VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus

701100 Kehärata Asemakaava ja asemakaavan muutos

Kuva osoittaa kehäradan kaava-alueen ja asemat.

Asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen selostus, joka koskee 13.2.2008 / II päivättyä asemakaavakarttaa.

Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II SISÄLLYSLUETTELO 3.5.2 Maakuntakaava...... 18 3.5.3 Yleiskaava ...... 19 ESIPUHE ...... 1 3.5.4 Asemakaava ...... 21 3.5.5 Rakennusjärjestys...... 21 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...... 2 3.5.6 Tontti- ja kiinteistörekisteri...... 21 3.5.7 Pohjakartat ...... 21 1.1 Tunnistetiedot ...... 2 3.5.8 Rakennuskielto...... 21 3.5.9 Suojelupäätökset ...... 21 1.2 Kaava-alueen sijainti...... 2 3.5.10 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset ...... 22 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ...... 3 4 AS EMAKAAVAN S UUNNITTELUN VAIHEET...... 22 2 TIIVIS TELMÄ ...... 4 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset...... 22 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet ...... 4 4.2 Osalliset ...... 23 2.2 Asemakaava...... 4 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt ...... 23 2.3 Asemakaavan toteuttaminen...... 4 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen...... 23 4.3.2 Asemakaavan valmisteluaineisto...... 23 4.3.3 Asemakaavaehdotus...... 25 3 LÄHTÖKOHDAT...... 5 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen...... 25 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus...... 5 4.3.5 Asemakaavan käsittely ja muut lupatarpeet ...... 25

3.2 Luonto ja maisema...... 6 4.4 Asemakaavan tavoitteet ...... 25 3.2.1 Suunnittelualueen sijainti maisemakokonaisuudessa ...... 6 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...... 25 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot ...... 7 3.2.3 Vesistöt ja pohjavesialueet ...... 8 3.2.4 Kasvillisuus ja eläimistö ...... 10 5 AS EMAKAAVAN KUVAUS ...... 27 3.2.5 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet ...... 10 5.1 Kaavan rakenne...... 27 3.2.6 Maisemallisesti arvokkaat alueet ...... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...... 29 3.3 Rakennettu ympäristö...... 11 3.3.1 Yhdyskuntarakenne...... 11 5.3 Aluevaraukset ...... 29 3.3.2 Liikenne ...... 13 3.3.3 Tekninen huolto...... 14 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset ...... 31 3.3.4 Palvelut ...... 14 3.3.5 Virkistys...... 15 5.5 Kaavan vaikutukset...... 31 3.3.6 Rakennuskanta...... 16 5.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön...... 31 3.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö...... 16 5.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ...... 33 3.3.8 Muinaismuistot ...... 17 5.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin...... 33 3.3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ...... 17 5.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen...... 34 3.4 Maanomistus...... 18 5.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön35 5.5.6 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön...... 36 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...... 18 5.5.7 Vaikutukset kiinteistöihin...... 36 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 18 5.6 Ympäristön häiriötekijät ...... 37

Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 5.7 Asemakaavan toteuttaminen...... 37

5.8 Asemakaavan nimistö...... 38

LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA...... 39

Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II ESI PUHE Kehäratahanke käsittää kaksiraiteisen lähiliikenteen junille tarkoitetun henkilöradan sekä ra- taan ja asemiin välittömästi liittyvien tie-, katu- ja pysäköintijärjestelyjen rakentamisen. Li- säksi kehäratahankkeeseen kuuluvat Hämeenlinnanväylän parantamisen 1. vaihe ja Tikkuri- lan matkakeskuksen 1. vaihe. Martinlaakson radan ja pääradan välille rakennettavalle uudelle radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Ruskeasanta ja Leinelä. M yöhemmässä vaiheessa toteutettaville Petaksen ja Vehkalan ase- mille sekä Viinikkalan asemavaraukselle toteutetaan asemavarausten vaatimat välttämättömät toimenpiteet. Lapinkylän mahdolliselle asemapaikalle ei aseteta teknisiä tai kaavallisia estei- tä.

Kehäratahankkeen toteuttaminen sekä maankäytön toimiva järjestäminen edellyttävät ase- makaavan laatimista rata-alueelle, paikoin radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan kuuluvat rata-alue, asemat, työtunnelit ja poistumistiet. Asemakaava laaditaan Vantaankos- ken aseman ja Kehäradan pääradan liittymiskohdan välille. Asemien ympäristöistä laaditaan asemakaavat liityntäliikenteen järjestelyjen vaatimilla alueilla.

Kaavatyö aloitettiin joulukuussa 2006. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä M RA 30 §:n nojalla mielipiteiden esittämistä varten 16.4. - 27.4.2007. Konsultin asemakaavaehdo- tus valmistui kesäkuussa 2007. Tämän jälkeen on jatkettu ratasuunnittelua sekä Tuusulan- väylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelua. Asemakaavaehdotusta on tarkistettu tarken- tuneiden suunnitelmien mukaan.

Asemakaavaa on valmistellut Vantaan kaupungilla projektiryhmä, jonka työhön ovat osallis- tuneet yleiskaavasuunnittelija M arkku Immonen, aluearkkitehdit Timo Kallaluoto, Elli M aa- lismaa ja Anitta Pentinmikko sekä kaavoituspäällikkö Lea Varpanen. Projektiryhmässä ovat Vantaalta olleet mukana myös Usko Koponen, Hannu Laakso ja Hannu Elomaa kuntateknii- kasta sekä Krister Höglund ja Jaakko Vähämäki ympäristökeskuksesta. Kehäradan asema- kaavan valmistelua on ohjannut johtoryhmä, johon ovat kuuluneet Vantaan kaupungilta Hannu Laakso, Heikki Pajunen, Jukka Kullberg ja Urpo Vainio, konsulttien edustajina Raimo Vuori ja Pasi Rajala, Tiehallinnon edustajana Elisa Sanasvuori sekä Finavian edustajana Matti Koskivaara.

Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet Pöyry Environment Oy sekä WSP Finland Oy yhdes- sä. WSP:llä asemakaavan laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkönä DI Raimo Vuori, arkkitehti SAFA Petri Saarikoski (YKS-290), arkkitehti Tuomas Vuorinen ja VTM Jani Päi- vänen. Pöyryllä asemakaavan laatimiseen ovat osallistuneet DI Pasi Rajala (YKS-156), FM Sakari Grönlund, arkkitehti SAFA Sampo Perttula ja maisema-arkkitehti MARK Elina Kata- ja.

1 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 1 PERUS- JA TUNNISTETI EDOT Kaupunginosa 62, Jokiniemi: Virkistys- ja liikennealueet. Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Osa korttelia 67200 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet. 1.1 Tunnistetiedot Kaupunginosa 74, Havukoski: Virkistys- ja liikennealueet.

Kaavan nimi ja numero Asemakaavojen muutokset ja tonttijaot

Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos 701100. Asemakaavan muutos (entinen Ylä-Tikkurila rakennuskaava): Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Osa korttelia 67200 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja eri- Kaupunki tyisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan katu-, puisto- ja maa- ja metsätalousalue.) Vantaan kaupunki. Kaupunginosa 74, Havukoski: Liikennealuetta. (Kumoutuvan asemakaavan maa- ja metsätalousalue.) Kaupunginosat Asemakaavan muutos: Kaava koskee kaupunginosia nro 17 Martinlaakso, 21 Piispankylä, 22 Keimola, 23 Kivistö, Kaupunginosa 17, Martinlaakso: Osat kortteleita 17106 ja 17111 ja kortteli 17116 sekä ka- 24 Lapinkylä, 25 Myllymäki, 41 Viinikkala, 52 Veromies, 53 Lentokenttä, 60 Hiekkaharju, tu- ja liikennealueet. (Osa kumoutuvan asemakaavan kortteleita 17106, 17111, 17116 sekä 62 Jokiniemi, 67 Ruskeasanta, 70 Koivukylä, 71 Ilola, 72 Asola ja 74 Havukoski. katu-, virkistys- ja liikennealueet.) Kaupunginosa 21, Piispankylä: Kortteli 21124 sekä katualuetta. Kaupunginosien muutokset Kaupunginosa 23, Kivistö: Katu- ja erityisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan erityisalueet.) Kaupunginosa 41, Viinikkala: korttelit 41250 ja 41255 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja eri- Kehäradan asemakaavan laatiminen aiheuttaa kaupunginosien rajojen siirtoa mm. Piispanky- tyisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan korttelit 41250, 41255 sekä katu-, virkistys- ja eri- lässä, Keimolassa, Kivistössä, Myllymäessä, Viinikkalassa, Lentokentällä, Ruskeasannassa tyisalueet.) ja Ilolassa (siten, että Ruskeasannan asema sijoittuu Ilolan sijasta Ruskeasannan kaupungin- Kaupunginosa 52, Veromies: Osa korttelia 52101 ja 52109 sekä katualueet. osaan), Koivukylässä, Asolassa, Havukoskella ja Hiekkaharjussa (jonka rajaa siirretään siten, Kaupunginosa 53, Lentokenttä: katualue. (Kumoutuvan asemakaavan liikennealuetta.) ettei se sisälly tähän muodostuvaan asemakaavaan). Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. (Kumoutuvan Asemakaavoitustapaukset asemakaavan katu- liikenne- ja erityisalueet.) Kaupunginosa 70, Koivukylä: Osa korttelia 70150 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityis- Asemakaava muodostuu aiemmin asemakaavoittamattomista alueista, joille osalle kaavoite- alueet. taan maanalaisia tiloja sisältävä kaava ja pienelle osalle ainoastaan maanalaisia tiloja sisältävä Kaupunginosa 71, Ilola: Osat kortteleista 71142 ja 71143 sekä katu- ja virkistysalueet kaava, sekä asemakaavojen muutoksista, joita osalla muutetaan ainoastaan maanalaisten tilo- Kaupunginosa 74 muutos: kortteli 74500. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 74500 sekä jen osalta, sekä muista asemakaavojen muutoksista. virkistysalue.) Tonttijako: Muodostuva asemakaava Osa korttelia 17106 ja kortteli 17111. M aanalainen kaava: Kylä 407, Kirkonkylä: Tilat 407-11-113, 407-11-114 ja 407-12-13 Tonttijaon muutos: Kylä 423, Veronmiehenkylä: 423-4-44, 423-5-30 ja 895-2-10 Osa korttelia 17106 ja korttelit 17116, 21124. Asemakaava: Kaupunginosa 17 , Martinlaakso: Osa korttelia 17111 sekä katu- ja liikennealueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaupunginosa 21, Piispankylä: Kortteli 21124 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet. Kaupunginosa 22, Keimola: Liikenne- ja erityisalueet. Suunnittelualue muodostaa noin 18 kilometrin mittaisen nauhamaisen vyöhykkeen lännestä Kaupunginosa 23, Kivistö: Katu-, liikenne- ja erityisalueet. Vantaankosken asemalta Kivistön ja lentoaseman kautta itään Hiekkaharjun pohjoispuolelle. Kaupunginosa 24, Lapinkylä: Katu- ja liikennealueet. Vantaankosken asema sijaitsee Helsingin keskustasta noin 14 kilometriä pohjois-luoteeseen. Kaupunginosa 25, Myllymäki: Liikennealuetta. Vantaankoski on nykyisen Martinlaakson radan ja M-junien pääteasema. Tikkurila on Van- Kaupunginosa 41, Viinikkala: Kortteli 41310, katu- ja liikennealueet. taan suurin aluekeskus ja sijaitsee pääradan varrella, Helsingin keskustasta noin 14 kilometriä Kaupunginosa 53, Lentokenttä: Liikennealuetta. pohjois-koilliseen.

2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos 701100. Kehäradalla, aiemmalla Marja- radalla tarkoitetaan M artinlaakson radan ja pääradan yhdistävää uutta rataa. Rata yhdistää radanvarsien aluekeskuksia sekä asunto- ja työpaikka- alueita toisiinsa, Helsingin keskustaan ja lentoasemalle. Ratalinjaus kulkee Vantaankosken nykyiseltä asemalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle Koivukylän eteläpuolelle. Kehärata tuo lentoaseman 12 mil- joonaa vuosittaista matkustajaa raideliikenteen piiriin. Lentoasemalla varaudutaan lentomat- kustajamäärän kasvamiseen jopa 25 miljoonaan vuotuiseen matkustajaan vuoteen 2020 men- nessä, jolloin rautatieliikenne olisi noin 60 000 päivittäisen lentomatkustajan ulottuvilla. Li- säksi hankkeen arvioidaan mahdollistavan Vantaalla noin 40 000 uuden asukkaan asuntoalu- eiden ja noin 60 000 työpaikan rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Hanke liittyy keskeisesti Vantaan maankäytön ja koko seudun liikennejärjestelmien kehittä- miseen.

Kehäratahankkeen toteuttaminen sekä toimivan maankäytön järjestäminen edellyttää asema- kaavan laatimista rata-alueelle, tarvittaessa radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan kuuluvat rata-alue, asemat, tunnelit sekä tunnelien huolto- ja poistumistiet. Uusista aseman- seuduista laaditaan asemakaavat erikseen, eikä niitä siksi ole sisällytetty nyt laadittavaan asemakaavaan.

Kehärata avaa mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. Kehäradan myötä muodostuva yhtenäinen rataosuus palvelee tulevaisuudessa kilo- metrin säteellä asemista noin 200 000 asukasta ja samaa määrää työpaikkoja. Lentoasemayh- teyden vuoksi rata on paitsi alueellisesti myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkit- tävä.

Kehärata tukee joukkoliikenteen kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Liityntäliikenteen ja lii- tyntäpysäköinnin kehittäminen Kehäradan asemilla vähentää liikenteen paineita pääkaupun- kiseudun keskusalueella ja tukee Tuusulan ja Nurmijärven maankäytön kehittämistä ja työs- säkäyntialueen laajentumista.

Uuden rataosan pituus on 18 km. Rata on kaksiraiteinen lähiliikenteen rata, jolla maksimino- peus on 120 km/h. Kehärata yhdessä Keravan ja Leppävaaran kaupunkiratojen sekä Martin- laakson radan kanssa muodostaa yhtenäisen kaupunkiratalenkin, jolloin lähiliikenteen junaka- luston käyttöä voidaan tehostaa. Rata alittaa lentokenttäalueen yli 8 km pituisessa tunnelis- sa. Alustavien suunnitelmien mukaan Kehäradan junat liikennöivät ruuhka-aikoina 10 minuu- tin vuorovälillä ja pysähtyvät kaikilla asemilla. Nopein matka-aika Helsingistä lentoasemalle on noin 30 minuuttia. Radalle on suunniteltu uudet Vehkalan, Petaksen, Kivistön ja Leinelän pinta-asemat sekä Aviapoliksen, Lentoaseman ja Ruskeasannan tunneliasemat. Vantaankos- ken nykyistä asemaa uudistetaan. Viinikkalaan ja Lapinkylään on vuoden 2003 yleissuunni-

telmassa esitetty asemavaraukset. Kuva 1. Kehäradan ja asemien sijainnit sekä yhteydet olemassa olevaan rataverkkoon.

3 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 2 TIIVISTELMÄ • Ratasuunnittelun jatkuminen Radan suunnittelutyötä on jatkettu yleissuunnitelman laatimisen jälkeenkin. Radan raken- 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet tamiseen on varauduttu mm. aloittamalla erilaiset lupavalmistelut. Ratasuunnitelman laa- timinen on alkanut kesäkuussa 2007 ja suunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuussa Marja-radan esisuunnitteluvaiheita 2008. • Marja-radan suunnittelun alkuvaiheet Marja-rataa on suunniteltu useissa seudullisissa selvityksissä erilaisilla linjauksilla jo vuo- 2.2 Asemakaava desta 1975. Ensimmäinen yleissuunnitelma on vuodelta 1981. Tämä raideliikenteen alue- Asemakaava on laadittu rata-alueelle, osin radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien varaus merkittiin Vantaan yleiskaavaan vuonna 1983. Myöhemmissä yleiskaavoissa ja tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan suunnitelmien tarkistuksissa sekä tarveselvityksessä radan linjausta tarkennettiin edelleen. kuuluvat rata-alue, asemat, tunnelit sekä tunnelien huolto- ja poistumistiet. Asemakaava on Marja-rata on sisältynyt pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmähankkeisiin vuodesta laadittu vuoden 2003 yleissuunnitelmaan perustuen sitä tie- ja ratasuunnitelmien myötä täs- 1994 alkaen. mentäen. • Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA on laadittu samassa yhteydessä radan alustavan yleissuunnittelun ja tarveselvityk- 2.3 Asemakaavan toteuttaminen sen tarkistusten kanssa. YVA-ohjelma valmistui syyskuussa 2000, ja ympäristövaikutus- Hyväksyttyä radan yleissuunnitelmaa täydennetään ratasuunnitelman laadinnalla kesäkuun ten arviointiselostus oli nähtävillä huhti-kesäkuussa 2001. 2007 alusta alkaen samanaikaisesti asemakaavan laadinnan kanssa. Ratasuunnitelma valmis- • Tarveselvitys ja yleissuunnitelma tuu alkuvuodesta 2008, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa rakennussuunnitelmien laatimi- Marja-radasta laadittiin vuonna 2001 tarveselvitys ja alustava yleissuunnitelma. Ratahal- nen. Uusista asemanseuduista laaditaan jatkossa asemakaavat erikseen, eikä niitä siksi ole si- lintokeskus ja Vantaan kaupunki käynnistivät Marja-radan tarkemman yleissuunnittelun sällytetty nyt laadittuun asemakaavaan. vuonna 2002, ja yleissuunnitelma valmistui vuonna 2003. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Kehärata-työryhmän kesäkuussa 2006. Työryhmä päi- Kehäradan asemakaavan laatiminen vitti tiedot muun muassa Kehäradan kustannuksista, vaikutuksista pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaan ja liikennöinnin periaatteista. Edustettuina työryhmässä olivat Vantaan • Asemakaavoitus vireille / OAS kaupunki, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, YTV, valtiovarainministeriö ja Finavia. Kehärata- Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin alkukeväällä 2007, ja tällöin osallistumis- ja arvi- työryhmän mukaan ratahankkeen nopea toteuttaminen edellyttää valmistelujen jatkamista ointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Asemakaavatyön aloitusvaiheen viranomaisneuvot- välittömästi. Lopullinen sopimus radan toteuttamisesta voidaan tehdä hankkeen rahoituksen telu on pidetty 24.1.2007. varmistuttua. Rakennustyöt tulisi voida aloittaa vuonna 2008. Aikaisimmillaan rata voisi valmistua ja olla avattavissa liikenteelle vuonna 2013. Hallituksen kehysriihi päätti kuitenkin • Yleisötilaisuudet asemakaavan valmisteluun liittyen 23.5.2007, että kehäradan suunnitteluun ja rakentamiseen ei osoiteta rahoitusta vuonna 2008. Asemakaavan valmisteluaineistoa esiteltiin 16.4.2007 Kivistön koululla ja 17.4.2007 Ilo- lan koululla. Valmisteluaineisto oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten maankäyttö- Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.5.2007 osaltaan Ratahallintokeskuksen kanssa toimen asiakaspalvelussa Tikkurilassa sekä Myyrmäen, Pakkalan ja Korson yhteispalve- neuvotellun aiesopimuksen Kehäradan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan valtio maksaa lupisteissä 16. – 27.4.2007. Valmisteluaineisto on nähtävillä Vantaan kaupungin internet- ensivaiheen kustannuksista 73 prosenttia ja kaupunki 27 prosenttia. sivuilla. Vantaan ja Ratahallintokeskuksen kanssa on valmisteilla sopimus Kehäradan toteutuksen • Viranomaistapaaminen valmistelusta ja Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n kanssa sopimus Kehäratahank- Valmisteluaineistoa ja siitä saatua palautetta käsiteltiin epävirallisessa viranomaistapaami- keeseen varautumisesta Päijännetunnelin peruskorjauksen yhteydessä. Vantaan kaupungin- sessa 10.5.2007. hallitus esitti 14.1.2008 valtuustolle näiden sopimusten hyväksymistä.

• Asemakaavaehdotus Vantaan kaupunki on hankkinut maita ja tehnyt maankäyttösopimuksia mm. Kivistön alu- Asemakaavaehdotusta on laadittu samanaikaisesti Kehäradan ratasuunnittelun sekä Tuu- eella. sulanväylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelun kanssa ja suunnitelmat on sovitettu yhteen.

Ratasuunnittelu

4 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus

Kaava-alue käsittää tulevan Kehäradan raideliikenteen tarvitseman maa-alan, Hämeenlinnan- väylän (Vt 3) ja Kehä III:n sekä Keimolan väliseltä jaksolta tulevia liikenneratkaisuja varten tarvittavat alueet, Tuusulanväylän Ruskeasannan liittymäalueen, Tikkurilantien jatkeen Kat- riinantieltä Riipiläntielle sekä eräiden radan asemien katuyhteyksien alueet. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi paikoin radan niitä lähialueita, joilla on tarpeen muuttaa voimassa olevia ase- makaavoja sekä lentokentän liikennealueeksi kaavoitettava alue.

Kaavoitettavan alueen nykyinen maankäyttö on länsiosissa maa- ja metsätalousmaavaltaista. Ydinosiltaan tehokkaasti rakennettu Lentoaseman alue logistiikka-, palvelu- ja kiitorata- alueineen on oma kokonaisuutensa. Kaava-alue rajautuu itäosissaan pientaloalueisiin. Kuva 3 Tikkurilantietä lentoaseman eteläpuolella. Rata on lentoaseman alla tunnelissa, jonka läntinen suu- aukko on suunniteltu Tikkurilantien ja Katriinantien risteyksen lähettyville 3. kiitotien päähän. Viistokuvaus Vantaanjoen länsipuoli 2007 Vantaankosken aseman lähialue on pääasiallisesti toimistovaltaista työpaikka-aluetta, jossa Tuusulanväylältä Tikkurilaan on jonkin verran pientaloasutusta (kuva 5). Vantaankosken ja Vantaanjoen koulut sijaitsevat Tuusulanväylän länsipuolella on Ruskeasannan hautausmaa sekä vanhaa osittain käytöstä Kehä III:n pohjoispuolella. Vehkalan/Myllymäen alue on pääosin rakentamatonta metsäalu- poistunutta pienteollisuusaluetta sekä muutama pientalo. Tuusulanväylän itäpuolella Rus- etta lukuun ottamatta teollisuusaluetta, joka sijoittuu Kehä III:n läheisyyteen. Piispankyläs- keasannassa ja Ilolassa on laajoja ja melko tiiviitä pientaloalueita. Vanhan Koivukylän alue on sä on työpaikka-, kerrostalo- ja pientaloalueita, jotka eivät ole ratalinjan välittömässä lähei- pientaloaluetta. Koivukylänväylän pohjoispuolella Ilolassa on pieni Nietostien varren työ- syydessä. Petaksessa ja Kivistössä on väljää pientaloasutusta ja rakentamattomia laajoja paikka-alue. Koivukylän ja Ilolan välissä on nykyisellään rakentamaton metsäalue. Asola on metsäalueita. Kivistössä on kirkko ja koulu. Koivupäässä on pientaloalue (kuva 7) ja sen pääosin pientaloaluetta. Lähellä Koivukylän asemaa on kerrostaloja. Ratalinjauksen lähei- pohjoispuolella Lapinniityn ryhmäpuutarha-alue. Koivupään eteläpuolella on laajoja pelto- syydessä on päiväkoti ja sosiaalialan oppilaitos (kuva 8). Hiekkaharju Tikkurilan pohjois- alueita ja muutamia tilakeskuksia. puolella on pääosin asuinaluetta.

Kuva 2 Näkymä Piispankyläntieltä etelään kohti Vantaanjoen kulttuurimaisemaa. Helmikuu 2007

Vantaanjoelta lentoasemalle Viinikkalan, Tuupakan ja Veromiehen alueet ovat työpaikkatoimintojen alueita. Viinikkalassa ja Tuupakassa on myös pientaloasutusta. Katriinantien varressa on Viinikanmetsän teolli- suusalue. Lentoasema-aluetta kehitetään lentoliikenteen tarpeisiin uusine terminaaleineen ja

kasvavana työpaikkakeskittymänä. Kuva 4 Näkymä rakenteilla olevaa Koivukylänväylää pitkin länteen. Helmikuu 2007.

