DOCSLIB.ORG

Etelä-Pohjanmaan Maatalous

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Etelä-Pohjanmaan Maatalous 2015 ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS Etelä-Pohjanmaan agronomit ry:n julkaisu nro 49 Etelä-Pohjanmaan agronomit ry:n julkaisu nro 49 ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS 2015 Esipuhe .......................................................................................... 3 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2015 ............................................. 4 Elintarvikeomavaraisuus ...................................................................... 4 Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti 1990–2015, kg/vuosi ............................. 5 Etelä-Pohjanmaan luomutilojen lukumäärä ja pinta-alat kunnittain v. 2015 .......... 6 Viljelykasvien pinta-alat, 1 000 ha .......................................................... 7 Viljelykasvien hehtaarisadot, 1000 kg ...................................................... 9 Viljelykasvien kokonaissadot, milj.kg ...................................................... 10 Joidenkin viljelykasvien pinta-aloja kunnittain Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 1995-2015 ............................... 11 LANNOITTEIDEN KÄYTTÖ, kg/ha ........................................................... 14 Tuottajahinnat ................................................................................. 14 Maanparannuskalkkitoimitukset kalenterivuosittain ..................................... 15 Tärkkelysperunan hinta 2015 ................................................................ 15 Peltohehtaarin keskihinta Etelä-Pohjanmaalla kunnittain 2009-2015 ................ 16 Kotieläinten lukumäärä keväällä 2015 ..................................................... 17 Maidontuotanto kunnittain 2015 ............................................................ 18 Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen ja lehmien osuus 2015 ............................ 18 Keskituotokset kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2015 ..................................... 19 Keskituotoksen kehitys ....................................................................... 20 Lehmien terveys ja hedelmällisyys Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa ............. 21 Kuntien kautta maksetut kansalliset pinta-alatuet 2015 ja prosenttiosuus kaikista tuista ........................................................ 22 Kuntien kautta maksetut EU-eläintuet 2015 + maitoalan erityinen kriisituki sekä prosenttiosuus kaikista tuista ..................................................... 23 Kuntien kautta maksetut EU:n suorat tuet 2015 sekä prosenttiosuus kaikista maksetusta tuista ...................................... 24 Tukitilat 1995 - 2015 E-P ELY ................................................................ 25 Kuntien kautta maksetut kansalliset kotieläintuet ja maidon tuotantotuki 2015 .. 26 Satovahingot vuonna 2015 ................................................................... 26 Kuntakohtainen tilasto vakuutetuista, eläkkeistä, Mata-vahingoista, Mela-päivärahoista ja vakuutusmaksuista ............................................. 27 Perusmaatalouteen tehdyt rahoitustukipäätökset v. 2015 .............................. 28 Kuntien kautta maksetut eläin- ja hehtaarituet 2015 sekä EU ja kansallinen prosenttiosuus tuista ................................................... 29 Tuetut sukupolvenvaihdokset E-P:n ELY-keskuksen alueella 2007-2013 ............... 30 Automaattilypsyä käyttävien tilojen ja lypsypaikkojen määrien kehitys 2000–2015 30 Alan oppilaitokset ............................................................................. 31 Maa- ja metsätaloudellisia organisaatioita ................................................ 32 Maa- ja metsätaloudellisia tuotantolaitoksia ............................................. 33 Muita organisaatioita ......................................................................... 33 Jäsenmäärän kehitys vuosina 1996-2015 ................................................... 34 Etelä-Pohjanmaan agronomit Ry:n hallitus ja yhteystiedot ............................. 