalistejamme siitä työstä, jota olette tehneet heilumenestystä. Tälle odotukselle antaa ymmärrettä- lajimme hyväksi ja siitä rehdistä hengestä, joka löytyy vän oikeutuksensa urheiluhistoriamme. Viime vuosi- vain painiväestä. kymmeninä menestys on vain valitettavasti ollut yhä harvalukuisempien urheilijoiden varassa. Painin lippu liehuu korkealla! Entä, miltä näyttää urheilun ja erityisesti huippu- urheilun tulevaisuus? Tekisi mieli sanoa, että jollemme Yrjö Tuokko

3 2 2006

Puheenjohtajan palsta ...... 3 Seppo Kylmänen – onnekas olympiadi ...... 35 SPVK:n palsta ...... 5 Lassi Toivola – puoli vuosisataa 100 v. työryhmän palsta ...... 7 painipuhalluksia ...... 37-39 Painiliiton hallitus ja valiokunnat ...... 9 Maahanmuuttajat väriläiskinä painimolskilla . 40-41 Viherkentän kaikkien aikojen lista ...... 10-13 ”Vai akat täällä painii…” ...... 42 Suomalaisten sijoitukset kr. painin Koulupainilla on tilausta ...... 43 arvokilpailuissa ...... 14-15 Pääkaupunkiseudun painin vaiheita ...... 44-46 Matti Simanainen ...... 16 Kaiken takana on nainen… ...... 46 Rauno Mäkinen ...... 17-18 Painimatsi – Suvilehdon veljessarja ...... 47 Eero Tapio ...... 19 Ilmajoen Kisailijat ...... 48 Pertti Ukkola ...... 20-21 Kauko Huikuri ...... 49 Eniten Suomen painimestaruukisa ...... 21 Alkoholi ei sovi nuoren ihmisen elämään ...... 50 Tapio Sipilä ...... 22 Sata vuotta samalla matolla ...... 51 Hannu Lahtinen ...... 23 Savolat jatkavat Lappajärven painiperinnettä 52-53 Jouko Salomäki ...... 24 Ville Käki kv. menestyksen kynnyksellä ...... 54-55 Marko Yli-Hannuksela ...... 25 Tiia ja Juuso – tulevaisuuden painitähdet? ..... 56 Juha Ahokas ja Keijo Manni ...... 26 Erityisryhmille painia ...... 57 Toivo Sillanpää ja Sauli Heinonen ...... 27 Herman Kare ...... 58-60 Veijo Vasko – evakosta päävalmentajaksi ...... 28-29 Hannu Rantala uskoo vapaapainiin ...... 61 Pasi Sarkkinen – maajoukkuevalmennusta Pekka Rauhala kesti kinttupainissa ...... 62 2000-luvulla ...... 30 Viipurin Voimailijat 90 vuotta ...... 63 Kamppailulajien seminaari Pajulahdessa ...... 31 Tuloksia ...... 73-76 Arto Savolainen – paini-ilmiö eläkkeelle ...... 32-33 Kilpailukutsut ...... 76-77 Hannu Pärkkä – Vähänkyrön kenttäjyrä ...... 34 Kilpailukalenteri ...... 78

Painiliiton henkilöstö

Pertti Vehviläinen Merja Lintala Arto Savolainen Janne Koivula Mikael Lidgren

Suomen Painiliiton 100-vuotijuhlajulkaisu

Päätoimittaja Avustajat Painopaikka Ilmoitushinnat Juhani Rintakumpu Antero Viherkenttä, Niilo Lehto, Reprotalo Oy, Helsinki 1/1 sivu 820 € Puh. 050-572 8083 Martti Turunen, Yrjö Kares, 1/2 sivua 460 € Antti Vainio, Jussi Ketonen, Taitto 1/4 sivua 260 € Toimituskunta Jari Hakala, Rejo Majasaari, AD-tuotanto Jorma Muuronen 1/8 sivua 160 € Yrjö Tuokko Veijo Vasko, Pasi Sarkkinen, Juhani Rintakumpu Semi Nuorala, Seppo Kylmänen, Kustantaja ja julkaisija Jäsenseurojen kilpailukutsujen Hannu Kiminkinen Lassi Toivola, Pekka Moliis, Suomen Painiliitto ry 1/4 sivu + ilm. netissä 100 € Pertti Vehviläinen Kaija Tolvanen, Matti Ranta, Radiokatu 20 Suuremmat +70 snt pmm. Arto Savolainen Mari Mäkinen, Seija Suvilehto, 00240 Helsinki Merja Lintala Kaija Niemi-Turkama, Puh. (09) 3481 2394 Molski 3/2006 ilmestyy viikolla Osmo Hekkala, Lauri Järvinen, Fax (09) 149 6913 24. Aineiston viimeinen jättöpäivä Mauno Ketola, Pekka Seppälä, [email protected] Suomen Painiliittoon on Anita Korhonen, Veli Kähkönen, www.painiliitto.net 25.5.2006. Hannu Ranta, Henry Järvinen

4 SPVK:N PUHEENJOHTAJA

kaikkia veteraanikerhon jäseniä tervetulleiksi ke- säpäiville, ohjelma tulee olemaan yllätyksellisen Arto Savolainen hyvää. SPVK:n puheenjohtaja Suomalaisella painilla on kunniakkaat perin- teet, on kuitenkin muistettava että nämä meidän menestyksekkäät painijat eivät yksin olisi näihin saavutukseen yltäneet, ilman harjoituskavereita, il- man seuravalmentajaa ja seuranpanostusta. Kun- nia kuuluu suurelta osin myös heille. Toivottavasti muistaisimme matkanvarrella myös näitä henkilöi- Veteraanien tä ja taustavaikuttajia, jotka useinkin ovat kyseisen seuran työmyyriä ja lajin elossa pitäjiä. kunnioitus ”Kunnioittamalla kanssaeläjiään ja kiittämällä tekijöitä saa yleensä oikeudenmukaista kunnioitus- ta.” Suomen Painiliitto viettää kuluvana vuonna uomen Painiveteraanikerhon tehtävänä on 100-vuotisjuhliaan. Tämä laskenta on yhdistetty vaalia kunniakkaita painiperinteitä ja olla SVUL:n perustamiseen. Kuitenkin suomalaisen jär- henkisenä tukena nuoremmille painijoille. jestäytyneen painin alkamisesta on tänä vuonna Voidaankin todeta, että aktiiviset veteraa- kulunut tasan 115 vuotta, sillä vuonna 1891 perus- S nit ovat toiminnallaan ja esimerkillään toi- tettiin ensimmäinen painiseura Helsingin Atleetti- mineet tämän hengen mukaisesti. klubi. Todellisuudessa painin kannalta vietämme On ollut onni että Suomen Painiveteraaniker- tänä vuonna kaksinkertaista juhlavuotta. hon hallituksen jäseninä on ollut aktiivisia ja ”nuo- Suomen Painiliitto on pystynyt toimimaan ja rekkaita” kerhon periaatteen vaalijoita. elämään suhteellisen hyvin huolimatta vuosisadan Suomen Painiveteraanikerho perustettiin 14.9. aikana tulleista uusista urheilumuodoista, useista 1969 pidetyssä perustamiskokouksessa. Kerhon kamppailulajeista ja erilaisista muotilajeista. ”isänä” voidaan pitää mestaripainija Eetu Huup- Miksi paini on edelleenkin huomionarvoinen ja posta (Imatran Jyske), jonka aloitteesta ja aktiivi- merkittävä urheilumuoto Suomessakin, johtuu pää- suudesta kerhon perustaminen toteutettiin. asiallisesti siitä, että olemme menestyneet kansain- välisissä arvokilpailuissa ja nimenomaan Olympia- Veteraanikerhon perustavassa laisissa. kokouksessa olivat läsnä: Miksi sitten olemme menestyneet johtuu yksin- Arvo Viljanen ja Eino Kaapu Nokialta, Veikko omaan ja ainoastaan siitä että seuratoiminta on ol- Lahti Sunilasta, Olavi Kurikka Seinäjoelta, Aarno lut aktiivista, valmennus-, koulutus- ja kilpailutoi- Seppälä Iisalmesta, Eetu Huupponen Mikkelistä, minta vireää. (Kuitenkin tänä päivänä liiton on pa- Eino Virtanen Turengista, Aaro Holma Niinisalos- nostettava entistä enemmän valmentajakoulutuk- ta, Olavi Muikku ja Esa Loukola Tampereelta. Hei- seen ettei seuravalmennuksen taso laskisi ja pai- tä meidän on kiittäminen. nijoiden osaaminen ja menestys heikentyisi.) Aluksi oli tarkoituksena, että kerhoon pääsisi- Lisäksi Painiliiton johtokunnassa ja toimihenki- vät vain Olympia-, MM-, ja EM-matolla esiinty- löinä on ollut henkilöitä, jotka omalla osa-alueel- neet sekä Suomen mestarit. Lopulta kuitenkin pää- laan, pyyteettömästi ovat jaksaneet tehdä työtä tettiin, että mukaan pääsevät kaikki painiurheilun vastoinkäymisistäkin huolimatta, Suomen painin veteraanit ja painiurheilussa kiinteästi mukana ol- hyväksi. leet. Odotukset tulevaisuudesta ovat samat kuin ai- Veteraanikerho on pitänyt perinteiset kesäpäi- kaisemminkin, totuus kuitenkin on että ilman työtä vät jokaisena vuotena perustamisestaan alkaen eli ei tule tulosta. Kulttuurimme oli muuttunut ”ruu- 36 vuotena ja osanotto on ollut vilkasta ja myön- miillisesti” liian helpoksi, monet lahjakkaat nuoret teistä. Kesäpäivien sisältönä on aina ollut: tapaami- lopettavat liian aikaisin. Painijan täytyy nykyaika- nen, muisteleminen, huumori, juttujen kertominen, na paljon ”askeettisemmin” suhtautua harjoitte- elämänkokemusten kuuleminen, musiikkia/ tanssia luunsa mikäli meinaa menestyä kansainvälisissä ar- sekä ruumiin että sielun ravintoa. Positiivisena asi- vokilpailuissa. ana voisi vielä mainita että viimeisten vuosikymme- Onneksi nuorissamme on useita lupaavia ja lah- nien aikana on meidän omasta joukostammekin jakkaita painijoita joista voimme toivon mukaan mukana olleet järjestäjien lisäksi esiintymässä (ha- iloita tulevaisuudessakin. nuristi/laulaja Esko Luomala, huuliharppuvirtuoo- si Jussi Kunnari sekä sahalla soiton virtuoosi Matti Suomen Painiveteraanikerho toivottaa Suomen Ylikangas.) Ei voi kuin kiittää näitä tunteiden tul- Painiliitolle onnea juhlavuoden johdosta, sekä me- kitsijoita, hienoista hetkistä nestystä tulevaisuudessa. Kuluvan vuoden kesäpäivät pidetään 22-23.7 Hämeenlinnan lähellä Petäyksessä. Toivomme Arto Savolainen

5 ALKO_JosVälität_A4_CMYK.fh11 2.3.2006 11:54 Page 1 100 V. TYÖRYHMÄ

Juhlatoimintoja ja historia-aineiston tuottamista Painiliiton 100 v. juhlavuosi on täydessä vauhdissa

uomen Painiliiton 100 v. juhlavuoden toi- heiluväen seminaari- ja juhlatyyppinen 100 v. juh- minnat käynnistyivät mallikkaasti 14.- laristeily. Ajatuksena on, että laivalla järjestetään 15.1.2006 Karkkilassa ja Kouvolassa. Ky- myös painin ”sekaottelu” Suomi–Baltia. Laivan seisen viikonlopun aikaan oli ensimmäisen parketille asetetulle molskille vääntämään astuvat S kerran esillä painin siirrettävä 100 v. näyt- vapaapainin ja kreikkalais-roomalaisen painin tai- tely. Sen avaamisen suorittivat Karkkilassa Painilii- tajat sekä myös alansa osaavat naispainijat. Lajim- ton 2. vpj. Jorma Kari ja Suomen Urheilumuseon me ystävien ja painikansan risteilyn hyvää antia tu- johtaja Pekka Honkanen. Näyttelyn kustansi ko- lee olemaan myös ”kiihkeät ja rakentavat baariva- konaisuudessaan laivayhtiö Tallink Finland Oy. liokuntien kokoukset” Galaxy-laivalla väännetään Juhlavuoden aikana kirjoitetaan Olavi Latikan, menestynyt Suomen paini entistä ehompaan sekä Lauri Järvisen ja Ossi Viidan toimesta Suomen pai- parempaan kuntoon ja uuteen kukoistukseen? nin historiaa kolmessa eri osa-alueessa. Tekstit tul- Miesten vapaapainin SM-kisat Raumalla poik- laan julkaisemaan loppuvuodesta DVD-kirjamuo- keuksellisesti joulukuussa päättävät vapaapainin dossa. Tähän moderniin teokseen tullaan liittä- merkeissä 100 v. juhlavuoden juhlatoiminnat. mään myös historiallista kuva-aineistoa, aikuisten Painiliiton 100 v. juhlavuosi toimintoineen kuu- sarjojen SM-kisatuloksia ja Niilo Lehdon ansiok- luu myös merkittävänä osana Suomen Liikunta ja kaasti laatimia tilastoja. Kirjoitettavat tekstit tul- Urheilu ry:n toteuttamaan ”150 vuotta Hyvässä laan painamaan myöhemmin myös perinteiseen Seurassa” juhlavuoteen. kirjamuotoon. Historia-aineiston ja kirjoitusten Vuoden aikana tullaan eri juhlatapahtumissa tuottamista varten on saatu Opetusministeriöltä muistamaan henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat ol- erillinen kohdeavustus. leet omalla voimakkaalla panoksellaan tukemassa Lisäksi historiapuolella toteutetaan lokakuussa Suomen painin seura-, alue- ja liittotasojen toimin- Suomen Urheilumuseon toimesta Helsingin Olym- toja. Tähänkin asiaan toivotaan seuraväeltä aktii- piastadionilla sijaitsevalla museolla kuukauden visuutta. Painiliiton toimijoiden ja päättäjien viesti kestoinen painin 100 v. näyttely. Näyttelyssä tulee onkin lukijoille: ansioituneille kiitokseksi ja juhla- olemaan esillä valmistuneiden esittelypaneelien li- vuoden kunniaksi huomionosoituksia anomaan! säksi myös painin välineistöä, asusteita ja mitali- miesten palkintokokoelmia. Esille laitettavan ai- neiston kokoamiseen toivotaan myös kenttäväeltä Hannu Kiminkinen, sihteeri aktiivisuutta. 100 v. työryhmä ja tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunta 100 v. vastaanotto ja juhla Kisahallissa Suomen Painiliitto ry:n 100 v. juhlavastaanotto jär- jestetään perjantaina 24. maaliskuuta Helsingin Ki- sahallissa. Vastaanottotyylisen tapahtuman yhtey- dessä suoritetaan v. 2005 parhaiden palkitsemiset. Painin juhlaviikonloppu huipentuu miesten kreik- kalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuskil- pailuihin, mitkä järjestää samanaikaisesti 90 v. juh- liaan pitävä Viipurin Voimailijat. Juhlavuoden lopulla 11.-12.11. tullaan järjestä- mään Tallinkin uudella Galaxy-laivalla paini- ja ur-

7 8 Ilmo Pilli Lääkintä- ja 040 735 3225 Painiliiton 100-v. antidopingvaliokunta [email protected] Juhani Rintakumpu toimintaa luotsaavat Tuomo Karila (pj) 050 572 8083 Pekka Rauhala juhani.rintakumpu@ Mika Lehto kalajokilaakso.fi Hannu Kuronen Arto Savolainen 0400 816 935 [email protected] Sääntö- ja Hannu Kiminkinen (siht) kilpailuvaliokunta 0500 279 926 [email protected].fi Tapio Ketola (pj) 040 552 8204 Työvaliokunta [email protected] Tuomo Kallijärvi Yrjö Tuokko 0500 489 825 0400 406 617 [email protected].fi yrjo.tuokko@tuokko.fi Lars Rantanen Kuva: Hannu Kiminkinen Kuva: 050 512 3864 Hallitus vasemmalta: Vesa Ojala, toiminnanjohtaja Pertti Vehvi- Valmennusvaliokunta Karri Toivola läinen, Ilpo Seppälä, Jouni Kekki, 1. vpj Mauno Mäki-Töyli, Tapio Ilpo Seppälä (pj) Ketola, Tapio Savola, 2. vpj. Jorma Kari, Kerttu-Liisa Paakkari ja 040 500 7487 [email protected].fi 040 736 2859 puheenjohtaja Yrjö Tuokko. Kuvasta puuttuu Ari Urpiola. ilpo.seppala@ray.fi Jaakko Talvitie Tuomo Karila Esa Kokkonen (Häme) 0400 164 069 Hallitus jaakko.talvitie@ 040 504 2600 045 673 3691 [email protected] kokkone@sci.fi seinajoki.poliisi.fi Yrjö Tuokko (pj.) Juha Lappalainen Jorma Kari (Lounais-Suomi) Esa Ilo 0400 406 617 040 845 7372 044 – 3030273 yrjo.tuokko@tuokko.fi 040 553 3862 lappalainen73@suomi24.fi jorma.kari@naviline.fi esa.ilo@elisanet.fi Mauno Mäki-Töyli (1. vpj) Mikael Lindgren Tuomo Petrell (Uusimaa) Eero Tynninen 0400 666 746 040 716 2313 0400 910 088 [email protected] 040 502 5082 mikael.lindgren@ [email protected].fi eero.tynninen@kolumbus.fi Jorma Kari (2. vpj) mail.suomi.net Harri Vallin Pertti Vehviläinen (siht.) 040 553 3862 0400 625 414 Hannu Rantala jorma.kari@finncut.fi 0400 809 352 050 326 3569 vallin@jippii.fi pertti.vehvilainen@ Jouni Kekki painiliitto.net hannu.helsingin.painimiehet@ 0400 978 273 Esko Isokoski kolumbus.fi 044 289 1005 [email protected] Pasi Sarkkinen [email protected] Talous- ja markki- Tapio Ketola 044 775 5341 Pekka Moliis nointivaliokunta [email protected] 040 552 8204 040 725 7977 [email protected] Juha Virtanen [email protected] Kerttu-Liisa Paakkari (pj) Vesa Ojala 040 556 9595 0400 158 250 juha.virtanen@edu.kuortane.fi 040 555 8596 Koulutus- ja info@woikoski.fi vesa.ojala@haukipudas.fi Seppo Yli-Hannuksela nuorisovaliokunta Suvi Hongisto 050 467 8864 Kerttu-Liisa Paakkari 0400 - 250129 0400 158 250 seppo.yli-hannuksela@ Jorma Kari (pj) myynti@woikoski.fi info@woikoski.fi elisanet.fi 040 553 3862 Jouni Kekki Tapio Savola jorma.kari@finncut.fi [email protected] 100 v. työryhmä 040 551 8084 Semi Nuorala t.p.savola@japo.fi Karri Toivola [email protected] 040 500 7487 Yrjö Tuokko (pj) Ilpo Seppälä Kaija Tolvanen [email protected].fi 0400 406 167 040 736 2859 050 532 1718 [email protected] ilpo.seppala@ray.fi [email protected] Tiedotus- ja huomion- Mauno Mäki-Töyli Ari Urpiola Mika Kivelä osoitusvaliokunta 0400 666 746 045 634 9557 0400 511 8192 [email protected] ari.urpiola@puv.fi mika.kivela@pkssk.fi Mauno Mäki-Töyli (pj) Jorma Kari Marko Asell 0400 666 746 040 553 3862 Aluevaliokunta 040 865 9900 [email protected] jorma.kari@finncut.fi marko.asell@nokiankaupunki.fi Erkki Hölsö Ari Urpiola (pj.+Länsi-Suomi) Merja Lintala Pertti Karppinen 050 514 0506 (09) 3481 2237 045 634 9557 041 467 7453 erkki.holso@saunalahti.fi ari.urpiola@puv.fi [email protected] paini@ Mari Mäkinen Vesa Ojala (Pohjois-Suomi) kirkkonummenurheilijat.fi Pertti Vehviläinen 040 522 8228 0400 625 414 040 555 8596 (siht) Janne Koivula mcinen@kolumbus.fi pertti.vehvilainen@ vesa.ojala@haukipudas.fi (09) 3481 2394 Vesa Ojala painiliitto.net Ilmo Pilli (Itä-Suomi) [email protected] 040 555 8596 (siht) 040 735 3225 vesa.ojala@haukipudas.fi Hannu Kiminkinen [email protected] 0500 279 926 [email protected].fi

9 Viherkentän kaikkien aikojen lista Pihlajamäki, Ukkola, Kokkinen kärkikolmikko

Viherkentän TOP-TEN 1. Kustaa Pihlajamäki 2. Pertti Ukkola 3. Väinö Kokkinen 4. Jouko Salomäki 5. Kyösti Lehtonen 6. Tapio Sipilä 7. Eino Leino 8. Oskari Friman 9. Marko Yli-Hannuksela ja Eemeli Väre 10. Kalle Anttila Kustaa Pihlajamäki Pertti Ukkola Väinö Kokkinen

Kuka on Suomen kaikkien me. Sörnäisten Voimistelu- pääsi mukaan 85 kilon sar- manmestaruuteen vuotta ai- aikojen paras painija? Tätä klubin Carl Allen oli ensim- jaan vasta riisuttuaan paini- kaisemmin. kysymystä pohtii legendaa- mäinen merkittävä lajin suo- tossut jalastaan punnitukses- Tukholmassa nähtiin ai- rinen painitoimittaja Antero malaistaitaja. Näistä ajoista sa. Näin hänen piti otella pal- van uusi tähdenlento paini- Viherkenttä. Hänen kolmen vajaa kymmenen vuotta myö- jain jaloin. Ensimmäiset vas- taivaalla, höyhensarjalainen kärjen muodostavat Kustaa hemmin tuli sitten ensimmäi- tustajat kestivät Weckmanin Kaarlo Koskelo. Hänellä oli Pihlajamäki, Pertti Ukkola nen painin olympiavoitto kanssa pystyssä vain minuu- uusia ja omaperäisiä otteita, ja Väinö Kokkinen. Ateenan kisoista 1906. tin tai kaksi. Vain Itäval- ja kultamitali tuli vakuutta- Siitä lähtien Suomen pai- talainen Josef Lindmeyer kes- vasti. Sanottiin jopa, ettei ky- Paini on maailman vanhim- ni on ollut maailman huipul- ti pitempään. Suomalaisen se ollut enää kreikkalais-roo- pia tunnettuja urheilumuoto- la. Antverpenin olympialai- ensimmäistä selätystä ei hy- malaisesta vaan suomalaises- ja. Jo muinaisten faaraoiden sissa 1920 Suomi oli kreikka- väksytty itävaltalaisen johta- ta painista. Mies häipyi kui- hautaholveista on löydetty lais-roomalaisessa painimuo- jan vaatimuksesta. Tyynesti tenkin huipulta lähes saman seinäpiirroksia, jotka osoit- dossa pisteissä parempi kuin Weckman jatkoi ja pisti vas- tien. tavat egyptiläisten harrasta- koko muu maailma yhteen- tustajan taas pitkäkseen ja neen painia arviolta 5000– sä. Lähes sama tahti jatkui piti selällään niin pitkän to- Maailman Eemelin 6000 vuotta sitten. Kuulu neljä vuotta myöhemmin Pa- vin, että kaikki oli selvää. patenttivääntö antiikin runoilija Homeros riisissa. Siitä kilpailun kove- Kaksi vuotta myöhemmin Pitkän menestyksekkään kul- kertoo ajalta n. 700 vuotta tessa mitalien määrä alkoi Lontoossa Weckman uusi tatien avasi samoissa kisoissa e.kr. urheilukilpailuista, jot- hiljalleen vähetä jatkuvasti, olympiavoittonsa kukista- Eemeli Väre, joka oli tutustu- ka päättyivät painiotteluun mutta edelleenkin laji on pi- malla jännittävässä loppuot- nut painiin ollessaan rauta- kahden parhaan välillä. Sa- tänyt hyvin pintansa myös telussa Yrjö Saarelan. Saare- tieläisenä Pietarissa. Hän pis- moin helleenien olympiaki- olympiamatoilla. laa on luonnehdittu älyn ja ti Tukholmassa kaikki vas- soissa arvostetuin laji viisiot- voiman viekkaaksi mestarik- tustajansa selälleen raudan- telu päätyi painiin, minkä Werner Weckman si, joka kruunattiin voitta- lujilla väännöillään. Samana jälkeen voittaja sai aluksi laa- avasi kultaketjun jaksi seuraavissa olympiaki- vuonna hän voitti lisäksi Eu- keriseppeleen, myöhemmin Kymmenen suomalaisen pai- soissa Tukholmassa 1912. Jo roopan mestaruuden, Suo- rutosti maallista mammo- nijan parhaan listan tekemi- sitä ennen hän ylsi maail- men mestaruuden ja Venäjän naa. nen on vaikeaa. Puhtaasti Suomessa painin perin- kunnon ja taidon perusteella teet ovat 1800-luvun lopulta olisivat nykyajan huippum- alkaen sirkuspainista raha- me varmasti aivan kärjessä, palkinnoin. Italialainen Semi sillä totta kai paini on kehit- Papi oli sellainen taitopaini- tynyt samalla tavalla kuin ja, jolle ei suomalaisista löy- kaikki tuloksin mitattavat tynyt kellistäjää. Puolalainen urheilumuodot. Aion vertail- ammattipainija Ladislaus Pyt- la painijoita aikansa taustaa lasinski ja hieman myöhem- vasten. min virolaissyntyinen Georg Ensimmäinen suomalai- Hackenschmidt loivat kreik- nen olympiavoittaja oli vuo- kalais-roomalaisen paini- ri-insinööri Werner Weck- muodon perustan maaham- man Ateenassa 1906. Hän Werner Weckman Kaarlo Koskelo

10 mestaruuden. Edellisvuodel- Mainio molempien paini- haimmillaan, mutta riitti silti hän paikkasi vakuuttavasti ta oli jo maailmanmestaruus. muotojen mestari. pronssiin. Los Angelesissa neljän vuoden takaisen epä- Lempinimi “Maailman Ee- 1932 tuli vielä kerran olym- onnistumisena. Hän selätti meli” oli hyvin perusteltu. Eino Leino – pialainen mitali, pronssinen, kaikki muut, mutta loppuot- Toinen olympiavoitto Vä- vapaan taituri vaikka ikää oli jo 41-vuotta. telussa tuli vain työvoitto en- reelle tuli 1920 Antverpenis- Näihin huimiin menestyksen Oman painimisensa jäl- nakkosuosikkina pidetystä sä. Parhaimmillaan hän oli vuosiin mahtuvat sellaiset keen Leino kunnostautui val- USA:n Francis Millardista. mattopainissa. Vieläkin hä- kovat nimet kuin Ivar Böh- mentajana, joka toi kotimaa- Kustaa Pihlajamäen uraan nen yhdistetty käsilukko si- ling, olympiavoittajat Por- hansa uusia raikkaita vapaa- mahtui kahden olympiakul- dontansa tunnetaan “Väreen voon leipuri Adolf Lindfors painituulia meren takaa. lan lisäksi seitsemän Euroo- patenttina”. Ilman muuta sekä Edward Westerlund, pan mestaruutta ja 29 Suo- mies kymmenen listalle. Emil ja Kalle Westerlund. Kustaa Pihlajamäki men mestaruutta. Pihlajamä- Lempinimen ”paini-in- Aivan oman kappaleensa legendojen legenda en periaatteita oli se, ettei sinööri” sai viipurilainen Os- ansaitsee vapaapainija Eino Pariisin olympialaisista 1924 tarvitse kovinkaan monta eri kari Friman, kaksinkertainen Leino, joka kotikaupungis- alkoi menestyksellisin suo- otetta. Riittää, kun hallitsee olympiavoittaja. Antverpen saan Kuopiossa aloitti urhei- malaisen painin tarina. Nur- hyvin pari liikettä pystystä ja ja Pariisi olivat hänen kunni- lijana monipuolisesti hiihdol- mossa, väkevässä painipitä- saman verran matossa. Sala- ankenttänsä. Hän oli mahta- la, jalkapallolla, uimahypyil- jässä syntynyt, sittemmin hel- mannopeat jalkakampit ja va tekniikkataituri, joka kek- lä, yleisurheilulla ja painilla. sinkiläistynyt Kustaa Pihlaja- taaksemenot saivat vastusta- si aivan uusia liikkeitä, millä 14-vuotiaana hän muutti mäki lähetettiin kisoihin va- jat mattoon. Siellä puri taval- yllätti vastustajan toisensa USA:han, missä voitti Ameri- paapainijana sarjaan 56 kg. lisimmin raudanluja käsivar- jälkeen. Maailmanmestaruus kan mestaruuden vapaapai- Moni piti häntä huvimatka- sivääntö. tuli 1921. nissa 1920 ja hänet kustan- laisena etukäteen. Maton ulkopuolella mies Muhokselta oli lähtöisin nettiin Suomen edustajaksi Kustaan kansainvälinen oli hiljainen ja rauhallinen, yksi kärkilistalle kuuluvista, Antverpeniin. huippumenestys alkoi kui- mutta matolla kuin ahma, jo- varsinaisen painiuransa Hel- Kivikovassa loppuotte- tenkin jo niissä kisoissa. Hän ka ei hellittänyt otettaan en- singissä luonut Kalle Anttila. lussa hän kohtasi Väinö Pent- selätti kaikki vastustajansa nen kuin tuomarin pilli soi! Vuoden 1920 olympiakisoi- talan. Ensimmäisen ottelun melkein kättelystä paitsi tur- Kustaa Pihlajamäki nousee hin hänet lähetettiin vapaa- voitti Leino, toisen Penttala, kulaisen Kalle Mäkisen, josta listallani kaikkien aikojen painin kevyeen sarjaan, vaik- kolmannessa Leinon amerik- hän otti työvoiton. Hänetkin suomalaispainijaksi. kei hän tätä painimuotoa ol- kalaistyylinen paini katsot- Pihlajamäki selätti toisessa lut liiemmin harjoitellutkaan. tiin hivenen paremmaksi ja kamppailussa. Taitopainija Tulisilla niskalenkeillään Ant- kulta ripustettiin hänen kau- Neljä vuotta myöhemmin Väinö Kokkinen tila selätti kaikki muut vas- laansa. Edessä oli paluu ra- Kustaa jäi olympiahopealle Tiukkaa vastusta Pihlaja- tustajansa paitsi Ruotsin pakon taakse, missä Leino hävittyään USA:n Allie Mor- mäelle tarjoaa Väinö Kokki- Gottfried Svenssonin, jonka voitti jälleen Amerikan mes- risonille, joka ammattipai- nen, todellinen taitopainija, voitti pisteillä. taruuden ja kutsu kuului nijan tavoin yritti sohia sil- lisäksi voimakas ja rohkea Välivuosiin mahtui kaksi olympiamatolle Pariisiin. miin ennen jalkoihin syök- pystyheittäjä. Raskas sepän maailmanmestaruutta ennen Siellä tuli hopeaa kullan li- syä. Siihen ei meikäläinen työ nuoruudessa antoi perus- kuin Pariisissa 1924 tuli puessa taitavalle kamppeihin osannut sopeutua. voimat, joihin taito oli hyvä omassa lajissa kreikkalais- erikoistuneelle Sveitsin Her- Los Angelesissa Pihlaja- yhdistää. roomalaisessa olympiavoit- mann Gehrille. mäki epäonnistui painojen 1928 Amsterdamin olym- to. Hyvänä adjutanttina oli Amsterdamissa neljä pudotuksessa ja putosi pelis- piakisoissa pidettiin jo etukä- Aleksanteri Toivola. Anttila vuotta myöhemmin joutui tä ennen mitaliotteluja. Kus- teen 75-kiloisten sarjaa ko- oli nopea ja taitava. Hän ei mies laihduttamaan kymme- taan nopeutta ja kovuutta vimpana. Heti ensimmäises- hävinnyt ulkomailla ainutta- nen kiloa päästäkseen sar- tarvittiin vielä kerran olym- sä ottelussa tuli vastaan kuu- kaan ottelua uransa aikana! jaansa. Kunto ei ollut par- piakisoissa. Berliinissä 1936 lu ruotsalainen Ivar Johans-

Eemeli Väre Oskari Friman Kalle Anttila Eino Leino

11 son. Tämä oli Kokkista no- väliin sopi meriittilistalle vie- manmestari Tukholman ki- Mäkisen olympiakulta oli peampi. Kuitenkin myös suo- lä Euroopan mestaruus vuon- soista. Sen jälkeen MM-titte- paljon tiukemmalla voittojen malainen osallistui näyttä- na 1930. Moni tuon aika- liä pitkin odottaa vuoteen mentyä ristiin, Unkarin Imre vään heittomyllyyn. Reilun kauden arvostettu painimies 1967, jolloin Haukiputaan Polyakin ja Neuvostoliiton 14 minuutin painin jälkeen muistelee Väinö Kokkista to- Eero Tapio kirkasti mitali- Roman Dzneladzen välillä. Kokkinen löi niskalenkistä dellisena mattojen kruunu- sarjansa kultaiseksi oltuaan Siinä piti viimeistä ottelua Johanssonin harteilleen. päänä ja aina halukkaana kahdesti pronssilla. jännittää puolisalaa nurkan Tämän jälkeen oli pari oterikkaaseen ja rohkeaan takana, ennen kuin kultarie- helpompaa kamppailua, kun- painiin. Gröndahl pelasti mu pääsi purkautumaan. nes vastaan asettui pustan Helsingin kisat taituri Lazslo Papp. Kymme- Matti Simanainen Omista Helsingin kisoista Ukkola palautti nen minuuttia kestäneen tii- toi ensimmäisen odotettiin hyvää menestystä. kultakantaan mellyksen aikana nähtiin MM-kullan Kultaan ehti kuitenkin vain Tämän jälkeen alkoivat pai- Pappin käyvän selällään vii- Saman aikakauden olympia- jo Lontoossa hopealle yltä- nin laihat suomalaisvuodet. desti, mutta mattotuomari ei voittajia olivat myös vapaas- nyt Kelpo Gröndahl. Samalla Saaliina arvokisoista oli etu- hyväksynyt. Vielä kuuden- sa Kaarlo Mäkinen, ”La- kuittaantui edelliskisojen päässä pistesijoja muutaman nen kerran Kokkinen nappa- keuksien lukko” Arvo Haa- niukka tappio Ruotsin Karl- himmeän EM-mitalin seura- si unkarilaisen selälleen ja pi- visto sekä Kustaan serkku Erik Nilssonia vastaan. Fi- na. Italian Modenan kisoissa ti tätä nyt niin kauan matos- Hermanni Pihlajamäki. naalissa kukistui Neuvosto- 1969 saalis oli parempi Risto sa, että tuomariston piti ke- Berliinissä 1936 ainoa liiton Salva Tshiladze. Koti- Björlinin ja Eero Tapion otet- hottaa häntä päästämään lo- suomalainen painivoittaja oli kisojen muut mitalistit olivat tua kultaa Aimo Mäenpään pulta irti. Viimeisen vastusta- Lapuan miellyttävä tyyliniek- Kalervo Rauhala, Leo Hon- ja Matti Laakson oltua muil- jansa Tanskan Jacobsenin ka Lauri Koskela, joka oli kala ja Tauno Kovanen. la mitaleilla. Kisoja varjosti suomalainen voitti vaivatta olympiauransa ensimmäisis- Vuonna 1956 Melbour- kuitenkin itäblokin painijoi- ja otti ensimmäisen olympia- sä kisoissa neljä vuotta aikai- nessa vietettiin suomalaisit- den boikotti. Martti Laakso kultansa. semmin jo ottanut pronssisen tain hieno itsenäisyyspäivä, ehti vielä kahdesti EM-ho- Toinen olympiakulta Los mitalin. Ratkaisu Berliinissä kun Kyösti Lehtonen ja Rau- pealle ennen Münchenin Angelesissa tuli ensimmäistä nähtiin ensi kierroksella Kos- no Mäkinen ottivat kummat- olympialaisia, mistä Björlin helpommin, sillä pitkän mat- kelan kukistettua Saksan kin kultaa. Köpi Lehtonen sai pronssia. kan takia Kokkisen sarjassa kuulun Heinrich Netteshei- nimettiin myös koko kisojen Uuden nousukauden oli mukana vain neljä miestä. min 2-1. Kolme Euroopan parhaaksi painijaksi. Roo- aloitti Lapin mies Pertti Uk- Loppuottelussa nähtiin lois- mestaruutta vahvisti Lauri man olympialaisissa Lehto- kola, joka 17-vuotiaana siir- tavaa painia. Jo ensimmäisel- Koskelalle paikan aikansa nen jäi viidenneksi ja kol- tyi Etelä-Pohjanmaan paini- lä minuutilla heitti suomalai- painihuippuna. mannella olympiareissulla ki- maakuntaan. Hän oli ollut nen Ruotsin tulevan painiku- Sotien jälkeen Lontoon sat katkesivat vaa´alle . Kol- lupausten kirjoissa jo useam- ninkaan Axel Cadierin lon- kisoissa 1948 ainoa suoma- masti hän MM-kisoissa ho- man vuoden ja pääsi mukaan kalta siltaan. Tämän jälkeen lainen painivoittaja oli no- pealla. Münchenin kisajoukkuee- kummallakin oli omat mah- pea, tarkka ja voimakas Nur- Lehtonen oli parhaimmil- seen, muttei enää päässyt 52- dollisuutensa. Loppu jakson mosta lähtöisin ollut pikku- laan lähes täydellinen paini- kiloisten sarjaan, vaan jäi aikana Kokkinen väänsi sit- mies Lennart Viitala. Histori- ja: voimakas, nopea ja järke- puntariin. ten Cadierin puolinelsonilla aan jää sekin, ettei mies ollut vä taktikko. Pohjanmaan Kovassa kotimaisessa kil- selälleen. mukana palkintojenjaossa, painikatsomosta on jäänyt pailussa sarjaan 57 kiloa Vielä Berliinissäkin mies sillä hän eksyi matkalla Lon- mieleen vanhan mummon vuoroin edustaja oli Björlin, oli mukana, mutta siellä vuo- toon sokkeloissa. huokaus: “Herrajjestas, ei- vuoroin Ukkola. Minskin rostaan Ivar Johansson voitti 1950 Korven Hongan hän tuan miähen tarvitte saa- MM-kisoissa palkittiin ensi niin Kokkisen kuin sarjan- Matti Simanainen oli yksi- ra kun sormenpäästä kiinni, kerran Ukkolan säälimätön kin. Kahden olympiakullan näinen suomalainen maail- kun se heittää!” harjoitustahti pronssimitalil-

Suomen painijoukkue valmis- tautumassa leirillä Lontoon olympialaisiin. Edessä vasemmalta: Sulo Leppänen, Paavo Sepponen, Veikko Männikkö, Eero Virtanen. Keskellä istumassa: Onni Sirenius, Eino Leino, Aarne Reini ja hieroja A. Louko. Seisomassa vasemmalta: Lenni Viitala, Taito Lempinen, Pekka Mellavuo, Paavo Hietala, Taisto Kangasniemi, Santeri Keisala, Veikko Peräkorpi, Erkki Talosela, Kelpo Gröndahl, Erkki Johansson, Juho Kinnunen ja Reino Kangasmäki. Arvo Haavisto

12 la. Kun Björlin ei menestynyt sanaseppo. Sitaatti hänen ru- Pöydän piti olla katettu- Mamiashvilistä pohjusti jo kevään 1976 EM-kisoissa, nostaan Orjan laulu sopii hy- na myös Los Angelesin olym- kultaa, mutta yllätystappioon aukeni Montrealin olympia- vin Ukkolaan itseensä: “Mur- piakisoissa 1984 voittoon Saksan Karl-Heinz Helbin- matoille paikka “Pertsalle”. tuu, muttei väänny tämä sel- saakka. Kaikki näyttikin sel- gille kaatui täyden suoran Siitä alkoi mahtava menes- käluu, eikä mieli käänny niin vältä, mutta loppuottelussa hankkiminen. tyksen tie. kuin kiero puu!” Itsestään tuli lipsahdus, kun Jugoslavi- Mielestäni Jouko Salo- Unohtumattomassa finaa- selvä kärkikolmikon mies. an Vlado Lisjak pääsi yllättä- mäellä oli kaikkea sitä, mitä lissa Ukkola ehti olla toisella mään puolilindenillä meikä- huippupainijalla pitää olla; jaksolla jo tappiolla Jugosla- Tapio Sipilä keräsi läisen selälleen. Hyvä hopea- voimaa, taitoa ja tarvittaessa vian Ivan Frigiciä vastaan, arvomitaleita kin tietenkin oli, mutta jokin myös riuskuutta! mutta nappasi ratkaisevan Ukkolan jälkeen tahti taas jäi kaivelemaan. Miehen ul- Mahtavan kovaa joukkoa niskalenkin nopeudellaan ja rauhoittui. Mitaleita tuli sil- jas arvokisasarja ulottui Sou- ovat painijamme olleet edel- tahdon voimalla. Se riitti pis- loin tällöin, mutta korkein liin 1988 saakka. Siellä tuli leenkin. Jos listaa laajentaisi tevoittoon! Suomi oli jälleen palkintokoroke jäi vieraaksi. vielä pronssia. Matkan var- vaikkapa kymmenellä, sinne päässyt painin ylimmälle ok- Moskovan kisavuonna me- rella kulta kiersi käsiä, mutta kiipeäisivät viimeisten vuo- salle. nestys oli Mikko Huhtalan mitaleita ropisi ja Sipilä kuu- sien saavutuksillaan mm. Pertti Ukkolan tahti ei varassa. EM-hopean jatkoksi luu kärkijoukkoon ilman Harri Koskela olympia- ja suinkaan tähän laantunut. tuli olympiapronssi. olympiakultaakin. MM-hopeillaan, kaksinker- Turkin Bursassa tuli seuraa- Vapaapainissa Rauhalan- Kiovassa todellinen yllät- tainen Euroopan mestari vana vuonna Euroopan mes- veljekset olivat pitkästä ai- täjä oli Seinäjoen Hannu Keijo Pehkonen, Atlantan taruus dramaattisella tavalla. kaa ainakin eurooppalaista Lahtinen, joka ennakkoluu- olympiahopeamitalisti Mar- Kova kiistakumppani Neu- huipputasoa, Pekka neljästi lottomasti ja värikkäästi pai- ko Asell sekä tuorein EM- vostoliiton Farhat Mustafin hopealla, Jukka Los Angele- nien otti kultaa. Se jäi valitet- kultaa paininut Juha Aho- johti ratkaisuottelu jo 9-4, sissa pronssilla. He jatkoivat tavasti miehen ainoaksi tosi- kas. kunnes suomalainen viimei- kunnialla eteläpohjalaista va- näytöksi kyvyistään. Kaksinkertainen olym- sen kymmensekuntisen aika- paapainiperinnettä Tauno piamitalisti, maailmanmesta- na livahti salamana taakse ja Jaskarin ja Erkki Penttilän Olympiasankari ri ja tutusti maanosamme takavyöstä teki viimeisen jälkeen. Klassisessa painissa Jouko Salomäki parhaitten joukossa palkin- voittopisteen: 10-9 Ukkolalle pohjanmaalaisista Keijo Man- Suomalainen olympiasankari topallille kivunnut Ilmajoen ja mestaruus. ni ja Övermarkin veljekset Los Angelesin kisoissa oli painitallin kasvatti Marko Itseluottamus sen kuin jatkoivat kovaa uraansa. Nurmon Jouko Salomäki, jo- Yli-Hannuksela valtaa väki- vain kasvoi. Syksyllä MM- Uusista kreikkalaisen pai- ka huippujännittävässä fi- sinkin paikan kymmenen kisoissa Göteborgissa Pertti nijoista Tapio Sipilä aloitti naalissa kukisti Ruotsin Ro- kärjestä ja voi nousta vielä- otti vakuuttavimman mesta- mitalien keruun 80-luvun ger Tallrothin pisteellä. Lois- kin ylemmäs lähivuosina. ruutensa. Nyt Mustafinista ei alussa. Hänen uransa paras tavalahjaisen Salomäen otte- Kaikkiaan suomalaissaalis ollut kunnolla kyytipojaksi, kilpailu käytiin Kiovassa luita sai aina seurata hiki on ollut vuosien saatossa hui- ja niin tuli himoittu sarja täy- 1983. Sipilä oli koko kisojen otsalla. Hienot heitot ja rul- kea: 27 olympiakultaa, 23 teen: olympiavoitto, maail- ylivoimaisesti paras painija. laukset seurasivat toinen tois- maailmanmestaruutta ja 35 manmestaruus ja Euroopan Hän ei loppuottelussakaan taan, mutta kunto tahtoi lop- Euroopan mestaruutta! mestaruus! Hänen lisäkseen Iranin Mohammed Bannaa pua viimeisillä minuuteilla. samanlaiseen saavutukseen vastaan viihtynyt matolla Hienon sinetin komealle Antero Viherkenttä sotien jälkeen Suomessa on kuin vajaan ensimmäisen uralle varmisti maailman- yltänyt vain yksi mies – Kaar- jakson. Ottelun päättyi suo- mestaruus Ranskassa 1987. lo Kangasniemi. rituspistein 12-0! Koko ki- Euroopan mestaruus jäi saa- Pertti Ukkola tunnetaan soissa suorituspisteitä Sipilä vuttamatta, vaikka Oslossa myös runoharrastuksestaan. teki 51 vastustajien saadessa sekin oli hiuskarvan varassa. Lauri Viita on miehen mieli- yhteensä neljä! Voitto Neuvostoliiton Mihail

Kelpo Gröndahl Tapio Sipilä ja Eero Tapio Jouko Salomäki Marko Yli-Hannuksela

13 Suomalaisten sijoitukset kreikkalais- roomalaisen painin arvokilpailuissa

EM-kilpailut MM-klpailut/olympialaiset Vuosi paikka sija- pis- jouk- os. 1.-6. paikka sija- pis- jouk- os. 1.-6. valm. luku teet kue maat m+p luku teet kue maat m+p 2005 Varna 21. 5 (4) 32 0+0 Budapest 14. 12 (7) 62 1+0 ML 2004 Haaparanta 6. 23 (6) 32 1+2 Ateena 16. 8 (2) 48 1+0 PS 2003 Belgrad 6. 23 (6) 32 1+2 Pariisi 19. 8 (6) 69 0+0 PS 2002 Seinäjoki 8. 24 (7) 33 2+1 Moskova 29. 2 (6) 51 0+0 PS 2001 Istanbul 14. 11 (8) 33 0+1 Patras 26. 5 (7) 55 0+1 PS 2000 Moskova (26.) 0 (6) 33 0+0 Sydney 20. 8 (4) 42 1+0 SY 1999 Sofia 10. 19 (6) 35 0+1 Ateena 21. 9 (6) 54 0+1 HP 1998 Minsk 9. 20 (8) 31 0+2 Gävle 27. 3 (7) 49 0+0 HP 1997 Kouvola 4. 31 (8) 31 2+1 Wroclaw 13. 15 (7) 47 1+0 HP 1996 Budapest 7. 29 (8) 37 0+4 Atlanta 18. 9 (6) 56 1+0 TL 1995 Besancon 12. 25 (7) 37 1+2 Praha 14. 15 (10) 55 0+2 TL 1994 Ateena 13. 15 (7) 32 0+2 Tampere 8. 28 (10) 48 1+3 TL 1993 Istanbul 14. 19 (9) 34 1+0 Tukholma 14. 15 (10) 51 1+0 TL 1992 Kööpenham. 13. 19 (10) 27 0+3 Barcelona 11. 19 (6) 44 0+1 IS 1991 Aschaffenb. 11. 18 (7) 23 1+1 Varna 15. 12 (8) 36 1+0 PU 1990 Poznan 9. 26 (6) 22 1+3 Rooma 14. 15 (7) 46 1+1 PU/IS 1989 Oulu 3. 54 (10) 21 2+6 Martigny 12. 17 (7) 39 0+2 TS 1988 Kolbotn 8. 31 (10) 21 1+1 Söul 8. 15 (8) 51 2+0 IS 1987 Tampere 3. 52 (10) 22 4+1 Clermont-Fe 4. 44 (7) 38 2+3 IS 1986 Ateena 7. 9 (7) 22 2+1 Budapest 9. 24 (7) 30 1+1 IS 1985 Leipzig 7. 9 (10) 22 1+4 Kolbotn 11. 6 (6) 28 1+1 PU/IS 1984 Jönköping 7. 12 (8) 20 1+4 Los Angeles 8. 14 (8) 28 2+2 TS 1983 Budapest 8. 4 (7) 20 1+0 Kiev 3. 19 (6) 3+1 TS 1982 Varna 12. 2 (7) 22 0+2 Katowice 9. 6 (7) 25 0+3 TS 1981 Göteborg 6. 17 (8) 19 1+6 Oslo 3. 21 (7) 20 4+1 TS 1980 Prievidza 7. 11 (7) 22 2+1 Moskova 9. 6 (7) 26 1+1 RB 1979 Bukarest 13. 2 (6) 0+2 San Diego - - (4) 27 0+0 RB 1978 Oslo 7. 9 (7) 1+2 Mexico City - - (5) 27 0+0 HS 1977 Bursa 10. 6 (4) 1+0 Göteborg 8. 7 (9) 28 1+0 HS 1976 Leningrad 10. 5 (7) 22 0+3 Montreal 7. 10 (5) 29 1+2 TS 1975 Ludwigshaf. 15. 1 (8) 24 0+1 Minsk 8. 7 (4) 24 1+1 TS 1974 Madrid 9. 6 (6) 21 1+1 Katowice 14. 1 (7) 24 0+1 KL/TS 1973 Helsinki 6. 16 (10) 21 2+4 Teheran 13. 2 (7) 31 0+1 KL 1972 Katowice 7. 10 (9) 22 1+3 München 12. 7 (9) 39 1+1 KL 1971 ei kisoja Sofia 14. 2 (6) 33 0+1 KL 1970 Berliini 10. 9 (8) 22 1+2 Edmonton 12. 4 (6) 29 0+3 ET 1969 Modena 6. 24 (8) 14 4+2 MarDelPlata 6. 13 (5) 15 2+2 VV 1968 Väster†s 7. 11 (8) 25 1+3 Mexico 13. 4 (8) 37 0+3 VV 1967 Minsk 8. 8 (8) 19 1+1 Bukarest 8. 7 (8) 24 1+1 VV 1966 Essen 2. 17 (8) 23 1+6 Toledo 7. 11 (8) 23 1+3 VV 1965 ei kisoja Tampere 9. 9 (8) 24 2+0 VV 1964 Tokio 17. 1 (7) 34 0+1 VV 1963 Helsingborg 11. 5 (8) 25 0+2 VV 1962 Toledo - - (2) 25 0+0 VV 1961 Yokomaha ei suomal. 17 YV 1960 Rooma 16. 4 (8) 36 0+3 YV 1958 Budapest 10. 6 (6) 21 0+3 YV 1956 Melbourne 4. 17 (7) 20 2+3 YV 1955 Karlsruhe 4. 15 (7) 24 2+2 YV 1953 Napoli 3. 20 (8) 21 3+2 YV 1952 Helsinki 4. 20 (8) 24 4+1 YV 1950 Tukholma 5. 3 (7) 16 1+1 YV 1948 Lontoo 5. 3 (8) 19 2+6 (OS) 1947 Praha 6. 2 (8) 15 2 (OS) 1939 Oslo 2. 9 (7) 12 5 AR 1938 Tallinna 2. 10 (7) 13 4 AR

14 Suomalaisten sijoitukset kreikkalais- roomalaisen painin arvokilpailuissa

EM-kilpailut MM-klpailut/olympialaiset Vuosi paikka sija- pis- jouk- os. 1.-6. paikka sija- pis- jouk- os. 1.-6. valm. luku teet kue maat m+p luku teet kue maat m+p 1937 Pariisi 2. 9 (5) 19 3 1936 Berliini 2. 6 (7) 23 3+3 AJ 1935 Kööpenham. 3. 9 (7) 13 5 AJ 1934 Rooma 2. 8 (7) 17 3 1933 Helsinki 1. 14 (7) 9 6 1932 Los Angeles 3. 7 (5) 15 4 1931 Praha 1. 13 (6) 16 5 1930 Tukholma 2. 12 (7) 10 5 RO 1929 Dortmund 3. 5 (4) 14 2 RO 1928 Amsterdam 2. 7 (6) 23 4 AL 1927 Budapest ei suomal. 1 1926 Riga ei suomalaisia 7 1925 Milano 5. 2 (2) 8 1 1924 Neunkirchen ei suom. 1 Pariisi 1. 20 (12) 22 10 AL 1922 Tukholma 2. 11 (7) 6 5 AL 1921 Offenbach ei suomal. 1 Helsinki 1. 29 (36) 7 13 AL 1920 Antwerpen 1. 19 (10) 14 9 AL 1920 Wien ei suomalaisia 4 1914 Wien 2. 8 (4) 6 3 1913 Budapest suom. kesk. (7) 8 Breslau ei suomalaisia 5 1912 Budapest 2. 4 (3) 5 2 Tukholma 1. 15 (37) 18 7 1911 Budapest ei suomal. 4 Helsinki 1. 26 (38) 5 13 1910 Budapest ei suomal. 9 Düsseldorf ei suomal. 5 1909 Malmö 3. 4 (4) 4 Wien ei suomal. 3 1908 Lontoo 1. 6 (4) 12 3 1908 Wien ei suomal. 5 1907 Kööpenhamina ei suomal. 3 Frankfurt ei suomal. 3 1906 Haag ei suomalaisia 2 Ateena 3. 3 (3) 13 1 1905 Amsterdam ei suomal. 1 Berliini ei suomal. 4 1904 Amsterdam ei suomal. 2 Wien ei suomal. 5 1903 Rotterdam ei suomal. 4 1902 Haag ei suomal. 2 1898 Wien ei suomal. 3

Pisteet 1986 MM-kilpailuista alkaen kymmenelle, 1951 alkaen kuudelle, aikaisemmin kolmelle. Suluissa Suomen joukkueen suuruus. FILAn noteeraamien kilpailujen mukaan 1999 järjestettiin kreikkalais-roomalaisessa painissa 61. EM-kilpailut ja 45. MM-kilpailut (FILA: 100 years of olympic wrestling).

