Perehdytyskansio Vantaan Nuoriso- Palveluiden Korso-Koivukylä Alu- Een Nuorisotyöhön Uusille Työnte- Kijöille Ja Harjoittelijoille

Perehdytyskansio Vantaan nuorisopalveluiden Korso-Koivukylä alueen nuorisotyöhön uusille työnte- kijöille ja harjoittelijoille

Essi Vesikko

2020 Laurea

Laurea-ammattikorkeakoulu

Perehdytyskansio Vantaan nuorisopalveluiden Korso-Koivukylä alueen nuorisotyöhön uusille työntekijöille ja harjoittelijoille

Essi Vesikko Bachelor of Social Services Opinnäytetyö Toukokuu,2020

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Bachelor of Social Services Sosionomi (AMK)

Essi Vesikko

Perehdytyskansio Vantaan nuorisopalveluiden Korso-Koivukylä alueen nuorisotyöhön uusille työntekijöille ja harjoittelijoille Vuosi 2020 Sivumäärä 54

Työn tarkoituksena oli luoda perehdytysmateriaali Vantaan Kaupungin nuorisopalveluiden alueelliseen nuorisotyöhön Korso-Koivukylän alueelle. Pereh- dytysmateriaali on helposti päivitettävissä, sillä se on tehty palvelemaan käyttäjäänsä niin fyysisenä kansiona, kuin myös sähköisenä tiedostokokonai- suutena. Perehdytyskansion tärkeimpänä tehtävänä oli tuoda päivitys van- hoihin perehdytysmateriaaleihin, myös sellaisena että se sopii jokaiselle tilalle joita alueella on, sillä jokaisella tilalla on omat tiiminsä ja tietyt toi- mintatavat, mutta myös alueella ja nuorisopalveluilla tehtävä työ on hyvin yhtenäistä, jolloin oli tärkeää saada kaikki yhtenäiset toimintamallit uusille työntekijöille ja harjoittelijoille heti perehdytyksessä tietoon.

Työn tietoperusta pohjautuu lainsäädäntöön, joka ohjaa tehtävää nuoriso- työtä, näitä lakeja ovat muun muassa Lastensuojelulaki, sekä nuorisolaki. Työssä avataan myös nuoruutta elämänvaiheena, joka selittää monia nuori- sotyössä tehtäviä toiminta- ja työmuotoja, sekä perehdytään myös pääpiir- teittäin nuorisotyön historiaan ja siihen, miten kunnallinen nuorisotyö on muotoutunut tähän päivään asti.

Perehdytyskansion rakennuksessa on käytetty vanhoja materiaaleja, jotka on päivitetty tähän päivään, sekä Vantaan Kaupungin alueellisen nuorisotyön käsikirjaa, joka sisältää kaikki yhteiset ohjeistukset ja toimintamallit Van- taalla tehtävään nuorisotyöhön. Tämä käsikirja on tehty yhteystyössä kaikkien alueellisen työn nuorisotyöntekijöiden kanssa, sekä sitä on kehitetty erikseen myös pienemmissä kehittämisryhmissä esimerkiksi alueellisen työn esimiesten ja eri alueiden työntekijöiden kesken. Korso-Koivukylän alueen esimies ja työntekijät olivat tiiviissä osassa kansiota rakentaessa ja työ kävi usealla kommenttikierroksella ennen viimeisen version julkaisua.

Perehdytyskansio osoittautui tarpeelliseksi ja laajaksi alueelle. Siitä tehtiin kolme eri versiota, jokaiselle alueen tilalle, eli Korsoon, Mikkolaan ja Havu- koskelle omansa. Kansio koettiin laadukkaaksi ja työtä helpottavaksi,

Asiasanat: Nuorisotyö, perehdytys, nuoruus, Alueellinen nuorisotyö

Laurea University of Applied Sciences Abstract Degree Programme in Social Services Bachelor of Social Services

Essi Vesikko

Introduction material for Vantaa Youthservices Korso-Koivukylä area youth work for the new employees and interns Year 2020 Pages 54

The aim of the thesis was to build an introduction material for youthwork in Vantaa Youth services and Korso-Koivukylä area youthwork. The material can be found both as physical binder as well as in online in the Vantaa youth services Microsoft online storage. The aim was to build material that would make introduction for the work more cohesive and clear, so that from the beginning all the employees would get same amount of information and would learn the same ways of doing the youth work in Vantaa.

The theoretical background of the thesis is based on the laws and instructions that guide professional youth work. In the theory there is also part were the history and idea of professional youth work is explained and opened. Youth as a life phase is also an important part of the youth work.

In the building of the introduction material the old materials were used as guidelines for the new as well as the new models of action and behaviour were built together in the Vantaa youth services together with all the employees while the material was built. From these materials the new and more cohesive material for the Korso-Koivukylä area was built together with the are employer and employees.

The outcome of the material was good and considered cohesive so it met the tasks and goals that were given. The employer and employees considered that the material will be helpful in the future and it will be used a lot as a tool when introducing a new employee or intern to the area.

Keywords: Youth, integration, youthwork

Sisällys

1 Johdanto ...... 6 2 Opinnäytetyön taustaa ...... 6 2.1 Aiheen valinta ...... 6 2.2 Toiminnallinen opinnäytetyö ...... 7 2.3 Opinnäytetyön tausta ja tavoitteet ...... 8 2.4 Opinnäytetyön eettisyys ...... 8 2.5 Työelämäkumppani ...... 9 2.5.1 Vantaan Kaupungin nuorisopalvelut ja alueellinen nuorisotyö . 9 2.5.2 Korso-Koivukylän alueellinen nuorisotyö ...... 10 2.5.3 Vantaan Kaupungin ja nuorisopalveluiden missio ja visio ...... 11 3 Teoria ...... 12 3.1 Nuoruus ...... 13 3.1.1 Nuorisotyö ...... 14 3.1.2 Nuorisotyön historia ...... 15 3.2 Lainsäädäntö ...... 16 3.2.1 Lastensuojelulaki ...... 16 3.2.2 Nuorisolaki ...... 17 3.3 Perehdytys työpaikoilla ...... 18 4 Opinnäytetyön toiminnallinen osuus ...... 19 4.1 Perehdytysmateriaalin suunnittelu ja tiedonkeräys ...... 19 4.2 Perehdytysmateriaalin toteutus toimivaksi nuorisotyöhön ...... 21 5 Opinnäytetyön arviointi ja palaute ...... 25 5.1 Palaute yhteistyökumppanilta ...... 25 5.2 Itsearviointi ...... 26 6 Pohdinta ja Johtopäätökset ...... 26

1 Johdanto

Aloitin työt Vantaan Kaupungin nuorisopalveluilla ja Korso-Koivukylän alueella Marraskuussa 2018. Tällöin käydessäni läpi silloista perehdytysmateriaalia osana omaa perehtymistäni työ- hön huomasin sen olevan vanhentunut suurimmaksi osin ja näin minulle myös kerrottiin saa- dessani paksun kansion käsiini. Jo tällöin heräsi ajatus uuden materiaalin tekemisestä osana viimeistä työharjoitteluani osana ammattikorkeakoulun opintoja. Useiden muutosten jälkeen päädyin kuitenkin ratkaisuun tehdä perehdytysmateriaalista laajempi ja näin olen toiminnallisen opinnäytetyön tuotos.

Korso-Koivukylän alueella koettiin, sekä esimiehen, että työntekijöiden taholta perehdytys tärkeäksi ja erittäin tarpeelliseksi osaksi työtä ja sen tekemistä. Vantaan Kaupungin nuorisopalveluilla on myös yhteiset toimintamallit alueellisessa nuorisotyössä, jolloin myös hyvä perehdytys ja hyvä perehdytysmateriaali palvelisi, sekä yhtä alueellisen nuorisotyön aluetta, mutta myös koko Vantaan alueellista nuorisotyötä, kun uudelle työntekijälle myös yhteiset toimintamallit tulisivat selkeiksi hyvän perehdytyksen myötä.

Tämä opinnäytetyön raportti avaa perehdytysmateriaalin luomisen prosessia ja suunnittelua, sen takana olevaa teoreettista viitekehystä, sekä työelämä edustajan Vantaan Kaupungin nuorisopalveluiden työtä ja toimintaa. Raportissa perehdytään nuoruuteen elämänvaiheena, nuo- risotyöhön ja sen historiaan, sekä lainsäädäntöön joka ohjaa ja asettaa raamit tehtävälle nuo- risotyölle. Teoria osiossa avataan myös perehdytyksen tärkeyttä työpaikoilla, ja mitä perehdytyksen tulisi pitää sisällään, jotta sitä voidaan pitää kokonaisvaltaisena.

Raportin lopuksi kuvaan vielä palautteita, sekä arvioin omaa onnistumistani työssä ja pohdin yleisesti opinnäytetyön tekemistä ja sen prosessia. Mikä onnistui ja mikä meni vikaan, miten tämän opinnäytetyön tekemisen jälkeen olen kehittynyt tulevana ammattilaisena ja mitä vien mukanani työelämään.

