Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja

kehittämistarpeet Ylistarossa

– kuulemistilaisuuksien raportti

Projektikoordinaattori Minna Laitila 26.3.2008

SISÄLLYSLUETTELO

1. TAUSTAA...... 4

2. NYKYTILA ...... 6

2.1. INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA ...... 6

2.2. PÄIHDE - JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT .. 8 2.2.1. Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti ...... 8 2.2.2. Koulutus, työttömyys ja toimeentulo ...... 9 2.2.3. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö ...... 11

3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN.. 12

3.1. KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO ...... 12

3.2. KUNNAN TASO ...... 15

4. KOLMEN KUNNAN YHTEISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA...... 22

LÄHTEITÄ...... 24

2 KUVIOT Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli...... 5 Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko...... 6 Kuvio 2. Mielenterveys prosessina...... 7

TAULUKOT Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät...... 7 Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa...... ……………………………………………………8 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007...... 8 Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007...... 9 Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa...... ……………………………………………………..9 Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia % -osuuksia Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä- Pohjanmaalla ja koko maassa...... ……………………………………………………………………………….10 Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 – vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa...... ……………………………………………………………………………………………………..11 Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2003–2005...... ……………..12 Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2006 maakunnittain...... 13 Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, rattijuopumustapaukset, päihtyneiden säilöönotot, päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt sekä päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen lukumäärä/1000 asukasta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa...... 13 Taulukko 11. Poliisin tietoon huumausainerikokset, huumausaineiden käyttörikokset, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset /1000 asukasta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa...... 15 Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmessa maakunnassa vuonna 2006...15 Taulukko 13. Perustietoja Ylistaron kunnasta...... 17 Taulukko 14. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Ylistarossa...... 18 Taulukko 15. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Ylistarossa...... 18 Taulukko 16. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja...... 19

3 1. TAUSTAA

Seinäjoen kaupunki päätti aloittaa mielenterveys- ja päihdestrategioidensa päivittämistyön vuonna 2006. Tätä varten Seinäjoen kaupunginhallitus asetti toimikunnan (Khall 27.11.2006, § 478). Strategioiden nimeksi tulee Arjen hallinta -turvallinen arki . Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa -hanke. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta. Kaupunki allekirjoitti kumppanuussopimuksen Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa maaliskuussa 2007. Tuossa sopimuksessa määritellään konkreettisesti kunkin osapuolen tavoitteet ja toimet strategiatyölle.

Vuoden 2007 aikana Ylistaron ja Nurmon kunnat sekä Seinäjoen kaupunki päättivät kuntaliitoksesta, joka toteutuu 1.1.2009. Tämän päätöksen jälkeen kävi selväksi, ettei ole tarkoituksenmukaista päivittää ja laatia erillisiä strategioita Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tarpeisiin. Tavoitteena nähtiin suuntaaminen kohti tulevaa ja yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen uudelle Seinäjoen kaupungille. Yhteisessä tapaamisessa em. kuntien sosiaalijohdon kanssa 12.10.2007 päätettiin strategiatyön etenemisestä kolmen kunnan yhteisessä rintamassa.

Ylistaron sosiaalilautakunta hyväksyi kumppanuussopimuksen 17.1.2008 ja kunnanhallitus 11.2.2008. Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman, Ylistaron kunnan ja Pohjanmaa- hankkeen välinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin Seinäjoella 3.3.2008 (liite 1).

Jotta saataisiin selville Ylistaron kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tämän hetkinen tilanne sekä mahdolliset kehittämistarpeet, järjestettiin kunnassa asiantuntija- ja kuntalaiskuulemistilaisuudet 14.2.2008. Asiantuntijakuulemista varten Ylistaron kunnan sosiaalijohtaja Lea Porola kutsui kokoon sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä (liite 2). Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön (liite 3).

Tämä raportti on laadittu järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Raportissa on myös indikaattoritietoa, jonka voidaan arvioida osaltaan kuvaavan kuntaa ja sen hyvinvoinnin 4 tilaa. Indikaattorit ovat samoja, joita on käytetty Seinäjoen ja Nurmon nykytilaselvityksissä. Näin ollen raportit ovat yhteismitallisia ja mahdollistavat kuntien vertailun indikaattoreiden osalta. Tämän raportin kuvauksessa on löydyttävissä samoja elementtejä kuin Lehtolan ym. (2003) kehittelemässä hyvinvointitiedon tuottamisen mallissa (ks. kuvio 1). Voidaan ajatella, että kuntalaiskuuleminen edustaa kokemuksellista, asiantuntijakuuleminen asiantuntijuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja indikaattoritieto tilastollista näkökulmaa. Näitä tietoja yhdistämällä voidaan luoda kuvaa kunnan tai alueen hyvinvoinnin tilasta.

Vastaavanlainen nykytilan kartoitus on siis tehty Seinäjoella ja Nurmossa. Yhdessä näiden kolmen kunnan nykytilaselvitysten tavoitteena on toimia käynnistyvän mielenterveys- ja päihdestrategiatyön pohjana. Tulevan Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveysjohto sekä strategiatyössä mukana olevat työryhmät määrittävät ne kehittämiskohteet, joihin strategiatyöllä pyritään vaikuttamaan. Kehittämistyö perustuu yhteiseen visioon, yhteisesti päätettyihin arvoihin ja tavoitteisiin.

KOKEMUKSELLISUUS – henkilökohtainen tulkinta elämänkulusta ja sen tapahtumista – kokemuksellisesti rakentuvaa

TILASTOLLISUUS hyvinvoinnin alueellinen – tilastoitavat tapahtumat, jotka voidaan kuva perustellusti valita hyvinvointia kuvaaviksi

– tilastointikäytännöistä ohjautuvaa

ASIANTUNTIJUUS – professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista – ammatillisesti orientoitunut

Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli. (Lehtola ym. 2003, 47)

5 2. NYKYTILA

2.1. Indikaattoreiden valinnasta

Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit – hankkeen (2007) suosituksia (kuvio 2). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle ”portaalle”, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla.

Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5)

Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU- 6 tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnet- indikaattoripankista, ellei toisin mainita.

Kuvio 3. Mielenterveys prosessina. (Lavikainen ym. 2004, 33)

Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. (WHO 2004, 21)

Riskitekijät Suojaavat tekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Voimaantuminen (Empowerment) Sijoitus Integraatio Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Positiiviset sosiaaliset suhteet Puutteet koulutuksessa, asumisessa, Osallistuminen/osallisuus liikkumismahdollisuuksissa Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Kehno asuinalue Sosiaalipalvelut Syrjintä Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys

7 2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät

2.2.1. Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna 2006 10,3 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2007). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaalla 6,7 litraa, Keski- Pohjanmaalla 6,9 litraa ja Pohjanmaalla 5,9 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,4 litraa. Myydyn alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Ylistarossa alkoholinmyyntiluvut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla

Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa.

2004 2005 2006 2,0 1,9 1,9 Nurmo 12,7 13,4 12,5 Seinäjoki 7,3 7,6 8,0 Etelä-Pohjanmaa 6,3 6,5 6,7 Koko maa 8,2 8,2 8,4

Osaltaan päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita.

Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007 (STTV).

A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp

Etelä-Pohjanmaa 117 61125 12 1170 113 14386 Keski-Pohjanmaa 57 19768 6 510 45 4058 Pohjanmaa 146 54064 10 2635 100 10943

A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) 8

Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007 (STTV).

Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm

Etelä-Pohjanmaa 16 9 283 2 Keski-Pohjanmaa 4 0 92 1 Pohjanmaa 8 4 231 0

2.2.2. Koulutus, työttömyys ja toimeentulo

Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat, altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää.

Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa.

2004 2005 Ylistaro 55,7 61,9 Nurmo 93,8 82,4 Seinäjoki 73,9 77,6 Etelä-Pohjanmaa 78,3 75,8 Koko maa 113,6 114

9

Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.)

Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %-osuuksia Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa.

2005 2006 Ylis- Nur Sei- Etelä- Koko Ylis- Nur Sei- Etelä- Koko taro mo nä- Poh- maa taro mo nä- Poh- maa joki jan- joki jan- maa maa Nuorisotyöttö- 7,1 10,6 14,7 12 12,4 6,1 8,9 12 9,8 10,8 mät, % 15-24 - vuotiaasta työ- voimasta Pitkäaikaistyöt- 17,2 19,4 24 18,1 26,3 17,1 19,3 25 19,3 26 tömät, % työt- tömistä Työttömät, % 8 6,6 10,4 9,2 10,7 7,6 6,2 9,7 8,2 9,7 työvoimasta

Ahtaasti asuvat 11,5 9,8 7,1 10,4 10 11,4 9,8 6,7 10 9,6 asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Toimeentulotu- 6,3 6,3 8,3 6,8 7,2 kea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

10 2.2.3. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö

Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida.

Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 –vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa.

2005 2006

Ylis- Nur Seinä- Etelä- Koko Ylis- Nur Seinä- Etelä- Koko taro mo joki Poh- maa taro mo joki Poh- maa jan- jan- maa maa Huostassa olleet 0,5 0,2 0,5 0,4 0,8 0,6 0 0,5 0,4 0,8 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaa- vanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuo- 0,7 0,4 0,9 0,6 1,1 1,5 0,1 1 0,7 1,2 lelle sijoitetut 0- 17 -vuotiaat, % vastaavanikäi- sestä väestöstä Vanhemmuude 21,63 26,61 24,25 21,51 23,15 21,91 n puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

11 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN

3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso

Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä 23–24 %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.)

Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli 3 050 henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2005. Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin 26 677 hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.)

Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 45–49-vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat myös miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.)

Päihdehuollon nettokustannukset ovat nousseet myös vuodesta 2003 lähtien kaikissa pohjalaismaakunnissa. (Taulukko 8)

Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2003-2005 2003 2004 2005 Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2

12 Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukossa 10 on esitetty joitain poliisin tilastoja, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön.

Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2006 maakunnittain. (Tilastokeskus) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2006 Etelä-Pohjanmaa 54 Keski-Pohjanmaa 19 Pohjanmaa 31

Itsemurhat vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaa 43 Keski-Pohjanmaa 3 Pohjanmaa 18

Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaa 6 Keski-Pohjanmaa 0 Pohjanmaa 2

Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, rattijuopumustapaukset, päihtyneiden säilöönotot, päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt sekä päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen lukumäärä/1000 asukasta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa.

2005 2006

Ylis- Nur Sei- Etelä- Koko Ylis- Nur- Sei- Etelä- Ko- taro mo nä- Poh- maa taro mo nä- Poh- ko joki jan- joki jan- maa maa maa Poliisin tietoon tul- 3,2 2,7 8,6 4,9 6,3 4,5 1,8 8 5 6,4 leet henkeen ja ter- veyteen kohdistu- neet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tul- 2,1 3,4 6,1 4,7 4,9 leet rattijuopumus- tapaukset / 1000 asukasta Päihtyneiden säi- 5 4,4 33,1 13,4 19,4 löönotot / 1000 asu- kasta

13 Päihteiden 6,8 14,1 37,5 23,3 24 vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden 1,1 1,5 7 3,3 3,8 vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivalta- rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asu- kasta

Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien 1995–2003 välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla.

PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti: ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat ensimmäisenä opiaatit 28 % (heroiini 3 %, buprenorfiini 24 %), toisena stimulantit 28 %, kolmantena kannabis 16 %, alkoholi (+huume) 19 % ja neljäntenä rauhoittavat lääkkeet 6 %. (Virtanen 2005).

Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukossa 11 on esitetty poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrää. Todennäköisesti tämä kuvaa kuitenkin vain ns. jäävuoren huippua. Liitteessä 6 olevissa taulukoissa on kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja.

14 Taulukko 11. Poliisin tietoon huumausainerikokset, huumausaineiden käyttörikokset, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset /1000 asukasta Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa.