5 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 3.2 Luonto ja maisema siä alueita (ks. kuva 6). Muutoin linjauksen alue on nykyisellään tieympäristöä ja rakennet- tua ympäristöä. Kehäradan ympäristön luonnon ja maiseman ominaispiirteitä on kuvattu lukuisissa eri selvi- tyksissä, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vuodelta 2001 ja Marja- radan yleissuunnitelmassa vuodelta 2003. Myös Vantaan yleiskaavaehdotuksen ja Marja- Vantaan osayleiskaavan yhteydessä on laadittu Kehärataa koskevia selvityksiä. Näistä selvi- tyksistä saatuja tietoja on asemakaavan valmistelun yhteydessä täydennetty maastokäyn- nein. 3.2.1 Suunnittelualueen sijainti maisemakokonaisuudessa Vantaan kaupunki kuuluu ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa eteläi- seen rantamaahan ja eteläisen viljelyseudun alueeseen. Tyypillistä alueelle ovat lukuisat sa- vikot, karut kallio- ja moreenimaat sekä pienehköt järvet. Kasvillisuuden yleisilme on rehevä. Peltoa on runsaasti, sillä lähes kaikki savimaa on raivattu viljelyyn. Rakennukset on perintei- sesti sijoitettu peltoaukeiden keskellä sijaitseville kumpareille ja reunaselänteille, pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Tiheä, laajalle levittäytynyt kaupunkimainen asutus on muuttanut maisemakuvaa paikoin voimakkaasti.

Suunnittelualueen arvokkaita maisema-alueita ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita on kuvattu tämän selostuksen kappaleissa 3.2.6 ja 3.3.7. Kuva 6 Kivistön uuden aseman sijaintipaikka on Hämeenlinnanväylän, Riipiläntien ja Vanhan Hämeenlin- nantien tuntumassa. Alue on nykyisellään metsäistä. Näkymä pohjoiseen. Viistokuvaus 2007 Kehäradan linjaus Vantaankosken asemalta tarkasteltuna sijaitsee alkuosaltaan pääosin avoi- messa maisematilassa Tyttökummun alueella (ks. kuva 5). Avointa peltomaisemaa rajaavat Kehäradan linjaus kulkee edelleen itään metsäisten alueiden halki ja edelleen avoimeen mai- muutamat pienehköt metsäalueet. Vantaan kaupungin kulttuurimaisemainventoinnin (2005) sematilaan Riipiläntien kohdalla (ks. kuva 7). Maisema on pääosin avointa, tasaista pelto- mukaan alueen pellot ovat olleet viljelyssä ainakin 1800-luvun lopulta. Radan linjaus ohittaa laaksoa, jota rytmittävät pienet, selkeästi rajautuvat metsäkumpareet ja muutamat tilakes- muutamia pienehköjä asuinalueita ja teollisuusalueen. kukset. Vantaanjoen kohdalla radan linjaus on esitetty kulkevaksi sillalla. Vantaanjoen valta- kunnallisesti arvokas maisema-alue säilytetään avoimena, laajana maisematilana. Vantaan kaupungin kulttuurimaisemainventoinnin (2005) mukaan alueen pellot ovat olleet viljelyssä 1700–1800-luvuilta asti. Katriinantien ja Tikkurilantien risteyksen itäpuolella radan linjaus kulkee lentoaseman alueelle, jossa rata johdetaan maan alle.

Kuva 5 Näkymä Vantaankosken asemalta pohjoiseen. Ilmakuva: http://kartta.vantaa.fi/

Kehäradan linjaus ylittää Kehä III:n, kulkee edelleen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) alitse ja kääntyy itään. Ratalinjauksen länsipuolella on laajoja, maisematilaltaan sulkeutuneita metsäi-

6 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kuva 7 Riipiläntie ja Piispankyläntie, pohjoisessa Koivupään asuinalue. Ilmakuva: http://kartta.vantaa.fi/

Radan linjaus kulkee lentoaseman alitse ja tulee maanpintaan Tuusulanväylän itäpuolella 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Koivukylässä Laaksotien risteyksen kohdalla (ks. kuva 8, ylempi kuva). Tällä kohdalla rata kulkee nykyisellään melko väljästi rakennetussa esikaupunkiympäristössä sekä metsä- ja Ratalinjauksen alueella on kallioisia alueita Vantaankosken aseman ympäristössä, Petaksen pelto- tai niittyalueilla. Alueella on myös jonkin verran teollisuutta. Rata ylittää Kylmäojan aseman eteläpuolella, Vantaanjoen itäpuolella, Viinikkalan asemavarauksen kohdalla lähellä läntisen ja itäisen haaran kolmessa kohdassa puoliavoimessa, metsäisessä maisematilassa. lentoasemaa, Aviapoliksen aseman kohdalla melko laajalla alueella, Ruskeasannan asemalla, Koivukylänväylänväylän pohjoispuolen uudelle Leinelän asuinalue on laadittu asemakaava- missä korkeuserot ovat merkittävät, sekä Leinelässä laajalla alueella. Suunnittelualueen kor- ehdotus. Leinelän alue on nykyisellään laaja, pohjois-eteläsuuntainen yhtenäinen metsäinen keimmat maastonkohdat ovat Kivistössä Hämeenlinnanväylän ja radan risteyskohdan lähellä, alue. Leinelästä itään ratalinjaus kulkee pääasiassa rakennetun ympäristön sisällä pääradan noin 60 metrin korkeudella merenpinnasta. yhtymäkohtaan asti. Ennen pääradan liittymäkohtaa ratalinjaus ylittää Rekolanojan. Reko- lanojan laakso on maisematilaltaan puoliavointa tai sulkeutunutta (ks. kuva 8, alempi kuva). Suunnittelualueen laajimmat alavat laaksoalueet ovat Vantaanjoen kohdalla Koivupään etelä- puolella sekä Hiekkaharjussa Rekolanojan peltolaaksossa. Vantaanjoen ylityksen kohdalla maanpinnan korkeustaso on noin 26 metriä merenpinnan yläpuolella ja Rekolanojan alueella noin 22 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ratalinjauksen alueella on joitakin pehmeikköalueita, joiden maalaji on savea tai silttiä. Nämä alueet sijaitsevat Vantaankosken aseman pohjoispuolella, Kivistön ja Katriinantien välisellä alueella, Laaksotien ja Leinelän aseman välissä sekä pääradan liittymän kohdalla. Avorataosuus Vantaankoski- Viinikkala Vantaankosken asema sijaitsee moreenipeitteisellä kallioalueella. Kehä III:n ja Vantaankosken välissä on savipeitteinen laakso, jossa kova pohja on jopa noin 15-20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Myös Vehkalan aseman kohdalla on noin 5 metrin savikerroksen peittämä laakso.

Vehkalan-Petaksen-Kivistön alueella on kovapohjaisia, ohuen moreenikerroksen peittämiä kallioselänteitä. Kivistön asemalta etelään Vantaanjokilaaksoon ulottuvalla jaksolla on poh- jamaa pintaosastaan savea ja silttiä enimmillään noin 10 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Vantaanjokilaaksoa peittää 10-15 metrin syvyyteen ulottuva savikerros. Avorataosuus Laaksotie-päärata Laaksotieltä alkaa noin 700 metrin pituinen savipeitteinen laakso, jossa savikerroksen sy- vyys on 5-10 metriä. Leinelän asema sijoittuu ohuen moreenikerroksen peittämälle kalliose- länteelle. Leinelän asemalta itään lähelle päärataa kalliota peittää Valkealähteen pohjavesialu- eeseen kuuluva lajittuneiden hiekkakerrosten muodostama selänne.

Pääradan liittymäalue on vaikeasti rakennettavaa aluetta, jossa pehmeät, heikosti kantavat savi- ja silttikerrokset ulottuvat enimmillään 20 metrin syvyyteen maan pinnasta kovan poh- jan ollessa syvimmillään jopa yli 30 metrin syvyydellä maan pinnasta.

Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty tunnelien yleissuunnittelua, johon kuuluu myös geologisten ja hydrogeologisten ominaisuuksien selvittäminen. Pohjarakentamiseen ja tunneleihin liittyvää rakennusgeologista tietoa tarkennetaan edelleen ratasuunnitelman laati- misen yhteydessä.

Kuva 8 Yläkuvassa Laaksotie ja Koivukylänväylä. Koivukylänväylän eteläpuolella Kylmäoja ja vanhan met- sän alue. Alakuvassa päärata, jonka länsipuolella Rekolanoja ja sosiaalialan oppilaitos. Viistokuva 2007

7 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO N170/1978A (9.11.1978). Suoja- alueita ei ole vahvistettu; niitä koskeva hakemus L-SVO 29/1990 on peruttu 16.5.1990. Pohjavesialueen Koivukylän vedenottamo ei ole nykyään käytössä. Länsi-Suomen vesioikeuden antama vedenottolupa L-SVO NO 52/1970 (30.4.1970) on kuitenkin voimassa.

Valkealähteen pohjavesialueella sijaitsee lisäksi Grönbergin varavedenottamo. 3.2.3 Vesistöt ja pohjavesialueet Valkoisen lähteen pohjavesialueella pohjavesiallas on alueella osittain savikerroksen suojaama. Lisäksi alueen valumavedet kulkeutuvat Rekolanojan kautta Keravanjokeen ja sitä kautta pois pohjavesialueelta. Esiintymää suojaavaa savipeitettä ei saa rikkoa. Kehäradan alkuosa sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Tämä alue on suojattava esimerkiksi saveamalla, jos radalla on tavaraliikennettä. Rata sijoittuu pohjavesialueella sillalle. Yleisesti pohjavesialueella ei ole sallittua sellainen toiminta, joka saattaisi vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.

Yleiskaavassa 1992 Hiekkaharjun ja Hakkilan (0109201) sekä Koivukylän (0109203) pohja- vesialueiden rajaus oli sama kuin Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 30.6.1994 tekemässä Vantaan kuntakansiossa. Nämä suoja-alueet perustuivat mm. vanhoihin koepumppauksiin. Hiekkaharjun ja Hakkilan sekä Koivukylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laadittaes- Kuva 9 Pohjavesialueet. 1. luokan pohjavesialueita ovat: A Valkealähde, B Lentoasema, C Pakkala ja D Van- sa osoittautui, että kyseessä onkin yksi ainoa pohjavesiallas. Samalla alueiden rajaus muuttui taanpuisto. E Lavanko on 3. luokan pohjavesialue ja F Rajasilta on entinen nykyään luokittelusta poistettu 3. luokan pohjavesialue. Kehärata on esitetty punaisella katkoviivalla. kahdesta erillisestä alueesta yhdeksi laajaksi Valkealähteen pohjavesialueeksi. Vantaan kau- punki käyttää maankäytössään uutta rajausta. Ympäristöhallinnon tietokannoissa käytetään kuitenkin vanhoja nimiä ja rajauksia. Pohjavesialueet, Päijänne-tunneli sekä Meriviemäri Kehärata erkanee pääradasta Valkealähteen I luokan pohjavesialueella; aiemmin tätä pohja- Lentoaseman pohjavesialue vesialueen osaa kutsuttiin Koivukylän pohjavesialueeksi (0109203). Tuusulan väylän länsi- Kehäradan rautatietunneli kulkee Lentoaseman I luokan pohjavesialueen (0109204) läpi. puolella ratatunneli kulkee Lentoaseman I luokan pohjavesialueen (0109204) läpi; aluetta on Alue sijaitsee Kehäradan rautatietunnelin alueella lentoaseman kotimaanterminaalin ja Tuusu- kutsuttu myös Ruskeasannan pohjavesialueeksi. lanväylän välisellä alueella paaluväleillä 26+800 - 28+600. Rata kulkee pohjavesialueen poik- ki alueen keskeltä. Rautatietunneli sijoittuu kuitenkin kallioon, eikä ole suorassa yhteydessä Lentoaseman eteläpuolella sijaitsee Pakkalan (Backas) I luokan pohjavesialue (0109205) noin pohjavesialtaaseen. Yhteys syntynee kuitenkin kalliossa olevien halkeamien ja rakojen kaut- 500 metrin etäisyydellä rautatietunnelista. Rautatietunnelin pohjoispuolella noin kahden ki- ta. lometrin etäisyydellä 3-kiitotien kohdalla on Lavangon III luokan pohjavesialue (0109211). Kivistön eteläpuolella on Vantaanpuiston I luokan pohjavesialue (0109208), jota rata kiertää Koivukylänväylän länsipäästä noin 200 m päässä lännessä (Kehäradan paalun 28+200 tasal- lähimmillään noin 700 metrin päässä. Radan linjaus kulkee Kivistön aseman koillispuolella la) sijaitsee Finavian omistama Lentokentän pohjavedenottamo, josta otetaan vettä koko len- Rajasillan entisen III luokan pohjavesialueen (0109213) suoja-alueella, mutta ei varsinaisella tokenttäalueen käyttöön. Lentoaseman vedenottamolla on kaksi kaivoa. Vedenotto perustuu muodostumisalueella. Radalle esitetty linjaus kulkee tällä alueella maan pinnalla tai kallioleik- Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 53/1979A. kauksessa (Kehäradan paaluväli 18+950-19+600). Rajasillan pohjavesialue on poistettu poh- Vettä saa ottaa enintään 2000 m3/vrk vuorokausikeskiarvona ja tilapäisesti 6000 m3/vrk. javesiluokituksesta v. 2005.

Pohjavesialueen pinta-ala on Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämän rajauksen mukaan Valkealähteen pohjavesialue noin 4 km2, josta varsinaiseksi muodostumisalueeksi on rajattu 0,9 km2. Kehäradan itäpää (Kehäradan paalulta 31+250 itään) sijaitsee Valkealähteen Vedenottamon antoisuudeksi on koepumppauksen perusteella arvioitu 2000 m3/vrk. Ve- pohjavesialueella. Tämä pohjavesialue on valtakunnallisesti merkittävä I luokan alue; sen denottamolla antoisuusarvion mukaan pohjavettä muodostuu huomattavasti myös varsinai- suojelusuunnitelma valmistui v. 2000. Suojelusuunnitelma on julkaistu: ”Vantaan kaupunki sen muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavesialueella saattaa olla hydraulinen yhteys Tuu- Ympäristökeskus A 12/ 2000”. Tämän pohjavesialueen Valkealähteen vedenottamolla sulan puolella olevalle M ätäkiven eli Kuninkaanlähteen pohjavesialueelle. Tällöin pääasialli- otetaan jatkuvasti vettä Vantaan kaupungin vesilaitoksen tarpeeseen. Pumpattava vesimäärä nen veden virtaussuunta olisi Tuusulasta Lentokentälle. on noin 2500 m3 /d eli noin 4 % Vantaan kaupungin kokonaiskulutuksesta. Vedenotto

8 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Ruskeasannan alueella on ollut paljon pientä teollista toimintaa, maanläjitystä, asfalttiasemia ym. jotka ovat heikentäneet ja pilanneet pohjaveden laatua. Lentokenttäalueen toiminta on myös osaltaan vaikuttanut alueen pohjaveden laatuun. Lentokentällä käytetään glykolia tal- visin estämään jään muodostumista nousevan lentokoneen siipiin. Keväisin lumen sulaessa pohjavesialueen pinnan ojassa kulkeutuu itään Kylmäojan päähaaraan glykolia. Ojan erottaa pohjavesialtaasta hyvin ohut savikerros. Glykolissa on paljon ravinteita ja siksi se hajotes- saan heikentää huomattavasti veden laatua.

Suunniteltavan rautatietunnelin eteläpuolella (Kehäradan paalun 24+000 tasalla) noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Pakkalan (Backas) I luokan pohjavesialue (0109205). Rautatie- tunneli sijoittuu tässä syvälle kallioon maan alle. Pohjavettä virtaa alueella olevalle LSO Foods Oy:n vedenottamolle pohjoispuoleiselta alueelta. Vedenotto on perustunut Länsi- Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 127/1965 (5.8.1965). Pohjavettä saa ottaa 1300 m3/d.

Lavangon pohjavesialue Suunniteltavan rautatietunnelin pohjoispuolella (Kehäradan paalu 24+000) noin 2 kilometrin etäisyydellä 3-kiitotien kohdalla sijaitsee Lavangon III luokan pohjavesialue (0109211). Alu- een hyödyntäminen vedenhankintaan vaatii lisätutkimuksia antoisuuden, vedenlaadun ja esiintymään kohdistuvien riskien osalta. Kuva 10. Vuosien 1966 ja 2004 tulva-alueet. Kartta: Vantaan kaupunki.

Vantaanpuiston pohjavesialueet Kylmäojan läntinen haara alkaa lentokentältä, joten sen vedet sisältävät sulamisvesien muka- Kivistön eteläpuolella on Vantaanpuiston I luokan pohjavesialue (0109208), jota rata kiertää na lentokentältä tullutta glykolia (jäänestoa varten käytettävää ainetta). Kylmäojan itäinen lähimmillään noin 700 metrin päässä. Vedenotto on lopetettu Vantaanpuistosta v. 1972 haara on pääosin luonnontilainen uoma. Itäiseen haaraan on istutettu meritaimenta hyvin tu- korkean fluoripitoisuuden takia ja alue onkin nykyisin varavedenottamo. Vedenotto on loksin. lopetettu samoin Hakan varavedenottamolta. Vedenotot on perustunut Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 64/1970 (22.6.1970). Suoja-alueet on vahvistettu Rekolanoja saa alkunsa Tuusulan Myrtinsuolta. Rekolanoja on yksi Vantaanjoen valuma- samassa päätöksessä. Pohjavettä saisi ottaa 1300 m3/d. alueen merkittävimmistä puroista (ks. kuva 11). Kaupunkialueella virtaavalle purolle on tyy- pillistä suuri virtaamavaihtelu. Rekolanojan varrella Asolanväylän ja Koivukylän välisissä lehdoissa kasvilajisto on monipuolista ja rehevää, ja erityisesti kevätkasveja on runsaasti. Vesistöt Rekolanojan oikaisussa pääradan itäpuolelle on jäänyt pääuomasta irrallisia ns. makkarajär- Selvitysalueen kolme vesiuomaa kuuluvat Vantaanjoen vesistöalueeseen. Vantaanjoki ympä- viä, joista osa on kuivillaan, osassa on vielä vettä. Näiden erillisten uomien kasvilajisto on röivine peltolaaksoineen on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja tärkeä virkistysalue. monipuolinen. Rekolanoja ja Kylmäoja ovat suunnittelualueella sijaitsevia purovesistöjä, joilla on sekä eko- logisia että virkistyksellisiä arvoja. Rekolanoja ja Kylmäoja laskevat Keravanjoen kautta Vantaanjokeen.

Vantaanjoen valuma-alue on varsin tulvaherkkää, koska valuma-alueella on vain vähän vir- taamia tasoittavia järviä, ja ne sijaitsevat pääosin vesistön latvaosilla. Viimeisin suurtulva Vantaanjoella oli runsaslumisen talven jälkeen keväällä 1966, jolloin virtaama oli toukokuun alussa suurimmillaan Oulunkylässä 317 kuutiometriä sekunnissa. Valuma-alueen suurin kesä- tulva koettiin heinä-elokuussa 2004. Silloin Vantaanjoen virtaama oli Oulunkylässä suurim- millaan 175 kuutiometriä sekunnissa, mikä vastaa tilastollisesti keskimäärin kerran seitse- mässä vuodessa sattuvaa virtaamahuippua (ks. kuva 9). Suurimmat tulvat on otettava huo- mioon Vantaanjoen ylittävän kehäradan rautatiesillan suunnittelussa.

9 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

3.2.5 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Liito-oravat Vantaan yleiskaavatyön ja M arja-Vantaan osayleiskaavatyön selvitysten sekä aiempien ko- ko Vantaan ja pääkaupunkiseudun liito-oravakannan inventointien yhteydessä on havaittu, että Kehäradan linjauksen lähialueilla on liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueita. Liito- orava on EU:n luontodirektiivissä mainittu erityistä suojelua vaativa laji sekä Suomessa vaa- rantunut, uhanalainen laji. Liito-orava myös soveltuu hyvin vanhan, arvokkaan metsän indi- kaattorilajiksi. Ratalinjausta lähellä olevista liito-oravaesiintymistä on laadittu selvitys (Fau- natica 2004). Selvityksessä kolmesta paikasta löytyi merkkejä liito-oravasta. Näistä yksi esiintymä on merkittävä (Faunatican selvityksen alue 5, Petas). Liito-oravan merkkejä tavat- tiin melko pienellä alueella, mutta liito-oravalle sopivaa elinympäristöä järeine haapoineen ja kuusineen on löytöpaikan tuntumassa runsaasti.

Kylmäoja Kuva 11 Rekolanojaa etelään lähellä kehäradan ja pääradan liittymäkohtaa. Helmikuu 2007. Kylmäojan vanhan metsän alueella on jyrkähkö, ympäristöstä selkeästi erottuva kallio, jonka juuressa kiemurtelee Kylmäojan puro (ks. kuva 11). Kylmäojan luo-alueella puron itäinen

haara on luonnontilainen uoma, joka on vahvasti suojeltu Vesilain 1 luvun 17 a §:n perusteel- 3.2.4 Kasvillisuus ja eläimistö la. Kun Vantaan- ja Keravanjoessa sekä Kylmäojan alajuoksulla olleet lohikalojen nousun es- Suunnittelualueen kasvillisuus on pääosin tavanomaista metsäkasvillisuutta, viljelyksessä teet on nyt poistettu, on puro myös Itämeren taimenen potentiaalinen poikastuotantoalue. olevaa peltomaata, umpeen kasvavaa peltoa ja niittyä, ojitettua suota sekä rakennetun ympä- Erityisen arvokkaaksi sen tekee uoman osittainen luonnontilaisuus ja hyvä veden laatu. Pu- ristön kasvillisuutta. Vantaanjoen, Rekolanojan ja Kylmäojan varsilla on rantakasvillisuutta. ron latvoilla lienee lähteitä, koska vettä on riittänyt poikkeuksellisen kuivana kesänä 2005 ja Luonnon kannalta arvokkaimpia alueita ovat vanhan metsän alueet, liito-oraville soveltuvat vesi on ollut tällöin myös riittävän viileää puroon istutetuille taimenille. Taimenet selviytyi- alueet sekä Kylmäojan ja Rekolanojan purolaaksot. vät myös erittäin vaikeasta talvesta 2005-06. Kallioalueen puusto on mäntyvaltaista, poh- jois- ja luoteisreunan juurella on kuusivaltaisempaa varttunutta metsää. Vanhan metsän alue Yleiskaavatyön yhteydessä Vantaan ympäristökeskuksessa on tehty kaksi luontoarvoja kä- on arvokas, Vantaalla harvinainen biotooppi. Puronvarsimetsä on tuoretta lehtoa, jossa on sittelevää selvitystä. Luonnonsuojeluselvityksessä (YK0019 Luonnonsuojeluselvitys, runsaasti eri-ikäistä maapuuta ja vielä pystyssä olevia pökkelöitä. Monissa lahoavista puista C15:2004, KSY 11/2004) käsiteltiin luonnonsuojelulailla rauhoitetut tai rauhoitettavaksi tar- on runsaasti kääpälajistoa. koitetut luonnonsuojelualueet. Ratalinjauksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Toisessa selvityksessä (Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alu- eet, 2005) on kartoitettu sellaisia eläimistöltään ja kasvistoltaan erityisen arvokkaita alueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (ns. luo-alueita) ei suojella luonnonsuojelulailla, mutta yleiskaava voi välittää tiedon näiden alueiden sisältämistä luontoarvoista tarkemmanasteiselle suunnittelulle. Kehäradan linjauksen alueella arvokkaita luo-alueita ovat Kylmäojan vanhan metsän alue sekä Reko- lanojan varsi puronvarsilehtoineen.

Suunnittelualueen länsiosasta ja itäosasta on tehty radan suunnittelua varten luontoselvitys (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2003). Länsiosassa on selvitetty 13 luontokohdetta. Näistä Petaksen suunnitellun aseman alueen kangaskorpea ja tuoretta tai lehtomaista kangas- ta oleva luonnonmukainen metsikkö sekä Kivistön kohdalla oleva lehtomainen kangas on to- dettu luonnonoloiltaan arvokkaiksi. Itäosassa Rekolanojan rehevä lehtipuulehto ja kuusikko- Kuva 12 Kylmäojaa ratalinjauksen kohdalla, taustalla luonnonoloiltaan arvokas vanhan metsän alue. lehto sekä Kylmäojan puronvarsi vanhan metsän alueineen ovat arvokkaimmat inventoiduis- Tammikuu 2007. ta kuudesta kohteesta.