2 Opinnäytetyön taustaa

Tässä luvussa esitellään opinnäytetyön taustaa ja sitä, miksi kyseinen aihe, sekä työelämä kumppanit on valittu mukaan opinnäytetyön toteutukseen. Toiminnallisen opinnäytetyön taustaa avataan Hanna Vilkan ja Tiina Airaksisen ”Toiminnallinen opinnäytetyö” -teoksen pohjalta. Opinnäytetyön tutkimuseettisyyttä tarkastellaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatiman hyvän tieteellisen käytännön pohjalta.

2.1 Aiheen valinta

Vantaan nuorisopalveluissa, Korso-Koivukylän alueella oli selkeä tarve päivitetylle ja laajem- malle perehdytysmateriaalille, jotta perehdytys saataisiin yhtenäiseksi ja toimivammaksi

uuden työntekijän tai harjoittelijan aloittaessa alueellisessa nuorisotyössä. Alkuun suunnitel- mana oli, että toteuttaisin perehdytysmateriaalin päivityksen osana kolmatta harjoitteluani koskevaa kehittämistehtävää, mutta alueen sisällä tapahtuneen työpisteen vaihdoksen takia alkuperäistä opinnäytetyöni ideaa ei voitu enää toteuttaa, joten keskustelujen jälkeen tultiin tulokseen, että perehdytysmateriaali tulisi olemaan opinnäytetyöni toiminnallinen toteutus.

Perehdytysmateriaalin noustua opinnäytetyöni aiheeksi, mahdollisti se laajemman päivityksen ja myös uuden materiaalin luomisen yhdessä alueen esimiehen ja muiden työntekijöiden kanssa. Aihetta valitessa oli selvää, että sitä tulisivat ohjailemaan myös alueellisen nuoriso- työn yhteiset toimintalinjaukset ja pelisäännöt. Korso-Koivukylän alueen omassa perehdytysmateriaalissa oli myös tärkeää huomioida jokaisen tilan omat piirteet ja omat tilaa koskevat säännöt ja listaukset. Tällaisia ovat mm. tilojen oma ohjattu toiminta, kuten futsal ja sähly. Tämä onnistui nyt paremmin kun perehdytysmateriaalin toteutuksesta tehtiin opinnäytetyön aihe, jolloin siihen oli mahdollista paneutua myös syvällisemmin ja laajemmin kuin harjoitte- lutehtävän osalta.

2.2 Toiminnallinen opinnäytetyö

Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen kuvaavat teoksessaan ”Toiminnallinen opinnäytetyö” seuraa- vasti: ”Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä” (Vilkka & Airaksinen, Toiminnallinen opinnäytetyö 2003, Jyväskylä, 9). Tällaisella tarkoitetaan opinnäytetyötä, joka yhdistää käytännön toteutuksen ja raportoinnin tutkimusviestinnän keinoilla. Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla alasta riippuen esimerkiksi järjestetty tapahtuma tai ammatilliseen käy- täntöön ja käyttöön suunnattu ohje tai opastus. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9).

Toiminnallisen opinnäytetyön kirjallista osuutta kutsutaan raportiksi. Opinnäytetyön teksti on raportti, jossa kuvataan mitä, miksi ja miten on tehty. Raportissa kuvataan myös millainen työprosessi opinnäytetyön käytännön osuuden tekeminen oli ja millaisiin tuloksii ja johtopää- töksiin on päästy. Oman tuotoksen, prosessin ja oppimisen arvio tulee myös esiin raportissa. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu myös toiminnallinen osuus, joka on usein kirjallinen. Tämän tuotoksen tulee puhutella kohderyhmää, jolle se tehdään sen sijaan, että siinä selos- tettaisiin prosessia ja tuloksia, joita opinnäytetyötä tehdessä tapahtui.(Vilkka & Airaksinen 2003, 65)

Vaikka toiminnallinen opinnäytetyö perustuu käytännön toteutukseen, ei voida kuitenkaan unohtaa kokonaan selvityksen tekemistä. Selvityksen tekemisen tärkeys korostuu, kun ymmär- retään kuinka paljon ammattikulttuureissa on tietoja ja taitoja, jotka vaativat selvitystä ja teoreettista osaamista. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tutkimuskäytäntöjä käytetään kuitenkin väljemmässä merkityksessä, kuin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä. (Vilkka & Airaksi- nen 2003, 57).

Tässä opinnäytetyössä toiminnallisuus, eli käytännön toteutus tapahtuu perehdytysmateriaalin eli kansion suunnittelun ja toteutuksen muodossa. Luon perehdytysmateriaalin sekä olemassa olevien materiaalien ja ohjeistuksen pohjalta, kuin myös luon uutta ja tarvittavaa ohjeistusta alueella tehtävään työhön yhdessä esimiehen ja alueen työntekijöiden kanssa.

2.3 Opinnäytetyön tausta ja tavoitteet

Työn perimmäisenä tarkoituksena on luoda kattava ja informatiivinen perehdytysmateriaali, sekä fyysiset perehdytyskansiot jokaiselle Korso-Koivukylän alueen kolmesta nuorisotilasta. Materiaalin on tarkoitus palvella ensisijaisesti alueelle tulevia uusia työntekijöitä, sekä harjoittelijoita. Materiaali tarjoaa tarkan ja selkeän paketin alueella työskentelystä ja toimintatavoista, kuin myös alueellisen nuorisotyön periaatteista ja Vantaan kaupungin nuorisotyön työmalleista ja toimintatavoista. Paperisen version tueksi perehdytysmateriaali lisätään kokonaisuudessaan myös nuorisopalveluiden käytössä olevaan pilvipalveluun, jossa sitä on helppo päivittää ja pitää ajan tasalla työntekijöiden toimesta. Tämä vähentää myös riskiä siltä osin, että perehdytysmateriaali pääsisi taas vanhentumaan kokonaisuudessaan ennen uusimista.

Perehdytysmateriaalin tueksi luodaan myös perehdytyksen seurantalomake, jonka avulla sekä työntekijä, että esimies pystyvät seuraamaan perehdytyksen etenemistä ja sitä, että kaikki perehdytykseen kuuluvat osa-alueet tullaan käymään läpi asianmukaisesti. Lomake helpottaa myös perehdytyksen vastuunjakoa, sen avulla kaikki osa-puolet pystyvät selkeästi jakamaan perehdytykseen liittyvät tehtävät, sekä uusi työntekijä tai harjoittelija pystyy itse seuraamaan ja kartoittamaan kenen puoleen kääntyä missäkin perehdytystä koskevassa asiassa.

2.4 Opinnäytetyön eettisyys

Tutkimuksen ja opinnäytetyön raportin osalta noudatetaan hyvää ja eettisesti hyväksyttävää tutkimuskäytäntöä. Ohjeita sovelletaan tutkimuksen sisällä, mutta lainsäädäntö asettaa ja määrittelee rajat hyvälle tieteelliselle käytännölle (tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013, 6).

Tutkimusta voidaan pitää eettisesti hyväksyttävänä ja luotettavana, jos se on suoritettu kuten hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää. Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia tutkimusetiikan näkökulmasta ovat muun muassa: Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tun- nustamia toimintatapoja, tutkimusta varten on haettu tarvittavat tutkimusluvat ja osalla aloista vaadittava eettinen ennakkoarviointi on suoritettu, tutkimushankkeessa sovitaan kaikkien osapuolien oikeudet, vastuut, velvollisuudet, sekä tekijyyttä koskevat periaatteet. Hy- vänä ja keskeisenä lähtökohtana on myös, että tutkimus suunnitellaan, toteutetaan, sekä ra- portoidaan ja siinä syntyneet tietoaineistot tullaan tallentamaan vaatimusten edellyttämällä tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013, 6).

Edellä mainittujen käytäntöjen noudattamisesta vastaa aina ensisijaisesti, jokainen tutkija itse, mutta vastuu on myös tiedeyhteisölle, joihin kuuluvat niin muut tutkijat kuin tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johtokin. Oppilaitoksissa, kuten yliopistoissa ja ammattikorkea- kouluissa tulee huolehtia siitä, että tutkimusetiikan opettaminen ja hyvään tieteelliseen käy- täntöön perehdyttäminen ovat tärkeä ja kiinteä osa niiden antamaa opetusta, niin perus- kuin jatkokoulutuksessa. Jotta hyvästä tutkimuskäytännöstä voidaan huolehtia, tulee täydennys- koulutusta tarjota myös opettajille, opinnäytetöiden ohjaajille, sekä muille asiantuntijoille ja tutkijoille oppilaitoksissa (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013, 7).

Tässä opinnäytetyössä hyvää tutkimuskäytäntöä on seurattu hankkimalla tarpeelliset luvat suorittaa opinnäytetyön tekeminen ja sitä koskeva pohdinta. Sekä kaikki tulokset on esitetty ennen julkaisua työelämäkumppanin hyväksyttäväksi ja tarkasteltavaksi. Opinnäytetyön si- sältö on todettu todenmukaiseksi ja sitä tehdessä on arvioitu sen eettinen arviointi. Opin- näyte työstä ovat olleet tietoisia kaikki osapuolet ja heidän kanssaan on sovittu velvollisuuk- sista ja oikeuksista, joihin on voitu törmätä opinnäytetyötä tehdessä.