35 Kansikuva: Susanna Vehkaoja 3 ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS 2015 Suomen talous jatkoi supistumistaan vuonna 2015. Vienti ei vetänyt ja kotimarkkinat- kin laahasivat. Vaikutukset näkyivät merkittävinä maatalous- ja elintarvikesektoril- la. Yksittäisille maatiloille oman harminsa aiheuttivat vielä EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden aloitus. Erityisesti keskustelua herätti tukien uusi maksuaika- taulu, joka siirsi osan tuista hakuvuotta seuranneelle vuodelle 2016. Osansa sai myös Maaseutuviraston tietojärjestelmäongelmat, jotka osaltaan vaikuttivat maksatuksen aikatauluun. Yhdessä laskeneiden tuottajahintojen kanssa tämä aiheutti akuutteja maksuvalmiusongelmia osalle tiloista. Elintarvikealan kasvua kuritti Venäjän tuonti- kiellon jatkuminen sekä kauppaketjujen ankara hintakilpailu. Edellisenä vuonna al- kanut kotimaisen kysynnän lasku jatkui ja elintarvikkeiden kuluttajahinnat alenivat peräti kaksi prosenttia. Ruokatrendien kärjessä 2015 pysyi edelleen lähiruoka ja kestävä tuotanto. Kestävällä tuotannolla tarkoitetaan tehokkaan alkutuotannon lisäksi muun muassa hävikin hyvää hallintaa ketjun eri vaiheissa ja ruhon monipuolista käyttöä myös vähempiarvoiset ru- honosat ruuaksi hyödyntäen. Kasvava kiinnostus ravitsemukseen on tuonut viimevuo- sina julkisuuteen paljon itseoppineita ravitsemustietäjiä. Ääripäät erilaisten dieettien suhteen ovat saaneet paljon julkisuutta. Tilastot kertovat kuitenkin valtaväestön ku- lutustottumuksista ja merkittäviä muutoksia keskeisten ruoka-aineiden kulutuksessa ei ole havaittavissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkisti päivitetyt viralliset ravitsemussuositukset 2014 ja suositusten ydin on edelleen monipuolinen syöminen ja kansallisen ruokakulttuuri. Etelä-Pohjanmaan maatalous 2015 -julkaisu sisältää monipuolisen katsauksen maa- kunnan maa-, metsä- ja elintarviketaloussektoreille tilastojen valossa. Maatalous ja elintarviketeollisuus työllistävät maakunnassamme edelleen suhteellisesti eniten ver- rattuna mihinkään toiseen maakuntaan suomessa. Toimialamme on alueella vahva ja vastuumme on pitää siitä huolta ja saada se tuottamaan työtä ja hyvinvointia maakun- taamme edelleen ja ruokaa koko maahan ja vientiin asti. Huolimatta heikosti kehitty- västä taloudesta toimialamme tulevaisuuden turvaa alati kasvava kysyntä puhtaista, turvallisista ja laadukkaista elintarviketuotteista. Erittäin suuri kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme, jotka toimititte aineistoa tai tuitte taloudellisesti tilastojulkaisuamme. Panoksenne ansioista Etelä-Pohjanmaan maatalous tilastojulkaisu ilmestyi jo 49. kerran. Tilastojulkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa www.agronomiliitto.fi/yhdistykset/ etela-pohjanmaan-agronomit Eeva Juva Puheenjohtaja 4 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2015 Tulovero- Kiinteistö prosentti veroprosentit Muu kuin Asukas- Muutos Laina- Raha- Yl. Vak. vakit. Kunta luku (hlö) kanta varat Kunta Kirkko kv % as.rak as.rak. 31.12.2015 2015-2014 (€/as.) (€/as.) 2015 2015 2015 2015 2015 Alajärvi 10 006 -165 2 410 397 21,50 1,75 1,05 0,50 1,10 Alavus 12 050 -53 2 833 927 20,75 1,75 0,90 0,40 1,00 Evijärvi 2 576 -75 1 427 2 313 21,50 1,75 1,00 0,65 1,25 Ilmajoki 12 159 -22 3 777 32 20,25 1,75 0,90 0,50 0,90 Isojoki 2 123 -75 1 007 515 22,00 1,75 0,80 0,50 0,80 Jalasjärvi 7 776 -108 3 542 550 22,00 1,75 0,80 0,50 1,00 Karijoki 1 369 -40 1 885 1 164 22,00 2 0,90 0,40 1,00 Kauhajoki 13 875 -132 4 262 879 22,00 1,9 0,90 0,65 1,20 Kauhava 16 784 -124 2 297 879 21,75 1,75 0,95 0,55 1,10 Kuortane 3 715 -12 2 014 405 21,00 1,75 0,90 0,45 1,05 Kurikka 13 958 -230 3 191 1 933 19,00 1,75 0,80 0,45 1,00 Lappajärvi 3 215 -44 3 332 127 21,00 1,75 1,00 0,55 1,15 Lapua 14 609 -124 3 158 336 21,00 1,75 1,05 0,45 1,05 Seinäjoki 61 530 650 3 663 29 21,00 1,65 1,40 0,55 1,15 Soini 2 224 -49 4 125 254 21,50 1,85 1,00 0,50 1,10 Teuva 5 482 -61 3 898 56 22,00 1,5 0,90 0,50 0,90 Vimpeli 3 073 -33 4 170 474 22,00 1,75 1,30 0,55 1,15 Ähtäri 6 062 -116 2 524 52 21,25 1,8 1,10 0,50 1,10 Isokyrö 4 785 -57 889 597 21,50 1,75 0,92 0,65 1,10 Laihia 8 090 22 2 387 144 21,50 1,5 1 0,6 1 E-P 192 586 -813 3 275 486 21,06 1,14 0,52 1,08 Lähde: Tilastokeskus ennakkotieto 1.6.2015, Verohallinto 2.8.2015 Elintarvikeomavaraisuus Tuotannon määrä % kulutuksesta Tuoteryhmä 1970 1980 1990 2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Leipävilja 114 70 175 103 97 123 114 115 154 115 Maitotuotteet, neste . 