10 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Ilolan eteläpuolisen metsäalueen ja Kylmäojan alueen kääpälajistoa on inventoitu syyskuus- naisjäännöksiä (ks. 3.3.8). Toinen laajempi maisemakuvallisesti merkittävä kokonaisuus on sa 2003 (Savola & Wikholm, raportti 2004), sillä alueella on hyvin runsaasti eriasteisesti la- Hanabölen alue, jonka luoteiskulmassa Rekolanojan ylityksen tuntumassa kehäradan linjaus honnutta puu- ja pensaskasvillisuutta. Kääpälajisto osoittautui rikkaaksi, ja alueelta löytyi yhtyy päärataan. Myös Hanabölen pääosin yhtenäisinä säilyneet peltoalueet ovat olleet uhanalaisia (vaarantuneita ja silmälläpidettäviä) kääpälajeja. Ratalinjauksen kohdalla on laho- viljelyssä 1700–1800-luvulta asti. puita, joilla on esim. uhanalaisen vuotikankäävän esiintymä sekä muiden harvinaisten tai vaa- teliaiden kääpälajien esiintymiä. Koko vanhan metsän alueelta tavattiin mm. kolme vaarantu- nutta, yksi silmälläpidettävä ja kaksitoista vaateliasta tai harvinaista kääpälajia. M etsäalue on erittäin arvokas erityisesti uhanalaisen ja vaateliaan lahottajalajiston suojelun kannalta. Kohde on nykyisen tiedon perusteella Vantaan lahopuustoisista lehtimetsistä kääpälajiston kannalta kaikkein arvokkaimpiin kuuluva (Ojala 2005, Savola & Wikholm 2005). Rekolanoja Kehärata kulkee Leinelän länsipuolella tärkeän pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden poik- ki. Tämä viheryhteys ulottuu Vantaalla Keravajoesta Tuusulan rajalle, josta se jatkuu pohjoi- seen. Tämä Vantaalla huomattava ekologinen väylä on myös merkitty seudullisesti tärkeäksi Uudenmaan maakuntakaavaan. Rekolanojan varsi kuuluu Vantaan arvokkaisiin puronvarsibiotooppeihin. Ratalinjauksen kohdalla alueella on monipuolista lehtipuuvaltaista puronvarsilehtoa, vanhempaa sekametsää ja tiheää puu- ja pensaskasvillisuutta, joka tarjoaa linnuille runsaasti suojaisia pesimäpaikko- ja (ks. kuva 11). Rekolanojassa on runsas pohjaeläinlajisto, ja puro on ollut aiemmin kuuluisa runsaasta kala- ja rapukannastaan. Rekolanojan kalakantaa on alettu elvyttää viime vuosina. Kuva 13 Vantaanjoen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Viistokuva 2007 Rekolanojan valuma-alue on myös tyypillisten kaupunkialueen nisäkkäiden elinaluetta, ja purouoma toimii tärkeänä ekologisena käytävänä. Rekolanojan purokäytävän kasvilajisto on monipuolista ja rehevää lehtolajistoa, mutta mukana ei ole rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja.

Rekolanojan varren kääpälajistosta on laadittu inventointi helmikuussa 2004 (Wikholm & Savola 2004). Rekolanojalta Kehäradan linjauksen läheisyydestä ei löydetty uhanalaista tai erityisen vaateliasta kääpälajistoa.

3.2.6 Maisemallisesti arvokkaat alueet

Kehäradan linjauksen varrella maisemallisesti arvokkain alue on Vantaanjokilaakson maise- makokonaisuus, joka on Valtioneuvoston periaatepäätöksen 1995 mukaan valtakunnallisesti 3.3 Rakennettu ympäristö arvokas maisema-alue. Vantaanjoen kulttuurimaisema on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ks. 3.3.7). Kehärata ylittää Vantaanjoen jokilaakson etelä- osassa melko leveällä laaksonkohdalla (ks. kuva 13). Avointa peltomaisemaa on tällä alueella 3.3.1 Yhdyskuntarakenne noin kilometrin levyinen vyöhyke Riipiläntien-Piispankyläntien ja Katriinantien länsipuoli- Suunnittelualue on osittain rakentamatonta, osittain kaupunkimaista ympäristöä ja liikenne- sen metsikön välillä. Vantaanjokilaakso on Vantaan kaupungin keskeinen ja laajin maisema- aluetta. Suunnittelualueen ja lähialueiden asuinalueita ovat lentoaseman länsipuolella Van- kokonaisuus sekä kaupungin tärkeä identiteettitekijä. taankosken Tyttökumpu, Petaksen ja Myllymäen pientaloalueet, Kivistö sekä Koivupää. Lentokentän läheisyyteen rakentunut Aviapolis (Veromies, Pakkala ja Tammisto) on voi- Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kulttuurimaisemainventoinnissa (2005) on makkaasti kehittyvä yritystoiminnan, kaupan ja asumisen alue. Lentoaseman itäpuolella si- käyty läpi vantaalaisen kulttuurimaiseman ja maisemakuvan arvoja. Suunnittelualueella pai- jaitsevat laajemmat Ilolan, Harjusuon, Simonkylän, Asolan, Ruskeasannan, Rekolan ja Hiek- kallisesti arvokkaita viljelysmaisemia on ainoastaan Piispankylän maisemakokonaisuudessa kaharjun asuinalueet. Vantaanjoen peltolaaksossa on muutamia vanhoja tilakeskuksia. Vantaanjoen ympäristössä (osana valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta). Alueet ovat olleet viljelyssä ainakin 1700–1800-luvulta asti. Vantaanjoen alueella on myös kiinteitä mui-

11 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Seuraavassa on kuvattu lyhyesti suunnittelualueen kaupunginosien rakennetta, väestöä ja laaja kaupunginosa, jossa on hyvin vähän asukkaita. Merkittävä on Hämeenlinnantien varrel- palveluja. Kuvaus etenee ratalinjauksen mukaisesti lännestä itään. la sijaitseva, lähes kilometrin pituinen ja puoli kilometriä leveä asfalttikenttä, joka tunnetaan Keimolan moottoriratana. Rata-alue on suljettu.

Kivistö Kivistön kaupunginosa sijoittuu Hämeenlinnanväylän itäpuolelle Lapinkylän ja Piispankylän tuntumaan. Kivistön nykyinen asukasmäärä on reilut 2000 asukasta. Alueella on päiväkoti, koulu, päivittäistavarakauppa ja kirkko. Piispankylä ja Lapinkylä Piispankylän kaupunginosa sijaitsee Vantaanjoen ja Hämeenlinnanväylän välissä, ja Lapinkylä sijaitsee Piispankylän pohjoispuolella. Piispankylän alueella on nykyisin noin 900 ja Lapinkylässä noin 800 asukasta.

Sekä Piispankylä että Lapinkylä mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1500-luvulla. Lapinkylän kantataloista Nikus eli Nikun tila sijoittuu ratalinjauksen läheisyyteen. Osa Piispankylää ja Lapinkylää on säilyttänyt pitkään maaseutumaisen ilmeensä.

Vanhoja rakennuksia on säilynyt 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosilta. Alueilla on uu- dempaa rakentamista 1960-luvulta lähtien. Piispankylässä on myös teollisuusalueita ja työ- paikka-alueita. Lapinkylässä on maatalouteen ja puutarhaviljelyyn liittyviä toimintoja.

Viinikkala Kuva 14 Kehäradan linjaus ja Vantaan kaupunginosat. Karttalähde: Vantaan kaupunki. Viinikkalan työpaikkakeskittymä sijaitsee Lentokentän länsipuolella ja rajoittuu Vantaanjo- keen. Kaupunginosassa on runsas 100 asukasta. Suurin osa työpaikoista on keskittynyt Martinlaakso Tuupakan teollisuusalueelle Kehä III:n varrelle. Martinlaakso on vuosina 1968–1975 rakennettu lähiö, jossa on noin 11 000 asukasta. Mar- tinlaakso on osa vanhaa Martinkylän maarekisterikylää. Alueella on ollut 1600-luvulta asti Lentokenttä ja Veromies maataloja, joista neljä on edelleen jäljellä. Nykyistä Martinlaakson rakentamista kuvastavat Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Veromiehen alue on laaja ja kasvava työpaikka-alue. Pinta- parhaiten tyypilliset 1970-luvun alun elementtikerrostalot sekä muutamat väljät pientaloalu- alaltaan Lentokenttä on Vantaan laajin kaupunginosa. Aseman yli kaksi kilometriä pitkät kii- eet. totiet on rakennettu kaupungin laajimmalle tasaiselle alueelle, leveälle hiekkaiselle kentälle. Asema avattiin lentoliikenteelle vuonna 1952. Asukkaita on kaupunginosan alueella vain noin Martinlaaksossa on runsaasti työpaikkoja, erityisesti tietotaitoon, ympäristöosaamiseen ja 50, työpaikkoja sen sijaan on yli 11 000. Suurin osa työpaikoista liittyy lentoliikenteeseen informaatiotuotantoon erikoistunutta osaamista. Vantaankosken asema on alueella laaja työ- tai sen edellyttämiin palveluihin. paikkakeskittymä. Kehä III:n tuntumassa on Vantaan Energian voimalaitos. Ruskeasanta Martinlaaksossa on konserttitalo, uimahalli, kaksi palvelutaloa, nuorisotalo ja kirjasto. Ter- Ruskeasannan kaupunginosa sijaitsee lentoaseman itäpuolella. Aluetta rajaavat Tuusulan- veyspalvelujen sekä kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tilanne on kohtuullisen hyvä. väylä ja Koivukylänväylä. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 4300. Ruskeasannassa on Martinlaakson asemanseutua kehitetään lähivuosina voimakkaasti. runsaasti pientaloja sekä jonkin verran matalahkoja kerrostaloja. Alueella on melko monipuo- Myllymäki liset julkiset palvelut sekä joitakin työpaikkoja. Myllymäki on kaupunginosana hajanainen. Alueella on hieman yli 300 asukasta, työpaikkoja Ilola on jonkin verran enemmän. Kehä III:n varrella on tehokkaasti rakennettuja alueita, pieni teol- Ilola sijaitsee lentoaseman alueen itäpuolella, Ruskeasannasta pohjoiseen. Alueen nykyinen lisuusalue sekä laajempia alueita palvelevat koulut. Näiden takana on laajoja rakentamattomia asukasmäärä on noin 3300. metsäalueita, joiden keskellä sijaitsee Petaksen omakotialue. Ilolassa Kylmäojan latvahaarojen reunoilla on asuttu kauan. Suurin osa rakennuksista on so- Keimola dan jälkeiseltä jälleenrakennuskaudelta sekä 1980- ja 1990-luvuilta. Kylmäojan varrelle on Ratalinjaus kulkee Keimolan alueella aivan kaupunginosan rajalla. Keimola on pinta-alaltaan rakennettu rivitaloja, idässä on tiivis omakotialue, ja lähellä vanhaa asutusta on uusi pienker-

12 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II rostaloalue. Koivukylänväylän varrella on pienteollisuusalue. Ilolassa on koulu, päiväkoti ja man eteläpuolella Veromiehen ja Virkamiehen alueilla on laajoja yritys-, teollisuus- ja logis- palvelutalo sekä päivittäistavarakauppa. tiikka-alueita.

Koivukylä Koivukylän kaupunginosan omakotialueella on ollut asutusta 1900-luvun alusta lähtien. 3.3.2 Liikenne Vilkkainta rakentamisen aikaa olivat 1960-ja 1970-luvut. Kerrostalorakentaminen alkoi Koi- vukylässä 1980-luvun puolivälissä. Lähelle rataa rakennettu kerrostaloryhmä liittyy radan Suunnittelualueen ja lähialueiden merkittävimmät väylät ovat Hämeenlinnanväylä (Vt 3), toisella puolella sijaitsevaan Havukosken kerrostaloalueeseen. Koivukylän nykyinen asu- Vanha Hämeenlinnantie, Kehä III, Tikkurilantie, Lentoasemantie, Ilmakehä, Tuusulanväylä, kasmäärä on noin 2100. Havukoskella asukkaita on reilut 8000. Tuusulantie ja Koivukylänväylä. Muita tärkeitä teitä alueella ovat Martinkyläntie, Riipilän- tie, Vanha Nurmijärventie, Katriinantie, Laaksotie ja Talvikkitie. Kehäradan toteuttaminen Koivukylä on vilkasta läpikulkualuetta, sillä kerrostaloalueen halkaisevan Asolanväylän edellyttää mittavia risteys- ja liikennealueiden järjestelyjä erityisesti pääväylillä. kautta kulkee liikenne etelästä Korsoon ja Koivukylänväylän kautta Lahdenväylältä Tuusu- lanväylälle. Suunnittelualueen lähimpiä asemia ovat Tikkurilan, Hiekkaharjun, Koivukylän ja Rekolan asemat pääradalla ja Vantaankosken sekä Martinlaakson asemat Martinlaakson radalla. Bus- Koivukylässä on laajoja ulkoilumaastoja. Pohjoisessa alkavat Kylmäojan metsäalueet ja ete- siterminaaleja on Martinlaaksossa, Lentoasemalla koti- ja ulkomaan lentojen terminaaleissa lässä aukeaa vanha kulttuurihistoriallisesti merkittävä Rekolanojanlaakso. Koivukylässä on sekä alueen ulkopuolella Tikkurilassa ja Myyrmäessä. kaksi suurehkoa päivittäistavarakauppaa. Terveyskeskuspalvelut ovat Peijaksen tiloissa. Alueella on päiväkoti sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutuskeskus. Suunnittelualueen keskeisin liikenneasema on Helsinki-Vantaan lentoasema, jolla on vuosit- Havukoskella on kohtuullinen palvelutarjonta. tain 12 miljoonaa lentomatkustajaa ja joka toimii bussi- taksi- ja yksityisen autoliikenteen varassa. Leinelään on suunnitteilla Kehäradan ensimmäinen uusi asuinalue. Leinelässä ei ole nykyisel- lään asukkaita. Leinelän asemakaavaehdotus oli nähtävillä 9.1.–7.2.2008. Alueelle on suunni- Liityntäpysäköintialueita suunnittelualueella on nykyisellään Vantaankosken asemalla (67 teltu tehokasta asunto- ja liikerakentamista Koivukylänväylän varteen uuden aseman viereen autopaikkaa, noin 30 pyöräpaikkaa) sekä lentoasemalla. Suunnittelualueen läheisyydessä on ja pohjoisemmas pientaloasutusta. Alueelle varataan myös korttelialueita julkisille lähipalve- liityntäpysäköintiä M artinlaakson asemalla (120 ap, noin 85 pp), Tikkurilassa (397 ap, noin lurakennuksille. Asukasmääräksi on suunniteltu noin 2500. Leinelästä on hyvät yhteydet 425 pp) sekä Hiekkaharjussa (84 ap, noin 90 pp). Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikko- laajemmille virkistysalueille. jen käyttöaste on nykyisin sekä Vantaankoskella että Tikkurilassa erittäin korkea.

Hiekkaharju Kehäradan suunnittelun yhteydessä on merkittäviä liityntäpysäköintialueita varattu Van- Hiekkaharjun kaupunginosaan kuuluu etelässä tiivis radanvarsitaajama, joka liittyy Tikkuri- taankosken, Kivistön ja Ruskeasannan asemien yhteyteen sekä myöhemmin toteutettavan lan keskustaajamaan. Pohjoisosan Hiekkaharjusta kattaa Rekolanojan laakson viljelyaukea. Petaksen aseman yhteyteen. Alueen nykyinen asukasmäärä on hieman vajaat 4000. Alueen pohjoisosaan on rakenteilla YTV:n, pääkaupunkiseudun kuntien, Uudenmaan liiton, liikenne- ja viestintäministeriön, uusi asuinkerrostalo- ja pientaloalue (Hiekkaharju 5). Uudenmaan tiepiirin ja Ratahallintokeskuksen kesken päivitettiin vuonna 2003 Pääkaupun- Hiekkaharjussa oli omakotitalorakentamista jo 1920- ja 1930-luvuilla. 1970- ja 1980-luvuilla kiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategia vuosille 2010 ja 2025 (PJS B rakennettiin myös kerrostaloalue. Hiekkaharjussa on koulu, päiväkoteja ja päivittäistavara- 2003:3). Strategiassa on esitetty autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen mää- kauppoja sekä Vantaan ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste. Alueen työpaikat liit- rälliset lisäämistavoitteet ja sijoittuminen sekä opastuksen ja valvonnan kehittämistarpeet. tyvät pääasiassa palvelutarjontaan. Liityntäpysäköinnin henkilöautopaikkojen toteuttamisohjelmassa 2004–2009 esitetään uusi- Kaupunginosan merkittävä virkistysalue on pohjoinen Rekolanojan laakson viljelymaisema, en liityntäpysäköintipaikkojen toteutusmäärät ja sijainti. Kehäradan (Marja-radan) uudet jota Hiekkaharjun kohdalla kutsutaan Malmipelloksi. Peltoaukean keskellä kulkee Reko- asemat liityntäpysäköintipaikkoineen toteutetaan radan rakentamisen yhteydessä. Ohessa lanoja, jonka varrella on puronvarsilehtoja sekä tuoreita lehtorinteitä. on lueteltu ohjelmassa Kehäradan varrelle rakennettavat asemat sekä niiden auto- ja polku- pyöräpaikkojen lukumäärä: Vehkala (70 ap ja 50 pp), Petas (500 ap ja 50 pp), Kivistö (100 Työpaikat ap ja 200 pp), Ruskeasanta (500 ap ja 50 pp) ja Leinelä (raportissa Asola-nimellä, 30 ap ja Suunnittelualueen yritys- ja työpaikka-alueita ovat esimerkiksi Vantaankosken aseman ym- 100 pp). päristön yritysalue, M yllymäen teollisuusalue, Åbyn yritysalue, Sinnelän puutarha, Lento- aseman yritysalueet sekä Vantaan ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste. Lentoase-

13 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 3.3.3 Tekninen huolto vedenottamo, josta laitos pumppaa asiakkailleen käyttövettä vuodessa n. 0,3 milj.m3. Veden- jakelu suoritetaan Ilmailulaitoksen omaa verkostoa käyttäen. Ilmailulaitoksella on lisäksi so- Voimalaitokset ja sähköverkko pimus Vantaan kaupungin kanssa veden toimittamisesta lentokenttäalueelle. Suunnittelualueella ratalinjaus ja sähköverkon rakenteet risteävät useissa paikoissa, esim. Vantaankosken Tyttökummun alueella (400 kV + 110 kV voimajohdot), Hämeenlinnan- Tällä hetkellä jätevedet viemäröidään Ilmailulaitoksen alueella laitoksen omaa verkostoa väylän länsipuolella, Vantaanjoen varrella joen länsipuolella (400 kV voimajohto), Tuusulan- käyttäen ja johdetaan Vantaan Veden viemäriverkostoon. Vantaan Vesi johtaa ne edelleen väylän itäpuolella sekä Koivukylässä. Ratalinjauksen ulkopuolella kaava-alueen lähistöllä on puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamolla. Kokonaisjätevesimäärä glyko- 3 voimalaitoksia pääradan ja Koivukylänväylän risteyksen kaakkoispuolella sekä Martinky- lipitoiset jätevedet mukaan lukien on vuodessa noin 0,4 milj.m . läntiellä Kehä III:n eteläpuolella. Alueen kaivot ovat enimmäkseen rengaskaivoja. Suunnitellun rautatietunnelin itäisen suu- aukon ympäristön kiinteistöt on liitetty kunnallistekniikkaan. Tunnelin läntisen suuaukon ja Päijänne-tunneli Vantaanjoen välisellä alueella kiinteistöt ovat oman vesihuollon varassa. Kaava-alueella on Pääkaupunkiseudulla juodaan pääosin Päijänteen vettä. Päijänne-tunnelissa siirretään Päijän- myös talousvesikaivoja, joita käytetään pääasiassa kesäisin kasteluveden lähteenä. teen raakavettä Helsinkiin. Tunneli risteää Kehäradan kanssa Viinikkalassa lähellä Tikkuri- Suunnittelualueen vedenottamot on kuvattu kohdassa 3.2.3 Vesistöt ja pohjavedet lantien ja Caravellentien risteystä. Päijänne-tunneli sijaitsee radan alapuolella ja tunnelit erot- taa pystysuunnassa 14 metriä paksu kallio. Päijänne-tunnelin pohja sijaitsee risteämiskoh- Hulevedet dassa noin -8 metriä merenpinnan alapuolella. Tunnelin ollessa käytössä veden painetaso on Hulevesien johtamisessa on Vantaalla käytössä sekä putkiviemäreitä että avo-ojia. Varsinkin siellä noin +42. Maanpinnan taso vaihtelee luontaisestikin ja lisäksi Lentoaseman lähistöllä vanhoilla pientaloalueilla avo-ojat ovat vielä yleisiä. Eri puolella Vantaata on jo voitu todeta, on tehty huomattavia louhintoja ja täyttöjä. Risteämiskohdassa maanpinta on tasoa +42 kor- että laajat asfaltoinnit ja muut pintavesien johtamiset ovat aiheuttaneet voimakkaita muutok- keammalla. Päijännetunnelin eteläpäätä on tarkoitus peruskorjata 15.4.2008 alkaen. Pääkau- sia valumiin, aiheuttaen tulvia, maaperän eroosiota ja vaurioita kiinteistöille. Hulevesien ko- punkiseudun Vesi Oy on tehnyt asiasta hankepäätöksen. Samalla tunnelin Kehäradan ris- konaisvaltaisen suunnittelun merkitys korostuu tulevaisuudessa. teämisalueella olevat seinämät vahvistetaan. Kaukolämpöverkko Keski-Uudenmaan jätevesitunneli Valtaosa Vantaan kotitalouksista ja yrityksistä sekä teollisuusalueista on liitetty kaukoläm- Keski-Uudenmaan kuntayhtymän jätevesitunneli eli ns. Meriviemäri risteää Kehäradan kans- pöverkkoon. Kehä III:n ja pääradan varsi ovat myös kaukolämmön piirissä. Vantaan Energi- sa Leinelässä. Meriviemäri on Keski-Uudenmaan kuntainliiton jätevesitunneli. Se sijaitsee an kaukolämpöverkot on yhdistetty Rajatorpassa ja Kuninkaalassa Helsingin Energian kau- noin 8 metriä merenpinnan alapuolella ja sitä pitkin jätevedet kulkeutuvat Helsinkiin Pihla- kolämpöverkkoon sekä Leppäkorvessa Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. janmäen jätevesipumppaamolle ja sieltä edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Jär- venpään, Keravan ja Pohjois-Vantaan jätevedet kulkeutuvat tätä tunnelia pitkin Helsinkiin puhdistettaviksi. Jätevesitunnelin risteämiskohdassa Kehärata sijaitsee kallioleikkauksessa. 3.3.4 Palvelut

Kehä III:n pohjoispuolella on Vantaankosken koulu ja Vantaanjoen opetuspiste. Vanhalla Vesihuolto Nurmijärventiellä ratalinjauksesta pohjoiseen on Kivistön koulu. Asemakaava-alueen länsi- Kehäradalle esitetyn linjauksen kanssa risteää vesihuoltolinjoja (vesijohtoja, jätevesi- ja sa- osissa radan lähistöllä sijaitsevat Ilolan ja Simonkylän koulut sekä Vantaan ammattiopisto devesiviemäreitä) 16 kohdalla. Kehäradan kanssa risteää avouomia 9 kohdalla. Näistä neljällä Varian Talvikkitien toimipiste. Alueella on myös useita päiväkoteja. kohdalla radan linjaus on esitetty tunneliin. Suunnittelualueen ulkopuolella lähimmät suuret ostoskeskukset sijaitsevat Tikkurilassa, Vantaan Vesi toimittaa talousvettä Vantaan asukkaille, yrityksille ja palvelulaitoksille. Jäte- Myyrmäessä ja Pakkalassa. Pienempiä ostoskeskuksia on mm. Vantaanpuistossa Kehä III:n vedet johdetaan puhdistettavaksi Espooseen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ja Helsin- itäpuolella sekä Martinlaaksossa. Päivittäistavarakauppoja on myös esim. Hiekkaharjussa, kiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Käyttövesi Vantaalle tulee Helsingin Veden omis- Koivukylässä ja Ilolassa sekä Ruskeasannassa. Postipalveluja on Tikkurilassa ja Myyrmäes- tamalta Pitkäkosken vedenpuhdistamolta, josta Vantaa on lunastanut tarvitsemansa puhdis- sä. tamokapasiteetin. Raakavesi Pitkäkosken laitokselle tulee kalliotunnelia pitkin Päijänteestä Silvolan tekojärven kautta. Tikkurilassa ja Myyrmäessä on monipuolinen palvelutarjonta. Suunnittelualueen palveluja on kuvattu alueittain myös kappaleessa 3.3.1 Yhdyskuntarakenne. Ilmailulaitoksella on oma vesilaitos, joka huolehtii lentokenttäalueella omien sisäisten ja ul- kopuolisten asiakkaittensa vesihuollosta. Vesilaitoksella on lentoasema-alueella oma pohja-

14 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 3.3.5 Virkistys säilyttämistä sekä virkistysarvoja. Tavoitteena on ylläpitää metsäalueet hyväkuntoisina, jot- ta ne tarjoavat asukkaille viihtyisyyttä ja virkistystä tulevaisuudessakin. Virkistysalueet ja –yhteydet Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) on esitetty laaja pohjois- eteläsuuntainen virkistysalue Kehäradan suunnittelualueen länsiosaan Vantaanjokilaaksoon. Suunnittelualueen itärajalta Hiekkaharjusta ja Rekolanojan tienoilta alkaa myös laajempi maakuntakaavan mukainen virkistysalue, joka jatkuu itään ja etelään aina merenrantaan asti. Maakuntakaavassa Kehäradan linjaus on esitetty yleissuunnitelman mukaisesti, ja linjaus ris- teää kahden maakuntakaavan mukaisen viheryhteystarvemerkinnän kanssa. Viheryhteydet sijaitsevat M yllymäen alueella Vehkalan ja Petaksen asemien välillä (itä-länsisuuntainen yh- teystarve) sekä Koivukylän-Leinelän alueella (pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve).