Kreikkalais-roomalaisen painin mitalit ja pistesijat olympiadeittain: olympiadi mitalit pistesijat (4.-6.) 2001-04 5 7 1997-00 4 5 1993-96 5 13 1989-92 6 16 1985-88 14 12 1981-84 12 19 1977-80 6 6 1973-76 5 14 1969-72 (7 kilp.) 9 14 1965-68 (7 kilp.) 8 16 1961-64 (4 kilp.) 0 3 1957-60 (2 kilp.) 0 6 1953-56 (3 kilp.) 7 7 1949-52 (2 kilp.) 5 2 1947-48 (2 kilp.) 4 6 Lähde: Niilo Lehdon tilastot

15 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME Maailmanmestari Matti Simanainen men Painiliiton mestaruuden Matti Simanainen ja siirtyi sitten enemmän työ- • Syntynyt 11.10.1920 elämään perustamalla urhei- Joutsenossa luliikkeen, jolloin henkilö- • Seura Korven Honka kohtainen painin harjoittelu • Tärkeimmät saavutukset jäi vähemmälle. Painia Matti 1947 SM-I 73kg ei kokonaan lopettanut, vaan 1947 EM-IV 73 kg Praha aikaa liikeni Korven Hongan 1948 SM-III 73kg painijoiden valmennukseen 1949 SM-I 73kg ja neuvontaan. 1950 MM-I 73kg Matti Simanaisella oli 1951 SM-I 73kg aluksi ainoastaan urheilulii- Vuoden 1951 kahdeksan maailmanmestaria palkintojen jaossa. ke ja myöhemmin autoliike (Matti Simanainen neljäs vasemmalta) toisen yrittäjän kanssa. Mut- ta autoliike tuli aikanaan ta- Matti Simanainen syntyi manainen voitti ensimmäisen Atikin, Tzekin Mihalicin hä- loudellisesti niin raskaaksi Joutsenossa 11.10.1920 Suomen mestaruuden sarjas- visi selvästi niin kuin Norjan hoitaa, että Matti päätti läh- maanviljelijän poikana, sa 73 kg, sarjan toinen oli Cookin. Matti Simanaisen teä toteuttamaan erään unel- innostus painiin veljeksillä Veikko Männikkö SeSi ja paini oli tehokasta, hän ei mansa. Hän matkusti töihin oli kova unohtamatta voi- kolmas Lauri Kangas LaVi. riskeerannut vaan suoritti Kanadaan, jossa hän on toi- mistelua ja yleisurheilua. Hyvän esityksen perus- heittonsa aina ”varman pääl- minut puutarha-alan yrittä- Painin Matti aloitti 15 vuo- teella Matti Simanainen lähe- le”, mutta oli matossa vaa- jänä. tiaana Korven Hongassa tettiin samana vuonna Eu- rallinen vääntäjä. Näillä Tänä päivänä Matti Si- joka kuului Viipurin piirin roopan mestaruuskilpailui- avuilla Matti Simanainen manainen elelee Mississau- alueeseen, toiminta oli vil- hin Prahaan, jossa sijoitus oli menestyi ja voitti Suomelle gassa, Ontariossa 85-vuotiaa- kasta, seurassa oli paljon neljäs sarjassa 73 kg. maailmanmestaruuden tässä na ja mieli rehevän huumorin painimiehiä mm. Juho Ikä- Vuonna 1948 Matti Si- kovassa välisarjassa. saattelemana lähettää tervei- valko, Ville Korhonen, manainen oli pronssilla SM- Kun maailmanmestari siä kaikille tutuille ja toivot- Edvardt Ikävalko… kilpailuissa, I Lauri Kankaan saapui Rauhan asemalle oli taa Suomen painille edelleen- LaVi ja II Veikko Männikön häntä vastassa n. 1500 hen- kin menestystä ja onnistumi- Sotatoimien alettua 1939 SeSi jälkeen. Matti Simanai- keä vastaanottava joukko sia. paini- ja urheilutoiminta hil- nen voitti Lontoon ensim- soittokunnan ja mieslaulajien 90-vuotta täyttänyt Kor- jeni jonkin verran, silloin toi- mäiset olympiakatsastukset, kera. Matti kukitettiin ja kul- ven Honka (2005) paljasti mittiin mikä oli mahdollista. mutta hävisi niukasti viimei- jetettiin juhlasaattueessa juh- kunniajäsenelleen Matti Si- Rauhanteon jälkeen ja Matti sissä katsastuksissa voittajal- laliputetun kylän kautta seu- manaiselle omistetun muisto- Simanaisen palattua rauhan le. Matti valittiin Lontooseen ratalolle, jossa pidettiin arvo- kiven kuvalaattoineen, joka askareisiin, Matti aloitti pai- varamiehenä, itsensä mu- kas ja lämminhenkinen vas- sijaitsee Korvenkylän Seura- ninharjoittelun kovempaan kaan saunanlämmittäjäksi ja taanottojuhla, arvovaltaisin talon pihamaan luona oleval- tahtiin. Simanaisen veljessar- harjoitusvastustajaksi. vierain ja puhein. la kalliolla. jasta löytyi niin harjoitus- Vuonna 1949 Matti voitti Vuonna 1951 Matti Si- kuin kilpailuvastustakin, toisen Suomen mestaruuden manainen voitti vielä Suo- Arto Savolainen Olavi oli vahva vääntäjä, sarjassa 73 kg, toinen oli Vaito ja Mauno taitopainijoi- Veikko Männikkö SeSi, kol- ta ja nuorempi Urho aloitti mas oli Veikko Laitinen Pop- myös harjoittelun. Po. Näiden mestaruuskilpai- Vuonna 1946 Matti Si- luiden kuuden miehen selä- manainen sijoittui Suomen tykseen meni Simanaiselta ai- Painiliiton mestaruuskilpai- kaa 9 min. ja 36 sek. luissa kolmanneksi ja Ruotsi Vuonna 1950 Tukhol- maaottelussa tuli yksi voitto. massa painittiin Maailman Tämän johdosta painin asi- mestaruuskilpailut, joissa antuntijat kirjoittivat että Suomea edusti sarjassa 73 kg ”painimatolle on ilmestynyt Matti Simanainen. Vastassa sisukas ja lujavääntöinen oli Ruotsin olympiavoittaja nuorukainen Matti Simanai- Andersson jonka Matti voitti ”Todelliset veteraanit” tervehtimässä Matti Simanaista Korpilam- nen”. niukasti, niin kuin Unkarin mella 1998. Vasemmalla Erkki Toivola, Matti Simanainen, Kauko Vuonna 1947 Matti Si- Szilvasistakin samoin Turkin Penttilä ja Lassi Toivola.

16 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME Melbournen kultapallilta poliisikyydillä Hämeensiltaan

Rauno Mäkinen • Syntynyt: 22.1. 1931 Porissa, muutti pian Tampereelle • Kotipaikka: Jyväskylän maalaiskunta (Vaaja- koski) • Ammatti: poliisi • Seurat: Lielahden Urheili- jat, Tampereen Kilpa- Veljet, Tampereen Poliisi- Urheilijat, Jyväskylän Poliisi-Urheilijat ja Jyväs- kylän Palloilijat. Poliisikollegat kyyditsivät Melbournen olympiavoittaja Rauno Mäkisen Tampereen asemalta mita- lijuhlaan ravintola Hämeensiltaan. • Parhaat saavutukset: 1956 Melbournen olym- Olympiavoiton aikaan Tam- sen kanssa oli tasaväkinen, Dzneladzen pistein, ja tämä piavoitto kr 62 kg sarjas- pereella poliisina työskennel- mutta Mäkinen lievästi hal- tiesi suomalaisriemua. sa, 1952 Helsingin olym- lyt Mäkinen sai näyttävän litsi ottelua, ja hän pisti kah- – Siinä keskikorokkeella, pialaisten höyhensarjan vastaanoton kotikaupungis- desti vastustajansa alleen. kun maamme laulu soi, ko- 6. sija vapaapainissa, saan. Työkaverit olivat val- Tuohon aikaan painittiin al- vallakin jätkällä tippa tuli sil- 1960 Rooman olympialai- sissa loukkaantuminen, loittaneet asemalaiturin, ja kupysty, vuoromattopainin mään. Ja voi sitä riemua, kun 1955 Istanbulin MM- he kantoivat kultapoliisin osuudet sekä loppupysty. Köpi läjäytti viimeisessä mat- kisoissa 4., vapaassa SM- harteillaan varsinaiseen juh- Dzneladze ei saanut mitään sissaan toisen Unkarin pojan kulta 1952-55 ja kr.roo- lapaikkaan, joka oli ravinto- näkyvää aikaan. selälleen takavyöstä. Siitä ne malaisessa 1956 ja 1960, la Hämeensilta. Vastaanotto- – Odotin pistevoittoa, juhlat vasta alkoivat, sillä poliisien EM-voitto ja yli komiteassa olivat myös Mä- mutta tuomaripeli oli kovaa, olimme Köpin kanssa pik- 20 maaottelua, 1968 kisen läheisimmät: vaimo, isä ja yllättäen hävisin 2-1. En- kuisen semmoisia hulivilipoi- tuomarina Meksikon ja äiti. sin tuntui, että kultamitali on kia. olympialaisissa ja 1962 – Tuo kuudes joulukuuta menetetty, mutta sitten tulis- Kreikkalaisen painijat oli- Toledon MM-kisoissa. 1956 oli paitsi Suomen itse- tuin, ja päätin katsoa kortit vat Melbournessa jo kuu- näisyyspäivä, niin myös muu- loppuun asti. kautta ennen kisojen alkua. toin merkittävä itselleni. Poi- Kamppailussa Unkarin Hulivilipojille aika kävi hie- kani Reijo täytti silloin kaksi Polyakin kanssa Mäkinen ei man pitkäksi, ja Köpin tutut Rauno Mäkinen on toinen vuotta. Kultamitali oli synt- jättänyt mitään tulkinnan va- suomalaissiirtolaiset esitteli- puolikas Suomen paini- tärilahja pojalleni, tuumii raa. Heti alkupystyssä hän vät heille paikallista kulttuu- historian suuresta päivästä kaikkiaan neljän tytön ja yh- tempaisi unkarilaisen sillan ria. Painipatruuna Arvo Him- 6.12. 1956. Toinen puolikas den pojan kultamitali-isä. kautta taitokäsivarrella, puo- berg poltti Lehtosen ja Mäki- on samana päivänä Mel- lusti täydellisesti matto-osuu- sen iltalomat, ja vasta mo- bournessa kultamitalin Tuomaripeli den ja omalla mattovuorol- lempien kultamitalit toivat ottanut Mäkisen sielunveli ei auttanut laan nosti väkisin takavyös- asiaan lievennystä. ja ystävä Kyösti Lehtonen. Melbournen molskilla Rau- tä. Loppupystyn Mäkinen – Pakkohan se kultalätkä Köpi on jo autuaammilla no Mäkinen niputti Austra- varmisteli ja voitto tuli puh- oli ottaa, sillä muutoin olisi- painitantereilla, mutta lian Norman Ickeringilin, taasti 3-0. vat lätkäisseet kotimaassa Mäkisen Ranella on kunnia Ranskan Roger Biellen ja Neuvostoliiton miehen ja kilpailukiellon, kulta-Rane olla vanhin elossa oleva Turkin Muzahir Sillen. Jäljel- unkarilaisen ottelu oli ratkai- nyt naurelee. painin olympiavoittajamme. lä olivat kovimmat haastajat seva. Minkäänlaista sopua ei Hän täytti tammikuun Neuvostoliiton Roman Dzne- ollut odotettavissa itäblokin Kaksi mottia lopulla 75 vuotta ja elelee ladze ja Unkarin moninker- miesten kesken, sillä Neuvos- aamutreeneissä nykyisin Vaajakoskella. tainen maailmanmestari Im- toliiton sekaantuminen Un- Rauno Mäkinen sanoo ol- re Polyak. karin kansannousuun oli tuo- leensa teknillinen, nopea ja Ottelu neuvostoliittolai- reessa muistissa. Polyak löi notkea painija, mutta esimer-

17 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME kiksi Köpiin verrattuna hä- viiden kilometrin päähän MM-kisoissa. Hän ennätti loharrastus sekä myöhemmin nen voimatasonsa ei ollut yh- Ruonaan puita tekemään. toimia myös valmennusteh- pojan mukana toimiminen tä hyvä. Hyvän tekniikan ta- Aamupäivän aikana piti teh- tävissä ja hetken aikaa Paini- JYP:n jääkiekkokuvioissa. kana oli se, että Mäkinen dä kaksi mottia halkoja, ja il- liiton johtokunnassakin. aloitti painiharjoittelun Väi- tapäivällä painittiin. Kau- Osansa vaati myös jalkapal- Juhani Rintakumpu nö-isänsä kanssa Tampereel- punkilaispoikana olin paljon la jo pikkupoikana. hankalammassa tilanteessa – Silloin ei ollut erikseen kuin maalaispojat, sillä puun poikapainijoita, ja kiersin kaato ei ollut tuttua. kaksi vuotta kilpailuja lähes Melbournen kisojen jäl- joka pyhä, enkä voittanut keen julkkispainijat kiersivät yhtään matsia. Varsin usein kuukausikaupalla painikiso- ottelin isääni vastaan. Voitin ja laskeutuen Sodankylästä hänet ensimmäisen kerran aina Etelä-Suomeen. Koska noin 17-vuotiaana, ja sen jäl- Mäkisellä ja Lehtosella ei ol- keen olin aina parempi. lut paljoa painoeroa, he pai- Kun Mäkinen pääsi ras- nivat vastakkain, ja salit pul- kaista betonimyllärin ja muu- listelivat yleisöä. rarin hommista Tampereelle – Voin nyt paljastaa, että poliisiksi, paranivat hänen sovimme Köpin kanssa, kum- harjoitusmahdollisuutensa. pi milloinkin voittaa. Eihän Mäkinen oli pyrkimässä jo siinä muutoin olisi ollut mi- Helsingin olympialaisiin tään järkeä, ja taisimme saa- kreikkalaisen edustajaksem- da pikkuisen suolarahojakin. me, mutta hän jäi karsinnois- 1960-luvun lopulla Mä- sa kakkoseksi. Mies paini kinen siirtyi Tampereelta po- Helsingissä kakkoslajissaan liisiksi Jyväskylään. Vielä vapaassa kuudenneksi. Rooman kisoissakin otellut – Kuortaneen leireillä Vä- Mäkinen oli painituomarina hämäen Ylli juoksutti meidät Meksikon olympialaisissa kirveen ja pokasahan kanssa 1968 sekä myös Toledon Rauno Mäkinen oli rohkea heittäjä, ja tässä on lähdössä ilmojen teille Kuparinen-niminen painija Tampereen kisoissa 50-luvulla.

Vihdoinkin pankki, jossa on kysymys muustakin kuin rahasta.

www.tapiola.fi

18 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME Vain UKK oli suositumpi Eero Tapiosta tuli sinnillä maailman- ja Euroopan mestari

Eero Tapio. kee olleen mahdollisuuksia vielä parempaan. Hän lähti • 3.3.1941 Muhoksella. kisoihin kokemattomana, ei- • Asuu Haukiputaalla, kä osannut taktikoida. jonne muutti muutaman vuoden ikäisenä. Päävalmentaja palasi • Eläkeläinen, toimi aiem- Painija Eero Tapio tunsi saa- min vahtimestarina. neensa kaiken ja lähti kil- • Edustanut vain Hauki- paan päävalmentajan paikas- putaan Heittoa. ta 1970. Hänet valittiin. • Olympialaisissa 1964- Huonoja eivät olleet vaihto- 1972 viides, kuudes ja ehdotkaan: Arto Savolainen yhdeksäs. ja olympiavoittaja Kyösti • MM-kisoissa 1967 kultaa, Köpi Lehtonen. 1969 hopeaa, 1965 ja Tapio nousi päävalmen- 1966 pronssia. tajaksi alle kolmekymppise- • EM-kisoissa 1969 kultaa, nä. Pesti jäi vajaaseen vuo- 1966 hopeaa. teen. Asuinpaikan sijainti pohjoisessa oli yksi syy sopi- muksen päättymiseen, perhe- syyt toinen. Eero Tapio tulee ulko-ovelle Vastustajat kylässä lahden Vänni Hakkarainen – Palasin matolle ja pää- sin Müncheniin. Olin hyväs- vastaan ja toivottaa terve- Tapion maailmanmestaruus ja (Oulun) Koskelankylän sä kunnossa, mutta menesty- tulleeksi rivitaloasuntoon- tuli Romanian Bukarestistä. Martti Peltola olivat pitkään misen nälkä puuttui. Olin sa pari kilometriä Hauki- Ruotsin Matti Poikalan kans- kantona kaskessa. saanut niin paljon. Ura päät- putaan keskustasta. sa hän otteli ensin ratkaise- Nuori mies ei ollut erityi- tyi 1975 ja viimeksi hän oli mattoman. Sitten tuli voitto sen lahjakas, mutta korvasi matolla 1986 näytösottelus- Tapion maailmanmesta- itävaltalaisesta, japsista ja ve- puutteen sinnillä. Minkä pää- sa Tapio Sipilän kanssa. ruudesta tulee ensi vuonna jo näläisestä. tän, sen päätän, Tapio sanoo Eero Tapion ura osui ai- 40 vuotta. Mies muistaa silti Viidennessä ottelussa Un- nytkin. kaan, jolloin Painiliiton ja kisat ottelu ottelulta. karin Antal Steeriä vastaan – Jos aikoo menestyä, pi- TUL:n väleissä oli monta – Ehkä siinä auttaa se, et- riitti ratkaisematon, joita sii- tää tehdä töitä. Se ei onnistu, mutkaa. Mies iloitsee, että tä olen tänä talvena järjestel- hen aikaan tuomittiin. jos vastailee kännykkään ajat ovat nyt toiset. lyt vanhoja lehtileikkeitä, – Kuntoa ja voimaa oli. treeneissäkin. Parhaiksi vuo- Entäpä naispaini? Näh- hän naurahtaa. Vanha lehti- En sipannut. Jos jotain puut- sikseen Erkka nimeää 1967 tyään kuinka monet naiset leike kertoo muun muassa tui, niin nopeutta, Tapio ana- ja 1969. ovat oikeita painijoita, va- sen, että Tapio oli Vuoden lysoi kykyjään. – Paini on muuttunut mi- rauksellinen asenne on muut- urheilija 1967 ja ylsi toiseksi Nopeuden puutteen oli nun ajoistani, mutta huono tunut. valtakunnallisessa Suosituin huomannut myös silloisen ei voita nytkään. Nykysään- – Ja se on hyvä, että Hau- suomalainen äänestyksessä. Neuvostoliiton kova Genna- nöt sopisivat minulle. Olin kiputaan junioripaini on mal- – Vain Kekkonen sai di Sapunov, jonka kanssa Ta- hyvä lyömään juntasta, hän lissaan. Salilla käy 50 poi- enemmän ääniä ja kutsui it- pio on ystävystynyt. Sapunov laskee. Tapio paini 70 ja 74 kaa. senäisyyspäivän juhliin. on käynyt Haukiputaalla mo- kilon sarjassa. Nyt tämä Haastattelun päätteeksi Eero Tapio täytti maalis- nesti. Myös MM-finaalin vanttera mies painaa noin 90 katselemme matkamuistoja kuun alussa 65 vuotta. Hän 1967 vastustaja Antal Steer kiloa. Etelä-Amerikasta Aasiaan ja on ollut eläkkeellä jo kym- on kyläillyt Erkalla. – Tokion kisoissa oli pun- USA:han. Niistä Erkka ker- menkunta vuotta; urheilu- – En hävinnyt johtoase- nitus neljänä päivänä aamu- too monta tarinaa, mutta ne vammoja niskassa ja har- maan päästyäni, Tapio palaa kahdeksalta. Tankkauksessa ovatkin jo toinen juttu. tioissa. ajatuksissaan painimatolle. ei voinut tehdä virhettä siitä Tapio teki päivätyönsä ra- yksinkertaisesta syystä, ettei vintolavahtimestarina. Muu- Töitä pitää tehdä voinut tankata, Tapio virnis- Martti Turunen taman vuoden hän oli myös Tapio murtautui huipulle 50- tää. Jos joissakin kisoissa, Haukiputaan kunnan palve- ja 60-luvun vaihteessa. Suo- niin juuri Tokiossa Erkka ko- luksessa.

19 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME

Varma voitosta ei painis- Ei ole Pertsan voittanutta, sa voi koskaan olla, mutta Ukkola luotti kuitenkin erit- täin vahvasti itseensä. Muu- painin ja molskin velikultana tama sekunti ennen loppuot- telun päättymistä alkoi vasta PerttiUkkola tuntua siltä, etten painikaan • Syntynyt: 10.8. 1950 missään tavallisessa ottelus- Sodankylässä sa, vaan voitan olympiakul- • Nykyinen kotipaikka/ taa. Loppuhetket menivätkin urheiluseura: Tampere/ vähän karkailuksi. KooVee Seuraavana päivänä • Arvokisamitalit: 57 kg: olympiajoukkueen ylijohtaja MM-pronssia Minskissä Pertti Paloheimo totesi, että (Neuvostoliitossa, nykyi- juhla vain jatkuu eikä se sin Valko-Venäjällä) 1975, unohdu koskaan. – Pitää olympiakultaa Montre- paikkansa, sanoo Ukkola alissa 1976, EM-kultaa nyt. Bursassa (Turkissa) 1977, Ukkola ei muista, mitä MM-kultaa Göteborgissa hänen kotikaupunkinsa lehti 1977: 62 kg: MM-prons- kirjoitti KooVeen miehen sia Oslossa 1981. voitosta. En ole itse koskaan • Olympiakisat: München kerännyt leikkeitä, mutta jot- 1972 (52 kg, jäi vaakaan), kut tutut ottivat talteen kir- Montreal 1976 (57 kg/ joituksia. Varmaan ovat tal- kultaa), Moskova 1981 lessa jossakin kotonani. (57 kg/yhdeksäs). Seuraavan vuoden EM- ja • Miesten Suomen mesta- MM-kullat Aamulehti notee- ruudet: 9 (sarjoissa 52 ja rasi komeasti. Ukkola muis- 57 kg). Kahdesti mukana taa Aamulehden urheilutoi- sarjassa 62 kg, joutui mituksen nyt jo eläköityneen keskeyttämään louk- pitkäaikaisen päällikön Urho kaantumisten vuoksi. Salon tehneen kaksi etusivun • Tehtäviä ja luottamustoi- Pekka Vehviläinen ja Ukkola treeneissä syksyllä 1981. juttua hänen voitoistaan mia: toiminut Suomen vuonna 1977. painin päävalmentajana Olympiavoitto Montrealissa sajoukkueen painijan Mark- 1980- ja 1990-luvulla. 1976, seuraavana vuonna ku Yli-Isotalon kanssa. Sieltä Ukkola puhuu Suomen olympiavoittajat EM-kultaa Bursassa Turkissa heti tulivat kisakylään takai- ry:n puheenjohtaja eläkkeiden ja kisa- ja MM-kultaa Göteborgissa. sin vasta vähän ennen kiso- hengen puolesta Ja kun itseluottamuksen poh- jen loppua. Ehdin seuraa- Olympiakulta on ollut Ukko- jaksi MM-pronssia jo Mins- maan vielä Lasse Virenin ma- lan mielestä se ylivoimainen Suomen kaikkien aikojen kissä vuonna 1975. ratonjuoksua, jossa hän kym- saavutus. – Olen ollut pikku- arvokisapainija Pertti Ne mitalinsa Ukkola nap- pin ja vitosen kullat aiemmin pojasta asti olympia-aatteen Ukkola. pasi 57-kiloisena. Yhden hän voitettuaan sijoittui hienosti lumoissa. Muistan kuunnel- väänsi vielä 62 kg sarjassa, viidenneksi, Ukkola totesi leeni jo radiosta syksyllä Sodankylässä syntynyt ja MM-pronssia Oslossa 1981. vuonna 1956 olympiakisojen Tampereelle asettunut mesta- Ukkola lähti jo nuorena Moraalinen finaali lähetyksiä Melbournesta. ripainija menestyy Suomen maailmalle, silloin tavoittee- jo ennen loppuottelua Ukkola toimii nyt Suo- kaikkien aikojen arvokisa- naan painia vielä joskus maa- Painivastustajista voitto-ot- men Olympiavoittajat ry:n painija -väitteen puolustami- ilmanmestariksi. Matkoilla telu Neuvostoliiton Farhat puheenjohtajana, jo toista sessa kaikilla muilla mitta- maalaispoikaa oudot olosuh- Mustafinia vastaan oli Ukko- olympiadiaan. reilla kuin mitalien määräs- teet varmasti koettelivat mon- lan mielestä jo sarjan 57 ki- Ukkolalle olympiakisojen sä. ta kertaa. Tilaisuuden tullen loa moraalinen loppuottelu. hienous ei ole suurta kisahu- Ukkolan miesten mitalit hän osasi nauttia muutosten Jugoslavian Ivan Frgicille mua ja näyttävyyttä, vaan ki- voi näyttää yhden käden sor- tuomasta mahdollisuudesta. Ukkola ei ollut koskaan ai- sojen henkeä. – Se on sitä sa- milla, mutta kolmen peräk- Voitettuaan Montrealissa emmin hävinnyt. Frgic pääsi maa, mitä uskon sen olleen käisen arvokisatittelin val- kultamitalin Ukkola lähti finaaliin pitkälle Mustafinin jo 1900-luvun alkupuolella. taajana hän on Suomessa Kanadan länsirannikolle Van- loukkaantumisen vuoksi, Uk- Ukkola on alusta saakka vailla vertaa. couveriin yhdessä toisen ki- kola arvioi. ollut mukana siinä yhteisös-

20 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME

sä, joka miettii urheilijoiden Monipuolisuus opettaa 4,5-vuotiaalta Juho Ukko Hillamaria löytävät itselleen eläkeasioita ja -turvaa. kestämään harjoitusta pojaltaankin, mitä lajia hän mieluisan urheilulajin, olen – Olemme yhdistyksessä Painista kovana lajina Ukko- aikoo joskus harrastaa tosis- täysillä mukana. edelleen sitä mieltä, että kai- lalla on selkeä käsitys. Se ei saan. Pertin vaimo Veronika on kille olympiavoittajille ja ole liian kova ihmiselle, joka En koe, että olisin yrittä- suhtautunut hienosti. Hän ei muille suurille suomalaisille pienestä asti on monipuoli- nyt johdatella häntä painiin, ole harrastanut huippu-ur- pitäisi vastineeksi heidän sesti harjoitellut myös muita vaikka poika temmeltääkin heilua. suurelle kansalaisjoukolle lajeja. Sellainen opettaa eli- välillä isojen miesten harjoi- Minusta on fiksua toimia suomastaan ilosta olla kun- mistön kestämään kovaa har- tusten aikaan samalla salilla niin, että kaikilla on rauha non eläke. En koe ole jäävi joitusta. yhdessä vuotta vanhemman elää omissa oloissaan, ilman sanomaan, että juuri jälkikä- Painissakin urheilija pitä- Petteri Meskasen Petro-po- julkisuutta. teen pitää muistaa näiden vät kilpailemisesta, mutta jan kanssa. saavutusten tekijöitä. kun kyse on huippu-urheilus- Olen onnellinen, jos Juho Ukkola ottaa esimerkiksi ta, on kyse jo eri asiasta. Ukko löytää jonkun muun it- Yrjö Kares Juha Miedon, jolta ammatin- Painisääntöjen muuttu- seään kiinnostavan lajin. Itse hankinta jäi täydellisen ur- mista menestymisen esteeksi asiassa teen kaikkeni, jotta Kirjoittaja on Aamulehden heilun harjoitteluun keskitty- Ukkola ei hevin allekirjoita. omilla lapsillani olisi mah- voimailulajeihin erikoistunut misen vuoksi. Oli aikakausi mikä hyvänsä, dollisuudet omaksua terveet urheilutoimittaja, joka on Kokonaisuutena rahan- samat kaverit yleensä menes- elämäntavat. seurannut yli kymmenet pai- meno tällaiseen on kuitenkin tyvät. He vain löytävät ryt- Jos sen mukana tulee ti- nin arvokisat, joukossa Los varsin vähäinen asia. min aika äkkiä. lanne, että poika ja vasta alle Angelesin ja Atlantan olym- Ukkola on kysellyt vasta puolentoista vuoden ikäinen pialaiset

yht. kr vap. sarjat seurat vuodet 1. Keijo Manni 33 17 16 82-130 kg PeTo 1972-91 Eniten 2. Kustaa Pihlajamäki 28 12 16 61-66 kg NuKo, HKV, HPV 1924-43 3. Juha Ahokas 27 14 13 130/120 kg IK, NuJy 1988-05 Suomen 4. Tauno Jaskari 20 5 15 57-63 kg NuJy 1953-67 Aimo Mäenpää 20 11 9 97-y 100 kg OP, JPU 1963-74 paini- 6. Matti Laakso 19 13 6 62-90 kg VVV, OPU, OP 1957-72 mestaruuksia 7. Jarmo Övermark 16 6 10 82-100 kg LaVe 1977-90 8. Kelpo Gröndahl 15 11 4 87-y 87 kg Repos.Kunto 1943-55 (-05) 9. Pekka Rauhala 14 1 13 48-82 kg TeRi 1976-91 10. Tero Katajisto 13 9 4 48-57 kg IK 1988-02 11. Marko Yli-Hannuksela 11 9 4 68-84 kg IK 1993-05 Erkki Penttilä 12 - 12 67-70 kg NuJy 1954-66 13. Oskari Friman 11 11 - 60-75 kg VoVi, VV 1915-28 Veikko Rantanen 11 3 8 73-79 kg HI 1956-66 Markku Yli-Isotalo 11 5 6 68-82 kg KuKu 1973-79 Antti Setälä 11 - 11 48-55 kg KaKa 1994-04 17. Hjalmar Nyström 10 10 - y 82,5/87 kg HAK 1924-39 Kalervo Rauhala 10 4 6 79-y 87 kg YKV 1951-58 Viljo Punkari 10 7 3 79-87 kg YKV, VVV 1954-61 Antero Vanhanen 10 7 3 87-y 87 kg VV 1958-66 Reijo Haaparanta 10 6 4 48-52 kg KaKa 1975-87 Ari Härkänen 10 9 1 48-69 kg YTK 1987-00 23. Kyösti Luukko 9 2 7 79-87 kg NuJy 1928-38 Kyösti Lehtonen 9 9 - 67-73 kg JäKi, JämsänkVo 1952-62 Reino Salimäki 9 2 7 52 kg KuKu, SPM 1962-70 Raimo Karlsson 9 6 3 y 100 kg VV 1972-80 Markku Virtanen 9 4 5 100-y 100 kg TurSa 1972-83 Jukka Rauhala 9 - 9 52-68 kg TeRi 1976-86 29. Santeri Keisala 8 1 8 73 kg LaVi 1948-55 Taisto Kangasniemi 8 6 2 y 87 kg KaMe, TaPs 1950-63 Pertti Ukkola 8 8 - 52-57 kg SPM,LaVi,KOO-VEE 1968-80 Jouko Salomäki 8 8 - 52-74 kg KaKa, NuJy 1977-89 Mika Lehto 8 1 7 62-68 kg TaVo 1982-91 Vesa Mäki-Turja 8 1 7 52-57 kg KaKa 1984-91 Tomi Rajamäki 8 3 5 74-84 kg PPM, KOO-VEE 1992-02 Jussi Nurmela 8 2 6 52-74 kg HPM, NuJy 1994-04 37. Juha Lappalainen 7 4 3 66-76 kg Y-TK 1995-05

21 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME Yrittäjäksi kotikuntaan Tapio Sipilän ravintolassa on 450 asiakaspaikkaa vuoden pesti SDP:n edusta- Tapio Sipilä jana Muhoksen kunnanval- • Syntynyt 26.11.1958 tuustossa. Kiimingissä. – Pitihän sitä johonkin • Ravintoloitsija, alue- lähteä, kun oli aina lähtenyt, vastaava. edes valtuuston kokoukseen. • Asunut Muhoksella parin Olin vain kerran pois. kuukauden ikäisestä lähtien. Taktikko ja teknikko • Seura aina Muhoksen Sipilä nousi EM-mitaleille Voitto. keväällä 1980. Tämän jäl- • Olympiakisoissa hopeaa keen hän oli mitalisijoilla 1984 ja pronssia 1988. vuoteen 1988. Vain 1982 ja • MM-kisoissa kultaa 1983, 1985 jäivät väliin. hopeaa 1981 ja 1986. – Ne olivat harkittuja vä- • EM-kisoissa pronssia livuosia. Ensin rakensin kun- 1980, 1981, 1983 ja 1987. toa, sitten palauttelin olym- piavuoden jälkeen. Los Angelesin olympialai- sista 1984 häneltä odotettiin varmaa kultaa, kun Itä-Eu- Ravintola Muhos-Kellarin ylemmäksi 74 kiloisiin. Kerran viikossa matolla rooppa boikotoi kisoja. Lop- perjantai on vasta kallistu- Sipilä tietää, että edessä Sipilän urheilijavaihde jäi puottelussa Sipilä hävisi kui- massa iltaan. Ravintoloit- olisi ollut tosi kova haaste: päälle uran päätyttyä. Aina- tenkin tuntemattomalle jugo- sija Tapio Sipilä ehtii vielä 74 kilon sarjaa hallitsi Jouko kin ensimmäisen vuoden hän slaaville Vlado Lisjakille. istahtaa kahville ravintola- Salomäki. treenasi lähes entiseen tah- – Ei se paina. Kaikki salissa, kun pubista kuulu- – Soulin viimeistelyleirillä tiin. Sutjakkaassa kunnossa (uralta) tuli, mitä tuli, Sipilä vat ensimmäiset karaoke- loukkasin olkapääni, eikä se hän on vieläkin ja sanoo hiih- sanoo. Silti Sipilä haki re- kappaleet. alkanut parantua. Olympia- tävänsä ja käyvänsä puntti- vanssia olympialaisista 1988. laisissakin se puuduttiin joka salilla säännöllisesti. Juoksu- Hän tuli puskista, sillä Jouko – Mietin tätä (ravinto- otteluun. Siksi uudesta ta- lenkkejä polvi ei kestä. Salomäki kantoi nyt kaikki layrittämistä) pitkään saa- voitteesta oli helppo luopua. – Kavereiden kanssa paineet. tuani tarjouksen. Mutta oli Kun ura päättyi, Sipilä olemme elvyttämässä paini- – Ratkaisuotteluissa japa- hyvä, että lähdin tähän. Sipi- kävi kurssit ja siirtyi Oulujo- harjoituksia. Olen käynyt nilainen ja eteläkorealainen lä hämmentää kahviaan hie- ki Oy:öön kokopäivätoimi- Oulussa kerran viikossa Tau- tulivat vastaan tunnin välein. man takakenossa. Eleet ja il- seksi palopäälliköksi. Palo- no Multaksen, Olli-Pekka Hävisin toiselle ja päädyin meet ovat yhtä harkittuja päällikön tehtävistä hän siir- Laajoen, Matti Moisalan, pronssiotteluun, jonka voi- kuin parikymmentä vuotta tyi viisi vuotta sitten Palon- Hannu Toikkasen ja Tapio tin. Sipilä oli matolla taktik- sitten, kun hän oli maailman torjuntaväline Markku Kau- Turusen kanssa. ko ja teknikko. Takavyönos- huipulla. riala Oy:n Pohjois-Suomen – Yllättävän hyvin sitä to ja vyörytykset olivat hä- – Asetin jo pikkupoikana aluevastaavaksi. Muutos joh- jaksaa, kun saa hengitystiet nen spesiaalejaan. tavoitteeksi maailman par- tui siitä, että Fortum Oyj:ksi kuntoon. Omaan sarjaansa 68 ki- haaksi nousemisen, hän sa- muuttunut Oulujoki Oy ul- Sipilä oli uransa jälkeen loa hän oli pitkäraajainen, noo. Sipilän mestaruus tuli koisti toimiaan. muutaman vuoden TUL:n mikä helpotti mattopuolus- MM-kisoista Kiovasta 1983. Vaikka Sipilä pyörittää painivalmentajana. Jatkuva tusta. Monet muistavat myös Arvokisoista tuli yhdeksän Muhos-Kellariaan, hän on matkustus oli kuitenkin lii- kenkätempun: nauhat auki mitalia ja lisääkin olisi voi- myös Markku Kaurialan pal- kaa. Päävalmentajakuvioissa oman nostovuoron aluksi. nut tulla. veluksessa. Sipilä on ollut esillä, mutta Nauhojen solmimisen aikana – Kiirettä piisaa. Teemme mies sanoo, että turhaan. Va- hengitys tasaantui ja vastus- Olkapää ei kestänyt kaikkea, mikä liittyy palon- kavia keskusteluja ei ole ol- taja joutui kovaan myllytyk- Soulin olympialaisten 1988 torjuntavälineiden huoltoon, lut. seen. jälkeen Sipilän tarkoitus oli välineisiin, tarkastuksiin, Painiuran jälkeiseen ai- lisätä voimaharjoittelua, jat- suunnitelmiin. kaan mahtuu myös neljän Martti Turunen kaa uraa ja nousta sarjaa

22 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME

olympialaisiin tähdännyt pai- Hannu Lahtinen nousi nija sai MM-menestyksen ansiosta keskittyä päätoimi- sesti harjoitteluun. huipulle raketin lailla – Treenimäärät nousivat koko maajoukkueporukalla. Hannu Lahtinen Leireillä oltiin melkein puoli • Syntymäaika: 20.9.1960 vuotta yhteen menoon. • Kotikunta: Seinäjoki Vielä kevään EM-kisoissa • Ammatti: liikunnan- Jönköpingissä Lahtinen paini ohjaaja varsin hyvin, mutta olympia- • Seurat: Seinäjoen Paini- laisissa ei kulkenut. Lahtisen Miehet ranne leikattiin olympialais- • Parhaat saavutukset: ten jälkeen, mutta entiselleen MM-kultaa 1983, kaksi käsi ei tullut. Yksi lisämeriitti SM-kultaa ja kolme SM- tuli hankittua vielä vuonna pronssia vuosina 1981- 1985, kun seinäjokelainen 1986. Lisäksi veteraanien voitti Japanissa käydyssä MM-hopeaa 2001 ja maailmanmestareiden ja -pronssia 2002. olympiavoittajien Supercu- pissa Etelä-Korean Kim We- Seinäjokelaisen Hannu on-keen pistein 12-7. Ura Lahtisen ura painihuipulla kuitenkin alkoi hiipua. Vii- oli lyhyt, mutta menestyk- meiset kisat Lahtinen väänsi sekäs. Mies raivasi tiensä vuonna 1987. maajoukkueeseen vuonna 1983 ja voitti heti MM-kul- Tiukasti mukana taa Kiovassa. Ura hiipui Uransa jälkeenkin Lahtinen oli puuhannut painin parissa. kuitenkin nopeasti ranne- Maailmanmestari Hannu Lahtinen on ollut mukana Seinäjoen vamman vuoksi. suurien painitapahtumien järjestelyissä. Hän suoritti 90-luvun alussa kansallisen valmentajatut- Jalasjärvellä syntynyt, mutta malla kreikkalais-roomalai- maan MM-karsinnat ja kai- kinnon (KVT) ja toimi mm. jo nelivuotiaana Seinäjoelle sen painimuodon Suomen ken huipuksi nappasi ko- nuorten maajoukkuevalmen- muuttanut Lahtinen sai pai- mestaruuden sarjassa 62 kg. mean voiton Pytlasinski-tur- tajana. Omassa seurassaan nikipinän isänsä Pentin in- – Mestaruudella oli suuri nauksessa. Seinäjoen Paini-Miehissä Lah- noittamana. merkitys. Jouduin valintati- – Oli mahtava tunne, kun tinen on vetänyt harjoituksia – Hämärä muistikuva mi- lanteeseen opiskelujen kans- huomasi, että paini alkaa vuosikausia. Mies on ollut nulla on, kun kattelin isän sa ja päätin panostaa urhei- kulkea. mukana myös järjestelemäs- otteita Jalasjärven painikäm- luun. Kiovan MM-molskilla sä Seinäjoen EM-paineja ja pällä jostakin nurkasta, mies Lahtinen teki sensaatiomais- veteraanien MM-kisoja. Lii- myhäilee. Hän itse aloitti pai- Oppi nopeasti ta jälkeä. Finaalissa kukistui kuntatyö liittyy tiiviisti mes- nimisen kuusivuotiaana Seinä- Vielä keväällä 1983 Buda- samainen Günther Reichelt. tarin arkeen, sillä hän on joen Paini-Miesten painikou- pestin EM-kisoissa kyyti oli – Olin irtonaisessa kun- vuodesta 1979 lähtien työs- lussa. Aluksi oppia antoi isä- tulokkaalle kylmää. nossa. Pisteitä tuli tehtyä kennellyt Seinäjoen kaupun- Pentti ja sen jälkeen mm. Ur- – Se oli oikein opintomat- kuin pesäpallo-ottelussa van- gin liikuntatoimistossa. po Hevonkoski, Kari Ylä- kojen opintomatka. Tuli kat- haan aikaan. Kunto on edelleen kova, Autio, Väinö Rantala ja sottua touhua silmät pyöreä- sillä tällä vuosituhannella Martti Laasanen. nä. Lahtinen hävisi tuolloin Lunta tupaan Lahtinen on saalistanut vete- – Meillä oli silloin koossa mm. Itä-Saksan Günther Tilanne muuttui rajusti MM- raanien MM-mittelöistä ho- hyvä porukka, joka alkoi Reicheltille... kisojen jälkeen, kun Lahti- peaa ja pronssia. pärjäämään kokonaisuudes- – Treenimäärät nousivat nen loukkasi oikean ranteen- Mies ei turhia murehdi saan. talven aikana niin hirveiksi sa Lapualla käydyissä kisois- menneitä. – Sain näytettyä it- Ensimmäinen SM-mitalin entiseen verrattuna, ettei pai- sa. selleni, että urheilussa pystyy Lahtinen väänsi vuonna 1976 ni vielä keväällä kulkenut. – Homma meni vaikeak- pärjäämään, jos vain itse tah- ottamalla hopeaa 16-vuotiai- Kesällä treeniä kuitenkin löy- si, sillä ranne kipeytyi aina too. Loukkaantumisia voi ai- den 56-kiloisten sarjassa. sättiin sopivasti. Lahtisen it- kun treenasin. na sattua, eikä niitä kannata Miesten mitalikantaan hän seluottamus kasvoi, kun hän Oma vaikutuksensa oli jossitella nousi vuonna 1982 valtaa- kesän aikana hoiteli koti- silläkin, että Los Angelesin Antti Vainio

23 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME

kalenkillä nurmolaisen finaa- lissa. Jouko Salomäki teki huikeaa – Se oli oma töppäys ja se oli niin tarkoitettu. Tuo tap- jälkeä maailman molskeilla pio sisuunnutti treenaamaan rajusti syksyn MM-kisoihin. Jouko Salomäki • Syntymäaika: 26.8.1962 Lyhyt huippukausi • Kotikunta: Nurmo Painiväki saattaa jälkeenpäin • Ammatti: Myyntipäällikkö vain harmitella, että Salo- • Seurat: Kauhajoen Karhu, mäen huippukausi jäi niin ly- Nurmon Jymy hyeksi. Kaikki viisi miesten • Parhaat saavutukset: arvokisamitalia tulivat kol- Nuorten EM-kultaa 1982, men vuoden sisällä. olympiakultaa 1984, MM- – Tyydyin siihen, että olin pronssia 1985, EM-prons- olympiavoittaja ja maailman- sia 1986, EM-hopeaa mestari. Treenaaminen jäi 1987 ja MM-kultaa 1987. vähemmälle, vaikka halutes- Lisäksi kahdeksan SM- sani olisin voinut pysyä pi- kultaa, kolme hopeaa ja tempäänkin huipulla. yksi pronssi vuosina Henkilökohtaisessa elä- 1977-1993 sekä veteraa- mässään Salomäki teki vuon- nien MM-pronssia 2002 Tarvittaessa takavuosien mestari Jouko Salomäki antaa matsia ja MM-kultaa 2003. valmennettavalleen Kim-Jussi Nurmelalle. na 1994 merkittävän suun- nanmuutoksen löydettyään Nurmolainen Jouko Salo- Perusopit Kauhajoelta Ennätysmies uskon elämäänsä. Samalla mäki kuuluu kaikkien Kauhajokelaissyntyinen Salo- Jouko Salomäellä on nimis- railakas elämäntyyli tasoit- aikojen suomalaisten paini- mäki sai painin perusoppinsa sään eräänlainen Suomen en- tui. legendojen armoitettuun pikkupoikana Karhun tree- nätys, sillä hän saavutti mies- – Painiurani aikana an- joukkoon. Kreikkalais-roo- neissä. – Vallinin Eino tuli ten SM-kullan kaikkien aiko- noin monesti vastustajille 50 malaisen painin taitajana Mossella hakemaan ensim- jen nuorimpana eli 14-vuoti- prosenttia tasoitusta epä- Salomäki oli molskiässä, mäisen kerran painikämpäl- aana vuonna 1977 sarjassa säännöllisellä elämällä. Toi- jonka otteluissa tapahtui. le, kun olin viisivuotias. Liik- 52 kg. Nuorten EM-kulta saalta minulla oli ehkä mo- Saavutuksetkin puhuvat keiden tekemiseen sain oppia vuonna 1982 loi lisäuskoa nia muita enemmän lahjak- puolestaan. Vallinin Heikiltä. Ristivyötä huipun saavuttamiseen. kuutta ja periksi antamaton paasattiin sen verran paljon, – Harjoitusmääriä lisät- luonne, hän miettii. Kirkkaimpina helminä pal- että sitä osasi vielä vanhem- tiin rajusti. Kotiharjoittelu Molskiässän luonteesta kintokaapissa ovat Los An- panakin vähän lyödä, Salo- oli niin kovaa, että maajouk- kertoo ehkä parhaiten se, et- gelesin olympiakulta (1984) mäki myhäilee. kueen leireille lähti mielel- tä vielä vuonna 1993 hän ja Clermont-Ferrandin maail- Alkuaikojen etuna oli hy- lään vähän puhaltamaan. Il- väänsi Haaparanta-cupin voi- manmestaruus (1987). Lisäk- vän valmennuksen lisäksi man kovaa kotiharjoittelua ton leukaluu murtuneena! si Salomäki voitti 1982 nuor- kolme painia harrastanutta ei huipulle ole asiaa. Salomäki puuhaa edel- ten EM-kultaa, 1985 MM- veljeä, joten harjoitusvastus- Salomäki oli kuulu rävä- leen painin parissa, sillä hän pronssia, 1986 EM-pronssia tajista ei ollut puutetta. Perhe kästä pystypainistaan sekä toimii Nurmon Jymyn paini- ja 1987 EM-hopeaa sarjassa muutti Kauhajoelta Nur- voimistaan. – Se oli päänu- talliin kuuluvan Kim-Jussi 74 kg. Taidot ovat edelleen moon syksyllä 1978 ja har- pille hyväksi, kun voimataso Nurmelan henkilökohtaisena tallella, sillä 2000-luvulla on joittelusta tuli entistä toti- oli kunnossa. Tiesi ainakin, valmentajana. Mestarin tree- kaappiin kertynyt vielä vete- sempaa isä-Taunon komen- ettei voimissa hävinnyt yh- neissä käyvät lisäksi mm. raanien MM-kultaa ja -prons- nossa ja velipoikien kanssa dellekään vastustajalle. Joona Huhtamäki, Tino Ore- sia. kilpaillessa. Olympiavoitosta ja MM- ll ja Anssi Kuivamäki. – Los Angelesissa tilanne Salomäen veljeksistä Jari kullasta huolimatta Salomä- Jouko ja Seppo Salomäki oli tiukka, koska minulla oli oli parhaimmillaan MM-vi- en uran hienoin yksittäinen myivät kolme vuotta sitten ennen finaalia kaksi kylki- tonen (1987) ja saavutti viisi otteluvoitto osui Oslon MM- vuonna 1993 perustamansa luuta poikki ja yksi halki. SM-kultaa. Nuorten EM-ho- kisoihin vuonna 1985, jol- maansiirtokoneiden myyntiä, Ranskassa taas olin elämäni pealle yltänyt Seppo oli hän- loin vastassa oli silloisen varaosapalvelua ja maalaus- kunnossa. Ne kisat olivat kin arvokisaedustaja ja SM- Neuvostoliiton pelätty Mi- ta harjoittavan yrityksen, helpot, tein matolla vain sen mitaleille ylsi myös Markku. hail Mamiashvili. Karvaim- mutta työskentelevät edel- mitä tarvittiin, eikä minulla Sisarusparveen kuuluva Maa- man tappion hän puolestaan leen saman firman leivissä. ollut yhdenkään vastustajan rit Salomäki puolestaan me- koki Tampereen EM-kisoissa kanssa mitään hätää, Salo- nestyi aikanaan erinomaises- 1987, kun Neuvostoliiton Antti Vainio mäki muistelee. ti missikisoissa. Daulet Turlihanov yllätti nis-

24 OLYMPIAVOITTAJAT JA MAAILMANMESTARIT JOUKOSSAMME Marko Yli-Hannuksela Oksimäen pyörremyrsky

Marko Yli-Hannuksela • Syntymäaika: 21.12.1973 • Kotikunta: Ilmajoki • Ammatti: kentänhoitaja • Seura: Ilmajoen Kisailijat • Parhaat saavutukset: MM-kultaa 1997, OK 2./2000, 2004, MM 3. 2005, EM 3./1995, 2002, 9 miesten kr. SM-kultaa ja 4 miesten vp kultaa sekä lukuisia muita mies- ten ja muiden ikäkausien SM-mitaleita

Myhi 9 v., Ilmajoen Marko Yli-Hannuksela ja Tero Katajisto vastassa Isto Haavisto, KaKa kiersivät yhdessä vuosikaudet arvokisamolskeja. Painitoimittaja Antti Vainio MM-kultaa Myhi huuh- hän on kunnonajoituksen lasta. Hänen poikansa Akseli antoi joskus otsikossa mai- toi vuonna 1997 Wroclawis- mestari. ja Vilho käyvät jo kisoissa- nitun lempinimen Marko sa. Kisoihin liittyy aika mie- ”Olympialaiset ovat jo- kin, joten nimi Yli-Hannuk- Yli-Hannukselalle ja se on lenkiintoinen yksityiskohta. kaisen huippu-urheilijan pää- sela näkyy varmasti palkin- varsin osuva. Kaikki molski- Vielä Atlantassa 1996 sarja- tähtäin. Näihin neljän vuo- toluettelossa tulevaisuudes- ihmisethän tietävät, että na oli 68 kiloa. Vedot rupesi- den välein järjestettäviin kar- sakin. ”Myhille” nousi komea talo vat kuitenkin olemaan ylivoi- keloihin valmistaudun aina Myhillä on työpaikka Il- Ilmajoen Oksimäkeen MM- maiset. 74-kiloisissa tiellä oli aivan erityisellä huolella.” majoen kunnan liikuntatoi- kullan jälkeisenä kesänä kuitenkin tuore EM- ja olym- Vuonna 2002 tuli puoles- mistossa. Yhteistyö kunnan vuonna 1998. piahopeamitalisti Marko taan pronssia Seinäjoen EM- kanssa on sujunut hyvin. Asell. molskilta. ”Leireille ja kisoihin olen Marko Yli-Hannuksela ei ol- Kuin tilauksesta Asellin ”Seinäjoen kisat olivat päässyt aivan suunnitelmieni lut mikään varsinainen ikä- olkapäävamma esti hänen sopiva olympiadin puolivälin mukaan, joten siinä mielessä kausitähti. Sitä kuvaa hyvin osallistumisensa MM-kisoi- etappi. Oli mahtava koke- on jaettava kiitosta kunnalle. se, että hän ei esimerkiksi hin. Näin aukesi paikka ko- mus painia arvokisoissa koti- Työ tuo sopivaa vastapainoa voittanut yhtään kertaa KLL: keilla sarjaa ylempänä ja lop- maakunnan asiantuntevan harjoitteluun.” n SM-kultaa. Muista kisoista pu on osa suomalaista paini- yleisön edessä.” Erityisen hatunnosto My- on sitten myöhemmin tullut historiaa. Viimeisin arvokisamitali hi ansaitsee siitä, että tosi ko- kultaa senkin edestä. on aivan tuore. Se on syksyl- van ohjelmansa ohessa hän Ensimmäinen arvokisa- Kunnossa aina tä 2005 Ranskasta ja väril- on myös löytänyt aikaa aina mitali napsahti kuitenkin jo oikeaan aikaan tään pronssinen. joskus harjoitusten vetämi- varsin nuorena eli vain 21- Varsinkin varttuneemmalla ”Jatkan ainakin Pekingiin seen. Voi vain kuvitella, miltä vuotiaana. Kyseessä oli EM- iällä Myhi on tullut tunne- asti, koska olympiakulta vie- pikku painikoululaisesta tun- pronssi ja vuosiluku 1995. tuksi siitä, että hänellä on lä puuttuu.” tuu, kun saa kertoa kotonaan ”Päätin noin 13-vuotiaa- vaikeuksia saada itsestään osallistuneensa maailman- na, että panostan painiin täy- kaikkea irti, jos kisoissa ei Perhe ja työ mestarin pitämiin harjoituk- sillä. Harjoitusmäärä nousi ole panosta. Kaksi olympia- tasapainottavat siin. koko ajan ja voimaharjoitelu mitalia vuosilta 2000 ja 2004 Marko Yli-Hannukselalla on tuli kuvioihin myös aika var- osoittavat kuitenkin, että Gita-vaimonsa kanssa neljä Jussi Ketonen hain.”