129 122 112 100 129 121 128 165 116 Maitotuotteet, rasva 126 130 143 132 70 74,7 65 26 80 107 Naudanliha 110 102 109 93 83 83 79 81 81 82 Sianliha 111 119 114 101 109 103 99 100 99 100 Siipikarjanliha 97 106 99 93 99 103 106 105 103 99 Kananmunat 136 149 136 114 117 116 111 115 113 114 Sokeri 27 61 91 71 46 57 36 39 49 33 Maidon, lihan munien ja sokerin omavaraisuusluvut on laskettu kotimaan tuotannon ja käytön suhteena. Leipäviljan omavaraisuusluvut on laskettu satojen ja kotimaan käytön (kotimarkki- nahintainen ja maailmanmarkkinahintainen käyttö) suhteena. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 5 Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti 1990–2015, kg/vuosi Elintarvike 1990 1995 2000 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* Viljat yhteensä 74,2 69,8 75,3 79,5 79,3 78,8 79,2 80,0 80,0 78,8 Vehnä 43,5 44,9 45,9 48,2 46,4 45,7 46,8 46,0 46,0 44,2 Ruis 17,4 15,5 15,3 15,5 16,1 16,0 15,4 15,7 14,9 15,6 Muu leipävilja 1,1 0,3 2,7 3,4 3,8 3,8 3,9 4,0 4,2 4,2 Ohra 2,6 1,4 1,1 1,4 1,4 1,3 1,6 2,4 2,5 2,4 Kaura 4,51 3,6 3,0 4,9 5,4 5,8 5,4 5,6 6,6 6,0 Maissi 0,4 1,1 1,6 1,0 1,0 1,0 0,9 1,1 1,0 1,2 Riisi 4,6 2,9 5,6 5,2 5,2 5,3 5,3 5,3 4,9 5,2 Peruna Peruna, tuore 60,3 59,6 61,6 .. .. .. 52,3 .. 52,3 12) 52,3 12) Perunajauho 3,2 1,9 1,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,7 0,6 0,7 Sokeri 34,7 35,4 32,0 32,6
Load more

Recommended publications
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Harjoittelijoiden Terveiset 2019
    Kuulumisia kesän vieraslaji- ja eroosioharjoittelusta Aktuellt från sommarens praktik om främmande arter och erosion Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Delegationen för Kyro älvs möte Keto Katriina, översättning: Bonde Anna 24.9.2019 Sisältö / Innehållet . 1) Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja - torjunta – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Opas eroosion torjunnasta – Katriina Keto . 1) Information om främmande arter och bekämpning av främmande arter i Kyro älvs avrinningsområde – Ilona Laine & Joni Kivimäki . 2) Guide om förebyggande av erosion – Katriina Keto 2 Keto Katriina 3 Keto Katriina Vieraslajitiedottamisen tavoitteet Målsättningar med uppgiften att informera om främmande arter . Lisätä ja levittää tietoa haitallisista vieraslajikasveista Kyrönjoen alueella . Herättää huomiota ja keskustelua vieraslajiasioista . Tarjota neuvontaa vieraslajeihin liittyen . Järjestää torjuntatalkoita alueen asukkaille ja aktivoida heitä omatoimiseen torjuntatyöhön . Öka och sprida information om skadliga främmande växtarter i Kyro älvs område . Väcka uppmärksamhet och diskussion om frågor gällande främmande arter . Erbjuda rådgivning gällande främmande arter . Arrangera bekämpningstalko för områdets bosättning och aktivera dem att utföra bekämpningsarbete på egen hand 4 Keto Katriina Tiedotustyö Informationsspridning . Tiedotustyö keskittyi neljään lajiin: kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket ja komealupiini . Tiedotustyö toteutettiin käyttämällä monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia – Sosiaalinen media: EPOELY Facebook, Twitter ja Instagram
    [Show full text]
  • The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: the Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-Regions
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Authors’ copy - for citation, please use the original: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. 1998. The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions. European Planning Studies. 6(5) 505-524. Markku Sotarauta & Reija Linnamaa The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions ABSTRACT Theoretically this paper is based on soft strategy (communicative strategic planning) that balances different sides of policy-making, i.e. its instrumental, social, communicative and processual aspects. The main starting point in this article is that the solutions to many of the contemporary social and environmental problems on the one hand and success in economic competition on the other hand may not be found as directly as earlier believed in a search for correct answers, design of creative intended strategies or appealing visions. Instead of these means the solutions may be