Niskalenkkiä, Ristivyöstä Vasti Harrastaneet Lajia Kou- Puhumattakaan

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Niskalenkkiä, Ristivyöstä Vasti Harrastaneet Lajia Kou- Puhumattakaan Suomen Painiliiton 100-vuotisjuhlalehti ŠkodaOctavia Combi 4X4 OTA PAIKKASI KELIEN KUNINKAANA Suomen teillä sää on mitä on - onneksi auton voi valita. Uusi Škoda Octavia Combi 4X4 on kuin suunniteltu meidän olosuhteisiimme: Haldex-nelivetojärjestelmä takaa ihanteellisen vetosuhteen, ESP-ajonvakautus maksimoi tieturvallisuuden ja korotettu maavara ylittää tuoreen lumipeitteen. Tervetuloa kelien kuninkaaksi. Moottorivaihtoehdot: 2.0 FSI / 110 kW ja 1.9 TDI PD / 77 kW ŠkodaOctavia Combi 4X4 alk. 33 290 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) ŠkodaOctavia alk. 21 990 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) Yhdistetty EU-kulutus ja CO2–päästöt: 5,0-8,4 l/100 km, 135-202 CO2 g/km Myynti: Škoda-jälleenmyyjät kautta maan, vuokraus Avis Maahantuonti: www.skoda.fi PUHEENJOHTAJISTO vielä ole täysin jääneet junasta – niin istumme junan vii- meisissä vaunuissa. Lajien lisääntymisestä ja panostuk- semme rajallisuudesta huolimatta oletamme ja toivom- me jopa edellytämme urheilijoidemme menestyvän jat- kuvasti arvokisoissa. Meidän olisi korkea aika pysäh- tyä miettimään asioita perusteellisesti aina urheilun ja aivan erityisesti huippu-urheilun pyhänä pidettyjä or- ganisaatiorakenteita ja panostuksia myöten. Mallia tu- lisi ottaa yritysmaailmasta ja pyrkiä määrittelemään Yrjö Tuokko ensin realistiset tavoitteet ja sitten resurssit ja keinot, Puheenjohtaja joilla tavoitteet saavutetaan taikka urheilusta puhutta- Suomen Painiliitto essa mieluummin päinvastoin. Resurssien ollessa rajoit- tava tekijä tavoitteet tulisi priorisoida olemassa ja käy- tettävissä olevien resurssien sallimissa rajoissa. Urhei- luun tulisi tuoda yritysmaailmasta myös taloudellisuus- äin painin juhlavuotena on paikallaan ja tehokkuusajattelu sekä vastuun realisoituminen. Yh- tutkailla hieman laajemmin suomalaisen teiskunnan varojen kohdentamisessa tulee ottaa huo- urheilun tilaa – muutoksia ja näkymiä. mioon tarvehankinta ja päätöksenteko tulee olla eril- Viimeisten muutaman vuosikymmenen lään lajisidonnaisuudesta. Huippu-urheiluun panostet- aikana urheilun luonne on paljon muut- tujen varojen tulee olla oikeassa suhteessa menestyk- Ntunut. Enää ei tehdä rajanvetoa amatööriyden ja am- seen. mattilaisuuden välillä. Ammattilaisuudesta on tullut Mikä on sitten suomalaisen painin asema nykyti- täysin hyväksyttävä. Lajien lukumäärä on kasvanut ja lanteessa? Paini on yksittäisenä lajina eniten arvokisa- näyttää jatkuvasti kasvavan. Raha on tullut urheiluun mitaleita maallemme kesäolympialaisissa tuonut laji. ei vain ammattilaisuuden myötä vaan myös suurempi- Suomen saavuttamasta 300 mitalista paini on tuonut na ja pienimpinä rahapalkintoina. Ääriesimerkkeinä peräti 85 kappaletta.Yksilölajina paini kuten monet formulat, NHL, tennis, golf ym. lajit, joissa rahapalkin- muutkin yksilölajit jää helposti joukkuelajien varjoon not ovat maailmalla tunnetusti valtavia summia – itse kun kyse on media- ja aivan erityisesti TV- näkyvyydes- asiassa täysin käsittämättömiä, mutta eihän hölmö ole tä. Voidaan hieman karrikoiden sanoa, että paini