Opinnäytetyössä ei käytetä tai julkaista tietoja, joita voidaan pitää salassa pidettävinä, mutta kaikki tieto, joka on julkista on tässä opinnäytetyössä näytetty toteen, jotta voidaan varmistaa opinnäytetyön oikeellisuus ja todenmukaisuus.

2.5 Työelämäkumppani

Tässä luvussa esittelen työelämäkumppanin, Vantaan nuorisopalvelut ja erityisesti alueellisen nuorisotyön Korso-Koivukylän alueen ja siellä tehtävän nuorisotyön. Materiaali tehdään erityisesti juuri tälle alueelle, ja se kuvaa alueen erityispiirteitä kuin myös työtä jota tehdään yh- tenäisesti Vantaan Kaupungilla nuorisopalveluissa.

2.5.1 Vantaan Kaupungin nuorisopalvelut ja alueellinen nuorisotyö

Opinnäytetyö tehdään Vantaan Kaupungin nuorisopalveluille, joka kuuluu Kaupunkikulttuurin palvelualueeseen kaupungin organisaatiopuussa. Palvelualueeseen kuuluvia muita toimijoita ovat kulttuuri-, liikunta, sekä kirjasto- ja asukaspalvelut. Nämä palvelualueet jakavat myös omat yhteiset palvelut, joissa hoidetaan kaikki palvelualueen viestintä, laki ja talous asiat (vantaa.fi, kaupunkikultuurin toimiala, 2020).

Vantaan Kaupungin nuorisopalvelut jakautuu useampaan eri palvelualueeseen eri palvelualueeseen omassa organisaatiossaan. Näitä palvelualueita ovat mm. nuorten aikuisten palvelut, sekä alueellinen nuorisotyö. Alueellinen nuorityö kattaa Vantaan eri alueilla tehtävän nuoriso- tilatyön, sekä muun alueellisen nuorisotyön. Alueellista nuorisotyötä tehdään viidellä eri alueella Vantaalla. Näitä ovat: Korso-Koivukylä, Hakunila, Tikkurila, Aviapolis-Kivistö ja Länsi- Vantaa. Jokaisella alueella on oma esimiehensä, sekä erimäärä nuorisotiloja, joilla on omat työntekijä tiiminsä. Vaikka jokaisella tilalla on oma tiiminsä, tehdään työtä mahdollisuuksien

ja resurssien mukaan kaikilla alueen tiloilla ja yhteistyötä myös yli alueellisten rajojen, esimerkiksi Korso-Koivukylän alue on järjestänyt toimintaa yhdessä sekä Tikkurilan, että Haku- nilan nuorisotyöntekijöiden kanssa (sivistysvantaa.fi, nuorten Vantaa, 2020).

Nuorisopalvelut toimii osana monialaisia verkostoja Vantaalla ja omilla alueillaan. Tiivistä yh- teistyötä nuorten hyväksi tehdään tiiviisti esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten, lastensuojelun, ennaltaehkäisevä lähipoliisi ja eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, kuten urheilu- seurat. Yhteistyötä tehdään tiiviisti sekä verkostotapaamisten, tapahtumien, kuin esimerkiksi jalkautumisen muodossa koulun päättäjäisissä ja lukion nasutuksissa. Yhteistyökumppaneiden, erityisesti lastensuojelun, poliisin ja koulujen kanssa tehdään yhteistyötä ja ollaan yhteydessä mahdollisimman matalalla kynnyksellä, sillä monet Vantaan nuorisopalveluiden asiakas nuorista ovat jossain määrin tekemisissä myös yhden tai useamman muun yhteistyökumppanin kanssa, jolloin tiedonjako näiden toimijoiden, sekä nuoren perheen välillä on ensisijaisen tär- keää heidän hyvinvointinsa kannalta (Vantaan nuorisopalvelut, 2020).

2.5.2 Korso-Koivukylän alueellinen nuorisotyö

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Korso-Koivukylän alueelle, jolla on yhteensä kolme nuorisoti- laa. Tilat sijaitsevat Havukoskella, joka on osa Koivukylää, sekä Korsossa, että Mikkolassa jotka ovat molemmat osa Korson suuraluetta. Korso-Koivukylän alueella toteutetaan myös nuorisotyötä Nupe Nikinmäki toiminnan muodossa perjantaisin yhteistyössä Korson seurakun- nan kanssa. Korso-Koivukylän alueella toimii myös kaksi Projektityöntekijän nimikkeen alla työskentelevää nuorisotyöntekijää. He tekevät työtä 50% alueen yhdellä yläkoululla ja toiset 50% nuorten vapaa-ajalla, joka sisältää jalkautumista, pienryhmä ja yksilötyötä, sekä mahdollisuuksien mukaan myös tila työtä. Korso-Koivukylän nuorisotyössä keskitytään paljon avoimeen toimintaan. Nuorisotilat ovat auki vähintään kolmena iltana viikossa ja jokainen tila on auki vuorolauantain. Nuorisotyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen koulujen kanssa ja niillä vieraillaan viikoittain nutastopin merkeissä. Näin tehdään nuorisotyötä tutuksi myös alueen muille nuorille, kuin nuorisotilan kävijöille (sivistysvantaa.fi, nuorten vantaa, Korso-koi- vukylän alue, 2020).

Nuorisotyötä tehdään monissa eri muodoissa ja nuorille järjestetään monipuolista toimintaa. Alueella on nuorille ilmaista kuntosalitoimintaa, sillä osa nuorisotyöntekijöistä on koulutettuja kuntosaliohjaajia. Myös kynsitoiminta ja laaja teema toiminta ovat ominaista Korso-Koi- vukylän alueelle. Nuoria kohdataan tilojen ja koulujen lisäksi myös jalkautuessa nuorten pa- riin kaduille, kauppakeskuksiin ja asemille. Nuorisotyö ei rajoitu vain koulujen toiminta- ajoille, vaan niin sanottua kulta-aikaa ovat nimenomaan koulujen loma-ajat ja erityisesti ke- säloma toiminta, jolloin alueella toimii myös liikkuva nuorisotyöyksikkö Nuta Paku (sivistysvantaa.fi, nuorten Vantaa, Korso-koivukylän alue, 2020).

Erityispiirteinä Korso-Koivukylän alueella voidaan mainita laajasti järjestettävä liikunta- ja musiikkitoiminta. Nuorisotyöntekijöistä on osa, kuten aiemmin mainittu, koulutettuja kuntosaliohjaajia ja kahdelta alueen tilalta, Havukoskelta ja Mikkolasta, löytyy myös kuntosalit nuorisotiloista. Korsossa kuntosalin käyttömahdollisuus löytyy myös Monitoimikeskus Lumosta, samasta rakennuksesta, jossa nuorisotila sijaitsee. Kaikilla nuorisotiloilla järjestetään myös aktiivisesti ohjattua liikuntatoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä Aluehal- lintoviraston rahoittamana. Musiikkitoiminnan mahdollistavat Havukosken nuorisotilalla sijaitsevat studio ja bändikämppä, sekä Korson nuorisotilan laajat soitin mahdollisuudet, sekä ohjattu bänditoiminta. Musiikkitoimintaa ohjataan niin nuorisotyöntekijöiden toimesta, kuin myös yhteistyössä Art4All-hankkeen kanssa, joka jalkauttaa kulttuurista toimintaa myös alueelliseen nuorisotyöhön. Korso-Koivukylän alue on myös tehnyt yhdessä nuorten kanssa täys- pitkän musikaalin, joka nähtiin viime vuonna Jyväskylässä Loiste-festareilla (Vantaan Nuoriso- palvelut, 2020).

Vantaan nuorisopalveluiden tekemän alueellinen nuorisotyö on pääpiirteiltään hyvin yhte- näistä ja sitä pyritään kehittämään mahdollisimman yhtenäiseksi ohjeistuksiltaan ja toiminta- tavoiltaan, sillä Vantaalaiset nuoret liikkuvat paljon eri nuorisotilojen ja alueiden välillä. Yh- tenäiset toimintamallit mahdollistavat sen, että nuorten on helppo siirtyä tilalta toiselle kun säännöt ja mallit ovat jo ennestään tutut, sekä tämä vähentää tilojen ja työntekijöiden eri arvoistumista, kun puhutaan siitä onko jollakin tilalla tiukemmat toimintamallit ja säännöt kuin toisella tilalla. Tästä syystä myös Korso-Koivukylän alueen perehdytysmateriaali seuraa hyvin jo valmista pohjaa toimintamalleista ja siinä miten nuorisopalveluiden työntekijät toimivat työtehtävissään, sillä ne on yhdessä työntekijöiden kanssa kehitetty. Kaikilla tiloilla ja alueilla on kuitenkin omia erityispiirteitään, kuten esimerkiksi Korso-Koivukylän alueella musiikkitoiminta ja kulttuurinen nuorisotyö on ollut isossa asemassa ja myös urheilutoimintaan on panostettu paljon. Myös jokainen tila on erilainen, joten tietyt toimintamallit ovat tiimien ja tilojen omia ja tästä syystä perehdytyskansioiden Tiimi/tila osiosta on rakennettu kolme eri versiota, jokaiselle alueen tilalle omansa (Vantaan nuorisopalvelut, 2020).