2005 Ylistaro Nurmo Seinäjoki Etelä- Koko Pohjanmaa maa Poliisin tietoon tulleet kaikki 0,4 1,8 6,3 1,7 2,7 huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,2 1,3 4,5 1,2 1,8 huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,2 0,6 1,6 0,5 0,9 huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet törkeät 0 0 0,2 0,1 0,1 huumausainerikokset / 1000 asukasta

Vuonna 2005 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten perusteella 174 kappaletta. Vastaava luku vuonna 2004 oli 176 (Taskumatti 2007).

Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmessa maakunnassa vuonna 2006. (Tilastokeskus)

Etelä-Pohjanmaa 10 Keski-Pohjanmaa 3 Pohjanmaa 4

3.2. Kunnan taso

Ylistaron kunta on perustettu vuonna 1865. Sen pinta-ala on 484,6 neliökilometriä, josta vesistöä 2,5 neliökilometriä. Kunnan asukasluku 29.02.2008 oli 5 546 henkilöä (Väestörekisterikeskus). Ylistaro kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat , Jalasjärvi, , , Nurmo ja Seinäjoki. Uusi Seinäjoen kaupunki syntyy 1.1.2009 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistyessä.

Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Lopussa löytyvät tiivistetyt 15 yhteenvedot sekä ammattilaisten että kansalaisten kuulemistilaisuuksista. Ammattilaiskuulemistilaisuudessa tehty muistio on lähetetty osallistujille tarkistettavaksi ja se esitetään liitteessä 4 korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Myös kuntalaiskuulemisen muistio löytyy liitteestä 5. Ammatilliskuulemiseen osallistui 18 eri alan ammattilaista. Tilaisuudessa olivat edustus monipuolisesti kunnan eri toimintasektoreilta.

Kuntalaiskuulemisessa osanotto oli niukempaa. Tilaisuus ei herättänyt laajaa mielenkiintoa ”peruskuntalaisten” keskuudessa, vaan voidaan arvioida, että suuri osa mukana olleista oli jollain lailla, työ- tai yksityiselämässään; ollut kosketuksissa mielenterveys- tai päihdekysymyksien kanssa. Mukana oli myös joitain ns. ammattilaisia, jotka eivät päässeet mukaan aikaisemmin päivällä järjestettyyn tilaisuuteen.

Syynä niukkaan osallistumiseen voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain ”sairaita”, ”ongelmatapauksia” ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta välttämättä koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja – edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisessa esiin tulleet asiat kuvaavat niiden henkilöiden mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka olivat tuolloin paikalla. Ne eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia kuntalaisia, mutta ovat tärkeitä ja huomionarvoisia.

16 Taulukko 13. Perustietoja Ylistaron kunnasta. (Sisäministeriö)

Tammi 2007 Ylistaro Koko maa Ryhmä 6 Etelä- (arit.) Pohjanmaa 435 2 001-6 000 as.

VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: Asukasluku 31.12.2005 5 588 12 569 3 720 7 454 Asukastiheys (as/maakm2) 1.1.2006 11,6 56,0 11,2 14,4 0 - 6 vuotiaat (% asukkaista) 8,4 % 7,3 % 7,0 % 7,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 13,2 % 15,6 % 15,7 % 15,0 % 7 - 15 vuotiaat (% asukkaista) 11,0 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 16 - 64-vuotiaat (% asukkaista) 60,8 % 61,7 % 60,5 % 60,6 % 65 - 74-vuotiaat (% asukkaista) 9,6 % 10,1 % 10,7 % 10,2 % 75 - 84-vuotiaat (% asukkaista) 7,4 % 7,3 % 8,0 % 8,0 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 2,8 % 2,1 % 2,3 % 2,4 % Huoltosuhde, v. 2004 1,46 1,53 1,62 1,53

PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, €/asukas 2 364 2 394 2 409 2 438 Lastensuojelu: Last.suoj. avohuol. tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aik, % vast.ikäisistä 7,0 4,0 4,0 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,7 0,9 0,9 0,6 Lasten ja nuorten laitoshuollon menot hoitopäivää kohti 204 170 175 183

Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1000 asukasta 1 803 1 964 2 014 2 157 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti 384 495 526 541

Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 325 298 284 352 Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti 790 782 780 806

Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat /1000 vast.ikäistä 6,5 5,1 6,6 2,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 7,2 9,2 6,1 7,7

Toimeentulotuki: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vast.ikäisistä 6,2 6,2 6,2 6,6 Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, € 1 878 1 308 1 228 1 272

17 Taulukko 14. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Ylistarossa.

2004 2005 2006 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 2,2 3,2 4,5 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 5,2 2,1 3,6 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 5,4 4,8 4,7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 4,0 2,1 4,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,7 2,0 2,2 hoidetut potilaat / 1000 asukasta

Taulukko 15. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Ylistarossa.

2004 2005 2006 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat 22,4 19,9 25,8 / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 40,5 54,9 40,1 asukasta Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä 126,2 111,5 78,6 kuin lääkärit) / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 75,5 119,7 101,9 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 7,7 6,1 5,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 17,6 31,8 28,5 vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 81,5 78,3 78,1 vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 12,6 13,0 12,0 vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % 2,1 2,1 2,1 väestöstä

18 Taulukko 16. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja.

2005 2006 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 15,12 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista 7,96 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 1,56 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 21,10 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 10,03 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1000 4,0 6,5 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15–24 -vuotiaat / 1000 0 vastaavanikäistä

3.2.1. Yhteenveto asiantuntijoiden kuulemisesta (Liite 4)

Ylistarossa on laadittu kunnallinen päihdestrategia vuonna 2002 ja Hyvinvoinnin kulmakivet – Ylistaron kunnan hyvinvointiohjelma vuonna 2004. Lisäksi on laadittu varhaisen puuttumisen toimintamallit vuonna 2005. Näin ollen kunnassa on jo pohdittu, kehitetty ja kirjattu ylös olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Ylistarossa ollaan tyytyväisiä yhteistyön toimivuuteen kunnan eri sektoreiden välillä. Maaseutumainen ympäristö ja kunnan pieni koko koettiin myös myönteisinä asioina. Kunnassa on määrätietoisesti pyritty muuttamaan mielenterveyspalveluita avohoitopainotteisemmaksi ja laitospalveluiden käyttö on vähentynyt. Kunnassa on myös kuntalaiskuulemisen perusteella kohtalaisen hyvin toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut.

