Joki on Nurmon Äiti Nurmonjokilaakso Kotiseutukuvassa

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI

JULKAISUJA 28 JOKI ON NURMON ÄITI NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA

SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

KUVA 2/3 kannen pinta-alasta

JOKI ON NURMON ÄITI NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA

SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

2012 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti www.helsinki.ﬁ /ruralia

Kampusranta 9 C Lönnrotinkatu 7 60320 SEINÄJOKI 50100 MIKKELI

Sarja Julkaisuja 28

Kannen kuva Yksityiskohta Nurmon ryijystä ”Joki on Nurmon äiti”. Matti Mäki.

ISBN 978-952-10-6521-7 978-952-10-6522-4 (pdf)

ISSN 1796-0649 1796-0657 (pdf) ESIPUHE

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toimii aluehistorian, kotiseudun ja kulttuurin teemoihin keskittyvä tutkimusryhmä, jota johtaa aluehistorian tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto. Ryhmän yhtenä tavoitteena on edistää kotiseutututkimusta kokoa- malla aineistoja sekä kehittämällä ja testaamalla uutta kotiseututeoriaa.

Tämä julkaisu on ryhmän toteuttaman Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma -hankkeen tulos. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota nurmolaisten nykypäivän koti- seutukokemuksiin ja -käsityksiin. Vuonna 2009 toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen Seinäjoen kaupungin kasvupaineet ovat kohdistuneet muun muassa Nurmonjokivar- ren alueille. Kun nurmolaisen identiteetin kannalta keskeistä aluetta tarkastellaan kasvavan kaupungin osana, on tärkeää, että alueen kulttuuriarvoja ja sen asukkaiden identiteettiä kohdellaan kunnioittavasti. Hankkeen tavoitteena onkin ollut tukea kas- vualueen kehittämistä kulttuurisesti kestävällä tavalla.

Aarre Läntinen on kuvannut Nurmon historian toisessa osassa, kuinka joen merkitys Nurmon kehityksen kannalta on ollut ratkaisevan tärkeä ja luonnehtinut jokea Nur- mon äidiksi. Käsillä olevan julkaisun kansikuva esittää yksityiskohtaa Nurmon ryijys- tä, jossa on kuvattuna Nurmon halki virtaava joki ja kantatalojen puumerkit. Ryijy on saanut nimekseen ”Joki on Nurmon äiti”. Näitä kunnioittaen myös tämä julkaisu on saanut nimensä.

Hanketta ovat rahoittaneet Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry ja Etelä- Pohjanmaan Ely-keskus Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ohjelmasta sekä Nurmoo-Seura ry. Kiitos hankkeen toteuttamisesta kuuluu Riuku- lehdon tutkimusryhmälle ja sen jäsenille Timo Suutarille, Aapo Jumppaselle, Katja Rinne-Koskelle sekä harjoittelijana toimineelle Jussi Välimäelle. Raportin kuvituk- sessa on avustanut Pasi Komulainen ja taitosta on vastannut Jaana Huhtala. Erityinen kiitos kuuluu Nurmoo-Seuralle ja kyläseuroille sekä näiden yhdistysten aktiivisille toi- mijoille, jotka mahdollistivat hankkeen toteuttamisen. Ennen kaikkea tahdon lausua kiitoksen kaikille niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet hankkeen keskustelutilaisuuksiin ja myötävaikuttaneet raportin syntymiseen myös muulla tavoin antamalla aineistoa ja valokuvia tutkijoiden käyttöön.

Seinäjoella lokakuussa 2012

Sami Kurki Johtaja, professori Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ...... 7 1.1 Kotiseudun käsite ja kotiseutututkimuksen perintö ...... 7 1.2 Nurmonjokilaakso kotiseutuna ...... 9 1.3 Hankkeen aineistonkeruumenetelmä ja aineistot ...... 10

2 KOTISEUTUKÄSITYSTEN PÄÄTYYPIT ...... 14 2.1 Yksipaikkainen kotiseutu ...... 14 2.2 Monipaikkainen kotiseutu ...... 18

3 LUONTO NURMOLAISTEN KOTISEUDUN OSANA ...... 22

4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ NURMOLAISTEN KOTISEUDUSSA ...... 31

5 NURMOLAISTEN SOSIAALINEN JA HENKINEN KOTISEUTU ...... 62

6 KOTISEUDUN KUVAT JA MIELIPAIKAT ...... 84

7 KOTISEUTU JA KUNTARAKENTEEN MUUTOS ...... 95

8 MUUTTUNUT KOTISEUTU ...... 104

9 TULEVAISUUDEN KOTISEUTU ...... 113

10 NURMON MONET KOTISEUDUT ...... 124

LÄHTEET ...... 129

KIRJALLISUUS...... 129

KUVAT JA TAULUKKO Kuva 1. Nurmon alueen kartta ...... 11 Kuva 2. Nurmon talot 1546–1760 ...... 15 Kuva 3. Paukaneva ...... 27 Kuva 4. Latomaisema Martikkalankylästä vuodelta 2004 ...... 32 Kuva 5. Nurmon kirkko ...... 41 Kuva 6. Ruuhikoski ...... 45 Kuva 7. Ylijoen koulunmäki ...... 47 Kuva 8. Hyllykallion Prisma ...... 53 Kuva 9. Enkelipatsas Nurmon sankarihautausmaalla ...... 61 Kuva 10. Körttipukuiset hahmot Nurmon museossa ...... 66 Kuva 11. Makkaranpaistotuokio Lehtisalon laavulla ...... 66 Kuva 12. Pinaattilätyt ja karviaishillo ...... 74 Kuva 13. Painin olympiamitalisteja kuvattuna 1930-luvulla...... 81 Kuva 14. Kivjärven kosteikko Kourassa ...... 92 Kuva 15. Vuonna 2008 purettu Veneskosken kauppa ...... 111 Kuva 16. Nurmon alueen kotiseututihentymät ...... 125

Taulukko 1. Teiden ja katujen nimien muutokset Nurmon alueella ...... 106 ”On siinä aika komia maisema. – – On siinä peltoa ja se joki. Se on niinku padolta tännepäin, se on niinku järvi. Mun lapsenlapsi sanoo, että onko tämä Nurmoon meri. Mä sanon, että joo.” JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 7 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

1 JOHDANTO

1.1 KOTISEUDUN KÄSITE JA KOTI- rakentuneena yksipaikkaisena kotiseutuna, joka ei SEUTUTUTKIMUKSEN PERINTÖ noudata olemassa olevien hallinnollisten aluemuo- dostumien rajoja, mutta joka kuitenkin on varsin pysyvä ja yleisesti tunnettu.2 Jokaisella ihmisellä on kotiseutu. Se saa hahmonsa Saksan Heimat, ruotsin hembygd ja suomen luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja so- kotiseutu ovat kielen yleisessä käytössä keskenään siaalisen ympäristön merkityksellisten paikkojen, varsin samansisältöisiä. Niillä on jo takanaan pit- kohtaamisten ja tapahtumien kudelmana. Koti- kä käsitehistoria; on muodostunut erilaisia kotiseutumielikuva on kokemuksellinen; se muuttuu seudun puhuntoja ja kotiseutukäsityksiä. Näissä ja kerrostuu elämänhistorian aikana. Kotiseutu ei kielissä kotiseutu ei ole pelkästään tilaan liittyvä rajoitu menneisyyden muistoihin tai muistinva- käsite, vaan kotiseuduksi ymmärretään ennen raisiin kokemuksiin, vaan se koskettaa meitä täs- muuta kulttuurissa ja sosiaalisissa suhteissa muo- sä hetkessä. Kotiseutu on myös tunnetta. Siihen dostuva henkinen ympäristö. Peter Blicklen mu- liitetään myönteisiä kodikkuuden, tuttuuden ja kaan samantyyppinen kotiseutu-käsite löytyy pysyvyyden tunteita, mutta myös katkeransuloista myös monista slaavilaisista kielistä, esimerkiksi kotiseudun ikävää ja kaipausta. Kotiseututuntees- tsekistä (domov) sekä sloveenista, kroatiasta ja sakin on kaksi ääripäätä: se voi merkitä myös py- serbiasta (dòmavina). Venäjän rodina on ainakin sähtyneisyyttä ja jotain, mistä halutaan kokonaan Blicklen mukaan lähempänä saksalaista kuin rans- irrottautua. kalaista ajattelutapaa.3 Vaikka kotiseutumielikuva on omakohtainen ja Oman erityistapauksensa muodostaa englan- yksilöllinen, se syntyy vuorovaikutuksessa ympä- ti, johon kotiseutua kuvaavaa itsenäistä käsitettä ristön ja muiden ihmisten kanssa. Kotiseudulla on ei ole syntynyt eikä lainattu. Lähimmäksi tuleva yhteisesti jaettu piirinsä: tietyssä ajassa ja tietyissä englanninkielinen termi on yksinkertaisesti home. paikoissa eläneiden ihmisten kotiseutukuvissa on Suomennos ’koti’ ei kuvaa sen sisältöä kovinkaan samankaltaisuutta. Ihmisten kotiseutukuvat sisäl- hyvin. Sanakirjamääritysten mukaan home on tävät yhteisesti jaettuja käsityksiä siitä, miten meil- paikka, alue tai valtio, johon koetaan kiintymystä.4 läpäin puhutaan tai millaisia näköaloja pidetään Monet suomalaisetkin tuntevat sanonnan No pla- kotimaisemina. Näin kotiseudun käsite lähestyy ce like home tai vaikkapa Lynyrd Skynyrdin pop- alueellisen identiteetin käsitteellistyksiä. Kyse ei kappaleen Sweet home Alabama. Kotiseudusta- kuitenkaan ole sellaisesta kollektiivisesta kotiseu- han niissä selvästi puhutaan. Englanninkielisessä tumielikuvasta, jonka kaikki jakaisivat samanlai- kirjallisuudessa kotiseudun ilmiöihin on usein vii- sena, vaan yksilöllisten kokemusten ja käsitysten tattu myös saksan- tai ranskankielisillä termeillä sekä yhteisesti hahmotettujen merkitysten vuoro- (Heimat, mon pays), vielä useammin on käytetty puhelusta. jotakin lähelle tulevaa kuvailevaa muotoilua tai Kotiseudun käsite – kuten käsitteet yleensäkin tutkimuksellista uudissanaa. – on eri kulttuuri- ja kielialueilla sekä yhteiskun- Globalisoituneessa ja modernin jälkeisessä tien eri kehitysvaiheissa saanut toisistaan poikke- maailmassa on saatettu kysyä, onko kotiseutu avia vivahteita. Monissa eurooppalaisissa kielissä tyystin menettänyt tehonsa ja tarkoituksensa. on kotiseutua muistuttavia käsitteitä, joiden tark- Käsite on kuitenkin suosittu esimerkiksi Saksas- ka merkitys on ’pieni isänmaa’, näin esimerkik- sa, jossa 1980-luvun katsojalistojen kärkeen kii- si puolassa ja espanjassa (mała ojczyzny, patria pesi 11-osainen TV-sarja Heimat – Eine deutsche chica).1 Samantapainen sisällöltään on myös rans- Chronik. Peräti 54 % länsisaksalaisista tv:n kat- kan käsite mon pays. Esimerkiksi Fernand Brau- sojista seurasi ohjelmaa. Se on edelleen katsotuin delin tutkimuksissa ranskalaisesta identiteetistä 2 Braudel 1990, 43–45. mon pays näyttäytyy yhden keskuksen ympärille 3 Blickle 2011, 2–3. 4 Morley 2000, 16. 1 Fernández-Manjón 2010, 18. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 8 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI saksalainen TV-sarja, ja se on saanut myös kaksi seen. Minna Mäkinen toteaa, että tämän tunteen jatko-osaa (Zweite Heimat ja Heimat 3). Sarja he- voimakkuus vaihtelee yksilöittäin. Samalla hän rätti huomiota myös Suomen TV-esityksissä. Myös muistuttaa, että paikat ovat vain yksi ihmisen äskettäisessä Der Spiegel -lehden artikkelissa poh- samastumisen kohteista. Monille ihmisille esi- ditaan, onko kotiseutukäsitykselle enää käytännön merkiksi ammattikunta voi olla vahvempi samas- sijaa ja merkitystä tässä ajassa?5 Artikkeli päätyy tumisen kohde.7 Silloin ammatti-identiteetti on kahteen merkittävään huomioon: Juuri yksilöl- tärkeämpi kuin alueidentiteetti. listen kotiseutukäsitysten kautta voidaan päästä Minna Mäkinen toteaa, että paikallisuus ja käsiksi yhteisesti jaettuihin kotiseudun merkityk- kotiseutu ovat saaneet tietynlaisen säilyttämisen, siin. Toisena perusviestinä on havainto, että vaikka pelastamisen ja muuttumattomuuden leiman. Kui- kotiseudun käsite on menettänyt maantieteellistä tenkin hän huomauttaa, että viime vuosikymme- ulottuvuuttaan ihmisten elämän muututtua en- ninä kotiseutuun on liitetty myös uusia aktiivisuut- tistä liikkuvammaksi ja monipaikkaisemmaksi ja ta ja prosessuaalisuutta korostavia piirteitä. vaikka ihmisten on kyettävä joustavasti irrottau- Tämä käsitteellinen kehityspolku on helposti tumaan erityisistä paikoista ja yhteisöistä, tarve nähtävissä suomalaisessa kotiseutukirjallisuudes- kokea jatkuvuutta tai kiinnittyä johonkin ei ole ka- sa. 1900-luvun alussa painotettiin voimakkaasti donnut. Kiinnittymisen – tai juurtumisen – tunne kotiseututyön tiedollista ja tutkimuksellista osaa. on kotiseutukokemuksen ytimessä. Tämä kiinnit- Kannustettiin keräämään kansanrunoja ja sävel- tyminen ei enää ole välttämättä elinikäistä tai yh- miä, perustamaan museoita, luomaan kokoelmia teen paikkaan liittyvää, vaan lyhytkestoisempaa, ja aineistoja. Vaadittiin kaikenpuolista kansanpe- moniin fyysisiin tai virtuaalisiin tiloihin kohden- rinteen pelastamista säilytettäväksi tuleville pol- tuvaa. Tuttuuden ja jatkuvuuden tunteen voi tuoda ville. Haluttiin myös koulutusta ja opintopiirejä. 8 vaikkapa älypuhelin, jonka avulla elämän tärkeät Vielä välittömästi sotien jälkeen kotiseututyön kontaktit ja kuvat kulkevat aina ja kaikkialla mu- soihdunkantajien kirjoituksia hallitsi paikalleen kana.6 Tämä kirja on kirjoitettu tähän ympäris- pysyvästi asettuneen, usein maatalousvaltaisen töön ja aikaan. elämäntävan suosima yksipaikkainen kotiseutu- Kotiseudun käsite on siis aina tuore. Se on käsitys, mutta jo 1960-luvun lopussa kirjoituksiin tuore, koska elämäntavat muuttuvat ja ihmisten tuli toisenlaisia sävyjä. Kuinka erilainen kotiseu- paikkaan sitoutuminen saa uusia piirteitä. Suo- tukuva huokuukaan seuraavista lainauksista: en- malaisessa kontekstissa kotiseudun käsite on simmäinen on Esko Aaltosen määritelmä vuodel- erityisen ajankohtainen myös kuntarakenteen ta 1951, toisena Veikko Anttilan pohdintoja 1967 uudistamiskeskustelun vuoksi: ihmisten ovat en- ja kolmantena Hannu Oittisen ajatuksia vuodelta tistä kiinnostuneempia oman lähiympäristönsä 19949: tulevaisuudesta. Kotiseudun käsite limittyy alueellista identiteettiä ja paikallista omaehtoisuutta Kotiseutu on tietenkin paikallisesti rajat- koskevaan tutkimusperinteeseen, minkä perus- tu alue. Kotiseutu on tavallisesti kylä, jossa ajatuksena on ihmisten paikkakiinnittymisestä ja olemme syntyneet tai parhaimmat vuotemme juurtumisesta seuraava halu osallistua ja toimia eläneet. Mutta kun katsomme sitä etäältä tai oman asuin- ja elinympäristönsä parhaaksi. Tämä yleensä laveammasta näkökulmasta, se kä- keskustelu on ollut viime vuosikymmeninä erit- sittää koko pitäjän, joissain tapauksissa koko täin vilkasta yhteiskunta- ja aluetieteissä ja saanut maakunnan, johon tuo meille rakas kylämme- käytännön ilmenemismuotoja esimerkiksi suoma- kin kuuluu. Kaupunkilaisasukkaille kotipaik- laisessa kylä- ja kaupunginosatoiminnassa. Yhteis- ka on ahtaimmassa mielessä kaupunkikortteli kunta- ja aluetieteellistä ajattelua näkyvämmän si- tai kaupunginosa, mutta laveammassa mie- jan kotiseudun käsite on saanut kotiseututyössä ja lessä koko kaupunki, jossa ovat syntyneet tai -tutkimuksessa, jonka juuret voidaan ulottaa aina jossa asuvat. [Aaltonen 1951, 12] 1600-luvun paikalliskuvauksiin ja joka myöhem- min on laajentunut kattamaan kotiseudun kaikenpuolisen kehittämisen. Kotiseutuun liitetään miltei poikkeuksetta 7 Mäkinen 2009, 23–24. vahva myönteinen leima. Kotiseutu-sana herättää 8 Boldt 1909; Hästesko 1912; Liakka 1916. 9 Kaikki lainaukset ovat artikkeleista, jotka löytyvät kokonai- positiivisen ja nostalgissävytteisen mielikuvan suudessaan Kotiseutu ja Hiidenkivi lehtien satajuotisjuhla- verrattuna vaikkapa asuinympäristön käsittee- kokoelmateoksesta: Kotiseutuni mun. Pekka Laaksonen ja Lassi Saressalo (toim.), SKS 2009. Kirjoitukset ovat Aalto- 5 Der Spiegel 15/2012. nen, Esko: Kotiseututunne; Anttila, Veikko: Miksi nykyihminen 6 Emt., 66–69. tarvitsee kotiseututyötä ja Oittinen, Hannu: Kotiseutu korvien välissä. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 9 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Käsite kotiseutu ei enää ole entisellä tavalla tässä mielessä lähentynyt humanistisen maantie- sidottu synnyinpaikkaan. Samalla kotiseu- teen ja kulttuurimaantieteen käsitteellistyksiä.12 tutyö on riisunut yltään paljon sitä kansallis- Kulttuurimaantieteilijä Anssi Paasi katsoo, romanttista asua, johon se aikaisemmin ver- että kotiseutu on paikallisuuden ytimeen kuulu- houtui. Muistojen tilalle on tullut nykyaikaa ja va käsite13. Kotiseututunne voidaankin määritellä tulevaisuutta palvelevaa, yhteiskunnallisesti yhdeksi paikallisuuden vahvimmista ilmenemis- ja sosiaalisesti sävyttynyttä toimintaa, – – On muodoista. Määritellessään jonkin paikan koti- olemassa kotiseutuyhdistyksiä, jotka toimi- seudukseen ihminen on tavallaan ottanut paikan vat seudulla, jonka asutus on vain muutaman haltuunsa ja sitoutunut siihen vahvasti tunnetasol- vuoden ikäistä. [Anttila 1967, 31] la.14 Mutta pelkästään paikallisuuteen liittyväksi ilmiöksi kotiseutua ei kannata paaluttaa. Voimme Kotiseutu voi olla rakas järvenranta, kodin, helposti kuvitella, että ihminen pystyy ottamaan kesämökin ja mummolan bermudankolmio, haltuunsa paikkoja myös globaalisena toimijana. Euroopan kokoinen puutarha, kielen nuotti Kosmopoliitit ja maailmankansalaisetkin pystyvät tai vain veikeä tunne siitä missä viihtyy. Ko- kiinnittymään; he kiinnittyvät laajoihin alueisiin, tiseutua on vaikea määritellä, ja se voi alkaa sirpaloituneisiin ja monikeskisiin kotiseutuihin.15 helposti tuntua tyhjältä mutta hyvin omaksu- Sekä saksan Heimat että englannin home voivat tulta mielikuvalta. Se löytyy pikemmin kunkin viitata yhtä lailla kaikkein läheisimpään asuin- omasta päästä kuin jostain maantieteellisestä paikkaan kuin kokonaiseen mannervaltioon. Sa- paikasta. [Oittinen 1994, 70] moin suomalainen voi tuntea kotiseudukseen koko maan tai maanosan tai monista erillisistä keitaista Paikallisuuden ja kotiseudun käsitteiden funkti- koostuvan kollaasin. oissa ovat aiemmin korostuneet pysyvyys ja säi- lyttäminen, nyt aktiivisuus ja kokemusperäisyys. Uudemmissa paikallisuutta käsittelevissä tutki- 1.2 NURMONJOKILAAKSO muksissa on lähtökohtana ajatus, että kokemus KOTISEUTUNA paikallisuudesta syntyy, elää ja kehittyy aktiivisen toiminnan ja samastumisen tuloksena. Ihminen ottaa paikan haltuunsa muokkaamalla sitä ja jopa Erilaisia kotiseutuja aluetutkimuksen näkökul- taistelemalla sen puolesta. Tunne johonkin kuu- mia ja tutkimusperinteitä yhdistäen Helsingin lumisesta rakentuu jatkuvassa prosessoinnissa. yliopiston Ruralia-instituutti on aloittanut kotiseu- Paikallinen kulttuuri ja tulkinnat eivät jähmety dun kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyvän vaan reagoivat jatkuvasti tulijoiden ja lähtijöiden ohjelman. Sen ensimmäisenä osana on toteutettu aiheuttamaan liikkeeseen.10 Siksi Mäkinen pitää Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma -han- kuntaliitosprosesseja oivana kehyksenä tarkastella ke, jossa on kuvattu ja tulkittu Nurmon alueen kotiseutua ja paikallisuutta entistä dynaamisem- asukkaiden käsityksiä kotiseutunsa avainkohteista masta näkökulmasta.11 ja syvärakenteista. Nurmonjokilaakson kotiseutu- Tätä aktiivisuutta peräänkuulutetaan osana suunnitelma -hanketta edelsi Helsingin yliopiston alueiden kehittämistä, kun puhutaan paikallisesta Ruralia-instituutin ja Seinäjoen kaupungin yhdes- aloitteellisuudesta. Kotiseudun käsite tulee hyöty- sä järjestämä ajatuspaja-tyyppinen ideointi- ja kes- käyttöön, alueellisen uudistumisen ja muutoksen kustelutilaisuus, joka oli suunnattu Nurmon asu- voimaksi. kaslautakunnan jäsenille. Tilaisuuden tuloksena Tässä katsannossa etnologinen tai kansatie- valmistui ideapaperi, jossa koottiin yhteen alueen teellinen paikallisuustutkimus on vähitellen irrot- kehittämisessä huomioitavia asioita ja hahmotel- tautunut paikallisyhteisöstä ja alkanut tarkastella tiin kotiseutusuunnitelman rakennetta16. Keskus- paikallisuuden, kotiseututunteiden ja yhteisölli- teluissa tuli ilmi, että pienenkin osallistujajoukon syyden suhteita käsitteellisemmällä tasolla. Muu- kokemuksellisesti muodostuva kotiseutukuva on toksen taustalla piilee tarve kuvata osuvammin yh- epäyhtenäinen ja että Nurmon alueen asukkaiden teiskunnan muutosprosessien mukanaan tuomia kotiseutukuvissa on monia keskenään jopa ristirii- paikallisuuden variaatioita kuten monipaikkai- taisia piirteitä. Samanaikaisesti Ruralia-instituutti suutta ja paikattomuutta. Viime vuosina etnologi- 12 Vrt. Mäkinen 2009, 20. nen paikallisuustutkimus onkin pureutunut entis- 13 Paasi 1986, 224; vrt. Mäkinen 2009, 21. tä tarkemmin tilan, alueen ja paikan käsitteisiin ja 14 Mäkinen 2009, 22. 15 Fernández-Manjón 2010, 114–115. 10 Mäkinen 2009, 127. 16 Suutari, Riukulehto, Rinne-Koski & Ojalammi (2011). Kotiseu- 11 Mäkinen 2009, 11. tua paikantamaan. Päämääränä kulttuurisesti kestävän Nur- monjokilaakson kotiseutusuunnitelma. Idearaportti. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja 77. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 10 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI kävi neuvotteluja paikallisen kotiseutuyhdistyksen sa17. Kotiseudun kokemus liittyy paikkoihin, joissa eli Nurmoo-Seuran kanssa. Ilmeni, että seura on ihminen elämänsä varrella asuu tai jotka muuten kiinnostunut selvittämään alueen asukkaiden ko- ovat hänelle merkityksellisiä. Kotiseutu voi olla tiseutukuvia. Tämän taustavalmistelun perusteel- aiemman elämänvaiheen, esimerkiksi lapsuuden, la varsinainen hanke sai alkunsa. idyllinen ympäristö, paikka johon voidaan kaivata, Sysäyksen kotiseutusuunnitelman pilotoinnil- mutta jota ei ehkä enää sellaisena ole. Suuremmas- le juuri Nurmon alueella antoi välillisesti Seinäjoen sa määrin kotiseutu on ihmisen koko elämänhisto- kaupunki. Vuonna 2009 toteutuneen Nurmon, Sei- rian ajan rakentuva kokonaisuus, johon kerrostuu näjoen ja Ylistaron kuntaliitoksen jälkeen kaupun- eri paikkoihin liitettyjä muistikuvia. Suhde koti- gin kasvupaineet ovat kohdistuneen muun muassa seutuun on siis kokemuksellinen ja kehittyvä, ei niille Nurmonjokivarren alueille, joita kaupungin tilan tai alueen määräämä ja muuttumaton. suunnittelu- ja kaavoitusprosesseissa kutsutaan nimellä Nurmonjokilaakso. Nurmon halki virtaava joki ja sen rannoille levittyvät perinnemaise- mat, nauhamainen kyläasutus Ylijoelta Kouran ja 1.3 HANKKEEN AINEISTONKERUU- Veneskosken kautta Keski-Nurmoon ja Alapäähän MENETELMÄ JA AINEISTOT ovat merkittävä alue nurmolaisuuden rakentumisessa. Kun nurmolaisen identiteetin rakentumisen kannalta keskeistä aluetta tarkastellaan kasvavan Kotiseutusuunnitelma ei ole suunnitelma siinä kaupungin osana, on tärkeää, että alueen kulttuu- merkityksessä, että tässä raportissa esitettäisiin, riarvoja ja sen asukkaiden identiteettiä kohdellaan millainen kotiseutu alueella tulee olemaan lähi- kunnioittavasti. tulevaisuudessa. Suunnitelman sijaan osuvampi Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelman nimi onkin tekemistä korostava kotiseutusuun- avulla vastataan juuri tähän tarpeeseen. Kotiseu- nittelu, sillä Nurmonjokilaakson kotiseutusuun- tusuunnitelma ei pyri olemaan suunnitelma siinä nitelma on ollut ennen muuta prosessi. Alueella merkityksessä, että se määrittelisi, millainen koti- vakituisesti asuvia sekä loma-asujia on koottu poh- seutu alueella tulisi olla tulevaisuudessa. Sen sijaan timaan, mitä kotiseutu juuri heille ja henkilökoh- kotiseutusuunnitelma kokoaa yhteen alueen asuk- taisesti merkitsee, miten kotiseutu on muuttunut, kaiden kotiseutukäsityksiä ja tuottaa monipuolista mikä siinä on arvokasta ja mitä tulevaisuudelta tietoa alueen asukkaille arvokkaista kotiseudun odotetaan. Vaikka kotiseutusuunnitelma ei ole lain avainkohteista sekä syvärakenteista. Tällaista edellyttämä kuulemis- tai osallistamismenetelmä, koottua tietoa alueesta ei tuota mikään lakisäätei- sen avulla on tuotettu runsaasti tietoa alueen asuk- nen suunnittelu- tai kuulemismenettely. kaille arvokkaista kotiseudun kohteista. Kotiseutusuunnitelmaan kerättyä tietoa voi- Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma vat käyttää hyväkseen sekä alueen asukkaat ja -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää alueen kansalaisjärjestöt, erityisesti kyläseurat osana asukkaiden kotiseutukäsityksiä, kotiseudun avain- toimintaansa, että viranomaiset omissa kehit- kohteita ja syvärakenteita sekä tulkita niiden mer- tämistehtävissään. Paikalliset asukkaat luovat kityksiä. Hankkeen toinen raportti Kotiseutua kokemusmaailmassaan eräänlaista tietokantaa kutomassa18 sisältää kotiseutukeskustelujen sisäl- esimerkiksi luontokohteista tai lasten löytämistä tökuvauksen kokonaisuudessaan. Kaikki aineis- leikkipaikoista, jota kehittämishallinto voi hyö- tonkeruumenetelmän tuottamat kotiseutukäsityk- dyntää. Kotiseutusuunnitelmaa voidaan hyödyn- set, avainkohteet ja syvärakenteet on sisällytetty tää myös verkostoitumisen välineenä alueen ky- siihen. Koska tällainen dokumentointi on välttä- läseurojen, kotiseutuyhdistyksen sekä kaupungin mättä jossain määrin luettelevaa ja itseään tois- hallinnon välillä. tavaa, pidimme tarkoituksenmukaisena julkaista Kotiseutusuunnitelman perustana on koke- 17 Kokemuksellista kotiseututeoriaa on esitelty tutkimusyhtei- muksellinen kotiseututeoria. Sen perusajatukset sölle kolmessa konferenssiesitelmässä: esitetään tämän kirjan luvuissa 2–5 Nurmonjoki- Riukulehto (2012). Forming a Homely Landscape – a Frame- laakson alueelta saaduilla esimerkeillä havainnol- work for Personal Identity. Riukulehto (2010a). Reforming Regional Identities between listettuina. Lyhyesti, kokemuksellisen kotiseutu- Local and National. Experiencies from Western Finland. teorian ytimenä on ajatus, että jokaisella ihmisellä Riukulehto (2010b). The Three Stages of Landscapes as a Ba- on oma, kokemuksiin perustuva kotiseutukuvan- sis for Regional Identity. 18 Suutari, Timo &, Sulevi Riukulehto (2012). Kotiseutua kutomassa. Nurmonjokilaakson kotiseutukeskustelujen dokumentointi. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja 92. Raportti on julkaistu sähköisessä muodossa ja se on luettavissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin verkkosivuilta. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 11 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI se eri teoksena. Tämä kirja puolestaan muodostaa Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut selvittää dokumentointiin perustuvan yhteenvedon, siis jä- mahdollisimman kattavasti eri asukasryhmien sennyksen siitä, millaiselta nurmolaisten kotiseu- näkemyksiä ja kokemuksia alueesta kotiseutuna. tukäsityksien, avainkohteiden ja syvärakenteiden Aineistonkeruussa pyrimme sekä maantieteelli- kokonaisuus näyttää. Julkaisujen rajankäynti on seen kattavuuteen että eri ammatti-, ikä- ja viite- siis yksinkertainen: Kotiseutua kutomassa esittää ryhmien tavoittamiseen. Jotta eri puolilla Nurmoa jokaisen puun, Joki on Nurmon äiti maalaa kuvan asuvat ihmiset saisivat äänensä kuuluville, päätim- koko metsästä. me järjestää keskustelutilaisuuksia Nurmon kylä- Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma seurojen kanssa. Nurmon alueella toimii kaikkiaan -hankkeen keskeinen tavoite on luoda tulkinta kahdeksan kyläseuraa, joista tilaisuudet järjestet- siitä, millainen on nurmolaisten yksittäisistä kotiin Alapään, Kiikun, Koliinin, Kouran ja Ylijoen tiseutukokemuksista yleisellä tasolla kutoutuva kyläyhdistysten ja -seurojen kanssa. Kyläyhdistys- kotiseutu; mitkä ovat alueen asukkaiden mielestä ten lisäksi Nurmoo-Seuralle kohdennettiin kaksi keskeiset luonnonympäristön, rakennetun ym- tilaisuutta, toinen hallitukselle ja toinen historia- päristön ja toiminnallisen ympäristön kohteet, toimikunnalle. Nuorten sekä lapsiperheiden koti- jotka tulee ottaa huomioon aluetta kehitettäessä. seutukäsityksiä tavoittelimme Nurmon lukiossa ja Koska kotiseudun syvärakenteita, avainkohteita ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nurmon pai- ydinarvoja ei asiantuntija – eikä tutkijakaan – voi kallisyhdistyksen perhekahvilassa järjestetyissä havaita ulkopuolelta, kotiseutukuva on koottu nur- tilaisuuksissa. Näiden lisäksi järjestimme tilaisuu- molaisilta itseltään alueella järjestetyissä keskus- den kesänurmolaisille. telutilaisuuksissa.

YLISTARO

Kiikku Alapää NURMON KESKUSTAAJAMA Koliini Keski-Nurmo SEINÄJOKI Veneskoski-Viitalankylä

Koura Ämmälänkylä Ylijoki

PERÄSEINÄJOKI

Kuva 1. Nurmon alueen kartta JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 12 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Osa kyläseuroista jakoi kutsuja alueensa asukkail- Käytössä oli kaksi keskeisiltä osiltaan yhtenevää le, osa kutsui kyläläisiä paikallislehden yhdistys- virikehaastattelurunkoa: toinen kylissä järjestet- palstalla. Nurmoo-Seuran tilaisuuksiin kutsuttiin tyjä tilaisuuksia varten sekä toinen, jota käytet- yhdistyksen postituslistan välityksellä. Muualle tiin muissa keskustelutilaisuuksissa. Molemmilla muuttaneita ja kesänurmolaisia kutsuttiin sekä haastattelupohjilla halusimme tavoittaa osallistu- henkilökohtaisesti että sosiaalisen median avulla. jien omakohtaiset ja kokemusperäiset kotiseutukä- Tilaisuudet olivat luonteeltaan keskustelevia, ja sitykset. Merkittävin ero oli siinä, että kyläseurojen niihin osallistui kaikkiaan 128 henkilöä. Tilaisuu- tilaisuuksissa pyydettiin joissain kohdissa pohti- det järjestettiin kylätaloissa, Nurmon museolla, maan vastauksia ensi sijassa kylän näkökulmasta, Nurmon lukiossa sekä Hyllykallion nuorisotilassa. kun taas muiden tilaisuuksien osallistujia pyydet- Tilaisuuden johtamisesta vastasivat Ruralia-insti- tiin vastaamaan kysymyksiin koko Nurmon näkö- tuutin tutkijat, ja tilaisuuden järjestelyt toteutettiin kulmasta. Tällä pyrimme varmistamaan sen, että yhdessä muiden järjestäjien kanssa. esiin saadaan myös sellaisia kotiseudun piirteitä, Haastattelumenetelmänä käytettiin niin sa- joita vastaajat pitävät vain jollekin kylälle tyypilli- nottua virikehaastattelua, joka perustuu sekä ku- sinä, ehkä jopa ainutlaatuisina ja muista Nurmon vallisiin että sanallisiin herätteisiin, joiden pohjalta kylistä erottavina tekijöinä. Tässä myös onnis- keskustelua käydään. Eri tilaisuuksien osallistujil- tuimme. On kuitenkin mahdollista, että annettu le esitettiin samassa järjestyksessä joukko samalla ohjaus samalla jossain määrin hillitsi omaperäi- tavalla muotoiltuja keskustelunaiheita ja kysy- sempien, kunta- ja kylärakenteesta riippumatto- myksiä, joita he saivat kommentoida omin sanoin. mien kotiseutukuvien julkituomista. Yksittäisen Paikalla olleiden henkilöiden keskustelua ei pyritty osallistujan kotiseutukuvahan saattaa olla muo- ohjailemaan muuten kuin virikkeiden avulla. Näin vautunut useistakin muista kylistä, jopa ulkomail- varmistettiin, että osallistujat eivät toistaneet tut- ta kertyneistä kokemuksista. Nurmoo-Seuran kijoiden ennakkokäsityksiä, vaan keskustelivat historiatoimikunnalle järjestetyssä tilaisuudessa asioista aidosti keskenään. Valmiiden kysymysten haastattelurunkoon lisättiin vielä kolme kysymys- herättämän keskustelun pohjalta tutkijat myös tä, joissa käsiteltiin nurmolaisuuteen merkittävästi esittivät lisäkysymyksiä ja pyysivät täsmennyksiä vaikuttaneita tapahtumia tai henkilöitä. esiin nousseisiin aiheisiin.19 Tilaisuuden päätteeksi osallistujille annettiin Tilaisuuksien kulku oli suunniteltu siten, että kaksi kirjoitustehtävää. Ensimmäisessä pyydet- alussa osallistujille näytettiin kahdeksan ilma- tiin pohtimaan, mitkä ovat heille merkityksellisiä kuvan sarja Nurmonjokivarresta yläjuoksulta kotiseudun paikkoja ja kuvaamaan, millaisia nämä alajuoksulle, minkä jälkeen käytiin keskustelua paikat ovat ja mitä niissä tapahtuu. Viimeinen kir- joen merkityksestä nurmolaisille. Tämän jälkeen joitustehtävä oli luonteeltaan niin sanottu eläyty- osallistujille esiteltiin lyhyesti, mitä eri merkitys- mismenetelmätehtävä. Eläytymismenetelmässä ulottuvuuksia kotiseudun käsitteelle on yleisesti vastaajille annetaan tietty orientaatio eli kehys- annettu ja pyrittiin rohkaisemaan heitä ajatte- kertomus, jonka antamien mielikuvien mukaan lemaan kotiseutuaan monipuolisesti. Haastatel- heidän tulee kirjoittaa pieni esseemuotoinen tari- tavien kotiseutukäsitysten ja oman kotiseudun na. Tarinoissa kirjoittaja vie kehyskertomuksessa erityislaatua ja omaleimaisuutta koskevien kysy- esitettyä tilannetta eteenpäin tai kuvaa, mitä kemysten jälkeen osallistujia pyydettiin miettimään, hyskertomuksessa esitettyä tilannetta ennen on millainen valokuva parhaiten kuvaisi juuri heidän tapahtunut. Keskeistä menetelmässä on se, että on kotiseutuaan ja sen avainkohteita. Tilaisuus jatkui vähintään kaksi erilaista kehyskertomusta, joissa kuvallisilla virikkeillä. Esitettiin erilaisia luonnon- varioidaan jotain tiettyä seikkaa.20 Osallistujille ympäristöjä, kokoelma Nurmoon ja nurmolaisuu- näytettiin kaksi tekstikuvausta, joista heidän pyy- teen yleisesti liitettäviä asioita, sekä kuvia Nurmon dettiin valitsemaan toinen ja kirjoittamaan siihen keskeisistä rakennetun ympäristön kohteista. jatkoa. Kirjoitustehtävässä pyydettiin kuvittele- Kuvavirikkeiden jälkeen keskusteltiin siitä, miten maan kotiseudun tulevaisuutta viisi vuotta eteen- muualta tulevat henkilöt juurtuvat Nurmoon ja päin oman viihtyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tiettyyn kylään sekä ottavat sen kotiseudukseen. tunteen kannalta. Valittavana oli joko myönteinen Kaksi viimeistä sanallista virikettä keskittyivät sii- tai kielteinen tulevaisuudenkuva. hen, miten kotiseudun avainkohteiden mahdolliset Virikehaastattelumenetelmä ja eläytymisme- muutokset ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat osal- netelmä houkuttavat osallistujia tunnistamaan ja listujien kotiseudun kokemuksiin. tulkitsemaan kotiseutunsa avainkohteita ja niiden

19 Virikehaastattelumenetelmästä enemmän esim. Vesala & 20 Eläytymismenetelmästä enemmän mm. Eskola 1997 ja 1998. Rantanen 2007. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 13 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI merkityksiä21. Menetelmissä samaan aiheeseen Käytämme tässä julkaisussa runsaasti lainauksia palataan yhä uudelleen hieman eri näkökulmasta. käydyistä kotiseutukeskusteluista kuvaamaan ja Esimerkiksi joen merkitys osana kotiseutua tuli perustelemaan tekemiämme tulkintoja. Kunkin esiin haastatteluissa ja kirjoitustehtävissä toistu- sitaatin yhteydessä viittaamme järjestettyihin vasti. keskustelutilaisuuksiin joko mainitsemalla, missä Tutkijat tekivät tilaisuuden aikana muistiin- tilaisuudessa kyseinen kommentti on sanottu tai panoja käydystä keskustelusta. Haastattelutilai- ilmoittamalla lainauksen perässä tilaisuuden nu- suudet myös tallennettiin ja haastattelut purettiin meron. Keskustelutilaisuudet muodostavat tämän tekstiksi niiltä osin, kun tehtyjä muistiinpanoja kirjan varsinaisen lähdeaineiston. Olemme nume- haluttiin tarkentaa. Raportoidut tilaisuudet ta- roineet tilaisuudet sen mukaan, missä järjestyk- voittavat kotiseudun senhetkisen kuvan niiden sessä ne pidettiin. Lista keskustelutilaisuuksista henkilöiden tuottamana, jotka ovat olleet pai- perustietoineen on lähdeluettelossa. kalla. Kyseessä ei siis ole kotiseudun koko kuva, eikä sellaista näkemyksemme mukaan voida tavoittaakaan. Kukin tilaisuus antoi meille näyt- teen alueen asukkaiden kotiseutukäsityksistä. Ne muodostavat aineiston, jota voidaan edelleen kä- sitellä ja tulkitakin monin tavoin. Tilaisuudet on dokumentoitu julkaisussa Kotiseutua kutomassa. Kerätty aineisto on siinä saatettu kronologia pää- piirteissään säilyttäen sujuvaan muotoon myös myöhempää käyttöä varten. Niitä lukijoita, jotka tarvitsevat tarkempaa tietoa kokoamastamme aineistosta ja esimerkiksi tilaisuuksien yksityiskoh- dista, kehotamme tutustumaan tuohon dokumen- tointiraporttiin. Tilaisuuksien tallenteet tullaan luovuttamaan Kotimaisten kielten keskukseen arkistoitavaksi.

21 Virikerunko eläytymistehtävineen on esitetty raportin Koti- seutua kutomassa liitteenä. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 14 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

2 KOTISEUTUKÄSITYSTEN PÄÄTYYPIT

Nurmonjokilaakso-hankkeessa asukkaiden ko- seuduksemme. Vaikka johdamme tulkintaamme tiseutukäsityksiä ja kotiseutukuvia tarkasteltiin itse, meitä myös manipuloidaan: kasvatuksen, paikkalähtöisesti. Ajatuksena oli, että ihmiset asu- opetuksen ja tiedonvälityksen vaikutus on valtava. vat jossakin paikassa, kylässä, kunnassa tai jolla- Tulkinnat tehdään itse mutta vuorovaikutuksessa kin seudulla. Tämä ajattelutapa näkyi hankkeen muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Esimer- toteutuksessa muun muassa siinä, että keskuste- kiksi kotiseudun historiatiedot saadaan valtaosin lutilaisuuksia järjestäessämme pyrimme alueel- muilta ihmisiltä. Vain pieni osa keksitään itse. liseen kattavuuteen. Halusimme tavoittaa kaikki Ihminen tuntee olevansa omalla kotiseudul- Nurmon kylät. laan, kun hän kokee ympäröivän maiseman itsel- Ihmiset elävät paikoissa. Paikan suhteen koti- leen läheiseksi, kotoisaksi. Tämä on minun maise- seutukäsitykset voidaan jakaa karkeasti kahteen mani – on se sitten luontoa, rakennuksia ja teitä, pääryhmään: yksipaikkaisiin ja monipaikkaisiin. ääntä, värimaailma, tai vaikkapa käytöstapojen Näiden lisäksi on mahdollista erottaa kotiseutu- kokonaisuus. Näin meilläpäin on tapana tehdä ja käsityksiä, jotka eivät ole samalla tavalla paikka- toimia. Kyse on myös kuulumisesta johonkin: minä perusteisia. Vaikka kotiseudun muodostumisessa kuulun tänne, ja tämä maisema kuuluu minul- koti on tärkeässä asemassa, sen merkitystä ei kui- le.22 Tällaisia tulkintoja rakentavat kaikki ihmiset, tenkaan pidä yliarvioida. Koti ei ole kotiseudun myös kodittomat ja maailmankansalaiset. muodostumisen välttämätön edellytys. Kodista ir- taantuneilla henkilöillä kuten kodittomilla, kulku- reilla, paimentolaisilla ja kosmopoliiteilla on heille henkilökohtaisesti tärkeitä paikkoja, joissa on 2.1 YKSIPAIKKAINEN KOTISEUTU muodostunut arvokkaita muistoja ja kokemuksia. Kulkuri ja kosmopoliittikin elävät paikoissa, mutta Perinteinen yksipaikkainen kotiseutukäsitys liit- paikan merkitys heidän kotiseutukuvansa muo- tyy luontevasti ja syvästi maatalousvaltaiseen dostumisessa on luonteeltaan erilainen kuin pysy- elämäntapaan. Nurmossa sen historia yltää noin vämmin paikalleen asettuneilla ihmisillä. Vaikka neljänsadan vuoden taakse. Paikalleen asettunut, tällaiset paikasta irtaantuneet tai jopa paikasta yhteen paikkaan kiinnittynyt elämäntapa omak- riippumattomat kotiseutukäsitykset ovat kiinnos- suttiin, kun vanha Ylinurmon maakirjakylä sai tavia ja mahdollisesti jopa kasvava tapa hahmottaa kiinteän asutuksen 1500-luvun jälkipuoliskolla. oma kotiseutunsa, ne eivät ole olleet erityisen huo- Tuskinpa alue aiemminkaan oli autiota. Se, mitä mion kohteena Nurmonjokilaakso-hankkeessa. historiankirjoituksessa on totuttu kutsumaan Kotiseutukäsityksen muodostumiselle paik- alueen asuttamiseksi, oli oikeammin ilmaistuna kaakin tärkeämpi tekijä on paikasta muodostuva maanviljelyksen alku. Olihan Nurmossa ihmisiä tulkinta. Se tapahtuu kokemuksellisesti: elämällä, elänyt aikaisemminkin: todennäköisesti asukkaita keräämällä ja vaihtamalla kokemuksia. Tulkinta tuli heti, kun maat jääkauden jälkeen vapautuivat on osin tietoista, suurelta osin tiedostamatonta. vedeltä. Nämä varhaisemmat kulkijat eivät raken- Paikasta muodostettujen tulkintojen kokonai- taneet pysyviä, kiinteitä asumuksia. He elivät met- suuksia voidaan kutsua maisemiksi. Ne voivat olla sästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä ja siirtyivät monenlaisia ja monentasoisia. Omiin kokemuksiin paikasta toiseen. Kotiseutukäsityskin oli varmasti perustuvia maisemia voidaan koostaa, rajata ja elämäntavan mukainen – ei yksipaikkainen. ryhmittää usealla tavalla. Puhumme esimerkik- Näistä eläjistä jääneet heiveröiset jäljet ovat säi- si luonnonmaisemista ja kulttuurimaisemista tai lyneet huonosti Etelä-Pohjanmaan jokien matalilla vaikkapa äänimaisemista ja sielunmaisemista. tulva-alueilla. Jokivarsien vuosisatainen raivaami- Kaikki nämä voivat olla yksilölle kotoisia ja tuttu- nen kydöttämällä on tehokkaasti hävittänyt vähäi- ja tai ne voidaan vaihtoehtoisesti kokea vieraik- setkin jäljet. Siksi on ymmärrettävää, että tutkijat si. Kotiseututunne syntyy nimenomaan tuossa tulkinnassa. Me elämme maisemat omaksi koti- 22 Tästä näkökulmasta ilmiötä on tarkasteltu erityisesti Ison- Britannian antropologiassa. Ks. esim. Cohen 1982. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 15 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 2. Nurmon talot 1546–1760. (Lähde: Lagerstedt 2011, 30.) JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 16 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI pitkään kannattivat niin sanottua autioitumisteo- dessä vastauksessa mielipaikaksi valittiin omassa riaa, jonka mukaan alue tyhjeni kokonaan ihmis- kotipihassa olevat oudot kuopat. Niillä tuskin voisi asutuksesta. Viime aikoina tyhjenemiselle on suo- olla erityistä merkitystä kenellekään muulle. tu vähemmän ymmärrystä. Yleensä ajatellaan, että kiinteän asutuksen tullessa Etelä-Pohjanmaalla jo Isoisäni kaivoi kotini mäkeen kaksi kuoppaa asui liikkuvaa elämää viettäneitä kulkijoita. Heitä koska elettiin vuotta 1918, näihin hän piilotti on kirjallisuudessa usein nimitetty lappalaisiksi, viljaa ja lihaa koska oli pula-aika. Olisi pitänyt mutta on mahdollista, että he puhuivat suurin piir- luovuttaa määrätty määrä valtiolle. Hän kek- tein samanlaista suomen kieltä kuin Hämeenky- si nämä salaiset paikat, että oma perhe saisi röstä saapunut uudisasutus. Elämäntapa vain oli kyllä särvintä. Nämä kuopat ovat vieläkin jol- toinen. lain lailla näkyvillä. [Tilaisuus 6] Nurmo sai kiinteän asutuksen vasta eteläpoh- jalaisen uudisasutuksen kolmannessa vaiheessa. Mikään elämäntapa ei tavallisesti ole täysin yk- Joen merkitys oli ratkaiseva. Ensimmäinen aalto sipaikkaista. Aina on myös niitä, jotka vaihtavat asettui Kyrönmaalle. Toisessa vaiheessa levittäy- asuinpaikkaa. Asepalveluksessa voi joutua vaikka dyttiin pääjokien varteen ja kolmannessa vaihees- vieraille maille. Aina on käyty kaupungissa tai ai- sa Nurmonjoen kaltaisille sivujoille. Nurmo sai nakin kirkolla. Asutuksen levitessä Nurmonjoki- asutuksensa Ylistarosta, Ilmajoelta, Lapualta, Sa- varteen valtakunta oli juuri siirtymässä luterilai- takunnasta ja Savosta.23 seen uskoon. Nurmolaiset tekivät kirkkomatkoja Kaikki Ylinurmon kylät sijaitsivat jokirannas- kahteen suuntaan. Jaskari, Penttilä, Kalistaja ja sa suhteellisen pitkin välimatkoin. Länsirannalla Ryssy, ehkä Luukko ja Soinikin, kuuluivat Ilma- olivat noin 14 kilometrin asutusnauhassa yläjuok- joen seurakuntaan. Muut kantanurmolaiset olivat sulta alkaen Kalistaja, Penttilä, kaksi Loukoa, Jas- muuttaneet Ylistaron ja Nurmon suunnilta; heidän kari, Martikkala, Ojala ja Nyrhinen. Itärannalla 16 kirkkonsa oli Isossakyrössä. Kun Lapua sai oman kilometrin matkalla olivat Huumo, Ryssy, Sonni papin 1550-luvun puolivälissä, kaikki nurmolaiset (myöh. Soini), Luukko, Teppo, Latikka, Hemminki, suuntasivat todennäköisesti sinne.25 kaksi Koskelaa ja Muilu. Hippi syntyi 1600-luvun Taloluku kasvoi hitaasti. Monien nälkävuosien, alussa viimeisenä tämän asutuskauden talona.24 suuren Pohjan sodan ja isonvihan jälkeen vuonna Kaikki kantatalot rakennettiin ja niiden vainiot 1768 taloja oli 28 ja asukkaita puolitoista sataa26. raivattiin joenrantapalstoille. Nurmon jokivarren kantatalot ovat yksittäisten Kiinteä asutus tarkoitti sitä, että ihmisillä oli viljelijöiden perustamia. Siksi ne sijaitsivat parin tästedes yksi keskeinen asemapaikka, johon hei- kilometrin välein joen molemmilla rannoilla. Ky- dän oma elämänsä kiinnittyi. Liikkuva koti pysäh- läkunniksi ne kasvoivat vasta myöhemmin. Kun tyi paikoilleen ja oli aina kohdattavissa jokseenkin naapurit olivat kaukana, kukin uudistilallinen samanlaisena. Myös luonnonmaisemat olivat aina saattoi raivata vapaasti lähialueitaan. Pellot kas- samat. Vähitellen maisemaan nousi rakennuksia, voivat vähitellen yhtenäisiksi kotivainioiksi ja levit- peltoja, teitä. Ympärille kertyi lisää naapureita täytyivät myös joen vastarannalle. Niitytkin vallat- asumuksineen. Sosiaalisten suhteiden verkosto ti- tiin aluksi jokirannasta. Viimeistään 1700-luvun hentyi. Yksipaikkainen elämäntapa tarkoitti, että puoliväliin mennessä Nurmonjoen rannat oli rai- useimmat ihmiset viettivät koko elämänsä samas- vattu Nyrhisestä Knuuttilaan joen länsipuolella ja sa paikassa. Avioituminen saattoi heittää yksilön Muilusta Huumoon itäpuolella. Lähes kaksi vuo- uuteen paikkaan, todennäköisesti ei silloinkaan sisataa viljelykset pysyttelivät nauhamaisena vyö- kovin kauas. hykkeenä joen tuntumassa.27 Asutuksen kasvaessa Yksipaikkainen elämäntapa synnyttää lujan Ylinurmo oli jaettu kahteen nautinta-alueeseen jo kotiseututunteen. Asuinpaikka alkaa tuntua eri- 1622, ja vuoteen 1755 mennessä määriteltiin pitä- tyiseltä, sen maisemat saavat erityisiä merkityksiä. jän ympärysrajat. Asumaton eteläosa Viitalankos- Jokainen metsikkö, joenmutka ja kiviraunio, jokai- kesta jokivartta ylöspäin määriteltiin yhteismaaksi nen asuintalo, lehmihaka ja pitkospuu tuovat omia (allmenniksi), jota käytettiin esimerkiksi kala- ja muistoja. Syntyy tunteiden tihentymiä, paikkoja riistamaina sekä tervasmetsinä. Tämä alue onkin joita yleisesti pidetään tärkeinä. Menneiden suku- täynnä hauta-alkuisia paikannimiä. Näiden aluei- polvien vaikutus ja historian jäljet kerrostuvat ko- den asutus alkoi 1700-luvun lopussa.28 tiseudussa henkilökohtaisella tavalla, joka ei täysin aukene ulkopuoliselle. Kun nykynurmolaisilta kysyttiin heidän kotiseutunsa tärkeitä paikkoja, yh- 25 Luukko 1983, 169. 26 Luukko 1983, 43–44. 23 Luukko 1983, 28. 27 Luukko 1983, 53–55. 24 Luukko 1983, 23–24. 28 Kartta yhteismaista: Luukko 1983, 67–68; 109. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 17 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Isojako aloitti nopean uudistalojen perustamis- Kaipuu omalle kotiseudulle tuntui monista niin vaiheen. Talojen halkominen sallittiin 1747. Alku- luonnolliselta, että jonkun keskustelijan mielessä peräisistä kantataloista tuli nopeasti paritaloja ja se vertautui biologisperäiseen viettikäyttäytymi- vuosisadan kuluessa kokonaisia kyliä, kun myös seen: torppien perustaminen tuli mahdolliseksi. Taloja jaettaessa ja siirrettäessä moni niistä muutti nime- Se on kai tässä ihmisten geenissä mukana, että ään. Vuonna 1860 Nurmon alueella oli 101 taloa, lohetkin nousoo aina siihen samaan jokeen, 163 torppaa ja 32 mäkitupaa. Väkiluku kiipesi yli että se vietti on – – Se on pakko olla siellä, sitä kahden ja puolen tuhannen. Myös Viitalankylän, ei tiedetä, mutta näin vain on. [Tilaisuus 9] Kouran ja Ylijoen kylät syntyivät tässä kasvu- vaiheessa. Ensimmäiset torpat niihin nousivat Saattaisi kuvitella, että kotiseutukeskustelujen 1700-luvun lopussa.29 järjestäminen juuri Nurmossa olisi hillinnyt päin- Nurmolainen elämäntapa perustui yksipaik- vastaisten kokemusten paljastamista. Moni kes- kaisuuteen koko asutuksen laajenemisen ajan. kustelija kuitenkin kertoi, että pitkään kestänyt Asuttiin yhdessä paikassa koko elinikä. Kaikki Nurmossa asuminen ei ollut muuttanut sitä hei- kokemukset kertyivät sieltä tai ainakin ankkuroi- dän kotiseudukseen. Omaksi koettu kotiseutu oli tuivat sinne. edelleen jossain muualla, esimerkiksi Alavudella Yksipaikkainen kotiseutukäsitys on edelleen tai Härmässä, vaikka nykyisellä asuinpaikalla oli luonnollinen ja yleisesti tunnettu. Tämä tuli vah- vietetty jo toistakymmentä vuotta. vasti näkyville nurmolaisten kotiseutukeskuste- Yksipaikkainen kotiseutukaan ei ole muuttu- luissa. Monet muualla väliaikaisesti tai pitkäänkin maton. Moni keskustelija raportoi kotiseutunsa asuneet nurmolaiset kertoivat, että heidän oli mah- laajenemisesta Ilmajoelta, Seinäjoelta tai Lapualta doton juurtua toiselle paikkakunnalle, oli se sitten Nurmoon, niin että vanhat ja nykyiset asuinpaikat läheisessä naapurikunnassa, kauempana Vaasan muodostivat myöhemmin yhtenäisen laajentuneen rannikolla tai Peräpohjolassa asti. kotiseudun esimerkiksi Veneskoskelta ensin Hylly- kalliolle, sitten Viitalankylään ja koko Nurmoon. No mäkin olin melkeen pari vuotta tuolla Ke- mis, mutta ei kyllä ikään tuntunu että… siellä Meikäläinen on kotiutunut – – jos [naapuri- eikä täällä jälkeenpäin, että mitään kotiseutua kunnassa] on syntynyt, niin sen kokee syn- olis ollu siellä. Kyllä se täällä on. [Tilaisuus 3] nyinpaikakseen, mutta tää Seinäjoki tietysti, kun siinä oli käyty kouluja, mutta tää Nurmo Eräs työnsä vuoksi monessa paikassa asunut mies ja tää Kiikku niin voi sanoa, että lähinnä on teki selvän eron varsinaisen kotiseudun ja vähem- sitä omaa kotiseutua. [Tilaisuus 5] män merkittävän asumispaikan välille: Yksipaikkainen kotiseutu voi olla rajoiltaan ja ulot- Kyllä Nurmo on ollut aina kotiseutu. – – tuvuudeltaan hyvin erilainen. Yhden kotiseutu on Kyllä se on ollu aina. Kun on moneski paikas koko maakunta, toiselle kotiseutu on oman kodin ja mones ollu elämänsä aikana mukana, ja välitön lähiympäristö: kysytty mistä päin oot, niin minä sanon, että Nurmoosta, mutta minä oon asunu Kuorta- Mä ajattelisin kotiseutuna jopa kokonaisuute- neella ja asunu Alavudella ja tällä lailla. – – na tätä Etelä-Pohjanmaata. – – Jos meet kau- Meistä ei vaan koskaan tullu alavutelaisia. emmaksi, saat sanoo, että oot Pohojanmaalta, [Tilaisuus 3] niin se on se. [Tilaisuus 10]

Seinäjoella kolmekymmentä vuotta asunut ja Nur- Oon kotoisin sellaisesta aika pienestä paik- moon, kotikyläänsä, palannut kertoi, ettei koskaan kakunnasta, että mun se kotiseutukäsitys on kotiutunut Seinäjoelle, koska se oli pelkkä ”yöpy- paljon suppeampi. Kun täällä on pitkät väli- mispaikka”: matkat, niin mielletään se kotiseutu jotenkin valtavan laajaksi. Että mä lähtisin omaa ko- Kyllä se niin oli, jotta, ei siellä oltu kotona. – tiseutuani kartoittamaan ihan siltä perusteel- – Sanoon aina, että jos mä äkkiä kuolen, niin ta, että mitä on ihan kävelymatkan päässä muistakaa, että mua ei Seinäjoelle haudata. meiltä. – – että vaikka täällä Haalinmäelläkin Eikä oo kyllä ikävä tullu. Kyllä se on ihme on asioita, niin en mä niin kun jotenkin ole aja- paikka, niin sinne ei kotiutunu. No tietysti mä tellutkaan, että tämä olisi sitä mun tai meidän kävin koko ajan täällä. [Tilaisuus 3] lähikotiseutua, että jotenkin se pitäisi olla niin

29 Luukko 1983, 181, 192–203, 217–218; Läntinen 1994, 52. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 18 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

lähellä siinä arjessa, että olis jotain ihan käve- sesta saatiin keskustelutilaisuuksissa useita. Yksi lymatkan päässä olevaa – – lähellä sitä omaa osallistuja esimerkiksi kertoi, kuinka hän lapsena kotia. [Tilaisuus 7] seurasi vierestä isoäitinsä mehujen ja soseiden val- mistusta: Kaikkien kotiseutu ei laajene edes oman kotikunnan sisällä kylästä toiseen: Mumma on hämmentänyt hellalla sosetta, ja siellä on ollut puolukat ja marjat ja systeemit Mä olen kakstoista vuotta asunut tuolla Oulu– tehnyt kaikki niin. – – Jotenkin siitä tulee vä- Rovaniemi-seudulla, tässä välissä. Mä olen hän semmoinen, että nyt on mun vuoroni teh- täältä Nurmosta kotoisin, en mä osaa mieltää dä näitä! [Tilaisuus 10] niitä mitenkään mun kotiseuduksi. Vaikka siellä on tapahtunut paljon tärkeitä asioita, ja ne on ollu tärkeitä paikkoja silloin, mutta kyllä mä Nurmon ajattelen, että se on se mun koti- 2.2 MONIPAIKKAINEN KOTISEUTU seutu. Mä en tiedä, että onko sitten jotenkin tosi vanhanaikainen ajatustapa mulla, mutta Lapset ovat usein sitä mieltä, että ihmisellä voi ’tunnetko Koliinin kotiseuduksesi’, niin no joo, olla vain yksi kotiseutu30. Samalla kannalla ovat oon mä nyt tässä asunut jo… Kauanko mä olen monesti myös ne aikuiset, jotka ovat eläneet koko asunnut? Kymmenen vuotta, mutta ei tää vie- ikänsä yhdessä paikassa. He edustavat yksipaik- läkään… mulle on vieläkin kaikista… no joo, kaista kotiseutukäsitystä. Aina on ollut myös niitä, kotiseutu, mä olen tuolta Mäenkylästä lähte- jotka muuttavat paikkakunnalta toiselle. Maata- nyt, niin se on mulle se kaikista tärkein paikka. lousvaltaisessa, pääosin yksipaikkaisuutta suosi- Jos pitäisi sanoa se tärkein paikka, niin se on vassa kulttuurissa muuttajat olivat vähemmistönä. se siellä. [Tilaisuus 9] Muutettiin kerran, esimerkiksi lapsuudenkodista miehelään. Samalla lapsuuden kotiseutu vaihtui Vaikka oma kotiseutu osattaisiin rajata jokseenkin uudeksi, oman kodin ympärille rakentuvaksi koti- tarkasti jopa kadun ja talon tarkkuudella, keskus- seuduksi. Vaikka useimmat suomalaiset tätä nykyä telijat ovat huomanneet, että kauempaa tarkastel- muuttavat monta kertaa, monet heistä yhä kokevat, tuna paljon laajemmatkin alueet alkavat tuntua että muuttoauton mukana siirtyy myös oma koti- kotoisilta. Kun vertailukohdat ovat vielä oudompia, seutu. kotiseuduksi voidaan kokea vaikkapa koko Etelä- Pohjanmaa. Kauempaa tarkasteltuna naapurimaa- Kyllä ehottomasti se [kotiseutu] on ainakin kuntakin voi tuntua kotitienoolta. itellä muuttunut, että lapsena oli eri – – kun äiti ja isä rakensi oman kotitalon. – – No sitten Se on jännä, jos sä näät televisiossa jonkun, ja siinä välissä ei oo oikeastaan ollut kotiseutua siinä tulee, että ihminen, jota haastatellaan, ennen kuin sitten, kun tuo tupa ostettiin. Sillai niin on Kurikasta tai jostain, niin silti aina aat- nuorempana, kun vähän meni pitkin poikin, telee, että se on täältä päin. Että jotenkin sillä niin ei oikein, mutta sitten kun asettuu. [Tilai- lailla se laajenee se skaala. Tai että jos sä oot suus 7] vaikka Helsingissä ja joku sanoo, että mä oon sieltä päin, niin vaikka se nyt olis Kauhajoelta, Edellisen esimerkin puhujan kotiseutukäsitystä silti se on jotenkin niinkun kotiseudulta, vaik- voidaan luonnehtia perhekeskeiseksi. Lapsuudes- ka mä en millään lailla liitä sitä [Kauhajokea] sa kotiseutu oli siellä, missä lapsuuden oma per- kotiseutuuni. Mutta se on aina vähän yhteen- hekin eli, uusi kotiseutu on muodostunut vasta kuuluvuuden tunne, kun ollaan Etelä-Pohjan- oman perheen myötä, nyt uuteen paikkaan. Hän maalta. [Tilaisuus 10] kokee, että samalla aikaisempi kotiseutu on hiipunut pois. Yleisempää kuitenkin näyttäisi olevan se, Pisimmillään Nurmonjokivarressa voi saavuttaa että oman perheen muodostaminen ja asuinpaikan noin 400 vuoden yhtenäisen sukulinjan, jossa pol- vaihtaminen eivät kokonaan korvaa aiempaa koti- vi toisensa perään on syntynyt samalla paikalla seutua. Yhden lapsuuden kotiseudun sijasta voi- – aikaisemmin jopa samassa saunassa. Tällaisen daan kokea, että kotiseutuja onkin nyt kaksi. Niillä kotiseudun side voi olla erittäin vahva. Menneiden saattaa olla kuitenkin hieman erilainen asema. sukupolvien tavat voidaan kokea jopa niskavuore- laisittain velvoittavina: minunkin on toimittava, kuten vanhempani tai täkäläiset ennen minua. Eri- 30 Esim. Lempäälän koululaisten kotiseutukäsityksissä. Mäkinen laisia esimerkkejä sukupolvien ketjuun kuulumi- 1996. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 19 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kotiseutu ainakin mun kohoralla on sitä, että Muuttaminen on arkipäiväistynyt. Useimmille siinä mihinä on pysyvästi asumaan ryhtynyt, suomalaisille se ei ole ainutkertainen tapahtu- ruvennu ja on, niin se on se kotiseutu. Kyllä ma. Elämänvirta vie opiskelemaan joskus kauas- lapsuuskotiseutukin – mulla se Alavudella – kin pois synnyinseuduilta, ja myös työn perässä on mielessä joka päivä, mutta ei se oo sellaista, muutetaan jopa useaan otteeseen. Ei ole tavatonta missä nyt asutaan. [Tilaisuus 1] muuttaa viidesti. Mutta nykyinen monipaikkaisuus ei ole ainoastaan muuttoliikettä, vaan sillä Nyky-Suomessa asuinpaikan vaihtaminen ei ole on monia muitakin ilmenemismuotoja. Käydään erityisen eksoottista. Tehokkaat liikenne- ja vies- naapurikunnassa töissä tai harrastuksissa, ehkä tintäyhteydet mahdollistavat tiiviin yhteydenpidon jopa kauppareissuilla. Hankitaan kakkosasunto vanhan ja nykyisen asuinpaikan välillä. Monet tai lomamökki eri paikkakunnalta. Koteja voi olla kokevat, että vanhakin kotiseutu pysyy omana, myös rinnakkain. Sukulaiset ja jopa oman perheen vaikka se saisi rinnalleen uuden, maantieteellisesti jäsenet saattavat asua kaukana toisistaan. Koti- erillisen osan. seudun maantieteelliset rajat ovat nykyään hyvin vaihtelevat ja yksilölliset. Tämä on nyt kotiseutu, ja Lapua on niinku toi- Nurmon lukiolaiset, nuoresta iästään huoli- seksi edellee, seuraan molempien asioita tar- matta, kertoivat kotiseutunsa koostuvan monesta kasti. Se on mielenkiintoista seurata elämää osasta. Nykyinen asuinpaikka on tavallisesti tär- Lapualla ja Nurmossa. [Tilaisuus 6] kein, mutta merkittävä kotiseutuside voi kohdistua myös edelliseen asuin- tai lomanviettopaikkaan. Keskustelussa ilmeni, että kaikki Lapuan ja Nur- Kotiseudun muodostumisen kannalta tärkeänä mon maisemat eivät olleet tällekään keskustelijalle paikkana mainittiin myös mökki, joka sijaitsee täysin samanarvoisia. Kotiseudussa on ikään kuin Vaasan saaristossa. kaksi ydintä tai keidasta, joiden väliin jää heikom- min omiksi koettuja alueita. Kotiseutu ei noudata No on se [kotiseutu] siellä missä asuu, tai se kunnan rajoja. Yhden kunnan sisälläkään kaikki paikka vaihtuu, mihin muuttaa. [Tilaisuus 4] paikat eivät ole yhdenveroisia. No, mulla kanssa pääasiassa on se, missä Kyllä sielläkin [synnyinseudulla] on tietysti asun, mutta myös missä ennen olin. [Tilaisuus just niitä rakkaita paikkoja, ja käyn usein siel- 4] lä. – – Koliinikin on tärkeä paikka, siellä on kasvanut lapset, niin nyt me asutaan tuossa Vaasan saaristo, jossa on kierrelly paljon per- kilometrin päässä mun miehen kotona. [Tilai- heen kanssa pienestä pitäen. Yksi saari on suus 9] erityisen tuttu ja turvallinen paikka. Muistot tekee tärkeäksi. Tärkee myös siksi että siellä Ihmisellä voi olla monta kotia ja myös monta ko- osaa rauhoittua. [Tilaisuus 4] tiseutua. Tämä on dokumentoitu lukemattomia kertoja siirtolaisuustutkimuksissa.31 Siirtolaisilla Esimerkiksi kotiseudun kerroksellisuudesta ja on vanhamaa ja uusi asuinpaikka, ja molempiin lii- vähittäisestä juurtumisesta uuteen kotiseutuun tytään kotiseudun lämpimin tuntein. Kaikki ihmi- voidaan nostaa Kiikun kylään muuttaneen paris- set – eivät vain siirtolaiset – voivat kokea samalla kunnan kertomus siirtymisestä uudelle alueelle. tavalla, kun heille kertyy useita peräkkäisiä kote- Ensimmäisen 1960-luvun lopussa kylässä vietetyn ja: lapsuudenkoti, opiskelijaboksi, itse rakennettu lyhyen asumisjakson jälkeen he kokivat, että ”iki- omakotitalo, vanhuuden syytinkitupa. Kaikista nä me ei tänne tulla, täällä ei ole vettä, eikä täällä niistä kertyy muistoja, ihmissuhteita, kokemuksia, oo mitään, vaikka ei se [kotimaakuntakaan] ollut tärkeitä paikkoja. Paikkakunnalle muualta kulkeu- maisemilla kaunistettu. Mutta se oli kotiseutu.” tunut kiintyy ympäristöönsä ja elää sen vähitellen Myöhemmin 1980-luvulla, kun he muuttivat oman kokemuspiirinsä osaksi. Ihminen saa yhä kylään toisen kerran, juurtuminen alkoi. Kiikkua uusia kotiseutuja – jopa siinä määrin, että omaksi ympäröivä lakeusmaisema latoineen muodostui kodikseen voi tuntea monta paikkaa samanaikai- kotiseudun maisemaksi. sesti. Lapsuuden kotiseutu, asuinpaikka ja loma- asunto ovat silloin kaikki yksilölle omalla tavallaan Tää lakeus merkkaa mulle tosi paljon, joka on ainutlaatuisia ja arvokkaita. tämän kylän ympärillä ja se on ainakin yk- köskohta, minkä toivon, että säilyis, ettei ihan 31 Esim. Pooley 2007, 77; Fernández-Manjón 2010, 111. joka lato häipyis täältä. – – Kyllä siellä [Keski- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 20 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Pohjanmaalla] jotain tietenkin on, sitä tunnet- tajan koti, mutta tuttuus luo turvallisuutta myös ta ja sukua, mutta mä koen, että tämä on koti. peräkkäisenä toistona. Samalla nämä tilat toimivat [Tilaisuus 5] siirtyminä toisiin paikkoihin, mahdollisesti toisiin kotiseutuihin. Jopa lentoasema voi muuttua oman Kotiseudun määrittäminen selvästikin muuttuu kotiseudun osaksi. elämäntilanteiden mukana. Ainoalta oikealta kotiseudulta tuntunut paikka voi saada rinnalleen uu- Monet kerrat tullut oltua Helsinki–Vantaan sia kotiseutuja, eräänlaisia kotiseutukeitaita, jotka lentokentällä ja kuvailenkin sitä aina kotoi- voivat olla etäällä toisistaan.32 saksi paikaksi. Siellä ollaan hyvillä mielin ja Keitaina ilmenevä monipaikkaisuus kuvaa ko- hieman jännittyneen oloisena ja iloisena kun tiseudun dynaamisuutta ja evolutiivisuutta. Esi- pääsee jonnekin ulkomaille. Se ﬁ ilis on muka- merkiksi kansatieteessä kotiseutu ymmärretään va kun siellä on! [Tilaisuus 4] evolutiivisesti. Kotiseutu laajenee ja muuttuu.33 Pienellä lapsella se on ehkä vain pihapiiri. Vähi- Kotiseudun ei tarvitse olla synnyinpaikka tai tellen opitaan tuntemaan naapurustoa, lähikyliä, asuinpaikka. Muualta tulleella voi olla vahva pai- jopa naapuripitäjiä. Kaikissa elämänkaaren peräk- kallisidentiteetti ja sidos paikkaan34. Merkitykselli- käisissä ja rinnakkaisissa ympäristöissä on omat nen kotiseutuside voi muodostua toiminnallisesti, luonnonympäristönsä, rakennetut ympäristönsä jolloin kotiseutu-määritteen saa esimerkiksi mök- ja henkiset ympäristönsä. Huomaamme, että koti- ki tai kakkosasunto. Tärkeitä aineksia ovat myös seutu ei välttämättä ole paikallinen käsite: se saat- leikkipaikat, harrastus- ja työpaikat sekä koulu. taa ulottua toiselle mantereelle. Sosiaaliset suhteet, ystävät, sukulaiset ja muut tu- Oman lisävärinsä kotiseudun monipaikkaisuu- tut ihmiset ovat merkittävässä asemassa kotiseu- teen tuo kuntarakenteen muutos ja kuntien rajojen tutunteen syntymisessä. Kotiseutu on tiivistetysti muuttuminen, mihin keskitymme yksityiskohtai- ilmaisten paikka, jossa on syntynyt merkittäviä semmin luvussa 7. Vaikka ihminen ei itse muut- muistoja35. Näin kotiseuduksi voidaan kokea se taisikaan, hänen kotiseutunsa tutut ainekset, ku- lapsuudenaikainen asuinpaikka ja mökkipaikka- ten esimerkiksi kotikunnan nimi, voivat muuttua. kunta, joista on jo kertynyt muistikuvia. Voi käydä toisinkinpäin: useassa kunnassa asunut keskustelija huomasi, että hänen aiemmat, erilliset Kun mä oon pieneltä kylältä kotoisin, niin kyl- kotikuntansa ovatkin nykyään yhtä ja samaa kun- lä se [kotiseutu] mulla aikalailla rajoittuu sii- takonaisuutta. hen, että joo Nurmosta, mutta sitten kuitenkin sieltä Viitalankylästä. No mä oon ollu viis, kun Mä olen itse asunut Ylistarossa ja sitten Sei- mä oon muuttanut sinne. Sitä ennen mä oon näjoella – – ja täällä Nurmossa, niin mä koen asunu Kasperissa ensimmäiset viis vuotta, melkein koko Seinäjoen kotiseuduksi. Että voi mutta mä en muista siitä käytännössä juuri- sanoa, että ei ole Seinäjoelta mihinkään pääs- kaan mitään. Että mä en niinkun koe, vaikka syt, kun on asunut nykyisessä Seinäjoessa mä oon siellä asunut ensimmäiset vuodet, että koko ikänsä. [Tilaisuus 7] se ois millään lailla mun koti. Vaan kyllä se on sitten taas se Veneskoski, missä on oltu. Ja Elämänsä voi viettää alituisessa liikkeessä mat- tietenkin toinen missä oon ollu, on Kyyjärvi, kustaen paikasta toiseen. Suomessakin elää pieni Keski-Suomessa tuossa, ja sekin oli pieni kylä. joukko ihmisiä, jotka asuvat ilman varsinaista ko- [Tilaisuus 10] tia, nukkuen yönsä hotelleissa ja junissa. On myös kirjaimellisesti kodittomia, asunnottomia, jotka Itse asiassa myös samalla paikalla ikänsä asunei- kuitenkin saattavat asua samalla paikalla koko den ihmisten kotiseutu on keitainen. Kotiseudulla ikänsä. Jälkiteollisen yhteiskunnan kosmopoliitit on aina laikkuja. Jotkut lähialueet tunnetaan lä- – maailmankansalaiset – ovat vielä yksi ryhmä, pikotaisin, osa puutteellisesti. Yllättävän läheltä joiden kotiseutu voi olla vaikeasti kuvattavissa. omaa pihapiiriä voi löytyä paikkoja, joissa ei ole Matkailun yleistyminen on arkipäiväistänyt mat- koskaan käynyt. Käytännössä tunnistamme tu- kailuun liittyvät tilat. Matkalaisen mieli herkistyy, tuiksi teiden varret ja kulkureitit. Niitä myöten ko- kun edessä huokuu ratapihan haju tai silmiin osuu tiseutumme laajenee. kaikkialla tuhannesti toistuva hotellihuone tai sa- tamaterminaali. Melkein mihin tahansa voi kiin- tyä. Hotelliketjun huoneista mikään ei ole matkus-

32 Mäkinen 1996, 55–56; Klusáková & Teulières 2008b, 326. 34 Ira 2008, 254–255. 33 Esim. Aaltonen 1963, 9. 35 Szpak 2008, 246. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 21 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tämän on huomannut keskustelija, joka kertoi Käytävien merkitys kotiseudun rakentumisessa on harjoittavansa pienimuotoista ”kotiseutumatkai- saanut aivan erityisen aseman tämän päivän koulua” valitsemalla perheen kanssa kulkiessaan jos- lukuljetuksissa: oppilaita yksittäin poimiva koulu- kus vähän pienempiä teitä. Hän on havainnut, että kuljetus opettaa, missä muut asuvat ja miltä hei- useimpien paikallisten kohdallakin kotiseututietä- dän asumuksensa näyttävät – siis miltä kotiseutu mys loppuu varsin lähelle. näyttää. Opetus vieläpä kerrataan joka arkipäivä aamuin illoin. Yhteisen yläasteen ja lukion kulje- Melekeen pitää olla anoppi mukana, jos halu- tukset antavat saman opetuksen kaikille kylien aa tietää enemmän. [Tilaisuus 10] lapsille ja nuorille. Yhtenä joukkona kirkonkylälle tulevat saavat myös samat nurmolaisuuteen liit- Teidenvarsinäkymistä ja muista liikenneväylistä tyvät kokemukset kuin muutkin oppilaat: käynnit muodostuu eräänlaisia kotiseutukäytäviä. Niiden museolla, koululaisjumalanpalveluksessa tai ret- maisemat ovat tuttuakin tutumpia, mutta tuttuus kellä Nurmonjokivarressa ja Ruuhikoskella. yltää hädin tuskin tienpenkereen toiselle puolen. Käytävillä on merkityksensä myös kotiseutua On täällä yksi asia kuitenkin se, että kaikki yleisellä tasolla yhteen liimaavina tekijöinä. Ylijo- lapset kuljetetaan Nurmoon samalla linja-au- kiset moittivat kulkuyhteyksien heikkoutta Perä- tolla. Että se on aika iso asia – – että kyllä ne seinäjoen suuntaan. Se haittaa monien mielestä tuntee toisensa. [Tilaisuus 5] alueen luonnollisia yhteyksiä suuntaan, joka on kielellisin ja toiminnallisin sitein sekä sukulaissuh- Nurmon kotiseutukeskustelujen perusteella moni- tein vahvaksi rakentunut. Kiikkulaiset puolestaan paikkainen kotiseutukäsitys on tänä päivän varsin muistelevat värikkäästi tien rakentamista Nur- tavallinen, nuorten keskuudessa jopa vallitseva kä- mon kirkolle. Luotisuora linjaus yhdisti aiemmin sitys. Tyypillisimmillään nurmolaisten monipaik- erilleen jääneen kylän sekä kuvainnollisesti että kainen kotiseutu koostuu kahdesta tai kolmesta kirjaimellisesti keskustaajamaan, ennen muuta keitaasta, jotka yhdistyvät toisiinsa kotiseutukäy- kirkkoon ja kouluun.36 tävillä.