25 Ahokas ei mennyt mestarin vipuun 33 SM-kullan Manni yritti Lapualla huijata Ahokasta heittämään ristivyöstä

Yli 50 kilpailua Ahokas paini 2003 ja vuotta vuodessa aiemmin EM-pronssia Seinä- Peräseinäjokelainen hioi tai- joen kotikisoissa. Uran en- tojaan pääasiassa oman seu- simmäiseltä puoliskolta on ransa treeneissä. Maajouk- kaapissa EM-hopea vuodelta kueura kesti vuodesta 1971 1997. aina vuoteen 1992 maaotte- – Pahimpina aikoina pys- luun Viroa vastaan. tyin kävelemään vain 50 met- – Sillanpään Topi neuvoi riä. Sulkon Kari operoi selän uran parhaina vuosina. Topi ja kuntoutusjakson jälkeen oli jämerä valmentaja. Usein soitin hänelle, että nyt menen seuraavana päivänä tunsi matolle, kertailee Ahokas pa- kropassa, kuinka paljon oli luutaan. treenattu, tuumii Manni. Nalle toteaa painin otta- Kuva: Teresa Saarinen Teresa Kuva: Painivuosista on paljon neen paljon, mutta antaneen Suomalaispainijoista Keijo vaati 30 sekuntia ennen lop- tarinoita. Manni muistaa hy- vähintään yhtä paljon. – Var- Mannilla ja Juha Ahokkaalla pua kovaan ääneen: heitä nyt vin ensimmäisen 90-kiloisten sinkin nyt uran jälkipuolis- on lyödä pöytään tilastot, Keijo jo, hymyilee Ahokas. mestaruutensa. Silloin takti- kolla se on antanut paljon jotka tänä päivänä ovat koitiin ja pelattiin psykolo- myös mitalien myötä. erittäin harvinaisia. Perä- Keijo Mannin pitkä ura gista peliä. seinäjoen Toivetta koko Hieman aiemmin mestari – Parhaina vuosina men- Isojen asioiden äärellä uransa ajan edustanut Manni oli yrittänyt jekuttaa tiin kovaa tahtia, jopa yli 50 Ahokas jatkaa uraansa täy- Manni nimittäin pitää hal- nuorta Ahokasta. Manni oli kilpailua vuodessa, laskee dellä urheilija-apurahalla. lussaan Suomen ennätystä sanonut Ahokkaalle minuut- Manni. Painista Marko Yli-Hannuk- miesten mestaruuksien ti ennen loppua olevansa ai- Manni viljeli omaa tilaan- sela sai myös täyden apura- määrässä. Mannin palkinto- van puhki ja vaatinut Aho- sa jo aktiiviaikoina. Uran jäl- han ja Rami Hietaniemi sekä kaapista löytyy peräti 33 kasta heittämään ristivyöstä, keen hän toimi Peräseinäjoen Sarianne Savola puoliskan. SM-kultamitalia. että matsi olisi päättynyt. Toiveen puheenjohtajana seit- – Painilla meni hyvin. It- – Kekellä oli kuitenkin semän vuotta. Painiliiton hal- sekin olympiakomitean halli- Ilmajoen Kisailijoiden kas- koko ajan jalka valmiina. Se lituksessa hän oli neljä vuot- tuksessa olen päässyt näke- vatti ja jo pitkään Nurmon olisi vienyt mut heti siitä mat- ta. Mies on vaikuttanut myös mään, että sinne puurolauta- Jymyä edustanut Juha Aho- toon. En lähtenyt onneksi sii- kunnanvaltuustossa ja nyt selle on monia lusikoita pyr- kas puolestaan on kahminut hen vipuun, kertailee Ahokas kuntaliitoksen jälkeen uuden kimässä, havainnollistaa Aho- pitkällä urallaan 27 kultami- huvittuneena. kotikunnan Seinäjoen liikun- kas. talia. Nalle Ahokkaan ura Ahokkaalla oli siinä mat- talautakunnassa. Suomen pai- Ahokas on vaikuttanut jatkuu edelleen. Jos tahti py- sissa paljon pelissä. Suoma- nin mestari näkee olevan pir- yhden kauden Nurmon kun- syy vuosittain samana kah- laisen painin valmentajale- teässä vedossa. nanvaltuustossa. Hän toimi della mestaruudella, niin genda Topi Sillanpää oli edel- – Menestyksen eteen pi- perusturvalautakunnassa ja Mannin lukemiin on matkaa lisenä iltana nostattanut Nal- tää tehdä jatkuvasti töitä. kutsuntalautakunnan pu- kolmisen vuotta. Manni ei len kilpailuviettiä sanomalla Painija on oman polkunsa heenjohtajana pystyi myös kuitenkaan aivan vielä ole Ahokkaalle, että nurmolai- kulkija ja vastoinkäymisten keräämään Kauhavalle usei- kaivanut uudelleen trikoita nen ei voi Keijolle mitään. ei saa antaa vaikuttaa. Laji ta aktiivipainijoita palveluk- kaapista pitääkseen Ahok- – Siitä tuli kyllä lisää kipinää, myös antaa paljon. Itsekin seen. Ahokas valittiin ensin kaan takanaan. jatkaa Ahokas. iän karttuessa on entistä pa- urheilijavaliokuntaan ja hän – Toivottavasti Nallella Manni voitti ensimmäi- remmin sisäistänyt sen ilon, toimii nyt toista kautta olym- riittää virtaa. Täytyy katsoa sen SM-kultansa Heinolassa mitä laji on antanut elämän- piakomitean hallituksessa. sitten hieman lähempänä. Ai- 1971 vapaan SM-kisoissa. varrella, kiteyttää Manni. – Mielenkiintoisia asioi- nakin painoja pitää hieman Viimeisin mestaruus on myös ta. Siellä tehdään isoja pää- pudottaa, virnuilee Manni. vapaan molskilta Vantaan Ahokkaan komea paluu töksiä. Maailmalla mennään Miehet painivat yhtä aikaa Tikkurilasta 1991. Hänellä Juha Ahokas paini ensimmäi- kovaa vauhtia ja se tuo myös neljä vuotta. Lapuan SM-ki- on myös EM-hopeaa ja EM- sen mestaruutensa armeija- meille haasteita pysyä vauh- soissa 1992 he olivat vastak- pronssia. Manni oli jo täyttä- aikoinaan 1988 Heinolassa. dissa mukana, muistuttaa kain ikimuistoisessa finaalis- nyt 40 vuotta uran lopettaes- Selkäleikkaus piti miehen Ahokas. sa, jonka Ahokas voitti lo- saan. pois matolta kolmen vuoden pulta pistein 8-0. – Paikat kesti hyvin, ja se ajan, mutta paluu on ollut si- Jari Hakala - Katselin sitä hiljattain mahdollisti pitkään painimi- täkin hienompi. EM-kultaa videolta. Joku katsomosta sen, toteaa Manni.

26 Juha Virtanen, Ari Härkä- Takavuosien voimakaksikko nen, Mika Viskari, Terho Kettunen ja Heikki Liimatai- nen. Sillanpää-Heinonen akselilta – Osaavia, innostuneita ja vapaa-aikansa uhranneita painimatolta mitalisatoa seuravalmentajia on niistä ajoista syytä kiittää. Painim- – Kävimme Topin kanssa me voima lepää edelleen te- silloin pitkiä keskusteluja hokkaassa seuraportaassa, painin kehittämisestä. Sillan- TUL:n oto-liittovalmentaja- päähän oli ja on edelleen ot- na jälleen toimiva Heinonen teluiden analysoinnin mesta- painottaa. ri sekä painitekniikan taitaja, Heinonen sanoo. Parivaljakko Tuo vuoden 1974 koh- seuratasolla taaminen Pyhäjärvellä poiki Sillanpää ilmaisi paini-innos- pitkään jatkuneen yhteis- tuksensa Kauhajoen Kainas- työn. Sillanpää pyysi Heinos- ton painikämpältä. Karhun ta nuorten maajoukkueen kyläosaston harjoituksissa Kuva: Pentti Pekkala Pentti Kuva: valmentajaksi ja vetäjäksi. !980-luvun puolivälin leirillä Sauli Heinonen (takana vas.) ja ”Topi” hioi kokeneempien Tätä tehtävää Sale hoiti vuo- Toivo Sillanpää (takana oik.) vetivät näin komeaa leiriporukkaa. opastuksella monipuolista teen 1978 saakka. liikevalikoimaansa. Jukka ja Pekka Rauhala, Is- Monen tason painiyhteis- Väkevän painimaakunnan, Myöhemmin Sillanpään mo Kamesaki, Ilpo Seppälä työ jatkui Sillanpään ja Hei- Etelä-Pohjanmaan, kasvatti tarkkavaistoisesta ohjaukses- sekä juniorien EM-tasolla nosen kohdalla myös vuosi- Toivo ”Topi” Sillanpää, 63, ta ovat päässeet seuratasolla mm. Salomäet Jouko ja Sep- na 1979-1988. Tuolloin Hei- on jättänyt merkittävän osallisiksi Kauhajoen Karhun po sekä Toni Hannula. nonen toimi TUL:n painin uran Suomen lähivuosikym- lisäksi TaVo (Tampereen Pai- – Minähän tein työtä lei- päävalmentajana. Kaksikko menien molskihistoriaan. ni - Miehet), KOO-VEE, Kot- reillä, maajoukkuetasolla ja Sillanpää-Heinonen nähtiin kan Paini-Miehet sekä viime arvokisoissa. Kyllä suomalai- maton kulmalla Suomen Sillanpää toimi painin pää- vuosina muidenkin Tampe- nen painimenestys niinä vuo- verkkareissa EM- ja MM-ki- valmentajana kolmeen ottee- reen seudun seurojen paini- sina sekä kaikkina aikoina soissa. Ja kerran myös olym- seen vv. 1974-76, 1981-84 ja jat, esimerkiksi TaPsin ja No- on perustunut myös erin- pialaisissa eli Los Angelesissa 1989-90. Noilla jaksoilla kian Pyryn. omaiseen seuravalmennuk- 1984. Suomeen tuli arvokisoista – Nythän ja jo vuosia on seen, Sillanpää toteaa. komeasti kultaa ja kunniaa. ollut vetovastuu mm. Pertti – Painiseuraverkosto on Jo pitkään Tampereella ”Parhaimmillaan Ukkolalla ja Petteri Meska- laaja ja joillakin alueilla mel- vaikuttaneen ja asuneen Sil- nuorten kanssa” sella. He tekevät sitkeyttä ja ko kattava. lanpään komennossa olym- – Sale osasi käsitellä ur- aikaa vaativaa työtä, Sillan- Nykyisinkin löytyy paini- piavoittajiksi etenivät Pertti heilijaa oikeasta ja osuvasta pää kertoo. saleilta iso joukko taitavia, Ukkola ja Jouko Salomäki näkökulmasta. Erityisesti – Kyllä minä sain aikana- innostuneita ja asiansa osaa- sekä maailmanmestareiksi nuorten kanssa Heinonen on ni paljon hyviä evästyksiä via valmentajia. Heitä on Hannu Lahtinen ja Tapio Si- aina ollut parhaimmillaan, sellaisilta paini- ja valmenta- syytä arvostaa. pilä. Euroopan mestariksi kiteyttää Sillanpää arvionsa japersoonilta kuin Kyösti kamppaili Oulussa 1989 Kei- monivuotisesta työparistaan. Lehtonen (OK-1/Melbourne jo Pehkonen. Työkaksikko – Heinonen sai nuorten 1956), Rauno Mäkinen (OK- ”Topin” kädenjälkien vai- Topi ja Sale maajoukkueessa hyviä tulok- 1/Melbourne 1956) ja Niilo kutus oli takuulla olympia- Valmennusmatkoillaan 1970- sia aikaan. Salen ominai- Lehto. voiton lisäksi voimassa myös luvun puolivälissä Sillanpää suuksia ovat aina olleet luo- Heinonen puolestaan on ”Pertsa” Ukkolan Euroopan- poikkesi Pyhäjärvellä ja pis- tettavuus ja perusteellisuus. valmentanut painijoita Pyhä- ja maailmanmestaruuksissa. täytyi saman tien kyläilemäs- TUL:n liittovalmennuk- järven Pohdissa, Tainionkos- Eli siis varsinaisessa ja harvi- sä Sauli Heinosen, entisen seen kuuluneet edustuspaini- ken Tähdessä, Vuoksennis- naisessa kultaputkessa. kilpakumppaninsa kotona. jat saavuttivat Heinosen ai- kan Vesassa, Lahden Ahke- Ukkola, Sipilä ja Salomä- Heinonen ja Sillanpää ot- kana 13 arvokilpailumitalia rassa, Helsingin Tarmossa, ki voittivat muitakin arvoki- tivat 1960-luvulla ja vielä miesten tasolla sekä useita Ylä-Tikkurilan Kipinässä ja samitaleja. Tuon trion ja 1970-puolellakin tiukkoja mitaleja myös nuorten arvo- Helsingin Hakassa. maailmanmestari Lahtisen li- matseja 62-kiloisissa. Heino- kilpailuissa. säksi muita Sillanpään pää- nen toimi Pyhäjärven kun- Heinosen katraaseen lu- Reijo Majasaari valmentaja-aikaisia mitali- nassa liikunnanohjaajana ja keutuivat ainakin Sipilä, Ka- menestyjiä olivat Mikko Sillanpää jo Tampereella tek- mesaki, Hannula, Mikael Huhtala, Jarmo Övermark, nikkona. Lindgren, Petteri Meskanen,

27 Evakosta päävalmentajaksi

Hieno urheilulaji paini on Lapua sinetöi Himberg kysyi Yhden miehen lumonnut suomalaisia puo- painikohtalon päävalmentajaksi huollon piti pelata leensa. 100 vuoden aikana Jos tuo juna ei olisi pysähty- Tuosta hetkestä ehti kulua ai- Leirejä oli vähän, joten kier- se on kerännyt valtavan nyt juuri Lapualle, tuskin oli- kaa yli 15 vuotta. Olin pai- telin lähes kaikki Suomen määrän sekä harrastajia sin myöhemmin ollut mis- niskellut, kilpaillut, päässyt painikämpät painijoita opas- että kannustajia. sään tekemisessä painiurhei- jopa edustamaan maatamme tamassa ja samalla tuomarei- lun kanssa. Kohtalo johdatti maaottelussa ja opiskellut it- ta kouluttamassa. Maaotte- Monen kohdalla tulo painin tuolloin matkamiestä. selleni ammatin. Elämän tu- luja käytiin ja loppuvuosina pariin on voinut tapahtua sa- Olen yhä kiitollinen kas- levaisuuden suunnitelmat oli- tuli menestystäkin aikalailla. tunnaisesti. Omalla kohdal- vattajaseuralleni Lapuan Vir- vat kohdallaan Euroopan ja maailmamesta- lani se on ainakin tapahtunut kiälle ja kaikille lapualaisille Sain syksyllä 1960 Paini- ruuskisoista painijat väänsi- kohtalon saattamana. siitä, että pääsin näin jalon liitosta yllättäen kirjeen, jos- vät eri värisiä mitaleja 15, Olen syntynyt Laatokan urheilun painin pariin. Kii- sa pyydettiin tulemaan Hel- joita ei paljon nykypäivinä rannalla pienessä savusau- tollisuuden kohdistan myös singin Yrjönkadulle sijaitse- muistella. nassa. Naapurin vanha emän- Taloselan veljeksille Lasselle vaan liiton toimistoon. Men- Tällaisia arvokisamitalis- tä on tuolloin ollut kätilönä, ja Erkille, jotka opastivat mi- tyäni sinne tapasin siellä Pai- teja, joita sain valmentaa oli- koska silloin ei vielä ollut nua painin salaisuuksiin. niliiton kunnioitetun puheen- vat maailman- ja Euroopan koulutettuja kätilöitä. Tuo Ehkä kuitenkin kaikkein johtajan Arvo Himbergin ja mestari Eero Tapio, Euroo- minun ensimmäinen maail- ratkaisevin kannustajani oli Onni Sireniuksen. pan mestari Risto Björlin se- maan vastaanottaja oli huu- koko paikkakunnan painisie- Himberg tiedusteli, voi- kä Jussi Vesterinen, Martti dellut isälleni synnyttyäni: lu Isä-Ylli Liljamo. Hän huo- sinko ryhtyä painijoitten pää- Laakso, Matti Laakso ja Ai- ”Poika tuli alastomana ja ää- masi, kuinka kiinnostunut valmentajaksi. Vaikka tuo mo Mäenpää. Lisäksi maa- nekkäänä, mutta täysin ra- olin painista. Kerran hän tehtävä oli julistettu haetta- joukkueeseen kuuluivat tule- hattomana”. Varsinkin tuo harjoitusten lomassa istahti vaksi, en sitä ollut edes hake- vat arvokisamitalistit Ilpo viimeinen toteamus ”rahat- vierelleni. Minulla oli harjoi- nut. Yllätyin ehdotuksesta ja Seppälä, Pertti Ukkola, Keijo tomana” on pitänyt paikkan- tusvarusteina tuolloin vain jopa ensin kieltäydyin. Manni ja Caj Malmberg. sa tähän päivään saakka. uimahousut ja jaloissa risai- Arvo Himberg taivutteli Olen tosi ylpeä, että sain Eipä ollut painiurheilusta set villasukat. sitkeästi ja pyysi lopulta vaik- heidän kaikkien kanssa viet- minkäänlaista käsitystä poi- – Eikö sinulla ole edes tri- ka vain puoleksi vuodeksi. tää unohtumattomia kisa- kasena ollessani. Kun sitten koita eikä painitossuja, vaik- Niinhän siinä lopulta kävi, matkoja. Noista matkoista myöhemmin jouduin pake- ka heittelet noita matsikave- että tuo puoli vuotta venähti voisi kirjoittaa paksun muis- nemaan sotaa parikin kertaa, reita tuolla tavalla molskilla, kahdeksan vuoden mittaisek- telmateoksen, sellaisista ta- vei taival lopulta painin pa- kysäisi Isä-Ylli. si. Vasta kun itse huomasin pahtumista. joista ei koskaan riin. Kävelin toisten pako- Ensin nolostuin ja vasta- pyytää eroa ja antaa tilaa uu- ole puhuttu. laisten mukana kotiseudulta- sin sitten, että eihän minulla sille, nuoremmille valmenta- Tuohon aikaan painijat ni Savoon Varkauden ase- ole varaa hankkia tuollaisia jille, päättyi tuo valmennus- punnittiin jokaisen kisapäi- malle viikon päivät. ylellisyystuotteita. Silloin Isä- työ, joka oli kestänyt kah- vän aamuna, joten paikalliset Sieltä jatkui matka junan Ylli riisui omat tossunsa ja- deksan vuotta. saunat ja hikoilukopit tulivat avovaunussa toista viikkoa. loistaan ja otti painitrikoot Seuraajiani on ollut tähän hyvin tutuiksi. Olisipa mo- Tuo juna kierteli Kuopion, Ii- päältään ja antoi ne minulle. mennessä ainakin viisitoista, nesti ollut tarvetta apuval- salmen ja Ylivieskan kautta – Vähän isothan ne vielä mutta kukaan heistä ei ole mentajista, hierojista, lääkä- Etelä-Pohjanmaalle. Tuli val- ovat, mutta pianhan sinä kas- viihtynyt tuossa tehtävässä reistä ym. joukkueen jäsenis- tava sade, ja ukkonen sala- vat. Minä olen aikana jo pai- noin kauan, vaikka tehtävät tä, joita tänä päivänä seuraa moi. Juna pysähtyi Lapuan ninut, jatka sinä näillä paini- ja olosuhteet ovat paljon aina joukkueitten mukana. asemalle, ja väki komennet- mista, kannusti hän vielä lo- muuttuneet. Ei tuolloin pai- Omana valmentaja-aikanani tiin asemarakennukseen sekä puksi. nijoille maksettu päiväraho- ei Painiliitolla ollut varoja varastojen suojaan. Näin Tunsin tuolloin olevani ja, eikä korvattu työansiome- apujoukoille. kohtalo oli johdattanut mi- painija, vaikka olinkin oi- netyksiä puhumattakaan, et- Esimerkiksi Mexicon nut painipaikkakunnalle. keasti vasta aloittelija. Noilla tä joku painija olisi tullut olympiakisoissa kamppaili Olihan Lapua tuolloin ylivoi- varusteilla harjoittelin ja kil- omalla autolla painiharjoi- samanaikaisesti kolme suo- maisesti kuuluisin painipaik- pailin vuosikaudet. Korostan tuksiin tai lähtenyt sillä kisa- malaispainijaa eri matoilla ja ka koko Suomessa. vieläkin sitä, kuinka suuren matkalle. minä juoksentelin erätauoilla arvon annan tuolle Isä-Yllin heitä huoltamassa. Voin va- teolle. Hän sitoi minut lopul- kuuttaa, että kiirettä piti. lisesti painin pariin.

28 Rauhaloiden kanssa hassa sirkusteltassa, jossa sa, mutta onneksi saimme os- miltä näyttää tällä hetkellä junalla läpi Siperian vuosikausia oli hoidettu ka- taa junasta venäläistä hapan- painijoitten jälkikasvu Suo- Monista kisamatkoista ehkä meleita, vuohia, lampaita, limppua syötäväksi ja juota- messa? kaikkein eniten on jäänyt jakkihärkiä ja mitä ihmeelli- vaksi saijua. Kertaakaan Veikko vakuutti, että erit- mieleen erikoisesti Mongo- sempiä elukoita. Kilpailujen tuon pitkän matkan aikana täin hyvältä. Voisitko kenties lian reissu vuonna 1980. ajaksi ne oli viety viereisen emme päässeet lukituista asiantuntijana mainita jon- Tuolloin en enää ollut pää- telttaan mölisemään, mutta vaunuista ulkoilemaan py- kun tulevan mestaripainijan valmentaja, mutta sain tehdä niiden jättämä kirpeä haju sähdyspaikoilla. Tämä mat- nimenkin, uteli lehtimies. tuon matkan kahden lupaa- leijaili kaikkialla koko otte- ka säilyy takuulla myös Ju- Kyllä vain innostui Veik- van nuoren painijan kanssa. lujen ajan. Enpä mokomaa kan ja Pekan mielessä. ko. Oikeastaan sellaisia on Mongolian pääkaupun- kisapaikkaa ollut aikaisem- En voinut olla ihailematta parikin, ja molemmat asuvat gissa Ulan-Batorissa järjes- min missään nähnyt. jo tuolloin noiden veljesten meillä. Toinen on tällä het- tettiin ensi kerran arvokisat. Rauhalan veljekset olivat asennetta ja tulevaisuuden kellä kolme ja toinen on jo Ne olivat juniorien vapaapai- tuolloin 17-18-vuotiaita. He suunnitelmia. Jo silloin heillä täyttänyt neljä vuotta. Van- nin MM-kilpailut. Suomea ottelivat erinomaisesti, vaik- oli vakaa pyrkimys kehittyä hemman nimi on Jukka ja edustivat Rauhalan veljekset ka eivät mitaleja vielä saa- huippupainijoiksi ja saavut- nuoremman Pekka. Kum- Jukka ja Pekka. vuttaneetkaan. Tein tuolloin taa menestystä myös amma- mallakin on sama sukunimi Jopa tuo matkakin sinne huomion ja vakuutin Suo- teissaan. Ne ovat toteutuneet Rauhala. oli mutkikas. Ensin junalla meen palattuani lehtimiehil- ja ovat kaikkien painin ystä- Jos kaikilla valmentajilla Moskovaan, josta piti saada le, että näistä pojista kuul- vien tiedossa. olisi noin vakaa käsitys tule- viisumit Mongoliaan. Kaik- laan tulevina vuosina ja heis- vista mestaripainijoista, niin kien maitten edustajat jou- tä kirjoitetaan isoilla kirjai- Valmentajaisän eihän meillä olisi syytä huo- tuivat hakemaan viisumit milla. vahva luottamus leen. Moskovasta, jopa japanilais- Paluumatka Mongoliasta Ja siten haluan kertoa tähän Komeaan ikään ehtineelle ten, vaikka lento lähes naa- Moskovaan kesti toista viik- lopuksi ja kevennykseksi ta- Painiliitolle toivon ahkeria purimaahan olisi ollut huo- koa. Pääsimme kyytiin venä- rinan, joka on kantautunut työn jatkajia ja pyyteettömiä mattavasti lyhyempi. Mos- läiseen junaan, joka oli tulos- korviini. uurastajia, ja lähetän tämän kovasta lennettiin vanhoilla sa jostakin Kiinan puolelta ja Kun tunnettu painimies tarinan myötä onnentoivo- venäläisillä koneilla, joita jonka piti viedä ihmisiä Mos- Veikko Rauhala kotiutui tukset 100 vuotta täyttävälle matkan varrella jouduttiin kovaan. Se ajeli meille tunte- Teuvalle metsänhoitajaksi, vanhukselle. vaihtamaan ilmenneen kone- mattomia reittejä Baikal-jär- sai hän siellä aikaan valtavan vian vuoksi. ven rantoja kierrellen ja lo- paini-innostuksen. Ilkka-leh- Veijo Vasko Ulan-Bator oli poikkea- pulta Uralin vuoristoa ylitel- den urheilutoimittaja tuli te- SPL:n päävalmentaja van näköinen, jopa vähän len tai tunneleissa alitellen. kemään paikallisesta painista 1961-69 väritön. Kisat painittiin van- Eväsruokamme oli lopus- juttua ja tiedusteli Veikolta,

Jussi Vesterinen, Veijo Vasko ja Risto Björlin ihailevat EM-mitaleita. Nuoret tulevaisuuden lupaukset Pekka ja Jukka Rauhala kävivät ikimuistoisen Mongolian reissun vuonna 1980. Nuorten MM-vapaa oteltiin Ulan Batorissa sirkusteltassa.

29 nen kisaa. Maajoukkuevalmennusta Viimeistelyleirillä puoli- toista viikkoa ennen kisaa porukka näytti vielä niin vä- 2000 -luvulla syneeltä, että ajattelin liitty- neeni niihin valmentajiin, jot- si oli kaksijakoinen. Sydneys- Seinäjoki jäi mieleen ka ”kokeilevat kuinka kovaa tä oli palattu mitalilajina Kotikisat on olympialaisten porukka jaksaa treenata”. Marko ”Myhi” Yli-Hannuk- jälkeen parasta, mitä painija Onneksi itse kisoissa tahti selan ansioista, mutta kärki voi kokea. Tutuissa olosuh- oli parempi: Nalle paini kul- oli äärimmäisen kapea. teissa ja varmana yleisön suo- taa ja lisäksi kolme miestä oli Toinen arvokisojen mita- sikkina on upeata lähteä tais- kahdeksan joukossa. Voin listi Marko Asell oli lopette- telemaan otteluvoittoja. Julki- sanoa, että silloin Maamme- lemassa aktiiviuraansa, ja suuskin on selvästi suurempaa laulussa oli ”sitä jotain”, ryhmässä oli tukku arvokiso- kuin muissa arvokisoissa. vaikka olisihan se voinut tul- jen pistesijaan yltäneitä ur- Seinäjoen EM-kisoissa oli la vuotta aiemminkin. heilijoita. Olympiadin al- loistavat puitteet ja joukkue- kuun tuli hieno uutinen, kun kin suoriutui urakastaan Lunta tupaan raskaan sarjan Juha ”Nalle” kohtuullisesti, sillä edellisen Ahokas oli valmis palaamaan kerran kahden mitalistin ta- olympiapaikoissa Syksyn 2003 MM-kisoissa edustustehtäviin pitkän louk- solle oli päästy 1997 EM -ki- Pasi Sarkkinen toimi Painiliiton Myhi ja Nalle ottivat varmal- kaantumistauon jälkeen. To- soissa Kouvolassa. Olympia- päävalmentajana 2001-04. la esityksellä olympiapaikat, Tällä hetkellä hän työskentelee ki tiesin kokemuksesta, että din tärkeimmässä välitavoit- mutta nuorempi kaarti jäi Pajulahden Valmennuskeskuk- Nallen harjoitteluolosuhtei- teessa onnistuttiin ja uudet harmittavasti paikkojen ul- sen johtajana. den järjestäminen kansainvä- painoluokat tuntuivat sopi- kopuolelle. Uskoin vahvasti liselle tasolle olisi suuri haas- van suomalaisille hyvin. meillä olevan mahdollisuu- Näin jälkeenpäin arvioiden te, sillä raskaan sarjan “spar- Tosin syksyn MM-kisat den 2-3 lisäpaikkaan kevään yksi olympiadi on lyhyt, rareita” ei kasva joka oksal- Moskovassa meni meidän karsintaturnauksissa, mutta molemmista päistä puris- la. porukaltamme penkin alle niistä jäi yllättäen käteen tyh- tettu neljän vuoden rykäisy. Otin muutamia keskeisiä pahemman kerran, joten ko- jä nolla. Siinä luulee voivansa tehdä tavoitteita, joista osa selkey- tikisojen jälkeisestä ”leijumi- Pettymys oli valtava ja paljon ja suuria, mutta tyi matkan varrella. Ajattelin sesta” laskeuduttiin nopeasti eroaminen hiuskarvan pääs- huomaa pian tekevänsä päätavoitteen olevan sen, et- ja varmasti. sä, mutta keskusteltuani asi- jatkuvia valintoja tärkeiden tä Suomen paini olisi olympi- Seinäjoen jälkeen tehtiin aa lähimpänä olevien ihmis- asioiden välillä. Pienessä adin päättyessä kokonaisuu- strateginen linjaus siitä, että ten kanssa päätin jatkaa so- organisaatiossa tehtävät tena paremmassa asemassa tiivistä Huiput-ryhmää läh- pimukseni loppuun. ovat moninaiset ja kehitet- kuin lähtötilanteessa. Tämä detään viemään kohti Atee- Heti karsintaturnausten tävää olisi monella rinta- edellytti valmennuksen te- naa tehostetulla ohjelmalla ja jälkeen pidetyissä Haaparan- malla, mutta olennaisin on hostamista ja yksilöllisen val- samanaikaisesti rakennetaan nan EM-kisoissa olin muka- pystyttävä huomaamaan ja mentautumisen kehittämistä, erillinen ohjelma Haastajat- na vähän ”puolilla valoilla”, tekemään. Muuten hukka resurssien kasvattamista ja ryhmälle. mutta Ari Härkäsen mitali perii koko lajin toiminta- suuntaamista oikeisiin toi- Resurssien puutteen ja nosti tunnelmaa ja toipumi- edellytysten. miin sekä tiedotustoiminnan loukkaantumisten vuoksi nen pääsi alkuun. ja edunvalvonnan selkeää te- ryhmien toiminta ei täysin Voidaan tietenkin puhua ur- hostamista. vastannut ajatuksen kulkua, heilijan systemaattisesta ke- Valmennuksellisesti vält- mutta kansainvälinen yhteis- Kohti olympiadin hittämisestä, mutta käytän- tämättömiä toimia oli kan- työn lisääntyi huomattavasti. huipentumaa nössä maajoukkue ”vain” sainvälisen yhteistyön lisää- Löysimme luotettavat kump- Tuskin koskaan Painiliiton valmistautuu kilpailusta toi- minen huippujen valmentau- panit, joiden kanssa pystyim- historiassa on liiton koko seen. Matkustamista, petty- tumisessa, nuorten nostami- me sopimaan leirityksestä ”koneisto” valjastettu niin myksiä, onnistumisia ja pien- nen kansainväliselle huipulle ”vuoroin vieraissa” periaat- yhden urheilijan valmistau- tä pelkoa siitä, miten ”siinä ja yhteistyön kehittäminen teella. tumiseen kuin Ateenan kisoi- varsinaisessa” sitten käy. maajoukkueurheilijoiden hin tapahtui. Olin valmistau- henkilökohtaisten valmenta- Maamme -laulu tunut rakentamaan ohjelman Kaksijakoinen jien kanssa. Olympiadin ur- vuoden myöhässä kahdelle (vaikka erikseen toi- mien), mutta Nalle oli louk- lähtötilanne heilullisena tavoitteena oli Keväällä 2003 Belgradin kaantumisen johdosta sivus- Pidin etuna työni alkaessa si- saada 1-2 mitalia EM-kotiki- EM-kisoihin valmistaudut- sa heinäkuun alkuun saakka tä, että tunsin kansallisen ja soista ja hankkia Ateenaan tiin poikkeuksellisesti siten, ja hänen osaltaan viimeisen kansainvälisen toimintaken- paikka 4-5 painijalle. Atee- että olimme Unkarissa kah- puolentoista kuukauden ai- tän kohtuullisen hyvin. Maa- nan tavoite oli mitali ja piste- den viikon leirillä ja kotiu- kana koetettiin paikata kuu- joukkueen lähtötilan analyy- sija. duimme kolme viikkoa en-

30 kausien painimattomuuden jälkiä. Lähes 90 kamppailijaa Täytyy kunnioittaen to- deta, että Nalle laittoi 100 prosenttisesti itsensä peliin, Pajulahden seminaarissa mutta loukkaantumisen seu- Pajulahti, joka on tunnettu pään. Kamppailulajien pa- kansanomaiseen ja ymmär- raukset näkyivät olympia- kestävyysseminaaristaan, neelissa oli tällä kertaa edus- rettävään muotoon. Semi- suorituksessa. otti selkeästi askeleen taja painista, judosta, nyrk- naarin palautekyselyn mu- Myhin osalta ”operaatio eteenpäin näin kamppailu- keilystä, potkunyrkkeilystä, kaan Rauno Pietiläisen esitys Ateenan pikajuna” eteni urheilun silmälasien läpi karatesta ja taidosta. koettiin erittäin tarpeelliseksi hämmästyttävän tarkasti. Se- katsottuna, sillä siellä Paneelissa keskusteltiin ja se arvostettiin korkealle. pon vetämä kotiharjoittelu ja järjestettiin pitkän tauon mm. kamppailulajien välises- Kamppailulajien semi- kansainväliset leirit saatiin jälkeen kampailulajien tä yhteistyöstä ja sen muo- naari tullaan järjestämään tukemaan toisiaan. Voimata- seminaari. Seminaariin otti doista. Avoimesti oltiin val- uudestaan 2007 ja ajankoh- son nostaminen huippuun, osaa n. 90 kamppailu- miita koulutuksen yhdistä- tana on todennäköisesti tam- lajiharjoittelun määrän ja lajeista kiinnostunutta miseen ja jopa joidenkin yh- mikuun viimeinen viikonlop- laadun lisääminen, onnistu- seura-aktiivia. teisleirien järjestämiseen, pu, joka näyttäisi sopivan neet harjoituskilpailut sekä mutta yhteisen kattojärjestön kamppailulajien aikataului- viimeistelyn maltti loivat Seminaarin pääteemana oli perustamiseen suhtauduttiin hin parhaimmin. Pistäkääpä edellytykset suuriin tekoihin. urheilijoiden ravinto, josta varovaisesti jopa kielteisesti. kalentereihin merkintä kysei- Itse kilpailuissa Myhi hoiti luennoi Liikuntatieteiden Painin edustajana panee- sestä viikonlopusta ja saapu- ottelut ammattimiehen var- tohtori Antti Mero. Meron lissa toimi Pertti Vehviläinen kaa viettämään kamppailu- muudella, mutta finaaliin luento käsitteli urheilijoiden ja sen puheenjohtajana Juha- henkinen seminaariviikon- valmistutumisen ongelmat ja ravitsemussuosituksia ja eten- ni Rintakumpu. loppu. tappioon päättynyt kilpailu kin voimalajien kannalta jättivät kaksijakoisen tun- proteiinien merkitystä urhei- Semi Nuorala teen. Se ”melkein täydelli- Huippu-urheilijat lijan ravitsemuksessa tuli eri- sen” suorituksen tunne on toivat väriä tyisesti esille. Proteiinien vielä niin hyvin muistissa, et- Seminaarin värikkäimmän merkitystä nostaa myös sen tä uskon ymmärtäväni jää- esityksen titteli kuuluu kui- tärkeys osana immuunijär- kiekkoilijoiden fiilikset hävi- tenkin Marko Asellille. Mar- jestelmää. tyn olympiafinaalin jälkeen. ko ja Sari Laine kävivät ker- tomassa valmentajille ja se- Kamppailulajit Vahva ”tiimi” onnistui minaarilaisille omasta uras- taan sekä tiestään huippu-ur- Yksi olympiadin ”suurista yhteistyöhön Tiina Kaistila, pitkän linjan heilijaksi. Marko höysti esi- voitoista” oli mielestäni val- judoka ja liikuntafysiologi kä- tystään luontevasti mustalla mennustoiminnan kehittämi- vi puhumassa kamppailu-ur- huumorilla ja keräsi ansai- nen joukkueena. Pertti Veh- heilusta naisnäkökulmasta. tusti yleisön sympatiat. viläinen valmennusvaliokun- Judolla on pitkät perinteet Sari Laine on puolestaan nan puheenjohtajana, sekä naisjudosta toisin kuin pai- erittäin hyvä keulakuva ke- Toivo Sillanpää, Seppo Yli- nilla, jossa naispainin histori- nelle tahansa kamppailu-ur- Hannuksela ja Juha Virtanen aa ollaan vasta kirjoittamas- heilijalle. Hänen määrätietoi- käytännön valmennustehtä- sa. Judovalmentajat olisivat sen ja tinkimättömän harjoit- vissä, tekivät upeata työtä valmiita tekemään yhteistyö- telunsa tuloksena on mm. 21 maajoukkueen valmentautu- tä naisten valmentamisessa, EM-mitalia, joista 7 henkilö- misen hyväksi. ja he ehdottivat jopa yhteis- kohtaista mestaruutta sekä Lähtökohtana pidettiin, ten leirien järjestämistä. “värisuora” MM-kilpailuis- että leireillä on aina mukana Tampereen seudulla tä- ta. Tulevissa seminaarissa 2-3 valmentajaa. Näin saa- mänkaltaiseen yhteistyöhön tullaan toivottavasti kuule- tiin lisättyä ”valvovia silmiä” oltaisiin valmiita. Naispaini- maan myös nykyisten huip- ja henkilökohtaista ohjausta jat ja -valmentajat saisivat pujemme harjoittelusta ja käytännön harjoituksissa. varmasti hyvää oppia judo- tiestä huipulle. Vahvuutena voidaan pi- puolelta ainakin kovien har- Sokerina pohjalla semi- tää myös huolto-osaston toi- joitusotteluiden merkeissä. naarissa kuultiin Rauno Pie- mintaa, joka oli ensiluokkai- Seminaarissa kamppailu- tiläistä, joka on ainoana Suo- sella tasolla lääkäri Tuomo lajien paneeli osoittautui mie- messa perehtynyt nimen- Karilan ja hieroja Hannu Ku- lenkiintoiseksi, sillä se herätti omaan psyykkiseen valmen- rosen ammattitaidon ansios- runsaasti keskustelua, ja pa- tamiseen kamppailulajeissa. ta. lautteen mukaan se olisi voi- Rauno osaa kiteyttää psyyk- nut kestää vieläkin pidem- kisen valmentamisen salat Pasi Sarkkinen

31 sä nyrkkeilyn olympiavoitta- ja Sten Suvion kanssa. Arto Savolainen – Painiliiton toiminnan- johtajan tehtävään minua – paini-ilmiö eläkkeelle pyysivät vuonna 1973 muis- Miehen kuuluisat luunkovat taakseni HPM:n voimahah- näpit kehittyivät noissa pu- mo Kauko Penttilä ja Lapuan ristuksissa. Betonimiehillä oli Ylli Perälä. Tulin tyhjään toi- tapana vetää leukaa palkista mistoon ja aloin hoitaa asioi- käsiä sivuttain puristamalla, ta. Seitsemän ensimmäistä ja Savolaisella meni 1,5 vuot- vuotta olin aivan yksin ennen ta ennen kuin tämä alkoi kuin sain ensimmäisen liitto- luonnistua. sihteerin Tuula Kokon avuk- Työ tuotti tulosta, ja seni. Hänen jälkeensä on ol- vuonna 1963 Savolainen lut neljä sihteeriä, ja Merja edusti Suomea Helsingborgin Lintala on taas palannut toi- MM-kisoissa, ja tuomisina mistoon. oli seitsemäs sija. Savolaisen Toiminnanjohtajan paik- Artolla riittäisi juttua paini- ka on tuulinen, sillä töitä on 60-luvun alun kilpailuissa nuoret atleetit esiteltiin komeassa paljon ja arvostelijoita riit- rivistössä. Kuvassa Arto Savolainen (oik.), Heikki Mänttäri, Olavi kisoista vaikka vanhan Ota- Niemi, Matti Laakso, Tapani Mäenpää, Eero Tapola, Urpo Hevon- van tietosanakirjasarjan ver- tää. Arto Savolainen toteaa koski, Suominen ja tuntematon henkilö. ran, mutta yhteenvetona to- eläkepäivien kynnyksellä, et- tä vaikka kaikenlaista on Mieleltään ikuinen paini- dettakoon, että hänellä on Tervakoskella, jossa aloitin saanut kuulla, hänen miel- juniori ja fysiikaltaan vete- neljä miesten SM-kultaa, va- painiurani Tervakosken Pa- tään ei ole jäänyt mikään kai- raanien moninkertainen paan edustus Tokion olym- dossa. velemaan. maailmanmestari Arto pialaisissa sekä kolmet MM- Tämän päivän juniorille – Arvostelijoiden on hyvä Savolainen, 65, jää eläk- painit. kuulostaa varmasti seikkai- muistaa, ettei minua ole kos- keelle Painiliiton palveluk- – Viimeisen miesten mes- lutarinalta, kun Savolainen kaan palkattu talouspuolelle. sesta maaliskuun lopussa. taruuteni voitin 1973, ja on kertoo hakeneensa 11-vuoti- Olen pyrkinyt hoitamaan Vuonna 1973 Painiliiton mielenkiintoista, että val- aana samankokoista harjoi- näitäkin asioita parhaan ky- toiminnanjohtajaksi tullut mennettavani Tuomo Karila tusvastusta Turengista. Mat- kyni mukaan, jos on vaadit- Savolainen on tehnyt pitkän otti mestaruuden samassa 74 kaa tuli edestakaisin 40 kilo- tu, mutta myönnän itsekin rupeaman painin parissa, kilon sarjassa tasan 15 vuot- metriä, mutta potkurilla mat- rajallisuuteni tällä saralla. sillä oma painiura käynnis- ta myöhemmin. ka taittui rattoisasti. Kukaan ei voi syyttää Ar- tyi Tervakoskella 9-vuotiaa- Edellä oleva muistuttaa – Tietysti matot piti tuo- toa siitä, etteikö hän olisi so- na, ja vääntö jatkuu edel- siitä, että Arto Savolainen on hon aikaan kasata joka ilta. ta-ajan lapsena vartioinut leen. Savolaisen Painiliiton tehnyt mittavan uran myös Tein itselleni ensimmäisen tarkkaan SPL:n maksatuksia. kauteen on mahtunut kah- Vantaan Sammon seuraval- kylmäkallen paperitehtaan Hän painottaakin, ettei näis- deksan puheenjohtajaa ja mentajana. Aktiivivuosinaan huovasta. sä asioissa ole varaa leväpe- kymmenen päävalmentajaa mies kävi katsastamassa val- räisyyteen. sekä valtaisa nippu paini- mentajan pestiä Ruotsissa- Köpin koulusta – Rahaa tulee käyttää jär- mestareita. Arto on lajis- betoninäpit kin, mutta koti-ikävä voitti. Hän suoritti myös Pajulah- kevästi, ja sen mukaan pitää saan ilmiö, jonka kaltaisia Jämsänkosken pääsiäispainit den liikunnanohjaajaopin- elää kuin on varoja. Tiedän, tuskin enää edes syntyy. vuonna 1961 olivat merkit- not, ja ohjasi Urheilukomp- että monissa liitoissa ei mak- tävä pukkaus Arto Savolai- seta kulukorvauksia luotta- Kun Arto nauraa, se kuuluu panian painijoita 60-luvun sen painiuralle. Siellä juniori- mushenkilöille lainkaan, ja yleensä painihallin toiseen lopulla. kisojen hopeamies Savolai- esimerkiksi urheilijat eivät päähän. Miehessä on ikuista nen väänsi niin vahvasti myös saa kotimaan matkoistaan optimismia, ja se selittyy kar- Seitsemän vuotta olympiavoittaja Kyösti Leh- minkäänlaisia korvauksia. jalaisilla syntyjuurilla. Arto tosen kanssa, että Köpi hou- yksin toimistossa Savolainen on lähtöisin Jääs- Arto Savolainen asettui Hel- kutteli hänet muuttamaan Johtoon tarvitaan ken poikia, jota lapsuuden sinkiin 60-luvun puolivälis- Jämsänkoskelle. kokonaisnäkemystä sotavuosina vietiin eri puolil- – Meillä oli treenaamisen sä, ja hän edusti tuolloin Hel- Arto Savolainen sanoo Paini- le Suomea – ja Ruotsiinkin. meininkiä, sillä ennen töitä singin Paini-Miehiä. Työ- liiton puheenjohtajan tär- – Synnyin evakossa Ou- oli aamulenkki, ruokatunnil- paikka vahtimestarina löytyi keimmän tehtävän olevan ra- lussa, ja ikävuodet 3-6 vietin la käytiin painiskelemassa ja mestaripainija Väinö Kokki- han hankinnan. Tässä asias- Ruotsissa sotalapsena. Sodan taas illalla treenattiin. sen omistamasta Mikadosta. sa hän nostaa kovasti hattua jälkeen ennätin asua Patti- Yhtyneitten Paperitehtai- Myöhemmin Savolainen pal- nykyiselle puheenjohtajalle joella, Vuoksenniskalla, Lap- den betonimyllärinä työsken- veli ravintola-asiakkaita Yrjö Tuokolle. peenrannassa ja Torniossa, nellyt Savolainen sai vääntö- myös Kalevanlinnassa sekä Erityisenä urheilujohtaja- minkä jälkeen asetuimme apua myös leipätyössään. Vanhassa Maestrossa yhdes-

32 hahmona Savolainen on aina hän on ohjannut viitenä ilta- ihaillut 80-luvulla SPL:n keu- na viikossa salilla nuorisoa. Junttamestareiden lassa ollutta Seppo Kylmäs- Lisäksi yli 40 vuoden tuoma- tä. riurallaan hän useana vuon- – Tuohon aikaan johto- na puhalsi yli 50 kilpailut. Kesäleiri 11.-16.6.2006 kunnassa oli henkilöitä, jot- ka olivat jo valmiiksi etukä- Mikä on antanut teen sopineet asioita. Kylmä- tällaisen painienergian? nen kuitenkin halusi katsoa – Tämä kaikki tulee rakkau- koko maan painin edun kan- desta painiin. Olen itse saa- nalta, ja mahtavalla diplo- nut niin paljon, ja antaessani matiallaan sekä vakuutta- muille saan lisää myös itselle- vuudellaan hän pystyi kään- ni. Kun touhuaa lasten kans- tämään mielipiteitä koko- sa, pysyy itsekin nuorten ryt- naisnäkemyksen taakse. missä mukana. Syy on siis Arto Savolainen toivoo, hyvin itsekäs, Arto nauraa. että Suomen painia luotsaisi- Eläkepäivinään Arto Sa- vat juuri sellaiset henkilöt, volainen nähdään varmasti Leirin hinta 145 € Tule mukaan Juha Lappalaisen ja joilla on laajaa näkemystä sisältää ohjelman, edelleenkin painiympyröissä. luokkamajoituksen Marko Asellin oppiin 10-14 –vuotiaiden koko lajin parhaaksi. Tällöin Mikäli terveyttä riittää, hän ja täysihoitoateriat painipoikien ja –tyttöjen kesäleirille! eivät saisi keskeisiksi päätös- saattaa vielä lähteä veteraa- iltapaloineen. Lajiharjoitusten lisäksi ulkoillaan, lei- kriteereiksi nousta jonkun Hinta huonemajoi- nien MM-molskille. Savolai- tuksessa 195 €. kitään, pelataan, uidaan, saunotaan alueen tai kuppikunnan sen Arto lupaa myös kirjallis- ja tehdään paljon muuta kivaa! edut. Ilmoittaudu ta tuotantoa, joka liittyy hä- soittamalla Kenttäpäällikön tehtäväs- nen kokemuksiinsa painiym- myyntipalveluumme, tä eläkkeelle jäävä Arto Sa- pyröistä. puh. (03) 8855 200 volainen ei todellakaan ole tai osoitteessa Jäämme odottamaan. www.pajulahti.com. mikään leipäpappi. Tehtyään päivän töitä painin hyväksi, Juhani Rintakumpu Pajulahdentie 167, 15560 Nastola. Puh. (03) 88 5511, www.pajulahti.com

Painiliitto ja Alko ovat sopineet yhteistyöstä nuorille suunnattavan alkoholin haittavaikutuk- sia käsittelevän ohjelman toteuttamisesta. Kuvassa Alko Oy:n toimitus- johtaja Jaakko Uotila (oikealla) ja Painiliiton puheenjohtaja Yrjö Tuokko kättelevät yhteistyösopimuksen allekirjoituksen merkeissä.

33 Vähänkyrön kenttäjyrä iskee kipinää E-P:n painiin

tajapersoona Seppo Yli-Han- Voima-Veikkojen harjoituk- nuksela, ja hänen lisäkseen sia. Hän on ohjannut myös ovat keskeisissä valmennus- Kyrönmaan yhteistreenejä tehtävissä Antti Vainionpää sekä Etelä-Pohjanmaan piiri- sekä Jani Mäkinen. Myös leirejä. ryhmän nimihahmo, Suomen Pärkkä kuului jo SVUL:n ykköspainija Marko Yli-Han- Etelä-Pohjanmaan piirin pai- nuksela on näyttämässä osaa- nijaostoon 80-luvun puolivä- mistaan nuoremmilleen. listä alkaen. Samoin hän on – Oma roolini on ennen toiminut Etelä-Pohjanmaan muuta hakea resursseja tälle painituomarikerhossa. Voi- porukalle. Kun veteraanien ma-Veikoissa on meneillään MM-kisoista jäi pesämunaa, toinen puheenjohtajajakso, katsoin järkeväksi, että siitä sillä ensimmäinen periodi oli lohkaistaan varoja myös täl- jo 1986-91. Hän on johtanut laiseen seurojen yhteistyö- Vähänkyrön Viestin paini- hön. Näin hyöty jää laajalle jaostoa sekä ollut koko seu- porukalle, sillä mukana on ran puheenjohtaja, jolloin noin 30 painijaa. pyöritti kesätanssipaikkaa. Hannu Pärkkä katsoo, et- Pärkän kolme poikaa tä Etelä-Pohjanmaan jatkuva ovat olleet mukana painiku- menestys painissa perustuu vioissa, ja nuorimmaisen nimenomaan siihen, että lä- kanssa hän käy edelleen ki- hietäisyydeltä on löytynyt ai- soissa. Nanskin tuotteita na hyviä harjoituskavereita. mies markkinoi ainakin KLL: Tähän seikkaan Myhi-ryhmä n ja kadettien SM-kilpailuis- tuo lisätehoa. Porukan ohjel- sa. Nyt on kuulemma herän- massa on maaliskuussa myös nyt innostus ostaa painimat- Unkarin kilpailureissu. toja kotiin, myös pelkästään peuhumatoiksi. Painisaralla mukana Hannu Pärkkä on halun- 1968:sta alkaen nut tehdä ruohonjuuritason Hannu Pärkän oma painiura perustyötä seura- ja alueta- alkoi vuonna 1968 Vähänky- solla. Hän muistuttaakin, et- rön Tervajoen Toukolan ky- tä suomalainen paini nojaa län nuorisoseuran vieressä seuroihin ja maakuntiin: siel- olevassa painikämpässä. 6x6 lä tehdään mestareita. Hannu Pärkkä toivottaa metrin matolla temmelsi sa- Pitkän paini- ja järjestöuran tehnyt Hannu Pärkkä on tuttu näky painiystävät kautta Suomen manaikaisesti parikymmentä painikilpailuissa myös myyntihommissa. Häneltä löytyvät kaikki tervetulleiksi 50-vuotisjuhlil- vääntäjää. Pärkkä muistelee, painiharrastukselle tarpeelliset varusteet. leen, jotka pidetään lauantai- että harvaan kämppään satoi na 6. toukokuuta Vähänky- joskus luntakin molskille. Hannu Pärkkä kuuluu niihin Toukokuun alussa 50 vuo- rön kirkon vieressä olevassa Omalla painiurallaan painikärpäsen puremiin, den merkkipaalun saavutta- Savilahden talossa. Juhlat Pärkkä ennätti SM-tasolla jotka jaksavat olla mukana va Hannu Pärkkä on ollut käynnistyvät noin klo 16, juniorimestariksi, ja miehissä lajin taustatyössä vuosi- keskeisessä roolissa, kun Ete- tanssimusiikkia noin klo hän oli parhaimmillaan nel- kymmenestä toiseen. lä-Pohjanmaalle perustettiin 19.30 alkaen. jäs. Viimeiset kisaottelut ovat Vähässäkyrössä asuva äskettäin Myhi-ryhmä. Sen Pärkkä on tällä hetkellä tavoitteena on kehittää maa- vuodelta 1981. Yhteinen toiminta painin Etelä-Pohjanmaan Paini ry:n kunnan 16-22-vuotiaiden Juhani Rintakumpu ja Vaasan Voima-Veikkojen painijoiden harjoittelua sekä hyväksi käynnistyi Pärkällä puheenjohtaja. Myös hänen tätä kautta hakea kansallista jo 1974, kun hän aloitti Vä- Nanski-yrityksensä liittyy ja kansainvälistä menestystä. hänkyrön Viestin painijaos- painiin, sillä Nanski mark- Ryhmän vetäjänä on Ilma- tossa. Muutettuaan Vaasaan kinoi moninaisia paini- joen legendaarinen valmen- 1979 Pärkkä alkoi vetämään tuotteita.