Ylistaron päihdehuollon erityispalvelut järjestetään pääosin ostopalveluina Seinäjoelta. Laitospalvelut hankitaan yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Seurakunta järjestää rovastikunnallisia a-iltoja ja -leirejä. Diakoniatyön asiakkaina on myös päihdeasiakkaita. AA-vertaistukiryhmä kokoontuu kerran viikossa.

Mielenterveystyön erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Perusterveydenhuollossa toimii mm. terveyskeskuspsykologi ja depressiohoitaja. Koulutoimessa on kokopäiväinen koulukuraattori. Asumis- ja päivätoimintapalvelut ostetaan pääsääntöisesti Ylistaron palvelukodilta, mikä tekee myös kotikäyntejä. Yksittäisiä asiakkaita on ollut myös muiden palveluntuottajien yksiköissä. Seurakunta järjestää mielenvirkistysryhmän joka toinen 19 viikko ja retken kerran vuodessa. Lisäksi diakoniatyön asiakkaana on mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Omaisyhdistystoimintaa on käynnistetty.

Muita mielenterveys- ja päihdeasiakasta tai hänen perhettään tapaavia tai ennaltaehkäisevää ja edistävää työtä tekeviä tahoja Ylistarossa ovat mm. neuvola, päivähoito, koulutoimi ja kouluterveydenhuolto, nuorisotyö, kotipalvelu ja kotisairaanhoito, aikuissosiaalityö ja lastensuojelu, työterveyshuolto ja vanhustenhuolto. Kunnassa on ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö.

Keskeisinä huolenaiheina esiin tulivat: Huoli nuorista ja vanhemmuudesta • vanhemmat sallivat juomisen, kotona ei puututa alkoholin käyttöön • vanhemmat hakevat alaikäisille alkoholia • kasvatusvastuun siirtäminen viranomaisille Huoli työikäisistä • työpaineet, työuupumus ja työssä jaksaminen • arjen sietäminen ja elämänhallinnan puute Huoli erityisryhmistä • ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito • päihdeasiakkaiden psyykkisten ongelmien hoito jää heikommalle

Konkreettiset kehittämisehdotuksina ammattilaiskuulemisissa tuotiin esiin: Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen • palveluja on jo kehitetty, nyt tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn (lapset, nuoret, lapsiperheet) • vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä • varhainen puuttuminen monen sektorin yhteistyössä • yhteisöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Palvelut • lapsiperheiden kotihoitoapu pitäisi säilyä, koska sillä on suuri merkitys esim. synnyttäneille ja lapsiperheille • lastensuojelun perhetyölle olisi tarvetta, tarvittaisiin vakituinen työntekijä • koulupsykologia tarvittaisiin, jotteivät odotusajat olisi liian pitkiä • perusterveydenhuoltoon/kotisairaanhoitoon tarvittaisiin psykiatrinen sairaanhoitaja

20 • kulkeminen sivukyliltä palveluiden pariin vaikeaa • tarvitaan kanssakulkijoita, elämänhallinnan ryhmiä tms.

Strategian painopisteeksi voidaan asiantuntijakuulemisen perusteella nostaa: • satsaaminen lapsiin ja nuoriin • ennaltaehkäisy

3.2.2. Yhteenveto kuntalaiskuulemisesta (Liite 5)

Kuntalaiskuulemisessa keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat: Huoli nuorista ja vanhemmuudesta • nuorten alkoholin käyttö • joidenkin nuorten käyttäytyminen viestittää ongelmista: rikollisuus, ylivilkkaus, viiltely • mielenterveyspalveluiden tarve nuorilla ilmeinen • vanhemmuuden puute • parisuhdeongelmien yleisyys ja niiden vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin Palvelujärjestelmään kohdistuvat huolenaiheet • terveyskeskuslääkäreiden osaaminen liittyen mielenterveysongelmiin voi olla puutteellista • avun saaminen ei aina ole helppoa: o vaatii avunhakijalta tietoa ja taitoa o apua löytyy lähinnä vain virka-aikana o ajoittaiset jonot esim. mielenterveyskeskukseen • tieto ei välttämättä kulje viranomaisille tai viranomaiselta toiselle • pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät ongelmat: byrokratia, itsetunnon ongelmat, voimattomuus, välinpitämättömyys, päihteiden käyttö Leimautumiseen liittyvät huolenaiheet • mielenterveysongelmia hävetään edelleen, ongelmia ”lakaistaan maton alle” ja asioita salataan

Hienot strategiat eivät auta, jollei tulla lähelle ihmistä!

21 Konkreettisina kehittämisehdotuksina tuotiin esiin seuraavaa: Ennaltaehkäisy • vanhempien tukeminen • koulu keskeinen toimija nuorten kohdalla • tiedon välittäminen/informaatio mielenterveysasioista eri kanavien kautta Palvelut • verkostotyön laajentaminen • vertaistukiryhmien toiminta • matalan kynnyksen hoitopaikat, ”kevyemmät” vaihtoehdot esim. erikoissairaanhoidolle • ihmisyys ja inhimillisyys hoidossa ja kohtaamisessa

4. KOLMEN KUNNAN YHTEISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA

Tämä yhteenveto nykytilasta esitellään Ylistarossa 26.3.2008 (liite 7). Tällöin on mahdollista miettiä ja tarkentaa kuulemisten pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Kunnissa tehdyt nykytilaselvitykset suuntaavat strategiatyötä. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta vastaa toimikunta, johon on nimetty mm. kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä edustajia myös muilta keskeisiltä toimijatahoilta. Strategiatyöskentely tapahtuu työryhmissä, joihin toimikunta kutsuu mukaan myös muita asiantuntijoita. Toimikunnan yhtenä tehtävänä on määrittää strategian visio, arvot ja keskeisimmät kehittämiskohteet, joihin strategiatyö eritoten suunnataan.