36 Tilaisuudet 1 ja 5. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 22 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

3 LUONTO NURMOLAISTEN KOTISEUDUN OSANA

Kotiseututunne on universaali ilmiö. Vaikka kai- JOET killa ihmisillä ei välttämättä ole kotia, jokaisella Vesistöistä hallitseva on Nurmonjoki. Monille Nur- on kotiseutu. Kotiseutuidentiteetti alkaa kehittyä monjoki on oman kotiseudun tärkein maisemaele- jo varhaislapsuudessa. Ensimmäisen ”kotiseu- mentti. tumme” merkkipisteitä ovat tavallisesti syli, pin- nasänky, lattia, syöttötuoli ja turvakaukalo. Har- Tykkään, että on tuo joki, vaikka – – [siinä] valla kuitenkaan on muistikuvia noin varhaisesta ei ui, mutta ylipäätään se liikkuva vesi ja kun kotiseutukäsityksestä. Varhaislapsuudesta alkaa on linnut ja kaikki. Kyllä se on kaunis, tärkiä loputon kotiseudun laajeneminen kodin pihapii- paikka. [Tilaisuus 7] riin, sukulaisiin, naapurustoon sekä leikki- ja hoi- topaikkoihin. Jos ei tuota jokea olisi, niin olis tää paljon Kasvavan lapsen mielessä läheiset paikat ja ih- vaatimattomamman näkönen tää maisema, miset saavat aivan erityisen sijan, ja niihin syntyy että mun mielestä antaa sellasta rehevyyttä kiintymys, jopa rakkaussuhde. Pikkuhiljaa, koke- ja elävyyttä. Kun tota jokivartta on kulkenu ja musten karttuessa kuva omasta lähiympäristöstä soudellu joskus tuosta, niin siellä on kauniita lujittuu kun sen eri elementit kerrostuvat ajallisesti pihoja. Ne on hyviä asutuspaikkoja, ja monia toistensa lomaan. Tämä elämänkulun myötä syn- pikku mökkejä sinne on tullut. Kesämökke- tyvä kotiseudun kokonaisuus muodostuu kolmen- jä sinne on tullu kans, että tuota, kyllä se jo- tyyppisistä asioista: luonnonympäristöstä, raken- kilaakso, tai joen ranta on sellanen haluttu netusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä.37 paikka – – Täällä muuten on niin vähän vettä. Kotiseudun ensimmäinen taso on luonnonym- [Tilaisuus 3] päristö: maa, vesistöt ja ilma sekä niissä elävä lajis- to. Tutut järvet, metsät, suot ja mäet saavat oleel- Jokimaisemat tuovat mieleen lapsuuden muistoja. lisen sijan minuuden rakentumisessa: lehmihaka ”Siinähän se lapsuus on mennyt joo, Nurmonjo- hajuineen, räystäspuuna tuuleen nojaava rantakoi- en varrella”, koko elämänsä joen rannassa elänyt vu ja syksyinen lakkaneva asettuvat omille paikoil- Nurmoo-Seuran historiatoimikunnan tilaisuuteen leen. Nurmolaisten kotiseutukuvissa tärkeimmät osallistunut keskustelija totesi. Nurmoo-Seuran luonnon elementit ovat vesistöt, suot ja metsät – keskustelutilaisuudessa kertomuksia joen eri tässä järjestyksessä. käyttötarkoituksista olisi riittänyt vaikka kuinka Käytännössä luonnonkohteet näyttäytyvät hy- pitkään. Joki oli aikaisemmin kulkuväylä, jolla vin harvoin puhtaasti luonnontilaisina. Hieman liikkuivat sekä ihmiset että tavarat. Sen virkistys- metsiä vähemmän luontokohteiden yhteydessä käyttö oli myös monipuolista (uinti, luistelu, hiihto, puhuttiinkin pelloista. Nekin edustavat taajamas- kalastus, luonnontarkkailu, leikki, vipukelkkailu, sa asuvalle ihmiselle luontoa, vaikka ovat ihmisen huvi- ja seuratilaisuuksien maisema jne.). voimakkaasti muokkaamia. Muutkin luontokoh- teet ovat jossain määrin kulttuurisia. Ihminen on Ja pojillehan se oli sellanen harrastus täällä ulottanut kätensä joka paikkaan. aina tuota nuilla leipoilla kulkeminen kun jäät lähti. [Tilaisuus 3]

Se oli jokakeväänen tapahtuma, että piti olla 37 Kolme kotiseudun tasoa näkyvät kyllä implisiittisesti aluehistorian ja siirtolaisuuden tutkimuksissa sekä saksalaisessa koti- jäitä vääntämässä. Kyllä minäkin oon tosi seutututkimuksessa, mutta tiedossamme ei ole, että niistä olisi monena keväänä ollu. Jotta kankien kaa men- rakennettu teoriaa. Esim. Pooley 2007, 76; Klusáková 2008, tihin ja yritettihin saada leipot liikkeelle. [Ti- 310–311; kulttuurimaantieteilijöistä saksalaiseen Heimat-käsit- teeseen nojautuen esim. Tuan 2011, 156. laisuus 3] Kotiseudun kolmen ulottuuvuuden mallia on esitelty kansain- väliselle tiedeyhteisölle kahdessa konferenssipaperissa: Riuku- lehto 2010a ja b. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 23 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Joki on edelleen Nurmon keskeinen maisemaele- Etelä-Pohjanmaan tulva-alueilla joet ja järvet mentti, mutta lapsuuden monikäyttöinen jokimai- ovat jo vuosisatoja joutuneet voimakkaiden ra- sema on poissa. Nurmonjoen muutos on vaikutta- kennusohjelmien kohteiksi. Soita on kuivatettu ja nut voimakkaasti osallistujien kotiseutuun. järviä laskettu pelloiksi. Lisäksi vesijärjestelmää muuttivat 1770-luvulta alkaneet järvienlaske- Lapsuuteen tuo joki niin voimakkasti liittyy tukset. Kivijärven, Louesjärven, Lamminjärven ja kaikki rannat oli paljaana kilometrikau- ja Martikkalanjärven kuivatukset 1830-luvulle palla. Mäkin kun koulusta pääsin – – kävin mennessä aloittivat pitkällisen vesirakentamisen kattomassa, telkät tarkistamassa, paljonko perinteen. Osa järvistä kuivattiin, tai ne muut- on telkkiä, joka ikinen päivä koulun jälkeen tuivat kosteikoiksi, mutta esimerkiksi Kyrönjoen pari kilometriä sitä jokirantaa montako telk- vesistöön kuuluva Martikkalanjärvi on edelleen kää siellä on – – Tänäänkin mä kävin sen joen pieni järvi. Kydönpoltto alensi maita noin sentin kattomassa, mutta nyt ei voi enää mennä kuin vuodessa, minkä vuoksi jouduttiin säännöllisesti käydä siinä rannassa vaan ja pusikkohon syventämään ojia ja perkaamaan jokea.38 Vesira- mennä vaan ja tulla pois. Siellä ei voi kävellä kentaminen huipentui sotienjälkeisen ajan tul- enää yhtää. Se on täynnä puskaa. [Tilaisuus 2] vansuojeluohjelmaan: vesien kanavointi Nurmon- joesta Hirvijärven ja Varpulan tekojärviin nielaisi Joella oli suuri merkitys alueen elinkeinoille. Joes- valtaosan vesistä. Tällä on ollut raju vaikutus alu- sa uitettiin puuta, siitä otettiin käyttövesi maata- een joki- ja järviluontoon sekä maisemiin. Veden louteen, kalaa ruokapöytään, voimaa myllyihin ja virtaumat, järvien paikat ja koot sekä lasku-uomat sahoihin. Joen käyttäytyminen vuodenkierrossa ovat muuttuneet voimakkaasti. on täydellisesti muuttunut: veden pinnan vaihtelu ei enää noudata säitä ja vuoden kiertoa. Samalla Voisi sanoa, että uintimahdollisuudet on vaih- myös aiemmin jokivarren asukkaiden vuosittaisiin televat. Ilmeisesti sitten sähkönkäyttö säänte- toimiin kuulunut jokivarustusten ylläpito ja kun- lee sen niin rajusti. Meilläkin rantaviiva katu- nostus ovat jääneet taakse. Koko yhteisön elämä aa toista metriä aina viikonlopuksi ja nousee tapahtui joen ympärillä ja sidoksissa siihen. Esi- taas sitten. – – Mutta ihan mukava sitä kattel- merkiksi etäisyydet mitattiin ja kotiseudun raken- la on. [Tilaisuus 7] ne jäsennettiin joen perusteella: joki oli koskien, siltojen, myllyjen ja uimapaikkojen ketju. Nyt joes- On merkillepantavaa, että pitkienkään keskustelu- ta on tullut passiivisempi tekijä. Kuljetaan teitä, ei jen kuluessa joen muutoksesta ei esitty myönteisiä rantoja. Joki on jäänyt selän taa. puheenvuoroja. Virtauman lisääminen on paran- On niitäkin, joille joella ei ole suurempaa mer- tanut veden laatua, mutta se on edelleen huono en- kitystä. Kauempana rannasta asuva ei välttämättä tisiin aikoihin verrattuna. Esimerkiksi Hipin altail- ole koskaan ajatellut elävänsä lähellä Nurmonjo- la oli ennen ympärivuotista toimintaa, nyt joki on kea. ”melkeinpä haitaksi” [Tilaisuus 6]. Muualla joen varressa ajatukset ovat samansuuntaisia. Ei Hyllykalliolla oikein tuo joki niin merkitse. [Tilaisuus 10] Tuo joen, siitä kalat hävisivät, kyllä se pilattiin se joki. Sitä on rakennettu ja muutettu niin. — Tänä päivänä joki ei merkitse meille kauem- — Mä kaipaan kyllä sitä [jokiluontoa]. Kun tää pana asuville yhtään mitään. [Tilaisuus 7] vesi varastettiin altaisiin. Jokiuoman surkas- tumista, sen vanhan jokiuoman surkastumis- Kaikille nurmolaisille joki ei edes ensisijaisesti tar- ta lähtien sieltä jostakin Ala-Holman kohdas- koita Nurmonjokea. Kiikun ja Lylyn alueen asuk- ta alaspäin, siitä Viitalankylän kautta. Se on kaille joki on ilman muuta Kyrönjoki ja Seinäjoen kyllä tavallaan sääli, kun muistaa sen, miten suuosan oikaisu-uoma, joka halkaisee kylän. Ne sellainen vuolas kapea kohta kasvaa pajupus- ovat kiikkulaisille yhtä keskeisessä asemassa kuin kaa. Juoksutus, virtaama ei kerta kaikkiaan Nurmonjoki muualla Nurmossa. Patoaluetta ja Ky- riitä. [Tilaisuus 8] rönjokivartta myötäileva polku on Kiikun keskeinen virkistysreitti, jota käyttävät myös seinäjokiset Se [joki] on mennyt niin surkeeseen kuntoon, ulkoilijat ja kalastajat. Haaveissa on yhtenäisen niin oikeen ei [se merkitse] tänä päivänä enää vaellusreitin rakentaminen jokivartta pitkin aina mitään. Sääliksi on vähän käynyt. Kun olin Kitinojalle asti, ehkäpä vielä hevosreitistönä. pieni, niin siinä uitiin, – – vielä 2007 kesällä,

38 Luukko 1983, 259–261; Läntinen 1994, 46–47. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 24 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

mutta sitten kun on vanhemmaksi tullut, niin kiksi Tanelinlampi on erityisesti nuorison suosios- ei enää saattanut uida, kun se on niin mu- sa. Paitsi uimapaikka, alue on myös tapaamis- ja tapohjainen. Sitä ei oikein tiedä, mitä sinne vapaa-ajanviettopaikka. Tämä näkyy lukiolaisten päästetään. Sanotaan, että vähän negatiivi- keskustelutilaisuudessa. Heidän kotiseutuunsa nen sävy on tänä päivänä omassa mielessä kuuluu paljon Tanelinrantaan liittyvää nimistöä Nurmonjoesta, koska se on mennyt niin huo- (Tanelinlampi, Tanelintupa, Tanelinranta, Tane- noon kuntoon. Mutta kyllä mä oon pienenä linrannan lentopallokenttä, Tansku). uinu ja kalastanut. [Tilaisuus 10] Siellä tapaa ystäviä ja siellä on vietetty paljon Se hyöty, joka veden säännöstelyllä on saavutettu aikaa kesäisin. Kesä on aina avattu Tanelin- kuten esimerkiksi tulvavahinkojen pieneneminen, rannassa kavereiden kanssa jäätelöllä. Tane- jopa poistuminen, ei nouse esille keskusteluissa, linrannassa on pienempänä saatu hyviäkin vaikka sillä on varmasti suuri merkitys maan- ystäviä. Tanelinrannan lentopallokentälläkin viljelylle, energiantuotannolle ja muullekin elin- on tullut vietettyä aikaa. [Tilaisuus 4] keinotoiminnalle. Esimerkiksi vedenkorkeuden säännöstely näyttäytyi keskusteluissa yksinomaan Eteläpohjalainen uimapaikkojen erikoisuus ovat huonossa valossa: se rumentaa jokirannan. Se on montut. Niistä keskusteltiinkin tilaisuuksissa var- myös heikentänyt joen virkistyskäyttöä, vienyt ui- sin paljon. Tärkeimmät montut ovat Lehtisalon mapaikat ja kalat, kylien koskiosuudet ja on syyl- louhos eli Kiikun monttu sekä Veneskosken lou- linen entistä vaikeampaan rantakaavoituksen. hos eli Murska. Mainittiin myös Louvoon monttu Tulvista ei käytännössä puhuta juurikaan, tai nii- ja Leppilahden monttu. Kiikkulaiset ovat ylpeitä den ei katsota enää olevan uhkana. Kirjallisuuden omasta montustaan, ja se houkuttaa uimareita mukaan yläjuoksu oli kuitenkin tulvaherkkä ennen naapurikylien takaakin, esimerkiksi Nurmon Ala- perkauksia 1800-luvun lopulla, ja pahoja tulvavuo- päästä ja Seinäjoen kantakaupungin alueelta. sia ovat olleet esimerkiksi 1924, 1934, 1953, 1955 ja 1966. Vähemmällä päästiin 1971 ja 1975.39 Se ei meitä häiritte, vaikka siellä [Lehtisalolla] Kaikkein useimmin vesistöistä puhuttiin kes- kävis ketä, se on vähän tuolla omassa rau- kustelutilaisuuksissa uimarantoina. Niitä käsi- hassa. – – Ollaan vähän rinta rottingilla, että teltiin jokaisessa tilaisuudessa, yhteensä 20 eri meillä on tällainen paikka. [Tilaisuus 5] asiayhteydessä. Mainituksi tuli toistakymmentä eri uimarantaa, monet niistä useilla eri nimillä ku- Siinä Veneskoskella on se, Murskaksi kutsu- ten Tanelinrannan tai Tanelinlammen uimaranta, taan, se louhos tai se, niin siellä mä oon käy- Asulanranta, Honkalanranta, Keskimäenranta, nyt… sen mitä oon käynyt. Ja Tanelinranta. Keski-Nurmon jokiranta, Kirkonranta, Museon- En tiedä, onko paikallisia oikein enää muita. ranta, Pappilanranta, Penttilänranta, Soininkylän [Tilaisuus 10] kohta, Kouranluoman uimapaikka, Kuorasluoman ja Nurmonjoen yhtymäkohta, Luoman kurvi, Ruu- Uimapaikkatehtävänsä lisäksi joki mainittiin yksi- hikosken uimaranta. toista kertaa puhtaasti luonnonkohteena. Yleensä Ennen viimeisintä vesirakentamiskautta Nur- joesta puhuttaessa tarkoitettiin Nurmonjokea tai monjokivarsi veti puoleensa ”kaikki kylän kersat” sen latvavesiä. Mielikuva Nurmonjoesta muuttuu ja uimareita myös kauempaa Nurmosta: joen varrella. Ylävesillä kotiseudun maisemana ajatellaan maastoltaan polveilevaa Ylijokea, alem- Mehän pyörittiin silloin 50 vuotta sitten niin pana joen luonne muuttuu. Hipissä se leviää laa- jokirannassa aikaa vietettiin. Kymmeneltä joiksi altaiksi. hypättiin pyörän päälle tästä Koliinista ja pol- jettiin ja illalla tultiin takaisin. Sen jokirannan Tää [Ylijoki] on kauneimmasta päästä, mitä ympärillä ja Pappilanrannat ja nämä, niin Nurmossa on. Ehkä tää joki ei ole yhtä leveä siellähän sitä aikaa tapettiin. [Tilaisuus 9] kuin Alapään kohdalla, mutta täällä on polveilevat maastonmuodot ja rakentaminen on ta- Vuosikymmenten takaisia uimapaikkoja ei enää pahtunut niin, että se on hyvin sijoittunut näi- käytetä, mutta uiminen on säilyttänyt asemansa hin, oikein talonpaikoille, mäille. [Tilaisuus 1] nurmolaisten vapaa-ajanvietossa. Nykyisiä uimapaikkoja mietittäessä joki ei tullut ensimmäisenä Joki on myös koskia: luonnonkohteina mainituiksi mieleen, vaan lukuisat muut uimapaikat. Esimer- tulivat Hipinkoski, Hytynkoski, Isokoski ja Yks- Korva. Ne olivat seikkailuja kalastuspaikkoja, 39 Läntinen 1994, 44–46; Ampuja 2005, 43–44. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 25 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI mutta niihin liittyy myös tukinuittoon ja teolliseen tiin kotiseudun ulkopuolelle: merelliseen ympäris- toimintaan liittyviä merkityksiä. Koskien merki- töön ei sopeuduttu ja se tuntui vieraalta. Lisäksi tykseen palataan myöhemmin myllyjen yhteydes- alkulehdillä esitetyssä sitaatissa Nurmonjoki le- sä. veimmältä kohdaltaan vertaantui lapsen ajattelu- maailmassa mereen. [Tilaisuudet 3, 4, 6 ja 8] JÄRVET Nurmolaisten vähemmän ajattelemia vesistömuo- toja ovat järvet ja lammet. Hirvijärvi otettiin esille SUOT neljässä yhteydessä, Martikkalanjärvi kahdesti. Eräänlaisia vesistöjä ovat myös alueen suot, jois- Kerran keskusteltiin kotiseudun luonnonkohteina ta monet ovat osittain laskettuja tai umpeenkas- Kuoraslammesta ja Nummelanlammesta sekä ker- vaneita järviä. Monille suomaisemat kuitenkin ran Peräseinäjoen Kalajärvestä. edustavat Nurmon koskemattominta luonnonym- Hirvijärven tekoallas on nurmolaisille ennen päristöä. Suo muuttuu hyvin hitaasti. Siksi tutun muuta kalastuspaikka. Hirvijärvellä voidaan käy- kotisuon huoku voi herättää vahvoja tuntemuksia, dä lasten kanssa onkimassa, vaikka ei erityisesti jos maisemaan palaa vaikkapa 30 vuoden jälkeen. kalastusta harrastaisikaan. Tekojärvissä ajelehti- Pysyvyyden tuntu on vahva. Lauluntekijä haikai- vat turvelautat ovat joskus aiheuttaneet outojakin lee kotiseutua, jossa kaikki on pysynyt ennallaan. kokemuksia. Sellaisen kotiseudun voi eteläpohjalainenkin tavoittaa suolta. Maamerkkinä erottuva matala ki- Siellä [Hirvijärvellä] niitä lauttoja seilaa. – – tupuu voi helposti olla 150 vuotta vanha. Jokainen Kerran oltiin yhdellä mökillä siellä, niin se männynkäkkyrä on täsmälleen samannäköinen isäntä toimitti, että tuohon on yhtäkkiä tullut kuin omassa lapsuudessa. tuommoinen saari tuohon rantahan. [Tilai- Nurmossa suokohde ylitse muiden on Pauka- suus 10] neva. Paukaneva on tyypillinen keidassuo, jonka kasvillisuus on karua: Keidasrämettä, rahka- ja Kyrönjoen vesistöön kuuluva Martikkalanjär- lyhytkortista nevaa sekä isovarpuista rämettä40. vi on erityisen merkityksellinen luonnollisesti Paukaneva ja sen pitkospuut mainittiin ainakin Martikkalankyläläisille. Järvi sitä ympäröivine 14 asiayhteydessä. Ihmiskäden koskematon alue ei nevoineen on marjapaikka ja retkeilykohde. Mar- Paukanevakaan ole. Se on ollut monien kuivausyri- tikkalanjärvi koetaan tärkeäksi myös siksi, että se tysten kohteena, ja osa nevasta onkin saatettu ”ei ole rakentamalla tehty kokonaisuus”. Monista maatalouskäyttöön. Tämän päivän eteläpohjalai- laskuyrityksistä huolimatta Martikkalanjärvi on sille helposti saavutettava Paukaneva kuitenkin yhä olemassa, se on siis eräänlainen ”harvinaisuus edustaa koskemattoman, luonnontilaisen suomai- alueellaan”, kuten Nurmoo-Seuran tilaisuudessa seman perikuvaa. Paukaneva on soidensuojelun todettiin. perusohjelman kohde, joka toistaiseksi on kuiten- Siihen nähden, kuinka vähän Etelä-Pohjan- kin kokonaan suojelun ulkopuolella41 maalla on vettä, vedestä luonnonkohteena puhu- Paukaneva on ennen muuta kaikenikäisten taan Nurmossa paljon, ja se myös merkitsee ihmi- virkistäytymis- ja rauhoittumispaikka. Alueelle on sille yllättävän paljon. Varsinkin uiminen on maan hyvät kulkuyhteydet. Sinne on rakennettu purura- tasaisuuden vuoksi jopa hieman yliarvostettua. ta, lintutorni, pitkospuut ja laavu. Osa reitistöstä Tämä uimisen into tunnetaan myös muualla Suo- täyttää myös esteettömyysvaatimukset. Koulut ja messa. työyhteisöt käyttävät aluetta retkeilyyn virkistys- päivinään. Monet menevät suolle rauhoittumaan Ne [savolaiset] ihmetteli, että kun me ollahan ja hiljentymään tai tarkkailemaan luontoa. Pau- niin kovia uimahan. – – Aina me oltiin siellä kaneva mainitaan myös liikunta-alueena, jossa järvessä. – – Ei sitä oo pohdittu, että meillä voi tavata tuttujaan. Todennäköisesti Paukanevan ei oo sitä vettä, että se veti sitten kumminkin suosio perustuu juuri siihen, että siellä koskematon puoleensa. [Tilaisuus 9] luonto on helposti saavutettavissa.

Omaan kotiseutuun kuuluvana tekijänä keskus- Siellä on aina joku liikenteessä! Pitkospuita telutilaisuuksissa käsiteltiin neljässä yhteydessä kiertävät poikki. Ja melkeen enemmän tulee myös merta. Joka kerta oli kyseessä Vaasan ran- vastaantulijoita, kuin tuossa iltasella käy kirk- nikko tai saaristo. Kahdesti se mainittiin omaan kolenkillä. Se on tosi suosittu. [Tilaisuus 3] kotiseutuun kuuluvana ympäristönä ja henkilö- 40 Länsi-Suomen ympäristökeskus 2012. kohtaisesti tärkeänä paikkana, kahdesti se suljet- 41 Emt. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 26 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Siellä on rauhallinen ja sillai erilainen se ym- METSÄT päristö. – – On se erilainen lähtee siinä lenkil- Suon pysähtynyttä tunnelmaa ei välttämättä tavoi- le, kun johonkin Tanelinrannan pururadalle ta kasvullisella metsämaalla. Lapsuuden synkkä ihan mettään. [Tilaisuus 4] metsä voikin aikuisiällä palatessa olla hakkuuau- kio tai nouseva taimikko. Metsä sai kannatusta Kun se on niin lähellä. – – Paljon tästä käy- oman kotiseudun kuvana kaikkiaan kuudessa ko- dään siellä. Juntuja tehdään sinne, kun me tiseutukeskustelussa. Ilmakuvaa omasta kotiseu- liikutaan. Siellä on lintutorni. – – Se oli vanha dustaan katsova saattaa hämmästyä metsän todel- muuntamo, ja siihen vaan tehtiin. – – [Tilai- lista määrää. suus 9] Kyllä näkyy niin muka metsää paljon, vaikka Kiikkulaiset pitävät Paukanevaa omaan kyläänsä sitten kun ajattelee tuota aluetta, niin se on ta- kuuluvana luontokohteena. Heille se on nimen- loja täynnä. [Tilaisuus 9] omaan Kiikun Paukaneva, joskin sitä mieluusti esitellään myös muille. Paukanevan pitkospuiden Muualta Nurmoon muuttanut kiinnitti kuitenkin ja lintutornin rakentaminen olivat Kiikun kylä- huomiota siihen, että metsää on puolueettomasti hankkeita. Myös Koliinin–Solanon asukkaat pi- tarkasteltuna Nurmossakin paljon enemmän kuin tävät jylhää suota oman kotiseutunsa osana. Niin peltoa. ikään uudet nurmolaiset löytävät tänä päivänä luontevasti tiensä Paukanevalle. Luontokohde Tuntuu kauheen ihmeelliseltä, kun kaikki pu- omaksutaan kohtuullisen helposti oman kotiseu- huu lakeudesta, mutta kun on pelkkää metsää dun avainkohteeksi. ympärillä, joka suuntaan metsää. Meillä ei Kivijärven kosteikko on kouralaisten luonto- tuulekaan koskaan. [Tilaisuus 5] kohde numero yksi. Siitä puhuttiin Kouran tilaisuudessa kahdessa yhteydessä. Lisäksi se sai seit- Nurmolaisten kotiseudussa metsään liittyvät semän mainintaa kirjallisissa tehtävissä. Kaikki kokemukset ovat suhteellisesti tärkeimpiä Yli- maininnat tulivat juuri Kourasta, ei yhtään mai- joella ja Kourassa. Alue oli pitkään Ylinurmon nintaa muualta. yhteismaata, allmannia, jossa oleskeltiin vain Kouran Kivijärvi tunnetaan jo vuodelta 1571 ajoittain: metsästettiin, kalastettiin, otettiin puu- kalastuspaikkana. Siellä oli kalastusoikeuksia Il- tavaraa ja viljeltiin talojen ulkosarkoja. Aluksi majoen Nikkolan asukkailla ja lapualaisilla. Isos- harjoitettiin maanraivausta kaskeamalla, mutta sajaossakin sillä olisi ollut ottajia. Heinittymässä jo 1700-luvulla kaskeaminen tuli luvanvaraisek- olevan järven kuivaaminen tuli mahdolliseksi si ja väistyi tervatalouden tieltä.43 Tervanpoltto vuoden 1740 suoasetuksella. Nurmossa huomio alkoi jo 1600-luvun alkupuoliskolla, aluksi talo- kiinnittyi ensimmäisenä vanhoihin kalavesiin Ki- jen lähellä jokivarressa, mutta haudat siirtyivät vijärveen ja Louesjärveen, sitten Lamminjärveen kauemmas puurajan mukana. Kun omia metsiä ja Martikkalanjärveen. Lasketukset eivät osoittau- haluttiin säästää tarvepuiksi, tervaa poltettiin yhä tuneet niin helpoiksi kuin kuviteltiin; ne kestivät enemmän yhteismailla. Isossajaossa 1760-luvulla kauas 1800-luvulle.42 yhteismetsät jaettiin ja tervanpoltto oli mahdollista Kivijärvi on kouralaisille samassa roolissa kuin vain omalla maalla. Myös kydötys vieroitti Paukaneva Nurmon toisen reunan asukkaille. Kos- nurmolaisia tervataloudesta, sillä molempia töitä teikko on monikäyttöinen luonto- ja virkistyskoh- tehtiin samaan aikaan vuodesta.44 Kylän erityises- de. Siellä käydään marjassa, katselemassa lintuja, tä menneisyydestä ollaan edelleen tietoisia. Ylijoen hiihdetään ja lenkkeillään. Laavulla pidetään le- eli silloisen Peränurmon asutus sai alkunsa, kun potauko, syödään eväitä ja keitetään kahvit. Luon- ulkopalstojen omistajat jäivät lopulta pysyvästi nontarkkailijoille Kivijärvi on metsäkanalintujen alueelle ja raivasivat itselleen maatilat. soidinpaikka- ja muuttolintualue, jolla voi seurata joutsenen pesintää. Se on myös hyvä karpalopaik- Nämä on nurmolaisten ulkosarkoja kaikki. ka. Tänne muutti sitten joku pojista, kun kotona Myös muita erityishuomiota saaneita suoluon- ei ollut oikein tilaa. Aikasemminhan täällä tokohteita mainittiin keskustelutilaisuuksissa. Näi- poltettiin tervaa, ja sitten tultiin raivaamaan tä olivat Haapokonto, joka sijaitsee Ämmälänkylän tänne. [Tilaisuus 1] ja Ylijoen välissä, Kuhjonneva ja Martikkalanjär- ven rantanevat. 43 Luukko 1983, 74. 42 Luukko 1983, 19, 119–120, 190, 259–262. 44 Läntinen 1994, 206; Luukko 1983, 273. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 27 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 3. Paukaneva. Kuva Taisto Hietamäki. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 28 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tänä päivänä metsä on tyypillisimmillään marjas- päiväisempi vieras, jonka vuoksi suunnitelmalli- tuksen, metsästyksen ja metsänhoidon maisema, nen paimen- ja aitausjärjestelmä oli välttämätön. mutta samalla myös rauhoittumis- ja virkistäyty- 1800-luvulla karhu kävi harvinaisemmaksi. Kym- mispaikka. Tienvarsimetsään voi poiketa vaikkapa menvuotiskaudella 1825–1834 pedot tappoivat postinhakumatkalla. Hyvinä marjapaikkoina mai- Nurmossa 15 nautaeläintä ja 40 lammasta, mutta nittiin muun muassa Murhakallion puolukkamet- samana aikana yhtään karhua ei enää kaadet- sät. tu. Vuodelta 1843 tunnetaan yksi kaato, mutta 1800-luvun loppupuolella niitä ei enää nähty.45 Joka postireissulla syödään kourallinen va- Hyvät metsästysmahdollisuudet ovat yksi rik- delmia ja nyt puolukoota. Lapset, jotka ei kaan metsäluonnon mukanaan tuomista vahvuuk- ennemmin ole puolukan päälle paljon katto- sista. Se on joskus ratkaissut muuttopäätöksenkin. nutkaan, niin nyt kun ne löytää itte mättähän Esimerkiksi Kouran metsästysseuran jäsenmäärä päältä niin: Äiti, mikä tämä on? Saako tämän on ollut kasvussa. Myös pienriistan harrastajia on syödä? [Tilaisuus 10] saatu lisää.

Metsä on kuin kirkko kun siellä kävelee. [Tilai- Jos mä haluaisin kehua tätä kylää niin kyllä suus 6] mä toisin justiin tuon esille, että täällä on hy- vät metsästysalueet. Tuossa on tuo Kivijärven Meillä on aina mun isä marjastanut. Äiti ei kosteikko – – Ne on melekein järestään mettä- tykkää. No puskista voi poimia. Se [isä] on miehiä, jotka tänne on muuttanu. [Tilaisuus 2] pohjalainen mies, se puhu ei pukahda. Mutta isälle se on terapiaa käydä metsässä marjas- Nurmon pohjoisosissa metsä liitettiin useimmiten tamassa. [Tilaisuus 10] laajemman joki- ja peltomaiseman osaksi, mutta ei maiseman pääelementiksi. Erillishuomiota sai Iso- Kotiseudun metsäinen luonne tuotiin esille marja- vuoren metsäalue Atrian tuotantolaitoksen taka- matkoista ja luonnonilmiöistä kertovissa tarinois- na. Isovuoren metsä tarjoaa rauhallisuutta, mutta sa. Kun metsästä kerrottiin kotiseutuna, tarinaan Atria koettiin alueen pienenä miinuksena. liittyi usein ihmisen ja eläimen kohtaaminen. Säästä ja tapahtumista muistikirjaa pitävä keskus- [Siellä] on retkeilty monet kerrat. – – Sinne telija kertoi Ylijoella tarinan metsässä kahvitauolla johtaa pitkospuut, ja perillä on laavu. Talvella kohtaamastaan kuukkelista sekä kaapelin päällä voin mennä potkukelkalla, kun en enää juuri- tuntikausia pysytelleestä haarapääskystä. Viime kaan hiihdä. [Tilaisuus 7] vuosina kyläläiset ovat nähneet myös susia ja karhuja, ei vain metsissä, vaan myös keskellä kylää. Jos metsä koettiin erityisen mieluisaksi, siihen saattoi olla jokin erityinen peruste kuten suunnis- Ittensäkin voi viedä johokin tuonne sokkona tusharrastus tai oman kotimetsän hoito. Tai sitten jonnekin, missä on käyny joskus muutama kyse oli muualta Nurmoon muuttaneesta, jolle vuosi sitten, niin on metsät kadonnu ympäril- metsä on aina ollut mieluisin luonnonmaisema. tä. [Tilaisuus 1] Metsä oli Nurmonjokilaakson kotiseutukeskusteluissa se luonnonmaiseman elementti, joka Minä oon nähnyt molemmat kymmenen met- useimmin rajattiin oman kotiseudun ulkopuolelle. rin päästä. Ei oo kun kaksi viikkoa, kun susi Sitä pidettiin tavanomaisena ja yleisenä. Jonkun meni. Karhu oli joskus kolome-nelijä vuotta mielestä se tuntui vieraalta ja jopa ahdistavalta. sitten. Nousi vaan takajalaalleen ja katto mun Mainittiin myös, että metsämaisemat varsinaisesti mukaan, ja minä kattoin kanss hetken sen alkavat Kuortaneelta päin. mukaan ja lährin sitten pikkuhiljaa tupahan päin. [Tilaisuus 1] Suomi on täynnä mettää, niin se aiheuta mun mielestä minkäännäköistä ajatusta. [Tilaisuus Suurpetojen paluu luontoon on Ylijoella kuiten- 9] kin vielä suhteellisen uusi ilmiö. Vielä 1700-luvulla karhuja kaadettiin tasaisesti myös Nurmosta. Vuonna 1729 koko Lapuan suurpitäjän alueella kaadettiin yhteensä toistakymmentä karhua, yksi tai kaksi karhua kaadettiin Nurmosta esimerkiksi vuosina 1752, 1755, 1760, 1765, 1770. Susi oli arki- 45 Luukko 1983, 117–119, 264, 289; Läntinen 1994, 214. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 29 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

YKSITTÄISET LUONNONKOHTEET LAJISTO Yksittäisiä luonnonkohteita nostettiin keskus- Luonnonympäristöön kuuluvat myös maassa, ve- teluissa esille verrattain vähän. Kolme kertaa dessä ja ilmassa elävä lajisto. Keskustelijat antoivat mainittiin Nurmonjoen perkauksissa tuhoutu- monille kasvilajeille erityisen roolin kotiseudun nut Väärämänty eli Seuramänty, jonka luokse oli tuntomerkkinä, mutta nämä merkitykset olivat 1800-luvun lopulta alkaen sukupolvien ajan ko- hyvin henkilökohtaisia. Mielipiteet hajosivat niin, koonnuttu körttiseuroihin. Jokeen voimakkaasti että yhtäkään lajia ei voi nostaa muiden yläpuolelle kallistuneen puun ali kuljettiin veneellä. Nurmon- jonkinlaiseksi kotiseudun suosikiksi. joen vesirakentamisen ja ruoppaamisen yhteydes- sä 1960-luvun lopussa mänty kuitenkin kaadettiin, kun ”kukaan ei silloin huolehtinut siitä”. 46 KASVIT Mänty mainittiin kolmesti. Joka kerta kyseessä [Se] olis saanu jäädä pystyyn. [Tilaisuus 1] oli yksilöity puu (Väärämänty, Seuramänty, Ra- hamänty). Männystä puulajina ei keskusteltu. Li- Lähellä Ylijokea oli sellainen kuin Seuramän- säksi puista mainittiin tuomi ja pihlaja pihapiirin ty, joka oli arvokas, mutta ei sitä sitten [sääs- somistuksina, kuusi ainoastaan joulukuusena ja tetty], kun joki perattiin. – – Ei siitä oo kun paju ikävästi rantojen pusikoitumisen yhteydessä. kuva enää, joillakin. [Tilaisuus 3] Kotiseudun topeliaaniseen kuvaan kuuluvaa koi- vua ei mainittu kertaakaan, ei pihakoivuna eikä Väärämännyn lisäksi luonnonmuistomerkeistä rantakoivuna. mainittiin ainoastaan Ylijoen Rahapuu. Peltomai- Ympäristön siistimiseen kiinnitettiin paljonkin semaa hallitseva puu tuo vahvasti mieleen van- huomiota. Yksityinen pihapiirikin on aina samalla haan markkaan kuvatun männyn. muiden asukkaiden maisema, ja hoidettua pihapii- riä on kauniimpi katsella. Tällä tarkoitettiin raken- Siitä on kyllä tännepäin pari kilometriä sella- nusten maalaamista ja repsottavien vuorilautojen nen mänty, jota voi sanoa rahamännyksi. Niin korjaamista sekä nurmikkoa ja puutarhaa. Piha- kuin markan setelissä. Se kyllä aivan muistut- piirin hyötykasveista mainittiin erikseen omena, taa sitä. Se on vielä hengissä, keskellä peltoa. peruna ja porkkana sekä yleisemmin vilja, marja- [Tilaisuus 1] pensaat ja istutukset. Voikukka oli ainut huomiota saanut villi laji. Kaiken kaikkiaan kasvit tuotiin Toinen luonnonmuistomerkki, Kiikun Persekivi, esille maiseman terapeuttisena osana. mainittiin ainoastaan siksi, että sen olemassaolo oli tullut kyläläistenkin tietoon vasta äskettäisis- Kaipaisin, pellon keskellä kun asun, niin vä- sä Härmä-elokuvan kuvauksissa. ”Ei mekään oltu hän istutuksia, mutta ymmärrän kyllä sitä- kuultu sitä. Se on karttaan merkitty.” [Tilaisuus kin, että se ainutkin pihlaja voi olla lasin edes- 5] sä. [Tilaisuus 7] Luonnonmuistomerkkien osana on usein unohdus. Ne eivät ole aktiivisesti mielessä eivät- Kun [töissä] on aika hektistä se meno, niin kun kä siksi tule ensimmäisenä mieleen kotiseudun tuolla kattelee ympärilleen, niin sieltä ei esi- avainkohteita kysyttäessä. Yksittäisillä kohteilla merkiksi ikinä ne voikukat lopu. Sen hyväksy- käydään harvoin. Usein ne muistetaan vasta sit- minen ja sulattaminen on oikein hermolepoa. ten, kun kohdalle osuttaessa paljastuu, että koh- [Tilaisuus 7] de onkin kadonnut. Silloin luonnonmuistomerkin menettämisestä koetaan yleisesti mielipahaa, ai- Metsien lajistoa käsiteltiin hieman harvemmin. van kuten Seuramännyn tapauksessa oli käynyt. Marjastaminen tuotiin usein esille kirjallisissa Nurmonjokilaakson kotiseutukeskustelussa eivät vastauksissa, lajeina mainittiin karpalo, puolukka tulleet millään tavalla esiin esimerkiksi Keski- ja vadelma, joka tietysti saattaa kasvaa pihassakin. Nurmon Latovuori, Käkimänty, Lehtisalon kuusi, Muistakin lajeista puhuttiin luonnontuotteina ja Santerinkuusi, Martikkalankylän mänty, Latokivi hilloina. Metsäkukista mainittiin kielo ja metsä- tai Honkaportaan siirtolohkare, jotka on aiemmin tähti – ne kuuluivat vanhan Ruuhikosken maise- raportoitu tärkeinä luonnonmuistomerkkeinä.47 maan – sekä valkovuokko, jolla on ollut erityinen merkitys karjalaisille taaksejääneen kotiseudun muistona.

46 Tilaisuus 1. 47 Läntinen 1994, 41–42. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 30 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Mä muistan, että vanhemmat piti isona asi- ääniin ja käytökseen liitettiin yleensä voimakas, ana, että ne sai valkovuokkoja. Se on tuolla elämyksellinen kotiseudun tuntu. Linnut ovat tun- Kannaksella sydänkeväällä. [Tilaisuus 3] nelmanluojia: ”käki kukkuu”, ”kurjet huikkii”, kor- viin kantaa ”kuovin suruisa laulu”. Metsän eläimistä puhuttiin lähinnä Ylijoen ja ELÄIMET Kouran suunnilla – siellä, missä metsä muodostaa Eläimiä lueteltiin enemmän kuin kasveja. Eniten kotiseudun olennaisen osan. Siellä kokemuspiiriin puhuttiin kotieläimistä, ja ne mainittiin eri yhte- kuuluvat metsäkanalinnut ja hirvenmetsästys, yksissä 24 kertaa (hevonen 5, kalkkuna, kana 3, kohtaaminen metsässä kuukkelin tai jopa karhun karja, kissa 2, koira 5, lammas, lehmä 5, sika). Ne kanssa. Muualla Nurmossa ainut keskusteluun kuuluvat erottamattomasti kotiseudun kuvaan, ja nostettu metsäneläjä oli liito-orava, jonka saamaa saavat siksi paljon huomiota, hevos- ja koiraharras- huomiota nykyaikaisissa liikennejärjestelyissä pi- tuksena, tuotanto- ja seuraeläiminä. Kotieläimet dettiin liioitteluna. limittyivät keskustelun teemoihin saumattomasti arkiseen elämään kotiseudun kokonaisuuteen Eikö teherä niille [liito-oraville] oikeen kävely- kuuluvina osina. silta? [Tilaisuus 3]

Jos lähtee johonkin ja meilläkin jättää alaoven Kaloista keskusteltiin kalastusharrastuksen yhte- auki, ja sillai, jos ollaa reissus, niin voi naapu- ydessä. Mainittiin ahven, hauki, kiiski, kirjolohi, rit hoitaa kissat ja kesällä kanat. [Tilaisuus 7] lohi, särki ja taimen. Muista vesieläimistä esiin otettiin kerran myös norppa, nimenomaan Nur- Myös linnut kuuluvat kotiseudun kuvaan. Puhut- moon norppa. Se on Nurmosta tehty esihistorialli- tiin yleisesti linnuista, muuttolinnuista ja metsä- nen löytö, ”Nurmon vanhin asukas” [Tilaisuus 6], kanalinnuista. Nimeltä mainittujen lajien lista oli jota säilytetään luonnontieteellisessä museossa. monipuolinen: haarapääsky, joutsen, kuovi, kurki, Nurmoon norppa oli ainoa kotiseudun esihistori- kuukkeli, käki, telkkä ja töyhtöhyyppä. Lintujen aan keskusteluissa tehty maininta. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 31 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ NURMOLAISTEN KOTISEUDUSSA

Kotiseutukuva olisi kovin ontto, ellei siihen liittyisi nonkohteiksi, vaikka ne ovatkin ihmisen tekemiä saumattomasti myös ihmisen itse tekemä ympäris- maisemia – kulttuurimaisemia mitä puhtaimmas- tö. Lapsi törmää ensimmäisenä juuri rakennettuun sa mielessä. ympäristöön: vauva pannaan kehtoon, ei metsään. Pelloista puhuttiin lisää rakennetun ympäris- Lapsi valtaa ja järjestää itselleen kasvaessaan lähi- tön virikkeiden kohdalla, ei niinkään lakeutena tai alueen – kodin tarve-esineineen. Rakennettu ym- yleisenä peltomaisemana vaan yksilöityinä kotipel- päristö on kotiseutumme toinen taso. Se on samal- toina. Usein huomio kiinnitettiin latoihin. Näyttää la myös kokoelma elämyksiä, tunteita ja tuoksuja. siltä, että lato mielletään rakennukseksi mutta pel- Kotiseutu on voimakkaasti kokemuksellinen asia. to luonnoksi. Miltä kotona tuoksuu, kun leivotaan? Tai miltä tuoksuu maakellarissa, heinäladossa tai verkonlas- Näistä on tullu nurmolaisista sellasia niinku kussa? Kaikki eivät tiedä. Näitä kotiseudun tapah- pellon kasvatteja, ettei ollenkaan niinku itä- tumia ei ole olemassa ilman ihmisen rakentamaa suomalaiset on metsässä olleita. [Tilaisuus 6] ympäristöä. Se, joka asuu toisenlaisessa ympäris- tössä, jää tietenkin paitsi näitä kotiseudun koke- Peltojen merkitystä verrattiin siihen, mitä tunturit muksia. ovat Lapille. Avoin peltomaisema, jossa on paljon Rakennettua ympäristöä koskeneissa keskus- latoja, sai monelta keskustelijalta kannatusta kaik- teluissa esiin nostetut kohteet voidaan koota kah- kein rakkaimpana maisemana. Tosin epäiltiin, että deksaan ryhmään. varsinainen latomeri on jo lähes kadonnutta maisemaa. Tätä pohdittiin esimerkiksi 1990-luvun lo- 1. Kokonaiset maisemat: pellot, lakeus ja pelto- pulla otetun virikekuvan kohdalla ja epäiltiin, että maisemat, oma koti rakennuksineen ja lähiym- samassa kuvauspaikassa ei olisi tätä nykyä enää päristöineen sekä rakennusryhmät ja kylät yhtään latoa. Peltoja häviää myös laajenevien asu- 2. Kirkolliset rakennukset ja niiden ympäristö: tusalueiden alle. Vanhojen latojen täplittämä pel- kirkko, hautausmaa, kirkonmäki. tomaisema liittyy kuitenkin vahvasti muistoihin, 3. Liikuntapaikat kun tällaista maisemaa on katseltu koko lapsuus- 4. Koulut aika. 5. Teolliset ja liiketoiminnalliset rakennukset: tuotantolaitokset, myllyt, kaupat Kyllähän se latomeri ja pelto on kaikkein rak- 6. Logistiset rakenteet: tiet, sillat, padot, asema- kain maisema.– – Näköö kauas, ja taivas on rakennukset korkialla. [Tilaisuus 7] 7. Muut rakennukset 8. Muistomerkit Se on häviävää tämä lakeusjuttu tällä menolla, mikä nyt on menos. Se on lopullinen asia, kun sinne talonpaikka tehdään. [Tilaisuus 3] KOKONAISET MAISEMAT Eteläpohjalainen erikoisuus on ollut soiden muut- PELLOT taminen vainioiksi erikoisella menetelmällä, jossa Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön suo on ensin ojitettu, sitten kuivattu ja viimein ky- raja on häilyvä. Peltomaisema asettuu monien dötetty. Kydötyksellä eli turvemaan poltolla ei ollut ihmisten mielessä jokseenkin näiden puoliväliin. suurta merkitystä vielä 1700-luvulla. Ennen kytö- Pelloista keskusteltiin Nurmonjokilaakson asukas- maiden saveamisen aloittamista se olikin luonteel- tilaisuuksissa paljon myös luonnonympäristöinä. taan ryöstöviljelyä.48 Nimeltä mainituiksi tulivat Mäenkylän peltomai- semat ja Kurjenluhdan peltoaukea Ylihärmän ja Alahärmän välissä. Pellot mielletään usein luon- 48 Ranta 1988, 440–441; Luukko 1983, 76. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 32 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Viljelysmaita levitettiin voimallisesti soille järjes- Ja sitten kun elämäntyö on ollu täällä maata- telmällisen kydönpolton avulla 1800-luvun alku- loudes, niin ne on ne vuotuuset vaihtelut niin puoliskolla. Se synnytti 1800-luvun loppuun men- mukavia seurata. Keväällä ensiksi kun pääs- nessä eteläpohjalaisen maiseman tunnetuimman tähän pellot siihen malliin, että pääsöö äestä- tyyppipiirteen: lakeuden. Nurmonjoen varrella se mään, että mullakin on 72. vuosi menos, mitä on Alapäässä noin kolme kilometriä leveä ja kape- mä äestän – – ja sitte tuota kun se pelto on nee vähitellen, kunnes päättyy Keski-Nurmossa.49 kylvetty, se orastuu, vilja kasvaa, tuleentuu ja Vielä tänä päivänä laakea viljelysmaisema hal- korjatahan ja jälleen maa käännetähän orot- litsee nurmolaisten kotiseutukuvia. Peltoja käsi- tamahan uuden kevään tuloa. [Tilaisuus 3] teltiin 35 yhteydessä joskus yhdistyneenä jokeen, joskus karjaan, toisinaan asuinrakennuksiin. Pel- Se oli mahtavaa, kun oli monta traktoria pellot mainittiin keskustelutilaisuuksissa seuraavissa lolla. Sitte tuli se oras, niinku sanoit, perunat muodoissa: joki- ja peltomaisema, pellot, pelto- kukkii, sitte tuli vihriää viljaa ja sitte tuli taas aukea, peltolakeudet ja jokineva, peltomaisema, elonkorjuun aika. Se oli hienoa. [Tilaisuus 3] peltosarat, oma kotisarka, oma pelto, oma koti ja pellot, oma kotisarka, maalaistalo peltoineen ja Nurmonjoen ylä- ja alajuoksun erot ovat jälleen karjoineen, maalaistalot peltoineen, viljapelto, vil- huomattavia. Jakolinja kulkee Keski-Nurmossa. jelymaisema, laiduntava karja, laitumet, lakeus, Yläjuoksun maalaismaisema on mäkien ja metsi- lakeusmaisema, lakeusmaisema latoineen. Erityi- en rajaamien peltosaarekkeiden Nurmo. Ylijoen sesti sanoja lakeus ja lakeusmaisema käytettiin metsäinen menneisyys on synnyttänyt jokivarren useaan otteeseen. Näitä lähelle tulevia mainintoja peltoviljelyksistä poikkeavan kotiseudun omine olivat esimerkiksi maalaismaisema ja maaseutu- kerrostumineen. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan maisema, minkä lisäksi omalla nimellään mai- syvähistoriasta tai historian syvärakenteista ja nittiin vielä Tuomiston ladot. Pellosta elantonsa pohjavirtauksista. Kotiseudun kuvana lakeusmai- saavalle maanviljelys ja viljelysmaiseman vuoden- semaa ei siellä juurikaan ajatella. Vähäisetkin pel- kierto ovat kotiseudun tärkeä piirre. Lakeus mer- lot ovat ”muisto menneestä, ne oikiastaan kaikki kitsee myös ihmiskäden työtä. menny jo, niitä ei kannata enää viljellä”, Ylijoella

49 Läntinen 1994, 50–51.

Kuva 4. Latomaisema Martikkalankylästä vuodelta 2004. Kuva Jaakko Olavi Antila. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 33 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI todettiin. Ylijoen pellot sopivat kuitenkin rehun- asuinpaikasta ja sen pihapiiristä. Oman kotiseu- tuotantoon, ehkä siksi Nurmon maitotilat keskit- tunsa tärkeimpiä asioita lueteltiin esimerkiksi tyvät alueen eteläosiin. näin: Alapään alueella viljelyvyöhyke levenee, ja se alkaa hallita yleisesti ihmisten mielikuvia omasta Vanha kotipaikkani, lapsuuden kotini Lati- kotiseudustaan, myös niiden, jotka eivät elä maa- kanmäellä. Vanhat ulkorakennukset, navetan taloudesta. Sama huoli viljelysmaiseman muuttu- ja saunan. Kaunis kotipiha, jossa ruskeat ka- misesta jaetaan kuitenkin koko Nurmon alueella. nat tepastelisivat. Se rauha ja linnunlaulut. Kaikki ihanat kivet, sammaleiset metsät. Oli Latomaisema, joka tosin on jo ränsistymään lapsille virikkeitä ja turvallista leikkiä. [Tilai- päin, on minulle hyvin tärkeä kotini lähellä. suus 7] [Tilaisuus 7] Tärkeää omassa kotipihapiirissä voivat olla esi- Kaikille nurmonjokilaaksolaisille lakeus ei tar- merkiksi yksittäiset rakennukset, vaikkapa ”lutit koita pelkkää peltomaisemaa. Ja aivan vastaaval- ja puorit” [Tilaisuus 7] tai ulkorakennuksen pienet la tavalla kuten metsämaisemaa käsiteltäessä jo yksityiskohdat kuten aittojen ovet, lukot ja niiden huomattiin, Nurmossa on niitäkin, jotka rajaavat avaimet. Oli myös niitä, joiden koti ei ollut vanha lakeuden kotiseutunsa ulkopuolelle. Esimerkiksi maalaistalo ulkorakennuksineen vaan omakotitalo kotiseudun suosikkikuviinsa lukiolaiset valitsivat tai rivitalo asutusalueella. peltoa ja asutusta. Pyrkimystä urbaanimman maiseman suuntaan myös ilmeni, sillä joku halusi raja- Asuinalue, rivarilähiö kavereineen, leikki- ta kuvasta pellot ja metsät kokonaan pois. Prisman paikkoineen, piilopaikkoineen, kauppa, kioski liikekeskus edusti hänen kotiseutuaan ennemmin yms. Koulumatka pyöräillen, kaverien kodit, kuin peltomaisema. Kirjoitustehtävässä myön- autiotalot, joihin seikkailuja. [Tilaisuus 10] teisenä esitettiin visio, jossa kotiseutu on alkanut muistuttaa suurta kaupunkia. Oma koti on aina ainutlaatuinen tekijä kotiseudun rakentumisessa jo siksi, että siellä vietetään paljon Palasin takaisin Nurmoon ja moni asia on aikaa. Kotikiinteistöön ja irtaimistoon liittyy to- muuttunut. Nurmon asukasluku on kasvanut dellinen omistussuhde, ei pelkästään tuttuutta tai ja sen mukana myös asutusalue on levinnyt. käyttöoikeutta. Kaikki on omassa kodissa tuttua ja Kertunlaakson alue on levinnyt leviämistään. kotoista. Metsää on raivattu teiden tieltä pois ja uusia Lisäksi koti merkitsee henkisten ja sosiaalisten taloja on syntynyt hirveästi. Nurmosta on tul- suhteiden tihentymää: sukulaisia, läheisiä, yhteis- lut enemmän kaupunkimainen, juuri sellainen ten tapojen ja tottumusten tuomaa turvallisuutta, jossa olen lapsena asunut, (Turku). Se tekee jota ei voi tyystin irrottaa kodista fyysisenä ympä- Nurmosta viihtyisän. [Tilaisuus 4] ristönä.

Suvun juuret ovat vahvasti kiinni maanvil- KOTI jelyksessä ja vieläkin isäni viljelee veljiensä Oma koti rakennuksineen on toinen rakennetun kanssa suvun maita. Oman suvun pelloilla maiseman kokonaisuus, johon keskustelijat mie- kulkiessa tuntee olevansa kotonaan. [Tilai- lellään viittasivat. Tähänkin maisemaan liitettiin suus 3] usein pelto, joki tai metsä. Nurmolaiset mainitsivat keskustelutilaisuuksissa Nurmonjoki peltomaisemineen, koska oma kodin eri muodoissan kaikkiaan noin 50 kertaa. koti, joka on myös lapsuudenkoti, sijaitsee siel- Eniten käytettiin ilmauksia oma koti tai koti, mut- lä. [Tilaisuus 7] ta mainittiin myös koti ympäristöineen, kotikylä, kotimetsä, kotimäki, kotipiha, kotipiha kanoineen, Oma kotitalo, takana metsää, edessä aukeaa kotipihan ulkorakennus, entinen koti, nykyinen laajat pellot, näkee kauas. – – Kotia ei voita koti, oma koti ja pellot, lapsuudenkoti, oman pihan mikään. [Tilaisuus 4] lutit ja puorit, oma rivitalon koti, oma kotimäki, oma kotitalo, oma pihapiiri sekä oma talo. Lähel- Osalle vastaajista kyseessä on nykyinen koti ja sen le tulevia muotoiluja ovat esimerkiksi asuinalue, pihapiiri sellaisena kuin se on tänä päivänä, toi- asuinpaikka ja oma mökki. Pihapiirin rakennus on sille kyse oli lapsuudenkodista tai aikaisemmasta myös navetta, ja se mainittiin erikseen kahdesti. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 34 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Mainintojen mekaaninen laskenta ei kerro koko to- KYLÄT tuutta kodin merkityksestä kotiseutukuvien muo- Kolmas rakennetun maisemakokonaisuus, joka dostumisessa eikä edes siitä, kuinka paljon kotia sai Nurmonjokilaakson kotiseutukeskusteluissa käsiteltiin keskustelutilaisuuksissa. Kaikki eris- toistuvaa huomiota, ovat rakennusryhmät ja kylät. nimellä kotiin tehdyt viittaukset jäävät äskeisen Merkityksellisinä paikkoina mainittiin ”kylän talot luettelon ulkopuolelle. ja tiet” [Tilaisuus 1]. Esimerkiksi Alapään alueen Kodin käsitteeseen voidaan sisällyttää myös tilaisuudessa mainittiin, että ”kylän talot ovat tär- siitä erillään sijaitsevia satelliitteja, sellaisia kuin keitä: ne tekevät juuri sen kotiseudun.” sauna ja mökki. Suomalaisen mökkikulttuurin Nurmon nykyisessä keskustaajamassa kylä- vahvuutta osoittaa, että saunat nostettiin esille näkymään kuuluvat olennaisesti peruspalvelut myös itsenäisinä kotiseudun avainkohteina kuu- kuten koulut, terveyskeskus, kauppa ja kioski sekä desti viitaten niihin sanoilla pihasauna, rantasau- kirjasto. Nurmoo-Seuran historiapiirin kotiseutuna, saunamökki tai yksinkertaisesti vain sauna. keskustelussa kiinnitettiin erityistä huomiota Nur- Lisäksi ne nivoutuivat muutaman kerran muuhun mon asemanseudun rakennettuun maisemaan, keskusteluun: kerrottiin saunaillasta kylän mies- joka on valtaosin jo kadonnut. Yksittäisistä keskus- ten tapaamispaikkana tai harmiteltiin, kun van- tan rakennuksista mainittiin nykyisen kirjaston hasta lammashaasta ei enää saakaan saunavihtaa. paikalla ollut osuuskauppa ja Nurmo-talon paikalla sijainnut kestikievarinakin toiminut Sivosen Oma rantasauna kodin lähellä joen rannassa talo. Samaan kokonaisuuteen kuuluivat koulun- on tärkeämpi kuin moni uskookaan. [Tilaisuus mäen vanha puinen koulurakennus, painikämppä 7] Jymylä sekä asemarakennus.

Mikäs sen mukavampaa kuin istua löylyn jäl- Kyllä se oli sellainen harmoninen kokonai- keen vilvoittelemassa vanhan 1800-luvulta suus. Tyylillisesti paljon yhtenäisempi kuin olevan savusaunan edessä ja kuunnella kun nämä nykyiset ratkaisut. [Tilaisuus 6] käki kukkuu, tuomi tuoksuu, kurjet huikkii lä- heisellä suolla. [Tilaisuus 1] Ajattelemme kylän kokonaisuutena. Siksi on mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka monessa eri asia- Mökki mainittiin kotiseudun tärkeänä paikkana yhteydessä kylistä puhuttiin nimenomaan raken- seitsemän kertaa, ja kerran mökki mainittiin myös nettuna ympäristönä. Rakennettuun ympäristöön merkityksessä ’pieni talo’. Lisäksi puhuttiin Hirvi- liittyvien virikkeiden kohdalla eri kylien nimiä järvestä mökkialueena. Mökki ja asunto muodos- mainittiin 23 kertaa. Yleisemmällä tasolla kyläs- tavat yhdessä nykyaikaisen monipaikkaisuuden tä puhuttiin sellaisin lähisukuisin käsittein kuten arkipäiväisimmän ilmentymän. asuinalue, asuinpaikka, asutus, asutus tiestön var- Monipaikkainen kerroksisuus näkyy myös lap- ressa, maaseutukylä, kotikylä, kylämäinen asutus, suudenkodin käsitteessä. Siihen viitattiin kolmesti kylän asukkaat, kylän talot, kylänmuodostus tai yleisellä tasolla lapsuudenkotina, ja lukuisia kerto- kyläyhteisö. ja paikan nimellä yksilöitynä. Oma lapsuudenkoti Jo aiemmin käsitellyn asutushistorian lisäksi on myös omien lasten mummola. Mummola eri Nurmon kylärakenteen muodostumista ovat muo- muodoissa otettiin esille kuudesti. vanneet myös hallinnolliset rajat ja niiden muutokset. Alun perin Nurmon kunta käsitti vain Nur- Se huoleton lapsuusaika. Missä se on vietetty- monkylän maakirjatalot, jotka joki jakoi kahteen kin kotona, mummolassa, mökillä. [Tilaisuus hallinnolliseen osaan: itä- ja länsipuoleen. Lisäksi 10] Nurmoon kuului näiden talojen ulkosarat Ylijoella ja osin Kourassa. Pitäjä jakaantui siis kirjaimelli- Lapsuudenkoti sijaitsee Veneskoskella Nur- sesti kahteen palaan, joiden välissä oli Alanurmon monjoen varrella. Omat vanhemmat asuvat ja Ruhan sarkoja ja niiden torppia eli siis Lapuaa. yhä siellä, joten mummila on myös omalle Kun ulkosarkoja alettiin asuttaa 1700-luvun lo- lapselle tärkeä paikka. Perinteinen punainen pussa, syntyi eriskummallinen tilanne: ulkopals- pohjalaistalo, jossa toisessa päässä isovan- toilleen asumaan siirtyneet asukkaat kuuluivat hemmille rakennettu ’syytinki’. Pihassa vanha Nurmon seurakuntaan, mutta esimerkiksi koko navetta, joka muutettu ulkorakennukseksi. nykyisen Viitalankylän (silloisen Perä-Nurmon) Käymme lapsen kanssa viikoittain. [Tilaisuus maat edelleen Lapuan kuntaan. Tuosta kiilasta on 10] käytetty nimitystä Nurmon kurkku: Lapuan torp- pariasutus katkaisi Nurmon noin peninkulman JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 35 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI matkalla. 1800-luvun puoliväliin mennessä Nur- Kouran asukastilaisuudessa keskustelu kotiseu- mon kurkussa oli noin 40 Alanurmon ja Ruhan dusta ohjautui heti keskusteluksi kylästä. Koti- torppaa, saman verran oli nurmolaisviljelmiä kur- seutuna tarkasteltiin nimenomaan kylää. Kaikki kun eteläpuolella, Kourassa ja Ylijoella.50 läsnäolijat kokivat Kouran kylän omaksi kotiseu- Lapuan maata siirrettiin Nurmoon monessa dukseen, mutta muualta tulleet muistuttivat, että vaiheessa. Koskela ja Hippi liitettiin jo 1901, mut- kotiseutua on kyllä muuallakin. Kotiseutuun lii- ta viitalankyläläiset joutuivat käymään monet tettiin sellaisia asioita kuin murre, suku, luonnon- neuvottelut ennen kuin aluesiirto käynnistettiin rauha ja jokirantamaisema. vuonna 1922. Muun muassa Ruhan ja Alanurmon ulkosarat (tuolloin jo yli 250 tilaa) liitettiin lopulta Ei mikään paikka korvaa kotiseutua. Jos on Nurmoon 1934–1937.51 vieraalla paikalla, vaikka siellä on tuttuja, Hallinnolliset rajamuutokset asutushistori- niin murteet ja asiat on pikkusen erilaasia, aan yhdistyneenä ovat vaikuttava selitys Nurmon ettei pysty keskustelemahan koska ei aivan etelä- ja pohjoisosien erilaisuudelle. Tämä selitys tarkkaan tunne. Kyllä ymmärtää naapurien on ehkä jopa vaikuttavampi kuin alueen luonnon- ja kaverien puhetta, kun niitten kanssa on yh- olojen erot. Se on myös vaikuttanut voimakkaasti des eletty. [Tilaisuus 2] siihen, miten asukkaat mieltävät tänä päivänä kyliensä ja kotiseutujensa rajat. Ikäni oon asunu täällä Kourassa ja toivon mu- Kotiseutukeskusteluissa tunnistettiin, että kaan en lähde kulumallakaan. Vaimokin on Nurmo ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, vaan täältä, ei oo päässy paljon sekottumaan muu- Nurmosta voidaan erottaa useita erilaisia alueita. alle – – Kyllä tuntuu kotooselta, ei oikein var- Eräässä keskustelussa erotettiin kolme erilaista maan osais muualle mennäkään tällä ikää… Nurmoa, joita implisiittisesti näytti proﬁ loivan kotiseutua vaihtaa mihinkään. [Tilaisuus 2] suhde Kouraan. Erottaa voidaan toisistaan Koura, Ylijoki sekä muu Nurmo, millä viitattiin etenkin Kouralaiset korostivat voimakkaasti Kouran ja Nurmon kirkonkylään. Myös nuoret tunnistivat Kirkonkylän–Alapään välistä eroa. Eroavuudet Nurmon sisäisen erilaisuuden ja jaottelun ”perä- perusteltiin järkeväntuntuisesti: historialliset kyliin” sekä keskustaan, mikä ilmenee siten, että kehityspolut ovat erilaiset ja tämä on synnyttänyt yläaste tuo eri kylien ikäluokat yhteen. Kouraan omanlaisensa, muusta Nurmosta poikkeavan sosiaalis-kulttuurisen rakenteen, Mutta menisin Kourasta Ylijoelle, niin mulle myös rakennettu maisema on omanlaisensa. on sellainen käsitys syntynyt, että tää keskus- Tämä ei ole pelkästään kirjaviisautta. Osallistujat ta oli vaurainta seutua, täällä oli, mentiin Kou- kuvasivat eroja omiin kokemuksiin pohjautuvilla raan, mutta kun mennään siitä vielä Ylijoelle kertomuksilla. päin, niin siellä oli, en mä nyt sanoisi vähem- män vaurasta, mutta karumpaa seutua. Siel- Siinähän se koko Koura on oikeastaan syn- lähän on valtavan kivistä maastoa. – – Voisi tynyt rautatien varteen syntyneen sahan varmaan puhua kolmenlaisesta nurmolaisuu- ympärille, joka on 1900-luvun alussa sieltä desta kyllä. [Tilaisuus 8] lähtenyt. Sitten siellä koko kylä kävi töissä ja miehet kävi kesäansiossa. Sitten siihen syntyi 15 vuotta sitten, kun olin yläasteella ja sieltä niitä mökkejä, ja asemanvarteen syntyi Lak- Kourasta peräkyliltä tulivat tänne keskustaan kisussunmäki. Siinä on jotain kouralaisuuden yläasteelle ja lukioon, niin kyllä siinä selkeesti kovaa ydintä, mitä on olla kouralainen. [Tilai- oli kaksi eri Nurmoa. – – Kyllä se mun mieles- suus 8] tä edelleen näkyy. – – mutta toisaalta myös se, että mulla itellä kirkonkyläläisenä on se tunne, Teollisuus veti kylään asukkaita muualta Suomes- että se on jotenkin, että siellä on jotenkin oma ta. Se näkyy ”värikkyytenä”, jonka kyläläiset tun- kyläyhteisönsä. Ja sieltä tuli ne, näin nuoren nistivat mieluusti omaksi erityispiirteekseen. näkökulmasta, sieltä tuli ne omat jengit. – – siellä Kourassa, siellä on oma urheiluseuran- Värikkyyttä löytyy. – – Alapää on ihan erilai- sakin Kouran Louhi. [Tilaisuus 8] nen ja Keski-Nurmo, ne on monotonisia. Tämä on hyvin tämmönen heterogeeninen. [Tilai- suus 2]

50 Luukko 1983, 199, 203. 51 Läntinen 1994, 30–34. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 36 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kourasta muodostui rautatien ja teollisuuden ansi- Nurmoo on oikeastaan loppunut tuonne 7 ki- osta vuosisadan alkupuolella Nurmon suurin taa- lometrin päähän. Jos on ollut jotain keräyksiä jama. Aseman nimi oli alun perin väärinkäsitys: tai juttuja, niin se on tuonne 5–7 kilometrin sen piti olla Kuoranen tai Kuoras (vrt. Kuorasjär- päähän loppunut. Tämä on unohdettu tänne. vi), mutta uusikin kirjoitusasu omaksuttiin ja hy- [Tilaisuus 1] väksyttiin nopeasti52. Kouran taajamassa oli useita kauppoja, bensa-asema, kahvila, kestikievari, oma Suhde Kouraan on kaksijakoinen: Perinteisesti lainajyvästö, leipomo, pyöräliike, korjaamo, sekä Koura on ollut myös ylijokisten oma palvelukeskus. tietenkin mylly, saha ja kansakoulu. Vanhasta kou- Sen kaupat, rautatieasema, baari ja asema ovat kyl- lurakennuksesta tehtiin 1920-luvun lopussa kul- lä jossain määrin osa ylijokistenkin kotiseutua. kutautisairaala. Muita palveluja olivat lääkekaappi, Siellä on käyty töissä, kaupoilla ja muilla asioilla. neuvola, kirjasto, posti, kaksi säästökassaa ja po- Ylijoen oman kylänraitin ilme on kuitenkin var- liisi. sin toisenlainen: siellä ei ole teollisia rakennuksia, Monipuolinen yhdistystoiminta toi harrastus- kylämaisemaa hallitsevat yksittäiset maalaistalot, mahdollisuuksia ja niillekin tarvittiin toimintati- kumpuilevaa maastoa myötäilevä tie siltoineen, loja ja rakennuksia: työväenyhdistyksellä (1907) koulunmäki, aiemmin myös oma kyläkauppa ja oli talonaan Luhtalan luuva, nuorisoseura (1913) kylämeijeri. rakensi oman talonsa. Molemmat ovat vuodelta 1913. Maamiesseura (1923) ja sen naisosasto Tää on kauneimmasta päästä, mitä Nurmos- (1932). Urheiluharrastusta viljeltiin ampumara- sa on. Ehkä tää joki ei ole yhtä leveä kuin Ala- dalla ja urheilukentällä (1934), jonka avajaisissa pään kohdalla, mutta täällä on polveilevat Paavo Nurmikin oli juoksemassa. Lottatalo (1936) maastonmuodot ja rakentaminen on tapah- päätyi oman urheiluseuran, Kouran Louhen, omis- tunut niin, että se on hyvin sijoittunut näihin, tukseen ja sittemmin seurakunnalle. Työväellä oli oikein talonpaikoille, mäille. [Tilaisuus 1] vuodesta 1928 alkaen oma seura Kouran Vauhti. Vapaakirkolla oli oma seurahuone. Kunnansairaa- Kourankin maisema on maalaismainen, mutta lan ja pankin perustamista suunniteltiin pitkään, sen keskeisillä rakennuksilla on sellaisia kaupun- mutta molemmat jäivät toteutumatta, vaikka tont- kimaisia palvelutehtäviä, jotka Ylijoelta puuttu- tikin säästöpankkia varten jo hankittiin. 1930-lu- vat. Kylien ero näkyy rakennetussa ympäristössä, vun kehitys oli niin vahvaa, että kaupungiksi kas- mutta henkisen ympäristön ero on vielä suurempi. vamisestakin puhuttiin.53 Koura on epäyhtenäisempi, koska siellä on aina Aktiivisuutta on Kourasta löytynyt sittemmin- ollut toisinajattelevia ihmisiä monenlaisine poliit- kin. Asukkaat käyttävät edelleen hyvin hyödyksi tisine ja uskonnollisine käsityksineen sekä myös ne ohjelmaperusteiset kehittämisvälineet, joita runsaasti mahdollisuuksia poiketa totutusta. EU-Suomi tarjoaa. Hankerahoituksella Kouraan on noussut myös uusia yhteistiloja. Ylijokiset kehuivat omaa kyläänsä esimerkiksi näin: Mutta viriä kylä tämä nyt on ollu. Täällon tehty, mä oon itte ollu kylien Nurmon kehittämis- Ylijoki kyllä nyt on maailman napa, näin täy- hankkeessa mukana silloin, kun se alakoo.– – tyy sanoa. [Tilaisuus 1] Tämäkin tila on yksi sellainen, koululla on tila ja naapuritontilla on VPK. Nämä on kaikki Koliinilaiset näin: tehty niillä kylien kehittämishankkeilla. [Tilai- suus 2] Tarviiko tähän mitään lisää? Tää on tällainen hieno, rauhallinen paikka.. – – [Tilaisuus 9] Ylijokiset erottavat oman kylänsä selvästi myös Kourasta. Ero joen alapäähän on kuitenkin vielä Ja Alapään asukkaat puolestaan näin: suurempi. Hipinmäki, täällä etuoikealla, niin siinä oli Me ollaan täällä sivukyläs syrjäs, eikä meillä kyllä ihan oikeasti Nurmon upeimmat maise- täällä ihmiset oo sen huonompia, mutta kyllä mat. sieltä kirkolta katteltiin aina, että ’joo se on sieltä kaukaa, ei se oo mistään kotoosin’. [Ti- Tää on upeinta aluetta Nurmosta mitä on. [Ti- laisuus 1] laisuus 7]

52 Luukko 1983, 202. 53 Läntinen 1994, 311–317, 548. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 37 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Alapään alue koostuu monesta pienemmästä ky- Koko jokivarsi mielletään yhä useammin yhtenäi- läkunnasta. Ne muodostavat luonnolliset raamit seksi alueeksi ja yhdeksi kotiseuduksi. Ehkä laak- monen asukkaan kotiseudulle. Osa kylistä on har- somaisuus mielikuvakin sopii paremmin Alapään vaanasuttuja, osa tiiviimpiä. Kylille on epäilemättä Nurmonjoen rantamaisemiin kuin ylävesillä. Ai- muodostunut omia alakulttuureja. nakin kasvillisuus on rehevämpää. Vaikka koko aluetta ajatellen asunnot ovat kaukana toisistaan, On Martikkalankylä, Haalinmäki, Latikan- Alapään asukkaat kuitenkin kokevat toisensa naa- mäki, Hemminginmäki, Manunkylä, Mäen- pureiksi. kylä, Jaskarinkylä. Mä ainakin itte miellän sillä lailla, että se on se kyläalue. – – Meillä Tää on sellainen alue, että kaikki asuu aika on tiiviitä ne kylät. Että se ei ole niin laajalla kaukana toisistaan, että se naapurikäsite on alueella, mutta se on nimenomaan se kyläyh- hyvin erilainen kuin monessa muussa paikas- teisö, se on tosi vahva ja kiinteä ja tiivis. Ja se sa, että naapuriin voi hyvinkin olla se puoli on ehkä vahvimmin sitä kotiseutua, mulle ai- kilometriä ja silti koetaan, että ollaan naapu- nakin päässä ajatusmaailmana. [Tilaisuus 7] reita. [Tilaisuus 7]

Samanaikaisesti Alapään kylillä on ollut myös voi- Nurmon pohjoisosien yhtenäisyyteen on kuitenkin makkaasti yhdistäviä tekijöitä. Yhteinen koulupii- kaksi poikkeusta: Hyllykallio ja Kiikku. Lylyn ja ri, Haalin alue toimintoineen sekä yhteinen seura- Kiikun alue on maantieteellisesti ja asutushistori- ja osuuskuntatoiminta (esimerkiksi nuorisoseura allisesti niin erillinen, että myös kotiseutu jäsentyy ja osuusmeijeri) ovat liittäneet Alapään pikkukyliä siellä varsin omaleimaiseksi. toisiinsa niin, että ne tänä päivänä ovat järjestäy- Kiikun erityisyys juontuu sen asutuksesta. tyneet yhteen kyläseuraan, jonka toiminnat keskit- Alun perin kylä syntyi karjalaissiirtolaisten yh- tyvät Haali-taloon. Myös kirkonkylän paikat ja ra- teisöksi, ja tämä erityisyys muistetaan yhä. Ny- kennukset mielletään Alapäässä ongelmattomasti kyinen asukaspolvi on suurelta osin tullut kylään ainakin melkein omiksi kotiseudun kohteiksi. Nur- myöhemmin, mutta karjalaisvaikutuksesta ollaan mon keskustaajaman paikat valtasivat ison osan erittäin tietoisia. Alapään vastauksista: kirkko ympäristöineen sai kuusi mainintaa ja vanha keskusta palveluineen Tuo Lylynkujan varsi – – ja sitten tämä mäki,– kaksi. Mainittiin myös kirjasto, Siwa, R-kioski – tää on evakkojen keskus. [Tilaisuus 5] ja monet palvelut, joita Nurmosta saa. Vanhan Kurkkunurmon pohjoispuolen eri kotiseutukes- Me on tutustuttu täällä karjalaisuuteen. Ikinä kusteluissa luetellut avainkohteet olivat yhteisiä. mä en tietäisi karjalaisuudesta niin paljon, jos Kohteita mainittiin useammin muilta kyliltä kuin meillä ei olisi ollut naapureina evakkoja. [Ti- Nurmon eteläosissa. laisuus 5] Kyläkulmia sulauttavat tekijät ovat Alapäässä niin vahvoja, että uusimmat asukkaat eivät enää Myös asukastilaisuuden osallistujat olivat enim- osaakaan nimetä tarkemmin, millä kylällä asuvat. mäkseen kylään muualta muuttaneita. Tämä näkyi Ne kulttuuriset toimintatavat, joiden avulla kylära- heidän kotiseutukäsityksissään. Kiikkulaiset olivat jat hahmotetaan, kuten esimerkiksi kyläily ja tal- suurelta osin sillä kannalla, että kotiseutu kasvaa kooperinne, ovat vähentyneet. Ehkäpä juuri siksi elämänvaiheiden mukana. Kuulimme monta pu- käsite Nurmonjokilaakso on Alapäässä omaksuttu heenvuoroa monipaikkaisista kotiseuduista, joissa nopeasti. Keskustelijat käyttivät sitä oma-aloittei- Kiikun kylä muodosti tärkeän, mutta ei suinkaan sesti. ainoaa osaa. Monet keskustelijat kertoivat kotiseutunsa laajenemisesta esimerkiksi Seinäjoelta Nyt vasta tajusin ensinnäkin asuvani Nur- Kiikkuun tai Kiikusta johonkin muuhun asuin- monjokilaaksossa. Meidän talosta ei joki näy, paikkaan. olen tiennyt, että joki siinä lähellä menee, mut- Lylyn alueelle muodostettiin vuoden 1940 ta joen olemassaolo ei meillä joka päivä näy. pika-asutuslain nojalla lähinnä Loukon kartanon Ne muutamat sillat, mitä siinä joen yli menee, ja Ojelmiston (seurakunnan) maille nopeasti 28 on tosi ihania, mutta niitä on hirmu harvak- varsinaista ja 11 muuta asutustilaa, joista lopulta seltaan. Että se on sellainen asia, mitä miettii, käyttöön otettiin 16 asutustilaa Lylyssä ja 8 muu- että miten voisi muutkin ihmiset päästä naut- alla Nurmossa, siis yhteensä 24 tilaa. Tiloille luo- timaan niistä maisemista. [Tilaisuus 7] vutettiin 799 hehtaaria maata, joista 553 hehtaaria kartanon maista. Näille asutettiin metsäpirttiläi- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 38 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI siä. Jatkosodan jälkeen Nurmoon sijoitettiin vuo- kea. Siirtolaistaustaisena talo kuitenkin oli kytkey- den 1945 maanhankintalain nojalla Jaakkiman tynyt Kiikkuun ja näin muodostunut kotiseuduksi Kokonniemen kylän asukkaita.54 koetun kylän osaksi. Myös Kiikun kyläkirjaan laa- Lylyn karjalaiskylä rakentui huonon kulku- ditun kartan mukaan Lylyn–Kiikun -asutukseen yhteyden päähän erilleen Nurmon kirkonkylästä. kuuluvista taloista kahdeksan sijaitsee vanhan Sei- Pitäjän reunalta yhteydet olivatkin vähintään yhtä näjoen puolella55. hyvät Seinäjoelle. Matka oli Kiikusta kumpaankin keskustaan jokseenkin sama, mutta ”Seinäjoelle Uimonen oli Seinäjoen puolella. Se oli Seinäjo- on ollut parempi tie aina.” Seinäjoelle suuntautu- en puolella, mutta se kuulu tähän. Se oli aina mista vahvisti se, että sähkö ja posti tulivat Seinä- täs maamiesseuraskin. Se oli siirtolaistalo, joen suunnasta ja postitoimipaikka on koko ajan mutta se oli kuitenkin Seinäjoen puolella. [Ti- ollut Seinäjoki. laisuus 5]

