Vantaan Kulttuuriympäristölinjaukset

VANTAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖLINJAUKSET

VANTAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖLINJAUKSET Toimittaja Maiju Hautamäki

Työryhmä Maiju Hautamäki, Andreas Koivisto, Susanna Paavola, Anne Silanto / Vantaan kaupunginmuseo

Graafinen suunnittelu ja taitto Kari Tervo / Vantaan kaupunki

Kannen kuvat Usva ja Pyhän Laurin kirkko - Sakari Manninen / Vantaan kaupunki Lentokenttäkalliot - Joel Haapamäki / Vantaan kaupunki Myyrinpuhos, Håkansbölen kartano, Koivukylä, Korso – Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo

Julkaisija Vantaan kaupunki

Painopaikka As Spinpress, Tallinn 2020.

ISBN 978-952-443-626-7 SISÄLLYS

KÄSITTEET ...... 6 Projektikoordinaattori ESIPUHE ...... 7 JOHDANTO ...... 8 Maiju Hautamäki, kaupunginmuseo KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELEMINEN ...... 10 Miksi suojella? ...... 10 Ohjausryhmä Miten kulttuuriympäristöä suojellaan? ...... 12 Heidi Burjam, puistosuunnittelupäällikkö Maankäyttö- ja rakennuslaki ...... 14 Kadut ja puistot/suunnittelu, Kaupunkiympäristö Laki rakennusperinnön suojelemisesta ...... 15 Virva Kela-Piironen, opetustoimen asiantuntija Muinaismuistolaki ...... 15 Perusopetus, Kasvatus ja oppiminen Muut suojelukohteet Vantaalla ...... 16 Ketkä suojelevat? ...... 17 Tina Kristiansson, ympäristösuunnittelija VANTAAN KYLLI -HANKE ...... 20 Ympäristökeskus, kaupunkiympäristö Kylli-kyselyssä selvitettiin vantaalaisten suhdetta kulttuuriympäristöön . . . . . 20 Andreas Koivisto, arkeologi Kulttuuriympäristölinjaukset ja yleiskaava 2020 ...... 22 Vantaan kaupunginmuseo, Kaupunkikulttuuri Linjaustyö ...... 23 Hanna Kukkonen, kehittämispäällikkö Tapahtumat ja yhteistyö ...... 24 Toisen asteen koulutus, Kasvatus ja oppiminen Kulttuuriympäristökasvatuksen mobiilipeli ...... 30 Näyttely Vantaan kaupunginmuseoon ...... 31 Laura Muukka, johtava maisema-arkkitehti VANTAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖT ...... 32 Yleiskaavoitus, Kaupunkiympäristö Vantaan esihistoria ...... 33 Susanna Paavola, rakennustutkija Vantaan keskiaika ja kylien muodostuminen ...... 33 Vantaan kaupunginmuseo, Kaupunkikulttuuri 1600-1800-lukujen kartanokulttuuri ja teollistumisen alku ...... 36 Marjo Poutanen, museopalveluiden päällikkö Vantaan kaupungistuminen ...... 36 Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut, Kaupunkikulttuuri 1980-luvulta nykypäivää ...... 38 Tiina Riihimäki Vantaan nykyhetki ja tulevaisuus ...... 39 , hankekehitysarkkitehti Kiinteistöt ja tilat, Kaupunkiympäristö KULTTUURIYMPÄRISTÖLINJAUKSET ...... 40 Vantaalaiset kulttuuriympäristöt ovat rakkaita ja rikkaita ...... 40 Anne Silanto, rakennustutkija Kulttuuriympäristölinjausten toimenpidelistaus ...... 42 Vantaan kaupunginmuseo, Kaupunkikulttuuri Seuranta ja raportointi ...... 47 Kimmo Viljamaa, elinkeinopäällikkö Liite 1: Asemakaavasuojellut kohteet Vantaalla ...... 48 sij.Maarit Enberg, matkailutiedottaja Liite 2: Inventointikohteet Vantaalla ...... 50 Kasvupalvelut, kaupunkistrategia ja johto Liite 3: Muinaisjäännökset Vantaalla ...... 56 Liite 4: Hankkeen toimintamalli ...... 58 KÄSITTEET

Kulttuuriympäristö = ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen Piirroksen pohjana Heikki Hangan, Raine Koskimaan ja Helena Lonkilan kaavio ”Cultural environment, ilmentymä, joka sisältää rakennusperintökohteet, kulttuuri- human factor” artikkelissa Digital Humanities in the Cultural Environment. maiseman ja muinaisjäännökset. Arvokasta kulttuuriympä- ristöä tulee vaalia ja hoitaa erilaisten lakien nojalla. RIYMP Rakennusperintö = ihmisen maankäytön ja rakentamisen TTUU ÄRIS historia, joka sisältää yhdyskuntarakenteen, rakennukset ja L TÖ rakenteet sisä- ja ulkotiloineen, pihat ja puistot. KU

Kulttuurimaisema = ihmisen toiminta ja ratkaisut, jotka muodostavat kokonaisuuden yhdessä luonnonilmiöiden i r l (jääkauden, kallioperän...) kanssa. Kulttuurimaisemalla ei u u viitata pelkästään maaseudun maisemiin, vaan myös kau- u o t KULTTUURIPERINTÖ LUONNON PERINTÖ n punki- ja kylämaisemiin, jolloin voidaan puhua kaupunki- tai t l t kyläkuvasta. rakennus- muinais- kulttuuri- o u perintö jäännökset maisema Muinaisjäännös = esihistoriallisen ihmisen asumisesta ja k elämisestä jälkeen maahan jäänyt lähdeaineisto. Kulttuuri- + - - + maisemassa muinaisjäännökset muodostavat vanhimman ikä, kerroksisuus uudet ihmisen vaikutus koskematon ajoitettavan elementin ja siten lähtökohdan maiseman eri arkkitehtuurin näkyvillä osa-alueita tarkasteltaessa. alkuperäisyys keksinnöt puhdas muokattua historian vanhan monimuotoinen Arvo, arvokas, arvottaminen = käsitteellinen merkitykselli- todistusvoima arkkitehtuurin ekonomisesti syyden hierarkia. Tässä yhteydessä rakennuksille tai ympä- kopioiminen/ hyväksikäytettyä ristöille annettuja painotuksia erilaisten kriteeristöjen avulla. harvinainen, imitointi tyypillinen

Linjaus = toiminnan suunta ja periaatteet. edustava

6 ESIPUHE

On ollut ainutlaatuinen kokemus työskennellä viime vuodet Vantaan kult- Linjausten taustalla ovat vaikuttaneet kaupungin Elinvoima- ja vetovoima- tuuriympäristölinjaukset -hankkeessa projektikoordinaattorina, Vantaan ohjelma (2019), resurssiviisauden tiekartta (2018) sekä Uudenmaan kulttuu- omana ”Kylli-tätinä”. On ollut helppoa kokea työni merkitykselliseksi, sillä riympäristöstrategia (2018). Kaikissa näissä ohjelmissa on kaupunkiympä- kyseessä on aivan uniikki tapa tehdä kulttuuriympäristötyötä. Hankkeen ristöön liittyviä arvoja ja ajatuksia. Lisäksi kulttuuriympäristöohjelmia on keskiössä ovat olleet kymmenet osallistavat tapahtumat ja osaprojektit, valmisteltu yhtäaikaisesti sekä Espoossa että Jyväskylässä, mikä on inspi- joita olen saanut tehdä ja toteuttaa yhdessä kaupungin työntekijöiden ja roinut työntekoa. Valtakunnallisen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman uudista- asukkaiden kanssa. Kohtaamiset ja keskustelut näkyvät sekä linjauksissa minen on aloitettu toukokuussa 2019, joten tässäkin mielessä Vantaa ratsas- että vielä enemmän niistä kertovassa näyttelyssä, joka avautuu Vantaan taa kulttuuriympäristöasioiden aallon harjalla. kaupunginmuseoon syksyllä 2020. Kiitos kaikille hankkeen mahdollistajille. Ilman rahoittajia, Vantaan kaupun- Vantaa kasvaa, kehittyy ja kaupungistuu parhaillaan monella alueella. Lin- gin kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkiympäristön toimialoja sekä jaukset antavat erinomaiset suuntaviivat monikerroksisen, mielenkiintoisen, Museovirastoa, tätä hanketta ei olisi saatu toteutettua. Suuren kiitoksen viihtyisän, turvallisen ja omaksi koettavan kaupunkirakenteen luomiselle. Oli ansaitsee myös hankkeen ohjausryhmä, joka on aktiivisesti edistänyt lin- ilo huomata, että kaupungista löytyy valtavasti tahtotilaa vantaalaisen his- jaustyön etenemistä, kukin omassa organisaatiossaan. Lämmin kiitos eri- torian ja sen erityispiirteiden esiin tuomiseen. Hiljalleen, ja toivottavasti myös tyisesti Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijoille Susanna Paavolalle linjaustyön avulla, tietoisuus vantaalaisen kulttuuriympäristön moninaisuu- ja Anne Silannolle sekä arkeologi Andreas Koivistolle kaikesta arkisesta desta ja rikkaudesta leviää. Polveilevat ja välillä tunteikkaatkin keskustelut tsemppaamisesta ja kuuntelemisesta sekä museopalveluiden päällikölle kertovat siitä, että kulttuuriympäristö merkitsee paljon ja kiinnostaa laajasti, Marjo Poutaselle luottamuksesta tehtävään. Koko Vantaan kaupunginmu- vaikka monelle kulttuuriympäristö on vain yksi kymmenistä huomioonotetta- seon henkilökunta on varmistanut, ettei työn teko ole ollut ikinä yksinäistä vista seikoista tai työtehtävistä. ja että haasteellisiin tilanteisiin on aina saanut kahvipöydästä apua. Sydä- meni sykähtää myös kaikille yhteistyökumppaneille kaupungin sisällä ja eri Linjausten tekeminen on osunut ajankohtaan, jossa koko kaupungin orga- yhdistyksissä – teette jokainen uskomattoman ahkeraa ja korvaamatonta nisaatiota on järjestelty uudelleen Uusi Vantaa -muutoksen yhteydessä. työtä vantaalaisten kulttuuriympäristöjen eteen! Erityisesti Vantaa-Seuran Onkin jännittävää nähdä, millaisia uusia yhteistyön mahdollisuuksia uusi kanssa toteutettu yhteistyö tapahtumissa ja linjausten asukasedustajina on organisaatiorakenne tuo tullessaan ja toisaalta, mitkä ovat sen haasteet. ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumiselle. Myös valtakunnallisesti kulttuuriympäristön viranomaistyö on muutosten edessä: museolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuvat 2020, jonka Vantaalla 20.2.2020 lisäksi muinaismuistolain uudistus ja maakuntauudistus siintävät vielä tulevaisuudessa. Maiju Hautamäki, projektikoordinaattori

7 JOHDANTO

Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen muovaamaa ympäristöä, jonka omi- Vantaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2015 naispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuoro- Vantaan historiallisten teiden inventointi 2007, päivitetty 2018 vaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympä- Vantaan vanhan rakennuskannan VAARI-inventointi 2018 ristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristö kertoo menneiden sukupolvien elämästä. Jokainen sukupolvi tulkitsee sen sisäl- Myös kulttuuriympäristölinjaukset tähtäävät kulttuuriympäristön vaali- tämiä viestejä sekä jättää siihen omat jälkensä. Vaikka maiseman muutos miseen, mutta myös sen esiin tuomiseen ja yhteisten päämäärien asetta- on välttämätöntä, on jokaisen sukupolven velvollisuutena myös säilyttää miseen. Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset ovat vuonna 2015 julkaistun aikaisempia kerrostumia, jotta ne ovat seuraavienkin sukupolvien koetta- Arkkitehtuuriohjelman kärkihanke. Ne ovat myös yksi osa Vantaan uuden vissa. yleiskaavan (2020) selvityksiä. Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kylli-hanke käynnistettiin vuonna 2018 Museoviraston innovatiivisten hank- Kulttuuriympäristön vaaliminen on ollut yksi yleiskaavoituksen keskeisistä keiden avustuksella, ja sitä jatkettiin Vantaan maankäytön, sivistystoimen ja tavoitteista Vantaalla jo 1960-luvulta lähtien. Vaaliminen on perustunut kaupunginmuseon yhteisrahoituksella. paikallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin selvityksiin, tutkimuksiin ja inventointeihin: Rahoituksen avulla hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti projektikoordinaattori Maiju Hautamäki (FM taidehistoria, kulttuuriympäristön tutki- Muinaisjäännösinventointi 1963 mus). Hankkeen ohjausryhmässä toimivat edustajat kaikilta Uuden Vantaan Rakennuskulttuuri Vantaalla -inventointi 1983 palvelualueilta. Ohjausryhmässä käsiteltiin linjausten etenemistä kahdesta Vantaan kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön suojeltavat kolmeen kertaan kunkin vuoden aikana. Virkamiesten lisäksi linjauksia oli ympäristökokonaisuudet 1992 tekemässä joukko asukasedustajia Vantaa-Seurasta. Linjaukset hyväksyt- Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 1995, päi- tiin ohjausryhmän kokouksessa 25.11.2019 sekä kaupungin johtoryhmässä vitetty Uudellamaalla 2013 10.2.2020. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen (RKY) inventointi 2009 Varsinaisen linjaustyön lisäksi hankkeen aikana järjestettiin 57 tapahtumaa, Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Missä joissa muun muassa jaettiin tietoa, annettiin vaikuttamismahdollisuuksia ja maat on mainioimmat 2012 kerättiin muistoja. Hanke tavoitti yhteensä 94 virkamiestä, 2773 vantaalaista Vantaan esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi 2000 ja 50 yhteistyökumppania. Hanke jatkuu vielä linjausten julkaisunkin jälkeen Vantaan modernin rakennusperinnön inventointi 2002, päivitetty 2019 vuonna 2020 toimenpiteiden käynnistämisellä ja linjausten jalkauttamisella Vantaan historiallisten kylätonttien inventointi 2005 projektikoordinaattorin johdolla. Linjauksia seurataan 2024 saakka. Vantaan kulttuurimaisemaselvitys 2005 Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 2006, päivitetty 2019

8 Tämän julkaisun ensimmäisissä luvuissa esitellään vantaalaiset kulttuuriym- Vantaan arkkitehtuuri-ohjelman kärkihanke: päristötoimijat, lainsäädännön luomat puitteet kulttuuriympäristön suoje- 2015 ”Laadimme Vantaalle kulttuuriympäristö- lulle sekä vantaalaisen kulttuuriympäristön erityispiirteet muinaisuudesta ohjelman…” nykypäivään. Julkaisussa esitellään myös hankkeen aikana toteutetut pro- jektit, joita voidaan toistaa ja tarvittaessa laajentaa myös myöhemmin. Julkaisun tärkein sisältö, linjaukset toimenpiteineen, löytyvät dokumentin Vantaan kulttuuriympäristölinjausten lopusta. Hankkeen tärkein päämäärä, visio Vantaan kulttuuriympäristöistä 2018 teko alkaa rakkaana ja rikkaana, voi toteutua jo lähitulevaisuudessa nyt tehtyjen valin- Palkataan projektikoordinaattori tojen ja tekojen ansiosta. Nimetään ohjausryhmä oteutetaan osallistavia projekteja

Tammi-huhtikuu 2019 Kymmeniä lähtökeskusteluja, kartoitusta 17.4. Ohjausryhmän kokous Muutokset kokouksen perusteella Huhtikuu-syyskuu Luonnoksen esittely johtoryhmissä 13.9. Ohjausryhmän kokous Muutokset kokouksen perusteella Syyskuu-lokakuu Keskusteluja, tarkennuksia, hiomista 1.11. Suuri yhteiskeskustelu ja -kuulemistilaisuus Viimeiset keskustelut ja muutokset 25.11. Ohjausryhmän kokous Ohjelma hyväksyttiin.

Kaupungin johtoryhmä hyväksyy linjaukset 2020 10.2.2020 Toimenpiteiden käynnistäminen projektikoordinaattorin avulla. Ohjausryhmäläisiä ja projektikoordinaattori vuoden 2019 viimeisessä kokouksessa kaupunginmuseolla. Kuvassa Andreas Koivisto, Laura Muukka, Marjo Poutanen, Maiju Hankkeen päätös, raportointi kaupungin- Hautamäki, Anne Silanto, Susanna Paavola, Maarit Enberg ja Virva Kela-Piironen. 2024 hallitukselle. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo.

9 KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELEMINEN

Kulttuuriympäristössä ilmentyy ihmisen ja luonnon vuorovaikutus eri aikoina. Kulttuuriympäristöä voidaan lukea viestinä menneisyydestä, jos sen arvot ovat säilyneet ja jos ymmärryksemme ympäristöstä on riittävä. Kaupungin fyysinen olemus on aina jatkuvassa muutoksessa, eikä kaikkea voida tai ole edes järkevää suojella tai säilyttää. Siksi on olennaista, että suojelukohteiden valinnassa käytetään tiettyjä, määriteltyjä kriteereitä sekä tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Arvojen säilyttämistä on edellytetty ja säilyttämisen kri- teereitä on lueteltu eri laeissa. Suojelun käytännön toteutus on monivaihei- nen ja useita eri toimijoita koskettava prosessi.

Vantaa on etenkin uuden yleiskaavan myötä tiivistymässä, joka yhtäältä suojaa tiettyjä kohteita, mutta toisaalta aiheuttaa paineita muun muassa nykyisille kaupunkikeskustoissa sijaitseville kulttuuriympäristökohteille. Laissa on määritelty, että olemassa oleva ympäristö ja suojelukohteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtana. Tässä luvussa tutustutaan siihen, miksi suojelu on tärkeää, millaisia erilaisia suojelun keinoja on ja kuka tai ketkä suojelua Vantaalla toteuttavat.

Miksi suojella?

Kulttuuriympäristön monikerroksisuutta on suojeltava, sillä se on yksi tär- keimmistä identiteetin rakentajista. Sen avulla ihminen pystyy hahmotta- maan itsensä ja toimintansa ympäristössä osana historiallista jatkumoa. Tämä luo kuulumisen ja kiinnittymisen tunnetta paikkaa kohtaan. Vaikka ihmisen juuret eivät olisikaan Vantaalla, voivat kulttuuriympäristön ominai- suudet ja historian tunnistaminen auttaa ”kotoutumisessa”.

Usein ajatellaan, että rakennuksen ikä on ainut suojeluarvo. Esimerkiksi laissa rakennusperinnön suojelemisesta arvioidaan montaa muutakin Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo

10 asiaa: harvinaisuutta, tyypillisyyttä, edustavuutta, alkuperäisyyttä, historiallista todistusvoimaisuutta ja historiallista kerroksisuutta. Kulttuuriym- Mikko Myrtsiläinen Nää vanhat rakennukset ei kyllä kiinnosta ketään. Ja sit ne on vielä niin rumia, että ihan hävettää. päristön suojelupäätökset perustuvat aina tutkimuksiin ja valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Kulttuuriympäristön suojelukysymykset eivät ole koskaan mustavalkoisia ja usein monet muut kaupunkien suunnitteluun vaikut- Vilma Vantaalainen Siis jos nää ois jostain 1500-luvulta niin mä ymmärtäisin. Mut nää tavat tekijät, visiot ja tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Onnistuneessa jotkut seitkytluvun rakennukset on kyllä ihan turhia. kaupunkisuunnittelussa onnistutaan näiden yhteensovittamisessa.

Kai Korsolainen Kuka näitä oikeesti haluu suojella? Sanonpa vaan, että kaikki Suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa eletään nyt monin tavoin saman- talonhalaajat ja museoväki voi itse ostaa nää kiinteistöt itselleen ylläpidettäväksi, ettei kaltaista aikaa kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin kaupungistuminen, uudet veronmaksajien tarvii rahottaa tätä ihmeen korjauspuuhastelua. arkkitehtuuri-ihanteet ja kasvuoptimismi johtivat monissa kaupungeissa puutalokeskustojen ja jugendtalojenkin purkamiseen tehokkaiden asuin- ja kaupparakennusten tieltä. Vantaalla purkuilmiöllä ei kuitenkaan ollut yhtä Pertti Pelto Mä en ainakaan jää kaipaamaan tota rumilusta. Eikä varmaan kukaan muukaan. merkittävää vaikutusta, sillä kaupunki rakennettiin pääsääntöisesti metsien ja peltojen päälle. Sen sijaan nyt nämä ensimmäiset kaupungistumisesta kertovat rakennukset ovat purku-uhan alla, sillä korjaustarpeiden lisäksi Kylli Koivukylä Aina vaan tiivistetään ja kivutaan korkeemmalle. Tää kasvutrendi uhkaa suunnitteluihanteet ja käyttövaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi ihan koko Vantaata ja se on pelottavaa. 1970-luvun jälkeen.

Kalle Kivistö Miksei Museovirasto anna purkaa tätä?! Eikö ne ymmärrä, että tää Sosiaalisessa mediassa käydään paljon keskustelua rakennussuojelusta ja rakennus on tullu nähny parhaat päivänsä jo ainakin 10 vuotta sitten… mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Keskustelussa vilahtaa tasaisin väliajoin väite siitä, että museot haluavat suojella ”kaiken”. Marraskuuhun 2019 mennessä Vantaan kaupunginmuseo oli kuluvan vuo- Jaakko Joki Suunnittelijat on välinpitämättömiä, eivätkä ymmärrä alueiden luonnetta den aikana lausunut tai kommentoinut yhteensä 41 purkuluvasta tai raken- ja historiaa. Kaikki muutetaan ihan tuntemattomaksi, pellot ja lähimetsät hävitetään. nusperintöasiasta. Museo arvioi, että 37 kohteessa kulttuurihistorialliset arvot eivät riittäneet kohteen esittämiseksi suojeltavaksi tai että korjaus- ja Alma Aviapolis Vanhat rakennukset on kauniita. Nykyään tehään vaan sieluttomia muutostoimenpiteet saatiin tehdä.* Niin ikään Vantaan kaupungin raken- torneja. nusvalvontaan tuli vuonna 2019 yhteensä 88 purkulupahakemusta, joista 85 myönnettiin purkulupa. Hilla Hakuni Tää on mulle tosi tärkee paikka ja siihen liittyy ihan hurjasti muistoja <3 * tilanne marraskuussa 2019 Täällä mä kävin ottaan ekan permanentin ja ostin mun elämäni ekan vinyylin.

Tiia Tikkuri Ongelma on, ettei kohteista pidetä huolta. Näissä ei pitäisi aina miettiä Piirros oikealla: Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvä keskustelu herättää tunteita puolesta rahaa. Ihmiset ei tajua, että näitä ei saa tuhoamisen jälkeen koskaan takasin. ja vastaan. Keskusteluja käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

11 Miten kulttuuriympäristöä suojellaan? Alla olevaan taulukkoon on koottu vantaalaiset kulttuuriympäristökohteet: Suojelutapa Montako suojelukohdetta? Mitkä? Kulttuuriympäristön keskeisin juridinen väline on kaavoitus, jota tehdään asemakaava-, yleiskaava- ja maakuntakaavatasoilla. Kaavoihin tehdään Inventoidut R1 -rakennukset* 296 Liitteenä suojelumääräyksiä ja -merkintöjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Rakennuk- Inventoidut R2 -rakennukset* 889 Liitteenä sia ja kulttuurimaisemia suojellaan useimmiten maankäyttö- ja rakennuslain Asemakaavasuojellut kohteet 354 Liitteenä nojalla ja muinaisjäännöksiä muinaismuistolain nojalla, mutta myös muita Lailla rakennusperinnön 0 lakeja noudatetaan kohteen mukaan. Suojeluperusteena ovat esimerkiksi suojelusta suojellut kohteet kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset tai maisemalliset arvot. Maakunnallisesti arvokkaat 10 Hanabölen kylämaisema kulttuuriympäristöt Havukosken asuntoalue Lakien lisäksi kulttuuriympäristöä suojellaan huolehtimalla kiinteistön raken- Helsingin pitäjän kirkonkylä nusten huollosta, ylläpidosta ja kunnostuksesta, joista ovat vastuussa sekä I Maailmansodan linnoitteet (Länsimäki ja Maratonpuisto) kaupunki että asukkaat. Suojelukohteiden vaalimisessa on tärkeää kohdetta Kaivokselan asuntoalue kunnioittava korjaussuunnittelu sekä kunnan päättäjien tahtotila kulttuu- Korson rautatieasema riympäristön säilyttämiseen. Rakennusten pitäminen aktiivisessa käytössä Simonmetsän kerrostaloalue on yksi parhaista suojelukeinoista. Rakennusten säilymiseen voi vaikuttaa Sotungin kylämaisema ja Håkansbölen kartano myös osallistumalla kaavoitukseen esimerkiksi asukastilaisuuksissa tai kyse- Tikkurilan kulttuurimaisema lyissä, olemalla mukana yhdistystoiminnassa, tapahtumissa ja talkoissa Espoonjokilaakso, Hämeenkylä tai vaikka vain keskustelemalla ja lisäämällä omaa tai muiden tietoisuutta Asetus valtion omistamista 2 Königstedtin kartano aiheesta. Suojelun keinot ovat siis moninaiset ja kaikilla vantaalaisilla on rakennuksista Jokiniemen koelaitos mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuriympäristöönsä. Valtakunnallisesti arvokkaat 1 Vantaanjokilaakso maisema-alueet

Valtakunnallisesti arvokkaat 8 Backas – Elannon suurtila rakennetut kulttuuri- Helsingin pitäjän kirkonkylä ympäristöt Jokiniemen koelaitos Korson rautatieasema Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan linnoitteet Sotungin kylä ja Håkansböle Suuri Rantatie Tikkurilan rautatieasema

Kirkkolaki 1 Pyhän Laurin kirkko

Muinaismuistolaki 252 Liitteenä

*Inventointikohteita ei ole suojeltu, mutta ne on todettu paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi.

12 Miten minä voin vaikuttaa kulttuuriympäristööni? Yleiskaavaluonnoksen yleisötilaisuudet Kaavoitukseen osallistuminen on yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa kulttuu- Vantaan yleiskaavan valmistelussa pidettiin luonnosvaiheessa yhdeksän riympäristöön. Siksi Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset -hanke oli mukana yleiskaavan yleisötilaisuutta eri puolilla Vantaata. Kaava-aineistoon oli esimerkiksi yleiskaavaluonnoksen yleisötilaisuuksissa, joissa asukkaat pää- mahdollisuus tutustua ennakkoon netissä taikka vapaamuotoisessa tilai- sivät keskustelemaan kaavan vaikutuksista, huolistaan tai siitä, mihin olivat suudessa tuntia ennen varsinaista kaavaesittelyä. Esittelyssään yleiskaava- yleiskaavaluonnoksessa tyytyväisiä. Toisenlaista lähestymistapaa kulttuu- päällikkö kertoi kullekin alueille kohdistuvista muutoksista sekä yleisesti suun- riympäristöön vaikuttamiseen ja sen suojeluun tuotiin esiin yrityksille ja yhdis- nitelmista. Tämän jälkeen yleisö jakaantui pöytiin keskustelemaan itseään tyksille kohdennetulla Yritykset ja ympäristöt -seminaarilla. Tilaisuudessa kiinnostaneista teemoista, jotka olivat virkistys, luonto ja kulttuuriympäristö, heräteltiin ajatuksia, jaettiin kokemuksia ja kannustettiin yritys- ja yhdistys- liikenne sekä asuminen, työpaikat ja palvelut. Pöydissä keskustelua koordi- toimijoita jatkamaan ahkeraa työtään kulttuuriympäristöjen hyväksi. noivat Akordi Oy:n fasilitaattorit ja paikalla olivat myös kuntalaispalveluiden osallisuuskoordinaattorit.

Paikan päällä pystyi jättämään mielipiteensä kaavaluonnokseen. Tilaisuuk- sia oli myös englanniksi ja ruotsiksi. Myyrmäen tilaisuus striimattiin Van- taa-kanavalle kaikkien saavutettavaksi. Yhteensä yleiskaavaluonnokseen jätettiin mielipiteitä huimat 734 kappaletta. Kylli-hanke oli paikalla kolmessa yleiskaavan yleisötilaisuudessa.

Yritykset ja ympäristöt -seminaari Osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa järjestettiin erityi- nen yrittäjille ja yhdistystoimijoille suunnattu seminaari yhdessä Vantaan elinkeinopalveluiden kanssa. Seminaarissa kuultiin kokeneiden yrittäjien ja yhdistystoimijoiden puheenvuoroja kulttuuriympäristöistä toiminnan tiloina, tarinoista bisneksen rakennusaineena sekä historiasta brändinä. Toimijat kertoivat, miten he käyttävät suojeltuja tai merkittäviksi arvotettuja tilojaan, mikä niissä on erityistä ja miksi juuri näissä tiloissa toimiminen on heille tär- keää. He kertoivat myös kohtaamistaan haasteista. Tilaisuudessa tuotiin esiin yritysten ja yhdistystoimijoiden rooli kulttuuriympäristöstä huolehti- joina. Tilojen käyttäminen on niiden parasta suojelua, sillä se pitää kohteet hyvässä kunnossa ja elävinä. Kulttuuriympäristötyötä voi tehdä paljon tie- dostamattaankin, mikä tuo esiin sen, että kaikki voivat ihan oikeasti vaikut- Yleiskaavan asukastilaisuus Myyrmäessä keväällä 2019. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan taa kulttuuriympäristöönsä. kaupunginmuseo.