Toimikunnan nimeämät työryhmät aloittavat työskentelyn huhtikuussa 2008 ja työskentely jatkuu lokakuuhun 2008 saakka. On arvioitu, että työryhmä saa oman tehtävänsä suoritettua noin 4-5 tapaamiskerralla. Tämän jälkeen strategia kootaan yhteen ja strategialuonnos on valmis lausuntoja varten. Lausuntoja pyydetään mahdollisimman laaja-alaisesti, usealta eri intressitaholta (strategiatyössä mukana olleet tahot, järjestöt, maakuntaliitto jne.). Lisäksi strategialuonnos on kuntalaisten luettavissa ja kommentoitavissa esim. kuntien www-sivuilla ja kirjastoissa. Kommentointia ja mahdollisia muutosesityksiä varten järjestetään yleinen kuulemistilaisuus asiantuntijoille, viranhaltijoille ja kuntalaisille. Tavoitteena on, että strategialuonnos on valmis lausuntoja varten joulukuussa 2008. Kuulemistilaisuus on tammikuussa 2009. Tämän jälkeen

22 strategia viedään asianmukaiseen hallintokäsittelyyn. Strategia tulee voimaan maaliskuussa 2009. (Liite 8)

Strategia suunnataan ”kipupisteisiin”, konkreettisiin kehittämistoimiin. Strategiaa päivitetään vuosittain indikaattoreiden pohjalta. Pohjanmaa-hanke tukee strategiatyötä taustakartoituksilla, järjestämällä strategiatyössä mukana oleville henkilöille koulutusta ja keskinäisiä tapaamisia sekä tukemalla strategiaprosessia.

23 LÄHTEITÄ

Harjajärvi, M., Pirkola, S., & Wahlbeck, K. 2006. Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. Suomen Kuntaliitto ja Stakes. Acta Nro 187. Helsinki. Kunnan avainpäihdeindikaattorit. Lapin lääninhallituksen koordinoiman läänien yhteisen päihdeindikaattori-hankkeen loppuraportti. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2007: 1. Sosiaali- ja terveysosasto. Rovaniemi. Kuntaliitto ( www.kuntaliitto.fi/tilastot ) Lavikainen, J., Lahtinen, E. & Lehtinen, V. 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17, Helsinki. Lehtola, M., Jokiranta, H. & Kahila, P. 2003. Hyvinvoinnin tila Etelä-Pohjanmaalla. Selvitys ePohjanmaa-aluekeskusohjelman hyvinvointiklusterin taustamateriaaliksi. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Nuorvala, Y., Metso, L., Kaukonen, O. & Haavisto, K. 2004. Muuttuva päihdeasiakkuus. Päihdetapauslaskennat 1987-2003. Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):6, 608-618. Pirkola, S. & Sohlman, B. (toim.) 2005. Mielenterveysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Stakes, Helsinki. POLSTAT – poliisien tietojärjestelmä Päihdepalveluiden laatusuositukset . 2002. STM Oppaita 2002:3. Sisäministeriö (http://www.intermin.fi/ ) Sohlman, B. 2004. Funktionaalinen mielenterveyden malli positiivisen mielenterveyden kuvaajana. Tutkimuksia 137. Stakes, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö . 2005. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma – toimeenpanoraportti. SOTKANet / Stakes ( www.sotkanet.fi ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, STTV . Alkoholijuomien jakeluverkosto vuonna 2007. (http://www.sttv.fi/alkoholi_frameset.htm ) STTV, Stakes & Tilastokeskus. Alkoholijuomien kulutus 2006, ennakkotiedot. Alkoholin tilastoitu kulutus lisääntyi kaksi prosenttia vuonna 2006. (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/alko/alkoholinkulutus2006ennakko.pdf ) Taskumatti 2007. Tilastotietoa päihteistä ja huumeista. Stakes (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/paihde/taskumatti2007.pdf ) Tilastokeskus/ kuolemansyytilastot ( www.tilastokeskus.fi ) VIHREÄ KIRJA . Väestön mielenterveyden parantaminen. Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia. 2005. Euroopan yhteisöjen komissio, Bryssel 24 Virtanen, Ari (toim.). 2005. Huumausainetilanne Suomessa 2004. Tilastoraportteja 1/2005. Väestörekisterikeskus Kuntien asukasluku kuukausittain. (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/7815BDA889A5236EC22574090052539C /$file/080229.htm ) World Health Organization , Department of Mental Health and Substance Abuse Prevention of Mental Disorders. 2004. Effective interventions and policy options summary report.

25 LIITE 1

Kumppanuussopimus Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee alkoholihaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet Alkoholiohjelmassa siten, että sopimuksella ei määrätä eikä rajoiteta osapuolten toimintaa tai tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä. Ylistaron kunta osallistuu Alkoholiohjelman 2008–2011 kumppanina alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen 11.2.2008 tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä.