Tää on vähän erillään Nurmon kylistä, kun Kiikussa ei koskaan ole ollut koulua. Jossain vai- tää on nevan takana. Vähän pistemäinen kylä heessa alueelta on kuljettu koulussa Seinäjoella- ja kuitenkin aika suppee tuonne justiin Lylyn kin, pääsääntöisesti kuitenkin Nurmossa. Yhteiset suuntaan – – ja Seinäjoki [raja] on meillä ollut kuljetukset – ensin hevosilla ja sitten linja-autolla tuossa muutaman sadan metrin päässä. [Ti- – on ollut yksi merkittävimmistä asukkaita Nur- laisuus 5] mon suuntaan hitsanneista tekijöistä. Toinen, yhtä merkittävä Nurmoon sitova tekijä on ollut kirkko. Tieyhteys Nurmoon oli huono vielä 1980-luvulle Kaikki osallistujat tunnistivat omaksi kotikirkok- asti. Nurmoon kiikkulaisia on yhdistänyt koulu seen Nurmon kirkon. Vaikka yhteyksiä Seinäjoelle ja kirkko. Siksi on ymmärrettävää, että asukkaat on runsaasti, Seinäjoen kirkoista ei ole tullut kiik- luonnehtivat eläneensä Nurmon ja Seinäjoen välis- kulaisten henkistä omaisuutta. sä, jonkinlaisena ”sekasotkuna”. Yksi keskustelija Kiikun asujaimisto on hajanaista. Osallistujat luonnehtii tilannettaan siten, että ”kyllä mä mel- erottavat peräti kolme kiikkulaista kyläyhteisöä: keen seinäjokelainen olen”. Lyly, Kiikunmäki ja Vaasantien takainen vieraaksi Rajan läheisyys on aina kuulunut kiikkulaisten luonnehdittu alue. kotiseutuun. Merkillepantavaa on, että asukkaiden kokema raja ja karttaan merkitty hallinnollinen Lylynkuja on – – ihan eri juttunsa, sitten me raja eivät kulje samassa kohdassa. Tosin keskuste- aina puhutaan, että – – mennään mäellä käy- lijat eivät itsekään olleet aiemmin tajunneet eroa. mään, niin se on tämä [kylätaloa ympäröivä] Kotiseudun kokemuksellinen raja oli yhteisölle alue. Sitten tämä, joka on Vaasantien toisella niin itsestään selvä, että sitä ei ollut pysähdytty puolella, niin se on vähän niin kun outo alue. pohtimaan. Aluksi keskustelijat kertoivat, että raja [Tilaisuus 5] Seinäjoen suuntaan on jyrkkä: ”Ei sinne ison tien [Vaasantien] toiselle puolelle mennä.” ”Se ei kuu- Hyllykallio puolestaan on rakennettu 1960-luvulta lu enää Kiikkuun.” Kuitenkin tiedettiin, että ris- alkaen tiiviisti Seinäjoen kaupungin kylkeen. Suuri teyksen toisella puolellakin oli Nurmoa. Edelleen asuinalue on toiminnallisesti melko itsenäinen, ja kerrottiin, että ”osan ihmisistä [sieltäkin] tuntee, kun tarvetta tulee, sieltä asioidaan helposti Seinä- mutta ei ollenkaan kaikkia.” Alue on lähellä, mutta joelle. Hyllykalliolaisia pidettiin monessa keskus- kuitenkin vieras. ”Siinä menee joku raja.” Tarkem- telussa seinäjokisina. Hyllykallio näyttää olevan min kysyttäessä ilmeni, että kaikki talot osattiin identiteetiltään horjuva alue nurmolaisuuden ja luetella Uimoseen asti, mutta ei yhtäkään siitä seinäjokisuuden välissä. Tätä ilmentävät esimer- eteenpäin. kiksi ne keskustelut, joita sanomalehdissä käytiin 1990-luvun puolivälissä liittyen Hyllykallion kehit- Musta tuntuu, että mäkin tunnen Uimosen tämiseen ja alueen erillisyyteen muusta Nurmos- talon, kun mäki rupeaa laskemaan ja sen jäl- ta56. keen alakaa olla semmosta epämääräistä. [Ti- Aiemmin kuvattu luonnon ja kulttuurin se- laisuus 5] koittuminen peltomaisemissa pätee vielä voimak- kaampana kylämaisemaan. Kun kylä esitetään ko- Raja on siis niin ehdoton, että edes asukkaiden tiseudun avainkohteeksi, ei luontoa, rakennuksia ja nimiä ei tiedetty. Keskustelun kuluessa kuitenkin kyläyhteisön henkeä tavallisesti mitenkään eroteta ilmeni, että Uimonen onkin aina ollut osa Seinäjo- toisistaan. Näin kuvataan Hyllykalliota:

54 Läntinen 1994, 61, 638–639, 647, 665. 55 Ampuja 2005, 166. 56 Esim. Ilkka 22.7.1995. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 39 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Siellä on pesäpallokentät, ja siellä on lenkki- väri vaihtui vaaleaksi ja useita kirkon yksityiskoh- polut, ja siellä on uutta asutusta, ja siellä on tia muutettiin, mikä yllätti monet nurmolaiset ja palveluita, ja siellä on koulut ja päiväkodit ja jäi painamaan esimerkiksi Heikki Klemetin miel- kaikki, ja seurakunta toimii aktiivisesti. Joka tä. Hän kirjoitti vielä 1928 nurmolaisten pilan- uuteen asutusalueeseen laitetaan seurakun- neen oman kirkkonsa. Klemetti ei suostunut edes nan nuorille joku kerhotila tai muu. Mun mie- tulemaan kirkon 150-vuotisjuhlaan 1928.57 Mie- lestä siinä on aika kattava alue. [Tilaisuus 3] lipahan tunne on ilmeisesti ollut aika vahva. Seu- raavan kerran Nurmon kirkko oli perusteellisessa restauroinnissa 1977–1978. Sisätiloja palautettiin KIRKOLLISET RAKENNUKSET nyt osin alkuperäisiin väreihinsä.58 Tällä kertaa YMPÄRISTÖINEEN mielensäpahoittajia oli paljon vähemmän. Vaikka Yksittäisistä rakennuksista useimmin mainittu värin vaihtumisesta on jo vuosisata, se muistettiin kotiseudun avainkohde on kirkko. Kirkko keskel- mainita myös 2000-luvun alun kotiseutukeskuste- lä kylää on suomalaisen pitäjän historiallinen pe- luissa. rustuntomerkki. Muut palvelut ovat rakentuneet kirkon ympärille. Se on maisemaa hallitseva maa- Pitäisi olla se alkuperäinen väri. Elikkä se oli merkki, joka yleensä ympäristöään kookkaampana punaanen. [Tilaisuus 1] erotetaan jo kaukaa. Kirkkorakennukset ovat aina olleet myös arkkitehtonisesti kunnianhimoisia. Hakolat rakensivat monia muitakin 1700-luvun Lisäksi kirkko on todellinen tunteiden tihentymä. lopun puukirkkoja, muun muassa Klemetin oman Kirkossa koetaan suuria hetkiä: häät, kastetilai- kotikirkon Kuortaneelle. Monet keskustelijat nä- suudet, rippijuhlat, hautajaiset. kivät näissä kahdessa kirkossa lukuisia yhdistäviä piirteitä. Rakas kotikirkko, siellä oon päässy ripille ja menny vihille, kaikki tapahtunut tuolla, tärkiä Rakkain on se Kuortaneen kirkko, mutta täy- paikka. [Tilaisuus 9] tyy sanoo, että tuo Nurmon kirkko on kyllä hyvä kakkonen. [Tilaisuus 7] Kaunis vanha rakennus, josta tulee mieleen paljon muistoja lapsuudesta, erityisesti kou- Nurmon kirkkorakennus mainittiin yksiselittei- lun kevätkirkot. [Tilaisuus 4] sesti rakennetun kotiseudun avainkohteena 28 kertaa, yhdessä hautausmaan kanssa se mainittiin Kirkko on – – ehkä kotiakin tärkeämpi. [Tilai- kuudesti, kirkonmäkenä kahdeksan kertaa, kir- suus 7] konseutuna kolmesti. Hautausmaa nostettiin esiin yhden kerran myös ilman kirkkoa. Lisäksi kirkon- Itse kirkko, kirkonmäki ja hautausmaa ovat tärkei- mäeltä mainittiin kerran kirkon aittarakennukset tä rauhoittumispaikkoja, joissa voi kokea olevansa ja sankarihautausmaan enkelipatsas kaksi kertaa. osa sukupolvien ketjua. Suuria tunteita liittyy myös Kirkonmäkeä ympäröivää miljöötä arvostettiin, kirkon sisätiloihin ja sen yksityiskohtiin. Niiden koska se on säilynyt maaseutumaisena ja rauhal- ymmärtämisessä kirkon järjestämät esittelykier- lisena. rokset ovat seurakunnan jäsenillekin hyödyksi. Monessa paikassa kirkko on joutunut tasakat- Kaunis ristikirkko, jossa isäni ja hänenkin toisten betonibunkkereiden ympäröimäksi. vanhempansa ovat ahkerasti käyneet. [Tilai- Jokivarren läheisyys on myös tärkeää. [Tilai- suus 7] suus 7]

Sain olla mukana Nurmon kirkon esittelykier- Nurmon kirkko ja ympärillä oleva hautaus- roksella, kun olin töissä tuolla ryhmiksessä. maa ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja. Niille pidettiin kirkkokierros. Se oli kyllä aika Jo lapsena menin yksinkin kirkkoon kävellen hieno juttu itellekin — – Jos se kiinnosti pieniä (n. 2km) tai pyörällä. Aina en tunnistanut edes nassikoota, niin kyllä siitä sai aikuinenkin pal- pappiakaan, oliko Maunula vai Elonheimo. jon. [Tilaisuus 10] [Tilaisuus 7]

Antti ja Kaappo Hakolan rakentama ristikirkko on 57 Luukko 1983, 395–397; Takala 1965, 89 – 91; Läntinen 1994, vuodelta 1778 ja tapuli 1770. Molemmat olivat alun 653–656. perin punaisia. Vuoden 1913 peruskorjauksessa 58 Haaramäki 2008, 91–92. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 40 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Muista kirkollisista rakennuksista esiin nostettiin Joskus arkinen ja pyhä yhdistyvät kotiseudussa ai- seurakunnan leirikeskus Lankari, kaksi seurakun- van kuin huomaamatta. Ne kuuluvat samaan elä- tataloa, erikseen mainiten Hyllykallion seurakun- män kokonaisuuteen. Kirkko ja hautausmaa ovat takoti, ja vanha pappilarakennus, joka on toiminut osa jokapäiväistä kotimaisemaa, kun kauppareis- Ylijoen kouluna. Lisäksi mainittiin Nurmon seura- suilla kuljetaan kirkon ohi. kunta (kappeliseurakunta) viidessä eri yhteydessä, Hyllykallion seurakuntakodin yhteydessä oleva Prismassa tuloo käytyä harva se päivä. Sa- kohtaamispaikka Hyllykamari sekä Kourassa si- moin tuo hautausmaa on tullut tutuksi. jainneet rukoushuoneet. [Tilaisuus 10] Lankari oli Lapuan Ruhan kylään kuuluvan Kosken talon torppa, jota körttiläinen Lankarin Kirkon sivuutte mennään aina Prismahan suku hallitsi 135 vuotta. Vuonna 1958 talon viimei- kauppaan. [Tilaisuus 7] nen lapsettomaksi jäänyt omistajapari testament- tasi tilansa Herättäjä-Yhdistykselle. Näin vanha heränneen kansan kokoontumispaikka päätyi lo- LIIKUNTAPAIKAT pulta leirikeskukseksi, jossa on muun muassa jär- jestetty rippileirejä vuodesta 1968 alkaen.59 Siihen KENTÄT liittyi tärkeitä muistoja. Kotiseutumääre annetaan usein toiminnallisin pe- rustein siten, että kotiseudun avainkohteeksi koe- [Kirkon sijasta] mä voisin laittaa Lankarin taan paikka, jossa käydään säännöllisesti, paikka leirikeskuksen. Sen vanhan. En sitä uusittua jossa on toimintaa ja johon liittyy suuria tunteita. versiota. [Tilaisuus 10] Liikuntapaikat saivat nurmolaiskeskustelijoilta paljon mainintoja kotiseudun avainkohteiksi. Seurakuntatalot saivat yhteensä viisi mainintaa. Ne ovat 1970- ja 1980-lukujen kirkollisia rakennus- Ihanaa kuunneltavaa kesäiltana, kun Haalin hankkeita. Seurakuntakoti on valmistunut 1973 ja lavalta alkoi kuulua haitarin soittoa. Urheilu- Hyllykallion seurakuntatyön tilat monessa eri vai- kenttä luku sinänsä, sitä jännitystä ja huutoa heessa 1984, 1990 ja viimein Hyllykamari-nimellä ja kannustusta, kun Jymy pelasi pesäpalloa. 2007.60 Seurakuntatalojen kohdalla huomiota ei [Tilaisuus 7] kotiseutukeskusteluissa kuitenkaan kiinitetty ra- kennuksien ulkonäköön, yksityiskohtiin tai mai- Haalin alue näyttäytyi keskusteluissa monipuo- sema-arvoon. Esimerkiksi Hyllykamari on ennen lisena liikunta- ja harrastusalueena, joka on mer- muuta tärkeä tapaamisen ja kohtaamisen paikka. kittävä varsinkin Nurmon pohjoisosien asukkaille, mutta pitkän historiansa vuoksi myös muille lähi- Siellä mä oon tutustunut paikallisiin ihmisiin, seutujen asukkaille. Urheilupaikkana alue heräsi jopa nuoriinkin ja tälläsen oman ikäluokan ensimmäiseksi hevosurheilun näyttämöksi. ihmisiin – – mutta siellä ei tartte Raamattu Nurmo oli koko maakunnan keskeisin hevos- kädes, sanotaanko näin, vaan siellä voi todel- kilpa-ajojen ja -näyttelyiden paikka. Lylyn tiellä la tutustua. Voi puhua mistä vaan.– – se on ajettiin epävirallisesti kilpaa kirkkomatkoilla. mulle paluumuuttajana äärimmäisen tärkeä. Oikeita kilpa-ajoja pidettiin aluksi Martikkalan- [Tilaisuus 3] järven jäällä, josta kehittyi maakunnallinen ra- viurheilukeskus. Tepon Pihlajamäestä tuli 1906 Koura ja Ylijoki erosivat tässäkin kohdassa alueen hevosjalostusyhdistysten liiton virallinen ravirata pohjoisosista: Kourassa kirkkorakennusta ei otettu ja näyttelyalue, joka oli kolmas koko Suomessa. esille millään tavalla, sen sijaan muistettiin mai- Rata oli valmistunut vuotta aikaisemmin. Siellä pi- nita Kouran omat rukoushuoneet ja Lankarin lei- dettiin jopa nelipäiväisiä näyttelyjä.61 Paikan men- rikeskus. Ylijoella kotikirkko mainittiin kahdessa neisyydestä ollaan yhä hyvin tietoisia. Haalin sei- kirjoitustehtävässä mielipaikkana, mutta itse kes- nällä on kehystettynä valokuva hevoskilpailuista. kustelussa kirkko herätti vain yhden kommentin, jossa otettiin kantaa alkuperäisen värin puolesta. Se Haalikin on alun perin hevosnäyttelyjä Sitäkin selkeämpi on oman kirkkorakennuksen varten, että ei sitä oo tanssipaikaksi tehty. [Ti- suosio Keski-Nurmosta pohjoiseen. laisuus 7]

59 Kujanpää 2008, 51–52; Läntinen 2008b, 69. 61 Latikka 2003, 74; Läntinen 1994, 189–191. 60 Haaramäki 2008, 92; Ikola 2008, 125–127. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 41 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 5. Nurmon kirkko. Kuva Pasi Komulainen. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 42 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Alueen luonne muuttui 1921, kun suojeluskunta Vaikka pesäpalloilu on siirtynyt muualle ja kenttä rakensi sinne urheilu- ja pitkäpallokentän sekä on vähäisessä käytössä, Haali on kuitenkin elävä tanssilavan, joka sai amerikansuomalaiselta kals- toimintaympäristö. Se on koko Alapään toimin- kahtavan nimen Haali. Täällä harjoitteli ja pelasi nallinen symboli, jota voidaan käyttää koko alueen Nurmon pesäpallojoukkue, joka voitti suojelus- maamerkkinä. Alue kokoaa yhteen kyläseuran toi- kuntien mestaruuden vuoteen 1931 mennessä kuu- mintoja. Kyläseuralla on alkavia perinteitä, muun si kertaa.62 Nykynurmolaisten mielissä alue on en- muassa pikkujouluvaellus, jonka suosio herättää nen muuta pesäpallokenttä ja tanssilava. Monille muualla Nurmossa ihailua. se on yhä ainoa oikea pesäpallostadion, jonka aitoa tunnelmaa ei voi tavoittaa missään muualla. Kyllä mä aina ensimmäisenä kysyn, tietääkö Haalin. – – Jos ei tätä tiedä, niin sitten on vä- Tämä paikka, Haali, tunnetaan kyllä pesäpal- hän vaikeempi selittää. [Tilaisuus 7] losta. – – Ja tunnelma oli silloin! Vimpelissä on tänä päivänä samanlainen tunnelma. [Ti- Mä oon tavallaan melkeen kateellinen tolle laisuus 7] Haalin–Alapään alueelle, että siellä on tosi toimiva se kyläseura. – – Kun mentiin ekan Siellä saatto olla yli 3 000 henkeäkin kentän kerran sinne pikkujouluvaellukselle Haalin reunoolla, kun Ilimajoen kisailijat oli siellä kentälle. – – Se on kyllä niin hieno, että olisi- pelaamas. Siellä oli tunnelmaa. – – Oli suuri pa joskus täs meilläkin semmonen kyläseura. vahinko ja moni nurmoolainen jätti [pelien [Tilaisuus 9] seuraamisen], että ei oo Hyllykalliolla käynyk- kään, kun ottelut siirrettiin sinne. [Tilaisuus 3] Uusi pesäpallokenttä Hyllykalliolla nostatti keskusteluissa vähemmän kotiseututunteita. Siitä Haalin kenttä mainittiin keskusteluissa yhteensä käsiteltiin kolmessa keskustelutilaisuudessa ja yh- 11 kertaa. Lavana siitä keskusteltiin neljässä yhtey- teensä viidessä asiayhteydessä. Kentästä käytettiin dessä. Yleisellä tasolla mainittiin myös tanssilava myös torjuvia puheenvuoroja. Kaikkien mielestä ja tanssipaikka todennäköisesti Haalia tarkoittaen. se ei ole saavuttanut Haalin tunnelmaa. Mutta eräs Vielä alueelta nimettiin erikseen kylätalo ja paikan keskustelija kuitenkin olisi valmis valitsemaan menneisyys raviratana. Nykytilassa kentällä ei Hyllykallion kentän kotiseutunsa valokuva-ai- ole keskustelijoiden mielestä arvoistaan käyttöä. heeksi, kun kentällä olisi kolme-neljäsataa nuorta Kenttä on peruskorjattu, mutta koululaisten lisäksi pesäpalloleiriläistä pelaamassa. käyttäjiä ei juuri ole. Haalin tanssilava äänineen kuuluu varttu- On iso asia, että täällä on tuollasta tuo elämä, neempien keskustelijoiden kotiseutuun. Haalin jotta siellä niinku mitatahan aina sitä kaveria tanssilavan kultakausi oli keskustelijoiden mukaan tuolla lailla ja särmät hioontuu tuolla lailla ja 1950-luvulla, jolloin ”monta linja-autoa toi väkiä”. itsekkyydet katoaa ja porukasta häipyy sel- Maakunnan tanssipaikkojen joukossa Haalin oli laaset, joilla olkapäät on liian terävät. [Tilai- Alapään asukkaiden mukaan ainakin keskitasoa, suus 3] joidenkin mielestä kaikkein paras. Tunnelmaa oli niin tansseissa kuin pesäpallo-otteluissakin. Yleisellä tasolla kotiseudun avainkohteeksi ilmoi- tettiin myös urheilukenttä ja urheilukenttien lai- Kyllä se kotiseutu vaan liittyy keskeisesti tä- dat. Jalkapalloilijoille ja lajin harrastajille tärkeä hän Haalin alueeseen. Ja muistaa tenavana, paikka on Nurmon Pallon kotikenttä Pallonurmi. kun Haalilla oli tanssit ja avattiin luukut ja rupes musiikki kuulumaan, niin tuolla me kersat aidan takana opeteltiin tanssimaan. [Tilai- suus 7] LIIKUNTAHALLIT Nurmon liikuntahalli nimettiin kotiseudun avain- Tämä Haali on tullut tunnetuksi meikäläisel- kohteeksi viidessä keskustelussa, ja se keräsi kaik- le 60-luvulla, kun tämä on ollut hyvä tanssi- kiaan 13 mainintaa. Sen merkitys on keskusteli- paikka, ainut hyvä. — — 80-luvun puolivälin joiden mielestä suuri varsinkin käyttäjämäärillä paikkeilla tuli rakennettua tähän. Mä olen ty- mitattuna. Samalla paikka on tuttu myös monille kännyt kovasti tästä alueesta, täällä on kivoja vanhemmille, jotka kuljettavat lapsiaan liikunta- ihmisiä, ja ollaan viihdytty. [Tilaisuus 7] hallille harrastuksiin.

62 Latikka 2003, 74–75; Läntinen 1994, 192–193. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 43 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Paljon käydään, jos ei muuta niin parkkipai- En oo golﬁ n pelaaja, mutta joskus oon kokeil- kalla käydään kääntymässä. [Tilaisuus 9] lu, mutta sen vaikutelman mä oon saanu, että kyllä Nurmo tunnetaan tästä Ruuhikosken Liikuntahallilla on suhteellisesti suurin merkitys golfkentästä. Että eikö se oo Suomen parhai- lukiolaisille. Nuoresta iästä huolimatta hekin ovat ta? Siis tällä hetkellä? [Tilaisuus 3] harrastuksissaan saattaneet kokoontua liikuntahalliin jopa kymmenen vuoden ajan monta ker- Asioilla on aina puolia. – – Kuuskytluvulta taa viikossa. Hallissa on luotu ystävyyssuhteita ja muistan niin, se oli lehtimetsätyyppinen se koettu suuria tunteita: voittoja ja pettymyksiä. alue. Siellä oli kieloja, ja siellä oli metsätähtiä. Siellä kävi meidän kyläläiset ainakin uimassa Siellä on onnistuttu ja epäonnistuttu, voitettu aina. Se oli niin kun uimapaikka. Ja mentiin ja hävitty. [Tilaisuus 4] piknikille, niin kun nykyään sanotaan. [Tilai- suus 3] Ei se nyt sillai, jos joku talo puretaan tosta matkan varrelta, ei siihen kiinnitä huomiota, Kentän alle jäi Nurmon paras paikka, ”todella luon- mutta sitte, jos liikuntahalli häviää, niin sen nonkaunis paikka, että niitä ei löydy joka puolel- kyllä huomaa. [Tilaisuus 4] ta”, paikka, johon kaikilla tuntui liittyvän läheisiä, henkilökohtaisia muistoja. Muisteltiin lehtimetsää, Pitäjän eteläosissa liikuntahallilla tarkoitettiin metsäkukkia, uimapaikkaa, eväsretkiä, juhannus- Kouran liikuntahallia, joka on kouralaisille paitsi valvojaisia, seurojen pitopaikkaa ja kallion salape- liikuntatila myös kylän kokoontumispaikka. Lii- räisiä jalanjälkiä. Ruuhikosken alueeseen tuntuu kuntahallin tarpeellisuus herätti aikanaan epäi- kasautuneen vapaa-ajanviettopaikkana vahvoja lyjä, mutta rakennus on osoittanut tarpeellisuu- muistojen kerrostumia. Monessa tilaisuudessa nii- tensa. Hallissa pelataan paljon esimerkiksi sählyä tä kuultiin lisää. ja myöhemmin laajennetun tupakeittiön puolella järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Useimmin lii- Isän äiti on asunut Keski-Nurmossa, ja kun ol- kuntahalliin viitattaessa tarkoitettiinkin liikunta- tiin pieniä, niin mentiin mummin luo, ja isä vei hallin tupaa, josta on tullut kouralaisten uusi ky- meidät sinne kalliolle katsomaan jättiläisen lätalo. Tärkeimpiä kotiseudun kohteita kysyttäessä jalanjälkiä, kun sinne oli kallioon tehty sellai- kouralaiset mainitsivat oman liikuntahallinsa viisi set isot peikonjalat, tosi isot, niin ne on tämän kertaa, neljästi nimenomaan liikuntahallin tuvan. golf-kentän tulon myötä hävinneet sieltä. [Ti- Kouralaisilla oli muutenkin omat liikuntapaik- laisuus 9] kansa: Kouran urheilukenttä, Kouran painikämp- pä ja Kouran pururata, joka myös nimettiin koti- Vesiensäännöstely vei ensin sitä [Ruuhikosken seudun tärkeäksi paikaksi. Kouran urheilukenttä aluetta], ja loput vei tää golﬁ . [Tilaisuus 3] sai kannatusta myös Ylijoelta. Ruuhikosken muuttuminen on häirinnyt ulkonur- molaisia erityisen voimakkaasti. Keskustelussa GOLF-KENTTÄ annettiin runsaasti esimerkkejä ja muistikuvia Ruuhikoski tuntuu joen ohella herättävän nurmo- ”kunnan kauneimmasta paikasta”, johon kuului laisissa keskustelua. Golf-kenttänä siitä puhut- oleellisesti silta, rantatöyräät, koski ja polut, uin- tiin kahdeksassa yhteydessä. Ylijoella, Kourassa tipaikan kirnu ja ennen kaikkea juhannusjuhlien ja Kiikussa kukaan ei mieltänyt sitä kotiseudun tunnelma. Paikan aiemmasta erityisyydestä oli osaksi. Perhekahvilan keskustelijoille kenttä oli kuullut myös nuorempi polvi. jokseenkin yhdentekevä. Muissa keskusteluissa kenttä mainittiin ensin tärkeänä imagotekijänä. Oikealla puolella on se paikka, missä uitiin, Ruuhikoski on ”upea paikka golfaajille” ja ”sillä on siellä on tällainen pyörre. Siellä aina katsot- mainetta maailmalla” [Tilaisuudet 2 ja 3]. Pienen tiin, että pääseekö ne isot pojat sinne pyörteen hiljaisuuden jälkeen alkoi yleensä pitempi ja moni- pohjalle. Siellä on sellainen, kirnuksi sanottiin. syinen pohdinta, jossa myönteisiä piirteitä ei juuri [Tilaisuus 8] esitetty. Esimerkiksi Nurmoo-Seuran keskustelutilaisuudessa kenttä sai ensin tunnustusta, minkä Siellä oli juhannuksena aina juhannusjuhlat. jälkeen kuitenkin esitettiin moitteet. Siellä oli pieni tanssilava ja siellä vietettiin ju- hannusjuhlia. Oli kokot ja lapset sai punaista limunaatia ja possuja. [Tilaisuus 8] JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 44 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Sanottiin myös sitä, että rippikuvat käytiin ”Pienempänä kerättiin siellä palloja ja myytiin ottamassa siellä reiän 18 jossain yläpuolella, toisille.”63 Nostalgiseen sävyyn esitetyt pyöräretket jossa on korkeampi kohta. Kunnan kaunein ala-asteelta vanhalle Ruuhikoskelle eivät ole koko- paikka. [Tilaisuus 8] naan kadonneet. Niihin on tullut uusia sisältöjä, kuten kiikkulainen nuori muisteli: ”Rehtori golfas Keskustelu kuulosti siltä, että paikkaa jopa boiko- sen reitin, ja me tultiin perässä.”64 toitiin jonkin aikaa kentän rakentamisen jälkeen. Muutokseen liittyi paikan menettämisen tunne ”herroille”, jonkinlainen jokamiehenoikeuden MUUT LIIKUNTAPAIKAT loukkaus. Alue kuului aiemmin meille, nyt herroil- Muita esille nostettuja liikuntapaikkoja olivat le. 2000-luvulle tultaessa kuitenkin koetaan, että pururadat, painikämpät, (Jymylä ja Kouran pai- alueella voi vapaammin liikkua myös ne, jotka ei- nikämppä) ja Koivusalon talli. Pururadat eivät ole vät itse golfaa. pelkästään kunnonkohottamista varten. Kouran, Tanelinrannan, Haalin ja Koliinin pururadat mai- Se oli vähän, sitä pidettiin vähän sellaisena nittiin myös tapaamis- ja rauhoittumispaikkoina herrojen konhotuksena. Ja sitten kun siinä oli sekä kylän yhteisöllisyyden näyttämöinä. vielä tämä toinen juttu, että koko kylän kaunein paikka menetettiin siinä. Ja silleen jopa Onhan meillä pururatakin, sekin on ite kökäl- vähän, että tietylle harrastajapiirille, että voi- lä tehty. Täällä oli ahkeria koliinilaisia aikoi- ko sinne mennä. Mutta nythän se on, 2000-lu- naan. Ihan tehtiin ite, kun ei saatu kunnalta. vulla siellä voi jo vapaammin kulkeakin. [Ti- – – Semmosta kökkähenkeä täällä oli ehkä tosi laisuus 8] paljon, että tehtiin isolla porukalla ja yhdessä töitä. Ja nyt purutetaan. [Tilaisuus 9] Pienten lasten vanhemmilla ei ollut kentästä paljon kauniimpaa sanottavaa, ja historiapiiriläisten Lukiolaisten vapaa-ajanviettopaikoissa erottui- jyrkimmät arviot suorastaan tyrmäsivät golf-harvat erityisen voimakkaasti harrastukset (liikunta, rastuksen. kalastus) ja tapaamispaikat (Tanelinranta, Leppi- lahti). Liikuntapaikat ja tapaamispaikat myös se- Jos rumasti saa sanoo, se [Ruuhikosken golf- koittuivat keskenään. Liikuntakohteita lukiolaiset kenttä] on se viidenkymmenen kilometrin luettelivat monipuolisemmin kuin muut: useita hidaste siinä matkan varrella, kun mennään palloja urheilukenttiä, uimapaikkoja, jäähalli, läpitte. [Tilaisuus 10] kuntosali, ja Paukanevakin mainittiin juoksupaik- kana. Lukiolaiset käyttivät muita runsaammin Ta- Yhrestä asiasta tunnen tyytyvääsyyttä, jotta nelinrannan alueeseen liittyvää sanastoa: Tanelin- tämä golf-kenttä, joka nyt kaiken hyvän tuo- lampi on heille tuttavallisesti Tansku. Tarvittaessa ja on Nurmoohin, jotta se jäi niin kauas, jotta kohde voitiin tarkentaa Tanelinrannan kuntora- mun ei tartte sitä kattella. Jotenki luonnoton- daksi, pururadaksi tai lentopallokentäksi. tahan se on. [Tilaisuus 6] Kaikista esiin nostetuista liikuntapaikoista nel- jä sijaitsee Nurmon ulkopuolella: mainittiin Ilma- Nuorimmilla kotiseutukeskustelijoilla ei voi olla joen ja Seinäjoen uimahallit, Jouppilanvuori ja Sei- muistikuvia vanhan Ruuhikosken juhannusjuhlis- näjoen jäähalli kahteen otteeseen. Ne tulivat esille ta ja eväsretkistä. Heidän on ollut helpompi sulaut- nuorten ja lapsiperheiden keskusteluissa. Lukiolai- taa alueen nykyinen käyttötarkoitus oman kotiseu- set eivät nähneet erityistä ongelmaa siinä, että har- tunsa sisällöksi. rastus vie kaupunkiin. Kaupungin urheiluseuraan siirtyminen ajateltiin monessa lajissa kasvuna va- Itse en golffaa, mutta asun melko lähellä ja kavamman urheiluharrastuksen tasolle. kuljen ohi melkein päivittäin. Tästä johtuen tuntuisi pahalta, jos se yhtäkkiä siitä hävitet- täisiin. Se kuuluu siihen ja sitä kautta kotiseutuuni. [Tilaisuus 4]

Uudessa käytössä alueelle on jo alkanut kerros- tua uusia tärkeitä merkityksiä. Golfkenttäkään ei ole pelkästään liikuntapaikka. Lukiolaispoika 63 Tilaisuus 4. muisteli sitä taskurahojen ansaitsemispaikkana: 64 Tilaisuus 5. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 45 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 6. Ruuhikoski. Kuva Pasi Komulainen. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 46 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

KOULUT Näytti kovin hyvältä jo, kun tässä oli kylällä Lapsi menee ensimmäistä kertaa kouluun. Joka koulu, niin silloin lapsiperheet kyseli täältäpäin syksy kymmeniätuhansia kertoja toistuva tapah- ja rakensi jo, mutta tämä koulun menetys oli tuma saa erityisen merkityksen, kun se on oma aika paha isku. Että se vaikuttaa aika monelle. kokemus. Minä itse ensimmäistä kertaa koulussa. Että täältä on aika hyvät yhteydet kaupunkiin. Kunnan omistamasta koulusta tulee minun kou- [Tilaisuus 1] luni, koulutien varrella ohitetusta näkymistä tulee minun koulutieni. Kansakoulujen varhaisvaiheissa asenteet Nur- Koulu on tyypillinen toiminnallinen paikka, mossa eivät olleet kouluttautumiselle ja kirjasi- joka helposti mielletään kotiseudun avainkoh- vistykselle erityisen suopeita. Kansakouluasetus teeksi. Koulu on usein myös kylän keskus, ja siel- annettiin jo 1866, mutta ensimmäinen kansakoulu lä vietetään aikaa koulupäivän päätyttyä. Koulun perustettiin Nurmoon vasta 1884, toiseksi viimei- menettäminen on raskas isku, josta toipuminen senä Etelä-Pohjanmaan kunnista. Perustamispää- kestää pitkään. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 47 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI tös tehtiin 1880 Aleksanteri II:n 25-vuotisjuhlan kaan ei ole pelkkä rakennus. Keskusteluissa koulua kunniaksi. Omaan kansakoulurakennukseen, ja sen toimintoja käsiteltiinkin muissa yhteyksissä Valkiavuoren eli Kirkonkylän kouluun, siirryttiin muun muassa kyläkeskuksina ja kylän maisemina. 1895. Kiertokoulua Nurmossa käytiin vielä niin- Puhuttiin myös koulukuljetuksista, koululaisret- kin myöhään kuin 1934.65 Silloin oli seuraavakin kistä ja kouluruuista. kansakoululaki (1921) jo voimassa. Ilmeisesti nur- Nimeltä erikseen mainittiin Kouran, Knuutti- molaiset pelkäsivät koulujen levittävän maailmal- lan, Valkiavuoren, Viitalan, Ylijoen ja Ämmälän- lisuutta ja laiskuutta. kylän koulut sekä Nurmon koulukeskus. Lisäksi Rakennetun ympäristön avainkohteina koulu mainittiin Nurmon koulurakennukset, kyläkoulut mainittiin kotiseutukeskusteluissa yleisellä tasolla ja kouluun liittyvät asiat kuten koulukuljetukset tai viidesti, kyläkoulu neljästi ja yläaste kerran. Koulu- koulun retket yleensä. Lakkautettujen koulujen merkitys uudessa 65 Rasku 1984, 1–5; Läntinen 1994, 490–499, 565; käytössä näkyy Ylijoella ja Viitalassa. Vaikka koulu Takala 1965, 79. menetettäisiin, se saattaa jatkaa elämäänsä kylä-

Kuva 7. Ylijoen koulunmäki. Kuva Pasi Komulainen. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 48 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI talona, harrastuspaikkana tai kotina. Silloin sen Jos mun pitäis kotiseutua ajatella, mä ajatteli- rooli kotiseudun avainkohteena ei välttämättä vä- sin sitä vanhaa Viitalan kotikoulua. [Tilaisuus hene. Tämä on monien mielestä kylän elävänä py- 10] symiselle parempi vaihtoehto kuin kyläseuran talo kylmillään. Paljon hyviä lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Sil- loin tällöin käymme huviksemme paikkaa kat- Tää tuo uutta vireyttä tänne yhteisöön myös- somassa. Aina muistuu mieleen hyvä, pienen kin. – – ja pitävät huolta tuosta arvokkaasta koulun yhteishenki. [Tilaisuus 10] rakennuksesta. Sehän on koko Nurmon vanhin rakennus tää Ylijoen vanha koulu. Oliko se Seinäjoen seudun viimeaikaisessa kasvussa näh- 1766 vuodelta. Vanha pappila siirretty tänne. dään mahdollisuuksia. Jos Nurmon eteläiset, Kou- [Tilaisuus 1] ran ja Viitalankylän alueet, onnistuvat houkutte- lemaan osan muuttajista ja jos kaavoitus toimii, Ylijoen koulu perustettiin valtion kehotuksesta ja alueelle voidaan tarvita uusikin koulu. Pienten kuntakokouksen vastustamana. Kun uusi pappila lasten vanhempia kyläkoulujen turvallinen oppi- valmistui 1894, kunta näki tilaisuuden toteuttaa misympäristö houkuttaa. Asuinalueiden jatkuva Yli-Nurmon kouluhanke edullisesti. Vanha pappi- kasvu tarkoittaa sitä, että pienten lasten vanhem- lan pytinki päätettiin siirtää Ylijoen kouluksi. Se mat eivät oikein tiedä, missä omat lapset tulevat on vuodelta 1766 – siis vanhempi kuin museona koulunsa käymään. Uusiakin kouluja saattaa tulla. palveleva Mäkitepon talo – ja se oli perusteellisesti korjattu 1800. Pappila siirrettiin Ylijoelle 1898, Siellä [Kourassa] koulu pysyy ennallansa ja mutta sen huonejärjestys muutettiin. Myös sauna, vielä vaikka Venestalo otettais takaisin kou- aitta ja navetta siirrettiin paikalle muualta pari luksi. Mä haluisin, että kelattas taaksepäin, vuotta myöhemmin.66 että kun koko ajan pikkukouluja lopetetahan Merkittävänä paikkana mainittiin peräti viisi ja niitä häviää. – – Vaikka me ollaan pieni vie- kertaa Ylijoen koulun kerhotila. Se sijaitsee kou- lä Seinäjokikin kaupunkitasolla, mutta ongel- lun pihapiirissä ja toimii kyläläisten kokoontu- mat alkaa olla jo vähän isompien kaupunkien. mispaikkana. Kerhotila on yhteinen kokoontumis- [Tilaisuus 10] paikka, jossa on tarjolla tekemistä ystävien kanssa, kuten jumppaa tai Nurmon kappeliseurakunnan Kilometrin päässä olis kyllä Ämmälänkylän järjestämää eläkeläisten kerhotoimintaa. Kerhotila koulu, mutta se ei ole sitten vuoden 79 ottanut toimii kylän yhteiselämän keskuksena, koska siellä oppilaita enää vastaan. [Tilaisuus 10] on hyvä tavata muita ihmisiä ja jutella asioista. Samoin viisi kertaa mainittiin Ylijoen kou- Siinä vaiheessa, kun mun lapsi menee kouluun, lunmäki, joka tarjoaa muitakin toimintamah- niin hyvällä säkällä tuossa välissäkin jököttää dollisuuksia. Vielä erikseen mainittiin Ylijoen koulu, kun tätä väkeä lisääntyy ja lisääntyy. koulurakennus neljästi ja vielä yhden kerran alku- – – Tuntuu, että kaikki, mitä rakennetaan on peräisessa tehtävässään pappilana. valmiiksi jo pieniä siinä vaiheessa, kun ne val- Viitalan koulun perustamisen kankeus johtui mistuu. [Tilaisuus 10] erityisesti hallinnollisista kuntarajoista. Viitalan- kylä kuului siihen Kurkkunurmon alueeseen, jon- Knuuttilan koulu perustettiin kyläläisten aloittees- ka kohdalta Lapuan kunta leikkasi Nurmon kahtia. ta 1908 Knuuttilan taloon, jota laajennettiin kou- Jo 1898 alkoi pitkällinen keskustelu siitä, tekee- lun kasvaessa kahdesti, 1912 ja 1924. Peruskorja- kö koulun Viitalaan eli silloiselle Nurmonperälle ukset tehtiin 1960 ja 1976.68 Koulu lopetettiin 2009. Lapua vai Nurmo vai molemmat yhdessä. Koulu aloitettiin 1907 Kustaa Lankarin talossa. Lapua ra- Vanhanaikainen koulu, jonka lähellä on pelto- kensi uuden koulurakennuksen, joka avattiin 1910. ja, urheilukenttä ja myös metsää. [Tilaisuus 4] Alue siirrettiin Nurmoon 1922, mutta koulurakennus paloi jo tammikuussa 1923. Uusi vuonna 1924 Nurmon kansakoulupiirit jakoivat Kouran kylän rakennettu koulu on nykyinen Venestalo.67 Koulu- lapset kolmeen eri kouluun. Vuonna 1910 koura- toiminta siinä päättyi keväällä 2009. Myös Viitalan laiset alkoivat voimaperäisesti ajaa omaa koulua, koulu otettiin esille keskusteluissa sekä vanhana mutta asia ei tahtonut edetä. Koulu perustettiin kouluna että nykyisessä roolissaan Venestalona. viimein kuvernöörin päätöksellä 1917. Koulu aloitti vapaakirkon rukoushuoneessa, niin sanotussa 66 Heinonen 1984, 14; Läntinen 1994, 534–538. 67 Ulvinen 1984, 17–18; Läntinen 1994, 538–541, 663. 68 Läntinen 1994, 541–545; Kahila 1984, 22. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 49 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Jokisen talossa, jonka paikalla toimi kulkutauti- kera. Lisäksi käymme lähikaupassa aikaa sairaala ja myöhemmin terveystalo. Uusi koulura- tappamassa. [Tilaisuus 4] kennus tehtiin 1927. Lisärakennus saatiin 1957, ja perusteellinen peruskorjaus tehtiin 1980.69 Luot- Koulu on minulle tärkeä koska se vie pitkän tamus koulun ja kylän tulevaisuuteen on Kourassa osan elämää, ja sillä on suuri vaikutus loppu- vahva. elämälle. [Tilaisuus 4]

Koura tulee kasvamaan; koulu pysyy ja ehkä Kotiseutu ei koskaan ole rajautunut tiukasti kun- asemakin vielä avataan ja kauppa. [Tilaisuus tarajoihin. Toiminnallinen levittyminen kunta- 2] rajojen yli näkyy myös vanhoissa kansakoulupii- reissä. Nurmolla oli kolme yhteistä koulupiiriä: Kirkonkylän koulupiiri jaettiin kahtia 1922, ja uusi Ämmälänmaan pitkällinen kunnanrajat ylittävä Alapään koulu rakennettiin Alahemmingin maille. kouluhanke toteutui, kun ulkosarat siirtyivät Nur- Myös Keski-Nurmo päätettiin erottaa omaksi kou- moon 1922. Ilmajoen, Nurmon ja Seinäjoen yh- lupiirikseen 1932 alkaen. Koulurakennus piti tehdä teinen koulu aloitti 1924. Koulurakennus tehtiin Ryssyyn, mutta hanke viivästyi ja lopulta kunta pe- Seinäjoen puolelle vuonna 1926. Samaan aikaan rui päätöksensä 1934.70 suunniteltiin yhteistä koulua Peräseinäjoen kanssa Sotien jälkeen kirkonkylän koulupiiri kävi ah- Pastonmäelle. Siellä koulu aloitti 1925. Viimeisenä taaksi, ja opetusta jouduttiin antamaan vuorolu- yhteisenä kouluhankkeena käynnistyi Hirvijärven kuna ja väliaikaistiloissa pitkin kirkonkylää. Uusi koulu. Lapuan kanssa toteutettu Hirvijärven koulu koulukeskus saatiin vasta 1955, ja sen laajennus aloitti supistettuna vasta 1938. Paston ja Ämmälän valmistui 1970. Peruskoulu-uudistuksen yhteydes- koulupiirit lopetettiin 1970-luvun alussa, ja oppi- sä 1975 koulupiirirajoja tarkastettiin: Alapää yh- laat siirtyivät Ylijoelle ja Seinäjoen kouluihin.73 distettiin takaisin Kirkonkylään. Ahtaus Kirkon- kylän koulussa helpotti seuraavana vuonna, kun Hyllykallion uusi koulupiiri aloitti.71 TEOLLISET JA LIIKETOIMINNALLISET Yläasteen päärakennus avattiin 1974. Siihen RAKENNUKSET asti kansakoulun yläluokkia, eli kansalaiskoulua, oli pidetty vuodesta 1958 alkaen pääosin Kourassa, MYLLYT, SAHAT JA MEIJERIT koska siellä oli oppilasmäärän vähentymisen vuoksi Maalaismaisessa Nurmonjokivarressa teolliset vapaita tiloja. Samaan pihapiiriin valmistuivat tilat maisemat ovat harvinaisia. Poikkeuksena on Kou- lukiolle vuonna 1983.72 Uusi arkkitehtuurikin on ran kylän voimakas teollistuminen, joka on myös synnyttänyt kiintymystä ja kotiseudun tunteen. synnyttänyt alueella edelleen näkyvän ominta- keisen proﬁ ilin. Eteläosien teollinen perinne alkoi Matalat tasakattoiset rakennukset, joista ulos Kouran höyrysahan perustamisesta vuonna 1903. näkyy punaiset tiilet koulun edessä ja takana Rautatie keräsi ympärilleen myös muita yrityksiä, on urheilukenttä. [Tilaisuus 4] joita olivat Veneskosken puunjalostus- ja naulateh- das, Kouran terva- ja sysitehdas ja Lahtisen potku- Koulun suhteellinen rooli kotiseudun muodostu- kelkkatehdas vuodesta 1928 alkaen. misessa oli vahva lukiolaisten kanssa käydyssä Koko Nurmonjokilaakson vanhinta teollisuut- keskustelussa. Sen merkitystä ei niinkään perusta ovat jokivarteen nousseet ja pääosin jokivoimaa teltu rakennusten ulkonäöllä, useimmin ajankäy- käyttäneet laitokset, joista tärkeimpiä olivat myllyt töllä ja ihmissuhteilla, mutta siihen myös liitettiin ja sahat. Vuonna 1750 Nurmossa oli viisi myllyä ja syvempiä merkityksiä. Viitattiin koulun sivistä- vuonna 1900 yhdeksän. Ulkopalstojen asutuksen vään vaikutukseen, joka kestää koko eliniän. Koulu yhteydessä uusia myllyjä tehtiin lähinnä yläjuok- muokkaa yksilöä hyvin voimakkaasti, syvällisesti sulle.74 Yläjuoksulla vesi riitti vain keväällä ja syk- ja tarkoituksellisestikin. Mainituiksi tulivat kaikki syllä, Hipin mylly toimi ympäri vuoden. Lisäksi kouluasteet. nurmolaiset käyttivät lähimpiä naapuripitäjien myllyjä. Ylijoella oli Jyläskosken mylly, joka toimi Koulu. Koska siellä näkee kavereita ja joutuu vielä sotien jälkeen, 1960-luvulla se ei enää pys- viettämään joka päivä 8 tuntia. Käydään ruo- tynyt kilpailemaan Kaappo Paston Peräseinäjoen kalassa syömässä ja keskustellaan ystävien puolelle vuosisadan vaihteessa rakentaman myllyn

69 Lepänhaara 1984, 23–25; Läntinen 1994, 545–549. 73 Läntinen 1994, 552–554; Heinonen 1984, 15. 70 Läntinen 1994, 549–552. 74 Myllyt ja niiden osuudet: ks. Luukko 1983, 89, 251–254. 71 Rantamäki 1984, 26; Rasku 1984, 9–10. 72 Pollari 1984, 30–32. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 50 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI kanssa. Samassa yhteydessä oli myös höyrysaha. Monen myllyn yhteydessä on toiminut myös raa- Pastossa oli yhdistelmämylly, jossa kiviä pyöri- misaha, yleensä yksiraaminen. Niistä puhuttiin tettiin kuivanakin aikana höyryvoimalla. Halkai- myllyjäkin vähemmän. Hipin vesisaha oli Nurmon susirkkeli toimi 1930-luvulta alkaen. Myllyn toi- vanhin. Muut olivat Autio, Koskela, Kaataja ja Yks- minta päättyi vasta 197475 ja siitä on monilla alueen korva. Niillä oli vain joitakin työntekijöitä.77 asukkailla vielä eläviä muistoja. Siellä on ollu saha ja luumylly ja jauhomylly ja Siellä [Paston suunnassa] tulee Jylhäntie. Siel- kaiken näköstä teollista toimintaa tossa Hipin- lä tulee pari upeeta kohtaa.– – Mä kävin van- koskessa, mutta nyt ollaan niin rikkaita, että himman pojan kanss siellä pyöräilemässä, ja annetaan veden mennä ohi. [Tilaisuus 3] on todella paljon nyt vettä, ja se koski kuohuu, ja siinä on vanha tämmönen pärehöylä ollu Paapalla oli se mylly ja saha, ja kohiseva koski siinä kosken partaalla, jossa mäkin oon ollu on siinä. Sitä on tosi kiva kuunnella ja sen ve- pikkupoikana, kun on höylätty siellä.– – Nää den varassa olla. [Tilaisuus 7] on semmosia upeita paikkoja, mitä tuolla lat- voilla näkee. [Tilaisuus 8] Kouran höyrysaha kohosi aivan eri mittaluokkaan. Kourassa toiminut Kurikan saha sai ymmärrettä- Nämä olivat sellaisia paikkoja, joissa vielä västi eniten huomiota osakseen. Kouran keskus- muutama kymmenen vuotta sitten ihmiset ta- telutilaisuudessa sen vaiheita käytiin läpi pitkissä pas toisiansa. [Tilaisuus 1] puheenvuoroissa ja kertomuksissa.

Kaikki Nurmon myllyt olivat: Pasto (Peräseinäjo- Täällähän oli kaksi sahaa, aikoonansa. Ja ella), Jyläskoski, Kaataja, Viitala, Kapela, Hytty, saha Lahtis-Samppankin tänne toi – – ja sa- Ruuhikoski, Hirvikoski, Huumonkoski, Autio, harahoilla kulki Porista asti remonttihom- Ykskorva, Hippi, Koskela (Lapualla). Koskela oli missa – – ja sitten teki itsellensä pajan tuonne perustettu jo 1500-luvulla ja 1880-luvulla se oli yli- Asemanmäelle ja rupes korjaamaan. [Tilai- voimaisesti suurin seudun myllyistä: siinä oli neljä suus 2] kiviparia ja luujauhomylly. Samassa yhteydessä toimi myös saha. Sota-aikana rakennettiin vielä Sahoja oli kaksikin, ja kaksi laivaa, Kuortane Nurmon aseman lähelle osuuskaupan vehnämylly. 1 ja 2, ajoi koko ajan puuta Englantiin. Lahtea Se paloi kuitenkin toimittuaan vain neljä vuotta myöten tuli puuta. [Tilaisuus 2] (1944–1948).76 Kotiseutukeskusteluissa myllyt ja sahat nousi- Juho Lammi siirsi toimintansa Peräseinäjoelta vat esiin lähes yksinomaan menetettynä ympäris- Kouraan 1903. Kymmenen vuotta myöhemmin tönä. Kotiseudun avainkohteiksi nimettiin Hipin saha muutettiin Lammin ja Heikki Kurikan osa- mylly, Kouran mylly ja Paston mylly, jokainen kah- keyhtiöksi. Höyrysaha ei ollut riippuvainen veden desti sekä vanhat myllyt yleisesti kerran. Yleisenä määrästä. Se oli ensin kaksi- ja myöhemmin kol- sävynä on, että jokivarren myllyjä olisi pitänyt miraaminen. Se sai käyttövoimansa ensin höyry- säästää. koneesta, 1919 alkaen vesiturbiinin ja generaatto- Hoitamattomat pihat, pellot, vanha mylly tai rin -yhdistelmästä. Työntekijöitä oli 18 toiminnan tyhjilleen jäänyt kauppakiinteistö näyttävät surul- alkaessa 1903, mutta vuonna 1921 jo 113. Lisäksi lisilta ja rumilta. Pienten asioiden korjaaminen, höyrysaha työllisti välillisesti helposti toisen mo- esimerkiksi talkootyöllä, voisi parantaa kylän ul- koman metsiin, ja kuljetuksiin. Sahalla oli myös konäköä huomattavasti. Tästä näkökulmasta kes- oma ulkomaanvientiosasto: laivat Koura, Kurikka kusteltiin esimerkiksi Kouran vanhasta myllystä. ja Kemi kuljettivat puuta Etelä-Amerikkaan ja Af- Ensin todettiin, että nykyisessä alennustilassaan rikkaan asti.78 se rumentaa kyläkuvaa. Purkamisestakin keskus- Myös meijerien katoamisesta käytiin keskuste- teltiin. Mutta ajatus kääntyikin kohta muisteluksi lua, joka kuitenkin painottui maataloustuotannon myllyn aiemmasta sijainnista, merkityksestä ja rakennemuutokseen ja perinnemaiseman tunto- rakennuksen monista käyttötarkoituksista aiko- merkkien kuten maitolaiturien ja laiduntavan kar- jen saatossa. Oikeastaan mylly alkoikin näyttäytyä jan katoamiseen. Aikoinaan meijeri oli joka kyläs- kotiseudun tärkeänä kohteena, johon monilla kes- sä. Vasta, kun isompi yhteinen osuusmeijeri saatiin kustelijoilla oli kerrostunut omakohtaisia muistoja aikaan kirkolle, päästiin yli miljoonan maitokilon ja merkityksiä. tuotantoon 1930-luvulla. Nurmon osuusmeijeri ke-

77 Läntinen 1994, 231–237. 75 Läntinen 1994, 221, 223. 78 Emt. Laivoista ks. myös Klemetti 1932, 378–380. 76 Läntinen 1994, 223–231. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 51 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI räsi yli 500 lehmän maidot. Nurmo kuuluu niihin [Atria on] aika tommonen vieras jollain ta- pitäjiin, joissa kylämeijerit yhdistyivät verrattain valla. – – Vaikka se Nurmossa on, mutta ete- nopeasti yhdeksi osuusmeijeriksi.79 läpohjalainen se ehdottomasti on, mutta ei oikein nurmolainen. [Tilaisuus 8]

TEHTAAT Enemmän [kotiseututunnetta] Itikkaan kyllä Atria on ylivoimaisesti laajimmin keskusteluissa liittyisi kuin Atriaan. Itikka se oli, Itikan mäki- kotiseudun tekijäksi tunnistettu liikeyritys. Atrias- kin oli, taitaa olla vieläkin. [Tilaisuus 8] ta tunnetaan selvästi kotiseutuylpeyttä. Erityisen ylpeitä ollaan siitä, että yritys saatiin aikanaan juu- Lukiolaisten kanssa käyty keskustelu on ainoa, ri Nurmoon ja siitä, että toimintoja on keskitetty jossa Atriaa ei nostettu esiin kotiseudun avain- Nurmon alueelle entisestään. kohteena. Kaikkiaan Atriasta käytiin kymmenen keskustelua. Atria rajautui varsin tiukasti omaksi Kyllä se on tärkiä paikka. [Tilaisuus 2] keskustelunaiheekseen, joka ei juurikaan lomittu- nut muihin puheenaiheisiin. Yleisesti Atrian tule- Kyllä kai se Atria on tärkein – – onhan se Nur- vaisuuteen suhtauduttiin hyvin luottavaisesti, niin mon kannalta kuuluisa ja valtava työnantaja. luottavaisesti kuin suureen yritykseen globaaleilla [Tilaisuus 5] markkinoilla voidaan luottaa.

Ja Atriahan on [tunnettu] maailmanlaajuises- On ihan turha sanoa Atriasta, että se on var- ti ja euroopanlaajuisesti, no ehkä maailma on ma työpaikka, se on aivan yhtä epävarma liika laaja, ehkä euroopanlaajuisesti. [Tilai- kuin Nokia. [Tilaisuus 7] suus 7] Atrian rinnalla teollisen rakentamisen nykykoh- Yhtiön juuret ovat Itikan teurastamossa, joka teista noteerattiin ainoastaan E.S. Lahtisen potku- perustettiin 1914. Konttori siirrettiin Vaasasta kelkkatehdas. Lahtisen potkukelkkatehdas aloitti Seinäjoelle jo vajaan vuoden kuluttua. Itikka pro- toimintansa 1928, ja se jatkaa edelleen ”maan”, ﬁ loituikin alusta alkaen eteläpohjalaiseksi teuras- ”Pohjoismaiden” tai ”maailman” suurimpana pot- tamoksi.80 kukelkkatehtaana, kuten keskustelijat ylpeästi ker- Atrian merkitys leiväntuojana ja työllistäjänä toivat. tiedostettiin hyvin. Siihen viitattiin ”Nurmon pelastajana” [Tilaisuus 7]. Iso teollisuusrakennus- Se on kyllä maanlaajuusesti tuo, kyllä se ny kompleksi on myös maamerkki, jonka avulla voi- on potkukelkkatehdas Lahtinen ja Atria koko daan kulkijoita opastaa oikeaan kohteeseen. maassa [tunnettuja]. [Tilaisuus 6]

Atria nyt ainakin antaa työtä monille. Hyvä Lahtinen aloitti yritystoimintansa Indian-merk- työnantaja, paras mahdollinen, mitä voi olla. kisten moottoripyörien edustajana. Ensimmäiset [Tilaisuus 1] potkukelkat valmistuivat 1933. Nykyään Lahtinen on käytännössä ainoa merkittävä potkukelkkojen Semmoiselta, joka ei yhtään tiedä, niin kysyn valmistaja Suomessa.81 tiedätkö sen kantatien, mikä menee Lapualle Itse tehdas mainittiin rakennetun ympäristön päin, tiedäksä sen Atrian, ja siitä vähän eteen- kohteena kolmessa keskustelussa, mutta potku- päin, niin siinä lukee että Hippi, käänny siitä, kelkkailu ilmiönä nauttii paljon laajempaa suosio- sitten tulet siihen, missä on ennen ollut mylly ta. Jopa niin suurta, että se voidaan nostaa yhdeksi ja saha, nyt siinä on pato. [Tilaisuus 7] koko Nurmoa yhdistäväksi kotiseudun piirteeksi. Tähän teemaan palataan tarkemmin henkisen ym- Kriittisiä arvioita kuului keskusteluissa erittäin vä- päristön kohdalla. Tehdasalueena E.S. Lahtinen hän. Isovuoren metsän luonnonarvoille ison tuo- kuuluu nimenomaan kouralaisten kotiseutuun. tantolaitoksen läheisyys koettiin pienenä miinuk- Käsityöläisperinteestä kertoviin kohteisiin sena. Ulkonurmolaisille entinen Itikka puolestaan kuuluvat kaksi pajarakennusta: Kouran vanha paja oli rakkaampi kuin nykyinen Atria. Ehkäpä heillä ja Mannilan paja. Pajoille olisi voinut odottaa pal- ei ole uudesta yhtiöstä omia muistoja? jon suurempaakin merkitystä – olihan alasin Nur- mon vaakuna-aihe. Sen alkuperää eivät nurmolai- 79 Läntinen 1994, 258–266; Nurmon osuusmeijeri keräsi 1,35 set tuntuneet oikein käsittävän. milj. kg vuonna 1940. Ainoa kylämeijeri Ylijoella 300 tht kg. Nyyssölä 2005, 48, 68, 140. 80 Läntinen 1994, 204 81 Potkukelkka 2000, 32. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 52 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Yksi pieni paja oli silloon siinä keskustassa voiko kauppakeskusta ollenkaan nostaa kotiseu- Mannilan paja oli. että mä en oikein ymmär- tukeskusteluun. Kauppakeskusten laajeneminen rä, että mistä se [vaakuna-aihe] voi tulla. – – ja yhä uusien ostoskeskusten synty nähdään usein Että se ei mee ymmärrykseen. Että kuka sen kotiseudun kielteisenä kehityksenä. on ollut suunnittelemassa tai päättämässä? Kauppakeskus on kuitenkin paikka, jossa ih- [Tilaisuus 9] miset nykyään aidosti tapaavat toisiaan ja vaihtavat kuulumisia. Kun Prismaa pidetään oman kylän kauppana, se limittyy yhdeksi arkipäiväi- KAUPPALIIKKEET seksi osaksi muiden kotiseudun avainkohteiden Kaupan kohteista nykynurmolaisten kotiseutua joukkoon. Mielenkiintoista on, että Prismaa ei silti ehdottomasti hallitseva kohde on Kivisaaren ja kertaakaan esitetty kirjallisissa tehtävissä henkilö- Hyllykallion liikekeskus ja erityisesti sen suurin kohtaiseksi mielipaikaksi, mutta keskusteluissa se kauppakeskus, S-ketjuun kuuluva Prisma. Sen nousi yhdeksi kärkikohteista. Prismaa käsiteltiin nurmolaisena lähtökohtana oli Nurmon osuuskau- 14 eri asiayhteydessä, usein varsin laajasti. Se on pan perustaminen 1906. Nurmon osuuskauppa oli asukkaille paitsi ostospaikka, myös tapaamispaik- poliittisesti riidaton, ja se nousikin jo 1920-luvulla ka, jossa vietetään aikaa. yhdeksi maan vahvimmista osuuskaupoista. Sillä oli seitsemän myymälää: kirkonkylä, Koura, Yli- Siellä kun menee käymään, niin tulee kauppa- joki, Koskela, Haanpää, Asemakylä ja Veneskoski. reissu ja iltalenkki samalla. [Tilaisuus 2] Ämmälänmaalle perustettiin vielä yksi 1938. Tu- hannen jäsenen raja ylittyi 1930-luvulla. Nurmon Sinne ei saa koskaan mennä, jos on kiire, kun osuuskauppa oli alueellaan ylivoimainen osuus- siellä tulee aina tuttuja vastaan joka hyllyn ta- toiminnallinen kauppaliike. Ensimmäinen Edis- kaa tulee joku ja sitten menee aikaa. [Tilaisuus tyksellinen osuuskauppa perustettiin vasta 1936 7] Kouraan, mutta E-ketju ei koskaan saanut suurta kannatusta Nurmossa. 1960-luvulla Nurmon Prisman edeltäjä, Seinäjoen Osuuskaupan Sokos- osuuskaupan markkinaosuus ja kunnan asukaslu- market RM-keskus rakennettiin 1970-luvun puoli- ku kasvoivat yhtä aikaa. Sulautuminen Seinäjoen välissä. Taloudellisia vaikeuksiakin oli 1970-luvul- osuuskauppaan toteutettiin 1970-luvun alussa, ja la. Merkittävien laajennusten jälkeen, erityisesti fuusioituminen jatkui Etelä-Pohjanmaan osuus- 1992 ja 2011, automarketista on kasvanut jättiläis- kaupaksi 1984. Osuuskaupan asema on Nurmossa mäinen tavaratalokeskus, joka kerää asiakkaansa yhä vahvistunut: vuonna 2002 sillä oli alueellaan kaukaa maakunnasta.83 Kyläkauppojen kuolemi- Etelä-Pohjanmaan suurin markkinaosuus.82 Syynä sen jälkeen se on ollut jopa ylijokisten ja koura- on epäilemättä maakunnallisen yhtiön tavaratalo- laisten lähikauppa. Ylijoelta on tosin jonkin verran toiminnan keskittäminen Nurmon Hyllykalliolla lyhyempi matka kauppaan Peräseinäjoelle. Prisma sijaitsevaan automarket Prismaan. on yksi harvoista asioista, jotka yhdistävät koko Prisma oli ainoa kotiseudun avainkohde, joka Nurmon alueen keskustelijoita. Myös nuoret mai- nostettiin esille kaikissa keskustelutilaisuuksissa, nitsevat sen yhtenä tapaamispaikkanaan. yleensä naurujen saattelemana tai jotenkin epäile- Prismalla on myös käsitteellistä syvyyttä: västi tunnustellen. se on joko laaja liikekeskus, Prisman alue tai itse Prisman rakennus, jota tosin ei kauniiksi kehuttu. Mutta toi Prismanmäki kai nyt sitten on se Se voi olla myös pelkkä kassajono, jossa tavataan pikku lähikauppa, sen melkein jo voi laskea tuttuja. Kotiseudun kohteena se herätti myös muis- siihen [kotiseutuun], että se on tämä [Kiikun- toja vanhasta Sokos-marketista tai sen Poomi-kah- mäki] ja sitten tuo kauppa. [Tilaisuus 5] vilasta.

Niinkin arkipäiväinen toiminto kuin ostoksienteko Sokos-marketti oli, sen mä muistan kersana saattaa kotiseutukeskustelun yhteydessä tuntua hämärästi, kun mentiin Sokos-markettiin. joistain keskustelijoista jollakin tavoin epäsopival- [Tilaisuus 9] ta tai nololta – aihetta pehmennettiin huumorilla. Prisma tuntui keskustelijoilta kotiseudun kohteek- Suuri tavaratalo voi olla myös nähtävyys ulko- si ”jotenkin kylmältä”, ”liian arkiselta” ja ”läpi- maanvieraille. Monissa maissa ostokset tehdään käyntipaikalta” [Tilaisuus 10]. Esimerkiksi Kiikun edelleen pienemmistä kauppaliikkeistä. keskustelussa ajatus herätti hilpeyttä ja pohdintaa,

82 Kokko 2003, 38, 220 – 229, 243, 281; Läntinen 1994, 293–310. 83 Kokko 2003, 263. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 53 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 8. Hyllykallion Prisma. Kuva Pasi Komulainen.

Mulla oli serkut ja täti Ruottista käymässä – – Siinä [Kourassa] oli osuuskauppa, ja sitten oli täti sanoi, että hän lähtee nyt väkiä viemään Hautalan kauppa ja yhdessä välissä oli vielä Prismaan, että ihme, jos joku täällä näkee näl- asemanmäellä. Kato, väkilukukin oli 2,5-ker- kää. Mä olin ihan, että mitä sä nyt meinaat? tainen, ja autoja oli vissiin muutama. [Tilai- Se vaan, että hän vie niitä kattomaan ruuan suus 8] määrää. – – Ei heillä oo tällaista kaupassa kuin täällä, se tuore vihannesten ja niitten Siitä Ylijoen koulun ohi kun mentiin Pastoon määrä. Ei heillä oo tuollaista. [Tilaisuus 9] päin, siellä oli kauppa, Paston risteyksessä, siellä oli yksi ja vähän ennen sitä oli yksi, mis- Suuret ostoskeskukset, Prisma ja Minimani valta- tä isoäiti tapas hakee mulle Koskenlaskija- tien toisella puolella, kuuluvat niihin rakennuksiin, juustoa, jos ei sitä ollut. Pojan piti saada sitä. joilla on merkitystä myös maamerkkinä. Minima- [Tilaisuus 8] nin kiinteistö on ennen muuta Kiikun-Solanon asukkaiden kotiseutua. Oman kotiseutunsa rajoja Lähikauppojen kuoleminen on yksi keskusteluis- pohtiessaan he käyttävät Minimania raja-alueena: sa useimmin mainittuja harminaiheita. Kauppo- jonkun mielestä se kuuluu Solanoon, jonkun toisen jen katoaminen on kuitenkin niin viimeaikainen mielestä ei. Myös vieraiden opastukseen kauppa- ilmiö, että vanhat kyläkaupat ovat vielä hyvässä keskukset sopivat erinomaisesti. muistissa. Avainkohteina mainittiin Veneskosken kauppa, Ylijoen kauppa, Hautalan kauppa, Kouran Kun sanoo, että Prisman ja Nurmon keskus- kauppa ja Kouran osuuskauppa. Yleisellä tasolla tan välissä. Sitten ne hoksaa, että ’jaa siinä, pikkukaupoista puhuttiin neljästi. [sähkö]linjojen alla’ [on Koliini]. [Tilaisuus 9] Nurmon keskustaajamassa sijaitsevaa Siwaa ei mielletä varsinaiseksi kyläkaupaksi, vaikka se Maalaiskylän maisemaan on perinteisesti kuulunut muuten mainittiin pariin otteeseen. Siwan lisäksi myös kyläkauppa84. Vahvimmillaan kauppoja saat- kirkonkylän kappaliikkeistä huomiota sai parikin toi olla kylässä kolmekin lähekkäin. Asukkaita oli kertaa R-kioski. Kokonaisuutena Nurmon keskus- enemmän, ja he käyttivät lähipalveluja. Lapsuuden tan kauppaliikkeissä nähtiin kylämäinen vaihtoeh- kaupassakäyntiin liittyy usein vahvoja muistoja, ai- to Prisman ruuhkalle. nutlaatuisia tunnelmia ja jopa makuelämyksiä.

84 Nurmon 1900-luvun alun kauppiaat kylittäin ks. Läntinen 1994, 290–291. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 54 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Pienen kylän mukava ostosparatiisi — — sielu Kiikun suora on tieyhteys, joka nousi toistuvasti lepää ostoksia tehdessä (vrt. Prisma). [Tilai- esille joko sellaisenaan tai kotiseudun tapahtumiin suus 7] kerrostuneena. Nurmosta Munakkaan johtava tien rakentamisesta tehtiin päätös vuonna 1875, ja se Nurmossa ei ole enää yhtään kyläkauppaa, vaikka valmistui 1880. Siihen tuli poikkeuksellisen pitkä ennen oli useita joka kylässä. Kourassa ja Alapääs- viivasuora linjaus, jota tuon ajan tekniikalla ei ollut sä elätellään vielä toiveita kaupan henkiin herää- aivan ongelmaton toteuttaa. Molempiin päihin tie- misestä uuden asutuksen ja tiejärjestelyjen ansios- tä sytytettiin merkkitulet, joiden avulle linjatolpat ta. Kyläkauppojen liiketoiminnallinen todellisuus suunnattiin.85 Vanhan tien kerrottiin olleen huono tuotiin kuitenkin muistutuksena esiin. vielä 1980-luvullakin.

Sellanen kauppa, johna joku silloin tällöin käy Se oli niin pehmiä tie, että meillekin tuli Sei- aamupäivällä kelloa kysymäs ja iltapäivällä näjoelta vieraita sen kautta, niin isännällä oli on vähän hiljaasempaa, niin ei sitä kukaan komia iso amerikanrauta, niin se tie oli niin pyöritä. [Tilaisuus 6] savipohjainen ja vetelä, että se oli pysäyttänyt jossain vaiheessa ja tutkinut, onko akseli poik- Kotiseudun kauppakaan ei kaikille keskustelijoil- ki. [Tilaisuus 5] le tarkoita aina nurmolaista kauppaa. Puhutaan myös Seinäjoen kaupoista ja kauppareissusta Kes- Tänä päivänä Kiikun asukkaat ovat tiestään ja sen ki-Suomessa. Kahdessa yhteydessä esiin otettiin tunnettuudesta ylpeitä. Kiikun suoraa pidetään tori Seinäjoella ja Keski-Suomessa. Muista palve- jonkinlaisena alueen tuntomerkkinä. Yli kuuden luliikkeistä mainittiin nimeltä ainoastaan Tanelin- kilometrin suora on erikoisuus, joka tunnetaan tupa, Nurmon apteekki ja Ylijoen pankki. Kerran hyvin lähialueella. Samalla kiikkulaiset ovat huo- puhuttiin myös yleisesti pankeista. lestuneita kasvavista liikennemääristä ja kylän lii- kenneturvallisuudesta. Mutkaisuja tai hidastetöys- syjä tiehen ei kuitenkaan haluta, vaan toiveissa on kevyen liikenteen väylä. LOGISTISET RAKENTEET Suora yhdistää Kiikun Nurmoon – ennen muuta kirkkoon ja kouluun. Suoran päästä näkyvällä TIET JA RISTEYKSET kirkolla on voimakas symbolinen merkitys. Ilman Teistä käytiin lähinnä neljäntyyppistä keskus- tätä valtasuonta kylä olisi todennäköisesti kasva- telua. Eniten keskustelua herättivät tiestön nut kokonaan Seinäjoen vaikutuspiiriin. nimenmuutokset, mihin syvennytään tarkemmin Jo kaukaa menneisyydestä muistetaan kirk- luvussa 8. Toiseksi keskusteltiin tiestöstä paikkoja komatkojen ”kilpa-ajoja”, ja vieläkin tiellä käy yhdistävinä kulkuväylinä. Tätä käsiteltiin osin jo hurjastelijoita. Tiellä kulkee myös työpaikkaliiken- kotiseutukäytävien yhteydessä. Kolmanneksi kes- nettä, sillä Atrialle ajetaan Ylistarosta ja Kyröstä kusteltiin jonkin verran tiestöstä maisematekijänä. Kiikun suoran kautta. Neljänneksi tuotiin esille tiejärjestelyihin liittyviä uhkia ja toiveita. [Tunnetaan] vähän vauhtitienäkin koko seu- Tienkäytön turvallisuus limittyi maisemakes- dulla – – käydään moottoripyörällä ottamas- kustelun ja tiejärjestelyjen osaksi. Keskusteluissa sa vauhtia. [Tilaisuus 5] mainittiin kaikkiaan parikymmentä eri tien ni- meä: Alapääntie, Havilantie, Hermanninpolku, Vaikka on uusikin tie, niin ne ajaa tästä – – Isokoskentie, itäinen ohikulkutie, Jylhäntie, Kes- siellä saattaa kolomelta loppua vuoro, niin kustie, Kiikunpolku, Kiikuntie, Kurjennevantie, sieltä tulee isoja letkoja ja ajetaan vähän lu- Kustaankuja, Keski-Nurmontie, Lylynkuja, Län- jaakin. [Tilaisuus 5] sitie, Martikkalantie, Nurmonjoentie, Rengastie, Rinkitie, Vaasantie, Valtatie 18. Kiikun kohdalla liikenteeseen ja liikenneraken- Mainittujen teiden ohella muista pääteistä ei tamiseen liittyvää keskustelua käytiin monessa tilaisuuksissa keskusteltu. Niitä pidetään ilmei- yhteydessä. Myönteisenä puolena korostuivat hy- sesti niin itsestään selvästi kotiseutuun kuuluvina, vät kulkuyhteydet, ei vain Seinäjoelle vaan myös että niiden arvoa ei mietitä, myöskään muutoksia Härmänmaalle ja Vaasan suuntaan, ajoneuvolii- ei ajatella tai kaivata. Sekin on mahdollista, että kenteen osalta nykyään myös Nurmoon. Kiikkua päätieyhteyksillä ei nähdä erityistä kotiseudullista luonnehtivat massiiviset liikennejärjestelyt, käy- arvoa. 85 Läntinen 1994, 351–353. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 55 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI tännössä Vaasantie. Vaasantien ylityksestä kes- sin tiemaisemaan kuuluvat moottoripyörät jakavat kusteltiin huolestuneeseen sävyyn. Vaasantie on mielipiteitä. Se, mikä on yhden mielestä ”ihanaa” osa Kiikun hyviä liikenneyhteyksiä, mutta samalla ja ”upian näköstä”, on toisesta ”aivan hirvittävää”. se halkaisee lähikotiseudun kahtia. Uusien liiken- nejärjestelyjen toteutuksessa oli lähellä se tilanne, Tuohon ääniin on vielä pakko sanoa, että aina että osa toiminnallisesta yhteisöstä olisi erotettu se kevään eka kuovi. Kyllä sitä odottaa. Siitä kyläkeskuksesta. se lähtee. Harrikka ja eka kuovi. [Tilaisuus 7]

Minua saa syyttää siitä, että tämän ison riste- Kyllä mä sitä kuovia odotan enemmän, että yksen yli pääsee sinne kevyen liikenteen kais- sitten kun se kevät tulee, niin alkaa kova moot- talle. Kävin kyselemässä, kun sitä tehtiin,– – toripyöräralli tuossa. Emmä sitä niin mielellä- kun näytti, että ne ei tee mitään ylityskohtaa ni kuuntele. [Tilaisuus 7] – – ne otti sen asiaksi – – se on vaarallinen silti. Pitäisi olla alitus, se olis tosi tärkiä. [Ti- Kapealle tielle halutaan turvallisuussyistä kevyen laisuus 5] liikenteen väylä. Toisaalta maisema- ja turvalli- suustavoitteet saattavat olla keskenään ristiriidas- Oma keskustelunaiheensa ovat kevyen liikenteen sa. Kevyen liikenteen väylän rakentamisen jälkeen järjestelyt. Niitä kaivattiin sekä Kiikunsuoralle tie tuskin enää myötäilisi jokirantaa ja asutusta ta- että oikaisu-uoman vaelluspolulle, jonka kiikku- valla, johon asukkaat nyt ovat tottuneet. laiset mielellään näkisivät jatkuvan hevosreitistö- nä Kitinojalle asti. Etenkin kevyen liikenteen väylä Tämä puoli [Nurmonjoentie] on se maisema- oli ymmärrettävästi toivelistalla korkealla. reitti ja toinen puoli [Länsitie] on se pikatai- val sitten. Siinä on meidän kohdas sellaanen Olisi mahtava, jos se saataisiin Nurmon kirk- kunnon suora, että siinä sitten saadaan kyllä koon asti kevyen liikenteen kaista, niin niitä kaikki irti, mitä koneesta lähtee. [Tilaisuus 7] olisi pyöräilijöitä, niitä on nytkin, ne kiertäisi Seinäjoen kautta tämän lenkin. [Tilaisuus 5] Kyllä niitä lapsiperheitä, joita tänne tulee, hir- vittää tuo tie, ihan varmasti. [Tilaisuus 7] Ylijoelle tulee Kouran suunnasta hyvä, päällystetty tie, mutta yhteys Peräseinäjoelle pätkii. Kurainen Kourassa oman kotiseudun kehitykseen suhtau- auto ja rapatie erottavat muista ja herättävät har- duttiin luottavaisesti. Koura tulee kasvamaan, mituksen tunteita. Välimatka on kilometreissä Pe- mutta siihen liittyy myös omia huolenaiheita. Ky- räseinäjoen suuntaan lyhyt – Ylijojen koululta vain lässä erottuu kaksi eri liikennekulttuuria: joen län- kymmenisen kilometriä – mutta yhteydenpitoa sipuolella Viitalantien rauhallinen idylli, itäpuolella heikentää huono tieyhteys. Valtatien 18 nopeusrajoituksista piittaamattomat kaaharit ja raskas liikenne. Tien ja piennarten le- Jos täältä lähtee hyvällä kelillä käymäs kau- ventäminenkään ei ole tuonut asukkaille turvalli- passa, niin tulee ajettua Seinäjoelle ja niihin suudentunnetta: paremman tien tarjoama hyöty kauppoihin, ja samalla matkaa, kun pääsee ulosmitataan entistäkin korkeampina nopeuksina. Seinäjoelle, niin vois käyrä Peräseinäjoella, Valtatie 18 sai kouralaisilta jopa maininnan mutta tässä on syksyysin ja kevääsin sellaaset kotiseudun avainkohteeksi. Se on kylän keskeinen kelit, että kun maasturilla tai traktorilla mää- maantie, mutta aiemmin rauhallisesta, raittimai- rätyn aikaa vain pääsee. Eli se on niin kuin sesta tiestä on nyt tullut vaarallinen. Nykyisellä katkaistu tästä puolen kilometrin päästä. Että valtatiellä pystyi entisaikoina pelaamaan jopa ei oo tieyhteyksiä. Ja siellä olisi kaikki palvelut jääkiekkoa. lähellä. Se on siis kerta kaikkiaan, että koulu- Nurmon ikääntyneempiä asukkaita nykyai- taksitkin on joskus meinannut kieltäytyä, ettei kaiset ja suunnitteilla olevat liikennejärjestelyt ne kuljeta lapsia sinne. [Tilaisuus 1] kauhistuttivat. Niiden välttämättömyys kyllä ym- märrettiin, mutta silti kotiseudun kasvu ja siihen Maisema-arvot tulivat vahvasti esiin keskustelta- liittyvät liikennejärjestelyt saivat heiltä runsaasti essa tienvarsiasutuksesta. Alapäässä maisemal- kritiikkiä. Yksi vastaaja uhkasi jopa muuttaa pois, lista arvoa nähdään erityisesti jokivartta myötäi- jos suunnitelmat toteutetaan. Nimeltä mainiten levällä Nurmonjoentiellä, jossa monet tunnistavat puhuttiin Itäisestä ohikulkutiestä ja siitä, kuinka myös kotoisan äänimaailman kokonaisuuden. Sen Nurmon eritasoliittymä muuttaa kotiseudun mai- muodostavat jokiluonto ja tien äänet yhdessä. To- semaa. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 56 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Se on niinku sellanen, mikä mua oikeen tym- Aina haluan käydä siinä padolla. [Tilaisuus 5] päsöö, tympäsöö se risteyksen ajatteleminen- kin… [Tilaisuus 6] Tässä kun tuonne Alapäähän mennään, niin siellä on tosi ihania ne, ja se on aika korkeeta, Itäinen ohikulkutie tekee kaikkine kiertoliit- kun on niitä patoja tehty, niin se on tosi näyt- tymineen ja kiemuroineen parantumattoman tävän näköistä. [Tilaisuus 9] haavan nykykulttuuriin. [Tilaisuus 3] Kotiseutukeskusteluissa mainitut sillat olivat Kii- Se [monitasoristeys] vähän hirvittää – – ja kun koonsilta, Martikkalansilta, Pappilansilta, Paston- se tulee vielä kolomeen kerrokseen, niin sitten silta, Patosilta, Rintalansilta, Simpuransilta, Veh- se onkin, tämä onkin pientä, Prisman risteys. kaojansilta, Ykskorvaasen tammi ja Hipin pato. [Tilaisuus 6] Silta voi olla paikka, johon pysähdytään onkimaan tai ihailemaan jokimaisemaa. Kalastuspaikkana Edellä mainittujen lisäksi myös muutamia muita mainitaan Simpuransilta kolme kertaa. risteyksiä tai liikennejärjestelyjä otettiin tilaisuuksissa esille. Näitä olivat Nurmon vanha teiden ris- [Simpuransillalla] pitää käydä ongella aina teyskohta, Paston risteys, Prisman alueen liikenne- lastenlasten kanssa, ja tuloo kaloja joka kerta. järjestelyt sekä Tanelinrannan ja Kuortaneentien [Tilaisuus 7] kiertoliittymät. Ne muutamat sillat, mitä siinä joen yli menee, on tosi ihania, mutta niitä on hirmu harvak- SILLAT JA PADOT seltaan. Että se on sellainen asia, mitä miettii, Sillat ovat tärkeitä rakennetun maiseman kohtei- että miten voisi muutkin ihmiset päästä naut- ta. Silta yhdistää nopeasti vastarantojen asukkaat timaan niistä maisemista. [Tilaisuus 7] toisiinsa. Vesistön erottamina rannat elävät omalle puolelleen suuntautunutta elämäänsä. Sillat Upeina näkyminä muistettiin luetella sekä Ylijoen ovat perinteisesti olleet myös tapaamispaikkoja ja pienet sillat, Hipin ja Kiikun patosillat että Mar- vapaa-ajanviettopaikkoja tansseineen ja soitantoi- tikkalansilta. Muistojen maisemiin kuuluivat vielä neen. väliaikaiset riukusillat eli sutipäät, joita muisteltiin Nurmoo-Seuran keskustelutilaisuudessa. Kyllä koko Pohjanmaa perustuu jokehen ja jokivarteen, kaikki elokuvatkin on jokea ja Kaunis lenkin varrella oleva silta joka ainut siltaa. – – Sillalla tanssitahan ja tapellahan. yhteys lähellä olevaan jokeen. Ihana maisema [Tilaisuus 2] ja vuodenaikojen vaihtelu. Rakennettu ympä- ristö ja luonto sulassa sovussa. [Tilaisuus 7] Nurmon vanhin silta, eli Kirkonsilta on tehty jo 1770-luvulla86. Muut sillat ovat Koskimäen l. Ve- Ittekin käytin sitä lapsena paljon, tuosta van- neskosken silta, l. Niukkasilta (1850), Pappilansil- hainkodin kohdalta meni riukusilta tonne van- ta (1883, 1898), Läntissilta (1895), Kaatajansilta halle kunnantalolle. Sitä käytettiin kun vesi oli (purettu 1934), Munakan silta (Kyrönjoki 1896), matalalla. [Tilaisuus 3] Hipin–Koskelan silta (1909), Martikkalan l. Lati- kan silta (uusittu 1926), Jaskarin silta (1927), Hir- vikosken silta (1934), Saarikosken eli Kaihon silta RAUTATIET (1928), Juurakon silta (Ahvenjoki 1935). Sillat olivat Nurmon tapauksessa huomattava kotiseudun kohtauspaikkoja, joilla järjestettiin tapaamisia ja liikenteellinen maisematekijä on myös rautatie. tansseja. Nurmossa Tepon, Latikan ja Koskimäen Vihtori Ylisen opetustaulussa maisemaa halkova sillat olivat suosituimpia ja levottomimpia. Joskus rautatie höyryjunineen on lähes yhtä hallitsevassa tarvittiin jopa järjestyksenpitoa. Pitäjienvälisiä roolissa kuin lakeusmaisema. Rautatie yhdisti Nur- tappeluitakin oli.87 moa: Nurmo–Koura -välille oli mahdollista ostaa Padot ovat ensisijaiselta tarkoitukseltaan ve- lippu.88 Mutta koska asiointi Kourasta Seinäjoelle sistönsäännöstelyyn liittyviä rakenteita. Ne voi- oli käytännössä vielä helpompaa, rautatie yhdisti vat liittyä uittorakenteisiin, tulvajärjestelyihin tai nurmolaiset vielä tiiviimmin Seinäjokeen. Omien energiantuotantoon. Padon yhteyteen rakentuu asemien lisäksi lylyläiset käyttivät Munakan seisa- usein myös silta, näin Nurmossakin esimerkiksi ketta ja Alapään asukkaat Ruhan seisaketta. Hipissä ja Kiikussa.