found in the quality of the communicative processes of decision- making, policy-making, co-operation, knowledge creation etc. Empirically this paper focuses on the analyses of the quality of policy processes in two Finnish sub-regions outside the capital region, i.e. the sub-regions of Oulu and Seinänaapurit. First, the Finnish multi-level regional policy-making is described by programming procedures, second, the communicative strategic planning based theoretical framework is set, third, criteria for the analysis of the quality of policy process are created, fourth, such important analytical dimensions as information flow between key-actors, surplus value brought by each actor, commitment, touching-points between strategies, learning, forums, trust and responsibility are briefly analysed in the context of case sub-regions.
    [Show full text]
  • The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan
    In Silence We Remember: The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan A Thesis Submitted to the College of Graduate Studies and Research in Partial Fulfillment of the Requirements for the Degree of Master of Arts in the Department of Archaeology and Anthropology University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan By Verna Elinor Gallén © Copyright Verna Elinor Gallén, June 2012. All rights reserved. PERMISSION TO USE In presenting this thesis in partial fulfillment of the requirements for a Postgraduate degree from the University of Saskatchewan, I agree that the Libraries of this University may make it freely available for inspection. I further agree that permission for copying of this thesis in any manner, in whole or in part, for scholarly purposes may be granted by the professor or professors who supervised my thesis work or, in their absence, by the Head of the Department or the Dean of the College in which my thesis work was done. It is understood that any copying, publication, or use of this thesis or parts thereof for financial gain shall not be allowed without my written permission. It is also understood that due recognition shall be given to me and to the University of Saskatchewan in any scholarly use which may be made of any material in my thesis. Requests for permission to copy or to make other use of material in this thesis in whole or part should be addressed to: Department Head Department of Archaeology and Anthropology 55 Campus Drive University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan S7N 5B1 i ABSTRACT Above-ground archaeological techniques are used to study six Finnish cemeteries in Saskatchewan as a material record of the way that Finnish immigrants saw themselves – individually, collectively, and within the larger society.
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Pohjanmaa-Hanke Projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS- JA
    1 Pohjanmaa•hanke projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS• JA PÄIHDEONGELMIA EHKÄISEVIÄ HANKKEITA ETELÄ•POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI•POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEILLA Kolmen sairaanhoitopiirin alueella • Pohjanmaa•hanke • Pohjalaiset masennustalkoot •hanke • SOSVISIO•HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) • Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA) Etelä•Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alue Kannata Lasta –yläasteikäisten nuorten tukihanke • Seinäjoki ja Nurmo (Pelastakaa Lapset ry) • nuorten syrjäytymisriskin syntymisen ennaltaehkäisy Lapsiperheiden moniammatillinen terveyttä edistävä tukeminen – uuden toimintamallin kehittäminen, kokeilu ja arviointi • Seinäjoen seudun terveysyhtymä • uuden lastenneuvolaoppaan konkretisoiminen käytännön työhön Son kaikki kotia päin – Ikäkeskuksen kehittämishanke • Seinäjoki • ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75•vuotiaille Huumetyön kehittämisprojekti • Seinäjoki SAUHU• Seinäjoen alueellisten hyvinvointiulottuvuuksien kehittämishanke • Seinäjoen kaupunki, Länsi•Suomen HYVE•hanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu • hyvinvointia koskevan tutkimustiedon jalostaminen 2 Asumisneuvontaprojekti • Seinäjoki (Lakeuden Mielenterveysseura) • mielenterveysongelmaisten asumisen tukeminen Terveys 2015 Kuusiokuntiin –hanke • Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Lehtimäki ja Soini Kuusiokuntalaisten terveys ja hyvinvointi; terveyserojen kaventaminen kaikissa kuntien poliitikoissa • Seinäjoen ammattikorkeakoulu Varpunen –projekti • Alavus, Kuortane,