lähes- se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. tulkoon unohdetaan neljäksi vuodeksi ja painia tarvi- Rahan tuleminen urheiluun ja ammattilaisuuden taan aina silloin kun on olympia-vuosi. hyväksyminen ovat osaltaan myötävaikuttaneet siihen, Painimme menestys on rakentunut ja rakentuu suu- että menestyksen saavuttamiseen on pyritty ja näyttää ressa määrin seuroissa tapahtuvan vapaaehtoistyön va- jatkuvasti pyrittävän vilpillisin keinoin. Urheiluun on raan – sen hiljaisen joukon, niiden miesten ja naisten, tullut doping ja käyttäjät näyttävät olevan aina pari as- isien ja äitien varaan, jotka aikaansa ja kustannuksia kelta testaajia edellä. Vilpillisten keinojen mahdollisuu- uhraten tekevät suuriarvoista työtä lajimme hyväksi. det näyttävät lisäksi todella pelottavilta. Tämä työ jatkuessaan edesauttaa ratkaisevalla tavalla Myös yhteiskuntamme kehityksellä on ollut vaiku- nuorten saamista lajimme piiriin. Viime vuosien kehi- tuksensa. Koulujärjestelmämme muutokset eivät ole ol- tyksessä ilahduttavaa onkin juuri nuorten painijoiden leet omiaan edesauttamaan liikunnan lisääntymistä. ja aloittelijoiden määrän kasvu. Supistetut liikuntatuntien määrät ovat osaltaan vähen- Huippu-urheilun osalta tilanne onkin sitten jo toi- täneet liikuntaharrastusta. Elintason nousun myötä ai- nen. Ollaksemme samalla viivalla tai edes likimain sa- koinaan luontainen koulumatkan tekeminen pyöräil- malla viivalla pahimpien kilpailijamaittemme kanssa, len, hiihtäen ym. on vaihtunut yhteiskunnan kustanta- meidän on pakko luoda järjestelmä, jossa suomalaisille miin kuljetuspalveluihin. Tietotekniikan sinänsä hyvä urheilijoille luodaan samat edellytykset harjoitteluun kehitys ja tietokoneet erilaisine tietokonepeleineen ovat kuin kilpailijoillamme on. Menestyminen lajissa, jota myös esimerkkejä kehityksestä, joka ei juurikaan harrastetaan lähes 200 maassa vaatii aivan toisenlaisen edesauta nuorison liikuntaharrastuksen lisääntymistä. panostuksen kuin menestyminen lajeissa, joissa var- Mediateollisuus ja ennen kaikkea TV ovat myös teenotettavia maita on kymmenkunta. Ilahduttavaa on- suuresti vaikuttaneet urheiluun ja sen kehitykseen. On kin todeta, että lajimme on kuluvalla olympiadilla ni- syntynyt kahtiajako urheilussa – ”media – urheilu” ja metty niiden harvojen lajien joukkoon, joilla katsotaan ”ei-media” – urheilu. Useimmat suurkilpailutkin järjes- olevan mahdollisuuksia menestymiseen arvokisoissa. tetään nykyään ei suinkaan urheilun ja urheilijoiden eh- Tämän tunnustuksen toivomme näkyvän myös lisään- doin vaan TV:n ja median ehdoin. Media vaikuttaa tyvänä tukena lajillemme. myös erittäin paljon siihen, mihin urheilulajeihin nuo- Haluan lopuksi tässäkin yhteydessä kiittää kaikkia ret suuntaavat harrastuksensa. Lajivalintaa eivät välttä- toimintaamme tukevia yhteistyötahojamme sekä paini- mättä ratkaise henkilöominaisuudet. seurojamme, koko painiväkeä ja ennen kaikkea kaikkia Suomen kansan syvät rivit odottavat ja janoavat ur- arvokisamitalistejamme siitä työstä, jota olette tehneet heilumenestystä. Tälle odotukselle antaa ymmärrettä- lajimme hyväksi ja siitä rehdistä hengestä, joka löytyy vän oikeutuksensa urheiluhistoriamme. Viime vuosi- vain painiväestä. kymmeninä menestys on vain valitettavasti ollut yhä harvalukuisempien urheilijoiden varassa. Painin lippu liehuu korkealla! Entä, miltä näyttää urheilun ja erityisesti huippu- urheilun tulevaisuus? Tekisi mieli sanoa, että jollemme Yrjö Tuokko 3 2 2006 Puheenjohtajan palsta ................................... 