HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 28 JOKI ON NURMON ÄITI NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI KUVA 2/3 kannen pinta-alasta JOKI ON NURMON ÄITI NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI 2012 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti www.helsinki.fi /ruralia Kampusranta 9 C Lönnrotinkatu 7 60320 SEINÄJOKI 50100 MIKKELI Sarja Julkaisuja 28 Kannen kuva Yksityiskohta Nurmon ryijystä ”Joki on Nurmon äiti”. Matti Mäki. ISBN 978-952-10-6521-7 978-952-10-6522-4 (pdf) ISSN 1796-0649 1796-0657 (pdf) ESIPUHE Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toimii aluehistorian, kotiseudun ja kulttuu- rin teemoihin keskittyvä tutkimusryhmä, jota johtaa aluehistorian tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto. Ryhmän yhtenä tavoitteena on edistää kotiseutututkimusta kokoa- malla aineistoja sekä kehittämällä ja testaamalla uutta kotiseututeoriaa. Tämä julkaisu on ryhmän toteuttaman Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma -hankkeen tulos. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota nurmolaisten nykypäivän koti- seutukokemuksiin ja -käsityksiin. Vuonna 2009 toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen Seinäjoen kaupungin kasvupaineet ovat kohdistuneet muun muassa Nurmonjokivar- ren alueille. Kun nurmolaisen identiteetin kannalta keskeistä aluetta tarkastellaan kasvavan kaupungin osana, on tärkeää, että alueen kulttuuriarvoja ja sen asukkaiden identiteettiä kohdellaan kunnioittavasti. Hankkeen tavoitteena onkin ollut tukea kas- vualueen kehittämistä kulttuurisesti kestävällä tavalla. Aarre Läntinen on kuvannut Nurmon historian toisessa osassa, kuinka joen merkitys Nurmon kehityksen kannalta on ollut ratkaisevan tärkeä ja luonnehtinut jokea Nur- mon äidiksi. Käsillä olevan julkaisun kansikuva esittää yksityiskohtaa Nurmon ryijys- tä, jossa on kuvattuna Nurmon halki virtaava joki ja kantatalojen puumerkit. Ryijy on saanut nimekseen ”Joki on Nurmon äiti”. Näitä kunnioittaen myös tämä julkaisu on saanut nimensä. Hanketta ovat rahoittaneet Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry ja Etelä- Pohjanmaan Ely-keskus Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ohjelmasta sekä Nurmoo-Seura ry. Kiitos hankkeen toteuttamisesta kuuluu Riuku- lehdon tutkimusryhmälle ja sen jäsenille Timo Suutarille, Aapo Jumppaselle, Katja Rinne-Koskelle sekä harjoittelijana toimineelle Jussi Välimäelle. Raportin kuvituk- sessa on avustanut Pasi Komulainen ja taitosta on vastannut Jaana Huhtala. Erityinen kiitos kuuluu Nurmoo -Seuralle ja kyläseuroille sekä näiden yhdistysten aktiivisille toi- mijoille, jotka mahdollistivat hankkeen toteuttamisen. Ennen kaikkea tahdon lausua kiitoksen kaikille niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet hankkeen keskustelutilai- suuksiin ja myötävaikuttaneet raportin syntymiseen myös muulla tavoin antamalla aineistoa ja valokuvia tutkijoiden käyttöön. Seinäjoella lokakuussa 2012 Sami Kurki Johtaja, professori Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti SISÄLLYS 1 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 7 1.1 Kotiseudun käsite ja kotiseutututkimuksen perintö ..............................................................7 1.2 Nurmonjokilaakso kotiseutuna ..................................................................................................... 9 1.3 Hankkeen aineistonkeruumenetelmä ja aineistot ..................................................................10 2 KOTISEUTUKÄSITYSTEN PÄÄTYYPIT ..............................................................................................14 2.1 Yksipaikkainen kotiseutu ..............................................................................................................14 2.2 Monipaikkainen kotiseutu .............................................................................................................18 3 LUONTO NURMOLAISTEN KOTISEUDUN OSANA ......................................................................22 4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ NURMOLAISTEN KOTISEUDUSSA ..............................................31 5 NURMOLAISTEN SOSIAALINEN JA HENKINEN KOTISEUTU ..................................................62 6 KOTISEUDUN KUVAT JA MIELIPAIKAT .........................................................................................84 7 KOTISEUTU JA KUNTARAKENTEEN MUUTOS .............................................................................95 8 MUUTTUNUT KOTISEUTU .................................................................................................................104 9 TULEVAISUUDEN KOTISEUTU ..........................................................................................................113 10 NURMON MONET KOTISEUDUT ..................................................................................................... 