    [Show full text]
  • Finlands Lions-Förbund F-Distrikts Verksamhetsplan 2020-2021
    Finlands Lions-förbund F-distrikts verksamhetsplan 2020-2021 Tack till alla tidigare distriktsguvernörer, och särskilt till den nuvarande distriktsguvernören, Thorolf Westerlund, för ditt stora stöd. Denna verksamhetsplan har slutförts under dagar då hela världen har varit tvungen att vakna upp till en tid då allt stannar. Allt som återstår är värdet av att ta hand om varandra. Skulle du plantera ett träd i skuggan där du själv aldrig kunde sitta? Vasa 18.3.2020 Raimo Sillanpää – Osjälvisk service Syftet med verksamhetsplanen är att kommunicera entusiastiskt, engagerande med motivation att arbeta med Lions. Samtidigt behövs det stöd för nya och gamla medlemmar i klubbar, zoner och distrikt, att agera i enlighet med allmänt överenskomna värden. Åtgärder Lions ger nytt innehåll till liv, nya vänner, möjligheter till självförbättring och internationalisering. Bistånd ges genom meningsfulla hjälpinsatser och serviceprojekt samt insamling. Intäkterna från våra insamlare går oavkortade ut till välgörenhet. Målet med Lions Clubs International Foundation, LCIFs LCI Forward-program, är att tredubbla vår påverkan globalt genom att förbättra livet för minst 200 miljoner människor varje år genom att utöka humanitär service. LCI Forwards globala serviceområden inkluderar hunger, syn, miljö, diabetes och barncancer. Lions-organisationen i ett nötskal. Lions grundades av Melvin Jones i Amerika 1917. Den första finska klubben grundades 1950. Lions har mer än 48 000 klubbar, 1,4 miljoner medlemmar och tjänar mer än 200 länder. Finland är det fjärde största lejonlandet i Europa och det 13: e största i världen. I Finland finns det cirka 21 000 medlemmar i nästan 900 klubbar. 21,3% av dem är kvinnor. Lions har sina egna ungdomsaktiviteter i Leo klubbar, där Leos i åldrarna 12 till 35 tjänar till att glädja sina omgivningar genom en mängd aktiviteter och hjälp.
    [Show full text]
  • Päihteet Ja Päihdepalvelut
    PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Keski•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat 2. PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2.1 Alkoholi 5 Anniskelu ja vähittäismyynti 5 Alkoholin aiheuttamat taudit, tapaturmat ja myrkytykset 6 Itsemurhat 6 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely 6 Liikennerikokset; rattijuopumus, huumaantuneena ajo 7 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 7 Perheväkivaltailmoitukset 8 2.2 Huumeet 8 Hiv• kertymä 8 C•hepatiitti 9 B• hepatiitti 9 A•hepatiitti 9 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset 9 Huumausainerikokset 10 14•17• vuotiaiden huumausainerikokset 10 1. PÄIHDEPALVELUT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 3.1 Etelä•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut 11 Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) 11 A•klinikka (Seinäjoki) 12 Nuorisoasema Steissi( Seinäjoki) 12 Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) 12 Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut/ A•klinikka 12 Minnesota (Lapua) 12 Kan•koti (Kortesjärvi) 13 Seinäjoen kontaktikoti 14 Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) 14 Päiväkeskus Majakka (Kauhava) 14 Päiväkeskus Myötätuuli(Lapua) 14 2 3.2 Keski•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito 14 Terveysneuvontapiste Vaihtari 15 A•klinikka (Kokkola) 15 Nuotta (Kokkola) 15 Työplus (Kokkola) 15 Perhe• ja päihdeklinikka (Veteli) 16 Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) 16 Ensikoti Iida (Kokkola) 16 Ventuskartano (Kokkola) 16 Ventuskartano ry/ Avopalvelu 17 Isojärven palvelutalo 17 Seetri•koti 17 3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) 18 Terveysneuvontapiste Tipsi (Vaasa) 19 Nuorisoasema Klaara (Vaasa) 19 A•neuvola (Vaasa) 19 Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) 19 Päiväkeskus (Vaasa) 20 Silmukoti (Vaasa) 20 Tukiasunnot (Vaasa) 20 A•klinikka (Pietarsaari) 20 Pixnekliniken (Malax) 21 Tolvis• hoitokoti (Maalahti) 21 Solhem• hoitokoti (Uusikaarlepyy) 21 Samaria•koti (Pirttikylä) 21 4.