86 Luukko 1983, 322. 88 Läntinen 1994, 389. 87 Läntinen 1994, 364–369. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 57 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kourassa asema oli koko kylämuodostuksen ydin; MUU LIIKENNE kylästä tuskin olisi tullut pitäjän eteläpuolen teol- Lentoliikenne ei ole perinteisesti kuulunut Nur- lisuus- ja palvelukeskittymää ilman rautatietä. Se monjokilaakson arkipäivään. Siksi erityisenä ta- kuljetti ihmisiä ja tavaraa. Sen läheisyyteen nousi- pauksena muistettiin yhä kertoa, kuinka lentokone vat kaupat ja tehtaat. laskeutui ensimmäisen kerran Martikkalanjärven Rautatieympäristöön kuuluivat myös asemara- jäälle vuonna 1930, ja toinen kone teki pakkolas- kennukset. Aikaisemmin nurmolaisilla kerrotaan kun 1938.89 olleen varaa leveillä kahdella asemallaan peräsei- Lentoliikenteen merkitys on noista ajoista ko- näjokisille ja jalasjärvisille, joilla asemaa ei ollut konaan muuttunut. Se ilmeni hyvin lukiolaisen ku- ollenkaan. Kouran ja Nurmon asemat kuuluvat vauksessa Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Muita jo kadonneeseen kulttuurimaisemaan. Varsinkin liikenteeseen ja liikkumiseen välillisesti liittyviä Nurmon asemanseudun muutokset ovat jääneet keskusteluaiheita olivat uitot, pitkospuut ja potku- harmittamaan alueen asukkaita. Siinä asemara- kelkkailu. Pitkospuilla kulkemista ja potkukelk- kennus muodosti kokonaisen puurakennusryh- kailua on käsitelty toisaalla tässä julkaisussa. män ytimen. Tähän vanhaan kokonaisuuteen kuuluivat muun muassa asema, osuuskauppa, kansakoulu, alakoulu (lukkarintalo) sekä apteekki. MUUT RAKENNUKSET Myös Kouran asemalle olisi keksitty monenlaista Muut kotiseudun avainkohteiksi nostetut raken- käyttöä. nukset ovat seurantaloja, museoita ja asuinraken- nuksia. Menneisyydessä nuorisoseuroilla on ollut Oli kiirus hävittää tuo Nurmon asema. Se oli suuri merkitys yleisinä sivistysjärjestöinä. Mones- suuri vahinko. [Tilaisuus 6] sa keskustelussa pahoiteltiin nuorisoseuratoiminnan hiipumista ja nuorisoseurantalojen katoamis- Kouran asemakin oli hyvää punahonkaa. – – ta kotimaisemista. Se hajotettiin. Se maksoi siitä 50 markkaa, se Nurmolainen kotiseututyökin alkoi Alapään mies, joka sen vei. [Tilaisuus 6] nuorisoseurassa 1914 aineistojen kokoamisella ja esittelyllä. Vuoden 1935 kotiseutujuhlaa pidetään Asemaan liittyy sekä henkilökohtaisia muistoja tärkeänä virstanpylväänä oman kotiseututyön jär- että historian tapahtumia. Henkilökohtaiset muis- jestäytymisessä. Nurmoo-Seura kuitenkin perus- tot voivat limittyä saumattomasti myös historian tettiin vasta 1947.90 tapahtumiin, kuten alla olevassa muistossa, joka Nurmoo-Seura on aktiivinen kotiseutuyhdis- sijoittuu Nurmon ratapihalle. Yhtenä rautatiemil- tys. Sen toiminta on vireää ja monipuolista. Vuon- jöön kohteena mainittiin myös Seinäjoen Rauta- na 2009 tapahtunut kuntaliitos Seinäjokeen on tieläisten talo, joka on ollut nurmolaisten historian tuonut yhdistykseen runsaasti uusia jäseniä. Kun- näyttämönä. Rautatieläisten talolla Seinäjoella pi- tamuutoksen yhteydessä monet ovat heränneet detty kokous ja venäläisten aseistariisuminen mai- nurmolaisuuden ajatukseen uudella tavalla. Tämä nittiin vuoden 1918 sodan tapahtumina. on koko kotiseutuliikkeen parista tuttu havainto.

Minoon ollu viemässä [vankeja] sitten vankien- vaihtojunaan joskus 44 lokakuussa. – – Koko MUSEOT asemanpuisto sinitti savua, kun ne pistivät Nurmoo-Seuralla ei ole varsinaista seurantaloa, tupakaksi. Ja se oli kova juttu, kun meidänkin vaan järjestötoimintakin keskittyy kotiseutumu- vangitkin odotti sitä lähtöä. Minä en oo nähny seona toimivaan Mäkitepon pohjalaistaloon. Talo aikuisten miesten niin itkevän. Kyyneleet vir- on peräisin 1700-luvulta, ja se sijaitsee alkuperäi- tas koko ajan, kun ne liikuttui siitä lähdöstään. sellä paikallaan. Mäkitepon taloa ei ollut olemassa Äitini pisti isot pussit niille evästä molemmil- ainakaan kaksifooninkisena vielä 1825 pidetyssä le, pari-kolome kiloo paistettua lihaa, leipää, katselmuksessa. Päärakennus on siinä kuvattu pannukakkua, voita kilo, ja niin edelleen. sekamuotoiseksi: pohjoisessa kaksi kerrosta ja ete- Kyllä ne itki tosissaan. Kun ne tiesi, ainakin läpäässä puolitoista.91 Nurmooseuralaiset pitivät Konstantin, kun keskusteltiin, pisti etusormen hienona myös museon tontin rajautumista Nur- näin, tähän näin ja sano Bum-Bum, että mikä monjokeen ja mahdollisuutta päästä soutelemaan on kohtalo. [Tilaisuus 6] suoraan rannasta. Talon nykyinen asu on peräisin 1800-luvulta. Se mainittiin kotiseutukeskusteluis-

89 Läntinen 1944, 340. 90 Läntinen 1994, 566, 571. 91 Luukko 1983, 299–301. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 58 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI sa 17 kertaa kotiseudun avainkohteeksi ja näyttää Kotiseutumuseon lisäksi keskusteluissa mainittiin tällä perusteella olevan yksi Nurmon pidetyimmis- Ritarin kotimuseo ja Traktorimuseo, jossa on Suo- tä rakennuksista. men suurin kokoelma, 151 traktoria. Keskustelujen perusteella traktorimuseo tunnetaan kuitenkin Museo on ja pysyy. [Tilaisuus 7] yllättävän heikosti. Tienkysyjää ei osata opastaa museoon. Se on mun mielestä ihana paikka. Musta tuntuu että se on nyt viime vuosina, se on saanut Televisiosta olen saanut eniten tietoa tästä vähän itteään mainostettua esillekin. [Tilai- traktorimuseotoiminnasta. [Tilaisuus 7] suus 9]

Keskeisellä paikalla sijaitsevaan Mäkitepon taloon KYLÄ- JA SEURANTALOT on kerrostunut muistoja sekä kylän toiminnallise- Tänä päivänä kotiseututyötä tekevät kotiseutuyh- na osana ja kylämaisemana että nykyisessä käy- distyksen ohella yhä useammin kyläseurat. Myös tössään Nurmoo-Seuran kokoontumispaikkana ja kylien muu toimeliaisuus keskittyy kylätaloihin. kotiseutumuseona. Nurmonjokilaakson keskustelutilaisuuksissa täl- laisessa roolissa mainittiin Haali-talo, Kiikun ky- Tuossa oli tässä kohti [museon alueella], isä lätalo, Koliinitalo ja Venestalo. Ylijoen ja Kouran teki aina laskiaiseksi ison liukumäen tästä, ja kokoontumistilat nostettiin niiden keskustelutilai- se meni aina toiselle puolelle rantaa sitten. – suuksissa aivan vastaavaan asemaan. Muita tilai- – Siinä kävi vähä muutkin, kun vaan meidän suuksissa esille otettuja seurantaloja olivat Kouran kylän väki. [Tilaisuus 3] lotta-talo ja Kouran VPK:n talo. Haalin alue miellettiin sekä laajemmin asuin- Kyllä tuolla museolla ne historian piirit pyörii, alueena että kylätalon ja urheilukentän ympä- sinne on kutsut aina. Siellä on mielenkiintoisia ristönä. Vastaavasti Ylijoella koulun pihapiirissä asioita. [Tilaisuus 7] sijaitseva kerhotila oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto mielipaikaksi oman kodin ja luonnonympä- Jo Nurmon museoon astuttaessa näkee, että ky- ristön jälkeen. Kourassa kyläseuran käytössä ole- seessä on toimiva ja monipuolisessa käytössä oleva va liikuntahallin tupa niin ikään oli kolmanneksi kotiseutumuseo. On siistiä, näyttelystä pidetään suosituin kohde. Muut kylätalot keräsivät hajamai- huolta, molemmissa kerroksissa on nykyaikaiset nintoja. Avainkohteena mainittiin myös Venestalo, esitystekniset välineet ja museossa on lämmintä. jossa keskustelutilaisuutta ei järjestetty. Varsinkin kesäkaudella museossa on tapahtumia Kylätalot ovat aikamme seurantaloja. Niissä ja monenlaista toimintaa: järjestetään esimerkiksi vietetään aikaa ja tehdään asioita yhdessä. Kyläta- historiapiirejä, savitöiden tekoa, koululaisvierailu- lot ja kyläseurojen kerhotilat on pääosin rakennet- ja ja vietetään Nurmoo-päivää. tu tai kunnostettu hanketoiminnalla, jossa EU:n Leader-rahoituksella on ollut keskeinen merkitys. Harva vapaaehtoistyöllä toimiva museo on näin ympärivuotises käytös. [Tilaisuus 3] Tää [alue] on malliesimerkki kotiseututyöstä, eli meillähän on Leader-hankkeet, me lähdet- Opettajat tai muut haluaa tutustuttaa lap- tiin heti ensimmäisenä täällä Nurmossa näitä set tänne, ja sitten kun lapset on käyny, niin tekemään koko Nurmon alueella. Ja siinä oli tullaan perheen kanssa ja muuten. Että se ei talkooporukka, siihen lähti väki mukaan, ja oo niinku sellanen kylmä museorakennus. [Ti- jos vähäkin jotain oli, niin sankoin joukoin. Se laisuus 3] oli sitä kotiseututyötä. – – Jos ajattelee koko Nurmoa, Monta vanhaa miljoonaa markkaa Kaikkien jakamatonta suosiota ei museokaan ihan tehtiin tällä talkootyöllä ja TE-keskuksen saanut. Pitäjän eteläosien keskusteluissa siihen rahoilla ja kunta laittoi siihen muutaman la- ei kiinnitetty paljonkaan huomiota, tuskin edes tingin sinne sekaa – – Esimerkiksi tämä ra- tunnistettiin kuvasta. Yhtä komeita vanhoja taloja kennus, ikänä, koskaan, milloinkaan ei kunta löytyisi kouralaiskeskustelijoiden mukaan omalta olisi tätä pystynyt rakentamaan. [Tilaisuus 7] kylältä: Perälä, Lankari, Kuitula ja Salokorpi. Me tehtiin aikanaan, painettiin niska limassa. Se ei edusta Nurmon rakennustyyliä par- Tämä on esimerkki [Haali-talo], on leikkipuis- haimmillaan ollenkaan. [Tilaisuus 1] to, luontoreitit ja uimapaikat. Niitä tehtiin ky- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 59 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

lätaloja, niitä tehtiin joka puolelle. Mutta ihmi- Esimerkiksi sopii myös edellä juuri käsitelty Nur- set teki itsensä loppuun. [Tilaisuus 7] mon museo, Mäkitepon talo, joka siis nykyasus- saan on kaksifooninkinen.93 Se on alueella kui- Kiikussa ei ole ollut omaa kyläkoulua eikä ennen tenkin verrattain harvinainen rakennustyyppi. kylätaloa muutakaan kokoontumispaikkaa. En- Monet keskustelutilaisuuksissa nimeltä mainituis- simmäisen kylätalon saaminen vuonna 1992 pi- ta asuinrakennuksista ovat toisenlaisia: Kuitula, risti kylätoimintaa. Nykyinen talo on valmistunut Kuronen, Loukon kartano ja erityisesti sen purettu 2004, ja myös Kiikussa kylähankkeilla on ollut torniosa, Lukkarintalo, Pihlajamäen kotitalo, Sivo- ratkaiseva rooli yhteisen kokoontumispaikan ra- sen talo tai Terijoelta tuotu talo. kentumisessa. Monet omaan kotiin tehdyt viittaukset ymmär- Koliinin keskustelussa säilytettäväksi kohteek- tävät oman kodin myös rakennuksena, kuten tämä si valittiin yksimielisesti nimenomaan Koliinitalo. vastaaja, joka selvästi kuvailee kaksifooninkista Talossa toimii kyläseuran lisäksi muita yhdistyksiä pohjalaistaloa: ja seurakunta, joka järjestää kerhotoimintaa. Talo on entinen yksityisasunto, joka oli ennen kyläseu- Mieheni kotitalo jossa myöskin vanhin lap- ralle siirtymistään 1990-luvun alussa pari vuotta semme on syntynyt. Talo on tänä päivänä asu- romanien omistuksessa. maton. Komea kaksikerroksinen talo, jossa on 4 isoa tupaa ja 12 muuta huonetta. [Tilaisuus Niin kunta päätti kerran, että ne tarjos niil- 7] le Seinäjoelta taloa, että vaihdetaan. Että he tarttis nyt semmosta taloa. – – Niin tehtiin Julkisista rakennuksista kotiseutukeskustelijat kaupat, ja tästä tuli kylätalo. [Tilaisuus 9] nostivat kirkollisten rakennusten, koulujen ja museon lisäksi esille Nurmo-talon ja vanhainkodin Kylätalot voisivat keskustelijoiden mielestä saada alueen rakennuksineen. Nurmo-talo on entinen paljon nykyistä suuremmankin roolin haja-asutus- Nurmon kunnantalo, jossa nykyään toimii alueen alueiden palvelujen järjestämisessä. Ehdotettiin, asukkaiden palvelupiste. että niissä voitaisiin tarjota joitain terveyspalvelu- ja. MONUMENTIT Kaupunki voisi tuoda niitä palveluja, voisi Kulttuurihistorioitsijat ja -maantieteilijät pitävät käyttää esimerkiksi kylätaloja hyväksi, veren- patsaita, muistomerkkejä ja muita monumentteja painemittauksia ja tällaisia. [Tilaisuus 7] tärkeinä alueellisen identiteetin jälkinä. Nurmon- jokilaakson kotiseutukeskustelujen perusteella niillä näyttää kuitenkin olevan varsin rajallinen ASUINTALOT merkitys alueen asukkaiden kotiseudun määrit- Yksi rakennetun ympäristön suosikkikohteista tymisessä. Monet monumenttityyppiset kohteet oli asuintalo. Siihen viittaavia mainintoja tehtiin ovat perinteisesti saaneet näkyvän paikan Nurmo- lukuisissa asiayhteyksissä yleisellä tasolla mainit- aiheisissa postikorteissa, kirjoissa, esitteissä ja semalla pohjalaistalo, maalaistalo tai käyttämällä nettisivuilla. Kaikkiaan kymmennestä kotiseutu- vastaavaa asuintaloon viittaavaa muotoilua. keskustelusta neljä oli sellaista, joissa monumentit tulivat mainituiksi. Neljä eri kohdetta mainittiin Noita pohjalaistaloja näkee joka päivä, kun kukin yhden kerran. asuu tuolla vähän syrjemmällä. [Tilaisuus 4] Ensimmäinen tämän tyypin kohde mainittiin kuitenkin vasta viidennessä tilaisuudessa, kun Kyllä toi niinku vanhassa lepää mieli parem- historiapiiriläiset ottivat esiin Minimanin kaupan min, toi uusi rakennustyyli on tollasta, hajot- tontilla sijaitsevan Nurmon ja Seinäjoen välisen tavaa. [Tilaisuus 6] vanhan rajakiven. Se mainittiin – ehkä ajankohtai- suutensa vuoksi – sekä keskustelussa että kirjalli- Pohjalaistalo on yksi yleisimmin eteläpohjalaisuu- sissa töissä tärkeänä kohteena. teen liitettävistä mielikuvista. Myös kotiseutukeskustelijoiden valitsema kotiseudun mallikuva on Eikö siihen pitäisi panna joku opaste? [Tilai- usein ”tällainen komia kaksfooninkinen pohjalaisuus 6] nen tuparati joentyörällä, jota Nurmostakin vielä muutama löytyy”92 93 Nurmolaisen talon kuvaus, ks. Luukko 1983, 131–134. Nurmon vanhin säilynyt asuinrakennus on Alahemmingin tuparati vuo- 92 Tilaisuus 8. delta 1764. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 60 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

[Rajakivi] pitäisi huomioida jotenkin, kettingit Kokonaan mainitsematta jäivät monet voimak- ympärille, vieressä oleva koivu kaataa tai jo- kaasti nurmolaista maisemaa hallitsevat monu- takin sellaista. [Tilaisuus 6] mentit, kuten Vesitornin vanha vaakuna. Kuorta- neentien kiertoliittymään sijoitettu, vaakunasta Alapään tilaisuudessa avainkohteeksi mainittiin tuttua, alasinta kuvaava veistos nousi keskuste- sankarihautausmaan Enkelipatsas. Kalervo Kal- luun yhdessä tilaisuudessa. lion veistämä sankaripatsas valmistui 1951. Sen mallina on helsinkiläinen Eila Lehtonen.94 Suoraan Ensimmääsenä kun liityttiin Seinäjokeen, niin silmiin katsova enkelipatsas mainittiin säpsähdyt- pohdittiin, että poistetaanko se vaakuna nyt tävän eläväkatseiseksi. Yksi keskustelija kertoi sieltä liikenneympyrästä, mutta kyllä se nyt käyneensä usein kuvaamassa juuri tätä patsasta. sitten saa siellä kuulemma olla. [Tilaisuus 9] Hän nimesi sen myös kirjallisessa tehtävässä kotiseutunsa tärkeäksi kohteeksi. Ahti Hammarin 1955 suunnittelemaa vaakunaa Ulkonurmolaiset mainitsivat Äyräpään tais- ja sen alasinaihetta keskustelijat eivät tuntuneet telun muistomerkin. Talvisodan raskaat nurmo- erityisemmin ikävöivän. Vaakunassa on vihreäs- laistappiot tulivat pääosin yhdessä taistelussa, sä kentässä hopeinen alasin ja sen ympärillä neljä Äyräpäässä.95 Äyräpään erityinen merkitys on vä- hopeista kulkusta. Ainoastaan yhdessä keskuste- littynyt nuoremmillekin sukupolville. lutilaisuudessa vaakuna nousi ylipäätään aiheena esiin ja siinäkin alasinkuva otettiin esille ainoas- Veteraanit tavallaan vanheni siinä samaan taan siksi, että sen nurmolaisuutta ei käsitetty. aikaan, kun me kasvettiin. Me tiedettiin se, ja Vaskenvalajat eli pelttarit tunnetaan kyllä Nur- se muistomerkkikin tuli 90-luvun puolivälis- mon erikoisuutena. He valmistivat kelloja, kulku- sä. Ja sitten on aina sitä 5.3. muistettu täällä, sia, aseita ym.96 Pitkässä keskustelussa alasinai- ja on tilaisuuksia kirkossa. Mun sukupolvi heelle ei kuitenkaan löytynyt yhtään ymmärtäjää. [1980-luvulta] sen vielä tietää. En tiedä, kuin- Nurmo-sukkien kuva-aiheenakin toistettu alasin ka nykyään kouluissa. [Tilaisuus 8] tuotiin esiin ihmettelevään sävyyn. Lopuksi vielä todettiin, että vaakunalla ei ole vaikutusta ihmis- Jonkinlaisena nurmolaisuuden symbolina pidetty ten arkielämässä.97 Painijapatsas otettiin ensimmäisen kerran esille yhdeksännessä keskustelussa, Koliinitalolla. Elis En minä tiedä, ei meillä oo mitään tekemistä Räsäsen Valtakunnallinen painijapatsas on vuo- raudan kanssa. Paitsi peltruja [kulkusia], niitä delta 1984. Se sijoitettiin entisen painikämpän, Jy- on tehty. [Tilaisuus 9] mylän, paikalle. [Latikka 1994, 210] Painajapatsas mainittiin vielä Hyllykallion perhekahvilan tilai- Eipä tuo vaakuna paljoa normaalis elämässä suudessa, mutta sillä kertaa esimerkkinä kohtees- [vaikuta]. En mä ainakaan ole miettinyt. [Ti- ta, jota ei pidetty nuoremman sukupolven edusta- laisuus 9] jalle merkittävänä.

Siellä on se Painija-patsas, mutta – – mää oon ehkä liian nuorta aikakautta siihenkin, että se mulle merkkais oikeen mitään. [Tilaisuus 10]

96 Vaakunasta ks. Yli-Hakola 2010, 4–5; pelttareista tarkemmin ks. Läntinen 1994, 281–286. 97 Nurmolaisten alueellisen identiteetin ulottuvuuksia tarkastel- leen Anu Mattilan kyselytutkimuksen tulosten mukaan nel- 94 Läntinen 1994, 661. jännes kyselyyn vastanneista ei kokenut vaakunalla olevan 95 Taistelun kuvaus ks. Saari 2009, 3–13. mitään merkitystä. Ks. Mattila 2011, 74–75. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 61 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 9. Enkelipatsas Nurmon sankarihautausmaalla. Kuva Suvi Lakso. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 62 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

5 NURMOLAISTEN SOSIAALINEN JA HENKINEN KOTISEUTU

Luonnon- ja kulttuuriympäristön kokonaisuutta 1. Luonteenpiirteet emme osaa ajatella ilman kolmatta kotiseutum- 2. Uskonto me tasoa eli henkistä ympäristöä98. Paitsi luon- 3. Henkiset ja poliittiset liikkeet toon ja rakennettuun ympäristöön, olemme liit- 4. Urheilu ja harrastukset tyneet myös monimutkaiseen kansanperinteen 5. Ruokakulttuuri kudelmaan. Kukaan ei synny tyhjään maailmaan. 6. Perinteet ja tapahtumat Jo pienokainen huomaa, että isä ja äiti eivät ole 7. Kieli ja murre keitä tahansa kulkijoita. Heillä on erityisasema, 8. Sukulaisuus ja etniset yhteydet oma rooli, velvollisuuksia ja erioikeuksia. Monta 9. Historian tapahtumat sekä asiaa on mietitty valmiiksi. Tavat ja tottumukset 10. Kotiseutua luonnehtivat henkilöt. imetään ympäristöstä aivan kuin huomaamatta. Omaksumme lähimmäisten puhe- ja käytöstavat; hyväksymme ne ruokalajit, joita kotona syödään; LUONTEENPIIRTEET opimme pukeutumaan kuten muutkin meillä päin; Naapurien Nurmosta maalaama kuva ei ole mai- omaksumme ihmisten roolit, uskomukset ja pe- ritteleva: Nurmo on pieni paikka ja sen asukkaat riaatteet. Tämä kolmas lähiympäristö on vaikea vanhanaikaisia, yksinkertaisia, sääliteltäviä ja tai- havaita, mutta monesti kaikkein sitovin. Sen to- tamattomia; he aiheuttavat muille ongelmia ja ovat dellisuuden huomaa, kun tapaa ihmisiä, jotka eivät kaikki yhdestä puusta veistettyjä.99 puhu, käyttäydy, pukeudu ja ajattele samalla taval- Kuva on jyrkästi ristiriidassa nurmolaisten la. Silloin ymmärtää, että on jostain kotoisin. oman arvion kanssa. Nurmon historiaan koottujen Henkisen ja sosiaalisen maiseman kokonai- esimerkkien valossa nurmolaiset ovat itsetuntoisia, suus on erittäin laaja, ja sen eri osa-aloja on vai- mutta kokevat alemmuudentuntoa isojenveljiensä, kea erottaa toisistaan. Kaikki kolme lähiympäris- ensin lapualaisten ja myöhemmin myös seinäjokis- töä kutoutuvat yhteen. Emme tavallisesti ajattele ten rinnalla. Maahenki, ahkeruus ja yksinkertai- luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä tai nen elämä ovat nurmolaisuutta aina tarkkuuteen henkistä ympäristöä erillisinä vaan yhtenä koko- asti, joka voi ulkopuolisesta näyttää myös nuukuu- naisuutena, joka on meille tuttu. Tämän kokonai- delta. Nurmolaiset omaksuvat hitaasti uutuuksia. suuden kerääminen on sen alueellisen identiteetin Tasa-arvoisuus ja sopuisuus, jotka kuitenkin yhty- rakentamista, jota kutsumme myös kotiseutui- vät urheilu- ja kilpahenkisyyteen. Vielä luonteen- dentiteetiksi. Olemme jo edellisissä alaluvuissa piirteisiin kuuluvat isänmaallisuus ja nöyryys.100 käsitelleet monia henkisen ja sosiaalisen maise- Samoja piirteitä on tallentunut myös nurmolai- man ilmiöitä luonnonkohteita ja rakennetun ym- siin sananlaskuihin: 101 päristön kohteita tarkastellessamme. Esimerkiksi kotia, kirkkoa ja kylätaloa rakennuksina on vaikea Nurmolaaset mattoja myttyää ja seinäjokiset oi- kokonaan erottaa sukulaisuudesta, seurakunnasta koo. ja kylätoiminnasta, eikä sellainen erottelu olisi tar- En mää mitään tiärä, mä oon Nurmoosta. koituksenmukaistakaan. Äläkää ny, olokaa ny, minä keitän kupin ja kaaran On kuitenkin syytä kiinnittää erikseen huomi- pannun. ota henkisen ja sosiaalisen ympäristön maisemiin Ei koskaan niin hyvää vuatta, ettei Nurmoos leipä sellaisina kuin ne Nurmonjokilaakson kotiseutu- kelepaasi. keskusteluissa ilmenivät. Tarkastelu kohdenne- Ota poika palijo sinappia, se on ilimaasta. taan kymmeneen henkisen ja sosiaalisen maise- Päivää, sano nurmolaanen keskellä yätä. man kokonaisuuteen.

98 Henkisen ympäristön kokonaisuutta on käsitelty tutkimuskir- 99 Läntinen 1994, 9. jallisuudessa monilla termeillä: puhutaan esimerkiksi ihmisten 100 Läntinen 1994, 9–13. kokemuksien, toiminnan ja historian luomista puitteista. Esim. 101 Kokoelmasta Sen verran Nurmoosta… Nurmolaisia juttuja ja Betlii 2008, 214; Ira 2008, 256. sanontoja. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 63 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Min’oon meiltä ja muut on meirän krannista. Ominaisuutta kuvattiin keskusteluissa esimerkiksi Komiasti vaikka kelakalla. muotoiluilla kylän yhtenäisyys (Ylijoki), yhteistoi- Taloosta mäkin oon, vaikka vaan vaivaastaloosta. minta, yhteishenki, kökkäperinne, kökkähenki ja Sen verran Nurmoosta, ettei kutita, sanoo Nur- kylähenki. Toimeliaisuuteen viittasivat myös mää- moon ﬂ ikka seinäjokelaaselle. reet yritteliäisyys, yhdistysaktiivisuus (Koura), toi- Täs ei auta körtti eikä tuttuus. meliaisuus, järjestötoiminta, omatoimisuus, oma- Kaikki on katunu, jokk’on Nurmoosta lähteny. aloitteisuus ja aktiivisuus. Sen verran Nurmoosta, ettei karikalla partaa aje- ta. Kyllä siinä sellaista ilotulitusta on täältä Kou- Tuukko sä mulle vai haenko Prustista kaksi? rasta ollut, että kun esimerkiksi syksyllä, kun Nurmoosta Jumala nähköön, periltä asti Herra alkaa kaikki seurat pyörimään, usein sellaista siunakkohon. Eparin [lehti] seurapalstaa saa lukea, jossa on Viiskymppiä saa, joka mua terveesehen paikka- viis Kouran eri yhdistyksen tilaisuutta. Kyllä han lyää. minulta on moni kysynyt, että mikä ihimeen Ookko sä Härmästä, viitiisikö sua lyärä maista- paikka se on tuo Koura, kun siellä on tuollaas- miksi? ta tuo toiminta. [Tilaisuus 2]

Meidän aineistossamme nykynurmolaisten an- Muutaman kerran keskusteltiin laajasti myös siitä, tama itsearvio sisältää pitkälti samoja määreitä. että yhteishenki tuntuu olevan vähenemään päin. Osallistujilla on aina taipumus nähdä omat luon- Vapaaehtoistyö ei enää kiinnosta, talkoolaisia ei teenpiirteensä myönteisempinä kuin naapureiden. enää tahdo saada liikkeelle. Kaikkialla oltiin huo- lissaan kyläilyn vähenemisestä. Ei siinä suurta eroa oo, mutta jonkin verran. Toinen usein keskusteluun nostettu luonteen- [Tilaisuus 7] piirre oli rehevyys, rehvakkuus tai rehentely, mutta se esitettiinkin useimmiten muiden eteläpohjalais- Varsinkin naapurikuntien asukkaiden huonoja ten, ei niinkään oman kotiseudun ominaisuudeksi. piirteitä mielellään vähän liioitellaan102. Historia- Ylijoella ja Kourassa tämä luonteenpiirre nähtiin piiriläisten puheenvuorossa tämä ilmiö tuli esille myös Alapään ja kirkonkylän asukkaissa, itseä selvemmin kuin muissa Nurmon kotiseutukeskus- luonnehdittiin mieluummin muotoilulla vaatima- teluissa. Nurmolaisuutta luonnehdittiin tällaisilla ton ylpeys. määreillä: yritteliäs, rehellinen, yhteistoiminta- kykyinen, reilu, suvaitsevainen, vakavahenkinen, Kyllä mä olen ainakin sen huomannut, että tavoiltaan yksinkertainen, uskonnollinen, isän- tuolta toisesta päästä Nurmoa, niin pohjalai- maallinen ja nuuka. Viimeinen tunnustettiin vasta set on rehevämpiä kuin täällä Ylijoella. Ylijo- pienen nurinan jälkeen. Naapureilla on sitä vastoin kiset, me ylijokiset, ollaan paljon vaatimat- ikävämpiä piirteitä, varsinkin lapualaisilla: ovat tomampia ihmisiä. En tiedä, ootteko samaa komianluonteisia, reteitä ja ylpeitä. mieltä. – – Että onko se sitten sitä kylähenkeä, Useimmin kuvailtu luonteenpiirre on yhteis- että meillä ollaan kuitenkin vähän parempia, työhalukkuus ja yleinen toimeliaisuus, jotka ilmen- mutta me ei ilmaista sitä muuta kuin näin. [Ti- vät esimerkiksi seurojen ja naapurustojen yhtey- laisuus 1] denpitona ja rikkaana vapaaehtoistyön perinteenä, tuttavallisemmin sanottuna kökkinä. Monestihan se on vaikutelma sellainen, varsinkin savolainen kun kattoo, että ei se nyt Aivan just oli kyläseuran siivouskökkä, ja ur- ehkä aivan voimakkaasti ole, mutta se puhu- heilukenttä siivottiin Haalilla, ja viime viikolla tapa on ehkä sellaanen ja vähä ollaan niinku siivottiin täällä museolla ja koko kylätalo ka- komeeta ja ruokaa pitää riittää, ja kaikkea tosta laattiaan. [Tilaisuus 7] muuta, että pärjätään hyvin. Mutta se olemus ehkä on sellanen. Ehkä me ollaan vähän komi- Onhan meillä pururatakin, sekin on ite kökäl- aluontoisia. [Tilaisuus 3] lä tehty. Täällä oli ahkeria koliinilaisia aikoinaan. Ihan tehtiin ite, kun ei saatu kunnalta. Naapureihin, varsinkin lapualaisiin liitettiin pöyh- – – Semmosta kökkähenkeä täällä oli ehkä tosi keämpi ylpeys ja reteys, ilmajokisiin komianluon- paljon, että tehtiin isolla porukalla ja yhdessä toisuus, pohjalaisuuteen yleensä rehevyys ja oman- töitä. Ja nyt purutetaan. Nyt on sitä tehty. [Ti- arvontunto. Kaikki nämä mainesanat liittyvät laisuus 9] jollain tavoin hyvään itsetuntoon.

102 Vrt. Päijät-Häme. Heinonen 2011, 46–51. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 64 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Oon käräjillä istunu lautamiehenä – – Joten- On täällä sen verran jäyhiä pohjalaasia kaik- kin sen vaistos lapualaisen ja nurmolaisen ki, ettei ne nyt sentään imaase sua joukkohon- luonteen eron. Jotenkin tuntuu, että lapualai- sa, et tuus nyt vähän tänne. [Tilaisuus 7] set oli ylypeempiä ihimisiä. Sen vaistos jotenkin. [Tilaisuus 6] Pohjalaiset on kahta lajia. Ite oon tällanen vä- hän sosiaalisempi, mutta mun mies edustaa Lapualaaset on vähän sellaasta kränkkää. sitä ’mikä ristus on, ku ei aharista’ -tyyppiä. Ne on vähän sellaasia. Niille pitääs antaa Eihän sellaaset mee heleposti puhumaan. [Ti- turpaan [naurua]. [Tilaisuus 8] laisuus 7]

Rehentelystä on vain askel häjyijyyn. Puukko- Vastakohta on ollut suuri esimerkiksi nurmolaisten junkkariperinne herättää Nurmossa kahdensuun- ja karjalaisten kulttuurin kohtaamisissa. Nurmo- taisia ajatuksia. Varsinainen häjyjen aika vallitsi laisissa häissä karjalaisen kommentti kuului: Kyllä Nurmossa 1840–1855. Asukaslukuun suhteutettu meillä eroja näköjään on, meillä hautajaisetkin huippu oli 1846–1850, jolloin väkivallantekoja oli ovat hauskempia kuin teillä häät. [Tilaisuus 6] suhteellisesti enemmän kuin Kauhavalla ja Här- Ystävällisyyteen viitattiin myös reiluutena ja mässä. 1850-luvun puolivälin jälkeen rikollisuus hyväntahtoisuutena. Tämä reiluus houkuttelee painui samalle tasolle, jolla se oli 1820-luvulla. Hä- muuttajia Nurmoon ja edistää nurmolaisten jyjä olivat Juho Collin, Juho Latikka, Matti Latik- työnsaantia maakunnan ulkopuolella. ka, Yrjö Hemminki, Antti Alalouko, Matti Penttilä, Salomon Penttilä, Juho Kustaa Ylilouko ja Mikko Yks Ylihärmästä muuttanut mies meinas sitä, Hemminki.103 että minkä takia hän muutti tänne Nurmoon, Puukkojunkkariperinteestä nykypäivän reh- niin että täällä on niin reiluja ihmisiä. [Tilai- vasteluun yltävään häjyilyyn suhtauduttiin hieman suus 6] kaksijakoisesti. Harmiteltiin sitä, että vielä tänä- kin päivänä joudutaan kantamaan ”häjyjen taak- Niillä [helsinkiläisillä] on tää käsitys Nurmos- kaa” [Tilaisuus 3]. Samassa kuitenkin kerrottiin ta, että nurmolaiset on reiluja pohjalaisia. Niin melkein ylpeänä, että vaikka Härmää ja Kauhavaa kyllä siitä on ollut tosi paljon hyötyä. Siinä on pidetään pahimpina häjyjen tihentyminä, Nur- niinkun sellainen ekstraluotto tavallaan. [Ti- mossa tehtiin vahingontekoja vähintään samassa laisuus 8] suhteessa. Ehkä yllättävin luonteenpiirre, jonka nurmolaiset Sitä ei enää ole, vaikka tuota ulkopuoliset pi- liittävät kotiseutuunsa, on tasa-arvoisuus ja suvait- tää helposti eteläpohjalaisia, härmäläisiä, la- sevuus. Niistä puhuessaan nurmolaiset ajattelivat pualaisia, nurmolaisia, sellaisina, kuin häjyt esimerkiksi evakkoihin suhtautumista tai sitä, että on ennen ollu. [Tilaisuus 6] maanomistusolot eivät aiheuttaneet suuria luok- karistiriitoja itsenäisyyden alkuvaiheissa. Nurmon Vakavamielisyys on keskustelijoiden mielestä aina tilalliset eivät juuri torpista eronneet: tilat olivat kuulunut kotiseudun asukkaiden luonteeseen. Se pieniä ja keskikokoisia, alle puolen hehtaarin kää- ilmenee tapojen yksinkertaisuutena ja perinteise- piöviljelmiäkin oli huomattavasti (1910 57 kpl); ai- nä uskonnollisuutena – sekä evankelisuutena että noana poikkeuksena ylivoimaisesti suurin Loukon varsinkin herännäisyytenä. kartano (1910 279, 5 ha).104 Lisäksi torpparit olivat tavallisesti talollisten verisukulaisia. Myös kunnan Ja sitte kyllä voimakkaasti mun mielestä tuo kehittämiseen ja maanhankintoihin kerrottiin herännäisyys. Mä en oo kulkenu herännäisten suhtaudutun myönteisesti, ei riidellen, kuten jos- seuroissa enkä muissa, mutta niin oon seuran- sakin muualla. nu näitä kirkollisia toimituksia ja kuullu, niin kyllä se hengellisyys on täällä, ainaki alkupe- Kyllä se oli valtava se ero [Loimaasta] tähän räisissä nurmolaisissa. [Tilaisuus 3] Nurmoon, että täällä on kaikki tasa-arvosia, mutta siellä oli vanhat tilalliset. Siellä oli siir- Ylijoki näyttäytyy alueista kaikkein körttiläisim- tolaiset, ja sitten oli ne entiset torpparit. [Tilai- pänä. Muita ilmauksia olivat hengellisyys ja vaka- suus 3] vahenkisyys. Lähelle tulevia ominaisuuksia ovat myös rehellisyys, tarkkuus ja jäyhyys, joka saattaa ilmetä myös vaitonaisuutena.

103 Luukko 1983, 371–372, 381. 104 Läntinen 1994, 56. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 65 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Vastaanottavaisuudesta kertoo suhtautuminen Muina Ylijokea luonnehtivina henkisinä piirteitä siirtokarjalaisiin. Nurmooseuralaiset kertoivat, lueteltiin yhtenäisyys, oma-aloitteisuus ja vaatima- että Nurmossa karjalaisten ja kantanurmolaisten ton ylpeys. välisiä avioliittoja on solmittu paljon, mutta kahden karjalaisen välisiä liittoja ei juurikaan. Sama Kyllä täällä sitä yhtenäisyyttä on, aika vah- luonteenpiirre näkyy tänä päivänä esimerkiksi vasti ollut poliittisesti yhtenäisiä, kyllä kovia Hyllykalliolla: vaikka Nurmoon on muuttanut pal- keskusteluja on käyty, ei se siitä oo kiinni. Ja jon uutta väkeä, tilanne on keskustelijoiden mie- sitten myöskin hengellisesti. Täällä on kört- lestä ongelmaton. Suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa tiläisyyttä, ei täällä sitten paljon muuta. Siis perusteltiin toisaalta myös sellaisin sanakääntein, tämähän on sulautunut, yhteen hiileen. Vaikka jotka eivät kuulosta ulkopuolisen korvaan erityisen tuota ei se nyt niin näkyvästi ole, määrätyt he- suvaitsevilta. rätysliikkeen ihmiset, niin kuitenkin se pohja ja tausta liikkuu. Tää kylä on yhtenäinen vä- Niin tämä tasa-arvo on mun mielestä näkyny hän joka asiassa. [Tilaisuus 1] aika hyvin [Nurmossa], että täällä ei kattota, kuka menee tuohon ja tuohon tilaisuuteen ja Oma-aloitteisuudella tarkoitetaan sitä, että sivuky- näin. – – Siinä näkyy mun mielestä, että [tois- lällä, huonojen yhteyksien takana on opittu huoleh- uskoisia] ei heti lytätä, ainakaan näin julkises- timaan omista asioista itse. Täällä kasvetaan sellai- ti. [Tilaisuus 3] seen ajatukseen, että apua muualta ei välttämättä tule. Ylijokisetkin ovat tietoisia omasta arvostaan, Vielä mainituiksi tulivat urheilullisuus ja isän- mutta pohjalaisuuteen yleisesti liitettävä rehevyys maallisuus. Näitä ominaisuuksia tarkastellaan toi- ja rehentely koetaan täällä vieraaksi. Sellaista käy- sessa yhteydessä enemmän. töstä nähdään joen alajuoksulla, Alapäässä ja La- pualla. Kotiseutukeskustelussakin kylä näyttäytyy Täältähän se lähti vapaussotakin matkaan. yhtenäisenä: kukaan ei harrasta golﬁ a, Kouran [Tilaisuus 3] Louhi voittaa kannatuksessa Nurmon Jymyn ja körttiläisyys on ainoa tunnustettu herätysliike. Neljässä keskustelussa omaa kotiseutua luonneh- Rautatien tuoma piristysruiske ohjasi Nurmon dittiin erilaiseksi kuin muu eteläpohjalaisuus tai kirkonkylän ja Kouran yhä selvemmin eri urille. erilaiseksi kuin muu nurmolaisuus. Korostettiin Kourasta kehittyi teollisuuskeskus, jossa maanvil- lapualaisuuden ja nurmolaisuuden eroa tai Ylijoen jelyksellä ei ollut yhtä vankkaa roolia kuin Nurmon ja Kouran kulttuurista etäisyyttä Nurmon kirkon- Alapäässä. Rautatien ja teollisuuden mukana Kou- kylästä. Eteläosien erottautumisen toisena puolena raan virtasi monenlaista väkeä. Kylästä tuli poliit- nähtiin tiiviimmät toiminnalliset yhteydet ja suku- tisesti, henkisesti ja hengellisesti epäyhtenäinen. laisuus Peräseinäjoelle ja Alavudelle. Tämä mielipiteiden ja maailmankatsomusten kirjo Ylijoen keskustelutilaisuudessa välittyi vahva levitti suvaitsevaisuutta koko Nurmoon mutta ai- käsitys Ylijoen erityisyydestä Nurmon osana. Osal- van erityisesti Kouraan. Muiden nurmolaisten su- listujat olivat lujasti sitä mieltä, että Ylijoki on osa vaitsevaisuuteen Kouran kotiseutukeskustelussa Nurmoa. Nurmosta ja nurmolaisuudesta ollaan suhtauduttiin epäillen. ylpeitä. Nurmon nimen häipyminen tai haalene- minen Seinäjoen rinnalla herätti vahvoja tunteita. Me hyväksytään uudet ihmiset ja uudet asuk- Muualta kylään muuttaneille eronteko Nurmon ja kaat. Siinä me erotaan, esimerkiksi noista Seinäjoen välillä ei ollut yhtä tärkeää kuin syntype- alapääläisistä ja muista nurmolaisista, et me räisille nurmolaisille. Samalla kaikki korostivat yli- tykätään ja halutaan muita ihmisiä. Nehän on jokisuuden henkistä etäisyyttä muuhun Nurmoon. henkeen ja vereen, että pitää olla 50 hehtaaria Ylijokinen mentaliteetti on oma, nurmolaisuutta peltoo ja ettei saa mitään tapahtua siinä pel- pidetään toiseutena: on eri asia olla Ylijoelta ja tolakialla. Siinä on meillä iso ero. [Tilaisuus 2] muualta Nurmosta. Erityisyys korostuu varsinkin Nurmon kirkonkylän ja Alapään suuntiin, mutta Oman kotiseutunsa tyypillisyyksiksi kouralai- jonkin verran myös Kouraan. Muusta Nurmosta set nostivat värikkyyden, heterogeenisuuden, puhuessaan ylijokiset tarkoittivat ennen muuta suvaitsevaisuuden ja toimeliaisuuden. Nämä il- kirkonkylän ja Alapään asukkaita. menevät esimerkiksi vireänä järjestötoimintana ja Ylijokisuus kuvattiin muusta Nurmosta erottu- puuhakkaina persoonallisuuksina, jotka toimivat vaksi mielenlaaduksi, jonka muodostumisessa ky- koko yhteisön ”moottoreina”. Muualle muutta- län syrjäisellä sijainnilla on ollut merkittävä rooli. neidenkin aktiivisuudesta näkyy merkkejä: ulko- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 66 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 10. Körttipukuiset hahmot Nurmon museossa. Kuva Timo Suutari.

Kuva 11. Makkaranpaistotuokio Lehtisalon laavulla. Kuva Taisto Hietamäki. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 67 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI kouralaiset kokoontuvat kylätilaisuuksiin ja ovat jen ajan paappa Iisakki Mansikkamäki ja Kohdan ideoineet uusiakin toimintamuotoja, kuten serkku- Heikki.107 Molemmista keskusteltiin pitkät tovet. bileet ja entisten kouralaisten Facebook-sivuston. Kumpikaan ei tullut mainituksi yhdessäkään muussa tilaisuudessa. Kouralaisuus on aika vahva tunnetila, koura- Kotiseutukeskustelijoiden vanhempi polvi tun- laisten keskuudessa ja näin. – – Totta kai se on nistaa körttiläisyyden yhä kotiseudun osaksi, mut- ollu samaa kuntaa Nurmon kanssa. Kyllä mä ta nuoremmat eivät tähän aiheeseen tarttuneet. olen aistivinani kouralaisista sen oman koura- Muistoissa körttiläisten ja muiden eli ”suruttomi- laisuuden. – – Kyllä ne kouralaiset on ensisi- en” välillä oli ainakin jonkinlainen kilpailuasetel- jaisesti vahvasti kouralaisia. [Tilaisuus 8] ma, niin että kirkollisissa vaaleissa äänestäjiä ha- ettiin jopa kuorma-autoilla Ylijoelta asti. Alapää nähdään Kourassa erityisen yhtenäisenä, monotonisena alueena, jossa kaikki ajattelevat sa- Sanoosin notta tuosta Veneskoskelta ylöspäin mansuuntaisesti. Kouralaisten itselleen antamat Koura–Viitalankylään on niinku vähä enempi määreet ovat – mielenkiintoista kyllä – pääosin [körttiläistä], mutta kyllä niitä on Keski-Nur- kuitenkin samoja, joita myös jokivarren alapäässä mos ja Alapääs sitte, notta tasaasesti kyllä, itsestä viljellään. että jossakin talossa on körttiläisyyttä ja jossakin ei oo körttiläisyyttä. [Tilaisuus 6]

USKONTO On täällä ollu kissanhännän vetua körttilääs- Uskontoa kotiseudun osatekijänä on jo sivuttu ten ja suruttomien kesken, esimerkiksi papin rakennetun kulttuurin yhteydessä kirkollisten ra- vaalit, lukkarin vaalit. Aina melekein surutto- kennusten osalta. Nurmon kirkko todettiin yhdek- mat voittanu, niitä oli enemmistö. [Tilaisuus 6] si kaikkein tärkeimmistä nurmolaisten kotiseudun avainkohteista. Lisäksi tapojen ja luonteenpiirtei- Nykypäivänä jako körttiläisiin ja suruttomiin ei den kohdalla käsiteltiin lyhyesti myös vakavahen- juuri näy. Myös heränneiden ja evankelisten raja on kisyyttä ja sen ilmenemistä uskonnon harjoittami- löyhtynyt: ”on maallistuttu”. Esimerkiksi Nurmoo- sessa. Seuran juhannusaaton körttiseuroihin osallistuvat Aluksi Nurmon alue oli jakautunut Ilmajoen ja myös muiden herätysliikkeiden kannattajat. Lapuan seurakuntiin. Kirkon rakentamisen myötä Nurmosta tuli saarnahuonekunta, joka korotettiin Kaikkihan siinä on, ei niitä jaotella enää. [Ti- kappeliseurakunnaksi 1816. Seinäjokiset ja nurmolaisuus 6] laiset kuuluivat pitkään yhteiseen kappeliin. Kun Seinäjoki sai oman kappelioikeuden 1863, peräti Seuroja pidetään vieläkin seurakuntatalossa, 23 talollista vauraimmasta päästä (ns. väättyrit) Herättäjä-yhdistys -henkiset pitää, ja pitää halusi pysytellä Nurmon kappelin yhteydessä. Siel- evankeliset taas toisia seuroja, mutta niissä- lä olivat perinteet ja hautausmaa. Viimeiset siirtyi- kin kyllä käy molempia. [Tilaisuus 6] vät Törnävän suuntaan vasta 1890-luvulla.105 Kirkollisista liikkeistä ehdottomasti suurin vai- Myös perinteinen körttitakki on kadonnut katuku- kutus Nurmoon on ollut herännäisyydellä. Tänä vasta vuosikymmeniä sitten. ”Niiltäkin, jotka sitä päivänä herännäisyyden vaikutus näkyy vahvim- vois vielä kantaa. Olisko se liiaksi muita ärsyttävä min Ylijoella, Kourassa, Viitalankylässä ja Ämmä- sitten?”108 länmaalla. Herännäisyys tuli sinne Peräseinäjoelta Körttipuku eli -västi tehtiin kotikutoisesta sa- O. W. Forsmanin (1815–1886) vaikutuksesta, Nur- rasta tai parkkumista. Se oli yksinkertainen, siinä mon pohjoisosat kuuluvat Lapuan herännäisyyden oli kaksirivinen napitus, ja se oli kääntökauluk- ja Niilo Kustaa Malmbergin (1807–1858) vaikutus- seton. Puvun kanssa käytettiin roukkokenkiä.109 alueeseen. Nurmon körttiläisyys ei ole ollut yhtä Kaikkea koreilua vältettiin. Nurmolaisnaiset pu- ankaraa kuin Lapuan. Evankelisuus on hieman keutuivat värikkäämmin kuin miehet ja käyttivät myöhempää perua. Se levisi Salomon Hirvisen toi- myös ostokankaita.110 Kuitenkin myös naisten pu- miessa seurakunnan pappina 1860-luvulla.106 Ylijoella körttiläisyys oli ainoa tunnistettu he- 107 Ukkojen aika on herännäisyyden historiaan kuuluva ajanjakso. Nurmossa puhuttiin ukkojen lisäksi myös paapoista. Tun- rätysliike. Hengellisyys mainittiin siellä tärkeänä netuimmat paapat olivat Salomon Kulju, Juho Jaskari, Sakari henkisenä perintönä. Merkkihenkilöistäkin mie- Kankaanpää ja Iisakki Mansikkamäki. Seppo 1987, 184–185; leen tulivat ensimmäisinä körttisaarnaajat, Ukko- Takala 1965, 98–102; laajemmin: Kares 1942, 303–310. 108 Tilaisuus 6. 109 Läntinen 1994, 677–679. 105 Luukko 1983, 393–395; Takala 1965, 58–60. 110 Luukko 1983, 312. 106 Läntinen 1994, 677–679; Kujanpää 2008, 41–42. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 68 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI keutuminen oli Nurmossa hillitympää kuin naapu- alkaa olemaan senikäistä väkeä Martikkalan- rikunnassa Kuortaneella, mutta sallivampaa kuin kylällä, että voisi sitä kesäpyhäkoulua. [Tilai- toisessa naapurissa, Lapualla. Karjalaisten kirkko- suus 7] pukeutuminen oli tyystin toisenlaista: he panivat kirkkoon ylle parhaansa, ja se saattoi olla vaikkapa Muusta kirkollisesta toiminnasta annettiin esi- värikäs kansallispuku111. merkkinä suuret valtakunnalliset herättäjäjuhlat, Miesten ja naisten puolten erottelu kirkonme- ”ensimmäiset Korkiamäellä”, jotka tekivät Nur- noissa oli Nurmossa vielä 1950-luvulla elävä käy- moa tunnetuksi. Herättäjäjuhlien järjestäminen täntö. Penkkijärjestys oli muutenkin tarkka: lähim- aloitettiin 1893. Nurmossa ne järjestettiin 1896 ja pänä kuoria istuivat suurimmat tilalliset miehet 1914.113 omalla ja naiset omalla puolellaan. Mitä pienempi Luterilaisen kirkon ulkopuolisilla hengellisillä tila, sen kauempana penkki oli kuorista.112 Yhdessä liikkeillä on ollut Nurmossa vain marginaalinen kotiseutukeskustelussa tapa saa vieläkin kanna- merkitys. Kouraan muodostui 1910-luvun lopulla tusta oman kotiseudun tuntomerkkinä. pieni vapaaseurakunta. Se kokoontui aluksi Jokis- ten talossa, josta myöhemmin tuli koulu. Vuonna Mä sanoosin, että yks asia on se, kun mennään 1934 valmistui rukoushuone. Myös adventistit ja tonne kirkkohon, niin kattoo, että onko tuo helluntailaiset saivat 1930-luvulla kannattajia.114 [mies] perusnurmolaasia, kun se on akkain Kaikilla näillä suuntauksilla on yhä kannattajia puolella kirkos. Mennään pääovesta, on va- Kourassa, vaikka omista rukoushuoneista onkin semmalla puolen. Niin se on perinne, joka to- luovuttu. Tämä on osa sitä ”heterogeenisyyttä”, della täällä on jäänyt [käyttöön]. [Tilaisuus 3] jonka kouralaiset tunnistivat oman kotiseutunsa yhdeksi piirteeksi. Osa keskustelijoista vastusti tällaista perinnettä tasa-arvosyistä. Ajat muuttuvat. Myös karjalaisille käytäntö oli vieras. HENKISET JA POLIITTISET LIIKKEET Seurakunta kohtaa ihmiset eri toimintamuo- Uskonnollisten liikkeiden lisäksi henkinen harras- tojensa kautta. Niissä se tulee myös seurakunta- tus on Nurmossakin kukoistanut monipuolisessa laisen kotiseutukokemuksen osaksi. Nurmon ko- seuratoiminnassa. Menneisyydessä suurin merki- tiseutukeskusteluissa seurakuntatyö ei kuitenkaan tys on ollut nuorisoseuroilla. Ne toimivat Ylipääs- saa yhtä suurta huomiota kuin kirkollinen rakenta- sä, Alapäässä ja Kourassa. Niillä oli omat talot minen. Kirkkorakennuksen keskeisyyden rinnalla (Alkula, Alapää, Koura), joissa järjestettiin esimer- on jopa hivenen hämmentävää huomata, että seu- kiksi kokoontumisia, iltamia ja näytelmäpiirejä. rakunta yhteisönä mainittiin kaikissa kotiseutu- Seuroilla on ollut huomattava rooli yleisinä keskusteluissa vain viisi kertaa ja seurakunnalliset sivistysjärjestöinä. Jo 1900-luvun alkuvuosina työmuodot yhdeksän kertaa. niillä oli omia pienjulkaisuja (Touhu, Säde, Yritys), Kinkerit mainittiin kolmessa tilaisuudessa, kuoroja ja orkestereita (Kiuru) kirjastoja, opinto- tyttö- ja poikakerhot kahdessa, päiväkerho, pyhä- kerhoja (puhujaseura), raittiusseura (Lietsoja) ja koulu, kesäleirit sekä eläkeläisten kerhotoiminta urheiluseuroja (Kaverit, Koitto). Ne myös aloittivat kukin yhdessä tilaisuudessa. Pisin keskustelu käy- nurmolaisen kotiseututyön.115 Kouran nuorisoseu- tiin Alapäässä. Pyhäkoulu ja poikakerho otettiin ra oli suuntautunut Peräseinäjoelle. Sen alueeseen esille yhteisöllisyyden muodostajina. Ne voisivat kuuluivat myös Ylijoki, Ämmälänmaa ja Viitala. edelleen vetää lapsia hetkeksi näyttöpäätteen ää- Nuorisoseuratoiminnan hiipuminen harmittaa restä. vanhimpia nurmolaisia, jotka ovat nähneet seurat voimiensa aikoina, tärkeinä ”huvittelu- ja opinto- Kyllä niitä voisi olla ennen kuin tuloo kielle- paikkana” [Tilaisuus 3]. tyksi se Suvivirren laulaminen kokonaan, sel- laistakin aktiviteettia voisi näissä kylissä olla. Nurmossa on vetentuomia nykyään niin pal- [Tilaisuus 7] jon, jotka ei esimerkiksi tiedä vanhaa Ylipään nuorisoseuraa missä päin Nurmoa se on. – – Se kanssakäyminen toisten talojen kanssa kes- Nurmossa on niin paljon vierasta väkeä, joka kittyi paljon kesäpyhäkouluun, mikä hienosti ei tällaasista jutuista tiedä yhtään mitään. siihen aikaan pyöri. – – Siinä sekä lapset että Kyllä meidän piiri tuntoo nämä, ja nämä van- lasten vanhemmat näki viikoittain luontevasti hat kantanurmolaiset, ne on kaikille tuttuja. sitä kautta. – – Nyt varmaan rupiais taas taas 113 Läntinen 1994, 683–684. 114 Läntinen 1994, 685–688. 111 Ampuja 2005, 89. 115 Läntinen 1994, 567–580. 112 Luukko 1983, 172–173. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 69 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Mutta se on pieni vähemmistö, tänä päivänä. Pitäjänseuran aktiivit katsoivat, että kotiseutuasi- [Tilaisuus 6] at eivät kuulu pelkästään kotiseutuyhdistyksille ja kyläseuroille. Niitä voi käsitellä melkein minkä Maamiesseurojen nykyinen toiminta keskittyy tahansa yhdistyksen jäsenillassa: vastuu omasta lähinnä kuivaamojen, koneiden ja laitteiden yh- kotiseudusta jakautuu esimerkiksi urheiluseuroil- teishankintaan, mutta aiemmin niilläkin on ollut le, seurakunnalle, kansalaisopistolle ja ammatti- suurempi sivistysrooli. Maamiesseurat perustet- järjestöille. tiin samana kansalaisyhteiskunnan rakentamisen aikana kuin nuorisoseuratkin. Kouralla, Viitalan- Kyllähän kyläseurat olis se paras kanava yh- kylällä ja Ämmälänmaalla oli yhteinen seura 1923– distää vakiä. – – Mutta siihen tarvittais niin 1947. Sitten se hajaantui kolmeksi seuraksi. Lylyn hyviä veturia. [Tilaisuus 7] seuralla on karjalaistausta: se perustettiin 1945 jatkamaan Metsäpirtissä 1909 aloittaneen seuran Huolta kannettiinkin siitä, että hartiat kapenevat. toimintaa.116 Jos nurmolaiset kuntaliitoksen jälkeen alkavat yh- Mainituiksi tulivat Ylijoen, Kouran, Lylyn, distää myös omia järjestöjään Seinäjoen kanssa, Alapään ja Keski-Nurmon maamiesseurat. Nur- seurauksena on Nurmon institutionaalinen ohe- moo-Seuran historiapiirissä kerrottiin, että vii- neminen. Toisena saman ilmiön juonteena pelät- meksi mainittu on joskus arvioitu Suomen toimi- tiin, että uudet aktiiviset ihmiset eivät löydäkään vimmaksi maamiesseuraksi. Ylijoen ja Alapään nurmolaisia järjestöjä vaan liittyvät Seinäjoen vas- keskusteluissa mainittiin myös maa- ja kotitalous- taaviin yhdistyksiin. Tällaista on jo havaittu esi- naisten toiminta. merkiksi hyväntekeväisyysjärjestöissä (Rotaryt, Kourassa oli aktiivinen työväenyhdistys. Sillä Leijonat). oli oma talo 1913–1959. Välillä Kourassa oli myös Poliittisten liikkeiden osalta Nurmo on ollut kilpailevia suuntauksia, ja lapualaisaikana yhdis- konservatiivinen. Oikeastaan historian vaiheita on tys välillä kiellettiin. Toimintaan kuuluivat näytel- aina leimannut huomattavan varovainen suhtau- mät, iltamat, opintopiirit ja urheiluseura Vauhti. tuminen kaikkiin muutoksiin. Poikkeuksena näyt- Kouran ja Nurmon työväenyhdistykset yhdistyivät täytyy Koura. Pienessä kylässä olivat edustettuina 1966.117 Sen sivistyksellinen toiminta ei ole enää kaikki poliittiset puolueet ja neljä uskonsuuntaa. yhtä merkittävä. Työväenyhdistys mainittiin koti- Tämä monipuolisuus on edelleen nähtävissä. Vuo- seutukeskusteluissa vain yhden kerran. den 2008 kuntavaaleissa Kouran äänestysalueen Valistusseurojen roolin ovat nykyään ottaneet äänien kerrottiin jakautuneen 101 ehdokkaalle. Nurmon Jymy, Nurmoo-Seura, Nurmon seurakunta ja kyläseurat. Vastuunkantajista vain tuntui olevan pulaa. Kun kylässä toimii monta eri yhdis- URHEILU JA HARRASTUKSET tystä, vetäjiäkin tarvitaan paljon. Urheiluharrastus on Nurmossa huomiota herät- tävän laajaa. Se on niin laajaa, että on perusteltua Koura on, vois sanoo tämmönen yhdistysten mainita urheilu erikseen kaikkien muiden harras- luvattu maa. Yhdistyksiä on vähän kaiken tusten rinnalla. Nurmon historiankirjoituksessa- näköösiä. Minoon niissä suurin piirtein ollu kin yksi kokonainen nide on päätetty omistaa lii- – – Kultaisen iän kerhoon minä en oo vielä kuntahistorialle.118 Se on ainutlaatuinen ratkaisu päässy, mutta alakaa sekin olla ajankohtaas- pitäjänhistorioiden joukossa. ta. [Tilaisuus 2] Urheilua ja harrastuksia kotiseudun henkisenä ympäristönä tarkasteltaessa kiinnitämme huomio- Täällon niin monta seuraa, kyllä ne johonkin ta kolmeen asiakokonaisuuteen: urheiluseuroihin, tulee. Ei kaikki samahan. Ei sitä voi yleistää, suosituimpiin urheilulajeihin ja muihin harras- ettei ne tuu mihinkään. [Tilaisuus 2] tuksiin. Urheilun ja harrastusten henkisen ympä- ristön asioitakin on jo osin käsitelty rakennetun Seuratoiminnassa on ylä- ja alamäkiä. Hyllykal- kulttuurin yhteydessä, liikuntapaikkoja koskevas- liolla aikanaan vireästi toiminut kyläseura on ko- sa alaluvussa. konaan nukahtanut, vaikka alueella elää tuhansia Nurmossa tämäkin aihepiiri alkaa joesta. Joki ihmisiä. Kotiseutukeskustelujen kokemuskin vah- ja joen ranta on ollut kaikenlaisten liikuntaharras- vistaa tämän havainnon: yrityksistä huolimatta tusten perusnäyttämö. Siinä on kalastettu, uitu, Hyllykalliolle ei onnistuttu järjestämään asukas- soudettu, hiihdetty ja pelattu palloa. tilaisuutta. Tästä huolimatta Hyllykallion alueelta löydettiin runsaasti kotiseudun avaintekijöitä. 116 Läntinen 1994, 165. 118 Latikka 1994. 117 Läntinen 1994, 455–462. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 70 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tuosta kun Latikanmäki loppuu niin – – siitä Kuinka valtaisia määriä se liikuttaa nuoria ja laskettihin jäälle ja hiihdettiin jäätä pitkin kou- lapsia liikuttaa tuo sama Jymy! Se on todella lulle se kilometri – – ja sitten siellä en muista aivan ainutkertaista. Rohkenen sanua, se on millä konstilla, mutta tehtiin kuitenkin sinne Suomen suurin nuorison pesäpalloseura ja koulun kohtaan tavallansa se jääpallo[kenttä]. lentopallossa sama. [Tilaisuus 3] – – Jääpalloa pelattiin siellä pesäpallolla. [Ti- laisuus 3] Lasten kasvattaja ja nuorten erinomainen kouluttaja ja suomalaiseen yhteiskuntaan Urheiluseuroista vahvimman kannatuksen saa KUNNON KANSALAISIA valmistava järjes- vuonna 1925 perustettu Nurmon Jymy. Sitä edel- tö. [Tilaisuus 3] sivät nuorisoseurojen piirissä perustetut urheiluseurat Alapään Koitto (1907) ja Nurmon Kaverit Jymy on lukiolaisten mukaan ensimmäinen vaih- (1913).119 toehto seuraa valittaessa. Sitä luonnehdittiin ko- tiseuraksi, mutta jos tietyssä lajissa ei joukkuetta Tuo Jymy, – – se on aika merkittävä asia, jus- löydy, on mentävä seinäjokisiin seuroihin harras- tiinsa harrastusten puitteista. Ja se on tosin tamaan. iso semmonen, minkä yhdistää kotiseutuun. Se on nimenomaan Jymy. [Tilaisuus 9] Riippuu lajeista, mutta [Jymylle kuuluvat] justiin tällaiset, mitä perinteisesti täällä on pesä- Valtakunnallisesti seura tunnetaan lähinnä pesä- pallo, lentopallo, salibandykin. [Tilaisuus 9] pallosta. Joukkue pelasi sotien jälkeen silloisessa Suomi-sarjassa, kunnes nousi mestaruussarjaan Kysymykseen, voivatko Seinäjoen seurat tuntua 1954.120 Pesäpallo lähensi nurmolaisia, varsinkin omilta, lukiolaiset vastasivat myöntävästi. Jymy alkuvaiheissa, kun pitäjän ulkopuolelta hankittuja on kuitenkin omimmaksi koettu kotiseudun seura. pelaajia ei ollut. Pesäpalloilijat tunnettiin pitäjässä Myös niille lukiolaisille, jotka eivät itse seurassa hyvin. harrasta, Jymyn menestys voi olla ”mieltä sykäh- Jymy ei kuitenkaan ole Nurmon ainoa ur- dyttävä asia”. [Tilaisuus 4] heiluseura. Kourassa oma urheiluseura, Kouran Tunnetun kaskun mukaan suurin eteläpohja- Louhi, koetaan vielä omemmaksi kuin Jymy, jota laista urheilukenttää jakava kysymys on, kumpi on totuttu pitämään enemmän Nurmon Alapään urheilumuoto on tärkeämpi, pesäpallo vai paini. seudun seurana. Myös Ylijoki on Kouran Louhen Ainakin Nurmon kohdalla kysymys tuntuu koti- valtakuntaa, joskin Jymyn menestystä kyllä seura- seutukeskustelujenkin perusteella aiheelliselta. taan. Juuri nämä lajit, paini ja pesäpallo, herättivät eniten keskustelua. Tietysti pitää muistaa, että täällä on ollut vahva urheiluseura Kouran Louhi, ja melkein Eikö se joskus ole ollut niin, että onko ne ollut päihittänyt Jymyn, mutta se on tietysti hiljen- olympiakisat vai mitkä, niin on ollut suurin tynyt ja lopettanut. Meistä ei ihan tuu jymyläi- piirtein Nurmo vastaan muu maailma se pai- siä, ainakaan mun ikäpolvesta. Toki lehdestä nimatsi siellä? Että niin kovettuja painijoita pitää aina seurata, miten jymyläiset pärjää. täältä on lähtenyt. [Tilaisuus 7] [Tilaisuus 1] Tällaisesta maailman haastamisesta puhuttiin Kouran Louhea pidettiin Ylijoen ja Kouran koti- Nurmossa 1930-luvun lopussa, kun Jymy oli voit- seutukeskusteluissa monipuolisena ja merkittä- tanut kahdesti peräkkäin painiliiton järjestämän vänä urheiluseurana. Muisteltiin sen pesäpallo- seurajoukkueiden mestaruuden121. Nurmon paini menestystä, pyöräilyä ja Paavo Nurmen juoksua tulee myös helposti puheeksi ulkopaikkakunta- Kouran kentän avajaisissa. laisten kanssa. Nurmolaisten menestystä olympi- Nurmon Jymy nähtiin nykypäivänä eritoten atasolla pidetään poikkeuksellisena: kymmenen lasten ja nuorten liikuttajana etenkin pesäpallos- olympiamitalia, joista peräti viisi on kultaista. sa ja lentopallossa. Oli urheiluseuran nimi mikä Merkittäväksi tapahtumaksi nurmolaisen urheilun hyvänsä, sen rooli on suuri nimenomaan lasten ja kehittymiselle mainittiin erityisesti Kustaa Pih- nuorten kasvattajana. Tämän totesi painokkaasti lajamäen Pariisissa 1924 voittama olympiakulta. eräs kotiseutunsa avainkohteita kirjoitustehtäväs- Monien menestyneiden joukossa juuri Pihlajamäki sä kuvannut kotiseututilaisuuden osanottaja. on suurimmassa roolissa.

121 Juhani Kujala on laatinut leikkimielisen esityksen, ketä Nur- 119 Lintala 1993, 6–7. mon ja maailman joukkuseen olisi tullut ja kuinka ottelussa 120 Latikka 2003, 97–98. olisi käynyt. Ks. Kujala 2011a. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 71 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Samoin pesäpallo on muokannut nurmolaisuutta sineen nähtiin kilpailijana lasten harrastuksille. syvällisesti. Nurmolaisen kuuluu ymmärtää pe- Jos ollaan kotona, huomion vie tietokone; jos läh- säpalloa. Pelin merkitystä valotettiin kuvaavalla detään harrastuksiin, lapsia kuljetetaan ”ympäri kertomuksella. Nurmon kouluja” sekä Seinäjoelle.

Täällähän on Haalin kentällä pelattu sella- Päivisin kaikki on töissä ja sitten iltaisin kus- nenkin peli, kun nurmoolaissyntyiset papit ja kataan tenavia harrastuksiin. [Tilaisuus 7] Nurmoon naiset. [Tilaisuus 6] Verrattain hyvin omaa huomiota saivat luontoon Nurmo on pesäpallo- ja painipitäjä. Tämä tuli en- liittyvät harrastukset: koira- ja hevosharrastus, tistäkin selvemmäksi, kun keskusteltiin muista metsästys ja kalastus sekä pari kertaa erikseen lajeista. Kuvaavana esimerkkinä kotiseutukeskus- harrastuksena mainittu metsänhoito. Näitä käsi- telijat kertoivat, miten jalkapallojoukkue ja -kenttä teltiin osin jo luvussa 3 luonnonympäristön koh- Nurmossa toteutettiin. dalla.

Hannu Haapasalmi rakenti tänne jalkapal- Nurmonjokea voisi kehittää esim. kalastus- lojoukkueen ja kentän – – omillansa, kun ei mahdollisuuksia lisäämällä ja kalaistutuksin. saanut [kunnalta], kun kunta vaan harrasti [Tilaisuus 7] pesäpalloa ja oli pesäpallomiehiä, niin jalka- palloolijoiden piti kaikki tehdä itte. Ei tullu Metsästys ja kalastus nähtiin tulevaisuuden mah- avustuksia tai mitään, jalkapallomaalit ne dollisuuksina, jotka voivat houkuttaa alueelle uu- saivat kunnalta lahjoituksena. [Tilaisuus 9] sia asukkaita ja matkailijoita. Maalaismainen kylä on luonteva ympäristö eläinharrastuksiin. Tämä Menestyslajien rinnalla elää pienempiä lajeja ja tunnistetaan kotiseudun vahvuudeksi Kourassa kuntoliikuntaa harrastetaan vireästi. Kylissä on ja Kiikussa, vaikka kumpaakaan ei perinteisenä omat liikuntapaikkansa, joiden merkitystä kunto- maalaiskylänä pidetäkään. Koiraharrastajille kai- liikunnassa ei pidä unohtaa. Esimerkiksi Koliinis- vataan myös omia, heille erikseen suunniteltuja sa kyläseura järjestää lasten urheilukilpailuja. Ko- harrastuspaikkoja esimerkiksi Koliinissa. liinin kentällä pelataan myös lentopalloa, ja talvella siinä on luistinrata. Täällä on niitä tiloja niin tosi vähän, vain hevostiloja, yksi porkkanatila ja tää porukka Hiihtokisoja on nyt taas. Nyt on ollut kolme- käy muualla töissä. [Tilaisuus 5] na vuotena hiihtokisat. – – Että siinä on kyllä toimintaa hyvin — — lentopalloilijat varmaan Useen on sellaasia muuttajia, joilla on koiria ahkerimpia on. [Tilaisuus 9] esimerkiksi. Joillakin on hevoosia. Niille se tämä maaseutu on paras paikka asua. Kis- Kiikussa kyläläisten erityiseksi harrastukseksi sanhan voi pitää kaupungissakin. [Tilaisuus 2] mainittiin hevoset. Muu urheilu ei niinkään. Jymy- kään ei ole kyläläisten omien sanojen mukaan saa- Taiteen harrastukselle osoitettiin vain vähän kiin- nut oikein sijaa. Kiikkulaiset mielsivät omikseen nostusta. Ainoat maininnat kymmenessä keskus- useammin Seinäjoen urheiluseurat. Painiharras- telussa olivat Nurmoo-Seurassa mainittu kuoro- tustakaan ei Kiikussa ole eikä painikämppääkään. laulu ja Alapäässä keskusteluun noussut lasten Muisteluponnistelujen jälkeen keksittiin yksi, joka taidekoulu, jotka mainittiin yhden kerran ilman on harrastanut tätä Nurmossa niin perinteikästä syvempää pohdintaa sekä Kouran tilaisuudessa lajia. laajemmin käsitellyt valokuvapiiri ja kultaisen iän Nurmonjokilaakson kotiseutukeskusteluissa kerhon näytelmätoiminta. Kaikkiaan keskusteluis- kaikki muut harrastukset jäivät urheilun rinnal- sa viitattiin eri taidemuotoihin harrastuksina vain la varsin vaatimattomaan rooliin. Harrastuksista neljä kertaa. Se on merkillisen vähän, kun osal- puhuttiin yleisesti neljässä keskustelutilaisuudes- listujia tilaisuuksissa kuitenkin oli kaikkiaan 128. sa. Niissä huomio ohjautui kyläseurojen ja seu- Kun keskusteluihin osallistuneiden asukkaiden rakunnan toimintaan sekä toimitiloihin. Lasten näyte on näin suuri, tulos on tuskin sattumaa. harrastuksista Alapäässä heitettiin ensimmäisenä Taiteilla ja taideteoksilla näyttää olevan nur- ilmoille kannettava tietokone: ”Sillä voi huurella molaisten kotiseudussa varsin pieni osa. Kuoroa, kaveriille”.122 Tietokone monine mahdollisuuk- orkesteria tai teatteria ei koeta keskeiseksi. Koti- seutua kuvatessaan nurmolaiset eivät tyypillisesti 122 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 72 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI ajattele lauluja, sävelmiä tai muitakaan esittäviä Niitä tulee joskus kotona tehtyä, mutta en mä teoksia. Virikkeenä näytetty Vihtori Ylisen maa- sitä välttämättä kotiseutuun liittäisi. [Tilai- laus oli ainoa kotiseutuun keskusteluissa liitetty suus 4] kuvateos. Nurmolaisten harrastukset painottuvat voimakkaasti ruumiinkulttuuriin: urheilun ohella Muualle muuttaneet ovat vieneet mukanaan ko- he suosivat luonnossa liikkumista ja tekemistä123. tiseutunsa pannukakun valmistustavat ja tekevät Tähän kuvaan sopii hyvin myös kyläseurojen ja sitä edelleen. Monessa nurmolaiskodissa pannu- muun yhdistystoiminnan suosima kökkäperinne. kakkua on tavattu tehdä viikoittain, tosin nykyään ei aivan niin säännöllisesti kropsua paisteta.