Ylistaron kunta • Päivittää kunnallisen mielenterveys- ja päihdestrategian. Päihdestrategiassa otetaan huomioon Alkoholiohjelman linjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi; • toimittaa päihdestrategian Stakesiin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston sekä mielenterveys- ja päihdestrategiat Pohjanmaa-hankkeen resurssiksi; • kehittää ennalta ehkäisevää työtä sekä paikallisia tarpeita vastaavat, monipuoliset päihde- ja mielenterveyspalvelut varhaisvaiheen toteamisesta ja akuuteista päivystyspalveluista alkaen pitkäaikaiskuntoutukseen; • välittää Alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan;

Pohjanmaa -hanke • tukee kunnallista/ seudullista strategiatyötä mm. järjestämällä yhteistyökokouksia muiden strategiaa valmistelevien kuntien kanssa, edistämällä seudullista yhteistyötä strategioiden laatimisessa, tiedottamalla ja kouluttamalla hyvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotossa, arvioimalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja tuloksellisuutta (mittareiden, seurantajärjestelmän kehittämistyö) ja edistämällä koulutus- tutkimusyhteistyötä sekä tukemalla ehkäisevän työn, perus- ja erityispalveluiden kehittämistä;

Sosiaali- ja terveysministeriö • tukee kumppaniensa alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tiedonvälityksellä, materiaalintuotannolla, alkoholiohjelman logon käyttöoikeudella ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä sekä edistämällä kumppanien yhteistoimintaa; • huolehtii alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista; • tarjoaa etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon.

Seinäjoki 3.3.2008

Paula Risikko Lea Porola Antero Lassila Peruspalveluministeri Sosiaalijohtaja Projektijohtaja

26 LIITE 2

Kuulemistilaisuus

Pohjanmaa-hanke ja Ylistaron kunta järjestävät asiantuntijoille suunnatun kuulemistilaisuuden Ylistarossa. Asiantuntijakuuleminen liittyy Ylistarossa käynnistyvään mielenterveys- ja päihdestrategian päivitykseen . Kuulemisen tavoitteena on antaa asiantuntijoille mahdollisuus vaikuttaa palveluiden järjestämiseen kunnassa ja se on keskeinen osa suunnitelman laatimistyötä. Ylistarossa asiantuntijoille suunnattu kuulemistilaisuus, johon on mielellään ennakkoilmoittautuminen , järjestetään seuraavasti:

Aika: Torstaina 14.2.2008 klo 14.00 - 16.00 Paikka: Kunnanviraston valtuustosali, osoite: Kaukolanraitti 5

Ennakkoilmoittautumiset toivotaan 13.2.2008 mennessä osoitteeseen: [email protected] tai p. 050-5566180 . Mainitsethan ilmoittautuessasi mahdollinen erityisruokavalio.

Tervetuloa!

Lisätietoja tilaisuudesta antavat sosiaalijohtaja Lea Porola, puh. 050 5566180 Pohjanmaa-hankkeen projektikoordinaattori Minna Laitila puh. 040 830 4131

27 LIITE 3

28 LIITE 4

Mielenterveys- ja päihdestrategia/ KUNTAKUULEMISTILAISUUDET

MUISTIO

Aika: 14.2.08 Paikka: Ylistaron kunnanvirasto/valtuustosali Läsnä: Ks. erillinen lista

1. Sosiaalijohtaja Lea Porola toivotti tervetulleeksi ja esitteli Ylistarossa aiemmin tehdyt strategiat. 2. Käytiin läpi lyhyt esittelykierros. 3. Minna Laitila kävi lyhyesti läpi uuden Seinäjoen kaupungin strategiatyön aikataulusuunnitelman ja nykytilan. 4. Käytiin läpi Ylistaron kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut, huolenaiheet ja kehittämisehdotukset.

Palveluiden järjestäminen:

Päihdepalvelut: Katkaisuhoito - Ostetaan Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalta (ei tarvita lähetettä) Avopalvelut - Ostetaan Seinäjoen A-klinikalta - nuorisoasema Steissin palveluita ylistarolaiset käyttävät jonkin verran - päivätoimintaan ei ollut tarvetta, joskus aiemmin käytetty Päiväkeskus Joonatania Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatriselta yhdistykseltä Laitospalvelut - noin 3-4 henkilöä vuodessa, Lapuan Minnesota ja Ventuskartano Kokkolassa - kaikki päässeet laitoskuntoutukseen, jotka sitä ovat halunneet Asumispalvelut - ei varsinaisia asumispalveluja, mutta asunto on löytynyt kaikille - Ylistaron palvelukodissa mielenterveyskuntoutujilla voi olla taustalla päihdeongelmaa, mutta päihteettömyyteen pitää sitoutua AA-ryhmä - kokoontuu noin 1*/viikko seurakunnan tiloissa III-sektori - rovastikuntatasolla srk:n a-ilta 1*/kk: 6-10 henkiä osallistuu; a-leiri kesäisin - omassa srk:ssa a-iltoja järjestetään joskus; asiakkaana diakoniatyössä on päihdeasiakkaita

Mielenterveyspalvelut: Erikoissairaanhoito: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Avopalvelut: E-PSHP Nurmo/Ylistaro tiimi: 1*/viikko sairaanhoitajan vastaanotto (tiistaisin), lääkäripalvelut yms. Seinäjoella - Päiväsairaala Seinäjoelle - Jokunen asiakas ollut kotikuntoutustyöryhmän asiakkaana - Laitospalvelut: T-osastot Seinäjoella(paljolti akuuttipsykiatrinen hoito) - lisäksi käytetään tarpeen mukaan lasten- ja nuorisopsykiatrin poliklinikkaa ja osastoja, konsultaatiopoliklinikkaa ja pikkulapsipsykiatrian poliklinikkaa Peruspalvelut: - Seinäjoen terveysyhtymä (SESTY)/perusterveydenhuolto/vastaanotto: - terveyskeskuslääkärin vastaanotoilla tavataan ko. asiakkaita - tarvittaessa voidaan konsultoida Ylistaron palvelukodin työntekijää, kotisairaanhoitoon tarvittaisiin psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista - Seinäjoella depressiohoitajia (noin 20–50 ylistarolaista asiakasta ollut tähän asti), tarvitaan lääkärin lähete Kuntoutuspalvelut: - Ylistaron palvelukoti: päivätoimintaa 5 päivänä/vk , yli 20 asiakasta; myös kotikäyntejä Asumispalvelut: - Ylistaron palvelukoti: 24 paikkaa (osassa yövalvonta), tukiasunnot(4); asukkaista kolmasosa Ylistarosta. - Lisäksi yksittäisiä asiakkaita E-P:n sosiaalipsyk.yhdistyksen ja Mendiksen asumispalveluissa Omaisjärjestöt: - omaisyhdistys alkanut noin vuosi sitten, vähän saatu omaisia mukaan toimintaan III-sektorin toiminta: - srk:n mielenvirkistysryhmä joka toinen vko; asiakkaissa mt-ongelmaisia; retki 1/vuosi - voidaan käyttää myös E-P:n sos.psyk.yhdistyksen päivätoimintaa ja työhönvalmennusyksikkö Tähtiporttia Sjoella - Mobilen turva-asumista käytetään hyvin vähän