3 Seppo Kylmänen – onnekas olympiadi ........... 35 SPVK:n palsta ................................................. 5 Lassi Toivola – puoli vuosisataa 100 v. työryhmän palsta ................................. 7 painipuhalluksia ............................................ 37-39 Painiliiton hallitus ja valiokunnat ................... 9 Maahanmuuttajat väriläiskinä painimolskilla . 40-41 Viherkentän kaikkien aikojen lista .................. 10-13 ”Vai akat täällä painii…” ................................. 42 Suomalaisten sijoitukset kr. painin Koulupainilla on tilausta ................................ 43 arvokilpailuissa .............................................. 14-15 Pääkaupunkiseudun painin vaiheita .............. 44-46 Matti Simanainen ........................................... 16 Kaiken takana on nainen… ............................. 46 Rauno Mäkinen .............................................. 17-18 Painimatsi – Suvilehdon veljessarja ............... 47 Eero Tapio ...................................................... 19 Ilmajoen Kisailijat ........................................... 48 Pertti Ukkola .................................................. 20-21 Kauko Huikuri ................................................ 49 Eniten Suomen painimestaruukisa ................. 21 Alkoholi ei sovi nuoren ihmisen elämään ....... 50 Tapio Sipilä .................................................... 22 Sata vuotta samalla matolla ........................... 51 Hannu Lahtinen .............................................. 23 Savolat jatkavat Lappajärven painiperinnettä 52-53 Jouko Salomäki .............................................. 24 Ville Käki kv. menestyksen kynnyksellä .......... 54-55 Marko Yli-Hannuksela .................................... 25 Tiia ja Juuso – tulevaisuuden painitähdet? ..... 56 Juha Ahokas ja Keijo Manni ............................ 26 Erityisryhmille painia ...................................... 57 Toivo Sillanpää ja Sauli Heinonen .................. 27 Herman Kare .................................................. 58-60 Veijo Vasko – evakosta päävalmentajaksi ....... 28-29 Hannu Rantala uskoo vapaapainiin ................ 61 Pasi Sarkkinen – maajoukkuevalmennusta Pekka Rauhala kesti kinttupainissa ................ 62 2000-luvulla ................................................... 30 Viipurin Voimailijat 90 vuotta ......................... 63 Kamppailulajien seminaari Pajulahdessa ....... 31 Tuloksia .......................................................... 73-76 Arto Savolainen – paini-ilmiö eläkkeelle ......... 32-33 Kilpailukutsut ................................................. 76-77 Hannu Pärkkä – Vähänkyrön kenttäjyrä .......... 34 Kilpailukalenteri ............................................. 78 Painiliiton henkilöstö Pertti Vehviläinen Merja Lintala Arto Savolainen Janne Koivula Mikael Lidgren Suomen Painiliiton 100-vuotijuhlajulkaisu Päätoimittaja Avustajat Painopaikka Ilmoitushinnat Juhani Rintakumpu Antero Viherkenttä, Niilo Lehto, Reprotalo Oy, Helsinki 1/1 sivu 820 € Puh.