    [Show full text]
  • BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region 39
    KNOWHOW FROM SEINÄJOKI REGION WORLD-CLASS BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region 39 CONSTRUCTION BUSINESS IN SEINÄJOKI REGION • Number #1 for housing construction in Finland between 2012–2013 (per 10 000 residents) • Total turnover of construction and building product business 860 M € • Second largest business sector in the area in terms of number of companies • Special knowhow in all parts of wood construction value chain as well as scientific research and development and education BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region 40 ALAVUS IKKUNAT OY WE OFFER OPENABLE- and fixed windows, balcony-, exterior- and fire-resistant doors to European markets. We are known for our high quality, energy efficient products with excellent sound isolation. Alavus Ikkunat Oy was founded in 2003, and we manufacture approximately 60,000 windows and 10,000 exterior and balcony doors annually. We have 6,000 m2 of operating space and company headquarter in Alavus and sales offices in Turku, Tampere and Vantaa. We are looking for customers and resellers mainly in Nordic countries. ”Quality windows and doors from a Finnish manufacturer” ALAVUS IKKUNAT OY P.O. Box 39 63301 Alavus, Finland [email protected] http://www.alavusikkunat.fi/en/ BUILDING SOLUTIONS from Seinäjoki Region 41 BETONILUOMA OY BETONILUOMA OY HAS OVER 60 years of experience of producing concrete and concrete products. We provide elements for the various needs of diverse construction projects. We make external wall elements for residential and office buildings, industrial buildings, agricultural buildings, and detached houses. We also provide special elements for, among others, bathrooms. Our production facilities are located in Southern Ostrobothnia, but our products are also delivered to all of Finland and the Nordic countries as well.
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020
    Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020 Updated on 18 June 2020 Finnish Railway Network Statement 2020 Transport Infrastructure Data of the Finnish Transport Agency 3/2018 Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Updated on 18 June 2020 Photograph on the cover: Simo Toikkanen Online publication pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-649-2 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)29 534 3000 Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 3 Finnish Railway Network Statement 2020 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018), the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA), as the manager of the state-owned railway network, publishes the Finnish Railway Network Statement (hereinafter the Network Statement) for the timetable period 2020. The Network Statement describes the access conditions, the state-owned railway network, the rail capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for applicants requesting capacity for each timetable period. This Network Statement is intended for the timetable period 15 December 2019–12 December 2020. The Network Statement 2020 has been prepared based on the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2020 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency will update the Network Statement and will provide information about it to rail capacity allocatees and the known applicants for rail capacity in the Finnish railway network.
    [Show full text]
  • Coastal Communities on the Move
    Archaeology and Environment 26 Coastal Communities on the Move House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1 Peter Holmblad Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå 2010 1 © Peter Holmblad Illustrations by Peter Holmblad unless otherwise stated Base maps © National Land Survey of Finland. licence No. 051/MML/10 E-thesis: http://umu.diva-portal.org/ Cover: Coastal view in Kvevlax, Ostrobothnia Printed by: VMC KBC house, Umeå university Umeå, Sweden 2010 ISBN: 978-91-7459-068-5 ISSN: 0281-5877 2 Preface Several persons and organisations have contributed to my thesis project. First of all I want to thank my supervisor Karin Viklund and my second supervisor Mika Lavento (at Helsinki university). I also want to thank my collegues at my department. Philip Buckland made the paperback of this thesis; Johan Linderholm guided me through my soil chemical analyses, Jan-Erik Wallin performed the pollen anlayses; just to mention a few examples. I have had many interesting discussions with Radoslaw Grabowski. Thomas Larsson has contributed with valuable comments. Hazel Moesly has reviewed my English texts. I send my gratitude to all the amateur archaeologists in Österbottniska fornforskningssällskapet and in Laihian kotiseutuyhdistys that have supported my project by assisting me in the field. Pentti Risla and Kaisa Lehtonen have been two valuable collegues in Ostrobothnia. Ronny Smeds and Johan Björtin helped me with my mapping projects. Furthermore; this thesis had not been written without the important fieldwork that had been conducted over many years in Laihia by Esko Luoma and Mirja Miettinen. I have been financially supported by Svensk-Österbottniska Samfundet, Siri och Olof Granlunds stiftelse, Svenska kulturfonden i Finland, Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto and Kempes minnes stipendiefond.
    [Show full text]