13 mistuttua, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmiiseen OAS:aan voi tutustua Vantaalla joko kaupungintalolla tai netissä. Asukkailta kerätään kir- jallisia ja suullisia mielipiteitä suunnitelmaan esimerkiksi yleisötilaisuuksissa ja kyselylomakkeilla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä siihen jätettyjen mielipiteiden ja muun tutkimusaineiston pohjalta valmistellaan kaavaluonnos tai suoraan kaavaehdotus. Se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lain edellyttä- mät muistutukset ja muut tarvittavat asiantuntijalausunnot. Tarvittaessa kaavaehdotusta muutetaan nähtävillä olon sekä lausuntojen ja muistutus- ten annon jälkeen. Lopullisen kaavan ja muun muassa siinä annetut suo- jelupäätöksen vahvistaa kaupunkisuunnittelulautakunta tai kaupungin esityksen mukaisesti kaupunginvaltuusto riippuen kaavan merkittävyydestä. Yritykset ja ympäristöt -seminaari Vernissalla syksyllä 2019. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen kaupunginmuseo. ja edelleen korkeimpaan oikeuteen. Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, tulee kaava voimaan erillisellä kuulutuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavaprosessin eteneminen:

Maankäyttö- ja rakennuslaki on rakennussuojelun ensisijainen keino. Maan- Aloitus • Kaupunki tai maanomistaja tekee aloitteen käyttö- ja rakennuslain mukainen suojelu toteutuu asema-, yleis- ja maa- • OAS kuntakaavoituksen kautta. Kaavoituksella voidaan suojella kulttuurimaise- • Vaikutusten arviointi mia, kaupunkikuvaa, julkisia sisätiloja sekä laajempia alueita kansallisina • Selvitetään tarve tutkimusten päivittämiselle kaupunkipuistoina. Laajat suojeltavat aluekokonaisuudet esitetään yleis- • Lait ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavassa. Yksittäisten kohteiden suojelutarve ja -edellytykset selvitetään tarkemmassa suunnittelussa eli asemakaavassa. Kaavaehdotus • Asetetaan nähtäville, kommentointi • Viranomaislausunnot, esim. museolta Aloitteen asemakaavaprosessin käynnistämiseksi voi tehdä joko kunta tai • Tarvittaessa muutokset maanomistaja. Vantaalla prosessi aloitetaan kulttuuriympäristöviranomais- ten ennakkoneuvotteluilla, jonka jälkeen alkaa osallistumis- ja arviointisuun- Hyväksyminen • Kaupunkikuvalautakunnassa tai kaupungin- nitelman (OAS) tekeminen. OAS-vaiheessa Vantaan kaupunginmuseo arvioi hallituksessa/-valtuustossa kaavan välillisiä ja välittömiä vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, • Valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Samalla selvitetään tarve esimerkiksi inventointien päivittämiselle ja arkeologisille tai muille vaadit- Voimaantulo taville tutkimuksille. Suojelutarve pyritään määrittelemään selvitysten val-

14 Kaavoituksen lisäksi asemakaavassa suojeltuja kohteita suojellaan myös Laki rakennusperinnön suojelemisesta rakentamis- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Näissä kohteissa muutos- ja korjaustoimenpiteille tulee ensin hankkia tarvittavat luvat. Ennen raken- Lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) suojellaan usein valta- nusluvan myöntämistä kaupunginmuseolta pyydetään lausunto, jossa kunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävät taajamakohteet museon on mahdollista tuoda esiin kohteen ajantasaisia suojelutavoitteita asemakaava-alueen ulkopuolella. Poikkeustapauksissa lakia sovelletaan ja punnita suunniteltujen muutostöiden vaikutusta rakennuksen ominais- myös kaava-alueilla, mikäli kohteella on huomattavaa valtakunnallista piirteisiin. Tässä vaiheessa museo voi suositella rakennushistoria- ja/tai arvoa tai mikäli sen suojeleminen kaavalla ei jostain syystä muuten onnistu. korjattavuusselvityksen teettämistä kohteesta. Selvitykset toimivat apuna määriteltäessä esimerkiksi korjauksissa käytettäviä perinteisiä menetelmiä Rakennusperintölailla (LaRS) toteutunut suojelu on usein kaavasuojelua tai alkuperäisten värisävyjen palauttamista. Museovirasto on laatinut korja- kokonaisvaltaisempaa. Tällä erityislailla voidaan suojella muun muassa uskortiston, josta ilmenee restauroinnin yleiset periaatteet. Suunnittelun ja sisätiloja kattavammin kuin asemakaavalla. Suojelu voi koskea rakennuksia, korjauksen aikana tulee noudattaa kaavassa annettuja suojelumääräyksiä. rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, -taiteen, -tekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai raken- Muutos- ja korjausprosessin eteneminen: nuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Suojelu voi koskea myös rakennuksen osaa tai muuta rakentamalla tai istuttamalla muodos- Lupahakemus tettua aluetta. Vantaalla ei marraskuussa 2019 ole LaRS-suojeltuja kohteita.

Mahdolliset selvitykset Muinaismuistolaki

Muinaismuistolaissa määritellään, että kiinteät muinaisjäännökset ovat rau- Museon lausunto hoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asetuksesta ja historiasta. Kiin- teiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto. Kiinteitä mui- naisjäännöksiä ovat lain mukaan: Muutos-/korjaus käynnistyy 1. maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomuk- set, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; Lokakuussa 2019 Vantaan asemakaavoissa oli yhteensä 354 asemakaavalla suojeltua kohdetta, jotka on luetteloitu tämän julkaisun liitteissä. Uuden- 2. pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan maan maakuntakaavassa Vantaan alueella on yhdeksän vantaalaista, pinnalla ei ole merkkejä; valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää maankäyttö- ja raken- nuslailla suojeltua kohdetta. Lisäksi Vantaalla on inventointitiedon mukaan 3. kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai 1185 arvokkaaksi rakennusperinnöksi määriteltyä kohdetta, joiden osalta muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hak- suojelukysymys tulee ratkaistavaksi vasta, kun aluetta seuraavan kerran kuun jälkiä taikka uhrikuoppia; kaavoitetaan.

* tilanne marraskuussa 2019

15 4. uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset Muut suojelukohteet Vantaalla käräjäpaikat; Maankäyttö- ja rakennuslain, rakennussuojelulain sekä muinaismuistolain 5. muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja lisäksi on useita muitakin lakeja sekä eri tasoisia sopimuksia ja selvityksiä, työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asu- jotka koskevat myös vantaalaista kulttuuriympäristöä. Esimerkiksi Vantaalla musten tai paikkojen käyttämisestä; on kohteita, jotka on suojeltu asetuksella valtion omistamista rakennuksista (480/1985). Nimensä mukaisesti lailla on suojeltu valtion omaan 6. muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit käyttöönsä rakentamia tai hankkimia rakennusperintökohteita. Vantaalla ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien on tällä asetuksella suojeltu sekä Köningstedtin kartano että Jokiniemen val- ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapai- tionalue. Vanhimmilta osiltaan 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko kat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; taas on suojeltu kirkkolailla. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta on suojeltu kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset piha- 7. kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai piireineen, kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen. Myöhemmin rakenne- tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin tut kirkkorakennukset voidaan suojella erillisellä päätöksellä. kuin muut sellaiset muistomerkit; Kaikki Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on 8. muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä var- inventoitu Missä maat on mainioimmat -selvityksessä vuonna 2012. Rajauk- tiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä set tulivat voimaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa vuonna 2017. Vantaalla maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä on yhdeksän: 9. kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huo- Hanabölen kylämaisema, Havukosken asuntoalue, Helsingin pitäjän kir- mattavia historiallisia muistoja. konkylä, ensimmäisen Maailmansodan linnoitteet (Länsimäki ja Maraton- puisto), Kaivokselan asuntoalue, Korson rautatieasema, Simonmetsän kerrostaloalue, Sotungin kylämaisema ja Håkansbölen kartano sekä Tikkurilan Irtainten muinaisesineiden osalta laissa säädetään, että vähintään sata kulttuurimaisema. vuotta vanhaksi oletettavan rahan, aseen, työkalun, koristeen, astian, kul- kuvälineen tai muun sellaisen esineen, jonka omistajaa ei tiedetä, löytäjän Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maa- on toimitettava sellaisenaan Museovirastoon, jolla on oikeus lunastaa esine seudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niitä yhdistää monimuotoinen korvausta vastaan. Merestä tai vesistöstä löydetty laivan tai muun aluksen luonto, hoidettu viljelymaisema ja perinteinen rakennuskanta. Nykyiset hylky, joka voidaan olettaa vähintään sata vuotta vanhaksi, tai sellaisen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on vahvistettu valtioneuvos- hylyn osa, on rauhoitettu. Vantaalla on yhteensä 252 kohdetta Museovi- ton päätöksellä vuonna 1995. Inventointiin on tehty Uudellamaalla päivitys raston muinaisjäännösrekisterissä. Kohteet on luetteloitu tämän julkaisun vuonna 2013, mutta sitä ei ole vahvistettu. Vantaalla on yksi valtakunnalli- liitteenä. sesti arvokas maisema-alue: Vantaanjokilaakso. Maisema muodostuu van- haan merenpohjaan raivatuista tasaisista viljelyaukeista sekä mutkittele- vasta joesta.

16 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt eli Kaupunkisuunnittelijoiden tehtävänä on valmistella kulttuuriympäristön huo- RKY-kohteet perustuvat Museoviraston inventointiin vuodelta 2009. Kohteet mioivia esityksiä kaupunkirakenteesta ja kaupungin visuaalisesta ilmeestä antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonais- asema- ja yleiskaavoissa. Kaupunginmuseon tehtävä on kommentoida ja kuvan maamme rakennetun ympäristön kehityksestä. RKY-kohteet on otettu lausua suunnitelmista kulttuuriympäristön osalta ja toisinaan he myös tuot- valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. tavat tutkimuksia ja inventointeja. Käytännön toimenpiteissä, kuten purka- Kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön, kulttuuriympäristöjen rakenteen, mis-, korjaus- ja muutostöissä rakennusvalvonnan lupakäsittelijöillä ja val- kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön vojilla on merkittävä rooli suojelumääräysten toteutumisen valvonnassa. säilyminen on siis turvattava ja otettava alueiden käytön suunnittelun läh- Kulttuuriympäristön hoidosta ja ylläpidosta vastaavat omien vastuualuei- tökohdaksi. Kulttuuriympäristön ominaisluonne ja erityispiirteet tulee huo- densa mukaisesti myös esimerkiksi kuntatekniikan keskus, ympäristökeskus mioida mahdollisessa täydennysrakentamisessa ja muutokset tulee sopeut- ja tilakeskus. Kaavat hyväksytään joko kaupunkisuunnittelulautakunnassa, taa niihin. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä kaupunginvaltuustossa tai kaupunginhallituksessa. ovat Vantaalla: Backas – Elannon suurtila, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Joki- niemen koelaitos, Korson rautatieasema, pääkaupunkiseudun ensimmäisen * Aiemmin yhteistyösopimus tehtiin suoraan Museoviraston kanssa. Yhteis- maailmansodan linnoitteet, Sotungin kylä ja Håkansböle, Suuri Rantatie työsopimus Museoviraston kanssa oli rakennussuojelun viranomaistehtä- sekä Tikkurilan rautatieasema. vien osalta voimassa vuosina 2008-2019, arkeologian tehtävien osalta vuosina 2015-2019. Kulttuuriympäristön säilyttämistä ja suojelua määrittävät myös useat kan- salliset ja kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Esi- merkiksi Unescon maailmanperintösopimus (Suomi ratifioi 1987), Haagin yleissopimus (1954) sekä Euroopan neuvoston sopimukset ja suositukset tähtäävät kansallisen ja yhteisen kulttuuriomaisuuden säilyttämiseen.

Ketkä suojelevat?

Perustuslaissa on määritelty, että vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Vantaalla rakennetun kulttuuriympäristön ja -maiseman sekä arkeologisen perinnön vaalimisen viranomaistehtävää hoitaa Vantaan kaupunginmuseo. Museossa työskentelee kaksi rakennustutkijaa sekä yksi arkeologi. Uudistuneen museolain (2020) mukaisesti kaupunginmuseo on sopi- nut menettelytavoista erityisellä yhteistyösopimuksella Keski-Uudenmaan aluevastuumuseon kanssa.* Kirkkolailla ja asetuksella suojelluissa kohteissa viranomaisena toimii Museovirasto. Muita keskeisiä kulttuuriympäristötyön Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat. Suurin osa suojelukysymyksistä toimijoita ovat muun muassa kaupunkisuunnittelijat, rakennuslupien valvo- ratkeaa asemakaavoituksen myötä, joten kaupunginvaltuuston edustajilla on merkittävä jat sekä kunnan päättäjät. rooli kulttuuriympäristössä. Kuva: Sakari Manninen / Vantaan kaupunki.

17 Kunnan avainasemassa olevilla henkilöillä on keskeinen vaikutus kuntalais- ten mielipiteiden muodostumiseen. On tärkeää, että kunnan luottamus- henkilöstön, virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden välinen yhteistyö on aktiivista. Kotiseutuliiton Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä -selvityksen mukaan suomalaisilla yhdistyksillä on vankka kokemus siitä, ettei etenkään kaavoitukseen pystytä vaikuttamaan. Tulos toistui Vantaalla 2018 teetetyssä Kylli-kyselyssä. Kyselyn mukaan osallistamisen tulokset eivät tule tarpeeksi näkyväksi asukkaille. Siispä yhteistyötä tulee kehittää ja vaalia niiltä osin kuin se jo toimii hienosti.

Kulttuuriympäristötyötä tekee Vantaallakin valtava joukko aktiivisia yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoita. Heidän tavoitteenaan voi olla vaikkapa kohteiden ja tarinoiden säilyttäminen tuleville sukupolville, historian tunnetuksi tekeminen, kohteiden hoitaminen ja ylläpito, asuinympäristöjen siistinä pitäminen ja viihtyisyyden parantaminen. He järjestävät esimerkiksi tapahtumia, talkoita ja keskustelutilaisuuksia kotiseutuun ja sen hoitamiseen liittyen. Vain harvalla yhdistyksellä on palkattua työvoimaa. Siitä huolimatta vapaaehtoisten joukossa on valtava potentiaali ja volyymi tehdä ja toteuttaa kulttuuriympäristötyötä, jonka toteuttamiseen kaupungilla itsellään ja yksistään ei riittäisi voimavaroja. Siksi näiden kotiseutu-, asukas-, omakoti- ja kyläyhdistysten toiminnan tukeminen ja kannustaminen on ensisijaisen tärkeää.

Luonnollisesti myös omistajat ovat vastuussa kiinteistöjen ylläpidosta ja huoltamisesta. On oleellista, että omistajilla on sekä tarpeeksi tietoa että Kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen aikana yhdistykset pystyivät hakemaan avustuksia halua suojella kohteita. Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeessa kulttuuriympäristötalkoisiin ja -tapahtumiinsa. Vantaa-Seuralle myönnettiin 300 euron on lisäksi tunnistettu uusia välillisiä kulttuuriympäristötyön tekijöitä ja sii- avustus Helsingin keskiaikapäivän vapaaehtoisten kiitosjuhlaan, jossa oli ruokailun lisäksi asiantuntijaluento. Pienikin avustus ja kiitos tehdystä työstä kannustaa jatkamaan hen vaikuttavia toimijoita kaupungin sisällä. Hankkeessa on pilotoitu uuden- arvokasta toimintaa. Kuva: Riina Koivisto / Vantaa-Seura. laista kulttuuriympäristön yhteistyötä esimerkiksi matkailun, viestinnän ja kasvatuksen ammattilaisten kanssa. Yksi kulttuuriympäristölinjausten toi- menpide on houkutella uusia toimijoita mukaan kulttuuriympäristötyöhön jatkossakin.

18 Alla olevassa taulukossa on eritelty eri tahojen toteuttamaa kulttuuriympäristötyötä siten, kuin se on Vantaalla järjestetty marraskuussa 2019.

Taso Vastuu Toimijoita Taso Vastuu Toimijoita

Kansalais- Vastuu oman Asukkaat Aluetaso Ohjaa ja on Uudenmaan kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: taso ympäristön Järjestöt vastuussa alueen vuorovaikutuksen lisääminen alueen kulttuuriympäristö- hoitamisesta ja Yhdistykset ja yhteisöt kulttuuri- toimijoiden kesken, ohjelmien edistäminen, rky-kohteiden osallistumisesta Yritykset ympäristöhoidon ja valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueita koske- muutosten Kiinteistön- ja maanomistajat: huolehtivat omaisuutensa edistämisestä. vien toimenpiteiden seuranta, hoitoavustusten jakamisen suunnitteluun kunnossapidosta ja voivat tehdä esityksen rakennuksen linjaaminen, alueen kulttuuriympäristöstrategian suojelemisesta. seuraaminen. Vastuumuseo, Helsingin kaupunginmuseo: edistää Kuntataso Vastuu paikallisen Asemakaavoitus, yleiskaavoitus: vastuu kaupunki-suun- kulttuuriympäristön hoitoa alueellaan, tekee yhteistyö- ympäristön nittelusta ja kaavojen ajantasaisuudesta. sopimuksia paikallismuseoiden kanssa. suunnittelusta, Rakennusvalvonta: myöntää toimenpideluvat, valvoo Uudenmaan liitto: Laatii maakuntakaavan ja voi tehdä suojelusta ja kunnossapitoa, luvatonta rakentamista ja maisematöitä. esityksen rakennuksen suojelemisesta, myöntää erilaisia hoitamisesta Tilakeskus: kaupungin toimitilojen ja kiinteistöjen tukia. kehittäminen ja hankinta, korjaushankkeiden suunnittelu, Uudenmaan ELY-keskus: vastuussa LaRS-suojelusta ja tilojen käyttö. poikkeuslupa-asioista, asettaa vaarantamiskiellon. Kuntatekniikan keskus: yleisten alueiden, katujen ja viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Kansallinen Vastuu Kotiseutuliitto: tekee vaikuttamistyötä, myöntää Vantaan kaupunginmuseo: antaa lausunnot suojelusta, taso suomalaisen korjausavustuksia, järjestää koulutuksia ja tapahtumia, tekee inventointeja ja tutkimuksia. kulttuuri- tekee tutkimus- ja julkaisutyötä. Ympäristökeskus: vastaa muun muassa luonnon ja ympäristön Kuntaliitto: huolehtii kuntien eduista lainsäädännön ympäristön suojelusta, ympäristöluvista ja -määräyksistä säilymis- uudistuksessa, ohjeistaa lainsäädäntöä koskevissa sekä asumisterveydestä. edellytyksistä asioissa, antaa kaavoitusta koskevaa koulutusta ja Suojeluasiainneuvottelukunta: ajankohtaisista suoje- neuvontaa, levittää tietoa toimintatavoista ja kokemuksista. luasioista keskusteleminen yhdessä kaikkien kaupungin Museovirasto: tekee valtakunnallisia inventointeja, valvoo kulttuuriympäristön viranomaisten kanssa. merkittävimpiä kohteita (kirkkolaki ja valtion omistamien Arkkitehtuuriohjelman seurantaryhmä: arkkitehtuuri- rakennusten suojeluasetus) sekä alueellista toimintaa, ohjelman seuranta ja valvominen, Kehäkukka-palkinnon tehnyt yhteistyösopimuksen alueellisen vastuumuseon myöntäminen (Helsingin kaupunginmuseon) kanssa Vantaan alueen Kaupunkikuvaneuvottelukunta: edistää ja seuraa hyvän kulttuuriympäristön viranomaistyön työnjaosta. kaupunkikuvan kehitystä ja lausuu kaupunkikuvallisista Ympäristöministeriö: tekee päätöksen ELY-keskuksen ratkaisuista päätöksentekoa vasten ennen rakennusluvan ehdottamasta suojelusta, valitusviranomainen hylkäävissä myöntämistä. kaavapäätöksissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta: kaupunkirakenteen ja Muut ministeriöt: oman osa-alueensa kehittämisen ympäristön kehittäminen. näkökulmasta mukana. Kaupunginvaltuusto: hyväksyy rakennusjärjestyksen, hyväksyy merkittävät asemakaavat kaupunginhallituksen Kansain- Vastuu yhteisestä UNESCO päättää kansainvälisesti merkittävistä kulttuuri- jälkeen. välinen kulttuuri- ympäristökohteista, kouluttaa, lisää tietoa. Kaupunginhallitus: hyväksyy merkittävät asemakaavat ja taso ympäristöstä DOCOMOMO, ICOMOS: edistävät kansainvälisesti kaikki yleiskaavat ennen kaupunginvaltuustoa. kulttuuriympäristön suojelemista ja tutkimusta. Euroopan neuvosto: tekee kansainvälisiä kulttuuri- Välillisiä toimijoita: ympäristön ja -perinnön sopimuksia, esim. Granada, Palvelualueiden viestintäyksiköt: Kulttuuriympäristöstä, Valletta, Firenze, Faro. historiasta ja ajankohtaisista teemoista viestiminen Elinkeinopalvelut: vastuu kulttuuriympäristömatkailun kehittämisestä. Kasvatuksen ja oppimisen palvelualue: vastuu kulttuuriympäristökasvatuksesta.

19 VANTAAN KYLLI -HANKE

Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kylli -hanke oli Vantaan kaupungin maankäytön ja sivistystoimen kolmivuotinen yhteishanke vuosina 2018- 2020. Hanke perustettiin kulttuuriympäristöohjelman tekoa ja toimeenpanoa varten. Siihen saatiin Museovirastolta merkittävä innovatiivisten hankkeiden apuraha. Hankeen tavoitteena oli parantaa kulttuuriympäristötiedon saa- vutettavuutta, luoda positiivista Vantaa-kuvaa sekä aktivoida kulttuuriym- päristötyöhön mukaan niitä, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana.

Suunnitelman mukaisesti ensimmäisenä vuonna toteutettiin useita osapro- jekteja, joissa testattiin erilaisia asukasyhteistyön toimintamalleja, joita voidaan myöhemmin ottaa vakituisempaan käyttöön. Toinen hankevuosi käytettiin linjausten luomiseen yhdessä kaupungin organisaatioiden sekä asukasedustajien kanssa. Kolmantena hankevuonna kaikki sovitut toimenpiteet käynnistettiin, ja sitä kautta alkoi myös linjausten voimaan saattaminen.

Kylli-kyselyssä selvitettiin vantaalaisten suhdetta kulttuuriympäristöön Kulttuuriympäristölinjaukset -hanke aloitettiin vuonna 2018 toteutetulla kart- takyselyllä, jossa selvitettiin, mitä vantaalaiset ajattelevat kulttuuriympäris- töstä. Kyselyyn vastasi 92 henkilöä. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli asukkaita, mutta joukossa oli myös kotiseutu- ja yhdistysaktiiveja, entisiä vantaalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Huomionarvoista on se, että kyselyyn ei vastannut yksikään päättäjä tai suunnittelija. Yli puolet kyselyyn vastan- neista oli 40-59-vuotiaita naisia. Odotetusti Myyrmäen (38 %) ja Tikkurilan suuralueilta (26 %) saatiin eniten vastauksia; yksittäisistä kaupunginosista eniten vastauksia keräsivät Myyrmäki, Hämeenkylä, Tikkurila, Ylästö, Pak- kala, Seutula ja Korso.

Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo

20 Kyselystä nousi esiin seuraavia huomioita: puolet vastauksista ovatkin muita kuin kaupungin määritelmän mukaisia, Vantaalaiset osallistuvat mielellään kulttuuriympäristön hoitoon. Mie- arvotettuja kulttuuriympäristökohteita, mutta yhtä lailla tärkeitä ympäris- lekkäin tapa osallistua ovat talkoot, tapahtumat sekä digitaaliset palve- töjä vantaalaisille. Kyselyn vastaukset hajaantuivat usean kohteen välille. lut kuten nettisivut tai sosiaalinen media. Huomionarvoista on se, että monet tärkeäksi merkityt paikat löytyivät myös Kaupungin pitäisi huomioida paremmin asukkaiden ja asukasyhdis- uhanalaisiksi koettujen kohteiden joukosta. tysten toiminta ja kulttuuriympäristötyö. Asukkaiden roolia tulisi vahvistaa esimerkiksi monenlaisella yhteistyöllä, Adoptoi monumentti Merkityksellisiä kohteita -sopimuksilla ja tapahtumissa. 12 merkintää Tikkurilan aseman ympäristö kerrostaloalueineen Asukkaat haluaisivat erityisesti lisää kulttuuriympäristön hoitoon ja 8 merkintää Louhipuisto ja Jokiuomanpuisto huoltoon liittyvää tietoa. 5 merkintää Lammaslampi ympäristöineen Yli 90 % haluaisi tietää vantaalaisesta kulttuuriympäristöstä lisää. 4 merkintää Heureka ympäristöineen Samalla 63 % kokee, ettei pysty vaikuttamaan kulttuuriympäristöön. 3 merkintää Keravanjoen ympäristö, Backaksen kartano ympäristöi- Viestintää tulisi tehostaa ja vaikutusmahdollisuudet tulisi tuoda sel- neen, Kuusijärvi ympäristöineen, Hiirilampi, Pyhän Laurin kirkko ympä- keämmin esille. ristöineen Kyselyyn vastanneet toivovat kaupungin sitoutuvan laadukkaaseen, ei 2 merkintää Leinelänkaaren kallio, Tammiston metsä, Lentokenttä liian ahtaaseen rakentamiseen, joka huomioi olemassa olevan raken- 1 merkintä Koivuhaan arboretum, Tikkurilan keskuspuisto, Tolkinmetsä, nuskannan luonteen ja mittakaavan. Hämeenkyläntien varren peltomaisemat, Hämevaaran kalliot ja metsä, Erityisesti viheralueet, puistot, pellot, joenvarret, maalaismiljöö, karta- Malminiitty, Vantaanjoki, Ruskeasannanlammet, Tikkurilan uimahalli, not ja tehdashistoria halutaan säilyttää, kun rakennetaan uutta. Nämä Leppäkorven maauimalan kahvila, Rusokallion metsä, Päiväkumpu tulisi myös saattaa entistä aktiivisempaan käyttöön. Sahamäessä, Hanabälen saha ja mylly, Koivutori, Ruskeasannan siu- Kuulemisen sijaan asukkaat toivoivat lisää kuuntelemista eli sitä, että nauskappeli, Silvolan luonnonsuojelualue, Navethalia, Malmarsin krouvi osallistamisella on vaikutusta lopputulokseen. Kyselyyn vastanneiden ja torppa, Gjutars, Biorex, Louhelan päiväkodin puisto, Reuna, Ilola, mukaan toiveita tulisi kuunnella ja kaupunkia kehittää entistä tasaver- Rekolan keskusta, Ristipuro, Hiekkaharjun Kolmekutonen, Hiekkaharjun taisemmin idässä ja lännessä. vesitorni, Simonkallion koulu, Vierumäen koulu

Kylli-kyselyn tuloksia lukuina: Uhanalaisia kohteita 74 % Kulttuuriympäristön säilyttäminen on tärkeää kaupungin 5 merkintää Louhipuisto maineelle ja imagolle. 4 merkintää Tikkurilan aseman ympäristö kerrostaloalueineen 83 % Olen ylpeä vantaalaisesta kulttuuriympäristöstä. 3 merkintää Lammaslampi ympäristöineen 75 % Kulttuuriympäristön säilyttäminen on tärkeää. 2 merkintää Backaksen kartano ympäristöineen 92 % Kulttuuriympäristö on oleellinen osa arkeani. 1 merkintä Hämeenkylän pellot, Hakkilan teollisuusalue, Linnaisten- 64 % En pysty vaikuttamaan kulttuuriympäristööni. metsä, Viikatepuisto, Louhelan päiväkodin puisto, Königstedtinkallion 97 % Kulttuuriympäristö edistää hyvinvointiani. metsä, Louhelan asema, Koivuhaan arboretum, Rusokallion metsä ja pellot, Tikkurilan jokivarsi, Hiekkaharjun peltomaisema, Rekolan kes- Kyselyssä sai merkitä kartalle merkityksellisiä tai uhanalaisia kulttuuriym- kusta, Silvolan luonnonsuojelualue, Pointin kirjasto, Tolkinkylän ratsas- päristökohteita. Kartalle sai merkitä tärkeän paikan oman kokemuksensa tuskoulu ympäristöineen. mukaan, eikä sen varsinaisesta arvotusstatuksesta tarvinnut tietää. Noin

21 Kulttuuriympäristölinjaukset ja yleiskaava 2020 Huomioitavaa on, että vasta yleiskaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen alkoi valtakunnalliset arkeologiset kohteet -selvitystyö, joten niitä ei luon- Yleiskaava 2020 -luonnoksen kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi teh- noksessa ole huomioitu. Yleiskaavaluonnoksessa on myös pyritty yksinker- tiin osana Kulttuuriympäristölinjaukset -hanketta. Siinä arvioitiin luonnok- taistamaan kartan lukemista yhtenäistämällä erilaisten toimintojen merkin- sen vaikutuksia kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja kaupunkikuvaan tätapoja. Muuttuneiden merkintöjen kaikkia mahdollisia vaikutuksia on osin sekä muinaisjäännöksiin ja kulttuuriperintöön. Vantaan yleiskaavan kei- vaikea arvioida. häänkärjet ovat raitiovaunuhanke, kaupungin tiivistäminen ja uudistaminen, luonnonsuojelualueiden lisääminen sekä elävämpi ja toimivampi kaupunki. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset muinaisjäännöksiin, kulttuurimai- Raitiovaunu parantanee joidenkin kulttuuriympäristökohteiden saavutet- semaan sekä rakennusperintöön ja kaupunkikuvaan: tavuutta ja muinaisjäännösten säilymismahdollisuudet paranevat uusilla luonnonsuojelualueilla. Elävä ja toimiva kaupunki on myös kulttuuriympä- ristön näkökulmasta tavoiteltavaa, sillä kohteiden aktiivinen käyttäminen Muinaisjäännökset edistää parhaiten niiden säilymistä. Kivikautisen asuinpaikan (Husbacka II) päälle osoitettu täydennysasu- Tavoite tiiviistä kaupunkirakenteesta tuottaa tulevaisuuden Vantaalle entistä minen tuhoaisi täysin muinaisjäännöksen, joka mahdollinen valtakun- urbaanimpaa kaupunkikuvaa. Tiivistäminen aiheuttaa yhtäältä jonkin ver- nallisesti arvokas arkeologinen kohde. ran paineita kulttuuriympäristön säilymiselle, mutta toisaalta turvaa parem- Länsimäen, Länsisalmen ja Rajakylän alueen tiivistäminen mahdollis- min tiivistyvien alueiden ulkopuolelle jäävät kohteet. Tiivistäminen vaikuttaa taa ensimmäisen maailmansodan linnoitusalueen pirstoutumisen. Vantaalla erityisesti niin kutsuttujen kaupunginosakeskustojen ja aseman- Uusien ja tiivistyvien keskustojen syntyminen vaarantaa historiallisten seutujen rakennusperintökohteisiin ja kaupunkikuvaan. Tässä piilee kui- teiden säilymisen esim. Piispankylässä. tenkin hieno mahdollisuus suunnitella ja rakentaa kehittyvää ja kasvavaa Valtakunnallisesti arvokkaat arkeologiset kohteet selviävät vasta myö- kaupunkia hyödyntämällä olemassa olevien kulttuuriympäristökohteiden hemmin. ominaispiirteitä. On tärkeää, että muutoksessa pystytään säilyttämään kaupunkikuvan kerroksellisuus ja rakennusperinnön monipuolisuus, alueen tuttuus sekä kiinnityskohdat. Kulttuurimaisema

Rakennusperinnön ja kaupunkikuvan lisäksi yleiskaavaluonnos mahdollis- Kaikkiaan kulttuuriympäristörasteria poistuu 2 %, yhteensä 100 heh- taa kulttuurimaiseman muutoksia niin maakunnallisesti kuin valtakunnal- taaria lisestikin merkittävillä kulttuurimaisema-alueilla. Arvokkaaksi määritellyn Espoonjokilaakson maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella kulttuuriympäristön merkintää poistetaan yhteensä 100 hehtaarin alueelta Hämeenkylässä hehtaari Tuomelan koulun lähettyvillä: näkymäakseli muun muassa uusien kaupunginosakeskustojen syntyessä Länsimäkeen Ainontieltä Hämeenkylän kartanolle katkeaa ja maisema menetetään. ja Piispankylään. Osalla poistuvista alueista kulttuuriympäristön arvot on Hanabölen maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Sahamä- menetetty jo aiemmin eli yleiskaava on päivitetty vastaamaan nykytilan- essä 20 hehtaaria: hyvin säilynyt ja yhä viljelykäytössä oleva kulttuuri- netta. maisema Koivukylänväylän pohjoispuolelta menetetään. Lisäksi Stor- petaksen ja Kauniston tilojen päärakennusten yhteensovittaminen uudelle asuinalueelle.