2.5.3 Vantaan Kaupungin ja nuorisopalveluiden missio ja visio

Vantaan Kaupungin valtuusto laatii kaupungin strategian aina yhdeksi valtuustokaudeksi, joka kestää neljä vuotta. Valtuuston tekemässä strategiassa määritellään aina kaupungin visio, arvot, painopistealueet, sekä tavoitteet seuraavaksi valtuustokaudeksi (vantaa.fi).

Vantaan kaupungin visio vuosille 2018-2021 on ”Rohkea ja rento Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvunkeskus”. Tämän pohjalta on myös valittu Vantaan kaupungin arvot joita ovat: Avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Arvojen pohjalta Vantaan kaupunki on laatinut, että esimerkiksi päätöksenteko ja toimintakulttuuri ovat läpinäkyviä. Vantaa myös sitoutuu keskusteluun ja jakamaan tietoa yhteiskunnan kanssa. Arvoissa myös mainitaan

turvallisuus ja tae hyvään elämään sen asukkaille, sekä myös kokeileva ja ennakkoluuloton kulttuuri. Vantaan kaupunki haluaa myös arvoissaan tuoda esille osallistavan ilmapiirin, yh- teishengen nostamisen, sekä sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin. Näiden pohjalta kaupunki haluaa olla hyvä kumppani niin asukkaille, yrityksille, kuin yhteisöillekin (vantaa.fi).

Nuorisopalvelut jakaa Vantaan Kaupungin arvot, sekä vision, mutta sen lisäksi nuorisopalveluilla on oma missio(Liite 1), jonka mukaan arvotamme ja teemme työtä nuorten kanssa niin päivittäisessä arjessa kuin myös kaikessa muussa toiminnassa, jota järjestämme. Nuorisopal- veluiden oman vision ja mission laatii aina nuorisopalveluiden johtoryhmä (vantaan nuorisopalvelut, 2020).

Missiossaan (Liite 1) nuorisopalvelut mainitsee olevansa nuoria varten, tekevänsä laadukasta ja vaikuttavaa työtä, tuovansa nuoret esiin, sekä rakentavansa monialaista yhteistyötä ja yh- teisöllisyyttä. Mission kuvauksessa korostetaan kaikille avointa toimintaa, sekä toiminnan rää- tälöimistä nuorille sopivaksi. Nuorten osallistaminen, heidän luokseen meneminen ja kasvat- taminen yhdessä yhteisön kanssa mainitaan missiossa keskeisiksi asioiksi. Nuorisopalvelut korostaa haluaan toimia osana yhteisöitä ja verkostoja, sekä tehdä yhteistyötä kaupungin ja valtion eri toimijoiden kanssa. Näihin kuuluvat mm. lastensuojelu, koulut ja poliisi, sekä tär- keimpänä nuorten perheet ja läheiset. Tuomme nuoret esiin, lause missiossa kuvaa juuri nuorten osallistamista ja heidän tukemistaan osana yhteiskuntaa ja heidän tuomistaan osaksi vaikuttajien määrää (vantaan nuorisopalvelut, 2020).

3 Teoria

Tässä luvussa käsitellään teoreettista taustaa, joka on vaikuttanut tämän opinnäytetyön teke- miseen, kuin myös ohjaa Vantaan kaupungilla tehtävää nuorisotyötä. Aluksi käsittelen nuoruutta elämänvaiheena, kerron psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kypsymisestä, sekä ke- hityksestä. Sen jälkeen avaan nuorisotyötä käsitteenä ja sen teoriaa. Nuorisotyön osalta avaan myös sen historiaa pääpiirteittäin, milloin nuorisotyö on alkanut ja miten on päädytty sen nykyiseen muotoon ja tapaan tehdä työtä. Perehdyttyäni nuoruuteen ja nuorisotyöhön, avaan lakeja jotka ohjaavat keskeisesti nuorisotyötä, sekä työtä jota tehdään lasten ja nuorten kanssa niin vapaa-ajalla kuin muillakin toimialoilla. Keskeisistä laeista keskityn lastensuojelu- ja nuorisolakiin, sekä näiden lakien pykäliin, jotka keskeisesti vaikuttavat nuorisotyö- hön.

Teorian viimeisenä osuutena käsitellään perehdytystä työpaikoilla ja sen tärkeyttä osana ammattitaitoa ja työntekemistä. Perehdytyksen ohjeistus ja teoria on myös ohjaillut tämän opin- näytetyön toiminnallisen osuuden tekemistä ja rakentamista toimivaksi osaksi nuorisotyötä ja ammattiosaamisen ja -taidon kehittämistä.

3.1 Nuoruus

Nuoruus on elämänvaihe, joka on suurta muutoksen aikaa. Elämänvaiheeseen kuuluu niin fyysinen, psyykkinen, kuin sosiaalinenkin kypsyminen ja kehitys. Nuoruusikä voidaan jakaa elä- mänvaiheena myös alavaiheisiin. Nuoruus alkaa n. 10-12 ikävuoden kohdalla, tällöin ihmisellä alkaa puberteetti toisin sanoen murrosikä ja fyysiset muutokset alkavat näkyä. Seuraavana n. 12-14 ikävuoden kohdalla alkaa nuoren psyykkinen muutos ja kehitys tapahtua. Psyykkisen muutoksen aikana alkaa nuori mm. käsitellä uudelleen suhdetta vanhempiinsa ja hän alkaa etääntyä vanhemmista ja turvautuu enemmän kodin ulkopuolisiin suhteisiin muun muassa ys- täviinsä. Tässä ikävaiheessa ja kehityksessä nuori alkaa myös testata erilaisia rooleja elämäs- sään ja oman seksuaalisen identiteetin etsintä alkaa. noin 14-16 ikävuoden tienoilla nuori aloittaa myös tunnetasolla pääsemään irti vanhemmistaan. Nuoren minuus etsii sisältöä ja vahvistusta kodin ulkopuolelta, muun muassa ystävyyssuhteista, julkisuuden henkilöistä ja harrastuksista. Tässä vaiheessa nuoruutta ajatusmaailma on myös hyvin mustavalkoinen ja ihanteita tavoitteleva, jota käytetään myös puolustuksena aikuisten maailmaa vastaan. Myö- häisnuoruudessa, n. 16-20 ikävuoden kohdalla nuori alkaa tasaantua ja hyväksyä itsensä ja yk- silöllisyytensä. Tällöin nuori myös löytää paikkansa yhteisössään. Viimeisenä nuori kehittää oman maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa (Kautonen, 2003, 6-7.).

Murrosikä ja Puberteetti alkaa useammin tytöillä ennen poikia. Fyysinen kehitys alkaa ennen psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Tämä alkaa tytöillä yleensä 8-13 ikävuoden välillä ja pojilla 9-13 ikävuoden välillä. Fyysiseen kehitykseen kuuluu muun muassa tytöillä rintojen ja karvoi- tuksen kasvu, pituuden kasvaminen ja kehon muotojen muutos, sekä kuukautisten alkaminen. Pojilla muutokset näkyvät muun muassa sukuelinten kasvuna, karvoitus lisääntyy ja nuori kasvaa pituutta. Pojilla murrosiässä tapahtuu myös äänen murros ja joillain parta alkaa kasvaa jo aikaisessa vaiheessa. Nuorella muutokset fyysisessä ulkonäössä aiheuttavat usein hämmen- nystä ja epävarmuutta, mutta toisaalta muutos saattaa nuoressa herättää myös ylpeyttä ja helpotusta että hän kehittyy ja kasvaa kuten muutkin. Fyysiset muutokset aiheuttavat usein myös sen että nuori saattaa vertailla itseään muihin ja median asettamaan mielikuvaan, joka voi aiheuttaa huolta ja epävarmuutta omasta ulkonäöstä ja kehosta (Väestöliitto, murrosikä, 2020).

Psyykkiset muutokset nuoressa aiheuttavat nuoressa myös huolta ja tunnekuohuja. Nuori pyrkii irtautumaan vanhemmistaan ja löytämään oman paikkansa yhteisössä, sekä rakentamaan oman minäkuvansa. Nuoren persoonallisuus, eli taipumukset ajatella, tuntea ja käyttäytyä ke- hittyvät n. nuoruuden keskivaiheilla 15-18 ikävuoden kohdalla. Nuori alkaa muodostaa omia mielipiteitään, asenteitaan ja mieltymyksiään. Nuori testaa eri rooleja etääntymällä vanhemmistaan kodin ulkopuolisten suhteiden avulla ja pyrkii samaistumaan ympärillään olevaan joukkoonsa kuten ystäviinsä etsiessään itseään ja omaa rooliaan. Irtautuminen vanhemmista, sekä oman itsensä löytäminen eivät suju kivutta ja nuori kamppailee vanhempien antaman

turvan ja huolen sekä välimatkan saamisen välillä. Nuoren seksuaalisuus ja seksuaalinen iden- titeetti alkavat myös rakentua nuoruuden keskivaiheilla, jolloin nuori pyrkii sopeutumaan murrosiän aikana muuttuneeseen kehoonsa ja seksuaalinen kiinnostus vastakkaista tai omaa sukupuolta kohtaan kasvaa. Tässä kehitysvaiheessa nuori tarvitsee tukea hyvään itsetuntoon ja tietoa omasta seksuaaliterveydestään, jotta hän voi suojata itseään ja saavuttaa hyvän ja terveen seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden itsensä kanssa (peda.fi).