124 LÄHTEET ....................................................................................................................................................... 129 KIRJALLISUUS............................................................................................................................................. 129 KUVAT JA TAULUKKO Kuva 1. Nurmon alueen kartta ................................................................................................................11 Kuva 2. Nurmon talot 1546–1760 ...........................................................................................................15 Kuva 3. Paukaneva ....................................................................................................................................27 Kuva 4. Latomaisema Martikkalankylästä vuodelta 2004 ............................................................32 Kuva 5. Nurmon kirkko .............................................................................................................................41 Kuva 6. Ruuhikoski ....................................................................................................................................45 Kuva 7. Ylijoen koulunmäki ....................................................................................................................47 Kuva 8. Hyllykallion Prisma ....................................................................................................................53 Kuva 9. Enkelipatsas Nurmon sankarihautausmaalla ......................................................................61 Kuva 10. Körttipukuiset hahmot Nurmon museossa ........................................................................66 Kuva 11. Makkaranpaistotuokio Lehtisalon laavulla .........................................................................66 Kuva 12. Pinaattilätyt ja karviaishillo ..................................................................................................... 74 Kuva 13. Painin olympiamitalisteja kuvattuna 1930-luvulla.............................................................81 Kuva 14. Kivjärven kosteikko Kourassa .................................................................................................92 Kuva 15. Vuonna 2008 purettu Veneskosken kauppa ..................................................................... 111 Kuva 16. Nurmon alueen kotiseututihentymät ..................................................................................125 Taulukko 1. Teiden ja katujen nimien muutokset Nurmon alueella ..............................................106 ”On siinä aika komia maisema. – – On siinä peltoa ja se joki. Se on niinku padolta tännepäin, se on niinku järvi. Mun lapsenlapsi sanoo, että onko tämä Nurmoon meri. Mä sanon, että joo.” JOKI ON NURMON ÄITI – NURMONJOKILAAKSO KOTISEUTUKUVASSA 7 SULEVI RIUKULEHTO JA TIMO SUUTARI 1 JOHDANTO 1.1 KOTISEUDUN KÄSITE JA KOTI- rakentuneena yksipaikkaisena kotiseutuna, joka ei SEUTUTUTKIMUKSEN PERINTÖ noudata olemassa olevien hallinnollisten aluemuo- dostumien rajoja, mutta joka kuitenkin on varsin pysyvä ja yleisesti tunnettu.2 Jokaisella ihmisellä on kotiseutu. Se saa hahmonsa Saksan Heimat, ruotsin hembygd ja suomen luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja so- kotiseutu ovat kielen yleisessä käytössä keskenään siaalisen ympäristön merkityksellisten paikkojen, varsin samansisältöisiä. Niillä on jo takanaan pit- kohtaamisten ja tapahtumien kudelmana. Koti- kä käsitehistoria; on muodostunut erilaisia koti- seutumielikuva on kokemuksellinen; se muuttuu seudun puhuntoja ja kotiseutukäsityksiä. Näissä ja kerrostuu elämänhistorian aikana. Kotiseutu ei kielissä kotiseutu ei ole pelkästään tilaan liittyvä rajoitu menneisyyden muistoihin tai muistinva- käsite, vaan kotiseuduksi ymmärretään ennen raisiin kokemuksiin, vaan se koskettaa meitä täs- muuta kulttuurissa ja sosiaalisissa suhteissa muo- sä hetkessä. Kotiseutu on myös tunnetta. Siihen dostuva henkinen ympäristö. Peter Blicklen mu- liitetään myönteisiä kodikkuuden, tuttuuden ja kaan samantyyppinen kotiseutu-käsite löytyy pysyvyyden tunteita, mutta myös katkeransuloista myös monista slaavilaisista kielistä, esimerkiksi kotiseudun ikävää ja kaipausta. Kotiseututuntees- tsekistä (domov) sekä sloveenista, kroatiasta ja sakin on kaksi ääripäätä: se voi merkitä myös py- serbiasta (dòmavina). Venäjän rodina on ainakin sähtyneisyyttä ja jotain, mistä halutaan kokonaan Blicklen mukaan lähempänä saksalaista kuin rans- irrottautua. kalaista ajattelutapaa.3 Vaikka kotiseutumielikuva on omakohtainen ja Oman erityistapauksensa muodostaa englan- yksilöllinen, se syntyy vuorovaikutuksessa ympä- ti, johon kotiseutua kuvaavaa itsenäistä käsitettä