Muut palvelut, joissa tehdään edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä tai kohdataan päihde- ja mt-asiakasta ja/tai hänen perhettään:

SESTY/neuvola: - äitiysneuvolassa odottavien äitien päihteidenkäyttö ei ole ongelma, tarvittaessa lähetetään HAL-polille, tarvittaessa käytetään esim. AUDIT-testiä (ei systemaattisessa käytössä). - Mt-asioissa ohjataan tk-psykologille (ei tarvita lähetettä), tarvittaessa masennusseula. - Lastenneuvolasta ohjaus tk-psykologille, toimii hyvin. Lähetteitä eteenpäin tehdään tarvittaessa päivähoito: - ei paljon ongelmia, joskus lapsen hakutilanteissa voi näkyä vanhemman päihde/mt-ongelma - lapset reagoivat kodin/vanhempien ongelmiin - erityisesti tukea tarvitseva lapsi tulee hoitoon sos.toimiston kautta - kunnassa aloittanut kiertävä erityislastentarhanohjaaja tämä vuonna koulu: - oppilashuoltoryhmässä käydään laaja-alaista keskustelua, ryhmät toimivat sekä ala- että yläkoululla säännöllisesti, - koulukuraattori kokopäiväisesti koulutoimessa

SESTY/kouluterveydenhuolto: - terveystarkastuksiin ja – tapaamisiin liittyy aina kysymykset tupakasta ja alkoholista (kyselylomake) 6 lk:sta lähtien. nuorisotyö: - päihdeongelma ei näy toiminnassa, mutta tiedetään että kunnassa nuorilla päihteiden käyttöä on kotipalvelu: - yksittäisiä asiakkaita, joilla päihdeongelma - lapsiperheiden kotipalvelussa 1 työntekijä, tärkeä ennaltaehkäisevä työmenetelmä

30 kotisairaanhoito: - päihteiden käyttäjiä suhteellisen vähän asiakkaista (yksittäisiä), heidän suhteensa koetaan taidot riittämättömäksi - kotish:ssa lisääntyvässä määrin mielenterveysasiakkaita aikuissosiaalityö ja lastensuojelu: - lastensuojeluperheissä näkyy sekä päihde- että mielenterveysongelmat, yksi lastensuojelutoimien esim. huostaanoton syy - sosiaalityössä käytetään Ylistaron palvelukodin osaamista, heitä konsultoidaan - perhetyö työterveyshuolto: - päihdeongelma tulee näkyviin esim. maksa-arvoissa (välillisesti), - lähetteitä työterveyshuollosta tulee paljon EPSHP/Mielenterveyskeskukseen vanhustenhuolto: - päihdeongelma ei vielä näy, - tk-lääkärin kautta on mahdollista saada tarvittaessa apua, - yhteistyötä tehdään Ylistaron palvelukodin kanssa kunnassa ennaltaehkäisevä päihdetyön yhdyshenkilö (otona sos.tt.)

Keskeiset huolenaiheet: mielenterveystyö: - päihdeasiakkaiden psyyken hoito tahtoo jäädä, 2dg-asiakkaiden hoito - nuoret ja työpaineissa olevat ihmiset - arjen sietäminen, elämänhallinnan puute - työuupumus, työssä jaksaminen? päihdetyö: - vanhemmat sallivat juomisen, kotona ei puututa; vanhemmat hakevat jopa alkoholia - vastuuta siirretään kunnalle, viranomaisille - ongelmat näkyvät lähinnä kirkonkylällä, suurin huoli yläasteikäisistä

Konkreettiset kehittämistoimet: - varhainen tukeminen vanhempien kasvatustehtävässä - varhainen puuttuminen monen sektorin yhteistyössä - satsaaminen lapsiin ja nuoriin, kanssakulkijaa tarvittaisiin, elämänhallinnan ryhmät tms. - lapsiperheiden kotihoitoapu pitäisi säilyä, suuri merkitys esim. synnyttäneille ja lapsiperheille - lastensuojelun perhetyölle olisi tarvetta, tarvittaisiin vakituinen työntekijä - koulupsykologia tarvittaisiin, jotteivät odotusajat olisi liian pitkiä - palveluja on jo kehitetty, ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa (lapset, nuoret, lapsiperheet) - psyk.sh perusterveydenhuoltoon/kotisairaanhoitoon - kulkeminen sivukyliltä palveluiden pariin vaikeaa

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: mielenterveystyö: - laitospalvelut erikoissairaanhoidossa vähentyneet, kuntouttavaa hoitoa annetaan myös palvelukodissa; avohoitopainotteisuus päihdetyö:

31 - useiden nuorten suhtautuminen päihteiden käyttöön kielteistä

- yhteistyö toimii loistavasti - kesätyöllä yms. suuri merkitys esim. nuorien itsetunnolle, tätä pitäisi jatkaa jotta mahdollisimman moni saisi töitä - strategiat tehtynä: hyviä käytäntöjä on ollut - maaseutumainen ympäristö: mielekäs tekeminen - mielenterveysasioista puhutaan avoimemmin, leimaustumisen pelko ja kynnys hakea apua madaltanut - vanhusten palvelut ok - koulukuraattori