RUOKAKULTTUURI Nytkin taisi tulla kropsua mukaan. [Tilaisuus Kotiseutukokemukseen kuuluvat myös maut. 8] Opimme syömään juuri niitä ruokia, joita meillä päin on tapana syödä, ja syömme niitä juuri omalle Meillä ainakin ennen lauantaina aina leivot- kotiseudulle tyypillisellä tavalla. Etelä-Pohjanmaa tiin, aina. – – Kyllä, mä olen tehnyt tänään on ruokamaakunta. Siksi ruokakeskustelukin liit- viimeksi ropsua. [Tilaisuus 9] tyi sujuvasti osaksi pellolta pöytään yltävää ruoka- ketjua. Keskusteltiin ruuan tuottamisesta, tuotan- Meillä tenavat sanoo, että muori tekee maa- tolaitosten sijoittamisesta ja ruuan alkuperästä. ilman parasta pannukakkua, että äiti tekee sitten maailman parhaita lättyjä. [Tilaisuus 9] Me jokahinen täällä varmasti tierämme, että ruoka tuloo pelloolta! [Tilaisuus 3] Pannukakut ovat olleet äitien ja mummojen te- kemää kotiruokaa. Ruuanlaitto on Nurmossa Varsinaista perinneruokakeskustelua viritettiin kuulunut naisten töihin, ja se näkyi edelleen Nur- kotiseutukeskusteluissa pannukakkua esittävällä moo-Seuran historiapiirin kotiseututilaisuudessa. kuvalla. Tätä Nurmon perinneruokaa kutsutaan Siirryttäessä ruoka-aiheiseen teemaan keskustelu kropsuksi, ja se tunnistettiin hyvin tilaisuuksissa. haluttiin kokonaan siirtää naisten vastuulle: ”Nyt Samoja perinneruokia on hieman varioiden naisväki!”125 valmistettu laajemmallakin alueella. Jaakko Kol- Kropsu sai kannatusta kotiseudun ruuaksi mosen toimittamassa pitäjänruokien keittokir- koko Nurmonjokilaaksossa. Muista perinneruuis- jassa Nurmon perinneruuan nimeksi ilmoitetaan ta useimmin mainittiin hautajaisten, häiden ja maitokropsu, mutta sen rinnalla esitellään myös kinkerien juhlaherkkuina tarjotut salla, kaljavelli riivinkropsu Vähästäkyröstä ja perunakropsu ja klimppivelli126. Muiksi perinneruuiksi mainittiin Kurikasta124. Kotiseutukeskustelijatkin tunsivat piimävelli ja höystöperunat, mutta niiden todettiin monia versioita: perunakropsun lisäksi myös ve- olevan perinneruokia myös muualla Etelä-Pohjan- rikropsun. maalla. Kropsulla on monia piirteitä, joita kotiseutuun oleellisesti liitettävällä ruualla kuuluukin olla. Se Sitä vanhan ajan sallaa ei saa enää mistään. liittyy Nurmoon niin syvästi, että alueella yleisesti – – Siinä oli silliä ja lihaa mukana. Nyt on pe- tunnettu sananlaskukin yhdistää asiat toisiinsa. lekkää kasvista. Se ei oo mitään tämä. [Tilai- suus 3] Nurmoosta kotoosin ja ropsua evähänä. [Ti- laisuudet 6 ja 8] Sehän olis se klimppivelli, joka nimettiin Nur- mon pitäjänruuaksi. [Tilaisuus 3] Sanonta kerrottiin keskusteluissa parikin kertaa. Kropsu on Nurmossa elävää ruokakulttuuria, se ei Vuonna 1977 tehdyn perinteenkeräyksen mukaan ole jäänyt Nurmoo-päivän juhlaruuaksi. Lukiossa kinkerit olivat koko Etelä-Pohjanmaalla ruokapi- kropsu tunnettiin nimellä ”pannari”. Tosin kukaan dot 1800-luvulla. Myöhemmin tarjottiin vierail- ei ollut ajatellut, että siinä olisi jotain erityisesti ko- le vain kahvit ja papeille ruoka. Nurmossa kin- tiseutuun liittyvää. kerivieraiden tukevampi kestitys jatkui pitkälle 1900-lukua. Laskiainen oli kropsujuhla. Saman perinteenkeräyksen mukaan nurmolaisissa häissä 123 Urheilun merkitys nurmolaisten kotiseutukuvassa nousi vuonna 1928 tarjolla oli kahvia ja nisukranssia; esiin myös Anu Mattilan kyselytutkimuksessa, jonka mukaan useimmille vastaajille nimenomaan urheilu, urheiluseurat ja 125 Tilaisuus 6. urheilijat olivat parhaiten Nurmoa edustavia asioita. Ks. Matti- 126 Suomen pitäjäruoat ilmoittaa klimppisopan Teuvan (s. 153– la 2011, 69–80. 154) ja kaljavellin Laihian perinneruuaksi (s. 150). 124 Suomen pitäjäruoat 1986, 150–154. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 73 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI sallaa ja alatoopia; liotetuttua kalaa, perunoita Tänä päivänä sienestäminen kuuluu nurmolaisten ja maitokastiketta, makiaa perunalaatikkoa ja arkeen. Metsästä haetaan myös marjoja. Marjas- uunisssa paistettua sianlihaa; rasvaklimppivelliä taminen kuuluu keskustelijoiden mielestä kotiseu- sekä riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa.127 dun tapoihin. Sen merkitys korostuu usein omien Ruoka voidaan mieltää kotoisaksi esimerkiksi lasten myötä. Kyse ei ole nykyisin muodikkaaksi sillä perusteella, että se on aitoa, oikeista ainek- tulleesta kotoilusta, vaan ennemmin aikuistumi- sista, oikeilla menetelmillä tai oikeiden henki- sesta ja perheen tarpeista. Marjastus ja kasvitarha löiden tekemää, esimerkiksi ”mummon tekemää ovat lapsiperheelle myös säästämisen paikkoja. ruokaa”128, kuten lukiolaiset mainitsivat. Samas- ta ilmiöstä on kyse, kun kesänurmolainen kertoo Kun on lapsen hankkinut, niin haluais ehkä syövänsä kaljavelliä vain Nurmossa käydessään. siirtää sitä perintöä. [Tilaisuus 10] Silloin siihen tarvitaan ehdottomasti Perämäen kotijuustoa. Juuri tällaisena kaljavelli kuuluu hä- Ei ole aikaisemmin kiinnostanut. – – Se tulee nen kotiseutukokemukseensa. Kokemus on äärim- ihan siitä, että pitäis yrittää lasta opettaa syö- mäisen aito: tätä ruokalajia ei ole tässä muodossa mään normaalia kotiruokaa ja siihen kuuluu olemassa missään muualla. marjat. [Tilaisuus 10] Tottumuksen merkitys on aitoudessa suuri; ruoka on aitoa ja hyvää, jos se on totuttu syömään Ruokaan liittyvä kotiseutuelämys voi olla myös juuri näin. Esimerkiksi klimppivelli jakoi keskuste- uusi ja yllättävä. Nuoret kertoivat tästä vaikuttavan lijoiden kannatusta: jonkun mielestä se oli ”aivan esimerkin, joka tuotiin esiin peräti kolmessa eri kauheata”, mutta ikänsä juhlaruokana syöneelle kotiseutukeskustelussa. Heitä yhdisti ruokaan liit- suurinta herkkua. tyvä oman kokemuspiirin loukkaus: kuntaliitoksen jälkeen koulun ruokajärjestys uhkasi vaihtua. Kun vanhainkodilla on [klimppisoppaa, kalja- Suurimman yllätyksen aiheutti jauhelihakastike velliä tai piimävelliä] ruokana, niin kyllä mum- pinaattiohukaisten lisukkeena. mat ja vaarit on ilosia. [Tilaisuus 9] Sellanen meillä Nurmos on – – kun Seinäjo- Karjalaiset toivat oman lisänsä myös nurmolaiseen keen liityttihin, niin Nurmos on aina syöty ruokaperinteeseen. Esimerkkeinä mainittiin kar- pinaattilättyjen kanssa niin raparperihilloa jalanpiirakat, happamaton, pehmeä leipä, sienes- [oik. karviaishilloa] ja sitte Seinäjoella on jau- täminen sekä kalan ja hunajan käyttö129. helihakastiketta, niin ei sitä voi hyväksyä! [Ti- Kovan ja pehmeän leivän raja oli jo keskiajal- laisuus 3] la asettunut Kymijoki–Päijänne-linjalle. Pohjan- maalla leivottiin leipää harvoin mutta paljon. Rei- Se on kyllä oikeesti, ettei varmaan moni nur- käleivät ripustettiin vartaaseen ja nostettiin tuvan molainen syö pinaattilättyjä jauhelihakastik- orsille kuivumaan. Karjalaiset leipoivat usein ja keen kanssa. [Tilaisuus 4] pienempiä määriä: pehmeää leipää ja monenlaisia piirakoita. Niistä tuumittiin Nurmossa aluksi Perinteisen makuyhdistelmän rikkomista vastus- lyhyesti, että ”leipä leipänä ja puuro puurona”130. tettiin ja lukiolaiset saivat pitää karviaishillonsa Olisiko kuitenkin siirtolaiskulttuurin vaikutusta, pinaattilättyjen päällä vaihtoehtona jauhelihakas- että eteläpohjalaisleipomotkin ovat omaksuneet tikkeelle, kuntaliitoksesta huolimatta. Kokemus karjalanpiirakan tuotevalikoimiinsa? on varmasti vahvistanut nurmolaisopiskelijoiden Historiapiiriläiset kertoivat, että nurmolaiset yhteenkuuluvuutta ja kotiseututunnetta. oppivat syömään sieniä vasta sotien jälkeen. Se oli Kouluruuista nostettiin esille myös rokka, jota aluksi hätäravintoa. Alapäähän tämän perinteen muisteltiin hyvällä, sekä yksi nurmolaisen keittiön toivat karjalaiset. erikoisuuksista: veriruuat. Kouluruokiin on kuulunut veriohukaiset. Ennen veriruokia oli enemmän- Ne poimi niitä sieniä, ja voi sanoa, että suo- kin: verilättyjä, veripalttua tai verikropsua. rastaan ainakin siellä pääss pitäjää opettivat nämä sieniruokien teot, kastikkeet ja sellaaset, 80-luvun alussa niitä syötiin puolukkahillon kun ne näyttivät, että herrajee! Ne on tosiaan kanssa, mutta ne on vissiin häipyny 90-luvul- ruokaa eikä mitään madonlakkia! [Tilaisuus 3] la. [Tilaisuus 3]

127 Heikkilä 1980, 94, 98. 128 Tilaisuus 4. 129 Tilaisuus 3. 130 Ampuja 2005, 72–74. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 74 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 12. Pinaattilätyt ja karviaishillo. Kuva Sakari Hatakka.

Kouluruuat olisivat kiinnostava erillistutkimuksen mökillä tai makkaranpaistopaikoilla kuten Lehti- aihe myös kotiseutututkimuksen näkökulmasta. salon laavulla puhuttiin muutamassa tilaisuudessa Eri kunnissa ja kouluissa on tehty ravintoympy- (ks. kuva 11.). Atrian tuotteissa kotiseudun maku rän puitteissa erilaisia ratkaisuja. Niissä kotitalo- tiivistyy keskustelijoiden mukaan juuri perintei- usopettajilla on ollut keskeinen rooli, mutta niissä seen käristemakkaraan. Kun Itikan käristettä – näkyvät jossain määrin myös paikalliset mielty- siis nykyistä Atrian käristettä – on opittu syömään mykset. Veriruuat ja pinaattiruuat näyttäisivät lapsesta asti, sitä on aikuisenakin melkein pakko sopivan suorastaan tyypittelyn pohjaksi. Terveel- saada. Ja monille se on edelleen nimenomaan Iti- lisen ja tasapainoisen kouluruuan ohjeistus (mm. kan käriste – ei Atrian. Varsinkin Etelä-Suomessa ravintoympyrä) ja kuntien antamat määrärahat Atrian käristeitä on edelleen vaikea löytää. Moni ovat ohjanneet kouluruuan koostumusta. Pinaat- on turhaan etsinyt niitä kauppansa lihatiskiltä. ti on yksi niistä raaka-aineista, jotka sisällytettiin ruokajärjestykseen lähes kaikkialla. Pinaattiohu- Itikan käriste – – on aina ollut semmonen, kainen ei ollut suomalaisessa ruokapöydässä kovin mistä mää olen pitänyt kynsin hampain kiin- tuttu. Kenties juuri siksi sille on eri alueilla valittu ni. Sitten kun on tuolla Keski-Suomessakin kovin erilaisia kyytipoikia: Puolukkahillo on to- kuljettu, niin siellä ei oo sitä ollu. Niin se on ol- dennäköisesti suosituin pinaattiohkaisen lisuke. lut kauhee puutos! Kun on mökillekin lähretty, Ähtärissä se sai rinnalleen myös pari viipaletta niin on pitänyt ottaa käristettä mukaan mon- maksamakkaraa. Alavutelaiset syövät pinaattilät- ta pakettia, että pärjää…. – – Kyllä se tänä tynsä makean omenahillon kanssa, seinäjokiset päivänä näyttelöö meillä ainakin perheessä jauhelihakastikkeen ja nurmolaiset karviaishillon suurta osaa. Nyt jo viishenkisenä perheenä kanssa. Koulu on levittänyt näitä mieltymyksiä tuhostetaan se yks käristepaketti samalta is- erittäin tehokkaasti. Samat yhdistelmät ovat siir- tumalta. Se on kyllä vahava juttu. Jos käriste tyneet kotien ruokapöytiin ja välittyvät seuraaville häviäis maan päältä, niin mä en varmaan tie- sukupolville. dä, mitä mä tekisin. [Tilaisuus 10] Uutta kotiseudun ruokaperintöä ovat myös makkarat. Makkaroista ja niiden paistamisesta JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 75 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

PERINTEET JA TAPAHTUMAT Kokon ohella muusta maasta poikkeaviin pääsiäis- Pääsiäiskokko – tai valakia, kuten Nurmossa halu- perinteisiin kuuluu trullittaminen, joka tapahtuu taan korostaa – on Nurmonjokilaakson alueella ko- Etelä-Pohjanmaalla pääsiäislauantaina. Nykyises- tiseutuun keskeisesti kuuluva vuotuistapahtuma. sä muodossaan trullitukseen on sekoittunut kaksi Pääsiäiskokolla useimmat ovat käyneet pienestä erilaista pääsiäisperinnettä. Länsisuomalainen pitäen. Se tarjoaa tilaisuuden kerääntyä yhteen en- trullitus oli alun perin kiusantekoa naapureille, sin rakentamaan ja lopuksi polttamaan kokko. Se kun trullit eli pääsiäisnoidat kulkivat tekemässä on toiminnallinen tapahtuma, johon kuuluu arki- koiruuksiaan pääsiäislauantaina. Itäsuomalainen nen kökkä ja karnevaalimaisempi illanvietto. virpominen taas on alkujaan ortodoksinen palmu- Juhannuskokkokaan ei ole Nurmossa täysin sunnuntain perinne, jossa virpomalla siunattiin tuntematon, mutta tuiki harvinainen. Pääsiäisenä lähimmäisiä. Perinteiden sekoittuminen ei miel- valkea on koko kylän yhteinen asia, toisin kuin ju- lyttänyt kaikkia: virpova noita on ristiriitainen hannuksena, jolloin – jos kokkoa ylipäänsä edes on ilmestys. – saatetaan perheen kesken polttaa risuja. Joo siinä on tullu tällänen sekasotku tästä asi- Pääsiäisvalkia voittaa sen suurin piirtein 60– asta, että siellä Kannaksella oli palmusunnun- 1. [Tilaisuus 3] taina se virpominen. Se oli aivan toista tyyliä. Eikä sinä oo tätä noitakuviota ollenkaan. Että Kauhavan kentällä taitaa olla ainoa juhan- tällanen sotku tullut, että ainakin mitä meidän nuskokko… eikä sitäkään montaa vuotta enää. oven takana on ollu, niin ne on ruvennu virpo- [Tilaisuus 5] maan. [Tilaisuus 6]

polttaa vain joitakin risuja perheen kesken. Useimmat nykynurmolaisista eivät kuitenkaan näe Pääsiäiskokko on kylällä, ja ne on suurempia, trullien virpomisessa mitään outoa. Enemmän on ja siellä käy koko kylän väki. [Tilaisuus 4] häirinnyt, jos trullit ovat vain virpomatta pyytä- neet palkkaa. Olennainen osa pääsiäisvalkean perinteestä on yh- Pääsiäisvalkeiden lisäksi monilla seuroilla on teinen kokoontuminen pääsiäisen viettoon. Kokko omia perinteisiä tapahtumia. Esimerkiksi Kouras- on kokoava yhteisöllinen perinne. Tämä pääsiäis- sa valakia on kylän yhteinen perinne, joka kerää valkean karnevaalipuoli on vain vahvistunut. Esi- paikalle myös entisiä kouralaisia. Toinen iso tapah- merkkinä Nurmoo-Seuran historiapiirin tilaisuu- tuma on syysmarkkinat. Niihin tulee osallistujia dessa muisteltiin Hyllykallion kokontekotalkoita, kauempaakin. Lisäksi kylässä järjestetään monia joihin lehden kuulutuksesta huolimatta saapui 3 urheiluseuran järjestämiä tilaisuuksia, kellonsiir- 000 asukkaan kylässä vain ”kaksi eläkeukkoa”131. totanssit sekä itse toteutettu taiteiden yö-tyyppi- Vaikka kökkä ei väkeä kerännyt, illalla vilskettä nen tapahtuma. Kylän monet tapahtumat tehdään riitti. ”kökkähommina”, ja talkootyön varassa on koko Ilmeisesti kylien yhteiset pääsiäisvalakiatkin kylän elinvoima. ovat vähenemään päin. Yleisiä pääsiäiskokkoja oli keskustelijoiden mielestä ennen kymmenittäin, Nämä niin sanotut peruskouralaiset: kyllä ne mutta nyt niitä eivät enää kaikki kyläseuratkaan aina johonkin ottaa osaa, pääsiäisvalakialla polta. Ainakin Kiikussa ja Koliinissa on luovuttu käyvät. [Tilaisuus 2] kyläseurojen kokoista. Sen sijaan Lylyssä on jo 27 vuotta joka vuosi ollut oma kokko. Pikkujouluvaellus on Alapään alueen suurin pon- Koliinissa yhteiseen pääsiäiskokkoon ”tyhjät- nistus. Vaellus alkoi kyläseuran toiminnan virkis- tiin aina niitä kylän sotkuja”. Perinne päättyi ai- tymisen aikoihin, kun kylätalo oli uusi. Tapahtuma nakin toistaiseksi, kun tuuli kuljetti liikaa savua järjestetään Haalissa ensimmäisen adventin jäl- läheisiin taloihin. keisenä maanantaina, ja se kerää vuosittain paikalle väkeä satamäärin. Aluksi pikkujouluvaellus Tuli sitten palokunta ja poliisikkin, ja se loppu oli pienimuotoinen tapahtuma, jossa lapset saivat siihen sitten. Se oli viimeinen kokon teko. Ei kulkea pimeässä taskulamppujen kanssa. Nykyään saa enää lupia. [Tilaisuus 9] vaellus on vajaan kilometrin pituinen reitti, jonka varrella on erilaisia rasteja. Pikkujouluvaellus onkin nykyään kylän päätapahtuma ja syrjäyttänyt pääsiäiskokon polttamisen.

131 Tilaisuus 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 76 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Siellä on pisteitä parikymmentä ainakin. On välittömästi tärkeimmäksi. Kelkat näkyvät kyläs- erilaisia tonttuja, kaiken maailman kotatont- sä: kylän radanvartta hallitsee jättiläiskokoinen, tuja, mäkitonttuja, hoitotonttu ja tallitontut ja maailman suurin potkukelkka ja liikuntahallin tu- navettatontut ja kaiken maailman nuotioton- pakeittiön kaapin päälläkin oli kaksi pienoispotku- tut. Mitä meillä siellä kaikkea onkaan, ja mus- kelkkaa. Kysymys ”onko teillä kaikilla potkukelk- karit ja siten tuloo posti ja sitten tuloo pukin ka”, nauratti keskustelijoita. Kourassa oli aiemmin muori ja pukki. Ja sitten tullaan tuosta sel- mahdollista sekin, että pääsi kouluaikoina itse te- laisesta tähtiportista. Meillä on monta sataa kemään potkukelkan Lahtisen tehtaalla pidetyillä heijastinta siellä puskissa. Kun ne pimiässä metallityön tunneilla. valotteloo siellä, ne on niinkun tähtiä. Ja kun ne tuloo tuohon kuusen alle, siinä on seimi ja Niitä on ainaki kymmenen jokahittella. [Tilai- Joosef ja Maria. Sitten tulee tuohon saliin – – suus 2] siellä keittiötontut tarjoiloo kaikille joulupuu- roa. – – Ja oikeita elukoota on. [Tilaisuus 7] On, joka taloos. – Kolome vai nelijä. – On yksi nelipyöräänenkin. – On potkupyörätkin ja Oli meillä pääsiäsvalakiakin, mutta nykyään mulla potkulautakin. [Tilaisuus 7] kelit niin litkuusia ja sohjoosia, ettei tänne voi tulla autolla eikä oo paikkaa, mihin tehdä kok- Kelkka pitää olla, vaikka tiet ovatkin pääasiassa koa. [Tilaisuus 7] hiekoitettuja. Siitäkin keskusteltiin kolmessa tilaisuudessa: toinen puoli kulkuväylästä pitäisi jättää Pikkujouluvaellusta on järjestetty yli kymmenen hiekoittamatta. Lahtisen tehtaan innovatiiviset vuotta. Se kerää paikalle noin 700–800 ihmistä, potkukelkkojen sovellukset myös tunnetaan hyvin ja kävijöitä myös kylän ulkopuolelta. Pisimmillään ja osataan luetella: potkukelkan irtopyörät, pot- tulijoiden autojono on yltänyt Nurmon kirkolle kupyörä, lyhennetty city-potkuri, hankijalakset ja saakka. rollaattori.133 Potkukelkkailu on kaikissa keskusteluissa huo- Potkukelkkoihin liittyi paljon muistoja lap- miota saanut kotiseudun ilmiö. Kun maailman suudesta. Lapsuudenmuistoihin kuului vanhem- suurin potkukelkkatehdas on Kourassa, kelkkai- malla sukupolvella lakanapurjeiden kanssa tehty lusta on kaikissa muodoissaan tullut osa nurmo- hankikelkkailu. Kerrottiin myös isältä jääneestä laista kulttuuria. Potkukelkka on niin tavallinen, perintökelkasta, joka on juuri hiekkapuhallettu ja että kelkkailun ja kotiseudun yhteys kunnolla maalattu. Samalla kelkalla potkuttelee nykyisin paljastuu vasta ajan myötä tai kun asuu jossakin oma lapsi. muualla. Vähemmän enää potkutellaan, mutta kyllä se Meni varmaan aika kauan, ennen kun edes oli kakarana sellanen kulkuvälines talavella hoksasin, että ne [kelkat] tehdään täällä. [Ti- maantiellä. [Tilaisuus 3] laisuus 10] Ne on hyviä kelkkoja, Ne kestää, jos ne vaan Meille tuttu potkukelkka kehitettiin todennäköi- on hyvin pidetty. Ei niissä oo mitään vikaa. sesti Ruotsissa 1800-luvun alkupuolella. Vahvinta [Tilaisuus 10] potkukelkka-aluetta oli maan pohjoisosa, Norlan- ti. Etelä-Pohjanmaaltakin on varmoja mainintoja Nuorten potkukelkkailumuistoihin liittyi teiden potkukelkasta jo 1800-luvun jälkipuolelta, esimer- hiekoittaminen. Toisaalta kelkalla ei edes tarvitse kiksi Teuvalta 1860. Jo 1930-luvun kokonaistuo- kulkea hankikantaman aikaan tietä pitkin, mikä tanto oli E.S. Lahtisen kelkkatehtaalla noin 4 000. tuotiin esille myös turvallisuustekijänä. Huippukautta elettiin öljykriisien varjostamalla 1970-luvulla. Silloin Suomessa oli vielä viisi potku- Mä muistan ala-asteajoilta sen, että lähti pot- kelkan valmistajaa, jotka tekivät kymmenessä vuo- kukelkalla linkkapysäkille, kun oli sellanen dessa 249 000 kelkkaa. Vain E.S. Lahtinen ja sen vajaan kilsan matka, mistä linja-auto otti kyy- tuotemerkki ESLA on yksin jäänyt jäljelle. Kelk- tiin. Aamulla ilosesti potkutteli potkukelkalla, katehtaan tuotanto on jo kymmenen vuotta sitten sitten kun tuli koulusta, niin joku oli vetänyt ylittänyt miljoonan kelkan rajan.132 hiekat tielle. Sitten olikin kotimatka vähä tiu- Eipä ihme, että Kourassa kotiseudun perin- kempi. [Tilaisuus 3] teisiin liittyvistä kuvista potkukelkkailija valittiin

132 Potkukelkka 2000, 8, 12, 32. 133 Tilaisuudet 6 ja 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 77 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tuo kelekka on aika kätevä kevättalvella, kun miä. Käsittelemme tätä nimimaiseman muutosta on hanki, niin ei tarvi mennä sinne tielle, kun myöhemmin luvussa 8. menee naapuriin. On turvallista tenavien Eteläpohjalaisessa murteessa on alueittaista mennä. [Tilaisuus 7] vaihtelua. Tarkkakorvainen kuuntelija huomaa eroja myös Nurmonjoen varrella pitkään eläneiden ihmisten puheessa. Ylijoen murre eroaa joiltain KIELI JA MURRE osin muun Nurmon puheenparresta, mutta erot Kaukana kotoa ihmiset puhuvat kummasti. Kaik- huomatakseen täytyy olla joko seudun syntype- kia sanoja ei ymmärrä. Ja toisin päin: itselle tutut räinen asukas tai muusta syystä eteläpohjalaisen sanat voivat olla kuulijoille täyttä hepreaa. Jossain murteen asiantuntija. Peräseinäjoen vaikutus tun- tulee raja, jonka jälkeen ymmärrys kokonaan lop- tuu Ylijoella, ja siitä oltiin tietoisia. puu. Tutut sanat ja ilmaukset, kotoisa puhenuotti ja tutuntuntuinen sanojen käsittely ovat kotiseu- Onhan meillä tietysti tuo Peräseinäjoki lähel- tutunteen muodostumisen keskeisimpiä tekijöitä. lä, että meidän murteessa ei ole sellaisia nur- Murteella on suuri yhdistävä merkitys. molaisia sanoja. Täällä on ’kylymä ilima’ ja kirkolla sanotaan ’kylämä ilama’. [Tilaisuus 1] Murre on sellainen, että se jyrää. Ei tartte montaa sanaa vaihtaa tuolla maailmalla, Minä taas oon Peräseinäjoelta, niin murre on vaikka ulkomailla, tai laivalla. [Tilaisuus 10] [täällä Ylijoella] aikalailla samaa. Joitakin oli uusia sanoja mulle… Ankkastukkia en tienny. Oma lapsuudessa opittu ensimmäinen kieli, En ollu ikinä ennen kuullu. [Tilaisuus 1] oma murre, kyllä se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa taustaa itselle. [Tilaisuus 6] Samalla tavalla vaihtelua on myös Lapuan ja Ala- vuden suuntaan ja jo naapurikylä Kouraan men- Varmaan tuntuis oudolta, jos täällä puhuttas täessä. Mutta muutokset ovat niin hienovaraisia, savoo tai jos ite vaikka joutuis johonkin Sa- että ”kun kouralaiset ja ylijokiset liikkuu kylillä, voon. Se heti se ihmisten puhetapa ja muut ei niin ei niiden puheenparresta erota, kumpiko on tuntuisi kotosalta. [Tilaisuus 1] kumpi”135. Muualla Suomessa liikkuessa nurmolaisten Monille keskustelijoille tunne omista eteläpohja- puhe tunnistetaan helposti eteläpohjalaiseksi. Yksi laisista juurista yhdistyy voimakkaasti eteläpohja- keskustelija kertoi kokemuksensa Turun torilta. laiseen murteeseen tai sen johonkin osaan. Vaikka Normaali kahvikeskustelu oli paljastanut seuru- Lapuan vaikutus kantatalojen syntyyn oli pieni, een eteläpohjalaisiksi, ja heiltä tultiin kysymään: nurmolainen puheenparsi on hyvin läheistä sukua ”Onko teillä puukootkin joukoos?”136 lapualaisten murteelle.134 Murteessa on aina omia, hauskoja tapoja ilmaista asioita. Esimerkkinä kerrottiin nurmolai- Se laajempi kotiseutukäsite, niin ainakin mulle nen ilmaus ”Se on Louoon touhua”137. Se tarkoittaa, on tämä murrealue, mikä on tämän Härmän– että asia on vähän tavallista suurempi. Loukon Lapuan tämän seudun murrealue, niin kyllä kartano oli aikanaan Nurmon suurin talo. siinä hyvin vahvasti juuret on. [Tilaisuus 8] Murteen merkityksen huomaa parhaiten vä- hän kauempaa, silloin kun on seurassa, jossa muut Vaikka oma murre mainittiin kahdeksassa, siis lä- puhuvat eri tavalla. Moni on kaivannut murresana- hes jokaisessa, keskustelussa kotiseudun tärkeäksi kirjaa, kun itselle tutun sanan vivahteita olisi pitä- tekijäksi, murteesta kuitenkin puhuttiin verrattain nyt kuvata yleiskielellä. lyhyesti. Vain Ylijoella, kesäasukastilaisuudessa ja Hyllykallion perhekahvilassa käytiin pitempi kes- Eihän ne tiennyt siellä [opiskelupaikkakun- kustelu. nalla] jopparia ja lestaa, ja mitä näitä nyt oli. Muita kieleen liittyviä asioita käsiteltiin enem- [Tilaisuus 10] män. Usein päällimmäisenä olivat ajankohtai- suutensa vuoksi nimistön muuttumista koskevat Kauempana kotoa ja omien seurasta moni muuttaa esimerkit. Muutaman vuoden takainen kuntalii- huomaamattaan tai tarkoituksellakin omaa puhe- tos on muuttanut Nurmon alueella koko joukon tapaansa, jotta ei erottuisi muista. Mutta omien teiden nimiä, ja asukkaat epäilivät, että muutokset joukkoon palatessa murrekin helposti palaa. koskevat seuraavaksi seurojen ja järjestöjen ni- 135 Tilaisuus 1. 134 Luukko 1983, 28. 136 Tilaisuus 1. 137 Tilaisuus 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 78 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tämä eteläpohjalaisuus on semmoinen — — Kotona joka päivä juttelen äitin ja sisarusten se on se laajempi viitekehys, joka aina kulkee kanssa, mikä on tärkeää minulle. Omassa mukana. Puheesta lähtien, että vaikka kuinka kodissa voi olla oma itsensä ja miten haluaa. yrittää, niin aina se jostain pulpahtaa esiin. [Tilaisuus 4] [Tilaisuus 8] Lähinnä jotenkin aattelee, että läheiset, mum- Mä kauan puhuin eri tavalla, mutta aina, kun mot, paapat, tädit. Kun se suku on täältä läh- tultiin lähelle Lapuaa tai muuta, niin rupes pa- töisin, kotiseudulta, se liittyy siihenkin. [Tilai- laamaan nurmolaiset murresanat mieleen, ja suus 10] se on äkkiä palautunu. [Tilaisuus 3] Sukupolvien saatossa sukulaissuhteista muodos- Murrekin muuttuu. Vanhat sanonnat jäävät pois tuu tiheä verkosto; naapuri ja sukulainen alkavat käytöstä, sanasto kuluu ja kehittyy. Tiedotusvä- tarkoittaa melkein samaa asiaa. Neljän sadan vuo- lineet ja koulutus yhtenäistävät puhetta. Sotien den asutushistorialla kaikki kantatalojen asukkaat jälkeen nurmolaiseen kielimaisemaan olennaises- ovat sukua toisilleen. Asuinpaikasta tulee mennei- ti kuulunut karjalan murre on jo käytännöllisesti den sukupolvien kotiseutu. Myös suku saa spatiaa- katsoen poistunut. Se tulee esille enää vain kahden lisen sisällön. karjalaisen tapaamisessa. Pitkän muistelun jäl- keen keksitään yksi puheeseen liittyvä ero: karja- Mun täytyy sanoa, että mä tämän paikan laistaustaisissa perheissä tehdään yhä vasta, muut koen kotiseuduksi. Mä oon sitä sitte miettiny, nurmolaiset käyttävät vihtaa. että mistä se johtuu, niin se johtuu mun mieles- tä siitä, että Nurmo on siis ollut aika pieni, ja Konkretia näkyy enää karjalanpiirakoissa. kaikki tuntee toisensa ja ovat sukulaisia kes- [Tilaisuus 3] kenään. [Tilaisuus 6]

Myös leveä pohjalaisuus hioutuu. Vaikka isoäi- Kotiseutu, jota on itte kattellu, isä on kattellu, deistä ja mummoloista puhuttiin kahdeksassa eri ja paapa on kattellu. Toivottavasti omatkin yhteydessä ja käytettyjä puheenvuoroja oli var- kersat pystyis katteleen, mutta eihän sitä tie- masti kaksin verroin, vain kahdella puhujalla kuu- tysti voi niiden puolesta päättää. [Tilaisuus 7] lui olevan perinteiseen eteläpohjalaiseen tapaan mumma. Muut kutsuivat isoäitiään mummoksi, Tämä on varsinkin yksipaikkaiseen, paikallaan mummiksi tai mummuksi. Kukaan kotiseutukes- pysyvään kotiseutukäsitykseen sopiva kokemus. kusteluihin osallistuneista nuorista ei käyttänyt Mutta suku ja perhe voivat olla myös monipaik- kokosta perinteistä pohjalaisnimitystä valakia ja kaisen kotiseutukäsityksen tukijalkana. Kotiseu- kropsu oli lukiolaisten mielestä pannaria. tukeitaita syntyy helposti sinne, missä on tärkeitä ihmissuhteita, esimerkiksi omia perheenjäseniä ja lähisukulaisia. SUKULAISUUS JA ETNISET YHTEYDET Sukulaisuus mainittiin kotiseutukeskusteluissa Kyllä se on koti siellä, missä on perhe. [Tilai- ja kirjallisissa tehtävissä yleisellä tasolla monta suus 9] kertaa. Paljon useammin sukulaisista kuitenkin puhuttiin tarkemmilla nimityksillä. Esimerkiksi Ylijoella korostetaan seudun yhteyttä Peräseinäjo- lapset ja lapsenlapset tai isovanhemmat mainittiin elle. Asutus jatkuu siihen suuntaan yhtenäisenä ja molemmat keskusteluissa parikymmentä kertaa myös puheessa ja tavoissa nähdään yhtäläisyyksiä. ja perhe miltei kolmekymmentä kertaa. Äiti ja isä Tämä on luonnollista, sillä suvut ja asiointi ovat kumpikin mainittiin kymmenkunta kertaa, sisa- perinteisesti ylittäneet kuntarajan Ylijoelta Perä- rukset, täti tai serkku muutaman kerran ja anoppi- seinäjoen suuntaan. Myös tyytymättömyys liiken- kin sai yhden maininnan. Sukulaisuus onkin yksi neoloihin tulee ymmärrettäväksi tässä yhteydessä. yleisimpiä kotiseutukokemuksen syntymisen syitä. Täällä on sitten kans jo monen sukupolven Se mikä mulla vaikutti tänne kylään kotiutu- ajan ylijokisilla on avioliittojen kautta suku- miseen, niin totta kai se oli avioliitto ja perhe. laisuussuhteita Peräseinäjoella. Tällaisetkin [Tilaisuus 1] siteet liittää sinne. Ett ehkei muissa Nurmon kylissä sillä lailla ookkaan, että pitäjänrajan yli on avioiduttu. [Tilaisuus 1] JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 79 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kotiseudun mielipaikat yltävät kauas Nurmon Vielä 1980-luvulla Kiikkuun muuttaneen seuraa- rajojen taa, mutta kyseessä ei ole Peräseinäjokea van asukaspolven jäsenet kertoivat karjalaisuuden koskeva poikkeus. Ylijoen ja Kouran asukkaiden ja erityisesti metsäpirttiläisyyden kuuluvan omaan kotiseutu jatkuu myös Alavudelle, ja Alapäästä on kotiseutukuvaansa, vaikka omat sukujuuret ovat vastaavasti enemmän sukulaissuhteita Lapualle. aivan muualla. Aluksi muuttajat kokivat tulleensa On luonnollista, että poismuuttaneet koros- ikään kuin ”muiden maille” saapuessaan pääosin tavat sukujuurien merkitystä linkkinä lapsuuden karjalaisten asuttamaan kylään. Karjalaisuus kotiseutuun. Tällainen kotiseututunne voi liittyä kuitenkin tarttui heihin uudessa kotikylässä siinä myös paikkoihin, joissa henkilö ei itse ole asunut, määrin, että eräskin perhe on toistuvasti osallistu- mutta jotka ovat olleet merkityksellisiä suvun vai- nut Metsäpirttiin tehdyille kotiseutumatkoille. heissa. Esimerkiksi sukututkimuksen ja omien juurien löytämisen kautta voi kokea yhteenkuulu- Silloin kun me tultiin, niin se vähän, silloin oli vuuden tunnetta. vielä tosi paljon sitä metsäpirttiläistä väkeä täällä, että tänne oli vähän niinkun sellainen, Isä aikoinaan tutki niitä hommia ja löysi nää että tultiin vähän muiden maille, jotta niin ka- juuret sinne [1500-luvun Tiistenjoelle]. Justiin tottihin vähän, että mitä nää on. [Tilaisuus 5] eilen siellä ajelin, niin kyllä siinä jotain vähän läikähtää. – – Että jonkinnäköinen merkitys, Se on hyvin iso osa mua. Oon käynyt eräänkin kun sen tietää. [Tilaisuus 8] kerran läpi nämä jutut, mitä he on kokeneet. [Tilaisuus 5] Karjalan siirtolaisten vaikutus nurmolaisuuteen tuotiin painokkaasti esiin kotiseutukeskusteluissa. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Nurmon mu- Sitä käsiteltiin laajasti kolmessa tilaisuudessa. Vah- seoon on perustettu karjalaisuus-aiheinen huone, vinta vaikutus on luonnollisesti ollut Kiikussa ja jossa metsäpirttiläisyydellä on merkittävä rooli. Lylyssä. Siirtolaisten vaikutusta myös perusteltiin Tämä karjalaisen perinnön vaaliminen koettiin esimerkein: Karjalaisten ja nurmolaisten suhteet keskusteluissa tärkeäksi erityisesti siksi, että Kii- olivat lähes ongelmattomat. Karjalaiset osallistui- kussa ei enää asu alkuperäisiä karjalaislähtöisiä vat aktiivisesti yhdistystoimintaan ja nurmolaisiin asukkaita lainkaan. Viimeinen heistä kuoli kor- järjestöihin kyläpatriarkka Aapro Hatakka etu- keassa iässä talvella 2012. nenässä.138 Tapakulttuurin leviäminen on jo ollut Omana etnisenä ryhmänään Koliinin alueen esillä (esimerkiksi sieniruuat ja karjalanpiirakat) keskustelussa nousi esiin myös nurmolainen ro- ja aiemmin jo mainittiin, että kantanurmolais- maniväestö. Historiankirjojen mukaan Nurmossa ten ja karjalan siirtolaisten väliset avioliitot ovat on suhtauduttu romaniväestöön nurjasti. Vuonna olleet yleisiä. Riitta Ampujan laskelmien mukaan 1892 kunta päätti omalla päätöksellään asettaa 1940-luvulla vain neljä kertaa vihille meni täysi mustalaisen majoittajalle kahdenkymmenen mar- karjalaispari, kun taas karjalaisten ja pohjalaisten kan sakon. Omiakin mustalaisia oli, mutta vain kesken solmittiin 13 avioliittoa.139 yksittäisiä, eikä Nurmoon ole myöhemminkään Ehkä painavin osoitus siitä, että nurmolaiset asettunut merkittävää romanivähemmistöä.140 ottivat siirtolaiset enemmän kuin myötätuntoi- Vaikuttaa siltä, että kunta jossain vaiheessa jopa sesti vastaan, on kantanurmolaisten aktiivisuus ohjasi romaniasukkaita lähikuntiin. metsäpirttiläisten omien järjestöjen toiminnassa. Vaikuttaa siltä, että karjalaiseksi tunnustautui moni sellainenkin nurmolainen, jolla ei ollut suku- HISTORIAN TAPAHTUMAT yhteyttä luovutetulle alueelle. He ovat osallistuneet Ympäristömme on historian muovaamaa. Kotiseu- esimerkiksi Metsäpirtti-päiville. Evakkojen yhtei- dun maisemat ovat suuri historiankirja ja menneet söllisyys ja lapsirakkaus tekivät suuren vaikutuk- teot sekä tapahtumat näkyvät kirjaimellisesti ym- sen eritoten Kiikkuun myöhemmin muuttaneisiin päristön maisemissa. Historiasta on jäänyt konk- asukkaisiin. reettisia jälkiä. Kiviraunioita, rakennuksia ja patsaita voi kosketella. Historian maisemassa on myös Musta oli niin ihanaa, kun tämä [karjalainen aineeton puoli: yhteisen kotiseudun asukkailla on naapuri] sanoi, että ’ei oo lapsii näkyny’. Näki, samankaltainen historiatietoisuus. He tietävät sa- että hän kaipasi, että tulisi lapset käymään. mat menneisyyden tapahtumat, teot ja henkilöt. [Tilaisuus 5] Heidän käsityksensä niistä on samansuuntainen.

138 Hatakka 1965, 162; Ampuja 2005, 61–62. 140 Läntinen 1994, 594–595. 139 Ampuja 2005, 69. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 80 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Menneisyys vaikuttaa tulevaisuuteen paitsi kerta- Suuren Pohjan sodan ratkaisutaistelu käytiin Na- luontoisina tapahtumina, myös rakenteina, jotka puella 1714. Siellä kaatui noin 400 miestä pelkäs- kerran synnyttyään ovat jääneet vaikuttamaan pit- tään Kyrönmaan pitäjistä. Se merkitsi silloisissa käksi aikaa. Ajatellaan vaikkapa sellaisia valintoja oloissa 45–70 prosenttia miesväestä. Lisäksi ve- kuin Nurmon kunnan perustaminen ja lakkautta- näläiset ryöstivät mukaansa vielä yli 500 ihmistä, minen, keskusta-alueen kaavoittaminen tai Nur- enimmäkseen lapsia. Tämän jälkeen alkanut ve- monjoen tulvansuojeluohjelman toteuttaminen. näläismiehitys eli niin sanottu isoviha levitti tu- Kaikilla aiemmin tehdyillä valinnoilla on mer- hoa laajemmin Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 1721. kitystä tuleville mahdollisuuksille. Valinnoista tä- Säätyläiset pakenivat Ruotsiin, tavallinen kansa hän mennessä punoutunut polku vaikuttaa siihen, metsiin. Siviilejä tapettiin vanhempien arvioiden mitä voidaan valita nyt ja tulevaisuudessa. Valin- mukaan 5 000, ja uusimmissa tutkimuksissa luvut nan mahdollisuuksiin vaikuttaa myös reitti, jota ovat kasvaneet tuhansilla. Venäjälle ryöstettiin uu- aiemmin on kuljettu. Kaikki vaihtoehdot eivät ole demman arvion mukaan jopa 30 000 suomalaista. tarjolla, kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot eivät ole Lapsiakin venäläiset riistivät kodeistaan jopa tuhat mahdollisia eivätkä kaikki mahdolliset vaihtoeh- pelkästään Etelä-Pohjanmaalta. Vaikka Nurmo ei dot ole järkeviä. ollut ollut isonvihan pahinta aluetta, miehitysaika Nurmonjokilaakson kotiseutukeskusteluissa näkyi myös siellä.141 historian tapahtumat ja rakenteet eivät näytelleet kovin suurta osaa. Tämä johtui jossain määrin Että kyllä sieltä tietysti osittain on isänmaalli- käyttämästämme virikeaineistosta, joka perustui suudenkin juuria lähtöisin. Ja se on täällä osit- enemmän maantieteelliseen kuin historiatieteelli- tain sama asia kuin ryssäviha. Mikä ei tietysti seen lähestymiseen. Tästä huolimatta keskustelijat täydellinen synonyymi voi olla. Vähän menee nostivat esiin peräti yksitoista tärkeänä pitämään- päällekkäin nämä asiat. Kyllä täällä paljon sä historian tapahtumaa tai rakennetta. Useimpia autioitui tiloja. Jälki oli karmea. [Tilaisuus 6] niistä käsiteltiin kuitenkin vain yhden kerran. Eniten huomiota sai viime sotiin liittyvien ta- Jos pintaa raaputtaisi enemmän, tässä saattaisi pahtumien kokonaisuus. Tosin sekin jäi yllättä- olla sellainen historian tapahtuma, joka pohjavir- vän vähälle huomiolle: yhdessä keskustelussa se tauksena on vaikuttanut halki vuosisatojen. Sitten- otettiin esille yleisesti, koko sota-aikana monine kin on ymmärrettävää, että isonvihan ajanjakso ja vaikutuksineen. Siinä yhteydessä puhuttiin muun sen tapahtumat ovat nykynurmolaisille vieraita. muassa evakoista ja sotavangeista. Kahdesti käsi- Harva tietää isostavihasta juuri mitään. teltiin yksittäistä sotatapahtumaa – nurmolaisille Äyräpää on aivan toisenlainen tapaus. Se kohtalokasta Äyräpään taistelua. Vielä kahdessa edustaa historian vaihetta, josta nuorimmilla- yhteydessä mainittiin karjalaissiirtolaisten asutta- kin nurmolaisilla on vielä omia havaintoja. Lähes minen. Sekin kuuluu laajasti ymmärrettynä viime jokaisella nurmolaisella on Äyräpään taisteluun sotien vaikutukseen, ja se on jo tullut monipuoli- osallistuneita sukulaisia. Kuka tahansa voi koh- sesti puretuksi tähän julkaisuun. Kaikkiaan viime data sotaveteraanin. Tapahtumia muistellaan yhä sotien tapahtumat nostettiin kotiseudun muodos- säännöllisesti koulussa, kirkossa, kodeissakin. tumisessa tärkeiksi tekijöiksi viidessä asiayhtey- Tapahtumia on myös käsitelty kirjallisuudessa ja dessä. Se on yllättävän vähän, kun ajatellaan, mi- elokuvissa. ten voimakkaasti nämä luetellut tapahtumat ovat Talvisotaan lähti aluejärjestelmän mukaisesti muokanneet Nurmonjokilaaksossa asuvien ihmis- koottu 8. div. Kev. Os 8:n riveissä ratsumiehistä ten elämää. muodostettu jalkautettu eskadroona, joka sai tu- Isoviha on yksi kertaalleen mainittu historian likasteen helmikuussa 1940 Muolaan suunnalla. avaintapahtuma. Se on vaikuttanut syvästi etelä- Osaston kohtaloksi muodostui Äyräpään kirkon- pohjalaisuuteen, ja kuten historiapiiriläiset osaavat mäen valtausyritys Vuosalmella 5.3. Eskadroonan kertoa, sen merkitys on ollut suuri myös Nurmos- 177 miehestä 90 lähti valtaamaan kirkonmäkeä, sa. heistä 39 kaatui ja yli 30 haavoittui. Lisäksi lähes- tymisvaiheen aikana oli kuollut kolme sotilasta Tavoitteenahan oli Pohjanmaa hyvin leveästi ja haavoittuneistakin osa myöhemmin menehtyi. ja laveasti panna aivan matalaksi ja aivan il- Taistelukuntoisena selviytyi vain kymmenkun- man asukkaita olevaksi paikaksi. [Tilaisuus 6] ta sotilasta.142 Kaikkiaan talvisodassa kaatui 67 nurmolaista. Äyräpään yhdessä taistelussa kaatui enemmän nurmolaisia, kuin muissa sodan taiste-

141 Alanen 1980, 68–70; Vilkuna 2005, 108; 120. 142 Saari 2009, 88–91. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 81 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI luissa yhteensä. Sankaripatsasta alettiin puuhata KOTISEUTUA LUONNEHTIVAT HENKILÖT heti huhtikuussa 1940.143 Osassa keskustelutilaisuuksia virikeaineistoon Kaikki tämän huomioon otettuna oli silti mel- kuului myös kysymys, jossa tiedusteltiin kotiseu- ko yllättävää, että Äyräpään taistelu mainittiin dun keskeisiä henkilöitä. Tavoitteena oli tunnistaa ensimmäisen kerran vasta kuudennessa, histo- sellaisia historian tai nykyisyyden ihmisiä, jotka riapiirin keskustelutilaisuudessa. Se ei sittenkään ovat paikan muodostumisen ja kotiseuduksi ko- taida olla niin keskeinen tekijä nykynurmolaisten kemisen kannalta tärkeitä. Ne voivat olla sellaisia kotiseututietoisuuden muodostumisessa kuin voisi henkilöitä, joita ilman paikka ei olisi kehittynyt kuvitella. sellaiseksi, kuin sen nyt tunnemme tai ne voivat Jatkosodassa nurmolaiset palvelivat eteläpoh- olla eläviä henkilöitä, jotka kuuluvat juuri tähän jalaisista kootussa 19. divisioonassa. Nurmolaisia paikkaan. Miltei jokainen alueen asukas tietää hei- kaatui 85.144 Jatkosodan tapahtumia ei erikseen dät ja heidän vaikutuksensa. nostettu keskusteluun. Kaikkiaan keskusteluissa mainittiin noin 50 Asutuksen leviäminen ja siihen liittyvä uudis- henkilöä. Luku ei ole aivan tarkka, sillä joskus pu- raivaus otettiin esille kolmesti. Edelleen mainittiin huttiin veljeksistä, pojista tai kokonaisesta suvusta. monia alueen myöhempään taloushistoriaan vai- Painijalegenda Kustaa Pihlajamäki (1902– kuttaneita tekijöitä: tervanpoltto, uitot, ulkosar- 1944) oli ainoa henkilö, joka nimettiin kotiseudun kojen raivaaminen, uusjako sekä Kouran teollinen avainhenkilöksi neljässä eri keskustelutilaisuu- historia. Omaan kotiseutuun voimakkaasti vaikut- dessa. Hänen kuvansa oli mukana virikeaineiston taneiksi aatehistorian ilmiöiksi mainittiin herätys- henkisen ympäristön kuvakentässä, mikä mah- liikkeet ja puukkojunkkarius. Vielä otettiin esille dollisesti helpotti nimen mieleen palautumista. nurmolaisten urheilusaavutukset ja sekä vuoden Toisaalta keskustelijat muistelivat Pihlajamäen 1918 tapahtumat nimellä vapaussota. Kaikkia näi- merkitystä hyvin monipuolisesti: hänestä puhut- tä keskusteluja on jo käsitelty muussa yhteydessä. tiin mestaripainijana, mutta myös hartaana kört- tiläisenä; hänen kotitalonsa mainittiin arvokkaana rakennuskohteena, vieläpä jonkun keskustelijan omana pihapiirinä. Hänen saavutuksiaan luetel- 143 Läntinen 1994, 632–638. tiin jopa ulkomuistista. 144 Läntinen 1994, 643–646.

Kuva 13. Painin olympiamitalisteja kuvattuna 1930-luvulla. Vasemmalta Kyösti Luukko, Hermanni Pihlajamäki, Kustaa Pihlajamäki, Aarne Reini, Lauri Koskela ja Aatos Yli-Jaskari. Kuva Latikka 1994, 74. Ks. myös Kujala 2011b, 59. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 82 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kaks olympiakultaa, hopiamitalli, yhreksän Vanhat herännäisjohtajat muistettiin Ylijoen Euroopan mestaruutta ja kakskytäkahreksan suunnalla. Kareksen herännäisyyden historiaa Suomen mestaruutta. [Tilaisuus 3]145 käsittelevissä teoksissa Nurmon eteläinen alue on erikseen mainittu ukkojen ajan kohdalla. Keskus- Pihlajamäen nurmolaisuudesta oltiin selvästi yl- telussa muisteltiin erityisesti korpifi losofi Kohdan peitä. Painijat olivat muutenkin hyvin edustettui- Heikkiä sekä Mansikkamäen paappaa, Iisakki na: vanhemmista suuruuksista mainittiin Kyösti Mansikkamäkeä (1828–1906). Seurapaikkana Luukko (1903–1970), kotiseudullaan Luukoon tunnettu Väärämänty sijaitsi Läntis-Mikin eli Köysti, sekä Lenni Viitala. Mainittiin myös muita Mikko Läntisen mailla. Hänen kerrottiin olleen sii- nimekkäitä painijoita: Tauno Jaskari, Jouko Salo- nä määrin hengellinen mies, että maataloustyötkin mäki ja Ilmari Maunula. Vaikka painin suosio on tahtoivat jäädä tekemättä. Suomessa viime vuosina hiipunut, Nurmon lukiolainen saattaa yhä mainita kuuluisimpina koti- Tää Kohdan Heikki oli sellainen korpifi losofi , seutunsa asukkaina painijoita: Juha Ahokkaan ja et se ajatteli mielessänsä hengellisiä asioita, Rami Hietaniemen. mutta sillä oli hirveen huono ulosanti, niin se puhu sille Mansikkamäen paapalle, jolla taas Saattaa olla, että heitä ei tiedetä, mutta joskus oli hyvä ulosanti, mutta ilmeisesti ei niin sy- nimet ovat olleet tuttuja. [Tilaisuus 4] vällisiä ajatuksia, niin se lainas niitä Kohdan Heikin hyviä ajatuksia ja käytti niitä seurois- Tunnetuista urheilijoista on tullut nurmolaisia sansa. [Tilaisuus 1] kulttuurivaikuttajia ja yhteiskunnallisia puuha- miehiä. Heistä esimerkkinä mainittiin Kustaa Ras- Tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen vaikuttami- ku (1934–2010), joka sittemmin toimi opettajana sen puolella ansioituneita nurmolaislähtöisiä lue- Nurmossa. Kustaa Raskun kohdalla tuotiin esiin teltiin pitkä rivi: Aukusti Ripsaluoma (1884–1947), perinteinen opettajien rooli kotiseutukasvattajina. vuorineuvos Mauri Honkajuuri (1882–1946), professori Armas Luukko (1908–1993) ja veljensä Yrjö Suomen paras lukkari, vasuri. [Tilaisuus 8] Luukko (1914–1988), kansallisoopperan pääjohta- ja, oopperalaulaja Oiva Soini (1893–1971). Ainakin meidän luokka on saanut sieltä sen nurmolaisen kasvatuksen. [Tilaisuus 8] Ostin professori Armas Luukon kirjan täältä museolta pari viikkoa sitten. Eikö hän ole ollut Urheilijoiden rinnalla esiin nostettiin joukko hen- aikamoinen vaikuttaja? Hän toki teki työtään genviljelijöitä. Nurmon pitkäaikainen kirkkoherra muualla. [Tilaisuus 8] Viljo Elonheimo (1903–1974) mainittiin kahdessa keskustelussa ja esiin nostettiin myös hänen Professoreita löytyy aika monta, Viitamäki puolisonsa Margareta. Runsaslapsinen perhe on psykologian professori ja mitä nuo Läntisen- jäänyt monien nurmolaisten mieleen. Kerrottiin, kin pojat on sieltä, mutta niiden päävaikutus että kirkkoherra muisti aina jokaista nurmolaista on Nurmon ulkopuolella. – – Kouran päästä merkkipäivinä. on Heikki Siltala, opettaja, ja poikansa Juha Siltala. Heikki oli aika keskeinen henkilö ym- Jos oli joku juhlatapahtuma pitäjässä, että päristössään. [Tilaisuus 8] oli ylioppilaaksi pääsy, kihlaus, vihillemeno, niin sieltä löyty myös sitten Margareta ja Viljo Poliitikkoja, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä Elonheimon nimet, että he muistaa juhlan het- mainittiin aika vähän. Neljässä asiayhteydessä kenä. Tällainen ei tänä päivänä olisi käytän- esiin nousi kunnanjohtaja Kari Maunulan nimi: nön syistä mahdollista. Ja johan siihen rahaa- nurmolaisten ”paras ja ainut kunnanjohtaja”147. kin menisi. [Tilaisuus 6] Keskusteluissa Maunula nähtiin koko Nurmon kunnan henkilöitymänä. Häneen viitattiin pelkäl- Viljo Elonheimo toimi Nurmon kirkkoherrana 29 lä etunimellä, kun kuvailtiin esimerkiksi Nurmon vuotta, 1940–1969. Hänen ensimmäisiä tehtävi- kunnan kanssa käytyjä neuvotteluja ja mielipitei- ään oli 42 talvisodassa kentälle jääneen siunaami- den vaihtoa. nen poissaolevana.146 ”Nurmon kehittäjäksi” mainittiin kansanedus- taja Pentti Mäki-Hakola (1929–1996). Entinen kun- 145 Pitemmänkin ansioluettelon voi toki esittää: näiden lisäksi nansihteeri V.J. Talvitie oli muistelun mukaan ”yli- Pihlajamäen arvomitalitiliin kuuluvat yksi olympiahopea, kaksi EM-hopeaa. Lintala 1993, 4. 147 Tilaisuus 7. 146 Läntinen 2008a, 20–22. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 83 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI veto persoona, joka tunsi kaikki nurmolaiset”148. Kotiseudun avainhenkilöiksi nimettiin myös muu- Nurmoon asettuneiden karjalaisten voimahahmo- tama Nurmon ulkopuolella asuva: kirkonrakenta- na mainittiin Aapro Hatakka (1903–1979), joka toi- jana ansioitunut härmäläinen rakentajamestari mi myös kunnallisissa luottamustehtävissä. Antti Hakola (1704–1778) sekä seinäjokiset stunt- viihteen ammattilaiset Duudsonit. Omista viih- Aapro tasas näitä [karjalaisia] ja piti väkensä dyttäjistä mainittiin Kourassa viihteen Suomen ojennuksessa, se oli sellanen Lylyn patriarkka mestari, haitarinsoittaja Matti Lepänhaara sekä kyllä. [Tilaisuus 3] historiapiirin tilaisuudessa Matti Kujala, viimeinen koskenlaskija. Elinkeinoelämän kärjistä useimmin (kolmessa keskustelussa) mainittiin osuusteurastamo Itikan toimitusjohtaja, vuorineuvos Gustav Sandelinin (1924–2012) nimi. Hänellä oli tärkeä merkitys Atrian sijoittumisessa Nurmoon ja näin hänet mainittiin ”koko Nurmon pelastajana149”. E.S. Lahtisen kelkkatehtaan perustaja Erkki Samuli Lahtinen eli ”Lahtis-Samppa” on toinen elinkeinoelämän edustaja, joka muistettiin hyvin. Lahtisten yrittäjäsukua luonnehdittiin ”näkyjä nä- keviksi keksijöiksi” ja kylän visionääreiksi150. Kotiseudun avainhenkilöitä ei aina tarvitse hakea kaukaa. Arkisemman ryhmän muodostavat kaikkien tuntemat kansanmiehet ja muut joka- päiväiseen elämään kuuluvat kotiseudun hahmot. Usein heistä kerrotaan kaskuja ja muisteluksia. Tällaisina mainittiin esimerkiksi suorasukainen puhuja Verner Knuuttila, eduskuntataloa raken- tamassa ollut Heikki Teppo sekä Nurmon aseman viimeinen asemapäällikkö, Arjavalta. ”Koppava” ja siististi koppalakkiin pukeutunut asemapäällikkö muistettiin esimerkiksi junien sotilaallisesta vas- taanotosta ja lähettämisestä. Eräässä jutussa pääl- likköä nimitettiinkin ”Nurmon kenraaliksi”151. Monille nuoremmillekin nurmolaisille tuttu persoona oli Erkki Ikola. Tämä persoonallinen kylähahmo heitti mielellään kuulijoiden kanssa kilpaa häränpyllyä vielä vanhuksena. Erkin tempa- ukset kirvoittivat historiapiiriläisiltä kymmenkunta tarinaa.152

Ikolan Erkki minuun ainakin teki vaikutuksen, kun kaikki suhtautuivat sillä tavalla myötä- mielisesti. [Tilaisuus 6]

148 Tilaisuus 3. 149 Tilaisuus 7. 150 Tilaisuus 2. 151 Tilaisuus 6. 152 Ikolasta kertovia kaskuja on koottu myös Nurmoo-Seuran julkaisemaan Historialliseen vuosikirjaan 2010. Ks. Peltonen 2010. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 84 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

6 KOTISEUDUN KUVAT JA MIELIPAIKAT

Kolmessa edellisessä luvussa olemme käyneet jär- kotiseutuaan mahdollisimman monipuolisesti ja jestelmällisesti läpi Nurmonjokilaakson kotiseu- kertomaan myös Nurmon ulkopuolisista kuva-ai- tukeskusteluissa ilmenneet kotiseudun luonnon- heista, mikäli sellaisia nousisi mieleen. maisemien, rakennettujen maisemien ja henkisten Saimme kaikkiaan yli 40 ehdotusta kotiseudun maisemien kerrokset. Tavallaan kotiseudun koke- kuva-aiheeksi, ja lähes kaikki mainitut kohteet mus tulee näkyväksi ja todeksi juuri tilasta ja ajas- olivat Nurmosta. Useimmiten tarjottiin maisema- ta muodostetuissa tulkinnoissa, siis maisemissa kuvia, ja monet niistä paikallistettiin johonkin tiet- ja kertomuksissa, koska maisemat ja kertomukset tyyn maaston kohtaan. Kuva-aiheet myötäilivät jo voidaan jakaa yhteisesti. aikaisemmista keskusteluvirikkeistä tuttuja aihe- Vaikka kotiseutu on aina itse henkilökohtaises- piirejä: ne liittyivät valtaosin jokeen ja jokivarteen, ti koettu ja siis kokemuksellisesti ainutlaatuinen, peltoja lakeusmaisemaan, Nurmon kirkkoon ja on kiinnostavaa tarkastella kotiseutukuvia myös kirkonseutuun sekä kouluihin ja nuorten harras- yleisellä tasolla. Millainen on Nurmonjokilaak- tusympäristöihin. sossa asuvien ihmisten kotiseutukuvien kokonai- Nurmonjoki ja jokivarren maisemat oli yksi suus? Mikä on kotiseutukuvien suurin yhteinen vastaajien suosikkikohteista. Joenvarren maise- tekijä? Tällaisia kotiseudun yhteisiä (mieli)kuvia mat saivat kannatusta erityisesti siksi, että monet tavoittaaksemme laadimme haastattelurunkoon keskustelijoista olivat asuneet joen varressa koko kysymyksiä, joiden avulla keskustelutilaisuuksi- ikänsä. Tämä vaikutti myös siihen, että joenran- en osallistujia ohjattiin ajattelemaan kotiseutu- takuvaksi mielellään valittiin jotenkin omiin lap- aan valokuvina. Ensin pyysimme keskustelijoita suudenkokemuksiin liittyvä näkymä. Usein kuvan pohtimaan, mistä he ottaisivat valokuvan ja mitä tarkkaa paikkaa ei mainittu, vaan esimerkiksi kuva esittäisi, jos heidän tulisi kuvata kotiseutu- Koliinissa todettiin, että ”kyllä tuosta joestakin aan yhdellä ainoalla valokuvalla. Tämän jälkeen voisi hyvästä kohtaa ottaa kuvan”.153 Tarkempia- näytimme kolme erilaista kuvakokonaisuutta, ja kin määrittelyjä tehtiin: valittiin esimerkiksi joen osallistujien tehtävänä oli kertoa, millaisia ajatuk- leveimpiä kohtia Alapään alueelta tai Ruuhikosken sia esitetyt kuvat heissä herättävät. vaihtelevia joenrantamaisemia. Kyseessä olisi Ala- Ensimmäinen kuvakokonaisuus esitti luon- pään alueen keskustelijoille esimerkiksi laajakuva nonympäristöä, ei yksinomaan villiä luontoa vaan ”Martikkalan sillalta Hipinmäkeä kohti”154, sama ympäristöjä, joihin myös ihminen on vaikuttanut. maisema toisin päin tai Hipin allas ilmakuvana. Kuva-aiheina olivat pelto, joki, suo ja metsä. Toinen Myös tämän kirjan alkuun nostettu sitaatti kuvaa kuva esitti Nurmoon ja nurmolaisuuteen yleisesti upeasti tällaista jokimaisemaa, jossa joki leveim- liitettäviä asioita: pääsiäiskokon polttoa, potku- millään näyttäytyy katselijalleen ”Nurmoon mere- kelkkailua, perinneruoka kropsun, painija Kustaa nä”. Historiapiirin keskustelutilaisuudessa esitetty Pihlajamäen muotokuvan sekä Nurmon Jymyn, kielikuva rinnastuu veikeästi myös eteläpohjalai- Atrian ja Ruuhikoski Golﬁ n logot. Kolmannessa seen latomereen. Annos kotiseutuylpeyttäkin on kuvakentässä osallistujille tarjottiin rakennetun kuultavissa. ympäristön kohteita: Nurmon kirkko, Nurmon museo, Kivisaaren alueen kauppakeskuksia ja lii- Justiin kun tulee tuolta Lapualta päin tänne, kennejärjestelyjä sekä Nurmon liikuntahalli. niin siinä on kyllä tosi kaunis. Se on niin levee. Virikemenetelmässä yksittäisten virikkeiden [Tilaisuus 9] sisällöllä ja esittämisjärjestyksellä on aina vaikutusta siihen, millaisia vastauksia keskustelijoissa Se [Ruuhikoski] on niin paljon muuttunut, no herää. Tämän vuoksi kotiseutua parhaiten kuvaa- ei se nyt paljon oo muuttunut, golfkenttä on van valokuvan valitseminen oli luontevaa sijoittaa rakennettu, mutta siellä on ne upeat rantatöy- kuvavirikkeiden alkuun. Vasta tämän keskustelun räät ja se koski ja ne polut. Se on vaikee, se pi- jälkeen näytettiin meidän valitsemamme kuva- 153 Tilaisuus 9. kentät. Rohkaisimme keskustelijoita ajattelemaan 154 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 85 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

täisi ottaa jonkinlaisena panoraamana, mutta Se ois varmaan jostain Nurmonjoen varrelta, siellä on hyvin vaihtelevaa se maasto sillä koh- siinä ois vähän jokea, sit siinä näkyis vähän taa. [Tilaisuus 8] peltoa ja joku tie siinä menis. – – Voi olla että se olis tuossa jossakin Ala-Nurmonjoen var- Joki on tärkeä osatekijä myös monissa sellaisissa rella. [Tilaisuus 10] kuva-aiheissa, joiden pääsisältönä on oman kodin pihapiiri tai Nurmon kirkko. Joki antaa viitteen ko- Minä ottaisin Seinäjoen paisunnoilta, ja siinä tiseudun laajemmasta maisemakehyksestä, johon pitäisi olla paljon latoja. Murron lakialta. Mul- muut elementit sijoittuvat. la on sellainen kuva, mä on saanu sen lahjak- Kaikki nurmolaiset eivät kuitenkaan ikuistaisi si, se on Härmästä, Benjam Pöntisen ottama, kotiseutunsa kuva-aiheeksi juuri Nurmonjokea. siinä oli vielä jonkin verran latoja. Se on yksi Kiikkulaisten kuvassa näkyisi Kyrönjoki tai Kyrön- sellainen, johon peilautuu tämä laajempi kon- jokeen yhtyvä Seinäjoen suuosan oikaisu-uoma. teksti. [Tilaisuus 8]

Niin että siinä näkyisivät mulle tärkeät asiat, Ensimmäisenä tuloo mieleen, kun Härmässä pihapiiri ja se joki siinä takana. [Tilaisuus 4] asuu, niin se Kurjenluhta. En tiedä, kuinka virallinen nimi se Kurjenluhta on. Se Ylihär- Mulla on ihan sama, mutta että näkyisi vielä män ja Alahärmän välinen suora, missä ei oo Kyrönjoki – – aina haluan käydä siinä padol- mitään muuta kuin peltoa. – – Sitä väliä on la. [Tilaisuus 5] lapsena ja nuorena kulukenu erestakaasin.” [Tilaisuus 10] Moni vastaaja valitsi suosikkikuvakseen lakeus- ja peltomaiseman määrittelemättä tarkemmin, mistä Keskustelutilaisuuksien alussa ensimmäisenä kuva pitäisi ottaa. Kotiseudun kuviksi he nimesi- kuvana näytetty Vihtori Ylisen maalaama kansa- vät ”jonkun peltomaiseman” tai ”aakeen laakeen koulun opetustaulu vuodelta 1915 johdatti erään Alajoelta”155. Mieluisissa maisemissa peltosarat keskustelijan pohtimaan, millainen oikeastaan on jatkuvat kohti jokea tai pellot ja metsäsaarekkeet tyypillinen lakeusmaisema ja mistä tällaisen mai- vaihtelevat. Nippa-nappa pystyssä pysyvä latokin seman voi löytää. Opetustaulussa Nurmo on nos- voisi olla kuvassa. Peltomaisemaan voi kuulua tettu kuvaamaan koko Etelä-Pohjanmaata, vaikka kiinteästi myös pellonreunasta alkava asutus, ja edustavampaa lakeutta olisi löytynyt ja löytyisi tällaisen kuvan voisi ottaa esimerkiksi Tepon alu- nykyäänkin muualta maakunnasta. Olennaisinta eelta. Pellot eivät kuulu kuitenkaan kaikkien koti- pohdinnassa on kuitenkin se, että lakeusmaisema seudun kuvaan. on sisäistetty eteläpohjalaiseksi maisemaksi, johon oman kotiseudun näkymiä ja omaa mielenmaise- Mä ottasin ilimakuvan Prisman yläpuolelta. maa peilataan. Niin ettei näkys mitään peltoja. [Tilaisuus 4] Mä olen aina itte sitä ihmetellyt positiivisessa Osa vastaajista rajasi kuvansa sisältöä ja paikkaa mielessä, että se kuva, mikä oli ekana, se Nur- tarkemmin. Mielenkiintoista on huomata, että mon kirkko ja lakeus, niin sen kuvan nimi on tarkan kuvauspaikan määritteleminen ei ole en- Etelä-Pohjanmaa, ja kuitenkin ne lakeudet on sinnäkään helppoa ja toisekseen, paikan löydyttyä tuolla Alajoella ja Härmänmaassa, ne oikeat tällainen maisemakuva ei välttämättä sijoitukaan lakeudet. Kuitenkin Nurmo edustaa etelä- Nurmoon, vaan muualle Etelä-Pohjanmaalle. Kan- pohjalaista lakeutta. Samantyyppistä kuvaa natusta saivat kuvat Seinäjoen ”Murron lakialta”, haen. Henkilökohtaisesti kotiseudun kuva on Härmänmaalta ja Ilmajoen Alajoelta.156 Kotiseutua eteläpohjalainen lakeus, jota ei varsinaisesti kuvaavan valokuvan ei tarvitse rajoittua entisen tässä ole. [Tilaisuus 8] Nurmon rajojen sisäpuolelle. Näin ajatteli esimerkiksi lukiolainen, joka ehdottaa kuvauspaikaksi Joki ja pellot näkyisivät myös kuvassa, jonka pää- Jouppilanvuoren huippua, jotta ”näkyis koko lake- aiheena olisi Nurmon kirkko ympäristöineen. us, näkyis kaikki”157. Kirkonmäessä on historiallista syvyyttä ja sym- boliikkaa. ”Se on niin hieno ja kaunis, hienolla paikalla”158. Kirkon ympäristön maisemat, joki ja Loukon kartano haluttiin liittää tähän kuvaan.

155 Tilaisuus 10. 158 Tilaisuus 9. 156 Tilaisuus 8. 157 Tilaisuus 4. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 86 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Moni ehdotti ilmakuvaa, jossa kirkonseutua ym- hääkuva, jossa hänen omat isovanhempansa ovat päröivä asutusta ja kylät näkyisivät laajemmin. körttipuvuissaan. Kotiseudun kuvaksi ehdotettiin myös näkymää Kiikuntieltä Nurmon kirkkoa kohden. Nykyisin hyllykalliolaisena ja lasten ja nuorten kanssa elämäni tekemisissä olleena tuli Mun mielestä se on erittäin kaunis kuva, kun mieleen: Tänään olin lenkkipolulla. Siinä on mennään Kiikun suoraa – – milloin rupeaa koulu, siinä on seurakuntakeskus, pallokent- kirkko näkymään. Se näkyy kivasti silloin va- tä: tämä on mun mielestä nuorten. Mä ottai- semmalla. Se on mun mielestä sellainen taulun sin sieltä sen. Siinä on monta eri asiaa. Mun aihe, että jos nyt jotain aattelis, että lähtee ky- mielestä täällä on valtavasti tarjontaa lapsille lästä pois, niin mun mielestä se on tosi tärkeä. ja nuorille. Täällä on valtavasti lapsiperheitä. [Tilaisuus 5] Että on harrastuksia. [Tilaisuus 3]

Oman ryhmänsä kotiseudun kuva-aiheina muo- Tulkaa kuvaamaan se meidän pikkujouluvael- dostavat nykyiset ja entiset koulut. Erikseen mai- lus ilmasta käsin. – – Viime jouluna oli Nur- nittiin Valkiavuoren, Knuuttilan, Kouran ja Ylijoen mon kirkolle asti jono. [Tilaisuus 7] koulut, joihin liittyy keskustelijoilla paljon muistoja. Lisäksi kotiseudun kuvassa voisi olla Nurmon Keskustelijoiden omien kuvaehdotusten jälkeen museon pihapiiri tai Nurmo-talon ympäristö pai- tilaisuudet jatkuivat kuvavirikeosiolla, jossa näy- nijapatsaineen. Mainintoja saivat myös teollista tettiin kuvia erilaisista luonnonympäristöistä, maaseutua kuvaava E.S. Lahtisen tehdas tai toi- kokoelma Nurmoon ja nurmolaisuuteen yleisesti senlaista maaseutumaisemaa edustava Ruuhikos- liitettävistä asioista sekä kuvia rakennetun ympä- ken golfkentän seutu. Yksi vastaaja valitsi omasta ristön kohteista. Vaikka paikallaolijoille kerrottiin, pihapiiristä otetun ilmakuvan, josta avautuu näky- että kyseessä ei ole tunnistuskilpailu, paikkojen ni- mä naapurikylään. meäminen alkoi joskus jo ensimmäisen nelikentän kohdalla. Siinä olivat kuvat pellosta, joesta, suosta Koska tähän koulunalueeseen [Ylijoen koulun- ja metsästä. mäkeen] liittyy niin paljon muistoja, niin ot- Yleisesti luonnonkuvakenttä johdatti keskuste- taisin jostain kuvakulmasta tästä kuvan. Olen lijat huomaamaan, että kaikkia maisemaelement- täällä kouluni käynyt. Toivon, että se säilyis tejä (pelto, joki, suo, metsä) löytyy omasta lähiym- tämä ympäristö tällaisena. Ettei seinäjoki- päristöstä. Kaikki niistä voitiin liittää Nurmoon ja set, kun tarvii niihin kuparitaloohinsa rahaa, omaan kotiseutuun. Yhteenvetona todettiin, että myis näitä. [Tilaisuus 1] ”ei siinä huonoja oo mikään”.159

Kyllä Nurmo-talokin on mun mielestä hieno ”Varmaan riippuu siitä, missä on syntynyt, ja ne painijapatsaat siinä, se on hirveen hyvä. että mikä se mieluinen kuva on” [Tilaisuus 7] Siinä tulisi jo taas tämä koulukokonaisuus. Vähän näkyisi takaa. [Tilaisuus 9] Kotona on, justiin mettää on, ja nevaa on, ja peltoja on ja jokikin. Että kaikkia on. [Tilai- Siinä näkyy mettä ja taivaanraja ja näkyy suus 6] Mäenkyläkin ihan pikkusen. Että siinä näkyy hyvin, miten se asettautuu tämä meidän kylä. Kuitenkin Kourassa huomattiin keskustelun lo- [Tilaisuus 5] puksi, että nelikentän luontokuvat esittävät kokonaisuudessaan tyypillistä maaseutua, jota Koura Kotiseudun henkistä ja sosiaalista kerrosta kuvaa- ei itse asiassa edusta. Vaikka näitä kaikkia luon- via kuvia valittiin melko vähän. Vain kolme kuvaa totyyppejä toki löytyy Kourastakin, keskustelijat liittyi näihin keskusteluissa laajasti ja monipuoli- halusivat alleviivata sitä, että teollisen perintönsä sesti käsiteltyihin aiheisiin. Yhdessä kuvassa nä- vuoksi Koura ei ole tyypillinen maaseutukylä. kyisi lapsia ja nuoria urheiluharrastusten parissa Eri luonnonelementtejä ei voida asettaa selke- esimerkiksi Nurmon liikuntahallilla tai Hyllykalli- ään järjestykseen sen suhteen, mikä olisi tyypil- on kentällä. Toinen toiminnallinen kuva-aihe esit- lisin tai edustavin Nurmon kuva. Metsäkuva sen täisi Alapään alueen tunnettua kylätapahtumaa: sijaan herätti selvästi eniten epäilyjä.160 pikkujouluvaellusta. Kotiseudun hengellinen ja historiallinen syvyys välittyvät kuvasta, jonka yksi 159 Tilaisuus 5. keskustelija nosti suosikikseen: kyseessä on vanha 160 Tilaisuudet 5, 9 ja 10. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 87 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Mä en miellä tota metsää ollenkaan paikal- Yhdessä kuvassa näkyviä lintutornia ja pitkospuita liseksi, vaikka metsää täällä tietenkin on ja kommentoitiin hyviksi esimerkeiksi pyrkimykses- mäkin sieltä metsäkylästä olen kotosin. Se on tä ”säilyttää aitoa luontoa”.163 Paukanevan pitkos- enemmän, kun lähdetään tuonne Kuortaneen puita pidettiin erinomaisena paikkana ulkoilla ja suuntaan, niin sitten. [Tilaisuus 10] tavata tuttuja, ja suokuva toi mieleen koulun retket Paukanevalle. Lisäksi arveltiin, että uudelta nur- Toisaalta lukiolaisten keskuudessa metsä sai eni- molaiselta kysyttäessä läheisimmäksi luontokoh- ten kannatusta. Se toi mieleen lapsuuden leikit ja teeksi koettaisiin juuri Paukaneva. seikkailut. Niille, jotka pitivät metsää merkitsevä- nä kotiseudun osana, se oli usein erittäin tärkeässä Sellainen ihana paikka, ja siellä pääsee jopa roolissa. Metsäkuva oli mieluisin, suorastaan ”pa- vaunuillakin menemään pätkän. Siellä on hy- ras paikka”, yhdelle alun perin Pohjois-Suomesta vin tehty Seinäjoen puolelta leveeksi, että pää- kotoisin olevalle nurmolaiselle, joka harrastaa see pyörätuolillakin. [Tilaisuus 9] suunnistusta.161 Myös oma metsä ja metsätyöt siel- lä mainittiin painokkaasti. Edelleen metsäretket, Jokiaiheinen kuva synnytti pääsääntöisesti kah- marjastus ja sienestys sekä metsässä rauhoittumi- denlaisia kommentteja. Toisaalta keskusteltiin jo- nen kuuluivat tärkeisiin luontokokemuksiin. kiluonnon muutoksesta ja siitä, kuinka jokiranta on monin paikoin niin pusikkoinen, että sitä on Metsä on siitä hyvä, että siellä on marjoja ja mahdoton käyttää. Muisteltiin myös lapsuuden sieniä ja siellä on rauha. [Tilaisuus 7] uimapaikkoja ja todettiin, että moni niistä on käy- tännössä menetetty. Jokikuvassa laiturilla istuva Kitinojan mettä, siellä ny lähinnä lapset käy onkiva lapsi nosti mieleen omakohtaisia kokemuk- miehen kanssa. – – Viimeksi viikonloppuna sia ja varhaisia muistoja onkiretkistä ja lapsuuden olivat molemmat isänsä kanssa mettäs. [Tilai- kesistä. suus 10] Tuo vesikuvahan nyt on kuin suoraa meidän Kenties kaikkein läheisimmäksi luonnonympäris- joenrannasta lapsuudesta. Meillä oli tuollai- tön kuvaksi nousi peltomaisema. Se koetaan kotoinen harmaa laituri ja siinä istuttiin ongella. saksi, peltoa on aina löytynyt kodin läheltä, tai on [Tilaisuus 9] aina asuttu pellon reunalla. Siksi peltomaisema on tuttu ja kotoinen. Toisaalta myös suomaisema on Luonnonympäristön nelikenttä herättikin keskus- läheinen: todettiin, että nämä kaksi ”on sellaisia, telijoissa varsin omakohtaisia muistoja luontoelä- joissa on tilaa hengittää, ehkä toi vesimaisema- myksistä ja eläinten kohtaamisesta luonnossa. kin, jos siinä näkyis taivasta.”162 Näitä luontoelämyksiä ja kohtaamisia on käsitelty aiemmin luvussa kolme. Peltomaisemaa, mihnä on vanhoja latoja. Sitä Keskustelun lopuksi kysyttiin jokaisen kuva- on aikoinaan kattellu koko lapsuuden, niin se kentän kohdalla, puuttuiko kuvasta jokin aihe. on yks ainaki mun mielestä. [Tilaisuus 6] Muutama keskustelija kaipasi jo luonnonympäris- tön kuvakenttään rakennetun ympäristön kohteita Viljapelto se on se paras syksyllä, tai miksei ja ehdotti niitä. Yksi erityinen luonnonympäris- kesälläkin. [Tilaisuus 7] töön liittyvä teemakin nousi esiin. Ylijokeen liittyen luonnonympäristöjä esittäviin kuviin ehdotet- Mä taas valittisin tuon peltomaiseman, kun ei tiin lisättäväksi kylän kivikkoista maaperää. Härmässä oikein muuta oo kuin peltoa ja latoja. Se kolahtais mulle. [Tilaisuus 10] Se [Ylijoki] on todella niin paljon erilaista, kun tää muu Nurmo. Siellä kun lyö rautakangen- Eniten kommentteja kuitenkin aiheutti suoaihei- kin maahan, ei siellä taho reikää saada, ja kinen kuva. Se viritti keskustelua laajasta Paukane- vee on isompaa ja pienempää. Mistä lie sinne van suoalueesta, pitkospuureitistä ja lintutornista ilimestyny. [Tilaisuus 8] sekä pitkospuiden rakennusvaiheista. Etenkin Kii- kussa ja Koliinissa Paukaneva koettiin läheiseksi. Kuten todettu, kaikki luonnonelementit saivat Kourassa puolestaan Kivijärven kosteikko nousi kannatusta kotiseudun kuviksi. Yksi keskustelija kotiseudun luontokohteiden kärkeen myös kuvana. kuvasi mainiosti, kuinka luonnonympäristön kohteet voivat saada erilaisia merkityksiä eri elämän- 161 Tilaisuus 3. 163 Tilaisuus 3. 162 Tilaisuus 5. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 88 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI vaiheissa. Oman kotiseudun kutominen on erittäin Jymy-kuvasta tulee mieleen, että sinne on pie- kokemuksellinen ja henkilökohtainen prosessi. nenä menty vaan pelailemaan huvikseen, kun on kaverit siellä. Sitten jos haluaa menestyä, Veten liittäisin lähinnä mökkihin. Mä oon lap- pitää vaihtaa Seinäjoelle.– – Nehän pesäpal- suuteni hypänny mökillä. Se nyt oli toki Keski- lossa vaan pärjää. [Tilaisuus 4.] Suomessa, mutta tuo vesi oli niinku sinne. – – Tuo latomaisema nyt on tuttu mummulasta, No Jymy tietenkin. Mä oon itseni tosiaan ja nyt tällä hetkellä – – kun ikkunasta kattoo. hankkinut pesäpallosukuun. [Tilaisuus 10] Ja sitten aikuisempana on ehkä tuo vasen ala- reuna [Suo ja pitkospuut]. – – Itse asiassa ei Kourassa ja Ylijoella valittaisiin Jymyn sijasta oo kun kuukaus takaperin, kun käytiin Kuh- Kouran Louhen logo, kiikkulaisia urheiluharras- jonnevan laavulla ja oli kyllä komia näkymä! tukset ovat vieneet pikemmin Seinäjoen seuroihin, [Tilaisuus 10] mutta Kiikussahan erityisenä harrastuksena ovatkin hevoset. Luonnonympäristöä esittäneiden kuvien jälkeen Nurmon Jymyn logo herätti vilkkaan keskus- näytimme Nurmoon ja nurmolaisuuteen yleisesti telun myös seuran nimenmuutoksesta. Tätä kuva- liitettäviä henkisen ja sosiaalisen ympäristön asi- taan raportissa toisaalla. oita. Keskustelijoiden mielestä valitut kuvat edus- Ruuhikosken Golﬁ n logo herätti niin ikään tivat hyvin nurmolaisuutta. Kuvakenttään ei kek- vilkasta keskustelua. Kuvaa kommentoitiin totea- sitty muuta täydennettävää kuin uimamontut, joita malla, että Ruuhikosken kentällä on hyvä maine ja on Nurmon alueella useita. että se on tehnyt nurmolaista jokimaisemaa tunnetuksi. Kentällä tiedettiin olevan kansainvälistäkin Sanotaan, että kaikista kuvista tulee mulla ai- arvoa tunnetun suunnittelijan ja kansainvälisten nakin Nurmo mieleen, vaikka ne näkis yksitel- kisojen ansiosta. Golfkenttää pidettiin siis alueen len. [Tilaisuus 3] imagotekijänä.