Vantaan yleiskaavassa 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavassa on esitetty pohjois- eteläsuuntaisia ohjeellisia ulkoilureittejä pääradan lähelle Rekolanojan varteen, Koivukylään, Vantaanjoen länsirannalle ja Riipiläntien länsipuolelle. Yleiskaavan 2007 ohjeellinen ulkoilu- Kuva 15 Virkistysreitti Ilolasta etelään Kylmäojan ylityksen kohdalla reitti risteää Kehäradan kanssa pääradan liittymäkohdan tuntumassa useassa kohdassa. Van- taanjoen eteläosaan joen itärannalle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka päättyy juuri ra- Ratsastusreitit talinjauksen ja joen risteyskohdan eteläpuolella. Joen itärannalle on Vantaan yleiskaavassa Ratsastusharrastusta rajoittavat yleisesti suuret liikenneväylät. Vantaalla on noin 42 tallia, 2007 esitetty ohjeellinen ratsastusreitti. joista muutama sijaitsee suunnitellun Vehkalan asemanseudun tuntumassa. Myllymäen län- sipuolella on ratsastuskoulu. M arja-Vantaan osayleiskaavassa Riipiläntien ja Vantaanjoen välille on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee itä-länsisuuntaisesti ratalinjausta myötäillen. Petaksen nykyisen Vantaan yleiskaavaehdotuksessa ja Marja-Vantaan osayleiskaavassa on esitetty ratsastuksen pientaloalueen eteläpuolelle on esitetty itä-länsisuuntainen ohjeellinen ulkoilureitti sekä oh- runkoreitistö. Kehäradan linjaus risteää esitettyjen ohjeellisten ratsastusreittien kanssa kol- jeellinen ratsastusreitti. messa paikassa: Vehkalassa uudella Marja-Vantaan alueella, Vantaanjokilaaksossa joen itä- rannalla sekä Koivukylän ja Leinelän välisellä pohjois-eteläsuuntaisella viheralueella. Kehära- Vantaan kaupungin viheralueohjelmassa 2001–2010 on esitetty parannettavia itä- dan asemakaavatyön yhteydessä on radalle esitetty alikulkutunneleita, jotka tulee ratasuun- länsisuuntaisia reittiyhteyksiä, esim. Hiekkaharjuun pääradan ja kehäradan risteyskohdan nittelun tarkennuksen yhteydessä mitoittaa myös ratsastukselle sopiviksi. tuntumaan (reittiyhteys Kylmäojalta itään Kuusijärvelle) sekä M yllymäkeen Vantaanjoen ympäristöstä länteen Petikon ulkoilualueelle. Puistot Suunnittelualueen läheisyydessä on lukuisia asema- ja yleiskaavoissa puistoksi osoitettuja Pääkaupunkiseudun seudullisessa ulkoilureittisuunnitelmassa (2002) on osoitettu seudullisia kohteita, lähimpinä esim. Tyttökumpu Vantaankosken aseman lähellä, Myllymäenpuisto, pääreittejä, joista muutamat risteävät Kehäradan kanssa. Näitä ovat itä-länsisuuntainen reitti Koivupään Luhtapuisto ja Koivukylänväylän eteläpuolen Alhopuisto. Varsinainen ratalinja- Petaksen eteläpuolella Myllymäestä Petikon ulkoilualueelle, pohjois-eteläsuuntaiset reitit us jää näiden puistoalueiden ulkopuolelle. Koirapuistoja on Simonkylässä ja Kivistössä. Riipiläntien-Piispankyläntien tuntumassa, Vantaanjoen länsirannalla, Koivukylässä Leinelän alueen länsipuolella (ks. kuva 14) ja pääradan varressa Rekolanojaa seuraillen. Seudullisiin Rata-, katu- ja liikennealueet sijoittuvat osittain asemakaavoitetuille puisto- ja lähivirkistys- pääreitteihin liittyy toteutettavia alikulkuja Koivukylänväylän kohdalla (rakennettu vuonna alueille. Näitä ovat: Kytöpuisto Havukoskella, Ojalehto sekä Jalavapuisto Koivukylässä, 2007) sekä pääradan ja kehäradan liittymäkohdan tuntumassa. Seudullinen ulkoilureittisuun- (Kytökallio ja Osumapuisto vain maanalaisen rautatiealueen osalta), Lentokenttäalueen vie- nitelma on laadittu PLJ:n mukaiselle ohjevuodelle 2025, johon mennessä esitettyjen hankkei- reinen Vasamapuiston vastapäinen puistoalue, ja Laajakorpi Martinlaaksossa. den tulisi viimeistään toteutua. Tavoitteena on kuitenkin saada reitistö pääosin valmiiksi jo aikaisemmin. Urheilualueet Suunnittelualueella on useita valaisemattomia hiihtolatuja, esim. Simonkylän-Ilolan yhdysla- Vantaan kaupungin metsäsuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Koivukylän alue- tu, Simonkylän-Hiekkaharjun yhdyslatu, Kivistön-Keimolan yhdyslatu, Petaksen- suunnitelman luonnos on valmistunut. Metsäsuunnitelmassa on mukana asemakaavoitetun Vantaankosken yhdyslatu ja Petikon-Vantaankosken yhdyslatu. Kuntoratoja on Petikossa ja alueen rakentamattomia viheralueita sekä asemakaavoittamattomia metsiä, joissa ainoastaan Simonkylässä sekä alueen ulkopuolella Havukoskella. yleiskaava on voimassa. Metsäsuunnitelmassa on painotettu luonnon monimuotoisuuden

15 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Urheilukenttiä on suunnittelualueen lähialueella mm. Martinlaaksossa ja Kivistön koululla rimaisemat ovat suurelta osin keskittyneet Vantaanjokilaaksoon. Ratalinjauksen lähialueilla ei sekä Hiekkaharjun koululla. Tikkurilassa (Tikkurilan urheilupuisto), Hiekkaharjussa ja Ha- ole vanhaa kyläasutusta. vukoskella on monipuolisia urheilu- ja virkistyspalveluja. Museovirasto on todennut Kehäradan suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin eri yhteyksissä, että Vantaanjoen ylitys on alueen ongelmallisin kohta rakennetun kulttuuriym- päristön kannalta. Radan ja siltarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee olla lähtö- 3.3.6 Rakennuskanta kohtana valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Vantaanjoen kulttuurimaisema. Asemakaava-alueelle sijoittuu seuraavia rakennuksia: Rakentamiselta tulee edellyttää erityisen huolella harkittua suhdetta lähiympäristöön ja kor- keatasoista toteutusta. Tyyppi Kaup.osa Kortteli/tontti Kaavamerkin- tä Kehäradan kaavoituksessa tulee selvittää ja huomioida vaikutusalueen kulttuurihistorialliset Lämpövoimala Havukoski 74500/1 ET kohteet ja ominaispiirteet. Näkymiä radan varren vaalittavaan rakennettuun kulttuuriympä- Oppilaitos ja asuinrakennus Koivukylä 70150/1 YO ristöön ja kulttuurimaisemaan on tavoiteltavaa hyödyntää ja tuoda esille osaksi matkustus- Kaksi asuinrakennusta Ilola LR kokemusta (Museovirasto dnro 220/303/2007). Kolme asuinrakennusta Ilola 71142/1,2 AO Ratalinjauksen läheisyydessä Piispankyläntien varrella, noin 400 metrin etäisyydellä kaava- Asuinrakennus Ilola 71142/1 AO alueen rajasta on Vantaan yleiskaavaluonnoksessa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti ar- Varasto Veromies 52101/9 T vokkaaksi määritelty kohde Norrkullan tila (nro 2107). Heti Norrkullan eteläpuolella on toi- Toimitila Veromies 52101/16 T nen vastaava arvokas kohde Nikun tila (nro 2108). Toimisto- ja teoll. rak. Veromies 52109/2 T Kaksi varastoa Veromies 52109//7 T Vantaanjokilaakso on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai mai- Huolintakeskus + var. Viinikkala 41250/1 TKT seman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi maakuntakaavassa on merkitty Suuri 2 huoltoasemarakennusta Kivistö LT Rantatie kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Suuri Ranta- 4 teollisuusrakennusta Myllymäki LR tie kulkee läpi Vantaanjokilaakson kulttuurimaiseman ja ylittää joen pitkin 1876 rakennettua Asuinrak. + 3 talousrak. Martinlaakso 17111/1 KTY puusiltaa. Vantaalla tie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa, ja sen merki- tys osana kulttuurimaisemaa on huomattava. Kehäradan linjaus risteää Suuren Rantatien Lentokenttäalueella, jossa rata sijaitsee maan alla, radan kaava-alueelle sijoittuu useita termi- kanssa Vantaankosken aseman pohjoispuolella Tyttökummun alueella. Historiallinen tie ei naali-, pysäköinti- ja muita rakennuksia ja rakennelmia. ole kuitenkaan enää täysin yhtenäinen Kehäradan asemakaava-alueella. Vanha tielinja ulottuu Kivistössä LT alueelle sijoittuu Keimolanportin purettava huoltamo- ja liikennepalvelura- lähes kiinni rataan Vantaankosken aseman kohdalla sekä itä- että länsipuolella rataa, mutta kennus. tekee aseman kohdalla ylimääräisen mutkan, koska maastoa on muotoiltu aseman rakentami- sen yhteydessä. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on rakennuksia, joihin mahdollisesti kohdistuu ra- Maakuntakaavan merkinnän ja suunnittelumääräyksen mukaan Vantaanjokilaakson alueen dan rakentamisen myötä melu- ja tärinävaikutuksia. Nämä rakennukset sijaitsevat pääosin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön omi- Hiekkaharjussa, Koivukylässä ja Ilolassa. naispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Asemakaavan aiheuttamia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.4. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavas- sa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.

Vantaan yleiskaavassa 1992 on osoitettu ympäristökokonaisuuksia, joiden rakennus- ja kult- 3.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö tuurihistoriallista sisältöä ja maisemakuvaa on suojeltava. Osoitetuista kulttuurihistoriallises- Vantaan arkkitehtuuristrategiassa on kuvattu Vantaan kaupungin identiteettiä: Vantaan omin- ti merkittävistä ympäristökokonaisuuksista alue 2, Vantaanlaakso-Piispankylä, sekä alue 8, ta olemusta ovat jokilaaksojen vanhat viljelysmaisemat kartanoineen ja kylineen, kallioiset Rekolan kylä, sijoittuvat lähelle suunnittelualuetta. metsät sekä radanvarren kaupunkikeskukset ja lähiöt. Uuden yleiskaavan 2007 laatimisen yhteydessä on tehty Vantaan modernin rakennuskult- Vantaanjoen kulttuurimaisema välillä Vantaankoski-Königstedt on valtakunnallisesti merkit- tuurin selvitys (Amanda Eskola 2002). Selvityksen painopiste on yksittäisissä rakennuksis- tävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (M useovirasto, rakennushistorian osaston selvityksiä sa, mutta siinä osoitetaan myös yleiskaavatasolla kaupunkikuvallisesti arvokkaita alueita, 1993). Vantaanjokilaakso on Vantaan kaupungin keskeinen ja laajin maisemakokonaisuus se- jotka valottavat Vantaan kaupungistumisen eri vaiheita. Vantaalle ovat tyypillisiä yhden ai- kä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Historiallisen Helsingin pitäjän asutus ja kulttuu- 16 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II kakauden rakentamisen leimaamat kaupunkimaisemat. Selvityksessä osoitettuja tämän tyyppisiä yhtenäisiä kaupunkimaisemia ei sijoitu Kehäradan suunnittelualueelle. 3.3.8 Muinaismuistot Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vantaan keskiaikaisten kylätonttien inventointi on laadittu vuonna 2005 (Museovirasto, V-P Suhonen). Suunnittelualueella ei sijaitse autioita keskiai- kaisia tai 1500–1600-luvun kylänpaikkoja. Lähimmät alkuperältään keskiaikaiset tontit ovat Vantaanjoen kulttuurimaisemassa Piispankyläntien varrella sijaitsevat Lappbölen kylän Ni- kun ja Klemon tilat, joista Niku on myös mainittu Vantaan yleiskaavan inventoinneissa. Suunnittelualueen lähimaastossa alueen itäosassa on keskiaikaisten kylätonttien inventoin- neissa mainittu kohde Räckhals/Rekola, joka on täysin tuhoutunut muuttuneen maankäytön seurauksena. Radan linjauksella ei ole vaikutuksia kyseisiin alueisiin.

Kehäradan asemakaava-alueelta tai sen läheisyydestä tunnetaan kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kivikautista asuinpaikkaa, Hommas (muinaisjäännösrekisterinume- ro 92 01 0018) ja Storskogen (muinaisjäännösrekisterinumero 92 01 0013) (Museovirasto 2000, Kreeta Lesell, Marja-radan linjausten inventointi). Hommaksen löytöalueella tehtiin koekaivaus kesällä 2007. Kaivaus osoitti, että alueella tulee tehdä jatkotutkimuksia ennen Kehäradan ja Tikkurilantien rakentamista.

Storskogenin kohde sijaitsee rakennetussa ympäristössä pientaloalueen ja puiston välillä Kuva 16 Kehäradan suunnittelualueen ympäristön arvokohteita ja suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Pohja- noin 100-200 metrin etäisyydellä asemakaava-alueen rajasta etelään ja länteen. Kehäradan ra- vesialueista on esitetty I luokan pohjavesialueet. Karttalähde Vantaan kaupunki. kentamisella ei ole vaikutuksia kyseiseen kohteeseen. Muinaismuistojen sijainti ja radan lin-

jaus, ks. kuva 16.

Asemakaavan likimääräiseltä tarkastelualueelta tunnetaan joitakin historiallisen ajan muinais- 3.3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt jäännöksiä (historiallisia louhoksia, keskiaikaisia kylätontteja). Varsinaisen ratalinjauksen alle Pilaantuneet maa-alueet ei jää kohteita. Suunnittelualueella on pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita esimerkiksi Rus- keasannassa Lentoaseman ja Tuusulanväylän välillä, Vt 3:n alituksen kohdalla Kivistössä se- kä M yllymäessä vanhalla teollisuusalueella (ks. kartta 17). Pilaantuneet maa-alueet eivät kes- keisesti vaikuta tämän asemakaavan sisältöön, sillä asemakaavalla muodostuu pääasiassa lii- kennealueita.

Lentomelu Kaava-alue sijaitsee suurelta osin alueella, jossa lentomelu (LDEN) on yli 55 dB. Lentomelun takia korttelialueilla on esitetty rakenteellisia meluntorjuntavaatimuksia ajantasakaavan mää- räysten mukaisesti. Asemakaavaan sisältyvät ajantasakaavan mukaiset kiinteistöhuoltoon liittyvä asuminen ja kolme omakotitonttia. Uusia asuinkortteleita ei esitetä. Lentomelu ja tie- liikenteen melu rajoittavat kuitenkin tulevaa asemakaavoitusta siten, että uutta asumista voi- daan Kehäradan vaikutusalueella osoittaa vain Kivistön, Aviapoliksen ja Leinelän asemien ympärille.

Liikennemelu Pääteiden melusta on laadittu Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä meluselvitys v. 2007. Se 17 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II sisältää meluennusteen vuodelle 2030. Selvityksen kriittisiä kohteita ovat mm. Marja- kaavaa laadittaessa. Helsingin seudun erityiskysymysten osalta yhtenä erityistavoitteena on, Vantaan uudet asuntoalueet, joiden meluntorjunta on tärkeää. että alueidenkäytön suunnittelussa on varauduttava Helsinki-Vantaan lentoaseman kyt- kemiseen osaksi raideliikenneverkostoa. Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennet- ta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla, ja kasvusuunnat valitaan hyödyntä- mällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taa- jamaverkoston mahdollisuuksia.

Alakeskusten ja liikenteellisesti merkittävien solmukohtien asemaa vahvistetaan sekä työ- paikka-alueina että palvelukeskuksina. Joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhteis- käyttöä edistetään. Kehäradan rakentamien vahvistaa erityisesti Tikkurilan asemaa aluekes- kuksena. Kehäradan liikennöinti lisää Vantaankosken aseman houkuttelevuutta ja alueraken- teellista asemaa, kun raideliikenteen yhteydet liityntäyhteyksineen saadaan käyttöön. Rata mahdollistaa uusien Leinelän ja M arja-Vantaan alueiden kehittämisen voimakkaasti raidelii- kenteen varaan rakentuvina asunto- ja palvelualueina. Kehäradan liityntäliikenne- ja liityntä- pysäköinti-mahdollisuudet edistävät eri liikennemuotojen yhteiskäyttöä. Lentoasema kyt- keytyy pääkaupunkiseudun raideliikenneverkkoon ja Aviapoliksen seudun kehittämien voi osittain tukeutua raideliikenteeseen. 3.5.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaava on vahvistamisajankohdasta lukien voimassa vahvistetuilta osiltaan. Maakuntakaavassa ratalin- jaus on esitetty vuonna 2003 laaditun radan yleissuunnitelman linjauksen mukaisena. Kehä- rata on osoitettu maakuntakaavassa paikallisliikenteen ratana ja sen tunneliosuudet liikenne- tunnelina. Rata ja tunnelit sijoittuvat, taajamatoimintojen, lentokentän liikennealueen sekä Kuva 17 Suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Karttalähde Vantaan kaupunki. Vantaanjoen virkistysaluevarausten kohdalle. Kehäradan varrelle on esitetty Kivistöön kes- kustatoimintojen alue ja Petaksen kohdalle merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Ratalinjan kanssa risteävät raakavesitunneli, jätevesitunneli sekä 400 ja 110 3.4 Maanomistus kV:n voimalinja -merkinnät. Rata-alue sijoittuu kahdelle pohjavesialueelle ja Vantaanjoen ympäristössä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle. Asemakaava-alueella on valtion, kaupungin, yhteisöjen, yritysten sekä yksityisten omista- mia maita. Alueella on lukuisia yksityisiä tiloja. Vantaan kaupunki on hankkinut maita ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja tehnyt maankäyttösopimuksia asemanseutujen kehittämistä varten mm. Kivistön alueella. ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hil- Lentokentän alueella Kehäradan on suunniteltu kulkevan tunnelissa, ja alue on pääosin valti- jaisia alueita. Uudenmaan ensimmäisen vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 15.1.– on omistuksessa. Kokonaan kaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä on noin 80, osittain kaava- 15.2.2008. Kaavaehdotuksessa on Ruskeasannan kohdalle esitetty liikennealueiden ja kes- alueella sijaitsevia noin 170 ja lisäksi rajanaapureina noin 160. kustatoimintojen alueiden ulkopuolinen matkustajaliikenteen terminaali.

Asemakaava on yleisesti maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukainen. 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavassa rata kulkee Ruskeasannan kohdalla hieman pidemmällä matkalla tunnelissa kuin maakuntakaavassa. 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteis- ta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne; eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon

18 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan yleiskaavan 17.12.2007. Yleiskaavaan kuuluu koko Vantaa lukuun ottamatta aluetta, jolle Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Marja- Vantaan osayleiskaavan.

Vantaan yleiskaavassa ratavaraus on esitetty vuonna 2003 laaditun yleissuunnitelman peri- aatteiden pohjalta. Tunneliosuutta (tu) koskee määräys, jossa rata on sijoitettava maanpin- nan alle. Tunneli on rakennettava siten, että sen liikennöinti ei häiritse olevaa eikä yleiskaa- vassa osoitettua maankäyttöä. Ratalinjaan liittyen on esitetty varauksia joukkoliikenteen terminaaleille (LJ) Vantaankosken, Viinikkalan, Aviapoliksen, Lentoaseman, Ruskeasannan ja Leinelän kohdilla. Viinikkalan ja Lentoaseman kohdalla on esitetty varaukset lentotermi- naalien rakentamiselle. Nykyisin asemakaavoittamattomalla Ruskeasannan kohdalla on esi- tetty työpaikka-alueiden varauksia (TP).

Kuva18. Uudenmaan maakuntakaava (ote vahvistetusta maakuntakaavasta).

3.5.3 Yleiskaava Vantaan voimassa olevan yleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.9.1992. Ympäristö- ministeriö on vahvistanut osia yleiskaavasta 26.1.1995 ja vahvistetuilta osiltaan kaava on tullut voimaan 17.1.1996. Voimassa olevassa yleiskaavassa ratavaraus on osoitettu Vantaan- koskelta Kivistöön ja Koivupään pohjoispuolitse lentokenttäalueelle ja edelleen Ruskeasan- taan ja Ilolaan. Uusia asemia (joukkoliikenteen terminaaleja) siinä on osoitettu Petakseen, Kivistöön, lentokenttäalueella kiitoratojen väliin, jossa yleiskaavassa on varaus uudelle lento- terminaalille, nykyiselle lentoterminaalille, Ruskeasantaan ja Ilolaan.

Kuva 20. Ote Vantaan yleiskaavasta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2007.

Kuva 19. Ote kaupunginvaltuuston vuonna 14.9.1992 hyväksymästä Vantaan yleiskaavasta.

19 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Lentoasemantien osayleiskaava Marja-Vantaa sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja suunnitellun Kehäradan varrella, Kehä III:n pohjoispuolella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Marja-Vantaan osayleiskaavan 19.6.2006. Osayleiskaavassa rata on esitetty pintaratkaisuna, ja siihen liittyen on esitetty varauksia joukkoliikenteen terminaaleille Vehkalan, Petaksen ja Kivistön alueille. Kaavassa asemien seuduille radan varrelle on osoitettu uusia rakentamisen alueita tehokkaille asuntoalueille (A1), keskustatoiminnoille (C) ja työpaikoille (TP). Osuus rata-alueesta sisältyy maisemalli- sesti arvokkaaseen alueeseen. Suunniteltavan rataosuuden kanssa risteää ohjeellinen ulkoilu- reitti kolmessa kohdassa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lentoasemantien osayleiskaavan (Aviapolis) 29.1.2001 ja se tuli voimaan 21.3.2001. Pääosin Ilmailulaitoksen maille lentoaseman eteläpuolelle Vantaan kaupungin ja Ilmailulaitoksen yhteistyönä laaditussa kaavassa Lentoasemantien varret on osoitettu toimistovaltaisiksi työpaikka-alueiksi. Marja-Vantaan osayleiskaava Yleiskaavatilanne

• Valkoisilla alueilla o n vo i m a ssa ka u - punginvaltuuston 14.9.1992 hyväk- symä yleiskaava • Vaaleansinisillä alueilla ympäristö- ministeriö on vah- vistanut yleiskaavan 26.1.1995 • sinisillä alueilla on oikeusvaikutteinen osayleiskaava • punertavilla alueil- la on voimassa kunnanvaltuuston 6.6.1983 hyväksy- mä yleiskaava • Rasteroitu harmaa alue on Marja- Vantaan osayleis- kaava-alue, KV 19.6.2006

20 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Asemakaavoitetut Viinikkalan (41) kaupunginosassa on asemakaavassa esitetty kortteleissa 41250 ja 41255 se- alueet kä Puolukkasuontien katualueella ”ohjeellinen rautatietunneli” -merkintä.

• Sinisillä alueilla on Asemakaavoitetut alueet on esitetty kuvassa 21. voimassa asema- kaava. Leinelään on laadittu asemakaavaehdotus. Koivukylään aivan rata-alueen viereen on helmi- kuussa 2007 hyväksytty asemakaava huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueelle.

3.5.5 Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2001. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta se- kä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle.