34 Tulin myös havaitsemaan ki oli hyvin merkittävää. Tu- eron vapaaehtoisten järjes- lin painiliiton esityksestä va- Onnekas Olympiadi töihmisten ja liikeyrityksen lituksi Olympiakomitean jä- palkatun henkilöstön tavois- seneksi vuonna 1980. Neljä sa toimia. Erohan on sinänsä vuotta myöhemmin minut täysin ymmärrettävä ja hy- valittiin yhdeksi komitean väksyttäväkin. Ei vapaaeh- kolmesta varapuheenjohta- toiselta luottamushenkilöltä jasta. Tässä asemassa olin voinut odottaa samaa suori- kahdeksan vuoden ajan. Tä- tustasoa ja täsmällisyyttä mä oli mahdollista arvokisa- kuin palkolliselta. En lain- menestyksemme ja painin kaan tarkoita, etteikö valio- muutenkin OK:ssa nautti- kunnissa olisi tehty uutteraa man kohtuullisen hyvän ar- ja menestyksellistä työtä, vostuksen vuoksi. Varsinai- mutta minua pedanttia liik- sessa OK:ssa oli tuohon ai- keenjohtajaa hämmästyttivät kaan 29 jäsentä, joten on sel- pienetkin poikkeamat sovi- vää että työvaliokunnan, jo- tusta. Jälkeenpäin olen aja- hon kuuluivat luottamushen- tellut, että kerran tai kaksi kilöistä vain me neljä pu- tulin käyttäneeksi poikkea- heenjohtajaa sekä valtuus- On oikeastaan edesmen- kunnassa vuodet 1980-84 eli mien vuoksi sellaista kriittis- kunnan puheenjohtaja, teh- neen isäni ja toisaalta viisi vuotta. Ensimmäinen tä kieltä, jonka nyt luen tävä oli hyvin keskeinen. Us- omien poikieni syytä, että vuosi meni asioihin, erityises- oman kypsymättömyyteni ti- kon että OK:n johto pysyi ajauduin painin järjestöteh- ti talousasioihin perehtymi- liin. hyvin selvillä painin asioista. täviin. Isäni oli aktiivinen seen. Puheenjohtajana toimi Kaiken kaikkiaan liitto Sen sijaan liiton intressien painikilpailujen seuraaja, tuolloin kauppaneuvos Mau- kokonaisuutena toimi noina hoito FILA:n suuntaan oli ja hänen mukanaan totuin ri Vierumäki. Kun painiliiton vuosina käsittääkseni ihan vähäverisempää. Meillä ei ol- kymmenvuotiaasta istu- liittovaltuusto uskoi minulle asiallisesti. Lähes taivaan lut siellä omaa miestä. Tar- maan painikatsomossa aina seuraavana vuonna puheen- lahja oli, kun eräät asioita vittaessa yritimme edistää tilaisuuden tullen. Jatkoin johtajuuden, ilmoitin samal- tunteneet painimiehet löysi- asioitamme ruotsalaisten ja tätä tapaa myös työvuosi- la sekä liittovaltuustolle, että vät hyvän ehdokkaan pää- norjalaisten välityksellä. Se kymmenieni aikana Helsin- liiton tiedotuslehdessä muil- valmentajaksi. Muistan, että onnistui joskus paremmin, gissä. Omat poikani, varsin- lekin, että olen käytettävissä, Toivo Sillanpäätä piti pikkui- joskus huonommin, yleensä kin nuorempi, olivat innok- mikäli luottamusta riittää, sen taivutella tähän tehtä- huonommin. kaita koripallon harrastajia. neljä vuotta. vään ennen kuin hän suostui. TUL toimi erillisenä orga- Näin läheltä, miten arvokas Satuin siis olemaan pu- Ratkaisevaa oli, että Tampe- nisaationa ja johtuen esimer- oli se monenmuotoinen heenjohtajana kahden kaup- reen kaupunki, jonka vaki- kiksi heidän FILA:n ulko- panos, jonka eräiden poi- paneuvoksen välissä. Seuraa- naisessa toimessa Topi oli, puolisesta kilpailuvaihdos- kien vanhemmat juniori- jalleni Aulis Lindellille myön- suostui Topin kannalta hy- taan syntyi harvakseltaan, joukkueille antoivat. nettiin nimittäin myöhemmin väksyttävään työsuhdejärjes- mutta toistuvasti tilanteita, tämä arvonimi. telyyn. Topi oli painijoille eh- joiden ratkaisemiseen pu- Painiliitto ilmeisesti tarvitsi Yritin tuoda liiton orga- doton auktoriteetti. En osaa heenjohtajankin oli osallis- johtokuntaansa henkilöä nisaation toimintaan liik- arvioida hänen merkitystään tuttava. Oli erinomainen myös talouselämän puolelta keenjohdollisia menetelmiä. noiden vuosien hyvälle arvo- asia, että Matti Ahteen ja mi- ja joku – ehkä Kalevi Hol- Ensinnäkin otin suunnittelu- kisamenestyksellemme muu- nun välille syntyi avoin ja ma? – oli pannut merkille jaksoksi olympiadin eli neljä ten kuin sanomalla, että se helppo keskustelusuhde eikä harrastukseni istuskella kat- vuotta enkä suinkaan vain oli suuri. Hän oli myös Olym- varmaan kummallekaan jää- somossa. Ja kun sitten haluk- yhtä vuotta, joka painiliiton piakomitean valmennusva- nyt kiviä kenkään. Ahde kuuttani tulla liittojohtokun- kaltaisessa melko vahvasti liokunnan jäsen. Melkoisena muuten kertoi olleensa aika- taan oli pariin kertaan tie- huippu-urheiluun painottu- saavutuksena pidän myös si- naan painin TUL:n Oulun dusteltu, päätin, kun kerran vassa organisaatiossa on vain tä, että jopa Suomen Kuva- piirin mestari jossakin poika- ne juniorikoripalloilijoiden- pakollinen budjettikausi. Kos- lehti teki Topista laajan ar- sarjassa. kin vanhemmat käyttivät ai- ka liiton toimiston resurssit tikkelin. Siinä lehti nimitti kaansa minun poikieni hy- olivat niukat, oli tarpeen häntä painivelhoksi. Moskova, Göteborg väksi, lähteä mukaan yrittä- ylläpitää mahdollisimman Toimin sekä puheenjohtaja- mään omalta osaltani. osaavaa ja vastuurajoiltaan Olympiakomitea ja FILA kautenani että myöhemmin Muistan esittäytyneeni selkeää valiokuntaorganisaa- Liiton talous oli aikanani liittovaltuuston puheenjohta- painiväelle juuri sellaisena tiota sekä sopia vastuuhenki- tiukka mutta terve. Oma va- jana ollessani useaan ottee- jollaiseksi itseni koin: olin löiden kanssa tavoitteista se- rainhankinta oli työlästä, ku- seen Suomen joukkueen joh- mies katsomosta. kä aikatauluista. Näin teh- ten se aina pakkaa olemaan. tajana arvokisoissa. Koulu- Olin siis painiliiton johto- tiinkin. Olympiakomitealta saatu tu- tukseen minut pantiin kui-

35 tenkin heti vuonna 1980 kun yli 140. Paininkin kannalta tila loppuu. Monelta suun- saalta aika liiton puheenjoh- Moskovan Olympiakisojen oli merkityksellistä, että Neu- nalta tulevien paineiden kes- tajana tietysti myös sitä seu- alla jouduin johtamaan jouk- vostoliitto ja joukko sen vai- kellä Arto Savolainen puuha- rannut aika liittovaltuuston kuettamme Göteborgissa Gö- kutuspiirissä olevia vahvoja si hyväntuulisena ja hermos- puheenjohtajana antoi muu- ta Lejon -turnauksessa. Mm. urheilumaita jäivät pois. Se ei tumatta. Silloisen organisaa- toin pelkästään pankkimaail- Jarmo Övermarkin hyvät suo- kuitenkaan mitenkään him- tion ulkopuolelta nostan kor- massa elävälle paljon. Kai- ritukset jäivät mieleen. Sa- mennä suomalaisten menes- kealle jalustalle Antero Vi- kenlaista sattui. Istuttiin tun- moin kuin sekin, kun kesken tyksen arvo. Tuloksena oli herkentän – todellisen paini- tikausia dopingtestien näyt- ottelun neuvostoliiton mesta- Jouko Salomäen kulta, Tapio asiantuntijan ja -ystävän, teenottohuoneissa odotta- rimiestä vastaan katsomosta Sipilän hopea sekä Jukka jonka arvon Suomen painille massa, että kuivasta miehes- – jossa oli paljon ruotsinsuo- Rauhalan pronssi. Viimeksi kaikki paini-ihmiset ymmär- tä irtoaisi näyte, tehtiin sai- malaisia – kuului römeä huu- mainittu jäi julkisuudessa tävät. raalamatkoja loukkaantu- to, että revi Jami se ryssä harmillisesti Martti Vainion Muistan että puheenjoh- neen kanssa, myöhästyttiin kappaleiksi – Kuulosti aika doping-kohun varjoon. Jami taja-aikanani koin jatkuvaa lentokoneesta, kiellettiin poi- erikoiselta suomettuneessa Övermark oli viides ja Taisto riittämättömyyden tunnetta. kia pelaamasta liikaa korttia Suomessa asuvan korvaan. Halonen kuudes. Taistolla oli Näin kaikkialla asioita, joi- jne. On siis eletty elämää. Ja Ja tietysti muutenkin. vielä viimeisenä aamuna hin olisi pitänyt puuttua, joi- näin jälkeenpäinkin se tun- kaikkienaikojen paikka nous- ta olisi pitänyt parantaa tai tuu oikein mukavalta. Kiova, Budabest ta finaaliin, mutta kahden saada edes tehdyksi jne. Oma Kiovan MM-kisoissa, joissa seuraavan ottelun tappiot kapasiteetti ei kuitenkaan Seppo Kylmänen sekä Hannu Lahtinen että pistein 11-12 ja 9-9 jättivät riittänyt. Tämä tunne lienee Suomen Painiliiton Tapio Sipilä voittivat maail- miehen pisteille. Ja pistesija yleinen järjestöelämässä. Toi- kunniapuheenjohtaja manmestaruudet, en äkillisen oli siis Jaminkin kohtalo, sairastumiseni vuoksi ollut vaikka hän hävisi vain yhden mukana. Vuonna 1983 pai- (!) ottelun. Kerronpa vielä nittiin Budapestissä sekä kr.- senkin, että ennen kultamita- roomalaisen että vapaan Eu- liottelua Topi ei varovaisuus- roopanmestaruuksista. Otan syistä sallinut Joken ruokail- näistä kisoista esille Rauha- la urheilijaruokalassa, vaan lan veljekset. Pekka, jolta jos- kävin hänen kanssaan kah- sakin ottelussa murtui kylki- destaan syömässä ulkopuoli- luu – niin muistan –paini it- sessa ravintolassa. sensä rankasti puudutettuna Jos hyväksytään ajatus, hopealle. Jukka sijoittui pis- että kultamitalisti Pertti teille. Katsomossa Jukalla oli Karppinen ei yksinään ole mukanaan kirjoituskone ja joukkue, niin minkään lajin Marko kasa korkeakoulunsa kirjoja. edustusjoukkue ei LA:n ki- Yli-Hannuksela Samalla kun hän seurasi ki- soissa päässyt yhtä hyvään ja soja ja kannusti omia, hän tulokseen kuin Suomen pai- Juha Ahokas koko ajan myös kirjoitti dip- nijoukkue. suosittelevat lomityötään. Pois lähtiessä Nalle paininukkeja Budapestin lentokentän läh- Kyvykkäitä ihmisiä töselvityksessä virkailijan tie- Otsikoin tämän kirjoituksen tokone jumittui ja koneem- onnekkaaksi olympiadiksi. me lähtöaika lähestyi. Silloin Onnistumiseen vaikutti suuri Jukka hyppäsi tiskin yli vir- joukko kyvykkäitä ihmisiä, kailijan koneelle, näpytteli si- ennen muuta itse painijat val- tä hetken, ja tietokone alkoi mentajineen ja huoltajineen. toimia. Pääsimme lennollem- Meillä oli hyvät tuomarit, PAININUKKIEN KOOT me. keulassa korkeimman kan- paino / korkeus 10 kg / 110 cm sainvälisen luokan Eino Hei- 15 kg / 140 cm Los Angeles monen, Olavi Lahdensuo, 20 kg / 140 cm Los Angelesin Olympiakisat Seppo Nurminen ja Lassi 28-33 kg / 170 cm 43 kg /170 cm olivat tietysti puheenjohtaja- Toivola. Seppo Nurminen, kauteni huippu. Moskovan taitava skribentti, toimi ak- kisoissa oli länsiboikotoinnin tiivisesti myös liiton johto- vuoksi ollut alle 90 osallistu- kunnassa. Veikko Rauhala jamaata. Iso osa ns. itäblok- on jäänyt mieleen osaavana kia boikotoi puolestaan LA:n ja luotettavana johtokunnan kisoja, mutta osallistuvien jäsenenä. Muitakin mielellä- maiden määrä oli kuitenkin ni mainitsisin, mutta annettu

36 Puoli vuosisataa painipuhalluksia Heti alkuun on sanottava, mieleen ja saavutettu tuoma- koulutustilaisuus pidettiin v. soissa 2005. Oli valitettavas- että suomalainen paini- riarvo säilyy saavutetussa 1969 Italian Modenassa Eu- ti heikkokuntoinen ja voimat tuomari on sydämeltään ja luokassa. roopanmestaruuskisojen yh- olivat vähissä. Noin kuukau- koko sielultaan painin Yleinen käytäntö oli vuo- teydessä. si kisojen jälkeen suruviesti eteen työskentelevä ja kus- sikausia, että jokainen maa Matkustin sinne vaimoni kertoi hänen siirtyneen täältä tannuksista piittaamaton sai lähettää yhden E-luokan Hjördiksen sekä veljeni Er- ikuisuuteen. Hänestä jäi hy- ”painijuristi”. tuomarin jokaiselle kolmelle kin ja hänen vaimonsa Beri- vät muistot. matolle arvokisoihin, ja tätä tin kanssa asuntovaunulla. Lisäksi tältä kurssilta On valitettavasti tapauksia, me Suomessakin yritimme Samalle kurssille saapuivat nousivat korkeaan tuomari- jolloin moni nuori hyvä tuo- noudattaa jopa siten, että vä- myös Kauko Jaatinen Jyväs- asemaan esim. seuraavat: marilupaus ei taloudellisten hävarainen liitto kustansi kylästä ja Seppo Nurminen Bulgarian Michail Borissov, vaikeuksien tähden ole voi- kaksi tuomaria ja meistä kol- Pilkanmaalta vaimoineen va- Saksan George Metzler, Kuu- nut jatkaa tuomarikehitys- mas vuorotellen maksoi rusteena upea telttamajoitus. ban Orestes Molina, USA:n tään. oman matkansa kustannuk- Kurssilla oli yli 50 osanotta- Steve Evanoff, Ranskan Ro- Me kansainväliset paini- set. jaa ympäri maailmaa ja kurs- ger Fayolle (Piippumies), tuomarit olemme vähän pa- Näin toimien me Suomes- sin vetäjänä toimi silloinen Kreikan Byron Carayannis, remmassa asemassa silloin, sa säilytimme arvostuksem- FILA:n pääsihteeri ja myö- Unkarin Ivan Kruj ja Imre kun valitaan edustamaan ar- me kansainvälisesti ja olim- hempi pitkäaikainen presi- Hodas, Iranin Mehdi Khale- vokisoihin, niin saamme mat- me aina ajan tasalla uusista dentti Milan Ercegan Jugos- di, Italian Aldo Albanese, Ja- ka- ja oleskelukustannusten ja uusituista sääntötulkin- laviasta. Täytyy sanoa ja tun- panin Toshimitsu Azuma, lisäksi keskuudessamme ylei- noista, joita ilmaantui lähes nustaa, että kurssi oli aika Norja Thore Svedson, Puo- sesti nimitetyn ”Arton” päi- jatkuvasti. tiukka ja antoisa. lan Zygmunt Dmowski, Por- värahan, mutta se ei kyllä ole Kuten äsken mainitsin on Erceganin tutuksi tullut tugalin Luis Vieira Caldas, riittänyt Seutulan (nykyisin painisääntöjä muunneltu val- musta kirja oli jo silloin käy- Romanian Ion Carnea, Ruot- Helsinki-Vantaa) kenttää pi- tavasti. En edes muista, millä tössä ja kaikkien nimet tuli sin Rolf Berglund, Sveitsin temmälle. säännöillä painittiin silloin, merkityksi kirjaan vastaus- Etienne Martinetti, Turkin Me painituomarit kyllä kun olin kansainvälisellä tuo- ten annon jälkeen. Ahmat Köksal, Neuvostolii- tiedämme, että paini ei ole marikurssilla Italian Mode- Meillä oli ilo saada tul- ton Stefan Kazarian ja Niko- rahakas urheilumuoto kuten nassa 1969. kiksi italian kieltä hallitseva lai Chuchalov, Jugoslavian palloilulajit ja senkin, että Ovatko tämän päivän silloinen Liiton toiminnan- Brauislav Simic ja uskon, et- Painiliiton vähät rahat mene- painisäännöt oikeat? Maal- johtaja Onni Sirenius, sillä tä ainakin nämä tuomarit vät painijoitten valmennuk- likkona en pysty antamaan kaikki ranskan kielen kysy- ovat meille painiväelle tuttu- seen, joten emme ole myös- oikeaa vastausta, ja siksi an- mykset käännettiin italian ja. kään kateellisia palloilulajien nan paini-insinööri Niilo kielelle. Kurssin jälkeen mukana tuomareille, sillä siellä missä Lehdon vastata tähän kipe- olleille tuomareille toimitet- raha liikkuu ovat palkinnot rään kysymykseen. Moni kurssilainen tiin nahkakantiset mustat FI- sen mukaiset. Kuitenkin olen vakuuttu- korkealle FILA:ssa LA:n tuomarilisenssit johon Me olemme tyytyväisiä, nut, että painisääntöjä oli On vielä mainittava, että jokainen kansainvälinen kil- kun saamme kisajärjestäjiltä muutettava, sillä muuten pai- täällä olevista kurssilaisista pailu merkittiin ja ensimmäi- kahvikupin ja SM-kisoista ni ei olisi enää olympialaji. useat nousivat FILA:n hierar- nen tuomariarvo oli III-luok- majoituksen sekä matkaku- Muistan vielä hyvin ajan kiassa korkeaan asemaan. ka. lut. Tietysti ekstrana tulevat kun Suomi-Ruotsi -maaotte- Kuten jo mainitsin Erce- pienen virheen tehtyä yleisön lussa sekä kotimaisessa Pai- ganista tuli FILA:n pitkäai- Münchenissa moitteet ja haukunnat, mutta niliitto-TUL -ottelussa useim- kainen puheenjohtaja, Sveit- aitiopaikalla siihenhän me olemme tottu- miten tuomarienemmistö rat- sin Raphy Martinetista tuli Allekirjoittaneen korttiin tuli neet, sillä ei ole olemassa niin kaisi ottelun. Se oli surullista ensin tuomarikouluttaja ja seuraava merkintä v. 1971 hyvää tuomaria, jottei tekisi nähtävää, kun huomattavasti nykyinen FILA:n presidentti, Sofian MM-kisat ja I s. Tätä joskus virheitä. Kuitenkin parempi painija saattoi hävi- Ranskan Michel Dussonista s-kirjainta en tiedä mitä tar- mitä enemmän on mukana tä ottelun, koska säännöt ei- nykyinen FILA:n pääsihteeri. koittanee, sillä Münchenin tuomaritehtävissä, sitä ruti- vät vaatineet otesuorituksia Kanadan Mario Saletnigista Olympialaisten jälkeen tuli noituneemmaksi tulee ja vir- eikä varoituksia passiivisuu- FILAN:n johtokunnan jäsen luokat III, II, I, C/E (control- heet vähenevät. desta annettu. ja nykyinen tuomarikomis- le) ja E. Ja sain korttiini E sion puheenjohtaja ja Egyp- merkinnän. Pärstä on merkattava Erceganin musta tin Adel Mustafasta Afrikan Muistaakseni Modenan Kansainvälisen painituoma- kirja tutuksi maitten edustaja FILA:n joh- EM-kisoissa edustivat suo- rin on mahdollisimman usein Kuten jo mainitsin niin us- tokuntaan ja toinen Hall of malaistuomareita seuraavat: oltava eri arvokisoissa, jotta kon, että ensimmäinen kan- Fame tuomarijäsen, jonka ta- Ilmari Lahtinen Helsingistä, niin kutsuttu ”pärstä” jää sainvälinen painituomari- pasin Budapestin MM-ki- Arvo Viljanen Nokialta ja

37 Jussi Kinnunen Helsingistä, alueella ja menetimme tutun Maailman paras Sokerina pohjalla tuli vii- joista kisojen jälkeen Lahti- painituomarikaverin yhtenä painiselostus meinen olympialainen vapaa- nen ja Viljanen siirtyivät FI- israelilaisten menetyksenä. Montrealin olympialaisissa painimitali, kun jo vapaapai- LA:n kunniatuomareiksi. Hyvänä taas muistuu oli vuorossa tuomaritehtävät nissa kuuluisaksi tulleen Pek- Vuonna 1972 Münchenin mieleemme, kun saimme olla Erkki Lesellin ja Seppo Nur- ka Rauhalan veli Jukka Rau- olympiakisoissa olimme Erk- katsomossa kun Viren ja Va- misen kanssa. Näistä kisoista hala toi Suomeen vapaapai- ki Lesellin kanssa tuomarei- sala toivat kultamitalit Suo- jäi varmasti koko Suomen nin pronssimitalin. na, ja kisoista jäi sekä hyvää meen ja tietenkin painipuo- painiväen mieleen ennen että huonoa muistoa. Huo- lelta Risto Björlinin pronssi- kaikkea Antero Viherkentän Vielä kahdet noa oli kun terroristien hyök- mitali ilahdutti matkaamme. maailman paras painiselos- olympiapuhallukset käys tapahtui Israelin asuma- tus, kun Pertti Ukkola voitti Soulin olympialaisiin FILA kultamitalin ja kovan jugo- valitsi Eimo Heinosen, Olavi slavialaisen painivastustajan. Lahdensuon ja Lassi Toivo- Näitten kisojen jälkeen Erkki lan. Kisat olivat kovat, mutta Lesell siirtyi FILA:n kunnia- suomalainen paini menestyi tuomareitten joukkoon. ja Harri Koskelan hopeami- Moskovan olympialaisis- tali sekä Tapio Sipilän prons- sa 1980 olin painituomarina si olivat mannaa historian Eino Heinosen ja Seppo Nur- lehdille. misen kanssa. Näiden kisojen jälkeen Kisoja häiritsi muutamien Eino Heimonen ja Olavi Lah- länsivaltojen poissaolo, mut- densuo siirtyivät kunniak- ta painimaat olivat mukana kaasti FILA:n kunniatuoma- ja 74 kg:n Mikko Huhtalan, rilistalle. Lapuan taitoniekan pronssi- Barcelonan olympiakisat mitali lämmitti kotimatkaa. 1992 olivat allekirjoittaneen 1980 Moskova – suomalaiset Eino Heimonen, Seppo Nurminen ja Lassi Toivola Raphy Martinettin halauksessa. Jo vuonna 1983 oli meillä viimeiset ja valinta tapahtui Suomessa neljä tuomaria E- Kööpenhaminan EM-kisojen luokassa: Eino Heimonen yhteydessä. Valituksi tuli Tampere, Olavi Lahdensuo Pertti Vehviläinen ja isä-Toi- Lapua, Seppo Nurminen Pil- vola vanhempana. Karri Toi- kanmaa ja Lassi Toivola Van- vola, joka oli kolmantena, jäi taa. odottamaan seuraavia olym- pialaisia. Los Angelesin Valinta oli raju ja esimer- menestyskisat kiksi Ruotsista tuli valituksi Edellä on 23 kappaletta lois- vain yksi tuomari alias ”Bag- tavia, suomalaisia kansain- gen” eli Lennart Svensson, välisiä ”painijuristeja”. Nyt joka sitten asusti meidän tapahtui myös ensimmäisen kanssa samassa huoneisto- kerran, että FILA valitsi tuo- solussa, ja valitettavasti tuo- marit Los Angelesiin ja mak- mariäänin 2-1 hävinneenä 1984 Los Angeles – pohjoismaiden painituomarit juhla-asuissa. soi kisamatkan sekä oleske- joutui tekemään huoneistos- lun. samme siivoustyöt. Ruotsin EM-näyttökiso- Ne olivat olympialaiset, jen jälkeen suomalaiset tuo- joissa viimeisen kultamita- marit olivat Olavi Lahden- liottelun mattotuomarina suo, Seppo Nurminen ja Las- luovutin vanhan pillin venä- si Toivola. Los Angelesin läisen voittaja kaulaan, jätin olympiakisat oli painillisesti tuomaritossut ja rannemerkit loistava Suomelle, vaikka osa matolle, suutelin painimat- itäblokkia boikotoi kisoja. toa sekä poistuin paljon näh- Parasta oli Jouko Salo- neenä ja kokeneena painituo- mäen voitto Romanian MM- marina FILA:n kunniatuoma- Rususta ja kultamitali. reitten arvostettuun jouk- Tapio Sipilän hopeamitali koon. Ikävänä muistona jäi jäi vähän harmittamaan, sillä mieleen se, että Suomi ei saa- sanoisin, että vahinkohäviö vuttanut sitä toivottua paini- 1992 Barcelona – pohjoismaiden painituomarit vas. Pertti jugoslaaville koitui kultami- mitalia näistä kisoista. Vehviläinen, Ruotsin ”Baggen” Lennart Svensson, Lassi Toivola, talin menetykseksi. Norjan Hans Erik Dahlen ja Tanskan Allan Jacobsen.

38 Uusin voimin oli täysin oikeutettua, että sen myötä mitalitavoitteet jien saa ruveta sääntöjä ar- olympiamatolle hänestä tehtiin myös vuoden Pekingin olympialaisista olisi vostelemaan, vaan on niihin Ennen vuoden 1992 Barcelo- urheilija ja hän kävi presi- saavutettavissa. Yhtenä kri- täysin syvennyttävä ja hake- nan kisoja jäi mieltäni har- dentin itsenäisyyspäivän kah- teerinä pidän yhteistyötä pai- malla sekä kokemalla kaikin mittamaan Reima Törmälän villa vaimonsa Gitan kanssa. nijoitten, valmentajien ja tuo- mahdollisin keinoin etsittävä pieni kömmähdys Budapes- mareitten kesken. ne voittoon tähtäävät kritee- tin kisoissa ja Seppo Yli-Han- Tuomariaineksemme Muistan aina, kuinka ra- rit, joilla voi pärjätä kovissa nukselan luultavasti kielitai- edelleen erinomaista kentavaa oli, kun huippuval- kansainvälisissä koitoksissa. don puute Barcelonan nuor- Nyt voin mainita, että paini- mentajamme “Topi” Sillan- ten esikisoissa, kun tuomari- tuomarimateriaali on Suo- pää kutsui tuomarin painilei- Nyt Suomen Painiliiton 100- kortti jäi nousematta Erikois- messa erinomaista, ja uskon, rille tuomitsemaan siellä ot- vuotisjuhlavuotena parhaat luokkaan, jonne sen olisi kai- että huonoa painituomaria ei teluita ja antamaan samalla sydämelliset kiitokset tuoma- ken kokemukseni mukaan FILA pysty Suomesta valitse- viimeisimmät vivahteet pai- rikollegoilleni ja koko paini- kuulunut nousta. maan. Valituksi tulleille toi- nisäännöistä painijoitten tie- väelle antoisista menneistä Samaan erikoisluokkaan votan onnea Pekingin olym- toon. vuosista. kuuluisivat mielestäni Pentti pialaisiin 2008. Kun FILA on painisään- Aho, Raimo Kivelä, Yrjö Painiliiton juhlavuonna nöt tehnyt, on vuorenvar- Mäkinen, Taito Tuomi, Mika 2006 muodostuu Suomen maa, että ei painijoitten eikä Lassi Toivola Lehto, Jaakko Talvitie, Heik- kansainvälinen seuraavasti: missään nimessä valmenta- FILA Hall of Fame ki Kujala ja Veikko Lavonen Kunniatuomarit: Eino Hei- muutamia mainitakseni, sillä monen Nokian Urheilijat, muun muassa nämä henkilöt Olavi Lahdensuo Lapuan Suomalaiset kansainväliset FILA:n tuomarit eivät jää vähääkään jälkeen Virkiä, Erkki Lesell Nurmon E-, ja I-luokassa kautta aikojen. kansainvälisissä kisatapahtu- Jymy ja Lassi Toivola Viipu- (Luokittelu alkanut vuodesta 1973 missa. rin Voimailijat. Atlantan olympialaisiin Nyt kun FILA lopetti E- FILA:n E-luokan tuomareina toimineet 1996 FILA:n valitsemat Pert- luokan tuomaristonsa, niin ( E-luokka lakkautettu 2006 alusta) ti Vehviläinen ja Karri Toivo- uskon, että FILA:n on yhä la olivat sellainen parivaljak- vaikeampi valita tuomaristo Lassi Toivola 18 vuotta ko, että molemmat tuomitsi- arvokisoihin. Lieneekin pieni Pertti Vehviläinen 16 vuotta Karri Toivola 15 vuotta vat loppuotteluissa. Paras tu- lisärahastus FILA:n kassaan Seppo Nurminen 11 vuotta liainen oli Marko Asellin ho- ollut asian pääasiallisin tar- Olavi Lahdensuo 9 vuotta peamitali, joka olisi pitänyt koitus. Mene ja tiedä? Eino Heimonen 7 vuotta olla kultainen, sillä 2-1 tuo- Pertti Vehviläisen Tampe- Jaakko Talvitie 3 vuotta mariratkaisulla se kulta me- reen Voimailijat ja Karri Toi- Erkki Lesell 1 vuosi netettiin Kuuban Ascuy Agui- volan Viipurin Voimailijat li- leralle. säksi FILA:n I-luokkaan kuu- FILA:n I-luokan tuomareina toimineet Sydneyn olympialaisissa luvat Jaakko Talvitie Ilma- 2000 jälleen parivaljakko joen Kisailijat, ja Stevo Pet- Arto Savolainen 15 vuotta Pertti Vehviläinen ja Karri rovic Kajaanin Juntta. Pentti Aho 14 vuotta Toivola tuomitsivat kuten Lisäksi FILA on arvosta- Yrjö Mäkinen 13 vuotta suomalaisten kuuluukin nut ottelujärjestäjät luok- Reima Törmälä 13 vuotta myös loppuotteluissa. kaan FILA PM: Tuomo Kal- Raimo Kivelä 13 vuotta Taito Tuomi 10 vuotta Kiitos Sinulle Marko lijärvi Kemistä, Arto Karhu Jaakko Talvitie 8 vuotta ”Myhi” Yli-Hannuksela, kun Valkealasta, Lars Rantanen Erkki Lesell 6 vuotta toit sen paljon arvostetun Tampereelta ja Eero Tynni- Mika Lehto 6 vuotta pronssisen painimitalin Suo- nen Vantaalta. Olavi Lahdensuo 5 vuotta meen. Siinä tämänpäiväinen Eino Heimonen 5 vuotta Ateenan olympiakisat Suomen painituomarieliitti, Pertti Puttonen 5 vuotta 2004 olivat jo sitten Pertin josta toivon Suomen Painilii- Seppo Yli-Hannuksela 5 vuotta neljännet ja Karrin kolman- ton saavan kuulla kansainvä- Pertti Vehviläinen 4 vuotta net olympialaiset. Hyvä tahti lisesti ylistäviä lausuntoja. Karri Toivola 4 vuotta jatkui kuten ennenkin ja mo- Nyt Suomen Painiliiton Kalevi Mäkinen 3 vuotta lemmat pääsivät tuomitse- 100-vuotis juhlavuotena ja Tapio Ketola 3 vuotta Stevo Petrovic 2 vuotta maan loppuotteluissa. kahtena seuraavana vuotena Reino Hirvonen 1 vuosi Kun lisäksi meidän paini- on koko painiväen keskityt- Seppo Järvisalo 1 vuosi komeettamme Marko Yli- tävä painijoitten valmennuk- Hannuksela toi vielä loista- seen ja kehittämiseen, jotta Lisäksi on ja on ollut FILA:n II ja III- tason tuomareita van painiesityksen jälkeen puheenjohtajan sanaa laina- runsaasti. hopeamitalin Suomeen, niin takseni talvisodan henki ja

39 Maahanmuuttajat väriläiskinä painimolskilla

toisilleen kovaa kuria yllä ruokailun suhteen, siinä ulko- murrosikäisinä tuossa 13-14 maalaiset tahtovat olla kou- vuoden iässä. Hyvä asenne luruuan suhteen nirppanok- treenaamiseen onkin jäänyt kia. Peseytymiset ja alasto- noilta vuosilta parhaiten mie- muus olivat myös alkuun on- leen, Rantala toteaa. gelmia, mutta aika nopeasti Painipiirejä moititaan vä- ne asiat saatiin selviksi, Harri liin vanhoillisiksi, mutta uu- kertoo. det vääntäjät otettiin hyvin Maahanmuuttajat ovat painipiireissä vastaan. Taita- omaksuneet myös suomalai- via painijoita opittiin arvos- sen talkoohengen. Seuran tamaan nopeasti ja ystävyys- eteen on porukalla oltu jär- suhteita syntyi. jestysmiehinä ja myyty arpo- – Oltiinhan me aika outo ja sekä kalentereita. näky kisoihin mentäessä. – Pojat ovat hoitaneet Jonkun verran alussa oli sel- oman osansa hienosti. Tili- laista pientä karttamista, tykset myynneistä ovat hoi- mutta hyvin pian pojilla oli tuneet hyvin ja tarkasti, Val- Vaasan Toverien pojat avajaisissa paljon suomalaisia kavereita lin vakuuttaa. ympäri Suomea. Poikien Vaasalaisten kokemukset kanssa reissatessa myös itse työstä maahanmuuttajien pa- Paini on laji, jonka perinteet Kova asenne oppi suhtautumaan asioihin rissa ovat olleet positiivisia. ulottuvat vuosituhansien Vaasan Toverit ovat tulleet uudella tavalla, Kalle myön- Pohjanmaan suunnalta kan- tää. nustetaan myös muita seuro- taakse. Eri kulttuureissa tunnetuksi värikkäästä jou- ja aktiivisesti uusien kulttuu- vahvat miehet ovat otelleet kostaan, jonka runkona jo Kärsivällisyyttä rien pariin, mutta kärsivälli- toisiaan vastaan tuhansien toistakymmentä vuotta on ollut Lähi-idän kurdialueelta tarvitaan nen pitää olla. vuosien ajan. Monelle Tänä päivänä Harri Vallin on – Kärsivällisyyttä tarvi- maahanmuuttajaperheen Suomeen muuttaneet kurdi- veljessarjat. Sukunimet Amir- vaasalaisista se, joka poikien taan. Kaikki jutut eivät mene lapselle paini on tarjonnut kanssa eniten reissaa kisois- ensi kerralla kohdilleen. Li- mahdollisuuden päästä khani, Palani, Amiri ja Ah- madi ovat vuosien mittaan sa. Seuran toiminnassa on senssien, painikausimaksu- kiinni suomalaiseen tulleet tutuksi painiväelle. mukana noin 15 ulkomaista jen, sääntöjen ja aikataulujen urheilumaailmaan. Yksinkertaisimmat nimistä syntyperää olevaa painijan suhteen saa varautua teke- osaa jopa osa tuomareista alkua, joten vilinää ja vilsket- mään töitä enemmän kuin Maahanmuuttajat löysivät kirjoittaakin… tä riittää. suomalaisten aloittelijoiden tiensä painisalille suurem- Ensimmäinen kosketus – Viidakkorumpu on pa- kanssa, Harri Vallin opastaa. massa mittakaavassa 1990- Vaasan seudulle muuttanei- ras keino saada pojat salille. luvun aikana. Toki satunnai- siin kurdiperheisiin tapahtui Heillä on isot perheet ja tieto Pikasanasto sia kävijöitä oli ollut aiem- vuonna 1992. kulkee suusta suuhun. Suo- kurdin kieleen minkin, mutta Neuvostolii- – Meihin otettiin ulko- malaisilla ja ulkolaisilla po- a a - kyllä ton hajoaminen ja kurdipa- maalaisvirastosta yhteyttä ja jilla ei niin hirveästi ole eroja. na na - ei kolaisten saapuminen Suo- harjoituksiin tulivat ensim- Ehkä ulkomaalaiset pojat si- pasch - okei meen näkyivät painisaleilla. mäisenä painia katsomaan toutuvat enemmän lajiin ja Vaasan Toverien kurdi- Aresh ja Magvan. Seuraavis- käyvät ahkerasti salilla, Har- Junttamiehen muistoja veljessarjat, Outokummun sa harjoituksissa pojat olivat ri Vallin pohtii kulttuurien ”Kurdipojat ovat yleensä lii- Enojärvet ja tuoreimpana tu- sitten jo treenaamassa ja siitä eroja. kunnallisesti todella lahjak- lokkaana Kajaanin Juntan se lähti liikkeelle, Kalle Ran- Erojakin toki löytyy. Jos kaita. Muistan ensimmäiset muukalaislegioona ovat pitä- tala muistelee. suomalaisella lähtöaika ki- painitreenit Vaasan Tovereis- neet maahanmuuttajien lip- Kurdien luonne on väliin soihin on selvä, niin kurdeilla sa. Pukukopista tuli 25-kiloi- pua korkealla Helsingin ja räiskähtelevä ja tarkka kel- käsitys voi olla hyvinkin ve- nen pikkupoika käsillä kä- Turun ohella. Naisten puolel- lonaikojen noudattaminen nyvä. Toisinaan jopa liiankin vellen, aina painimaton kes- lakin on vieraampaa verta voi olla vaikeaa, mutta har- venyvä. kiympyrään asti. Siinä hän molskilla nähty, sillä taka- joituksissa työnteko on aina – Aikataulut ovat kyllä ponnisti jaloilleen ja heitti sa- vuosien tyttöjen EM-mitalisti maittanut. sellainen asia, jossa eroja on. man tien voltin taaksepäin. Hajar Ashtiani on todellinen – Minun mielestä pojat On ikävä ajella menemään Ehkä siinä oli myös pientä maailmankansalainen. olivat silloin tosi vastuuntun- kisapaikalle ylinopeutta vain näytöstä uudelle valmenta- toisia ja kurinalaisia suoma- sen takia, että jotkut olivat jalle, mutta pojasta kasvoi- laisiin verrattuna. He pitivät myöhässä lähtiessä. Ehkä jon- kin sitten heti mitalimies pik- kin verran on eroja myös kusarjojen SM-kisoihin”

40 Harri Vallin antaa ohjeet Karvan Ahmadille Eetu Tuovinen vs Karvan Ahmadi

”Pari vuotta sitten olim- että olin hereillä, he kutsui- kuksissa ja totesi hytin näh- ollenkaan. Vähän aikaa sitä me Veikko Rantanen -tur- vat minut mukaan rinkiin is- tyään; Kyllä on ahdas hotel- menoa katselin, mutta kun nauksessa Heinolassa. Ki- tumaan. Olivat kuulemma li!” takapenkillä alkoi jo olla soissa oli myös muutama kur- löytäneet pikkuserkkunsa. ”Ajeltiin tässä pari kolme muutama poika lähes alasti dipoika Ruotsista asti. Olim- Siinä vaiheessa olin kuiten- vuotta sitten pikkubussilla ja muutama t-paita revittynä, me yhteismajoituksessa ja kin jo itse niin väsynyt, että jostain kaukaa kisoista ko- niin ajoin tien sivuun ja vi- sain meidän kurdipojat rau- vaihdoin vain huokaisten tiin Vaasaan. Matka kun oli helsin pelin poikki. Olisi var- hoitettua nukkumaan jo en- nukkumapaikkaa” pitkä niin pojat keksivät au- maan ollut vähintäänkin no- nen puoltayötä. Heräsin kui- ”Kerran oltiin kisamat- tossa mukavan seuraleikin. loa jos olisi jouduttu poliisien tenkin kolmen aikaan yöllä kalla Ruotsissa ja ajettiin lin- Säännöt olivat yksinkertai- pysäyttämäksi kesken lei- kovaääniseen puheen pälpä- ja-auto iltahämärissä laivaan. set: Se joka riisutaan autossa kin.” tykseen. Pojat istuivat ringis- Laivassa mentiin tietty en- alasti, tipahtaa pelistä pois ja sä ruotsalaisten kurdien simmäisenä hyteille. Siellä saa sitten pukea vaatteensa kanssa ja söivät paistettua eräs nuorempi kurdipoika oli päälle. Voittaja oli tietysti se Pekka Moliis kanaa. Kun he huomasivat, hieman vielä matkasta nu- jolta ei saatu vaatteita pois

41 neet äänioikeuden ja maas- leen ja valmentajilleen, jotka ”Vai akat täällä painii…” samme on laaja-alainen tasa- ovat vahvasti uskoneet nais- arvo. Suomi on perinteinen painin tulevaisuuteen ja teh- painimaa ja kuitenkin olem- neet kovaa työtä sen eteen. me pohjoismaalaisia yli 20 Viimeisen viiden vuoden ai- vuotta jäljessä? Samaa asiaa kana naispainimme on men- olen itsekin pohtinut. Verrat- nyt kovasti eteenpäin ja joi- tuna naapureihimme ei tasa- takin menestyshedelmiä ol- arvossa ole suuriakaan eroja, laan voitu jo poimia. Liitos- mutta ehkä sentään suvaitse- sakin on nyttemmin tiedos- vaisuudessa. tettu tasa-arvon ja näin myös Monilla ei ole oikeastaan naispainin merkitys. Se ei mitään naispainia vastaan, missään tapauksessa ole jon- mutta syvällä sydämessään kinlainen uhka painimme eri he eivät voi kuitenkaan ihan osa-alueille vaan tervetullut hyväksyä sitä. Joidenkin mie- lisä siihen. Painikaunottaremme Hajar Ashtiani ja Heidi Martti lestä paini on taas ehdotta- masti vain miesten laji. Osa Puuhastelua melkein nollasta, mutta ruot- Ensi-askeleita heistä voisi kenties hyväksyä Entä naisten mukana olo pai- salaiset auttoivat meitä alus- Istuin painikatsomossa ja tytöt molskilla, mutta eivät nissa yleensäkin? Väitetään, sa monella tavalla, mistä heil- kuulin miesrivistöstä tuon missään tapauksessa naisia. että heidän aktiivinen läsnä- le kiitos. Ensin kartoitimme lausahduksen. ”Katsotaan- Naiset pilaavat painilla ke- olonsa salilla ja kilpailupai- naispainin tilannetta maas- han nyt ensin ennenkuin tuo- honsa, kun heille tulee esim. koilla saatikka sitten valmen- samme ja sen tulevia kehitys- mitaan”, huusin takaisin. kaikenlaisia pysyviä patteja tajina olisi jotenkin häiritse- mahdollisuuksia. Asetimme Pieni välikohtaus johtui siitä, kasvoihin, kukkakaalikor- vää. Se pehmentäisi liikaa myös selvät tavoitteet: viral- että Painiliitto oli vuonna vat, liian isot lihakset, rinto- painin olemusta ja vaarana linen asema liitossa, SM-kil- 1998 näytösottelua varten jen kasvuhäiriöitä, häiritse- on, että pojistakin tulee ”peh- pailuiden hyväksyminen sekä kutsunut Porissa pidettäviin vää karvankasvua, lapsen- miksiä” ja eikä heistä kehity asenteiden parantaminen. miesten krekon SM-kilpailui- saantivaikeuksia ja ties mitä. entisen ajan kovia painijoita. Kaksi ensimmäistä tavoitet- hin kaksi ruotsalaista menes- Pilaavat sekä ulkonäkönsä Syitähän voidaan keksiä ta saavutettiin pian, mutta tyvää naispainijaa, Sara että kehonsa ja siten koko vaikka minkälaisia. Naisten asenteiden parantaminen oli- Erikssonin ja Lotta Anders- elämänsä. Kaikkea sitä on mukana olo eri seuratoimin- kin työläämpää ja se jatkuu sonin. Painiliiton johtokunta joutunutkin kuulemaan! noissa on myös sanottu puu- edelleen. Samana vuonna oli vuoden 1997 lopussa vih- Tietenkin jokaisella on hasteluksi. Äidit, rohkeasti teimme myös seuroihin suun- doinkin päättänyt ruveta oikeus mielipiteensä, mutta mukaan seuratoimintaan ja natun valtakunnallisen kyse- edistämään naispainia maas- pitää tietää mistä puhuu. Il- seurat, pitäkää ovenne avoin- lyn koskien niiden suhtautu- samme ja siihen liittyen kut- mapiiri on viime vuosina on- na naisille, sillä he pystyvät mista naispainiin ja sen tule- sunut ruotsittaret ja myös neksi muuttunut paljon paljon muuhunkin kuin vain vaisuuteen. Vaikka vastaus- muutamia harvoja naispai- myönteisemmäksi ja ilahdut- kahvinkeittoon! prosentti olikin alhainen an- nijoitamme kisoihin. Monel- tavaa on, että monet kaik- Juna kulkee hitaasti mut- toi se kuitenkin jonkinlaisen le näytös oli ensikokemus kein kriittisimmistäkin hen- ta varmasti eteenpäin ja akat kuvan tilanteesta. Puolesta ja naispainista kuten minulle- kilöistä hyväksyvät nyt nais- senkun vaan painii… kin. Jälkeenpäin kuulin jopa vastaan vastauksissa vaaka painin. Suuri tunnustus pitää kallistui vastustajien puolel- innostuneita kommentteja, antaa kaikille painijattaril- Teksti ja kuvat: le. Eri sukupuolten ja ikä- mutta miesrivistöstä vain lemme, heidän vanhemmil- Kaija Tolvanen mutinaa. Naispainijoita oli luokkien suhtautumisessa jo aikaisempina vuosina käy- naispainiin ei ollut mitään nyt salilla, mutta kilpailutoi- selviä eroja. Tulen tämän minta oli ollut vähäistä joh- vuoden aikana tekemään val- tuen liiton passiivisuudesta. takunnallisen naispainin seu- Vuonna 1987 kaksi naispai- rantakyselyn ja toivoisin, et- nijaamme kylläkin lähti pai- tä siihen vastattaisiin ahke- nimaan kreikkalaista ensim- rasti. mäisiin naisten MM-kisoihin Norjassa. Siellä heitä odotti- Ennakkoluuloja kin yllätys, kun selvisi, että Kansainvälisissä kisoissa pai- kisoissa painittiin vain va- nijattaremme otettiin ilolla paata. vastaan, mutta samalla ihme- Vuoden 1998 alussa mm. teltiin, miksi he olivat niin Näytösottelu: Tytöt poistuvat matolta näytöksen jälkeen ruotsa- allekirjoittanut kutsuttiin pitkään loistaneet poissaolol- laiset Sara Eriksson ja Lotta Andersson vasemmalla etummaisina. mukaan naispainin edistä- laan. Olivathan suomalaiset Muut vasemmalta oikealle ovat Heli Helander, Tiina Lönnroth, mistyöryhmään. Työ alkoi naiset jo vuonna 1906 saa- Sanna Kangas ja Enni Laesvaara

42 Koulupainilla on tilausta

Koulupainia kohtaan oli uusia turnauksen järjestäjiä. painipiireissä osin myös en- Koulupaini ei ole kadon- nakkoluuloja, sillä aika ei eh- nut paikkakunnalta, vaikka kä tuolloin ollut kypsä har- turnaus on toistaiseksi tauol- rastusmuodolle, joka ei täh- la. Senkin järjestämiseen on tää varsinaisesti kilpaurhei- paineita olemassa. luun. Eihän siinä edes opetet- – Opettajat ovat jatku- tu niskalenkkiä, ristivyöstä vasti harrastaneet lajia kou- puhumattakaan. Ylivieskas- lutunneilla. Koulupainitur- sa asiasta kuitenkin innostut- nauksissa oli ala-asteen oppi- tiin. laita mukana parhaimmil- – Luin Seppo Nurmisen laan yli 200, Rintakumpu to- artikkelin Molskista, ja pidin teaa. sitä hyvänä ideana. Laadin sovelletut säännöt, joissa ko- Päiväkodeista rostuivat myös kasvatukselli- armeijaan Marko Asell ja Marko Yli-Hannuksela vierailivat syksyllä 2005 set tekijät. Esittelimme asiaa eri paikkakunnilla koulupainikiertueen merkeissä. Suomalaisen Koulupainin ehdoton valtti pesäpallon mekassa, Sotkamossa, pääsivät opettajat tutustumaan opettajille seuran järjestä- on sen yksinkertaisuus. Sään- lajin tarjoamiin mahdollisuuksiin. mässä tilaisuudessa sekä nöt ovat pelkistetyt ja lapset teimme kouluvierailuja. voivat toimia toisilleen tuo- Painilla on annettavana toi painiseuroihin myös usei- Vuonna 1984 pidimme en- mareina. Koska lajista puut- koululiikuntaan työkalu, ta yhteydenottoja oppilaille simmäisen koulujen välisen tuvat heitot, niin sitä voi har- jonka avulla ne lapset, jotka suunnattavasta koulupai- turnauksen, Juhani ”Huna” rastaa liikuntasalin lattialla tavallisissa pallopeleissä niohjauksesta. Rintakumpu muistelee. tai vaikkapa koulun piha- jäävät jalkoihin pääsevät Tärkeä osa koulupaini- Ylivieskassa edelleen ke- maalla. Toki painimatolla kokemaan liikunnan rie- projektia oli Painia koululii- hiteltyä koulupainimallia esi- harrastettuna laji tuntuu vie- mua. Koulupainissa pärjää- kuntaan -dvd:n työstäminen. teltiin painiväelle vuonna lä hauskemmalta. vät myös ne takarivin tana- Opettajille ja muille koulu- 1985 pidetyillä Paininpäivil- Parin vuosikymmenen ai- kammat kaverit, joita yhä painista kiinnostuneille tieto- lä. Jo tätä ennen oli Painilii- kana koulupainia on opetet- suurempi osa suomalaista paketti tarjoaa selkeää tietoa ton johtokunnassakin kiin- tu opettajille, lastentarhojen nuorista tänä päivänä on. lajin alkuverryttelystä, voi- nostuttu asiasta, jossa Vesa väelle, nuoriso-ohjaajille ja misteluliikkeistä, parijum- Haarala oli ottanut homman onpa lajille löytynyt markki- Koulupainia markkinoitiin pasta, kamppailuleikeistä ja kehittelyn vastuulleen. Erää- narako jopa puolustusvoi- viime syksynä Marko Yli- koulupainin säännöistä. Asi- nä kesäisenä päivänä Lipe- mista. Sotilaspaini on tänä Hannukselan ja Marko Asel- asta kiinnostuneet voivat ti- riin suuntautuneen kesälo- päivänä puolustusvoimien lin koulupainikiertueella. Eri lata koulupainin tuhdin ja mareissun aikana Huna kar- kamppailu-urheilupäivien ko- puolilla Suomea järjestetyt tuoreen tietopaketin Painilii- kasi sitten perheeltään omille hokohtia. koulutilaisuudet osoittivat tosta. teilleen. Ei suinkaan pahan- – Koulupaini on hyvä ta- lajilla olevan kysyntää, vaik- tekoon, vaan Vesa Haaralan pa luoda kontakteja koului- ka paikkakunnalla ei paini- Seppo Nurmisen löytö kanssa koulupainisääntöjen hin. Opettajat ovat lajista perinteitä olisikaan. Markot Pustalta laadintaan. kiinnostuneita, ja erään opet- kävivät kiertueensa aikana Suomeen koulupaini rantau- tajien koulutustapahtuman opettamassa koulupainin sa- tui 1980-luvun alkupuolella. Yli 200 pojan turnaus loppuarviossa aivan äsket- loja muun muassa sotkamo- Seppo Nurminen oli tuoma- Aktiivisinta toiminta koulu- täin laji arvioitiin mielenkiin- laisille opettajille. rireissuillaan Unkarin suun- painin parissa oli ilmeisesti toisimmaksi. Muut lajit oli- – Tarkoituksena ei ole nalla päässyt tutustumaan si- juuri Ylivieskassa, jossa kou- vat jalkapallo ja telinevoi- syrjäyttää mitään toista lajia käläiseen koulupainiin ja lujen välisiä turnauksia jär- mistelu. Koulupainiin ja nas- koululiikunnasta, vaan kou- mies oli pohdiskellut, jotta jestettiin vuodesta 1984 läh- sikkapainiin kannattaa satsa- lupaini halutaan osaksi laji- jos homma toimii Pustalla, tien lähes 20 vuoden ajan. ta, eikä vain sen takia, että kirjoa. Se sopii erinomaisesti niin miksei myös Pohjan- Kaupungin liikuntasihteerinä kavereita saadaan salille. vaikkapa muiden lajien alku- maalla. Pohdinta eteni niin toiminut Asko Anttila oli Olen pitänyt kursseja esimer- verryttelyksi, Marko Asell pitkälle, että painiväki sai lu- suuri painin ystävä ja näki kiksi sellaisilla paikkakunnil- ehdotti Sotkamossa. kea Molski-lehdestä unkari- turnauksen suurena mahdol- la, joilla ei ole varsinaista Painiliiton organisoima ja laisesta koulupainimallista. lisuutena. Toiminta kuiten- painia lainkaan, Rintakum- opetusministeriön tukema Koulupaini on suosittua kin päättyi, kun Anttila jäi pu muistuttaa. koulupaini-kiertue sai run- myös muutamissa muissa Itä- eläkkeelle, eikä Vieskan Voi- saasti julkisuutta. Samalla se Euroopan maissa. man riveistäkään löytynyt Pekka Moliis