Jostain syystä keskustelu useimmiten käynnis- Kyllä tuo golfi kin, kyllä se aika korkeassa ka- tyi urheiluaiheisista kuvista. Parikin kertaa en- tegoriassa kulkee näistä golfkentistä. [Tilai- simmäisenä tunnistettiin painijalegenda Kustaa suus 7] Pihlajamäki. ”Asun tuossa Kustaa Pihlajamäen koron plassilla.”164 Painia pidettiin ”kovana juttu- Samalla kuva herätti keskustelua siitä, mahtaako na”, ja muisteltiin, kuinka Nurmossa on aikanaan kukaan paikallaolijoista tai joku keskustelijoiden ollut maailman parhaat painijat. Tosin 1990- ja tuttava harrastaa golfi a. Joskus joitain henkilöitä 2000-luvuilla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneis- mainittiin nimeltä, mutta yleisenä harrastuksena sä painikuva ei aina herättänyt yhtä voimakkaita ei golfi a kotiseutukeskustelujen perusteella voi pi- kotiseututuntemuksia. tää. Yksikään keskustelutilaisuuksien osallistuja ei tunnustautunut golfi npelaajaksi. Esimerkiksi Ainahan paini ja pesäpallo on ollu sellasia, Kiikussa Ruuhikoski koettiin etäiseksi. Sillä ei mitä Nurmosta on tullut mieleen. Kova paini nähty juurikaan merkitystä, ei ennen eikä jälkeen ja pesäpallo. [Tilaisuus 7] golfkentäksi tulon. Ruuhikosken logo ei herättänyt myöskään mitään erityisiä kotiseututunteita per- Mää oon ehkä liian nuorta aikakautta siihen- hekahvilan keskustelijoissa. Itse kentän lähistöltä kin, että se mulle merkkais oikeen mitään. [Ti- kotoisin oleva keskustelija tosin arveli, että voisi laisuus 10] ehkä kertoa Ruuhikosken golf-kentän listan jatko- na, jos pitäisi luetella Nurmossa olevia asioita. Lukiolaiset ja nuoret äidit tarttuivat ensimmäiseksi urheiluseura Jymyn logoon. Jymy on lukiolaisten Ollaan käyty kerran, pari kertaa ihastelemas- mielestä luonteva paikka aloittaa urheiluharrastus. sa sitä jokivartta ennen golf-kentän tuloo. [Ti- Se on kotiseura, mutta jos jossain lajissa ei Jymyssä laisuus 5] joukkuetta synny, siirrytään Seinäjoen seuroihin. Sinne saattaa ajaa myös menestyksen halu. Mulle tulee Ruuhikoskesta vain se mieleen, että kun siitä menöö läpitte sitä tietä pitkin, niin tuloo sellainen olo, että koska tuloo se golfpallo auton lasihin. [Tilaisuus 10]

164 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 89 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Alueen aikaisempaa käyttöä olemme käsitelleet jo ilmakuva Hyllykallion Prisman alueelta sekä kuvat aiemmin luvussa neljä. Golfkenttä nostatti myös Nurmon museosta ja liikuntahallista. Näistä koh- puheenvuoroja, joissa hämmästeltiin kentän ra- teista kirkko herätti eniten myönteistä vastakaikua. kentamista. Miten on mahdollista, että maanomis- Kirkon sanottiin muun muassa olevan maamerkki tajat suostuivat aikoinaan myymään maitaan? ja ominta Nurmoa, kaunis, tuttu ja turvallinen. Hieman huvittuneeseen sävyyn päiviteltiin sitä Nurmon museo tunnistettiin hyvin, mutta kai- muutosta, joka maatalousmaisemassa on tapahtu- kissa tilaisuuksissa kuva ei synnyttänyt keskuste- nut. lua. Kourassa sen rakennustyyliä ei pidetty edusta- vana. Tilalle olisi otettu vaikkapa Lankari. Eräässä Se tuloo mieleen, kun kaksi sukupolvia sitten toisessa tilaisuudessa Nurmon museon arveltiin sen aikaiset isännät, kun siinä on 50–100 au- esittävän nimenomaan Lankaria. Kuitenkin mu- toa arkipäivänä, niin ne kauhistuis sellasta, seon merkitys oman aikansa rakennustyylin edus- että eikö mitään muuta työtä ole kuin pallon tajana tuotiin esiin, ja sitä myös kiiteltiin Ylijoella perään huhkia [naurua]. [Tilaisuus 6] asti: Se on ”aivan mahtava” ja ”ihana paikka”.165 Museon ja kirkon rinnalla nykyajan rakennus- Urheiluun liittyvänä asiana tuotiin esiin myös kanta, kuten esimerkiksi Hyllykallion Prisma ja Haalin urheilukenttä ja alueen monipuolinen his- Nurmon liikuntahalli, saivat kylmempiä arvioita. toria. Keskusteluissa kävi jälleen selväksi, että Niiden todettiin olevan ”tusinatavaraa”, jota löy- Nurmo on painija pesäpallopitäjä. tyy kaikkialta maailmasta166. Jonkun mielestä Ki- Myös Atrian merkitystä olemme jo käsitelleet visaaren alueen liikekeskuksen risteysjärjestelyjä aiemmin sekä rakennettuna ympäristönä että yri- esittävä kuva oli jopa vaikea paikallistaa. Saman- tyksenä ja työpaikkana kuin myös osana kotiseu- näköistä voisi olla monessakin paikassa. Prisma oli dun sosiaalista kerrosta luvuissa neljä ja viisi. Suu- kuitenkin se kohde, joka rakennetun ympäristön rin osa Atriaan liittyvistä keskusteluista käytiin kuvista huomattiin usein ensimmäisenä. Kouran, nimenomaan kuvavirikkeiden innoittamina. Atria Koliinin, Kiikun ja historiapiirin tilaisuuksissa sii- tehtaana ja työllistäjänä sai lähes jakamattoman tä käytettiin leikkisää nimeä ”lähikauppa” ja ”Kou- tuen kuvakeskustelussa. Sen tuotteisiin kotiseutu- ran kyläkauppa”.167 tunne ei kuitenkaan yhtä varauksettomasti yltänyt. Arkipäivän kotiseutuun kuuluvat myös liiken- Kesänurmolaiset pitivät tuotteita liian teollisina. nejärjestelyt. Tieyhteyksistä keskusteltiin useassa tilaisuudessa. Prisman alueen liikennejärjestelyjen Kyllä toi Atria, – – kyllä nurmolaiset mun mie- kuva synnytti tyytyväisyyttä: tiellä on kyllä hyvä lestä Atrian on ottanu omaksi ja hyväksyny ajaa, mutta myös nurinaa. ”Valitettavasti tämän aina, ettei kellää oo pahaa sanottavaa. – – Se päivän leheres oli vielä surkiee kuva”168, kommen- sopii hyvin tämän päivän Nurmooseen. [Tilai- toitiin viitaten sanomalehdessä olleeseen luonnok- suus 6] seen Seinäjoen itäisestä ohikulkutiestä ja tulevasta risteysalueesta. Mitä ite makkaraan tulee, otan jotain muuta makkaraa. Varsinais-Suomessa on erittäin Meillähän on niin valtavat tieyhteydet, että ei- hyviä pieniä teurastamoita, tai siis tällaisia hän tällaisia ole missään. Meillä on kuitenkin makkaratehtaita. Siellä tulee hyviä makkaroi- oma rauha, että tuosta menee tie Nurmoon ta. Tää on liian tehdas. [Tilaisuus 8] ja tuosta menee isot tiet. Ja kuitenkin pystyy polkupyörälläkin lähtemään. – – Aivan kuin Kesänurmolaiset olivatkin valmiita pudottamaan asuisi johnain ydinkeskustassa. [Tilaisuus 5] Atrian ensimmäisenä pois kotiseudun sosiaalista ympäristöä esittävistä kuvista. Koliinissa Atrian Arkipäivän maisemaan kuuluu myös Nurmon lii- asemaa olisi vieläkin nostettu: myös rakennetun kuntahalli. Kiikussa tartuttiin ensimmäiseksi juu- ympäristön kuviin kaivattiin näkymää Atrian teh- ri liikuntahalliin, mutta sitä ei kuitenkaan pidetty dasalueesta. erityisenä kotiseudun kohteena. Alapään alueen ti- laisuudessakaan liikuntahallia ei kiitelty kauniiksi, Atria, se pitäisi olla. Melkein laittaisin sen en- mutta joku keksi lähestyä rakennuksia niiden käyt- nemmin tuohon kuin Prisman. [Tilaisuus 9] täjämääristä ja totesi, että ”liikuntahalli taitaa olla

Kolmantena kuvakokonaisuutena esitimme kes- 165 Tilaisuus 1. 166 Tilaisuus 1. kustelijoille nelikentän, johon oli koottu rakenne- 167 Tilaisuudet 2, 5 ja 9. tun ympäristön näkymiä: kuva Nurmon kirkosta, 168 Tilaisuus 3. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 90 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI suurimmas käytös”169. Liikuntahalli herätti myön- tarjoaa myös tunteen jatkuvuudesta ja pysyvyy- teisiä ajatuksia monipuolisen toimintansa vuoksi. destä: kotona ovat arkirutiinit ja se on paikka, ”jon- ja sen merkitystä nuorisolle kehuttiin. ne voi aina mennä”.171 Lisäykseksi rakennetun ympäristön kuvakent- tään ehdotettiin kaksfooninkista pohjalaistaloa, Kotona joka päivä juttelen äitin ja sisarusten maatalon pihapiiriä tai maalaistaloja peltoineen ja kanssa, mikä on tärkeää minulle. Omassa karjoineen. Lisäksi oma kotitalo, koulu tai koulu- kodissa voi olla oma itsensä ja miten haluaa. keskus mainittiin lisättävinä kohteina. Myös trak- [Tilaisuus 4] torimuseo nousi keskusteluun yhdessä tilaisuudessa. Osallistujat kuvasivat, kuinka omaan kotipiiriin liittyy vahva tunne sukupolvien ketjuun kuulumi- Yhden mä tuohon lisäisin, ja se olisi tällainen sesta ja kuinka omassa lähiympäristössä on merk- komia kaksfooninkinen pohjalainen tuparati kejä aiempien sukupolvien tekemästä työstä. joentyörällä. [Tilaisuus 8] Rakensin mieheni kanssa oman talon suvun Jos mun pitäis kotiseutua ajatella, mä ajatteli- maille omaan kotikylään ja olen siis 5:ttä su- sin sitä vanhaa Viitalan kotikoulua. Nää [ku- kupolvea tässä kylässä, jossa asuvat vielä vakentässä näkyvät] ei oo mulle mitään sellai- myös vanhempani ja isovanhempani. Asun sia sydämenläheisiä. [Tilaisuus 10] siis keskellä lapsuusmaisemaani. Kaikki on tuttua ja kotoista; tiet, talot, suvut, metsät, ki- Yksittäinen huomionarvoinen rakennetun ympä- vet, kalliot, puut jne. [Tilaisuus 3] ristön kuviin liittyvä havainto on se, että kuvissa nähtiin ”uusi ja vanha maailma rinnakkain”.170 Oma koti laajenee kotitalosta kodin pihapiiriin Kirkonmäki ja museorakennus koettiin yksilölli- rakennuksineen sekä kodin lähiympäristöön, ko- sinä rakennetun ympäristön kohteina, kun taas tipeltoihin, oman kodin läheisiin metsiin tai koti- tuoreempi rakennuskanta jonain sellaisena, jota kylään. Mielipaikkana kuvattiin omien toiveiden on kaikkialla muuallakin. mukaan rakennettua vanhanajan pihapiiriä ulkorakennuksineen tai rantasaunaa. Kotia ympäröivät omat pellot marjapensaineen ja perunamaineen MIELIPAIKAT tai oma lähimetsä, jossa voi tehdä metsätöitä, mai- Kotiseudun kuvien pohdinnan jälkeen vastaajia nittiin myös mielipaikkoina. Kodissa tärkeää on pyydettiin miettimään yhdestä kolmeen henkilö- omasta pihapiiristä avautuvat maisemat, esimer- kohtaisesti merkityksellistä kotiseudun paikkaa kiksi näkymä joelle, missä ”silmä lepää”, vuoden- ja kirjoittamaan lyhyesti, mitä nämä paikat ovat ja aikojen mukaan vaihtuva peltomaisema ja pelloil- miksi ne ovat vastaajalle tärkeitä. Tärkeitä paikkoja ta ja soilta kantautuvat luonnon äänet ja tuoksut. oli mietitty jo aikaisemmin keskusteltaessa, ja osa Oman kodin ympäristöön kuuluu hiljaa virtaava paperille saaduista vastauksista oli suurin piirtein Nurmonjoki ja toisella puolella avautuva peltomai- samoja kuin keskustelussa mainitut. sema ja sieltä kuuluvat vesilintujen äänet. Maise- Mielipaikoistaan kirjoitti kaikkiaan 97 hen- maan liittyvät luontomuistikuvat ja -kokemukset, kilöä, ja saimme vastaukseksi noin 260 kuvausta erityisesti alueelle tyypillinen linnusto, ovat oleel- erilaisista kotiseudun mielipaikoista. Suurin osa linen osa kotiseutukokemusta. kirjoittajista oli maininnut kolme erilaista paikkaa tai kohdetta, mutta jotkut keskittyivät kuvaamaan Oma koti: Joki melkein takapihalla. Pihasau- vain yhtä. Eniten käsiteltiin rakennetun ympäris- na, iso piha ja peltoja vieressä. Myös metsää tön kohteita, joista ylivoimaisesti suosituin oli oma lähettyvillä jonkun verran. Naapurissa suku- koti tai kodin pihapiiri. Koti oli mainittu yli viides- laisia. [Tilaisuus 4] säkymmenessä mielipaikkakuvauksessa. Muista rakennetun ympäristön kohteista Nurmon kirkko, Rakensimme uuden talommekin niin, että Nurmon museo, koulut ja liikuntapaikat tulivat ikkunasta näkyy hyvin joelle ja Hemmingin- mainituiksi useaan kertaan. mäelle – – Kerran Helsingissä asuessani näin Oma koti kuvattiin turvallisuuden, yksityisyy- taidekaupassa taulun, johon ihastuin. Syytä den, rentoutumisen ja sukuyhteyden paikaksi. Ko- miettiessäni huomasin, että taulu muistuttaa toa löytyvät tärkeimmät ihmiset, siellä on tuttu ja näkymää jokirannastamme Hemminginmä- turvallinen olo ja siellä voi myös rauhoittua. Koti elle. Ostin taulun heti, ja sen katseleminen

169 Tilaisuus 7. 171 Tilaisuus 4. 170 Tilaisuus 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 91 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

tyydytti kotiseutukaipuuta Etelä-Suomessa rua. Kirkonmäkeä ympäröivää miljöötä arvostet- asuessa. [Tilaisuus 7] tiin, koska se on säilynyt maaseutumaisena ja rau- hallisena eikä ole joutunut uuden rakennuskannan Myös entinen, jo taakse jäänyt kotitalo voi olla ympäröimäksi. Myös joenvarren läheisyys tekee tärkeä. Lapsuuden koti, ”vanha suuri maatalo”172 kirkonseudusta erityisen paikan. mainittiin paikkana, johon liittyy paljon muistoja. Lisäksi kerran mainittiin nimeltä oma kotikuja ja Vetovoima on mennä istumaan jumalanpal- tie kotoa maailmalle. veluksessa suvun vanhalle penkkirivipaikalle. [Tilaisuus 7] Entinen koti, jossa asuin 13 vuotta. 3-kerroksi- nen iso kivitalo ja 4 kertaa isompi tontti siinä Muita rakennettuun ympäristöön liittyviä mieli- ympärillä, siellä tuli vietettyä niin paljon ai- paikkoja olivat nykyiset ja entiset koulurakennuk- kaa että se on jääny tärkeäksi mieleen. Kaikki set ympäristöineen sekä kylien yhteiset kokoon- lapsuuden muistot on sieltä. [Tilaisuus 4] tumispaikat kuten esimerkiksi Ylijoen kerhotila, Kouran liikuntahallin tupakeittiö tai Haalin kylä- Tie kotoa ’maailmalle’ on kovassa käytössä talo ympäristöineen. Ne kaikki ovat paikkoja, jois- mutta vaarallinenkin. Samaa tietä pitkin on sa järjestetään toimintaa, kerhoja ja tapahtumia menty maailman ääriin ja takaisin. Toivoisin kaikenikäisille. myös lasteni kulkevan tietä turvallisesti. [Ti- Nurmon keskustaajama kuuluu joidenkin vas- laisuus 7] taajien mielipaikkoihin. Sillä tarkoitettiin sekä nykyistä kirkonkylää palveluineen että muistoissa Omasta nykyisestä kodista halutaan rakentaa elävää vanhaa keskustaa rakennuksineen. Toivot- lapsille ympäristö, jonka he ”kokevat tärkeäksi ja tiin, että vielä jäljellä olevat vanhimmat rakennuk- rakkaaksi itselleen”.173 Erityisesti toivottiin, että set säilyisivät. nykyinen elinympäristö tarjoaisi lapsille turvalli- Rakennetun ympäristön kohteista erityistä suutta ja hyviä muistoja. Vastaajien oma mummola huomiota saivat sillat, jotka yhdistävät kylää, toi- tai oma lapsuudenkoti – nyt lasten mummola – on mivat onkipaikkoina tai mahdollistavat maiseman myös kotiseudun merkittävä osa. tarkkailun ja luovat yhteyden jokeen. Sillat toimivat myös kirjaimellisesti siltana rakennetun ympä- Vihdoin monien vuosien jälkeen olen löytänyt ristön ja luonnonympäristön välillä. oman kodin. Omakotitalo, oma piha ja hyvät naapurit. Takapihalla tuttua peltoa. Appi- Martikkalan silta on kaunis lenkin varrella vanhemmat 50 m päässä, hyvässä hengessä. oleva silta joka ainut yhteys lähellä olevaan jo- Koen, että olemme paikassa, jossa on kui- keen. Ihana maisema ja vuodenaikojen vaih- tenkin yhteisöllisyyttä, vaikka ympäristö on telu. Rakennettu ympäristö ja luonto sulassa lapsuudenkotia laajempi. Oma koti on myös sovussa. [Tilaisuus 7] omalle lapselle tärkeä paikka. Koen, että hän kokee paikan tuttuna ja turvallisena. [Tilai- Joki kuuluu kirjoitustehtävienkin perusteella kiis- suus 10] tattomasti tärkeimpiin luontokohteisiin. Useissa vastauksissa joki yhdistettiin muihin luonto- ja Kodin jälkeen rakennetun ympäristön kohteista maisemaelementteihin tai oman kotipihan maise- eniten mainintoja sai Nurmon kirkko. Itse kirkko, maan. Joki toi vastaajille mieleen lapsuuden: siellä kirkonmäki, kirkonseutu aittoineen ja hautausmaa on käyty uimassa ja sen rannalla on asuttu koko ovat tärkeitä rauhoittumispaikkoja, joissa voi ko- elämä. Merkityksellisiä paikkoja löydettiin koko kea olevansa osa sukupolvien ketjua. Kirkko ympä- jokivarresta aina Nurmonjoen alkuhaaroilta Leh- ristöineen koetaan tärkeäksi ennen kaikkea siihen mijoelta ja Ahvenjoelta saakka. liittyvän jatkuvuuden ja ylisukupolvisuuden takia. Sen luonnehditaan edustavan pysyvyyttä ja muut- Meillä on ollut koko ajan uimapaikka. Joella tumattomuutta sekä luovan turvallisuutta. Kirkon on uitu jo noin 50 vuotta. [Tilaisuus 2] koetaan kertovan ”olemuksellaan alueen tärkeistä arvoista, jotka ovat kestäneet läpi vuosisatojen”.174 Nurmonjoen ranta, Keski-Nurmon kohdalla, Kotikirkko on myös paikka, jossa on tapahtunut oma kotimaa, jossa elämä on parasta, maise- itselle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita, iloa ja su- ma kaunis, siellä mieli lepää. [Tilaisuus 3]

172 Tilaisuus 9. 173 Tilaisuus 9. 174 Tilaisuus 3. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 92 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Nykypäivänä joen maisema-arvoa pidetään ehkä en yhteydessä luvussa kolme. Myös nevat ja suot tärkeämpänä kuin koskaan. Kirjoitustehtävissä nostettiin esiin useissa vastauksissa. Ylijoella kotiseutukeskustelijat pitivät jokea ja jokimaise- mainittiin Ämmälänkylän ja Ylijoen välissä oleva maa ainutlaatuisena, niin kesällä kuin talvella. Toi- Haapokonto, Nurmoo-Seuran historiapiiriläinen vottiin esteetöntä näkymää joelle, ranta-asutuksen kirjoitti Martikkalanjärveä ympäröivästä järvine- rajoittamista ja jokimaiseman siistimistä risukos- vasta. Useimmin mainittu suoalue oli kuitenkin ta. Harmiteltiin joelle tehtyä muutosta. Matkailu- Paukaneva. Siellä on hyvä rentoutua ja ”nollata tai virkistyskohteena joki mainittiin lähinnä kalas- ajatukset”.175 tusharrastuksen yhteydessä. Nurmon luontoalueita pidettiin helposti saa- vutettavina ja helppokulkuisina, minkä vuoksi ne Joki on minulle merkityksellinen. On todella soveltuvat hyvin metsästys- ja virkistyskäyttöön. vahinko että se muutettiin sellaiseksi kun se Metsäkohteista mainittiin Kotavuori, Kulunvuori tällä hetkellä on. Surullista. [Tilaisuus 6] sekä Isovuori.

Likavesien virtaamat jokeen tulisi tyrehdyt- Kodin lähellä olevat metsän ympäröimät pik- tää ja veden laatua parantaa, että kalat joes- kuvuoret, joissa voi marjastaa, sienestää tai sa menestyisivät. Lähinnä taimen ja kirjolohi. muuten ulkoilla. Luonto, hiljaisuus on läsnä ja [Tilaisuus 7] lähellä. [Tilaisuus 3]

Jokiranta mainittiin myös Kiikussa, millä tar- Lakeusmaisema kirjattiin mielipaikaksi erityisesti koitettiin Kyrönjokirantaa. Se nähtiin rauhoittu- Kiikussa. Kerrottiin, että kiikkulaiselle kotiseutu mis- ja virkistyspaikkana, jossa voi lenkkeillä ja on ”maaseutumaisema kaupungin laidalla”. La- kalastaa. Muista vesistöistä kirjoitustehtävissä keus on hyvä hiihtopaikka, vaikka ”päivittäin, jos mainittiin Kuorasluoma, Martikkalanjärvi sekä on lunta”. Maalaistalot peltolakeuksineen koettiin Hirvijärven tekoallas. tärkeäksi, ja latojen ränsistyminen ja jatkuva ka- Kourassa eniten mainintoja keräsi kylän itä- toaminen maisemasta huolettaa. puolella sijaitseva Kivijärven kosteikkoalue. Sitä käsiteltiin perusteellisesti jo luonnonmaisemi- 175 Tilaisuus 4.

Kuva 14. Kivjärven kosteikko Kourassa. Kuva Pasi Komulainen. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 93 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuuluu linnun laulu, liikenne ei häiritse, talvel- vietetään kesää ja tavataan vanhoja ja uusia ystä- la näkee tähdet. [Tilaisuus 5] viä. Myös Ruuhikosken golfkenttä mainittiin myös kerran, mutta ei golﬁ n harrastamisen vuoksi vaan Kotiseudun henkisen ja sosiaalisen ympäristön siksi, että se on päivittäisen kulkureitin varrella. kohteet liittyivät kirjoitustehtävissä jo lueteltuihin rakennetun ympäristön kohteisiin. Nyt edettiin Erityisesti pienenä (nykyäänkin joskus) pyö- rakennusten sisälle. Esimerkiksi Ylijoella otettiin räiltiin kavereiden kanssa sinne ja uimaan ja kahdessa eri vastauksessa esille maa- ja kotitalous- viettämään kesälomaa”. [Tilaisuus 4] naisten järjestämät tilaisuudet kylän kerhotilassa tai kodeissa, kansalaisopiston järjestämä naisten Koulu on merkittävä kotiseudun kiintopiste kaikil- kudontapiiri Ylijoen vanhalla kaupalla sekä yhdes- le, mutta erityisen suuri merkitys sillä on nuorille sä vastauksessa se, että kinkeriperinne on elvytet- ihmisille. Lukiolaisten mielipaikkakuvauksissa ty. Kourassa mainittiin vapaapalokunnan mukava koulu mainittiin monta kertaa. Lukiolaiset ym- ilmapiiri, Lakkisussun asuntoalueen kehittäminen märsivät, että koulun merkitys ei rajoitu vain tähän sekä palveluiden lisääminen kyläläisten viihtyvyy- päivään. Koulussa vietetään samassa ympäristös- den takaamiseksi. sä jopa kaksitoista vuotta, joten siihen muodostuu Nurmon museon alue on nurmooseuralaisil- erityinen suhde. le tärkeä yhteisen kotiseutuharrastuksen vuoksi. Mielipaikka voi liittyä myös työntekoon. Eräs Siellä tavataan tuttuja ja muita nurmolaisia; se on vastaaja kuvasi sukulaisten suosta raivaamaa pel- myös hyvä paikka harrastaa ja oppia kotiseutunsa toaukeaa Ämmälänkylässä, joka kuuluu lapsuuden historiaa. Museota ja sen toimintaa sanottiinkin ja nuoruuden peltotyömuistoihin. Toisessa vasta- Nurmoo-Seuran keskustelutilaisuudessa tavaksi uksessa mielipaikaksi mainittiin ”Kyrönjokilakia ”kasvattaa nykyisiä uusia nurmolaisia”. Kirkko (Alajoki)”. Vastauksessa tarkennetaan suhteen hautausmaineen on tapahtumien paikka, siellä ”ta- syntymistä kyseiseen paikkaan: vataan sukulaisia ilon ja surun merkeissä”176 sekä harrastetaan esimerkiksi kuorolaulua. Olen viettänyt kymmeniä öitä ja satoja päiviä Kirkon ja museon rinnalle monessa vastauk- töis. Maisema, hajut, kydön haju. [Tilaisuus 6] sessa nostettiin harrastustoimintaan liittyvää ym- päristöä. Nurmon Jymyä kehuttiin erinomaiseksi Toisenlainen nykyajan harrastuspaikka on yhdes- lasten ja nuorten kasvattajaksi. Paljon mainintoja sä vastauksessa mainittu seurakunnan Hyllyka- keräsivät myös harrastus- ja leikkipaikat. Nurmon mari, johon mainittiin perusteluina uudet ystävät, liikuntahalli (”Liikkari”) mainittiin lukiolaisten toisten auttaminen, intohimo käsitöihin sekä kivat mielipaikkana kolme kertaa. Perusteluina oli jo- keskustelukumppanit. Varsinaisten paikkojen li- kaisessa vastauksessa se, että hallilla on vietetty säksi kirjoituksissa nostettiin esille muutakin so- niin paljon aikaa. Myös kavereiden tapaaminen ja siaaliseen ympäristöön liittyvää, kuten yhteistoi- onnistumisen tunteet tekevät liikuntahallista eri- mintaan osallisuminen sekä ihmisten ystävällinen tyisen paikan. Mielipaikka voi olla myös punttisali. suhtautuminen paluumuuttajiin. Merkitykselliseen kotiseutuun kuuluu luon- Pelaamisen kautta kokenut siellä onnistumisia nollisesti myös muiden asukkaiden muodostama ym. tunteita, minkä vuoksi siitä on tullut tär- yhteisö ja sen ilmapiiri. Perhe oli yhden vastaajan keä. [Tilaisuus 4] lyhyt ja ytimekäs valinta kotiseudun tärkeimmäksi kohteeksi. Esimerkiksi Kiikussa mainittiin tässä- Monta kertaa viikossa tulee käytyä [salilla] ja kin yhteydessä kylällä aiemmin asuneet karjalai- siitä on muodostunut kotoisa ja mukava paik- set, jotka kertomuksillaan ja tarinoillaan ovat aut- ka. Sieltä lähtee hyvillä mielin aina. [Tilaisuus taneet kotiutumaan. 4] Kyläyhteisö, lapsuuden yhteisöllisyyden ta- Lapsuuden leikkipaikoista mainintoja saivat Mur- painen yhteys kyläläisiin ja omiin naapureihin havuoren metsikkö, Norsuliukumäestä nimensä toisi turvallisuuden tunnetta. [Tilaisuus 5] saanut Norsupuisto sekä uimapaikka Leppilahden monttu. Kaikkiin liitetään lapsuuden muistoja: Oman kylä asukkaat, eli kylän talot ovat tär- pelaamista, leikkiä, uimista ja kesäloman viettoa. keitä: ne tekevät juuri sen kotiseudun. Vaikka Lukioikäiset myös kuvaavat, kuinka Tanelinlampi asukkaita ei usein tavata, yhteisöllisyys on (”Tansku”) on ”kesä-ajan keskipiste”, paikka, jossa kuitenkin vahva. [Tilaisuus 7]

176 Tilaisuus 3. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 94 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Miltei puolet Alapään alueen tilaisuudessa koti- Mökki Keski-Suomessa. Lukemattomat mök- seutunsa mielipaikoista kirjoittaneista mainitsi kireissut, serkkuja mukana ja paljon leikki- nimenomaan Haali-talon ympäristöineen koti- muistoja mökin ympäristössä, järvessä niin, seutunsa mielipaikkana. Monipuolisesta alueesta että evät kasvoi! Kaupassakäynnit, torilla jää- nostettiin eri vastuksissa esiin eri kärkiä: Haalin telöt. Ihania muistoja. [Tilaisuus 10] alue kokonaisuudessaan, Haalinmäki ja asuntoalue, Haalin kenttä, kylätalo ja lava. Haalia luon- Kotiseudun valokuvista käyty keskustelu sekä nehditaan toiminnalliseksi paikaksi, jossa ”tapah- mielipaikka-aiheiset kirjoitustehtävä käsittelivät tuu monenlaista kivaa”177 ja virkistävää toimintaa. hyvin pitkälti samoja teemoja. Erojakin näkyy. Haali on myös muistojen tihentymä. Huomaamme, että saman kysymyksen pohtimi- Mielipaikan ei välttämättä tarvitse sijaita lä- nen kirjallisesti ja visuaalisesti voi nostaa esiin hellä kotia. Merkityksellinen kotiseutuside voi kotiseudun eri puolia. Kotiseutua esittäviin valo- syntyä esimerkiksi vapaa-ajan vietossa ja mat- kuviin ei juurikaan valittu kotia. Kuvat esittivät kaillessa. Tällaisina paikkoina mainittiin Vaasan kirkkoa, koulua, peltoja jokimaisemia. Sen sijaan saaristo, Helsinki–Vantaan lentokenttä ja mökki mielipaikkaa kuvaavissa kirjoituksissa oma koti oli Keski-Suomessa. kaikkein useimmin mainittu yksittäinen paikka.

177 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 95 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

7 KOTISEUTU JA KUNTARAKENTEEN MUUTOS

Kuntarakenteen muutospaineet puhuttavat kaik- Vaikka kuntarakenteen muutokset ovat vahvas- kialla. Keskustelu erilaisista kuntayhteistyön ti yhteydessä palvelutuotannon uudelleenjär- muodoista ja hallinnollisista ratkaisuista on kun- jestämiseen ja tehostamiseen, kuntarakenteen takentän nykypäivää, mutta kyseessä ei ole vain muutoskeskustelussa on 1990-luvun lopulta läh- tämän ajan ilmiö. Optimaalista kuntakokoa suh- tien näkynyt myös uusia piirteitä. Keskustelun teessa asukaslukuun, pinta-alaan ja palveluiden ytimeen on noussut menestyminen alueiden vä- järjestämiseen alettiin pohtia heti kuntajärjes- lisessä kilpailussa. On kyse kilpailukyvystä. Se telmän luomisen jälkeen. Käytännössä kuntien liittyy ajatukseen, jonka mukaan kunnat ja erito- rajojen ja nimien muutokset ovat olleet jatkuvia ten kaupunkiseudut taistelevat keskenään inves- vuoden 1865 kunnallisasetuksesta alkaen. Yksit- toinneista, yritysten sijoittumisesta, asukkaista ja täisiä kyliä tai kunnanosia on liitetty toisiin kun- osaajista. Arvellaan, että suuri kunta saa enemmän tiin. Aluksi kuntien määrä kasvoi, kun olemassa painoarvoa kaupunkikeskusten järjestelmässä. olleet kunnat jakautuivat osiin. Ensimmäinen Suuremmat kokonaisuudet voivat kehittää varsinainen kuntaliitos toteutui vuonna 1934, aluettaan tehokkaammin.180 kun Kyyrölä liitettiin Muolaan kuntaan. Kaikki nämä näkökulmat ovat olleet vahvasti Kuntarakenteen lähes 150 vuotta kestänyt läsnä myös vuonna 2009 toteutuneessa Nurmon, muutos voidaan tiivistää siten, että kyse oli ensin Seinäjoen ja Ylistaron monikuntaliitoksessa. Kun- kunnallisen jaotuksen erottamisesta vanhoista tarakenteen muotoutumisen pitkään historiaan pitäjä- ja seurakuntajaotuksista ja myöhemmissä peilattuna kyse ei ole ollut yksittäisestä tai äkilli- muutoksissa on pyritty suurempaan kuntakokoon. sestä tapahtumasta, vaan yhdestä kehitysvaihees- Kuntakoon kasvattamisesta alettiin puhua 1960- ta siinä pitkässä jatkumossa, jonka juuret ulottuvat ja 1970-luvuilla, jolloin maassamme tehtiin yli 60 jo kauas kunnallisasetusta varhaisempiin aikoihin kuntaliitosta. Toisaalta 1970-luvulla monilta kun- myös Nurmon kohdalla. taliitoksilta vältyttiin lisäämällä kuntainliittojen Nurmon kunnan syntyä edeltäneitä vaiheita tehtäviä.178 tarkasteltaessa paljastuu, että Nurmo olikin ole- Eri aikoina kuntarakenteen muutoksia on pe- massa jo paljon ennen oman kunnan muodosta- rusteltu monin erilaisin argumentein ja paino- mista. 1500-luvun puolivälin veronmaksutietojen tuksin. Kuntarajojen sopeuttaminen on kytketty perusteella Nurmon ja Seinäjoen asutus oli vielä ennen muuta palvelutuotannon tehostamiseen kovin heiveröistä. Alueella oli vain muutamia ve- monella tavalla: suurempi yksikkö saa mittakaa- ronmaksukykyisiä tiloja. Nurmo oli pääosin La- vaetua palveluita tuottaessaan; se pystyy varmista- puan seurakunnan osa, mutta Nurmon väestön maan riittävän rahoituspohjan ja voi vastata väes- lisääntyessä ja elintason kohotessa rohkaistuttiin tömuutoksiin suuntaamalla palvelunsa uudelleen. vuonna 1725 rakentamaan oma saarnahuone yh- Lisäksi kuntarakenteen muutosta on perusteltu dessä Ilmajoen seurakuntaan kuuluneiden sei- maankäytön suunnittelun helpottumisella ja niin näjokisten kanssa. Samoin yhdessä ryhdyttiin sanotun vapaamatkustajaongelman poistumisella. ajamaan erillisen seurakunnan perustamista. 40 Keinoja sopeuttaa kuntarajoja tehtävien uudelleen- vuoden sitkeän yrittämisen jälkeen vuonna 1765 järjestelyihin on periaatteessa kaksi: Ensinnäkin tämä lopulta toteutui181. Tapahtumasarja oli sikäli kunnat voivat lisätä yhteistyötään, vaikka niiden merkittävä, että siinä paikallinen yksituumaisuus hallinnolliset rajat säilytetään. Toisena vaihtoeh- johti yhteiseen toimintaan. Aivan ilmeisesti omaa tona ovat kuntaliitokset, joissa hallinnolliset rajat identiteettiä jo oli. häviävät kokonaan kuntien yhdistyessä.179

180 Zimmerbauer 2007, 32; Zimmerbauer & Suutari 2007, 349; Zimmerbauer 2008, 53–54; vrt. myös Sisäasiainministeriö 178 Leinamo 2004, 21–24; Mäkinen 2009, 3–4, 33–38. 2006. 179 Haveri 2002, 8; Zimmerbauer 2008, 52–53. 181 Österbladh 1949, 577–578. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 96 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Nurmon ja Seinäjoen yhteisen kappeliseurakun- Yksi tuolloin valtuutettuna toiminut Nurmonjoki- nan vaihe kesti 138 vuotta. Vuonna 1863 seinä- laakson keskustelutilaisuuden osallistuja muisteli jokiset saivat oman seurakunnan. Seinäjoen ja vuosikymmenten aikana Seinäjoen ja Nurmon vel- Nurmon tiet erkanivat. Oman seurakunnan perus- lonutta kuntayhdistymiskeskustelua: tamiseen Seinäjoelle olivat vaikuttaneet vahvasti Östermyran ruukki ja alueen teollisuuden kehitys, Olin valtuustossa ja äänestin, että voidaan liit- mutta erityisen kehityssysäyksen alue sai, kun rau- tyä. Mä oon Seinäjoelle tullut 1963, ja jo silloin tatielinjaus 1880-luvulla teki Seinäjoesta rautatie- oon nähnyt, että Seinäjoki ja Nurmo olis pitä- risteyksen. Vuosisadan tärkein liikenneinnovaatio ny olla yhtä, koska nää on niin lähekkäin täs- tuli Seinäjoelle, ja se tuki uusien kaupallisten ja jul- sä, että koko ajan kilpaillaan toinen toisensa kisten palveluiden kehittymistä. Seinäjoen väestö kanssa, että mitä nyt ja mitä nyt. – – Raken- ja talous alkoivat kasvaa nopeasti 1900-luvun alus- netaanko teillä vai rakennetaanko meillä, ja sa. Kehitys kulminoitui vuonna 1960: Seinäjoesta sellaista kitkaa koko ajan. Ja 74 vuosikohan se tuli kaupunki.182 oli, kun oli tämä yksi kysely kanssa, ja silloon- Nurmo säilyi maaseutumaisena kuntana, jonkin nurmoolaaset oli, että he ei lähde. Ja nyt ka väestökehitys ja taloudellinen kasvu olivat verk- kun tämä kysely tuli taas, niin mä sanoin, että kaisia 1960-luvun lopulle saakka. Silloin Seinäjoen ei kysytä mitään, mä olin silloin hallituksessa, kasvu alkoi levitä. Moottoriliikenteen yleistymi- sanoin, että päätetään. Valtuusto päättää. nen oli Nurmolle eduksi, sillä Seinäjoen ja Nurmon Miksi me kysytään nyt kaikilta. Ei oo mitään keskustaajamat olivat vain noin viiden kilometrin mieltä, kun me tiedetään, mikä siellä on pohja- päässä toisistaan. Hallinnollisista rajoista huoli- na. En mä usko, että kukaan olisi halunnut ve- matta monet Nurmon asuinalueet kasvoivat sosi- rojen nousevan hirveesti. Nää on niin yhdessä aalisesti ja toiminnallisesti kiinteäksi osaksi Seinä- tässä ja lähellä. [Tilaisuus 9] joen vaikutusaluetta.183 Kasvusta huolimatta Seinäjoki pysyi noin Liitos astui voimaan vuoden 2009 alussa, kun 25 000 asukkaallaan yhtenä pienimmistä maa- Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kunnat lakkau- kuntakeskuksista, mutta sen ympärillä oli vahvo- tettiin ja uusi Seinäjoen kaupunki perustettiin. jen kuntien suuri maakunta. Kun kilpailukykypu- Asukasmäärät ennen kuntien yhdistymistä olivat hunta alkoi ja luonnollinen väestönkasvu hidastui, Nurmossa 12 675, Seinäjoella 37 336 ja Ylistaros- käynnistyi keskustelu kuntaliitoksista myös Seinä- sa 5 576. Yhdistymisen myötä syntyneen Seinäjo- joella. Katseet kääntyivät luonnollisesti Nurmoon. en asukasluvuksi tuli 57 333. Tavoitteksi asetettu Olihan se jo kytköksissä Seinäjokeen monin toi- painoarvon lisääntyminen maakuntakeskusten minnallisin sitein. joukossa näytti toteutuvan. Kuntien yhdistymisestä oli keskusteltu 1970-lu- Kuntarakenteen muutoksia koskevassa kes- vulla ja 1990-luvun alussa, jolloin asia kariutui kustelussa on tuotu esille, että kunnilla on myös nurmolaisten vastustukseen vuonna 1992. Vuonna muita kuin palveluihin, tehokkuuteen ja kilpai- 2005 päätettiin käynnistää selvitys kuntien välisen lukyvyn kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Niillä yhteistyön tiivistämisestä. Toisena vaihtoehtona on merkitystä ihmisten paikallisena yhteisönä. tarkasteltiin Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kun- Kunta käsitteenä saakin Ari-Veikko Anttiroikon tien yhdistämistä. Selvitys päätyi yhdistämisen mukaan pääsääntöisesti kaksi merkitystä: Ensik- kannalle. Sitä pidettiin parhaana sekä palvelutuo- sikin kunnalla viitataan itsehallintoperiaatteella tannon tulevaisuuden että alueen kilpailykyvyn toimivaan poliittis-hallinnolliseen paikallishallin- kehittäminen kannalta184. Selvitysraportista edet- toyksikköön, joka muodostuu kunnan hallinto- ja tiin liitosneuvotteluihin. Syntyi liitosta vastustanut palvelutuotanto-organisaatiosta. Toiseksi, kunta ProNurmo-kansanliike, ja kuntaliitos torjuttiin ymmärretään hallinnollisen alueen rajaamana neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Nurmo- paikallisena yhteisönä186. Arto Haveri, Elina Laa- laisista 63,1 % äänesti liitosta vastaan, mutta kun- manen ja Kaija Majoinen ovat käyttäneet tästä jäl- nanvaltuusto päätyi yhden äänen erolla 21.5.2007 kimmäisestä ulottuvuudesta nimitystä identiteet- kuntaliitoksen kannalle.185 tikunta, jolla he viittaavat siihen, kuinka kunnilla palveluntuottamisen roolin lisäksi on merkitystä ihmisten paikallisyhteisöinä ja poliittisen vaikut- tamisen kenttänä.187 182 Alanen 1970; Talvitie 1974; Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. 183 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. 184 Meklin & Paatelainen, 2006. 186 Anttiroiko 1992, 83–87. 185 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. 187 Haveri, Laamanen & Majoinen 2003, 18–20, 66–71. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 97 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuntalaisuus liitetään yleensä alueellisesti rajatun kuntaa. Silloin ihmiset ovat muodostaneet itselleen poliittis-hallinnollisen instituution jäsenyyteen, kotiseutukuvan, jossa (identiteetti)kunnalla ei ole joka muodostaa olennaisen, mutta usein varsin ollut merkittävää osaa, sen sijaan suuressa roolissa huomaamattoman osan ihmisten arkipäivää. Kun- on voinut olla vaikkapa kirkko tai kyläyhteisö. Toi- nan jäsenyys on sekä pakotettua että vapaavalin- sin sanoen, ihmiset ovat kokeneet tietyt ympäristöt taista, sillä vaikka yksilöllä on oikeus asuinpaikan kotoisiksi ja heillä on ollut kotiseutu jo ennen kun- valinnallaan vaikuttaa siihen, minkä kunnan jä- taorganisaation tai kansallisvaltion keksimistä. sen hän haluaa olla, on yksilön silti sopeuduttava Kunta saa erityisen merkityksen, kun se määri- valmiiksi rakentuneeseen yhdyskuntaan ja hal- tellään kotikunnaksi. Tämä on pohjoismainen eri- lintoon. Lakiin perustuvan määrittelyn sijaan tyispiirre. Kotikuntana kunta ottaa jättiläismäisen kuntalaisuutta on kuitenkin tässä yhteydessä käsitteellisen harppauksen kotiseudun suuntaan. mielekkäämpää lähestyä yhteisönmuodostuksen Alamme ajatella sitä sosiaalisen, toiminnallisen ja näkökulmasta. Näin ymmärrettynä kunnan nor- kulttuurisen verkoston kokonaisuutena. Kotikunta matiivinen luonne instituutiona väistyy taka-alalle tuottaa ja toteuttaa suuren osan niistä palveluista, ja huomio kiinnitetään siihen, kuinka kuntalaisuus joihin ihmiset kiinnittyvät ja joista heidän sosiaali- muotoutuu kokemusten kautta.188 Toisin sanoen, set kokemuksensa kertyvät. Kunta ylläpitää koulu- yhteisö muuttuu todeksi käytännön toiminnoissa, ja ja sairaaloita, huolehtii vanhuksista ja kaavoittaa kun asukas käyttää ja tuottaa palveluja, hankkii maat. Kotikunta on asukkailleen arkielämän konk- omaisuutta, perustaa yrityksen tai osallistuu seu- reettinen kehys, johon ihmiset kuntalaisina ovat rojen ja yhdistysten toimintaan. monin tavoin sidoksissa demokratiaan perustuvan Kuntarakenteista puhuttaessa kotiseutu saa poliittisen järjestelmän ja palveluiden välityksel- rinnalleen monia muita lähisukuisia käsitteitä. lä. Ne konkreettiset kokemukset, joiden varaan Ainakin alue- ja paikallisidentiteetin sekä kun- kotiseutu rakentuu, ovat keskeisiltä osin kunnan taidentiteetin ja kuntasamastumisen käsitteet tuottamia. Asukkaat alkavat määrittää oman koti- tulevat lähelle kotiseudun ajatusta. Käsitteenä seutunsa vahvasti myös kotikunnan perusteella.190 kuntaidentiteetti on ongelmallinen. Kunta on Kuntasamastumisen taustalla olevaa identitee- poliittis-hallinnollinen territorio, jonka kyky tie- tin määritystä voi jäsentää alueellisen ja paikalli- dostaa itsensä on kyseenalainen. Kuitenkin identi- sen identiteetin sekä yhteisöllisyyden ja symbolisen teetin käsite siinä muodossa kuin sitä ihmistieteel- yhteisyyden käsitepareilla. Paikallinen identiteetti lisessä keskustelussa yleensä käytetään, edellyttää muodostuu jokapäiväisen elämän ja lähiympä- kykyä muodostaa käsitys itsestään. Kunnan asuk- ristön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kuten kailla tällainen kyky on. Onkin mielekkäämpää esimerkissämme kotikunnasta. Alueellinen iden- puhua kuntaan samastumisesta, vaikka tähänkin titeetti on ennemminkin symbolista yhteisyyttä, sisältyy käsitteellisiä ongelmia. Vaikka ihmisten joka syntyy ilman, että ihmiset ovat suoraan vuo- paikkasidonnaisuus ja jopa kotiseututunne voivat rovaikutuksessa keskenään. Kaikkien kuntalais- arkielämässä olla varsin kuntakeskeisiä, ihmiset ten on käytännössä mahdotonta tuntea toisiaan, eivät paikkaan kiinnittyessään kuitenkaan lähtö- mutta he voivat kokea vahvaa symbolista yhteen- kohtaisesti kiinnity kuntaan.189 kuuluvutta. Kunnan nimi, paikannimet ja vaaku- Pikemmminkin ensisijainen ihmisen paikkana ovat tällaisia symboleja. Kuntasamastumisessa samastumisen muoto on omien henkilökohtaisten on kyse yhteenkuuluvuuden tunteesta, jonka yksi kokemuksien varaan rakentuva kotiseutukuva. kerros syntyy symbolisessa merkityksenannossa, Kiinnitymme läheisiksi kokemiimme luonnon- mutta sen varsinainen perusta on paikallisyhtei- maisemiin, rakennettuihin maisemiin sekä henki- söllisyydessä. Tämä yhteisöllisyys toteutuu kuntaa siin ja sosiaalisiin maisemiin. Meidän aikanamme pienemmällä tasolla kylissä ja asuinalueilla ja se on tämä tarkoittaa toimintoja, joissa kunta on usein luonteltaan kokemuksellinen.191 vahvasti osallisena. Tällaisia ovat vaikkapa kou- Arkielämässä kuntasamastumisen eri kerrok- lunkäynti, paloapu sekä syntymään ja kuolemaan set saavat erilaisia painotuksia ja sulautuvat toi- liittyvät toiminnot. Niiden toteuttamisessa kun- siinsa siinä määrin, että ihmisen voi olla vaikea sa- nalla on nykyään keskeinen osa, mutta ne voidaan noa, mitkä asiat häntä kiinnittävät kotikuntaansa, järjestää myös ilman kuntaorganisaatiota ja mo- tai miksi jotkut kunnan symbolit saattavat saada nin paikoin maailmaa järjestetäänkin. Myös oman suuren merkityksen. Kotiseutukeskusteluissa kun- maamme menneisyydestä löytyy kokemuksia ta- nan nimeä pidettiin tavattoman tärkeänä, vaaku- voista toteuttaa nämäkin palvelut kokonaan ilman naa sitä vastoin ei. Kotikuntaan samastuminen on tunneasia. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, 188 Anttiroiko 1992, 91; Pekola-Sjöblom, Helander & Sjöblom 2006, 30; Susen 2010. 190 Vrt. Mäkinen 2009, 28–29. 189 Vrt. Zimmerbauer & Suutari 2007, 352. 191 Vrt. ZImmerbauer & Suutari 2007, 355. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 98 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI että kuntarakenteen muutoskeskusteluissa juuri Kyseistä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntayhdisty- symboliseen kerrokseen liittyvät asiat saattavat ai- mistä tutkineet Kaj Zimmerbauer ja Timo Suutari heuttaa suurta kuohuntaa ja kiivaita keskusteluja. ovat pohtineet, miten asukkaiden kuntasamastu- Usein liitosten kannattajat ovat – ehkä tahtomat- minen käyttäytyy kunnan rakennemuutoksessa. taankin – tulleet leimanneeksi ihmisten kunta- Heidän mukaansa kuntarakenteen muutos aktivoi mastumisesta kumpuavat näkemykset pelkäksi kuntasamastumisen, kun ihmisten alueidentitee- tunteiluksi. Samalla liitoksen vastustajat ovat jou- tin yksi kerrostuma – kotikunta – on uhattuna. tuneet muotoilemaan perustelunsa niin, että hei- Keskeisenä havaintona on, että kuntaliitos on aihe- dän äänensä tulee kuulluksi palveluja ja kilpailu- uttanut monille paineen määritellä uudestaan oma kykyä korostavissa keskusteluissa.192 alueellinen identiteettinsä, erityisesti jos samastu- Tavallisesti palveluiden järjestämiseen ja kil- minen Peräseinäjokeen on ollut voimakasta.196 pailukyvyn lisäämiseen liittyvät aiheet ovat hallin- Nurmolaisten alueellista identiteettiä kysely- neet aluerakenteesta käytyä keskustelua, ja ihmis- menetelmillä selvittänyt Anu Mattila on päätynyt ten kiinnittyminen kuntaan on jäänyt sivurooliin. samansuuntaiseen tulokseen. Hän toteaa, että Viime aikoina on onneksi havahduttu siihen, että kuntaliitos aiheutti identiteetin uudelleenmäärit- alueellinen ja paikallinen identiteetti sekä ihmis- telyn tarpeen erityisesti niille, jotka olivat samas- ten samastuminen kotikuntaansa ovat merkittäviä tuneet voimakkaasti kuntaan.197 taustavoimia kuntarakenteen muutoksissa. Voi- Minna Mäkinen on puolestaan tutkinut Säy- makkaalla kuntasamastumisella on kaksi terää: nätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin kunta- se voi estää kuntaliitoksen tai kannustaa ihmiset liitosta erityisesti paikallisuuden ja ihmisten kun- toimimaan uuden kunnan hyväksi.193 tasamastumisen näkökulmasta. Mäkinen esittää, Arjessa usein taka-alalle jäävä kuntalaisuus ak- että kuntaliitostilanteessa kunnalliseen instituu- tivoituu tilanteissa, joissa yksi alueellisen samastu- tioon ja kuntalaisuuteen perustuva kokemus jo- misen kohteista – oma kunta – koetaan uhatuksi. honkin paikkaan kuulumisesta joudutaan ajattele- Kun jokin paikallinen järjestelmä on uhanalaisena, maan ja perustelemaan ainakin osittain uudelleen. ajatukset paikallisuudesta ja kotiseudusta joutuvat Usein kuntaliitostilanteessa nostetaankin esiin ky- kahden muutospaineen ristituleen. Aiempi ehyt ja symys tai jopa pelko siitä, mureneeko paikallinen vakaa mielikuva paikasta (esim. kotikuntani = ko- identiteetti kuntien yhdistyessä.198 tiseutuni) ei enää uudessa tilanteessa toimi, mutta Näitä tutkimuksia yhdistää havainto kuntasa- muutoksen hallinta edellyttää juuri paikallisuut- mastumiseen kohdistuvista paineista kuntaraken- ta ja identiteettiä säilyttävien rakenteiden sisällä teen muutostilanteessa. Seinäjoen ja Peräseinäjoen tapahtuvaa joustoa. Paikallisen tason murrokset sekä Jyväskylän ja Säynätsalon kuntayhdistymis- synnyttävät siis helposti identiteettiä muodosta- prosesseissa paineet eivät kuitenkaan purkautu- van ja vahvistavan reaktion, joka pyrkii torjumaan neet kansanliikkeeksi kuten Nurmossa. Kaj Zim- muutosta.194 merbauer, Timo Suutari ja Antti Saartenoja ovat Tutkimusesimerkkejä kuntaliitosten vaiku- tarkastelleet Nurmossa tapahtunutta ProNurmo- tuksista ihmisten paikalliseen identiteettiin ja kansanliikkeen nousua. He kysyivät tutkimukses- kotiseututunteeseen löytyy muutamia 2000-lu- saan, miksi kuntarakenteen muutos ja uhka oman vulta. Esimerkiksi Kaj Zimmerbauer nostaa kun- kunnan katoamisesta synnytti tällaisen reaktion. taliitoskeskusteluun asukkaiden identiteetin ja Erityisen huomionarvoista on, että samaan aikaan alueen kielellis-symboliseen tuottamiseen liitty- yhdistymisprosessin kolmantena osapuolena ol- vän näkökulman tarkastellessaan vuonna 2005 leessa Ylistarossa ei esiintynyt käytännöllisesti toteutuneen Peräseinäjoen ja Seinäjoen kuntalii- katsoen lainkaan liitoksen vastarintaa, saati synty- toksen vaikutuksia peräseinäjokisten alueelliseen nyt itsenäistä kuntaa puolustavaa liikettä.199 identiteettiin. Tutkimuksen keskeisenä viestinä on, Perinteinen maantieteen territorialistinen että vaikka Peräseinäjokea ei enää hallinnollisessa ajattelutapa pitää alueiden välisiä rajoja ja samal- aluejärjestelmässä ole, ihmisten samastuminen la myös alueellisia identiteettejä luonteeltaan var- alueeseen on säilynyt ennallaan tai jopa voimistu- sin pysyvinä200. Toisinkin voidaan ajatella. Monet nut.195 aluetutkijat ovat alkaneet tarkastella alueita ver- kostoina, yhteenliittyneinä tiloina, joiden rajat

196 Suutari & ZImmerbauer 2007; Zimmerbauer & Suutari 2007, 192 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. 355–356. 193 Zimmerbauer & Suutari 2007, 350, 356–357; Zimmerbauer, 197 Mattila 2011, 90–91, 105. Suutari & Saartenoja 2012. 198 Mäkinen 2009, 10–11; myös Zimmerbauer & Suutari 2007. 194 Mäkinen 2009, 125. 199 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. 195 Zimmerbauer 2006. 200 Vrt. Paasi 2001; Jones & MacLeod 2004. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 99 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI ovat huokoisia201. Tällöin sekä alueiden että niihin virikkeiden avulla erikseen herättämään keskus- liittyvien identiteettien muuttumista on helpompi telua kuntaliitoksesta ja sen mahdollisista vaiku- ymmärtää: jos rajat ovat huokoisia, on luonnollista, tuksista. Tästä huolimatta virike, jossa kysyttiin, että myös alueet ja identiteetit muuttuvat, virtaavat onko viime vuosina tapahtunut jotain, mikä on ja vaihtuvat. Zimmerbauer, Suutari ja Saartenoja muuttanut tai jopa hävittänyt kotiseudun tärkeitä edustavat tätä ajattelutapaa. Heidän mielestään piirteitä, laukaisi usein kuntaliitoskeskustelun. Ky- kuntarajat eivät tyhjentävästi selitä kunnan vai- symys kirvoitti monia kommentteja. Etenkin kun- kutuksen rajoja, sillä kunnat ovat monikerroksisia nan nimen katoaminen tai uudenlainen käyttö eri sosiaalisia rakennelmia, joissa monet kulttuuriset, asiayhteyksissä sekä tienvarsiin ilmestyneet uudet poliittiset ja taloudelliset kerrostumat ovat osin nimikyltit puhuttivat tilaisuuksien osallistujia. Pu- päällekkäin ja limittäin. Kerroksisuuden vuoksi heenvuoroissa tuotiin esiin tuohtumus sitä tapaa jokaisella kunnalla on tavallaan monet rajat. Toisin kohtaan, jolla kunnan nimeä ja paikannimiä on ilmaistuna kunnan rajat ovat epäselvät tai huokoi- kohdeltu. Nurmon nimen kadottaminen koettiin set. jopa henkilökohtaisena loukkauksena. Kunnan eri kerroksia tarkastellessaan Zim- merbauer, Suutari ja Saartenoja kiinnittävät eri- Me oomma nurmolaasia, meistä ei sitä saa tyistä huomiota niin sanottuun identiteettikerrok- pesemälläkään pois. Mua ärsyttää Seinäjoen seen. Rajan identiteettikerros rakentuu yksilöllisen asenne, ne yrittää meistä nurmolaasuuden elämänhistorian myötä. Vaikka kokemukset sinän- nimellä hävittää. Kuortaneentien liikenneym- sä ovat yksilöllisiä, identiteettikerros saa muotonsa pyräs Nurmontie on maalattu valkoiseksi ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin ajateltuna nimet pois. Ja nyt puhutaan julkisesti Seinä- kotiseutu ja kunta tulevat jälleen lähelle toisiaan: joen Nurmosta, no ei se haittaa, mutta kyllä Identiteettikerroksessa on pitkälti kyse kokemukse nurmolaasuus meissä on ja pysyy, vaikka sellisen kotiseudun ja hallinnollisen kunnan rajo- oltaaskin Seinäjoen nurmolaasia. [Tilaisuus 1] jen suhteutumisesta toisiinsa – siis edellä kuva- tusta kuntasamastumisesta. Identiteettikerros voi Kuntaliitos kun tuli niin nopeesti, niin ei ke- joutua myllerrykseen, kun jokin alue on häipymäs- rinnyt silmää räppäämään, kun nimikyltit oli sä aluejärjestelmästä esimerkiksi kuntaliitoksen muuttunut. – – Että ei voi sanoa, etteikö kau- vuoksi. Kirjoittajat näkevätkin, että juuri tästä oli punki toimisi ripeästi. [Tilaisuus 7] kyse ProNurmo-liikkeen äkillisessä nousussa ja toisaalta liikkeen toiminnan nopeassa laantumi- Mä en ymmärrä sitä juttua, kun lehdistö kir- sessa. Rajojen kerroksisuuteen ja huokoisuuteen joottaa, että Seinäjoen Nurmossa, Seinäjoen liittyy myös se oleellinen huomio, että kaikki rajan Ylistaron Hööpakan kylässä, Seinäjoen Ve- eri kerrokset eivät luonnollisestikaan katoa samal- neskoskella. Mihin ihmeeseen kaikki Nurmoo la kertaa. Vaikka poliittis-hallinnollinen raja kun- on kadonnut? Seinäjoen! Voi törkiää! Se kyllä taliitoksessa häviäisikin, identiteettikerros säilyy nostattaa aika lailla karvat pystyyn. [Tilai- pitkään.202 Kotiseutu ei katoa mihinkään, vaikka suus 7] yhtä sen osatekijää loukataan. Kuntarajan identiteettikerros on nähtävissä Kunnan nimi on tyypillinen esimerkki symboli- myös Nurmonjokilaaksosta keräämässämme ai- sen yhteisyyden merkityksestä, ja nimen häviä- neistossa. Vaikka tässä hankkeessa emme suora- minen tai sen muuttunut käyttö herättää identi- naisesti tarkastelleet nurmolaisten kotiseutumieli- teettitunteen. Tämä voi ilmetä pieninä arkipäivän kuvia kuntaliitoksen näkökulmasta, vuonna 2009 vastarinnan muotoina, joilla asukkaille tarjottua toteutunut Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kun- uutta seinäjokista identiteettiä on vastustettu ja tayhdistyminen oli keskustelijoilla niin tuoreessa nurmolaisuuden identiteettikerrosta pyritty yllä- muistissa, että se kuului käydyssä kotiseutukes- pitämään. kustelussa paikoin hyvinkin voimakkaana. Kuntaliitosasia nousi keskusteluteemana erik- Kyllä mä ainakin on niin, oon tuolla vanhal- seen esille kahdeksassa kymmenestä keskusteluti- la kotopaikalla asunu jo monta kymmentä laisuudesta. Ainoastaan Kouran kylän asukkaille vuotta, ja kyllä tämä sana Nurmo, niin en mä ja Nurmoo-Seuran hallitukselle suunnatuissa ti- ikänä osaa sanoa, että mä olisin Seinäjoelta. laisuuksissa aihetta ei käsitelty. Emme pyrkineet [Tilaisuus 1]

201 Esim. Allen ym. 1998; Amin 2004; MacLeod & Jones 2007; Paasi 2009. 202 Schack 2000; Paasi 2001; Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 100 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Me laitettiin, taidettiin laittaa lapsen synty- asuneensa Nurmossa yli kymmenen vuotta, ja mäilmoitukseenkin, että Hyllykallio tai jotain kuntaliitosprosessin myötä ”meistä tuli aina vain tällaista. Ei sinne mitään Seinäjokea pistetä. enempi nurmolaisia, vaikka en oo täältä edes läh- [Tilaisuus 10] töisin”. Vastaava tilanne voidaan tunnistaa myös ProNurmo-liikkeestä. Kaikki liikkeen aktiivit eivät Mä suostun päiväämään kaikki Seinäjoelle ja suinkaan olleet syntyperäisiä nurmolaisia eivätkä laittamaan asuinpaikaksi Seinäjoen, mutta olleet asuneet suurinta osaa elämästään Nurmos- kyllä se vähän kaihertaa. [Tilaisuus 10.] sa205. Aluerakenteen muuttuessa heräävä identiteetti ei siis näytä tässä aineistossa suoraviivaisesti Kuntarakenteen muutoksissa samaan ilmiöön riippuvan kunnassa vietetystä ajasta. on törmätty muuallakin. Esimerkiksi Suomen Mielenkiintoisen näkökulman kuntaliitokseen Kotiseutuliitto on suosittanut, että syntyvien avasi lukioikäisten käsitys kotiseudustaan. Kun- suurkuntien ja paikallisyhteisöjen väliin jäävä ni- taliitos ei näytä suuremmin vaikuttaneen lukio- mistö pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan säi- laisten kotiseutukäsityksiin. Seinäjoki on ollut se lyttämään203. Ajatus saa tukea myös keskusteluti- kaupunki, jossa on totuttu asioimaan. Nuoret eivät laisuuksissamme. Kuntajärjestelmästä poistuvan määritelleet itseään nurmolaisuuden tai seinäjo- kunnan nimen käyttäminen tulisi siis edelleen olla kisuuden kautta, vaan kertoivat asuinpaikakseen mahdollista ja jopa suositeltavaa. joko Nurmon tai Seinäjoen. Joidenkin teidennimi- Kunnan symboleihin liittyvän identiteettiker- en muutos oli toki huomattu, mutta sitä ei koettu roksen ohenemisen lisäksi pelätään, että liitoksen merkityksellisenä seikkana. Voisi jopa väittää, että jälkeen Nurmon alue katoaa suuren kaupungin liitos on tarjonnut heille yhden identiteetin lisäker- osaksi. Tämän huolen voi tulkita peloksi lähide- roksen ja mahdollisuuden määritellä itsensä myös mokratian ja vaikutusmahdollisuuksien vähene- Seinäjoen kautta.206 misestä osana suurta kaupunkia204. Ehkä se kuntaliitos, että vaikka niinkuun lii- Nurmo oli pienempi. Musta tuntuu, että siellä tyttiin Seinäjokeen ja ollaan tavallaan Seinä- ihmisillä oli enemmän arvoo, mitä sillon nyt, jokea, niin en mä kenellekään ulkopuoliselle kun mennään Seinäjokeen. Jotenkin tuntuu, sano, että mä asun Seinäjoella, vaan että mä että jäädään vähän paitsioon. [Tilaisuus 10.] asun Nurmossa. [Tilaisuus 4]

Vaikka aineisto ei tarjoa mahdollisuuksia tarkas- Mä taas nykyään sanon, että asun Seinäjoella, tella kuntasamastumista suhteessa vastaajien vaikka ennen, että asun Nurmos. – – Kun ei taustamuuttujiin, näyttää siltä, että kuntasamas- kukaan tiedä missä Nurmo on. [Tilaisuus 4] tumisessa muualta muuttaneille eronteko Nurmon ja Seinäjoen välillä ei ole yhtä tärkeää kuin synty- Kuntaliitoksen myötä mun kotitie muuttui peräisille nurmolaisille. Alapääntiestä Nurmonjoentieksi.– – Mä tyk- käsin enemmän siitä vanhasta. – – Mutta ei Ja sitten en mä oikein osaa tätä kauheeta Nur- sillä loppujen lopuksi kauheasti väliä ole. [Ti- mo–Seinäjoki -rajaa vetää näin kauheesti laisuus 4] kuin nämä, jotka on syntyny täällä Nurmossa. Että mun mielestä tää on sitä samaa Nurmon- Monissa Nurmon kylissä, ja etenkin kunnan lai- jokilaaksoa tai mitä Etelä-Pohjanmaata tää doilla kuten esimerkiksi Ylijoella tai Kiikussa, Ih- on… [Tilaisuus 1] misten luontevana asiointisuuntana on ollut Perä- seinäjoki tai Seinäjoki, mitä on korostanut huonot – – perusnurmolaiset eivät ole tykänneet sii- kulkuyhteydet Nurmon kirkonkylään. Yhteyttä tä [liitoksesta], mutta me, jotka on muuttoliike Seinäjoen suuntaan on Kiikussa vahvistanut lisäk- tuonu tänne, niin meistä moni on jopa kannat- si se, että alueelle on tullut posti ja sähkö Seinäjoen tanut. [Tilaisuus 5] kautta ja että kylästä on käyty aikanaan koulussa myös Seinäjoen puolella, Auneksen koulussa. Li- Toisaalta vastakkainenkin esimerkki on löydet- säksi Kouraa koskevat kommentit kuvaavat sitä, tävissä aineistosta. Haastateltava toteaa ensin, kuinka yksittäisissä kylissä ”rajankäynti” on enem- että hänen kotiseutunsa on muualla, mutta siitä män tai vähemmän jatkuva prosessi. huolimatta hän toteaa: ”mä pualustan Nurmoa 205 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. ja Koliinia paljon.” Kyseinen haastateltava kertoo 206 Mattila käyttää nurmolaisten alueellisen identiteetin ulottuvuuksia koskevassa tutkimuksessaan käsitettä kaksoisidenti- 203 Suomen Kotiseutuliitto 2012. teetti viittaamaan mahdollisuuteen olla nurmolainen ja seinä- 204 Vrt. Rinne-Koski, Saartenoja, Rantanen & Tantarimäki 2012. jokinen samanaikaisesti. Ks. Mattila 2011, 92. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 101 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

– – muistan kun tää tie oli huono Nurmoon ne on jo niin pitkälti jo Seinäjoessa kiinni. Sii- joskus 70-luvulla, on tuo iso neva tuossa, ja se nä ei sellaista identiteettirajaa ole. Aikoinaan tie oli huonossa kunnossa, – – niin yks johtava velipoika kun asui Nurmon puolella Hyllykal- nurmolainen poliitikko, maanviljelijä, pysäh- liolla, niin sillä oli kaksi kilometriä Seinäjoen tyi tässä ja kysyi – – että oli justiin ekan ker- torille. Sanoin, että et sä mikään nurmolainen ran Seinäjoen ja Nurmon liittymisestä, niin oo, sä oot seinäjokinen. Se on niin keinotekoi- naapurin isäntä sanoi, että vaikka kaivaasitta nen tuo rajapinta. [Tilaisuus 8] heti ojan sinne väliin, me liitytään Seinäjo- keen. [Tilaisuus 5] Nurmolaisuuden ja seinäjokisuuden välillä on ikään kuin olemassa raja, mutta se ei seuraile yksi- Mun eno aikoinaan, joka on Ämmälänkyläs- selitteisesti kunnanrajaa. Huomattavasti selkeäm- tä, kun tehtiin ensimmäinen kuntaliitos, kun pää identiteettirajaa sitä vastoin halutaan raken- Ämmälänkylä liitettiin Seinäjokeen, niin hän taa ja ylläpitää suhteessa lähikuntiin. Edellä on sanoi, että ’olisi kysytty kouralaisiltakin, kyllä esitetty, kuinka me–muut-asetelmaa ylläpidetään mekin olis liitytty’. Siinä on jotain viestiä. Se oli suhteessa lapualaisiin. Suosittu puheenaihe löytyy tietysti hänen mielipiteensä, mutta ei pelkäs- nurmolaisten ja lapualaisten eroista ja esimerkkejä tään hänen. [Tilaisuus 8] tästä luonne-erosta tuntuu olevan monella. Muu- alla ollessaan esimerkiksi historiapiiriläiset ker- Ämmälänkylän liitos toteutettiin asukkaiden toi- tovat mielellään olevansa ”Nurmoosta, kahdella vomuksesta vuonna 1986. Vaikka kuntaliitosta o:lla”208. Nurmolaisuuden korostaminen on tärkeä kuvattiin esimerkiksi Kiikussa varsin luontevaksi asia, jota liitos Seinäjokeen ei saa tuhota. Keskus- kehityskuluksi todeten ”että se oli vain normaa- telijat huomasivat itsekin vahvistavansa nurmolai- li jatke jossain mielessä”, ei sen enempää Kiikun sista muodostunutta mielikuvaa joko tietoisesti tai kuin Ylijoenkaan esimerkkien valossa voida sa- tiedostamattaan. noa, että kunnan reuna-alueilla kuntarakenteen muutos olisi jotenkin ongelmattomampi kuntasa- Kyllähän nämä on tyypillisiä, kyllähän mäkin mastumisen näkökulmasta. Kiikun kylässä asuva oon huomannut viime aikoina, kun mä olen keskustelija kuvasi omaa alueellista identiteettiään jossain tuolla, niin mä sanon, että mä olen ja kuntasamastumistaan Nurmoon ja kylään seu- Nurmoosta ja kahdella oolla vähintään. [Ti- raavasti: laisuus 8]

Mä olen aina kokenut olevani kyllä vahvasti Kun alueet nähdään tällä tavoin verkostoituneina nurmolainen, vaikkakin – – mun aikana on ja toisiinsa limittyneinä tiloina, oletetaan, että alu- aina ollut postinumero Seinäjoki – – se on jos- eet ja niihin liittyvät identiteetit ovat avoimia, vir- kus ollut vähän kummallinenkin ajatus, että taavia ja vaihtuvia. Rajojen pysyvyyttä korostava, oonko mä nyt ja missä me asutaan ja mitä niin sanottu territorialistinen näkökulma, pitää tämä tarkoittaa, mutta joka tapauksessa Sei- myös alueellisia identiteettejä pitkäkestoisempina. näjoelle on ollut älyttömän helppo mennä ja Eräs haastateltava kuvaa, kuinka virtaavassa maa- jotenkin, kun siellä on asioitu. [Tilaisuus 5] ilmassa keskustelu kunnanrajoista tuntuu oudolta kinastelulta. Edelliset esimerkit sekä alla esitetty kuvaus pyr- kimyksestä määritellä oikeana pidettyä nurmo- Onhan se sillä tavalla hullua, että vanhat ih- laisuutta kuvaavat osuvasti sitä, kuinka kuntien miset kinasteloo näistä. – – Kun nuoriso nyt- väliset rajat ovat samanaikaisesti kerroksisia ja ten, me puhuttiin Vaasan läänin alueesta taik- huokoisia, mutta kuitenkin tunnistettavia. Myös ka lääneistä, niin nyt munkin tenavat puhuu Hyllykallion ja Seinäjoen välinen raja on huokoi- maailmanlaajuisesti, että ne käy Lontoossa ja nen. Vaikka Hyllykallio onkin ollut ”Nurmon puol- Espanjassa, että ne menee kylähän toisen työ ta”, ei siellä asuva kuitenkaan ole haastateltavan sinne, että käydään nyt Espanjassa kaverin luonnehdinnan mukaan määrittynyt ”oikeaksi työnä. Niin se muuttaa tätä asiaa, ja minäkin nurmolaiseksi”. Tai kenties juuri tuo identiteetti- oon ihan niitten kannalla, että näkökantaa pi- rajan puuttuminen on evännyt mahdollisuuden tää laajentaa. – – Että rajat pitää jotakin… Mä päästä ”perusnurmolaiseksi”. 207 en ymmärrä niitä rajoja, en oo ikänä ymmär- tänyt niitä rajoja. [Tilaisuus 9] Entinen Nurmon kunta, ne jotka muuttaa tuonne Hyllykalliolle, niin eihän ne oikeestaan, 208 Tilaisuus 6. 207 Tilaisuudet 3, 5 ja 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 102 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Luvun alussa esitimme, kuinka kuntaa voidaan olen huomannut, että se on mennyt alaspäin yksinkertaistaen tarkastella joko palveluiden tuot- kuin lehmän häntä. [Tilaisuus 7] tamiseen keskittyvänä palvelukuntana tai ihmisten paikallisena yhteisönä eli identiteettikuntana. Urheiluseurojen nimenmuutoksia ja yhdistymis- Ennakolta arvelimme, että kunnalliset palvelut ja puheita pidettiin ”karvoja nostattavana” aihee- niiden toimivuus saattavat nousta jopa hetkittäin na209. Urheiluseura Nurmon Jymyn nimenmuutos hallitsemaan keskustelua. Näin ei kuitenkaan nousi keskusteluissa esiin kerta toisensa jälkeen käynyt. Kunnan palvelufunktio nousi esiin vain ja aiheutti tunteenpurkauksia. Seurojen ja yhdis- muutamassa tilaisuudessa. Puhuttiin kunnallis- tysten nimet ovat tyyppiesimerkkejä sellaisista tekniikasta ja terveyspalveluista. Keskustelijoiden symboleista, joiden avulla erottaudutaan muista. näkemysten mukaan kuntaliitos on tuonut muka- Alueen rajautumisen identiteettikerroksen merkit- naan korotuksia maksuihin ja heikentänyt terveys- tävyys ilmenee juuri siinä, että poliittis-hallinnol- palveluita. Lisäksi koettiin, että tiettyjä teknisiä lisen alueen hävitessä aluejärjestelmästä erilaisia palveluja kuten katuvalojen korjaamista tai nurmi- symboleja pyritään toisaalta kiivaasti säilyttämään konleikkuuta joutuu odottamaan pitempään kuin mutta toisaalta syntyneelle uudelle alueelle pyri- Nurmon kunnan aikana. tään luomaan aluetta yhdistäviä symboleita. Sekä Ylijoella että Alapään alueella versoi erik- Toiminta urheilu-, sivistys- tai kyläseuroissa seen keskustelu paikallisten asukkaiden aloitteelli- ei kuitenkaan ole ensisijaisesti symbolista, vaan suudesta leikkikenttien säilyttämiseksi. mitä suurimmassa määrin toiminnallista yhtei- söllisyyttä. Kyse ei ole vain symbolisesta yhteen- Meidät meinattiin pistää maksamaan perä- kuuluvuuden tunteesta vaan aidosta yhdessolosta seinäjokisten harvaan asutun viemäröinnin ja tekemisessä syntyvistä kokemuksista, joille oma kuluja. [Tilaisuus 7] kotiseutu rakentuu. Tämä huomio viittaa siihen yleisempään havaintoon, että yhteisöllisyyden ja – – meilläkin on kunnan puolta, kun ei ole itte yhteisyyden kerroksia on käytännössä varsin vai- ruvettu leikkaamaan. – – Mies laittoi sitten kea erottaa toisistaan. sähköpostia, että seuraavan kerran voitte tulla viikatteen kanssa. – – Se on ainakin huo- Siinä jo varmaan yksi kipukynnys ylitettiin, nontunut. [Tilaisuus 9] kun Nurmon Urheilijat yhdistyi Seinäjoen Ur- heilijoiden kanssa. Se oli kanssa semmoinen, Silloin kun Seinäjokeen liityttiin, niin ne mei- varmaan tuntui, että vähän identiteetti mene- nas täältä [leikkikentän] lopettaa ja kerättiin tettiin, kun siihen tuli Seinäjoen Seudun Urhei- nimilistaa silloinkin. Että tämä on yksi suosi- lijat. [Tilaisuus 9] tuimpia Nurmossa, että tätä ei varmasti saa lopettaa. [Tilaisuus 7] – – nämä vanhemmat, että heitä niin ottaa päähän, kun joku kirjoittaa pesäpallosta, että Palveluja tuottavan kunnan ja paikallisyhteisöl- Jymy Seinäjoki. Meillä nousee aivan kauhea lisyyden varaan rakentuvan identiteettikunnan meteli. – – Niille se on tärkeää. [Tilaisuus 9] ulottuvuudet nivoutuvat arkielämässä tiukasti yhteen. Oman kotikunnan menetys voi kanavoitua ProNurmo-liikettä koskevassa tutkimuksessa kävi tyytymättömyytenä kunnallisia palveluita koh- ilmi, että liitoksen vastustajat kokivat Nurmon taan, etenkin siinä tapauksessa että samastumi- selkeästi Seinäjoesta erottuvaksi ja rajautuvaksi nen aluejärjestelmästä kadonneeseen kuntaan on alueeksi. Liitoksen vastustajat eivät siis lähtökoh- ollut vahvaa. Tätä havainnollistaa se, kun ”uusnur- taisesti nähneet rajoja taivuteltavina ja huokoisina. molaiseksi” itseään kutsuva haastateltava kuvasi, Tämän voisi ilmaista siten, että heillä identiteet- kuinka hänelle ei kuntaliitoksella ole ollut erityistä tiraja oli vahvemmin yhteydessä muihin rajoihin. identiteettimerkitystä, mutta sitä vastoin hän on Itse asiassa he näkivät Seinäjoen ja seinäjokiset kiinnostunut siitä, millaisia palveluita nykyisessä varsin vahvasti toisena ja jonain sellaisena, miksi kotikunnassa järjestetään. Tuntemuksiaan ker- Nurmoa ja nurmolaisia ei haluta muuttaa. Kun- toessaan hän tuli erotelleeksi nämä kaksi ulottu- taliitoksen kannattajat mielsivät rajavyöhykkeen vuutta toisistaan. huokoisemmaksi. He kokivat jo eläneensä rajan yli korostaessaan toiminnallista yhteyttä ja laajene- – – mulla ei uusnurmolaisena ole sellaista van kaupunkiseudun kilpailykykyä210. henkistä [sidettä Nurmoon], minkä ymmärrän mikä on monella, mutta terveyspalvelut, sen 209 Tilaisuus 9. 210 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 103 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Sama peruslogiikka näkyy keräämässämme ko- Kuntarakenteen muutos aktivoi ihmisissä aina mo- tiseutuaineistossa. Jotkut haastatellut korostavat, nia erilaisia kuntaan ja muihinkin alueisiin samas- että he eivät yksinkertaisesti halua olla seinäjoki- tumisen muotoja. Edellä tarkasteltuja tutkimuksia sia; he eivät halua olla esimerkiksi kaupunkilaisia. yhdistävänä tekijänä on havainto kuntasamastu- Toivotaan, että ”omaakin reviiriä ja piiriä” säilyi- miseen kohdistuvista paineista kuntarakenteen si211 ja että alueet eivät liiaksi sulautuisi yhteen. Ter- muuttuessa. Tämä näkyy myös keräämässämme ritoriaalinen ajattelutapa on kuultavissa. nurmolaisten kotiseutukuvia kartoittaneessa aineistossa. Ihmisten täytyy asemoida itsensä uu- Jotkut yhdistää, että nythän te olette kaupun- delleen osaksi muuttunutta rakennetta. Toisille se kilaisia, — — silti me ei olla kaupunkilaisia, me on helpompaa kuin toisille. Psykologian termein ollaan maalla. [Tilaisuus 9] voitaisiin puhua identiteettityöstä.