Kuvasarja 21. Yleis- ja asemakaavatilanne. 3.5.6 Tontti- ja kiinteistörekisteri Alueen tilat ja tontit ovat Vantaan kaupungin ja valtion kiinteistörekistereissä. 3.5.4 Asemakaava

Noin puolella kaava-alueesta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Vantaankosken aseman ympäristössä, alueen keski- ja itäosissa on kaava-alueella voimassa olevia asemakaavoja 28 3.5.7 Pohjakartat kpl, joiden numerot ovat: 000133, 000261, 001134, 001511, 001526, 001676, 01723, Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 001826, 001865, 170200, 170400, 170500, 210200, 230100, 410300, 410500, 411100, 411500, 511200, 530100, 670300, 700300, 700600, 700800, 710200, 740500, 740600 ja 741100. Lisäksi alueelle sijoittuu (LH 20.4.1961 Ylä-Tikkurila) -niminen rakennuskaava. 3.5.8 Rakennuskielto Kaavaan sisältyvät alueet on asemakaavoissa osoitettu: Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi muualla kuin Piispankylän kortte- lissa 21124. korttelialueiksi: KTY toimitilarakennusten, KTTY toimistorakennusten ja / tai ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten, KL liikerakennusten, YO opetustoimin- taa palvelevien rakennusten, LHK huoltoasema- ja liikerakennusten, AL liikerakennusten, A 3.5.9 Suojelupäätökset otp1 yhdistettyjen pientalojen ja pienteollisuusrakennusten, AO erillispientalojen, TT teolli- suusrakennusten, T-3 ja T-4 teollisuus- ja varastorakennusten, TKT teollisuus-, varasto- ja Kylmäojan luo-alueella puron itäinen haara on luonnontilainen uoma, joka on vahvasti suojel- toimistorakennusten ja YT Kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueiksi; tu Vesilain 1 luvun 17 a §:n perusteella.

erityisalueiksi: EH-1 uurnahautausmaaksi, ET yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien ra- Kehäradan asemakaava-alueella Vantaanjoen itäpuolella sijaitseva kivikautinen asuinpaikka kennusten ja laitosten alueeksi sekä EV suojaviheralueiksi; ”Hommas” on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Museovirastolle on varattava mahdolli- suus tutkimukseen ennen rakennustyön aloittamista. viheralueiksi: VL lähivirkistys- ja P puistoalueiksi (Kytöpuisto, Ojalehto, Jalavapuisto, Ky- tökallio, Osumapuisto, Lentokenttäalueen viereinen Vasamapuiston vastapäinen puistoalue, Vantaan yleiskaavassa 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavassa on annettu määräys Van- ja Laajakorpi); taanjokilaakson maisemallisesti arvokkaan alueen maisemakuvan suojelusta. (”Arvokas maa- seudun kulttuurimaisema, jonka maisemakuvaa on suojeltava. Alueella tapahtuva rakentami- liikenne- ja katualueiksi: LL Lentokenttäalue, LR Rautatiealue, LP pysäköimis- ja katualu- nen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja ra- eiksi (Koivukylän puistotie, Koivukylänväylä, Malminmäentie, Tikkurilantie, Pakkalantie, kennustaiteellisiin arvoihin.”) Puolukkasuontie, Mestarintie, Voimalantie, Martinkyläntie, Kivivuorentie, Ratastie, Mon- saksenpolku ja Rataskuja). 21 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Vantaan yleiskaavassa 2007 on annettu yleismääräys Suurten rantatien historiallisen tielinja- heilurilinjoiksi, jolloin kaupunkiratajunien operointi ruuhka- ja päiväajan liikenteessä Helsin- uksen suojelusta. (”Historiallinen tie. Tarkemmanasteisessa suunnittelussa on tutkittava tien gin päärautatieasemalle lakkaa. linjauksen ja sitä rajaavien, historialliseen tiemiljööseen liittyvien rakennusten ja rakenteiden sekä miljöössä merkittävän kulttuurikasvillisuuden säilyttäminen. Tiestä löytyvät tie- Pisaran edellyttämät raidejärjestelyt Helsingissä, Espoossa, Keravalla ja lentoasemalla riip- rauniorakenteet ovat muinaismuistolain suojaamia.”) puvat siitä, miten Pisara-linjojen liikennöinti yksityiskohtiaan myöten aikanaan hoidetaan. Tarvittavat raidejärjestelyt riippuvat mm. liikenteen käynnistämisen ja lopetuksen toteutuk- sesta, vuorotiheyksien muutoksista ja ajoituksesta, junien kokoonpanomuutoksista ja juna- kaluston siirroista. Liikenne suunnitellaan yksityiskohtaisesti vasta lähempänä Pisaran to- 3.5.10 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset teutusta, jolloin useat lähtökohtiin vaikuttavat tekijät ovat paremmin hahmottuneet. Raide- Ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestelyjen edellyttämät investoinnit on huomioitu Pisaran kustannusarvioissa (Pisara- Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA, on suoritettu samassa yhteydessä radan ratalenkin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, Ratahallintokeskus (RHK) 2006). alustavan yleissuunnittelun ja tarveselvityksen tarkistusten kanssa. Arviointiohjelma valmis- tui syyskuussa 2000. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut siitä lausunnon 17.11.2000. Klaukkalan ratahanke Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli nähtävillä huhti-kesäkuussa 2001 ja lausunto siitä Klaukkalan ratahankkeessa toteutetaan rata Kehäradalta (Marja-radalta) Petaksesta Klaukka- saatiin 13.8.2001. laan. Klaukkalan keskustaan rakennetaan rautatie- ja linja-autoasema Klaukkalan- ja Lahnuk- sentien pohjoispuolelle. Lisäksi on mahdollista rakentaa seisake Klaukkalan pohjoisosan Ratasuunnittelu työpaikka-alueelle. Vantaan puolelle on kaavailtu Keimolan ja Kongon asemia. Radan pituus Marja-radasta laadittiin vuonna 2001 tarveselvitys ja alustava yleissuunnitelma. Ra- on 10-11 km. Rataa on periaatteessa mahdollista jatkaa Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamä- tahallintokeskus ja Vantaan kaupunki käynnistivät Marja-radan tarkemman yleis- en kautta Hanko-Hyvinkää -radalle saakka. suunnittelun vuonna 2002, ja yleissuunnitelma valmistui vuonna 2003. Radan liikennöintiin on olemassa erilaisia ratkaisumalleja. Matka-aika Klaukkalasta Helsingin Yleissuunnitelman tarkennuksia ja vaihtoehtotarkasteluja on ollut käynnissä rinnan asema- keskustaan olisi vaihdottomalla junalla noin 33 minuuttia. kaavatyön kanssa. Ratasuunnitelman laatiminen käynnistyi kesäkuussa 2007. Hanke liittyy olennaisesti Klaukkalan ja Luoteis-Vantaan maankäytön kehittämiseen asema- Lentokentän raideliikenneyhteyksiä on selvitetty mm. YTV:n toimesta raideliikenteen pitkän paikkojen läheisyydessä. Vantaan uudet rautatieasemat mahdollistavat uuden maankäytön tähtäimen visiossa. Pääradan johtamista Lentoasema-alueen kautta/alitse on tutkittu, mutta kehittämisen niiden läheisyyteen. Klaukkalan aseman tuntumaan on oletettu sijoittuvan ra- varausta tälle ei ole esitetty maakuntakaavassa. Ratahallintokeskus tutkii Helsinki-Pietari - dan ansiosta 5 000 asukasta enemmän kuin ilman rataa. Lähde: Ratahallintokeskus. Etelä- radan esiselvityksessä yhtenä vaihtoehtona radan johtamista Lentoaseman kautta. Selvitys Suomen rautatieliikenteen visiot 2050. Hankekuvaukset 26.3.2004. valmistuu keväällä 2008. Helsingin kaupunki on tutkinut metrolinjaa Lentoasemalle. Klaukkalan radasta on laadittu 28.2.2007 päivätty esiselvitys. Sen mukaan radan kokonais- Tiesuunnittelu kustannukset ovat 115 milj. euroa. Rata on merkitty aluevarauksena kaavoihin. Hanke ei si- Valtatien 3 parantamisen sekä Tuusulanväylän Ruskeasannan eritasoliittymän tiesuunnitel- sälly olemassa oleviin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. mien laatiminen on käynnistynyt keväällä 2007.

Pisara-hanke Pisaraksi nimetyn rautatieyhteyden tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu Ra- 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAI HEET tahallintokeskuksen, YTV:n ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena. Pisara yhdistäisi to- teutuessaan pääradan ja rantaradan kaupunkiradat Helsingin kantakaupungin alla kiertävällä 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat 7,5 kilometrin pituisella tunneliradalla. Uudella radalla olisi kolme asemaa: Töölössä Ooppe- päätökset ran kohdalla, ydinkeskustassa Forumin - Makkaratalon kohdalla sekä Hakaniemessä rinnak- Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin asemakaava-alueen ja kaavaan rajautuvien kainen asema metron kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 250 milj. euroa. naapurialueiden maanomistajille 29.3.2007 päivätyllä kirjeellä. Asemakaavoituksen alkami- sesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa. Lisäksi kaavoituksen vireille tulo kuulutettiin Helsingin Pisara-hankkeen tavoitteena on parantaa seudullisen kaupunkirataliikenteen jakelua ja vaih- Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Vantaan kaupungintalon ilmoitustaululla. toyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella sekä vapauttaa kapasiteettia Helsingin rata- pihalla kauko- ja taajamaliikenteen kehittämisen mahdollistamiseksi. Ratalenkin kautta yh- Aineistoihin voi tutustua kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa (Kielotie 28) sekä seuraa- distetään rantaradan kaupunkirataliikenne (Espoon ja Vantaankosken suunnat) ja pääradan vissa yhteispalvelupisteissä: Korso, POINT, M yyrmäki, ja internetissä kaupunkirataliikenne (Keravan ja tulevan Kehäradan suunnat) tunneliradan kautta kulkeviksi www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu.

22 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 4.2 Osalliset • Kylmäojan asukasyhdistys ry • Petaksen omakotiyhdistys ry Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi- • Rekola-Asolan omakotiyhdistys ry hin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yh- teisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kehäradan asemakaavan laatimisen lähtökohtana on, että jokainen asiasta kiinnostunut on tervetullut osallistumaan. Kaava-alueen kiinteistön-/maanomistajat ovat osallisia asuinpaikasta riippumatta. M yös eri- laiset oikeudenomistajat (vesialueet, Päijänne-tunneli, tiealueet, kantaverkko) ovat osallisia. Kaupunki tiedottaa kaavan vireilletulosta asemakaava-alueen maanomistajia ja kaavaan rajau- tuvien naapurialueiden maanomistajia kirjeitse. 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt

M uiden henkilöiden osallisuuden määrittävät kaavan vaikutukset siten, että osallisia ovat Työtä on valmistellut ryhmä, johon ovat osallistuneet Vantaan kaupungin ja konsultin (Pöy- henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavalla saattaa olla huomattavia ry Environment Oy ja WSP Finland Oy) edustajat. vaikutuksia. Kaavoituksen eri vaiheista on ilmoitettu paikallisissa lehdissä, Vantaan kaupungin kotisivuil- Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa: la ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla. • Espoon, Helsingin ja Keravan kaupungit sekä Nurmijärven, Sipoon ja Tuusulan kun- 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen nat Suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2006. Lähtötiedot kerättiin ja alueelle tehtiin tarpeelliset • Ympäristöministeriö maastokäynnit. Laadittiin luettelo hankkeeseen liittyvistä selvityksistä, ja täydennettiin luet- • Liikenne- ja viestintäministeriö teloa työn edetessä. Projektiryhmän aloituskokous pidettiin joulukuussa 2006. Ensimmäinen • Uudenmaan ympäristökeskus viranomaisneuvottelu pidettiin 24.1.2007. Neuvottelun muistio on esitetty liitteenä. Osallis- • Uudenmaan liitto tumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin vuoden 2007 alkupuolella ja asetettiin nähtäville yh- • YTV dessä asemakaavan valmisteluaineiston kanssa. • Palo- ja pelastusviranomaiset 4.3.2 Asemakaavan valmisteluaineisto • Ratahallintokeskus, Uudenmaan tiepiiri, ilmailuhallinto, Finavia kenttäosasto • Museovirasto, maakuntamuseo Alkuvuodesta 2007 työstettiin asemakaavan valmisteluaineistoa (kiinteistörajat, ympäröivi- en alueiden asemakaavat, karttamateriaali, havainnemateriaali jne.). Valmisteluaineisto ja Viranomaiset osallistuvat asemakaavan laadinnan ohjaukseen johto- ja projektiryhmässä ja 27.1.2007 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä mielipiteiden esit- lausuntojen antajina. tämistä varten maankäyttötoimen asiakaspalvelussa Tikkurilassa sekä Myyrmäen, Pakkalan ja Korson yhteispalvelupisteissä 16. – 27.4.2007. Aineisto esiteltiin yleisötilaisuuksissa Ki- Maanomistajia, asukkaita tai eri intressejä edustavia yhdistyksiä tai yrityksiä palvelevaa vistön koululla 16.4. ja Ilolan koululla 17.4.2007. vuorovaikutusta edistetään ilmoituksin, yleisötilaisuuksin ja julkaisemalla tietoja nettisivuil- la. Yleisötilaisuuksissa keskusteltiin vilkkaasti ja monipuolisesti, ja esiin nousi mm. seuraavan- laisia kysymyksiä: Alueella toimivat mm. seuraavat asukkaita edustavat yhdistykset: Kivistön tilaisuus 16.4.2007: • Vantaan kotiseutuliitto ry M iksi Lapinkylään ei ole osoitettu ja varattu asemaa? (Tästä aiheesta käytiin eniten ja • Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys ry - Helsinge hembygdsförening rf kiivaimmin keskustelua.) Keskustelussa tuotiin esiin, että asema olisi otollinen liityntä- • Martinlaakso-seura ry liikenteelle ja yleensäkin Seutulan suunnan tulijoille. Uuden tehokkaan asuntoalueen itä- • Vantaanpuisto-seura ry osakin olisi lähempänä Lapinkylän kuin Kivistön asemaa. Onko halvempaa tehdä liityn- • Koivupään kyläyhdistys ry täpysäköintiä Kivistön keskustaan kuin Lapinkylään? • Martinlaakson Asukasyhdistys ry Miten on ajateltu kuljettavan Mestarintieltä Piispankylän työpaikka-alueelta Petaksen • Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry VOK asemalle? • Ilolan omakotiyhdistys ry Voisiko Petaksen aseman rakentaa jo ensi vaiheessa, koska sitä käyttäisivät Petaksen ja • Keimolan omakotiyhdistys ry Vantaanpuiston asukkaat ja Piispankylän työpaikka-alueella työskentelevät? • Koivukylän omakotiyhdistys ry Nouseeko Riipiläntie radan ylittäessään asutuksenkin kohdalla?

23 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Miten Sinnelän puutarhalle kulku on järjestetty niin, ettei se häiritse asutusta ja onko tie Omakotiyhdis- Pohjavedelle ei saa aiheutua vahinkoa tunnelin raken- rekoille kulkukelpoinen? tysten Keskus- tamisesta. M illoin Tikkurilantien jatke rakennetaan? järjestö (VOK) VOK kannattaa Kehäradan rakentamista. M itä tulee radan ja Sinnelän väliin ja miten melu torjutaan? ry Onko radalla vain henkilöjunia eikä tavarajunia? 3. Simonkylän Yhdistykset tukevat Kehäradan rakentamista. Mistä päästä aloitetaan radan rakentaminen? Onko koko rata käytössä vai voidaanko omakotiyhdis- Ilolaan tulee lisätä asema. esim. yhteys pääradalta lentoasemalle toteuttaa ensin? tys ry Radan ja Koivukylänväylän välialue ei sovi viheralu- M iten estetään luvaton ajelu Ruskeasannan pysäköintialueilla - tämä on nykyisellä alu- 4. Kylmäojan eeksi vaan Ilolan aseman pysäköintiin. eella ongelma? asukasyhdistys ry Ilolan tilaisuus 17.4.2007: 5. Keimolan Lapinkylän seisakkeelle tulee varata tilat (asema, kul- omakotiyhdis- ku sille ja pysäköintitilat) tulevaisuutta varten. Kuinka korkea rata-aukko on Laaksotien alla ja kuinka korkea on Asolanväylän ylitys? tys ry Onko mahdollista kulkea vanhan metsän ja Kylmäojan ylitse tai alitse? Onko Kylmäojan 6. Vantaanpuis- Kehärata tulee siirtää kauemmas Vantaanjänteen asun- haarassa kyseessä juridisesti suojeltava puro? Kylmäojalla tulisi olla valoisat sillat; ei to-seura ry noista. rumpuja, sillä niissä ei taimen viihdy. 7. Hovinen, Jari Mielipiteiden palautusaikaa tulee pidentää. Asemat eivät aina palvele nykyisiä asukkaita, Ilolan/Simonkylän kohdalle tarvittaisiin Leinelän asema tulee nimetä Koivukyläksi ja Koivu- myös asema. kylän asema Havukoskeksi. Ilolasta on tärkeää päästä turvallisesti kevyen liikenteen reittiä pitkin Simonkylän kou- Kivikautiset asuinpaikat tulee säilyttää. lulle. Kaupungin tulee kutsua koolle yhteisalueiden osak- Meluntorjunta ja tärinän vaimentaminen ovat tärkeitä. Rata ja Koivukylänväylän jatkeen kaat. avaaminen (erityisesti raskas liikenne) lisäävät melua, ja rata poistaa osaltaan tiemelulta Kylmäojan länsihaaran järjestelyjä on jatkokehiteltä- suojaavan metsän. vä. Ilolan/Kylmäojan kohdalla on varattu liian vähän tilaa viheralueille. Voiko rata olla tunnelissa pidemmällä matkalla (Laaksotieltä itään)? 8. As Oy Koi- Radan rakentamisaikaiset haitat tulee minimoida. M iten Ruskeasannan asema toimii - rullaportaat, hissit? vutie 15 Melusuoja tulee rakentaa radan yhteydessä. Voivatko pohjoisen suunnan ratarampit pääradan liittymän lähellä olla siten, etteivät Leinelän asema tulee nimetä Koivukyläksi. kiskot mene ristiin? 9. Raivio, Kari Kylmäojantien jatkeen kevyen liikenteen alikulkua tu- Tuleeko Ruskeasantaan kalliolouheen murskaamo? lee siirtää lähemmäs Ilolantien ja Koivukylänväylän M iten estetään luvaton ajelu Ruskeasannan pysäköintialueilla - tämä on nykyisellä alu- risteystä. eella ongelma? 10. Heikkilä, Tuusulantietä vastaan tulee rakentaa asutukselle me- M ikä on rakentamisen aikataulu (rata ja väylät/liittymät)? Hannele lusuoja. 11. Ilmailulai- Lentokenttäalueella tulee asemakaavan muutoksen Valmisteluaineistosta annettiin 22 mielipidettä, joista 5 oli asukasjärjestöjen, 7 eri yhtiöiden ja 10 tos Finavia koskea vain maanalaisia järjestelyjä. yksityishenkilöiden laatimia. Asioina tulivat mielipiteissä esiin mm. tarpeet suunnitella asemat Tulee lisätä määräys, että tunnelirakentaminen ei saa Ilolaan ja Lapinkylään, muuttaa Aviapoliksen aseman sijaintia ja minimoida radasta ja sen raken- vaurioittaa olevia rakennuksia tai rakenteita. tamisesta aiheutuvat haitat kuten melu ja rakentamisen rajoitukset. Myös Leinelän aseman ni- Lentoaseman aseman tulee rakentamisrajoitusten pie- mestä esitettiin mielipiteitä. nentämiseksi olla kaksiholvinen. Tunnelin läntisen suuaukon kattamisratkaisun tulee Lyhennelmä mielipiteistä: olla sellainen, ettei lentoturvallisuudesta tingitä. Tunnelit ja niiden rakentaminen eivät saa aiheuttaa M ielipide haittaa alueen vesihuollolle (pohjavedelle, sade- 1. VR-Yhtymä Asemille tulee varata tarpeeksi liityntäpysäköintiä. vesitunnelille). Oy 12. Eläke- Rata tulee linjata siten, että Aviapolis-asema sijoittuu 2. Vantaan Ilolaan tulee lisätä asema. Fennia Kehä III:n ja Lentoasemantien risteyksen tuntumaan,

24 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II jolloin se palvelee nykyistä maankäyttöä ja Kehä III:n • Vesistönylitykset: Vantaanjoki sekä Kylmäojan läntistä haaraa koskevat uoman siirto) ja bussien liityntää. tunnelien rakentaminen edellyttävät vesilain mukaisia lupia Länsi-Suomen ympäristölu- 13. Keskinäi- Ratatunneli ja sen rakenteet eivät saa haitata omista- pavirastolta. nen Eläkeva- miemme tonttien rakentamista. • Päätöksen radan lunastuksesta ja ennakkohaltuunotosta tekee valtioneuvosto. Läjitys- kuutusyhtiö M ai-merkintä tulee poistaa tonteiltamme. alueet lunastetaan käyttöoikeuksin rakennustöiden ajaksi. Ilmarinen 14. Kiinteistö Rata / tunneli ei saa rajoittaa kaavassa sallittua raken- • Tunnelin rakentamiseen liittyvät työnaikaiset luvat hakee radan rakennuttaja tai urakoit- Oy Ab Pakka- nusoikeutta tontillamme. sija Vantaan kaupungin ympäristöviranomaisilta. lantie 30 15. Sinnelän Rekkaliikenne puutarhaan tulee ottaa tien ja liittymän Lisäksi toteutetaan tie- ja katujärjestelyjä, jotka edellyttävät päätöksiä ja lupia. Teiden yleis- Puutarha Oy suunnittelussa huomioon. suunnitelmat hyväksyy ja tiesuunnitelmat vahvistaa Tiehallinto maantielain mukaisesti. 16. Mäkinen Rata, Tikkurilantien jatke ja ulkoilutie tulee siirtää Heikki, Mäki- kauemmas Ruusumäentie 5:n asunnoista. 4.4 Asemakaavan tavoitteet nen Anni Lapinkylän asemalle tulee osoittaa varaus. Kehäradan asemakaavatyön tavoitteet on kitetytetty osallistumis- ja arviointi- 17. Olander, Maatalouskoneilla tulee päästä tiluksille radan ja tien suunnitelmassa. Keskeisiä tavoitteita ovat: Raine ali Vantaanjoen varrella. - Kaupunkikuvallisesti kauttaaltaan korkeatasoisen rataympäristön huolellinen 18. Tolonen, Rata on huolestuttavan lähellä As Oy Säästöjännettä sijoittaminen olemassaolevaan ympäristöön Eero (melu, näköeste). - Asemaympäristöjen toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja orientoitavuus sekä 19. Vantaan Sanomatie - Härkähaantie on suunniteltu liian lähelle arkkitehtuurin korkea laatu Puutuote Oy rakennuksiamme ja suunnitelma haittaa toimintaam- - Maankäyttömuotojen toimivuus ja yhteensopivuus me. Tie tulee suunnitella lännemmäksi. - Liikenteellinen toimivuus 20. Collin Rolf, EV-alue Kivistön ja Vanhan Hämeenlinnantien välissä - Virkistysyhteyksien sekä ekologisten yhteyksien turvaaminen Rea ja Christer tulee muuttaa A2-alueeksi. - Luonnon ja maiseman arvojen huomioonottaminen 21. Koivisto, Suunniteltu Hämeenlinnanväylän läntinen rinnakkais- Rauha tie tulee siirtää tilan kohdallamme idemmäksi. 22. Järvinen, Laaksotien ja Koivukylänväylän risteykseen tarvitaan 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Tomi liikennevalot, ja Tuusulantien ja Vanhan Tuusulantien Asemakaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoratkaisuja Kivistön ase- liittymiä tulee parantaa. manseudulla (radan korkeusasema, kaupunkikuva) sekä Kylmäojan ylityksen kohdalla (eko- logisten arvojen säilyttäminen). Asemakaavan valmisteluvaiheen epävirallinen viranomaiskeskustelu pidettiin 10.5.2007. Vi-

ranomaisosalliset tutustuivat aineistoon etukäteen ja esittivät kommenttinsa kaavan laatijoil- Kivistö le. Varsinaiset lausunnot pyydetään viranomaisilta asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kehäradan yleissuunnitelman 2003 perusratkaisussa rata on suunniteltu Vanhan Nurmijär- 4.3.3 Asemakaavaehdotus ventien ja Riipiläntien ylikulkusiltojen välillä pääosin matalalle penkereelle. Vaihtoehtoisena Asemakaavaehdotusta on laadittu samanaikaisesti Kehäradan ratasuunnittelun sekä Tuusu- ratkaisuna esitettiin radalle alempaa tasausvaihtoehtoa, jolloin risteävät kadut ja kevytliiken- lanväylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelun kanssa ja suunnitelmat on sovitettu yh- neväylät ylittäisivät radan. Alueelle on hyväksytyn osayleiskaavan mukaan tulossa tiivistä teen. asuinrakennusaluetta radan molemmille puolille. Asemakaavaehdotus on laadittu siten, että se mahdollistaa kummatkin esitetyt tasausvaihtoehdot. 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen

Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuustossa 2008. Radan pintavaihtoehdossa rata on pääosin matalalla penkereellä yleissuunnitelman mukaises- 4.3.5 Asemakaavan käsittely ja muut lupatarpeet ti. Asuinalueen rataa risteävät kadut ja kevytliikenneväylät alittavat pääsääntöisesti radan. Alueen länsiosassa rata on matalassa leikkauksessa, jolloin radan risteämiseen tarvitaan yli- Kehäratahankeen toteuttaminen vaatii ainakin seuraavat luvat: kulkusilta tai risteäminen vältetään ko. alueella kaavoituksellisin keinoin.