3.1.1 Nuorisotyö

Kun puhutaan ammatillisesta nuorisotyöstä ohjaa sitä käsitys tehtävästä työstä, jonka oikeu- tus tulee nuorisolainsäädännöstä. Nuorisotyöllä pyritään nuoren tukemiseen kasvussa ja kehi- tyksessä, sekä opastamaan ja edistämään aktiivista kansalaisuutta. Nuorisotyössä nuorille jär- jestetään erilaisia vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia sekä toiminnan, että tilojen muodossa ja samalla annetaan sekä neuvontaa ja tukea (Ammattinetti.fi).

Nuorisotyötä tekevät monet eri tahot yhteistyössä ja se on monimuotoista. Nuorisotyötä teke- viä tahoja ovat mm. valtio, kunnat, nuorisoalan ja nuorten järjestöt, liikuntaseurat, seura- kunnat, sekä sosiaalialan ammatinharjoittajat ja yritykset. Nuorisotoimintaa järjestävät nuoret itse, sekä yhteisöt jossa nuoret elävät. Nuorisotyö on myös muodoiltaan hyvinkin moni- naista. Työtä tehdään niin kunnallisten nuorisotilojen kuin leirien, työpajojen kuin tapahtumien ja erityisnuorisotyön muodoissa. Nuorisotyössä toiminnan muoto riippuu pitkälti järjes- täjästä ja palvelun tarjoajasta. Nuorisotyötä kunnalla ovat mm. nuorisotilat, jotka ovat nuorille paikka viettää vapaa-aikaa, kuin myös tavata kavereita tai harrastaa jotakin. Nuorisoti- loissa voi toimia erilaisia kerhoja ja harrastusryhmiä, kuten bänditoiminta. Kunnan lisäksi nuorisotiloja voivat pitää yllä myös yhdistykset ja nuorisotiloissa voidaan järjestää myös koulu- laisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, sekä esimerkiksi nuorten kulttuuritoimintaa, jotka myös ovat nuorisotyön eri muotoja (ammattinetti,fi,2019).

Nuorille järjestetään myös työpaja toimintaa, sekä erityisnuorisotyötä. Työpajatoiminta on suunnattu alle 25-vuotiaille työttömille nuorille. Ne ovat työharjoittelupaikkoja, joissa tarjotaan myös mahdollisuus elämäntaitojen kehittämiseen, yhteisölliseen kasvuun, työssäoppimi- seen ja aikuistumiseen. Erityisnuorisotyö taas kohdistuu jo syrjäytyneisiin nuoriin tai heihin jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tämän työmuodon tarkoituksena on tukea nuorta vaikeassa ja ongelmallisessa tilanteessa. Erityisnuorisotyö sisältää monia eri työmenetelmiä, kuten katu- työtä, jossa nuoria ohjataan eri palveluiden piiriin, sekä puhelinpäivystystä, että kahvila ja pienryhmätoimintaa (ammattinetti.fi).

Nuorisotyössä keskeistä on yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa. Kenttätason li- säksi nuorisotyö järjestää myös harrastusmahdollisuuksia ja toimintatiloja nuorille. Yhteis- työtä tehdään kaupungin tai kunnan sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Nuorisotyötä tehdään myös yhteistyössä eri kuntien välillä. Nuorisotyötä tehdään myös yhteistyössä järjestöjen

kanssa, jotka voivat olla valtakunnallisia tai paikallisia. Näiden järjestöjen käyttöön kunnallinen nuorisotyö antaa mm. tiloja, sekä välineitä ja myös taloudellista tukea. Järjestöt taas tarjoavat nuorille vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia, kuten kulttuuri- ja liikuntatoimintaa (ammattinetti.fi).

3.1.2 Nuorisotyön historia

Nuorisotyö on perustunut pitkälti erilaisten yhdistysten toimintaan 1800-luvun loppupuolelta lähtien pitkälle 1900-luvun puoleen väliin saakka. Tällaisia yhdistyksiä olivat mm. Raittiusseu- rat, jotka keskittyivät kasvavaan nuorisoon vaikuttamiseen erilaisten illanviettojen sekä leh- den toimittamisen kautta. Nuorisoseurat toimivat 1880-luvulta alkaen, ja ne järjestivät ”nuo- risolle sivistävää hupia riitojen ja tappeluiden sijasta. Näiden seurojen jäsenten keski-ikä oli noin 20 vuotta ja perustajina toimivat usein opettajat ja ylioppilaat. Nuorisotyön historia Suo- messa alkaa pitkälti NMKY (Nuorten miesten kristillinen yhdistys ry) toiminnan aloittamisesta ja yhdistyksen perustamisesta vuonna 1889 Helsingissä. NMKY toiminta saapui Suomeen Ruot- sin kautta 1800-luvun loppupuolella, mutta yhdistyksen toiminta oli saanut alkunsa Lontoossa 1844. Yhdistyksen tarkoituksena oli ohjata nimenomaan nuoren miehen kehitystä hyvään suuntaan ja tarjota ”toveriseuran tukea”. Alkuun NMKY:n toimintaa ohjasivat ja yhdistyksiä vetivät papit, aikuiset, sekä ylioppilaat, kunnes nuorisotyöntekijöiden koulutus aloitettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin koulutus oli ensin vain kaksi päiväinen kurssi, mutta laajeni myöhemmin vuoden kestäväksi sihteerikurssiksi, jossa opiskeltiin mm. yhteiskuntaoppia, aine- kirjoitusta, kristillisen nuorisotyönhistoria, sekä yhdistystietoa Setlementtiliike aloitti toimin- tansa 1910-luvulla ja sen taustalla vaikuttivat työväenliike, sekä kirkko. Liikkeen toiminta keskittyi pitkälti teollisuusseutuihin, kuten NMKY:n toiminta taas keskittyi isoihin kaupunkei- hin, kuten Helsinkiin. Kalliolan Setlementti järjesti kerhoja. leirejä, sekä kilpailuita ja sen toiminnan ohjaajina toimivat ylioppilaat ja vertaisohjaajat. Setlementti aloitti myös 2-vuoti- sen kerhonohjaaja koulutuksen vuonna 1938, mutta se jouduttiin keskeyttämään talvisodan syttymisen myötä (Pulkkinen, 2015).

Ensimmäinen nuoriso-ohjaajien opintolinja perustettiin Helsinkiin yhteiskunnalliseen korkea- kouluun. Koulutus oli yksivuotinen ja ensimmäisten ohjaajien koulutus alkoi vuonna 1945. Koulutus muuttui kuitenkin heti jo vuoden päästä kaksi vuotiseksi vuonna 1946. Koulutuksen opiskeltavia asioita olivat mm. nuorisokasvatusoppi, liikunta, leikki, kansansivistysoppi, mu- siikki ja sosiaalipolitiikka. Koulutuksen käyneet työllistyivät mm. nuorisojärjestöjen toimihen- kilöiksi, vapaa-ajan harrastustoiminnan ohjaajiksi, sekä kunnallisiksi nuoriso-ohjaajiksi. Kirkko aloitti omien nuoriso-ohjaajiensa koulutuksen vuonna 1949 Järvenpään seurakuntaopistolla. Korkeakoulun nuoriso-ohjaaja koulutus siirtyi vuonna 1960 Tampereella ja jatko- ja täyden- nyskoulutuksen kurssia alettiin tarjota vuonna 1954 työn ohessa (Pulkkinen, 2015).

Kunnallinen nuorisotyö alkoi kehittyä ja kasvaa vasta 1900-luvun puolivälissä ja ensimmäinen kunnallisen nuorisotyöntekijän toimi saatiin Hausjärvelle vuonna 1946. Tällöin toimeen oli ha- kijoita vain yhdeksän kappaletta ja Suomen ensimmäiseksi kunnalliseksi nuorisotyöntekijäksi palkattiin Ilmari Rinne, joka hoiti virkaa vuoteen 1950 saakka. Nuorisotyö oli alkuun voimak- kainta isoissa kaupungeissa. Helsinki sai ensimmäisen nuorisokahvilan vuonna 1957, nimeltään Haka-kerho. Toiminnan alkamisen taustalla olivat nuorisomellakat, jengitappelut ja huoli nuorten vapaa-ajanvietto tavoista. Kahvilassa toimi kerhoja, sekä toiminta siellä oli vapaa- muotoista oleskelua, kahvilan toimintaa arvosteltiin tästä syystä (Pulkkinen, 2015).

3.2 Lainsäädäntö

Tämän opinnäytetyön toiminnallisena osuutena tehdyssä perehdytysmateriaalissa käydään läpi ohjeistuksia, joita laki asettaa ammatilliselle nuorisotyölle. Tässä luvussa esittelen kaksi näistä laeista, jotka ovat lastensuojelulaki (417/2007), sekä nuorisolaki (1285/2016), jotka ohjaavat myös Vantaan nuorisopalveluilla tehtävää työtä.