43 Pääkaupunkiseudun painin vaiheita

Etelä-Pohjanmaa on mainit- näinä vuosina lähes kaikki Kyösti Lehtonen paini uran- Helsinki painin tu Suomen painin kehtona. SM-mitalit. Helsingin Atleet- sa loppuvaiheessa HPM:ssä. arvokisojen isäntänä Kyllä se kehto on siellä tiklubi jatkaa nykyään toi- Sodan jälkeisiä arvokisami- Helsingissä on järjestetty menestyksellisesti keinah- mintaansa pääasiassa nyrk- talisteja ovat lähinnä vapaa- 1911 ja 1921 MM-kisoista dellutkin, mutta Suomen keilyseurana. Pekka Hjelt on painijat: Eino Virtanen HPM) alkaen kaikkia painin arvo- painin syntymäpaikka on viimeisin seuraa edustanut ja Paavo Pihlajamäki (HPV) kisoja huipentuen 1952 Hel- Helsinki. nimekäs painija. sekä 1951 MM-hopeamiehet singin olympiakisoihin. Vii- Vuosisadan vaihteen toi- Niilo Turkkila Tarmosta, Il- meisen kolmen vuosikymme- Paini tuli Suomeen 1800-lu- nen painin mahtiseura oli Sil- mari Ruikka (Jyry) ja Pauli nen aikana Suomessa järjes- vun lopussa sirkuspainin tasaaressa toiminut Helsin- Riihimäki (HPM). Myöhäi- tetyt seniorien arvokisat ovat kautta esiintymispaikkana gin Jyry. Seura aloitti toimin- semmän ajan mitalisteja ovat karttaneet pääkaupunkiseu- Helsingin Sirkuspuisto, joka tansa 1800-luvun lopussa Jussi Vesterinen (VV), Caj tua. nykyisin tunnetaan Paasivuo- Helsingin Työväenyhdistyk- Malmberg (VV), Ilpo Seppä- ren Puistikon nimellä Silta- sen alaisena. lä (Tarmo), Tuomo Karila Helsingin painin saaressa. Jyry liittyi 1919 perustet- (Vantaan Sampo) ja Helsin- nousun ja laskun Sirkuspainijoista tunne- tuun Työväen Urheiluliittoon gissä syntynyt ja paininsa vuosikymmenet tuimmat olivat puolalainen ja vei ensimmäisissä TUL:n aloittanut YTK:n Ari Härkä- Sodan jälkeisissä olympialai- Pytlasinski ja virolainen Lu- mestaruuskilpailuissa sama- nen. sissa 1948-56 kaikki 11 mi- rich. Ladislaus Pytlasinski oli na vuonna lähes kaikki pai- Muiden pääkaupunkiseu- talia menivät ”maakunnan silloisen Jugend-ihanteen mu- nimitalit. Menestys jatkui dulla asuvien painijoiden ar- miehille” – niin myöhemmin- kainen ”sivistynyt ja hieno 1920-luvulla. Alkuvuosien vokisamitalit menevät kas- kin, helsinkiläisten saavut- herrasmies”, joka antoi pai- menestyspainijoista mainit- vattajaseurojen ja kotipaik- taessa pistesijoja. nin taidon oppeja voimiste- takoon mm. Väinö Kokki- kakuntien piikkiin. Helsinki- Helsinkiläinen paini pur- lunopettajille maakuntiin nen, Matti Saarikoski, Väinö läisten seurojen voimavarana jehti näinä aikoina aallon vietäväksi Helsingin Yliopis- Kajander ja Toivo Gerdt. ovat olleet 1900-luvulla työn pohjassa ja harjalla. Vanho- ton voimistelusalissa 1896. Vuosikymmenen lopussa Jy- ja opiskelun kautta paikka- jen mestareiden väistyessä ryn keskeytynyttä toimintaa kunnalle muuttaneet maa- syrjään helsinkiläisiä nuoria jatkoi Helsingin Tarmo. Jy- kunnan painijat. Vanhoja painin painijoita nousi 1960-70 lu- ryn painitoiminta elpyi uu- Viipurista Helsinkiin mahtiseuroja vuilla Suomen mestareiksi ja delleen 1950-luvulla, jolloin muuttanut Viipurin Voimai- Suomen ensimmäinen voi- arvokisakävijöiksi: mm. Rai- seuraan liittyivät mm. mesta- lijat toi nimekkäitä painijoita mailuseura Helsingin Atleet- mo Hirvonen, Jussi Vesteri- ripainijat Ilmari Ruikka ja mm. monessa polvessa me- tiklubi perustettiin 1891. nen, Pekka Hjelt, Arto Savo- Kauko Tolvanen sekä 1960- nestyneen Toivolan suvun Seuran perusti Saksassa lainen, Caj Malmberg, Ante- luvulla Erkki Alajärvi. Hel- johdolla, joista Lassi Toivola opiskellut kirjansitoja Emil ro Vanhanen, Teuvo Ojala, singin Jyryn menestykselli- ja poika Karri ovat niittäneet Karlsson ja ensimmäisinä jä- Arje Nadbornik ja Raimo nen painitoiminta loppui mainetta myös olympiatason seninä oli mm. painonnoston Karlsson. Tilanne oli hyvä 1980-luvun alussa. painituomareina. Venäjän mestari, makeisteh- useissa seuroissa ja tasokkai- Muista Helsingin paini- Painivalmennukseen maa- tailija Karl Fazer. Alkuvuosi- ta aktiivipainijoita riitti. seuroista mainittakoon Hel- kunnan miehet ovat tuoneet en lajeina olivat mm. paini, Erään hakuteoksen tietojen singin Kisa-Veikot, Helsingin merkittävän panoksen.Oman painonnosto, voimistelu, mukaan 1960-luvulla ja Painimiehet, Helsingin Tar- painiuransa ohella Kyösti vyö- ja kapulapaini sekä 1970-luvun alussa helsinki- mo, Helsingin Poliisivoimai- Lehtonen, Arto Savolainen, nyrkkeily. läisissä seuroissa paini peräti lijat, Helsingin Makkabi, Hannu Rantala, Kaimo Ko- Seuran nimekkäin painija 34 sen ajan miesten SM-mi- Helsingin Visa, Helsingin ponen, Eino Ikola, Ilpo Sep- oli Suomen ensimmäinen talistia. Kotkat, Koiton Riento sekä pälä, Ilmari Ruikka, Sauli maailmanmestari (1905) ja ”Aluksi oli niin monta 6.4.1916 Viipurissa perustet- Heinonen, Niilo Lehto, Jor- kaksi olympiakultaa vuosina hyvää painiseuraa, että piti tu Viipurin Voimailijat. Van- ma Turunen, Jouni Ilomäki, 1906 ja 1908 voittanut Wer- karsia joukkueiden SM-sar- hojen painitilastojen perus- Harri Uusimäki ym. ovat ner Weckman. Olympiavoit- jaan,” kertoi 2006 Vantaan teella Helsingissä on toimi- näitä painivalmennuksen am- tajat Edward Westerlund ja Länsimäessä asuva herras- nut yli 20 painiseuraa, joista mattilaisia. Näin puolalaisen Väinö Kokkinen painivat tuomari Kaimo Koponen, jo- suurin osa 1920- ja 1930-lu- Ladislaus Pytlasinskin 1896 myös seuran riveissä. ka oli toiminut mm. SVUL:n vuilla. antamat painiopit maakun- Helsingin Atleettiklubi Helsingin piirin painivalmen- Edellä mainittujen seuro- tiin ovat palautuneet monin järjesti ensimmäiset painin tajana ja painijaoston sihtee- jen väreissä ovat painineet verroin jalostetummassa SM-kilpailut 23.10.1898 ja rinä. ”Painijoiden motivaa- mm. olympiavoittajat: Kalle muodossa takaisin pääkau- vastasi sen jälkeen SM-kil- tiota lisäsi Helsingin kaupun- Anttila (HPM) ja Kustaa Pih- punkiin. pailujen järjestämisestä vuo- kijoukkueen suorittamat ot- lajamäki (HKV ja HPV). teen 1907 saakka. Seura vei telut Varsovan, Leningradin,

44 Tallinnan ja Tukholman kurilan Kajastuksella paini kymmentä poikapainijaa, ansiosta tuloksia nopeasti”, joukkueita vastaan. Jouk- oli ollut ohjelmassa muuta- joukossa useita lahjakkuuk- Koponen tiivisti ”Idän opeil- kueeseen ja matkalle pääsyis- man vuoden ajan 1960-lu- sia. He olivat erityisesti ahke- la” luotua valmennusmeto- tä kilpailtiin. Sitten tilanne vun lopussa. rasti harjoituksissa käyviä ja diansa. muuttui huonompaan suun- Vuonna 1979 perustettu lajiin innostuneesti suhtautu- Myös miesten tasolla tuli taan. Erityisesti tuli vaikeuk- Vantaan Sampo oli puoles- via poikia.”: Kaimo Kopo- parin vuoden kuluttua me- sia monissa TUL:n seuroissa taan päätynyt Vantaan Myyr- nen muisteli. Maineen muka- nestystä. Ylä-Tikkurilan Ki- 1970-luvun lopussa. Ei tah- mäkeen, jossa uuden seuran na seuraan liittyi uusia hyviä pinän joukkue voitti SM- dottu saada kasaan kunnolla painitoimintaa lähti vetä- urheilijoita. Alkuaikoina kir- joukkuekultaa vuosina 1985 edes piirijoukkuetta”, Kaimo mään tuloksellisesti HPM:stä jattiin 80 harjoituksiin osal- ja 1986. Myös ihmeitä teh- Koponen muisteli. ”Paini siirtynyt Arto Savolainen. listunutta poikaa vuodessa. nyt painivalmentaja sai tun- koettiin junttilajiksi. Uudet Näin pääkaupunkiseudun Ylä-Tikkurilan Kipinän nustusta. Suomen Painiliitto budolajit judo ja karate sekä painitoimintaan oltiin hake- painitoimintaan merkittäväs- nimesi 1986 Kaimo Koposen jääkiekko valtasivat lapsiper- massa aivan uutta ulottuvai- ti vaikuttaneet ja Vantaalla vuoden valmentajaksi. heitä painilta. Paini oli jää- suutta. silloin asuneet Härkäsen vel- YTK:n kansainvälisen mässä uusien lajien jalkoihin. jekset Auvo ja Teijo toivat menestyksen pohjustivat poi- Menetettiin yksi painijapol- Ylä-Tikkurilan Kipinä poikansa ja veljen poikansa kien ja nuorten arvokisami- vi. Oli pakko keksiä jotain otti haasteen vastaan Helsingin Jyrystä: Ari, Jari, taleilla: Ari Härkänen, Terho tilanteen pelastamiseksi.” Kaimo ”Kami” Koposen joh- Hannu, Jere, Jouni ja Marko Kettunen ja Esa Murtoaro. dolla ja hänen tekemiensä Härkänen. Kipinän päivit- Olympiamatolla ovat paini- Kaimo Koponen haki selvitysten perusteella tun- täiseksi muuttunut harjoitte- neet: Esa Murtoaro (Soul) ja ratkaisua Vantaalta nusteltiin mahdollisuuksia lu, systemaattinen valmen- Juha Lappalainen (Sydney). aloittaa painitoiminta vasta nus- ja kilpailutoiminta tuot- Sakari Kaakkolahden, valmistuneessa Tikkurilan tivat nopeasti tulosta. Terho Kettusen ja Juha Lap- Urheilutalossa. Kipinä oli jo 1983 poi- palaisen EM-pistesijoituksien Etsittiin urheiluseuraa, kien SM-kilpailuissa paras huipentumaksi Ari Härkä- joka olisi valmis silloin noin seura ja otti yhteensä viisi nen paini EM-pronssia Haa- 10.000 mk:n vuosibudjetin mestaruutta sekä saman ver- parannalla keväällä 2004, riskin ottajaksi. Kutsun sai ran muita mitaleita, joita tuli kirkastaen näin aikaisemman mm. kymmenkunta silloista kummassakin painimuodos- nelossijansa pykälää parem- TUL:n seuraa. Tikkurilassa sa. Etelä-Pohjanmaan sano- maksi. toimivan 1962 perustetun malehdissä kummasteltiin yleisseuran Ylä-Tikkurilan Tikkurilan menestystä ja ky- Kipinän (YTK) johto näki syttiin alueen heikon paini- Kuvassa Kaimo Koponen, menestyksen johdosta: ”Mi- mies Ylä-Tikkurilan Kipinän haasteen ottamisen arvoisek- painimenestyksen takana. si. Näin pienestä kyläseuras- hin Pohjanmaan paini on me- ta sai alkunsa Suomen pai- nossa?” Tästä noussut ”kan- ”Piti tehdä asioita toisin, et- nielämään laajemminkin vai- sanliike” koitui Koposen siä jotain uutta ja uudessa kuttaneen uuden painitallin mielestä Etelä-Pohjanmaan paikassa. Piti hakea uusi pai- toiminta. painin piristysruiskeeksi. nijapolvi”, Kaimo Koponen Valmennusvastuu annet- Kipinän sen ajan poika- muisteli. Hänen aloitteestaan tiin lokakuussa 1980 Kaimo painijoista mainittakoon ryhdyttiin 1980 selvittele- Koposelle. SM-pronssia pai- Härkästen lisäksi: Aki, Jukka mään painitoiminnan aloit- nineella Iisalmen Työväen ja Terho Kettunen, Harri ja tamisesta Helsingin ulkopuo- Urheilijoiden kasvatilla ”Ka- Jari Back, Esa Murtoaro, Ju- lella. Perustettavan seuran mi” Koposella oli jo taka- ha Lappalainen ja Pasi Puus- tarkoituksena ei ollut vai- naan vuosina 1970-76 mm. tinen. Nimiluettelo on todel- la vaikuttava. Mikä oli tä- keuttaa helsinkiläistä paini- valmentajaura Helsingin Tar- Ari Härkänen, Ylä-Tikkurilan toimintaa. Haluttiin aloittaa mossa, TUK:ssa ja Puolus- män menestyksen salaisuus? Kipinän toistaiseksi menesty- puhtaalta pöydältä. Tämä tusvoimien urheilujoukoissa. ”Nuorille pojille sopeu- nein painija. antoi onnekkaan sysäyksen Hän oli suorittanut opinto- tettu ja painikunnon tarvitse- painitoiminnan käynnistämi- matkoja ulkomaille ja pereh- ma kestovoimaharjoittelu, Tämän päivän painijois- seksi Vantaan Tikkurilassa. tynyt mm. silloisen Neuvos- toistoin punteilla, leuanve- ta: Ari Härkänen, Jani Her- Vantaalla oli toki painittu en- toliiton, DDR:n ja Bulgarian dolla ja köysiharjoittelulla mansson ja Juha Lappalai- nenkin. Nimekkäin ja aktii- painivalmennukseen. aikaansai tekniikkaharjoitte- nen muodostavat Kipinän visin seura oli Hämeenkylän ”Heti alussa saatiin mu- lun ja poikien omasta halusta Pekingin olympiakisoihin Pirkat Länsi-Vantaalla. Tik- kaan Tikkurilasta yli neljä- lähteneen kurinalaisuuden tähtäävän kolmikon.

45 Vantaan Painicup Pääkaupunkiseudun mista täydentää Espoon Ur- Aikuisikäisiä edustuspai- Kipinän osaamisen painin tulevaisuuden heilijat nijoita on alueella liian vä- tavaramerkki näkymät Kreikkalais-roomalaisen hän. Kipinän kolmikko: Här- Suomen Painiliiton yhtenä Pääkaupunkiseudun yli 100 painin yhteisharjoituksista känen, Hermansson, Lappa- 100 v. juhlatapahtumana on vuotiaan painitoiminnan tä- on saatu jo myönteisiä koke- lainen ovat lähes ainoita Mi- 25.-26.11.2006 painittava män päivän tulevaisuuden muksia. Myllypuron, Mau- kael Lindgrenin leirityksen 27. Vantaan Painicup. Ylä- näkymät ovat kaksijakoiset nulan ja Tikkurilan saleilla vakituisia kävijöitä pääkau- Tikkurilan Kipinä on vastan- monessa suhteessa. Akselilla lajin painijat kohtaavat osaa- punkiseudulta. Lupaavat nut kilpailujen järjestämises- Helsinki-Vantaa 1990-luvul- vien valmentajien vetäminä. nuoret pitää pelastaa jouk- tä urheiluseurana yksin ta alkaen edustuspainijoita Valmentajina on 1980- koa täydentämään! Katseet 1990-luvun alusta lähtien. ovat olleet MM-hopeaa 2000 lukujen huippupainijoi- kohdistuvat Olympiakomi- TUL:n palkkalistoilla ollut painineen Tuomo Karilan ja ta: Ilpo Seppälä, Tuomo Ka- teaan. Onko ratkaisuna seu- Kaimo Koponen oli myös Tikkurilan painijoiden ohella rila, Jukka Loikas, Tomi Ra- dun päävalmentaja, valmen- painicupin alkuvuosien käyn- HPM:n kasvatit Jukka Loi- jamäki, Kristian Kosonen, nuskeskus vai uusi suur- nistävä voima. Kilpailut on kas, Kim-Jussi Nurmela ja Ari Härkänen, Juha Lappa- seura? Uskomme, että asian- kirjattu seuran strategiapa- Jouni Rosenlöf. lainen, Aki ja Terho Kettunen tunteva valmentajatiimi ja periin tulikirjaimin painikil- Helsingin Painimiehet on vain muutamia mainittuina. seurat keksivät uuden vai- pailujen järjestämisen huip- valinnut rohkeasti erikoistu- Seudulla on tulossa parikym- heen pääkaupunkiseudun puosaamista kuvaavana me- misen tien vapaapainiin. mentä 15-18-v painijalupa- painitoimintaan kuten Kai- nestystekijänä. Sen toteutta- Hannu Rantala on luotsan- usta. Helsingin Tarmo, Hel- mo Koponen 25 vuotta sit- jina ovat kymmenet osaavat nut seuransa Suomen par- singin Paini-Miehet, Viipurin ten. ihmiset. Seuran nykyaikai- haaksi. Voimailijat, Helsingin Haka, suutta ja ennakkoluulotto- Toivomme, että vapaa- Espoon Urheilijat, Ylä-Tik- muutta osoittaa, että tämä painia vaivaavasta kansain- kurilan Kipinä, Korson Veto, Matti Ranta raavaiden miesten lajin kil- välisen menestyksen alem- Vantaan Sampo, Kirkkonum- Vantaa pailujen johtajana toimii nai- muuskompleksista päästäi- men Urheilijat ja Porvoon nen, viimeiset 15 vuotta opis- siin HPM:n arvokisamitalin Veikot ovat näiden lupauk- sa ollut Tuija Hermansson. myötä. Vapaapainin osaa- sien kasvattajaseuroja.

Kaiken takana on nainen, myös puheenjohtajan nuijan….

Ylä-Tikkurilan Kipinässä johtaja ei ole mikään diktaat- vaihtoi vuosikokouksen tori, vaan asiat hoidetaan yh- myötä puheenjohtajan nuija dessä. Minulla on ympärillä- omistajaa. Jokusen vuoden ni tehokas ja osaava tiimi, puheenjohtajana toiminut jonka kanssa on helppo työs- Markku Kauhanen luopui kennellä. Oli myös mielen- muiden kiireiden vuoksi kiintoista ottaa tämä tehtävä tehtävästä, ja jatkajaksi vastaan juuri nyt, sillä tulee- valittiin yksimielisesti han tänä vuonna kuluneeksi Tuija Hermansson. Tuija on tasan 100 vuotta siitä, kun kautta aikojen ensimmäi- Suomen naiset saivat äänioi- nen naispuolinen puheen- keuden”, Tuija kertoo. ”Ja johtaja Kipinässä, ja kuuluu sen voin ainakin luvata, että niihin hyvin harvoihin nai- uudistuksia on tiedossa”, siin, jotka ovat koskaan hän lisää arvoituksellisesti johtaneet painiseuraa Kipinän uusi puheenjohtaja nousee kevyesti Jani-pojan käsivarsille, hymyillen. Ylä-Tikkurilan mutta muuten ei tämä ”rautarouva” ole kevysti vietävissä! Suomessa. Tällä hetkellä Kipinän johtokunnan muut Tuija on ainoa laatuaan ti painin pikkupoikana, oli viime vuonna hän toimi sekä jäsenet ovat Tapio Pakkanen maassamme. Tuija heti aktiivisesti muka- TUL:n mestaruuskilpailuiden (varapuheenjohtaja), Mari na. Tutuksi tulivat kisapaikat että Vantaa Painicupin johta- Mäkinen (sihteeri), Hanna- Siviiliammatiltaan Tuija on ympäri Suomen, leirit, kou- jana hoitaen molemmat teh- Liisa Hartikainen, Claudio talouspäällikkö, ja hänellä lumajoitukset ja monenlaiset tävät esimerkillisesti. Busi, ja Olavi Söderholm. on takanaan pitkä historia talkootehtävät. Pian hän jos Tuija otti tehtävän vas- painin saralla. Kun Jani aloit- istuikin johtokunnassa, ja taan luottavaisin mielin: Mari Mäkinen ”Nykyaikana seuran puheen-

46 Hän ottaa paidan pois ja kät- Meidät on otettu salai- Painimatsi telee Jukan. Minusta Kari on suuteen mukaan. liian pieni ja laiha Jukan pa- Veljekset istuvat viatto- riksi. Mutta ei se näytä Karia man näköisinä penkillä läk- haittaavan. Välillä jomman- sykirjat edessään, kun aske- kumman jalka osuu katto- leet kuuluvat eteisestä. Äiti ja lamppuun ja lamppu heiluu Kaija tulevat iltalypsyltä. Äiti uhkaavasti. Onneksi kupu ei avaa oven, nuuhkaisee kuu- tällä kerralla irtoa, vaan py- luvasti ilmaa sisäänsä ja sa- syy paikallaan. Lampun hei- noo pahalla äänellä: ”Ja taas- lumisen ajan kukaan ei puhu ko sitä on mysketty?” eikä liiku. Kaikki on pysähty- Kukaan ei vastaa. nyttä, paitsi lampun liike. En olisi ikinä arvannut, Kuuluu vain painijoiden puus- että äiti näkee seinien läpi Suvilehdon veljessarjan nuorimmainen painija oli Kari, joka tässä kutus. Meitä Heikin kanssa navetasta sisälle asti. Sellai- on päällimmäisenä painin tuoksinassa. Nykyisin Kari Suvilehto jännittää. Jos lamppu tippuu sen katseen nimi on R-Ö-N- vaikuttaa musiikinopettajana Oulun seudulla. jonkun päähän, voi tulla sir- T-G-E-N. Sellainen on myös Äiti lähtee Kaijan kanssa lee sanomista. Ja intosta. Esa paleita ja verta. Voi olla, että Jukan sarjakuvalehdessä Te- navettaan iltalypsylle. ei kait tykkää painista, kun pitää tilata ampulanssi. räsmiehellä. Veljet jäävät tupaan ja äiti se ei taistele. ”Luovutusvoit- Matsi päättyy kättelyyn. muistuttaa, että pienim- to”, sanoo Eero ylpeällä ää- Matot oiotaan lattialle. Penk- Seija Suvilehto mistä on pidettävä huolta. nellä. ki ja pöytä pääsevät omille Kirjoittaja on Pyhäjärveltä paikoilleen. Heikki ja minut lähtöisin olevan Suvilehdon ”Kyllä pietään”, veljet Nyt Jukka heittää paidan nostetaan alas. painiveljessarjan sisar. Paini- lupaavat. – Eikä sitten mys- pois ja kättelee Eeron. Näky- – Eihän puhuta tästä äitil- harrastuksen ohessa kaikki ketä, sanoo äiti tiukasti ja vät kumartavan. Minkähän le? veljekset ovat kouluttautu- laittaa tuvan oven peräs- takia pitää yhtäkkiä kätellä – Ei puhuta. neet taiteellisiin ammattei- sään kiinni. ja kumartaa kuin vierasta herraa? Jukka on selästä sa- hin. man mallinen kuin Eero. Jukka menee kamariin, kat- – Vapaata vai kreikkalais- soo ikkunasta navetalle päin roomalaista, kysyy Jukka. ja sanoo: “Menivät jo.” – Kreikkalais-roomalais- Silloin alkaa tapahtua. Eeron huumorimuistot ta, Eero vastaa. Heikki ja minut, pienimmäi- Se on painijoiden sala- set, nostetaan rivakasti uunin Ukkolan suusta kieltä, ei sitä voi ymmärtää. päälle. Eikä sitten kurkita liian Painijana Pyhäjärven Pohtia edustanut tohtori ja kirjailija Eero Isäkin puhui salakieltä, sanoi lähellä laitaa, ettettä tipaha. Suvilehto kaivoi muistilokeroistaan muutaman huumorisutkau- että Eero on ässäm-tason pai- Parempi työntyä lähem- tuksen, jotka olympia-, MM- ja EM-voittaja Pertti Ukkola heitti nija. Se on vissiin erikoista, mäs seinää, pölyn ja kengän- huulestaan kilpailumatkojen tiimellyksessä. kun isä nauroi hyvillään. ronttosten sekaan. Selkä vas- Nelsson, puoli-nelsson ja Suvilehto (62 kg) ja Ukkola (57 kg) palasivat Oslosta vuonna ten seinää on turvallista is- niskalenkki ovat myös sala- 1972 Pohjoismaiden mestareina. Ukkola tuumasi Itämeren lai- tua. Pöly haisee täällä erilai- kieltä. Se tarkoittaa, ettei valla Suvilehdolle: ”Katso sinä tuonne oikealle. Niin kauas kuin selle, lämpimälle. Heikki on passaa rutistaa miten sattuu. silmä kantaa, se on sinun. Minä otan tuon vasemman laidan.” hirmu rohkea, kun sen ei tar- Potkia ei saa, eikä vetää tu- Ukkolan itsevarmuutta kuvastivat varsin hyvin hänen huip- vitse istua seinässä kiinni. kasta. Säännöt ovat tärkeitä. pukautenaan tuumaamat sanat: ”Saa tulla kuka vaan, kunhan Veljet järjestävät tupaa. Jukka taistelee. Hän ottaa ei ole antenni päässä.” Pöytä työnnetään seinään tosissaan kiinni, vääntää ja Anteeksi pyytelemistä ei ole seuraavassakaan lohkaisussa: kiinni ja lyhyempi penkki nos- ponnistelee. Kuuluu läiskettä, ”Eihän näitä olympialaisia ja MM-kisoja kannattaisi enää jär- tetaan pitemmän päälle. Ma- kun pojat koettavat turhaan tot potkaistaan nurkkaan my- jestää. Pitäisi olla planeettojen välisiä.” saada toisistaan otetta. Välil- tyksi. Eero ja Esa heittävät lä ote pitää ja alkaa vääntö. Ja Eeron omat aforismit paidat pois. He kättelevät toi- Hikiset selät höyryävät. Kun Urheilu on tappelun taidetta, ja sota sen pornografiaa siaan juhlallisina. On hiljais- Eero painaa Jukan hartiaa ta. Sitten he asettuvat vastak- * * * lattiaa kohti, Esa katsoo sil- kain kuin karhut, selät köy- Paini lajeista parhain, enemmän ihmistä, vähemmän välinettä mä kovana vieressä. Jukka ei ryssä. En minä ole oikeasti antaisi hartian osua lattiaan, * * * nähnyt karhuja, arvelenpa mutta Eero painaa kaikin voi- Keskustelut jumalten kanssa tahtovat mennä painiksi vain, että nuin ne karhutkin min. Esa läpsäyttää kämme- tekevät. Kun painivat. * * * nen lattiaan ja sanoo: “Selä- Eeron selässä on mukavia Muistakaa te kulttuuripierut, Platon ja Sokrateskin olivat tys”. Pojat nousevat ylös ja pullistumia, ne ovat lihaksia. kamppailu-urheilun ystäviä. kättelevät taas. Esa nostaa Esalla ei ole lihaksia, kun se * * * Eeron käden pystyyn. Esan on laihempi. Äkkiä Eero ot- Tulee taas muistot mieleen, kun on entisen painijan nykyinen virka on tuomarin virka. taa erävoiton Esasta. Siitä tu- selkäranka. Kari ei ole vielä paininut.

47 suttiin vuonna 1975. Tuohon vuoden aikana valmennus- aikaan IK:n paini oli aika- vastuuta kantoi hyvin paljon Kisailevat painijat moisessa alingossa. Martti myös Seppo Kiikeri. Viimei- Ilmajoen Kisailijat perus- Haaviston jälkeen seuraa- Laakso oli juuri lopettanut ja sen kymmenen vuoden aika- tettiin vuonna 1921. Paini va todellinen mestaripainija taustalla häärännyt kaarti oli na hän on häärännyt enem- on ollut seuran ohjelmassa seuran riveissä oli Martti myös lopettanut. män rahastonhoitajana ja heti alusta lähtien. Yksi Laakso, jonka paras saavu- Tuolloin ohjaksiin tart- tärkeänä taustavaikuttajana. seuran perustajäsenistä ja tus on MM-hopea vuodelta tuivat vain vähän yli pari- Vaikka Kisailijoiden pai- ensimmäisistä hallituksen 1965 Tampereelta. Hänen kymppiset Sepot Kiikeri ja nijaostossa on määrätietoi- jäsenistä oli muuan Arvo veljensä Matti ylsi myös EM- Yli-Hannuksela. Heidän joh- sesti tähdätty kansainvälisiin Haavisto. Jo vuonna 1924 mitaleille, mutta hän edusti dollaan poikapainitoiminta huippusuorituksiin, ketään ei Haavisto saavutti olympia- menestyksensä päivinä Ou- alkoi vilkastua ja jo vuonna ole kuitenkaan syrjitty. Salille pronssia ja neljä vuotta lun Pyrintöä. 1980 IK voitti poikien piirin- ovat aina olleet kaikki terve- myöhemmin hän kirkasti Mainitsemisen arvoinen mestaruuskisojen yhteispis- tulleita lahjakkuuteen katso- värinsä kultaiseksi. on myös IK:n painituomarin teet. matta. Allekirjoittaneen mie- Kaleva Niemen ura. Hän vi- Hiljalleen mitaleita alkoi lestä tämä onkin yksi perus- Painin juuret Ilmajoella ulot- helsi vuoden 1952, -56 ja -60 ropista poikien, junioreiden edellytyksistä menestystä ta- tuvat kuitenkin IK:n perusta- olympialaisissa ja palkittiin ja miestenkin SM-kisoista. voiteltaessa. misvuottakin syvemmälle. kerran kultaisella pillillä 1990-luvun alun huippuvuo- Sellainen painija, joka ko- Heti vuosisadan alkupuolella olympiakisojen parhaana sina näiltä kolmelta eri tasol- kee tulleensa kohdelluksi epä- vaasalaisia lajin taitajia kävi tuomarina. Onkohan kenel- ta napsittiin vuosittain jopa oikeudenmukaisesti omassa antamassa kunnantalolla läkään muulla suomalaisella yli 30 SM-mitalia. Siihen ei seurassaan, ei taatusti rupea näytöksiä. Jonkin verran molskijuristilla vastaavaa tit- ole kovin moni seura pysty- puuhamieheksi lopetettuaan päästiinkin jo vauhtiin paik- teliä? nyt. uransa. Tämä olisi syytä pi- kakunnalla toimineessa Jy- Viimeksi kuluneen kym- tää mielessä, sillä liian usein my-nimisessä urheiluseuras- menen vuoden aikana ei ole Uusi alku näkee sitä, että valmentajat sa. Varsinainen nousukiito päästy tuollaisiin lukemiin, vuonna 1975 tavoittelevat lyhytnäköisesti alkoi kuitenkin IK:n perusta- vaan on saatu tyytyä alle Ilmajoen Kisailijoiden nykyi- vain huippumenestystä. Tä- misesta. kymmeneen mitaliin vuosita- sen suuruuden alkusanat lau- män ajattelutapa lyö kintuil- solla. Vuonna 2005 lähdet- le myöhemmin aivan varmas- tiin kuitenkin uuteen nou- ti. suun ja lähivuosina on odo- tettavissa mitalisadetta. To- sin 30 SM-mitalia vuodessa Arvokisojen voi jäädä haaveeksi. aikakausi Ensimmäinen IK:n uuden tu- Kisailijoiden lemisen airut oli Jaakko Tal- menestysresepti vitie. Hän pääsi urallaan kak- Viimeistä 30 vuotta IK:n pai- si kertaa arvokisoihin. Tu- nivalmennuksessa voidaan loksena oli vitossija EM-ki- tiivistetysti kuvata Seppo Yli- soissa ja nelossija MM-mols- Hannukselan aikakaudeksi. killa. Aika vakuuttava suori- 1980-luvun puolivälin jälkeen otetussa kuvassa näkyy melkoi- Tuomitien valmentajavelho tus. 1980-luvulla taso 68-ki- nen liuta tulevia mestaripainijoita. on häärännyt päävalmenta- loisissa oli Suomessa aivan jana ja hänen poikansa Mar- mahdoton. Kovin luu oli ko on ollut seuran menesty- luonnollisesti Tapio Sipilä. nein urheilija. ”Jaskan” vanavedessä Vuosikymmenten aikana kansainväliselle huipulle mukana on toki ollut kym- nousivat sitten Tero Katajis- meniä muitakin treenareita. to, Juha Ahokas (myöhem- Tälläkin hetkellä salilla hää- min Nurmon Jymy) ja Mar- rii alun toistakymmentä käs- ko Yli-Hannuksela. kyttäjää. Seppo Yli-Hannuk- ”Myhi” on edelleen seu- selan valmennuslinja ja hä- ran kirkkain tähti ja hänen nen olemuksensa jämeränä tähtäimessään ovat Pekingin isähahmona on kuitenkin ol- olympialaiset vuonna 2008. lut ratkaisevinta. Vielä pitää Onneksi hänen vanavedes- kuitenkin uudelleen korostaa sään on myös nousemassa koko painijaoston panosta. Tässä kuvassa on kolme miesten arvokisoissa vähintään pisteil- uusia lupaavia junioreita. le yltänyttä painijaa. Yhtä lukuun ottamatta kuvan salskeat atleetit Yksin ei kukaan painiseuraa ovat yhä tiiviisti molskitouhuissa. pyöritä. Ensimmäisen 20 Jussi Ketonen

48 Tohtori Huikuri paikkasi Suomelle monta mitalia kertoja. Puudutuspiikkiä koska heillä ei ollut omaa Huikurilla oli dopingasioista olen pistänyt ainakin Karilal- lääkäriä. kertominen. Hän vieraili le, Sipilälle ja Yli-Hannukse- Kauko Huikuri toteaa, et- maajoukkueleireillä valista- lalle. Soulissa Koskelan nilk- tä ruotsalainen kollega Per massa joukkuetta aineista, ka oli täysin sökönä, mutta Strömbäck pukki häntä joita ei sovi käyttää. Näihin hän pystyi painimaan ho- eteenpäin. Tohtori Huikuri asioihin palattiin myös hen- peaa, kertaa tohtori. kuului Kansainvälisen Paini- kilökohtaisissa keskusteluis- Hieman huvittaviakin, mutta liiton lääkärikomissioon sa. kivuliaita muistoja pukkaa 1985-96. Lisäksi hän oli Suo- Huikuri kehuu mutkatto- tohtorin mieleen. Eräs maail- men Olympiakomitean lää- mia välejään päävalmentaja manmestarimme joutui kul- ketieteellisen valiokunnan jä- Toivo Sillanpäähän: yhteis- tatiellään todella lujille, kun sen 1981-90. työ pelasi erinomaisesti. jenkkivastustaja puristi ”pik- – Mielestäni on erittäin kuveljestä” oikein kunnolla. Urheilijoiden tärkeää, että kisatilanteissa Taas tarvittiin tohtoria. luottomies on lääkäri joukkueen muka- Kauko Huikurin rauhallinen na. Onkin hienoa, että Tuo- Los Angelesin olympialais- Seitsemän kertaa olemus herättää luontojaan mo Karila jatkaa työsarkaa- ten 74-kiloisten finaali olympialaisissa luottamusta. Tohtori toteaa- ni. Olen jutellut omista koke- Jouko Salomäen ja Ruotsin Helsingissä eläkepäiviään kin, että urheilujoukkueen muksistani melko paljon Ka- Roger Tallrothin kesken on viettävä Kauko Huikuri teki lääkärin rooli on paljon muu- rilan kanssa. lähestymässä. Suomen elämäntyönsä kirurgina Mei- takin kuin vaivojen hoitamis- Kauko Huikuri teki mer- joukkueen lääkäri Kauko lahden sairaalassa, josta hän ta. kittävän työrupeaman myös Huikuri iskee puudutuspii- jäi eläkkeelle vuonna 1998. – Siinä poikia hoidellessa Painiliiton hallinnossa. Hän kin Nurmon Jymyn miehen Huikurin toinen ura on ollut puhuttiin kaiken maailman kuului johtokuntaan vuodet kylkeen. Piikki osuu täydel- urheilulääkärinä, ennen muu- asiat. Urheilijoihin syntyi 1984-93, ja puheenjohtajana lisesti hermoon, ja Salo- ta painijoiden parissa. vuosien varrella henkinen si- Kauko Huikuri oli 1994-96. mäki pyörtyy päävalmen- – Työkaverini Pekka Pel- de, ja parhaani mukaan yri- Miehen moninaiset ansiot taja Toivo Sillanpään syliin. tokallio pyysi minua lääkä- tin olla heille myös henkisenä painin saralla on tunnustettu Kun Salomäki herää, hän on riksi Helsingin EM-paineihin tukena. Etenkin näiden van- laajalti, ja Painiliiton kunnia- valmis lähtemään kultatais- 1973, ja toimin jo silloin hempien kavereiden, kuten puheenjohtajuus on oikeutet- toon, vaikka yksi kylkiluu myös dopinglääkärinä. Siitä Ukkolan, Huhtalan ja Man- tu nimitys merkittävästä on poikki ja muutama muu- tämä toiminta painijoiden nin kanssa meille muodostui työstä. toin murskana. Loppu on parissa lähti käyntiin. vahva ystävyys. historiaa: Salomäki voittaa Huikurin ura painijoiden Eräs merkittävä rooli Juhani Rintakumpu kultaa. lääkärinä on huikaiseva. Montrealista 1976 alkaen Tässä on yksi tosi tarina sii- hän osallistui kaikkiaan seit- tä, ettei ilman lääketieteen ja semiin olympiakisoihin. Syd- kirurgian tohtori Kauko Hui- neyssä hän oli mukana FI- Ota yhteys 24 tuntia vuorokaudessa toimivaan tilauspal- kurin taitavuutta olisi voitet- LA:n lääkärin roolissa. Li- veluun kun tarvitset kuljetuspalveluita niin yksityisesti tu Suomelle arvometallia. säksi Huikuri kävi 16 MM- kuin yrityksenkin tarpeisiin. Tilauspalvelu vahvistaa aina asiakkaalle auton saapumisen. Tohtori Huikuri on vaatima- painit, 24 EM-kilpailut sekä ton ja rauhallinen mies, joka joukon nuorten arvokisoja. ei missään yhteydessä koros- Lääkärin tehtävän ohessa ta itseään, mutta tämä tarina hän oli yleensä Suomen jouk- 0200-6060 24H on kuultu olympiavoittajan kueen johtaja. Huikuri on ol- itsensä suusta. lut dopinglääkärinä myös Tavarakuljetukset 0200-60066 – Onneksi tuo piikki osui kotimaisissa yleisurheilun ar- Salomäkeä juuri oikeaan vokisoissa. kohtaan, joten hän ei tunte- – Montrealissa oli hienoa nut ottelussa kipua lainkaan, seurata läheltä Pertti Ukko- muistelee Kauko Huikuri. lan päättäväistä painia. Hän Tohtori Huikuri tietää halusi voittaa olympiakultaa valtavan määrän kulissien ta- niin paljon, ettei muuta mah- kaisia tarinoita, kun urheili- dollisuutta ollut. Sellaista ur- jan menestys on ollut kiinni heilijan voimaa näkee har- Kovanen Yhtiöt Oy hänen lääkärin taidoistaan. voin. Noista kisoista jäi mie- Hermannin rantatie 2, 00580 Helsinki – Onhan näitä poikia tul- leeni sekin, että venäläiset Kässälänkatu 13, 33700 Tampere lut paikkailtua lukemattomia hoidattivat minulla itseään,

49 Alkoholi ei sovi nuoren urheilijan elämään

Urheilu on nuorille Tampereella, missä järjestet- terve tapa kasvaa tiin Suomen Painiliiton seu- Urheilu tarjoaa nuorille ravalmentajapäivät. Sama parhaimmillaan erinomaiset asia on esillä ympäri Suomen puitteet terveiden elämänta- pidettävissä painikouluoh- pojen omaksumiseen ja kas- jaajakursseilla ja painival- vamiseen yhteiskunnan täysi- mentajakursseilla. valtaiseksi jäseneksi. Tässä kasvatustyössä valmentajalla Luotettavaa tietoutta on keskeinen rooli. Nuoret alkoholihaitoista hakevat mallinsa aikuisväes- Alkon alkoholi ja terveys töltä. Valmentaja on monen -esitteet ovat eri alojen par- idoli ja esimerkki, jonka haiden asiantuntijoiden kans- käyttäytymistä ja mielipiteitä sa yhteistyössä tehty alkoho- nuoret seuraavat ehkä enem- litietouden sarja. Materiaalia män kuin moni valmentaja jaetaan pääosin Alkon omis- itse tulee ajatelleeksi. sa myymälöissä, mutta sitä Valmentajan oikealla tilataan myös merkittäviä asennoitumisella on erin- määriä Alkon ulkopuolelle omaiset mahdollisuudet tor- jaettavaksi. Suurin osa esite- jua alkoholihaittoja. On aina tilauksista tulee koulujen ja tärkeää pitää mielessä, että sosiaali- ja terveystoimen kehittymässä oleva nuoren käyttöön. Painiliiton lisäksi elimistö ei kestä alkoholia sa- myös muut Alkon nuoriso- malla tavalla kuin aikuisen. työtä tekevät yhteistyökump- On myös todettu, että mitä panit käyttävät alkoholi ja nuoremmalla iällä alkoholin terveys -esitteisiin perustuvaa käyttö on aloitettu, sitä to- materiaalia hyväkseen kou- dennäköisempiä ovat alko- lutus- tai valmennustyös- holiongelmat myöhemmällä sään. iällä. Jos juomien käytön Alkoholi ja terveys -sar- aloittamisen ikää saataisiin jaan on valmistunut tähän Alko ja Suomen Painiliitto Alko on valtioneuvoston nostetuksi, olisivat haitat mennessä seitsemän eri aihe- solmivat yhteistyösopimuk- päätökseen perustuvan Kan- nuorten keskuudessa taatusti piirin esitettä. Tietoutta on sen joulukuussa 2005. sallisen Alkoholiohjelman vähäisempiä. Moni valmen- saatavissa mm. alkoholin Sopimuksen tavoitteena on merkittävä yhteistyökump- taja on varmaankin samaa vaikutuksista terveyteen, tukea Suomen Painiliiton pani ja aktiivinen toimija. mieltä siitä, että menestyvän nuorten alkoholinkäyttöta- toimintaa erityisesti nuor- Alko tuottaa ja jakaa al- nuoren urheilijan elämään voista, juomisen vähentämi- ten urheilijoiden alkoholin- koholista ja terveydestä ker- alkoholi ei kerta kaikkiaan sestä ja alkoholin aiheutta- käytön ehkäisemiseksi. tovaa materiaalia. Se on mu- sovi. mista haitoista liikenteelle. Yhteistyöllä toteutetaan kana muiden toimijoiden Valmennuksessa voidaan Alkon materiaali on ilmaista, osaltaan kansallista Alko- kanssa kampanjoissa, joissa välittää monenlaista tärkeää ja myös yksittäiset henkilöt holiohjelmaa 2004-2007, pyritään vähentämään tai es- tietoutta, ja se on oiva tilai- voivat tilata sitä suoraan Al- jonka kumppaniksi Suomen tämään alkoholin aiheutta- suus myös alkoholikasvatuk- kon asiakasneuvonnasta Painiliitto samalla liittyi. mia haittoja esim. liikentees- selle. Suomen Painiliiton ja (puh. 020-711 711). Myös sä ja vesillä liikuttaessa. Yh- Alkon yhteistyösopimuksen Alkon internetsivuilta (www. Miksi yhteistyötä teistyötä tehdään myös sel- mukaan Alkon julkaisemaan alko.fi) löytyy paljon hyödyl- Alkon kanssa? laisten tahojen kanssa, jotka alkoholi ja terveys -sarjaan listä tietoutta alkoholin hai- Alkon perustehtävänä on omassa toiminnassaan ovat perustuvaa materiaalia käy- toista sekä myös kouluttajien harjoittaa alkoholijuomien sitoutuneet Alkoholiohjel- tetään pohjana, kun alkoho- käyttöön tarkoitettua ope- vähittäismyyntiä siten, että man kumppanina alkoholin liasioista puhutaan liiton val- tusmateriaalia. alkoholin kulutuksesta ai- haittojen vähentämiseen. mentajien erilaisissa koulu- heutuvat haitat ovat mahdol- tustilaisuuksissa. Näin toi- Kaija Niemi-Turkama lisimman vähäiset. Tästä mittiin jo tammikuun alussa syystä on luonnollista, että

50 Sata vuotta samalla matolla

Ihmiskunnan ehdottomasti muutaman vuoden raskaan- lun pahimmat lieveilmiöt kustelu, toinen toisensa kun- vanhimpiin urheilumuotoi- sarjan maajoukkueankkuri- paljastuivat ennen muuta nioittaminen ja rehellisyys. hin kuuluva paini juhlii na. Sellaiset kokemukset, jot- DDR:n menestymisen taus- Sata vuotta samalla ma- Suomessa 100 vuotista tai- ka minulla ovat liittojen väli- talta. Se on ollut viheliäistä tolla: syliheittoja, junttaottei- valtaan. Juhlaan on aihetta, sistä ”väännöistä” jättivät menestymisen tavoittelua ter- ta, vyörytyksiä, käsikieppejä, niin menestyksellinen laji syvän jäljen ja johtivat lopul- veyden kustannuksella. takavyöheittoja….. paini on Suomelle ollut. ta siihen, että luovuin kilvoit- Hyvillä mielin voin toi- telusta 25-vuotiaana. Tuo- vottaa Painiliitolle jatkuvaa Tästä on hyvä jatkaa! Paini on säilyttänyt aseman- han on vielä raskassarjalai- menestystä juhlavuotena ja sa ankarassa lajien keskeises- selle ”poikapainijan ikä” tästä eteenpäin. Osmo Hekkala sä kilvassa kunnioitusta he- Paras saavutukseni oli v- Uskon vahvasti siihen, et- Haukiputaan Heitto rättävällä tavalla. Monet 66 MM-nelonen USA:n Tole- tä TUL tulee antamaan oman ”ennustajaukot ja tietäjä- dosta. osaamisensa kansakunnan Kirjoittaja on Suomen paini- akat” ovat povanneet painil- Kansalais-/luokkasodan painimenestyksen käyttöön. maajoukkueen entinen ras- le kuihtumista ”postmoder- raskas lasti painoi painipo- Yhteistyön perustana pitää kaansarjan ankkuri ja nykyi- nien lajien puristuksessa” mojen päissä pitkään. TUL olla hyvä henki, avoin kes- sin kirjailija. Suomalaista sylipainia perustaminen oli saanut vah- ovat käyneet kiivaasti myös vasti voimaa vuoden 1918 vahvat urheiluliitot Suomen tapahtumista. Punaisten puo- Painiliitto ja Työväen Urhei- lella taistelleet seurat erotet- luliitto. Olin erittäin ilahtu- tiin silloisesta SVUL:sta, joka nut siitä kun kuulin, että Pai- vauhditti oman liiton perus- niliitto on päättänyt tehdä tamiseen johtaneita päätök- teoksen TUL:n painin merki- siä. tyksestä suomalaiseen pai- On muistettava, että en- niin. nen kansalaissotaa oltiin sa- 1993 urheilun järjestöra- massa liitossa. kenteen muutos mahdollisti Tuo sodan ja sotien varjo sen, että TUL:n seurat liittyi- seurasi myös urheilua pit- vät Painiliittoon tasavertaisi- kään. Se siirtyi puolin ja toi- na jäseninä. Ennen kuin tasa- sin isältä pojalle painissakin. vertaisuus seurojen kesken Satavuotiaana Painiliittokin on mahdollista tarvitaan voi katsoa historiaa avoimes- luottamuksen rakentaminen ti, siitä oppia ottaen. Kansa- seuraihmisten ja painista kunnan hidas paraneminen päättävien keskuuteen. on tapahtunut kiitettävästi Olen ollut vahvasti mu- viimeisten vuosien aikana. kana rakentamassa uutta ur- Uudet sukupolvet eivät kan- heilujärjestelmää TUL:n sil- na kansakunnan surullista loisena varapuheenjohtajana. menneisyyttä mukanaan. Kaikissa käännöksissä olin TUL:n vahva osaaminen sitä mieltä, että on luotava painissa on todistettu lukuis- sovinnon ilmapiiri, joka mah- ten menestymisten myötä dollista parhaiten synnyin- maailman painimatoilla. maamme Suomen menesty- Meillä oli hyvä yhteistyö so- misen huippu-urheilussa. sialististen maiden kanssa, TUL:n panos on ollut ja joka auttoi osaltaan pysy- on edelleen hyvin merkittävä mään niin kilpailu, kuin val- tekijä suomalaisessa painin mennusosaamisessa huipul- menestystarinassa. TUL on la. ollut ja on suomalaisen ur- Sosialismin romahtami- heilu- ja liikuntaelämän rik- nen vei tuon yhteistyön mu- kaus, eikä riesa. Historian- kanaan. Järjestelmän perään kirjaan kirjataan menestyjäin en itke. nimet, joten en käsittele niitä Kaikkea ”sosialistisen” tässä. urheilun osaamista ei kuiten- Itse väänsin 60-luvun kaan pidä unohtaa. En unoh- puolesta välistä eteenpäin da myöskään sitä, että urhei-

51 Savolat jatkavat Lappajärven vahvaa painiperinnettä ta kertaa mitalikorokkeelle. lakiasiantoimistoa Lappajär- Tapio Savolan (s. 1959) vellä ja Alajärvellä pitävä Ta- tie kulki painisalille samaa pio oli suunnilleen toista- reittiä, kuin monien muiden- kymmentä vuotta kokonaan kin Lappajärven poikien: sivussa painista palaten salil- – Kaikki painivat ja minä- le vuoden 1994 paikkeilla kin menin mukaan vähän yli lastensa Sariannen (s.1987) 10-vuotiaana. ja Matiaksen (s. 1990) paini- Tapio Savola kuuluu var- harrastuksen mukana. Lap- sin menestyksekkääseen Vä- pajärven Veikkojen paini oli häsöyringin urheilusukuun, Övermarkien kauden jälkeen jonka mittavimmat saavu- notkahtanut hiljaiseloksi, tukset on kuitenkin kirjattu kunnes uusi nousu alkoi ensisijaisesti hiihtoladuilla ja 1990-luvun alussa. Matias Kuva: Lauri Järvinen Kuva: yleisurheilukentillä. Suku on Savolan Suomen mestaruus Lappajärven Savolat ovat todellinen urheiluperhe. Vas. Tapio Sa- vola, lapset Sarianne, Matias ja Mikael sekä heidän äitinsä Eeva- levinnyt Etelä-Pohjanmaalta poikien vapaapainissa 2004 Maija. Kalajokilaaksoon, missä esi- oli Veikkojen ensimmäinen merkiksi Elias ja Pekka Vä- poikapainin SM-kulta 24 Lappajärvi kuuluu maan häsöyrinki, Arja Nuolioja se- vuoteen. nellä sijalla Montrealissa pienehköihin kuntiin, kä Tapion serkku Antero Sa- – Matias meni painisalille 1976. Jarmon uran kirk- mutta suomalaisen painin vola ovat hankkineet seuroil- nelivuotiaana ja Sarianne kaimmat menestykset kirjat- historiassa tämän kauniin leen mainetta ja kunniaa eri- seurasi pian esimerkkiä ollen tiin MM- ja EM-kisoissa: eteläpohjalaispitäjän tyisesti Ylivieskassa, Nivalas- yksi ensimmäisistä tyttöpai- hän nousi molemmissa prons- osuus on mittava. sa ja Haapajärvellä. nijoista Suomessa. Ruotsista sikorokkeelle 1980-luvun al- Tapio Savola väänsi poi- poiketen meillä ei vielä siihen kuvuosina. Menestys on keskittynyt kol- kien vapaapainin SM-kisois- aikaan ollut painikisojakaan Jarmo Övermarkin kak- meen perheeseen: Övermar- sa 56 kilon sarjan Suomen tytöille. Lasten harrastusten sosveli Kari edusti Suomea kin neljä veljestä painivat mestaruuden ja eteni miesten myötä sain kutsun Veikkojen Montrealin olympiakisojen 1970- ja 1980-luvuilla mies- SM-molskilla hopealle ja painijaostoon ja myöhemmin vapaapainissa ja väänsi sa- ten Suomen mestareiksi ja pronssille. myös Suomen Painiliiton mana vuonna EM-kisojen kaksi heistä nähtiin myös – Teuvan Jukka Rauhala markkinointi- ja talousvalio- kuudenneksi. Veljessarjan olympiakisoissa; samaan ai- ja Kauhajoen Reijo Haapa- kuntaan ja sitten hallituk- vanhin Matti Övermark ylti kaan SM-tasolla menesty- mäki olivat päävastustajiani. seen. Pohjoismaisten mestaruuskil- neen Tapio Savolan lapset Voitot ja tappiot menivät Lappajärven Veikkojen pailujen pronssille vapaapai- ovat nyt seuraamassa isänsä usein ristiin, myös SM-kisois- painijaostoa 2000-luvulla nissa 1975 ja voitti myöhem- jalanjälkiä moninkertaisen sa. He etenivät arvokisoihin johtava Tapio Savola koordi- min Suomen mestaruudet naisten Suomen mestarin Sa- saakka – Rauhala jopa olym- noi seuransa painivalmen- molemmissa painimuodois- riannen haettua kokemusta piapronssille – kun taas mi- nusta ja tekee ohjelmat lap- sa. Veljeksistä nuorimman jo MM- ja EM-kisoistakin; nun urani päättyi käytännös- silleen. Hannu Övermarkin molem- Alasen veljekset Pekka ja sä oikeustieteen opiskeluun – Seurassamme on erit- mat miesten Suomen mesta- Veikko puolestaan olivat Lapin yliopistossa Rova- täin hyvä painimeininki ja ruudet ovat kreikkalais-roo- Suomen mestareita jo aikai- niemellä. Siitä kaupungista ei yhteishenki. Lajin muita val- malaisesta painista 1980-lu- semmin Pekan yltäessä olym- löytynyt harjoitusvastustajia. mentajia ovat Janne Mylly- vun alussa. piaedustukseenkin. Satakiloinen Veli-Matti Vaa- perkiö, Vesa Veikonpoika Seitsemän miesten Suo- Lappajärven Veikkojen rala oli melkein ainoa vaihto- Alanen, Hannu Övermark ja men mestaruuden vapaapai- menestyksekkäin painija on ehto, mutta alle 60-kiloiselle toisinaan myös Jarmo Över- nija Pekka Alanen eteni EM- ollut Jarmo Övermark, joka hieman liian painava. Lähim- mark. Harjoitusolosuhteet kisoissa parhaimmillaan vii- kävi 1976-84 kolmet olym- mät painikeskukset olivat ovat erinomaiset, sillä voi- denneksi ja edusti Suomea piakisat. Paras sijoitus kirjat- Kemissä ja Sodankylässä, mailutiloissamme on mah- vuosien 1964 ja 1968 olym- tiin Los Angelesissa 1984, molemmat yli sadan kilomet- dollista käydä aamuisin, il- piakisoissa. Hänen vanhempi missä hän ylti 82 kilon sarjan rin päässä. taisin, päivällä ja viikonlop- veljensä Veikko paini jo viidenneksi kreikkalais-roo- Tapio Savola on lähtöisin puisin. Isompia aktiiveja on 1950-luvun alussa kreikka- malaisessa painimuodossa. viiden lapsen perheestä. Nel- vajaat kymmenen, painikou- laisroomalaisella tyylillä Olympiauransa hän oli aloit- jä heistä on lukenut juristeik- lulaisia kymmeniä. Viime miesten Suomen mestaruu- tanut vapaapainin seitsemän- si. Veljensä kanssa yhteistä pikkujoulussa palkittiin puo- den ja nousi kahdeksan muu-