25 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Radan maaleikkausvaihtoehdossa rata painetaan 4-5m syvään leikkaukseen, jolloin kaikki ris- teävät kadut ja kevytliikenneväylät ylittävät radan. Vaihtoehtotarkastelujen vertailussa todettiin siltojen mahdollistavan paremmat kevyen lii- kenteen yhteydet alueella. Sillat eivät kuitenkaan turvaa puronvarsikasvillisuuden luonnonar- Kustannusvertailussa tasausvaihtoehtojen kustannuserot muodostuvat pääosin eroista maa- voja merkittävästi maapengertä paremmin. Vaihtoehtotarkasteluissa keskusteltiin mahdolli- ja kallioleikkausten määrässä, pohjanvahvistusten ja syvästabilointien määrässä, meluesteissä suudesta rakentaa ylityskohdille kaksi lyhyttä siltaa ja yksi avara rumpu, tehdä tarvittava sekä silloissa. Radan päällysrakenteen ja katujärjestelyjen erot eivät ole merkittäviä. purouoman muuttaminen harkitusti sekä panostaa uoman ja radan lähiympäristön mahdolli- simman hyvin ekologiset arvot säilyttävään ja osin kompensoivaan ratkaisuun. Tämä edellyt- Vaihtoehtojen kustannusero on noin 0,4 milj. euroa radan alemman tasausvaihtoehdon (leik- tää tarkempaa suunnittelua jatkossa. Kuvassa 23 on esitetty ojan siirron periaateluonnos kausvaihtoehto) hyväksi. Leikkausvaihtoehdossa ylikulkusillat voidaan lisäksi rakentaa vai- keskimmäisen puronylityksen kohdalla. heittain asuinalueen toteutuksen vaatimassa aikataulussa, joten osa siltakustannuksista toteu- tuu vasta myöhemmin.

Radan alemmassa tasausvaihtoehdossa radan vaatima rautatiealue on noin 0,7 ha pengervaih- toehtoa suurempi, joten rakennuskelpoinen maa-alue on vastaavan määrän pienempi. Kortte- litehokkuudella 0,5 poistuisi maaleikkausvaihtoehdossa kerrosalaa asuntorakentamiselta noin 3500 k-m2. Rakennusoikeuden arvolla 500 euroa/k-m2 saadaan rakennusoikeuden laskennal- liseksi vähennykseksi 1,7 milj. euroa.

Mikäli leikkaus toteutetaan tukiseinärakenteena, on radan vaatima rautatiealue noin 0,9 ha pengervaihtoehtoa pienempi. Rakennusoikeuden laskennallinen lisäys on noin 2,2 milj. euroa. Tukiseinän lisäkustannus on arviolta noin 9 milj. euroa.

Kylmäoja Asemakaavoituksen yhteydessä on noussut esille tarve tarkistaa radan yleissuunnitelman mukaista ratkaisua Koivukylässä rautatietunnelin itäpään ja Leinelän välisellä rataosalla noin km 29 800 - km 30 600 kohdalla. Tarkastelua on ollut tarpeen tehdä tässä kahdella eri alueel- la: Kuva 22 Tarkastelu kehäradan rakentamisen aiheuttamasta Kylmäojan siirrosta Laaksotien ja Koivukylän- väylänristeyksen kohdalla. Radan yleissuunnitelmassa siirto on toteutettu kokonaan putken avulla. (1) Kylmäojan läntisen haaran siirron erilaisia vaihtoehtoja ratatunnelin kohdalla radan ja Laaksotien risteyksessä on tutkittu. Vaihtoehdoista suotuisimmaksi on todettu ratkaisu, jos- sa valtaosa siirrettävästä ojasta on putken sijaan avouomassa. Tämä ratkaisu on esitetty vesi- lain mukaisessa lupahakemussuunnitelmassa. Ks. kuva 22.

(2) Lisäksi on tarkasteltu radan yleissuunnitelman mukaisen maapenkereen korvaamista eri- tyyppisillä siltaratkaisuilla Kylmäojan itäisen haaran ylityksen kohdalla. Rata ylittää Kyl- mäojan itäisen haaran kolme kertaa noin 300 metrin matkalla. Tästä noin 200 metriä sijoittuu luonnonarvoiltaan erityisen arvokkaalle luo-alueelle (Vantaan yleiskaavan valmisteluaineisto 2006). Alueen puronvarsimetsä on tuoretta lehtoa, jossa on runsaasti eri-ikäistä lahopuuta. Alue onkin erityisen arvokas juuri uhanalaisen ja vaateliaan lahottajalajiston suojelun kannal- ta. Puron luonnonmukainen haara on lisäksi taimenen elinaluetta.

Kylmäojan ylittävillä rataosilla on tarkasteltu yleissuunnitelman mukaista pengerratkaisua (VE YS) jossa puro johdetaan rumpujen kautta radan ali kolmessa kohdassa ja vaihtoehtoa 1 Kuva 23 Kylmäojan itäisen haaran siirto ja uoman luonnonmukainen muotoilu, periaate. Mustalla (VE 1), jossa radalla on Kylmäojaa varten kolme lyhyehköä siltaa. Myös ratkaisua, jossa katkoviivalla on esitetty uoman nykyinen sijainti. kaksi itäisintä puronylitystä on järjestetty yhdellä pitemmällä sillalla (VE 2), on tarkasteltu.

26 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne Kaavan perustavoite on mahdollistaa Kehäradan ja siihen suoraan liittyvien teknisten raken- teiden sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen rakentaminen.

Asemakaavalla muodostetaan Kehäradan rautatiealue ja rataan välittömässä yhteydessä ole- vat asemajärjestelyt. Alueiden toimivuuden edellytyksenä on osoitettava myös aluevarauksia alueeseen liittyvien yleisten teiden ja katujen järjestelyjä varten. Lisäksi asemakaavaan liittyy korttelialueita, joiden asemakaavaa on radasta johtuvan sijainnin tai lähivaikutusten takia muutettava.

Kaava sisältää asemien lähiympäristön liikennealueiden varauksia eri tasoilla. Tarkimmin asemakaavalla osoitetaan Vantaankosken, Kivistön ja Ruskeasannan asemien katujen ja mm. liityntäpysäköinnin tarvitsemat aluevaraukset. Aviapoliksen kohdalla osoitetaan katualuei- den varauksia. Vehkalan, Petaksen ja Leinelän kohdalla osoitetaan asemien laiturialueiden tar- vitsemat varaukset rataa risteävine eritasojärjestelyineen. Lapinkylässä osoitetaan lisäksi si- vulaitureiden rakentamismahdollisuus.

Kehärata liittyy päärataan kolmessa kohdassa. Kehäradan päälinjaus liittyy pääradan itärai- teisiin, ja lisäksi varaudutaan liittymämahdollisuuteen pääradan länsiraiteeseen Kehäradalta pohjoiseen ja etelään suuntautuvilla linjauksilla.

Kaava rakentuu aiemmin asema- tai rakennuskaavoitetuista alueista, joilla osoitetaan asema- kaavan muutoksia, sekä asemakaavoittamattomista alueista, joita koskevat voimassa olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat. Leinelän kohdalla asemanseudun suunnitteluun vaikuttaa osal- taan vireillä oleva asemakaava.

Tunneliosuudella asemakaava laaditaan sisältämään myös maanalaisia osia kuten Aviapolik- sen ja Lentoaseman tunneliasemat ja varaukset Viinikkalan tunneliasemalle. Asemakaavassa on toisaalta alueita, joissa uusi kaava osoittaa maanpäällisen kaavan maanalaisine osineen, se- kä alueita, joissa laaditaan vain maanalaiset osat sisältävä kaava.

Kaava-alue on kokonaisuudessaan 295 ha. Siitä pelkästään maanalaista asemakaavaa sisältävä osa on 29 ha, ja sijoittuu osittain asemakaavoitetulle ja osittain asemakaavoittamattomalle alueelle.

27 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

Kuva 24 Uudet ja muutosten alaiset asemakaava-alueet, Länsiosa 1(3) Kivistö-Lapinkylä-Lentokenttä. Kuva 25 Uudet ja muutosten alaiset asemakaava-alueet, keskiosa 2(3) Lentokenttä-Ruskeasanta.

28 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Asemakaava on Vantaan yleiskaavan 2007 sekä Marja-Vantaan osayleiskaavan mukainen. Nämä kaavat eivät ole vielä voimassa.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Kaavamääräyksillä ohjataan asemien kaupunkikuvallisia laatutavoitteita seuraavasti: ”Aseman alue on toteutettava kaupunkikuvaltaan, arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkea-

luokkaisena, valoisana ja viihtyisänä. Aluetta suunniteltaessa ja toteutettaessa on erityisesti otet-

tava huomioon turvallisuus, esteettömyys, tuulelta suojaamisen tarve ja taiteen käyttö."

Tulevan Kivistön keskustan kohdalle esitetään rautatiealueelle erityisiä määräyksiä LRK alueella: ”Kaupunkikuvallisesti merkittävä rautatiealue. Rakenteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan ja ma- teriaaleiltaan korkealuokkaisia.”

Ilmanvaihtokuilujen toteuttamista ohjataan määräyksellä: ”Maanpäälliset rakenteet on sovitetta- va kaupunkikuvaan ja ympäristöön.”

M aisemallisesti arvokkaalla alueella:”Rakentaminen ja ympäristönhoito on sovitettava valtakun- nallisesti arvokkaaseen ja merkittävään maisemakokonaisuuteen ja kulttuurihistorialliseen ym- päristöön. Rakentamisen sopeutuminen maisemaan on näytettävä suunnitelma-asiakirjoissa. Suunniteltaessa aluetta koskevia toimenpiteitä on suunnitelmista pyydettävä museoviranomaisen lausunto”

Korttelialueilla toteuttamisen ohjaus perustuu ajantasakaavan määräyksiin julkisivuvärityksestä ja materiaalista, aitojen rakentamisesta varastojen näkösuojaksi, autopaikkojen ympäröimisestä ja suojavyöhykkeiden muodostamisesta puu- ja pensasistutuksin, asumista palvelevien ulko- oleskelutilojen rakentamisvaatimuksista, sekä puiden istuttamisvaatimuksista.

Lisäksi kaavalla osoitetaan lukuisia suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan sekä viherympäristön toteuttamiseen ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä.

5.3 Aluevaraukset Jäljempänä kuvataan kaavan aluevarauksia kaupunginosittain lännestä itään.

Kuva 26 Uudet ja muutosten alaiset asemakaava-alueet. Itäosa 3(3) Ruskesanta-Leinelä-Havukoski. Martinlaakso

Vantaankosken aseman vierelle on muodostettu Sanomakulma -niminen katu M artinkyläntieltä Ylemmän kaavatason ohjausvaikutus Sanomatielle. Sanomakulma on tarpeen asemalle suuntautuvan joukkoliikenteen järjestelyihin. Suurimmalla osalla asemakaava-aluetta ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin Katu vaatii korttelin 17116 pienentämistä pohjoisosastaan. Korttelin tehokkuutta nostetaan niin, maakuntakaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Oikeusvai- että rakennusoikeus säilyy ennallaan. kutteinen yleiskaava on voimassa asemakaava-alueella Kylmäojan virkistysalueen kohdalla, Tuu- sulantien ja Tuusulanväylän kohdalla sekä Lentoasemantien osayleiskaava-alueella. Kylmäojan Korttelia 17111 on laajennettu ja muutettu yhdistettyjen pientalojen ja pienteollisuusrakennus- virkistysalueen kohdalla asemakaava on yleiskaavan mukainen. Tuusulantien ja Tuusulanväylän ten korttelista toimitilarakennusten kortteliksi, koska liikennemelun vuoksi kortteli sopii parem- kohdalla sekä Lentoasemantien osayleiskaava-alueella yleiskaavassa ei ole radan tunnelimerkintää. min toimitila- kuin asuntorakentamiseen.

29 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II

Liikerakennusten korttelialuetta korttelissa 17106 on laajennettu siirtämällä Rataspolku (entinen Uusien katujen nimet ovat Kivistön tapaan kivi-aiheisia (Syväkiventie ja -raitti, Sarvivälkkeen- Rataskuja) radan varteen. tie). Uuteen Hämeenlinnanväylän liittymään Kivistöstä ja Keimolasta johtava katu on kuitenkin nimetty Keimolanportiksi. Vantaankosken aseman läheisillä korttelialueilla on sallittu liike- ja palvelutilojen rakentaminen, mutta päivittäistavaramyymälöitä saa sijoittaa vain kortteliin 17116, joka on saavutettavuudel- Kivistön aseman ja Riipiläntien ylikulun välillä radan tasauksesta on tutkittu kahta vaihtoehtoa: taan paras. joko leikkauksessa tai penkereellä. Asemakaavan varaus mahdollistaa kumman tahansa toteutta- misen. Vantaankosken aseman ympäristön järjestelyistä on neuvoteltu maita omistavan Sanoma Oy:n kanssa. Asemakaavassa on radan vierellä sen eteläpuolella katuvaraus Tikkurilantien jatkeelle Viinikka- lasta Vantaanjoen yli nykyiselle Riipiläntielle. Katu jatkuu yhtenäisenä Kivistön liittymään, jo- Laajakorven puistoalueen Martinkyläntiehen ja rataan rajoittuva osa muutetaan katualueeksi, jot- ten osa nykyisestä Riipiläntiestä on nimetty Tikkurilantieksi. ta sitä voidaan käyttää liityntäpysäköintiin. Radan vuoksi nykyinen Ruusumäentie katkeaa. Korvaava yhteys Sinnelän alueelle Ruusumäen- Monsaksenpolku muutetaan Monsaksenraitiksi, koska Helsingissä on Monsaksenpolku. Ratas- tien nimisenä on osoitettu Riipiläntieltä radan pohjoispuolella. Kadun jatkeena on yhteysluon- kuja muutetaan Rataspoluksi, mikä paremmin kuvaa sen käyttöä jalankulkuun ja pyöräilyyn. toinen lähivirkistysaluevaraus (Ruusumäenraitti), joka varmistaa ulkoiluyhteyden jatkumisen Vantaanjoen varteen ja radan ja Tikkurilantien alikulun kautta Tikkurilantien varren kevyen lii- Myllymäki ja Keimola kenteen väylälle.

Myllymäessä ja Keimolassa asemakaavassa osoitetaan pelkästään ratavaraus tarvittavine alikul- Viinikkala, Veromies ja Lentoasema kuineen siten, että asemien rakenteet voivat sijoittua sille. M yllymäkeen suunniteltuja Vehkalan ja Petaksen asemia ei ole tarkoitus toteuttaa radan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Asemiin Tällä osuudella rata on pääosin tunnelissa, josta maanpäälle ulottuvia rakenteita ovat ajotunnelit, liittyvät liikenne- ja muut järjestelyt suunnitellaan asemien ympäristöjä asemakaavoitettaessa. ilmanvaihtokuilut ja asemien hissi- ja porrasyhteydet.

Keimolassa Petaksen asemavarauksen pohjoispuolella on rata-alueessa varauduttu myös Klauk- Katriinantie johdetaan Kehäradan ja Tikkurilantien jatkeen yli ja teitä yhdistävää ramppia varten kalan ratahaaran erkanemiseen. muutetaan nykyistä asemakaavan suojaviheraluetta katualueeksi. Suojaviheralueen osa, joka tar- vitaan lentokentän laitteita ja huoltoyhteyttä varten muutetaan lentokenttäalueeksi. Kivistö, Lapinkylä ja Piispankylä Tikkurilantieltä on osoitettu Mossaberginkuja Suomen pankin omistaman korttelin 41101 poh- Asemakaavassa on radan lisäksi varaukset Kivistön asemaan ja keskukseen liittyen mittaville tie- joisreunalle, jotta kortteli voidaan jakaa eri tontteihin ja toteuttaa korttelin pohjoisosaan vireillä ja katujärjestelyille. Varaukset perustuvat laadittavana olevaan Valtatien 3 tiesuunnitelmaan, joka olevia hankkeita. Mossaberginkujan varteen Finavian hallinnoimalle maalle on varattu kortteli on jonkin verran muuttunut ja tarkentunut tien yleissuunnitelmasta sekä Kivistön keskustasta huoltoasemalle, koska alueella on runsaasti raskaan liikenteen terminaaleja, joille tankkauspiste laadittuihin ideasuunnitelmiin. Vanha Hämeenlinnantie on osoitettu katuna, sillä maantieluokkai- on tarpeen. Yleiskaavan mukainen viheralueyhteys on toteutettavissa korttelin eteläpuolisen nen Hämeenlinnanväylän rinnakkaisyhteys on tarkoitus toteuttaa aikanaan väylän länsipuolelle. suojaviheralueen kautta. Vanhaan Hämeenlinnantiehen liittyy Kivistön aseman kohdalla varaus joukkoliikenteen terminaa- lille tien länsipuolella. (Yleissuunnitelmassa terminaali oli tien itäpuolella.) Vanhan Hämeenlin- Tikkurilantien pohjoispuoli on lentokentän kohdalla ratavarauksineen osoitettu lentokenttäalu- nantien ja Hämeenlinnanväylän välissä on varaus yleiselle pysäköintialueelle, johon mahtuu 400 - eeksi. Ratasuunnittelussa selvitetään ratatunnelin suuaukon kohdalla radan kattamisen tarve ja 450 liityntäpysäköintipaikkaa. Vanhan Hämeenlinnantien katualueen nykytilanteesta muuttuvi- mahdollisuudet yhteistyössä Finavian kanssa. en järjestelyjen vuoksi Piispankylän teollisuusalueen korttelista 21124 muutetaan runsas hehtaari katualueeksi ja Kivistön asemakaavan uurnahautausmaa- ja suojaviheraluevarauksista pienet osat Viinikkalassa ja Veromiehessä on kaavamuutoksessa mukana ne työpaikka-alueen tontit, joita ra- muutetaan katualueeksi. tatunneli järjestelyineen koskee. Tonttien kaavamääräyksiä ei ole muutettu muuten kuin tunneli- järjestelyjen edellyttämällä tavalla. Piispankylässä Vantaanpuiston kohdalla siirretään Vanhaa Hämeenlinnantietä nykyiseltä paikal- taan jonkin verran itään, jotta valtatien 3 yleissuunnitelman mukaiset ramppijärjestelyt ovat Nykyistä lentokentän asemakaavaa muutetaan Tietotien ja Teknikontien katualueeksi. Muilta mahdolliset. osin asemakaavan muutos lentokenttäalueella koskee maanalaisia merkintöjä kuten rata- ja ajo-

30 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II tunneleita, ilmanvaihtokuiluja ja asemien hissi-, porras ja jalankulkuyhteyksiä. Aviapoliksen maanalaiselle asemalle on kulku kahdesta kohdasta Tietotien varrelta. Lentoaseman asemalle on kulku sekä terminaaleista, että etelämpää läheltä Ilmailutien ja Tutkatien risteystä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on laadittu hyödyntäen ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Lentokentän asemakaava-alueen ja Ruskeasannan aseman ympäristön väliin jää alue, jolle laadi- Asemakaavamerkinnät ja -määräykset”-opasta, alueella voimassa olevien asemakaavojen merkin- taan pelkästään maanalainen asemakaava määrittelemättä maanpäällisen alueen käyttöä. Yleis- töjä ja määräyksiä sekä vastaavan tyyppisten kaavojen merkintöjä ja määräyksiä. Määräysten kaavassa 2007 tämä osa on osittain lentokenttä- ja osittain työpaikka-aluetta. laadinnassa on otettu huomioon voimassa olevien yleiskaavojen määräykset.

Ruskeasanta 5.5 Kaavan vaikutukset Ratahankkeesta on laadittu alustava yleissuunnitelma vaihtoehtoineen vuonna 2001, joiden vaih- Asemakaavassa muutetaan kaupunginhallituksen 1.3.2004 hyväksymää kaupunginosan rajaa si- toehtoja on arvioitu YVA-menettelyssä vuonna 2001. Varsinainen yleissuunnitelma on laadittu ten, että Ruskeasannan asema ympäristöineen kuuluu Ruskeasannan eikä Ilolan kaupunginosaan. vaihtoehdon A pohjalta. Vaikutusarviointiraportti sisältää laajan ja perusteellisen vaikutusarvi- oinnin, johon seuraavat vaikutusarvioinnit suurelta osin perustuvat. Tästä syystä Kehäradan Tuusulanväylän ja Koivukylänväylän itäiset rampit muutetaan siten, että Ruskeasannan asemaan asemakaavan vaikutusten arvioinnit on esitetty osin lainauksin ja hieman tavanomaista suppeam- liittyville toiminnoille saadaan tilaa. Tuusulanväylän ja Tuusulantien väliin on Koivukylänväylän pana. YVA-vaiheen vaihtoehtoisten linjausten vaikutuksia ei tässä enää käsitellä erikseen. pohjoispuolelle varattu henkilöliikenneterminaalin korttelialue, johon tulee bussiterminaali ja lii- tyntäpysäköintialue noin 300 autolle. Tuusulanväylän länsipuolelle on varattu yleinen pysäköin- Myös Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu lukuisia selvityksiä ja vaikutusten arvioin- tialue, johon mahtuu noin 450 autoa ja sen lisäksi mahdollisuus maanalaiselle pysäköinnille. teja, jotka osin tukevat suoraan Kehäradan asemakaavan vaikutusten arviointia. Yleiskaavatyön vaikutusarviointeja on hyödynnetty erityisesti luonnon ja kulttuurimaiseman osalta. Ruskeasannan asema on tunnelissa Tuusulanväylän alla. Kulku asemalle on bussiterminaalin vie- restä ja toinen kulku Tuusulanväylän länsipuoliselta bussipysäkiltä. Myös Tuusulanväylän län- Koska kaava-alue käsittää pääosin vain liikennevyöhykkeen, jonka toteuttaminen on edelly- sipuolelta on mahdollista järjestää kulku asemalle yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen toteut- tyksenä myöhemmälle laajalle asemaseutujen aluerakentamiselle ja mm. lentomatkustuksen tamisen yhteydessä. Pelkän liityntäpysäköinnin toteuttaminen Tuusulanväylän länsipuolelle laajentamiselle, liittyy tähän asemakaavaan välittömien vaikutusten lisäksi keskeisesti laajoja vaatii siltayhteyden liittymärampin yli bussipysäkille, josta on kulku asemalle. välillisiä vaikutuksia. Välittömät vaikutukset ovat lähinnä paikallisia ja vähäisiltä osin seudul- lisia ja valtakunnallisia (kuten arvokkaalle maisema-alueelle rakentamista). Välilliset vaiku- Tie- ja katualueiden rajat on osoitettu nykyisen kaupungin ja valtion välisen vastuujaon mukaan. tukset voivat olla globaaleja, valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia, liittyen jopa manner- tenvälisten liikennejärjestelmien kehittämiseen ja keskeisesti pääkaupunkiseudun maankäy- Laaksotien länsipuolella rata tulee maan alle, joten nykyisen asemakaavan avoratavaraus on muu- tön muutosmahdollisuuksiin. tettu suojaviheralueeksi. Laaksotien itäpuolella rata nousee maaleikkauksessa pintaan ja edelleen penkereelle. Kylmäojan läntisen haaran järjestelyjä varten on osoitettu suojaviheralue radan mo- Kaavan vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät mm. ratasuunnittelun keskeneräi- lemmin puolin. syyteen ja asemanseutujen asemakaavoitustilanteeseen, mikä on osin keskeneräistä. Nyt valmisteltavan asemakaavan keskeisin merkitys on rata- ja väyläalueiden aluevarausten käyt- Ilola, Havukoski, Hiekkaharju ja Jokiniemi tökelpoisuus lunastusmenettelyihin, jotka teoriassa mahdollistavat radan toteuttamisen alue- varausten suhteen. Kylmäojan puroa ja Rekolanojaa seuraavien virkistysalueiden kohdalla rata-alueella on osoitettu puron säilymisen, ulkoilun ja eläinten liikkumisen kannalta tarpeelliset alikulut. M RL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laa- dittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen Leinelän aseman kohdalla on Koivukylän väylän eteläpuolelle rakennettu liityntäpysäköintialue toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, noin 50 autolle. Alue on osittain rata- osittain katualueella ja on sovitettu yhteen laadittavana kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla olevan ratasuunnitelman kanssa. voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kehäradan liittämiseksi päärataan on rautatiealueeksi muutettava Ojalehdon ja Kytöpuiston lähi- 5.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön virkistysalueiden osia, korttelin 70150 YO-korttelialueen pohjoisosa sekä ET-korttelin 74500 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä vaikutuksia ihmisiin ja elinoloihin länsinurkka. Pohjoisesta Kehäradalle varattu rataramppi on tulevaisuuden varaus, eikä sisälly selvitettiin haastattelemalla asukkaiden ja asukasyhdistysten edustajia, kaavoittajia sekä so- Kehäratahankkeeseen. siaali- ja terveystoimen asiantuntijoita. Kehärata nähdään tehokkaana ja vetovoimaisena lii- 31 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II kenneyhteytenä, joka palvelee pääkaupunkiseudun asukkaiden lentoasemayhteyksiä, Itä- ja Länsi-Vantaan välisiä yhteyksiä sekä mahdollistaa uusien asuinalueiden ja M arja-Vantaan Ruskeasanta – päärata kehittämisen. Rataan suhtaudutaan pääosin varsin myönteisesti. Se turvaa sujuvan liikkumi- Laaksotien ja pääradan välisellä alueella raideliikenteen aiheuttama yli 55 dB melualue leviää sen sekä työpaikka-alueille että Helsingin keskustan suuntaan ja lentoasemalle. Huolia tai enimmillään noin 60 metrin päähän radasta. Tarkastelujaksolla jää Leinelän aseman itäpuolel- vastustusta liittyy lähinnä lähialueen mahdollisesti liian voimakkaaseen muutokseen tai ra- la muutama asuinrakennus 55 dB melualueelle. Koivulanväylän valmistuminen Ilolanväylän kentamiseen tehokkaaksi kerrostaloalueeksi. Tämä korostuu jonkin verran radan länsiosassa. ja Koivukylän välillä lisää katumelua radan pohjoispuolella.