Lastensuojelulain esittelyssä käydään myös läpi ilmoitusvelvollisuus, joka ohjaa erityisesti ohjaa nuorisotyötä ja sen tekijöitä. Nuorisotyöntekijää, koskee myös lastensuojelun lain määrit- tämä ilmoitusvelvollisuus, josta myös toiminnallisena osuutena tehdyssä perehdytysmateriaalissa on oma ohjeistuksensa (Liite).

Luvussa käsitelty nuorisolaki ohjaa ammatillisen nuorisotyönkehystä ja asettaa velvollisuudet kunnalle tarjota edellytykset nuorisotiloille ja –toiminnalle, sekä ohjailee suurpiirteittäin, mitä asioita nuorisotyössä tulee edistää nuorten kasvun ja kehityksen kannalta.

3.2.1 Lastensuojelulaki

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen, tasapainoiseen ja moni- puoliseen kehitykseen, kasvuympäristöön, sekä erityiseen suojeluun. Laki määrittää laajasti lastensuojelua, eli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät toimet, joilla ehkäis- tään varsinaisen lastensuojelun tarvetta, sekä ehkäisevä lastensuojelu, jolla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain ja tällä ehkäistään ongelmien syntymistä ja pahenemista. Lapsen oi- keuksia on säädetty lastensuojelu lain lisäksi myös laajemmin lainsäädännössä, kuten Suomen perustuslaissa, Suomea sitovissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Näissä sopimuksissa velvoitetaan asettamaan lapsen etu etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa (THL, Lastensuojelun käsikirja,2019).

Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijaisesti vastuu lapsen hyvinvoinnista ja heidän velvollisuu- tenaan on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Myös oikeus yksin määrätä siitä, miten lapsen huolenpito ja kasvatus järjestetään kuuluu vanhemmalle ja huoltajalle. Lastensuo- jelulaki korostaakin sitä, että yhteiskunnan tulee pyrkiä tukemaan vanhempia tehtävässään ja tarvittaessa tarvota perheelle apua riittävän varhain sen ollessa tarpeellista. Lapsi ja perhe

tulee myös tarvittaessa ohjata lastensuojelun piiriin. Viranomaisten puuttuessa perheen yksi- tyisyyteen lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutettaessa, on otettava huomioon riit- tävällä tavalla päätöksiä tehtäessä vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lap- sensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Kun lapselle ja perheelle järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluita, tulee viranomaisen pyrkiä edesauttamaan sitä, että vanhemmilla on mah- dollisuutta toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin, kun lapsi ja perhe ovat näiden palveluiden piirissä (THL, Lastensuojelun käsikirja, 2019).

Suurin vaikutus lapsen hyvinvointiin on sillä, millaisia lapsen arjen ympäristöt ovat. Koulu, harrastustoiminta, varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelut, sekä muu lähiympäristö ja sen yh- teisöt vaikuttavat lapsen kehitykseen merkittävästi vanhempien ohella. Lasten hyvinvointia edistetäänkin ja ongelmia ehkäistään useilla erilaisilla toimilla ja toimenpiteillä. Kyse on lapsen riittävistä mahdollisuuksista leikkiin ja muuhun virikkeelliseen toimintaa, sekä lapsen elinympäristön turvallisuudesta ja sen varmistamisesta. Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä ja ratkaisuilla voi olla suora vaikutus lasten elämään joko tukemalla lasten mahdollisuuksia hyvään elämään tai kaventavat niitä. Tällaisia päätöksiä voivat olla esimerkiksi vanhempien työssäkäyntiin liittyvät ratkaisut ja alkoholipolitiikan toteuttaminen (THL, Lastensuojelun kä- sikirja, 2019).

Lastensuojelulaissa mainittava ilmoitusvelvollisuus (lastensuojelulaki 417/2007) koskee ja ohjailee myös nuorisotoimea. Artiklassa mainitaan tietyt tahot, joiden palveluksessa tai luotta- mustoimessa olevien henkilöiden ja ammatin harjoittajien tulee salassapitosäännösten estä- mättä ilmoittaa viipymättä, jos he ovat saaneet tietää tehtävässään lapsesta, jonka kehitystä vaarantavat olosuhteet, hoidon ja huolenpidontarve tai oma käyttäytyminen mahdollista lastensuojelu tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tehdään aina kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle elimelle (lastensuojelulaki 417/2007).

3.2.2 Nuorisolaki

Uusi nuorisolaki (1285/2016) on tuli voimaan 1.1.2017 ja tällöin korvasi vanhan vuonna 2006 voimaan tulleen nuorisolain (72/2006) , sekä valtioneuvoston asetuksen nuorisotyöstä ja -poli- tiikasta (103/2006). Nuorisolailla on monia tavoitteita, niitä ovat edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tuke nuoren kasvua, itsenäistymistä ja yhteisöllisyyttä, sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Tavoitteena on myös tukea nuorten taitojen oppimista ja harrastamista, sekä toimintaa kan- salaisyhteiskunnassa, edistää nuorten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeuksien toteutu- mista, kuin myös parantaa kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina näille tavoitteille ovat yhteisvas- tuu, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, kestävä kehitys, ympäristön ja elämän kunnioittamien, sekä monialainen yhteistyö (opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017).

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön, sekä nuorisopolitiikan yleisestä johtami- sesta, yhteensovituksesta ja kehittämisestä kuin myös yleisten edellytysten luomisesta valti- onhallinnossa. Ministeriö myös valtakunnallisesti koordinoi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa. Tämä on keskeinen asiakirja edellä mainittujen tavoitteiden parantamisessa. Ministeriön yhteydessä asiantuntijoina ovat valtion nuorisoneuvosto, sekä arviointi- ja avustustoimikunta (opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017).

Lain mukaan kunnan tehtävänä on luoda, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, luoda edellytykset paikalliselle nuorisotyölle ja -toiminnalle. Tämä tapahtuu järjestämällä nuorille suun- nattuja tiloja ja palveluita, sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisolaki säätää myös valtakunnallisen nuorisoalan järjestön, nuorisoalan osaamiskeskusten, nuorisokeskusten ja nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuksista ja valtionavustusten myöntämisestä (opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017).

Nuorisolaissa nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiaita henkilöitä ja nuorisotyöllä laki tarkoittaa nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisotoiminta on nuorten omaehtoista toimintaa ja valtakunnallinen nuorisojärjestö on rekisteröity järjestö, joka toteuttaa lain tavoitteita ja lähtökohtia (nuorisolaki 1285/2016).

3.3 Perehdytys työpaikoilla

Työnantajan vastuulla on perehdyttää työntekijä ennen uuden työn alkamista, tai työn muu- tostilanteessa uuteen työtehtäväänsä ja sen välineisiin. Perehdytyksellä mahdollistetaan työn haitta- ja vaaratekijöiden aiheuttaman terveysvaaran välttäminen. Työsuojelulaki velvoittaa sekä perehdytystä, sekä myös sitä, että työnantaja seuraa myös annettujen ohjeiden noudat- tamista ja puuttuu siihen, jos niitä ei noudateta tai laiminlyödään (Työsuojelu.fi). Perehdy- tyksen piiriin kuuluvat kaikki työpaikan henkilöstöryhmät, tämä siis kattaa täysiaikaisten työn- tekijöiden lisäksi myös vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät, sekä muut kausityöntekijät. Pereh- dytystä ja opastusta annetaan myös tehtäviin, joita tehdään asiakkaan luona ja työpaikalla työskenteleville ulkopuolisen työnantajan työntekijöille. Myös ulkomaan komennukselle lähte- viä työntekijöitä perehdytetään kohdemaan kulttuuriin, työoloihin, lainsäädäntöön, sekä liikkumiseen kohdemaassa (ttk.fi,2020).

Perehdytystä varten on aina hyvä laatia kirjallinen suunnitelma tueksi, sekä avuksi perehdytyksen etenemisen seurantaan. Työhönopastukseen ja perehdytyksen suunnitelmaan kuuluvat muun muassa selvitykset työn vaaroihin, niiden tunnistamiseen ja vaarantilanteiden ennalta- ehkäisyn menettelytapoihin. Poikkeavat tilanteet, puhdistus- ja huoltotöihin liittyvät ohjeet ovat myös osa perehdytystä. Poikkeavista tilanteista on hyvä antaa kattavat ja selkeät ohjeistukset, ja niitä varten voi laatia esimerkiksi havainnollistavia valokuvia. Työhönopastukseen kuuluvat myös työpaikan pelisääntöjen kertominen ja niistä keskustelu, sekä ohjeistukset häi- rinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen ja niissä toimimiseen. Myös väkivallan ja

uhkatilanteiden varalta uuden työntekijän tulee tietää toimintamallit ja ohjeistukset niissä toimimiseen ja kohtaamiseen. Perehdytyksessä on hyvä huomioida myös liiallisen henkisen kuormituksen ennakoinnin ohjeistus ja tunnistaminen (ttk.fi, 2020).