Kirjasi, Minna Laitila

32 LIITE 5

Mielenterveys- ja päihdestrategia/ Kuntalaiskuuleminen

MUISTIO

Aika: 14.2.2008 Paikka: Ylistaron kunnanvirasto

Keskeiset huolenaiheet: - nuorten käyttäytyminen huolestuttaa, käyttäytymishäiriöitä, rikollisuutta - mielenterveyspalveluiden tarve nuorilla ilmeinen (yläasteikäiset), Mobilea ja Seinäjoen palveluita käytetään - nuoret (alaikäiset) saavat kaljaa ja muuta alkoholia, jäljet näkyvät mm. lenkkipolun varrella - vanhemmat ovat usein kavereita lapsille, eivät vanhempia - oppilaiden ylivilkkaus, viiltelyä, onko 90-luvun laman seurauksia? - parisuhdeongelmia on enemmän kuin aikaisemmin ja sekin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin

- Hoitoon pääsy voi olla vaikeaa, terveyskeskuslääkäreillä ei välttämättä ole osaamista tunnistaa/hoitaa mielenterveysongelmia, avunhakija voidaan torjua - apua löytyy kun sitä osaa itse hakea, tietoa hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista puuttuu - apua löytyy lähinnä vain virka-aikana - välillä aikoja esim. mielenterveyskeskukseen joudutaan odottamaan

- mielenterveysongelmia hävetään edelleen, ongelmia ”lakaistaan maton alle”, asioita salataan, vaikka leimautuminen ja sen pelko on vähentynyt - tieto ei välttämättä tule viranomaisille tai ei kulje viranomaiselta toiselle

- pitkäaikaistyöttömät eivät pärjää yksin esim. byrokratian ja paperisodan kanssa. Pitkään kestänyt työttömyys tuo mukanaan itsetunnon ongelmia, voimattomuutta, välinpitämättömyyttä, päihteiden käyttöä

- hienot strategiat eivät auta, jollei tulla lähelle ihmistä!

Konkreettiset kehittämistoimet: - tarvitaan tukea myös vanhemmille, ei pelkästään nuorille (”vanhempain-/parisuhdekoulu”) - koulu keskeinen toimija nuorten kohdalla, verkostotyön laajentaminen, salassapitoasiat/- velvollisuus voivat heikentää yhteydenpitoa, olla myös keino välttää yhteystyötä - miten tavoittaa ne vanhemmat, joiden lapsilla on ongelmia

- vertaistukiryhmät ovat merkittäviä, vertainen puhuu samaa kieltä - hoitoon pääsyn kynnys pitäisi olla matala, pitäisi kuunnella ihmistä ennen kuin tilanne pääsee vakavaksi.

33 - erikoissairaanhoitoon, esim. psykiatrian poliklinikalle joutuminen, voi olla liian rankkaa. Tarvitaan ”kevyempiä” vaihtoehtoja - aina pelkästään lääkehoito riitä, vaan monesti keskusteleva hoito voisi olla parempaa - ihmisyyttä hoitojärjestelmään ja kohtaamiseen!

- tiedon välittäminen/informaatio mielenterveysasioista. Nuoria voi tavoittaa esim. netin ja sähköpostin välityksellä

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - palvelut kohtalaisen hyvät moneen muuhun kuntaan verrattuna - asioihin, mm. nuorten huonoon oloon tai pitkäaikaistyöttömien selviytymiseen, puututaan - jonkin verran on jo vertaistoimintaa - kunnan, koulun ja seurakunnan yhteistyö toimii todella hyvin - pienessä kunnassa (jossa on vähemmän toimijoita) on monia hyviä puolia - koulussa tunnetaan henkilökohtaisesti esim. jokainen oppilas, arkipäivän välittäminen

34 LIITE 6

HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella.

HIV-infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina 2005-2006. Lähde: HIV –infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto.

1980-2/2007 2005-2006 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 44 9

C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005-2006. Lähde: HIV – infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto.

2005 2006 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19 22 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 3 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 32

B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005-2006. Lähde: HIV – infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto.

2005 2006 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 8

A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005-2006. Lähde: HIV – infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto.

2005 2006 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 2

35 LIITE 7

KUTSU

Ylistarossa on ryhdytty yhdessä Seinäjoen ja Nurmon kanssa päivittämään/laatimaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Pohjanmaa-hanke on mukana tukemassa tätä työtä. Järjestämme Ylistaron kunnanviraston valtuustosalissa keskiviikkona 26.3.2008 klo 14–16 tilaisuuden, jossa esitellään Ylistarossa toteutettujen kuulemistilaisuuksien ja tehdyn nykytilakartoituksen tulokset ja käydään keskustelua strategiatyön suuntaamisesta ja etenemisestä. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 14.

Toivon, että välitätte tätä kutsua eteenpäin verkostoissanne ja työyhteisössänne muille asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.

Lämpimästi tervetuloa!

36 LIITE 8 SEINÄJOEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA Arjen hallinta – turvallinen arki / AIKATAULUSUUNNITELMA Strategia-aika 3/2009–2012

2007/kevät 2007/syksy 2008 3/2009 2010 2011 Sjoen työryhmän 12.10.07 yhteistyöstä sopiminen Kumppanuussopimus Kuulemistilaisuudet Strategian järjestäytymiskokous 2.2.2007 Nurmon ja Ylistaron kanssa 3.3.2008 strategialuonnoksesta 1/09 päivitykset

Kumppanuussopimus Kumppanuussopimusneuvottelut Hallintokäsittelyt 2/09 Strategia tulee voimaan 3/09 Sjoen asiantuntija- ja kansalaiskuuleminen 22.3.07 -> strategian toteutus Sjoen nykytilaselvityksen esittely 14.5.07 Asiantuntija- ja kansalaiskuulemiset Asiantuntija- ja kansalaiskuulemiset Nurmossa 4.12.07 Ylistarossa 14.2.08

Nykytilaselvitysten esittely Nurmo 19.2.08 ja Ylistarossa

Työryhmien kokoaminen suunnitelman mukaisesti -> työskentely alkaa 4/08

Työryhmätyöskentely 10/08 saakka -> toimintamallit ovat valmiit ja strategia koottuna 12/08