Palvelut Pääradasta aiheutuvaa melua tarkasteltiin vuodelle 2020 ennustetuilla liikennemäärillä. 55 Kehäradan toteuttamisen myötä nykyisiä ja uusia työpaikka- ja asuntoalueita voidaan kyt- dB:n melualue leviää ennustetilanteessa pahimmillaan noin 300 metrin etäisyydelle radasta. keä raideliikenteen piiriin. Kehärata tarjoaa uuden raideliikenteen palvelun liityntämahdolli- Koivukylän kohdalla 55 dB melutaso ylittyy ennustetilanteessa useiden Kehäradan er- suuksineen. Tehokkaasti toteutettaville asemien seuduille on edellytykset toteuttaa palveluja kanemiskohdan pohjoispuolella olevien rakennusten kohdalla kummallakin puolella päärataa. asukkaiden ja työntekijöiden tarpeisiin. Virkistys, estevaikutukset M eluntorjuntatoimia on suunniteltu radan länsipäähän Vehkalan ja Petaksen välille, Kivis- Asukasmielipiteen mukaan Kehäradan katsotaan tuovan lisäarvoa, mikäli se tarjoaa uuden töön ja Sinnelän puutarhan alueelle. Kivistön tulevan asuinalueen kohdalle on suunniteltu me- asemapalvelun nykyisille asukkaille kuten Kivistössä ja Ruskeasannassa. Tästä syystä ase- luaidat 900 metrin matkalle radan kummallakin puolelle. Jos rata toteutetaan alemman ta- mia toivottiin myös Lapinkylään ja Ilolaan, sillä muuten rata muodostaisi lähinnä estevaiku- sausvaihtoehdon mukaisena, ei meluntorjuntaa Kivistön kohdalle tarvita. Sinnelän puutarhan tusta ja esteettistä haittaa ympäristössä. alueella radan pohjoispuolelle esitetään melukaidetta tai vaihtoehtoisesti meluvallia.

Rata muodostaa paikoin merkittävän esteen ihmisten liikkumiselle. Tämä on merkittävä vai- Leinelän aseman itäpuolelle radan eteläpuolelle esitetään rakennettavaksi 460 metriä pitkä kutus erityisesti olemassa olevilla asuinalueilla, joilla ulkoilualueiden saavutettavuus voi meluaita, joka jatkuu melukaiteena ja edelleen pääradan ylittävän sillan melua estävänä kauka- muuttua. Asemakaavaan varataan useita yhteyksiä radan yli ja ali vähentämään haitallista es- lorakenteena. Sillan melua estävällä kaukalorakenteella ei ole keskiäänitasojen suhteen suurta tevaikutusta. Virkistysreittejä on paikoin ohjattava uudelleen. Seudullisten ulkoilureittien merkitystä, koska pääradan liikenteestä aiheutuva melu on huomattavasti Kehäradan liiken- jatkumisen mahdollisuudet turvataan, mutta jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä näiden reit- teestä aiheutuvaa melua voimakkaampaa. tien toimivuuteen ja laatuun erityistä huomiota. On myös huomioitava, että virkistysreitit toimivat usein myös ekologisina yhteyksinä. Asemakaavassa määrätään, että rautatiealue tulee varustaa meluestein, tai on muuten huoleh- dittava siitä, ettei rautatiealueelta aiheutuva päivämelutaso ole yli 55 dBA asumiseen vara- Virkistysalueet pienenevät eniten Kehäradan ja pääradan liitosalueella, jossa alueelle on esi- tuilla korttelialueilla eikä nykyisen asutuksen piha-alueilla. Laadittu Kehäradan meluselvi- tetty asemakaavan aluevarausta kolmen uuden rautatiesillan rakentamiseen. Pohjoisin silta si- tyksen tarkistus 30.5.2007 ja siinä esitetyt meluntorjuntaratkaisut osoittavat että tämä on joittuu melko lähelle toteutuneita asuinrakennuksia. Ympäristöhaittoja pyritään vähentämään mahdollista. Päärataan liittyvä pohjoiseen suuntautuvan raidevarauksen toteutuminen saattaa meluntorjunnan järjestämisellä. Uusien asuinalueiden yhteyteen voidaan toteuttaa uusia, mo- vaikuttaa läheisten asuinkerrostalojen melutasoihin. Meluntorjuntaa ei ole tutkittu mutta se nipuolisia viher- ja virkistysalueita. on todennäköisesti ratkaistavissa kaukalorakentein. Kaava ohjaa myös päärataa koskevilta osiltaan meluntorjunnan järjestämiseen olemassa olevan ja asemakaavoitetun asumisen osilta. Melu Runkomelu ja tärinä Vantaankoski – Kivistö - Viinikkala Kehäradan ratasuunnitteluun liittyen on laadittu radan runkomelu- ja tärinäselvitys. Kehära- Laskentojen perusteella raideliikenteen aiheuttama yli 55 dB melualue leviää Vantaankosken dan varrella on useita mahdollisia tärinäalueita, joissa tärinän eteneminen on otettava huomi- ja Petaksen korkeilla pengerosuuksilla enimmillään noin 70 metrin päähän radasta. Vehkalan oon radan perustamistavassa. Ratasuunnittelun lähtökohtana on, että pehmeiköillä rata pe- ja Petaksen välillä radan itäpuolella jää melualueelle muutama asuinrakennus. Vantaajoen län- rustetaan paalulaatan, syvästabiloinnin tai siltarakenteiden varaan. Vastaavissa kohteissa teh- sipuolen peltoalueella 55 dB melualue leviää enimmillään noin 70 metrin etäisyydelle radasta. tyjen mittausten perusteella vaikuttaa siltä, että näillä toimenpiteillä tärinä jää niin vähäisek- Sinnelän puutarhan alueella jää radan pohjoispuolella kaksi asuinrakennusta melualueelle. Ki- si, ettei radan ympäristöön aiheudu asuintilojen ohjearvon (0,3 mm/s) ylittävää tärinähaittaa. vistöön ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita ja mikäli asuinrakennukset halutaan sijoittaa lähelle rataa, tulee radan varteen sijoittaa melueste ylemmässä tasausvaihtoehdossa. M ikäli Tunneliosuudella syntyy tärinähaittaa vain mahdollisesti joillekin herkille laitteille. M ikäli tä- alempi tasausvaihtoehto toteutuu, ei Kivistössä tarvita meluntorjuntaa, koska rata kulkee rinäalueilta löytyy häiriöalttiita laitteistoja, kukin tapaus on ratkaistava erikseen, ja todennä- leikkauksessa ja 55 dB melualue leviää noin 30 metrin päähän radasta. Vantaanjoen jälkeen köisin ratkaisu on laitteen ympärille tai alle sijoittuva laite- tai tilakohtainen eristys. rata siirtyy tunneliin eikä lisää alueen melutasoja.

32 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 5.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon lulla. Alueesta on tehty vaihtoehtotarkasteluja kaavan laadinnan yhteydessä keväällä 2007 (ks. kappale 4.5). Maa- ja kallioperä Radan rakentaminen aiheuttaa maansiirtotöitä koko matkallaan. Radan tunneli- ja kallioleik- Ilma, ilmasto kausosuuksilla on kalliota louhittava huomattavia määriä. Louhinta-ainesta tarvitaan varsinai- Energiataloudellisen sähköisen raideliikenteen suosiminen mahdollistaa autoliikenteeseen ver- sen radan rakentamistyössä. Tämä voi osaltaan vähentää muualta tuodun rakennusaineen rattuna paremman lähtökohdan torjua ilmastonmuutosta. Ilmastovaikutukset liittyvät tarvit- määrää sekä kuljetusliikennettä. Hankkeen rakentamisessa pyritään massatasapainoon, jonka tavan sähkön tuotantomenetelmään ja tuotantolaitoksen sijaintiin. Välillisesti lentoliikenteen saavuttaminen on pitkän kalliotunnelijakson vuoksi vaikeaa. Hankkeen yhteydessä louhitta- kasvua painottava ja siihen tukeutuva ratkaisu lisää ilmakehään kohdistuvia päästöjä. vien kallioainesten, läjitystä vaativien massojen sekä rakenteessa ja päällysrakenteessa tarvit- tavien massojen määrää on arvioitu radan yleissuunnitelmassa. On kuitenkin huomattava, et- 5.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin tä asemakaavaa laadittaessa ei vielä ole mahdollista esittää tarkasti, mistä kallio- ja muut ai- Liito-oravan suojelu perustuu luonnonsuojelulakiin (38§, 39§ ja 49§). Liito-orava on EU:n nekset hankitaan ja millä alueilla läjitys on mahdollista. luontodirektiivin IV (a) -liitteen laji, joka vaatii erityistä suojelua. Luonnonsuojelulaki turvaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kaavasta Pohjavedet riippumatta. Vantaalla liito-oravaa tavataan vain kaupungin länsiosissa. Vantaan kaupunki on Pohjavesialueiden kohdalla tunneli on tiivistettävä siten, ettei se aiheuta vedenottamoiden an- laatinut liito-oravan suojelusuunnitelman, jonka tarkoituksena on pysäyttää lajin populaation toisuuden tai laadun heikkenemistä eikä alenna pohjaveden tasoa. pieneneminen Vantaalla. Kehärata on sähköllä toimiva henkilöliikenteen rata, joten junaliikenne ei onnettomuustilan- Yleiskaavassa luonnonsuojelualuevarauksia on laajennettu liito-oravan tärkeimmillä esiinty- teessakaan voi vaarantaa pohjavesiä. Tästä syystä radalle ei tarvitse rakentaa pohja- misalueilla ja luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle jäävät liito-oravan lisääntymis- ja leväh- vesisuojausta. dyspaikat on osoitettu virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueilta luonnon monimuotoisuu- Hankkeella ei ole merkittäviä, mutta voi olla vähäisiä vaikutuksia Lentoaseman I luokan poh- den kannalta erityisen tärkeinä alueina. Yleiskaava edistää liito-oravan suojelua ja mahdollis- javesialueeseen (0109204), josta lentoasema ottaa talousvetensä. taa suojelusuunnitelman toteuttamisen lajin elinympäristövaatimukset ja kulkuyhteydet tur- vaavalla metsien hoidolla ja pesäpaikkojen lisäyksellä. (Vantaan yleiskaavaluonnoksen vaiku- Valkealähteen I luokan pohjavesialueella 0109203 sijaitsee yksi Vantaan varavedenottamo. tusten arviointi, Luonnonarvot. Vantaan kaupunki 2006) Pohjavesialueen kohdalla rata kulkee silloilla ja penkereillä. Siltojen ja penkereiden pohjara- kentamisessa käytetään sellaisia menetelmiä, että rakentaminen ei vaaranna pohjavesialuetta. Liito-oravaesiintymiä on löydetty kehäradan linjauksen lähialueella kolmesta eri kohdasta (mm. Faunatica Oy 2004). Näistä kahdella alueella (Myllymäki ja Kannisto) liito- Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Pakkalan pohjavesialueeseen. oravaesiintymät sijaitsevat niin kaukana suunnitellusta ratalinjasta, että radan rakentamisella ei katsota olevan vaikutuksia liito-oravaesiintymiin. Kaikki ratalinjojen läheisyydessä olevat asuinrakennukset voidaan liittää Vantaan vesijohto- verkkoon, joten talousvesikaivot eivät vaikuta ratalinjauspäätöksiin. Liito-orava-asiantuntija Ilpo Hanski antoi lausunnon yleissuunnitelman mukaisen ratkaisun vaikutuksista liito-oraviin (Faunatica Oy 2004). Lausunnon perusteella ratalinja siirrettiin Päijännetunneli Petaksen elinalueen laitaan, millä pyrittiin minimoimaan haitallisia vaikutuksia. Ote Ilkka Päijänne-tunnelin läheisyydessä on louhintaräjäytykset suoritettava siten, ettei louhintarä- Hanskin lausunnosta: jäytyksistä aiheutuva tärinä aiheuta Päijänne-tunnelille haittaa eikä vaurioita. ”Petaksen asema on suunniteltu rakennettavaksi esiintymän alueelle. Lisäksi asema vaatii

ympäristöönsä mm. rakennuksia, parkkipaikkoja ja teitä. Aseman ympäristöön on myös Pintavedet suunniteltu rakennettavaksi asutusta. Näin ollen koko Petaksen liito-oravaesiintymä tulee Kehäradan rakentamisesta aiheutuu useita vesistöjen ylityksiä. Rata ylittää Vantaanjoen sekä jäämään suunnitellun rakentamisen alle. Rekolanojan sillalla, jolloin vaikutuksia esimerkiksi veden virtaamaan ei juuri ole. Kylmäojan risteyksen kohdalla radan rakentamisen myötä ojaa on siirrettävä muutamas- Ratalinja, Petaksen asema ja aseman ympäristöön tehtävä rakentaminen tuhoaa alueen liito- sa kohdassa. Tällä on jonkin verran vaikutuksia vesistöön. oravaesiintymän. Esiintymä heikkenee jo pelkästään ratalinjan sekä suunnitellun Petaksen Kylmäojan läntinen haara saattaa sisältää jonkin verran lentokentältä tullutta glykolia, mutta aseman rakentamisen takia alle jäävien haapojen (mahdollisia pesäpuita) häviämisen ja lii- ojan itäinen haara on pääosin luonnontilainen uoma. Kehäradan vaikutukset luonnontilaiseen to-oravalle sopivan metsän pinta-alan pienenemisen johdosta. Liito-oravaesiintymä voi siis uomaan ovat haitallisia, sillä uomaa joudutaan siirtämään ja/tai putkittamaan, jolloin luonnon- selvitä alueella vain, jos Petaksen asemaa ja asutusaluetta ei rakenneta. Mikäli vain ratalinja tilaisuus häiriintyy. Haittavaikutuksia on mahdollista vähentää huolellisella jatkosuunnitte- rakennetaan, on ratalinja syytä rakentaa esiintymän kohdalla mahdollisimman kapeaksi hai-

33 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II tan lieventämiseksi ja huolehtia rakennusaikana siitä, että liito-oravalle sopivaa metsää ei tiin. Rekolanojalta ei ole Kehäradan ylityksen kohdalla löytynyt erityisen harvinaista kääpä- tarpeettomasti kaadeta. lajistoa.

Suunniteltu radan ja aseman rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta heikentävästi liito-oravan suotuisaan suojelutasoon Suomessa. Sen sijaan Vantaan kaupungin alueella tämän ja erilais- 5.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä lii- ten muiden rakennushankkeiden yhteisvaikutus saattaa johtaa siihen, että laji vähitellen hä- kenteeseen viää koko Vantaan kaupungin alueelta.” Alue- ja yhdyskuntarakenne Ratalinjauksen läheisyydessä on paikoin luonnontilaisia, kulumiselta säästyneitä metsiä Kehäradalla on välillistä kansainvälistä ja valtakunnallista merkitystä Suomen suurimman len- (mm. Myllymäki, Petas, Koivupää; Metsätähti 2003), joiden luontoarvot heikkenevät jonkin toaseman toiminnan takia. Hankkeella tuetaan lentoaseman laajentamis- ja kehittämishankkei- verran radan ja sen vaatimien järjestelyjen sekä erityisesti muun maankäytön ja rakentamisen ta. Hankkeella on lisääntyvän lentoliikenteen kautta vaikutuksia mannertenvälisiin ja Euroo- myötä. pan sisäisiin matkailuelinkeinoihin ja kansainväliseen yrityselämään. Lentoliikenteeseen liit- tyy myös energiankäyttöön ja mm. ilmakehän päästöihin liittyviä haittavaikutuksia ja mm. Koivukylän laaja ulkoilumetsä muuttuu radan ja erityisesti Leinelän asuinalueen rakentami- meluhaittoja lentokenttien lähiympäristössä. Kehäradan ja siihen liittyvän muun maankäytön sen myötä. Metsällä ei ole erityisiä luontoarvoja, sen merkitys on suurin lähivirkistyksen toteuttaminen täydentää ja eheyttää olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. kannalta. Pohjois-eteläsuuntaisten seudullisten ulkoilureittien säilyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Asuminen Kehäradan rakentamisen välittömät vaikutukset kytkeytyvät mahdollisuuksiin liittää ny- Kylmäojan vanhan metsän alueeseen sekä Kylmäojan purouomaan ja sen ympäristöön kyistä asumista asemien seutuihin. Alueella ei ole nykytilanteessa runsaasti asutusta, joten kohdistuu radan rakentamisen myötä haitallisia vaikutuksia. Alueella on runsaasti eri-ikäistä asumisen laajentaminen uusien asemien lähiympäristöön on tärkeää. lahopuuta, jonka arvokas kääpälajisto saattaa osittain vaarantua. Radan hyvällä suunnittelulla ja sen huolellisella toteutuksella huolehditaan, ettei vaaranneta Kylmäojan itäisen haaran Välilliset vaikutukset liittyvät radan asemanseutujen kehittämiseen. Kehärata edistää tiiviiden luonnontilaista osuutta eikä huononneta puroa taimenen poikastuotantoalueena. kerrostalovaltaisten keskusten syntymistä Kivistön ja Leinelän asemien tuntumaan. Pääkau- punkiseudun asuinrakentamista voidaan näin ollen suunnata tehokkaan joukkoliikenteen var- Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu yleiskaavaehdo- relle ja helpottaa muuten kehyskuntiin kohdistuvaa painetta. On arvioitu, että Kehäradan tuksessa päällekkäismerkinnällä (luo). Kehäradan yleissuunnitelman mukaan Kylmäojan myötä muodostuva yhtenäinen rataosuus palvelee kilometrin säteellä asemista tulevaisuu- metsän luo-alueesta jää pohjoisreuna rata-alueelle. Radan alle tullee jäämään yksi vaarantu- dessa 200 000 asukasta. neen vuotikankäävän esiintymä, joka ei kuitenkaan ole ainoa Vantaalla. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa luontoarvoja voidaan mahdollisesti kuitenkin säilyttää. (Vantaan yleiskaava- M ikäli voimassa olevien asemakaavojen, M arja-Vantaan osayleiskaavan ja Vantaan yleiskaa- luonnoksen vaikutusten arviointi. Luonnonarvot. Vantaan kaupunki 2006). Esimerkiksi vaehdotuksen maankäyttövaraukset toteutuvat kokonaisuudessaan, Kehäradan suunniteltu- Kylmäojan ylityksen kohdalla vaarantuneita kääpälajeja kasvavaa lahopuuta voidaan harki- jen asemien välittömällä vaikutusalueella 800 metrin etäisyydellä voidaan olettaa olevan yh- tusti siirtää ratalinjauksen kohdalta läheisille luonnonalueille, joille ei ohjata toimintoja tai teensä noin 16 000 asukasta jakautuen seuraavasti: Kivistö noin 7800, Leinelä noin 4600, kulkuyhteyksiä. Lahopuut, joilla esiintyy uhanalaisia tai muuten huomioonotettavia kääpäla- Ruskeasanta noin 2000, Aviapolis noin 1000, Petas noin 300, ja Vehkala noin 300 asukasta. jeja voidaan siirtää ennen radan rakentamista kauemmaksi LUO-alueelle. Näin torjutaan ky- Kehärataosuudella radan vaikutuspiirin (eli jonkin verran 800 metrin vyöhykettä laajemmalle seisten Vantaalla jo hyvin laikuttaisesti esiintyvien lajien paikallinen sukupuutto. alueelle) sijoittuu tulevaisuudessa Marja-Vantaalla noin 20 000 asukasta ja Leinelässä noin 5000 asukasta. Laajimmillaan hankkeella arvioidaan olevan vaikutuksia Vantaalla noin 40 000 Rekolanojan purokäytävä on jonkin verran jo pirstoutunut pääradan liittymän kohdalla, ja uuden asukkaan asuntoalueiden rakentamiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. kehäradan rakentaminen heikentää paikallisesti Rekolanojan luontoarvoja edelleen. Vakavam- pi vaikutus luontoon tässä kohtaa rataa on sen aiheuttamalla estevaikutuksella eliöiden liik- kumiseen pohjois-eteläsuunnassa yleiskaavassa varattua ekologista käytävää pitkin. Ratara- kenteiden estevaikutus on huomattavasti Koivukylänväylää suurempi korkean penkereen ja radan sähköistyksen takia. Estevaikutusta voidaan lieventää toteuttamalla puron ylitykset sopivissa kohdin silloilla penkereen sijasta.

Pohjois-eteläsuuntaisella Rekolanojalla on merkittävä arvo sekä virkistysreittinä että ekologi- sena yhteytenä. Ojan ylityksen kohdalla on huomioitava puron luonnonarvot, ja jatkosuun- nittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota reittien ja rakenteiden laatuun ja tarkkaan sijain-

34 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kuva 27 Kehäradan asemien välittömät vaikutusalueet 800 m etäisyydellä asemasta. Ns. pohjoisen lisäraidevarauksen toteuttamisella pääradan liittymän kohdalla on liikenteelli- siä vaikutuksia, sillä Koivukylänväylä ei tällöin toimisi enää suunniteltuna ylikorkeiden kul- jetusten reittinä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Välittömät vaikutukset kytkeytyvät mahdollisuuksiin liittää nykyisiä työpaikkoja asemien Yhteiskuntatalous seutuihin. Lentoasema ja Kehä III:n varsi on muodostunut keskeiseksi työpaikkojen alueeksi, Kehäradan kannattavuuslaskelmassa vuodelta 2003 hankkeen hyöty-kustannussuhde oli 1,5. joille Kehärata tarjoaa lisäarvoa erityisesti Avipoliksen lähiympäristössä. Kannattavuuslaskelmat on päivitetty helmikuussa 2007. Hankekokonaisuuden (Kehärata + vt 3:n parantaminen) hyöty-kustannussuhde on 1,7. Välillisinä vaikutuksina on arvioitu, että Kehäradan myötä muodostuva yhtenäinen rataosuus palvelee kilometrin säteellä asemista tulevaisuudessa noin 200 000 työpaikkaa. Tällä kehära- taosuudella radan vaikutuspiirin sijoittuu tulevaisuudessa Marja-Vantaalla noin 12 000 työ- paikkaa ja Ruskeasannassa noin 5000 työpaikkaa. Kehäradan toteuttaminen voi parantaa Vantaalle jo syntyneen laajan työpaikka-alueen toiminta- ja laajentamismahdollisuuksia. Yleiskaavassa on varauduttu huomattavasti laajempiin työpaikka-alueiden varauksiin pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli voimassa olevien asemakaavojen, Marja-Vantaan osayleiskaavan ja Vantaan yleiskaavaehdotuksen maankäyttövaraukset toteutuvat kokonaisuudessaan, Kehä- radan suunniteltujen asemien välittömällä vaikutusalueella 800 metrin etäisyydellä asemista voidaan olettaa olevan yhteensä noin 52 000 työpaikkaa jakautuen seuraavasti: Lentoasema n. 23 000, Vehkala n.7300 Aviapolis n. 7100, Petas n. 6600, Kivistö n. 4000 ja Ruskeasanta n. 4000. Laajimmillaan hankkeella arvioidaan olevan vaikutuksia Vantaalla noin 60 000 työpaikan ra- kentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Palvelut Kehärata ja siihen liittyvät uudet asuinalueet mahdollistavat nykyistä tasaisemman palvelu- tarjonnan Vantaan kaupungin alueella. Parantuneiden julkisten kulkuyhteyksien ansiosta myös nykyisten palvelujen saavutettavuus paranee. Rata houkuttelee kauppapalveluita mm. Kivistön keskuksen tuntumaan. Radanvarren keskusten palveluita on mahdollista laajentaa ja kehittää uusien asiakasvirtojen ansiosta.