22 Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla Linjaustyö Piispankylässä 8 hehtaaria ja Viherkummun siirtolapuutarhassa 6 hehtaaria, Hanabölen maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Varsinainen linjaustyö lähti käyntiin tammikuussa 2019. Ensin projektikoor- Hiekkaharjun golfkentän eteläpuolella 15 hehtaaria: näiden alueiden dinaattori kävi kaikkien kaupungissa kulttuuriympäristötyötä tekevien viran- arvot katsotaan hävinneen jo aiemmissa vaiheissa. omaisten sekä asukasedustajien kanssa ns. starttikeskustelut. Näissä keskusteluissa ideoitiin, millaisin toimenpitein vantaalainen kulttuuriympäristö voitaisiin huomioida paremmin sekä miten kulttuuriympäristötyötä tulisi Rakennusperintö ja kaupunkikuva kaupungissa kehittää. Osa ryhmistä toivoi toista keskustelua, joten pohdis- kelua jatkettiin heidän kanssaan uudessa tapaamisessa. Tiivistäminen ja paikalliskeskustan c-merkinnän poistuminen uhkaa pai- kalliskeskustojen rakennusperintöä ja kaupunkikuvaa sekä erityisesti Ohjausryhmän kokouksessa 17.4.2019 esiteltiin ensimmäinen luonnos linja- arvokkaaksi määriteltyjä ostoskeskuksia. Erityisesti Korson asema-alue uksista. Ohjausryhmän kommenttien jälkeen luonnokseen tehtiin muutokset ja 60-luvun matala ja vaakatasoinen keskusta ja Myyrmäen keskustan ja sitä esiteltiin eri johtoryhmissä. Johtoryhmien kommenttien jälkeen luon- ostoskeskukset. nosta muokattiin jälleen, ja ohjausryhmä kommentoi muokattua versiota Havukosken kerrostaloalueen aluerajauksen pienentäminen mahdollis- syksyn kokouksessa 13.9.2019. Yhteensä linjaustyön aikana käytiin 35 kes- taa maakunnallisesti arvokkaan alueen rajauksen pienentämisen kustelupalaveria tai kohtaamista. Ohjausryhmän kommentein muokattua Osa rakennusperintökohteista jää kestävän kasvun vyöhykkeelle. Ne versiota esiteltiin suuressa yhteiskeskusteluja kuulemistilaisuudessa Van- tulee sovittaa tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. taan kaupunginmuseossa 1.11.2019. Sen yhteydessä luonnokseen tuli vain Tiivistyvien keskustojen reuna-alueet tulee yhteensovittaa niiltä osin pieniä muutoksia. Ohjausryhmä hyväksyi linjaukset 25.11.2019 kokoukses- kuin ne kohtaavat esim. arvokkaiden pientaloalueiden reunoja, erityi- saan ja lähetti ne edelleen hyväksyttäviksi kaupungin johtoryhmälle, joka sesti Asolassa lähetti ne tiedoksi lautakuntiin. Merkintöjen muutosten vaikutuksia esim. Helsingin pitäjän kirkonkylällä- ja kartanoissa vaikea arvioida Aviapoliksen kokonaisvaltaisessa kehityksessä alueen arvokkaan Suuri keskusteluja kuulemistilaisuus modernin teollisen rakennusperinnön huomioiminen ja ottaminen Vantaan kaupungin- osaksi suunnitelmia. museossa 1.11.2019. Tikkurilan väritehtaiden, Kaivokselan ja Vaaralan työpaikka-alueet Kuva: Antti muuntautuvat asumiseen, mikä aiheuttaa alueille toiminnallisia muu- Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo. toksia.

23 Tapahtumat ja yhteistyö Tapahtuma Lyhyt kuvaus Yhteistyötaho Osallistuja- määrä Valokuvaa Vantaa Kaupunkivalokuvaus- Kaupunginmuseo, viimeinen 91 Kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen lähtökohtana oli asukkaiden kuun- -kierrokset Myyrmäki, kurssi kahdeksassa kierros yhteistyössä Turun Korso, Kirkonkylä, kaupunginosassa, yliopisto, Päivi Leinonen. teleminen, uusien toimijoiden kannustaminen kulttuuriympäristötyöhön Hakunila, Aviapolis, samalla oppien histo- sekä asukasosallisuuden lisääminen erilaisten pilottiprojektien avulla. Pilot- Vantaankoski, Koivukylä. riaa. tiprojektien ja erilaisten tapahtumien avulla pyrittiin lisäämään tietoisuutta Vantaan historiakävelyt Opastettujen kävelyiden Kaupunginmuseo, 1535 (+ Tikkurilan kaupunki- sarja (20kpl) Vantaa-Seura, VisitVantaa, vantaalaisesta kulttuuriympäristöstä, tekemään kulttuuriympäristötyötä kävely kaupunki- Aviapolis-Tikkurila-Hakunila näkyväksi, hoitamaan, huoltamaan ja pitämään kulttuuriympäristökohteita suunnittelijoiden kanssa) -kehittämisryhmä, osallisuuskoordinaattorit. kunnossa, nostattamaan yhteisöllisyyttä sekä keräämään tietoa. Erilaisia Kyllin kestit, Vantaan Kulttuuriympäristöjuhlat Kaupunginmuseo, 416 tapahtumia järjestettiin kahden vuoden aikana yhteensä 57. Jotkin tapah- synttärit 687, Vantaan asukkaille: tapahtumaa Nuorisoseurat ry, synttärit 688. museolla ja kotiseutu- Vantaan Varian logistiikan tumista otettiin vakituiseksi osaksi kaupunginmuseon vuotuista tapahtuma- bussikierrokset. koulutuksen kanssa kalenteria. Talkoot: Keskiaikapäivän Yhdistykset hakivat Kaupunginmuseo, Vantaa-Seu- 38 vapaaehtoisten kiitosjuhla rahoitusta talkoisiin. ra, Linnaisten omakotiyhdistys. sekä Linnaisten Myönnettiin kahdelle Yhteensä hankkeen aikana erilaisissa tapahtumissa tavoitettiin 2773 hen- suokaivoksen kyltitys. yhdistykselle. kilöä. Sen lisäksi yhteistyötä on tehty varmasti yhteensä satojen erilai- Luokkakokousbrunssi 1974, Vuonna 1974 -syntynei- Kaupunginmuseo, 24 kaksi Vantaan tallentajat den muistitiedonkeruu- Vantaa 50 -hanke, sissa verkostoissa ja pilottiprojekteissa mukana olleiden kanssa. Kylli-kyse- 1974 -tapaamista, Vantaan ja keskustelutilaisuus. Kahvi Charlotta Vernissa. lyyn vastanneet eivät ole mukana tässä luvussa. Vaikka uusien toimijoiden tallentajat 1974 Facebook-ryhmä osuutta osallistujamäärästä ei voida selkeästi osoittaa, voitaneen kuitenkin Vantaa Wikipediaan Täydennettiin Vantaan Kaupunginmuseo, 4 todeta, että mukaan on saatu valtava joukko vantaalaisesta kulttuuriympä- -wikipediapajat Tikkurilan ja historiallisia rakennuksia Wikimedia Suomi, Myyrmäen kirjastoissa. ja maisemia Wikipe- Tikkurilan kirjasto, ristöstä kiinnostuneita. diaan. Myyrmäen kirjasto. Kotiseutuni Vantaa Muistitiedon keruu ja Kaupunginmuseo, Erityis- 180 -tarinatyöpajat keskustelutilaisuus. asumisen yksikkö,Myyrmäki, Myyrmäessä, Koivu- Yhdistykset saivat tilata Kafnetti, Tikkurila Lions Club, Entisten ja kylässä, Tikkurilassa, ilmaisen tarinatyöpajan. Vantaan eläkeläiset ry, nykyisten vuonna Hiekkaharjussa, Etelä-Vantaan eläkeläiset, 1974 syntyneiden Övre Nybackassa. Kestikievarin perheaamu, vantaalaisten Vauvamaanantai. luokkakokousbrunssilla Kuninkaan piknik Historiatapahtuma Kaupunginmuseo, 25 Kuusijärvellä. Cafe Kuusijärvi muisteltiin menneitä. Yritykset ja ympäristöt Yrittäjille ja yhdistyksille Kaupunginmuseo, 35 Kuva: Antti seminaari suunnattu seminaari. Kulttuuritehdas Vernissa, Yrjönen / Vantaan Elinkeinopalvelut. kaupunginmuseo. Vantaa kuvissa ja Facebook-ryhmät - 384 muistoissa -Facebook- muisteluille ja kuvien ryhmä sekä Vantaan jakamiselle. tallentajat 1974 Facebook-ryhmä Viranomaisten aamukahvit Kaupungin kulttuuriym- Kaupunginmuseo, 41 ja Kyllin suuri yhteiskeskus- päristöviranomaisille kaupungin työntekijät. telu- ja kuulemistilaisuus suunnatut keskusteluti- laisuudet. YHTEENSÄ 57 TAPAHTUMAA 2773

24 Tapahtuma- ja projektiesittelyt

Seuraavien lyhyiden projektiesittelyiden kautta voit tutustua siihen, millaisia pilottiprojekteja hankkeen aikana toteutettiin. Pilottiprojektien tarkoituksena on ollut tuoda esiin, miten kulttuuriympäristöön voi vaikuttaa ja miten erilaisia kulttuuriympäristötyön mahdollisuudet ovat. Niitä voi toistaa tulevissa hankkeissa ja projekteissa, mutta sitäkin suurempana toiveena on, että niissä luotuja malleja ja toimintatapoja pystytään hyödyntämään isolla tai pienellä mittakaavalla arkityössä.

Kulttuuriympäristöön vaikuttaminen ja kulttuuriympäristötyöhön osallistuminen jakautuvat ainakin kolmeen osa-alueeseen:

kulttuuriympäristökasvatukseen ja -tiedon lisäämiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistumiseen ympäristöstä huolehtimiseen Historiaopastus Myyrmäessä syksyllä 2019. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo. Koulujen ja oppilaitosten kulttuuriympäristökasvatuksen lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa voi olla tarkoituksena lisätä tietoisuutta kulttuuriympä- ristöstä. Tässä kohtaa olennaiseksi tulee se, kuinka kiinnostunut henkilö on aihealueesta. Ymmärrettävästi kiinnostus on yleensä suurempaa, jos asia koskee omaa lähialuetta. Linjausten myötä yksi kaupungin tavoite on viestiä kulttuuriympäristötapahtumista ja osallisuuden vaikutuksista tehokkaam- min sekä lisätä kiinnostusta kulttuuriympäristöstä. Kaikki voivat osallistua erilaisiin kulttuuriympäristötapahtumiin, hieman enemmän vaatii järjes- tötoimintaan osallistuminen. Tapahtumien lisäksi vaikuttaa voi vaikka vain juttelemalla lähipiirille tai keskustelemalla vaikkapa sosiaalisessa mediassa tärkeistä kysymyksistä. Olennaista on, että kaupunkisuunnitteluun ja pää- töksentekoon otetaan osaa: kuunnellaan ja jätetään kirjallinen kommentti suunnitelmiin. Kaikista tärkein lienee kuitenkin ympäristöstä huolehtiminen arkisilla valinnoilla.

Kaupungin ja Luons Club Tikkurila Peltolan koulun 8E-luokkalaiset tekivät Dickursby ry:n Adoptoi monumentti mobiilireittiä historian tunnilla keväällä -sopimus julkistettiin Muinaispuistopäivänä 2018. Kuva: Maiju Hautamäki / Vantaan 2019. Kuva: Maiju Hautamäki / Vantaan kaupunginmuseo. kaupunginmuseo.

25 Kulttuuriympäristötapahtuman järjestäminen Adoptoi monumentti Kulttuuriympäristötapahtuman voi järjestää kuka tahansa – siis yritys, yhdis- Kylli-hankkeen aikana allekirjoitettiin Vantaan toinen Adoptoi monumentti tys, yhteisö tai yksityishenkilö. Vaikkapa työporukka voi vaikuttaa omaan -sopimus. Sopimus tehtiin Lions Club Tikkurila Dickursby ry:n kanssa Jokinie- lähikulttuuriympäristöönsä merkittävästi sekä arjessa että tapahtumilla. men Muinaispuistosta. Adoptoi monumentti on Pirkanmaan maakuntamuse- Suurempien tapahtumien osalta on hyvä muistaa kaupungin lupamenette- osta lähtöisin oleva toimintamuoto, joka kannustaa yhdistyksiä ja yhteisöjä lyt. Vantaan kaupunki on mielellään mukana tapahtumissa. Kaupunki jakaa pitkäjänteiseen kulttuuriympäristön vapaaehtoistyöhön. Adoptointi voi olla vuosittain kulttuurin tai paikallisen kansalaistoiminnan kohdeavustusta, ja arkeologisten kohteiden, historiallisten rakennusten tai maisemien parissa kaupungilta voit saada tiloja tai markkinointiapua tapahtumaasi. tehtävää tiedonkeräämistä, hoitamista ja ylläpitoa, tapahtumienjärjestä- mistä tai vaikkapa yhdessäoloa. Lions Club Tikkurila Dickursbyn kanssa Projektikuvaus, esimerkkinä yksityishenkilö sovittiin adoption yhteydessä vuotuisen Muinaispuistopäivän järjestämi- Valitse paikka: tietty alue tai yksi kohde sestä sekä alueen viheralueen kunnossapidon tukemisesta siivoustalkoilla. Valitse näkökulma: historian esiintuominen, elävöittäminen, hoitaminen, joku muu? Hyödynnä esim. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Projektikuvaus, esimerkkinä yhdistys tai yhteisö vuositeemaa. Tapahtuman voi toteuttaa jo olemassa olevan toiminnan tai Yhdistys tai yhteisö voi ehdottaa kohdetta adoptoitavakseen. Yhtey- konseptin ympärille denotto tehdään kaupunginmuseolle. Museolla on myös lista mahdolli- Valitse ajankohta: yhdistä tapahtumasi jo olemassa olevaan muuhun sista adoptiokohteista. tapahtumapäivään. Selvitetään, keiden kaupungin viranomaisten vastuualueelle kohde Kontaktoi halutut yhteistyökumppanit: museo on innolla mukana kult- kuuluu tuuriympäristötapahtumissa. Sisältöjä tapahtumaasi voit saada yllät- Kokoonnutaan kaikkien toimijoiden kanssa tävän läheltä, vaikkapa lähialueen urheiluseuralta, omakotiyhdistyk- Määritellään adoption ehdot ja siihen liittyvät toimenpiteet, joihin seltä tai yritykseltä! yhdistys/yhteisö sitoutuu Palkitse itsesi ja muut ahkerat vapaaehtoiset. Pienikin muistaminen Tehdään sopimus kaupungin, yhdistyksen/yhteisön ja tarvittaessa lämmittää ja motivoi jatkamaan työtä myös tulevaisuudessa. Museoviraston kanssa (muinaisjäännökset), jossa sovitaan adoption ehdoista Kulttuuriympäristöön liittyviä sopivia tapahtumapäiviä Vantaalla ovat muun Tiedotetaan adoptiosta muassa: Seurataan ja jatketaan yhteistyötä Vantaa-päivä 15.5. Alueen päivät keväällä ja syksyllä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät syyskuun ensimmäisellä viikolla Vantaan syntymäpäivä 14.9.

26 Mobiilireittejä kulttuuriperintöön Vantaan historiakävelyt Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Peltolan koulun silloisen 8E Vantaalla on ennenkin järjestetty historiakävelyitä, mutta ratkaisevaa tämän -luokan kanssa toteutettiin yhteistyöprojekti, jossa koululaiset tekivät Sei- projektin onnistumisen kannalta oli yhteistyö Vantaa-Seuran ja VisitVantaan nätön museo -alustalla kulttuuriympäristön mobiilireitin oman koulunsa kanssa. Mukana oli sekä perinteisiä alueen historiaan liittyviä kävelyitä että lähialueelle. Reitin suunnitteluun käytettiin neljä 90 minuutin oppituntia. teemallisia kierroksia. Vantaan historiakävelyille osallistui kesän ja syksyn Oppilaiden mukaan reitin teko oli opettavaista ja avarsi sitä, kuinka paljon 2019 aikana yli 1500 Vantaan kulttuuriympäristöstä kiinnostunutta. Histo- historiaa omilta kotikulmilta löytyykään. Reittiä käytettiin yli 300 kertaa heti riakävelyn voi jatkossakin tilata esimerkiksi Vantaan kaupunginmuseolta ensimmäisten viikkojen aikana. ja kävelyitä voidaan tehdä tietyistä teemoista yhdessä asukasyhdistysten kanssa esimerkiksi muistelukävelynä. Vaihtoehtoisesti mukaan voidaan kut- Reitin teko sopii eri-ikäisille ryhmille ja reitin teema voidaan määrittää kiin- sua alueen kaupunkisuunnittelija, jolloin voidaan pureutua alueen tulevai- nostuksen mukaan. Reitin avulla sekä tekijät että reitin käyttäjät voivat suuden suunnitelmiin. tutustua lähikulttuuriympäristöihinsä helposti. Hanke oli Vuoden museope- dagoginen teko -finalisti. Projektikuvaus, esimerkkinä yhdistys Sovitaan yhteistyöstä ja kartoitetaan mahdolliset muut kumppanit Projektikuvaus, esimerkkinä koululuokka Päätetään kävelyn kohteet, teema ja ajankohta Sovitaan yhteistyöstä koulun ja museon kanssa, esim. vieraillaan muse- Suunnitellaan yhdessä kävelyiden sisällöt ja sovitaan materiaalien ossa tai tutustutaan olemassa oleviin reitteihin tuottamisesta Museo (Museoliitto) kouluttaa opettajan tai luokan Seinätön museo Sovitaan muista vastuista, esimerkiksi kuka/ketkä opastaa -alustan käyttöön Sovitaan ja toteutetaan kävelyn viestintä ja markkinointi Päätetään yhdessä kohteet, jotka kiinnostavat Museo kokoaa luokalle kohteiden aineistot, luokka voi tuottaa myös omia sisältöjä Kun luokka tuottaa reittiä, museo auttaa aktiivisesti vastaamalla kysymyksiin ja ongelmiin Tarkistetaan valmiit reitit ja julkaistaan ne

27 Talkoot Talkoot olivat Kylli-kyselyssä 2018 vantaalaisten suosituimpia kulttuuriympä- ristötyön osallistumismuotoja. Kylli-hanke tarjosi yhteisöille ja yhdistyksille mahdollisuuden hakea 300 euron avustusta ehdottamaansa kulttuuriym- päristön talkooseen. Talkoo sai liittyä minkä tahansa kulttuuriympäristökoh- teen hoitamiseen, käyttöön, tapahtumaan tai elävöittämiseen. Avustuksen sai käyttää palveluun, työvälineisiin tai vaikkapa ruokakustannuksiin, kun- han talkoon tuloksista olisi hyötyä isommalle yhteisölle. Monilla yhteisöillä ja yhdistyksillä on jo hienoa olemassa olevaa kulttuuriympäristötoimintaa, mutta resurssit puuttuvat. Tämä kokeilu osoitti, että pienelläkin tuella on merkitystä. Avustukset myönnettiin Vantaa-Seuralle Keskiaikapäivien vapaaehtoisten kiitosjuhlan järjestämiseen sekä Linnaisten omakotiyhdistykselle Suuren suokaivoksen kyltin kunnostamiseen. Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui 38 henkilöä – ja taas mukaan saatiin uusia kulttuuriympäristötoi- mijoita.

Projektikuvaus, esimerkkinä yhdistys tai yhteisö Valitse kohde, jossa haluat järjestää talkoot Mikäli kyseessä on suojelukohde tai tarvitset neuvoja, ota yhteys kaupunginmuseoon Sovi järjestäjien kanssa tapahtuma-aika ja -paikka sekä suunnittele, mitä talkoissa halutaan saada aikaiseksi Tiedota talkoista hyvin ja houkuttele vapaaehtoisia mukaan kertomalla talkoon tavoitteista Tee suunnitelma, mitä ja miten talkoissa korjataan tai kunnostetaan. Tähän voit saada neuvoja kaupunginmuseolta Varmista hyvissä ajoin, että talkoita varten on tarpeeksi toimivia väli- neitä ja työkaluja Saavu talkoopaikalle ajoissa ja ohjeista vapaaehtoiset hyvin Kiitä vapaaehtoisia talkoiden jälkeen ja muista heitä pienellä lahjalla, jos mahdollista

Linnaisten Omakotiyhdistys ry Adoptoi Linnaisten Suokaivoksen vuonna 2017 ja on hoitanut aluetta talkoilla. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo.

28 Lisäksi Kylli-hanke on ollut mukana seuraavissa verkostoissa ja muiden jär- Tutkimus, opiskelijayhteistyö ja pedagogia jestämissä tilaisuuksissa tai tapahtumissa. Memorandum Oy: pelityöpaja Vantaan kaupunginmuseon työnteki- jöille Kaupungin sisäiset tapahtumat ja toiminta Petkele ry: Päiväkotien keskiaikaseikkailun suunnittelupalaveri Historiamuraaleja Vantaalle -kokoukset Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Peltolan koulun 8E -luokka: Mobii- Yhteistyö Ilmailumuseon kanssa -kokoukset lireittejä kulttuuriperintöön -tapaamiset Liikuntapalveluiden ja museon yhteistyö -kokoukset Suomen kulttuurirahasto, Jokirannan koulun 5.-luokkalaiset: Mullankai- Vastuullinen vantaalainen -kokoukset vajat -tapaamiset ja kaivaukset Osallisuusverkoston kokoukset Laurea: opiskelijoiden palvelumuotoiluprojektit Matkailuverkoston kokoukset Helsingin seudun kesäyliopisto: kaupunkikävely Tikkurilassa Kulttuurin yhdysopettajien kokoukset Metropolia: Nissbackan kartanon virtuaalitodellisuus -tapaaminen Suojeluasiainneuvottelukunnan kokoukset Helsingin yliopisto: Murros -kurssin tapaamiset Kaupunginosabrändityö, alueelliset bränditarinat -yhteistyö Helsingin yliopisto: Jaettu kaupunki -kurssin työpaja maahanmuuttajille Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin tuottaminen Vantaan arkkitehtuuripäivä -tapahtuma Kulttuurimatkailu, kohteet ja palvelut Alueen päivät: Koivukylä, Why so Myrtsi, Ylästö Forsman Vantaa-tee -kokoukset Yleiskaavan yleisötilaisuudet: Aviapolis, Tikkurila, Myyrmäki Tapahtumien Vantaa -messut Matkailumessut Asukkaat, yhdistykset ja vapaaehtoisuus 6Aika -kaupungit: Aikamatkailu-hanke (ei rahoitusta) Puistokulma ry:n Vantaan seurantalot -kokoukset Jyväskylän yliopisto: Kestävää matkailua kulttuuriympäristöissä -semi- Valikko-verkoston kokoukset naari MarjaVerkon Elävää historiaa -tapahtuma Business Finland: Valtakunnallinen kulttuurimatkailuseminaari, Matkai- Asukkaiden Kirkonkylän kevät -tapahtuma lun syke MarjaVerkon Kivistö kertomuksin -tapahtuma Vantaa-Seuran Muinaispuistopäivä -tapahtuma Muut valtakunnalliset ja kansainväliset kytkökset Erätauko -koulutus Espoon kulttuuriympäristöohjelman val-mistelu Wikimedia Suomi: Wiki Loves Monuments Viestintä Culture tourism for city breakers -koulutukset Rakennustutkija Susanna Paavola: Ajatuksia kaupungista -podcast European Heritage labels -koulutukset Rakennustutkija Susanna Paavolan artikkeli ”Vantaa lähiöasumisen European Heritage Days ja EHD Stories -tapahtumat ja avustushaku edelläkävijänä” Asuminen ja yhteiskunta -lehti HS Vantaan ja Vantaan Sanomien artikkelit

29 Kulttuuriympäristökasvatuksen mobiilipeli Agnes-peliä testattiin ja palautetta kerättiin muutamalta vantaalaiselta kou- luluokalta. Palaute oli lähes täysin positiivista ja oppimiskokemusta kehut- Jo hankkeen ideointivaiheessa kulttuuriympäristökasvatus otettiin tärkeäksi tiin myös opettajien puolelta. Kolme uutta pelikohdetta on tulossa vuoden osaksi linjaustyötä. Ajatukseksi muodostui mobiilipeli, jonka avulla lapset ja 2020 aikana: Jokiniemeen, Myyrmäkeen ja Hakunilaan Håkansbölen karta- nuoret pystyisivät helposti ja hauskasti tutustumaan tärkeisiin historiakoh- non ympäristöön. Jokiniemen peliä kehitetään yhteistyössä Vantaa-Seuran teisiin sekä paikan päällä että luokkahuoneissa. Ensimmäinen kulttuuriym- kanssa. Pelin toteuttamiseen saatiin Euroopan neuvoston European Heritage päristökasvatuksen peli Kuninkaantie I: Kirkonkylän Agnes pilotoitiin syksyllä Days Stories -avustus. Muut kohteet rahoittaa Vantaan historiatoimikunta. 2019. Pelin toteutuksesta vastasi Osuuskunta Visia.

Ensimmäisessä pelissä seikkaillaan Helsingin pitäjän kirkonkylällä mieliku- European Heritage Days Stories -tunnustus vitushahmo-Agnesin kanssa. Karttapohjalle on sijoitettu reilu 20 rastiteh- tävää, joita oppilaat suorittavat 60 minuutin aikana liikkuen ympäristössä Vantaa-Seuran ja Vantaan kaupunginmuseon projekti Breathing Life into GPS-paikannuksen avulla. Tehtävissä tutustutaan alueen historiaan. Peliä Jokiniemi and the Stenkulla Rock sai Euroopan neuvostolta lähes 10 000 voi pelata myös luokkahuoneessa, jolloin se mahdollistuu oppilaille kaik- euron avustuksen. Avustuksella toteutetaan mobiilipeli Jokiniemen Muinais- kialla Vantaalla. Pelin oheen toteutettiin verkkomateriaali opettajille, jotta puiston alueelle kevään 2020 aikana. Peli liitetään osaksi Kylli-hankkeen pelin aiheita voi laajentaa oppitunnilla. Kuninkaantie -pelisarjaa ja se on kaikille avoin ja ilmainen.

Euroopan neuvoston European Heritage Stories -haussa etsittiin kiinnostavia tarinoita kulttuuriperinnöstä. Haku oli suunnattu Euroopan kulttuuriympä- ristöpäivien tapahtumajärjestäjille ja Europa Nostra -palkinnon voittaneille kohteille ympäri Euroopan. Kymmenelle projektille myönnettiin 10000 euron apuraha. Ainut Suomeen myönnetty tunnustus tuli Vantaalle.

European Heritage Stories -haku jär- jestettiin vuonna 2019 toista kertaa. Haun tavoitteena on lisätä kulttuu- riympäristön arvostusta nostamalla esiin paikallisia kohteita ja niihin liit- tyviä tarinoita.

Vantaa-seura ja kaupunginmuseon delegaatio kävi esittelemässä projektia sekä noutamassa tunnustuksen Strasbourgista. Ensimmäisessä mobiilipelissä mystinen Agnes-hahmo seikkailee Helsingin pitäjän kirkon- Kuva: Liisa Lahtander / Kotiseutuliitto. kylällä.

30 Näyttely Vantaan kaupunginmuseoon ”Mua ärsyttää, et aina ”Ensimmäinen muistikuva Vantaasta sekotetaan helsinkiläiseks. Kulttuuriympäristölinjauksista toteutettava Ylin kyllin kulttuuriympäristöä on se paskalle haiseva linja-auto sekä Ainaki ite haluun aina korostaa, -näyttely aukeaa Vantaan kaupunginmuseossa vuoden 2020 aikana. Näyt- mutkanen ja kuoppanen tie, jota pitkin että VANTAA, koska mulle on tosi telyn aineisto on kerätty hankkeen aikana Kylli-kyselyn, tarinatyöpajojen saavuin ikuisuudelta tuntuneen matkan tärkeetä, että en oo mikään stadilainen ja yksittäisten haastatteluiden pohjalta. Näyttely vastaa kysymyksiin: Mitä Helsingistä. Mä en ois halunnu ikinä ’tai wannabe-töölöläinen. Täällä muuttaa tänne, mutta toisin kävi. Nyt saa olla ihan ylpeesti oma ittensä. on kulttuuriympäristö? Mitä on vantaalaisuus? Miten minä voin vaikuttaa lähtisin täältä vaan jalat eellä.” Vaikka Vantaalle aina naureskellaan, kulttuuriympäristööni? Näyttely tavoittelee yleisökseen uusia vantaalaisia. niin täällä on oikeesti hyvä olla.” Näyttelyllä rakennetaan ja vahvistetaan vantaalaista identiteettiä, heräte- tään tunteita ja oivalletaan toiminnallisuuksien ja kokemuksien avulla. ”Se Talvikkitien reunus on muuttunut Vantaalla on asunut ihmisiä yli 9000 vuoden ajan. Ihmisen asumisesta on niin paljon, että jos mut nyt heitettäisiin ”Vestrassa ja Reunan eri aikoina jäänyt erilaisia merkkejä ympäristöön: kotikulmiltasikin voit löy- siihen niin et oisin ollu kyydissä silmät alueella voi elää todellista sidottuina, niin en kyllä varmaan tunnistais. tää niin vanhoja, uusia, puisia, kivisiä, korkeita, matalia, koristeellisia tai maaseutuidylliä, mutta niin, Tikkurilasta on lähtenyt kaikki omakotitalot. että kaikki palvelut ovat lähellä yksinkertaisiakin rakennuksia. Kaikki elämisen historia ei kuitenkaan ole Ja ne Hiekkaharjun koulun vieressä olevat ja kehärata kuljettaa vikkelästi näkyvissä, vaan se pitää kaivaa esiin. kerrostalot ois kyllä saanut jäädä tekemättä, pääkaupungin sykkeeseen. ihmeen ahdas paikka.” Eläimet ja ihmiset mahtuvat hyvin Arkeologi voi löytää maan alta jälkiä paitsi vanhoista asumuksista, niin samaan kylään ja lapsetkin myös ihmisen elämästä ja liikkeistä ylipäätään. Maakerroksiin jääneet jäljet oppivat ymmärtämään luontoa.” kertovat kulttuurista ja sen muutoksista. Myös erilaiset maan muodot, rakennukset, tiet, metsät, pellot, joet ja järvet voivat olla kulttuuriympäristöjä. Ne yhdessä ihmisen tekemien rakennusten kanssa muodostavat kulttuurimaisemia. Nykyään on vaikeaa löytää maisemaa, jossa ihmisen asuminen ja eläminen ei näkyisi.

Museon tehtävä on tutkia, mitkä näistä paikoista tulisi säilyttää tulevaisuuden ihmisille. Säilyttäminen vaatii, että näitä paikkoja hoidetaan hyvin. Sinäkin voit vaikuttaa siihen, miten rakennukset, maisemat ja arkeologiset kohteet voivat Vantaalla.

Näyttelysuunnittelua tehtiin Vantaan kaupunginmuseon koko henkilökunnan voimin. Kuvassa tehdään ryhmätyötä osioiden sijoittelemiseksi tiloihin. Kuva: Maiju Hautamäki / Vantaan kaupunginmuseo.

31 VANTAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖT

Vantaalla on monikerroksisia kulttuuriympäristöjä, joiden historia ulottuu Vantaalla yksi kulttuuriympäristökohde ei nouse merkittävyydessä ylitse aina kivikaudelta katutaiteeseen. Kuten todettu, ikä ei suinkaan ole ainut muiden, vaan useamman keskustan varaan kehittynyt kaupunkirakenne on tekijä, joka tekee kulttuuriympäristöstä arvokkaan, vaan syitä voivat olla esi- varmistanut, että kohteita löytyy ympäri kaupunkia. Ne ovat samaan aikaan merkiksi historiallinen todistusvoima, rakennustaiteelliset arvot tai kaupunki- piilossa, mutta myös näkyvillä ja vahvasti osana arkiympäristöämme. kuvallinen merkittävyys. Paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviksi arvotettuja kohteita on Vantaalla yhteensä noin 1200. Tämä on * tilastot MATTI-tietokannasta marraskuussa 2019. 3% koko vantaalaisesta rakennuskannasta*.

Vantaalaiset kulttuuriympäristöt kertovat tyypillisesti joko maaseudusta tai kaupungista tai mitä tapahtui näiden kehityskaarien välillä täällä ja muualla Suomessa. Se kertoo aluetta eri aikoina asuttaneista erilaisista ihmisistä: aatelisista, työläisistä, pyhistä, maallisista, köyhistä, rikkaista, maalaisista, kyläläisistä ja kaupunkilaisista. Vantaalta on löydetty runsaasti muinais- jäännöksiä, jotka kertovat ihmisten elämästä alueella yli 9000 vuotta sitten. Kaupungin kulttuurimaisemalle tyypillisten tasaisten viljelyaukeiden välissä mutkittelee Vantaan- ja Keravanjoki. Maiseman pellot, niityt ja kedot ovat paitsi tärkeä osa kaupungin viherverkostoa, myös perinnebiotooppeja, uha- nalaisimpia luontotyyppejämme. Jokien varrelle on perustettu keskiaikaisia kyliä, myöhemmin kartanoita ja maatiloja, joista useimmat ovat Vantaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden joukossa.

Valtakunnallisesti Vantaan arvokkaisiin kohteisiin kuuluu historiallisia rauta- tieasemia, kirkkoja sekä ensimmäisen maailmansodan linnoitteet. Agraari- kulttuurin, teollisuuden kehittymisen ja sotien jälkeen alkaa tarina Suomen kaupungistumisesta. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin vantaa- laisiin kulttuuriympäristökohteisiin kuuluu myös pientaloalueita ja lähiöitä sekä teollisuus- ja työpaikka-alueita. Vantaalaista kulttuuriympäristöä voidaan kuvailla myös ”Suomeksi pienoiskoossa”, sillä se kattaa lähes kaikki erilaiset rakennustyypit, eri aikakaudet ja tyylit sekä niin tiiviit keskustat kuin haja-asutusalueetkin. Hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden perusteella Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo

32 Vantaan esihistoria Vantaalla aikoinaan sijainneet hiekkaiset rannat ovat tarjonneet suotuisat merelliset elinolosuhteet kivikauden ihmisille. Vanhemmalla kivikaudella Vantaan esihistoria on pitkä ajanjakso, josta tiedetään lähinnä arkeolo- ihmiset eivät yleensä vielä asuneet vuoden ympäri samalla paikalla. Elinta- gian avulla. Esihistorian voi karkeasti jakaa kivi-, pronssi- ja rautakauteen. pana oli liikkuva ja vuodenaikojen mukaan muutettiin ruoan perässä. Meren- Näistä kivikausi oli ylivoimaisesti pisin ja kesti yli 7000 vuotta. Kivikausi alkaa ranta tarjosi hyvät mahdollisuudet hylkeenpyyntiin ja kalastukseen. Muita jääkauden jälkeen n. 9000 eKr. ja se katsotaan loppuneen 1500 eKr, jolloin elinkeinoja olivat ainakin hyötykasvien keräily ja riistan metsästäminen. pronssikasi alkoi. Pronssikausi oli n. 1000 vuotta kestänyt ajanjakso ja se kat- Kivikauden edetessä sää lämpeni ja olosuhteet paranivat. Asumusmuotokin sotaan ajoittuvan ajalle 1500–500 eKr. Rautakausi puolestaan alkaa vuonna muuttui enemmän paikoillaan pysyväksi ja ihmiset ovat luultavasti voineet 500 eKr. ja jatkuu vuoteen 1150 jKr. jolloin keskiaika alkaa. asua Vantaallakin monin paikoin jo vuoden ympäri, löytäen lähialueilta kaiken tarvitsemansa. Pitkään koko Vantaa ja muu Suomi oli lumen ja jään peitossa. Kun sää lämpeni ja jääkausi loppui, oli paksu mannerjäätikkö painanut maan niin Vantaalla on arkeologisten inventointien myötä löytynyt useita eri aikaisia alas, että suuret osat Suomesta oli merenpinnan alapuolella. Jään sulet- kivikautisia asuinpaikkoja. Kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan lähinnä tua rupesi maa jälleen kohoamaan jääkautta edeltävälle tasolleen. Alussa muinaisilta merenrannoilta. Niillä on asuttu, kunnes meri on vetäytynyt pois maanpinnan kohoaminen oli nopeaa, mutta se hidastui ajan myötä. Siksi ja rannat jääneet sisämaahan tai kuivuneet kapeiksi jokiuomiksi. Kivikau- Vantaakin on ollut osa laajaa etelärannikon kivikautista saaristoa. den lopulta tunnetaan vielä asuinpaikkoja jokien varsilta, mutta pronssikau- delle mentäessä tunnettujen asuinpaikkojen määrä vähenee. Rautakautisia asuinpaikkoja ei tunneta Vantaalta juuri lainkaan. Kuitenkin Vantaalla on lähes varmasti ollut asutusta myös rautakaudella, sillä seudun vanhim- massa nimistössä on paljon viitteitä rautakautisesta hämäläisperäisestä asutuksesta.

Vantaan keskiaika ja kylien muodostuminen

1200-luvun kuluessa nykyisen Vantaan ja keskiaikaisen Helsingan pitäjän alueelle kohdistui ruotsalaiskolonisaatio. Ennestään paikalla oli ollut hämä- läisasutusta ja ehkä ensimmäisiä kyliäkin. Ruotsalaissiirtolaiset perustivat Helsingan pitäjään kyliä, joissa monissa toistuu paikkakunnalla käytössä olleet miestennimet. Tällaisia ovat esimerkiksi Mårtensby, Övitsböle (Övidh), Sillböle (Sille, Silvast tai Sylvester), Simonsböle ja Håkansböle. Monet näistä kylännimistä perustuvat todennäköisesti paikan ensimmäisenä haltuun ottaneen tai asumaksi raivanneen henkilön etunimeen. Vantaalainen kivikauden perhe taiteilija Tom Björklundin näkemyksen mukaan.

33 Skandinaavisen etunimen ja -by päätteen sisältävät kylännimet liitetään toissa. Tästä esimerkkinä Mårtensby, Tavastby ja Sottungsby, joissa kylien usein vanhimpaan ruotsalaissiirtolaisuuteen. Perusosan -by lisäksi Uuden- talot sijaitsivat yhden tai useamman talon keskittymissä peltojen ympäröi- maan rannikon ruotsinkielisen asutuksen piiristä tunnetaan myös -böle millä kumpareilla. Todennäköisesti kaikissa kylissä sarkajakoa ei viety lop- päätteen sisältäviä kylännimiä, jotka ovat yleensä -by nimiä nuorempia. puun asti tai se tehtiin vain osan kylän talojen kesken. Jako ei kuitenkaan aina ole ihan selvä. Böle nimen katsotaan kuitenkin usein johtuneen uudisviljelyä merkinneestä sanasta bol, joka tarkoitti raivion yhte- Mikäli suuressa osassa 1600−1700-lukujen kartoissa esiintyvissä Vantaan yteen perustettua asumaata. Kun vanha -by pääteinen kylä kävi ahtaaksi, kylissä on suoritettu sarkajako 1540-luvulla, tarkoittaa se sitä, että kartoissa siitä saattoi siis muuttaa pois ja raivata itselleen joltakin ennestään asutta- näkyvät kylien paikat ovat enimmäkseen siltä ajalta. Sitä varhaisemmat mattomalta alueelta uuden asumuksen eli bölen. kyläpaikat eivät siis ole tiedossa. Muualla tehtyjen havaintojen mukaan kes- kiaikainen asutus sijaitsee usein karttoihin merkittyjen kylien läheisyydessä, Vantaata koskeva tarkempi kartta-aineisto on 1600-luvun lopulta ja sitä mutta eivät tavallisesti osu tonteille merkityille alueille. myöhemmältä ajalta. Koska säilyneet kartat ovat varhaiseen asutukseen nähden paljon nuorempia, ne eivät välttämättä kerro kaikkea keskiajan asu- Vantaan vanhoissa kylissä ei ole säilynyt 1700-lukua vanhempia rakennuk- tuksesta. Vantaan vanhat kyläpaikat on inventoitu ja merkitty kaavakarttoi- sia. Tämä johtuu 1600-luvun lopussa alkaneesta katastrofaalisesta ajan- hin nimenomaan varhaisimman kartta-aineiston pohjalta. jaksosta. 1690-luvulle osui suuret kuolonvuodet. Tuolloin neljä perättäistä katovuotta ja niiden mukana tuoma nälänhätä ja kulkutaudit korjasivat kaa- Jotta osaisimme tulkita vanhoja karttoja oikein, meidän pitää tuntea maan- mean sadon kuolleiden määrässä. Heti perään vuonna 1700 alkoi Suuri Poh- käytön historiaa. Siihen liittyy keskiajalla olennaisena osana maanviljely jan sota, joka vei lopulta Ruotsin suurvalta-aseman. Sota vei pitäjästä useita ja karjanhoito. Suomen alueella käytetty viljelytekniikka oli 1200-luvulta miehiä kuolemaan vieraille sotakentille. Sotaonnen kääntyessä Virosta ja 1800-luvulle kaksivuoroviljely, jossa noin puolet peltoalasta oli kulloinkin vil- Liivinmaalta saapuneet pakolaiset toivat mukanaan ruton. Rutto tappoi jelyksessä ja toinen puoli kesannolla. Kaksivuoroviljelyn yhteydessä pellot vuonna 1710 runsaasti pitäjäläisiä. jaettiin kahteen, tuotoiltaan suurin piirtein yhtä suureen alueeseen. Sen seurauksena Suomessa siirryttiin sarkajakoon, joka edisti ryhmäkylien syntyä. Vuonna 1713 venäläiset nousivat maihin Helsingin edustalla ja saapuivat Kaksivuoroviljely oli nimittäin kylissä helpompaa, jos tehtiin yhteistyötä ja pian sen jälkeen Helsingin pitäjään. Venäläismiehityksestä tuli pitkä ja vai- sovittiin yhteisesti peltojen aitaamisesta. Paikoissa, jossa peltolohkot sijaitsi- kea ja kesti aina vuoteen 1721. Ajanjaksoa kutsutaan isovihaksi. Vuonna 1741 vat hajallaan, pellot kannatti kuitenkin jättää lohkojakoon, joka oli ollut val- Ruotsi aloitti hyökkäyssodan Venäjää vastaan voittaakseen takaisin edelli- litseva ennen sarkajakoa. sessä sodassa menettämänsä alueet. Sota kääntyi ruotsalaisten kannalta nopeasti katastrofiksi ja venäläiset miehittivät Helsingin ympäristöineen vuo- Yleensä sarkajako merkitsi talojen ja tonttien uudelleenjärjestelyä. Mikäli sina 1742-1743. Näiden vuosien seurauksena koko Suomessa ei ole juurikaan talot olivat aiemmin olleet erillään, ne siirrettiin nyt yhteiselle tonttimaalle. säilynyt 1700-lukua vanhempia rakennuksia. Vasta 1700-luvun loppupuolella Sarkajakoon ei siirrytty kerralla, vaan kyseessä oli 1200-luvun lopulta 1500- väestö rupesi kunnolla palautua katastrofivuosista ja uudelleen rakenta- luvun loppupuolelle jatkunut prosessi. Itä-Uudellamaalla sarkajako lienee maan sekä korjaamaan pahoin kärsineitä rakennuksiaan. Tämän vuoksi toteutunut suurimmaksi osaksi vasta 1540-luvulla. Joissakin kylissä nykyi- Vantaankin vanhimmat talot ovat 1700-luvun puolivälin jälkeiseltä ajalta. sen Vantaan alueella pellot olivat kuitenkin osittain tai kokonaan lohkoja- ossa vielä Samuel Broteruksen 1600−1700-lukujen taitteessa piirtämissä kar-

34 Muinaisjäännökset Suuri Rantatie Muinaisjäännökset ovat menneisyydessä eläneiden ihmisten toiminnasta Suuren Rantatien tarkka perustamisajankohta ei ole tiedossa. Topografisin jääneitä jälkiä. Muinaismuistolain (295/63) mukaan kiinteät muinaisjään- perustein tien linjauksen voi ajoittaa 800- ja 1200-lukujen väliselle ajalle. nökset ovat rauhoitettu muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja Yleiseksi tieksi sen katsotaan muodostuneen viimeistään Viipurin linnan historiasta. Ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännök- perustamisen yhteydessä 1290-luvulla, jolloin tiestä olisi tullut Turun ja Vii- sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen purin linnojen hallinnollinen ja sotilaallinen yhdysreitti. 1290-luvulle menevä ja muu siihen kajoaminen kielletty. ajankohta osuu yhteen ruotsalaissiirtolaisten organisoituun Uudenmaan asuttamiseen, joka näyttää tapahtuneen 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun Vantaalla tunnetaan noin 250 muinaisjäännöstä. Muinaisjäännökset jakau- alussa. tuvat suhteellisen tasaisesti koko kaupungin alueelle. Muinaisjäännöksiin kuuluu kohteita aina varhaisesta kivikaudesta historialliseen aikaan. Van- Vantaan alueen varsinaisesti ylläpidetty tieverkosto on syntynyt viimeis- taan suurimmat muinaisjäännösryhmät muodostuvat kivikautisista asuin- tään ruotsalaissiirtolaisten perustaessa kyliä pitäjän alueelle joskus 1200- paikoista ja historiallisen ajan kylänpaikoista, mutta mukaan mahtuu myös luvun ja 1300-luvun taitteessa. Tiet olivat avainasemassa uuden hallinnon esimerkiksi pronssikauden kohteita, varhaisia teollisuuskohteita, kuten hallitsemalla alueella. Ellei jollekin alueelle päästy verottamaan ja kerto- myllyjä, sekä muinaisia teitä. Kivikautiset asuinpaikat keskittyvät yleensä maan minkä vallan alle se kuului, ei aluetta voitu sitoa hallintoon. Niinpä muinaisille merenrannoille, jotka ovat myöhemmin usein raivattu pelloiksi. Maunu Eerikinpojan maalain mukaan yhden tien piti aina johtaa kylään ja Vanhat kylänpaikat puolestaan sijaitsevat isoksi osaksi kaupungin jokien toisen sieltä pois. Näin kylien väliin rakennettiin teitä, joista muodostui pohja varsilla. alueen nykyisellekin tieverkostolle. Varhaisen Suuren Rantatien linjaus onkin todennäköisesti muodostunut tällaisista kyliä yhdistäneistä teistä. Myöhem- min linjausta on monin paikoin oiottu ja rakennettu nopeampia kylät ohitta- via linjauksia.

Suuren Rantatien kartoissa erottuva 1600-1700-lukujen linjaus on pääosin säilynyt Vantaalla hyvin ja tie halkaisee koko kaupungin. Valtaosa tiestä on sulautunut nykyiseen tieverkostoon sekä asfaltti- että hiekkateinä. Tie on säilynyt Vantaalla eri tavoin eri paikoissa ja sen luonne vaihtelee paikasta toiseen. Tiestä on kaupungissa säilynyt myös eri aikaisia rinnakkaisia linjauksia. Suuri Rantatie on tuhoutunut ainoastaan pääkaupungin suurien ulosmenoväylien Kehä III, Lahdenväylä, Tuusulanväylä ja Vihdintie kohdilta.

Kuninkaantie kulkee läpi Vantaan itä-länsi -suunnassa. Yksi tunnettu maisema, jonka läpi tie kulkee, on Vantaankoskella. Kuva: Erkki Ala-Könni / Vantaan kaupunginmuseo.

35 1600-1800-lukujen kartanokulttuuri ja talonpoikaistilojen maille, jotka olivat päätyneet aatelin käsiin lahjoituk- teollistumisen alku sina, ostoina, perintöinä ja ehkä joskus jopa laittomin keinoin. Nykypäivään säilyneiden kartanoiden päärakennusten ulkoasu on valtaosin 1800-luvun Nykyisen Vantaan alueella on ollut kymmenen kartanoa eli tilaa. Tilat ovat ensimmäiseltä puoliskolta tai viimeistään aivan 1900-luvun alusta. Kartanoi- olleet aatelisten ja säätyläisten omistuksessa ja niillä on ollut oikeus räls- den kulttuurihistoriallinen arvo ei rajaudu vain komeisiin päärakennuksiin siin eli verovapaus. Nämä kartanot ovat Backas, Håkansböle, Hämeenkylä, vaan kartanokokonaisuuksiin kuuluvat myös työväen asuinrakennukset sekä Katrineberg, Königstedt, Linna, Linnainen, Nissbacka, Rosendal ja Wester- tuotanto- ja talousrakennukset sekä kartanopuistot ja laajat viljelymaise- kulla. Kartanoiden alueilla on säilynyt nykypäivään niiden päärakennukset, mat. Vaikka monet kartanokokonaisuudet ovat pirstoutuneet tai hävinneet lukuun ottamatta Rosendalia, jonka koko kartanomiljöö on kadonnut sekä ovat ne edelleen tärkeä osa vantaalaista rakennus- ja maisemakulttuuria. Nissbackaa, jonka vuonna 1934 palanut päärakennus on suojeltu rauniona. Varsinaisten kartanoiden lisäksi pitäjässä on ollut useita muitakin suurtiloja, Vantaan kartanot olivat suurtiloja laajoine viljelysmaineen. Niiden yhtey- jotka olivat varakkaiden virkamiesten tai kauppiaiden hallussa. dessä oli usein kouluja, myllyjä, sahoja ja muuta toimintaa. Königsted- tin kartanon lahjoittamalle tontille rakennettiin Helsingin maalaiskunnan Vantaan kartanoiden historia ulottuu vuosisatojen päähän ja ne rakennet- ensimmäinen, kunnallista suomenkielistä opetusta antava koulurakennus ja tiin tyypillisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla ja 1600-luvulla autioituneiden kartanon lahjoittamista rakennusaineista valmistui myös kappeli rukoushuo- neyhdistykselle kartanon maille. Håkansbölen kartano vuokrasi ja myöhem- min lahjoitti tontin Sotungin ruotsinkielistä alakoulua ja nuorisoseurantaloa varten ja Västersundomin koulu perustettiin Westerkullan kartanon maille.

Monet vauraat ja aloitteelliset kartanonomistajat kiinnostuivat myös teollisen kehityksen tarjoamista mahdollisuuksista. Håkansbölen kartanon omis- taja perusti Tikkurilassa omistamansa myllyn vierelle öljynpuristamon eli vernissatehtaan, Königstedtin kartanon isäntä aloitti tilallaan lasiteollisuu- den ja Hämeenkylän kartanossa toimi höyrysaha ja myöhemmin tiilitehdas.

Vantaan kaupungistuminen

Vantaan kaupungistumisen ensisykäyksen voidaan katsoa alkaneen rauta- tien rakentamisesta Helsingin maalaiskunnan läpi (Helsinki-Hämeenlinna -rata 1862). Saatiinhan tuolloin maalaiskuntaan ensimmäinen kolmikerroksi- nen rakennuskin, Tikkurilan asema. Radan tuleminen vauhditti teollisuuden kehittymistä ja myös asutus alkoi lisääntyä radan varressa. Yleisempinä yhteiskunnallisina taustatekijöinä voidaan pitää muun muassa maaseu- Håkansbölen kartano Hakunilassa odottaa sisäremonttia. Alueen talousrakennukset duilla tapahtunutta väestön kasvua, maataloustuotannon koko ajan lisään- kunnostetaan vuoden 2020 aikana. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo.

36 tynyttä koneistumista ja karjatalouden osuuden kasvamista, ja näiden ilmiöiden mukana tapahtunutta muuttoliikettä kaupunkeihin ja teollisuus- keskittymiin.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä pääradan varteen alkoi muodostua ensim- mäiset pientaloesikaupungit. Nykyisen Vantaan alueella Korso, Rekola ja Tikkurila. Radan varsi oli luonnollinen paikka kasvulle, sillä monet tänne muuttaneista kulki töissä Helsingissä. Maalaiskunnassa oli yksinkertaistettu palstoitukseen liittyvää säätelyä ja rakennusmääräykset eivät olleet niin tiukkoja kuin kaupungin alueella. Radan varren ulkopuolisilla alueilla säilyi kuitenkin vielä pitkään vanha maatilakulttuuri, jota ylläpitivät maatilat omis- tava väestönosa.

Helsingin maalaiskunnan keskustataajama kasvoi Malmille. Helsingin kaupungin laajenemispaineiden alla Malmi kuitenkin liitettiin vuonna 1946 pää- kaupunkiin. Maalaiskunnan identiteetti oli tuolloin vielä vahvasti sidoksissa maatilakulttuuriin ja kaupungistuneet osat luovutettiin Helsingille ilman suurta vastustusta. Sodan jälkeinen aika kuitenkin pakotti kehityksen kohti Königstedin kartanon päärakennus Riipilässä toimii valtioneuvoston edustuskartanona. tiiviimpää, kaupunkimaista rakennetta. Uusi kunnankeskus siirrettiin Tikku- Kuva: Lauri Leppänen / Vantaan kaupunginmuseo. rilaan ja sinne rakennettiin myös Vantaan alueen ensimmäiset kerrostalot. Suuria alueita palstoitettiin myös niin sanotuille rintamamiestaloille. ja Helsinkiin johtavat valtaväylät ja Helsingin ohikulkutie (Kehä III) halkoi- Sodan jälkeisen yhteiskunnallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta vat kaupungin, muuttaen monin paikoin radikaalisti maaseudun ja kylien yhteiskunnasta teollistuneeseen yhteiskuntaan oli Suomessa raju ja samaan ilmettä. Martinlaakson rata ohjasi myös Länsi-Vantaalla asemanseutujen aikaan tapahtunut suurten ikäluokkien syntyminen korosti muutoksen vaiku- kehittymistä kasvukeskuksiksi, vaikka sen valmistuminen ajoittuukin hieman tusta. Helsingin maalaiskunnan kunnallispolittiikassa myönnyttiin kaupun- ensimmäisten lähiöalueiden syntymisen jälkeiseen aikaan. gistumiskehitykselle 1950-luvun aikana ja lopulta maalaiskunta lähti aktiivisesti mukaan kilpailuun pääkaupunkiseudulle asettuvista ihmisistä. Rakentaminen keskittyi aluksi nimenomaan asuntoihin, koska näihin saatiin varoja rahalaitoksilta aluerakentajien kautta. Palveluista vastasivat asuin- Lähiörakentamisen aika alkoi 1960-luvulla. Aluksi kerrostalorakentaminen lähiöiden ostoskeskukset. Kaupunkimaiset liikekeskusta-alueet, korkeimpine perustui vielä puoliteollisiin menetelmiin ja asuinkeskittymiä voitiin rakentaa rakennuksineen, kävelykatuineen ja toreineen, joihin tarvittiin yhteiskun- helpommin maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen. 1970-luvulle tulta- nalta suurempia satsauksia, alkoi rakentua suurelta osin vasta 1980-luvun essa, muuttopaineiden kasvaessa, rakentaminen teollistui entisestään ja puolella (esim. Myyrmäki). Jonkinasteisena poikkeuksena tästä oli päära- asuinkeskittymissä alkoi näkyä tehokkuuden vaatimukset. 1970-luvun puoli- danvarren keskukset, jotka olivat kehittyneet paikalle syntyneen teollisuu- väliin mennessä Vantaalla rikkoutua 100 000 asukkaan raja ja Vantaasta tuli den ympärille. Esimerkiksi Korsossa ja Tikkurilassa oli liike- ja toimistoraken- virallisesti kaupunki vuonna 1974. Tieverkosto kehittyi autoistumisen myötä nuksia jo varhaisessa vaiheessa.

37 1980-luvulta nykypäivään moiksi jo edelliseltä vuosikymmeneltä alkanut ympäristönsuojeluajattelu ja jäljellä olevia luonnonalueiden merkitys osana kaupunkia kasvoi. Myös 1980-luvulle tultaessa maassamuutto rauhoittui ja kaupungille tärkeäksi tuli rakennussuojelu otti ensi askeleitaan. Sen avulla pyrittiin saamaan ympä- ylläpitää siihen mennessä saavutettua väkimäärää ja työpaikkoja. Vantaan ristöön ajallista syvyyttä. kaupunkisuunnittelun teemoiksi otettiin muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asumisviihtyvyyden parantaminen ja monipuolisuus asunto- Vaikka niin sanotut pehmeät arvot tulivat mukaan kaupunkisuunnitteluun, tyypeissä (vuokra- ja omistusasuntoja lomittain). Suunnittelun lähtökohdiksi taloudellinen nousukausi vaikutti todellisuuteen siten, että kiinteistösijoit- tuli entistä enemmän laadulliset kriteerit, kuten paikan luonteen huomioi- tamista harjoittavien yritysten määrä kasvoi ja liiketoiminnan laajentumi- minen rakentamisessa. Olemassa olevia lähiöitä laajennettiin, mutta myös seen liittyvä toimitilojen rakentaminen kasvoi. Toimisto- ja liikerakentamista omakotitonttien määrän osuutta asuntokannasta pyrittiin nostamaan. Pal- Keski-Vantaalla vauhditti etenkin lentoaseman läheisyys ja Vantaan lento- veluja ja työpaikkarakentamista pyrittiin kehittämään voimallisesti keskus- kenttäkaupunki-identiteettiä kehitettiin. Suuria ostoskeskuksia ja hotelleja ta-alueilla. 1980-luvun aikana kaupunkisuunnittelussa nousi tärkeiksi tee- rakennettiin lentokentän lähialueille. Toinen merkittävästi yritysalueeksi on 1990-luvun puolivälin jälkeen noussut Hakunilan Porttipuisto. Vantaan kehittäminen työpaikka-alueena on jatkunut yhtenä kaupungin keskeisenä tavoitteena nykypäiviin saakka.

Joukkoliikenteen kehityksellä on ollut keskeinen rooli määrittelemässä sitä, mihin uusia asuinalueita on voitu rakentaa. Jo 1970-luvun puolella alkoi niin sanotun Yhdysradan suunnittelu Martinlaakson radasta päärataan. Aihe oli ajankohtainen vielä 1980-luvulla, jolloin erilaisia ratalinjauksia mietittiin, mutta ratkaisua ei löydetty. Pääkaupunkiseudulla asuntotonttien hinnat nousivat kiinteistösijoittamisen ja toimitilarakentamisen myötä. 1990-luvulle siirryttäessä pääkaupunkiseudulla asuntopula oli todellinen ongelma. Van- taalla ratkaisua etsittiin ensi sijaisesti täydentämällä vanhoja asuinalueita, jolloin myös olevaa palvelurakennetta pystyttiin hyödyntämään. Tiivistämi- sellä nähtiin olevan myös ekologisia perusteita. Kaupungin laajentamista Länsi-Vantaan vielä maaseutu- ja metsävaltaisille alueille pohdittiin täy- dennysrakentamisen lisäksi. 1990-luvun alussa suunnitelmat yhdysradasta tarkentuivat siten, että se linjattiin kulkemaan lentokentän kautta. Näin luotiin pohja Kehäradalle ja sitä kautta Kivistön kaupunkimaisenasuinalueen synnylle. Toinen suuri uudisrakentamisalue oli Tammisto-Pakkala, jonne nousikin kaksi arkkitehtonisesti hyvin eri tyyppistä asuinaluetta 2000-luvun Havukosken lähiö rakennettiin Koivukylän pientaloalueen läheisyyteen 1970-luvulla. ensimmäisenä vuosikymmenenä, Kartanonkoski ja Tammisto. Havukoski on Vantaan ensimmäinen lähiö, joka on suojattu asemakaavassa. Kuva: Matti Luumi / Vantaan kaupunginmuseo.

38 Vantaan nykyhetki ja tulevaisuus Vantaan rakennuskannan ikäjakauma prosentteina

Vantaan kaupunkisuunnittelun pitkän tähtäimen ideoita kehiteltiin yhdessä 20 18,5 tuhansien kaupunkilaisten kanssa Vantaan tulevaisuuskuvat -hankkeessa 18 vuonna 2017. Hankkeen tavoitteena oli yhtäältä kertoa kaupunkilaisille pit- 15 kän tähtäimen suunnitteluun vaikuttavista näkökulmista ja toisaalta löy- 15 14 tää kaupunkilaisten ajatuksista tukea strategisen suunnittelun painotusten valintaan. Työn aikana löydettyjä Vantaan voimavaroja ja kehittämiskoh- teita nostetaan esiin tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. Näitä ovat 10 8,9 vehreys, yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen lisääminen, sujuva liikenne sekä 7, 8 8,3 ihmisten ja alueiden omaleimaisuus ja tasavertaisuus. Tavoitteet tuodaan hyvin esiin esimerkiksi Yleiskaava 2020 -luonnoksen keihäänkärkinä. 5 2,8 2,3 2020-luvulla nykyhetkeä ja tulevaisuutta leimaavat etenkin kestävän kau- 0 0,7 pungin rakentamiseen, kaupunkivihreän säilyttämiseen ja ilmastonmuutok- 0 seen liittyvät haasteet. Kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen projektikoor- 1700-luku 1800-luku 1900-1930 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku dinaattori teki hankkeen lopulla erillisen SWOT-analyysin, joka paljastaa vantaalaisen kulttuuriympäristötyön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, joita tässä hetkessä (2019) voidaan tunnistaa. Asiat ovat tulleet esille hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa ja osa niistä näkyy myös linjausten toimenpideosiossa.

Vahvuudet (vahvista näitä) Heikkoudet (korjaa, paranna näitä) virkamiesten välillä aktiivinen puheyhteys ristiriitaiset tavoitteet alueiden paljon osallisuustilaisuuksia asukkaille kehittämisessä hyvä tilanne rakennustutkimusten suhteen osallisuuden vaikutukset eivät näy päätöksissä virkamiesten resurssit ja jaksaminen voisi ennakoida paremmin Mahdollisuudet (hyödynnä nämä) Uhat (varaudu, suunnittele ennakkoon) innokkaat vapaaehtoiset ja kotiseutuaktiivit taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten elävä muuttovoittokaupunki arvojen ristiriita: tiivistämispaine saattaa rikas kulttuuriympäristö vielä monin paikoin uhata ”tehottomia” rakennusperintö- esiintuomatta kohteita inventointitiedon puute 80-90-lukujen Ympäristömme on alati muutoksessa. Monikerroksellisuuden säilyttäminen on tärkeää kohteista viihtyisän kaupunkikuvan ja erilaisten arvojen vaalimisen kannalta. Kuva: Antti Yrjönen / kunnossapitoon ei riittäviä resursseja Vantaan kaupunginmuseo.

39 KULTTUURIYMPÄRISTÖLINJAUKSET

Kulttuuriympäristölinjauksissa asetettiin visio vantaalaiselle kulttuuriym- Vantaalaiset kulttuuriympäristöt ovat rakkaita päristölle, luotiin missio kulttuuriympäristötyön ympärille sekä kehitettiin ja rikkaita toimenpiteet näiden saavuttamiseksi. Linjaukset on toteutettu yhteistyössä kaupungin toimijoiden sekä asukkaiden kanssa. Ensimmäinen linjausluon- Koko Kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen ytimen muodostavat yhdessä nos koottiin keväällä 2018 yhteensä 14 kaupungin yksikön kanssa käydyn luodut visio, missio ja linjaukset. Niiden avulla tavoitellaan yhteistä tahtotilaa keskustelun pohjalta. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus kaikilta vuonna kulttuuriympäristön vaalimiselle, hoitamiselle, kehittämiselle ja laadukkaalle 2020 voimaan astuneen Uusi Vantaa -organisaatiomuutoksen mukaisilta kulttuuriympäristötyölle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luotiin myös palvelualueilta. Ohjausryhmän jäsenet olivat seuraavista yksiköistä: kadut toimenpidelistaus, jota toteutetaan ensin hankkeen projektikoordinaattorin ja puistot, perusopetus, ympäristökeskus, Vantaan kaupunginmuseo, toi- johdolla vuonna 2020, jonka jälkeen niiden seurannasta ja raportoinnista sen asteen koulutus, yleiskaavoitus, kulttuuripalvelut, kiinteistöt ja tilat sekä vastaa Vantaan suojeluasiainneuvottelukunta. kasvupalvelut. Asukasedustajina olivat sekä Kylli-kyselyyn 2018 vastanneet sekä Vantaa-Seuran neljä hallituksen jäsentä.

Linjausluonnosta käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä ja eri yksiköiden VISIO johtoryhmissä. Saadun palautteen jälkeen linjausluonnoksesta järjestettiin VANTAALAISET KULTTUURIYMPÄRISTÖT suuri keskustelutilaisuus kaikille keskusteluissa mukana olleille 1.11.2019. Lin- OVAT RAKKAITA JA RIKKAITA. jaukset on hyväksytty kaupungin johtoryhmän kokouksessa 10.2.2020 ja ne on annettu tiedoksi kaikille asiaan liittyville lautakunnille sekä kaupunginhallitukselle. Rakkaat ja rikkaat kulttuuriympäristöt ovat Vantaalla hyvin hoidettuja ja monikerroksisia. Ne koetaan merkityksellisiksi, sillä ne edistävät kaupunki- Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset ovat paitsi yhteinen linjanveto kult- laisten hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa. Kulttuuriympäristöistä välite- tuuriympäristöön liittyvään päätöksentekoon, myös konkreettinen ja joka- tään ja sitä vaalitaan ja esitellään ylpeydellä. Arvokkaat kohteet tunnetaan päiväinen työväline kulttuuriympäristötyössä toimiville. Niitä tulee noudat- ja tunnistetaan, joten kaikilla on mahdollisuus kokea Vantaalla kuulumisen taa ja niissä mainittuihin tavoitteisiin tulee pyrkiä parhaimman osaamisen ja kiinnittymisen tunteita, yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Rikkaat kulttuu- mukaan kaikessa toiminnassa. Linjausten seuraamisesta vastaa Vantaan riympäristöt muodostuvat ajallisesti, toiminnallisesti ja tyylillisesti erilaisista suojeluasiainneuvottelukunta. kohteista.

40 MISSIO LINJAUKSET VANTAALLA TEHDÄÄN ESIMERKILLISTÄ KULTTUURI- VANTAALAISEKSI OPITAAN JA KASVETAAN YMPÄRISTÖTYÖTÄ, JOSTA KAUPUNKI ON TUNNETTU. KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEN AVULLA

TEEMME KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖTÄ YHDESSÄ Kasvava ja dynaamisesti kehittyvä kaupunki luo erinomaiset puitteet vision saavuttamiselle, mikäli sen eteen työskennellään pitkäjänteisesti ja yhdessä. KULTTUURIYMPÄRISTÖ NÄKYY JA KUULUU VANTAALLA On tärkeää, että kaupunki itse toimii esimerkkinä kulttuuriympäristökohtei- den suojelussa, hoitamisessa sekä käytön tehostamisessa sekä osoittaa HUOLEHDIMME KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOJEN yhteistä tahtotilaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kulttuuriympäristöön liit- VÄLITTYMISESTÄ TULEVAISUUTEEN tyviä tietoja ja taitoja opetellaan Vantaalla vauvasta vaariin, minkä lisäksi päättäjät ja virkamiehet kannustavat kulttuuriympäristötyöhön. Vantaalla VAHVISTAMME KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOIDON tehdään innovatiivista yhteistyötä kulttuuriympäristön eteen kaupungin JA TUTKIMUKSEN RESURSSEJA sisällä ja sen ulkopuolella.

Kulttuuriympäristökasvatuksella lisätään ymmärrystä ja arvostusta. Kau- punki kannustaa uusia toimijoita mukaan kulttuuriympäristötyöhön, osal- listuu asukastoimintaan ja helpottaa tiedon saantia. Kulttuuriympäristö- vastuuta levitetään viestimällä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti laajoille joukoille: kaupungin työntekijöille, luottamustoimisille, yrityksille ja asukkaille. Kulttuuriympäristökohteiden palveluita ja vetovoimaa kehitetään esimerkiksi matkailun näkökulmasta. Kaupunkisuunnittelussa kulttuuriympä- ristö nähdään positiivisena voimavarana, joka vahvistaa kaupungin imagoa ja luo hyvinvointia.

Resurssit ratkaisevat, miten kulttuuriympäristölinjauksissa asetettuihin tavoitteisiin päästään. Resursseja tulee kohdentaa erityisesti kulttuuriym- päristön viestintään ja markkinointiin. Lisäksi on ehdotonta, että kulttuu- riympäristön hoitoon liittyvää rahoitusta monipuolistetaan ja että ennakoi- van kulttuuriympäristöntutkimuksen ja -julkaisutyön resurssien lisäämisen mahdollisuutta selvitetään aktiivisesti. Kaupungin sisällä olevaa kokemusta ja asiantuntijuutta tulee vaalia, hyödyntää ja kehittää entisestään. Rahoi- tusta tulee kehittää pitkäjänteisesti, sillä kulttuuriympäristön hoitaminen ei Kulttuuriympäristökasvatus on perusta vantaalaiseksi oppimiselle ja kasvamiselle. ole hanke, vaan vaatii jatkuvaa sitoutumista. Kuva: Sakari Manninen / Vantaan kaupunki.

41 Kulttuuriympäristölinjausten toimenpidelistaus Kumppanit Kulttuuriympäristökasvatuksen sisältöjä toteutetaan yhteistyössä kaupunginmuseon ja kasvatuksen ja oppimisen palvelualueen kanssa. Olemassa olevia materiaaleja ja aineistoja kootaan yhteen Vantaan kulttuuripalvelui- Vantaalaiseksi opitaan ja kasvetaan kulttuuri- den, ympäristökeskuksen ja Vantaa-Seuran kanssa. Aineistojen olemassa ympäristökasvatuksen avulla olosta tiedotetaan kaupungin viestintäkanavissa sekä kulttuurin yhdysopettajien ja rehtoreiden tilaisuuksissa.

KAUPUNGINMUSEO Kulttuuriympäristön virkamiestapaamiseen kutsutaan koko maankäytön Tuotamme uusia kulttuuriympäristömateriaaleja eri-ikäisille oppilaille toimiala. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston iltakouluissa ovat tarpeen ja opiskelijoille ja hyödynnämme kulttuuriympäristökasvatusta kotou- mukaan mukana esim. kaupunkisuunnittelun edustajat. tumisen keinona. Tarjoamme oppilaille ja opiskelijoille harjoittelumah- dollisuuksia ja tutkimusapua. Resurssit Kokoamme kulttuuriympäristökasvatuksen olemassa olevat aineistot 500 € kulttuuriympäristökasvatuksen tarjottimen taitto ja painokulut. verkkoon helposti opettajien saataville. Esittelemme aineistoja opettajille ja rehtoreille tilaisuuden tullen. Kulttuuriympäristökasvatuksen mobiilipelien ylläpitokustannus n. 6000 €/ Lisäämme kulttuuriympäristötietoisuutta kaupungin sisällä vuosi. Kutsumalla päättäjiä ja virkamiehiä tapahtumiimme, esitel- möimällä kaupunginhallituksen ja -valtuuston iltakouluissa sekä järjestämällä tutustumiskäynnin uuden lautakunnan jäsenille. Selvittämällä mahdollisuutta järjestää työmaainfoja ja työ- maadokumentointia kaupungin omissa kohteissa. Tämä vaa- Kesällä 2019 Vantaan tii lisäresursseja. kaupunginmuseo sai Suomen Järjestämällä vuotuisen keskustelutilaisuuden kaupungin kulttuurirahaston avustuksen kulttuuriympäristötyötä tekeville virkamiehille. Mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen. Mullankaivajissa Viertolan koulun Jokirannan KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PALVELUALUE opetuspisteen viidesluokkalaiset Oppilaat ja opettajat käyttävät kulttuuriympäristökasvatuksen aineis- tutustuivat arkeologiaan toja ja materiaaleja aktiivisesti. toteuttamalla kaivaukset koulun takapihalle. Koulussa on nykyään monta tulevaa arkeologia. Kuva: Elina Terävä / Vantaan kaupunginmuseo.

42 Teemme kulttuuriympäristötyötä yhdessä Osallistumme asukkaiden ja asukasyhdistysten kulttuuriympäristöta- pahtumiin esim. alueen päiville tai muinaispuistopäivään sekä kut- KAUPUNGINMUSEO summe heidät mukaan omiin kulttuuriympäristötapahtumiimme. Olemme vuorovuosin vetovastuussa Suojeluasianneuvottelukunnan Järjestämme yhdessä kaupunginmuseon ja Vantaa-Seuran kanssa tapaamisten järjestämisestä ja olemme mukana arkkitehtuuriohjelman vapaaehtoistoimijoiden tapaamisen ja koulutuksen paikallisoppaille. seurantaryhmässä. Luomme kulttuuriympäristön palvelupolun, jotta prosessien etenemi- RAKENNUSVALVONTA nen ja vastuualueet ovat selkeitä. Olemme vuorovuosin vetovastuussa Suojeluasianneuvottelukunnan Tavoittelemme uusia kumppaneita kulttuuriympäristötyöhön kaupun- tapaamisten järjestämisestä ja olemme mukana arkkitehtuuriohjelman gin sisällä. seurantaryhmässä. Osallistumme asukkaiden ja asukasyhdistysten kulttuuriympäristöta- pahtumiin esim. alueen päiville, muinaispuistopäivään ja keskiaika- päiville sekä kutsumme heidät mukaan omiin kulttuuriympäristötapah- Kumppanit tumiimme. Osallistutaan ja tuotetaan tapahtumia yhteistyössä kuntalaispalveluiden Kannustamme asukkaita ja asukasyhdistyksiä pitkäjänteiseen kulttuu- sekä asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa. Hyödynnetään kaupungin riympäristötyöhön, esim. Adoptoi monumentti -toimintaan. viestintäkanavia tapahtumien tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Järjestämme yhdessä ympäristökeskuksen ja Vantaa-Seuran kanssa vapaaehtoistoimijoiden tapaamisen ja koulutuksen paikallisoppaille. Kulttuuriympäristötyöhön otetaan mukaan esimerkiksi liikuntapalvelut, monikulttuurisuuspalvelut ja Vantaa-infot. YLEISKAAVOITUS JA ASEMAKAAVOITUS Olemme vuorovuosin vetovastuussa Suojeluasianneuvottelukunnan Luodaan kulttuuriympäristön palvelupolku yhdessä tietohallinnon kanssa. tapaamisten järjestämisestä. Olemme vastuussa arkkitehtuuriohjelman seurantaryhmän tapaamisten järjestämisestä. Osallistumme asukkaiden ja asukasyhdistysten kulttuuriympäristöta- Resurssit pahtumiin esim. alueen päiville sekä kutsumme heidät mukaan omiin Kaupungin sisäisten ryhmien ylläpitäminen on olemassa olevaa toimintaa, kulttuuriympäristötapahtumiimme. johon ei tarvita lisäresursseja.

TILAKESKUS Tapahtumat, koulutukset ja yhteistyö vaativat aikaa valmisteluun, toteutuk- Olemme vuorovuosin vetovastuussa Suojeluasianneuvottelukunnan seen ja organisointiin. tapaamisten järjestämisestä ja olemme mukana arkkitehtuuriohjelman seurantaryhmässä. Paikallisoppaiden koulutusmateriaalin luominen 500 €.

YMPÄRISTÖKESKUS Adoptoi monumentti -toiminnan laajentaminen suuremmassa mittakaa- Olemme vuorovuosin vetovastuussa Suojeluasianneuvottelukunnan vassa vaatii määräaikaisen työntekijäresurssin. tapaamisten järjestämisestä ja olemme mukana arkkitehtuuriohjelman seurantaryhmässä.

43 Kulttuuriympäristö näkyy ja kuuluu Vantaalla KUNTATEKNIIKAN KESKUS Teemme yhdessä Vantaan kaupunginmuseon, viheralueiden suunnitte- PALVELUALUEIDEN VIESTINTÄ lun, kadunsuunnittelun ja tilakeskuksen kanssa suunnitelman kulttuu- Tiedostamme kulttuuriympäristön yhdeksi viestinnän teemaksi. Kau- riympäristökohteista, joihin toteutetaan infotaulu. punginmuseo kerää kaupungin, sen vapaaehtoisten sekä kolmannen sektorin kulttuuriympäristötapahtumat ja tiedotusaiheet eri palve- ELINKEINOPALVELUT lualueiden viestinnän vuosikelloihin ja tapahtumakalentereihin. Luomme yhdessä top 10 -kulttuuriympäristön matkailukohteet Van- Hyödynnämme viestinnässä esim. yhdessä sovittuja vuositeemoja (vrt. taalla -listauksen, jota voidaan hyödyntää palvelualueiden kulttuuri- ötökkävuosi) ja kohde-esittelyjä Vantaan kaupungin elinvoima- ja veto- matkailuviestinnässä. voimaohjelman mukaisesti. Kulttuuriympäristötietoa ja -uutisia jaetaan Teemme kulttuuriympäristöjä sekä niiden palveluita tutuksi yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa esim. avoimien ovien päivässä tai seuranta- esimerkiksi kaupungin Intranetissä, Asukaslehdessä ja muissa viestintä- lojen tarinoiden kautta. kanavissa. Syvennämme viestinnällistä yhteistyötä kaupunkiympäristön palve- Kumppanit lualueen ja kaupunginmuseon välillä. Kulttuuriympäristö otetaan Tehostetaan viestinnällistä yhteistyötä kaupungin viestinnän (kaupungin- mukaan esim. asukasbarometriin ja muihin kyselyihin. johtajatasoinen + yksiköiden viestintä), kaupunginmuseon ja ympäristökes- Tuomme osallisuustyön vaikutukset paremmin esiin viestinnässä esim. kuksen välillä. sähköisen osallisuusympäristön avulla. Toteutetaan infotaulujen kokonaisuus ja kulttuuriympäristöreitit yhteistyössä KAUPUNGINMUSEO kuntatekniikan keskuksen, kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen kanssa. Jaamme kulttuuriympäristötietoa perinteisten ja sosiaalisen median viestintäkanavien lisäksi esimerkiksi Finnassa ja vantaakuvia.fi -sivus- Hyödynnetään digipalveluiden kehittämisessä yhteistyössä tietohallinnon, tolla. Teetämme uusille vantaalaisille historiapaketin Vantaa-infoon. elinkeinopalveluiden ja kaupunginmuseon kanssa. Keräämme kaupungin, sen vapaaehtoisten sekä kolmannen sektorin kulttuuriympäristötapahtumat ja tiedotusaiheet eri palvelualueiden Listataan tutkimuksia ja julkaisuita kaupungin laajuisesti, esimerkiksi ympä- viestinnän vuosikelloihin ja tapahtumakalentereihin. ristökeskuksen ja tilakeskuksen julkaisut ja tutkimukset soveltuvin osin. Kohdennamme kulttuuriympäristöön liittyvää viestintää kaupungin omille työntekijöille, päättäjille, suunnittelijoille ja asukkaille. Resurssit Toteutamme erilaisia kulttuuriympäristöreittejä yhteistyössä esim. Viestinnän vuositeemojen ja kyltitysten suunnittelu, olemassa olevan tutki- ympäristökeskuksen, kaupunkiympäristön palvelualueen ja Van- mustiedon koonti ja kulttuurimatkailukohteiden kartoitus vaativat aikaa ja taa-Seuran kanssa. Mainostamme ja markkinoimme reittejä. muun työn ohesta irrotettavaa työpanosta. Listaamme olemassa olevat kulttuuriympäristön tutkimukset ja selvityk- Tiedotus ja markkinointi vaativat sekä taloudellisia että työntekijäresursseja. set ja pidämme listaa ajan tasalla. Selvitämme mahdollisuutta julkaista Esimerkiksi kohteiden valokuvaamiseen kahden kesätyöntekijän (3kk) voimin tutkimuksia verkossa. Tiedotamme uusista tutkimuksista. 9 600 €. Toteutamme kulttuuriympäristöstä kertovan näyttelyn Vantaan kaupunginmuseoon vuonna 2020. Kylttien suunnittelu, toteutus ja asentaminen 5 000 €/kyltti. Reittien ja kylttien ylläpito 5 000 €/vuosi.

44 Huolehdimme kulttuuriympäristön arvojen Teemme asemakaavoihin tai kaavarunkoihin liittyen yleispiirteisiä mai- välittymisestä tulevaisuuteen semasuunnitelmia, joilla osoitetaan säilymistä tukeva kehitys ja hoito sekä hallinta siten, että maiseman arvot säilyvät. Maisemasuunnitel- man toteutus ja ylläpito on ratkaistava samalla. KAUPUNGINMUSEO Teemme yhden suojelukaavan vuodessa. Seuraamme kokonaisvaltaisesti kulttuuriympäristön säilymistä ja kehi- Olemme mukana seudullisessa uudistavan lisärakentamisen vaikutus- tystä sekä vaalimme laadukasta ja aktiivista keskustelua ja yhteistyötä ten selvityksessä. Tässä yhteydessä tuomme esiin ja olemme selvittä- eri toimijoiden kanssa. mässä uudistavan lisärakentamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Kartoitamme nuorta rakennuskantaa ja arvioimme kohteita suojeluhar- kinnan saattamiseksi vireille. Olemme mukana Museoviraston Enna- RAKENNUSVALVONTA koiva rakennussuojelu -hankkeessa. Kiinnitämme erityistä huomiota kulttuuriympäristöä koskevien kaava- Edistämme tutkijan palkkaamista museolle tavoitteena saada asian- määräysten toteutumiseen rakennusluvissa. tuntevia, ajantasaisia ja resurssiviisaita kulttuuriympäristöön liittyviä Varmistamme kaavojen ajantasaisuuden kulttuuriympäristön suojelun tutkimuksia ja selvityksiä. näkökulmasta. Haemme monipuolisesti ja rohkeasti rahoitusta sekä kaupungilta että Kehitämme yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa sähköisten mene- sen ulkopuolelta, esim. yrityksiltä, maakunnalta ja EU:sta, kulttuuriym- telmien käyttöä esimerkiksi työmaainfojen osalta. päristön hoitoon ja sen kehittämiseen yhdessä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden kanssa. YMPÄRISTÖKESKUS Varmistamme kulttuurimaiseman säilymisen luonnonsuojelualueilla ARKKITEHTUURIOHJELMAN SEURANTARYHMÄ hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Varmistamme suunnitelmien toteutumi- Varmistamme arkkitehtuuriohjelman ajantasaisuuden ja seurannan toisen ja jatkuvan hoidon. mintaympäristön muutoksessa (Uusi Vantaa, MRL). Palkitsemme Kehäkukka -palkinnon yhteydessä Vuoden kulttuuriympä- TILAKESKUS ristöteon. Vaalimme kaupungin kulttuuriympäristöomaisuutta listaamalla kohteet ja niiden käytön. Tutkimme kohteiden aktiivisempaa käyttöä yhteis- YLEISKAAVOITUS JA ASEMAKAAVOITUS työn avulla resurssiviisauden tiekartan mukaisesti. Varmistamme kaavojen merkinnöillä ja määräyksillä merkittävien kult- Tiedotamme asukkaita, asukasyhdistyksiä ja yrityksiä kohteiden käyt- tuuriympäristökokonaisuuksien säilymisen tuleville sukupolville sekä tömahdollisuuksista. turvaamme riittävän kulttuuriympäristön asiantuntijuuden toimintaym- päristön muutostilanteissa. KUNTATEKNIIKAN KESKUS Selvitämme kaavoissa kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet ja Vaalimme kaupungin viheralueilla ja katuympäristöissä olevia kulttuu- pyrimme säilyttäviin tai osin säilyttäviin ratkaisuihin. riympäristöarvoja. Arvokkaan kulttuurimaiseman tai sen reuna-alueen asemakaavoituk- Toteutamme tehtyjä hoitosuunnitelmia sekä seuraamme niissä määri- sessa on aina kulttuurimaiseman asiantuntija mukana. teltyä hoitoluokitusta ja hoidon tavoitteita kulttuuriympäristökohteissa Pidämme yllä ja huollamme kulttuuriympäristökohteita ja reittejä.

45 Resurssit Tavoitteiden toteutumiseen vaaditaan tahtotilaa suunnitelmien ja päätösten teossa sekä hoitamisessa.

Kaupunkitutkijan palkkaaminen 43 000 €/vuosi.

Kumppanit Kaupunkisuunnitteluun liittyvissä keskusteluissa käydään yhä laajaa yhtey- denpitoa mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien eri osapuolten kanssa.

Asukasbarometrin kulttuuriympäristöosuus, tutkimus- ja käyttökohdelis- taukset ja hoitosuunnitelmat toteutetaan yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Arkkitehtuuriohjelman seurantaryhmä kokoaa ehdotukset monialaisesti kaupungin sisältä vuoden kulttuuriympäristöteoksi. Heille saavat ilmoittaa ehdotuksiaan myös asukkaat ja yhdistykset.

Ajamme lisäresurssin saamista tutkimus- ja julkaisutyöhön yhteisvoimin. Ympäristökeskuksen väki Sotungissa. Kuva: Pertti Raami / Vantaan kaupunki.

46 Seuranta ja raportointi 2021 Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu projektikoordinaattorin luoman Kulttuuriympäristölinjausten toteutumista ja etenemistä sekä yleisesti kult- toimintasuunnitelman mukaisesti. tuuriympäristötyön kehitystä seuraa Vantaan kaupunginmuseo. Kulttuu- Hankkeen raportointi kaupunginhallitukselle. riympäristölinjausten toimenpiteet käynnistetään vuoden 2020 aikana Projektikoordinaattorin työsuhde päättyy helmikuussa 2021. hankkeen projektikoordinaattorin avustuksella. Linjausten yksikkökohtaisia Marraskuussa kaupunginmuseo kerää toimialakohtaiset tiedot seuran- tavoitteita ei tarvitse viedä tuloskortille, mutta ne on hyvä pitää mielessä tatyökalujen avulla. arkisissa työtehtävissä ja keskusteluissa. Suojeluasianneuvottelukunta luo vuoden 2022 toimenpidekalenterin. Joulukuussa Suojeluasiainneuvottelukunta käsittelee aineistoa ja ko- Kaupunginmuseo tuottaa vuosittain raportin Suojeluasiainneuvottelukun- koaa sen väliraportiksi. nan käsittelyyn, joka taas raportoi ja tekee tuloksista yhteenvedon kaupunginhallitukselle vuosina 2021 ja 2024. Kaupunginmuseolle ja Suojeluasiain- 2022 neuvottelukunnalle tuotetaan työn tueksi erilaisia raportointityökaluja. Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu Suojeluasianneuvottelukunnan luoman toimintasuunnitelman mukaisesti. Viisi valittua linjausta Marraskuussa kaupunginmuseo kerää toimialakohtaiset tiedot seuran- Vantaalaiseksi opitaan ja kasvetaan kulttuuriympäristökasvatuksen tatyökalujen avulla. avulla Suojeluasianneuvottelukunta luo vuoden 2023 toimenpidekalenterin. Teemme kulttuuriympäristötyötä yhdessä Joulukuussa Suojeluasiainneuvottelukunta käsittelee aineistoa ja ko- Kulttuuriympäristö näkyy ja kuuluu Vantaalla koaa sen väliraportiksi. Huolehdimme kulttuuriympäristön arvojen välittymisestä tulevaisuuteen Vahvistamme kulttuuriympäristön hoidon ja tutkimuksen resursseja 2023 Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu Suojeluasianneuvottelukunnan Linjaukset ovat voimassa hankkeen seurantajakson eli vuoden 2024 loppuun luoman toimintasuunnitelman mukaisesti. asti. Valintojen alle jaoteltuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa ja kehittää Marraskuussa kaupunginmuseo kerää toimialakohtaiset tiedot seuran- lisää. tatyökalujen avulla. Suojeluasianneuvottelukunta luo vuoden 2024 toimenpidekalenterin. Joulukuussa Suojeluasiainneuvottelukunta käsittelee aineistoa ja kokoaa sen väliraportiksi. 2020 Linjausten hyväksyminen lautakunnissa ja/tai kaupunginvaltuustossa. 2024 Toimenpiteiden toteuttaminen alkaa projektikoordinaattorin avulla. Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu Suojeluasianneuvottelukunnan Marraskuussa kaupunginmuseo kerää toimialakohtaiset tiedot seuran- luoman toimintasuunnitelman mukaisesti. tatyökalujen avulla. Marraskuussa kaupunginmuseo kerää toimialakohtaiset tiedot seuran- Joulukuussa Suojeluasiainneuvottelukunta käsittelee seuraavan vuo- tatyökalujen avulla. den toimintasuunnitelman sekä koostaa sisäisen raportin edistymi- Suojeluasianneuvottelukunta luo vuoden 2024 toimenpidekalenterin. sestä. Hankkeen raportointi kaupunginhallitukselle. Joulukuussa Suojeluasiainneuvottelukunta käsittelee aineistoa ja kokoaa sen väliraportiksi.

47 LIITE 1: ASEMAKAAVASUOJELLUT KOHTEET VANTAALLA

Abrams, autotalli Havukoski, päärakennus Katrinebergin kartano, päärakennus Abrams, päärakennus Haxas, päärakennus Kaupungintalo Aerola (A-rakennus) Haxas, viljamakasiini, talousrakennus Keimolan moottoristadionin valvontatorni Aerola (B-rakennus) Helsingin pitäjän kirkko, huoltorakennus Kellotapuli, Pyhän Laurin kirkko Aerola, lämpökeskus Hermann Kuesin talo Kilterin koulu As Oy Tikkurilan Urheilutie Håkansbölen kartano , liiteri Kirkonkylän mylly, myllyrakennus Backaksen kartano, asuinrakennus 1, entinen työväenasunto Spanskis ja Håkansbölen kartano, aitta Kirkonkylänkosken pato, myllypato Elannon kauppa Håkansbölen kartano, asuinrakennus Orkulla Klemets, luhtiaitta Backaksen kartano, asuinrakennus 2, työväenasunto Kumpula Håkansbölen kartano, asuinrakennus Tessen Klemets, päärakennus Backaksen kartano, asuinrakennus 3, entinen työväen asunto Gastbacka Håkansbölen kartano, asuinrakennus, entinen karjanhoitajan talo Konungs, asuinrakennus 2., pehtoorin tupa Backaksen kartano, nuorisotalo Vintti, entinen työväenasunto Lustikulla Håkansbölen kartano, asuinrakennus, Starholken Konungs, Orädders, navetta-talli, toimisto- ja ruokalarakennus Backas Håkansbölen kartano, asuinrakennus, Stenåkern Konungs, Orädders, päärakennus Björkbackan ent. ruotsink. kansakoulu, ent. Korso svenska folkskola, ravin- Håkansbölen kartano, autotalli Konungs, Orädders, varasto, edustussauna, entinen talli tolarakennus Håkansbölen kartano, autotalli-liiteri Orkulla Konungs, päärakennus Björkebo, asuinrakennus Håkansbölen kartano, kalustoliiteri Korson vanha asema, asemarakennus Bäckby gård, päärakennus Håkansbölen kartano, kesämökki, entinen sikala Korson vanha asema, asuinkasarmi Cronstedtin hautakappeli, Pitäjän kirkko Håkansbölen kartano, Ladugård, navetta Korson vanha asema, piharakennus Dalforsin viilatehdas, Vantaankosken viilatehdas, nyk. ravintola Kunin- Håkansbölen kartano, liiteri, Stenåkern Kulttuurikeskus Orvokki, ent. Oksanmäen koulu, Tikkurilan yhtenäiskoulu, kaan Lohet Håkansbölen kartano, mutteritalo, entinen huvimaja, Lusthuset koulurakennus 2 Danis, päärakennus Håkansbölen kartano, mutteritalon kasvihuone Kulttuurikeskus Orvokki, ent. Oksanmäen koulu, Tikkurilan yhtenäiskoulu, Dickursby lågstadieskola, koulu ja päiväkoti Håkansbölen kartano, pehtoorintalo, ’Gula huset’ koulurakennus 1 Dickursby skola, koulurakennus, nyk. kirjasto, ent. Dickursby folkskola Håkansbölen kartano, pesutupa, ’Myllytorppa’ Kuntoutuskeskus, ent. Fagerströmin huvila, kauppa, Orvokkitien päivä- Dickursby skola, piharakennus Håkansbölen kartano, pikkutalli Åkstall koti, kokoontumisrakennus Edelberg, asuinrakennus Håkansbölen kartano, puutarhurintalo Kyrkoby skola, koulurakennus 1 Ent. Paloasema Håkansbölen kartano, päärakennus Kyrkoby skola, piharakennus Ent. Vantaan ruotsinkielinen alakoulu, Vanda svenska småskola, asuin- Håkansbölen kartano, talli Kytökuja 2, rak. 1, As Oy Kytötie 3 rakennus Håkansbölen kartano, viljamakasiini Stenhuset Kytökuja 2, rak. 2, As Oy Kytötie 3 Evästie 10, rak. 23261, As Oy Evästie 10 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), itäinen siipirakennus Kytökuja 2, rak. 3, As Oy Kytötie 3 Evästie 5, rak. 7530, VAV Evästie 5 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), keisarin käymälä Kytökuja 3, rak. 1, As Oy Kytötie 1 Evästie 5, rak.7531, VAV Evästie 5 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), läntinen siipirakennus, nk. päära- Kytökuja 3, rak. 2, As Oy Kytötie 1 Evästie 7, rak. 7529, As Oy Evästie 7 kennus Kytötie 37, rak. 23281, As Oy Kytötie 37 Evästie 8, rak. 1, As Oy Evästie 8 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), navetta Kytötie 39, rak.7548, As Oy Kytötie 39 Evästie 8, rak. 2, As Oy Evästie 8 Hämeenkylän tiilitehtaan asuinrakennus Källarbacken, sepänpaja Fredriksberg, liiteri-kellari Ilpolan koulu, Rajatorpan vanha koulu Lauranpolku 1, rak. 1, As Oy Laurantie 8 Fredriksberg, maakellari Ingebo, navetta Lauranpolku 10, rak. 1, As Oy Laurantie 10 Fredriksberg, päärakennus Johans huvila, nyk. Velmun talo Lauranpolku 3, rak. 1, As Oy Laurantie 10 Fredriksberg, vanha navetta Jokiniemen koelaitos, asuinrakennus 1, entinen tallimiehen asunto Lauranpolku 8, rak. 1, As Oy Lauranpolku 8 Galleria K, ent. Pessi, ent. kaupungintalon kirjasto Jokiniemen koelaitos, asuinrakennus 4, entinen navetta, Asunto Oy Linnan kartano, asuinrakennus, Byändan torppa Gammelknapas, päärakennus Vantaan Omaorsi Linnan kartano, autotalli Gammelkulla, navetta Jokiniemen koelaitos, juureskellari Linnan kartano, karjanhoitajan talo Gjutars, päärakennus Jokiniemen koelaitos, laboratorio, päärakennus Linnan kartano, Muonamiehen asunto Lustikulla, asuinrakennus Granen, päärakennus Jokiniemen koelaitos, Navethalia teatteri, ent. Sandkulla gårdin ja Sand- Linnan kartano, navetta Grotens, asuinrakennus 2 kullan navetta Linnan kartano, navettatyöntekijöiden talo, ’Asemamiehen mökki’ Grönkulla (Bulders, Lillas), autotalli Jokiniemen koelaitos, Paviljonki I Linnan kartano, puutarhurin talo Grönkulla (Bulders, Lillas), päärakennus Jokiniemen koelaitos, Paviljonki II Linnan kartano, päärakennus Guss, päärakennus Jokiniemen koelaitos, professori Martti Markkulan talo Linnan kartano, tilanhoitajan talo, ’Mäkitupa’ Hakkilan kivisilta, Tenkulan kivisilta Jokiniemen koelaitos, talli Linnan kartano, viljamakasiini, luhtiaitta Hannusas, aitta Jokiniemen koelaitos, vilja-aitta Linnan kartano, voudin talo, ’Torppa’ Hannusas, ent. Backas, luhtiaitta Jokivarren entinen kansakoulu, nuorisotila Makasiini Hannusas, päärakennus Juns, lato Malmarsin krouvi Havukallionkatu 10, rak. 1, As Oy Havukallionkatu 10 Juns, liiteri Marielund, sikala Havukallionkatu 2, rak.23300, As Oy Havukallionkatu 2 Juns, navetta Markusas, kellari Havukallionkatu 3, rak. 23303, As Oy Rautkalliontie 8 Juns, päärakennus Markusas, päärakennus Havukallionkatu 5, rak. 1, As Oy Havukallionkatu 5 Katrinebergin kartano, aitta/talli Martinlaakson yläaste ja lukio Havukallionkatu 7, rak. 1, As Oy Havukallionkatu 7 Katrinebergin kartano, lantala Matarin torppa, asuinrakennus, tupa Havukallionkatu 9 , rak. 1, As Oy Havukallionkatu 9 Katrinebergin kartano, navetta Muuntamo 142 Havukoski, luhti

48 Muuntamo 203 Rasinrinne 7, rak.7543, Asunto Oy Rasinrinne 7 Smeds, aitta Muuntamo 27, Koivuhaka, Kuriirikuja Rasinsola 2, rak.23274, As Oy Rasinsola 2 Smeds, puimala Muuntamo 88 Rasinsola 2, rak.23275, As Oy Rasinsola 2 Smeds, päärakennus Myymälärakennus, Mesikukantie 2 Rasinsola 3, rak.7546, As Oy Rasinrinne 9 Smeds, talli Nedre Labbas, luhtiaitta Rauhala, asuinrakennus Sofieberg, päärakennus Nedre Labbas, päärakennus Rautakirja, portinvartijan rakennus Solhem, asuinrakennus Nedre Månsas, luhtiaitta Rautakirja, pääkonttori Solhem, entinen Hanaböle småskola, Hanalan koulu, asuinrakennus Nedre Månsas, päärakennus Rautkallion tornitalo, Rautkallionkatu 12, rak. 7544, As Oy Rautkallionkatu Stenbacka, maakellari Nedre Månsas, sauna 12 Stenbacka, päärakennus Nedre Nybacka, perunakellari Rautkallion tornitalot, Rautkalliontie 5, rak. 23292, As Oy Rautkalliontie 5 Söderlingin mylly, Kahvila Veininmylly Nedre Nybacka, päärakennus Rautkallion tornitalot, Kytötie 29, rak. 23277, As Oy Kytötie 29 Talo Sallinen Nedre Rutars, Lillstuga, asuinrakennus Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 10, rak. 7547, HOAS Talo Vilhunen, ateljee ja asuinrakennus Nedre Rutars, päärakennus Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 14, rak.7550, As Oy Rasinkatu 14 Talo Vilhunen, lato Nedre Rutars, talli Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 20, rak.7549, HOAS Talo Vilhunen, luhtiaitta Nissbackan kartano, jääkellari, ’Hillokellari’ Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 4, rak. 23291, HOAS Talo Vilhunen, rakennelma 35237 Nissbackan kartano, navetta, ateljee Rautkallion tornitalot, Rautkallionkatu 10, rak.7545, VAV Asunnot Oy Talo Vilhunen, sauna, rakennelma 35249 Nissbackan kartano, puuliiteri Rautkallionkatu 4, rak. 23276, As Oy Rautkallionkatu 4 Tammiston muuntoasemarakennus, Fingrid, ent. Fortum, ent. Imatran Nissbackan kartano, tilanhoitajan talo, nykyinen päärakennus Rautkalliontie 1, rak. 23283, VAV Voima Oy Nissbackan kartano, viljamakasiini Rautkalliontie 1, rak. 23284, J-talo, VAV Tiilitehtaan työnjohtajan talo Nyby, luhtiaitta Rautkalliontie 1, rak. 23285, C-talo, VAV Tikkurilan kaakelitehdas Nyby, päärakennus Rautkalliontie 1, rak. 23286, talo A-B, VAV Tikkurilan uimahalli Nyby, riihi Rautkalliontie 1, rak. 23287, talo H-I, VAV Tuomela, luhtiaitta Nygrannas, luhtiaitta Rautkalliontie 1, rak. 23288, talo F-G, VAV Tuomela, päärakennus Nygrannas, maakellari 1 Rautkalliontie 10, rak.23298, As Oy Rautkallionkatu 10 Tuomelan koulu, ent. Hämeenkylän kansakoulu Nygrannas, navetta Rautkalliontie 10, rak.23299, As Oy Rautkallionkatu 10 Tuomelan koulu, koulun liikuntahalli Nygrannas, päärakennus Rautkalliontie 3, rak. 23289, VAV Waldénin talo, Marielund Nyknapas, päärakennus Rautkalliontie 4, rak. 1, As Oy Rautkalliont 4 Vallinojan päiväkoti, ent.Vierumäen sivukoulu Ohratie 5, rak. 13045, talo B, VVO (Koy Hakkilanrinne) Rautkalliontie 4, rak. 2, As Oy Rautkalliontie 4 Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema Ohratie 5, rak. 26861, talo A, VVO (Koy Hakkilanrinne) Rautkalliontie 7, rak. 1, As Oy Rautkalliontie 7 Vantaankosken mylly, ent. Vantaan Ruukin alue Olofs, luhtiaitta Rautkalliontie 7, rak. 2, As Oy Rautkalliontie 7 Vantaankosken mylly, varastorakennus, Kiinteistö Kuninkaantie 35 Olofs, päärakennus Rautkalliontie 7, rak. 3, As Oy Rautkalliontie 7 Vantaankosken myllypato Omakotitalo, Laitilankuja 7 Ravintola Kuninkaankartano, ent. Vantaankosken ruotsinkielinen kansa- Vantaankosken silta Paimenenkatu 14, rak. 31863, As Oy Paimenenkatu 14 koulu Varia Hiekkaharjun toimipiste, Vantaan ammatillinen koulutuskeskus, ent. Paimenenkatu 16, rak. 31861, As Oy Paimenenkatu 16 Rekolan kartano, päärakennus Vakes Paimenenkatu 16, rak. 31862, As Oy Paimenenkatu 16 Rekolan koulu, pääkoulu, koulurakennus 2 VAV Paimenenkatu 19 Paimenenkatu 23, rak. 15508, As Oy Paimenenkatu 23 Rekolan koulu, vanha koulu, koulurakennus 1 Vernissatehdas Palménin kauppa ja asuinrak. Riddars I, ent. Redlin , aitta Vernissatehdas, palokunnan kalustovaja Paloasema, Wanda FBK, Erikas, kalustovaja Riddars I, ent. Redlin , liiteri-sauna Vernissatehdas, polttouunin piippu Pappila Riddars I, ent. Redlin , navetta-talli Veromäen koulu, ent. Backaksen koulu Pappila, aitta Riddars I, ent. Redlin , päärakennus Vikströmin torppa, asuinrakennus, Råbacka Pappila, navetta Riddars II, lato Vilhelmsberg, asuinrakennus Pappila, pakaritupa Riddars II, liiteri Villa Grönberg Pappila, pehtoorintalo Riddars II, maakellari Villa Sjöberg, Villa Korso Pappila, päärakennus Riddars II, päärakennus Villa Söderbo Pappila, riihi Saarelan talo, Villa Girsén, asuinrakennus, Kiinteistö Virnakuja 5 Virsupolku 1, rak. 7540, VAV Pappila, viljamakasiini Sandbacka, luhtiaitta Virsutie 4-6, rak. 31864, Asunto Oy Pajupilli Paul-Joachim -koti, assistenttirakennus, asuinrakennus, Villa Winterbacka Sandbacka, maakellari Virsutie 4-6, rak. 31865, As Oy Pajupilli Paul-Joachim -koti, talousrakennus, piharakennus, Villa Winterbacka Sandkulla gård, konesuoja Virsutie 4-6, rak. 3, As Oy Pajupilli Pitäjänmakasiini 1 Sandkulla gård, paja Virsutie 4-6, rak. 31867, As Oy Pajupilli Pitäjänmakasiini 2 Sandkulla gård, päärakennus Virsutie 4-6, rak.31866, As Oy Pajupilli Pohjoinen Rastitie 2, rak. 23270, Asunto Oy Rastitie 2 Sarlin Oy Virsutie 5, rak. 1 a, As Oy Virsutie 5 Pohjoinen Rastitie 6, rak. 23271, Asunto Oy Rastitie 6 Sauvatie 4-6, rak. 31869, VVO Sauvatie 4-6, raput G-H Virsutie 5, rak. 1 b, As Oy Virsutie 5 Pohjoinen Rastitie 6, rak. 23272, Asunto Oy Rastitie Sauvatie 4-6, rak. 31870, VVO Sauvatie 4-6, raput E-F Virsutie 5, rak. 2, As Oy Virsutie 5 Pyhän Laurin kirkko, kirkkorakennus Sauvatie 4-6, rak. 31873, VVO Sauvatie 4-6, raput I-K Wivi Lönnin kesähuvila Påkas, päärakennus Sauvatie 4-6, rak. 31874, VVO Sauvatie 4-6, raput L-M Von Wendtin hautakappeli Rajakylän ala-aste, ent. Rajakylän kansakoulu Sauvatie 4-6, rak. 31871, VVO Sauvatie 4-6, raput C-D VTA Tekniikka Oy, Kuussillantien teollisuusalue Rajakylän päiväkoti Sauvatie 4-6, rak. 31872, VVO Sauvatie 4-6, raput A-B Ylä-Honkala, asuinrakennus Rakennelma, Aapraminkaari 9 Seutulan lastenkoti Ylästön kotiseututalo, ent. Tolkinkylän kansakoulu, kotiseututalo Rasinkatu 13, rak. 23297, HOAS Silkkitehdas, A-talo Övre Labbas, päärakennus Rasinkatu 14, rak. 23280, As Oy Rasinkatu 14 Silkkitehdas, B-talo, kutomo Övre Nybacka, luhtiaitta Rasinkatu 15, rak.7542, HOAS Silkkitehdas, lämpökeskus Övre Nybacka, maakellari Rasinkatu 5 , rak. 23290, VVO Silkkitehdas, vedenpuhdistamo ja pumppaamo Övre Nybacka, navetta Rasinrinne 13, rak. 23273, As Oy Rasinsola 2 Skobbas, navetta-talli Övre Nybacka, pikkutupa Rasinrinne 3-5, rak. 23278, As Oy Rasinrinne 3-5, raput A ja B Skobbas, väentupa Övre Nybacka, päärakennus Rasinrinne 3-5, rak. 23279, As Oy Rasinrinne 3-5, raput C ja D Skomars (Haagan sotilastorppa)

49 LIITE 2: INVENTOINTIKOHTEET VANTAALLA

R1 Hannusas, aitta Kyrkoby skola Hannusas, ent. Backas, luhtiaitta Kärrars, vanha päärakennus Abrams, kellari Hannusas, päärakennus Königstedtin kappeli, Seutulan kappeli Abrams, päärakennus Havukoski, luhtiaitta Königstedtin kartano, puutarhan varasto-kellari Aerola (A-rakennus) Haxas, kellari Königstedtin kartano, päärakennus Aerola (B-rakennus) Haxas, viljamakasiini Königstedtin kartano, tilanhoitajan asunto Aerola, lämpökeskus Hiekkaharjun ostoskeskus Königstedtin koulu Aitta / Talli, Katrinebergin kartano Hommas, aitta Lehmusto, asuinrakennus Alatehdas, Wihuri Hommas, asuinrakennus 4, Lill-Hommas Lillpetas, luhtiaitta Ali-Kistola (Nedre Kistola), päärakennus Hommas, navetta Linnaisten kartano, luhtiaitta-liiteri Aravatalo Hommas, päärakennus Linnaisten kartano, maakellari As Oy Tikkurilan Urheilutie Honkanummen siunauskappeli Linnaisten kartano, päärakennus As Oy Vaisalpa, Vaisalan henkilökunnan asuinrakennus Huberin hallit, konepaja Linnaisten kartano, sepänpaja As. Oy Kultapyrstö, rak. 37061 Huberin hallit, varastohallit Linnaisten kartano, väentupa As. Oy Kultapyrstö, rak. 37062 Håkansbölen kartano, Lillaböle, leikkimökki Linnan kartano, päärakennus As. Oy Lohenpyrstö, rak. 18436 Håkansbölen kartano, päärakennus Linnan kartano, viljamakasiini, luhtiaitta As. Oy Lohenpyrstö, rak. 37060 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), keisarin käymälä Luhtaanmäen kivisilta As. Oy Säästöpyrstö Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), koulutuskeskuksen majoitussiipi Lönnbacka (Henrikssonin talo), asuinrakennus Asematie ykkönen, As Oy Tikkurilan kassatalo Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), koulutuskeskus Makasiini Asuinrakennus, Kotikumpu Johannesberg, päärakennus Malmarsin krouvi Auramo Johans huvila, nyk. Velmun talo Marsutie 5a, omakotitalo Autokorjaamo, ent. Gulf huoltoasema, CF-200 Jokiniemen koelaitos, paviljonki 1 Matssonin konepaja Backaksen kartano, asuinrakennus 2, työväenasunto Kumpula Jokiniemen koelaitos, Paviljonki II Mejlby, päärakennus Backaksen kartano, kivisikala-talli Jokiniemen koelaitos, Professori Martti Markkulan talo Metsotie 14, omakotitalo Backaksen kartano, kuivaamo-puimala Jokiniemen koelaitos, Professorien asuintalo nro 2 Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo, rak. 24006 Backaksen kartano, muuntamo Jokiniemen koelaitos, Professorien talo I, Assistenttien asuintalo, Solberga Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo, rak. 9133 Backaksen kartano, navetta Juhola, lato 5 Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo, rak. 9134 Backaksen kartano, Nuorisotalo Vintti, ent. työväenasunto Lustikulla Juhola, navetta Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo, rak. 9136 Backaksen kartano, päärakennus Juns, päärakennus Myrbacka, päärakennus Backas-Vestergård, päärakennus Jäppilä, navetta Myyrinpuhos Backas-Östergård, asuinrakennus, Wanha Kievari Kaapola (Tapola), päärakennus Myyrmäen kirkko Berga, asuinrakennus 1 Kaivokselan ostoskeskus, rak. 1365 Nedre Labbas, luhtiaitta Berga, asuinrakennus 2 Kaivokselan ostoskeskus, rak.1367 Nedre Labbas, päärakennus Bertas, päärakennus Katrinebergin kartano, navetta Nedre Månsas, luhtiaitta Bykulla, ent. Käinby småskola Katrinebergin kartano, päärakennus Nedre Nybacka, perunakellari Cronstedtin hautakappeli, Pitäjän kirkko Kaupungintalo Nedre Påvals, Ekströmin talo Dalforsin viilatehdas, Vantaankosken viilatehdas Kavaleffin saha, saharakennus Nedre Påvals, karjakon talo Danis, päärakennus Keimolan moottoristadionin valvontatorni Nedre Påvals, luhtiaitta Dickursby lågstadieskola, koulu ja päiväkoti Kellotapuli, Helsingin pitäjän kirkko Nedre Påvals, navetta Dickursby skola, koulurakennus, nyk. kirjasto Kesämökki, Kotinotko Nedre Rutars, maakellari 1 Eklundin kauppa Kirkonkylän mylly Nedre Rutars, maakellari 2 Erikas, navetta Kirkonkylänkosken pato Nedre Rutars, päärakennus Faba osuuskunta, Suomen Karjatalo Kivistön kirkko Nedre Rutars, talli Fridhem, maakellari Klemets, luhtiaitta Nedre Thors, luhtiaitta Fridhem, maakellari Klemets, päärakennus Nedre Thors, talli Galleria K, ent. Pessi, ent. kaupungintalon kirjasto Klemets, päärakennus Nedre Thors, uusi navetta Gammelknapas, päärakennus Knuuttila (Knuutila, ent. Yvias), päärakennus Nikus, luhtiaitta Gammelkulla, kellari ja leikkimökki Koivula ent. Rauhala, päärakennus Nikus, navetta-talli Grips, luhtiaitta Konungs, huvimaja Nikus, päärakennus Grips, päärakennus Konungs, talousrakennus Nissbackan kartano, ’Hillokellari’ Grotens, navetta Korson kunnanlääkärin ja kätilön toimitalo sekä asunnot Nissbackan kartano, tilanhoitajan talo, nykyinen päärakennus Grönkulla I (Tillanderin talo), päärakennus Korson vanha asema, asemarakennus Nissbackan kartano, viljamakasiini Guss, perunakellari Korson vanha asema, asuinkasarmi Nousutie 12, omakotitalo Gustafsberg, luhtiaitta Kullobacka, päärakennus Nyby, luhtiaitta Gustafsberg, päärakennus Kulttuurikeskus Orvokki, ent. Oksanmäen koulu Nyby, riihi Hakkilan kivisilta, Tenkulan kivisilta Kuntoutuskeskus, ent. Fagerströmin huvila Nygrannas, luhtiaitta Hannula, By-Hannula, päärakennus Kuohukujan ostoskeskus Nygrannas, päärakennus Hannula, luhtiaitta Kuppis, päärakennus Nygård (Keltainen Nygård), aitta Hannunkuja 1, asuinrakennus 1

50 Nygård (Keltainen Nygård), päärakennus Söderlingin mylly, Kahvila Veininmylly, SÖDERBO As Oy Tikkurilan Murattitie Nygårds (Harmaa Nygård), aitta Tallbacka, päärakennus Asolan rintamamiestalot, Honkatie 32b Nygårds, navetta Tallbacka, sauna Asolan rintamamiestalot, Honkatie 34 Nyknapas, päärakennus Tallbacka, sauna Asolan rintamamiestalot, Honkatie 39 Nystuga, luhtiaitta Talo Sallinen Asolan rintamamiestalot, Honkatie 40a Nystuga, navetta-talli Talo Sariola, asuinrakennus Asolan rintamamiestalot, Honkatie 42 Nystuga, päärakennus Talo Vilhunen/ talousrakennus Asolan rintamamiestalot, Honkatie 61 Nystuga, sauna Tammiston muuntoasemarakennus Asolan rintamamiestalot, Katajatie 11 Nyåker, päärakennus Tertuntie 9, omakotitalo Asolan rintamamiestalot, Katajatie 12b Oljemarkin aitta Teräsköysi, ent. teollisuusrakennus ja varasto Asolan rintamamiestalot, Katajatie 13 Olofs, päärakennus Tikkurilan kaakelitehdas Asolan rintamamiestalot, Katajatie 5a Palménin kauppa ja asuinrak. Tikkurilan neuvola Asolan rintamamiestalot, Kuusitie 18b Palokunnan kalustovaja Tikkurilan uimahalli Asolan rintamamiestalot, Leppätie 10 Pappila, maakellari Tikkurilankosken pato, Vernissatehtaan kiinteistö Asolan rintamamiestalot, Leppätie 15b Pappila, pakaritupa Tuomelan koulu, ent. Hämeenkylän kansakoulu Asolan rintamamiestalot, Leppätie 8a Pappila, päärakennus Tuomelan uusi päärakennus Asolan rintamamiestalot, Närepolku 10 Paul-Joachim -koti, Villa Winterbacka Ulko-Hannula, luhtiaitta Asolan rintamamiestalot, Närepolku 3 Petas, luhtiaitta Uusi Meilby, aitta Asolan rintamamiestalot, Närepolku 5 Petas, riihi, Övre Petas Vaaralan kappeli, ent. Vaaralan kirkko Asolan rintamamiestalot, Pihlajatie 14 Pihkalan talo, Jokipolvi Waldénin talo, Marielund, asuinrakennus Asolan rintamamiestalot, Pihlajatie 8 Pitäjänmakasiini 1 Valio Juustola, portinvartijan koppi Asolan rintamamiestalot, Honkatie 10b Pitäjänmakasiini 2 Valio Juustola, rak. 14859 Asolan rintamamiestalot, Honkatie 11a Puistola, ent. Söderkulla, päärakennus Valio Juustola, rak. 30833 Asolan rintamamiestalot, Honkatie 13 Pyhän Laurin kirkko Valio Juustola, rak.14858 Asolan rintamamiestalot, Honkatie 18 Påkas, päärakennus vanha riihi Asolan rintamamiestalot, Honkatie 20 Påvals, luhtiaitta Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema Asolan rintamamiestalot, Honkatie 26b Påvals, navetta Vantaankosken myllypato Asolan rintamamiestalot, Honkatie 28 Rekolan kartano, päärakennus Vantaankosken silta Asolan rintamamiestalot, Honkatie 35 Rekolan työväentalo Vernissatehdas Asolan rintamamiestalot, Honkatie 36b Rekolantie 103, omakotitalo Westerkullan kartano, käymälä Asolan rintamamiestalot, Honkatie 38a Reuna-Seppälä, viljamakasiini Westerkullan kartano, päärakennus Asolan rintamamiestalot, Honkatie 41a Rias, ent. Juhola, puintiriihi Westerkullan kartano, talli ja navetta Asolan rintamamiestalot, Honkatie 43 a Riddars I, ent. Redlin , aitta Wickströmin (Hagalundin) aitta Asolan rintamamiestalot, Honkatie 45a Riddars II, päärakennus Wihuri, Witraktor Asolan rintamamiestalot, Honkatie 49b Ruskeasannan siunauskappeli Wihuri, Witraktor Asolan rintamamiestalot, Honkatie 57b Rutars, maakellari Wihuri, Ylätehdas Asolan rintamamiestalot, Honkatie 63 Råtorp, asuinrakennus 1 Viilatehtaan pato Asolan rintamamiestalot, Honkatie 65 Salas, navetta-luhtiaitta Villa Grönberg Asolan rintamamiestalot, Honkatie 9a Salas, syytinkitupa Rosan mökki Villa Katajainen Asolan rintamamiestalot, Katajatie 1 Salkolan talo, funkistalo Villa Nyman Asolan rintamamiestalot, Katajatie 14b Sanomala Villa Sjöberg, Villa Korso Asolan rintamamiestalot, Katajatie 3b Saras, päärakennus Von Wendtin hautakappeli, Pitäjän kirkko Asolan rintamamiestalot, Katajatie 7b Sarlin Oy Västersundoms skola, ent. Västersundoms folkskola Asolan rintamamiestalot, Kuusitie 20a Sauna Yli-Kistola, luhtiaitta-talli Asolan rintamamiestalot, Kuusitie 22 Seutulan koulu, ent. Västra finska folkskolan Ylä-Honkala, asuinrakennus Asolan rintamamiestalot, Leppätie 13 Siilipuistontie 9, asuinrakennus Övre Labbas, päärakennus Asolan rintamamiestalot, Leppätie 9 Silkkitehdas, A-talo Övre Nybacka, maakellari Asolan rintamamiestalot, Närepolku 1 Silkkitehdas, B-talo, Kutomo Övre Nybacka, maakellari 1 Asolan rintamamiestalot, Närepolku 2 Silkkitehdas, lämpökeskus Övre Nybacka, navetta Asolan rintamamiestalot, Närepolku 4b Sillböle Grufva, viljamakasiini Övre Nybacka, päärakennus Asolan rintamamiestalot, Närepolku 6 Siltamäen kivisilta Övre Thors, luhtiaitta Asolan rintamamiestalot, Närepolku 8 Sjöskog FBK, Seutulan VPK, palokunnantalo Övre Thors, päärakennus Asolan rintamamiestalot, Pihlajatie 10b Smeds, kellari Asolan rintamamiestalot, Pihlajatie 12 Smeds, luhtiaitta Asolan rintamamiestalot, Pihlajatie 16 Smeds, navetta Asuinkerrostalo, nyk. As Oy Vantaanrinne 8 (A-B), ent. As Oy Säästövasama Smeds, navetta Asuinkerrostalo, nyk. As Oy Vantaanrinne 8 (C-E), ent. As Oy Säästövasama Smeds, riihi Asuinkerrostalo, Pyymosantie 3 Smeds, sauna R2 Asuinkerrostalo, Vantaankallio 2, As Oy Vantaantornit (C-talo) Smeds, talli Asuinkerrostalo, Vantaankallio 4, As Oy Vantaantornit (B-talo) Sofieberg, päärakennus Abrams, autotalli Asuinkerrostalo, Vantaankallio 6, As Oy Vantaantornit (A-talo) Stambo, päärakennus Aittarivi 19, Variston asuntomessualue Asuinkerrostalo, Vantaanrinne 4, As Oy Säästökilpi (C-D) Stenbacka, asuinrakennus Aittarivi 25, Variston asuntomessualue Asuinkerrostalot, Vantaanrinne 12, As Oy Vantaankallio Stenbacka, maakellari Aittarivi 27, Variston asuntomessualue Asuinrakennus Stenkulla, luhtiaitta Ali-Kistola, asuinrakennus 2 Asuinrakennus, Kuusisto Stors, luhtiaitta Ali-Kistola, leikkimökki Asuinrakennus, Mikkola Stors, ulkorakennus Ali-Kistola, navetta Asuinrakennus, ns. Patruunanpalatsi, Åbyn teollisuusalue, BJÖRKKULLA Stors, vanha päärakennus Anttila, aitta Asuinrakennus, Rinteelä Suur-Helsingin Osuuskassan konttori, Kassantalo Anttila, päärakennus Asuinrakennus, Stenkulla

51 Asuinrakennus, Stenkulla rakennus Haapanatie 37a, pienteollisuusrakennus Asuinrakennus, T. 11 Björkebo, asuinrakennus Hankkijan koetila, sauna, Tammistonranta Asuinrakennus, Tahvola Björkhem, asuinrakennus Hannula, luhtiaitta Asuinrakennus, Tallmo Björkhem, nuorisoseurantalo Hannula, päärakennus Asuinrakennus, Valkovuokko (Lillsmeds) Björkkyan (Bengelsdorffin talo), päärakennus Hannusas, sauna Asunto Oy Varistola, 13912 Björks, asuinrakennus Harjula, päärakennus Asunto Oy Varistola, 13913 Björks, sauna Harpars (Nedre Harpars), navetta Asunto Oy Varistola, 13914 Bokulla, asuinrakennus Hasala, vanha päärakennus Asunto Oy Varistola, 13915 Bokulla, pikkumökki Hautausmaan kahvila Asunto Oy Varistola, 13916 Bokulla, päärakennus, Suomela Hautausmaan toimistorakennus Asunto Oy Varistola, 13917 Bungalow -tyyppitalo, As Oy Vantaan Kylväjänkuja 5 Havukoski, päärakennus Asunto Oy Varistola, 13918 Bygård, (Tavastby ungdomsföreningshus), nuorisoseurantalo Haxas, päärakennus Asunto Oy Varistola, 13919 Bykulla, ent. Käinby småskola, sauna, aitta 2 Haxas, talli-navetta Asunto Oy Varistola, 13920 Byända, vanha päärakennus, ’Röda huset’ Heikkilä, navetta Asunto Oy Varistola, 13921 Byändan torppa, asuinrakennus, Linnantorppa Heikkilä, päärakennus Asunto Oy Varistola, 13922 Bäckby gård, päärakennus, Bäckby gård Helsinggård Asunto Oy Varistola, 13923 Böstas (Johansbacka), päärakennus Helsingin pitäjän kirkko, huoltorakennus Asunto Oy Varistola, 13924 Dickursby skola, piharakennus Helsinki-Pavi -tanssilava Asunto Oy Varistola, 13925 Djupbäck, navetta Hermann Kuesin talo Asunto Oy Varistola, 13926 Djupbäck, päärakennus Heurekansilta Asunto Oy Varistola, 13927 Edelberg, asuinrakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 22b Asunto Oy Varistola, 13928 Eklundin kaupan talousrakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 15 Asunto Oy Varistola, 13929 Eko-omakotitalo, Variston asuntomessualue Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 5a Asunto Oy Varistola, 13930 Ellilä, aitta Hiekkaharjun omakotitalot, Tervakkokuja 20 Asunto Oy Varistola, 13931 Ellilä, ent. Åvallin kauppa Hiekkaharjun omakotitalot, Keltavuokontie 24 Asunto Oy Varistola, 13932 Ent. Keimolan sivukoulu, Käinby Folkskola Hiekkaharjun omakotitalot, Keltavuokontie 25 Asunto Oy Varistola, 13933 Ent. Keimolan sivukoulu, Käinby Folkskola, piharakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 11 Asunto Oy Varistola, 13934 Ent. Paloasema Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 16 Asunto Oy Varistola, 13935 Ent. Tikkurilan apteekkitalo, nuorisotalo Tonttula, Kipinä Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 18 Asunto Oy Varistola, 13936 Ent. Vantaan ruotsinkielinen alakoulu, Vanda svenska småskola Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 20b Asunto Oy Varistola, 13937 Entinen Rekolan Elanto, myymälärakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 24 Asunto Oy Varistola, 13938 Erikas, iso lato Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 26a Asunto Oy Varistola, 13939 Erikas, pikkulato Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 5a Asunto Oy Varistola, 13940 Erikas, päärakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 7 Asunto Oy Varistola, 13941 Fazerila, konttori- ja tehdasrakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Kullerontie 9 Asunto Oy Varistola, 13942 Fazerila, leipomo Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 10 Asunto Oy Varistola, 13943 Fazerila, voimalaitos Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 11a Asunto Oy Varistola, 13944 Forsbacka, lato Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 12 Asunto Oy Varistola, 13945 Forsbacka, päärakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 13 Asunto Oy Varistola, 13946 Forsbacka, talli Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 14a Asunto Oy Varistola, 13947 Framstuga, ’Collinin talo’, päärakennus, Hakola Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 6 Backaksen kartano, asuinrakennus 1, ent. työväenasunto Spanskis ja Elannon Framstuga, talousrakennus 1, Hakola Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 7a kauppa Fredriksberg, maakellari Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 8 Backaksen kartano, asuinrakennus 3, työväen asunto Gastbacka Fredriksberg, maakellari Hiekkaharjun omakotitalot, Metsätähdentie 9a Backaksen kartano, juureskellari Fredriksberg, päärakennus Hiekkaharjun omakotitalot, Tervakkopolku 1 Backaksen kartano, kellari-vaja Fridhem, asuinrakennus Hilman mökki, Övre Thors, syytinkitupa Backaksen kartano, perunakellarit, Kiinteistö Ylästöntie 35 Fridhem, kanala Holmanhonka, lato Backaksen kartano, puutarhurien asunto Huvila Fridhem, navetta Hommas, riihi Backaksen kartano, sepänpaja Gamla Byända (Byända), navetta Hommas, traktoriliiteri Backaksen kartano, sepänpaja ja puutyöpaja Gamla Nybacka, päärakennus Hotin talot, Hiekkaharjuntie 14, rak. 18449, As Oy Tikkurilan Kiertotie 45 Backaksen kartano, talousrakennus 2 Gammelkulla, navetta Hotin talot, Kielotie 52, rak. 18486, As Oy Koivukulma Backaksen kartano, työväenasunto Narikka Granen, päärakennus Hotin talot, Kielotie 52, rak. 37180, As Oy Tikkurilan Kiertotie 37 Backaksen kartano, vanhempi vesisäiliö Grips, navetta Hultet, Gårds, syytinkitupa Backas Grotens, asuinrakennus 2 Håkansbölen kartano, aitta Backas-Vestergård, Backas I, Backas-Gyras, puuliiteri ja kellari Grotens, lato 1 Håkansbölen kartano, asuinrakennus , Stenåkern, asuinrakennus Backas-Vestergård, liiteri, Backas I Grotens, päärakennus Håkansbölen kartano, asuinrakennus Orrkulla Backas-Vestergård, navetta, Backas I Grönkulla (Bulders, Lillas), päärakennus Håkansbölen kartano, asuinrakennus, entinen karjanhoitajan talo Backas-Östergård, luhtiaitta, Kiinteistö 1795 Grönkulla, asuinrakennus Håkansbölen kartano, autotalli Bergbacka , lato Guss, päärakennus Håkansbölen kartano, Ladugård, navetta Bergbo (Nedre Påvals?), lampola Gustafsberg, asuinrakennus 2, ’Sotilastorppa’ Håkansbölen kartano, mutteritalo, entinen huvimaja, Lusthuset Bergbo, asuinrakennus Gustafsberg, autotalli-sauna Håkansbölen kartano, pehtoorintalo, ’Gula huset’, Håkansbölen kartano Bergkulla, asuinrakennus Gustafsberg, huvimaja Håkansbölen kartano, pesutupa, ’Myllytorppa’ Bergkulla, asuinrakennus Gustafsberg, navetta Håkansbölen kartano, pikkutalli Åkstall Bertas, luhtiaitta Gustafsberg, riihi Håkansbölen kartano, pumppuhuone Bertas, navetta Gustafsberg, talli, lato Håkansbölen kartano, Svalboet, puutarhurin talo Bisa, luhti Gårds, karjakon talo Håkansbölen kartano, talli Björkbacka, pakaritupa Gårds, navetta Håkansbölen kartano, Tessen Björkbackan ent. ruotsink. kansakoulu, ent. Korso svenska folkskola, ravintola- Gårds, päärakennus Håkansbölen kartano, viljamakasiini Stenhuset

52 Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), asuinrakennus Kellari-vaja, Råtorp Kuusela, Esankuja 2, asuinrakennus Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), itäinen siipirakennus Kerrostalo, Nuijatie 10, rak. 28331 Kuusikko, asuinrakennus Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), kalustovaja Kerrostalo, Piikkikuja 3, rak. 28346 Kuusirinne, ent. Knuuttila, rengin mökki Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), läntinen siipirakennus, nk. päärakennus Kerrostalo, Piikkikuja 3, rak. 28347 Kuusirinne, leikkimökki Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), navetta Kerrostalo, Sahatie 12, rak. 28345 Kuusisto, kalustovaja-talli, Janvilla Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), puutarhurin talo Kerrostalo, Vantaanrinne 4, As Oy Säästökilpi (A-B) Kuusisto, sauna, Janvilla Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), sikala Kesämökki Ekebo, kesämökki, Ekebo Kuussillantien teollisuusalue, ekoterminaali Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), talli Kiint. Ainonkuja 7, sepänpaja Kuussillantien teollisuusalue, Vilen&Syrjänen Hämeenkylän kartano (Tavastkulla), tilanhoitajan talo Kiint. Kiitoradantie 3 Kytötie 37, rak. 23281, As Oy Kytötie 37 Hämeenkylän tiilitehtaan asuinrakennus Kiint. Taivaltie 7 Kytötie 39, rak.7548, As Oy Kytötie 39 Högbergsbacka, aitta Kiinteistö Hakatie 8a (Tillanderin talo, Fredsbacka) Kålabacka, asuinrakennus, mäkitupa Högkulla, päärakennus Kiinteistö Kehäkukantie 34 (Perälän talo, Bergmanin talo) Källarbacken, sepänpaja Högkulla, riihi Kiinteistö Kunnaantie 16a (Värnamo) Kämpbacka, ent. Bulders, asuinrakennus Ilmarintie 11b, omakotitalo Kiinteistö Kustaantie 20a Königsberg, talli Ilmarintie 6a, omakotitalo, asuinrakennus, T.P. 44 Kiinteistö Marmoritie 49, asuinrakennus Königsberg, talousrakennus Ilpolan koulu, Rajatorpan vanha koulu Kiinteistö Riekkotie 2, sauna Königstedtin kartano, autotalli Imatran Voiman pääkonttori Kilometripylväs 1-14, Isontammentie 7 Königstedtin kartano, kalustovaja Isokaari 12, omakotitalo, funkistalo Kilometripylväs 1-6, Tikkurilantie 10 Königstedtin kartano, puutarhurin asunto Jehovan todistajien toimintakeskus Kilometripylväs 18-15, Vanha Porvoontie 227 Königstedtin kartano, rantasauna Jokela, asuinrakennus Kilometripylväs 21-12, Vanha Porvoontie 287 Lamellikerrostalo, Kaivokselantie 8, rak. 17110 Jokilaakso, asuinrakennus, sepän talo, ent. Luhtabacka Kilometripylväs 22-11, Vanha Porvoontie 309 Lamellikerrostalo, Kaivokselantie 8, rak. 34737 Jokiniemen koelaitos, asuinrakennus 1, entinen tallimiehen asunto Kilometripylväs 2-8, Länsisalmenkuja 4 Lamellikerrostalo, Kaivosrinteenkuja 2, rak. 17113 Jokiniemen koelaitos, asuinrakennus 4, entinen navetta Kilometripylväs, Ainontie 46 Lamellikerrostalo, Kaivosrinteenkuja 2, rak. 34746 Jokiniemen koelaitos, juureskellari Kilometripylväs, Kaivokselantie 9 Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 1-3, rak. 34744 Jokiniemen koelaitos, talli Kilometripylväs, Vantaanpuistontie 11 Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 1-3, rak. 34745 Jokiniemen koelaitos, vilja-aitta Kilometripylväs, Ylästöntie 97b Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 2, rak. 17111 Jokiniemen koulu, Tikkurilan koulu Kilterin koulu Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 2, rak. 34739 Jokipirtti, lato Kinaporinkuja 3, omakotitalo Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 2, rak.34740 Jokipirtti, navetta Kinaporinkuja 3, sauna Lamellikerrostalo, Kaivosrinteentie 6, rak. 17112 Jokipirtti, talousrakennus 1 Kiskotie 3, omakotitalo, asuinrakennus Lamellikerrostalo, Kaivosvoudintie 4, rak. 1364, pohjoinen alue Jokirannan koulu, ent. Viertolan kansakoulu Kiskotie 3, talousrakennus, piharakennus Lamellikerrostalo, Kaivosvoudintie 4, rak. 20074, pohjoinen alue Jokirannan koulu, ent. Viertolan kansakoulu, opettajien asuinrakennus Kiviharju, asuinrakennus Lamellikerrostalo, Louhijantie 2, rak. 34760 Jokiranta 2, asuinrakennus, kesähuvila Kiviharju, sauna Lamellikerrostalo, Ukonkivenpolku 2, rak. 17122 Jokivarren entinen kansakoulu, nuorisotila, entinen koulurakennus Klemets, luhtiaitta Lamellikerrostalo, Ukonkivenpolku 4, rak. 17120 Josvaholm, navetta Klökars, maakellari Lamellikerrostalo, Ukonkivenpolku 4, rak. 17121 Juhola, lato 2 Knuuttila (Yvias), sikala Lamellikerrostalo, Ukonkivenpolku 7, rak. 34762 Juhola, päärakennus Koivukylän yläaste ja lukio, ent. Rekolan yhteiskoulu, Korson lukio Laurantie 60b, omakotitalo, Majbo Juhola, talousrakennus 2 Koivuniemi, ent. Tyynelä, navetta-talli Leankuja 2a, omakotitalo, Matari Juns, liiteri Koivuniemi, ent. Tyynelä, päärakennus Lehmusto, luhtiaitta Juns, sauna Koivutori Leinikkitie 21, rak. 36567, As Oy Kieloharju Jäppilä, päärakennus Kolmekutonen, kokoontumisrakennus Leppäkorven koulu, ent. Korson kansakoulu, vanha puukoulu Jäppilä, vanha maakellari Konungs, Orädders, päärakennus, päärakennus Lillpetas, päärakennus Kaapola (Tapola), luhtiaitta Konungs, Orädders, varasto, edustussauna, entinen talli Lillstuga, ent. Nedre Rutars, asuinrakennus, Lillstuga Kaapola, ent. Tapola, talousrakennus Konungs, päärakennus Lindin mökki, Bokulla Kaarelan VPK, asuintalo Korjaamo rak 3, Åbyn teollisuusalue, FABRIK II Linnaisten kartano, Gållaksen tupa Kahden asunnon talot, Aitanavain 5, rak. 19776 Korjaamo, rak 1, Åbyn teollisuusalue, FABRIK II Linnaisten kartano, Gållaksen tupa, Smedjebacken Kahden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1020 Korpela, vanha lato Linnaisten kartano, karjakon mökki Kahden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1023 Korpipelto, sauna Linnaisten kartano, navetta Kahden perheen talo, Leppäkorventie 4 Korson kirkko Linnan kartano, autotalli Kahden perheen talo, Sauramontie 10 Korson kirkon asuinrakennus Linnan kartano, karjanhoitajan talo Kaivokselan kirkon kellotapuli Korson kirkon liikerakennus Linnan kartano, maakellarit Kaivokselan vesitorni ja sääasema Korson vanha asema, piharakennus Linnan kartano, Muonamiehen asunto Lustikulla, asuinrakennus Kaivola, asuinrakennus Korso-rapattu omakotitalo Linnan kartano, navetta Kalle Segerin mökki, Granbo, asuinrakennus Koskenlehto (Nummelinin kauppa) Linnan kartano, navettatyöntekijöiden talo, ’Asemamiehen mökki’ Kannisto, asuinrakennus 2 Kotikulma, asuinrakennus Linnan kartano, puutarhurin talo Katriinan sairaala, A-osa Kotirinna, asuinrakennus Linnan kartano, talousrakennus 1 Katriinan sairaala, B-osa Kullas, asuinrakennus Linnan kartano, talousrakennus 2 Katriinan sairaala-alue, henkilökunnan asuinrakennus Kullas, sauna Linnan kartano, tilanhoitajan talo, ’Mäkitupa’ Katriinan sairaala-alue, huoltorakennus Kullobacka, autotalli Linnan kartano, voudin talo, ’Torppa’ Katrinebergin kartano, maakellari Kullobacka, navetta Lintuvilla, päärakennus Katrintie 34, omakotitalo Kullobacka, puimala Malmarsin krouvi, aitta Katrintie 40, omakotitalo Kullobacka, sauna-liiteri MariComp / MariCap, Ent. Haato, Pohjantähdentie 17 Kaunisto, liiteri Kulttuurikeskus Orvokki, ent. Oksanmäen koulu, koulurakennus 2 Markusas, kärryliiteri Keimolan ala-aste, ent. Keimolan uusi suomalainen kansakoulu Kumpula, asuinrakennus Markusas, päärakennus Keimolan kotiseututalo, ent. koulurakennus Kuppis, luhti, aitta Markusas, sauna Keksitalo, Fazerin työntekijöiden asuintalo, eteläisin talo Kuppis, pikkutupa, entinen Friströmin kauppa Martinlaakson yläaste ja lukio Keksitalo, Fazerin työntekijöiden asuintalo, keskimmäinen talo Kuppis, talli-luhti Mejlby, vanha navetta Keksitalo, Fazerin työntekijöiden asuintalo, pohjoisin talo Kurts, ent. Granbacka (Gårds), asuinrakennus, syytinkitupa Mejlby, viljamakasiini

53 Metropolia ammattikorkeakoulu Omakotitalo, Aarnenkuja 11 Pistekerrostalo, Kaivostie 2, rak. 34728 Metsäntutkimuslaitoksen laitosrakennus Omakotitalo, Hiekkatie 5 Pistekerrostalo, Kaivosvoudintie 5, rak. 34729 Muuntamo 1029, Hämevaara, Köysikuja Omakotitalo, asuinrakennus, asuinrakennus, Kiinteistö Riekkotie 2 Pistekerrostalo, Kaivosvoudintie 5, rak. 34730 Muuntamo 104, Vapaala, Vapaalanpolku Omakotitalo, asuinrakennus, asuinrakennus, Kiinteistö Yrttitie 13 Påkas, rakuunantorppa Muuntamo 142 Omakotitalo, asuinrakennus, Hanabölentie 23 Påkas, talli Muuntamo 187 Omakotitalo, asuinrakennus, Kärrbacka Påvals I, päärakennus Muuntamo 19, Jokiniemi, Urheilutie Omakotitalo, Eevantie 10, asuinrakennus, Orlandiana Pähkinärinteen kirjasto, nuorisotila, neuvola Muuntamo 203 Omakotitalo, Eevantie 9 Päärakennuksen raunio Muuntamo 204, Korso, Lehmustontie 11 Omakotitalo, Fasaanitie 6b Pöllölato Muuntamo 207, Leppäkorventie Omakotitalo, Hanhikuja 14, funkistalo Rajakylän ala-aste, ent. Rajakylän kansakoulu Muuntamo 2257, Korjaamo rak 3, Åbyn teollisuusalue, FABRIK II Omakotitalo, Kiinteistö Kustaantie 43 Rajatorpan ostoskeskus Muuntamo 26, Kuninkaalantie Omakotitalo, Kivimäenkuja 5 Rajatorpan ostoskeskus, siipirakennus Muuntamo 27, Koivuhaka, Kuriirikuja Omakotitalo, Korsontie 71, funkistalo Rasinkatu 13, rak. 23297, HOAS Muuntamo 88 Omakotitalo, Koskelotie 11 Rasinkatu 14, rak. 23280, As Oy Rasinkatu 14 Muuntamo, Tammiston koetila, Tammistonranta Omakotitalo, Laitilankuja 7 Rasinkatu 15, rak.7542, HOAS Muuntamo, Viertola, Lauhatie 7 Omakotitalo, Lemmikkitie 5 Rasinkatu 7, rak. 23294, HOAS Muuntotie 2, paritalo, Imatran Voima Oy:n asuintalot Omakotitalo, Marsutie 3a, funkistalo Rasinrinne 13, rak. 23273, As Oy Rasinsola 2 Myllymäki, asuinrakennus 1 Omakotitalo, Orionintie 23 Rasinrinne 3-5, rak. 23278, As Oy Rasinrinne 3-5, raput A ja B Myrbacka II (Myrbacka), puucee Omakotitalo, Palotie 10 Rasinrinne 3-5, rak. 23279, As Oy Rasinrinne 3-5, raput C ja D Myrbacka II (Myrbacka), sauna Omakotitalo, Riekkopolku 12 Rasinrinne 7, rak.7543, Asunto Oy Rasinrinne 7 Myrbacka II, aitta Omakotitalo, Riipiläntie 111, funkistalo Rasinsola 2, rak.23274, As Oy Rasinsola 2 Myymälärakennus Omakotitalo, Siriuksenkuja 8 Rasinsola 2, rak.23275, As Oy Rasinsola 2 Myymälärakennus Ranniston talo Omakotitalo, Sotkatie 19 Rasinsola 3, rak.7546, As Oy Rasinrinne 9 Myymälärakennus, Lehmustontie 35 Omakotitalo, Suovapolku 6 Rauhala, asuinrakennus Myymälärakennus, Mesikukantie 2 Omakotitalo, Teeritie 17a Rauhala, luhtiaitta-talli Myymälärakennus, rak. 30090 Omakotitalo, Tuiskuntie 5 Rautakirja, Portinvartijan rakennus Myymälärakennus, Talkootie 17, rak. 3722 Omakotitalo, Viklotie 8b, asuinrakennus, Kiinteistö Viklotie 8b Rautakirja, pääkonttori Myymälärakennus, Vanha Nurmijärventie 28 Omakotitalot, Muuntotie 2, Imatran Voima Oy:n asuintalot Rautkallion tornitalo, Rautkallionkatu 12, rak. 7544, As Oy Rautkallionkatu 12 Myymälärakennus, Vesijohtoliike Mönkkönen Oy Orrbacka, navetta Rautkallion tornitalot, Rautkalliontie 5, rak. 23292, As Oy Rautkalliontie 5 Myymälärakennus, Ylästöntie 100 Orrbacka, puuliiteri Rautkallion tornitalot, Kytötie 29, rak. 23277, As Oy Kytötie 29 Mäntylä, sepänpaja Ostoskeskus, Korsontie 7 Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 10, rak. 7547, HOAS Mökki, päärakennus Ostoskeskus, Kuulakuja 5 Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 14, rak.7550, As Oy Rasinkatu 14 Navethalia teatteri, ent. Sandkulla gårdin ja Jokiniemen koelaitoksen navetta Ostoskeskus, Merikotkantie 1 Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 20, rak.7549, HOAS Navetta, Välimaa Oweritas, luhtiaitta Rautkallion tornitalot, Rasinkatu 4, rak. 23291, HOAS Nedre Månsas, navetta Oweritas, navetta Rautkallion tornitalot, Rautkallionkatu 10, rak.7545, VAV Asunnot Oy Nedre Månsas, päärakennus Oweritas, päärakennus Rautkallionkatu 3 ostoskeskus Nedre Nybacka, lato Oweritas, talli Rautkallionkatu 4, rak. 23276, As Oy Rautkallionkatu 4 Nedre Nybacka, päärakennus Pajamäki, asuinrakennus 2 Rautkalliontie 1, rak. 23283, VAV Nedre Påvals Pappila, navetta Rautkalliontie 1, rak. 23284, J-talo, VAV Nedre Påvals, kanala Pappila, pehtoorintalo Rautkalliontie 1, rak. 23285, C-talo, VAV Nedre Påvals, päärakennus Pappila, riihi Rautkalliontie 1, rak. 23286, talo A-B, VAV Nedre Thors, pikkutupa Pappila, talli, Kyrkoherdebolet Rautkalliontie 1, rak. 23287, talo H-I, VAV Nedre Thors, puimalato Pappila, viljamakasiini Rautkalliontie 1, rak. 23288, talo F-G, VAV Nedre Thors, päärakennus Penttilä, talousrakennus Rautkalliontie 7, rak. 1, As Oy Rautkalliontie 7 Nedre Thors, vanha navetta Perkiöntie 8, rak. 20350, As Oy Perkiöntie 8 Rautkalliontie 7, rak. 2, As Oy Rautkalliontie 7 Nikus, talousrakennus Perkiöntie 8, rak. 20351, As Oy Perkiöntie 8 Rautkalliontie 7, rak. 3, As Oy Rautkalliontie 7 Nissbackagård, asuinrakennus Perunakellari Ravintola Kuninkaankartano, ent. Vantaankosken ruotsinkielinen kansakoulu Nissbackan kartano, maakellari Petas, lato-liiteri Rekolan kartano, (Övre Räckhals), navetta Nissbackan kartano, navetta, ateljee Petas, päärakennus Rekolan kirkko, Pyhän Andreaan kirkko Norrkulla, päärakennus Petas, päärakennus Rekolan koulu, pääkoulu, koulurakennus 2 Nousutie 7, omakotitalo Petas, talousrakennus Rekolan koulu, vanha koulu, koulurakennus 1 Nyby, päärakennus Petas, väentupa, Övre Petas Rekolan talo, asuinrakennus, Esankuja 6, Kiinteistö ’30:1’ Nygrannas, navetta Petas-Guss, navetta, Petas-Tunet Reuna-Seppälä, puimala, Pelto-Seppälä I Nygård (Keltainen Nygårds, Nedre Nygårds), aitta Petas-Guss, päärakennus Reuna-Seppälä, päärakennus ent. pakaritupa, Pelto-Seppälä I Nygårds (Harmaa Nygård), päärakennus Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19693 Reuna-Seppälä, talli, Nykulla, päärakennus Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19694 Reuna-Seppälä, väentupa Nystuga, metsästysmaja Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19695 Riddars I, ent. Redlin , navetta-talli Nystuga, metsästysmaja Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19696 Riddars I, ent. Redlin, liiteri-sauna Odd Fellows -yhdistystalo, ent. Vantaan suomalainen kansakoulu Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19697 Riddars I, ent. Redlin, päärakennus Ohrakuja 1 rak. 13055, As Oy Honkanummi Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19698 Riddars II, liiteri Ohrakuja 2, rak. 26904, As Oy Satomäki Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19699 Riutala, asuinrakennus Ohrakuja 3, rak. 26907, As Oy Satorinne Pienkerrostalo, Martinkyläntie 64, rak.19700 Rivitalo, Aitanavain 1, rak. 1007 Ohrakuja 3, rak. 26908, As Oy Satorinne Pistekerrostalo, Kaivokselantie 4, rak. 34723 Rivitalo, Aitanavain 1, rak. 1008 Ohrakuja 4 , rak. 13054, As Oy Tikkurilan Salpa (As Oy Vasarinne) Pistekerrostalo, Kaivokselantie 4, rak. 34724 Rivitalo, Aitanavain 1, rak. 19765 Ohratie 5, rak. 13045, talo B, VVO (Koy Hakkilanrinne) Pistekerrostalo, Kaivokselantie 4, rak. 34725 Rivitalo, Aitanavain 5, rak. 19772 Ohratie 5, rak. 26861, talo A, VVO (Koy Hakkilanrinne) Pistekerrostalo, Kaivokselantie 6, rak. 34721 Rivitalo, Aitanavain 5, rak. 19773 Oljemark, riihi Pistekerrostalo, Kaivokselantie 6, rak. 34722 Rivitalo, Aitanavain 5, rak. 19774 Olofs, luhtiaitta Pistekerrostalo, Kaivostie 2, rak. 34727 Rivitalo, Aitanavain 5, rak. 19775

54 Rivitalo, Aitanavain 5, rak. 19777 Strandkulla, navetta Westerkullan kartano, talousrakennus Rivitalo, Aitanporras 13, rak. 19766 Strandkulla, vanha päärakennus Westerkullan kartano, tilanhoitajan asunto Rivitalo, Aitanporras 13, rak. 19767 Sulola, asuinrakennus, N:o 39 Westerkullan kartano, työväen asunto Rivitalo, Aitanporras 13, rak. 19768 Sylvilä, asuinrakennus, päärakennus Westerkullan kartano, työväen asunto Rivitalo, Aitanporras 13, rak. 19769 Södergård, ent. Backas-Vestergård, lato 1 Westerkullan kartano, työväen asunto Rivitalo, Heinäkuja 2, As Oy Varistonpesä Södergård, ent. Backas-Vestergård, lato 2 Vesters, työväenasunto Rivitalo, Vantaanrinne 3, As Oy Säästöreitti Södergård, ent. Backas-Vestergård, rengintupa Viertola, päärakennus Rivitalo, Vantaanrinne 5, As Oy Säästöreitti Takala, omakotitalo, funkistalo Viertola, riihi Rivitalot, Kukintie 8, As Oy Skyttä Takala, talousrakennus Wihuri, teollisuusrakennus Rivitalot, Luhtimäki 3, rak. 1019 Tallbacka, asuinrakennus 1 Vikströmin torppa, asuinrakennus, Råbacka Rivitalot, Muuntotie 2, Imatran Voima Oy:n asuintalot Tallbacka, liiteri Vilhelmsberg, asuinrakennus Rosbacka, päärakennus Tallbacka, päärakennus Villa Björkliden Rosenbacken, asuinrakennus Tallbacka, talousrakennus Villa Blomqvist, asuinrakennus, Karlsberg Rosenbacken, sauna-liiteri Talo Airamo Villa Eriksson, asuinrakennus Röda Stugan, asuinrakennus Talo Lagström, asuinrakennus, N:O 2, funkistalo Villa Nilsen Rönnkulla, päärakennus Talo Pihkala Villa Savander, funkistalo Saarelan talo, Villa Girsén, asuinrakennus Talo Rosenlund Villa Söderbo, Söderbo Saaristo, päärakennus Talo Vilhunen, ateljee ja asuinrakennus Villa Weckström Salas, liiteri Talot Helasuo ja Pihkala Virsutie 4-6, rak. 31867, As Oy Pajupilli Salas, päärakennus Talousrakennus Wivi Lönnin kesähuvila Salas, vanha sauna Talousrakennus Volvo Bilia Sandbacka, luhtiaitta Tammiston koetila, työnjohtajan asunto VTA Tekniikka Oy, Kuussillantien teollisuusalue Sandbacka, maakellari Tarjantie 10, omakotitalo Würth Center Sandbacka, päärakennus, Lill-Sandbacka Tertuntie 3, omakotitalo Välimaa, navetta Sandkulla gård, päärakennus Tertuntie 6, omakotitalo Västersundoms skola, lisärak. talousrakennus liiteri Saras, navetta-talli Tiedekeskus Heureka Västersundoms skola, talousrak. sauna Sauna Tiilitehtaan työnjohtajan talo Yhden asunnon talot, Aittarvi 11, rak. 19794 Sauna Tikkurila OY:n pääkonttori, vanha osa Yhden asunnon talot, Aittarvi 13, rak. 19795 Sauna, ’29’ Tikkurila Oyj, Tutkimuskeskus I Yhden asunnon talot, Aittarvi 15, rak. 19765 Seljapolun päiväkoti Tikkurilan kirjasto Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19779 Seppälä, asuinrakennus Tikkurilan opistotalo, ent. Keskuspuiston yläaste Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19780 Seutulan lastenkoti Tikkurilan raha-asema Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19781 Sieppola, asuinrakennus Tikkurilan vanha rautatiesilta Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19782 Sillböle Grufva, asuinrakennus 2 Tikkurilan väritehtaat, ent. ruokala, somistamo Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19783 Sillböle Grufva, navetta-talli Tohtori Martti Sipilän yksityistalo Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19784 Sillböle Grufva, päärakennus Tuomela, luhtiaitta Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19786 Sillböle Grufva, sauna Tuomela, päärakennus Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19787 Sillböle Grufva, suola-aitta-puuliiteri Tyynelä, asuinrakennus Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19788 Sillböle Grufva, talli Työväentalo Friherrsin torppa, ent. Elanto Yhden asunnon talot, Aittarvi 6, rak. 19795 Sillböle Gård, pakaritupa Tähtelä, asuinrakennus Yhden asunnon talot, Aittarvi 9, rak. 19793 Sillböle Gård, päärakennus Ulko-Hannula, asuinrakennus 2 Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1009 Sillböle Gård, työväenasunto Ulko-Hannula, päärakennus Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1010 Silta, Rautkallionkadun ylikulkukatu Ulko-Hannula, riihi, Riiala Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1012 Simonkallion ala-aste, ent. Simonkylän kansakoulu Ulko-Hannula, talousrakennus 1 Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1013 Skobbas, navetta-talli Urponkuja 5, omakotitalo Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1014 Skobbas, väentupa Uusi Meilby, asuinrakennus 2 Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1015 Skomars (Haagan sotilastorppa) Uusi Meilby, sikala Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1016 Smeds, aitta Uusi Meilby, talousrakennus Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1017 Smeds, lato Uusitalo, päärakennus Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1018 Smeds, muonamiehen mökki Vaahteramäki (Kullobacka), luhtiaitta Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1021 Smeds, puimala Vallinojan päiväkoti, ent.Vierumäen sivukoulu Yhden asunnon talot, Luhtimäki 3, rak. 1022 Smeds, päärakennus vanha sauna Yhden asunnon talot, Orsipolku 1, rak. 19790 Sofielund, päärakennus Vanha Soratie 7, rak. 5347, As Oy Vantaan Vilja Yhden asunnon talot, Orsipolku 3, rak. 19791 Solgård, asuinrakennus Vantaan luontokoulu, ent. Sotungin ruotsinkielinen alakoulu Yhden asunnon talot, Orsipolku 5, rak. 19792 Solhem, asuinrakennus Vantaan oikeus- ja poliisitalo, nyk. Vantaan käräjäoikeus ja Itä-Uudenmaan Yli-Kistola, navetta Solhem, entinen Hanaböle småskola poliisilaitos Yli-Kistola, päärakennus Solhem, karjakon tupa Vantaankosken mylly, ent. Vantaan Ruukin alue Ylästön kotiseututalo, ent. Tolkinkylän kansakoulu Solhem, päärakennus Vantaanreitti 2, verstasrakennus Åbergin kauppa, asuinrakennus 2 ’Sontags’, ent. Backas-Östergård, päärakennus Vantaanrinne 14, Vantaanpuiston ostoskeskus Åbyn teollisuusalue, tuotantorakennus Björkkulla Stenbacka, asuinrakennus 2 Vapaalan terveystalo, Ilpolan opettajien asuntola Övre Labbas, talli Stenbacka, päärakennus Varia Hiekkaharjun toimipiste Övre Månsas, asuinrakennus 2, karjakon talo Stenbacka, päärakennus Vedabacka (Klökas Vedabacka), navetta Övre Nybacka, luhtiaitta Stenkulla, navetta Vedabacka, asuinrakennus, päärakennus Övre Nybacka, pikkutupa Stors, leikkimökki Vernissatehdas, Palokunnan kalustovaja Övre Petas, työväenasunto Kuperkeikka Stors, navetta Vernissatehdas, polttouunin piippu Övre Thors, jääkellari Stors, päärakennus Veromäen koulu, ent. Backaksen koulu Övre Thors, talli Stors, sauna Westerkullan kartano, autotalli Övre Thors, vaja, riihi Stors, talli, liiteri Westerkullan kartano, talousrakennus

55 LIITE 3: MUINAISJÄÄNNÖKSET VANTAALLA

Sjöskog (Seutula)-Tuusulan Myllykylä 1000010782 Håkansböle (Hakunila)-Västersundom (Länsisalmi) 1000010738 Martinkylän itäinen louhos (Mårtensby) 1000001629 Hindsby Brännberget 1000011063 Håkansböle torppa 1000022607 Martinkylän läntinen louhos (Mårtensby) 1000001630 Ali-Kistola 1 1000032710 Hämeenkylän - Tavastbyn keskiset kaivokset 1000001635 Martinlaakso miilu 1000032777 Ali-Kistola 2 1000032715 Hämeenkylän - Tavastbyn pohjoiset kaivokset 1000001634 Meilby (Seutula) 1000001763 Ali-Kistola 3 1000032716 Hämeenkylän - Tavastbyn Suuri Suokaivos 1000001644 Meilby (Seutula) Getbacka 1000001760 Ali-Tuuri 92010033 Högbergsbacka A 92010005 Meilby (Seutula) Knapbacka 1000001762 Alkärret 92010011 Högbergsbacka B 92010004 Meilby (Seutula) Meilby 1000001764 Beskas 92010022 Juusteninpuiston louhos 1000001633 Meilby (Seutula) Yvjas/Ylösjoki 1000001761 Biskopsböle (Lapinkylä) Bertas 1000001748 Jäppilä 1000034196 Metsämikkola 92010009 Biskopsböle (Lapinkylä) Åby 1000001749 Kakolanmäen louhos 1000001636 Myllymäki 3 1000032835 Blåbärkärrsbergen 1 1000032848 Kanervanummi 1000032789 Mårtensby (Martinkylä) 1000001741 Blåbärkärrsbergen 2 1000033099 Katinmäki 1000032743 Mårtensby (Martinkylä) Kvarnbacka 1000001746 Blåbärkärrsbergen 3 1000033100 Kauppaoppilaitoksen tontti 92010040 Mårtensby (Martinkylä) Lillas 1000001739 Borgby (Keimola) Linna 1000001766 Keimby (Keimola) 1000001767 Mårtensby (Martinkylä) Nybacka 1000001740 Brunaberget 92010066 Keimby (Keimola) Backas 1000001768 Mårtensby (Martinkylä): 1) Guus, Smeds, Bulders; 2) Lillas 1000010745 Brutuby (Voutila) 1000001743 Keimby (Keimola), Gyras-Backas 1000010740 Männikkö 1000034197 Brutuby (Voutila) Thors 1000001742 Kirkonkylä (Kyrkoby) Prästgården 1000001727 Niku 92010024 Brändån 92010057 Kittskärr 1000011124 Nybacka 1000003982 Dickursby (Tikkurila) Bäckby 1000001731 Kivistön päiväkoti 1000032742 Nykulla 92010069 Dickursby (Tikkurila) Simonsböle 1000001733 Koivukylän risteys 1000032828 Nystuga 92010020 Erikas 92010055 Koivumäki 1000032476 Nystuga 2 1000032837 Fastböle (Kuninkaala) 1000001734 Koivurinne 1000034174 Peltola 92010071 Fastböle (Kuninkaala), Fastböle-Haxböle 1000010731 Kormuniitynoja 2 1000032838 Peräjänkulma 92010016 Fastböle-Malmsby 1000010730 Kotiranta 92010075 Peräjänkulma 2 1000032736 Forsbacka 92010001 Krakanoja 1000032850 Rauhala 92010017 Fridhem 92010050 Kuhajoki 92010068 Rauhala 2 1000032744 Friimetsä 2 1000032781 Kullobacka kalkkiuuni 1000032766 Riipilä 92010044 Getbacka 92010056 Kuninkaanmäki Solbacka 1000032747 Ripuby (Riipilä) 1000001770 Grips 1000014870 Kuppis 92010002 Ripuby (Riipilä) Kotamäen torppa 1000032717 Gruva 92010041 Kurki 1000032746 Ripuby (Riipilä) Luhtaanmäki 1000001769 Gubbmossen 1000008704 Kuusitupa 1000032737 Ripuby (Riipilä) Seppälä 1000001765 Gubbmossen 2 1000032825 Kvarnbackaby (Myllymäki) Lappböle 1000010746 Rosbacka 92010072 Gårds 92010019 Kvarnbacken 2 1000032797 Roxbäcken 1000011125 Hakkilan puusilta 1000034189 Kyrkoby (Kirkonkylä) 1000001726 Räckhalsböle (Rekola) 1000001737 Hakkilankallio 1000032788 Kyrkoby (Kirkonkylä), Kuriiritie (Suuri rantatie)-Köyhämäentie 1000010741 Saaristo 1000032474 Hanaböle (Rekola) 1000001736 Kårböle (Kaarela) Nyby Husbacka 1000001706 Sandåker 92010010 Hanaböle (Rekola) Lillpetas 1000032894 Königsberg 92010077 Satomäki 92010052 Hanaböle, Hanaböle-Suuri Rantatie 1000010732 Königsberg 2 1000032706 Seppälä 92010076 Hanaböle, Storgårds-Pejas 1000010733 Lamminpää 92010015 Sepänmäki 1000032697 Hanabölen saha ja mylly 1000007087 Lapinkylä I 92010064 Sepänniitty 1 1000032719 Haxböle (Hakkila), Haxböle-Suuri Rantatie 1000010734 Lappböle (Lapinkylä) Petas 1000001747 Sepänniitty 2 1000032720 Helsingin pitäjän kirkko 1000014825 Lappböle (Lapinkylä), Bertas 1000010743 Sepänniitty 3 1000032721 Helsinginmäen louhokset 1000001632 Hepomäki 92010070 Lappböle (Lapinkylä), Åby 1000010742 Silakkaniittu 1000007202 Hiekkaharjun asema 1000032833 Lehtimäki 92010074 Sillböle (Silvola) 1000001738 Hommas 92010018 Leppäsuo 1000030734 Silvola (Sillböle), Brutuby (Voutila)-Övitsböle (Ylästö) 1000010748 Husbacka II (Mätäoja I-II) 92010028 Lepsämänjoki 92010067 Silvola 2 1000031946 Håkansböle (Hakunila), Nissbacka-Sottungsby (Sotunki) 1000010739 Linna, Linna-Keimby (Keimola) 1000010744 Silvola 3 1000031947 Håkansböle (Hakunila) Brands 1000001666 Linnan kartano 4 1000032501 Silvolan - Sillbölen kaivos 1000001640 Håkansböke Gård 1000001662 Lustigkulla 92010078 Simonsilta 1 1000032727 Håkansböle Brands/Solbacka 1000001662 Långbackan louhos 1000001638 Simonsilta 2 1000032733 Håkansböle Kartano-Kormängs åkern 1000010735 Maarinkunnas 92010051 Simonsilta 3 1000032745 Håkansböle (Hakunila), Storisåkern 1000010736 Maarukka 92010008 Simonsilta 4 1000032734

56 Sjöskog (Seutula), Seutula-Linna 1000010750 Tukikohta IV:3 (Rajakylä) 1000007733 Skattmansby (Veromiehenkylä), Nedebyggarne-Backas 1000010751 Ulko-Hannula 1000032718 Skattmansby (Veronmiehenkylä) 1000001725 Uotila 1 92000001 Skattmansby (Veronmiehenkylä) Nederbyggarne 1000001771 Uotila 3 1000032473 Skoängen 1 1000011127 Vantaan masuuni 1000014154 Skoängen 2 1000011226 Vantaanlaakso 1 1000031948 Skrivkulla 92010059 Vantaanlaakso 2 1000031949 Solbacka 92010014 Vantaanlaakso 3 1000031950 Sottungsby (Sotunki) 1000001669 Vaskivuoren - Kopparbergin kaivos 1000001641 Sottungsby (Sotunki) Bisa 1000001671 Vaskivuori 1000010596 Sottungsby (Sotunki) Kullobacka 1000001670 Viherkumpu 1000032834 Sottungsby (Sotunki) Markuskärr 1000035124 Viinikanmetsä 1000034194 Sottungsby (Sotunki) Myrbacka 1000001667 Viinikkala 1 92010021 Sottungsby (Sotunki) Nissbacka 1000001668 Vinickby (Viinikkala) 1000001745 Sottungsby (Sotunki) Yrjölä 1000011087 Viinikkala 2 92010023 Sottungsby (Sotunki)-Suuri Rantatie 1000010760 Voutila II 92010065 Sotungin - Håkansbölen louhos 1000001621 Välimaa 1 1000032738 Stenkulla 92010043 Välimaa 2 1000032739 Storpetas 1000032846 Västersundom (Länsisalmi) Labbas 1000001659 Storskogen 92010013 Västersundom (Länsisalmi) Västerkulla 1000001660 Strandkulla 1 1000032740 Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka 1000001658 Strandkulla 2 1000032741 Västersundom (Länsisalmi) Heikbacka 1000001661 Suuri rantatie 1000010727 Västersundom (Länsisalmi) Måsbrot hem åkern 1000007051 Suuri Rantatie, Brudbrinkenin haara 1000032355 Västersundom (Länsisalmi), Gubbacka-Labben 1000010767 Suuri Rantatie, Koillis-Vantaa 1000010729 Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka 1000010770 Suuri Rantatie, Viinikkala (Vinickby)-Silvola (Sillböle) 1000010728 Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Håkansböle (Hakunila) 1000010771 Tapolan tervahauta 1000034222 Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Labben 1000010768 Tavastby (Hämeenkylä) 1000001756 Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Vikkula 1000010772 Tavastby (Hämeenkylä) Greisas 1000001753 Västersundom (Länsisalmi), Västerkulla-Mellungsby (Mellunky- Tavastby (Hämeenkylä) Jussas ja Labbas 1000001754 lä) 1000010769 Tavastby (Hämeenkylä) Skinnars 1000001751 Yli-Kistola 92010073 Tavastby (Hämeenkylä) Skobbars 1000001752 Österbacken 1000022490 Tavastby (Hämeenkylä) Skrattböle 1000001759 Österbackenin kivilouhos 1000033108 Tavastby (Hämeenkylä) Tavastkulla 1000001758 Övitsböle (Ylästö) 1000001722 Tavastby (Hämeenkylä), Böle-Tavastkullan kartano 1000010762 Övitsböle (Ylästö)-Tolkby (Tolkinkylä) 1000010773 Tavastby (Hämeenkylä), Skrattböle 1000010763 Övitsböle autio 1000022870 Tavastby (Hämeenkylä), Tavastbyn kartano-Tavastkulla 1000010761 Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus 92010053 Tolkby (Tolkinkylä) 1000001724 Tolkby (Tolkinkylä), Bökars-Grotens & Petans 1000010764 Tolkby (Tolkinkylä)-Nackböle (Niskala) 1000010765 Tolkinkylä kiviaita 1000031951 Tukikohta II:1 (Länsimäki) 1000007646 Tukikohta II:2 (Länsimäki) 1000007647 Tukikohta II:3 (Länsimäki) 1000007673 Tukikohta II:5 (Länsimäki) 1000007675 Tukikohta II:7 (Länsimäki) 1000007677 Tukikohta II:8 (Länsimäki) 1000007692 Tukikohta II:9 (Länsimäki) 1000007694 Tukikohta II:kaivo (Länsimäki) 1000007707 Tukikohta II:tie (Länsimäki) 1000007706 Tukikohta II:ura (Länsimäki) 1000007708 Tukikohta III:10 (Rajakylä) 1000007727 Tukikohta III:11 (Rajakylä) 1000007729 Tukikohta III:12 (Rajakylä) 1000007731 Tukikohta III:3 (Länsimäki) 1000007712 Tukikohta III:4 (Länsimäki) 1000007714 Tukikohta III:7 (Länsimäki) 1000007723 Tukikohta III:8 (Rajakylä) 1000007725 Tukikohta III:9 (Rajakylä) 1000007726

57 LIITE 4: HANKKEEN TOIMINTAMALLI

Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset pääsivät osaksi Euroopan komission 6. Kirjoita ylös kaikki kuulemasi ja oppimasi Heritage in Action -ohjelmassa koottua hyvien eurooppalaisten toiminta- Luonnostele ohjelman tekstiosuutta jo hyvissä ajoin. Suhteuta kehittämistoi- mallien julkaisua. Kulttuuriympäristölinjausten toimintamalli koottiin kym- menpiteet olemassa oleviin resursseihin. meneksi pääkohdaksi. 7. Anna tarpeeksi aikaa kommentoinnille 1. Määrittele sidosryhmät ja heidän roolinsa kulttuuriympäristöohjel- Varmista erityisesti, että johtoporras saa kommentoida ohjelman sisältöjä man teossa tarvittaessa useammassa vaiheessa. Tee tämä vaihe huolellisesti, jotta kaikki Vantaan Kylli-hankkeessa apulaiskaupunginjohtaja nimesi eri toimialojen voivat sitoutua lopputulokseen. edustajista koostuvan ohjausryhmän hankkeelle. 8. Hyväksytä ohjelma 2. Sitouta johtajat ja päälliköt hankkeen tekemiseen ja tavoitteisiin Ohjelman hyväksyttäminen riippuu paljon kunnan rakenteista. Mitä ylem- Kun johtoporras on sitoutunut, on ideoille helpompi saada tukea. mällä taholla ohjelma saadaan hyväksyttyä, sitä enemmän sillä on vaikut- tavuutta. Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset hyväksyttiin kaupungin joh- 3. Keskustele virkamiesten kanssa toryhmässä. Virkamiesten kanssa keskusteltiin unelmista, konkreettisista ideoista sekä eri toimialojen välisestä yhteistyöstä kulttuuriympäristön virkamiestyön kehittä- 9. Varmista, että jalkauttamiselle on tarpeeksi aikaa ja rahaa misen näkökulmasta. Toimintamallin vaikuttavuus riippuu siitä, miten hyvin se jalkautetaan arki- päiväiseen toimintaan. Kylli-hankkeessa jalkauttamiselle on varattu vuosi ja 4. Ole vuorovaikutuksessa ja keskustele asukkaiden kanssa sitä tehdään eri tahojen kanssa noin 50 erilaisen toimenpiteen avulla. Vantaan Kylli-hanke järjesti kymmeniä asukastapahtumia, jonka lisäksi projektikoordinaattori osallistui asukkaiden projekteihin ja tapahtumiin. Vuoro- 10. Varmista, että ohjelman tavoitteiden seuraamiselle on olemassa vaikutuksen kautta jalkautettiin ohjelmaa, kerättiin mielipiteitä, muistoja ja työvälineet, suunnitelma ja vastuutaho tarinoita sekä tehtiin kulttuuriympäristöä merkitykselliseksi. Ohjelman tavoitteita tulee seurata. Vantaalla sovittiin, että projektikoordinaattori tuottaa raportointityökaluksi verkkokyselyn, jonka tuloksista rapor- 5. Tuo kaikki osalliset keskustelemaan yhdessä toiminen on tulevaisuudessa Suojeluasiainneuvottelukunnan vastuulla. Virkamiehet ja asukkaat tuotiin yhteen hankkeen loppupuolella, mutta yhteiskeskusteluja olisi voinut olla useamminkin. Yhteiskeskustelu paljastaa monet erilaiset näkökulmat ja mahdollistaa ratkaisujen miettimisen yhdessä.

Vantaan kaupunginmuseo