52 len sataa seuran painijaa. Eri- ehtinyt voittaa jo 12 Koulu- pauksessa hyvä maku suu- hän eteni kolmanneksi. tyisen suuria toiveita herättä- liikuntaliiton valtakunnallis- hun ja sain arvokasta koke- Savolan painiperheen vät vuoden 1988 jälkeen syn- ta mestaruutta ja neljä nais- musta. nuorin lapsi Mikael ( s. 1995) tyneet juniorien ikäluokat, ten Suomen mestaruutta. Al- Pekingin olympiakisoja on toistaiseksi monen lajin sanoo Tapio Savola jatkaen: le 17-v EM-molskilla hänelle 2008 tavoitteenaan pitävä harrastaja, kuten hänen iäs- – Vapaapainin pääval- on kirjattu yksi viides sija ja Sarianne Savola vietti yhden sään on hyvä ollakin. Painin mentaja Hannu Rantala puo- kaksi kuudetta sijaa. 20-v lukuvuoden vaihto-oppilaa- ikäkausikisat ja aluemesta- lestaan on kehittänyt edelly- MM-kisoissa hän on yltänyt na USA:n Iowan osavaltiossa ruuskilpailut tapahtuvat Lap- tyksiä ulkomaisiin leireihin kahdeksanneksi ja pääsee tä- käyden pientä katolista yksi- pajärven Veikkojen tunnuk- ja kansainvälisiin kontaktei- hän ikäluokkaan vielä 2006 tyiskoulua. Samalla hänellä sin, mutta jääkiekossa Mati- hin. Ne ovatkin välttämättö- ja -07 edelle sijoittuneiden oli tilaisuus päästä USA:n as edustaa Kuortaneen Kun- miä arvokisamenestyksen ra- siirtyessä jo naisten matolle. maajoukkueen päävalmenta- toa ja jalkapallossa Evijärven kentamiseksi. Esimerkiksi Viime syksynä Sarianne jan Mike Duroen ohjauk- Urheilijoita. Sariannen ohjelmassa on kävi hakemassa kokemusta seen. Painiperheen äiti, ympä- maaliskuussa 2006 viikon jo naisten MM-kisoista Bu- – Iowa on USA:n merkit- ristönsuojelusihteeri Eeva- valmennusleiri Riikassa ja dapestista. Hänen ensimmäi- tävää painialuetta ja sain Maija Savola on aktiivinen yksi harjoitusjakso tapahtuu nen vastustajansa naisten 48 harjoitella niin paljon kuin kuntoilija, joka on viime vuo- Ruotsin Jällivaarassa. kilon sarjassa oli ukrainalai- ehdin monenkin pätevän val- sian juossut kymmenkunta nen Irini Merleni, 23-vuotias mentajan johdolla. Kilpailu- täysmaratoniakin. Peking 2008 on jo kaiken mahdollisen saa- jakin oli paljon, joskus kol- Lappajärven Veikkojen Sariannen tavoitteena vuttanut olympiavoittaja se- metkin samana viikonloppu- painitoiminnan SM-tason 18-vuotias Sarianne Savola kä maailman ja Euroopan na, ja matkoja tehtiin Kana- menestyksiä ovat olleet viime palkittiin vuoden alussa val- mestari, joka nytkin selätti dan puolelle saakka. vuosina vahvistamassa myös tion 6000 euron nuoren ur- vastustajansa. Kaksi 17-vuotiaiden va- 12-vuotias Petra Olli ja 15- heilijan apurahalla. Tunnus- – Voimatasapainoni ei ol- paapainin Suomen mesta- vuotias Emmi Alanen, mo- tuksen taustana on hyvä me- lut aivan kohdallaan ja oli- ruutta voittanut ja nuorten lemmat tyttöjen Suomen nestys 20-vuotiaiden EM-ki- han vastustaja muutenkin SM-kilpailussakin hopealle mestareita. Heidän sukuni- soissa 2005, missä Sarianne vielä liian vahva. Voimapuo- yltänyt Matias Savola on kil- mensä viittaavat jo aikaisem- sijoittui viidenneksi ja hävisi lella minulla onkin eniten ki- paillut myös kreikkalais-roo- paan urheiluperinteeseen. täpärästi tasapisteisiin päät- rittävää jatkossa. Toinen Bu- malaisessa painimuodossa ja Alaset ovat olleet esillä jo tyneen pronssiottelun roma- dapestin otteluni kanadalais- noussut siinäkin poikien SM- edellä ja Ollin suku puoles- nialaiselle vastustajalleen. ta MM-pronssimitalistia Ca- pronssikorokkeelle. taan on kunnostautunut ai- Vain 12-vuotiaana ensim- rol Hyunhia vastaan sujui jo Vapaapainissa hän on kaisemmin pääasiassa yleis- mäiset kilpailunsa paininut paremmin. Ensimmäisen jak- käynyt yhdet poikien EM-ki- urheilukentillä. Sarianne on yhdeksän ja puo- son hävisin selvästi, mutta sat sijoittuen 46 kilon sarjas- len keskiarvolla lukiotaan toisen vain yhdellä pisteellä. sa 11. sijalle.17-vuotiaiden käyvä koululainen, joka on MM-kisoista jäi joka ta- FILA-turnauksessa Saksassa Lauri Järvinen

SarianneSavola ja Mike Duroe, USA:n miesten MM-joukkueen Lappajärven Veikkojen painilupaukset mitaleineen päävalmentaja. Kuva: Sarianne Savola juniorien vapaapainin SM-kisoissa 2004. Vas. Emmi Alanen, Matias Savola ja Petra Olli. Kuva: Tapio Savola

53 Marko Vahvan tiimi palautti Kotkan painikartalle Ville Käki kansainvälisen menestyksen kynnyksellä kalais-roomalaisessa paini- kesällä Saksassa. ja Mikael Lindgren. muodossa, oli kulunut jo 13 Ensimmäisen aikuisten Lopputaulukossa kym- vuotta. Vapaapainissa Toni SM-mitalinsa, 55 kg prons- menenneksi sijoittunutta Vil- Kröger oli vääntänyt mesta- sin, Ville Käki otti vain 16- le harmitti eniten tappio ve- riksi 1998. vuotiaana Vantaalla 2002. näläiselle: Ville Käki on viihtynyt Hän ja Laulainen kohtasivat – Vastustaja oli ihan voi- painimoskilla jo runsaat 15 tuolloin alkulohkossa edelli- tettavissa, mutta oli niin liu- vuotta. – Asuinympäristöstä- sen voittaessa 3-2. kas, että otteeni lipesi. Lisää ni Koivulasta lähti monta harjoittelua ja sen mukana poikaa Popinniemen Iskun Mitaliottelun tuntu- entistä enemmän kovuutta – painiharjoituksiin Karhulan massa EM-kisoissa siinä on lähtökohta jatkohar- uimahallille ja minäkin lii- Ensimmäiset aikuisten arvo- joituksiin. Ei kansainvälinen tyin joukkoon jo varhain. kisansa Ville Käki kävi huhti- taso liian ylivoimaiselta vai- Villen ensimmäinen val- kuussa 2005 Bulgarian Var- kuttanut. Tähän asti on ope- mentaja Pekka Liikanen huo- nassa kreikkalais-roomalai- teltu painia, jatkossa taitoja masi varsin pian tulokkaan sen painin EM-kisojen 55 ki- ja valmiuksia kehitetään 20-vuotias kotkalainen painilahjat. lon sarjassa. Menestys oli lu- mahdollisimman pitkälle. Ville Käki on vuoteen 2006 – Seuramme oli kuitenkin paava; mitaliottelukaan ei Uransa viimeiset juniorien mennessä paininut kuusi aika pieni, eikä Villelle ollut jäänyt kauas. Kotkalainen arvokisat Ville kävi kesällä Suomen mestaruutta nuor- oikein sopivaa harjoitus- voitti avausottelussaan Sak- 2005 Liettuan Vilnassa pide- ten sarjoissa ja maalis- kumppania. Viimeisen vuo- san kokeneen Sergei Skryp- tyissä kreikkalais-roomalai- kuussa 2005 hän saavutti tensa Iskussa hän painikin lä- kan 2-0 (1-0, 2-0). Seuraava sen painin 20-v maailman- ensimmäisen miesten mes- hinnä ”Jumppa-Jussin” kans- vastustaja oli sarjan mesta- mestaruuskilpailuissa. Käki taruutensa ja pääsi edusta- sa, muistelee Pekka Liika- riksi edennyt Venäjän Viktor voitti 55-kiloisten avausotte- maan Suomen Varnan EM- nen. Karabljov, jolle nuori suo- lussaan Norjan Anders Rön- kisoihin. Käki on näkyvin Siirtyminen Kotkan Paini- malainen sai antautua 0-2 (0- ningenin, mutta kärsi jatkos- edustaja siinä perinne- miesten ryhmään toi Ville 1, 0-3). Käki pääsi yrittä- sa 1-2 (0-3, 5-1, 1-3) tappion rikkaan kotkalaisen painin Käen mukaan Karhuvuoren mään syliotteella ensimmäi- Egyptin Ibrahim El Sayedille. uudessa tulemisessa, joka urheilutalon harjoituksiin. sellä jaksolla, mutta ilman Tämä merkitsi kotkalaiselle alkoi runsaat kymmenen Valmentaja Marko Vahvan tulosta. kisojen päättymistä. vuotta sitten valmentaja tiimista löytyi monta sopivaa Kotkalaisen pääsy prons- – Hieman pettynyt olen, Marko Vahvan johdolla. harjoitusvastustajaa. Heistä siotteluun ratkesi tämän jäl- paremminkin olisi voinut samaa ikäluokkaa oleva Jon- keen kamppailussa Serbia- mennä. Puolustamisessa en Kotkan seutu oli 1950- ja 60- ni Laulajainen asteli keväällä Montenegron Kristijan Frisia kuitenkaan onnistunut riittä- luvuilla varsin merkittävä 2005 Peräseinäjoella miesten vastaan. Hän hallitsi 0-6 vän hyvin. Ottelu egyptiläis- painialue, mistä lähti kolme SM-kisojen 55 kilon sarjan päättynyttä avausjaksoa, tä vastaan ratkesi kolmannen miestä – kaikki poliiseja – ai- loppuotteluun Ville Käen mutta toisella jaksolla Käki jakson junttaan, jolla vastus- na olympiamatoille saakka. vastustajaksi. Kultakamppai- voitti arvonnan ja väänsi sy- taja nappasi kolme pistettä. Veikko Lahti ja Pentti Punka- lu oli tiukka: Laulainen voitti liotteellaan voittopisteen. Mattopainia suosiva ri nähtiin kaksissa olympia- avausjakson 1-0, mutta kaksi Kolmannella jaksolla Frisi sääntömuutos oli Villelle kisoissa ja Vihtori Ahven ker- seuraavaa Käki käänsi eduk- onnistui taittamaan Käen mieluisa, mutta junttanos- ran. Arvokisoissa heistä me- seen 2-0 ja 1-0. mattoon ja nappasi siitä kol- toon korostuminen arvelutti: nestyi parhaiten Veikko Lah- – Tulimme Peräseinäjoel- me pistettä ja voitti koko ot- – Matossa olin jo aikai- ti, joka taisteli 1955 hopeaa le taistelemaan mitaleista ja telun 1-2. semmin tottunut ratkaise- kreikkalais-roomalaisen pai- kaksoisvoitto oli kova juttu – Ville hävisi kokematto- maan otteluja, lähinnä vyö- nin MM-kisoissa. ja tärkeä etappi matkalla muuttaan, mikä näkyi alun ryttämällä. Junttamies sen si- Kansallista menestystä on kohti kansainvälisiä haastei- liiallisessa varovaisuudessa. jaan en ole ikinä ollut, mutta kirjattu myöhemminkin, ta, korostaa Marko Vahva. Olisi pitänyt vain hyökätä viime aikoina sitä on kyllä mutta Ville Käen voittaessa Käki oli päässyt samana heti päälle. Joka tapauksessa treenattu ja voima kyllä riit- miesten SM-kultaa edellises- vuonna Painiliiton leirityk- 20-vuotias isojen kisojen en- tää junttaankin. Jos homman tä vastaavasta saavutuksesta, seen ja kävi vuoden 2005 sikertalainen paini Varnassa osaa, siitähän voi tehdä ker- Jukka Hellgrenin raskaan alussa korkean paikan leirillä suuria lupauksia herättäväs- ralla viiden pisteen heiton ja sarjan mestaruudesta kreik- USA:n Coloradossa ja alku- ti, totesi painin päävalmenta- ratkaista koko ottelun.

54 Ennen vuoden 2005 ar- – Pekingin olympiakisat man kaartin menestyjät Mii- tia viikossa. Kansainvälistä vokisojaan Ville Käki oli eh- ovat Villelle suuri pitemmän ka ja Miska Günther tulivat kokemusta on haettu myös tinyt käydä hankkimassa tähtäimen tavoite. Silloin hän mukaan melkein yhtä var- ulkomaisilta harjoitusjaksoil- kaksikin kertaa kansainvälis- ei ehkä vielä ole ihan huip- hain. Edellinen oli ehtinyt ta Unkarista, Venäjältä, tä kokemusta juniorien EM- punsa kehittynyt, mutta neljä voittaa vuoteen 2004 men- Ruotsista ja Liettuasta. kisoista ja kerran myös ikä- vuotta myöhemmin 2012 nessä jo seitsemän poikien – Tahto ja asenne ovat luokkansa MM-kisoista. Si- olympiamenestykseen tähdä- Suomen mestaruutta. Ikää olennaisia tekijöitä kansain- joitukset olivat olleet kym- tään tosissaan. oli tuolloin vain 15 vuotta. välisissä kilpailuissa. Pitää menen paikkeilla. Marko Vahva on 35-vuo- Marko Vahva paini itse- olla kova jätkä ja palava halu Marraskuun 2005 Van- tias liikuntapaikanhoitaja kin kohtalaisella menestyk- menestykseen. Ryhmäni on taa-cupissa Ville Käki paini Kotkasta. Hän on toiminut sellä juniori-ikäisenä ja pala- hyvähenkinen ja pojat ovat sarjansa kolmanneksi kukis- poikien ja junioreiden maa- si lajin parista välillä poissa selkeästi valinneet vaikean, taen pronssiottelussa venä- joukkuevalmentajana useissa oltuaan valmentajaksi 1990- mutta toivottavasti aikanaan läisen Shakhin Gassimovin arvokilpailuissa. Suomen Pai- luvun alussa. Kolmen kotka- palkitsevan tien kohti menes- puhtaasti jaksoin 3-0 ja 4-0. niliitto palkitsi Markon vuo- laisen seuran painijoista tystä. Hänen kaksi muutakin vas- den valmentajana 2004. Seu- koostuva Marko Vahvan tustajaansa olivat venäläisiä, raavana vuonna hänet pal- ryhmä harjoittelee 10-20 tun- Lauri Järvinen joista kaksi sai tunnustaa kittiin Kotkan parhaana val- kotkalaisen paremmakseen. mentajana. Vahva on toimi- Pääsy loppuotteluun kariutui nut Itä-Suomen aluevalmen- 0-2 (2-4, 0-5) tappioon Nazyr tajana vuodesta 2000 lähti- Mankieville. en. Kotkassa hän valmentaa – Venäjältä ei huonoja kaikkia kaupungin yli 16- painijoita tule ulkomaan ki- vuotiaita painijoita, jotka tu- soihin, mutta silti välierätap- levat kolmesta seurasta: Kot- pio harmittaa. Toisen erän le- kan Painimiehet, Kotkan veät numerot selittyvät ris- Voima-Veikot ja Popinnie- kinotolla, johon oli pakko men Isku. mennä avausjakson käännyt- Marko Vahva on viimei- tyä tappioksi parin millise- sen päälle painimies, joka kunnin virheistä, eritteli val- käyttää valtavan määrän ai- mentaja Marko Vahva Villen kaa valmennettaviinsa. esitystä. – Olen valmentanut esi- merkiksi Ville Käkeä ja Jonni ”Peking 2008 on Laulaista melkein koko hei- suuri tavoite” dän painiuransa, joten tun- Tammi- ja helmikuun 2006 nen heidät läpikotaisin. Me- peruskuntokaudellaan Ville nestyksekäs poika- ja junio- Käki keskittyi tekniikan ja riura on nyt unohdettava ja taktiikan, samoin perusvoi- varsinainen koetinkivi on Jonni Laulainen, Marko Vahva ja Ville Käki man ja -kestävyyden kehittä- vasta edessä. Valmentajan miseen. Ohjelmassa oli pitkiä haave on aina se, että saa lajiharjoituksia ja harjoitus- tuoda nuoren urheilijan ylös otteluja ja myös niin, että hän menes- Maalis- ja huhtikuun val- tyy aikuisiällä. Nyt on siis mistautumiskaudella EM-ki- panostuksen paikka! Val- soihin paneuduttiin kilpai- mentajana uskon menestyk- luominaisuuksien lajivoiman seen, sanoo Marko Vahva. ja -nopeuden sekä lajikestä- Hänen valmentamansa vyyden kehittämiseen. Mak- Kotkan Voima-Veikkojen ju- simaalisen tehon parantami- niorit nousivat 2001 Suomen nen oli myös yksi painopiste- parhaaksi poikapainiseurak- alueista, samoin spesiaaliliik- si sekä kreikkalais-roomalai- keiden sisäänajaminen ja it- sessa että vapaapainissa. sensä voittaminen kovissa Vahvan valmennettavat harjoituksissa ovat voittaneet yli 60 SM-mi- – Tavoitteena on henki- talia. Ensimmäisen niistä toi nen ja fyysinen huippukunto, Saul Ernwall 1994. Hän ja varmuus ja itseluottamus se- Jonni Laulainen ovat olleet kä taistelutahto, sanoo Mar- Marko Vahvan valmennuk- ko Vahva ja jatkaa: sesta alusta lähtien. Nuorem- Junttaheittoharjoitukset, Karhuvuoren urheilutalo, Kotka

55 Kasvaako Tiiasta ja Juusosta tulevaisuuden painitähdet?

Paini on saanut Turun seu- Molempien seurojen paini- kanttiinia sekä arpajaisia”, eikä pakoteta lapsia kilpai- dulla vahvan jalansijan koulutoiminta on pääpiirteit- sekä tavata muita perheitä. luihin. Juuson ja Jeren van- alueen monipuolisten täin samanmuotoista. TWM: – TuTo:n painijaoston ve- hemmat ovat innostuneet las- liikuntamahdollisuuksien n toiminnassa on mukana täjä ja painiryhmän valmen- tensa harrastuksesta, ja he joukossa. Turun menestyk- mm. nassikkapainia kun taa- taja Ari Vahala kertoo Tiian osallistuvat aktiivisesti seura- sekkäät painiseurat Turun sen TuTo:lla on mukana tyt- reippaaksi ja ahkeraksi tree- toimintaan TWM:ssä. Toverit (TuTo) ja Turun töpainia. naajaksi, joskin toivoo, että - Kilpailuihin menoa Juuso Voimamiehet (TWM) pyörit- Vaikka tyttöpaini Turun muitakin tyttöjä uskaltautui- harkitsi ja empi pitemmän ai- tävät muun painitoiminnan seudulla ei ole vielä saanut si mukaan Tiian kaveriksi. kaa, kunnes tämä hauska ohella suuren suosion saa- kovin suurta suosiota, löytyy Turun Voimamiesten pai- huumoria viljelevä vesseli nutta painikoulutoimintaa. toki lajin parista muutamia nikoulussa Linden Maurin vastasi valmentajan kysy- Seurojen harjoituksiin Lii- innokkaita harrastajia, sekä vetämässä nassikkaryhmässä mykseen ”milloinka osallis- kuntakeskus Alfan kolmelle myös menestystä, kun Kira käy melkoinen vilske maa- tutaan eka kerran kisoihin”, molskille kokoontuu iltai- Kvarnström (TuTo) paini nantaisin ja torstaisin. Ryh- ilmoitti Juuso, että ”hän tu- sin toistasataa vintiötä muutama vuosi sitten Suo- män yksi ahkerimmista kävi- lee mukaan sitten viime ker- oppimaan painin niksejä. men mestaruuteen saakka. jöistä on Juuso Sillanpää (6 ralla”. Juuso meni sitten ”vii- Turun Tovereitten perin- v.). Hänen äitinsä Piia ker- me kerralla” rohkeasti mu- teikkäässä painikoulussa too, että Juuso on oikein in- kaan Raision kämppäpainei- ahertaa poikaporukassa yksi nostunut ja tunnollinen salil- hin ja tuliaisina oli kaksi ot- urhea tyttö Tiia Jakku (6 v.), la kävijä. Nassikkatreenien teluvoittoa ja sarjan ykkös- joka kamppailee molskilla lisäksi Juuso haluaa tulla ai- palkinto. Juuso kertoi, että tasapäisesti samanikäisten ja na mukaan myös isoveljen ”voitot tulivat mieliliikkei- hieman vanhempienkin poi- Jeren (9 v.) harjoituksiin. den käsivarren ja mattovään- kien kanssa. – Painin pariin itsekin nön myötä”. – Painimatolle Sari-äidin monipuolisesti liikuntaa har- – Juusosta oli jännää kertoman mukaan Tiia us- rastava Piia-äiti kertoo Juu- päästä seuraamaan Kalle kaltautui menemään reilut son tulleen vuosi sitten, kun Mäkisen paineissa oikein vuosi sitten, kun ensin oli ensin isoveli Jere oli painis- miesten painia. Miesten ko- Tiia Raision kisoissa seuraillut vuoden verran Jan- kellut parisen vuotta. Hän vat kamppailut olivat Juuson veljen painia. Tiia kertoo pai- mainitsee, että lasten isä Petri mieleen, kun vielä hänen nissa olevan kivaa, kun siinä on harrastanut ikänsä kamp- oman seuran suosikkipaini- ”tulee hiki ja saa jumpata”. pailu-urheilua (taekwondoa), jat Timo ja Taisto (Timo Kal- Kilpailukokemustakin on joten perhe piti luonnollise- lio ja Taisto Lalli) voittivat jo Tiian painiuralle tullut se- na, että lasten liikunta aloite- oikeita miehiä. Juuso kertoi kä myös otteluvoittoja. Tiias- taan kamppailulajien kautta. vielä lopuksi, että hän haluaa ta on kivaa, kun saa ”tavata Painia hän pitää yhtenä par- tulla isona ”voittajaksi”. tuttuja kavereita salilla ja kil- haimmista ja luonnollisim- Jäädäänpä seuraamaan pailuissa” ja hänen tavoit- mista lasten liikuntamuo- mielenkiinnolla mitenkä Suo- teensa on tulla joskus ”mes- doista, jossa lapsen eri omi- men seuraavan sadan vuoden tariksi”. naisuudet kehittyvät moni- painihistoriaan kirjoitetaan Kysymykseen kuka on puolisesti. Hän mainitsee, et- TuTo:n terhakan tyttöpai- Juuson ensimmäinen ottelu hänen suosikkipainija, Tiial- tä liikkuvuus, notkeus, nok- nijan Tiian ja TWM:n nok- ta meni hieman sormi suu- keluus, rohkeus sekä kontak- kelan nassikkapainijan Juu- hun. Hän totesi lopulta, että ti toiseen ihmiseen ovat omi- son saavutukset. Tahtoa ja ”Jerry on tosi kova painija”, naisuuksia, joita ei juuri terhakkuutta on molemmilla tarkoittaen Jerry Kvarnströ- muista lajeista saa. Lapsi op- vaikka muille jakaa. Katso- miä. pii vielä kokemaan lajin pa- taan kuinka heidän kehitys – Sari-äiti mainitsee, että rissa onnistumisia sekä myös etenee! Tiia pitää painista tosi pal- tappioita, joilla hän toteaa – Mene ja tiedä, saamme- jon, eikä häntä pidätä salilta olevan kasvatuksellisia vai- kohan heistäkö uudet Turun mikään muu kuin korkein- kutuksia myöhempää elämää ja ennen kaikkea Suomen tu- taan sairaus. Sari-äiti tykkää varten. levaisuuden painitähdet? painitouhusta kovasti ja – Seuran harjoituksista ”seuratoiminnassa on kiva Piia-äiti pitää hyvänä, että Teksti ja kuvat: touhuta lasten lähellä ja jär- treeneissä on mukana myös Mauno Ketola Tiian kamppailua jestellä kisatapahtumissa leikkimielisyyttä ja kisailua,

56 Viimeiset kaksi vuotta au- Tavoitteena harjoituksis- Erityisryhmille painia tismiluokan opettaja Niina sa on, että pojat nauttivat lii- Saarinen Kaisaniemen ala-as- kunnasta ja saavat hien pääl- pystynyt omalla toiminnal- teelta on kuljettanut poikia le. Näin he saavat itseluotta- laan tukemaan ja kehittä- erityispainissa. Saarisen mu- musta kun he pystyvät kamp- mään näiden lasten liikun- kaan paini on kehittänyt pailemaan ja suoriutumaan nallisia mahdollisuuksia. kohderyhmän karkeamotori- vertaistensa kanssa. Pojat sel- sia – sekä sosiaalisia taitoja. västi tuntevat kuuluvansa jo- Kohderyhmänä ovat olleet 6- Harjoituksia on pidetty honkin heille mieluisaan ja 12-vuotiaat pojat, joilla jo- nykyään Töölön kisahallissa tärkeään ryhmään. kaisella on ollut omat yksi- kerran viikossa painimatolla. Erityisliikuntaa järjestä- lölliset rajoitteet urheilun Poikien ryhmään kuuluu täl- viä tahoja ei juuri löydy pää- harrastamiseksi. Ryhmään lä hetkellä viisi vakituisesti kaupunkiseudulta. Painiliitto on kuulunut poikia, joilla on kävijää ja muutamia satun- voi olla ylpeä tästä toimin- ollut muun muassa eriastei- naisesti käyviä poikia. Har- nasta ja esimerkkinä muille Suomen Painiliitto on sia neurologisia vaikeuksia ja joitukset koostuvat alkuver- lajiliitoille. Jatkossa olisi järjestänyt vuodesta 1997 ongelmia. Ylipäänsä lasten ryttelyosasta, jossa on erilai- edelleen tärkeätä ja toivotta- alkaen painiliikuntaa lii- ongelmat ja vaikeudet ovat sia leikkejä, hyppyjä, käve- vaa saada yhteiskunnalta, kuntarajoitteisille lapsille olleet monitahoisia. lyä, juoksua, lihaskuntohar- Opetusministeriöltä, tukea Helsingissä. Toiminnan Toiminnan aloitti aikoi- joitteita ja niin edelleen. Al- tälle lasten erityisryhmälle. taloudellisena tukijana on naan Painiliitossa Ilpo Sep- kuverryttelyn jälkeen pojat alusta alkaen ollut Opetus- pälä yhteistoiminnassa Auro- painivat matossa ja pystyssä. ministeriö, jonka avustuk- ran sairaalan kanssa., ja toi- Harjoituksen loppu sisältää Pekka Seppälä, ohjaaja sella on pystytty järjestä- mintaa ovat jatkaneet Paini- venyttelyä ja leikkejä. Tär- Anita Korhonen, mään painiharjoituksia liiton puolelta Pekka Seppälä keimpänä osana harjoituk- fysioterapeutti edellä mainituille lapsille. ja Anita Korhonen. Yhteis- sissa on erilaiset koordinaa- Näitä lapsia ei juuri näy työkumppanina ei ole enää tioharjoitteet. Varsinaisia urheiluseurojen liikunta- sairaala vaan vanhemmat painitekniikoita ei juuri voi- tapahtumissa. Siksi onkin ovat tuoneet lapsiaan suo- da opettaa, eivätkä ne ole tärkeätä, että Painiliitto on raan toimintaan mukaan. ryhmälle tarkoituksenmukai- siakaan. Vapo_Molski_183x126 3/8/05 11:29 AM Page 1

57 kein tyhjillään. Tätä omalei- ja vaatimattomiksi. Kansain- maisuutta ei voi kuvata, sen välinen painiturnaus vaatii HERMAN KARE on täytynyt kokea. arvoisensa puitteet, joten ai- Kaikkein vaikuttavinta noa vaihtoehto ko. kilpailuil- Täynnä perinnettä! oli kuitenkin itse Herman le oli uusi ja todella kaunis Kare. Komearintaisena, ryh- Mansikka-ahon urheiluhalli. dikkäänä hän asteli esittely- Turnauksen nimeksi tuli Herman Kare turnaus ei ole Olihan tämmöinen urheilu- marssin keulassa tummenne- kansainvälisen mallin mukai- mikä tahansa urheilutapah- hallissa kilpaileminen aivan tun katsomon editse valais- sesti Herman Kare -muisto- tuma. Onhan näet peräti toista kuin varuskunnan ruo- tulle korokkeella olevalle painit. Kouvolan kaupungin harvinaista – painissa luul- kasalissa tapahtunut toimin- painimolskille. Siitä hän piti johto suhtautui myötämieli- tavasti ainutkertaista – että ta. Kilpailijoiden majoitus ta- sytyttävän puheen ja esitteli sesti kilpailun kehittämiseen, kilpailutapahtuma järjeste- pahtui alakerran painiharjoi- painijat. kilpailujen suojelijaksi lupau- tään vuosittain vuodesta tustilassa yhteismajoitukse- Herman Kareen lopetta- tui kaupunginjohtaja Eino 1929 lähtien. na, johon järjestäjät olivat essa 1968 seuratoiminnan, Brofelt. hankkineet makuualustoja. laski myös Kouvolan Lop- Herman Kareen omaiset Alkuaan kilpailut tunnettiin Edelleen painittiin merihei- piaispainien hohto. Loppiai- tilasivat taiteilijalta tyylik- Kouvolan Loppiaispaineina, nätäytteisellä kangaspäällys- sena järjestettiin Kouvolan li- käät Herman Kare -mitalit vuodesta 1980 lähtien nimel- teisellä pienellä 36m2 paini- säksi painikilpailuja ainakin sekä alati kiertävän kierto- lä Herman Kare -muistopai- matolla. Kymmenluvun tait- Mäntässä sekä Vuoksen- palkinnon. nit ja myöhemmin Herman teessa oli jo isompi muovi- niskalla. Kilpailuissa ei enää Alkuaikoina kansainväli- Kare -turnaus. päällysteinen painimatto ollut jännittäviä tilanteita, sen osanoton saaminen oli Ensimmäiset Loppiaispai- käytössä. säännöt olivat vanhanaikai- varsin työlästä, pääasiassa nit pidettiin Kouvolan Rau- set, pystyheitot puuttuivat turvauduttiin Seppo Nurmi- tatieläisten talolla vuonna ”Hermannin Henki ” sekä Suomen painitaso oli to- sen kansainvälisiin kontak- 1929. Toki sotavuosien vuok- Kouvolan Loppiaispaineja della alhaalla, joten harvoja teihin. Yllätykseksemme Suo- si ei pidetty urheilutapahtu- hallitsi 1950-60-luvuilla kansainvälisiä huippujamme men Painiliiton apu oli ulko- mia, mutta vuodesta 1946 ”Hermannin henki ”joka otti ei riittänyt kaikkiin loppiai- maisten osanoton hankinnas- lähtien kilpailut ovat jatku- valtoihinsa Kouvolan lähi- sena järjestettyihin painikil- sa lähinnä puhelinpäivystys- neet vuosittain katkeamatto- ympäristöineen ja oikeastaan pailuihin. Yleisö alkoi lop- tä sekä kirjeiden välittämistä. mana sarjana. koko maan painiväen. Tä- pua painikatsomoista. Göteborgista saimme ensim- Rautatieläisten talon tu- män hengen luoja oli Her- mäiset ulkomaiset vieraam- houduttua talvisodassa siir- man Kare (1896–1973), joka me (6 painijaa), joista osa oli tyvät painit Kouvolan varus- persoonallisuudellaan ja toi- Herman Kare Suomesta lähiaikoina työn kunnan ruokasaliin. Meri- meliaisuudellaan loihti pai- -muistopainit perässä muuttaneita. Koti- heinätäytteinen samettikan- neille tavallisesta arkipäiväs- Herman Kareen poismenon mainen osanotto on ollut kainen matto raahattiin va- tä erottuvan ilmeen. jälkeen otti Seppo Nurminen alusta lähtien hyvää ja taso- ruskunnan ruokasalin pöy- Hermannin voidaan sa- puheeksi kilpailun muutta- kasta. tien päälle,… pilarit pehmus- noa olleen aikaansa edellä miseksi kansainväliseksi pai- Herman Kare -turnaus sai tettiin patjoilla. Painit kesti- oleva painin PR-mies. Hän nikilpailuksi. Se edellytti kil- heti alusta lähtien laajaa val- vät aamuyöhön asti, jokusen osasi käyttää paikkakunnan pailujen ”järjestelypohjan” takunnallisista huomiota eri kerran palkintojen jakoon sanomalehteä erinomaisella laajentamista. Kilpailujen tiedotusvälineissä. Ilmeisesti päästiin vasta kolmelta aa- tavalla painiasiansa tunne- järjestämiseen lähti Kouvo- kilpailujen ajankohta oli pie- muyötä. Eivät painijat enem- tuksi tekemisessä. Painipaki- lan Painijoiden lisäksi Pilkan- nelle lajille otollinen, urheilu- pää kuin yleisökään pitäneet nat ”Herkko heittelee” olivat maan Pilke. Seurayhtymän sivuilla oli palstatilaa, paini- yöpaineja kiusallisina…. se taattua ja odotettua luetta- perustava kokous pidettiin jat alkoivat menestyä arvoki- oli painikilpailuun kuuluvaa, vaa. Herman Kare oli sana- 3.7.1979 Veli Kähkösen ko- soissa sekä radiossa oli sopi- yleisö katsoi tulla petetyksi, taituri, sytyttävä puhuja, sii- tona. Tässä kokouksessa (ja vasti painimies Antero Viher- jos kilpailut loppuivat ennen hen aikaan myös harvinaisen sitä seuranneessa toiminnas- kenttä, joka selosti entisen puoltayötä. kielitaitoinen (venäjä, saksa, sa) olivat Pilkanmaan Pilk- kotiseutunsa turnausta ur- Varuskunnan saunaan ruotsi) sekä kaikessa ammat- keestä: Seppo Nurminen, heiluradioon. Mansikka- pääsi peseytymään, ei tuol- tisotilaan täsmällinen ja luo- Jouko Seppälä, Erkki Vilja- ahon hallikin on varmaan loin ollut suihkuja vaan va- tettava. kainen, Markku Hilden, Ju- yksi kauneimmista painihal- deilla peseydyttiin. Matkaa Täysine katsomoineen hani Nyström. Kouvolan Pai- leista, sen näyttävyyttä py- kirpeässä pakkassäässä ker- Kouvolan loppiaispainit oli- nijoista: Kari Koivisto, Erkki rimme korostamaan kukka- tyi 400-500 m suuntaansa. vat painikilpailujen helmiä, Hult, Pertti Mononen, Heino asetelmin. Tällaiseen koh- Painit siirtyivät vuonna muualla kokematonta tun- Laurila, Paavo Viitanen, Vesa taan oli otollista tehdä näyt- 1954 upouuteen Kouvolan nelmaa. Näitä kisoja tultiin Vuorela sekä Veli Kähkönen. tävä ja kiinnostava tapahtu- Kuntotaloon. Kuntotaloon katsomaan kautta maakun- Aluksi kaavailimme pai- ma. Tämän huomasi myö- siirtymisen myötä painit sai- nan, vaikka painikatsomot nien jatkamista Kouvolan hemmin TV2, lähettämällä vat uutta, arvokasta ilmettä. muualla yleensä olivat mel- Kuntotalolla, mutta totesim- me siellä olevat tilat pieniksi urheilulähetyksiä Kouvolasta

58 kolmena perättäisenä vuon- taloudesta omin voimin ja järjestelytoimikunnan pu- le ja järjestelytoimikunnan na 1987-89. ehdotti yhteistoimintaa muil- heenjohtaja. edustajille. Kansainvälisen turnauk- le alueen painiseuroille. Valkovenäjä alkoi olla Toiminta alkoi helpottua sen aloittamisessa ensimmäi- Voikkaan Urheilu-Veikot meille vakiovieras vuodesta kaikilla osa-alueilla ja pys- set vuodet ovat hyvin uuvut- sekä Pilkanmaan Pilke lupau- 1985 lähtien työllistäen ve- tyimme kehittämään tur- tavia sekä etenkin taloudelle tuivat järjestelyihin mukaan. näjänkieltä osaava Pauli Irto- nausta mieleiseen suuntaan. vaikeata aikaa. Alkuaikoina Vuonna 1984 järjestetyissä lan. Herman Kare -turnaus on järjestäjien kuului antaa ma- kilpailuissa oli jälleen hyvä aina pitänyt perinteitä arvos- joitus kaksipäiväisissä kilpai- ulkomainen osanotto (USA, Herman Kare -turnauk- saan joten turnauksen iltati- luissa kaikille osallistuville Kanada, Puola, Ruotsi), jo- sen vakiinnuttaminen laisuus on aina aloitettu Sam urheilijoille. Ulkomaiset vie- ten talous meni jälleen pa- Hyvin varhaisessa vaiheessa Sihvon säveltämällä torvi- raamme majoitimme hotel- hasti miinukselle. Jälleen oli huomattiin kummankin seu- soittokunnan esittämällä leihin, mutta kilpailun talou- jatkosta keskustelun paikka. ran sitoutuvan turnauksen marssilla Muistoja Pohjolas- den turvataksemme jouduim- Pilke oli lähtenyt epäillen kehittämiseen. ta. me etsimään muille vaatimat- mukaan ja luopui nyt…, Seuroilla oli jäsenistössään Eino Aunttila palveli vää- tomampia yöpymispaikkoja. Kouvolan Painijat empivät sopivasti erilaista ammat- peli Herman Kareen alaisena Moni vielä muistaa kilpailu- jatkon suhteen…, mutta tiosaamista sekä halua tehdä lääkintäaliupseerina Kouvo- viikonloput opiskelija-asun- VUV:n Jouko Kiviranta il- hyvä kansainvälinen kilpai- lassa. Vuonna 1997 hänelle nossa sekä 25-30°C pakka- moitti heidän seuransa jatka- lutapahtuma. tuli 50. perättäinen kun- sen viilentämän yön Käyrä- van vaikka yksin. Nyt viimeistään oli mah- niatehtävä täyteen kantaes- lammen retkeilymajassa. Kouvolan Painijat päätti dollisuus vakuuttaa kaupun- saan Suomen lippua loppiais- Pilkanmaan Pilkkeeltä olla mukana järjestelyissä, kien sekä liike-elämän edus- painien esittelymarssin edes- loppui usko hankkeelle ja se myös onni potkaisi turnausta tajat Kare-turnauksen jatku- sä. Eino kantoi Suomen lip- luopui järjestelyistä kahden Tuomo Petrellin sekä Pertti vuudesta. pua myös Kouvolan EM-pai- vuoden jälkeen. Vesterisen muuttaessa tuol- Pertti Vesterinen ideoi ja nien avajaisissa. Hänen pe- loin Kouvolaan. sai urheilumiesten Topi Ol- rinnettään lipunkantajana Kansainvälistyminen Tuomo Petrell tuli vuotta kun sekä Tauno Kurrosen jatkaa Heino Laurila, seura- FILA:n kilpailukalenteriin aikaisemmin, eikä häntä tar- avustuksella moneksi vuo- työn perusjäsen. pääsimme 1982 ja se tuotti jo vinnut suostutella turnauk- deksi tarpeellisen tukiryh- Kuusankosken kaupungin 80 seuraavana vuonna tulosta. sen avaintehtäviin…, liike- män ”Jäykkäniskat”. Jäyk- v. -juhlavuonna kilpailut oli- Nyt Herman Kare oli vii- elämässä mukana oleva pai- käniskoihin kuului liike-elä- vat Kuusankoskella. Loppu- meistään kansainvälinen pai- nimies oli nyt enemmän kuin män edustajien lisäksi mm. ottelut painittiin arvokkaasti nikilpailu, osanottajia oli tarpeen. vieläkin painikatsomossa Kuusankoski-talon teatterin Ruotsista, Norjasta sekä Pertti tuli v.1984 suuren viihtyvät kouvolalaiset vai- näyttämöllä. olympiavoittaja Andrzei Su- sähköurakointiyrityksen ta- kuttajat Pekka Jokinen, Kari Herman Kareen toimin- pronin johdolla todella kova- lousjohtajaksi Kouvolaan. Ikävalko ja Heikki Ojanen. taan oli vuosien aikana saatu tasoinen joukkue Puolasta. Nopeasti luomiensa suhtei- Kouvolan kaupunki on paljon henkilöitä, jotka ovat Kilpailujen kansainvälis- densa sekä turnausta koske- tuosta lähtien järjestänyt vuodesta toiseen ovat jaksa- tyminen aiheutti sen että vien kehittämisideoidensa mm. vastaanoton kaupun- neet olla mukana. Heistä jär- Kouvolan Painijat ei selviä avulla hänestä tuli jo seuraa- gintalon lämpiössä ulkomai- jestelytoimikunnassa on Arto järjestelyistä sekä etenkin sen vana vuonna itseoikeutetusti sille osanottajille, tuomareil- Karhu, Helena Orpana, Liisa

Painiliiton 100 v. juhlaviesti kulkee: karkkilalaisten kuriina toiminut Jorma Kari luovutta- massa juhlaviestikapulaa Herman Kare -turnauksen järjestäjille. Viestin vastaan- Pitkässä ryhdikkäässä rivissä osaavia kymenlaaksolaisia painivaikuttajia 2006. ottajana kymenlaaksolaisten Huomionosoitusten saajien puolesta kiitossanoja lausumassa Kouvolan Painijoiden puolesta Arto Karhu. Veli Kähkönen.

59 Kontkanen, Ari Niskanen, Heille Herman Kare -turnaus kin lehdistö sai kaupankäyn- kilpailujen alkua. Arto Hyytinen, Erkki Mäki- on painivuoden avaus, jossa nistä tietoa. Niinpä siitä Ensimmäisen päivän nopein nen, Erkki Syrjänen, Leevi tavataan tuttuja, arvioidaan päästiin otsikoihin. selättäjä oli Ismo Kamesaki. Lassila ja Veli Kähkönen. uusien sääntöjen toimivuut- Aika oli 31 sekuntia. Sun- Seurojen jäsenet ovat jär- ta, nuorten painijoiden kehi- Tulli nuntaipäivän otteluissa sitten jestäneet työvuoronsa sekä tystä ja vietetään mukavia Muutamana vuonna ennen tapahtui; sarjassa 90 kiloa oli aikataulunsa siten että voivat hetkiä painin ja ystävien pa- kilpailuja soitettiin Nuija- kaksi virolaista painijaa vas- osallistua joka vuosi turnaus- rissa. maan tullista, että teille on takkain. Selätysaika 11 se- viikonlopun järjestelyihin. tulossa joukkue, mutta onpa kuntia. Sarjan 52 kilon finaa- Katsojien palveleminen, ylimääräistä. Eräältä Itä-Eu- lissa olivat vastakkain pieni- kilpailijoiden terveyden var- roopan joukkueelta oli löyty- kokoinen venäläinen ja päätä mentaminen sekä kilpailujen Eräitä muistelemisia nyt 104 pulloa. Joukkueelta pitempi bulgaari. Selätysaika tulospalvelun muuttuessa turnauksen varrelta ei löytynyt rahaa sakon mak- oli viisi sekuntia. Seuraavan yhä enemmän reaaliaikaisek- samiseen. Mitä tehdään? päivän Ilta-Sanomien urhei- si on ollut tarvetta saada jär- Nyt tuli kova joukkue Osanottajamaiden lukumää- lun etusivulla oli koko sivun jestelyapua seuran ulkopuo- Neuvostoliitosta rä uhkasi kutistua. Ei autta- kuva tuosta venäläisestä pai- lelta. Jälleen kerran vartuimme nut kuin lähteä lunastamaan nijasta televisio sylissään Herman Kare- turnauk- Kanttelin Einon kanssa Mos- joukkue tullista. Juomista tu- mahtavan otsikon alla: Ma- sen muodostunut osaaminen kovasta saapuvaa kansainvä- li kalliimpia kuin paikallises- kuukilpailut vailla vertaa! edesauttoi vuoden 1997 EM- listä junaa, tulisiko ilmoitet- ta Alkosta ostetut, mutta po- Bulgaari oli ilmeisesti saanut painikilpailut Kouvolaan. Si- tu joukkue? Iltahämärälle rukalla ostettiin itsellemme, oman osuutensa telkkarista. nä vuonna Kare-turnaus oli asemalaiturille laskeutui il- jotta kisabudjetti piti. esikilpailuna ja hoidettiin miselviä itänaapureita. Eikka Yhden kerran tullista soi- Vuoden ensimmäiset kuuden osallistuvan seuran innostui, jumalauta, ..nyt tettiin lauantai-iltapäivänä, kansainväliset kilpailut toimesta. saimme kovan joukkueen kun kilpailut olivat jo käyn- sääntömuutoksineen itänaapurista, nyt on nimi- nissä, että täällä olisi bulga- Kansainvälisen Painiliitto uu- Kaupunkien sekä liike- miehiä, tunnen näistä monta! rialainen joukkue tulossa distaa painisääntöjä lähes elämän tuki Vähän epäillen lähdin Eikan painimaan. Tuolloin emme vuosittain. Vuoden ensim- Herman Kare -turnaus on ai- perässä toivottamaan terve- enää lunastaneet heitä. mäisessä kansainvälisenä kil- na perustunut perinteen vaa- tulleeksi Kouvolaan. Kova pailuna tämä tuotti päänvai- limiseen ja jatkuvuuteen sekä oli joukkue…, ei Neuvosto- Kilpailuista myöhäs- vaa kaikille osapuolille, niin kotiseutunsa eteen tehtävälle liitosta lähetetty mitään huo- tyneet saatiin mukaan painijoille kuin tuomareille työlle. Siitä se on saanut voi- noja tekijöitä edustamaan Kerran yksi valkovenäläinen että katsojille. Vaikka paini- mansa. maataan…, mutta olivat me- painijoukkue saapui Kouvo- kilpailujen katsojat ovat hy- Tänä päivänä on koros- nossa Kuusankoskelle sello- laan vasta aamupäiväpainien vin sääntötietoisia, eivät he- tunut kotiseudun eteen tehtä- jensa kanssa. jo käydessä. Olivat onnek- kään aina pysyneet mukana vän työn tärkeys, jotta voim- semme ilmoittaneet Pauli Ir- uusien sääntöjen tulkinnois- me yhteistoimin pitää talous- Kristallia ja vodkaa. tolalle ongelmistaan. Emme sa. Järjestäjien onneksi on ol- alueen elinvoimaisena. Voim- Useat muistavat Itä-Euroo- tienneet kuin nimet osallistu- lut erittäin päteviä, asiantun- me kiitollisina todeta, että pan maiden heikon taloudel- jien määrät, painoista ei ollut tevia kuuluttajia; Antero Vi- Kouvolan talousalueella ole- lisen tilanteen. Niinpä sieltä tietoakaan. Tuntui vähän herkenttä, Seppo Nurminen vat kuntien sekä liike-yritys- tulevat joukkueet halusivat kohtuuttomalta pitkämatka- Pertti Tapola jne. ten edustajat ovat olleet hyödyntää kilpailumatko- laisia kohtaan jättää heidät kauaskatseisia myös tämän- jaan taloudellisesti. Monilla kokonaan pois kilpailusta. Maansa ensimmäiset kin asian osalta. Ilman hei- joukkueilla oli tuomisinaan Seppo Nurminen sopi Filan edustajat dän tukeaan, näin suurta kristallia ja vodkaa. Puolalai- valvojan sekä muiden pai- Vuoden 1992 turnaus on pai- vuodesta toiseen jatkuvaa set olivat erikoistuneet kris- nijoiden kanssa, että aamu- nunut mieleen erittäin tunne- turnausta ei olisi ollut mah- tallikauppaan. Mansikka- päivällä painivat vain A-loh- herkkänä tapahtumana. dollista järjestää. ahon katsomon nurkassa ole- koon arvotut painijat. Kun Tuolloin juuri itsenäistyneet va ylimmäinen penkkirivi oli matkalaiset saapuivat, heidät Viro, Latvia ja Liettua lähet- Painiväen vuotuinen täynnä kristallia. Jokainen punnittiin sarjojensa B-loh- tivät joukkueensa itsenäisty- kohtauspaikka joukkueen jäsen myi vuorol- koihin ja painit heidän osal- neen maansa ensimmäisinä Painiveteraanit Kymenlaak- laan kristallia ja kävi vuorol- taan voitiin aloittaa. edustajina. Tunnelma oli kä- son alueelta ja vähän kauem- laan painimassa. Vodkakaup- sin kosketeltavaa, onnitelles- paakin ovat uskollisesti ko- pa kävi salaa pukuhuoneis- Makuukilpailut samme heitä avajaisissa kuk- koontuneet Herman Kare sa. vailla vertaa katervehdyksellä. -turnauksen katsomoon seu- Moni katsoja lähti kotiin Eräänä vuonna oli erikois- raamaan paineja ja muistele- painikilpailujen jälkeen kris- palkintona televisio nopeim- Kouvolan Painijat ry. maan saavutuksiaan ja koke- tallia ja vähän muutakin ta- malle selättäjälle. Asiasta Voikkaan Urheilu-Veikot ry muksia vuosien varrelta. varaa kainalossaan. Tieten- kerrottiin joukkueille ennen Veli Kähkönen