Perehdytyssuunnitelmaa tehdessä tärkeää on huomioida myös muiden työntekijöiden osaamis- alueet ja esimerkiksi työsuojeluhenkilöstön valmiudet kouluttaa uusi työntekijän omalta osaltaan työsuojelullisiin asioihin. Uutta työntekijää perehdytettäessä tulee huomioida myös työ- lupiin ja kelpoisuuteen, turvallisuustoimintaan ja ammattitaitoa vaativiin tehtäviin liittyvät luvat ja koulutukset. Työlupiin liittyvät käytännöt koskevat niin työpaikan omia työntekijöitä, kuin myös ulkopuolisia työntekijöitä, jotka työskentelevät työpaikalla (ttk.fi, 2020)

4 Opinnäytetyön toiminnallinen osuus

Tässä luvussa kuvataan opinnäytetyön toiminnallisen osuuden etenemistä suunnitelmasta aina lopulliseen tuotokseen saakka. Tämä opinnäytetyö on ollut pitkä prosessi, joka on vaatinut paljon, sekä suunnittelua että yhteistyökumppanin mukaan ottamista materiaalin ja kansion kasaamiseen ja arviointiin. Vantaan kaupungin nuorisopalveluilla on tapahtunut viimeisen vuoden aikana paljon muutoksia sekä organisaatiossa, että toiminnan ja sen linjausten yhtenäi- syydessä, mikä on vaatinut jo materiaalin laatimisen ja opinnäytetyön toiminnallisen osuuden kokoamisen aikana useita päivityskertoja, sekä uudelleen kirjoittamista ja kokoamista. Tämä prosessi on kuvannut hyvin myös nuorisotyön alati kehittyvää luonnetta ja sitä, että perehdytys- ja muita materiaaleja tulee päivittää vähintään vuosittain, jotta ne pysyvät ajan tasalla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kattava ja informatiivinen perehdytysmateriaali, joka palvelee sekä Korso-Koivukylän alueelliseen nuorisotyöhön mukaan tulevia uusia työnteki- jöitä, kuin myös harjoittelijoita ja alueella työskenteleviä tuntityöntekijöitä. Materiaali luotiin sekä fyysisenä perehdytyskansiona, että verkkoympäristöön pilvitiedostoihin tallennettiin kaikki materiaali sähköisenä, jotta kansioon ja sen materiaaleihin pääsisi käsiksi myös oman tilan ulkopuolelta, jossa fyysinen kansio sijaitsee, ja jotta materiaalien päivittäminen olisi helppoa ja yksinkertaista aina tarvittaessa. Tämä varmistaa myös sen, että perehdytysmateriaali ei pääse vanhentumaan yhtä helposti kuin aiemmin on tapahtunut.

4.1 Perehdytysmateriaalin suunnittelu ja tiedonkeräys

Opinnäytetyön suunnittelu alkoi alkukeväästä 2019. Aluksi oli tarkoituksena tehdä perehdytysmateriaali alueelle osana viimeisen harjoittelun kehittämistehtävää, mutta alustavan suunnittelun aikana tapahtuneiden muutosten takia opinnäytetyön aiheeksi vaihtui laajan perehdytysmateriaalin luominen alueelle. Prosessi alkoi keskustelulla Korso-Koivukylän alueen esimiehen kanssa siitä, mitä perehdytysmateriaalilta kaivattiin ja mitkä olisivat tärkeimpiä asioita ja pisteitä uuden työntekijän perehdytyksessä. Myös alueen työntekijöiden kanssa käytiin keskustelua siitä, mitkä asiat he olivat kokeneet hyväksi omassa perehdytyksessään ja mikä jäi

puuttumaan.

Suunnitteluvaiheessa selkeäksi nousi myös se, että materiaalin tulisi palvella niin täysiaikaisia työntekijöitä, tuntityöntekijöitä, kuin harjoittelijoitakin. Tästä syystä materiaaliin haluttiin lisätä oma osuutensa harjoittelijoita varten, sillä heidän työnkuvansa ja tehtävänsä poikkesi- vat jonkun verran niin työntekijän kuin tuntityöntekijänkin työnkuvasta. Harjoittelijalle ei kuitenkaan haluttu myöskään luoda omaa erillistä materiaalia, sillä kokonaisuudessaan materiaalin oli tarkoitus antaa myös kuvaa nuorisotyöntekijän työnkuvan laajuudesta ja siitä mitä kaikkea tila työskentelyyn kuuluu perinteisen avoimen nuorisotila toiminnan oheen.

Tieto ja materiaali kansiota varten kerättiin jo olemassa olevista tiedoista, kuten nuorisotyön- käsikirjasta, joka on koko Vantaan nuorisopalveluiden alueellisen nuorisotyön yhteinen materiaali, toimintaohje ja -malli pankki sähköisessä muodossa pilvipalvelussa. Käsikirjassa käy- dään läpi kaikki yhteiset ja yleiset toimintamuodot tiloissa, nuorisotilojen säännöt, toimintaohjeet turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, nuoren kohtaaminen ja sähköiset työvälineet ja edustaminen ja työvälineet tilojen ulkopuolella liikuttaessa. Käsikirjan lisäksi tietoa ja materiaalia kansiota varten haettiin edellisistä perehdytysmateriaaleista, sekä alueen omasta pilvi- palvelusta, jonne on myös koottu yhteen ohjeistukset ja tiedot, joita mahdollisesti voi tarvita työnsä aikana. Myös työntekijöiden kanssa käytiin keskustelua siitä, mikä kansion kannalta oli tarpeellista laittaa samoihin kansiin ja mihin asioihin tulisi erityisesti keskittyä kansiota ra- kennettaessa ja tietoa kootessa.

Nuorisotyön käsikirjaa muokattiin ja päivitettiin opinnäytetyön tekemisen aikana useaan ker- taan, sekä pienemmissä työryhmissä että koko alueellisen nuorisotyöntekijöiden voimin. Tämä toi haastetta tiedonkeruuseen ja oikeiden ja päivitettyjen tietojen saamiseen ja muokkauk- seen kansioon aina viimeisimpänä versiona.

4.2 Perehdytysmateriaalin toteutus toimivaksi nuorisotyöhön

Kuva 1: Perehdytyskansio Suunnitelmasta toteutukseen

Perehdytyskansio ja -materiaali koettiin tärkeäksi osaksi nuorisotyötä, sillä Vantaan nuorisopalveluilla tehtävä alueellinen nuorisotyö pyritään pitämään mahdollisimman yhtenäisenä ja laadukkaana alueesta ja nuorisotilasta riippumatta. Yhtenäinen työskentely ja samat peli- säännöt kaikilla vähentävät epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä, sekä mahdollistavat sen että nuoret kohdataan samalla tavalla ja samoilla raameilla, sekä säännöillä tilasta ja alueesta riippumatta. Nuorisotyö perustuu kasvatukselliseen ja ammatilliseen otteeseen, jonka teke- mistä yhtenäinen ja selkeä perehdytys helpottaa. Yhtenäinen perehdytysmateriaali, sekä toimintaohjeet mahdollistavat myös sen, että jokainen uusi harjoittelija ja työntekijä perehdy- tetään samalla tavalla ja laadukkaalla otteella työntekijästä riippumatta. Laadun ja yhtenäi- syyden takaamiseksi kansioon tehtiin lomakkeet seuraamaan sekä uuden työntekijän, että harjoittelijan perehdytystä. Tämän avulla sekä perehdyttäjä että perehdytettävä pysyvät mukana ja voivat seurata sitä, mitkä perehdytyksen osat on jo suoritettu ja mitä pitää vielä tar- kentaa paremmin, jotta kaikki on käytä läpi ja perehdytys suoritettu laadukkaasti.

Perehdytyskansion toteutus aloitettiin kartoittamalla vanhaa perehdytysmateriaalia ja mitä siinä oli sekä hyvää, että korjattavaa ja päivitettävää tietoa. Kuten aiemmin mainittu, oli suurin osa jo alueella olevasta perehdytysmateriaalista päässyt vanhentumaan edellisestä päi- vityksestä, mutta sen olemassa olevaa runkoa oli hyvä käyttää alustana sille mitä tulevaan materiaaliin lähdettiin lisäämään. Kartoituksen jälkeen uudelle materiaalille luotiin raaka runko, sekä alustava sisällysluettelo joka annettiin alueen työntekijöille ja esimiehelle kommentti kierrokselle. Alustavan perehdytysmateriaalin runko sisälsi kaikki 12 kohtaa, jotka pää- tyivät myös materiaalin viimeiseen versioon. Kommenttikierroksen päätteeksi, kaikki

työntekijät pitivät kansion runkoa toimivana ja mahdollisena jatkotyöstölle. Tässä vaiheessa perehdytysmateriaaliin tuli jo sisältöehdotuksia ja kommentteja liittyen esimerkiksi harjoittelijoiden muistilistaan ja perehdytykseen. Ensimmäisen kommenttikierroksen kautta saatiin myös kommentit liittyen työntekijöiden erityisosaamiseen, kuten musiikkitoiminta, jalkautu- vatyö ja kuntosalitoiminta. Kommenttikierroksen jälkeen esimiehen kanssa yhteistyössä pää- dyttiin runkoon, joka sisälsi 12 eri osaa. Nämä osat käsittelivät jokainen työn eri osa-alueita ja juuri perehdytyksen kannalta keskeisiä sisältöjä ja myös asioita, joihin olisi jo myöhemmin työssä helppo palata, jos ohjeistuksia täytyisi kerrata tai tarkistaa uudelleen.