Ettei aivan pienet kunnat ja kylät sulautuisi, No se oli jonkinlainen, että tuntui, että itteltä vaikka tulee kuntaliitokset. Että olis jollakin viedään pala identiteettiä, kun yhdistyttiin, lailla omaakin reviiriä ja piiriä, ettei tarvitsisi niin se varmaan taas hakee eri kautta sitä. olla niin yhtenäistä kaiken kaikkiaan. [Tilai- Haluaa sitä omaa kotiseuturakkauttaan vah- suus 10] vistaa. Ehkä kun miettii niitä lasten urheiluseuroja, niin ne on nyt sitten se tärkeä, minkä Esimerkiksi Atrian pääkonttorin sijaintipaikasta puolesta haluaa, että ne on ja pysyy. [Tilaisuus käyty keskustelu päätyi vuoropuheluun siitä, onko 9] pääkonttori ”täällä” vai ”tuolla” Seinäjoella. Tämä korostaa kunnanrajan identiteettikerrosta. Keskustelutilaisuuksiin osallistuneiden esittämis- tä tulevaisuuskuvista esiin nouseva teema on yh- Se on nyt tuolla Seinäjoella keskuspaikka. teisöllisyys ja asukkaiden identiteetit osana muut- Mutta se on nyt valitettavasti täällä Seinäjo- tuvaa kuntarakennetta. Valtaosin myönteisissä ella, ei tuolla Seinäjoella. tulevaisuuskuvissa kerrotaan, kuinka kokemus Eikun tuolla Seinäjoella, nurmolaisten pitää johonkin kuulumisesta tulevaisuudessakin vah- sanoa aina, että tuolla Seinäjoella. [Tilaisuus vistuu ja kuinka tulevatkaan kuntaliitokset eivät 7] horjuta ihmisten kotiseutuidentiteettiä. Arvellaan, että ihmiset tottuvat ja sopeutuvat muutoksiin. ProNurmo-kansanliikkeen aktiivien haastatteluissa havaittiin mielenkiintoinen seikka: nurmolaisen Varmaan menee vielä muutama vuosi, mutta identiteetin ydin ei ole helposti tavoitettavissa212. kymmenen vuoden päästä ei kukaan pidä sitä Nurmolaisuus pakenee määrittely-yrityksiä. Käy- [kuntien yhdistymistä] enää minään. Kun tu- tännössä voitiin päätyä kehäperusteluihin, joissa lee uus sukupolvi, niin ne on elänyt aina niin. nurmolaisuus määriteltiin hallinnollisten rajojen Ei ne ajattele sitä enää. [Tilaisuus 10] avulla tai jopa ironisoiden toistettiin yleisesti nurmolaisuuteen liitettäviä asioita ikään kuin haluttaisiin osoittaa, että identiteetin perustaa tai ydintä on tavattoman vaikea löytää. Nurmolaisten kotiseutua kartoittaneessa aineistossamme on havaittavissa samansuuntaisia sävyjä. Kotiseutuiden- titeetin määrittelykään ei ole helppoa. Alla oleva kehäpäätelmän sisältävä ”perusnurmolaisuuden” muotoilu on sikäli varsin osuva ja kuvaava, että se paljastaa kuinka nurmolaisuudella – tai millään muullakaan alueellisella identiteetillä – ei ole yhtä selkeää ydintä.

– – ja kyllä se niin perusnurmolaanen on kuin ikään ihiminen vaan voi olla. – – [Siis] tällaa- nen joka tykkää olla nurmolaanen! [Tilaisuus 3]

211 Tilaisuus 10. 212 Zimmerbauer, Suutari & Saartenoja 2012. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 104 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

8 MUUTTUNUT KOTISEUTU

Etenkin lapsuuden kotiseutuun liitetään usein Alapääntien nimen muuttuminen puhutti keskus- ajatus tai toive muuttumattomuudesta ja kaiken telijoita etenkin Alapään alueen keskustelutilai- säilymisestä ennallaan. Monet kotiseudun kiin- suudessa. Keskustelijat kertoivat, että Alapääntien nekohdat ovatkin hyvin pitkäkestoisia ja tarjoavat säilyttämisen puolesta on kerätty nimiä alueen vahvan jatkuvuuden ja tuttuuden tunteen. Luon- asukkailta. Tilaisuuksissa kuitenkin muistettiin nonympäristön ja sosiaalisen ympäristön raken- mainita, että Ylistarossa on toinen samannimi- teet säilyvät peruspiirteiltään samanlaisina yli nen kylä ja myös samanniminen tie. Muista tei- sukupolvien: Joet harvoin muuttavat yhtäkkisesti den nimien vaihdoksista mainittiin esimerkkeinä uomaansa. Puhuttu kieli ei muutu yllättäen tyys- Keskustien menettäminen Peräseinäjoelle, Havi- tin vieraaksi. Myös tietyt rakennetun ympäristön lantien muuttuminen Hermanninpoluksi ja Ren- kohteet kuten kirkot tai historiallisesti arvokkaat gastien Rinkitieksi sekä Kustaankujan yllättävä rakennukset edustavat ihmisille kotiseudun pysy- nimenvaihdos. Keskustelijoilta löytyi kyllä ym- vyyttä ja muuttumattomuutta. Nurmossa kirkko märrystä muutoksille, sikäli kun kyse on kahdesta ja kirkonmäki ovat tällaisia kohteita; ne luovat tur- samankaltaisesta paikannimestä saman kunnan vallisen tunteen jatkuvuudesta. alueella tai kun nimenmuutos on toteutettu alueen historiaa kunnioittaen. Vaikka osallistujat yleensä Se on jotenkin, että vaikka kaikki muu muut- tiesivät, että moni muutos on hyvin perusteltu, se tuu, niin se [kirkko] pysyy. [Tilaisuus 3] ei hälventänyt tutun nimen katoamisesta aiheutu- nutta mielipahaa. Vaikka tutut kotiseudun elementit – esimerkiksi kuntarakenne – säilyisivät entisellään, kotiseutu Ei oo meitä ainakaan koskaan ahdistanut, on jatkuvan muutoksen alainen. Vanhoja raken- nimi Alapääntie — — Oli komeeta sanua, että nuksia puretaan, uusia taloja ja teitä rakennetaan oon Nurmoon Alapäästä. [Tilaisuus 7] ja maisema muuttuu. Ennen kaikkea ihmiset van- hentuvat tai muuttavat toisaalle ja tutut yhteisöt Ylistaros on sama tie, niin piti toisen väistyä. hajoavat. Kotiseutuun sopii hyvin Herakleitoksen — — nurmolaaset hävis siinä. [Tilaisuus 6] kuulu ajatus virrasta, johon ei samanlaisena voi as- tua kahdesti: astuja sen paremmin kuin virtakaan Kustaankuja oli tuossa ihan tuos kivenheiton ei pysy muuttumattomana. päässä. Niin aivan käsittämätöntä, sekin piti Kotiseudun muutosta tarkastellessamme ra- vaihtaa! [Tilaisuus 3] jaudumme nyt ensisijaisesti siihen, mitkä asiat nurmolaisten kotiseudussa ovat viime aikoina Asuinalueiden nimistä mainitaan erityisesti Mur- muuttuneet. Kaikissa keskustelutilaisuuksissa hakorven tai Murhavuoren vaihdos Karhuvuoreksi esitimme kysymyksen, onko viime vuosina ta- sekä Kertunlaakson alueen aiempi nimi Kiimamä- pahtunut jotain sellaista, mikä on muuttanut tai ki. Kyse ei Murhakorven kohdalla ole kuitenkaan jopa hävittänyt heille tärkeitä kotiseudun piirteitä. mistään viimeaikaisesta muutoksesta, koska jo Vahvimpana puheenaiheena nousi esiin edellises- 1990-luvulla on käyty lehtien palstoilla keskuste- sä luvussa kuvattu nimistön muuttuminen, josta lua alueen nimen muuttumisesta213. Ainakin tämä keskusteltiin kahdeksassa tilaisuudessa joko itse- näisenä teemana tai osana tapahtunutta Seinäjoen 213 Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa 29.7.1994 kysyy, mikä muutti Murhavuoren Karhuvuoreksi? Lehtijutussa mainitaan, että ja Nurmon kuntaliitosta. Valtaosaltaan keskustelu Murhavuoren nimi esiintyy jo maanmittari Hans Levendah- kiertyi kahteen erityiseen tapaukseen: Alapääntien lin tekemässä kartassa vuodelta 1757. Etelä-Pohjanmaa muuttumiseen Nurmonjoentieksi sekä Nurmon 29.9.1994 puolestaan kirjoittaa, kuinka murha-alkuisiin pai- kannimiin liittyvät tarinat ja paikat ovat ajan kuluessa muut- Jymyn nimen muuttumiseen Jymy Seinäjoeksi. tuneet ja sekoittuneet. Toinen tarinoiden kohde on Alapääs- Nämä molemmat tapaukset mainittiin viidessä eri sä sijaitseva Murhakuusikko tai Murhavuori, kun taas toinen keskustelutilaisuudessa. paikka on Murhakorpi, johon myös viitataan Murhavuorena. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 105 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI näyttää olevan muutos, joka saattaa hiertää alueen Hetkittäin nimikeskustelu tuntuu saavan sävyjä, kotiseudukseen kokevien ihmisten mieliä pitkän joissa kuntaliitoksen myötä toteutuneet nimen- aikaa. Kotiseutukeskustelijat käsittelivät Murha- muutokset ja urheiluseuran nimenmuutos liite- korpea, Murhakalliota tai Murhavuorta kuudessa tään toisiinsa. Nämä keskustelunaloitteet saavat eri yhteydessä. Siihen viitattiin aina murha-alkui- aikaan vastakommentteja ja toteamuksia, että sella nimellä, joka joissain tapauksissa myöhem- kyse on seuran omasta toiminnasta ja päätök- min selitettiin nykyiseksi Karhuvuoreksi. Maan- sistä. On havaittavissa myös jonkin verran ym- mittauslaitoksen paikannimitietojen mukaan märtäviä äänenpainoja seuran nimenmuutosta ”Murhakorpi” ja ”Murhavuoret” sijaitsee paikassa, kohtaan. Esimerkiksi yksi vastaaja kirjoittaa koti- joka nykyään on laajenevaa asuinaluetta Tanelin- seudun tulevaisuudenkuvassaan ennakoiden, että rannan alueen vieressä. Tätä uutta asuinaluetta ”pesäpallokenttä on uuden seuran Jymyjussien siis nimitetään Karhuvuoreksi. Kyseessä on ennen käytössä”. 214 Syyskuussa 2012 Nurmo Jymy ja Sei- kaikkea uuden asuinalueen markkinoinnissa käy- näjoen Maila-Jussit ovatkin kertoneet julkisuudes- tettävä nimi, koska maantieteellisinä paikannimi- sa päättäneensä perustaa yhteisen huippupesiksen nä murha-alkuiset nimet edelleen ovat käytössä. seuran Jymy-Jussit. Uusi nimi ei ole vielä tarttunut paikkaan. Kaiken- Myös luonnonympäristön ja eläimistön muutos ikäiset keskustelijat tunsivat alueen yhä ensisijai- puhuttaa. Kerrottiin esimerkkejä avohakkuista, sesti vanhalla nimellä. Kun uusi nimi ei ole vuosi- jotka hävittävät paitsi maisemia myös hyviä mar- kymmenessä mennyt asukkaiden arkikieleen, on japaikkoja. Murhakalliolla häiritseväksi koettiin mahdollista, että se ei koskaan kokonaan korvaa myös se, että puolukkametsät jäävät vähitellen vanhaa nimeä. kasvavan asutusalueen alle. Jo pelkkä tienvarsi- Huomiota kiinnitettiin myös outoihin, epäloo- m a i s e m a n m u u t t u m i n e n t u n t u u l i i a n n o p e a l t a gisiksi koettuihin nimijohdoksiin. Miksi tasaisel- – jopa nuorista.215 le paikalle annetaan nimeksi vuori? Tai ylävälle maalle laakso? Multa ainakin katos yks marjamäkikin tyk- känänsä, kun hakattiin aukoksi. [Tilaisuus 1] Tämä Kertunlaakson asutusalue: sehän ei oo mikään laakso. Sehän on mäki, ja siinä on Ylijoella järjestetyssä tilaisuudessa kerrottiin, että myöskin vedenjakaja. Toiselta reunalta tuloo etenkin viime vuosina useat kyläläiset ovat näh- vesi Nurmonjokehen ja toiselta Seinäjokeen. neet susia ja karhuja, ei vain metsissä, vaan myös Ja niin kauan kuin minä muistan, se on ollut keskellä kylällä. Suurpedot ovat alueella kuitenkin Kiimamäki. [Tilaisuus 3] vielä suhteellisen uusi ilmiö, kuten aiemmin luvussa kolme kuvasimme. Kaikkiaan kuntaliitoksen myötä Nurmon alueella Ihmiskäsi muokkaa luonnonympäristöä. Vää- muuttui 33 tien tai kadun nimeä. Vaikka kunta- rämännyn katoaminen216 liittyy laajempaan ja liitoksen myötä luonnollisesti aiheutui nimistön yhteen kenties eniten nurmolaisten kotiseutuun päällekkäisyydestä johtuvaa muutostarvetta, kaik- vaikuttaneeseen asiaan eli jokiluonnon muuttu- ki keskusteluissa mainitut nimimuutokset eivät miseen vesistöjärjestelyjen ja jokirakentamisen kuitenkaan ole olleet kuntaliitoksesta johtuvia. myötä. Kivijärven, Louesjärven, Lamminjärven Lisäksi, kuten taulukossa 1. on esitetty, Seinäjoen ja Martikkalanjärven kuivatukset 1830-luvulle kaupunginhallitus muutti vielä muutamien katujen mennessä aloittivat pitkällisen vesirakentamisen nimiä kokouksessaan 22.3.2009. Peltokuja, joka perinteen. Kydönpoltto alensi maita noin sentin aikaisemmalla päätöksellä sai nimen Kustaankuja, vuodessa, minkä vuoksi jouduttiin säännöllisesti nimettiin nyt Kankaankujaksi. Juuri tähän eräs syventämään ojia ja perkaamaan jokea.217 keskustelijakin edellä lainatussa puheenvuoros- Vaikka Nurmonjoki perattiin jo 1880-luvulla, saan viittaa. Myös suunnitellun Lehtipuunkujan vesirakentaminen huipentui sotienjälkeisen ajan sijaan päädyttiin muotoon Lehtipuuntie. tulvansuojeluohjelmaan: vesien kanavointi Nur- Nurmon Jymyn nimen viimeaikainen kään- monjoesta Hirvijärven ja Varpulan tekojärviin täminen muotoon Jymy, Seinäjoki puhuttaa kes- nielaisi valtaosan joen vesistä. Tällä on ollut raju kustelijoita. Nimenmuutos ärsyttää niin ”vanhoja vaikutus alueen joki- ja järviluontoon sekä maise- pesäpalloilijoita” kuin monia muitakin. miin. Veden virtaumat, järvien paikat ja koot sekä lasku-uomat ovat muuttuneet voimakkaasti. Yhtä asiaa mä moitin, kun tuon Jymyn nimi on pilattu, se ei oo mikään Jymy Seinäjoki, se on 214 Tilaisuus 6. 215 Tilaisuus 3. Nurmon Jymy. Muuttakaa heti! [Tilaisuus 8] 216 Ks. luku 3. 217 Luukko 1983, 259–261; Läntinen 1994, 46–47. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 106 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Taulukko 1. Teiden ja katujen nimien muutokset Nurmon alueella (Lähde: Seinäjoen kaupunki).

Vanha nimi Uusi nimi

Alapääntie Nurmonjoentie

Asematie Junatie

Hakalantie Lyhdetie

Hakatie Peltrutie

Hautalantie Harjulantie

Ilomäentie Huumonranta

Kauppatie Kopparintie

Keskustie Nurmontie

Kirkkotie Nurmon kirkkotie

Kivimäentie Iivarintie

Koulutie Opintie

Kuuselantie Lehtipuunkuja  Lehtipuuntie

Lapuantie Pohjan valtatie

Lautatie Taapelitie

Mustikkapolku Mustikkaroves

Neulaskuja Oksakuja

Pappilantie Ojelmistontie

Peltokuja Kustaankuja  Kankaankuja

Peltotie Korvaasentie

Pikkutie Veljestentie

Puolukkapolku Puolukkaroves

Rajamäentie Rajamäenranta

Rengastie Rinkitie

Saarentie Laulateentie

Saranpääntie Vainionpääntie

Taipaleentie Mäntyvaarantie

Takalantie Ihamäentie

Tehtaantie Nosturintie

Uitontie Isonevantie

Valdelmapolku Vadelmaroves

Vuoritie Käpymäentie

Välimaantie Ikolantie

Ylistarontie Ahteenpolku JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 107 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tätä muutosta luonnehdittiin jopa veden varasta- maan sillä tavalla, että on kanootteja ja venei- miseksi altaisiin, minkä seurauksena kalakannat tä ja tuollaisia, niin he hyötyvät. [Tilaisuus 7] ovat vähentyneet ja vuolaat kohdat ovat muuttuneet aika ajoin hitaasti virtaavaksi uomaksi. Joki- Joki ja sen rannat liittyvät keskustelijoilla erityi- luonnon osalta veden säännöstely ja veden vähäi- sesti lapsuuden kotiseutuun. Lapsuudenmuistoi- syys jokiuomassa tuodaan keskustelujen kuluessa hin liittyvät lukuisat uimapaikat pitkin jokivart- esille monta kertaa esiin suurena muutoksena. ta, kuten esimerkiksi Kuoraslampi, Asulan kohta, Keskimäenranta tai Kirkonranta. Myös lintujen Voisi sanoa, että uintimahdollisuudet on vaih- tarkkailu jokivarressa tai jäidenlähdön aikaan vaa- televat. Ilmeisesti sitten sähkönkäyttö säänte- rallinen pikkupoikien harrastus ”jääleipoilla” lee sen niin rajusti. Meilläkin rantaviiva katu- hyppiminen219 mainitaan esimerkkeinä lapsuuden aa toista metriä aina viikonlopuksi ja nousee jokimuistoista. Uimapaikat ja joen avoimet rannat taas sitten. – – Mutta ihan mukava sitä kattel- ovat kuitenkin kadonneet. la on. [Tilaisuus 7] Tämä joen käyttö on sitten muuttunut, kun Tuo joen, siitä kalat hävisivät, kyllä se pilattiin lapsuuden aikanahan siellä käytihin tosi pal- se joki. Sitä on rakennettu ja muutettu niin – jon uimas, siellä oli nuorisoa joes ja määrätyt – Mä kaipaan kyllä sitä [jokiluontoa]. Kun tää uimapaikat oli ja talvella ei ollut koskematon- vesi varastettiin altaisiin. Jokiuoman surkas- ta hankia mihnään: siellä lasketeltihin, mutta tumista, sen vanhan jokiuoman surkastumis- lasketellapa nyt, kun siellä on vesi vastas. [Ti- ta lähtien sieltä jostakin Ala-Holman kohdas- laisuus 3] ta alaspäin, siitä Viitalankylän kautta. Se on kyllä tavallaan sääli, kun muistaa sen, miten On merkillepantavaa, että pitkienkään keskuste- sellainen vuolas kapea kohta kasvaa pajupus- lujen kuluessa joen muutoksesta ei esitetty myön- kaa. Juoksutus, virtaama ei kerta kaikkiaan teisiä puheenvuoroja. Virtauman lisääminen on riitä. [Tilaisuus 8] parantanut laatua, mutta se on edelleen huono entisiin aikoihin verrattuna. Esimerkiksi Hipin al- Joen merkitys ja käyttötarkoitukset ovat myös tailla oli ennen ympärivuotista toimintaa, nyt joki muuttuneet jokirakentamisen ja virtaaman sään- on ”melkeinpä haitaksi.” Muualla joen varressa nöstelyn myötä. Aikaisemmin joki on toiminut ajatukset ovat samansuuntaisia: ”Talvella joki on liikkumis- ja kuljetusväylänä ympäri vuoden: siinä ruma.” ”Vihaksi ihan pistää.”220. uitettiin tavaraa. Joki toimi myös maanviljelyk- Kaikki se hyöty, joka veden säännöstelyllä on sen ja teollisuuden käyttövoimana. Keskustelijat saavutettu (esim. tulvavahinkojen pieneneminen, mainitsivat lukuisia vesimyllyjä sekä sahaus- että jopa poistuminen), oli mukana enintään rivien höyläystoimintaa. Myllyt ovat yksi toisensa jälkeen välissä eikä oikeastaan sielläkään, vaikka tulvista poistuneet käytöstä, ja jäljellä on enää 1974 toimin- oli varmasti suuri haitta maanviljelylle, energi- tansa lopettanut Paston mylly Jyläskoskessa218. antuotannolle ja muullekin elinkeinotoiminnalle. Muisteltiin myös, kuinka joen yli on kuljettu talvel- Esimerkiksi vedenkorkeuden säännöstely näyt- la tai kuinka sen yli oli rakennettu ponttonisilta tai täytyi keskusteluissa yksinomaan kielteisesti: se kuinka lapset ovat viettäneet aikaansa istumalla rumentaa jokirannan. Se on heikentänyt joen vir- jokivarressa tai leikkimällä joen jäällä. Kun joki kistyskäyttöä, vienyt uimapaikat ja kalat, kylien ei enää kunnolla jäädy talvella, sitä ei voi käyttää koskiosuudet ja on syyllinen entistä vaikeampaan luisteluun eikä hiihtämiseen. Nykyisellään joen rantakaavoituksen. Täällä tulvien ei katsottu ol- käyttö rajoittuu lähinnä kesäiseen virkistyskäyt- leen suurikaan ongelma. töön, mutta sekin onnistuu vain paikka paikoin. Joen muuttunut merkitys on sidoksissa myös Uimapaikkoja on enää harvassa, ja kalastaminen ihmisen ikään ja elämänvaiheeseen. Esimerkiksi on vähäistä. kauempana jokivarresta asuva keskustelija totesi, että hänelle joki merkitsee lähinnä lapsuuden ja Ennen joki on ollut väylä, jolla on liikuttu. Nyt nuoruuden muistoja vuosikymmenten takaa, mut- kun on tullut altaat, – – meillä virtaa siinä ta nykyisin joella ei ole hänelle muistojen lisäksi vesi talvellakin, ei voida enää sillä tavalla hyö- enää mitään muuta merkitystä. Joki voi tosin olla tykäyttää liikuntapaikkana, mitä se on ollut tärkeä, vaikka sen varressa ei asuttaisikaan tai aikaisemmin.– – Virkistyskäyttö on nyt var- vaikka itse ei enää uisi tai kalastaisi, sillä nyt teh- dään onkiretkiä lastenlasten kanssa. 218 Ylijoen Joulu 1986, 4; Etelä-Pohjanmaa 30.7.1996 . 219 Tilaisuudet 2 ja 3. 220 Tilaisuus 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 108 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Ennen nuorempana kersana käytiin – – ui- että koko Nurmossa maitotiloja ”taitaa olla 15–20 massa ja mentiin suksilla tuosta puolestavä- välillä”. 222 Ne ovat keskittyneet Ylijoelle, missä pel- listä kouluun jäätä pitkin, mutta ei meillä ole lot soveltuvat parhaiten rehuntuotantoon. tänä päivänä, jotka ollaan kauempana, mi- tään tekemistä joen kanssa. [Tilaisuus 7] Ennen oli 73 numeroa maitopystöjä Veneskos- kelta tähän meijerihin. Nyt siellä on kolome– Erityisen hyvin joen merkityksen kiinnittyminen nelijä koko välillä. [Tilaisuus 6 ] lapsuusmuistoihin kävi ilmi nykypäivän nuorten aikuisten tai lukioikäisten kommenteissa. Joki oli Yks semmonen, joka tulee väistämättä mie- heillekin merkityksellisempi lapsudessa 1990-lu- leen on, kun muistaa niitä 50 vuotta vanhoja vulla tai 2000-luvun alussa. Lapsena joessa uitiin näkymiä. Kun ne on kasvanu täyteen, avoi- ja ongittiin, mutta ”nykyään joki vain on siinä”221, muus on häipynyt, kaikki on yhtä puskaa. Se kuten eräs lukiolainen toteaa. Kyse ei siis ole vain on semmoinen kehitys, että toivoisi, että sitä siitä, että joki itsessään olisi muuttunut, vaan joella ei enää menisi eteenpäin. Mitkä siinä sitten on ihmisille erilainen merkitys eri elämänvaiheis- keinot on, se on ihan luonnollista, kun ei ole sa. Eräs keskustelutilaisuuden osallistuja kuvasi lampaita ei ole lehmiä jne. niin kyllä se toivot- tätä osuvasti kertoessaan, kuinka joki tuntuu iän tomalta vaikuttaa. Mutta jotenkin rupiaa aha- myötä menettäneen uimakelpoisuuttaan. ristamahan! [Tilaisuus 8]

Se on mennyt niin surkeeseen kuntoon, niin Maanviljelyksen muutos näkyy myös siinä, että oikeen ei [se merkitse] tänä päivänä enää mi- viljelysmaat keskittyvät yhä enemmän suurille tään. Sääliksi on vähän käynyt. Kun olin pieni, viljelijöille. Suurtuotannon myötä myös hajuhaitat niin siinä uitiin, – – vielä 2007 kesällä, mutta lisääntyvät paikallisesti. Nykymaatalouden haju- sitten kun on vanhemmaksi tullut, niin ei enää haitat, tuotantolaitosten sijoittuminen ja levittyvä saattanut uida, kun se on niin mutapohjainen. asutus herättivät keskustelua. Sitä ei oikein tiedä, mitä sinne päästetään. Sa- notaan, että vähän negatiivinen sävy on tänä Suurviljelijät levittävät pelloilleen kananpas- päivänä omassa mielessä Nurmonjoesta, kos- kaa ja siankusta, me meinattiin pökertyä, kun ka se on mennyt niin huonoon kuntoon. Mutta tultiin reissusta, kolme päivää haisi niin että kyllä mä oon pienenä uinu ja kalastanut.” – – aivan mahoton, että se on kyllä mennyt huo- ”Lapsuusmuistot toisaalta taas on tosi posi- nompaan suuntaan näitten suurviljelijöitten. tiivisia, siinä on tosiaan niin paljon pulikoitu. [Tilaisuus 5] Siinä on sellasia koskien kiviä, millä on hypitty ja kaikkee tällaista. Sinne lapsuuteen aikalail- Ollaan kyllä täällä sillä lailla hyvin, että meillä la se [joki] enemmän sijoittuu. Tänä päivänä ei ole sikaloita yhtäkään – – ei ole hajuhaittoja siitä on niin kaukana, että enää ei tunnu oikein niin hirveästi. [Tilaisuus 5] missään. [Tilaisuus 10] Tämähän on juuri sitä, että tänne haja-asu- Lapset ja nuoret etsivät 2010-luvulla harrastus- tusalueelle on muodostunut taloja ja torppia ja paikkansa tai uimapaikkansa pääosin muualta sitten on tullut näitä kaikenlaisia [asukkaita], kuin Nurmonjoelta. Tähän on johtanut osaltaan se, että ei tänne sellaasta voi tehdä, eikä sellaasia että Nurmon alueelle on rakennettu uimapaikkoja voi tehdä, kun täällä on meidän talo. Jumalan entisiin louhoksiin. tähden, mihinkä täällä voi enää tehdä, kun ei Maatalous ja erityisesti peltoviljely sekä kar- enää oo niitä sellaasia paikkoja? – – Tämähän jatalous muodostavat eteläpohjalaista maisemaa on ruokamaakunta, joka pitää olla ja pitää vahvasti luonnehtivan tekijän. Maatalouden ra- elää täs maakunnas niin eihän, niinku sano- kennemuutos heijastuu maisemaan. Maatalouden taan täs Nurmoon kokooses palas voi teherä tuotantosuunnan nopea muutos on vähentänyt mitään tuotantolaitoksia. [Tilaisuus 3] radikaalisti karjataloutta, mikä on samalla miltei hävittänyt maisemasta laiduntavat lehmät, laitu- Yksittäisenä maaseudun maiseman muutoksena met ja maitolaiturit. Samalla laiduntamisen vä- mainitaan Ruuhikosken alue, johon palattiin tois- hennyttyä maisema alkaa umpeutua. Lehmiä on tuvasti eri keskustelutilaisuuksissa ja jota on jo kä- nykyään entistä harvemmilla, mutta heillä sitäkin sitelty luvussa neljä. Ruuhikosken golfkenttä nousi enemmän. Alapään alueen tilaisuudessa arveltiin, esiin esimerkkinä kotiseudun muutoksesta, johon

221 Tilaisuus 4. 222 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 109 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI oli aikanaan reagoitu hyvinkin vahvasti. Luon- misiin kylän kanssa. Kyllä ne aina niin ystä- nonkauniissa Ruuhikosken ympäristössä käytiin vällisesti tervehtii. [Tilaisuus 1] esimerkiksi uimassa, piknikillä ja Ruuhikosken ju- hannusvalvojaisissa. Lisäksi alueen muutoksessa Rakennusten ja rakennetun ympäristön muutos- harmitti peltojen siirtyminen pois viljelykäytöstä ta havaitaan myös tuoreemmassa kerrostumassa. ja alueen muuttuminen vain ”pienen piirin” har- Yhdessä tilaisuudessa muistellaan Sokos-marketin rastusympäristöksi. kehittymistä Prismaksi. Kun kysyttiin, onko al- kuperäisestä kaupasta mitään osaa jäljellä, kes- Se rupee jo nyt laantumaan, mutta se oli silloin kustelijat innostuivat kuvaamaan, kuinka nykyi- kun mä olin neljännellä luokalla koulussa, sil- nen kauppa on kasvanut joka puolelta vaiheittain loin se on tullut. — — Ja sitten kun siinä oli vie- alkuperäisen ympärille. Sokos-marketin kasvu lä tämä toinen juttu, että koko kylän kaunein nykyisenkaltaiseksi hypermarketiksi myös jakoi paikka menetettiin siinä. Ja silleen jopa vähän, mielipiteitä. Ympäristö, joka yhdessä keskustelijas- että tietylle harrastajapiirille, että voiko sinne sa palautti yhä mieleen vanhoja työmuistoja, tuntui mennä. Mutta nythän se on, 2000-luvulla siel- toisesta vieraalta ja ahdistavalta. lä voi jo vapaammin kulkeakin. [Tilaisuus 8] Todella kasvanut, se [Sokos-marketti] oli mu- Rakennetun ympäristön merkitys huomataan kava pieni, oli isokin kauppa, mutta kummin- usein vasta silloin, kun yksittäinen muutos on jo kin pieni, nyt mua aivan inhottaa mennä. [Ti- tapahtunut: rakennus on jäänyt tyhjilleen, ränsis- laisuus 9] tynyt ja purettu tai muusta syystä väistynyt uuden tieltä. Rakennusten käyttötarkoitukset myös muut- Yksittäisten rakennusten ohella myös laajemman tuvat ja vanhaa korjataan sekä uutta rakennetaan. rakennetun ympäristön käyttötarkoitus muuttuu. Kadonneena historiallisena kerrostumana ja laaja- Kotiseudun muuttumisena muisteltiin erityisesti na rakennuskokonaisuutena muisteltiin erityisesti sitä, kuinka Haalin alue on muuttunut hevosra- Nurmon vanhaa puukeskustaa, jonka purkamista dasta pesäpallokentäksi ja tanssilavaksi sekä edel- pidetään harmillisena. Yksittäisistä keskustan leen kylätaloksi. Muistoja riittää. Kun aktiivisin rakennuksista mainittiin nykyisen kirjaston pai- urheilutoiminta on siirtynyt Hyllykallion kentälle, kalla ollut osuuskauppa ja Nurmo-talon paikalla Haalin käyttö on hiipunut. Yhtenä yksityiskohtana sijainnut kestikievarinakin toiminut Sivosen talo. mainittiin äänimaiseman muuttuminen, kun van- Samaan kokonaisuuteen kuuluivat koulunmäen hanajan tanssi- ja iskelmämusiikin on syrjäyttänyt vanha puinen koulurakennus, painikämppä ”Jy- ”yksitoikkoinen jumputus”. mylä” sekä asemarakennus. Erityisen harmillisena pidettiin sekä Nurmon että Kouran asemaraken- Se, että musiikki on nyt toisenlaista, kun se oli nuksien hävittämistä. silloin 60–70-luvuilla. Siinä oli silloin melo- Vaikka rakennukset säilyisivät joko alkuperäi- diaa ja säveltä. — — Kun tuossa lähellä asuu, sillä rakentamispaikoillaan tai siirrettyinä toisaal- niin joku tuollainen yksitoikkoinen jumputus le, niiden ilme ja käyttötarkoitukset muuttuvat ajan joskus häiritsee täältä. [Tilaisuus 6] oloon. Edellä on kuvattu, kuinka entiset koulurakennukset ovat siirtyneet muuhun käyttöön kuten Yksi Nurmoa viime vuosina muuttaneista asiois- kylätaloiksi, yksityiskodeiksi tai kuinka koulusta ta on voimakas uudisrakentaminen, joka ulottuu tulee päiväkoti. Esimerkiksi Ylijoen koulun lopet- myös haja-asutusalueille ja muuttaa peltomaise- tamista muistellaan surullisena asiana. Samalla maa monin paikoin. Tällaisia muutoksessa olevia kuitenkin Ylijoella oltiin tyytyväisiä, että koulura- alueita nähdään esimerkiksi Mäenkylässä sekä kennukseen on tullut uusia asukkaita, jotka ovat Länsitien varrella. hakeutuneet aktiivisesti tekemisiin kyläläisten kanssa ja vireyttäneet kyläyhteisöä järjestämällä Toisaalta se on hienoa, että tulee asukkaita, uusia tapahtumia. mutta toisaalta mua surettaa se, että se maisema, mitä mä muistan lapsuudesta häviää Mun mielestä oli aivan mahtavaa, kun kutsui- koko ajan. [Tilaisuus 3] vat koko kylän, että tervetuloa tutustumaan [koulutaloon]. Sinne sai viedä valokuvia ja Yks mitä mä nyt suren kauheasti, jota Lapu- kertoa menneisyydestä. Mäkin vein isoäidin alla tapahtuu ja on tapahtunu, että on turha ajasta valokuvia. Hienoa, että halusivat teke- puhua mistään lakeuksista ja lakeusmaise- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 110 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

mista. Ja sitä on Nurmooski aika paljon. Siellä Yhteisöllisyyden mureneminen ei ole uusi ilmiö, on taloo tuolla, toinen täällä, ja siihen se mai- minkä asukkaat itsekin totesivat viitatessaan esi- sema on kadonnu nyt. Ja se sallithan tehrä. Jos merkiksi siihen, kuinka televisio alkoi muokata menee tästä Ruottin puolelle tai Saksaan, niin maaseutukylien kyläilykulttuuria 1960-luvulla. siellä on pellot. Vaikka Saksas asuu 80 miljoo- Maaseutututkimuksessa paikallisyhteisöjen ohen- naa ihmistä, niin siellä on komiammat pellot, tumiseen on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Jo kun mitä on Lapualla tai Nurmoos, että siel- 1960-luvulta alkanut yhteisöjen heikentyminen lä ei oo minkäännäköstä tönöä siellä keskellä on rapauttanut samalla maaseutukylien yhteistoi- peltoa. Että se on häviävää tämä lakeusjuttu minnan perustaa223. Kylä ei ole enää aikoihin ollut tällä menolla, mikä nyt on menos. Se on lo- se ainoa tai ensisijainenkaan yhteisö, joka muok- pullinen asia, kun sinne talonpaikka tehdään. kaa ihmisten asenteita ja ajattelua. Samalla kyli- [Tilaisuus 3] en edellytykset toimia aitoina yhteisöinä ovat ka- ventuneet. Toiminnallisen yhteisöllisyyden sijaan Arjessa havaittuna muutoksena nostettiin esiin kylistä on tullut ihmisiä vähemmän paikkoihin palveluiden katoaminen kylistä. Kyläkaupat ovat sitovia symbolisia yhdistäjiä224. Tätä taustaa vasten kadonneet, ellei sellaiseksi lasketa Nurmon kes- symbolisen kerroksen merkityksen korostuminen kustaajamassa toimivaa Siwaa. Ne ovat myös olleet on helppo ymmärtää. keskeinen osa kotiseudun maisemaa. Pysäyttävänä Keskusteluissa tuotiin toistuvasti esille yhtei- esimerkkinä mainitaan kahdessa eri tilaisuudessa söllisyyden masentava alennustila: töiden jälkeen Veneskosken kaupan nopea häviäminen kevyen lii- kaikki istuvat kotona tai vievät lapsia harrastuksiin kenteen sillan tieltä vuonna 2008. Seinäjoen suuntaan, eikä ketään saa enää liikkeelle naapuriin. Kyläily on vähentynyt, ja vieraita on Lähikauppa on 20 kilometrin pääs oleva Pris- erikseen käskettävä käymään. Yhteisöllisyyden ma, jottet hiivanpalaa lähe ihan ykskaks hake- muuttumista pohdittiin mielenkiintoisesti televi- maan. [Tilaisuus 6] sion tulon ja katselukulttuurin muutoksien kautta. Muisteltiin, kuinka ennen kahden television kyläs- Kauan kesti, kaksi–kolme vuotta kaipasi sitä sä yhdistävänä tekijänä oli poikien ja tyttöjen omat silmissään, sitä kuvaa, kun tuli Veneskoskelle, televisionkatseluillat. niin se kauppa pitää olla siinä melkein puoles- savälin tietä. [Tilaisuus 8] Ei ollut televisioota, ei ollut tietokoneeta, ihimi- set liikku ja haki sitä seuraa. [Tilaisuus 2] Luonnonympäristössä ja rakennetussa ympäris- tössä nähtävien muutosten ohella ennen muuta Ennen vanhaanhan oli hienoo, että kun [ky- sosiaalisen ja toiminnallisen ympäristön muutos lässä] oli kaks televisiota. Kurosella oli toinen on se, joka vaikuttaa tavallaan huomaamattomas- ja siellä likoolla oli oma ilta ja pojilla oli oma ti mutta samalla syvästi ihmisten kotiseudun ko- ilta, että se oli sellainen, että se yhdisti [kylän] kemiseen. Kotiseudun symbolinen kerros, kuten porukkaa. [Tilaisuus 9] paikannimistö ja sen muutokset, mainittiin usein ensimmäisenä, kun aiheesta erikseen kysyttiin. Nykyään muita nurmolaisia tavatakseen täytyy Kuitenkin keskustelun jatkuttua pidempään tilai- mennä Prismaan, lenkille, urheilukentälle, mes- suuksissa päädyttiin toiminnallisen yhteisöllisyy- suille, museolle, häihin tai hautajaisiin tai sit- den muutokseen. Kyläilykulttuurin vähentyminen, ten Facebookiin. Yhden puhujan mukaan vielä yhteisöllisyyden ohentuminen, muutokset kylä- 1970-luvulla vastaavanlainen asukastilaisuus olisi seurojen toiminta-aktiivisuudessa ja nuorisoseu- kerännyt jopa sata kyläläistä kotiseutuasioiden ää- ratoiminnan hiipuminen tuotiin esille. relle; nyt paikalle oli saatu vajaa kymmenen.

Entisaikojen systeemistä tietysti puuttuu, nuo- Tässä on nyt aktiivisin porukka liikkeellä, risoseurat täältä on hävinny tuolta Alapäästä, kymmenisen henkeä. Mutta kun tällainen ti- sitte tämä Ylipään nuorisoseura ja Kouran laisuus järjestetään, täällä pitäis olla sata hen- nuorisoseura, jotka on kaikki mun aikana keä liikkeellä. Se on minua masentanu, ettei ollu. Että kaikis on hypelty ja painittu ja mitä enää saa väkeä liikkeelle. Ei se oo yksin tämän muuta tuota niin. Täältä on nyt kaikki pois, ja paikan ongelma, sama se on Hyllykalliolla ja tämä nuorisoseuraharrastus, ei se nyt aivan muualla. [Tilaisuus 2] kuollut ole, mutta melekeen. [Tilaisuus 3] 223 Esim. Hyyryläinen 1994, 30, 51. 224 Vrt. Lehtonen 1990, Rannikko 1996. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 111 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Hyllykallion alueella tapahtunut kylätoiminnan destä erityisesti Kiikussa ja Koliinissa. Kiikussa hiipuminen nousi esiin kahdessa tilaisuudessa. keskustelijoilla on hyvät muistot yhteisestä toimin- Esimerkkinä Hyllykallio-seuran toiminta on kiin- nasta ja toivotaan, että jatkossakin kylässä tehtäi- nostava, koska se oli yksi kylä- ja kaupunginosa- siin asioita yhdessä. Kerrotaan, kuinka kylällä on toiminnan suomalaisia pioneereja aloittaessaan pidetty pääsiäiskokkoa ja kuinka siellä on ollut vuonna 1971.225 Alueella järjestetyt tapahtumat ku- monenlaista ohjelmaa. Kylän yhteinen toiminta on ten Elorieha ja Eloillat sekä pääsiaiskokot keräsivät keskustelijoiden mukaan kuitenkin hiipunut koko runsaasti väkeä vielä 1990-luvulla. ajan, vaikka ensimmäisen kylätalon saaminen vuonna 1992 piristi kylätoimintaa. Ennen oli yh- Silloin Hyllykallio-seura oli vahva ja voima- teisiä tapahtumia pääsiäisenä ja järjestettiin pik- kas, ja se yhdisti koko silloisen kylän. Siellä kujouluja. Kylätoiminnan todetaan olleen ennen oli tuollaanen 2 000–2 500 asukasta 70-lu- aktiivisempaa myös Koliinissa. vun puolivälissä, 70-luvun lopus. – – Se Hyllykallio-seura se ei toimi enää ollenkaan. Aikanaan sitä [kokkoa] on rakennettu ja pol- – – Ei sellasta oo enää kuin ennen, että siellä tettu ja kokoonnuttu yhteen silloin pääsiäise- oli tapahtumia, sanotaan että monia tapahtu- nä. [Tilaisuus 5] mia aina vuodessa, toistakymmentä tällaista yleistapahtumaa. – – Se kai rupes häviämään Jos mennään 15–20 vuotta taaksepäin niin tuossa 80–90 luvun taitteessa, ja nykyään ei täähän on ollut tosi tiivis tämä kylä tai tässä kai enää oo paljo mitään. Ja sama se tuntuu on ollut tosi paljon toimintaa, ja nyt sitä on olevan täs keskustan alueella, että me vanhat vähän yritetty herätellä henkiin. Vähän on ollaan tekemisissä, aika vähän nuoria. [Tilai- käynnistysvaikeuksia, mutta into on kova. suus 3] [Tilaisuus 9]

Pääsiäiskokkojen polttaminen kirvoitti keskuste- Kotiseudun muutos koetaan varsin henkilökohtai- lua kylän yhteisestä toiminnasta ja yhteisöllisyy- sena. Oman kodin lähimetsän kaataminen, itselle

225 Etelä-Pohjanmaa 29.4.1991.

Kuva 15. Vuonna 2008 purettu Veneskosken kauppa. Kuva Jouko Ojamäki. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 112 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI merkityksellisen luontokohteen katoaminen tai Siitä [kaupan ohi] on lapsena menty paljon maisemaan kuuluneen rakennuksen purkaminen ohitte, ja siellä käyty, ja se on paljon vaikutta- muistetaan vuosia myöhemmin. Jopa lopun ikää. nut juttu, ja se hävis siitä. Niin se oli kyllä oikein Hö!... Hö! [Tilaisuus 10] Kun ajat kotiin ja se vanha tuttu metsä, minkä keskeltä kääntyy kotitie… Se on kaadettu! Niin Muuttunut kotiseutu on monilta osin menetetty kylläpäs tuntu kaameelta. Voi hyvänen aika: kotiseutu. Niin se ainakin koetaan. Menneisyys on meillehän näkyy melkein kotiin asti! [Tilai- sekä kadotettu paikka että aika, jota ei voida tavoit- suus 10] taa. Luvussa 6 käsiteltyjen kirjoituksien mielipaikat sijoittuvat usein lapsuuteen ja lapsuuden maisemiin. Vaikka tilaisuuksissa ei erikseen lainkaan puhuttu nostalgiasta, myös eheän yhteisön kaipuu- ta voi myös pitää yhtenä nostalgian tyyppinä226.

226 Rossi & Seutu 2007, 8. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 113 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

9 TULEVAISUUDEN KOTISEUTU

Edellisessä luvussa kotiseudun muutos näyttäytyi Nämä olivat sellaisia paikkoja, joissa vielä lähinnä jonkun tärkeäksi koetun menettämisenä: muutama kymmenen vuotta sitten ihmiset tuttu nimistö muuttuu, kotiseudun maisemaan tapas toisiansa. Nyt me ollaan jollain tavalla, kuuluneita rakennuksia puretaan ja aiemmin ku- vaikka onhan meillä kansalaisopisto ja maa- koistanut yhdistystoiminta hiipuu yhteisöllisyyden ja kotitalousnaiset ja seurakuntakin jotain ohentuessa. Kotiseudun muutoksella on kuitenkin vähän järjestää, mutta pitäisi kehitellä uusia toinenkin puolensa eli tulevaisuuteen kurottau- ihmissuhdeverkostoja, että mitä ne olisi. Että tuminen. Sen käyttövoimana on jatkuva kehitys siihen pitäisi panostaa jotenkin. Että ei me saa ja uudistuminen. Ihmiset eivät ole kotiseutunsa menneisyyttä takaisin, eikä oo tarkoituskaan, muutoksen suhteen passiivisia sivustakatsojia, että me ruvetaan itkeen loppuikämme sitä vaan tekijöitä, jotka rakentavat kotiseutunsa tule- menneisyyttä, mutta jotain uutta. Että sitä pi- vaisuutta sanoin ja teoin jokaikinen päivä. täisi tehdä Ylijoellakin. [Tilaisuus 1] Kotiseutu koetaan nykyhetken saranakoh- dassa, jossa mennyt ja tuleva kohtaavat. Silloin Niin, käydään vielä töissä Ylijoen ulkopuo- punnitaan, mitä otamme mukaan menneisyyden lella ja tullaan tänne yöksi nukkumaan, että kotiseudusta, mikä on säilyttämisen arvoista ja tämä on tietynlainen asumalähiö kanssa, jos millaisia tavoitteita asetamme tulevaisuudelle. vertaa tuonne kaupunkipuolelle. Että jotain Näitä asioita pyrimme kartoittamaan kysymällä uutta pitäisi tilalle saada. Meillä on toisaalta keskustelutilaisuuksien osallistujilta, mitä asioita kumminkin, että vaikka tää Ylijoentien toinen heidän kotiseudustaan täytyy säilyä, jotta he koke- pää pitäisi saada ehdottomasti päällystettyä, vat sen edelleen kotiseudukseen. Kysyimme myös, tuo kauhee 5 kilometriä tuonne Peräseinäjo- miten voi parhaiten toimia kotiseutunsa hyväksi ja elle päin, niin kumminkin meillä on tiet, auto, mitä kotiseututyö vastaajille merkitsee. kännykät, televisiot ja tietokoneet. Että kyllä Seuraavassa aineistoa ja sen tulkintaa lähes- me voidaan yhteyttä pitää uudella tavalla, tytään ensin kylien näkökulmasta: millaisena ko- mutta kumminkin tavattaisiinkin toisiamme. tiseudun tulevaisuus nurmolaisissa kylissä näyt- [Tilaisuus 1] täytyy ja mitä erityisiä toiveita ja tarpeita kylissä nousee esiin. Toisena kokonaisuutena tarkasteluun Eri-ikäisten kohtaamispaikkoja ja -tilanteita on on otettu Nurmoo-Seurassa toimivien ajatukset toki olemassa nykyäänkin, mutta haastateltujen koko Nurmon alueen ja erityisesti kotiseututyön mukaan ongelmana on, että nuoria ei saada mu- tulevaisuudesta. Kolmantena tarkastellaan lukioi- kaan toimintaan. Nuorten osallistumista pidetään käisten ja nuorten lapsiperheiden kotiseudun tule- esimerkiksi kylätoiminnassa tärkeänä juuri sen vaisuudenkuvia. vuoksi, että asiansa osaava kyläseura voi valvoa Ylijoella nousi esiin erityisesti se, että tulevai- kylän etua myös ison kaupunkiseudun osana. suudessa tarvitaan yhteisölliseen toimintaan uusia toimintamuotoja. Koettiin, että yhteiskunnan Muutamia nuoria on, mutta tahtoo vaan jäädä muuttuessa on menetetty luontevat ihmissuhde- vähäksi, jotka on kyläseuran toiminnassa mu- verkostot. Koulua, kauppaa, pankkia ja esimer- kana. Siihen pitäisi keksiä jotain, että ne lähtis kiksi Paston myllyä muisteltiin siinä mielessä, jatkamaan sitä, mitä me on kyläseurassa ai- että palveluiden ohella ne tarjosivat aikoinaan ih- koinaan tehty. Kyllä se olis aivan hyvää tänä- misille mahdollisuuksia kohdata ja välittää tietoa kin päivänä vielä. Ja muuten me ei saada omia kylän asioista ja kylän perinnettä eteenpäin. Siitä etuja ajettua. Sellainen voimakas kyläseura, huolimatta, tai kenties juuri siksi, että nykyisin on niin sellanenhan on nyt hyvä linkki tuonne ku- käytössä yhteydenpitoa helpottavia teknisiä apu- paripaikalle [Seinäjoelle]. [Tilaisuus 1] välineitä, kasvokkainen kohtaaminen kyläläisten kesken on vähentynyt. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 114 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kylätoiminta nähtiin nykymuodossaan entistä tauduttiin kokonaisuudessaan myönteisesti, joskin enemmän sellaisena tavoitteellisena yhteistoi- prosessin valvominen nähdään tällä hetkellä tär- mintana, jonka avulla kylät voivat ajaa ja valvoa keäksi. Hiljattain muuttuneiden käytäntöjen myötä etujaan kasvavan kaupunkiseudun sisällä. Kylätoi- säädetty ”paisuntavara” on estänyt rakentamasta minta ei ole yksinomaan kylän sisäistä toimeliai- lähelle rantaa. Kouralaiset pitävät tulvimisvaaraa suutta, vaan kaikenlainen yhteydenpito ulkomaa- liioitteluna syväksi ruopatulla Nurmonjoella. ilmaan on tullut entistä tarpeellisemmaksi. Tämä lisääntyvä verkottumisen vaatimus tuo myös kylän Valvoa pitää. Kun kaavoituksen tekee helsin- saavutettavuuden tai syrjäisyyden aivan uudella kiläinen arkkitehtitoimisto, niin maaseutu on tavalla näkyviin. Liikenneolot puhuttivat Ylijoella niin niille outo käsite. Tietysti ne tekee sen oh- monella tavoin: teissä on edelleen parantamisen jeen mukaan. Seinäjoen kaupunki antaa sen varaa, ja matkapuhelinyhteydet ovat yhä ajoittain ohjeen. Mutta se ohje ei nyt pidäkään. Sitä pi- huonot. Laajakaistakin toimii vain kupariverkossa. tää valvoa sitä ohjetta. [Tilaisuus 2]

Se [kännykkä]masto puuttuu täältä, jatkuvas- Jokainen on mustasukkaanen omihin paik- ti katkeiloo. Ei täältä soiteta. Meilläkin on lan- koohin. Se on aivan luonnollinen ilimiö. Ja kapuhelin, enkä ikänä laita pois niin kauan, siellä jos tullaan liika vauhdilla sanelemaan. kun joutuu jonnekin kamariin mennä puhu- [Tilaisuus 2] maan.– – Sanoinkin, että ruvetkaa kyläseura jo vetämään tätä linkkiasiaa. Kouraskin on Positiivista, mitä mä nyt koen, on Kouran kan- kaksi. Minkä takia siellä pitää olla, eikä meillä nalta, että siellä on kehitystä ensimmäisen oo täällä yhtään? Kyllä meitä syrjitään. [Tilai- kerran. Seinäjoen kaupunki osti yhden tilan suus 1] ja kaavoittaa sitä. Se on positiivista kehitys- tä. Ja olen tulkitsevinani vähän laajempaakin Ylijoen kylän asemaa eräänlaisena Nurmon kun- sellaista näkemystä, että Seinäjoki on monien nan sisäisenä periferiana on jo kuvattu monesta kuntaliitosten kautta lähtenyt siihen, että se näkökulmasta. Ylijoki on suorasukaisemmin il- kehittää näitä kyliään, joita sillä on pikkuista maistuna syrjäkylä. Keskus–periferia-hierarkiat vaille monta. Ja tiivistää sitä hommaa. – – Tä- eivät ole kadonneet, ne muuttavat alati muotoaan. män haluan mainita positiivisena kokemukse- Enää ratkaisevaa ei ole maantieteellinen etäisyys na. [Tilaisuus 8.] kuntakeskuksesta, vaan kyky ylläpitää yhteyksiä muihin toimijoihin. Se, jolla on oikeat yhteydet, Rakennuskiellot ja tonttipolitiikka puhuttivat ky- pääsee verkostoihin, sijaitsipa missä tahansa. Toi- läläisiä, sillä muuttoliike toisi tarvittavaa uutta saalta se, jolta yhteydet puuttuvat, jää auttamatto- työvoimaa E.S. Lahtisen tehtaalle, mutta kaava- masti syrjään, vaikka asuisi kuparitalon kyljessä. rajoitusten nähtiin hidastavan tätä luonnollista Yhteydettömyys on nykypäivän periferisyyttä227. muuttovirtaa. Kyse voi olla myös siitä, että ulko- Maaseutukylien näkökulmasta tämä tarkoittaa puolelta tulevaa määräilyä ei helposti hyväksytä. sitä, että mahdollisimman hyvät liikenne- ja tieto- Valtatien 18 Koura–Veneskoski -oikaisu koet- liikenneyhteydet ovat välttämätön menestymisen tiin tarpeelliseksi. Nykyisellään tie on suuren lii- ehto228. Nopeita valokuituyhteyksiä ei kuitenkaan kennemäärän vuoksi vaarallinen kylän kohdalla. saada kaikkialle kohtuulliseen hintaan. Kaikki Reunakaistojen leventäminen on vain nostanut eivät myöskään kykene liikkumaan ja hakemaan nopeuksia tieosuudella. palveluita tai luomaan verkostoja laajan kaupun- Kylässä pohditaan keinoja uusien asukkaiden kiseudun sisällä. Tämä näkyi Ylijoella esimerkiksi houkuttamiseksi yhteiseen toimintaan. Arvel- huolena omasta selviytymisestä iän karttuessa. tiin, että muuttajat olisi ”vedettävä hivuttamalla Kourassa tulevaisuus otetaan vastaan myöntei- mukaan”229 järjestämälle esimerkiksi juuri heille sissä kasvun tunnelmissa. Alueelle on muuttanut suunnattuja tilaisuuksia. Kourassa on keskusteltu uusia asukkaita siinä määrin, että kaikki asumis- esimerkiksi koiranäyttelyn järjestämisestä, joka kelpoiset talot on myyty. Uusien asukkaiden hou- voisi tuoda alueelle muuttaneita lukuisia koirahar- kuttelu ja suunnitteilla olevat uudet tontit herätti- rastajia yhteen. Toinen vahvasti kyläläisten omissa vät vilkasta keskustelua kouralaisten lisäksi myös käsissä oleva asia on pihapiirien, näkymien ja van- kesänurmolaisten parissa. Seinäjoen kaupungin hojen rakennusten hoitaminen talkootyöllä, mikä aktiivinen rooli sai huomiota. Kaavoitukseen suh- parantaa kyläkuvaa. Tähän osaltaan antaa eväi-

227 Telinkangas 2005, 25. 229 Tilaisuus 2. 228 Vrt. Young 2006, 258–262. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 115 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI tä alueelle osayleiskaavatyön yhteydessä laadittu Jos tulisi pyöräreitti, se ei saisi missään ni- rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, johon messä olla, että autolla pääsisi, sellainen pol- viitataan pohdittaessa vanhan rakennuskannan kumainen, että saisi kiertää Kitinojalle asti säilyttämistä230. ja ympäri – – koska se on maisemoitu aika pitkälle, ja se on kaunis, ja siinä näkyisi tämä Tuossa kun tehtiin tuota yleiskaavaa, niin lakeus ja se voisi palvella myös talvella. Eikö siellähän kirjattiin näitä vanhoja rakennuk- olisi tosi ihana? – – joku penkki siihen, että sia, mä koen sen positiivisena. Vaikka siitä saisi istahtaa välillä. [Tilaisuus 5] meillekin on tulossa niin sanottu riesa, toki me itekin on pidetty sitä vanhaa, toistasataa Yhteisöllisyyttä pohdittaessa Kiikku ei määrity pe- vuotta vanhaa miljöötä ja pihapiiriä ja raken- rinteiseksi maalaiskyläksi, koska alueella on lähin- nuksia. — — se on positiivista, jos pystyttäis nä hevostiloja sekä yksi porkkananviljelijä ja koska säilyttämään näitä rakennuksia, se ei oo yk- asukkaat käyvät pääosin työssä kylän ulkopuolella. sinkertaista kun osa on jo aika… jotka niinkun Tämän vuoksi pidettiin tärkeänä, että kylän yhtei- leimaa sitä seutua, on seudulle tyypillistä. Ei sessä toiminnassa olisi samanlaista henkeä kuin oo mitään rakennustaiteellisia monumentteja, aiempina vuosikymmeninä, jotta uudet tulijat voi- ne on tarpeeseen tehtyjä. [Tilaisuus 8] sivat tutustua toisiinsa. Alapään alueella järjestetyssä tilaisuudessa ko- Asuminen ja kaavoitus nousivat keskusteluun tu- tiseudun tulevaisuuteen liittettiin kasvavat ja ke- levaisuuden kotiseutuun liittyvänä teemana myös hittyvät asuinalueet. Esiin nousi aluekehittämisvi- Kiikussa. Alueella ei ole kaavaa, mutta sen puuttu- ranomaisten rooli kasvun säätelijänä ja ohjaajana minen ei toistaiseksi ole haitannut kylän kehitys- säädösten, kaavoituksen sekä kunnallistekniikan tä. Keskustelusta kuitenkin välittyi pohdinta siitä, rakentamisen kautta. millaisena kylän kasvu jatkuu tulevaisuudessa ja miten sitä hallitaan. Kiikussa toivottiin, ettei alu- Ainakin tähän kotiseutuun liitän ja toivon to- eelle tulisi liian tiheää asutusta ja että ympäristö della, että tämä alue kehittyy. Että ei jäädä säilyisi kylämäisenä. siihen bunkkeriin. – – että annetaan tämän alueen kehittyä. Ja ELY-keskukselle terveisiä, Täältä on vaikea löytää asuinpaikkaa, täs- että tällä alueella haluaa yksittäiset henkilöt sä on se heikkous, että tää ei ole kaavoitettua myydä tontteja, niin niille pitää antaa oikeus aluetta vaan haja-asutusaluetta, täällei oo mi- ja mahdollisuus rakentaa. Meillä on hyvä tään kaavaa. Ja täällä on niinkun noussut vä- asuntoalue Latikassa, ja sitten joen toisella hän seinä pystyyn. Tietysti aina omille mail- puolella Mäenkylän asuntoalue. [Tilaisuus 7] leen, mutta siinäkin on vähän ongelmia tullu. [Tilaisuus 5] Tiestö kuntoon, kevyen liikenteen väylät kuntoon ja mahdollisuus, että tänne voidaan ra- Kun ei ole kaavaa, niin se mahdollistaa paljon kentaa muuallekin kuin näille asemakaavoi- useammanlaista rakentamista – – jos haluaas tetuille alueille. – – muuten ei kylä kasva ja jonkin tallin tai hevostallin, niin varmasti olis kehity. [Tilaisuus 7] heti kapuloita rattais. [Tilaisuus 5] Esimerkiksi Mäenkylään olisi jatkuvasti tu- Me halutaan siellä Lylyssä olla omassa rau- lijoita, tontinkyselijöitä, mutta siellä ei ole hassa, kymmenkunta vuotta sitten tarjottiin maan myyjiä. Se vanha Korkiamäen alue, metsäautotietä – – me isännät oltiin yksimie- joka nyt on oikein kaavoituksen alla, niin se- lisesti sitä mieltä, että se toisi levottomuutta. kin varmaan siirtyy, kun ei viemärisysteemi [Tilaisuus 5] lähtenytkään matkaan ylihinnoittelun takia. [Tilaisuus 7] Tiestöön ja liikennöintiin liittyi kyläläisten toive saada valaistu kevyenliikenteen väylä Kiikuntielle. Vaikka kasvua ja kehitystä halutaan, samalla toi- Kiikussa kaivattiin myös pyöräilyreittiä Seinäjo- vottiin, että maaseutumaisuus säilyisi tulevaisuu- en suuosan oikaisu-uomalta ja padolta Kyrönjoen dessakin. Alueen kannalta avainasemassa onkin vartta Kitinojalle saakka. Haaveissa on myös ke- maaseudun rauhan ja väljän asumisen sekä toi- hittää reitistöä ratsastusta varten. saalta kaupunkimaisten palveluiden yhdistämi- nen.

230 Karlsson, Salonen & Schalin 2011. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 116 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Että tästä ei tule taajama. – – Jos tänne rupe- onko kyse uusien tulijoiden rohkaistumisesta oma- aa tulemaan kerrostaloja, niin ei tämä enää aloitteisesti vai pitäisikö jonkun kyläläisen auttaa ole [ennallaan].” [Tilaisuus 7] mukaan pääsemisessä? Moni epäili, että oma- aloitteisuudellakin on rajansa. Eihän uusi tulija Varmaan tässä on semmoinen kaksi juttua, edes tiedä, keneltä toiminnasta voi kysyä. toisaalta me halutaan palveluita, ja toisaalta Kotiseudun hyväksi voi toimia keskustelijoiden me halutaan olla maaseudulla. Me halutaan mukaan parhaiten lähtemällä mukaan alueella jo sitä rauhaa. Nämä molemmat asiat pitäisi olevaan toimintaan, on se sitten talkoita, liikuntaa olla tasapainossa jatkossakin. Siksihän me tai vaikkapa kyläseuran vuosikokous. Lapsiperhei- halutaan asua täällä. [Tilaisuus 7] den tarpeisiin alueelle ehdotettiin myös leikkikent- tätoimintaa. Tieliikenteen turvattomuus mainittiin yleisesti kotiseudun haittapuolena. Aiheeseen palattiin kes- Ne, jotka tänne alueelle on uutena tulleet, niin kustelussa useaan kertaan. Keskustelijoita vaivasi ne ei tavallansa osaa nimetä enää sitä kylää, muun muassa se, että etenkin Nurmonjoentie on missä ne asuu. Ne voi sanoa, että asuvat Nur- kapea eikä siinä ole kevyen liikenteen väylää, min- monjoen varressa tai Alapääntiellä, – – ny- kä lisäksi Nurmonjoentiellä ja Länsitiellä ei nouda- kyinen Nurmonjoentie. Ne eivät välttämättä teta nopeusrajoituksia. Kotoisuuden lisäämiseksi koe sitä aluetta samalla lailla kuin ne, jotka siis toivottiin parannusta liikenneturvallisuuteen. ovat kauemmin täällä asuneet. Että eivät koe Kotiseudun tulevaisuuden muutoksena tuotiin ehkä asuvansa samalla alueella, kuin nämä keskusteluun myös itäinen ohikulkutie ja sen myö- vanhemmat ihmiset. Eivät ainakaan osaa ni- tä syntyvät risteysjärjestelyt ja uusi palvelukeskit- metä sitä samalla tavalla. [Tilaisuus 7] tymä. Se on sen vanhan väen tehtävä, että tuu säkin Että en mä edelleenkään koe kovin turvallisek- tänne meidän joukkoon, niin sitten sinne us- si oloani, kun tuolla tiellä liikkuu. – – Sellaista kaltaisi paremmin mennä. – – Kyllä se on ky- pientä turvattomuutta just tämän liikenteen läyhteisön sisältä tultava se kutsu, harva me- suhteen olen kokenut, – – Että vähän sellaista nee sinne itseään kauppaamaan. [Tilaisuus 7] nykyaikaa, päivitystä tänne kauniiseen koti- laakson maisemaan, että saisi siitä kaiken sen Alapään keskustelijoille Nurmon keskustaajaman irti. [Tilaisuus 7] palvelut olivat tärkeitä: kirjasto, lähikauppa, kioski ja terveyspalvelut saivat huomiota. Terveyspalve- Siitä risteysalueesta, kun ei vielä tiedä, että luiden toivottiin pysyvän Nurmon keskustaaja- mitä kaikkea siihen tulisi, mutta toisaalta massa, ehkäpä niitä osin voitaisiin tuoda muihin- periaatteessa ihan hyvä juttu, että palveluja kin kyliin. Terveyspalvelut ja niiden tulevaisuus tulisi lähemmäksi. Varmaan sitä kautta lapsi- Seinäjoen kaupungissa ja yleisemmin Suomessa perheet, ne kattoo sillä silmällä. [Tilaisuus 7] saivat keskustelijat maalaamaan varsin synkeitä tulevaisuudenkuvia. Että mikä muuttaa kotiseudun piirteitä, mutta mä näen, että muuttaa myönteisesti, niin itäi- Ennen sai lääkärin vaikka yöllä kotona käy- nen ohikulkutie ja ABC ja Kesko ja siihen liitty- mään Nurmosta. Nyt se on vähän niinkun Me- vät tiejärjestelyt. Ja jos me se saadaan jossain tallican lippua pyydystäisi. [Tilaisuus 7] vaiheessa oikeasti aikaiseksi tälle alueelle, niin tää alue räjähdysmäisesti lähtee kasvamaan. Vaikka Alapäässä on tehty paljon näyttäviä ky- Minä näen sen vahvuutena, mutta tiedän, että lähankkeita – mistä Haali nykyisellään on hieno monet on toista mieltä. [Tilaisuus 7] esimerkki – keskustelijat pitivät hanketyön tule- vaisuuttakin vaikeana. Rahaa on hyville ideoille Alueelle kotiutumista ja kotiseututyötä koskevat tarjolla, mutta hankkeiden vetäminen varsinaisen virikkeet toivat Alapäässä alueella esiin havain- päivätyön ohessa on raskasta. Puhuttiin suoranai- non kylien roolin muuttumisesta. Kyläseuran pari sesta hankeväsymyksestä. Sekin tiedettiin, että tu- vuotta sitten tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että loksellinen kehittämishanketyö ei aivan vähäisellä uudet alueelle tulijat eivät välttämättä samastu sitoutumisella luonnistu: ”että jos sä lähdet, niin sä enää kyläyhteisöön. Kyläseura nähtiin kuitenkin sitoudut siihen sataprosenttisesti.”231 hyvänä keinona yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Keskustelua käytiin siitä, millä tavalla alueelle muuttaneet saataisiin mukaan kylän toimintaan: 231 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 117 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Paikallinen omaehtoinen kehittämistyö on raken- tiin, että maaseutumaisuus myös säilyisi eikä kolii- tunut pitkälti kolmannen sektorin yhdistystoimin- nilaisten kotiseutu muuttuisi kaupungin lähiöksi. nan ja vapaaehtoistyön varaan. Yhteisöllisyyden ohentuminen sekä työelämän ja vapaa-ajan muut- On koululle lyhyt, harrastuksiin lyhyt ja kau- tuminen sai erään paikallaolijan pohtimaan va- pungille lyhyt. [Tilaisuus 9] paaehtoistyön luonteen muuttumista. Itte kuitenkin oon ajatellut, että asuu kuiten- Se vapaaehtoistyön luonne on varmaan vaan kin maaseudulla. Olisi tosi katkera paikka, jos muuttunut. Nykyään ihmiset hakee sellaista tuohon rakennettaisiin pelto täyteen kerrosta- ehkä yhtä konkreettista iltaa, jossa voi olla loja. Siis se olisi varmaan semmoinen, ei se nyt apuna. Että ihmiset ei lähe enää sellaseen vuo- varmaan tuohon väliin tuu. Jos se kaupunki- sikausia kestävään. – – Että onhan se haaste maisuus tulis, leviäisi tänne. [Tilaisuus 9] nykyään, ei pelkästään näissä kylätoimikun- nissa, vaan kaikessa vapaaehtoistyössä. Että Alueella on tehty vuosien saatossa paljon talkoo- ei ihmiset enää halua sitoutua niin pitkäaikai- työtä yleisen viihtyisyyden parantamiseksi. On siin ehkä vähän sellaisiin, voi kuulostaa liian rakennettu ja huollettu pururataa sekä yhteisiä työläältä. – – Jotakin konkreettisia vähän kohtaamispaikkoja ja järjestetty monenlaisia ta- pienempiä, niin sitten niihin voisi herkemmin pahtumia. Kerrottiin, että uusia muuttajia näkee lähteä. [Tilaisuus 7] nykyisin lähinnä leikkikentällä. Toinen yhteinen kokoontumispaikka on alueelle rakennettu mak- Historian merkitys tuli Alapäässä esiin painok- karanpaistopaikka. Tehdystä työstä huolimatta kaammin kuin muualla. Historiatietoisuutta kylätoimintaan toivottaisiin piristysruisketta. katsottiin tarvittavan kotiseudun säilymiseksi. Hyvänä esimerkkinä kylätoiminnasta pidettiin Kahdessa kirjallisessa vastauksessa historia oli Alapää-seuran toimeliaisuutta; samanlaista kök- nostettu myös ranskalaisena viivana tärkeäksi kähenkeä haluttiin Koliini-seuraankin. Tehdylle kohteeksi. Parissa vastauksessa se sisältyi raken- talkootyölle toivottiin myös kädenojennusta kau- netun ympäristön kohteisiin. Paikallishistoriaa pungin suunnasta. Erityisesti säilytettävänä koh- haluttaisiin käyttää enemmän hyödyksi uusien teena keskustelijoita kiinnosti Koliinitalon tulevai- tulijoiden juurruttamisessa. Paikallisten tarinoi- suus. den nähtiin kiinnittävän asukkaita omaan asuin- alueeseensa ja innostavan heitä samalla kotiseutu- Kunta on tosi vähän, että tässä on ite kökitty työhön. Keinoksi tuoda oman kylän ja lähialueen ja laitettu tuo – – Tuntuu, että ei ne vieläkään, historiaa ihmisille tietoon ehdotettiin kyläseuran että nytkin ne olettaa, että lähinnä ite hoide- sivuja, kuvapankkia, kyläwikipediaa ja Nurmoo- taan tuo. [Tilaisuus 9] Seuran historiapiiriä. Esimerkiksi sopisi vaikkapa Kiikun kylässä toteutettu karjalaisperinnön tallen- Että tämä [Koliini]talo pysyisi, – – niin pitäisi taminen kylähistoriaksi.232 saada sellainen kökkähenki, että pitäisi ikku- nat vaihtaa uudet. – – Sitä vähän tarjottiinkin Tämä historia liittyy kotiseutuun. Kun tänne kaupungille, että kökkätyönä voitais tehdä.– Nurmoon tulee muualta ihmisiä, niin ne ei tie- – Miehillä oli jo vähän suunnitelmaa siitä, dä Nurmon historiasta mitään, teoista tai ta- – – mutta ei siihen oikein tullut vastakaikua. pahtumista, mitä täällä kylillä on tapahtunut. [Tilaisuus 9] Niin joku tällainen pitäisi löytyä, mistä niitä saisi. – – Luulisi, että aika monia ihmisiä, niis- Aivan kuten yksittäisten kylien alueella järjeste- tä jotka ei koskaan täällä käykään, kiinnostai- tyissä keskustelutilaisuuksissa, myös Nurmoo- si se kylä ja seutu ja koko Nurmonkin historia. Seuran hallituksen jäsenille ja historiapiiriläisille [Tilaisuus 7] talkoohengen ja yhdistysten aktiivisen toiminnan säilyminen oli ensiarvoisen tärkeää kotiseudun Koliinin alueen asukkaiden vastaukset huokuivat tulevaisuuden kannalta. Kansainvälisten järjestö- yleistä tyytyväisyyttä omaa asuinaluetta kohtaan. jen keskittyminen kantakaupungin alueelle herätti Koliinin–Solanon asuinalue on keskustelijoiden huolta. Tärkeää on myös kotiseututoiminta retki- mielestä saavutettavuudeltaan erinomainen, se sineen ja säännöllisine kokoontumisineen. Minkä jaitsee lähellä palveluita, vaikka on olemukseltaan tahansa järjestön jäseniltoja voi käyttää esimer- rauhallinen ja maaseutumainen. Samalla toivot- kiksi kotiseutuasioiden esittelyyn. Nurmon Jymy, Nurmoo-Seura, Nurmon seurakunta, kyläseurat 232 Ampuja 2005. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 118 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI ja aiemmin nuorisoseurakin mainitaan tahoiksi, säilyminen tärkeinä kotiseudun kohteina. Raken- joiden kautta uudet asukkaat pääsevät uuteen ko- tamatonta jokirantaa, peltoja ja metsää myös tar- tiseutunsa kiinni. Esimerkkinä tällaisesta toimin- vitaan. Vanhoja rakennuksia haluttiin säilyttää nasta mainittiin lapsien tutustumisretket Nurmon siksi, että niiden välityksellä voidaan siirtää tietoa museoon. menneisyydestä omille lapsille. Tulevaisuudessakin tarvitaan asukkaiden yh- teisiä kokoontumispaikkoja. Kyläkoulujen rinnalle Ainakin silleen jos ajattelee, että toi Isokosken ja sijaan on jo tullut uusia kohtaamispaikkoja, ku- tien varsi, jossa on myöskin Ruuhikoski ja nää, ten kylätalot, Hyllykamari tai Mannerheimin las- että jos niille kaikille pelloille rakennettais ta- tensuojeluliiton perhekahvila. loja, niin ei se olisi enää se sama kotiseutu.– – Kyllä ne niinku kuuluu siihen ne pellotkin, Kyllä sitä nykyään pitää uusia ratkaisuja kek- vaikka siihen on toki tullut paljon taloja lisää, siä kokoontumispaikoiksi, kun ennen vanhaan niin kyllä se silti säilyy se mikä on ollut ennen- oli esimerkiksi kyläkoulut, mihnä kokoonnut- kin. [Tilaisuus 4] tiin. Ja ne oli mun mielestä aika tärkeitä paikkoja, nyt ei oo kun maksullisia kokoontumis- Meillä odotetahan kuin kuuta nousevaa, että paikkoja. [Tilaisuus 3] tulisi ohitustie, koska se helepottaa monta ar- kista asiaa, mutta sitten taas tosiaan toivoo, Toiminnallisen ympäristön lisäksi myös muuta että sitä jäiskin, ettei aivan tuhota sitä mettää säilytettävää löydettiin. Eteläpohjalainen murre, ja luontoa. Tehtäis vain sen verran kun on tar- Nurmon nimi ja tutut paikannimet sekä museo- ve. [Tilaisuus 10] alue mainittiin säilytettäviksi kotiseudun avainkohteiksi. Vanhaa rakennuskulttuuria pitäs jättää. – Myös nykyistä maalaismaisemaa pidettiin – Jos aatteloo omiakin lapsia. Jos ei vaikka uhattuna. Peltoja ei saisi rakentaa täyteen taloja, ja kymmenen vuoden päästä oo enää mitään jokirantojen maalaistalot tulisi säilyttää. Ajatukset vanhoja rakennuksia eikä juttuja, mitä näyt- kaavoituksen merkityksestä saivat hieman erilai- tää. [Tilaisuus 10] sia painotuksia: joku epäili, että tulevaisuudessa kaupunkikeskuksien ulkopuolelle rakentamista Kouluun liittyvässä keskustelussa haaveillaan tullaan rajoittamaan voimakkaasti, kun taas toi- mahdollisuudesta, että pienet kyläkoulut voisivat nen piti rakentamisen keskittämistä valituille alu- taas avata ovensa oppilaille, kun uusia asuinalueita eille myönteisenä asiana. Perusviestiksi jäi kuiten- syntyy esimerkiksi Kouraan. Samalla on huomat- kin maaseutumaisuuden säilymisen toive. tu, että nyt rakenteilla olevat koulut tahtovat jäädä pieniksi. Kyllä sen vois ainaki kaavottaa, että niitä asu- Kotiseudun tulevaisuutta koskeneet keskus- tuksia olis johonakin sellasis ryhymis, jottei telut voidaan tiivistää muutamaan avainteemaan. koko Nurmoonjokimaisemaa pilattaasi. [Ti- Yhteisöllisyys, maaseutumaisuuden säilyminen, laisuus 6] kehityksen edellytysten luominen ja ohjaaminen, nurmolaisuuden eri kerrosten säilyminen olivat ai- Lukioikäiset ja nuorten perheiden äidit mainitsivat heita, joita jatkettiin tilaisuudesta ja keskustelusta lukuisia kotiseudun säilyttämiseen liittyviä asioi- toiseen. Kotiseudun kehittäminen ei tarkoita sitä, ta, vaikka uudistuksiakin kaivattiin. Monessa pu- että jalka painaa koko ajan kaasua, eikä kotiseutua heenvuorossa ja kirjoituksessa pelättiin asutuksen säilytetä muutoksia jarruttamalla. Keskusteluista leviämisen aiheuttavan haittavaikutuksia: tienvar- välittyi vahva ajatus kehityksen kokonaisvaltai- simaisemat muuttuvat, nimistö vaihtuu ja ihmisten sesta hallinnasta: kotiseututyö on tasapainoilua käyttäytyminenkin muuttuu. Esille tuotiin joitain uudistusten ja säilyttämisen välillä. yksittäisiä tapauksia itseä lähellä olevan raken- Jokaisen keskustelutilaisuuden päätteeksi nuksen muuttumisesta kuten esimerkiksi vanhan osallistujia pyydettiin kirjoittamaan luvussa 1.3 kotitalon remontointi uuteen asuun tai koulumat- esitettyä eläytymismenetelmää soveltaen pieni- kan varrelle rakennetut uudet talot. Tuttujen ra- muotoinen kirjoitelma. Tilaisuuksien osallistujille kennusten purkamisesta kannettiin huolta. Tutun näytettiin kaksi vaihtoehtoista kehyskertomusta, talon täydellinen katoaminen maisemasta herättää joista heitä pyydettiin valitsemaan toinen ja kir- epävarmuutta. Ehkä se on kasvattavakin kokemus: joittamaan tarinansa sen avaamien mielikuvien muistutus ihmisen katoavaisuudesta. Mainittiin mukaan. Molemmat kehyskertomukset esitti- maaseutumaiseman ja esimerkiksi liikuntahallin vät tilanteen, jossa aikaa on kulunut viisi vuotta JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 119 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI eteenpäin ja kotiseudulla on moni asia muuttunut. viljelysmaisemana. Osassa vastauksia oli tuotu Oleellista menetelmässä on, että valittavana oli esiin myös oma elämätilanne ja terveydentila. Toi- joko myönteinen tai kielteinen tulevaisuudenkuva, veena oli, että voisi vielä viiden vuoden päästä asua johon eläytyä. Toisessa kertomusvaihtoehdossa ko- kylässä, ajaa autoa ja käydä kyläilemässä ystävien tiseudulla tapahtuneista muutoksista huolimatta luona. vastaaja kokee yhteenkuuluvuutta alueelle ja viih- Kourassa nähtiin, että kaavoituksen myötä vii- tyy siellä. Toisessa vaihtoehdossa muutokset puo- den vuoden kuluessa kylään on muuttanut uusia lestaan ovat johtaneet yhteenkuuluvuuden tunteen asukkaita, jotka osallistuvat ja vilkastuttavat toi- ja viihtyvyyden katoamiseen. mintaa kylän eri yhdistyksissä. Toiveena oli, että Molempiin kertomusvaihtoehtoihin sisältyi avoin ja ystävällinen ilmapiiri säilyy ja että kylän muutoselementti. Emme tarjonneet vastaajille tapahtumiin otetaan osaa ja saadaan naapureita vaihtoehtoa, jossa kaikki säilyisi kotiseudulla en- kyläilemään keskenään. Ihmisten omaan tekemi- nallaan. Halusimme siis selvittää sitä, miten ihmi- seen, luovuuteen ja jäsentämiskykyyn viihtyvyy- set reagoivat muutokseen: Millainen kehityskulku den ja uusien asioiden kehittämiseksi uskottiin. vahvistaa sidosta kotiseutuun? Mikä puolestaan Kouraa kuvailtiin tulevaisuudessa kyläksi, jossa on loitontaa vastaajia aiemmin tärkeäksi kokemas- tilaa asua ja liikkua luonnossa. taan paikasta? Nurmoo-Seuran tilaisuudessa kirjoitetuista Keskustelutilaisuuksiin osallistuneista 128 myönteisistä tulevaisuudenkuvista välittyy usko henkilöstä kaikkiaan 84 henkilöä vastasi kirjoi- siihen, että ympäristöä muuttavasta tie- ja muusta tustehtävään. Suurin osa eli 52 henkilöä eläytyi rakentamisesta huolimatta ainakin omalla koti- myönteiseen tulevaisuudenkuvaan. 21 vastaajaa paikalla tullaan viihtymään jatkossa. Keskustaaja- kirjoitti kuvauksen, jossa kotiseudulla tapahtuneet man nähtiin tiivistyvän, mutta samalla toivottiin, muutokset olivat vähentäneet yhteenkuuluvuuden että kaava ottaisi huomioon alueen erityispiirteet. ja viihtyvyyden tunnetta. Lisäksi 11 kirjoittajaa yh- Toivottiin, että asukkaiden keskinäinen yhteistoi- disteli vastauksessaan molempia elementtejä. minta kehittyisi, pienteollisuus ja yksityisyritteliäi- Tilaisuuksittain tarkasteltuna Ylijoella myön- syys lisääntyisivät, Nurmonjoen tila paranisi sekä teisen kierteen aikaansaavat kylään muuttavat nurmolainen reiluus säilyisi. Niin ikään Nurmo- uudet asukkaat ja kotiseudulleen palaavat nuoret, nimen säilyminen eri asiayhteyksissä nostettiin joilla on uusia ja raikkaita ajatuksia ja jotka ha- esille tärkeänä kotiseudun piirteenä. Kaiken kaik- keutuvat yhteiseen toimintaan ja järjestävät uusia kiaan tutun ja rauhallisen elämänmenon haluttiin tapahtumia. Myös kyläseuraan saadaan uusia ak- jatkuvan. tiivisia jäseniä, kerhotalossa on tarjolla sopivasti ryhmiä eri-ikäisille ja koulunmäellä yhteisiä tilai- Tutut tulevat päivittäin vastaan. Jos voimia suuksia. Uusien tulijoiden myötä kylän ilme muut- riittää, harrastuksetkaan eivät kovin muutu. tuu, mutta silti kotiseudun tutut ainekset säilyvät. Henkilösuhteet ovat tärkeämpiä kuin maise- Esimerkiksi uudet talot on rakennettu metsän manmuutokset. Erityisesti toivoisin Nurmon- reunoihin aiempaa rakentamistapaa kunnioittaen. joen tervehtymistä! [Tilaisuus 3] Uusi sukupolvi löytää vastaajien mukaan tavat ja muodot tehdä kylästä kotoinen ja uudistaa sitä. Lukiolaisten kirjoittamissa myönteisissä tulevai- Uusien asukkaiden ohella toinen merkittävä suudenkuvissa korostui usko Seinäjoen kasvuun, myönteistä kehitystä ruokkiva asia on teiden kun- mikä heijastuu myös Nurmon alueelle. Seinäjoen non ja liikenneyhteyksien paraneminen. Tiet ovat kasvun myötä Nurmon keskustaajama on muut- päällystettyjä myös Peräseinäjoen suuntaan, ja ku- tunut kaupunkimaisemmaksi ja nykyiset asunto- ten eräs vastaaja visioi, kaupungin bussit liikennöi- alueet ovat laajentuneet. Kuvattiin, kuinka palvelut vät Seinäjoki–Koura–Ylijoki–Peräseinäjoki–Sei- ja joukkoliikenne ovat kehittyneet ja kuinka uusia näjoki -reitillä säännöllisin välein. kauppoja ja liikekeskuksia on syntynyt. Kolmantena asiana Ylijoella nousi esiin palveluiden paraneminen. Erityisesti vanhuksille Nurmon asukasluku on kasvanut ja sen mu- suunnattuja palveluita on kehitetty, ja tarjolla on kana myös asutusalue on levinnyt. Kertun- kotiapua, asiointiapua sekä kerhotoimintaa. Li- laakson alue on levinnyt leviämistään. Metsää säksi vanhusten palvelutaksi kulkee tarvittaessa. on raivattu teiden tieltä pois ja uusia taloja on Ympäristön osalta vastaajat toivoivat, että liikku- syntynyt hirveästi. Nurmosta on tullut enem- mismahdollisuudet metsissä ja nevoilla sekä hiih- män kaupunkimainen, juuri sellainen jossa toladut säilyvät. Erikseen myös toivottiin maalais- olen lapsena asunut, (Turku). Se tekee Nur- maiseman ja peltomaiseman pysyvän avoimena mosta viihtyisän. [Tilaisuus 4] JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 120 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Tänne Nurmooseen tai SEINÄJOELLE on tul- terveyttä ja voimia asua kylässä. Nuoret toivoivat, lut paljon lisää asuntoja ja suuria asuinaluei- että kylässä on lapsia, lapsilla ystäviä ja koetaan ta. Keskusta on myös laajentunut sillä kaup- yhteenkuuluvuutta naapurien kanssa. Myös suku- poja ja kerrostaloja on tullut lisää. Jäähalli on polvien välistä kanssakäymistä toivottiin. Samalla uusittu valtavaksi jääurheilukeskukseksi ja toivottiin, että vuoropuhelu kaupungin kanssa toi- bussit kulkee jopa ilta 9:ään asti! Nurmon itse mii ja että kaupunki viestittää suunnitelmista rei- keskusta on myös muuttunut. On tullut lisää lusti etukäteen. kauppoja ja enemmän ’kaupunki’maisempi. Nurmoo-Seuran historiapiiriläiset kuvasivat Tänne on myös ilmestynyt Ikea, Ideapark myönteisissä kertomuksissa viihtyvänsä alueella, ja yksi muu suuri kauppakeskus. Nyt voisin kunhan lähellä on omia sukulaisia ja tuttuja. Viih- viihtyäkin Seinäjoella loppuelämäni. [Tilai- tyvyyteen vaikuttavat myös hyvät liikenneyhteydet suus 4] sekä palvelut.