Raideliikenne tarjoaa nopean yhteyden Helsingin keskustaan. Ajoaika on pääradan kautta 32 minuuttia ja Martinlaakson radan kautta 35 minuuttia. Nykyisen Finnair- City-bussin mat- ka-aika on 35 minuuttia, mutta tulevaisuudessa keskustan ja tiestön ruuhkautuessa matka- aika todennäköisesti huomattavasti pitenee. Kehärata parantaa myös yhteyksiä kauko- ja lä- hijuniin mm. Tikkurilassa. On arvioitu, että rautatieliikenne on vuonna 2020 joka päivä noin 60 000 lentomatkustajan ulottuvilla. Kuva 28 Kehäradan varren maankäytön tehostaminen. Kuva liittyy Vantaan yleiskaavaehdotuksen laatimi- Yhdyskunta- ja energiatalous seen. Lähde Vantaan kaupunki. Kehäradan ja siihen liittyvän muun maankäytön rakentamisen myötä alueen sähkö- lämpö- ja vesijohtoverkkoon aiheutuu paikoin suuriakin muutoksia. 5.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäris- Liikenne töön Kehärata korvaa linja-autoliikennettä junaliikenteellä. Linja-autoliikenne vähenee erityisesti Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen Vantaanjoen kulttuurimaisemaan Helsingin kantakaupungissa ja sinne johtavilla säteittäisillä pääväylillä. Rata vähentää myös Museovirasto on todennut Kehäradan suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin eri henkilöautoliikennettä, liikenneonnettomuuksien määrää ja liikenteen ympäristöhaittoja ja yhteyksissä, että ongelmallisin kohta rakennetun kulttuuriympäristön kannalta on Vantaan- parantaa siten koko liikennejärjestelmän toimivuutta. joen ylitys. Radan ja siltarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee olla lähtökohtana

35 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Vantaanjoen kulttuurimaisema. Rakentami- Kuva 29 Kehäradan ja Tikkurliantien linjaus Vantaanjokilaakson arvokkaalla maisema-alueella. Kuvalähde: Marja-rata, ympäristövaikutusten arviointiselostus 2001. selta tulee edellyttää erityisen huolella harkittua suhdetta maisemaan.

Kehäradan kaavoituksessa tulee selvittää ja ottaa huomioon vaikutusalueen kulttuurihistori- 5.5.6 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön alliset kohteet ja ominaispiirteet. Näkymiä radan varren vaalittavaan rakennettuun kulttuu- Kehäratahanke muodostaa keskeisen osan Vantaan ja seudun alueen suunniteltua liikennejär- riympäristöön ja kulttuurimaisemaan on tavoiteltavaa hyödyntää ja tuoda esille osaksi mat- jestelmää ja siitä saatava hyöty maankäytön tehostamiselle on otettu huomioon suunnitel- kustuskokemusta. (Museovirasto dnro 220/303/2007). missa jo useiden vuosien ajan. Ratkaisu tukeutuu maankuntakaavaan, Vantaan yleiskaavaan Vaikutukset kaupunkikuvaan asemanseuduilla ja M arja-Vantaan osayleiskaavaan. Voimassa olevan yleiskaavan kanssa on ristiriita radan si- Radanvarteen ja erityisesti asemanseuduille suunnitellaan ja rakennetaan uutta kaupunkiym- jainnissa Kivistön ja Lentoaseman välillä. Lähitasolla kaava-alueella asemakaavoja on osin päristöä, joka voi osaltaan eheyttää kaupunkikuvaa. Muutos asemanseutujen maankäytössä muutettava raideliikenteen ja yleisten teiden alueiksi mm. nykyisillä puisto- ja lähivirkistys- on merkittävä. Asemanseutujen maankäyttöä tavoitevuonna 2030 on kuvattu laajasti ympä- alueilla ja vähäisiltä osin lähinnä toteutumattomilla asemakaavoitetuilla teollisuus- ja toimiti- ristövaikutusten arviointiselostuksessa 2001 ja Marja-radan yleissuunnitelmassa 2003. lakortteleilla. 5.5.7 Vaikutukset kiinteistöihin Muut maisema- ja kaupunkikuvalliset vaikutukset Radan rakentamisesta aiheutuvia maisema- ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia on käsitelty Kokonaan kaava-alueella sijaitsee noin 80, osittain noin 170 ja lisäksi rajanaapureina noin laajasti ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 2001 sekä yleissuunnitelmassa 2003. 160 kiinteistöä. Keskeisimmät vaikutukset koskevat kiinteistöjä, joihin rautatien ja niihin liit- Maisema- ja kaupunkikuva sekä näkymät muuttuvat paikoin merkittävästi, radan rakentami- tyvien huoltoyhteyksien ja rakenteiden takia kohdistuu rasitteita tai joihin rautatiellä on mer- sen mutta erityisesti radan varteen tukeutuvan uuden maankäytön toteuttamisen myötä. kittäviä esim. pirstovia vaikutuksia. Keskeinen rautatietunnelijakso sijoittuu Valtion Merkittävimpiä maankäytön muutosalueita ovat Kivistön ja Leinelän asemienseudut. Myös omistamalle lentokentän alueelle, johon on suunniteltu kaksi uutta asemaa sekä yksi asema- Vehkalan ja Petaksen alueella maisemakuva muuttuu voimakkaasti, sillä ratalinjauksen alue varaus huoltotunneleineen ja yhteyksineen. Ohessa on esitetty keskeisimmät rautatien sijoit- on nykyisellään melko laaja ja yhtenäinen metsäalue. tamisesta johtuvat asemakaavan korttelialueille kohdistuvat rasitteet:

Kehäradan linjaus risteää historiallisesti arvokkaan Suuren Rantatien linjauksen kanssa. Suu- 41 Viinikkala ren Rantatien linjaus ei ole risteyskohdan tuntumassa enää yhtenäinen. Tarkemmassa suun- 41250, 1 (TKT) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset. nittelussa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota historiallisen tieosuuden säilyttämi- 41250, 3 (TKT) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset, ilma- seen mahdollisimman yhtenäisenä. vaihtokuilun ja siihen liittyvän ajoyhteyden sijoituspaikka. 41255, 1 (TKT) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset, ilma- vaihtokuiluun liittyvän ajoyhteyden sijoituspaikka. 52 Veromies 52101, 9,12,13,16 (T) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset. 52101, 10 (T) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset, il- mavaihtokuilun ja siihen liittyvän ajoyhteyden sijoituspaikka. 52109, 2, 7 (T) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset. 70 Koivukylä

70150, 1 (YO) Rautatiesiltojen läheisyyden tonttia varjostava ja tontin käyttöä hait- taava vaikutus, tonttia on pienennetty merkittävästi.

71 Ilola 71142, 1 (AO) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset. 71143, 1 (AO) Rautatietunnelin aiheuttamat maanalaiset rakentamisrajoitukset. Lisäksi muutoksia on esitetty seuraavilla korttelialueilla:

74500 (YT) Merkinnän muutos ET:ksi ja vähäinen aluemuutos.

36 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 21124, 1 TT Merkittävä alueen pienennys. Kehäradan hyväksytty yleissuunnitelma on vuodelta 2003. Radan yleissuunnitelmaa tarken- 21124, 2 KL Vähäinen aluemuutos. netaan edelleen ratasuunnitelmaksi kesäkuun 2007 alusta alkaen. Suunnittelutyö tapahtuu 21124, 3 LHK Vähäinen aluemuutos. samanaikaisesti asemakaavan laadinnan kanssa. Ratasuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 17111 Aotp Käyttötarkoituksen muutos KTY:ksi ja laajennus. 2008, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa rakennussuunnitelmien laatiminen. 17116, 1 KTTY Merkittävä alueen pienennys, merkintä KTY:ksi, muutoksia määräyk- siin. Rahoitus 17106 AL Alueen laajennus, merkintä KL:ksi, muutoksia määräyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Kehärata-työryhmän kesäkuussa 2006. Työryhmä päi- vitti tiedot muun muassa Kehäradan kustannuksista, vaikutuksista pääkaupunkiseudun Alueella EH-1 on esitetty vähäinen aluemuutos. asuntopolitiikkaan ja liikennöinnin periaatteista. Edustettuina työryhmässä olivat Vantaan kaupunki, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, YTV, valtiovarainministeriö ja Finavia. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Budjettirahoitus on työryhmän mielestä taloudellisesti tarkoituksenmukaisin malli radan ra- Pilaantuneet maa-alueet kentamiseen. Elinkaarimallilla eli julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyöllä ei olisi saavu- Suunnittelualueella on pilaantuneita maa-alueita esimerkiksi Lentoaseman ja Tuusulanväylän tettu hyötyjä muun muassa siksi, että radan rakentamista koskevat tekniset määräykset oli- välisellä alueella. Asemakaavassa alue on osoitettu rautatietunneliksi, joten pilaantuneilla vat tiukat. Työryhmä ei näe erityisiä etuja myöskään julkisen projektiyhtiön hankkeena to- maa-alueilla ei ole tällä kohdalla erityisiä vaikutuksia. Pilaantuneita maa-alueita on lisäksi vt teutettavassa radanrakennuksessa. 3:n alituksen kohdalla Kivistössä sekä Myllymäessä vanhalla teollisuusalueella, joissa mo- lemmissa asemakaavaan on osoitettu liikennealueita. Kehärata-työryhmän mukaan ratahankkeen nopea toteuttaminen edellyttää valmistelujen jatkamista välittömästi. Lopullinen sopimus radan toteuttamisesta voidaan tehdä hankkeen Melu rahoituksen varmistuttua. Rakennustyöt tulisi työryhmän mielestä voida aloittaa vuonna Osa suunnittelualueesta on lentomelualuetta. Valtaosa asemakaavassa esitetyistä toiminnois- 2008. Aikaisimmillaan rata voisi valmistua ja olla avattavissa liikenteelle vuonna 2013. Halli- ta on sellaisia, joihin lentomelulla ei ole vaikutuksia. Sama koskee asemakaava-alueella kulke- tuksen kehysriihi päätti kuitenkin 23.5.2007, että kehäradan suunnitteluun ja rakentamiseen via tai alueen läheisiä teitä, joilta aiheutuu liikenteen melua. Asemakaavassa esitetyillä melun- ei osoiteta rahoitusta vuonna 2008. Uusimman tiedon mukaan radan rakentaminen aloitetaan torjuntaratkaisuilla (meluaita tai -kaide, muu melueste) on paikoin mahdollista vaikuttaa suo- aikaisintaan vuonna 2009. tuisasti myös alueella jo olemassa olevaan liikennemeluun. Kustannusten jako valtion ja Vantaan kaupungin kesken tulisi Kehärata-työryhmän raportin Ratamelu mukaan toteuttaa siten, että valtion osuus olisi noin 70-75 prosenttia ja Vantaan noin 25-30 Kaavaa varten on laadittu raideliikenteen meluselvitys Kehäradan uudella osuudella ja suun- prosenttia. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi 7.5.2007 osaltaan Ratahallintokeskuksen nitelma meluntorjunnan järjestämisestä. Maanteiden osalta meluntorjunnan esittäminen pe- kanssa neuvotellun aiesopimuksen Kehäradan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan valtio rustuu VT 3:n ja Tuusulanväylän osilla laadittuihin yleissuunnitelmiin. (ks. myös kohta maksaa ensivaiheen kustannuksista 73 prosenttia ja kaupunki 27 prosenttia. Kun radan 5.5.1) kaikki asemat on toisessa vaiheessa rakennettu, Vantaan kustannukset nousevat 33 prosent- tiin. Aiesopimuksen hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Vantaan kaupunki on hank- Tärinä kinut maita ja tehnyt maankäyttösopimuksia mm. Kivistön alueella. Raideliikenteen aiheuttamaa tärinää on selvitetty ratasuunnittelun yhteydessä (ks. myös kohta 5.5.1). Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, Ratahallintokeskus ja Vantaan kaupunki ovat neuvotelleet rat- kaisuista, joilla voidaan varmistaa rautatietunnelin rakentaminen vesitunnelin päälle. Vesi- 5.7 Asemakaavan toteuttaminen tunneli peruskorjataan vuonna 2008. Samassa yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista lujittaa sitä tulevan rautatietunnelin kohdalta. Ympäristön reunaehdot Ympäristö asettaa reunaehtoja Kehäradan toteuttamiselle. Suunnittelussa on huomioitava Kehäradan rakentamiseen oli aiemmin varattu 320 miljoonaa euroa vuosille 2008–2011. Ar- esimerkiksi toteutuneen maankäytön ja vesihuoltoverkostojen kuten Päijänne-tunnelin aset- vio Kehäradan kustannuksista on tällä hetkellä 490 miljoonaa euroa (Liikenne- ja viestintä- tamat tekniset vaatimukset. Pohjavesialueilla on huomioitava pohjavesien suojauksen vaati- ministeriö 10.5.2007). mukset. Toteutunut rata aiheuttaa estevaikutusta, melua ja tärinää, joita pyritään lieventä- mään esimerkiksi meluntorjuntaratkaisuilla ja risteävien yhteyksien suunnittelulla. Lisäksi ra- Lunastustarpeet ta aiheuttaa estevaikutusta avonaiseen maisemaan Vantaanjoen ympäristössä. Alueiden lunastaminen käynnistetään heti, kun tarvittavien alueiden laajuus ja rajaus on riit- tävän tarkasti tiedossa. Lunastustoimituksessa voidaan täydentää asemakaavassa ilmoitettuja Tarvittavat suunnitelmat tietoja.

37 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 5.8 Asemakaavan nimistö

Kehäradan entinen M arja-rata -nimi on peräisin termistä M artinlaakson radan jatke. Radan työnimi muutettiin kehäradaksi vuoden 2003 yleissuunnitelmavaiheen jälkeen. (Helsingin Sanomat järjesti keväällä 2007 epävirallisen nimikilpailun kehäradan nimestä, ja kilpailussa suosituin ehdotus oli lentorata.)

Kehäradan (Ringbanan) asemien ja asemavarausten nimet ovat suomeksi ja ruotsiksi seuraa- vat: Vehkala (Veckal), Petas (Petas), Kivistö (Kivistö), Viinikkala (Vinikby), Aviapolis (Aviapolis), Lentoasema (Flygplatsen), Ruskeasanta (Rödsand) ja Leinelä (Lejle). Nimiehdo- tuksista on pyydetty lausunto Ratahallintokeskukselta, joka ei ole jättänyt huomautusta eh- dotuksista. Nimistöstä ei ole tehty lopullisia päätöksiä, vaan ne on tarkoitus vahvistaa ase- makaavan laatimisen yhteydessä.

Asemakaavalla muodostuu uusia katuja joiden nimet ovat pääradalta länteen päin seuraavat (Vantaan kaupunki, nimistöryhmä, 6.6.2007 ja 10.10.2007):

Teknikontie - Teknikervägen (nykyinen nimi) Tietotie – Datavägen Mossaberginkuja – Mossabergsgränden

Ruusumäentie – Rosbackavägen (nykyinen nimi) Riipiläntie – Ripubyvägen (nykyinen nimi) Tikkurilantie – Dickursbyvägen (osa nykyistä Riipiläntietä)

Keimolanportti – Keimolaporten Syväkiventie - Djupbergsvägen Syväkivenraitti - Djupbergsstråket Sarvivälkkeentie – Hornbländevägen

Vanha Nurmijärventie – Gamla Nurmijärvivägen (nykyinen nimi) Vanha Hämeenlinnantie – Gamla Tavastehusvägen (nykyinen nimi)

Sanomakulma - Tidningsvinkeln Rataspolku - Hjulstigen Monsaksenraitti – Månsasstråket

ja lähivirkistysalueita:

Ojalehto – Bäcklunden(nykyinen nimi) Ruusumäenraitti - Rosbackatråket

38 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II • Uudenmaan liitto 2000, Helsingin seudun seutukaava, vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä. LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVI- • YTV 1999, Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020. TYKSI STÄ JA LÄHDEMATERI AALI STA • YTV1999, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998.

Laadittuja, tekeillä olevia ja suunniteltuja selvityksiä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen laaditut tai julkaistut selvitykset

• Marja-radan ympäristövaikutusten arviointiselostus 2001. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, Luonto LT-konsultit Oy, Jaakko Pöyry Infra.

• Marja-radan yleissuunnitelma 2003. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, LT-Konsultit Oy, • Inventointiraportti Rekolanojan varren kääpälajistosta. Mari Wikholm & Keijo Savola 30.11.2004. Maa ja Vesi Oy, Oy VR-Rata Ab. • Länsi-Vantaan liito-oravakannan suojelusuunnitelma. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. Luon- • Kehäradan linjausvaihtoehdot Petaksen alueella 6.4.2005. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, totutkimus Solonen Oy. 2005. WSP LT-Konsultit Oy, Jaakko Pöyry Infra. • Liito-oravaesiintymät suunnitellun Marjaradan linjauksella ja sen läheisyydessä Länsi-Vantaalla. • Kehäradan meluselvityksen tarkistus 30.5.2007. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, WSP Fin- Faunatica Oy. 2004. land Oy. • Raportti Ilolan eteläpuolisen metsäalueen kääpälajistosta. Mari Wikholm & Keijo Savola 7.4.2004. • Kehäradan ratasuunnittelu, Raideliikenteen runkomelu- ja tärinäselvitys, Pöyry Infra Oy, Ins.tsto • Vantaan Marja-radan rakentamisen luontoselvitys. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti. 2003. Akukon Oy, 5.11.2007 • Vantaan kaupunki. Tulvakartat vuosilta 1966 ja 2004.

• Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunittelu. Rekolanoja – Eilen, tänään, huomenna. 2005.

• Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelu. Vantaan luonnon monimuotoisuuden

kannalta erityisen tärkeät alueet. 2005. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen 2001 laadinnan lähdeaineisto

M aisema ja kulttuuriympäristö • Marja-radan tarveselvitys 2001.

• Marja-radan alustava yleissuunnitelma 2001. • Kulttuurimaisemaselvitys 2005. Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunnittelu. • Arkkitehdit Tommila Oy 2000, Marja-Vantaan keskusta-alueen kehittämissuunnitelma. • Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979. Amanda Eskola. Vantaa 2002. Julkaisu C15:2002. • Ilmailulaitos 1994, Ennustetut lentoliikenteen melukäyrät vuonna 2010. • Vantaan keskiaikaisten kylätonttien inventointi vuonna 2005. V.-P. Suhonen, Museovirasto/RHO. • Museovirasto 2000, Kreeta Lesell, Marja-radan linjausten inventointi.

• Pääkaupunkiseudun kuntien ja Sipoon yhteinen maankäytön kehityskuva 2001. Virkistyskäyttö • Uudenmaan ympäristökeskus, pohjavesialueet ja vedenottamot.

• Valtioneuvosto 2000, Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. • Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunnittelu. Vantaan ratsastusreittien ja -keskusten tarveselvitys • Vantaan kaupunki 1992, Vantaan yleiskaava 1992. 2004. • Yleiskaavan selostus 14.9.1992, Yleiskaavoitus, julkaisu A19:92. • Vantaan viheralueohjelma 2001-2010. Vantaan kaupunki 2001. • Vantaan kaupunki, Marja-Vantaan osayleiskaavaluonnos selostuksineen. • Seudullinen ulkoilureittisuunnitelma. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:14. • Vantaan kaupunki 2000, Lentoasemantien osayleiskaava selostuksineen.

• Vantaan kaupunki, Vantaan paikkatietojärjestelmästä ratalinjausten lähetä poimitut arvokkaat Teknisiä, liikenteellisiä tai taloudellisia selvityksiä luontokohteet.

• Vantaan kaupunki, Matti Holopainen 2000, Vantaan nykyiset ja vuoden 2030 ennustetut asukas- • Kehäradan liikennöinti- ja kannattavuusselvitys, Raportti www-sivuilla (pdf, 19,2 MB). ja työpaikkaluvut osa-alueittain. • Kehäradan kannattavuuslaskelmien ja liikennöintiperiaatteiden tarkistaminen, 12.2.2007, RHK, • Vantaan kaupunki 1996, Lentomelu asuinympäristössä, Vantaan ympäristökeskus, Krister Hög- Vantaan kaupunki, Strafica. lund, Julkaisu C15:96. • Martinlaakson radan jatkeen asemien nimet, www-sivuilla (pdf, 1,9 MB). • Vantaan kaupunki 1993, Vantaan maisemarakenne ja maankäyttö, yleiskaavaosasto C16:93 • Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus 2001, www-sivuilla (pdf, 5,2 MB). • Vantaan kaupunki 1990, Jokivarsien maiseman inventointi ja analyysi, yleiskaavaosasto C14:1990. • Helsinki-Vantaan airport person traffic survey, summary, www-sivuilla (pdf, 59 kB). • Vantaan kaupunki 1993, Vantaan kulttuurihistorialliset ympäristöt, asemakaavaosasto A3/1993. • Tikkurilan matkakeskus, www-sivuilla (pdf, 12,6 MB). • Vantaan kaupunki 1981, Vantaan kiinteät esihistorialliset muinaisjäännökset, kuntasuunnitteluvi- • Marja-radan rahoitusselvitys, tiivistelmä, www-sivuilla (pdf, 60 kB). rasto C14:1981. • Marja railway line financial study, summary, www-sivuilla (pdf, 63 kB). • Vantaan kaupunki 1981, Rakennuskulttuuri Vantaalla, kuntasuunnitteluvirasto C24:1981. 39 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II • Pääkaupunkiseudun liityntäpysäköintistrategia 2020. VANTAAN KAUPUNKI • PLJ 2002, YTV. Kaupunkisuunnittelu • PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos, YTV 1.11.2006. Asemakaavoitus • Selvitys kuorma-autoliikenteelle tarvittavista pysäköinti ja levähdysalueista Uudenmaan tiepiirin alueella. Tiehallinnon selvityksiä 32/2006. Vantaalla 13.2.2008 • Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus 2006, Finavia. • Hki-Vantaan Lentoaseman maaliikennesuunnittelu (valmistuu 2007 keväällä); Finavia. • Kehäradan toteuttamisvaihtoehdot. Selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2007. • Pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategia vuosille 2010 ja 2025. Pääkau-

punkiseudun julkaisusarja B 2003:3. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. • Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelma. 20.1.2004. Vantaan kaupunki. Aluearkkitehti

Lisäksi yleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu mm. sosiaaliseen ympäristöön liittyviä perusselvi- tyksiä ja vaikutusten arviointeja.

Muistioita ja tiedotteita • Kylmäojan vesistö ja vesilaki Kehäradan suunnittelussa. Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympä- Elli M aalismaa ristön toimiala. M uistio 28.2.2007. Pentinmikko, Rantalainen, Rimpiläinen. Aluearkkitehti • Kehärata. Kylmäojan seudun ympäristöön liittyvät järjestelyt. Muistio 11.4.2007. Grönlund. Pöyry Environment Oy, WSP Finland Oy. • Lentokenttärata rakenteille budjettirahoituksella 2008. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 16.2.2007.

Lausuntoja • Kehäradan rakentamisen yhteydessä tarvittavat arkeologiset tutkimukset. Museovirasto, dnro Lea Varpanen 117/304/2007. Kaavoituspäällikkö • Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos, Vantaa. Viranomaistapaaminen 10.5.2007. Museovirasto, dnro 220/303/2007. • Lausunto Vantaanjoen ylittävästä kehäradan ratasillasta. Uudenmaan ympäristökeskus 6.3.2007. dnro UUS-2007-V-15-311.

Muuta lähtötietoaineistoa Timo Kallaluoto Aluearkkitehti • Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B22 1986. • Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö 1993. • Martinlaakson radan jatkeen asemien nimet. 17.11.2004. Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kuntatekniikan keskus. C16:2004. • Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.1993. • Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristömi- nisteriö 1993. • Vantaa alueittain 2003. Vantaan kaupunki. • www.vantaa.fi, ajankohtaiset tiedotteet Vantaan kaupungin verkkosivuilla. • www.kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin kartta- ja paikkatietopalvelu.

40