Recommended publications
  • Ilmajoki Seinäjoki Lapua Kurikka Kuortane Kauhava Jalasjärvi
    YRITYSTUKIOPAS2015 Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki 2 Sisällys 1 ALKUSANAT 4 2 YLEISTÄ YRITYSTUISTA 6 3 TUENMYÖNTÄJÄTAHOT 9 • Leader-ryhmät 9 • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10 ° Yrityscase: Domretor Oy 13 • Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto 14 • Finnvera 17 • Tekes 17 • Oppisopimustoimisto 19 • ARA 20 • Finnfund 20 • Finnpartnership 21 • Finpro 21 • Nefco 22 • NIB 23 • Nopef 23 • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 24 • Suomen Teollisuussijoitus 24 • TEM (sis. Hämeen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus) 25 • Työeläkeyhtiöt 26 • Työsuojelurahasto 26 4 LISÄNÄKÖKULMA 27 Lisänäkökulma 1: EU:n erityisohjelmat pk-yrityksille 27 • Horizon2020 27 • Cosme 28 • Eurostars2 28 Lisänäkökulma 2: välillisesti tarjolla olevia EU:n hankerahoja 29 3 1 Alkusanat Tämä yritystukiopas on tehty seitsemän eteläpohjalaisen kunnan – Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki – toimeksiannosta ja LX Com Oy:n toteuttamana. Projektin ohjausryhmän ovat muodostaneet Pekka Hunnakko (Seinäjoki), Juha-Martti Kuoppala (Kauhava) ja Jouko Vuolle (Lapua). Oppaan käsikirjoituksen ovat laatineet Tapio Eräheimo ja Taimo Stenman, jotka vastaavat seuraa- vassa opasta koskeviin kysymyksiin. Mitä opas sisältää? Oppaassa käsitellään yrityksille suoraan tarjottavia avustuksia, julkisten organisaatioiden yri- tyksille tarjoamia rahoituksellisia ratkaisuja sekä edellisiin rinnastettavia kansallisia yritystukia. Lisäksi kuvataan EU:n rakennerahastot ja kuinka yksittäinen yritys voi – välillisesti – päästä osalliseksi niiden kautta jaettavasta
    [Show full text]
  • Etelä-Pohjanmaa
    ETELÄ-POHJANMAA 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema 108. Luopajärven viljelylakeus 109. Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema 110. Lapuan Alajoen peltolakeus 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat 112. Ähtärin reitin maisemat 113. Lehtimäen mäkiasutus 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat Kuva: Tapio Heikkilä 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema Hyypänjokilaakson edustava kulttuurimaisema sijaitsee Hyypänjoen kapeahkossa ja jyrkkäpiirtei- sessä laaksossa. Alue on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Hyypänjokilaakso, 1995) ja sinne on perustettu luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue vuonna 2009. Valtakunnalli- sesti arvokkaan maisema-alueen rajausta on inventointien perusteella typistetty pohjoisessa Kau- hajoen taajaman tuntumassa ja jatkettu etelässä Kauhajärvelle saakka. Maakunta Etelä-Pohjanmaa Kunta Kauhajoki Maisemamaakunta Pohjanmaa Maisemaseutu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutu Pinta-ala 4 507 ha, josta kosteikkoja ja avointa suota: 94 ha maatalousalueita: 2 414 ha metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita: 1 705 ha rakennettuja alueita: 329 ha vesialueita: 38 ha 1 Luonnonpiirteet Hyypänjokilaakson maisema-alue sijaitsee 3–4 kilometriä leveässä, pohjoisesta etelään kulkevassa ruhje- laaksossa. Kallioperältään alue kuuluu Keski-Suomen syväkivialueeseen, ja sen tunnusomaisin kivilaji on graniitti. Maisema-alueen pintamaalajit ovat suureksi osaksi lajittuneita ja ne sijaitsevat jokilaaksossa ker- rosmaisesti. Laakson viljelyalueiden alla on paksuja silttikerrostumia sekä paikoittaisia savialueita. Aivan jokirannassa
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected]
    Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected] Hyllykallio Puskala Pauli 0400-669747 [email protected] Jalasjärvi Pääsarjatuomarit Mäki-Jaskari Jukka 044-5210609 [email protected] Nurmo Uusi-Pohjola Heikki 040-7419058 [email protected] Kurikka Välimäki Pasi 040-5793637 [email protected] Laihia I-luokan tuomarit Salomäki Hannu 050-5287722 [email protected] Lapua II-luokan tuomarit Ahola-Olli Kai 050-5905529 [email protected] Alajärvi Erkinheimo Mika 040-5615230 [email protected] Härmä Haavisto Harri 0500-808601 [email protected] Seinäjoki Haavisto Jami 050-9189158 [email protected] Seinäjoki Kytömäki Arto 044-2023011 [email protected] Isojoki Mantere Keijo 0500-245024 [email protected] Seinäjoki Tala Kai 040-9610594 [email protected] Laihia III-luokan tuomarit ja NT Joki Raili 040-5878520 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Esa 040-7527977 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Teemu 045-2349123 [email protected] Seinäjoki Kinnari Tapio 050-3016530 [email protected] Laihia Kuusento Jukka 040-7225734 Mieto Lahti Juhani 0500-650322 [email protected] Kortesjärvi Larikka Tiina 050-5346491 [email protected] Laihia Latukka Sonja 0500-548782 [email protected] Nurmo Latukka Taito 0500-548782 [email protected] Nurmo Leppälä Tapani 040-5672006 [email protected] Vaasa Marjakangas Annika 040-3559706 [email protected] Ilmajoki Myllyniemi Reino 050-4018074 [email protected] Seinäjoki Mäkinen Risto 050-5555166 [email protected]
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys
    RAPORTTEJA 2014 Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS 2014 Tiivistelmä Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet. Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta.
    [Show full text]
  • Äänesi Alajärvi, Alavus, Kuortane, Soini, Vimpeli Ja Ähtäri
    JÄSENALUE 1 ANNA EEPEEN TOIMIALUEEN KUNNAT: Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Vöyri (Petterinmäki), äänesi Alajärvi, Alavus, Kuortane, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. 2017 Valitaan 16 edustajiston jäsentä. Osuuskauppavaalit.fi Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneen avulla: osuuskauppavaalit.fi/eepee JÄSENALUE 1 LISTA A 2 3 4 5 6 7 8 9 Autio Raija Hauta-aho Kalevi Hautala Erkki Hyvölä Katriina Lahtinen Virpi Latvala Tiina Niemistö Heli Pasanen Tuija maanviljelijä eläkeläinen/alue- eläkeläinen/myyjä matkailuyrittäjä marketpäällikkö myyjä myyjä sijaisäiti/ Kauhava johtaja Alavus Ähtäri Alajärvi Soini Alavus lastenohjaaja Alavus Ähtäri JÄSENALUE 1 LISTA B 10 11 12 13 14 15 16 17 Pasto Katja Puronhaara Yli-Kaatiala Ylä-Pöntinen Tanja Hakola Jorma Hautala Tuulikki Hongisto Pirkko Kalliomaa Turo myyjä Markku Johanna erityisopettaja/ sähkömies eläkeläinen lähihoitaja paloesimies Alavus rehtori perushoitaja kotiäiti Ähtäri Alavus Vimpeli Alajärvi Soini Alavus Ähtäri 18 19 20 21 22 23 24 25 Kangasluoma Riitta Ketola Jukka Koivisto Martti Mattila Risto Mikkola Matti J. Mäkelä Taina Palomäki Seppo Pellinen Esko koulunkäynti- postinjakaja autonkuljettaja yrittäjä eläkeläinen kehitysvamma- ylilääkäri agrologi ohjaaja Alavus Kauhava Kauhava Alavus ohjaaja Kuortane Kauhava Lapua Soini JÄSENALUE 1 LISTA C 26 27 28 29 30 31 32 33 Salminen Annukka Hiltunen Taneli Kaukola Yrjö Keskinen Jani Kurikka Markus Mölsä Harri Nirha Kari Periviita Pekka nuoriso-kulttuuri- autonkuljettaja yrittäjä, metsän- logistiikkatyön- eläkeläinen sosionomi-dia- pankinjohtaja evp keittiöpäällikkö,
    [Show full text]
  • The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: the Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-Regions