Myös ihmisten asenteiden ja vapaa-ajan aktiviteet- Hyllykallion asutusalue edelleen laajentunut. tien arveltiin muuttuvan osana kasvavaa Seinäjo- Pohjaan tullut lähelle uusiakin kauppoja. Tar- kea. Vaikka alue kehittyy ja muuttuu, tuttujakin peelliset liikennejärjestelyt ohikulkuteineen aineksia säilyy, esimerkiksi Tanelinrannan alueella saatu valmiiksi. Pesäpallokenttä uuden seu- ja Murhavuorella. ran Jymyjussien käytössä. Väki lisääntyy, kehitys jatkuu kuten pitääkin. [Tilaisuus 6] Ihmisistä on tullut suvaitsevaisempia ja hekin tajuavat että Nurmo ei välttämättä ole paras Alapään alueen asukkaiden kirjoittamissa myön- mahdollinen paikka asua. Lisää asuinalueita teisissä tulevaisuudenkuvissa esitettiin, kuinka on rakennettu ja vapaa-ajan aktiviteetteihin alueen asutus on lisääntynyt, mutta sen ei koeta on panostettu. Nuoria ihmisiä on muuttanut hävittävän maaseutumaisuutta vaan piekemmin- alueelle lisää joten alueella tapahtuu jotain kin vahvistavan kylän yhteisöllisyyttä. Aluetta ke- useammin. Nurmoon on rakennettu omia ur- hitetään maltillisesti ja maaseutumaisuus säilyy. heilu halleja. [Tilaisuus 4] Esimerkiksi kaavoitettu Latikan alue on rakennettu, ja alueelle on muuttanut uusia lapsiperheitä. Tanelinrannan asutusalueet ovat laajentuneet Edelleen visioitiin, että kaikkiaan alueelle on tullut vanhan kotitien päästä eteenpäin mutta van- 40 taloutta lisää. ”Nurmon pohjoinen alue kasvaa ha talokanta on silti ennallaan. Tanelin tupa ja kehittyy, on vetovoimainen ja voi hyvin”233 on vieläkin toiminnassa ja Tanelinlammen Uudet asukkaat pitävät yllä kylä- ja kotiseu- aluetta on kehitetty. Murhavuoren metsikköä tuhenkeä. Kuvattiin, kuinka yhteenkuuluvuuden on vielä. [Tilaisuus 4] tunne on vahva ja kuinka myös kyläseuran toimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä. Lisäksi Kiikkulaisten vastauksista välittyi vahvasti usko lapsiperheiden yhteiset tekemiset, kuten leikki- alueen myönteiseen kehitykseen. Alueen tule- kenttätoiminta ja pyhäkoulu, ovat lisääntyneet. vaisuuden kehityksen kannalta oleellista on, että Haalilla järjestetään lasten urheilukisoja sekä ai- kylään muuttaa uusia innokkaita ihmisiä, jotka kuisille leikkimielisiä kilpailuja. Alueelle on myös osallistuvat yhteiseen toimintaan. Kylän asukas- muodostunut uudenlaisia keskustelupiirejä, ja määrän nähtiin kasvavan, mutta samalla toivot- nuorille on saatu turvallisia kokoontumispaikkoja. tiin, että uusi naapuri ei tulisi aivan viereen tai että kylään muuttavat uudet perheet rakentaisivat ko- Lapset leikkivät ja kyläilevät keskenään ja tinsa sopivan etäälle vanhoista asumuksista. Kaik- näin aikuisetkin ovat luontevasti tutustuneet kia kyläläisiä ei tosin tiivistyväkään asutus haittaa. toisiinsa. [Tilaisuus 7]

Ei haittaa vaikka kylä kasvaisi, ei kasva liikaa Kovasti ovat ystävällisesti ottaneet huomioon tunnen omaksi — – olen kaupunkilähtöinen si- tällaisen vanhan asukkaan. Apua saan, mikäli simmässäni. [Tilaisuus 5] tarvitsen. Hyvin menee meidän kylällä. [Tilai- suus 7] Toivottiin, että luonnonympäristössä ja rakennetussa ympäristössä säilyisi tuttuja maisemaele- Yhdeksässä vastauksessa kiinnitettiin erityistä menttejä: peltoja ja jokiuoma. Vanhemman väestön huomiota siihen, että alueen tiestö parantunut. toiveet liittyivät siihen, että tulevaisuudessa olisi Teitä on levennetty, nopeusrajoitusta on pudotet-

233 Tilaisuus 7. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 121 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI tu ja alueella on kattavat kevyen liikenteen väylät. Perhekahvilassa järjestetyssä tilaisuudessa vas- Liikenneturvallisuus on lisääntynyt huomattavas- taajat sisällyttivät myönteisiin tulevaisuuskuviin ti sekä Länsitielle että Nurmonjoentielle saatujen kehittyvät palvelut ja palveluiden saavutettavuu- pyöräteiden myötä. Naapurista toiseen pääsee liik- den myös laajemman työssäkäyntialueen sisällä. kumaan kätevästi ja turvallisesti pyöräteitä pitkin. Osana kulkuyhteyksien paranemista mainittiin Tämä mainittiin kaikkein keskeisimpänä saavu- myös itäinen ohikulkutie. Toinen tulevaisuusku- tuksena, joka parantaa kylän viihtyvyyttä. Myös vista esiin nouseva teema on yhteisöllisyys ja asuk- joukkoliikenne on virkistynyt. Tieliikenteen rin- kaiden identiteetti osana muuttuvaa kuntaraken- nalle nostettiin hyvät tietoliikenneyhteydet, jotka netta. Myönteisissä tulevaisuuskuvissa esitettiin, mahdollistavat tehokkaan etätyöskentelyn. kuinka kokemus kuulumisesta johonkin pikemminkin vahvistuu tulevaisuudessa ja kuinka tule- Vihdoinkin on saatu kunnon tie kevyenliiken- vatkaan kuntaliitokset eivät horjuta ihmisten alu- teenväylineen. Me vanhatkin voimme vielä eellista identiteettiä. kulkea polkupyörällä ja näin voimme pitää yllä kuntoamme. [Tilaisuus 7] Palveluihin on matkaa, mutta koska kotiym- päristössä viihtyy, ei kulkeminen tunnu rasit- Parantuneet palvelut seuraavat uusien tulijoiden teelta. Kulkuyhteydet ovat parantuneet, liiken- mukana. Itäisen ohikulkutien rakentumisen myö- nevaloissa istuminen on vaihtunut sujuvaan tä palvelut ovat merkittävästi lisääntyneet keskus- liikennöintiin. [Tilaisuus 10] taajaman tuntumassa. Visioitiin myös, että Mar- tikkalansillan lähistöllä on pieni kauppa ja posti. Paljon puhuttu ohitustie on valmis tai ainakin Terveyspalvelut ovat pysyneet Nurmon keskustas- rakenteilla. Toivottavasti se on onnistunut rat- sa tai jopa lisääntyneet ja parantuneet. kaisu. [Tilaisuus 10] Kaksi vastaajaa nosti erikseen myönteisenä tulevaisuuden kehityskulkuna joen virkistyskäy- Pienelle asuinalueellemme on saatu lisää tön lisääntymisen, mikä on mahdollista tasaisesti asukkaita. Kyläyhteisö on vireä, toimiva, yh- korkealla pysyvän vedenpinnan ansiosta. Joki on teistyö toimii. [Tilaisuus 10] siis muuttunut edukseen. Pellot ja puutarhat sekä joenranta-alueet ovat hoidetut ja jokiveden puh- Myönteisistä tarinoista voidaan nostaa esiin useita taudesta huolehditaan. Lisäksi jokialue on rauhoi- yhteisiä elementtejä. Keskeinen positiivisen kehän tettu vesimoottoriurheilusta. synnyttäjä ovat kyliin ja asuntoalueille tulevat uu- Kaikki kesänurmolaisten tilaisuuteen osallis- det asukkaat, jotka kannustavat myös kyläseurojen tuneet ja tehtävään vastanneet kirjoittivat myön- ja yhdistysten toimintaa tuomalla uusia ajatuksia. teisen virikkeen ohjaaman tulevaisuuskuvan. Asutuksen lisääntymisestä huolimatta erityisesti Näissä tulevaisuuskuvissa esimerkiksi Ylijoelle kylät ja haja-asutusalueet säilyttävät maaseutu- ja Kouraan on muuttanut uutta väkeä sekä tullut maisen luonteensa ja maiseman. Rakentaminen uusia kesäasukkaita, mikä piristää kylien elämää. tapahtuu riittävän väljästi, olemassa olevaa raken- Kouran kohdalla kuvattiin, kuinka alueen kehi- tamistapaa kunnioittaen ja vanhaa mahdollisuuk- tys on kääntynyt myönteiseen suuntaan. Alueelle sien mukaan säilyttäen. Kasvun toivotaan olevan rakennetaan uusia taloja ja lasten määrä kasvaa, hallittua. koulu säilyy ja kylään saadaan aikaan osin yhteis- Myönteiseen kehityskulkuun kuuluu kiinteäs- voimin palvelukeskus, jossa on kauppa ja muitakin ti palveluiden säilyminen ja parantuminen sekä toimintoja. Nurmolaisuus on säilynyt, vaikka Nur- palveluiden parempi saavutettavuus. Liikenneyh- monjoen rannat on kaavoitettu omakotialueeksi ja teyksien kehittäminen alueen reunoilta sekä lii- maisema muuttunut. kenneturvallisuuden parantaminen ovat viihty- Niin ikään Koliinissa kaikki tehtävän kirjoit- vyyttä erityisesti parantavia tekijöitä. taneet olivat valinneet myönteisen tulevaisuuden- Myönteisistä tarinoista nousee esiin myös yh- kuvan. Kirjoituksissa Koliini-seuran toiminnan teisöllisyyden vahvistuminen, kaikenpuolisen toi- nähtiin piristyneen, ja seuratoiminta tarjoaa asuk- meliaisuuden lisääntyminen sekä asukkaiden ko- kaille mielekästä tekemistä. Alueelle on muuttanut tiseutuidentiteetin säilyminen. Näissä kuvauksissa nuoria perheitä ja lapsille löytyy alueelta kavereita. nurmolaisuus säilyy, vaikka maisema muuttuu. Li- Vaikka naapurit vaihtuvatkin, Koliinin–Solanon säksi voidaan tunnistaa kotiseudun muutos osana alueella uskottiin olevan hyvä asua ja elää tulevai- vastaajien omaa elämänkulkua. Ihmiset kokevat suudessakin. kotiseudun tulevaisuuden myönteisenä, mikäli it- sellä on terveyttä ja voimia asua iäkkäänäkin kotona ja lähellä on omia sukulaisia ja ystäviä. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 122 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Erikseen on syytä nostaa esiin kaksi havaintoa. Nurmooseuralaiset toivat huolinaan esiin yhdis- Ensinnäkin kaupunkimaisuuden lisääntyminen tystoiminnan ja kökkähengen hiipumisen, asu- tuotiin esiin myönteisenä tekijänä ainoastaan lu- tuksen liiallisen laajenemisen sivukylillekin ja kiolaisten kirjoituksissa. Kyse on koko Seinäjoen kaupunkimaisuuden lisääntymisen. Ihmisten kaupunkimaisuuden lisääntymisestä, mutta myös vieraantuminen toisistaan on seurausta siitä, Nurmon keskustaajamaan toivottiin lisää kaupan että kylät ja asuinalueet muuttuvat eräänlaisiksi alan palveluita. Osassa kirjoituksia kaupunkimai- nukkumalähiöiksi. Kaikkein huolestuttavimpana nen kehitys nähtiin perusedellytyksenä sille, että maalattiin kuva, jossa nurmolaisuuteen keskeises- alueella voi viihtyä ja sen voi tuntea kotiseuduk- ti liittyvä piirre, maaseutumaisuus, uhkaa kadota seen. Toinen keskeinen huomio on, että joki oli var- maanviljelyksen kokonaan loppuessa. Seinäjoen sin vähän esillä myönteisissä tulevaisuuskuvissa. itäisen ohikulkutien suunnitelma nostettiin esille Ainoastaan Alapään alueella uskottiin joen virkis- yksittäisenä tulevaisuutta varjostavana tekijänä. tyskäytön lisääntyvän tulevaisuudessa. Kielteisissä tulevaisuuskirjoitelmissa käsitel- Oma kotikylä on rakentunut täyteen. Uusia tiin pitkälti samoja teemoja kuin myönteisissäkin, asukkaita on enemmän kuin vanhoja eikä ku- mutta myös eroja on havaittavissa. Kirjoituksista kaan enää ole tekemisissä naapurinsa kans- voidaan tunnistaa kaksi keskenään erilaista kurjis- sa. Maanviljelys on loppunut ja kaikki käyvät tumiskierrettä. Toisessa palveluiden vähäisyys tai muualla töissä. Kylään on tullut katuvalot, niiden katoaminen aiheuttaa tyytymättömyyttä ja pyörätie + muut kaava-alueiden tunnusmer- johtaa poismuuttoon. Toisessa asutuksen laajentu- kit. Nurmon hautausmaan vanhat on hävi- minen, raskas rakentaminen sekä kaupunkimai- tetty uusien tieltä ja hautausmaan laajennus suuden lisääntyminen nähdään ahdistavina asioi- on aivan toisaalla kuin nyk. hautausmaa. na, jotka vieraannuttavat kotiseudusta. Nurmoo-Seuran toiminta on vähäistä, koska Henkisen ilmapiirin muuttumista kuvattiin seuraan ei saada aktiivisia toimijoita vanho- muun muassa lähiöistymisen käsitteellä ja pelät- jen jäädessä sivummalle. [Tilaisuus 3] tiin, että nurmolainen identiteetti hukkuu laaje- nevan Seinäjoen kaupunkiseudun osaksi. Molem- Täytyy vain hyväksyä ohitustie liittymineen! missa kehityskuluissa nähtiin yhteisöllisyyden Valitettavasti! Silti Nurmoo on Nurmoo ja py- ja talkoohengen vähenemistä, kun ihmiset joko syy Nurmoona! [Tilaisuus 3] muuttavat pois tai vieraantuvat toisistaan. Yksit- täisenä aihekokonaisuutena esiin nousivat myös Edellä kuvattiin, kuinka lukiolaisten myönteisiin tiejärjestelyt joko niin, että toivotut liikenneturval- tulevaisuudenkuviin kuuluu vahva usko Nurmon lisuuden parantamiseen ja saavutettavuuden pa- kasvuun ja kehitykseen. Samalla kasvu ja sen rantamiseen tähtäävät asiat eivät toteudu tai niin, aikaansaamat muutokset ovat myös kielteisten että uudet risteysjärjestelyt pilaavat maisemaa pe- tulevaisuudenkuvien pääpiirre. Lukiolaisten tu- ruuttamattomasti. Myös oma elämäntilanne nos- levaisuus näyttää kielteiseltä, mikäli tulevat ris- tettiin esiin. teysjärjestelyt, rakentuvat kauppakeskukset ja Ylijoen kielteisissä tulevaisuusskenaarioissa laajenevat asuinalueet muuttavat maisemaa mer- koettiin, että kylän palvelujen hiipuminen haittaa kittävästi. jokapäiväistä elämää siinä määrin, että sieltä on muutettava pois. Kotiseudusta joudutaan luopu- Maatilat ja pellot ovat hävinneet, metsää on maan pakon edessä. Palveluiden puuttuminen on hakattu ja tilalle ovat tulleet suuret asutus- osa kurjistumiskierrettä. Lisäksi nähdään, että kun keskukset, isot tierakennelmat ja monet suu- lapset ovat muuttaneet kaupunkiin, kylään jäävä ret kaupat ja kauppakeskukset. Paikka ei olisi vanheneva väestö ei kykene enää itse huolehtimaan enää yhtä rauhallinen ja maanläheinen kuin rapistuvista rakennuksista ja tarvittavista korjauk- vielä nykyään. En voisi sanoa että se olisi enää sista tai esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden ra- kotiseutuani. [Tilaisuus 4] kentamiseen tarvittavista investoinneista. Kourassa kielteiset tulevaisuudenkuvat liit- Kotini rauhallinen ympäristö ei ole enää rau- tyivät Valtatiehen 18 sekä kyläkoulun ja kirjaston hallinen vaan peltoja ja metsää on hävitetty tulevaisuuteen. Pelättiin, että valtatie vangitsee asuinalueiden ja kasvavan kaupungin tieltä. ihmiset koteihinsa, kun vilkasliikenteisellä tiellä Maaseutu olisi muuttunut kiireiseksi kaupun- ei enää uskalla liikkua. Koulun ja kirjaston loppu- giksi, kauppoineen ja ruuhkaisine liikentei- mista pidettäisiin erittäin suurena menetyksenä neen. En haluaisi asua kaupungissa, minulle kylälle. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 123 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

riittää että pääsen käymään siellä aina kun Terveyspalvelut muuttuu ja keskittyvät yh- haluan. Tällöin menen Seinäjoen keskustaan. teen paikkaan, toivottavasti se ei heikennä [Tilaisuus 4] palvelujen saatavuutta. [Tilaisuus 10]

Joki olisi hävinnyt niin en tunnistaisi tätä enää Yhteisöllisyys alkaa katoamaan, ja palvelut ja en viihtyisi täällä. Ja tietenkin, ja oma koti ovat yhä vaikeammin saatavissa. Rakenta- olisi häipynyt en viihtyisi enää. Liikuntahalli minen lisääntyy ja vanhaa asutusta ja raken- olisi lähtenyt pois. Asutusta olisi tullut lisää nuksia on purettu uuden tieltä. Käsite Nurmon kotisi lähettyville. Pellot olisi muutettu asuin- kunta alkaa häipyä ja on vain isoa kaupunkia. paikoiksi. [Tilaisuus 4] [Tilaisuus 10]

Nurmoo-Seuran historiapiiriläisten tulevaisuutta Kaiken kaikkiaan kotiseutukeskustelijoiden kir- synkistävät oma ikääntyminen ja voimien uupu- joituksia hallitsi kuitenkin myönteinen käsitys minen esimerkiksi omakotitalon pidossa. Eräällä tulevaisuudesta. Niin keskusteluista kuin kirjoi- vastaajalla olikin jo mielessä siirtyminen lähem- tustehtävistä on luettavissa ennen kaikkea se, mäksi muualle muuttaneita lapsia ja lapsenlapsia. että kotiseudun muutosta ja kehitystä on kyettävä Uudet liikennejärjestelyt mainittiin jälleen tulevai- ohjaamaan hallitusti. Kotiseutua voidaan tässä suuden asuinviihtyvyyttä vähentävänä tekijänä. mielessä siis suunnitella ja kutoa. Vaikka henkilö- kohtaisen elämänkulun kerrokset ovat näissäkin En enää koe viihtyväni Nurmossa, jos kaikki vastauksissa vahvasti mukana, pääpaino on sellai- se liikenne ja liikennerakennelmat toteutetaan. sissa asioissa, jotka vaikuttavat yhteisesti koettuun Maalaismaisema, rauhallinen ympäristö ka- kotiseutuun ja jotka aidosti jaetaan muiden kans- toaa. Pitää kai muuttaa Lapualle. [Tilaisuus 6] sa. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa myös suunnittelun ja aluekehittämisen keinoin. Nurmon asema osana Seinäjokea keräsi sekä myönteisen että kielteisen kommentin. Edellisessä nähtiin Nurmo yhä omaleimaiseksi osaksi Seinä- jokea, jossa asuu monenlaisia ihmisryhmiä. Jäl- kimmäisessä taas pelättiin Nurmon muuttumista Seinäjoen lähiöksi, josta perinteinen nurmolaisuus on katoamassa. Kiikussa koettiin uhkakuvana asutuksen li- sääntyminen. Pelkona on, että alueelle muuttaa liikaa uusia ihmisiä, jotka eivät kiinnity yhteisöön. Niin ikään Alapään alueen kielteisissä tulevaisuudenkuvissa esitettiin samantapainen huoli: alue on muuttunut niin, että kylän maaseutumaisuus ja tunnelma ovat hävinneet ja yhteisöllisyys on kadonnut. Maaseutumaisuuden uhkaksi nähtiin erityisesti lähiöityminen. Esimerkiksi Latikan alueen uhkakuvassa kylä on rakennettu täyteen ja vaarana on alueen muuttuminen rauhattomaksi lähiöksi. Harrastusmahdollisuudet ovat siirtyneet Seinäjoen kantakaupungin ja Hyllykallion alueelle. Liikenne Länsitien varressa on lisääntynyt enti- sestään eikä tieturvallisuuden parantamiseksi ole tehty tarvittavia toimenpiteitä. Uusia, odotettuja lähipalveluita ei ole syntynyt, eikä koulukyyditys toimi kielteisissä tulevaisuudenkuvissa. Perhekahvilan tilaisuudessa kirjoitetuissa tulevaisuudenkuvissa pohdittiin kunnallisia ja kau- pallisia palveluja sekä niiden saatavuutta ja saavu- tettavuutta kaupunkiseudun sisällä. Yksi vastaaja eläytyi kielteiseen tulevaisuuskuvaan, jossa palveluiden saatavuuden ohella huolena oli vanhan rakennuskannan katoaminen ja nurmolaisuuden häviäminen. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 124 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

10 NURMON MONET KOTISEUDUT

Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma -hank- gelmallista kuin pyrkimys rakentaa ymmärrystä keen alussa tavoitteeksi otettiin kehittää ja luoda yleisen tason kollektiivisesta identiteetistä tutki- kotiseutusuunnitelman pilottimalli, joka perustuu malla yksilötason henkilökohtaisia identiteettejä. alueen asukkaiden kokemukselliseen kotiseutuun. Aineiston perusteella kävi selväksi, että yksittäiset Tulokseksi luvattiin antaa selvitys alueen asukkai- kotiseutukäsitykset voivat poiketa toisistaan jopa den kotiseutukäsityksistä, kotiseudun avainkoh- niin paljon, että kahdesta satunnaisesti valitusta teista ja syvärakenteista sekä kuvaus ja tulkinta kotiseutukäsityksestä ei kutoudu ylätasolla ollen- niiden merkityksestä. kaan yhteistä kotiseutukuvaa. Tilanne kuitenkin Selvitys nykynurmolaisten kotiseutukäsityk- muuttuu, kun otamme huomioon kaikkien keskus- sistä avainkohteineen ja siitä tulkitut syväraken- telijoiden muodostaman kokonaisuuden. Äkkiä teet on nyt raportoitu kirjamuotoon. Luvuissa 1 ja näyttääkin siltä, että Nurmonjokilaaksosta koti- 2 on hahmotettu kotiseututyyppien ja kotiseudun seutuna alkaa hahmottua yhden yhteisen kuvan kolmenlaisten maisemien teoreettinen kehys. Lu- lisäksi muutamia pienempiä kuvia. Eri puolilta vuissa 3–5 nurmolaisten keskusteluissa esittämät Nurmoa tulevien keskustelijoiden käsityksissä on ajatukset on asetettu tuohon kehykseen. Kaikki yhdensuuntaisia piirteitä, joita olemme jo ryhmi- kymmenen keskustelua on pilkottu osiin, jotta telleet aikaisemmissa luvuissa. Miltei kaikkia nur- luonnonmaisemia, rakennetun ympäristön mai- molaisia yhdistää yhteinen yläaste, kirkko, Prisma semia ja henkisiä maisemia voidaan tarkastella ja Nurmonjoki. Mutta keskustelijoiden kotiseutu- erikseen. Lukuun 6 on koottu Nurmonjokilaakson käsityksissä on myös ilmeisiä eroja. Ne näyttävät asukkaiden henkilökohtaiset kotiseutukuvat sel- ryhmäytyvän vähintään kolmeen, mutta luonte- laisina kuin ne näyttäytyivät heidän valitsemis- vimmin viiteen toisistaan erottuvaan pienempään saan kuva-aiheissa ja mielipaikkakuvauksissa. kokonaisuuteen. Nimitämme niitä tässä yhteydes- Tämän jälkeen olemme muodostaneet tulkin- sä nurmolaisiksi kotiseuduiksi. Niiden ympärillä ei toja nurmolaisten kotiseutukäsityksistä ensin suh- ole teräviä rajoja, vaan huokoiset rajavyöhykkeet. teessa kuntaan ja sen muutoksiin (luku 7), sitten Mielenkiintoista ja huomionarvoista on, että nämä kotiseudun muihin muutoksiin (luku 8) ja viimeksi viisi kotiseutua erottuvat toisistaan riippumatta suhteessa tulevaisuudenodotuksiin (luku 9). Jäl- siitä, tarkastelemmeko luonnonympäristöä, suh- jellä on oikeastaan vain kotiseutukuvien yleisen detta rakennettuun ympäristöön vai henkistä ko- tason konstruointi. tiseutua. Kokemuksellisen kotiseututeorian perusidea Kuvan 16 kartta havainnollistaa Nurmon koon, että kukin ihminen rakentaa itselleen oman tiseutujen kokonaisuutta eräänlaisina kotiseutu- kotiseutunsa kokonaisuuden vuorovaikutukses- tihentyminä. Kuvassa tilaisuuksissa ilmenneet ti- sa luonnonympäristön, rakennetun ympäristön hentymät on piirretty historialliselle kartalle, jossa sekä muiden ihmisten kanssa. Kotiseutu kasvaa ruudutettu alue on 1930-luvun puoliväliin saakka ja muuttuu elämäntilanteiden mukana tai pysyy kuulunut Lapuaan. Karttaan piirretyt vyöhykkeet muuttumattomana, mikäli ihmisen kokemuspiiri- esittävät karkeasti ja varsin yleisellä tasolla yksit- kään ei ratkaisevasti muutu. täisistä kotiseutukuvauksista hahmottuvia isom- Nurmonjokilaakson kymmeneen kotiseutu- pia kokonaisuuksia. Selkein ero on etelän ja pohjoi- keskusteluun osallistui yhteensä 128 keskustelijaa. sen välillä: Nurmonkurkku jakaa alueen kahteen Jokaisella heistä on omanlaisensa kokemushisto- monella tavalla toisistaan erottuvaan kotiseutuun. ria ja käsitys kotiseudustaan. Joukossa on keske- Kouran ympärillä olevalla eteläisellä alueella Ylijo- nään hyvin erilaisia kotiseutukäsityksiä. Sekä yk- ki erottuu vielä omaksi alueekseen ja on mahdollis- sipaikkainen että monipaikkainen kotiseutukuva ta, että Veneskosken–Viitalankylän aluekin erot- saivat tukea keskusteluissa. tuisi, jos sitä tarkemmin tutkittaisiin. Pohjoinen Ei ole itsestään selvää, että yksilöllisistä ko- osakaan ei ole yhtenäinen. Kiikulla on oma, kaikis- tiseutukuvauksista voidaan muodostaa käsitys ta muista kylistä selkeästi erottuva proﬁ ili. Omaksi kotiseudusta yleisellä tasolla. Se on aivan yhtä on- kotiseututihentymäkseen hahmottuu vielä Hylly- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 125 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Kuva 16. Nurmon alueen kotiseututihentymät. kallion alueen sekä uusien laajenevien asuinaluei- tokohdetta, Kivijärven kosteikkoa, ei noteerattu den kokonaisuus. Kiikulla ja uusilla asuinalueilla lainkaan muualla Nurmossa. Toisaalta Kourassa on kuitenkin vähemmän yhteisiä piirteitä Kouran ei otettu lainkaan esille monia muualla suosittuja ympäristön kuin muun Nurmon kanssa. kohteita kuten Nurmon kirkkoa tai museota. Aineistomme perusteella näyttää siltä, että Muille nurmolaisille tärkeät kirkonkylän ra- Kurkkunurmon jakolinja on todellinen. Kouralai- kennukset ja instituutiot eivät juuri saaneet maisuus on muuta Nurmoa monimuotoisempaa: heillä nintoja kotiseudun tärkeiksi kohteiksi myöskään on suhteellisesti enemmän aatteellisia yhdistyksiä Ylijoella. Ylijoen henkisen ja maantieteellisen ja niiden järjestämiä tilaisuuksia, poliittisten ja us- erilaisuuden välillä nähtiin yhteys. Ylijoki on ollut konnollisten näkemysten kirjo on Kourassa Keski- eristyksissä, huonojen kulkuyhteyksien päässä si- Nurmoa ja Alapäätä monipuolisempi. Kouralaiset jainnut kylä. Se on maisemallisesti muusta Nur- valitsivat kotiseutunsa avainkohteet kovin eri ta- mosta poikkeava, mäkinen ja metsäinen, ja maa- valla kuin muut nurmolaiset kaikkien kotiseudun perä on kivikkoisempaa. Varsinaisia lakeuksia ei osatekijöiden kohdalla. Muuhun Nurmoon yhdis- ole, asutus on harvempaa ja keskittyy mäille. Alue täviä tekijöitä ovat joki, ruokaperinne, Prisma, At- oli pitkään Ylinurmon yhteismaata, allmannia, ria ja E.S. Lahtinen, joka onkin kouralainen yritys. jossa oleskeltiin vain ajoittain: metsästettiin, ka- Kouralaiset listasivat kolmisenkymmentä sellaista lastettiin, otettiin puutavaraa ja viljeltiin talojen kohdetta, joita ei mainittu muissa asukastilaisuuk- ulkosarkoja. Aikoinaan harjoitettiin jonkin verran sissa. Esimerkiksi kouralaisten tärkeintä luon- kaskeamistakin ja myöhemmin tervataloutta. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 126 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Ylijoen suhde Kouraan on kaksijakoinen: Perin- Keskusteluja seuratessa ilmeni, että Kouran tai Yli- teisesti Koura on ollut Ylijokisten oma kaupunki ja joen suunnilta tulleet harvat osallistujat nostivat rautatieasema. Siellä on käyty töissä, kaupoilla ja esiin samoja asioita kuin kouralaiset ja ylijokiset muilla asioilla. Ylijokisten ja kouralaisten urheilu- omissa tilaisuuksissaan. seura on yksiselitteisesti Kouran Louhi. Silti myös Näyttää siltä, että Hyllykalliosta puhuessaan erityisyyttä Kouran suuntaan korostetaan. Koura nurmolaiset tarkoittavat sillä myös niitä uusia on epäyhtenäisempi, siellä on ollut toisinajattelevia asuinalueita, joille asutus on Hyllykalliolta levin- ihmisiä, monenlaisine poliittisine ja uskonnollisine nyt kuten Tanelinrantaa, Kertunlaaksoa ja Karhu- käsityksineen ja houkutuksineen. vuorta. Monessa keskustelussa ilmeni, että Hylly- Asutushistoriallinen ja tuotannollinen syvära- kallion asukkaita pidetään melkein seinäjokisina. kenne on Nurmonjoen ylävesillä varsin erilainen Hyllykalliolla ja sen jälkeen rakentuneilla asuin- kuin Keski-Nurmossa ja pitäjän pohjoisosissa. alueilla on paljon sisään- ja ulosmuuttoa, jonka Se on synnyttänyt myös kulttuurisia eroja, jotka vuoksi alueella on jonkinlainen väliaseman leima. välittyvät kyläyhteisössä eteenpäin sukupolvelta Esimerkiksi Hyllykalliolla MLL:n perhekahvilassa toiselle. Myös muualta muuttavat oppivat vähitel- järjestetty tilaisuus tuki tätä käsitystä. Kotiseu- len huomaamattaan kylän tavoille. Edellisen vuo- tukeskustelijat eivät samastaneet itseään erityi- sisadan käytänteet ulottavat vaikutuksensa tähän semmin juuri Hyllykallioon vaan kuka minnekin. päivään. Tärkeät paikat ovat tärkeitä siksi, että ne Hyllykalliolla asuu paljon muualta muuttaneita, ja liittyvät johonkin menneisyyden käytäntöön, toi- siksi kotiseudun tärkeät paikatkin levittäytyivät mintaan tai tapahtumaan. Jälkiä jää myös puhee- laajalle. Nurmolaisuuden ja seinäjokelaisuuden seen ja käyttäytymiseen eli juuri niihin asioihin, välillä he näkivät selvän identiteettirajan, mutta jotka ovat ratkaisevia myös kotiseutukokemuksen heidän mielestään se ei noudata kunnanrajaa. Ko- syntymisessä. Kun alueella on erilainen mennei- tiseutukeskusteluissa hyllykalliolaisuus näyttäy- syys, on jopa odotettavissa, että sen asukkaiden tyy omana kotiseututihentymänä, joka sijoittuu kotiseutu näyttäytyy omanlaisena tänäkin päivä- nurmolaisuuden ja seinäjokisuuden väliin. nä. Joki on kiistaton nurmolaisten kotiseudun osa- Syvärakenteiden perässä ei aina tarvitse men- tekijä. Nurmolaiset eivät joesta puhuessan kuiten- nä vuosisatojen taakse. Kiikun kylässä leimallista kaan tarkoita yhtä ja samaa asiaa: Alapään alueen on sen tuore asutushistoria ja karjalaissiirtolais- asukkaille joki on keskeinen maisemaelementti, ten vaikutus. Kiikkulaisilla on hyvin itsenäinen joka leveimmilllään näyttäytyy jopa ”Nurmoon kotiseutuproﬁ ili. Luonteva asiointisuunta on ollut merenä”234. Toisaalla joki häipyy miltei näkymät- Seinäjoki, mitä on korostanut 1980-luvulle asti tömiin tai kuuluu lähinnä lapsuuden muistoihin. huonona säilynyt tieyhteys Nurmon kirkonkylän Kiikussakin joki on tärkeä osa kotiseutua, mutta suuntaan. heille kyseessä on Kyrönjoki. Yhdistäviä keskuste- Alapään alueen tilaisuudessa havaitsimme, lunaiheita olivat jokiluonnon muutos, Nurmonjoen että avainkohteet keskittyivät jälleen uudella taval- nykytila ja jokivarsien maiseman säilyminen maa- la. Keskustelun kohteet ulottuivat Alapäästä kun- seutumaisena. nan keskustaajamaan ja pitkälle Keski-Nurmon Keskustelutilaisuuksissa kuvattiin useita satoja suuntaan. Käytännössä jakolinjaksi muodostui kotiseudun avainkohteita. Ne on kokonaisuudes- historiallinen Kurkkunurmo. Paikalla oli myös saan esitetty dokumentointijulkaisussa Kotiseutua keskustelijoita, jotka itse olivat Keski-Nurmosta. kutomassa. Kotiseudun muodostumisen kannalta Koliinin-Solanon tilaisuudessa kotiseutu hahmot- kiinnostavaa ei ole pelkästään se, mistä kaikesta tui Nurmon keskustaajaman suuntaan ja muu- tilaisuuksissa puhuttiin, vaan myös se, mistä ei pu- tenkin jokseenkin samoin kuin Alapään alueella. huttu. On selvää, että esimerkkeinä käyttämämme Kiikkulaisiin yhdistävänä tekijänä Koliinissa oli kuvavirikkeet nostivat keskusteluun luontevim- Paukanevan alue. Kouralaisten tai ylijokisten koh- min niitä teemoja, joista oli kuva. Virikkeet kuiten- teista ei näissä tilaisuuksissa kuultu. kin avasivat keskustelua myös monista sellaisista Nurmoo-Seuran, historiapiirin ja kesänurmo- aiheista, joita emme osanneet ennakoida – niin oli laisten kotiseutukeskustelut pidettiin kirkonky- tarkoituskin. Silti paljon sellaista, mitä kirjallisuu- lässä, ja osallistujatkin olivat valtaosin sieltä. Eivät den perusteella olisi voinut olettaa nousevan kes- kuitenkaan kaikki. Näiden tilaisuuksien puheen- kusteluun, jäi mainitsematta. aiheissa, mielipaikoissa ja avainkohteissa Nurmon Luvussa kolme kiinnitimme jo huomiota sii- pohjoisosa oli ylivoimaisessa roolissa. Kohteita hen, että kuvakenttä luonnonympäristöistä ja mainittiin runsaasti Alapäästä, Kirkonkylästä sekä luonnonkohteista olisi voinut nostaa nyt esitet- myös Hyllykalliolta ja muilta uusilta asuinalueilta. 234 Tilaisuus 6. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 127 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI tyjen luonnonmuistomerkkien rinnalle myös lu- Pukeutumiskulttuurista keskusteluun nousi aino- kuisia muita kuten Keski-Nurmon Latovuoren, astaan körttipuku. Kansallispukuja tai muita pe- Käkimännyn, Lehtisalon kuusen, Santerinkuusen, rinneasuja ei mainittu eikä myöskään uudempaa Martikkalankylän männyn, Honkaportaan (siirto- pukeutumista. Myös kotiseutuun kuuluva ja koti- lohkare) tai Latokiven.235 seudun mieleen tuova esineistö jäi huomiotta. Kohtasimme monia muita samantapaisia yllä- Seinäjoen ja Nurmon aiempi yhteinen mennei- tyksiä: Historian tapahtumista ja vaiheista keskus- syys ja se, että seinäjokiset ja nurmolaiset kuului- teltaessa kiinnitettiin runsaasti huomiota Karjalan vat pitkään yhteiseen kappeliin, mainittiin ikään siirtolaisiin, mutta esimerkiksi amerikansiirto- kuin ohimennen.239 Nurmon omista kunnallisista laisuus ei noussut keskusteluun. Kuitenkin muut- instituutioista ja palveluista käyty keskustelu ei ol- taneita oli Nurmon alueelta Reino Keron mukaan lut loppujen lopuksi kovin runsasta. Terveyspalve- vuosina 1870–1930 yhteensä 1 577 henkeä.236 Se on lut nousivat keskusteluun, vanhainkodin alue tuli koskenut käytännössä lähes jokaisen nurmolaisen mainituksi, mutta selvä pääpaino oli kaupallisissa lähipiiriä. Edelleen kiinnostava havainto on, että palveluissa. Metsäpirtin karjalaisista puhuttiin paljon, mutta Luetteloa voisi jatkaa pitkään. Tämä onkin ku- jatkosodan jälkeen vastaanotettuja jaakkimalaisia vaavaa kotiseutukeskusteluille. Henkilökohtaisesti ei mainittu lainkaan. kokemusten kautta syntyvä kotiseutukäsitys on On myös sellaisia historian tapahtumia, jot- niin monisyinen, että ilmiökirjo laajenee jokaises- ka tunnetaan maakunnassa yleisesti, mutta joita sa keskustelussa. Aineisto tarkentuu periaatteessa nurmolaiset itse eivät nostaneet esiin oman koti- loputtomiin. Toisaalta näimme, että kotiseudun seutunsa tekijöinä. Sellainen on esimerkiksi Pau- yhteiset piirteet alkoivat hahmottua nopeasti. Sa- kanevan rooli vuoden 1918 tapahtumissa. Niistä mojen aiheiden toistuminen ja joidenkin muiden puhuttiin ylipäätään erittäin vähän. Ehkä se on täydellinen puuttuminen ei ole pelkkää sattumaa merkki siitä, että ne ovat menettämässä arkipäivän tai aineiston vinoutta. Virikeaineistoomme kuului merkityksensä.237 Paukanevasta keskusteltiin laa- kuva taulusta. Se ei herättänyt keskustelua kuva- jasti ja monipuolisesti kahdeksassa tilaisuudessa – teoksista. Oli myös museota esittävä kuvavirike. ei kuitenkaan tästä synkästä puolesta, vaikka siitä Siitä huolimatta useissa tilaisuuksissa se sivuutet- on alueella myös muistomerkki. tiin kokonaan ilman keskustelua. Karjalaisuudesta Ruokakulttuurista ja kropsunteosta puhuttiin puhuttiin toistuvasti ja pitkään, vaikka minkään- paljon, mutta mainituksi ei tullut yhtään alueella laista virikettä ei esitetty. Ei ollut myöskään ääni- toiminutta leipomoa tai näiden valmistamaa omal- virikettä. Siitä huolimatta Haali-talossa virisi pit- le kotiseudulle leimallista tuotetta. Monin paikoin källinen äänimaailmakeskustelu, jossa puhuttiin tunnetut apteekkien omat reseptit ovat niin ikään luonnonäänistä, liikenteen äänistä, pesäpallopelin usein asukkaiden ylpeydenaiheita. Pikiöljy on his- ja muiden yleisötilaisuuksien äänistä. Kotiseudun toriankirjoituksessa tärkeäksi korotettu Nurmon lauluja tai musiikkiesityksiä ei kuitenkaan mainit- oma tuote, jonka parantavaan voimaan nurmolai- tu. set uskoivat pitkään, mutta ei sitä muisteltu. Kymmenestä kotiseutukeskustelusta kertyi Musiikkikulttuuri ja taide jäivät myös keskus- kaikkiaan noin 25 tuntia kotiseutupuhetta. On teluissa varsin vähäiseen rooliin. Kukaan ei mai- epätodennäköistä, että joidenkin puheenaiheiden ninnut esimerkiksi Nurmon pitäjänlaulua (säv. toistuminen tai puuttuminen voisi ratkaisevasti Martti Hemminki, san. Kaino Hippi) tai mitään johtua käytetystä menetelmästä. Pikemminkin omaan kotiseutuun vahvasti kuuluvaa orkesteria on kyse siitä, että keskustelut antoivat oikeasti tai kuoroa. Kuvataiteen vähäisyyskin yllätti. Vaik- suuntaviivoja sille, mitkä tekijät nurmolaisessa ka Nurmon kirkosta ja myös kirkon sisätiloista pu- kotiseutukuvassa tänä päivänä korostuvat. Monet huttiin useaan otteeseen, ei kukaan nostanut esiin sellaiset asiat, joita aiemmin on ikuistettu histo- esimerkiksi Väinö Hämäläisen alttaritaulua Jeesus riankirjotuksen lehdille, eivät välttämättä nouse ja samarialainen nainen vuodelta 1913238. nykypäivän ihmisten kokemuspiirissä kotiseudun tunnuspiirteiksi tai avainkohteiksi. Nurmolaisen kotiseudun avaintekijöitä näyttä- vät olevan muun muassa metsäpirttiläisyys, pot- 235 Läntinen 1994, 41–42 kukelkkailu ja paini. Esimerkiksi painista puhut- 236 Läntinen 1994, 94 tiin lähes jokaisessa keskustelussa ja sitä käsiteltiin 237 Vuoden 1998 Sotasurmaprojektin mukaan Paukanevalla am- muttiin huhtikuussa 1918 ensin 14 miestä Kokkolasta ja sitten monipuolisesti. Puhuttiin painin suurmiehistä ja 13 Suomenselältä. Kukaan ei ollut nurmolainen, ei myöskään historian olympiamenestyksestä. Puhuttiin pai- kukaan ampujista. Latikka 2005, 78–79. 238 Hatakka 2008. 239 Luukko 1983, 394–395. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 128 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI nista nuorison liikuttajana ja painin kasvatukselli- messa muodostunut lukuisten tehtävien ja pitkän sesta merkityksestä. Rakennusten yhteydessä mai- historian ansiosta vahva rooli ihmisten kotiseutui- nittiin painikämpät. Visuaalisten taiteiden rooli jäi dentiteetin osana, omankin maamme historiasta hyvin pieneksi, mutta painielokuva ja painijapatsas löytyy vaiheita, joissa tilanne oli kokonaan toinen. tulivat kuitenkin mainituiksi. Painista keskusteli- Ihmisillä oli kotiseutu jo ennen kuntaa. Kärjistäen vat kaikenikäiset. Lukiolaisten joukossa oli painin voidaan ilmaista, että kotiseutuidentiteetti ei tule harrastajia. Painilla tuskin voisi olla näin painavaa kärsimään haaksirikkoa, vaikka nykymuotoisista asemaa missään muualla kuin Nurmossa. kunnista jossain vaiheessa kokonaan luovuttai- Kuvataide, kuoromusiikki ja kansantanssi ei- siin. Ehkä se, mitä on tavoiteltu esimerkiksi iden- vät sen sijaan näytä olevan nurmolaisten kotiseu- titeettikunnan käsitteellä, ei osukaan aivan ilmiön dun leimallisempia tekijöitä. Todennäköisesti var- ytimeen. sin läheltä Nurmoa voi löytyä paikka, jossa nämä Kotiseudun tulevaisuuteen suhtaudutaan Nur- ovat kotiseudun muodostumisessa tärkeällä sijal- mon alueella varsin myönteisesti. Keskustelutilai- la, mutta metsäpirttiläisyyttä, potkukelkkailua tai suuksissa esitetyistä tulevaisuudenkuvista nousee painia ei mainita lainkaan, koska ne eivät ole koke- kantavana teemana esiin yhteisöllisyys ja sen vaa- muspiirissä yhtä tärkeällä sijalla. liminen eri muodoissaan. Oma kotiseutu nähdään Vuonna 2009 toteutunut kuntaliitos nousi kehittyvänä alueena, erilaisten kylien ja asuinalu- kotiseutukeskusteluihin lähes joka tilaisuudessa. eiden kokonaisuutena. Nurmolaisten kotiseutui- Aihe kirvoitti paljon kommentteja. Etenkin kun- dentiteetin yhtenä osana on maaseutumaisuus, nan nimen ja muiden vahvasti kotikuntaan liitet- jonka toivotaan säilyvän kehityksestä huolimatta. tyjen nimien katoaminen tai muuttunut käyttö Nurmolaisten kotiseutuun kuuluu kaupungin lä- puhuttivat osallistujia. Kuntarakenteen muutos heisyys, mutta he eivät tahdo, että alue muuttuisi aiheuttaa aina ihmisissä paineita määritellä itsen- liian nopeasti ja hallitsemattomasti kokonaan kau- sä uudelleen suhteessa kotikuntaan. Aiempi ehyt punkimaiseksi. ja vakaa mielikuva kotikunnasta ei uudessa tilanteessa toimi. Tässä on kuitenkin yksilökohtaisia eroja. Osa keskustelijoista ei ollut koskaan kiinnit- tänyt kunnanrajoihin sanottavaa huomiota. Heille kunnan rajat olivat jo ennen liitosta huokoisia eikä poliittis-hallinnollisen rajan katoaminen aiheutta- nut erityistä tarvetta oman kotiseutuidentiteetin korjaamiseen. Toinen osa keskustelijoista ei halua muuttua seinäjokisiksi. He toivoivat, että alueet eivät liiaksi sulautuisi yhteen. Heille kuntien poliittis-hallinnolliset rajat ovat vahvemmin yhteydessä kotiseudun muihin identiteettikerroksiin.

Kunta ja kotiseutu ovat eri asioita, vaikka puhe kotikunnasta sisältää myös vahvan kotiseutupai- notuksen. Sukelluksemme nurmolaisten kotiseu- tukäsitysten tähän päivään on ollut silmiä avaava kokemus: kotiseudulla näyttää olevan suuri merkitys ihmisten arjessa. Tutkijoilla on kuitenkin taipumus korostaa liikaa poliittis-hallinnollisten rakenteiden merkitystä ihmisten paikkaan kiin- nittymistä tarkastellessaan. Näyttää siltä, että esimerkiksi kuntiin liitetään helposti myös sellaisia sisältöjä, jotka perusteellisemmin tarkasteltaessa eivät kuulukaan ensisijaisesti kunnan käsitteen piiriin. Kotiseudun käsite voi tuoda selvyyttä tä- hän keskusteluun. Kotiseutuidentiteetti kannat- taa nostaa kuntasamastumisen rinnalle. Ihmisen paikkaan kiinnittymisen ensisijainen muoto on omien henkilökohtaisten kokemuksien varaan rakentuva kotiseutukuva. Vaikka kunnille on Suo- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 129 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

LÄHTEET

KOTISEUTUKESKUSTELUTILAISUUDET: Tilaisuus 6. Nurmoo-Seuran historiatoimikunnan Tilaisuus 1. Kotiseutu Ylijoen kylän asukkaiden ko- jäsenten kotiseutumielikuvia. Nurmon mu- kemana. Ylijoen kerhotila 3.5.2012 seo 30.5.2012 Tilaisuus 2. Kouralaisten kotiseudun ulottuvuudet Tilaisuus 7. Alapään alueen asukkaiden näkemyk- Kouran kylätalo 7.5.2012 siä kotiseudustaan. Haali-talo 5.6.2012 Tilaisuus 3. Nurmooseuralaisten kotiseudun ker- Tilaisuus 8. Kesänurmolaisten kotiseutu. Nurmon rokset. Nurmon museo 9.5.2012 museo 19.7.2012 Tilaisuus 4. Nurmon lukiolaisten mielikuvia koti- Tilaisuus 9. Koliinin alueen asukkaiden kotiseutu- seudusta. Nurmon lukio 16.5.2012 käsityksiä Koliinitalo 30.8.2012 Tilaisuus 5. Kotiseutu Kiikun kylän asukkaiden Tilaisuus 10. Lapsiperheiden kotiseutu: Manner- kokemana. Kiikun kylätalo 29.5.2012 heimin lastensuojeluliitto. Hyllykallion perhekahvila 2.9.2012 JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 130 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

KIRJALLISUUS

Aaltonen, Esko (1963). Kotiseututyön opas. Kol- Braudel Fernand (1990). L’ident ité de le France. mas uudistettu painos. Forssan Kirjapaino I Espace et histoire. II Les hommes et les Oy. choses. Flammarion Paris [Arthaud 1986]. Aaltonen, Esko (2009). Kotiseututunne. Kotiseu- Cohen, Anthony P. (1982). Belonging: the experi- tuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun ja Hiiden- ence of culture. Teoksessa Belonging. Iden- kiven sadalta vuodelta. Pekka Laaksonen ja tity and Social Organisation in British Rural Lassi Saressalo (toim.), SKS, 12–13. (Kotiseu- Cultures. Anthony P. Cohen (ed.). Manches- tu 1951, 217–219) ter University Press. Manchester, 1–17. Alanen, Aulis J. (1970). Seinäjoen historia, 1: vuo- Eskola, Jari (1997). Eläytymismenetelmäopas. teen 1931 eli kunnan jakautumiseenkauppa- TAJU, Tampere. laksi ja maalaiskunnaksi. Seinäjoen kaupun- Eskola, Jari (1998). Eläytymismenetelmä sosiaa- ki, Seinäjoki. litutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä. Alanen, Aulis J. (1980). Etelä-Pohjalaisia taistelus- TAJU, Tampere. sa. Nuijasodasta vapaussotiin. Otava, Keu- Fernández Manjón Desiderio (2010). La identidad ruu. humana y los territorios. El caso de Castilla Allen, John, Massey, Doreen & Allan Cochrane y León. Vision Libros. Madrid. (1998). Rethinking the Region. Routledge, Haaramäki, Ossi (2008). Kasvun vuosikymmenet. London. Teoksessa Ossi Haaramäki ym. (toim.): Ra- Amin, Ash (2004). Regions unbound: towards a kentaen ja rukoillen. Nurmon seurakunnan new politics of place. Geograﬁ ska Annaler juhlakirja. Art Print. Series B 86 (1), 33–44. Hatakka, Aapro (1965). Tulimme Nurmon Lylyyn Ampuja, Riitta (2005). Lyly keinuu Kiikussa. keväällä 1941. Nurmon joulu 1965. 5-7. SPOY. Uusikaupunki. Hatakka, Sakari (2008). Kohtaaminen Sykarin Anttila, Veikko (2009). Miksi nykyihminen tarvit- kaivolla. Teoksessa Ossi Haaramäki ym. see kotiseututyötä. Kotiseututunne. Kotiseu- (toim.): Rakentaen ja rukoillen. Nurmon seu- tuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun ja Hiiden- rakunnan juhlakirja. Art Print. 115–124. kiven sadalta vuodelta. Pekka Laaksonen ja Haveri, Arto (2002). Kuntarajojen sopeuttamisen Lassi Saressalo (toim.), SKS, 25–33 (Kotiseu- perusmekanismit ja näköalat. Kunnallistie- tu 1967, 229–235). teellinen aikakausikirja. 1:2002, 7–21. Anttiroiko, Ari-Veikko (1992). Kunnallistieteelli- Haveri, Arto, Laamanen, Elina & Kaija Majoinen nen tutkimus I osa. Kunnallistieteen erityis- (2003). Kuntarakenne muutoksessa? Tutki- piirteet. Tampereen yliopisto, kunnallistietei- mus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuuden laitos. Raporttisarja 20/1992. Tampere. dessa. Suomen Kuntaliitto. Betlii, Olena (2008). Ubi bene ibi patria: Read- Heikkilä, Raija (1980). Eteläpohjalaista ruokape- ing the City of Kiev through Polish and Czech rinnettä. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalo- “Spatial Stories” from the First World War Pe- usnaisten piirikeskus. Kurikka-paino. riod. Teoksessa Frontiers and Identities. Cit- Heinonen, Jouko (2011). Päijäthämäläinen kuntai- ies in Regions and Nations. Lud’a Klusáková dentiteetti. Päijät-Hämeen liitto 2011. and Laure Teulières (eds.). Pisa University Heinonen Seppo (1984). Ylijoen koulu. Teoksessa Press, 197–220. Kustaa Rasku ym. (toim.): Nurmon koululai- Blickle, Peter (2011). Heimat. A Critical Theory of toksen vaiheita 1884–1984. Nurmo. the German Idea of Homeland. Studies in Hyyryläinen, Torsti (1994). Toiminnan aika. Tutki- German Literature, Linguistics, and Culture. mus suomalaisesta kylätoiminnasta. Akatee- Camden House. Rochester NY [2002]. minen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Line Boldt, Robert (1909). Kansallemme! Kotiseutu Sixtyfour, Vammala. 1909, 2–3. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 131 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Hästesko, F. A. (1912). Onko kotiseutututkimuk- 2011. Nro 48. Nurmoo-Seura. I-Print Oy, Sei- sella merkitystä ja tulevaisuutta? Kotiseutu näjoki. 1912, 1–3. Kujanpää, Matti (2008). Herätysliikkeet Nurmos- Ikola, Jouko (2008). Kohti uutta vuosituhatta. sa. Teoksessa Ossi Haaramäki ym. (toim.): Teoksessa Ossi Haaramäki ym. (toim.): Ra- Rakentaen ja rukoillen. Nurmon seurakun- kentaen ja rukoillen. Nurmon seurakunnan nan juhlakirja. Art Print. juhlakirja. Art Print Lagerstedt, Ilpo (2011). Tietoja Yli-Nurmosta vuo- Ira, Jaroslav (2008). Creating Local and Broader silta 1567–1608. Teoksessa Nurmon histori- Identities: Historical Monographs on Bohe- allinen vuosikirja. Matti Lehtiö ym. (toim.). mian, Moravian, and Galician Towns, 1860– Nurmoo-Seura, 28–32. 1900. Teoksessa Frontiers and Identities. Cit- Latikka, Olavi (1994). Nurmoosta voimmalla. ies in Regions and Nations. Lud’a Klusáková Nurmon historia III. Kilpaurheilua ja lii- and Laure Teulières (eds.). Pisa University kuntaharrastusta entisajoista 1900-luvun Press 2008, 251–266. viimeiselle vuosikymmenelle. Yhteiskunta- Jones, Martin & Gordon MacLeod (2004). Region- historiallinen tutkimus. Nurmon kunta, Yk- al spaces, spaces of regionalism: territory, kös-Offset, Vaasa. insurgent politics and the English question. Latikka, Olavi (2003). Nurmoosta lähtöösin. Lah- Transactions of the Institute of British Geog- tikopio, Lahti. raphers 29 (4), 433–452. Latikka, Olavi (2005). Nurmoosta mailmalle – Kahila Reijo (1984). Knuuttilan koulu. Teoksessa Lapuan ja Ilimajoen kautta: artikkeleita ja Kustaa Rasku ym. (toim.): Nurmon koululai- puheita kotiseudusta, nuoruudesta ja vanhe- toksen vaiheita 1884–1984. Nurmo. nemisesta. Lahtikopio, Lahti. Kares, Olavi (1942). Heränneen kansan vaellus II. Lehtonen, Heikki (1990). Yhteisö. Vastapaino, Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita Tampere. noin v:sta 1880 v:een 1930. WSOY, Porvoo. Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Karlsson, Kristina, Salonen, Kati & Mona Scha- Kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalu- lin (2011). Keski-Nurmo, Veneskoski, Koura. eiden näkökulmasta. Vaasan yliopisto. Le- Rakennetun ympäristön kulttuuriselvitys. vón-instituutin tutkimuksia 111. 24.10.2011. Stadionark. Lepänhaara Eero (1984). Kouran koulu. Teoksessa Klemetti, Heikki (1932). Kuortaneen vaiheita sa- Kustaa Rasku ym. (toim.): Nurmon koululai- noin ja kuvin. Kirjayhtymä, Helsinki. toksen vaiheita 1884–1984. Nurmo. Klusáková, Lud’a (2008). Between Urban and Ru- Liakka, Niilo (1916). Kotiseutututkimuksen kohot- ral Culture: Public Use of History and Cultur- tamisesta. Kotiseutu 1916, 3–5. al Heritage in Building Collective Identities Lintala Esko (1993). Kustaan kierros. Kustaa Pih- (1990–2007). Teoksessa Frontiers and Iden- lajamäen painiura 1922–1944. Ykkös-offset, tities. Cities in Regions and Nations. Lud’a Vaasa. Klusáková and Laure Teulières (eds.). Pisa Luukko, Armas (1983). Nurmon historia I. Histori- University Press, 299–322. allisen asutuksen alusta kunnallishallinnon Klusáková Lud’a & Laure Teulières (2008). Conclu- perustamiseen. Vaasa Oy., Vaasa. sion: Frontiers and Identities on Urban, Re- Läntinen, Aarre (1994). Nurmon historia II. Aika gional and National Scales. Teoksessa Fron- kunnallishallinnon perustamisesta toisen tiers and Identities. Cities in Regions and maailmansodan päättymiseen. Ykkös-Off- Nations. Lud’a Klusáková and Laure Teulières set Oy, Vaasa. (eds.). Pisa University Press, 323–327. Läntinen, Aarre (2008a). Murroskausien tiennäyt- Kokko, Marja (2003). Kyliltä keskuksiin. Eteläpoh- täjiä. Teoksessa Ossi Haaramäki ym. (toim.): jalaisista osuuskaupoista alueosuuskaupak- Rakentaen ja rukoillen. Nurmon seurakun- si. Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa. Gumme- nan juhlakirja. Art Print. rus. Jyväskylä. Läntinen, Aarre (2008b). Nuorisotyötä kinkereis- Kujala Juhani (2011a). Painimaaottelu Nurmo – tä kerhoihin. Teoksessa Ossi Haaramäki ym. muu maailma. Teoksessa Nurmon historialli- (toim.): Rakentaen ja rukoillen. Nurmon seu- nen vuosikirja 2011. Matti Lehtiö ym. (toim.). rakunnan juhlakirja. Art Print. Nurmoo-Seura, 38–43. MacLeod, Gordon & Martin Jones (2007). Terri- Kujala, Juhani (2011b). Mestaripainija Aarne Rei- torial, scalar, networked, connected: in what nin sukujuuret Nurmossa. Nurmon Joulu sense a ‘regional world’? Regional Studies 41 (9), 1177–1191. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 132 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Mattila, Anu (2011). ”Parempi osa Seinäjokea”. Pollari Jorma (1984). Jatkokoulu, kansalaiskoulu ja Tutkimus Nurmon alueellisen identiteetin peruskoulun yläaste. Teoksessa Kustaa Rasku ulottuvuuksista. Itä-Suomen yliopisto. Histo- ym. (toim.): Nurmon koululaitoksen vaiheita ria- ja maantieteiden laitos. Maantieteen pro 1884–1984. Nurmo. gradu -tutkielma. Pooley, Colin G. (2007). The role of migration in Meklin, Pentti & Seppo Paatelainen (2006). Sei- constructing regional identity. Teoksesssa An näjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen Agenda for Regional History. Bill Lancaster, kokoamista ja yhdistämistä koskeva selvitys. Diana Newton and Natasha Vall (eds.). Nort- Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen. Sei- humbria University Press, Newcastle, 63–81. näjoen kapunki, Seinäjoki. Potkukelkka – rakas kulkuvälineemme. (2000). Morley, David (2000). Home Territories. Media, Kari A. Nurmela (toim.). Maahenki, Jyväsky- Mobility and Identity. Routledge. London. lä. Mäkinen, Minna (1996). Kuvia kotiseudusta. Lem- Rannikko, Pertti (1996). Onko Sivakkaa enää ole- pääläisnuorten kotiseutumielikuvia piirus- massa? Tutkielma yhteisöllisyyden muutok- tusten ja kirjoitusten valossa. Jyväskylän sesta.Teoksessa Kyläläiset, karjalaiset. Tul- yliopisto, Etnologia laitos. kintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Joensuun Mäkinen, Minna (2009). Kotikunta kaupungin- yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkai- osaksi. Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän suja N:o 114, 21–51. kaupungin kuntaliitos kulttuurisena ilmiö- Ranta, Raimo (1988). Talouselämä, asutus ja väes- nä. Jyväskylän yliopisto. Historian ja etnolo- tö Etelä-Pohjnmaalla 1809–1917. Teoksessa gian laitos. Etnologia. Jyväskylän kaupungin Maija-Liisa Heikinmäki ym.: Etelä-Pohjan- raportit. maan historia V. Autonomian kausi. Etelä- Nyyssölä, Kyösti (2005). Osuusmeijerien kato. Ete- Pohjanmaan maakuntaliitto, Vaasa, 423– lä-Pohjanmaan osuusmeijerien keskittymi- 966. nen 1900-luvulla. Lisensiaatintyö, Joensuun Rantamäki Juhani (1984). Alapään koulu. Teok- yliopisto. sessa Kustaa Rasku ym. (toim.): Nurmon Oittinen, Hannu (1994). Kotiseutu korvien välissä. koululaitoksen vaiheita 1884–1984. Nurmo. Kotiseutuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun ja Rasku, Kustaa (1984). Ensimmäisen kansakou- Hiidenkiven sadalta vuodelta. Pekka Laak- lun perustaminen. Teoksessa Kustaa Rasku sonen ja Lassi Saressalo (toim.), SKS 2009, ym. (toim.): Nurmon koululaitoksen vaiheita 70–73. (Hiidenkivi 1994, 10–11). 1884–1984. Nurmo. Paasi, Anssi (1986). Neljä maakuntaa. Maantie- Rinne-Koski, Katja, Saartenoja, Antti, Rantanen, teellinen tutkimus aluetietoisuuden kehitty- Manu & Sami Tantarimäki (2012). Kuntaliitos misestä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatie- ja maaseutualueiden asukasosallistuminen teellisiä julkaisuja no 8. Joensuu. Kouvolan, Salon ja Seinäjoen kaupungeissa. Paasi, Anssi (2001). Bounded spaces in the mobile Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti. Ra- world: deconstructing ‘regional identity’. Ti- portteja 79. jdschrift voor economische en sociale geo- Riukulehto Sulevi (2010a) Reforming Regional graﬁ e 93 (2), 137–148. Identities between Local and National.Expe- Paasi, Anssi (2009). The resurgence of the ’region’ riencies from Western Finland.The 12th Inter- and ’regional identity’: theoretical perspec- national Conference ofInternational Society tives and empirical observations on regional for the Study of European Ideas. Thought in dynamics in Europe. Review of International Science and Fiction. 3.8.2010 Ankara, Tur- Studies 35, 121–146. key. Pekola-Sjöblom, Marianne, Voitto Helander & Riukulehto Sulevi (2010b) The Three Stages of Stefan Sjöblom (2006). Kuntalainen - kan- Landscapes as a Basis for Regional Identity. salainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista Teoksesssa NORSA 2010. The Search: Future ja osallistumisesta 1996–2004. KuntaSuomi Dynamics of Regional Development. Book 2004 -tutkimuksia nro 56. ACTA, Nro 182. of abstracts. Eds. Elina Pulliainen and Kirsi Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Siltanen. University of Tampere 2010, 49–50. Peltonen Matti (2010). Ikoolan Erkistä. Teokses- Riukulehto Sulevi (2012) Forming a Homely Land- sa Nurmon historiallinen vuosikirja 2010. scape – a Framework for Personal Identity. Riikka Jäsperlä ym. (toim.). Nurmoo-Seura, Rural at the Edge – the 2nd Nordic conference 34–37. for rural research.21.–23.5.2012. Joensuu. Book of Abstracts. Tuija Mononen, Eeva Uu- JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 133 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

sitalo, Eila Alho (eds.). Maaseudun uusi aika Suomen Kotiseutuliitto (2012). Lausunto elin- ry, 47–48. voimainen kunta- ja palvelurakenne -selvi- Rossi, Riikka & Katja Seutu (2007). Nostalgian lu- tyksestä. Suomen Kotiseutuliiton hallitus kijalle. Teoksessa Rossi, Rikka & Katja Seutu 3.4.2012. Saatavilla: http://www.kotiseutu- (toim.): Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, liitto.ﬁ /lausunto-VM-Elinvoimainen-kunta- ikävästä ja muistista. Suomalaisen Kirjalli- ja-palvelurakenne-selvityksest%C3%A4. Vii- suuden Seura. Helsinki. Dark Oy, Helsinki, tattu 23.9.2012. 7–12. Takala, Iikka (1965). Nurmon seurakunnan vai- Saari, Paavo (2009). Nurmon eskadroonan vas- heita. Nurmon seurakunta, Seinäjoki. taisku Äyräpäässä 5.3.1940. Nurmoo-Seura. Talvitie, V. J. (1979). Vuosisatain saatossa. Nur- Schack, Michael (2000). On the multicontextual mon 200-vuotias ristikirkko. Seinäjoen Kir- character of border regions. Teoksessa van japaino. Seinäjoki. der Velde, Marjolijn & Henk van Houtum Telinkangas, Sisko. (2005). Tuskanpunaisesta sini- (eds.): Borders, Regions and People. Pion lim- valkoiseen. Lähestymistapojen, näkökulmi- ited, London, 202–219. en. välineiden etsintää syrjäisen maaseudun Sen verran Nurmoosta… Nurmolaisia juttuja ja tutkimiseen. Akateeminen väitöskirja. Tam- sanontoja. (1990). Tuija Antelo (toim.). Nur- pereen yliopisto. Yhdyskuntatieteiden laitos. mon kulttuuritoimi. Kurikka-paino. Acta Universitatis Tamperensis 1096. Tam- Seppo, Juha (1987). Seurakuntaelämä ja uskonnol- pereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, liset liikkeet Etelä-Pohjanmaalla 1809–1917. Tampere. Teoksessa Esko koivusalo: Etelä-Pohjan- Tuan, Yi-Fu (2011). Space and Place. The Perspec- maan historia VI. Etelä-Pohjanmaan maa- tive of Experience. University of Minnesota kuntaliitto, Vaasa, 7–315. Press. Minneapolis 1977. Sisäasiainministeriö (2006). Kaupunkiverkko ja Ulvinen Erkki (1984). Viitalan koulu. Teoksessa kaupunkiseudut 2006. Sisäasiainministeriön Kustaa Rasku ym. (toim.): Nurmon koululai- julkaisusarja 10/2006. Edita Prima Oy, Hel- toksen vaiheita 1884–1984. Nurmo. sinki. Vesala, Kari Mikko & Teemu Rantanen (2007). Der Spiegel 15/2012. “Mein Herz hüpft”, 60-69. Laadullinen asennetutkimus: Lähtökohtia, Szpak, Ewelina (2008): Between Farm and Factory. periaatteita, mahdollisuuksia. Teoksessa Peasants in Urban Space in Communist Po- Vesala, K.M. & Rantanen, T. (toim.): Argu- land. Teoksessa Frontiers and Identities. Cit- mentaatio ja tulkinta. Laadullisen asenne- ies in Regions and Nations. Lud’a Klusáková tutkimuksen lähestymistapa. Gaudeamus. and Laure Teulières (eds.). Pisa University Helsinki University Press, 11–61. Press, 237–250. Vilkuna, Kustaa H. J. (2005). Viha. Perikato, kat- Suomen pitäjäruoat (1986). Svenska Österbotten. keruus ja kertomus isostavihasta. Helsinki: Etelä-Pohjanmaa. Erillispainos. Jaakko Kol- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. monen (toim.). Patakolmonen ky. Helsinki. Ylijoen Joulu 1986. Ylijoki-Seura, Nurmo. Seinäjo- Susen, Simon (2010). The transformation of citi- en Painohalli Ky, 4. zenship in complex societies. Journal of Clas- Yli-Hakola, Aila (2010). Mistä Nurmon kunnan sical Sociology vol. 10, no 3, 259-285. vaakunan aihe on peräisin? Teoksessa Nur- Suutari, Timo & Kaj Zimmerbauer (2007). Palve- mon historiallinen vuosikirja 2010. Riikka luyrittäjyys, maankäyttö ja asuminen Etelä- Jäsperlä ym. (toim.). Nurmoo-Seura, 34–37. Seinäjoen alueella – Kuntaliitoksen vaiku- Young, Nathan (2006). Distance as a hybrid actor tusten ja tulevaisuuden kehitysnäkymien in rural economies. Journal of Rural Studies tarkastelua. Helsingin yliopisto, Ruralia-ins- 22, 253–266. tituutti. Raportteja 15. Zimmerbauer, Kaj (2006). Kunnan deinstitutio- Suutari, Timo & Sulevi Riukulehto, Katja Rinne- nalisoituminen. Alueellinen identiteetti kun- Koski & Sanna Ojalammi (2011). Kotiseutua taliitoksessa: esimerkkinä Peräseinäjoen ja paikantamaan - Päämääränä kulttuurisesti Seinäjoen liitos. Kunnallistieteellinen aika- kestävän Nurmonjokilaakson kotiseutu- kauskirja 2(06), 109–121. suunnitelma. Idearaportti. Helsingin yliopis- Zimmerbauer, Kaj (2007). Imago ja kuntaraken- to, Ruralia-instituutti. Raportteja 77. teen muutos. Seinäjoen ja Peräseinäjoen kun- Suutari, Timo & Sulevi Riukulehto (2012). Koti- taliitoksen vaikutus alueellisen imagon kehit- seutua kutomassa. Nurmonjokilaakson koti- tämiseen. Alue ja ympäristö 36:2. 31–42. seutukeskustelujen dokumentointi. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja 92. JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 134 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI

Zimmerbauer, Kaj (2008). Alueellinen imago ja SANOMALEHDET: identiteetti liikkeessä. Akateeminen väitös- Etelä-Pohjanmaa 29.4.1991. Hyllykallio-seura on kirja. Helsingin yliopisto, maantieteen laitos. alansa uranuurtaja. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti. Jul- Etelä-Pohjanmaa 29.7.1994. Mikä muutti Murha- kaisuja 15. Yliopistopaino, Helsinki. vuoren Karhuvuoreksi? Zimmerbauer, Kaj & Timo Suutari (2007). Alueel- Etelä-Pohjanmaa 29.9.1994. Vanhat paikannimi- linen identiteetti kuntarakenteen muutospro- tarinat kertovat. Murhavuoret, -korvet, -kuu- sesseissa – Aluesamastumisen olemuksen ja sikot ja -kalliot. tutkimuksellisten haasteiden jäljillä. Kunnal- Etelä-Pohjanmaa 30.7.1996. Nurmon viimeinen. listieteellinen aikakausikirja 4/07, 348–359. Ilkka 22.7.1995. Aina vain Hyllykallio… Zimmerbauer, Kaj, Suutari, Timo & Antti Saa- rtenoja (2012). Resistance to the deinstitu- tionalization of a region: Borders, identity and activism in a municipality merger. Geoforum VERKKOJULKAISUT: 43, 1065–1075. Länsi-Suomen ympäristökeskus (2012). Pauka- Österbladh, Kaarlo (1949). Henkinen elämä neva. Saatavissa: http://www.ymparisto.ﬁ / vuosina 1700–1809. Teoksessa Alanen, Aulis default.asp?contentid=85735&lan=ﬁ . Luettu J. (toim.): Etelä-Pohjanmaan historia IV, 2. 11.10.2012. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Ilkka- Seinäjoen kaupunki. Teiden ja katujen nimien OY, Vaasa. 563–703. muutokset Nurmon alueella. Saatavissa. http://www.nurmo.fi/.nurmo.html/30021. pdf. Luettu 15.10.2012.

WWW.HELSINKI.FI/RURALIA

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI