DOCSLIB.ORG

Seinajoen Kartta-Alueen Kalliopera

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Seinajoen Kartta-Alueen Kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti Seinajoen kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki, map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1991 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 2222 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 2222 Hannu Makitie ja Seppo I . Lahti SEINAJOEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary: Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1991 Makitie, Hannu & Lahti, Seppo I . 1991 . Seinajoen kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area . Geological Map of Finland 1 : 100 000. Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, sheet 2222 Seinajoki, 60 pages, 27 figures and 7 tables . The map sheet covers an area in western Finland, occupied by the town of Seinajoki and its surroundings . The bedrock in the area belongs to the Early Proterozoic Svecofennian schist belt, which is intruded by orogenic granitoids . The main rocks are epiclastic mica schists, mica gneisses, metagraywackes and veined gneisses . Depending on the metamorphic stage, the metapelites contain andalusite, sillimanite, cordierite and garnet porphyroblasts, and the rocks are locally migmatitic . The mica content in the schists and gneisses varies, some of the schists being relatively poor in the mineral . In places, the primary sedimentary textures of the metagraywackes are rather well preserved . The few metavolcanics present consist of deformed tholeiitic pillow lavas, amphibolites and intermediate tuffites . Here and there metacherts and black schists are associated with the mafic metavolcanics . Plagioclase and uralite porphyrites form elongated sill-like bodies varying in size . The supracrustal rocks are usually folded . Tonalite, granodiorite and granite intrusions of varying size intersect the supracrustal rocks . Pegmatite granites and complex pegmatites are common in the central part of the map sheet area . Apophyses of a pyroxene-bearing quartz monzonite stock extend to the map area from the south . Deformation, metamorphism and plutonism occurred during the Svecokarelian orogeny (1900 - 1800 Ma) . Regional metamorphism took place in the amphibo- lite facies, but at the southwestern border of the map sheet area the grade of metamorphism is higher . Subeconomic native antimony mineralizations and complex pegmatites, one of them rich in cassiterite, are known in the vicinity of Seinajoki . The text is in Finnish, with the figure and table captions and summary in English . Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Proterozoic, Seinajoki, Finland . Hannu Makitie Seppo I. Lahti Geological Survey of Finland Geological Survey of Finland SF-02150 Espoo SF-02150 Espoo Finland Finland ISBN 951-690-451-3 Vammalan Ktrjapalno Ov 1991 Makitie, Hannu & Lahti, Seppo I . 1991 . Seinajoen kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 . Kallioperaikarttojen selitykset, lehti 2222 Seinatjo- ki. 60 sivua, 27 kuvaa ja 7 taulukkoa . Seinajoen kartta-alue Etela-Pohjanmaalla kasittaa Seinajoen kaupungin ymparistoineen . Alueen kalliopera kuuluu proterotsooiseen svekofenniseen Pohjanmaan liuskejaksoon ja rajoittuu etelassa Keski-Suomen syvakivialueeseen . Kartta-alueen kallioperassa ovat vallitsevina kivilajeina koostumukseltaan ja rakenteeltaan vaihtelevat peliittiset ja grauvakkamaiset liuskeet ja gneissit . Paikoin tavataan sedimentaation aikaisia primaarirakenteita, mutta useimmat kivilajit ovat suhteellisen voimakkaasti metamorfoituneita ja deformoituneita gneisseja . Graniittisia suonia ja migmatisaatiota on gneisseissa runsaimmin alueen lounais- ja pohjoisosissa. Metamorfoosiasteesta riippuen on kiviin paikoin kiteytynyt andalusiitti-, sillimaniitti-, kordieriitti- ja granaattiporfyroblasteja . Metavulkaniitti - metasertti - kiisuliuske assosiaation kivia on parina pitkanomai- sena muodostumana. Niiden kohdalla on voimakas aeromagneettinen ja -sahkoi- nen anomalia, joka johtuu metaserttien ja kiisuliuskeiden magnetiitti- ja grafiitti- pitoisuudesta . Metavulkaniittt ovat alkuaan paaosin olleet tholeiittisia laavoja, mutta ovat metamorfoituneet ja deformoituneet raitaisiksi amfiboliiteiksi . Seinajoen kaupungin etelapuolella on useita kookkaita plagioklaasi- ja uraliitti- porfyriittisilleja . Tutkimusalueella on pienikokoisia tonaliitti-, granodioriitti- ja graniitti- intruusioita. Kartta-alueen keskiosassa on runsaasti seka yksinkertaisia- etta kompleksipegmatiitteja . Lahes suuntautumaton porfyyrinen kvartsimontsoniitti leikkaa tonaliittejaja gneisseja kartta-alueen lounaisnurkassa . Aluemetamorfoosi on tapahtunut amfiboliittifasieksen olosuhteissa, mutta kartta-alueen lounaisnurkassa on saavutettu granuliittifasieksen paine- ja lampoti- laolosuhteet . Seinajoen kaupungin kaakkoispuolella on merkittavia antimoni- mineralisaatiota seka kookas kassiteriittipitoinen pegmatiitti . Teksti on suomeksi, kuva- ja taulukkotekstit seka yhteenveto englanniksi . Hannu Milkitie Seppo I. Lahti Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 Betonimiehenkuja 4 02150 Espoo 02150 Espoo SISALTO - CONTENTS ALUE JA TUTKIMUSVAIHEET 5 KIVILAJIEN LUOKITTELU 7 KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET 7 PINTAKIVILAJIT 8 Mafiset raitaiset metavulkaniitit, amfiboliitit ja sarvivalke- plagioklaasigneissit 8 Kvartsi-maasalpaliuskeet ja felsiset metavulkaniitit 13 Metasertit 14 Grafiitti- ja kiisuliuskeet seka karsikivet 18 Grauvakkaliuskeet, kiillekoyhat biotiittiliuskeet, kiilleliuskeet, kiillegneissit ja biotiitti-plagioklaasigneissit 20 KERROSJUONET 29 Plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitit 29 SYVAKIVILAJIT 32 Peridotiitit, gabrot ja dioriitit 32 Kvartsidioritit, tonaliitit, ja granodioriitit 33 Graniitit 33 Pegmatiittigraniitit ja pegmatiitit 38 Porfyyrinen kvartsimontsoniitti 41 TEKTONIIKAN TULKINTAA 41 METAMORFOOSI 42 STRATIGRAFIA JA RADIOMETRISET TAT 44 TALOUDELLISIA AIHEITA 45 Seinajoen antimonimineralisaatiot 45 Pajuluoman tinapegmatiitit 47 Rauta-mangaanimineralisaatiot 49 Volframi- ja jalometalliaiheet 49 Rakennus-, murske- ja korukivet 50 EKSKURSIOKOHTEITA 51 SUMMARY 52 VIITTEET-REFERENCES 57 5 ALUE JA TUTKIMUSVAIHEET Seinajoen kartta-alue (2222) sijaitsee Etela-Pohjanmaalla Vaasan laanissa . Siihen kuuluu Seinajoen kaupunki kokonaisuudessaan seka osia Alavuden, Ilmajoen, Kuorta- neen, Nurmon, Peraseinajoen ja Ylistaron kunnista ja Lapuan kaupungista . Alue sisaltyy kokonaisuudessaan Sakselan (1934) julkaisemaan 1 : 400 000 - mitta- kaavaiseen kivilajikarttaan B3, Vaasa, jonka selityskirjan on tehnyt Aarne Laitakari (1942) . Varhaisimmat julkaisut seudun kallioperasta kasittelevat granitoideja (Vayrynen 1920, 1923, 1936), rauta- ja mangaanimineralisaatioita (Saxdn 1925), yleista geologiaa (Saksela 1935), kvartsiittisia kivia (Hietanen 1938) ja antimonimineralisatioita (Saksela 1952) . Alueella on Neuvosen (1961) julkaiseman kallioperakartan jalkeen tehty runsaasti tutkimuksia varsinkin Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston toimesta . Seinajoen ympariston antimonimineralisaatioita ovat kuvanneet mm . Paakkonen (1966), Oivanen (1982) ja Borodaev et al . (1983) . Pegmatiitteja seka pegmatiittigraniitteja ovat kuvanneet Virkkunen (1963), Oivanen (1983), Alviola (1986a) ja Karkkainen (1986) . Seinajoen kallioperan litogeokemiaa on tutkinut Karkkainen (1985) . Samalla on tiettyja alueita kallioperakartoitettu yksityiskohtaisesti . Viimeksi mainittuihin tutkimuksiin ovatmerkitta- vasti osallistuneet myos tutkimusassistentti Matti Huuskonen ja tutkimusavustaja Vaino Liimatainen . Vittinki - Nurmo jakson mafisia metavulkaniitteja ja Seinajoen porfyriitti- juonia ovat tutkineet Kousa et al . (in prep .) ja Karkkainen (1991a) . Kartta-alueelta on lisaksi tehty useita opinnaytteita ; Kalliosalon antimonimineralisaatiosta (Lehtio 1981), Seinajoen etelapuolen moreenin Sn-pitoisuuksista (Pirhonen 1982), Vittingin kivista ja mangaanimineraaleista (Kokko 1983), kartta-alueen metaserteista (Tuukki 1984), Seinajoen ympariston pegmatiiteista (Nurmela 1985), Etela-Pohjanmaan korukivista (Vilpas 1989) seka Seinajoen - Ilmajoen alueen metamorfoosista ja deformaatiosta (Makitie 1990) . Muista toista voidaan mainita Geologian tutkimuskeskuksen aerogeo- fysikaaliset matalalentokartat koko karttalehden alueelta ja moreenin geokemialliset kartat usean peruskarttalehden alueelta . Uusien tutkimustulosten avulla on Neuvosen (1961) kallioperakarttaa lainaten ja taydentaen tehty uusi 1 : 100 000 -mittakaavainen Seinajoen alueen (2222) kallio- perakartta (Makitie et al ., painossa), johon kasilla oleva kallioperakartan selitys nojau- tuu. Kartan kokoamisvaiheessa ei ole suoritettu varsinaista uudelleenkartoitusta, inutta selityskirjan tekijoilla oli mahdollisuus revidoida alueella parin viikon ajan . Uusi kallioperakartta on valmistettu digitaalisella piirtamismenetelmalla (Fingis-ohjelma) . Tekstissa, kuvissa ja taulukoissa esitetyt koordinaattilukemat on ilmoitettu peruskoor- dinaatiston mukaan ja monien paikannimien jalkeen suluissa olevat numerot viittaavat peruskartaston lehtijakoon . 6 Lehti 2222 SEINAJOKI Sheet 2222 SEINAJOKI A O B c C Kiilleliusketta ja -gneissia Pegmatiittigraniittia ja pegmatiittia Mica schist and mica gneiss Pegmatite granite and pegmatite Mafista metavulkaniittia
Load more

Recommended publications
  • Etelä-Pohjanmaa
    ETELÄ-POHJANMAA 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema 108. Luopajärven viljelylakeus 109. Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema 110. Lapuan Alajoen peltolakeus 111. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat 112. Ähtärin reitin maisemat 113. Lehtimäen mäkiasutus 120. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat Kuva: Tapio Heikkilä 107. Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema Hyypänjokilaakson edustava kulttuurimaisema sijaitsee Hyypänjoen kapeahkossa ja jyrkkäpiirtei- sessä laaksossa. Alue on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Hyypänjokilaakso, 1995) ja sinne on perustettu luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue vuonna 2009. Valtakunnalli- sesti arvokkaan maisema-alueen rajausta on inventointien perusteella typistetty pohjoisessa Kau- hajoen taajaman tuntumassa ja jatkettu etelässä Kauhajärvelle saakka. Maakunta Etelä-Pohjanmaa Kunta Kauhajoki Maisemamaakunta Pohjanmaa Maisemaseutu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutu Pinta-ala 4 507 ha, josta kosteikkoja ja avointa suota: 94 ha maatalousalueita: 2 414 ha metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita: 1 705 ha rakennettuja alueita: 329 ha vesialueita: 38 ha 1 Luonnonpiirteet Hyypänjokilaakson maisema-alue sijaitsee 3–4 kilometriä leveässä, pohjoisesta etelään kulkevassa ruhje- laaksossa. Kallioperältään alue kuuluu Keski-Suomen syväkivialueeseen, ja sen tunnusomaisin kivilaji on graniitti. Maisema-alueen pintamaalajit ovat suureksi osaksi lajittuneita ja ne sijaitsevat jokilaaksossa ker- rosmaisesti. Laakson viljelyalueiden alla on paksuja silttikerrostumia sekä paikoittaisia savialueita. Aivan jokirannassa
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected]
    Liigatuomarit Hautala Ari 0400-813665 [email protected] Hyllykallio Puskala Pauli 0400-669747 [email protected] Jalasjärvi Pääsarjatuomarit Mäki-Jaskari Jukka 044-5210609 [email protected] Nurmo Uusi-Pohjola Heikki 040-7419058 [email protected] Kurikka Välimäki Pasi 040-5793637 [email protected] Laihia I-luokan tuomarit Salomäki Hannu 050-5287722 [email protected] Lapua II-luokan tuomarit Ahola-Olli Kai 050-5905529 [email protected] Alajärvi Erkinheimo Mika 040-5615230 [email protected] Härmä Haavisto Harri 0500-808601 [email protected] Seinäjoki Haavisto Jami 050-9189158 [email protected] Seinäjoki Kytömäki Arto 044-2023011 [email protected] Isojoki Mantere Keijo 0500-245024 [email protected] Seinäjoki Tala Kai 040-9610594 [email protected] Laihia III-luokan tuomarit ja NT Joki Raili 040-5878520 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Esa 040-7527977 [email protected] Seinäjoki Kakkuri Teemu 045-2349123 [email protected] Seinäjoki Kinnari Tapio 050-3016530 [email protected] Laihia Kuusento Jukka 040-7225734 Mieto Lahti Juhani 0500-650322 [email protected] Kortesjärvi Larikka Tiina 050-5346491 [email protected] Laihia Latukka Sonja 0500-548782 [email protected] Nurmo Latukka Taito 0500-548782 [email protected] Nurmo Leppälä Tapani 040-5672006 [email protected] Vaasa Marjakangas Annika 040-3559706 [email protected] Ilmajoki Myllyniemi Reino 050-4018074 [email protected] Seinäjoki Mäkinen Risto 050-5555166 [email protected]
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: the Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-Regions
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Authors’ copy - for citation, please use the original: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. 1998. The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions. European Planning Studies. 6(5) 505-524. Markku Sotarauta & Reija Linnamaa The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions ABSTRACT Theoretically this paper is based on soft strategy (communicative strategic planning) that balances different sides of policy-making, i.e. its instrumental, social, communicative and processual aspects. The main starting point in this article is that the solutions to many of the contemporary social and environmental problems on the one hand and success in economic competition on the other hand may not be found as directly as earlier believed in a search for correct answers, design of creative intended strategies or appealing visions. Instead of these means the solutions may be found in the quality of the communicative processes of decision- making, policy-making, co-operation, knowledge creation etc. Empirically this paper focuses on the analyses of the quality of policy processes in two Finnish sub-regions outside the capital region, i.e. the sub-regions of Oulu and Seinänaapurit. First, the Finnish multi-level regional policy-making is described by programming procedures, second, the communicative strategic planning based theoretical framework is set, third, criteria for the analysis of the quality of policy process are created, fourth, such important analytical dimensions as information flow between key-actors, surplus value brought by each actor, commitment, touching-points between strategies, learning, forums, trust and responsibility are briefly analysed in the context of case sub-regions.
    [Show full text]
  • Niskalenkkiä, Ristivyöstä Vasti Harrastaneet Lajia Kou- Puhumattakaan
    Suomen Painiliiton 100-vuotisjuhlalehti ŠkodaOctavia Combi 4X4 OTA PAIKKASI KELIEN KUNINKAANA Suomen teillä sää on mitä on - onneksi auton voi valita. Uusi Škoda Octavia Combi 4X4 on kuin suunniteltu meidän olosuhteisiimme: Haldex-nelivetojärjestelmä takaa ihanteellisen vetosuhteen, ESP-ajonvakautus maksimoi tieturvallisuuden ja korotettu maavara ylittää tuoreen lumipeitteen. Tervetuloa kelien kuninkaaksi. Moottorivaihtoehdot: 2.0 FSI / 110 kW ja 1.9 TDI PD / 77 kW ŠkodaOctavia Combi 4X4 alk. 33 290 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) ŠkodaOctavia alk. 21 990 € (+ paikkakuntakohtaiset toimituskulut) Yhdistetty EU-kulutus ja CO2–päästöt: 5,0-8,4 l/100 km, 135-202 CO2 g/km Myynti: Škoda-jälleenmyyjät kautta maan, vuokraus Avis Maahantuonti: www.skoda.fi PUHEENJOHTAJISTO vielä ole täysin jääneet junasta – niin istumme junan vii- meisissä vaunuissa. Lajien lisääntymisestä ja panostuk- semme rajallisuudesta huolimatta oletamme ja toivom- me jopa edellytämme urheilijoidemme menestyvän jat- kuvasti arvokisoissa. Meidän olisi korkea aika pysäh- tyä miettimään asioita perusteellisesti aina urheilun ja aivan erityisesti huippu-urheilun pyhänä pidettyjä or- ganisaatiorakenteita ja panostuksia myöten. Mallia tu- lisi ottaa yritysmaailmasta ja pyrkiä määrittelemään Yrjö Tuokko ensin realistiset tavoitteet ja sitten resurssit ja keinot, Puheenjohtaja joilla tavoitteet saavutetaan taikka urheilusta puhutta- Suomen Painiliitto essa mieluummin päinvastoin. Resurssien ollessa rajoit- tava tekijä tavoitteet tulisi priorisoida olemassa ja käy- tettävissä
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Pohjanmaa-Hanke Projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS- JA
    1 Pohjanmaa•hanke projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS• JA PÄIHDEONGELMIA EHKÄISEVIÄ HANKKEITA ETELÄ•POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI•POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEILLA Kolmen sairaanhoitopiirin alueella • Pohjanmaa•hanke • Pohjalaiset masennustalkoot •hanke • SOSVISIO•HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) • Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA) Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alue Kannata Lasta –yläasteikäisten nuorten tukihanke • Seinäjoki ja Nurmo (Pelastakaa Lapset ry) • nuorten syrjäytymisriskin syntymisen ennaltaehkäisy Lapsiperheiden moniammatillinen terveyttä edistävä tukeminen – uuden toimintamallin kehittäminen, kokeilu ja arviointi • Seinäjoen seudun terveysyhtymä • uuden lastenneuvolaoppaan konkretisoiminen käytännön työhön Son kaikki kotia päin – Ikäkeskuksen kehittämishanke • Seinäjoki • ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75•vuotiaille Huumetyön kehittämisprojekti • Seinäjoki SAUHU• Seinäjoen alueellisten hyvinvointiulottuvuuksien kehittämishanke • Seinäjoen kaupunki, Länsi•Suomen HYVE•hanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu • hyvinvointia koskevan tutkimustiedon jalostaminen 2 Asumisneuvontaprojekti • Seinäjoki (Lakeuden Mielenterveysseura) • mielenterveysongelmaisten asumisen tukeminen Terveys 2015 Kuusiokuntiin –hanke • Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Lehtimäki ja Soini Kuusiokuntalaisten terveys ja hyvinvointi; terveyserojen kaventaminen kaikissa kuntien poliitikoissa • Seinäjoen ammattikorkeakoulu Varpunen –projekti • Alavus, Kuortane,
    [Show full text]
  • YPJ Seuralehti 2016.Pdf
    2016 1 Ylihärmän Pesis-Junkkarit • 2016 TEKSTI | JOHANNA JOUPPI, YPJ:N PJ Tervehdys sinulle YPJ:n seurajulkaisun lukija umet ovat sulaneet ja ken- kareita että nuorempia pelaajia Onneksi sponsoreillamme on vuo- tät kuivuneet. On siis jälleen Ylihärmästä ja lähialueilta. desta toiseen riittänyt luottamusta aika todeta, että talvi on Ylihärmän Pesis-Junkkareiden tu- meihin. Iso kiitos Teille! Eikä unoh- selätetty ja vaudikas pesis- levaisuus näyttää vahvalta myös taa sovi myöskään lukuisia vapaa- Lkesä on pian alkamassa. Talvitauol- junioripuolella. Meillä on nais- ehtoisia toimijoita, jotka omalla lakaan pelaajat ja valmentajat eivät ten suomensarja-joukkueen sekä pyyteettömällä toiminnallaaan ole kuitenkaan laiskotelleet, vaan miesten maakuntasarja-joukkueen mahdollistavat talkoo- ja otteluta- harjoitukset ovat pyörineet van- lisäksi 9 joukkuetta lähdössä innol- pahtumien järjestämisen. himmilla palloilijoilla jo loka-mar- la pian alkavaan kauteen. Seurassa Johtokunnan haaveena on edel- raskuulta lähtien ja nuoremmatkin palloillaan F-, E-, D- ja C-junioreissa leen saada Kiistolan katsomoihin ovat aloittaneet viimeistään tam- sekä B-tyttöjen superissa. Alkavalla enemmän kannustajia. Houkut- mikuun aikana. kaudella jatkamme myös viime ke- timina meillä on tarjota mahdol- Viime aikojen riemastuttavimpiin sänä aloitettua G-junioritoimintaa. lisuus nähdä paljon oman kylän pesisuutisiin kuuluu se, että YPJ:n Se tarjoaa vieläkin nuoremmille fl ikkoja ja poikia pelikentällä Toi- miespesäpalloilu palaa Kiistolaan harrastajille mahdollisuuden läh-
    [Show full text]
  • The Evangelical Lutheran Parish of Seinäjoki 1 YLISTARO
    hymn 197:5 The evangelical luTheran parish of seinäjoki 1 YLISTARO Ylistaro Church Kitinoja Village Church Nurmo Church SEINÄJOKI Lakeuden Risti (Cross of the Plains) Törnävä Church NURMO Peräseinäjoki Church PERÄSEINÄJOKI TexT: The communications office of the parish of Seinäjoki phoTos: The archive of the parish of Seinäjoki, Jukka Kontkanen, Jukka Kuusisto, and Foto Latvala & Alkula layouT: Laura Isoluoma press: I-print Oy, 2016 Content Lakeuden Risti (Cross of the Plains) ............. 4–7 Törnävä Church ................................................ 8–11 Nurmo Church .................................................. 12–15 Peräseinäjoki Church ...................................... 16–19 Ylistaro Church ................................................. 20–23 Kitinoja Village Church ................................... 24–25 Hospital Church ................................................ 26 Honkiniemi Church ......................................... 27 Ahonniemi camp chapel ................................. 28 Brief information about the churches .......... 29 Christening trees .............................................. 30 The parish of Seinäjoki .................................... 31 3 (cross of The plains) einäjoki belonged to the parish of Pohjankyrö, S from which Ilmajoki separated in 1516, and formed a parish in 1532. Some freeholders in Seinäjoki were members of the parish of Ilmajoki. Seinäjoki and Nurmo established a joint preach- ing house in 1766, and a dependent parish in 1816. Coexistence lasted until Seinäjoki became
    [Show full text]
  • Waterlatgobacit
    ISSN 2056-4856 (Print) ISSN 2056-4864 (Online) WATERLATGOBACIT WORKING PAPERS RESEARCH PROJECTS SERIES PRINWASPRINWANWASASSSS PROJECT:PRPROJECROROJECO CT:TAT An examinationeex of the politics of privatizationizationo offw waterater andan sanitation services in Africa, Europe and Latin America. Cases from Finland and Greece. Working Paper Vol. 4, Nº 1 (In English) Newcastle upon Tyne and Buenos Aires, March 2017 Cover picture: Tammerkoski River, Summertime at the industrial city of Tampere, Finland, 11 June 2005 Source: WATERLAT-GOBACIT Flickr collection (Attribution-NonCommercial Creative Commons) 494 ISSN 2056-4856 (Print) ISSN 2056-4864 (Online) WATERLAT-GOBACIT WORKING PAPERS Working Papers Vol. 4, Nº 1 Research Projects Series PRINWASS Project “An examination of the politics of privatization of water and sanitation services in Africa, Europe, and Latin America (1990-2004) – Cases from Finland and Greece” José Esteban Castro (Editor) Newcastle upon Tyne and Buenos Aires March 2017 WATERLATGOBACIT WATERLAT-GOBACIT Research Network 5th Floor Claremont Bridge Building, NE1 7RU Newcastle upon Tyne, United Kingdom E-mail: [email protected] – Web page: www.waterlat.org WATERLAT-GOBACIT Working Papers General Editor Jose Esteban Castro Emeritus Professor, Newcastle University Newcastle upon Tyne, United Kingdom E-mail: [email protected] Editorial Commission: (click here) WATERLAT-GOBACIT Working Papers Research Projects Series - PRINWASS Project - Vol 4 Nº 1 / 2017 Research Projects Series PRINWASS Project An examination of the politics of privatization of water and sanitation services in Africa, Europe, and Latin America (1990-2004) – Cases from Finland and Greece Jose Esteban Castro (Editor) Keywords: Water and sanitation, public policies, political ecology of urban water, public services, privatization, neoliberal politics, Finland, Greece.
    [Show full text]