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Authors’ copy - for citation, please use the original: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. 1998. The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions. European Planning Studies. 6(5) 505-524. Markku Sotarauta & Reija Linnamaa The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions ABSTRACT Theoretically this paper is based on soft strategy (communicative strategic planning) that balances different sides of policy-making, i.e. its instrumental, social, communicative and processual aspects. The main starting point in this article is that the solutions to many of the contemporary social and environmental problems on the one hand and success in economic competition on the other hand may not be found as directly as earlier believed in a search for correct answers, design of creative intended strategies or appealing visions. Instead of these means the solutions may be found in the quality of the communicative processes of decision- making, policy-making, co-operation, knowledge creation etc. Empirically this paper focuses on the analyses of the quality of policy processes in two Finnish sub-regions outside the capital region, i.e. the sub-regions of Oulu and Seinänaapurit. First, the Finnish multi-level regional policy-making is described by programming procedures, second, the communicative strategic planning based theoretical framework is set, third, criteria for the analysis of the quality of policy process are created, fourth, such important analytical dimensions as information flow between key-actors, surplus value brought by each actor, commitment, touching-points between strategies, learning, forums, trust and responsibility are briefly analysed in the context of case sub-regions.
    [Show full text]
  • Final Program, the International Neuropsychological Society
    Journal of the International Neuropsychological Society (2009 ), 1 5, Su ppl. 2. C opy right © INS. Published by Cambridge University Press, 2009. doi: 10.1017/S135561770 9 9 9 1044 Final Program The International Neuropsychological Society, Finnish Neuropsychological Society, Joint Mid-Year Meeting July 29-August 1, 2009 Helsinki, Finland & Tallinn, Estonia WEDNESDAY, JULY 29, 2009 9:00 AM–12:00 PM Continuing Education Course 1: Cerebral Palsy And Traumatic Brain Injury: A Family-Based Approach To The Rehabilitation Of The Child Presenter: Lucia Braga Press Room 9:00 AM–12:00 PM Continuing Education Course 2: Clinical & Psychometric Strategies For Improving Accuracy For Identifying Cognitive Impairment Presenter: Grant Iverson Fennia II 1:00–4:00 PM Continuing Education Course 3: Neuropsychotherapy: Guidelines For A New Integrated Field Of Neuropsychological Treatment Presenter: Ritva Laaksonen Fennia I 1:00–4:00 PM Continuing Education Course 4: The Functional Neuroanatomy Of Semantic Memory Presenter: Alex Martin Fennia II 1:00–4:00 PM Continuing Education Course 5: Neurodevelopmental Consequences Of Very Low Birth Weight: Current Knowledge And Implications Presenter: H. Gerry Taylor Press Room 4:15–4:45 PM Opening Ceremony Europaea 4:45–5:30 PM Presidential Address: Time, Language, and the Human Brain INS President: Michael Corballis Europaea 1. CORBALLIS, M Time, Language, and the Human Brain. 6:00–7:30 PM Helsinki City Reception Helsinki City Hall Downloaded from https://www.cambridge.org/core. IP address: 170.106.35.93, on 26 Sep 2021 at 02:03:36, subject to the Cambridge Core terms of use, available at https://www.cambridge.org/core/terms.
    [Show full text]