60 Hannu Rantala uskoo vapaapainiin

painijasta jo osaamista alkoi omat ansionsa, ja lajin vii- Painin lisäksi Hannu Ran- näkyä: meisin suomalainen miesten talaa innoittaa lumilautailu. – Juha Lappalainen ja arvokisamitalisti on Rauhala Hän on tehnyt laudalla han- Kim-Jussi Nurmela olivat al- hänkin: Pekka Rauhala paini kitemppuja jo reilun viiden- kujaan vapaapainijoita. Lo- vapaassa EM-hopeaa sarjas- toista vuoden ajan. pullisesti jäi katsomatta, mi- sa alle 74 kiloa Mancheste- hin asti he vapaapainissa oli- rissa vuonna 1988. Oma poika sivat pystyneet. Helsingin Paini-Miehet lupaus Vapaapaini on juuri nyt tekivät takavuosina useita Hannu Rantalan opinnäyt- vankasti keskittymässä pää- painireissuja Yhdysvaltoihin, teenä painii oma poika, Rolle kaupunkiseudulle. Hannu kohdepaikkakuntina olivat Rantala. Asiassa on samaa Rantalan omassa seurassa, muun muassa Buffalo, Rho- kuin Seppo Yli-Hannukselal- Päävalmentaja Hannu Rantala Helsingin Paini-Miehissä, on de Island ja Mohawk Valley. la, jonka Marko-pojassa fyy- sanoo, että hänellä on juuri nyt lähes kaksisataa painijaa, ja USA on yhä ohjelmistossa, sistyivät upeasti isä-Sepon virtaa valmentamiseen, sillä käytännöllisesti katsoen jo- mutta useimmiten H P-M ohjeet ja neuvot. Rolle Ran- vapaapainissa on monella kainen heistä on vapaan tyy- suuntaa nyt Venäjälle: tala, 16, vei viime vuonna lupauksella virinnyt aivan lin taitaja. Puolustusvoimien – Pietari on lähempänä SM-kultaa niin junioreiden uudenlaista innostusta lajiin, päävalmentaja Jouni Ilomäen totuutta, ja kun sieltä men- kuin kadettien SM-kisoissa, motivaatio on nyt monella tulevaisuuden toivolla vapaa- ja kumppaneiden Espoon Ur- nään vähän kauemmas, ol- sekä KLL:n mestaruuskisois- painin suhteen hyvin vahvaa. heilijat on niin ikään vapaa- laan Moskovassa, ja homma sa. Rolle voitti vuonna 2005 painista riemunsa repivä pai- vain kovenee, Hannu Ranta- myös kohtuullisen kovan tur- nikoostuma. la sanoo. nauksen Liettuassa. Tulisieluinen kinttupaini- – Harjoittelemme yhdessä – Pietariin on viime aikoi- – Rolle on urheillut useis- spesialisti Hannu Rantala Espoon Urheilijoiden kanssa, na saapunut huippupainijoi- sa lajeissa aina jääkiekkoa ei hellitä molskin kulmalta. Rantala muistuttaa. ta Dagestanista ja Tadzikis- myöten. Kyllä minä sitä jo ai- Tämä teuvalaislähtöinen Pääkaupunkiseudulle ti- tanista. Kävimme jo syyslo- kaa sitten mietin, että olisi nyt Helsingin Jollaksessa pahteleekin kaiken aikaa va- malla Pietarissa vääntämässä ihan kiva, että hän keskittyisi asuva liikunnanopettaja ja paan osaajia – yksi viimeai- ja menemme sinne myös huh- samaan lajiin kuin mitä mi- osapäivätoiminen pääval- kaisista tulijoista on Vaasan- tikuussa. Treeneissä oli siellä nä. Mutta kaiken täytyy läh- mentaja kaitsee taas tänään maalta saapunut junioreiden kerrallaan 20-50 kaveria. teä omasta halusta. Ratkaise- niin koko maamme kuin EM-pronssisti Tero Perkkiö. – Leiripaikkakuntiamme vinta asioihin ylipäätään on oman seuransa Helsingin – Tero on nyt poliisina ovat olleet tai ovat myös sisin kiinnostus, Hannu Ran- Paini-Miesten vapaapaini- Helsingissä, Hannu Rantala muun muassa Saksan Lucken- tala puhuu. joita. Rantalan huomassa sanoo. walde, Viron Viljandi ja Lat- Päävalmentaja Rantala pysyvät myös painia harras- vian Riika. tietää, että painiin tulee kiin- tavat naiset ja tytöt. Rantalan startti – Rosenlöfin Jouni leirei- nostuspiikki aina olympia- 1970-luvulla lee kevään aikana Puolassa ja laisten aikaan. Painiseuroi- – Olen ihan viime aikoina Hannu Rantalan kasvattaja- Valko-Venäjällä, jossa hän hin tulee tuolloin runsaasti huomannut vahvaa viriämis- seura Teuvan Rivakka oli osallistuu myös muun muas- soittoja ja muita yhteydenot- tä koko vapaapainin kentäs- 1970-luvulla vahva tekijä sa FILA:n kisaan, Hannu toja, ja seurat saavat viiden sä. Mielestäni joulukuiset maamme vapaapainissa. Yh- Rantala tietää. renkaan kisojen tiimoilta poikien ja tyttöjen SM-kisat tenä 1970-luvun vuonna Ri- – Naispainimme voimate- runsaasti uusia nassikkapai- Espoonlahdessa olivat lajille vakka rivakoi 4 valtakunnan kijä Hajar Ashtiani on me- nijoita. iloinen ja onnistunut tapah- mestaruutta kinttupainin nestynyt Kanadassa, Rantala – Olympialaisissa sellai- tuma monin tavoin, Rantala SM-kisoissa; jännä yhteen- kertoo. set lajit kuin ammunta, jousi- puhuu. sattuma on, että viime joulu- – Ylivieskalainen Jari Ol- ammunta ja paini näkyvät Kokonaisuudessaan va- kuussa olleissa tyttöjen ja mala on paininut vapaata hyvin toteutettuna useiden paapaini on ollut kreikka- poikien SM-kisoissa pääval- Saksan Bundesliigassa, joten päivien ajan, ja tuolla on lais-roomalaisen painin kat- mentaja Rantalan nykyisen vapaapainimme on näkynyt myönteistä vaikutusta koko veessa maassamme, vapaa- seuran Helsingin Paini-Mies- sielläkin, Rantala sanoo. lajille, Hannu Rantala sa- painin harrastajia on vain ten klopit veivät samoin 4 Hannu Rantalalle reissaa- noo. noin kymmenen prosenttia mestaruutta. minen on perin tuttua, hän – Omassa seurassani, ”krekoa” vääntävien mää- Veikko Rauhala oli mies, on käynyt painin merkeissä Helsingin Paini-Miehissä, on rästä. Hannu Rantala tosin joka pyysi Hannu Rantalan ja vähän muutenkin reilusti nyt kivasti toimintaa kaikissa toivoo ja uskoo, että tulevai- salille, ja Rauhala onkin var- yli 50 maassa. ikäluokissa, listoillamme on suudessa yhä useampi trikoo- teenotettava sukunimi va- – Kolumbia, Uzbekistan, 190 painijaa, joiden ikähaa- veikko erikoistuu vapaapai- paapainissa koko lajin histo- Iran..., Rantala poimii pyy- rukka on 3-35 vuotta. niin. Joskus leirinvaihdokset riassa. dettäessä maista eksoottisim- ovat tapahtuneet silloin kun Kassu Rauhalalla on pia meiltä päin katsottuna. Teksti ja kuva: Hannu Ranta

61 Pekka Rauhala kesti kinttupainissa

näin jälkikäteen, että harjoi- taa jaksamaan kaikessa teke- noo lahjakkuuden olevan tus- ja kilpailumatkoja ulko- misessä, Rauhala sanoo. tärkeä asia: – Vaikka kuinka maille olisi hänellä ehken pi- Pekka Rauhala sanoo paljon tekee työtä, niin jotain tänyt olla enemmän kuin mi- seuraavansa painia niin tie- jää puuttumaan, jos perus- tä niitä oli: – Painiliiton re- dotusvälineistä kuin käymäl- lahjakkuutta ei ole. surssit eivät tuolloin kum- lä kisoissa silloin kun niitä Vaikka paini on nyt hur- moiset olleet, ja merkitystä lähitienoolle osuu: – Tieten- jassa kilpailuasetelmassa oli myös sillä, että satsasin kin myös salilla näkee sen muiden urheilulajien ja kai- koko ajan myös opiskeluun, missä painissa mennään. ken muun harrastustoimin- eikä siis aikaakaan aina ol- Pekka Rauhala ei ole ko- nan kanssa, niin nassikoita lut, Rauhala selvittää. ko uraansa asunut Suomessa. molskimelskeeseen tulee silti Pekka Rauhala kuuluu Vuodesta 1994 vuoteen 1997 kaiken aikaa. Kaikki heistä Lääketieteen tohtori, yliopiston niihin menestyneisiin urheili- hän tarkkaili palloamme Yh- eivät jaksa ikämiehiksi. – Pai- lehtori, Pekka Rauhala on tois- joihin, jotka ovat saaneet ais- dysvaltain horisontista: – En ni on kova ja raskas laji, kyl- taiseksi viimeisin arvokisamita- tia olympialaisten omantyy- minä sielläkään ollut painista lähän se karsii... listimme vapaapainissa. listä ja äärimmäisen kansain- tyystin irti. Atlantassa kävin Pekka Rauhalan mielestä välistä ilmapiiriä. – Kyllä kisoja katsomassa. painista on parasta se reiluus Lääketieteen tohtori Pekka kieltämättä nytkin Torinon – Mutta ei paini sentään unii- ja konstailemattomuus: – Rauhalan vapaapainiura oli talviolympialaisten aikaan ni tule. Mutta jos jotkut tär- Mies miestä vastaan... pitkä ja menestyksekäs. hetken viivähti muistissa keät kisat ovat menossa, niin Pekka Rauhala on viimei- Hän paini siniristilippu omat olympiakokemukseni. kylläpä sitä mielellään paini- sin vapaapainin arvokisami- painitrikoossaan vuodesta Paljoltihan se toki oli omaan tapahtumista alan ihmisten talistimme, ja tuosta mitalis- 1976 vuoteen 1992. Tuona suoritukseen keskittymistä, kanssa pärvöttää... ta on kahden vuoden päästä aikana hän saavutti neljä mutta kyllä minä myös muun Pekka Rauhala sai kisail- kaksikymmentä vuotta: muassa yleisurheilua kävin la eri puolilla maailmaa: – – Uskomattomalta tun- EM-hopeaa vapaapainissa, viiden renkaan kisoissa kat- Unohtumattominta oli Gruu- tuu, että näinkin kauan men- ensimmäisen niistä Bulga- somassa. sian ( nyk. Georgia) pääkau- nyt, ettei kukaan vapaapaini- rian Varnassa vuonna 1982. Koska Pekka Rauhala on pungissa Tbilisissä. Painihalli jamme ole isoissa kisoissa Viimeisen EM-hopeansa pitkän linjan painija, niin oli täynnä porukkaa, ja tun- palkintokorokkeelle noussut, Rauhala pokkasi Englannin hän ei voi olla täysin terve: – nelma katossa... toivotaan nyt kaikki että jo- Manchesterissa vuonna Kyllähän sitä kolhuja jäi. Sa- Pekka Rauhala sanoo, et- ku suomalaisista kinttupai- 1988. Rauhala paini mita- nonpa nyt sitten, että vasen tä hänen ehkä paras avunsa nijoista tuo mitalin arvoki- linsa sarjassa alle 74 kiloa. polveni ei ole ihan niin hyvä painissa oli ulottuvuus: – soista mahdollisimman pian, kuin oikea polveni, Rauhala Olin sarjaani aina aika iso. Rauhala puhuu. Nyt Helsingissä asuva Rau- virnistää. Toki merkitystä on myös hala on lähtöisin Teuvalta. Pekka Rauhala ei aikoi- voimalla, nopeudella ja tilan- Tuolla tosiolla oli kosolti naan kilpaillut viikottain, ei netajulla. Pekka Rauhala sa- Teksti ja kuva: Hannu Ranta merkitystä hänen painime- likikään: – Ei niitä kisoja ai- nestykselleen: – Teuvan Ri- koinaan nyt niin mahdotto- vakka oli täynnä innokkaita masti ollut. Mutta silti jos- ja osaavia painijoita. Ja kun sain vaiheessa minulla oli ympärillä oli vielä vireä pai- vuotta kohti jopa 6 SM-ki- 100-v Painiliittoa nimaakunta, niin treeni- ja saa, pojissa, junioreissa ja kilpailuvastustajia löytyi jok- miehissä, Rauhala muistelee. onnittelevat seenkin aina kun niitä tarvit- si, Rauhala selvittää. Punttisalissa, Pekka Rauhala paini pal- lumilla... jon olympiapronssinkin poi- Vaikka Rauhala ottaa liikun- mineen veljensä Jukan kera. tansa nyt rauhallisemmin ja * * * – Myös muun muassa Ranta- lyhytkestoisemmin kuin mitä lan Hannun ja Ilomäen Jou- aktiiviuransa aikana, niin ei Riskitrikoiset onnittelut nin kanssa olen ottanut hänen päivänsä täyty pelkäs- 100-vuotiaalle Painiliitolle useasti yhteen, Rauhala ker- tään lääketieteellisestä ope- Vieskan Voima ry too. tuksesta ja yhdessäolosta per- Rantala on lähtöisin Teu- heen kanssa. Rauhala harras- valta, nykyään Puolustusvoi- taa yhä myös urheilua: – Las- * * * mien urheilupomona työs- kettelen, ja lumilautailen. Oulun Pyrinnön painijaosto kentelevä Ilomäki taasen on Syksyllä olin jonkun kerran onnittelee 100-vuotiasta Painiliittoa. Lapuan Ylikylän miehiä, jos- punttisalilla, ja painin myös, kin hän edusti Kuortaneen kuntopainia... * * * – Ehkä pikkuisen nykyis- Kuntoa, eikä suinkaan koti- Varkauden Tarmo ry kaupunkinsa Virkiää. tä enemmän minun pitäisi Jukka Rauhala sanoo liikkua. Hyvä yleiskunto aut-

62 Seurayhteistyö tarjoaa Paini kamppailee joukkuelajien puristuksessa harrastajille enemmän Petri Toivola suhtautuu paini- Viipurin Voimailijoiden 90-vuotinen urheilun tulevaisuuteen toi- veikkaasti. Liittotasolla asti ja taival jatkuu kasvavin odotuksin seuroissa tehdään hartiavoi- min työtä, jotta harrastaja- Suomalainen seuratoiminta kustannukset ovat jo alku- Petri Toivola. määrä nousisi, ja merkkejä juhlii 150-vuotista taival- vaiheessa varsin mittavat Vetäjiä ei koskaan urhei- tästä on olemassa. Arvokisa- taan ja monella lajilla on harrastajalleen ja tämän per- luseuroissa ole liikaa, mutta menestys tuo hetkellisen nos- myös syytä juhlaan. Yksi heelle. Painissa mukaan pää- Viipurin Voimailijoiden pai- teen harrastajamääriin, mutta see pienellä rahallisella pa- näistä on paini, joka liittona nijuniorit voivat nauttia hy- lajin markkinoinnin kautta nostuksella. västä ohjauksesta. ”Olemme täyttää maaliskuun lopussa tulee myös uusia painijoita. ”Siksi meilläkään ei ole ihan pyrkineet saamaan koke- kunnioitettavat 100 vuotta. ”Yksi hyvä merkki on se, yksi tai kaksi yksinhuoltajan neempia painijoita mukaan että tuleviin SM-kisoihin on lasta harrastamassa”, Petri vetäjiksi ja ihan mukavasti sii- Mutta ilman virkeitä seuroja ilmoittautunut rohkeasti Toivola muistuttaa tässäkin nä onnistuneetkin. Meillä on nuoria painijoita haastamaan ei olisi liittoa. Yksi näistä suhteessa erittäin tervetul- nyt päävalmentaja Kristian kokeneempia. Ennen oli niin, ruohonjuuritason puurtajista leesta painin tarjoamasta ”Kille” Kososen lisäksi kaksi että junioripainijoita ei oi- on Viipurin Voimailijat, joka vaihtoehdosta. painikoulun valmentajaa, jot- kein edes kannustettu tule- juhlii 90-vuotista taivaltaan. ka vielä itsekin painivat.” maan SM-kisoihin, mutta nyt Paini kuuluu niihin pie- Paini kulkee Toivola näkee painille hy- on toisin ja pidän sitä erittäin niin lajeihin, joihin ei auto- usein suvussa viä merkkejä tulevaisuudes- tervetulleena kehityksenä.” maattisesti virtaa valtavaa Petri Toivolan nimen kuulles- sa. Luonnollisesti se, että mu- ”Toisaalta mihinkään hir- harrastajamassaa. Kansain- saan mielleyhtymä painituo- kana olevat painijat ovat si- vittävään painibuumiin en us- välisellä menestyksellä mitat- marointiin tulee itsestään. toutuneita tekemiseensä ja ko. Tämä on niin kova laji, tuna paini nousee suomalais- Legendaarinen painituomari toisten valmentamiseenkin, että se automaattisesti rajaa ten menestyslajien aateliin, Lassi Toivola on Petrin setä on erinomainen perusta. Li- potentiaaliset harrastajat vä- mutta lajin ominaispiirteet ja ja näin olleen Lassin poika sää poikia on tulossa, mutta hiin. Joudumme koko ajan vaatimustaso pitävät lajin Karri, joka myös on paini- lajin markkinointiin pitäisi kilpailemaan joukkuelajien harrastajamäärän suhteelli- tuomareiden eliittiä, on Pet- saada edelleen lisää voimava- kanssa ja kyllä joku salibandy sen pienenä. Noususuuntaus- rin serkku. roja. vie paljon potentiaalisia nuo- ta on kuitenkin havaittavissa. ”Painissa on pitkään ol- ria. Tämä ilmiö on varmasti ”Nassikkapainijoiden lut tasaisen vakiintunut tilan- ihan yleisempikin. Tuskin ko- määrä on lisääntynyt muka- ne, mutta näen, että nyt laji vin moni nuori enää pitää pit- vasti. Meidän seurassamme seisoo uuden menestyksen känmatkan maastohiihtoa tai viime vuoden aikana oli pie- alimmilla portailla myös har- kestävyysjuoksua ykkösta- niä poikia mukana noin 50”, rastajamäärän suhteen. Uu- voitteenaan urheilun saralla, iloitsee juhlivan Viipurin Voi- det ajat vaativat uusia mene- kuten vielä jokunen vuosi- mailijoiden puheenjohtaja telmiä lajin pariin houkutte- kymmen sitten asia oli.” Petri Toivola monen suosik- lemisessa. Nettimarkkinointi Painissa tuntuu olevan lu- kilajin mittapuun mukaan on yksi. Lisäksi meillä on tar- ja yhteistyön henki, mikä varsin vaatimatonta harras- jolla erilaisia kilpailumuoto- auttaa eteenpäin. Helsingin tajamäärää. Mutta painissa ja, jotta jokainen löytää alueen seurat tekevät jatku- on totuttu siihen, että jokai- omansa. Aloitteleville pojille vaa yhteistyötä, jotta painijat on niin sanottuja tähtipaine- sesta harrastajasta ollaan Aleksanteri ”Santtu” Toivola saisivat sopivia harjoitusvas- iloisia ja automaattista virtaa ja, joissa saa ensituntumaa tustajia. painiseuraan ei tule. kilpailemiseen ilman pelkoa, ”Helsingissä yhteistyö ”Viipurin Voimailijat Petri Toivolan isoisä Alek- että joku pitkään mukana ol- lähti Helsingin Hakan, HPM: muutti Helsingin olympiasta- santeri ”Santtu” Toivola lut tulisi heti vastaan ja veisi n ja meidän seuramme yh- dionilta pari vuotta sitten re- voitti Pariisin Olympialaisis- jatkohalut. Pidemmälle ehti- teistyöstä. Nyt mukaan on monttia karkuun ja löysim- sa 1924 olympiahopeaa ja neille on sitten varsinaiset tullut muitakin seuroja. Jär- me uudeksi toimipisteeksem- setä Lassi Toivola nimettiin ikäkausipainit.” jestimme säännöllisesti seu- me Maunulan liikuntahallin. viime vuonna FILA:n Hall of ”Lisäksi aikuisille meidän rojen yhteisharjoituksia, kos- Tässä ympäristössä on useita Fame:iin yhtäaikaa Kustaa seurassamme on kuntopainia ka usein oli niin, että omassa lähiöitä, joista olemme löytä- Pihlajamäen kanssa. säännöllisesti viikoittain. Siel- seurassa ei välttämättä kai- neet uusia harrastajia paini- ”Itse en ole harrastanut lä voi kuntonsa kohentami- kille löytynyt omanikäistä tai saleille. Samoin, kun perus- painia juuri nimeksikään, seksi painia sellaisetkin har- -painoista harjoitusvastusta- timme vuosi sitten omat net- mutta poikani kautta tulin rastajat, joilla ei ole painili- jaa. Kun muutama seura lyö tisivut, on sieltä tullut uusia aikanaan seuraan seitsemisen senssiä. Firmapaineja ja polt- porukkansa yhteen, löytyy harrastajia. Netti onkin ny- vuotta sitten ja nyt aloitin tarijoukkojen painitapahtu- kaikille juuri sopivan tasoista kyisin ihan ehdoton markki- juuri toisen kauteni puheen- mia tietysti on myös tarjolla, vastusta”, kertoo Toivola. nointikanava lajille. Sieltä ih- johtajana. Mielekästä puu- joskin jälkimmäisissä täytyy Samanlaista yhteistyötä miset osaavat etsiä vaihtoeh- haa tämä on ollut ja varsin- olla tarkkana, eikä aivan harrastetaan koko Uuden- toja harrastuksille.” kin, kun tulevaisuudennäky- kaikkiin pyyntöihin voi suos- maan alueella ja myös aina- Vaihtoehtoja todella tar- mät ovat nyt hyvinkin valoi- tua”, naurahtaa Toivola. kin Kymenlaaksossa. sat”, kertoo puheenjohtaja vitaan, sillä useiden lajien Henry Järvinen

63 Peltisepänliike Veljekset Nikkeri Oy Järvenpään Kuntohoito Kemintie 1566 Hirvas ...... 0400 772 576 Kansakoulunkatu 32 ...... puh./fax (09) 291 7177 Kiinteistöpalvelu Lintula Ky Rovaniemi Rakennus Trowe Oy Raalantie 700, 05450 Nukari www.kiintpalvelulintula.fi ...... 044 0290 312 www.rakennustrowe.fi ...... puh./fax (09) 273 3997 Hinausautot M. Maanoja Laaksonkuja 2 Tampere KAPON HUOLTO KY Nummikatu 9, Nummenkylä Tilauskeskus ...... 364 0460 Päivystys 24 h 0400-461 692 .. p/fax (09) 283 977 Tmi Autohuolto Tapani Pietari Matin Moottori Tmi Erstantie 8, Villähde (03) 782 8400, 0400 712 509 Vehnätie 29 Järvenpää ...... 050 584 6019 Kotkan Eristysliike Ky Seppolantie 9 Kotka Rakennuspalvelu K Juntunen Oy ...... (05) 228 2036, 0400 804 704 Maljakatu 54 A 4 Nummenkylä ...... 040 8497 226 Kokemäen Raivaus Tulkkilantie 45 LVI Kettunen M OY Peltolantie 15 Järvenpää . (02) 556 1454, 0400 590 482, fax (02) 556 1199 ...... puh./fax (09) 271 3840, GSM 040 5623 678 Maanrakennustyöt Pertti Penttinen Nummistentie 770 Haarajoki ...... 040 505 8135 Tmi Äänimika Ankkapurontie 64 04440 Järvenpää ...... 0400 470 633 Oy Sahakonttori Ab Järvenpään Puu ja Rauta Myllytie 2, 04400 Järvenpää ...... (09) 280 933 Autokoulu Ajokoulutuskeskus Mannilantie 30 www.jarvenpaanajokoulutuskeskus.fi . (09) 271 2471 K-Citymarket Järvenpää ark. klo 9-21, la klo 9-18 Helsingintie 41 ...... 291 0466 Haarajoen Autopelti Oy Koivutie 6 Haarajoki ...... (09) 283 359, 0400 916 359 Royal- Tasoite ja Maalaus Oy Alimäkilä 1 04320 Lahela ...... Harri Öhman 050 410 3759 Rakennusliike Stamp Action Oy Raatinniituntie 36 04350 Nahkela ...... 0400 514 609 MANNER-PELTI KY Klapsakkatie 19 Ylistaro (06) 473 1197, 0400 561 155, fax (06) 473 1123 ALUCARRY PERÄKÄRRYT Sippola & Punkari www.alucarry.com ...... (06) 473 1567 Seinäjoen Moottorihiomo Rajatie 48 Seinäjoki ...... (06) 414 9511 Hakeyrittäjä Vilho Koski Koskenmäentie 107 61460 Hanhikoski ...... 0400 660 517 Veljekset Karhunen Heikkolantie 373 61400 Ylistaro ...... 040 511 6407, 040 587 8410 Heikki Taka Palo-ovet Reiniläntie 56 Ylistaro ...... puh./fax (06) 474 0269, 050 564 2539 KH SAUMAUS OY Ylistaro www.khsaumaus.fi ...... 0400 668 036, fax (06) 474 0591 Traktoriurakointi Veljekset Kuismanen Ylistaro Kaukolanraitti 61 ..... 0400 265 593, 0400 269 138 Kymen Ventura Oy Pilkkatie 23 46920 Anjalankoski ...... 040 5454 754 Anjalankosken Eristäjät Oy Takamaantie 227 A 46810 Anjalankoski ...... 0400 750 588 Sähköasennus Mikko Soramo Vasunmäentie 319 Karhunkylä [email protected] 050 308 1729 Metsäkoneurakointi Pentti & Markku Rantanen Kuortane ...... (06) 5254 071, 0400 361 903 Hydrauliikka-asennus Pertti Portin Kuusikontie 3, 62100 Lapua ...... 0500 365 668 Maalausliike J. Halme Ay Lautakatontie 17 48770 Karhula ...... (05) 288 340, 0400 256 940 Vianor Alakorkalontie 3 Rovaniemi www.vianor.fi ...... (016) 3420 841 Kukkola-Yhtiöt Koskikatu 27 PL 8224 96101 Rovaniemi ...... (016) 318 870 Tmi Pasi Niva Harjuntie 2 Saarenkylä ...... 0400 894 684 Sienitie 18, 00760 Helsinki www.allasvesi.fi Autoilija Loppukaarre Tmi Saaruantie 14 Puh. (09) 389 2402 Fax (09) 389 2966 Rovaniemi ...... 0400 766 629 Rakennusliike PARLAFIN Oy Uudisrakennukset ja saneeraukset ammattitaidolla kotitalouksille ja yrityksille. Kysy tarjous! Puh. (09) 417 2710, fax (09) 417 2709 Matkapuh. 0400 488 031 tai 040 753 7292 [email protected] Urakkakuja 6 A, 05400 Jokela

TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN HUOLTO- ASEMALLE!

Punninportti 1, 64350 Karijoki puh. +358 6 2680 440 www.suupohjanteollisuusautomaatio.com Matkahuolto onnittelee 100-vuotiasta Suomen Painiliittoa

www.matkahuolto.fi

TV-antenniasennuksia Raimo Rintamäki Ylistaro

0400 261 280 Niementie 4 61460 Hanhikoski

Rakennus- ja remonttityöt Tmi Harri Sutinen Hyvänlaatuista ruokamultaa Juha Kytömäki (tuoteseloste viherrakentamiseen) Kuljetuspalvelu Viertolankuja 8, 61400 Ylistaro puh. 06-474 0498, 050 525 6722 www.tahtilaituri.fi 040 501 3893 Isonkylän Larvatie 81, 61430 Isorehto

ASUNTORAKENTAMISTA ETELÄ-HÄMEEN ALUEELLA Rakennus Maves Oy

Siltakatu 13 B 4, 05900 Hyvinkää MAANRAKENNUSTYÖT puhelin 0400-482 590 JORMA HIETALA KY e-mail: [email protected] Puh. 0400 163 147 Kirkonkyläntie 28 Ylistaro Traktoriurakointi Martti Uusi-Ranta 0400 664 019 Luomantie 109 60800 Ilmajoki

Vakkarin Puu ja Metalli Tmi Toukosuontie 137 46900 Anjalankoski 040 762 5864

Jorma Kiikan Urakointi Ky (06) 473 1462, 040 540 7749 Reiniläntie 200 61400 Ylistaro

JP Asennuspalvelu Sienitie 10, 46800 Anjalankoski (05) 3255 476, 0400 884 193

Metallirunkoiset Konehuolto TAKSI liuku- ja saranaovet Asko J. Tikkinen Paavo Kiikeri mittatyönä (06) 473 1058 ERKKI YLINEN Rantavitikantie 20 H, Rovaniemi 0400 666 068 0400 664 148 Isokyläntie 86 0400 695 131 Ylistaro 61430 Isorehto

Konekorjaamo J. Paavola Napaseudun Auto Köyliöntie 67, 32810 Kokemäki Paljetie 1 Rovaniemi 0400 591 152 (016) 3420 230 Soraliike J. Rahikka Ky Kiinteistöpalvelu Kajulat Jonakorventie 57 Pyhtää Salmenperä 3 D 27 Rovaniemi (05) 353 3378, 0500 655 533 (016) 348 2547, 0400 831 016, 040 534 1552 Uutelan Maansiirto Oy Maansiirtoliike Hiekkapuhallukset ja maalaukset liikkuvalla kalustolla, äänentoistopalvelut, valot, viestintä, linkit, Jousitie 3, 15550 Nastola Pentti esiintymislavat ja kuuluttamot (03) 875 470, 0400 710 470 Pellikka Ky Raimo Loukola Ylistaro 474 1034, 0400 508 934 PL 2255 96201 Rovaniemi 0400 694 205 Kylmäpalvelu Ky Mäntymäki RAVINTOLALAITTEITA Puusepänliike Uudet kotimaiset ja Katajatie 20 Kangasala ulkomaiset PENTTI 377 0488, 0400 466 969 Käytettyjä n. 500 kpl MÄKELÄ varastossa Väri Laitinen Oy Kysy tarjous! Puh. 473 1116 Maakuntakatu 23 Rovaniemi www.kyronhovi.com Könnintie 674 (016) 314 383 0500 260 742 Ylistaro as. Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy Talttatie 15, 48400 Kotka (05) 344 0400

Rakennussuunnittelutoimisto Rovaniemen Pultti Teollisuustie 12 Rovaniemi Toimiva Talo Tmi (016) 311 431, fax (016) 312 442 Vaaratie 10 Rovaniemi Lintula Alpo 0400 393 835 040 594 3122 Avoinna ma-pe 7.30-16.30 [email protected] Kotkan Pintakäsittely Viprock Oy Oy Urheilukatu 5, 96100Rovaniemi Pieni Hietanen PL 8, 48101 Kotka 0400 294 973, fax (016) 3797 444 040 575 1345 � louhintatyöt fax (05) 260 4562 www.viprock.fi

Likakaivojen tyhjäystä Versowood Kotka Oy Traktoriurakointia Kisällinkatu 6 HANNU HEIKKILÄ 48770 Karhula Lahdenkankaantie 156, 63130 Mäyry 525 7348, 0500 564 922 (05) 288 550 KAUPPAKAARI 13 04200 KERAVA

Kone-Kaihua Oy Klemetintie 19, Hirvas Puh/fax (016) 382 138, GSM 0400 391 140 Metsäkoneurakat, maansiirrot ja kuljetukset [email protected] MAANSIIRTOLIIKE KEMPPE OY Tuomo Kemppe 0400 690 831, (016) 384 224 Maansiirtourakointi, lavettikuljetukset, vaihtolava- ja muuttokuljetukset Meiltä löytyy akku jokaiseen malliin! LAPIN AKUT OY Valtakatu 32 Rovaniemi (016) 34 22 222

MONIRAKENNUS Urakoitsija Pekka Kontola & Honkola Oy Ruonantie 166, 63150 Ruona Kosonen Viipurinkatu 48 Suunnittelusta toteutukseen 49400 Hamina Virsumäentie 81, 48600 Karhula puh. (06) 525 0210 � 040 529 5106 P. (05) 2276 760 Fax (05) 2276 761 www.reijondiesel.fi (05) 354 9091

Salaojaurakoitsija Kodinkone- ja kylmäkonehuolto Jouko Malkamäki ERKKI LAHTI Karhunmäentie 238, Kitinoja 437 7740, 0400 268 915 Puh. (05) 220 1257 Ari Lonka Auto 0400 653 989 Karhulantie 71-73 � lauta- ja parkettilattioiden 48600 Karhula höyläys- ja lakkaustyöt � laatoitukset 050 543 2662 � matto- ja maalaustyöt

HNR-Konepaja Oy Valajantie 8, 48230 Kotka VIITOS-METALLI OY ...... (05) 230 8000, fax (05) 230 8030 � paineastiat � kattilalaitokset 1-40 MW Rengaskanava Oy Aatulantie 38, 44200 Suolahti � putkilämmönsiirtimet ...... (014) 543 335, 040 777 4556 � suunnittelu, valmistus, asennus Laukaan Optikko Laukaantie 22-24 Puh. (03) 8834 602, (03) 8834 601 41340 Laukaa ...... (014) 832 313 fax (03) 8834 600 e-mail: [email protected] Ääneseudun Huolto Oy Aatulantie 40 Aitjärventie 109 19260 Paasa 44200 Suolahti ...... (014) 543 577 Putkiasennus Juha Toikkanen Vertaalantie 440 Lokapalvelu Häme Oy Suolahden 40270 Palokka ...... 0400 635 356 Sammontie 6 Heinola Siirtohöyläämö Y. Hokkanen Tyynelänkatu 15 Siivous- ja 44200 Suolahti ...... 0400 640 277 Puh. (03) 756 1115 Jätepalvelu Oy Nostotyö Kari Arokannel Ky Telakkakuja 6 � Loka-hiekka-rasva ym. kaivot Äänesseutu, 44200 Suolahti ...... 0400 548 334 � Viemäreiden avaukset Haapakorventie 16, 44200 SUOLAHTI Laatutyöstö Oy Rasulankatu 9 B 10 Tampere � Sulatukset (014) 543 033 ...... (03) 364 1310, fax (03) 364 1110 Kaivinkoneurakointia Mauri Peurala Lentilä Lahdenkankaantie 599 (06) 5259 286, 0400 246 158 Kaivinkonetyöt Seppo Ala-Seppälä Kuortane Paukkulantie 16 ...... 5254 763, 0400 163 593 Karjalan Paja Ay Kivisentie 177, 63130 Mäyry ...... 0500 269 928, 040 520 6098 KS-PELTI OY Peltikuja 9, 36120 Suinula ...... (03) 376 2494, fax (03) 376 2498 Tmi E. Villberg Taavilantie 1, 15540 Villähde Sorvaamo ...... 0400 970 330, fax (03) 758 9534 NAS-HI OY Laatukatu 12, 15680 Lahti Juhani Kivi Oy ...... 0500 558 862, fax (03) 733 9359 Haapakorventie 4, 44200 SUOLAHTI Aarscandic Oy Tuhkamäentie 2, 15540 Villähde ...... (03) 758 8402, 040 740 5269 (014) 543 600 Poikala Ky Katajasuonpolku 1, 48410 Kotka ...... 0400 656 950, fax (05) 221 9190 Tmi Amin Paja Vierumäentie 109, 19160 Huutotöyry Puutavara-ajoa ...... (03) 762 7218, 040 716 5952 Kylmälaitehuolto Tmi Raimo Tammelin Tuomitie 22 M. Patama Tmi 15560 Nastola ...... (03) 762 2342, 0400 842 198 Puolukkakatu 18, 44200 Suolahti Lukkohuolto Rukanen 0400 926 897 Keskuskatu 9 48100 Kotka (05) 216 132

Maanrakennuskuljetukset, Putkitöitä Alfa-Kodikas Talot Oy Laatua rakentamiseen kuormaukset, kaivuut. Toimitamme peltomultaa. LVI-Asennus Reijo Tuukkanen kesämökeistä kerrostaloihin Kaura-ahontie 5 KULJETUSLIIKE Vaarala Oy 44200 Suolahti Takojantie 85100 Kalajoki KALEVI KAUPPINEN Lentoasema 2 B Toimisto (08) 4696 200, fax (08) 4696 230 KY Puh/fax (014) 411 7410, GSM 0400 930 965 Rovaniemi Jari Fors 040 7070 823, Jussi Fors 040 7070 867 Pasinkuja 5 Kangasala [email protected] www.rakennusfors.fi e-mail: [email protected] 379 0858, 0400 630 938 0400 245 761

Rakennusliike Auto- PH-OSAT Rovaniemen OLLIN TALOT Oy korjaamo Pekka Hautamäki LVI-Huolto Koukkuniemenkatu 16 K. Borovkoff Keskustie 9 Kuortane 44150 Äänekoski (06) 5254 846 Rakkatie 54 (014) 514 450, 514 451, Tapiolankatu 8 Jarrunosat, pyöränlaakerit, fax (014) 514 452 44200 Suolahti alustanosat, pakoputket, Rovaniemi suodattimet, autoglym gsm 040 735 2610 (014) 543 910 autonhoitotuotteet 0400 698 162

Maansiirto & Rakennus kunnossapito ja saneeraus Parkkinen J. Väisänen Tmi Kotkan Paja Nyyrikinkatu 11 Puusepänliike T. Ojala Ky 44200 Suolahti Riihijärvenkatu 12 B 7 Ruotintie 173, 44200 Suolahti Honkakatu 10, 48910 Kotka 0400 645 666 44200 Suolahti 050 595 7109 (014) 541 029 (014) 542 244 Käytettyjä takuuvaraosia henkilö- ja pakettiautoihin KANGASALAN AUTOPURKAAMO om. Tampereen Loistoauto Oy Aakkulantie 48 Suorama Puh. 379 1777 www.loistoauto.net Ostamme kolariautoja. TAPAILAN Kuljetus Haiko Oy PL 8, 15551 Nastola KULJETUS KY puh. 0400 499 706 TOIMITTAA SORAT, MURSKEET fax (03) 777 8567 JA MUUT MAA-AINEET Puh 0400 894 771 Oraskuja 1 A 3, 33820 Tampere

Osuuskunta Lapin Maito Varastotie 1 Rovaniemi puh. 010 381 149 fax 010 381 5649 e-mail: [email protected]

LVI-ASENNUS LVI-TA-PIPELINE Huolto � Saneeraus Uudisrakennukset � Erikoistalot Ossi Anttila 0400 655 497 Tuunajärventie 1212, 38650 Yli-Putto Villniementie 303, 49400 Hamina Kuortaneen Maa- ja LVI-SIUNTEC OY Sepon Vesirakennus Oy Putkityö Ky ANTTI LANTELA Metsämäentie 24 Kirkkotie 40 Kuortane 49460 Hamina 6 Rakokiventie 15-17, 15550 Nastola 5254 376, 0500 362 305, 0500 159 555 puh. (03) 762 5800, 0400 350 848 Kysy myös murske- ja soratarjousta! 0400 155 836 fax (03) 762 5801 IV- ja Säätölaitehuolto J. Kantola Hirttiöntie 17 A Rovaniemi 040 512 2648 Nastolan Talohuolto Oy Osaava kiinteistöhuollon perheyritys palveluksessanne 24 h/vrk. Niinitie 28, 15550 Nastola puh. (03) 762 2990, fax (03) 762 2991 Putkieristys Artic Oy Tmi Merja Suppi Sähkö-Jomppa Hillolantie 8, 15580 Ruuhijärvi Peltolankuja 12, 97130 Hirvas puh. 0400 358 015, fax (03) 762 7164 Vitakuja 1 Rovaniemi 0400 791 954 [email protected] 0400 212 118 fax (016) 348 2533 Sähkö- ja teleurakoinnit uudis- ja saneerauskohteissa

Vapaudentie 1-5 Kymen suurin kaakelivalikoima Koskikatu 18 A 7 Rovaniemi 96100 Rovaniemi www.karhulankaakeli.fi puh. (016) 311 655 MEDIAKORTTI

on Suomen Painiliiton tiedotuslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Ilmestymisaikataulu 2006 Ilmoituskoot ja -hinnat

Nro Ilmestymis- Aineisto Koko Leveys x Hinta viikko liittoon korkeus

1/2006 6 20.01. 1/1 sivua A4 183 x 255 820 € 2/2006 12 2.03. 1/2 sivua pysty 89 x 255 460 € 3/2006 24 25.05. 1/2 sivua vaaka 183 x 126 460 € 4/2006 35 10.08. 1/4 sivua 89 x 126 260 € 5/2006 41 21.09. 1/8 sivua 89 x 63 160 € 6/2006 51 2.12. Kannatusilmoitus 44 x 30 50 € Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa 22 %.

Yhteystiedot: Suomen Painiliitto ry, Radiokatu 20, 00240 Helsinki Pertti Vehviläinen, 0400 625 414, [email protected] Merja Lintala (09) 3481 2237, [email protected] Fax (09) 149 6913

Tekniset tiedot: Tekstit: Word tallennettu rtf-muodossa Kuvat: Photoshop tallennettu tif, eps tai jpg Valmiit ilmoitusaineistot: pdf

Aineistot: Molski-lehden aineistot lähetetään suoraan taittajalle: AD-tuotanto/Jorma Muuronen jorma.muuronen@dlc.fi, puh. 040-5455 151, fax (09) 6841 4040 Kilpailukutsut ja -tulokset lähetetään edelleen liittoon: [email protected] tai [email protected]

ILMOITUSSOPIMUS

Yhteyshenkilö

Puhelinnumero

Lähiosoite

Postinro ja -toimipaikka

Ilmoituskoko Molskiin nro Hinta

Päiväys ja allekirjoitus

72 TULOKSIA

Ikäkausikilpailut, 32 kg: 1) Leo Salminen AK 2) Mikko 4) Olli Pere NoPy Erno Halmesmäki LaVi 3) Juuso Lat- 28.1.2006 Laihia (LaihLu) Lyttinen VVV 3) Tufan Ahmadi Vaa- 46 kg: 1) Joni Veräjänkorva RVM 2) va-Kiskola VVV 4) Antti-Jussi Hauta- Tytöt To 4) Rasmus Kahlos SPM 5) Miik- Henri Kanervisto TWM 3) Olli Virta- mäki IK 5) Miika Koho VaaTo 6) Arto 26 kg: 1) Emilia Haapoja LaVi 2) Ja- ka Majasaari VäVi 6) Anssi Över- nen NoPy Koskinen JalJa nika Vakkila KyVo 3) Miia Majasaa- mark LaVe 50 kg: 1) Rami Tervalammi HVM 2) 38 kg: 1) Ville Takaka LaVi 2) Peetu ri VäVi 35 kg: 1) Tero Halmesmäki LaVi Veli-Pekka Vavuli AuPs 3) Lauri Leh- Salo KeuTo 3) Jasu Heikkinen VVV 4) 32 kg: 1) Salla Lehtinen VVV 2) Matti Kontteli KuKu 3) Ant- tinen KankU Emil Pärkkä VVV 5) Lari Halmesmäki 2) Karoliina Hautamäki IK ti-Jussi Hautamäki IK 4) Joel 54 kg: 1) Richard Koivunen RVM 2) LaVi 6) Miitro Lehtola IK 37 kg: 1) Miia Pihlaja NJ 2) Saa- Norrgård VVV 5) Lauri Louhu- Ville Hautakoski HVM 3) Juho Iha- 42 kg: 1) Niku Saranpää SPM 2) na Lehtinen VVV 3) Linda Ruismäki la PeKi 6) Sampo Pasanen SPM namäki PPM 4) Juho Haavisto NoPy Tommi Huuskonen SPM 3) Jussi Ko- KuKu 4) Erika Uitto TeRi 38 kg: 1) Lari Halmesmäki LaVi 2) 5) Vesa Ilomäki TaVo 6) Joonas Ve- tala LaVi 4) Niko Männistö VVV 5) 44 kg: 1) Riia Harju KyVo 2) Erika Jasu Heikkinen VVV 3) Kari Koski- sanen TaVo Olli Syrjälä MiMo Koivumäki PeTo 3) Sini Kuosmanen nen JalJa 4) Pekka Teppo AU 58 kg: 1) Juuso Kokkonen TaVo 2) 46 kg: 1) Jesse Salomäki NJ 2) Kar- LoVo 4) Carita Uitto TeRi 42 kg: 1) Jussi Kotala LaVi 2) Niko Jussi-Pekka Niemistö KooVee 3) van Ahmadi VaaTo 3) Henry Haapo- Aloittelijat, tytöt Männistö VVV 3) Henri Pakka IK Ajet Ademi TWM ja LaVi 20 kg: 1) Laura Pihlaja NJ 2) Val- 46 kg: 1) Tommi Huuskonen SPM 2) 63 kg: 1) Ville Heino PPM 2) Hen- 50 kg: 1) Henri Ämmälä SPM 2) ma Salomäki NJ 3) Ilona Sillanpää Juho Kuoppala SPM 3) Antti Heino- ri Aro MynTo 3) Jalmari Tamminen Sami Ponsiluoma VVV 3) Pavel Har- MiMo nen JPI KankU 4) Miika Veikkola KooVee junpää SPM 4) Heikki Ylinen KuKu 23 kg: 1) Miranda Peltonen TeRi 50 kg: 1) Simo Kuosmanen LoVo 69 kg: 1) Eero Mononen KooVee 2) 5) Timo Virkkunen KyVo 6) Jere Im- 2) Melinda Peltonen TeRi 3) Veera 2) Timo Virkkunen KyVo 3) Vil- Nikke Lahtinen TaVo 3) Shaho Ra- monen MiMo Mäntymäki TeRi le Riihimäki KuKu 4) Petri Jär- mazani TWM 4) Samuli Tuunainen 54 kg: 1) Arttu Anttonen IK 2) Jan 35 kg: 1) Annika Kandolin MiMo 2) venpää KeuTo 5) Jere Immonen KankU 5) Dani Muurinen RVM Lundström VVV 3) Antti Rautakorpi Oona Englund KvaPM MiMo 6) Ville Sillanpää MiMo 76 kg: 1) Robertino Palmroth TaVo 2) LaVi 4) Jouni Autio AK 5) Ville Sillan- 41 kg: 1) Minna-Maria Kulmala 14 v Aku Forsman PPM 3) Ville Lähteen- pää MiMo MiMo 2) Julia Vuorenmaa LaVi 35 kg: 1) Erno Halmesmäki LaVi 2) mäki TaVo 4) Nico Aaltonen PPM 58 kg: 1) Niko Latvakoski SPM 2) Aloittelijat, pojat Juuso Latva-Kiskola IK 85 kg: 1) Jesse-Antero Vuorinen Mikko Teppo AU 3) Ilkka Poti LaihLu 19 kg: 1) Jami Niemelä PeKi 2) Roni 38 kg: 1) Ville Takala LaVi 2) Hen- KooVee 63 kg: 1) Joni Tuulensuu LaVi 2) Ville Korpi LaihLu 3) Tuomas Jussila ri Leppäniemi SPM 3) Miitro Lehto- 100 kg: 1) Tommy Koivula ViPy Perkiö VVV 3) Jani Mannila IK 4) Art- LaihLu 4) Severi Kaaja LaihLu la IK Seniorit tu Koivulahti IK 5) Markus Immonen 21 kg: 1) Eero Ylinen KuKu 2) Erno 46 kg: 1) Nico Niemelä PeKi 2) Hen- 55 kg: 1) Anssi Nikula MynTo 2) MiMo 6) Eemeli Majamaa KyVo Puska LaihLu 3) Miko Ojaniemi ry Haapoja LaVi 3) Markus Lehtonen Richard Koivunen RVM 3) Joonas Ve- 69 kg: 1) Eetu Myllymäki PeTo 2) MiMo 4) Jussi Lakso LaihLu 5) Jere KeuTo sanen TaVo 4) Vesa Ilomäki TaVo Henri Palomäki AU 3) Markus Rau- Pensas LaihLu 6) Vili Ekoluoma 50 kg: 1) Keijo Hietikko JalJa 2) Ossi 60 kg: 1) Ville Kokkonen TaVo ti Jypä 4) Mika Lundberg LaihLu 5) LaihLu Heikkilä SPM 3) Elias Kohtamäki 2) Juuso Kokkonen TaVo 3) Jus- Antti Kiikeri VVV 6) Nikolai Tourvi- 23 kg: 1) Sami Sjöblom KvaPM 2) HyPk si-Pekka Niemistö KooVee kas IK Samu Rajakangas VaaTo 3) Ville Val- 54 kg: 1) Jouni Autio AK 2) Toni Ku- 66 kg: 1) Nikke Lahtinen TaVo 2) Pojat 76 kg: 1) Marko Kivimäki IK li VVV 4) Topi Kortesoja SPM 5) Jere jala LaihLu Eero Mononen KooVee 3) Ville Hei- Pojat 85 kg: 1) Imad Amirkhani Vaa- Raittila TeRi 6) Arttu Kulmala MiMo 58 kg: 1) Miikka Vuorenmaa KaKa 2) no PPM to 7) Kasperi Kaaja LaihLu Lauri Valli MiMo 74 kg: 1) Robertino Palmroth TaVo Aloittelijat 25 kg: 1) Tomi Vuorinen VVV 2) Juho 65 kg: 1) Markus Immonen MiMo 2) 2) Timo Tamski KooVee 3) Nico Aal- 22 kg: 1) Vilho Yli-Hannuksela IK 2) Lehtinen NJ 3) Marko Majaneva SPM Jami Uitto TeRi tonen PPM Onni Alakojola LaVi 4) Eetu Äkäslompolo LaihLu 18 v 84 kg: 1) Jesse-Antero Vuorinen 24 kg: 1) Samu Rajakangas VaaTo 26 kg: 1) Mikko Lintala VVV 2) Antti 46 kg: 1) Jesse Salomäki NJ 2) Kar- KooVee 2) Joel Lepistö HVM 3) Aku 2) Jiri Sarvela LaVi 3) Santeri Latva- Peltola LaVe 3) Joel VIlen KvaPM van Ahmadi VaaTo Forsman PPM la LaVi 28 kg: 1) Markus Mannismäki NJ 2) 50 kg: 1) Emmi Alanen LaVe 2) Sami 120 kg: 1) Tommy Koivula ViPy 2) 26 kg: 1) Akseli Yli-Hannuksela IK Oskari Lehto TeRi 3) Santeri Sillanpää Ponsiluoma VVV 3) Heikki Ylinen Riku Mäntylä ViPy 2) Antti Peltola LaVe 3) Miro Svärd 30 kg: 1) Oskar Isoniemi KvaPM 2) KuKu MiMo 4) Mikko Sotikoff LaVi 5) Valt- Jere Rauhala SPM 58 kg: 1) Mikko Teppo AU 2) Nico Länsi-Suomen aluemestaruuskil- teri Loppi MiMo 6) Eemeli Nieminen 31 kg: 1) Mauno Kattelus LaVi 2) Latvakoski SPM 3) Jan Lundström pailut kr, 4.2.2006, Lapua KvaPM Jaakko Ilkka LaVi 3) Joonatan Voit- VVV Miehet ja juniorit Tytöt tola KaKa 4) Antti Kontteli KuKu 5) 63 kg: 1) Tuomas Latva-Nikkola 50 kg: 1) Sami Ponsiluoma VVV 2) 18 kg: 1) Laura Pihlaja NJ Aleksi Vuorenmaa LaVi 6) Henri Ki- LaihLu 2) Juha Erving LaihLu 3) Ilk- Henry Haapoja LaVi 30 kg: 1) Emilia Haapoja LaVi 2) Ja- viluoma TeRi ka Poti LaihLu 55 kg: 1) Mika Kattelus LaVi 2) Jan nika Vakkila KyVo 3) Josefiina Lop- 37 kg: 1) Jonne Uitto TeRi 2) Ossi Ki- 68 kg: 1) Mika Lundberg LaihLu Lundström VVV 3) Antti Rautakor- pi MiMo vipuro LaVe 3) Väinö Salomäki KuKu 2) Jaska Palomäki KaKa 3) Nikolai pi LaVi 35 kg: 1) Petra Olli LaVe 2) Julia Haa- 4) Väinö Rauhala SPM Tourvikas IK 60 kg: 1) Juuso Riikonen JyPÄ 2) Vil- poja LaVi 3) Minja Salo KeuTo 4) Ka- 40 kg: 1) Miikka Viitala KaKa 2) Jes- 73 kg: 1) Anssi Palmunen le Lehtikangas ViVo 3) Mikko Teppo roliina Hautamäki IK 5) Oona Eng- se Koukkari SPM 3) Jan Niemi AK 4) LaihLu 2) Anssi Kuivamäki NJ AU 4) Niko Latvakoski SPM 5) Ilkka lund KvaPM Rami Laitila IK 85 kg: 1) Imad Amirkhani VaaTo Poti LaihLu 40 kg: 1) Mia Pihlaja NJ 2) Linda 45 kg: 1) Tuomo Plukka VäVi 66 kg: 1) Pasi Huhtala LaVi 2) Juk- Ruismäki KuKu 56 kg: 1) Jose Heikkinen VVV Lounais-Suomen ja Hämeen ka Hyytiäinen ViVo 3) Fazel Ahmadi 48 kg: 1) Miia Korpela IK 2) Erika 8 v aluemestaruuskilpailut, kr VaaTo 4) Markus Rautio JyPÄ 5) Tuo- Koivumäki PeTo 3) Carita Uitto TeRi 28 kg: 1) Samuli Saarenoja NJ 2) 4.2.2006 Kankaanpää (KankU) mas Latva-Nikkola LaihLu 6) Jarmo 50 kg: 1) Tiina Ylinen KuKu 2) Emmi Jere Hyvärinen LaVi 3) Juho Alako- Tytöt Hyytiäinen ViVo Alanen LaVe jola LaVi 33kg: 1) Sara Salminen ViPy 2) Ma- 74 kg: 1) Marko Kivimäki IK 2) Juho Aloittelijat 32 kg: 1) Rasmus Pakkala KaKa 2) rianne Koskinen, ViPy Teppo AU 3) Jaakko Salo LaVi 40 kg: 1) Annika Kandolin MiMo 2) Eemel Ylitalo KvaPM 65 kg: 1) Janina Lindroos KooVee 84 kg: 1) Antti Hakala AU 2) Joona Julia Vuorenmaa LaVi 10 v Pojat Huhtamäki LaVi 3) Juho Koukka- 26 kg: 1) Niko Erkkola IK 2) Sasu 26-29 kg: 1) Joel Ylistalo MynTo 2) ri LaVi Uudenmaan aluemestaruuskilpai- Puska NJ 3) Mikko Peltokangas KPM Valtteri Ojala MäVa 3) Markus Ojala 96 kg: 1) Juha Haapala LaVi 2) Pek- lut, kr 4.2.2006 Helsinki (HeTa) 4) Rami Syrjä SPM 5) Timo Palomä- MäVa 4) Markus Purolainen KooVee ka Rintamäki YKV 3) Eero-Matti Ant- 60 kg: 1) Antero Perez-Juntunen ki LaihLu 5) Mattias Poutanen MynTo 6) Emil tila KaKa HeTa 2) Juho Kettunen YTK 32 kg: 1) Roope Kahlos SPM 2) Da- Finne TaVo 120 kg: 1) Pekka Rintamäki YKV 66 kg: 1) Toni Turu YTK 2) Terho Ket- niel Sjöblom KPM 3) Sami Pihla- 32 kg: 1) Joonas Ylitolva AuPs 2) Pojat tunen YTK 3) Jussi Kuismin HeTa 4) ja NJ Roni Purolainen KooVee 3)Arttu Kal- 29 kg: 1) Lauri Louhula PeKi 2) Pet- Ilari Keskinen KarkU 5) Joonas Suk- 35 kg: 1) Emil Pärkkä VVV 2) Arto liolevo PPM 4) Samuli Laula TWM teri Saarenoja NJ 3) Niko Erkkola IK si HPM Koskinen JalJa 5) Aatu Finne TaVo 6) Eero Lehtinen 4) Samuli Saarenoja NJ 5) Mauno 84 kg: 1) Raine Pumpanen YTK 2) 38 kg: 1) Mikael Seppä SPM 2) Juho KankU Kattelus LaVi 6) Joona Talvitie Vaa- Juha Wallenius LoVo 3) Rami Aho- Mäki-Kuusela KPM 3) Petteri Hieta- 35 kg: 1) Tapio Hautamäki RVM 2) To nen VV 4) Daniel Tenhunen EsU la VVV Tuomas Vesanen TaVo 32 kg: 1) Tero Halmesmäki LaVi 2) Leo 96 kg: 1) Mikko Suominen VV 2) 12 v 38 kg: 1) Jesse Ritoniemi HVM 2) Salminen AK 3) Rasmus Kahlos SPM Sami Ylä-Kero VV 3) Lauri Kallio 30 kg: 1) Petteri Saarenoja NJ 2) Niko Virtanen NoPy 4) Tufan Ahmadi Vaato 5) Sampo KoVe Miki Niemelä PeKi 3) Joona Talvitie 42 kg: 1) Joona Larmila KooVee 2) Pasanen SPM 6) Mikko Lyttinen VVV 120 kg: 1) Jari Kauppinen VaSa 2) VaaTo 4) Tuomas Autio AK Niko Kähärä TaVo 3) Jere Heino PPM 35 kg: 1) Jaakko Laitinen LaVi 2) Jukka Kuosmanen KoVe

73 TULOKSIA

Pojat HI 4) Antti Laukkanen JVK 5) Tuo- pinV 5) Karip Zakole OP nes AK 3) Johanna Löpare Kiiruna SK 29 kg: 1) Devid Leichner HeTa 2) mas Hirvonen VoVi 6) Jere Kuusitun- 58 kg: 1) Jumaa Zakole OP 2) Juha 68 kg: 1) Maja Erlandsen Kirkenes Daniel Hoddy HPM 3) Jami Torjama turi PTI Uusitalo HaHe 3) Shamal Amiri AK 2) Salma Zakole OP KarkU 4) Kasperi Lehtonen KarkU 5) 42 kg: 1) Lari Hirvi LrTU 2) Tenho KaJu 4) Jesper Tornberg Rosvik IK 5) OP-painit, 11.2.2006 Kotka (PopI) Sakari Salonen EsU ja Matias Kata- Kokko JVK 3) Vili Sillanpää KoPa 4) Kristoffer Andersson Kiiruna SK 6) 8 v ja JäVo Arttu-Petteri Klami KPM 5) Pietu Paiam Amiri KaJu 22 kg: 1) Eppu Koskiranta Pilke 2) 32 kg: 1) Patrik Knuutila HPM 2) Lippo KVV 6) Tommi Hämäläinen HI 63 kg: 1) Antti Tyystälä KI 2) Ant- Eero Ihaksi Pilke 3) Timi Eronen Eero Luoma HPM 3) Teemu Timonen 46 kg: 1) Ville Palmu KPM 2) Juho ti Korhonen LapinV 3) Markus Sär- PopI JäVo 4) Ville Räsänen HPM 5) Kimi Muurinen PopI 3) Riku Liikkanen kimukka Kiiruna SK 4) Janne Karja- 26 kg: 1) Lauri Varteva EsU 2) Sa- Karppinen HeTa ja Jani Virtanen JPI LrTU 4) Juha Fofonoff KoPa lainen OP muel Lahtinen VaaKu 3) Eero Hyvä- 35 kg: 1) Henri Selenius YTK 2) Mik- 50 kg: 1) Joel Kenakkala HI 2) Joni +69 kg: 1) Teemu Pyhäjärvi LapinV rinen VUV ko Kukkurainen HeTa 3) Antti Mäki- Huusko PopI 2) Torkel Dalan Narvik Atletklubb 3) 30 kg: 1) Joonas Kankkunen VarTa 2) nen YTK 4) Severi Suvanto YTK 5) 54 kg: 1) Jani Kettunen JVK 2) Antti Otto Suopajärvi RoP 4) Emil Rolfs Atte Kansanaho LrTU 3) Toni Seppä- Kalle Kuivalainen EsU ja Jami Vilhu- Härkänen LiTai 3) Totti Kurikka LiTai Karl Gustaf BK Karungi 5) Emil Rolfs lä VV 4) Juho Vartinen JorJy nen KarkU 58 kg 1) Sebastian Huovinen LaTa Karl Gustaf BK Karungi 5) Viktor 38 kg: 1) Veikka Vatanen HPM 2) 38 kg: 1) Jerry Pitkänen HeTa 2) San- 2) Jouni Lindgren LA 3) Mikko Vainio Pääjärvi Kiiruna SK Joni Aivio VaaKu teri Mantila VV 3) Nicky Hoddy HPM KoPa 4) Severi Lehikoinen LrTU 13 v 10 v 4) Jetro Sarikoski HeTa 5) Otso Si- 63 kg: 1) Jukka-Pekka Lahtinen PopI 32 kg: 1) Sigurd Barth Narvik Atlet- 26 kg: 1) Sakari Ritvasalo HPM 2) mani HPM 6) Juan Carlos Forsten 2) Torsti Kurikka LiTai 3) Valtteri Sil- klubb 2) Thomas Jörgensen Narvik Roope Luostarinen JäVo 3) Kaspe- JäVo lanpää KoPa Atletklubb 3) Joona Veteli KI ri Lehtonen KarkU 4) Mikko Hima- 42 kg: 1) Petteri Martikainen HPM 69 kg: 1) Jimmy Huovinen LaTa 2) 35 kg: 1) Aber Amiri KaJu 2) Petter nen KPM 5) Jesse Vilhunen KarkU 6) 2) Miro Mikkonen LoVo 3) Oskari Kalle Rämä Pilke 3) Jani Latvanie- Sommerseth Narvik Atletklubb 3) Konsta Perttola PopI Lehtonen KarkU 4) Elias Kuosma- mi KoPa Valtteri Kosamo HaHe 4) Julius Wal- 28 kg: 1) Jami Torjama KarkU 2) nen KoVe 5) Jere Kervinen YTK ja 76 kg: 1) Jesse Kukanaho Pilke 2) stedt Gällivare SK 5) Hannu Haka- Santtu Ruotsalainen HPM Henrik Grönholm YTK Teemu Berg LA la HaHe 30 kg: 1) Vili Manninen KoVe 2) Tino 46 kg: 1) Verneri Värekoski YTK 2) 38 kg: 1) Timi Knuutinen SalSa 2) Koskiranta Pilke 3) Toni Ojala VV 4) Kare Molander LoVo 3) Raul Leich- Mannin matsit, Tero Huhtiniemi KI 3) Kasper Ander- Tomas Wecksten PopI 5) Juuso Jes- ner HeTa 4) Valtteri Nieminen EsU 5) 11.2.2006 Peräseinäjoki (PeTo) sen Narvik Atletklubb 4) Miro Paa- kanen PopI 6) Elias Kajander VUV Harry Grönholm YTK ja Jussi Pelto- Miehet so OP 5) Jarkko Kela KaJu 6) Aleksi 33 kg: 1) Ville Räsänen HPM 2) la HyPk 55 kg: 1) Samu Latvala IK 2) Mikko Posti KI Teemu Timonen JäVo 3) Johan 50 kg: 1) Niko Rautio EsU 2) Vil- Teppo AU 42 kg: 1) Jon-Eirik Sommerseth Nar- Rahikainen KVV 4) Jonas Sjö- le Halmela KarkU 3) Jesse Mäntylä 60 kg: 1) Ossi Myllymäki PeTo vik Atletklubb 2) Sami Özyavuz OP holm PoWe 5) Ali Knihtilä KVV EsU 4) Joni Tulilahti KarkU 5) Jukka 66 kg: 1) Henri Palomäki AU 2) Joni 46 kg: 1) Petteri Kukkola HaHe 2) 35 kg: 1) Ville Pukkinen SimVe 2) Ee- Heikinheimo KoVe ja Olli Laukka- Tuulensuu LaVi 3) Juho Teppo AU 4) Jussi Markovitch OP 3) Ville Ema- rik Joensuu HPM 3) Kalle Kalenius nen HPM Jaska Palomäki KaKa 5) Tuomas Lat- nuelsson Karl Gustaf BK Karungi 4) KoPa 4) Okan Faydalikol KVV 54 kg: 1) Petri Stenberg HeTa 2) va-Nikkola LaihLu 6) Jani Mannila IK Teemu Hietala LapinV 5) Walter In- 38 kg: 1) Henry Majaniemi KVV 2) Mika Ritola HPM 3) Juuso Mahlio 74 kg: 1) Jesse Kekki KOOVEE 2) nala Haparanda SKT Otso Simani HPM 3) Jerry Grönlund LoVo 4) Jussi Halonen YTK 5) Juho- Mikko Ankkuri KOOVEE 3) Juha Hil- 50 kg: 1) Belay T. Kasahov KaJu 2) HPM 4) Eetu Rasi HPM Heikki Vartiainen KarkU ja Johannes tunen IK 4) Janne Mäkinen VVV 5) Robert Pirkkiö RoP 3) Ove Larsen 42 kg: 1) Antti Heinonen JPI 2) Wil- Syväterä JPI Juha-Matti Saariaho VVV 6) Jevgeni Narvik Atletklubb helm Laakso PopI 58 kg: 1) Sasu Kaasinen HeTa 2) Satsuk MK Juhan +54 kg: 1) Tobias Bjernhagen Luleå 13 v Jarno Ålander HeTa 3) Julle Forssell 84 kg: 1) Tino Orell KirkU 2) Sante- Brottarklubb 2) Ville-M. Huovinen 30 kg: 1) Jerry Karppinen HeTa 2) YTK ri Salonen TaPs 3) Mika Nyyssölä OP 3) Tomi Pikkarainen KaJu Samu Palmu KPM 3) Aleksi Hyrkkä- 63 kg: 1) Niko Kettunen EsU 2) Eg- LaVe 4) Juho Koukkari LaVi 10 v nen LrTU zon Dumani PoWe 3) Kosti Ker- 96 kg: 1) Karol Maurer MK Juhan 26 kg: 1) Veli Semeri LaLu 2) Juha- 32 kg: 1) Patrik Knuutila HPM 2) Joel ve YTK 4) Markus Heinonen YTK 5) 2) Rami Hietaniemi NJ 3) Eero-Mat- M. Paloniemi LaLu Toivonen KVV 3) Atte Koreneff HPM Samir Nakroufi VaSa ja Lasse Au- ti Anttila KaKa 4) Juha Haapala LaVi 29 kg: 1) Leevi Ukkola HaHe 2) Mati- 4) Uula Parviainen LA tio EsU 120 kg: 1) Jani Manni PeTo 2) Jari Kor- as Tyystälä KI 3) Noa Rantatalo Gäl- 34 kg: 1) Henri Selenius YTK 2) Mik- 69 kg: 1) Rolle Rantala HPM 2) Sami tesmäki IK 3) Hannu Kulmala PeTo livare SK 4) August Wallstedt Gälli- ko Lahtinen VoVi 3) Joni Vartinen Ahonen HPM 3) Vesa-Antti Lahti Pojat vare SK 5) Samuli Toppila OP 6) Jes- JorJy 4) Roope Vesa Pilke KarkU 4) Juuso Huovinen KarkU 35 kg: 1) Jaakko Laitinen LaVi 2) per Johansson Haparanda SKT 36 kg: 1) Eero Sahlakoski KoVe 2) 76 kg: 1) Markku Mikkonen LoVo 2) Matti Kontteli KuKu 3) Antti-Jus- 38 kg: 1) Axel Modig Karl Gustaf BK Jami Vilhunen KarkU 3) Sami Hima- Jesper Lindblad PoWe 3) Tarmo Si- si Hautamäki IK 4) Marek Lai- Karungi 2) Erkan Özyavuz OP 3) Joni nen HPM 4) Saku Seppänen Pilke rainen VaSa nela MK Juhan 5) Matti Raja- Järvinen KI 4) Antti Anttila HaHe 5) 38 kg: 1) Eero Timonen VarTa 2) 85 kg: 1) Tuomas Tarino KoVe la PeTo 6) Marco Koivumäki PeTo Juho Käkelä SalSa Saku Lehkonen KPM 3) Ismo Saas- 100 kg: 1) Aleksi Stenfors EsU 69 kg: 1) Robertino Palmroth TaVo 2) Aloittelijat tamoinen SimVe 4) Kalle Määttänen Marko Kivimäki IK 3) Eetu Myllymäki 20 kg: 1) Emil Miettunen KI 2) HPM 5) Jetro Sarikoski HeTa 6) Tuo- Itä-Suomen aluemestaruuskil- PeTo 4) Mika Lundberg LaihLu Tytöt Roope Miettunen KI 3) Kas- mas Hirvonen VoVi pailut, kr 4.2.2006, Kotka (KPM) 37 kg: 1) Mia Pihla- per Törmälä KI, 3) Roope Hyry KI 40 kg: 1) Jerry Pitkänen HeTa 2) M i e h e t ja NJ 2) Erika Uitto TeRi 26 kg: 1) Jaakko Karjalainen OP 2) Timo Paunonen VoVi 3) Santeri 66 kg: 1) Timo Turkia LA 2) Jesse Tii- 44 kg: 1) Miia Korpela IK 2) Erica Elias Tyystälä KI Mantila VV 4) Markus Hietalahti Pil- likainen LA Koivumäki PeTo 3) Carita Uitto TeRi 27 kg: 1) Rasmus Heikki LaLu 2) ke 5) Valtteri Varteva EsU 5) Simo 74 kg: 1) Saul Ernvall KPM 2) Hen- Aleksi Kvist KI 3) Miikka Soikko KI Tervo PopI ry Hakala JorJy 3) Jari Havuaho KVV Kansainväliset Rampan muis- 28 kg: 1) Valtteri Help KaJu 2) Veli- 44 kg: 1) Joona Larmila KOO-VEE 2) +84 kg: 1) Janne Kärhä SimVe 2) Pet- topainit, 11.2.2006 Kemi (KI) P. Kellokangas KI 3) Teemu Kangas- Santeri Varteva EsU 3) Arttu-Pette- teri Nieminen Pilke M i e h e t luoma SalSa ri Klami KPM 4) Antti Mäkelä LA 5) P o j a t 66 kg: 1) Riku Tolkkinen RoP 2) Antti 30 kg: 1) Jukka Myllykangas KI 2) Riku Liikkanen LrTU 29 kg: 1) Miska Kotinurmi LA 2) Timi Uusitalo HaHe 3) Jussi Mukkala RoP Tomi Saarinen KaJu 3) Ville Ylinie- 47 kg: 1) Juho Muurinen PopI 2) Hurskainen LA 3) Samu Palmu KPM 74 kg: 1) Andreas Haapalainen Kii- mi KI Markus Geisor PoWe 3) Matias Ran- 4) Timi Utriainen HI 5) Aleksi Hyrk- runa SK 2) Ville Kotajärvi KI 3) Mari- 32 kg: 1) Patrik Heikkinen OP 2) tanen HPM 4) Juha Fofonoff KoPa känen LrTU 6) Tino Koskiranta Pilke us Krogseng Kirkenes AK Richard Stenberg Karl Gustaf BK Ka- 51 kg: 1) Joni Huusko PopI 2) Niklas 32 kg 1) Eero Sillanpää KoPa 2) Sami 17 v rungi, 3) Tuomas Hiltunen KI Toivola VV 3) Aki Latvaniemi KoPa 4) Voutilainen HI 3) Tuomas Kepponen 38 kg: 1) Eelis Keränen Haparanda +35 kg: 1) Martti Holopainen KI 2) Riku Viitanen VUV KoPa 4) Uula Parviainen LA 5) Ee- SKT 2) Jani Pajukoski OP Mika Tarvainen OP 3) Aku Suorsa 65 kg: 1) Juuso Huovinen KarkU 2) meli Kuusitunturi PTI 6) Joel Toivo- 46 kg: 1) Antti Lindgren OP 2) Ville SalSa Tuomas Lahti YTK 3) Jani Latvaniemi nen KVV Mattila SalSa Tytöt KoPa 4) Severi Lehikoinen LrTU 35 kg: 1) Santtu Vesterinen VoVi 2) 50 kg: 1) Ville Ohukainen OP 2) Na- 28 kg: 1) Pauliina Ullakko KI 2) Ida 17 v Markus Jaakkola LA 3) Sami Hima- bard Sidikali KaJu 3) Jani Kopsala Kvist KI 38 kg: 1) Jani Vilhola PTI 2) Joosua nen KPM 4) Mikko Piilola KPM 5) Vil- LapVe 4) Stefan Hansen Narvik At- 35 kg: 1) Heidi Markus HaHe 2) Heli Sarikoski HeTa le Pulkkinen SimVe 6) Mikko Lahti- letklubb 5) Jukka-P. Lönnqvist HaHe Moliis KaJu 40 kg: 1) Petteri Martikainen HPM nen VoVi 6) Jani Käkelä SalSa 48 kg: 1) Olivia Pitkänen Kiiruna SK, 2) Joona-Kim Wiiala KPM 3) Pietu 38 kg: 1) Joona-Kim Wiiala KPM 2) 54 kg: 1) Niko Ohukainen OP 2) 2) Janika Lönngvist HaHe Lippo KVV 4) Pekka Puhakka PopI Jani Vilhola PTI 3) Tuomas Partanen Miikka Maijala KI 3) Veli-Antero 60 kg: 1) Emilia Mansikka Karl Gus- 44 kg: 1) Ville Palmu KPM 2) Arttu Öqvist SalSa 4) Henry Kurkela La- taf BK Karungi 2) Marthe Malin Kirke- Wecksten PopI

74 TULOKSIA

48 kg: 1) Ville Halmela KarkU 2) Joni 2) Sami Koivisto KOO-VEE, 3) Vesa- Tatu Törnqvist YTK la Rovaniemen Painijat, 5) Antti Kor- Tulilahti KarkU 3) Santtu Silventoi- Antti Lahti KarkU. 34 kg: 1) Markus Sihtola YTK, 2) Joni honen Lapin Veikot nen PopI 4) Seppo Hyvärinen VUV 75 kg: 1) Robertino Palmroth TaVo, Aivio VaaKu 74 kg: 1) Jesse Kekki KOO-VEE Tam- 54 kg: 1) Petri Stenberg HeTa 2) Lau- 2) Marko Kivimäki IK, 3) Lasse Mo- 50 kg: 1) Simo Karinkanta TaPs pere, 2) Teemu Pyhäjärvi Lapin Vei- ri Timonen VarTa 3) Jesse Karppinen nonen KOO-VEE, 4) Vili Lähteenmä- kot HeTa 4) Joonas Seipäjärvi KarkU ki TaVo Tytöt Pojat 17 v 65 kg: 1) Egzon Dumani PoWe 2) 107 kg: 1) Jesse-Antero Vuori- 18 kg: 1) Lotta Hurskainen LA, 2) 50 kg: 1) Ville Ohukainen Oulun Py- Vesa Lahti KarkU nen KOO-VEE, 2) Tommy Koivu- Jessi Tarjama KarkU, 3) Milla Asell rintö, 2) Joni Kopsala Lapin Veikot, 72 kg: 1) Sami Ahonen HPM 2) Jesse la ViiPy, 3) Riku Mäntylä ViiPy. KOO-VEE 3) Jukka-Pekka Lönnqvist Haukipu- Kukanaho Pilke 3) Kalle Rämä Pilke 14 v 20 kg: 1) Jonna Virtanen NoPy, 2) Ja- taan Heitto, 4) Einari Ukkola Hauki- Tytöt 32 kg: 1) Aarni Ala-Korpi MuurY, 2) nette Lahtinen VaaKu putaan Heitto 23 kg: 1) Vilma Seppänen Pilke 2) Santeri Lampinen TaPs, 3) Mikael 28 kg: 1) Lotta Pere NoPy, 2) Ronja 54 kg: 1) Niko Ohukainen Oulun Py- Janette Lahtinen VaaKu Hurskainen MuurY Luostarinen JäVo rintö, 2) Henry Kurkela Lapin Veikot, 28 kg: 1) Krista Tervo PopI 2) Emma 38 kg: 1) Tapani Koskinen NoPy, 2) 30 kg: 1) Solja Ala-Korpi MuurY, 2) 3) Mika Nissinen Haukiputaan Heitto. Järvinen VarTa Jesse Ritoniemi HVm, 3) Niko Ylä- Sara Salminen ViiPy, 3) Annika Puu- 63 kg: 1) Jussi Niemi Oulun Pyrintö, 34 kg: 1) Karita Kohtala VUV 2) Sini Outinen VaKP, 4) Santeri Roiha ÄH. kari ÄH 2) Janne Karjalainen Oulun Pyrintö Kokkonen VUV 42 kg: 1) Oskari Lehtonen KarkU, 2) 33 kg: 1) Jemina Mäkinen VaaKu, 2) Pojat 13 v 40 kg: 1) Liisi Mononen Pilke 2) Pi- Toni Puukari ÄH, 3) Joona Larmila Jenna Hurskainen LA, 3) Sanna Rit- 35 kg: 1) Juho Huttunen Haukipu- rita Martikainen HPM 3) Jemina Mä- KOO-VEE, 4) Olli Pere NoPy vasalo HPM, 4) Suvi Jokinen JPI, 5) taan Heitto, 2) Heikki Hakala Hau- kinen VaaKu 48 kg: 1) Tenho Palmroth TaVo, 2) Marianne Koskinen ViiPy kiputaan Heitto 65 kg: 1) Tiina Lahti KarkU 2) Aman- Joel Kenakkala HI, 3) Aki Pölkki ÄH, 37 kg: 1) Pirita Martikainen HPM, 2) 38 kg: 1) Jani Pajukoski Oulun Py- da Zitron Pilke 4) Elias Kotamäki HyPk, 5) Markus Annina Valkonen VaSa, 3) Jenna Sih- rintö, 2) Antti Anttila Haukiputaan Kalle Mäkisen painit, 18.2.2006 Lehtonen KeuTo tola YTK,4) Janina Virtanen NoPy Heitto, 3) Joni Järvinen Kemin Into Turku (TWM) 52 kg: 1) Jarkko Peltola JPI, 2) Toni 41 kg: 1) Taru Joensuu KarkU, 2) Jon- 46 kg: 1) Jani Kokkila Kemin Into, 2) Miehet Glans YTK, 3) Joonas Vesanen TaVo, na Helminen JPI Petteri Kukkola Haukiputaan Heitto, 60 kg: 1) Joni Tuulensuu LaVi 2) Vil- 4) Eemeli Jokinen Taps 49 kg: 1) Jenni Ihanamäki NoPy, 2) 3) Arttu Mähönen Lapin Veikot, 4) jo Kokla Viro 3) Fazel Ahmadi VaaTo 57 kg: 1) Sebastian Huovinen LaTa, Iida Lampinen TaPs, 3) Sini Kuosma- Janika Lönnqvist Haukiputaan Heit- 4) Sheih Gamzatov Bka 5) Ville Kyl- 2) Vesa Ilomäki TaVo, 3) Joonas Sei- nen LoVo to, 5) Teemu Hietala Lapin Veikot lönen TaPs päjärvi KarkU, 4) Olli Helminen JPI 56 kg: 1) Sanni Pere NoPy, 2) Taru Pojat 10 v 66 kg: 1) Jerry Kvarnström TuTo 2) 63 kg: 1) Egzon Dumani PoWe, 2) Laakso JPI 26 kg: 1) Veli Semeri Lapin Lukko, Henri Palomäki AU 3) Efrain Gerha- Samir Nakroufi VaSa, 3) Arttu Koivu- 64 kg: 1) Tiina Lahti KarkU, 2) Jan- 2) Juho-Matti Paloniemi Lapin Luk- ter BKA 4) Magvan Amirkhani VaaTo lahti IK, 4) Miika Veikkola KOO-VEE na Lindroos KOO-VEE, 3) Iida Torja- ko, 3) Veli-Pekka Kellokangas Kemin 74 kg: 1) Timo Kallio TWM 2) Valeri 71 kg: 1) Niko Rinne RV, 2) Juuso ma KarkU Into, 4) Miikka Soikko Kemin Into Nikitin Viro 3) Mikko Ankkuri KOO- Huovinen KarkU, 3) Joni Pennanen Aloittelijat 30 kg: 1) Joona Veteli Kemin Into, VEE 4) Aresh Amirkhani VaaTo HI, 4) Tatu Utriainen HI 22 kg: 1) Rolle Luostarinen JäVo, 2) 2) Leevi Ukkola Haukiputaan Heit- 84 kg: 1) Mika Kuronen 12 v Jimi Torjama KarkU, 3) Jesse Niemi- to, 3) Patrik Heikkinen Oulun Pyrin- TuTo 2) Nils Forssman BKA 29 kg: 1) Jan Nieminen RV, 2) Mirko nen RV, 4) Eetu Ahonen JPI tö, 4) Jukka Myllykangas Kemin Into 96 kg: 1) Heiki Nabi Viro 2) Karol Asell KOO-VEE, 3) Verneri Roiha ÄH, 24 kg: 1) Miska Helminen JPI, 2) 34 kg: 1) Santtu Pekkala Lapin Vei- Maurer Viro 3) Taisto Lalli TWM 4) li- 4) Timi-Elmeri Jantunen RV Valtteri Lumpiola ViiPy, 3) Mika- kot, 2) Janne Vierma Lapin Veikot nus Lindström Väsby 5) Mikko Suo- 32 kg: 1) Patrik Knuutila HPM, 2) el Viertola KOO-VEE, 4) Kalle Paju- Tytöt minen VV Eero Sillanpää KoPa, 3) Joonas Yli- la KOO-VEE 30 kg: 1) Heidi Markus Haukipu- Pojat tolva AuPs, 4) Petteri Huovinen 26 kg: 1) Jussi Tuominen VaKP, 2) taan Heitto, 2) Pauliina Ullakko Ke- 32 kg: 1) Jonne Juusti TuTo 2) Ze- TaPs Roope Korpi JäVo, 3) Niko Hartikai- min Into. bastian Berg SKÅ IK 3) Joel Ylistalo 34 kg: 1) Eero Sahlakoski KoVe, 2) nen ViiPy, 4) Julius Heino RV MynTo 4) Aju Daneshvar Väsby IK Jesse Oksio TaVo, 3) Toni Leppioja 27 kg: 1) Niko Toivonen KOO-VEE, Hämeenkyrön Voimamiesten 35 kg: 1) Ville Lehtonen TWM KoVe, 4) Tuomas Kepponen KoPa 2) Valtteri Hautakoski HVm, 3) Toni ikäkausikilpailut, 25.2.2006 38 kg: 1) Khaled Daneshvar Väsby 37 kg: 1) Niko Virtanen NoPy, 2) Tuo- Rinne RV, 4) Jarkko Iltanen ViiPy Hämeenkyrö (HVm) 2) Miika Heinonen TWM 3) Ville Leh- mas Partanen HI, 3) Aapeli Jokinen 28 kg: 1) Lauri Soininen TaVo, 2) Vil- Aloittelijat tonen TWM 4) Lindo Neuman-Nor- TaPs, 4) Juan Carlos Forsten JäVo le Tuomi ViiPy, 3) Esa Järvinen KoVe, 26 kg: 1) Ville Tuomi ViiPy 2) 2) Niko denbäck Skoik 40 kg: 1) Niko Kähärä TaVo, 2) An- 4) Juuso Jokinen JPI Hartikainen ViiPy 42 kg: 1) Artak Harytjun SBK 2) Jere ton Kuoppala KOO-VEE, 3) Santeri 30 kg: 1) Timo Helminen JPI, 2) Ma- 30 kg: 1) Eetu Lumiala TaVo 2) Ilmari Heino PPM Mantila VV, 4) Markus Julkunen LA tias Julkunen LA, 3) Valtteri Hakala Manninen TaVo 46 kg: 1) Gardier Sosorko SBK 2) 43 kg: 1) Akseli Tarino KoVe, 2) Tom- VaKp, 4) Milo Nordback HI 37 kg: 1) Lauri Ahro HVM 2) Veikko Matias Oloffsson SBK 3) Ronny Rän- my Åström HyPk, 3) Olli Uotila YTK, 32 kg: 1) Henri Knaapi KOO-VEE, 2) Juntunen HVM nälä EsU 4) Kare Molander LoVo 4) Niko Kettunen LoVo Joonas Hoffren KOO-VEE, 3) Eetu 45 kg: 1) Antti Niittyoja HVM 2) Simo 54 kg: 1) Juho Ihanamäki PPM 2) 46 kg: 1) Jussi Peltola HyPk, 2) Simo Keskinen TaVo, 4) Esko Vuohensil- Karinkanta TaPs 3) Pekka Grönholm Juuso Mahlio LoVo 3) Petri Stenberg Kuosmanen LoVo, 3) Ville Saarela ta KOO-VEE TaVo HeTa 4) Johannes Syväterä JPI 5) Se- VaKP 35 kg: 1) Janne Sorri JPI, 2) Juho Hy- 10 v bastian Nydahl BKA 53 kg: 1) Niklas Toivola VV, 2) Petri vönen HeHaka, 3) Jerry Kotilahti 34 kg: 1) Tuomas Vesanen TaVo 2) 58 kg: 1) Sasu Kaasinen HeTa 2) Rik- Järvenpää KeuTo. KOO-VEE, 4) Teemu Valonen JäVo Eero Lehtinen KaU hard Koivunen RVM 3) Jarno Ålander 10 v 37 kg: 1) Tuomas Rajala LoVo, 2) 29 kg: 1) Markus Ojala MäVa 2) Tuo- HeTa 4) Teemu Reunamo RVM 25 kg: 1) Kasperi Lehtonen KarkU, Aarne Simani HPM, 3) Jani Selin JPI, mas Paaso TWM 3) Pietu Kokkonen 63 kg: 1) Ortsho Gardier SBK 2) Ville 2) Simo Huovinen TaPs, 3) Roope 4) Alexi Suchold RV TaVo Heino PPM 3) Mahmoud Ganzartov Luostarinen JäVo, 4) Jooseppi Ket- 40 kg: 1) Toni Kyyrä KoVe, 2) Juho 27 kg: 1) Valtteri Ojala MäVa 2) Ans- BKA 4) Joonas Vainio AuPs tunen YTK Hakanen MuurY, 3) Mikko Rajala si Metsola MäVa 3) Arttu Siukola 74 kg: 1) Markku Mikkonen LoVo 2) 28 kg: 1) Vili Manninen KoVe, 2) LoVo MäVa 4) Jan Järvilahti NoPy Sami Ahonen HPM 3) Niko Aaltonen Valtteri Ojala MäVa, 3) Timi Hurskai- 43 kg: 1) Mika Rasinkangas JPI, 2) Tytöt aloittelijat PPM nen LA, 4) Jami Torjama KarkU Antti Niittyoja HVm, 3) Arttu Saarela 37 kg: 1) Janina Virtanen NoPy 2) Naiset 29 kg: 1) Eemil Finne TaVo, 2) Mar- VaKP, 4) Jesse Kotilahti KOO-VEE Jasmi Metsola MäVa 52 kg: 1) Johanna Hautala AK 2) kus Ojala MäVa, 3) Sakke Purolai- 49 kg: 1) Aleksi Mäkijärvi TaPs, 2) Tytöt Suvi-Maarit Nevamäki AK 3) Mar- nen KOO-VEE, 4) Jaakko Heikkinen Tommi Mäkelä LaTa, 3) Samuli Man- 32 kg: 1) Sara Salminen ViiPy 2) jaana Nevamäki AK NoPy tila VV, 4) Henri Ilola TaVo, 5) Joni Marianne Koskinen ViiPy 3) Karo- 33 kg: 1) Eerik Joensuu HPM, 2) Vil- Laurila VaKP liina Hautamäki IK 4) Taija Järvilah- Taisto Kangasniemen av. ikä- le Räsänen HPM, 3) Roni Purolainen 60 kg: 1) Tuomo Virtanen HI, 2) Tee- ti NoPy kausikilpailut, 18.2.2006 Tampere KOO-VEE, 4) Jone Nieminen RV mu Gustafsson KarkU, 3) Joni Virta- 13 v (TaPs) 36 kg: 1) Tuomas Vesanen TaVo, 2) nen JPI. 31 kg: 1) Antti-Jussi Hautamäki IK 2) 18 v Otso Simani HPM, 3) Antti Kallio- Arttu Kalliolevo PPM 3) Kristian Oja- 52 kg: 1) Ville Hautakoski HVm, 2) saari HyPk, 4) Joni Kariranta TaPs Pertsan Kultapainit, 18.2.2006 la NoPy Rami Tervalammi HVm, 3) Tommi 39 kg: 1) Antti Heinonen JPI, 2) Ni- Sodankylä (Lapin Veikot) 39 kg: 1) Olli-Pekka Tuumi PPM 2) Hämäläinen HI. kolai Lahtinen TaVo, 3) Jerry Grön- Miehet Niko Virtanen NoPy 3) Aapeli Joki- 61 kg: 1) Niko Lesonen TaPs, 2) Juu- lund HPM, 4) Juho Joensuu KarkU 60 kg: 1) Riku Tolkkinen Rovanie- nen TaPS 4) Pyry Lampinen TaPS 5) so Kokkonen TaVo, 3) Joonas Kyllö- 8 v men Painijat, 2) Antti Tyystälä Ke- Eemil Kuparinen ViiPy nen TaPs, 4) Arttu Anttonen IK. 26 kg: 1) Samuel Lahtinen VaaKu, 2) min Into, 3) Teemu Turtiainen Ro- 38 kg: 1) Niko Kähärä TaVo 2) Miika 68 kg: 1) Eero Mononen KOO-VEE, vaniemen Painijat, 4) Jussi Mukka- Heinonen TWM 3) Mitro Lehtola IK

75 TULOKSIA Avoimet kv. Pääsiäispainit

4) Rasmus Nummela TaPS ke, 4) Arttu Holopainen VarTa Turku (TuTo) 40 kg: 1) Joona Larmila KooVee 2) 27 kg: 1) Pyry Karjalainen JäVo, 2) Kilpailuaika: Lauantaina 15.4.2006 klo 12.00 Tapani Koskinen NoPy 3) Olli Pere Lauri Varteva EsU, 3) Joonas Kank- Kilpailupaikka: Alfan liikuntakeskus, Virusmäentie 65, Turku NoPy 4) Jesse Ritoniemi HVM kunen VarTa, 4) Juho Vartinen JorJy Punnitus: klo 10.00-10.30. Punnituksen yhteydessä 53 kg: 1) Vesa Ilomäki TaVo 2) Joo- 33 kg: 1) Veikka Vatanen HPM, 2) nas Vesanen TaVo 3) Lauri Lehtinen Joni Aivio VaaKu esitettävä kilpailulisenssi. KaU 4) Eemeli Jokinen TaPS 17-vuotiaat tytöt Painimuoto: Kreikkalais-roomalainen 17 v 63 kg: 1) Emma Ihaksi Pilke, 2) Kiia Tytöillä ja naisilla vapaapaini 45 kg: 1) Vitali Biganov TaVo 2) Juha Lähteenmäki Pilke, 3) Regina Zitron Uudet säännöt, vanha ottelujärjestelmä Mannila IK 3) Jussi Leppänen NoPy Pilke Sarjat: Pojat: 51 kg: 1) Rami Tervalammi HVM 2) 13-vuotiaat tytöt 10v (-96 tai myöh. synt.) Juho Ihanamäki PPM 37 kg: 1) Katarina Varteva EsU, 2) 12v (-94 tai myöh. synt.) 57 kg: 1) Juuso Kokkonen TaVo 2) Jenna Hurskainen LA, 3) Sanna Rit- 14v (-92 tai myöh. synt.) Asiel Julian KaU vasalo HPM, 4) Linda Hyvölä LA 18v (-88 tai myöh. synt.) 64 kg: 1) Ville Heino PPM, TUR- 45 kg: 1) Viivi Luoma HPM, 2) Iina Sarjat tehdään punnituksen jälkeen. NAUKSEN paras painija 2) Santeri Saastamoinen SimVe, 3) Liisi Mono- Miehet: (sallittu +2 kg) Tuunainen KaU 3) Jalmari Tamminen nen Pilke 60, 66, 74, 84, 96 ja 120 kg KaU 4) Arttu Koivulahti IK 10-vuotiaat tytöt 75 kg: 1) Jesse-Antero Vuorinen Koo- 25 kg: 1) Vilma Seppänen Pilke, 2) Tytöt/naiset: Vee 2) Vili Lähteenmäki TaVo 3) Nico Emma Järvinen VarTa, 3) Krista Ter- Sarjat tehdään punnituksen jälkeen. Aaltonen PPM vo PoPi Osanottomaksu: 7 €/ kilpailija. Peritään kilpailupaikalla. Ystävyysottelu 1: 1) Janica Hartikai- 8-vuotiaat tytöt Ruokailu: 6 €/ henkilö nen ViiPy 2) Nico Hartikainen ViiPy 20 kg: 1) Janette Lahtinen VaaKu Ilmoittautumiset: Puhelimitse tai sähköpostilla 11.4.06 mennessä: Ystävyysottelu 2: 1) Valtteri Ojala ja tiedustelut: Marja-Liisa Kuronen, 040 518 7403 (arkena MäVa 2) Jasmi Metsola MäVa Av. TUL:n junioreiden kr.room. iltaisin klo 16.30 jälkeen tai viikonloppuisin) painin mestaruuskilpailut, Marja-Liisa.Kuronen@tyks.fi Ollin Helmipainit, 25.2.2006 25.2.2006 Outokumpu (OutVe) Kuusankoski (Pilke) 43 kg: 1) Verneri Värekoski YTK 2) 17-vuotiaat pojat Lari Hirvi LrTU 3) Toni Huhtiniemi KI 68 kg: 1) Egzon Dumani PoWe, 2) 46 kg: 1) Iiro Mulari YTK 2) Jani Kok- Tervetuloa Turkuun painijat, Valtteri Sillanpää KoPa, 3) Tuomas kila KI tuomarit, huoltajat ja kannustajat! Lahti YTK, 4) Jani Latvaniemi KoPa 50 kg: 1) Antti Härkänen LiTai 2) To- 69 kg: 1) Sami Ahonen HPM, 2) Kal- nin Glans YTK Turun Toverit ry. / painijaosto le Rämä Pilke 55 kg: 1) Joonas Väänänen JVK 2) 13-vuotiaat pojat Julle Forssell YTK 3) Jani Kettunen 31 kg: 1) Jerry Karppinen HeTa, 2) JVK 5) Shamal Amiri KaJu 5) Shamal Eemeli Kuusitunturi PTI, 3) Miska Amiri KaJu Kotinurmi LA, 4) Samu Palmu KPM, 60 kg: 1) Antti Tyystälä KI 2) Paiam 5) Joel Toivonen KVV, 6) Aleksi Hyrk- Amiri KaJu känen LrTU 66 kg: 1) Magvan Amirkhani VaaTo 34 kg: 1) Henri Selenius YTK, 2) 2) Jari Havuaho KVV 3) Markus Hei- Markus Jaakkola LA, 3) Mikko Kuk- nonen YTK kurainen HeTa, 4) Tuomas Keppo- 84 kg: 1) Henry Hakala JorJy 2) Jon- nen KoPa, 5) Mikko Lahtinen VoVi, ne Ukkola HaHe 3) Armas Enojärvi 6) Joni Vartinen JorJy OutVe 4) Artur Enojärvi OutVe 38 kg: 1) Valtteri Varteva EsU, 2) 120 kg: 1) Juha-Matti Eskola JäVo 2) Santtu Vesterinen VoVi, 3) Ismo Tommy Koivula ViiPy 3) Riku Mänty- Saastamoinen SimVe, 4) Antti Lauk- lä ViiPy kanen JVK, 5) Saku Seppänen Pilke, 6) Saku Lehkonen KPM Av. TUL:n miesten kr.room. painin 42 kg: 1) Jerry Pitkänen HeTa, 2) mestaruuskilpailut, 26.2.2006 Santeri Varteva EsU, 3) Tenho Kok- Outokumpu (OutVe) ko JVK, 4) Tommy Åström HyPk, 5) 50 kg: 1) Iiro Mulari YTK 2) Antti Här- Timo Paunonen VoVi, 6) Simo Ter- känen LiTai 3) Verner Värekoski YTK vo PoPi 4) Toni Huhtiniemi KI 5) Toni Glans 47 kg: 1) Jussi Peltola HyPk, 2) Ma- YTK tias Rantanen HPM, 3) Markus Gei- 55 kg: 1) Joonas Väänänen JVK 2) sor PoWe, 4) Mikko Puustinen PoPi, Jani Kettunen JVK 3) Julle Forssell 5) Juha Fofonoff KoPa, 6) Kim Läh- YTK 4) Shamal Amiri KaJu 5) Ismo teenmäki Pilke Pänkäläinen YTK Mainostoimisto 60 kg: 1) Santtu Silventoinen PoPi, 60 kg: 1) Jonni Laulainen KPM 2) 2) Jesse Karppinen HeTa, 3) Severi Antti Tyystälä KI 3) Paiam Amiri Lehikoinen LrTU KaJu AD-Tuotanto 10-vuotiaat pojat 66 kg: 1) Magvan Amirkhani VaaTo 26 kg: 1) Mikko Himanen KPM, 2) 2) Jari Havuaho KVV 3) Markus Hei- Ville Kuusitunturi PTI nonen YTK Henry Fordin katu 5 H 29 kg: 1) Tino Koskiranta Pilke, 2) 74 kg: 1) Matti Kautto HaHe 2) Hen- Juuso Itkonen VarTa, 3)Tomi Eronen ry Hakala JorJy 3) Raine Pumpanen 00150 Helsinki PoPi, 4)Olli Kapiainen VVV YTK 4) Markus Hurskainen MuurY 32 kg: 1) Eero Luoma HPM, 2) Johan 84 kg: 1) Juha Lappalainen YTK 2) puh. (09) 2600 821 Rahikainen KVV, 3) Teemu Timonen Jonne Jokela HaHe 3) Jonne Ukko- JäVo, 4) Juuso Jeskanen PoPi, 5) To- la HaHe faksi (09) 6841 4040 mas Wecksten PoPi, 6) Jesse Itko- 96 kg: 1) Roman Enojärvi OutVe 2) nen VarTa Teemu Mykkänen VaaKu 3) Juha- Jorma Muuronen 35 kg: 1) Ville Pukkinen SimVe, 2) Matti Eskola JäVo Kalle Kalenius KoPa, 3) Okan Fayda- 120 kg: 1) Tommy Koivula ViiPy 2) gsm 040 545 5151 likol KVV Riku Mäntylä ViiPy 39 kg: 1) Henry Majaniemi KVV, 2) [email protected] Jerry Grönlund HPM 8-vuotiaat pojat 19 kg: 1) Patrik Varteva EsU, 2) Jami Lahtinen VaaKu 23 kg: 1) Eppu Koskiranta Pilke, 2) Timi Eronen PoPi, 3) Eero Ihaksi Pil-

76 VaSa:n ikäkausipainit Aika: La 29.4.2006 klo 12.00 Paikka: Vantaankosken koulu os. Isotammentie 15 Veikko Rantanen -turnaus (Kehä III:n ja Tampereen tien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Punnitus: klo 10.00-10.30 Heinolassa 9.-11.6.2006. Painimuoto: kreikkalais-roomalainen Ikäluokat: Aloittelijat 2005 aloittaneet sarjat tehdään punnituksen jälkeen. Tarkempi kilpailukutsu tulee myöhemmin 8 v 2006 täyttävät ja myöhemmin syntyneet 10 v – ” – Painiliiton kotisivuille. 12 v – ” – 14 v – ” – 17 v ” – ” – Tiedustelut: Tytöille sarjat punnituksen jälkeen. Osanottomaksu: 7 €/painija seuroilta joilla on tuomari mukana Risto Turunen 0440 213 111, 8 €/painija seuroilta joilla ei tuomaria mukana risto.turunen@phlu.fi Ruokailu: On Ilmoittautumiset: 25.4.2006 mennessä Arto Savolainen puh. 0400 816 935

Tervetuloa Vantaalle Vantaan Sampo r.y.

XVIII R.H. Cup Kauhajoella Poikien 15.-18.7.2006 Kr.room SM-kilpailut Kesäleiri Nummijärvellä 15-18.7.2006. Leirin hinta 70 € sisältäen val- mennuksen, ruoat, kilpailut ja leiripaidan. Majoittuminen painima- Kuusankoskella 20.-21.5.2006 tolla, teltoissa tai omissa asuntovaunuissa. Kilpailupaikka: Kuusankosken jäähalli Ikäkausikilpailut la 15.7. Kilpailuajat: La 20.5. klo 12.00 ja 17.30, avajaiset klo 17.00 Punnitus klo 9-10.00 Su 21.5. klo 10.00 ja 13.00 Kilpailut klo 12.00 Punnitus: La 20.5. klo 9.30-10.00, Huom. Aika! Ikäkausisarjat: pojat 8 v., 10 v., 13v., 17 v., Kr.room Sarjat: 29-32, 35, 38, 42, 46, 50, 54, 58, 63, 69, 76, tyttöjen sarjat painojen mukaan, vp 85 ja 100 kg Osanottomaksut 5 € kilpailupaikalla. € Osanottomaksut: 10 €/ painija / huoltajat, 9.5.2006 Ruokailumahdollisuus, hinta 6 . (ota kuitti mukaan) Veteraanien SM-kilpailut la 15.7. maksut tilille KSOP 575077-252592 Punnitus klo 9-10.00 Jälki-ilmoittautuminen20 €/ painija / huoltaja, Kilpailut klo 12.00 paikan päällä Sarjat: 58, 63, 69, 76, 85, 97, 130, Kr.room. Ilmoittautuminen: 9.5.2006 mennessä: Ikäluokat: 35–40 v., 41–45 v., 46-50 v., 51-55 v., 56+ v. Pilkanmaan Pilke, Mika Peltola Osanottomaksut 10 € kilpailupaikalla. puh. 040 556 2456 Sprinttipainit 16.7. e-mail: [email protected].fi € Punnitus 11 – 11.30 Majoitus: Yhteismajoitus 5 / yö. Patja / huopa mukaan. Kilpailut klo 13.00 Ilmoita yhteismajoituksesta ilmoittautumisen Sarjat miehet, naiset, pojat: 24, 27, 30, 35, 40, 45, 51, yhteydessä. Maksut ennakkoon. 58, 65, 74, 82, +82 kg, Kr.room. Hotellimajoituksia: Hotelli Sommelo, Kuusankoski, Avoin sarja painitaan kilpailun jälkeen. puh. 05-740 701, sommelo@avainhotellit.fi Palkinnot 1. 50 €, 2. 30 €, 3. 15 € Ruokailut: La klo 9.30-11.00 ja klo 14.30-17.00 Su klo 11.00-12.30 XV Painitossunheiton SM-kilpailut 16.7. Aamupalapussi tarvittaessa Ilmoittautuminen 16.7. klo 15 – 18.00 Tiedustelut: Jari Peltola, e-mail:[email protected].fi Sarjat: miehet: 10 v, 15 v, 20 v ja yleinen puh. 0400 557 420 naiset: 12 v, 18 v ja yli 18 v., lapset: pojat 6 v., tytöt 6 v. Jouni Ihaksi, e-mail: [email protected] joukkuekilpailu: 3 heittäjän joukkue puh. 050 511 1779 Mika Peltola, e-mail: [email protected].fi Tuomarikoulutus 14.7. puh. 040 556 2456 Tilaisuus alkaa klo 18.00 teoriaosuudella, käytännön osuus la ja su kilpailuissa. Tilaisuuden kustantaa E-P:n tuomarikerho ja Kauhajoen Karhu Tervetuloa painiväki Majoitusmahdollisuus myös leirintäalueella, majoitustiedustelut 06-2332 132. Kuusankoskelle! Ilmoittautuminen ja lisätiedot 8.7.2006 mennessä Reijo Haaparanta 0400-763 612 tai Pilkanmaan Pilke/painijaosto Eija Ketola 040-5210 165, [email protected] Tavataan Kauhajoella! - Kauhajoen Karhu -

77

9. VUV:n kansalliset Kuusankoski (VUV) ikäkausipainit, vp Kilpailukalenteri 2006 8.-10. Veteraanien MM-kilpailut, kr Riika (LAT) Maaliskuu 16. Finlandia Freestyle Cup, 4/4 Hyvinkää (HyPk) 24.-26. A. Medved-turnaus, vp ja np Minsk (BLR) 23. OP-turnaus, vp Ilmajoki (IK) 25.-26. SM-kilpailut, kr Helsinki (VV) 23. Kv. Lohipainit, kr Kotka (PopI) 23. Kv. kilp. (s. 1992-94, 1989-91) Helsinki (HPM) Huhtikuu 26.9.-1.10. MM-kilpailut, kr+vp+naiset Guangzhou (CHN) 1. Vaasa Sähköpalvelu Cup, kr Vaasa (VVV) 30. Aluemestaruuskilpailut, vp Porvoo (PoWe) kr+tytöt – Uusimaa 1. KirkU:n painit, kr Kirkkonummi (KirkU) 1. Ikäkausipainit, kr Aura (AuPs) Lokakuu 8-9. Junioreiden SM-kilpailut, kr Alavus (AU) 7. Ikäkausikilpailut, vp Tampere (TaVo) 15. Kv. Pääsiäispainit Turku (TuTo) 7. Av. TUL:n naisten, Kuusankoski (VoVi) 16. Lahti Junior Open 2006, kr Lahti (LA) alle 20 v. jun. ja miesten 22.-23. KLL-mestaruuskilpailut, kr Tampere mestaruuskilpailut, vp 25.-30. EM-kilpailut, kr+vp+naiset Moskova (RUS) 14.-15. KLL-mestaruuskilpailut, vp Kotka 29. Ikäkausikilpailut Vantaa (VaSa) 21. Kl. Kenkäpainit, kr Kankaanpää (KaU)

21.-22. Av. TUL:n tyttöjen ja Vaajakoski Toukokuu alle 10, 13 ja 18 v poikien (JyPÄ, VaaKu) 6. Kultavieska Cup, kr Ylivieska (ViVo) mestaruuskilpailut, vp 6. Tervakosken kevätpainit Tervakoski (JPI) 21. Aluejoukkueiden 6. Kevätpainit Vaajakoski mestaruuskilpailut, kr (VaaKu&JyPÄ) 28. Pohjanmaa Cup, vp Seinäjoki (SPM) 13. Karkkipainit, kr Karkkila (KarkU) 27.-29. Beach wrestling, MM-kilpailut Antalya (TUR) 20. Junioreiden PM-kilpailut Eesti 28.-29. Kristjan Palusalu -turnaus Tallinna (EST) 20. Küllo Koiv Memorial, vp (jun-sen) Viljandi (EST) 28.10.-3.11. Sotilaiden MM-kilp., vp+kr Baku (AZE) 20.-21. Poikien SM-kilpailut, kr Kuusankoski (Pilke) 26. Junioreiden PM-kilpailut Tallinna (EST) Marraskuu 27. MYHI-painit Kurikka (MiMo) 4.-5. Junioreiden SM-kilpailut, vp Vantaa (YTK) 27. Kadettien (17v) PM-kilpailut Norja 11.-12. 100-v. juhlaristeily Tallinkin uusi laiva 19. Janakkala Open Turenki (JPI) Kesäkuu 25.-26. Vantaa Painicup, kr (FILA) Vantaa (YTK) 2.-4. 9. Hans-von-Zons-turnaus, Dormagen (GER) tytöt+naiset Joulukuu 4. Finlandia Freestyle Cup, 2/4 Rauma (RV) 2.-3. Poikien ja tyttöjen SM-kilp., vp Vaasa (VVV) 10.-11. Veikko Rantanen -turnaus, kr, Heinola (HI) 2.-3. Haaparanta Cup, kr Haaparanta (SWE) juniorit (FILA) 9. Miesten ja naisten SM-kilp., vp Rauma (RV) 16.-18. Cup Brandenburg, vp (pojat) Luckenwalde (GER) 9. Joulu Open 2006, vp Lahti (LA) 14.-19. Opiskelijoiden Universiadit Ulan Bator (MGL) 17. Flikkapainit Kurikka (MiMo 23.-24. Kauhavan Pop Cup, kr Kauhava (KvaPM) 24.-25. Golden Grand Prix finaali, Baku (AZE) kr+vp+np 29.-1.7. Stockholm Summer Games Tukholma (SWE) Kilpailukalenteri 2007 Tammikuu Heinäkuu 13.-14. Herman Kare -turnaus, kr (FILA) Kouvola 1.-4. Grand Prix ”Ivan Poddubny ”, kr Kranodar (RUS) (KoPA & VUV) Junioreiden EM-kilp., kr+vp+n Szombathely (HUN) 4.-9. 20. Av. TUL:n junioreiden Vaajakoski 8.-9. Ruissalon kesäpainit Turku (TuTo) joukkuemestaruuskilpailut, vp (VaaKu & JyPÄ) Av. Sprinttipainin TUL:n Pohja 15. 21. Av. TUL:n junioreiden Vaajakoski mestaruuskilpailut joukkuemestaruuskilpailut, vp (VaaKu & JyPÄ) RH-Cup, ikäkausikilpailut Nummijärvi (KaKa 15. 27. Av. TUL:n junioreiden Vantaa (YTK) 15. Veteraanien epävir. SM-kilp. Nummijärvi (KaKa) mestaruuskilpailut, kr Suomen Painiveteraanikerhon Janakkala (Petäys) 22.-23. 28. Av. TUL:n Vantaa (YTK) kesäpäivät mestaruuskilpailut, kr 25.-30. Kadettien EM-kilp., kr+vp+tytöt Istanbul (TUR) Helmikuu Elokuu 3. Aluemestaruuskilp., kr: Uusimaa Vantaa (YTK) XI Helsinki Power Week Helsinki (VV) 2.-6. 23.-25. Miesten SM-kilpailut, kr -painileiri 4.-6. Veteraanien MM-kilpailut, vp Riika (LAT) Maaliskuu 6. Kv. VV-Cup, kr Helsinki (VV) 10.-11. Av. TUL:n tyttöjen ja poikien Kemi (KI) 11.-13. Saksan Grand Prix, kr Dortmund (GER) (10v, 13v, 18v) mestaruuskilp., kr 19. Kv. Arvo Haavisto -turnaus, kr Ilmajoki (IK) 26. Seniorien PM-kilpailut Tampere (KOO-VEE, Huhtikuu TaPs, TaVo) 10.-15. EM-kilpailut (vp, kr, np) 29.8.-3.9. Junioreiden MM-kilp., kr+vp+n Guatemala City 14.-15. Junioreiden SM-kilpailut, kr Peräseinäjoki (PeTo) (GUA) 28.-29. Poikien SM-kilpailut, kr Seinäjoki (SPM) Syyskuu 2. Finlandia Freestyle Cup, 3/4 Toukokuu 2. Ikäkausikilpailut, vp Vantaa (VaSa) 19.-20. KLL:n mestaruuskilpailut, kr 9. Jymy-painit Nurmo (NJ 19.-20. Junioreiden PM-kilpailut Tanska 26.-27. Kadettien (17v) PM-kilpailut Suomi

78

ARTTU ON SYNTYNYT LOTTOVOITTAJAKSI. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet lottovoittaja, pelasit Lottoa tai muita Veikkauksen pelejä tai et. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikka- usvoittovaroja tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi yli 370 miljoonaa euroa – yli miljoona euroa päivässä. Veikkauksen peleihin pelatut eurot koituvat loppujen lopuksi niin Artun kuin sinunkin hyväksi. www.veikkaus.fi/yritys