Kansion osista ensimmäinen oli yleinen informaatio ja perehdytys Vantaan Kaupunkiin ja nuo- risopalveluihin työnantajana. Osasta löytyy yleinen tervetuloa Vantaalle opas, joka on kaikilla palvelualueilla sama ja käsittää infon työstä Vantaan kaupungilla. Nuorisopalveluiden osalta löytyy myös oma infonsa siitä mihin palvelualueeseen se sijoittuu Vantaan Kaupungilla (Liite 1), Nuorisopalveluiden omien palvelualueiden ja palveluyksiköiden kuvaus, sekä päälliköiden, sihteereiden ja esimiesten yhteystiedot. Vantaa osiossa avataan myös nuorisopalveluiden pai- nopisteitä (Liite 2), sekä missiota ja visiota (Liite 3), jotka on luotu nuorisopalveluiden johto- ryhmässä. Vielä lisäksi tästä osasta kansiota löytyy Allianssin laatimat nuorisotyön ammat- tieettiset ohjeet.

Toisessa ja kolmannessa osassa kansioita käsitellään Korso-Koivukylän alueellista nuoriso- työtä, sekä jokaisen tilan tiimejä ja omia asioita. Kolmas osa kansiossa on jokaisella tilalla omansa, eli esimerkiksi Mikkolan kansiosta löytyy vain sen tiimiä koskevat asiat kuten tiimisopimus (Liite 4). Toisessa osassa esitellään jokainen tila lyhyesti (Liite 5) ja selitetään alueen yhteiset pelisäännöt(Liite 6), jotka toimivat enemmänkin eettisenä ohje nuorana työnteki- jöille kuin konkreettisina sääntöinä, joihin perehdytään enemmän kansion myöhemmissä osissa. Alueen pelisäännöt on luotu yhdessä alueen työntekijöiden kanssa, sekä jokainen tiimi täyttää kerranvuodessa, tai tiimin jäsenten muuttuessa, uuden tiimisopimuksen yhteisen, olemassa olevan pohjan avulla.

Viidennessä osiossa uusi työntekijä perehtyy nuorisotyön erilaisiin toimintamuotoihin (Liite 7). Osio sisältää myös nuorisotyönkäsikirjasta saadut yleisen ohjeistukseen nuoren kohtaamiseen tämän tullessa mukaan avoimeen nuorisotilatoimintaan (Liite 8). Viides osio sisältää myös laa- jemmat ohjeistukset jalkautuvaan työhön, digitaaliseen ja AVI-toimintaan, joka on Aluehallin- toviraston rahoittamaa ohjattua toimintaa nuorisotiloilla. Tämä osio sisältää myös ohjeistuksen ja informaation Nutapakusta, joka on jo useampana kesänä ollut osa Korso-Koivukylän alueen kesätoimintaa liikkuvana nuorisotyön yksikkönä. Nutakortti ja nutakorttisoitot (Liite 9) ovat myös yleinen osa alueellista nuorisotyötä, joten viidesosio antaa myös ohjeet ja pohjan näitä varten, kun taas viimeisestä osiosta löytyy tyhjä pohja nutakorttihakemukselle, joka jokaisen nuorisotilalla käyvän nuoren tulee hankkia aina jokaisen toimintakauden aluksi.

Neljäs ja kuudes osa käsittelevät sähköisten työvälineiden käyttöä, sekä sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media on nuorisotyössä paljon käytetty työnväline, joka korostui erityisesti ke- väällä 2020 poikkeusolojen aikaan kun tavallista nuorisotila toimintaa ei voitu järjestää. Säh- köisten työvälineiden osasta löytyy ohjeistukset sekä tavallisen sähköpostin ja muiden Micro- soft Office ohjelmien käyttöön, kuin myös muiden nuorisopalveluiden käyttämien järjestel- mien käyttöön. Näitä ovat muun muassa Granlund manager, joka liittyy kiinteistönhuoltopyyn- töihin ja palveluiden palautekanava, sekä Osuma, jossa Vantaan Kaupungin työntekijät voivat ilmoittautua, sekä sisäisiin, että ulkoisiin koulutuksiin. Sisäisiä koulutuksia ovat muun muassa Nuorisopalveluiden strategiapäivät, Syksyn aloituspäivä Kick Off, sekä muut yhteiset kehittä- mispäivät. Ulkoisia koulutuksia ovat muun muassa Järjestyksenvalvojan peruskurssi, Ensiapu kurssit, sekä esimerkiksi Kuntosalivalmentajan kurssi, joka järjestetään tarpeen mukaan ja siihen valitaan vain tietyt työntekijät. Sosiaalista mediaa varten on luotu sekä nuorisopalveluiden yhteiset ohjeet ja toimintamallit, jotka tulevat nuorisotyön käsikirjasta, sekä Korso- Koivukylän alueen nuorisotyöntekijöiden ja alueen ”sometiimin” luoma oma laadullinen so- meohjeistus, joka käsittelee enemmän asioita miten sosiaalisen median tileistä saadaan enemmän kiinnostavia nuorille. Sosiaalisen median osiossa käsitellään myös Korso-Koivukylän alueella kehitettyä ”Sometunti” materiaalia, joka on tarkoitettu kouluille. Nuorisotyöntekijät pitävät kouluissa tunteja, joissa käsitellään turvallisuutta ja käyttäytymistä sosiaalisen median maailmassa.

Seitsemäs ja kahdeksas osa kansiossa käsittelevät nuorisopalveluiden ja alueen yhteisiä käy- täntöjä edustamiseen ja toimistotöihin liittyen. Näistä osista löytyy nuorisopalveluiden yhteiset ohjeet työvaatteiden käyttöön, sekä liikkumiseen julkisella paikalla kun edustetaan nuori- sopalveluita. Ohjeistuksista löytyy myös kohdat siihen miten tehdään hankintoja, toimitaan pitkien poissaolojen aikana, jotta tieto saadaan eteenpäin myös muille nuorisopalveluiden henkilöstön jäsenille ja ulkopuolisille yhteydenottajille. Tiedoista löytyy myös ohjeet työvuo- rojen suunnitteluun ja tarvittaessa muuttamiseen. Kansion yhdeksäs osio on vielä kaikissa kol- messa kansiossa erilainen sillä, se käsittelee jokaisen tilan omaa kiinteistöä. Täältä löytyy ohjeet muun muassa hälytyksiin, paloturvallisuuteen, sekä tilan oma valvontaan, jota terveysvi- ranomainen velvoittaa.

Kansion kolmanneksi viimeisessä ja kymmenennessä osassa keskitytään turvallisuuteen. Tämä on tärkeä ja laajaosa, sillä se sisältää ohjeistukset muun muassa lastensuojeluilmoituksen te- kemiseen (Liite 10). Turvallisuusosio kattaa myös toimintaohjeet‚ jotka nuorisopalveluissa on laadittu yhdessä kaikkien työntekijöiden kesken erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Näihin lu- keutuvat myös muun muassa kiusaamiseen puuttumisen ohjeistus (Liite 11) ja päihtyneen nuoren kohtaaminen nuorisotilalla (Liite 12). Turvallisuusosiossa löytyvät myös yhteystiedot viran- omaisnumeroihin, jotka on hyvä löytyä jokaisen nuorisotyöntekijän ja nuorisotilan puhelimista valmiiksi tallennettuna hätä- ja huolitilanteita varten. Myös ohjeistus juuri kyseisen nuorisotilan toimintamalleihin hätä- ja uhkatilanteessa löytyvät tästä kansion osiosta. Nämä

ohjeistukset on laadittu yhdessä nuorisotilantyöntekijöiden ja Vantaan Kaupungin turvallisuus- asijantuntijan kanssa.

Kahdessa viimeisessä kansion osassa käsitellään harjoittelijoiden perehdytystä, sekä kansiosta löytyvät tyhjät lomakemallit esimerkiksi kuittien skannausta varten, malli nutakorttihakemuk- sesta, sekä lomakkeet uuden työntekijän ja harjoittelijan perehdytystä varten. Harjoittelijan omasta osiosta löytyy harjoittelijan muistilista, sekä myös harjoittelijan ohjaajan muistilista. Mitä ohjaajan tehtävässä tulee muistaa ja ottaa huomioon, jotta yhteistyö ja harjoittelu suju- vat mahdollisimman mutkattomasti. Harjoittelijaosion kehitykseen on käytetty, sekä olemassa olevia materiaaleja, että myös edellisten harjoittelijoiden ja heidän ohjaajiensa ajatuksia, joita on tullut harjoitteluiden aikana esiin.

Kuvio 2: Perehdytyskansion sisältö

Jo aikaisessa vaiheessa tehtiin se päätös, että materiaali tulisi löytyä sekä fyysisestä paperi- sesta kansiosta, että sähköisessä muodossa Vantaan nuorisopalveluiden yhteisestä pilvitiedos- tosta, jotta materiaalin päivittäminen olisi helppoa ja materiaalin voisi löytää ja tarkistaa myös silloin, kun ei fyysisesti työskentelisi tilalla, jossa kansio sijaitsee. Pilvitiedostot ovat käytössä henkilökohtaisilla työntekijä tunnuksilla millä tahansa tietokoneella tai mobiililait- teella tarvittaessa. Sähköisen säilytyksen kannalta myös perehdytyslomakkeiden antaminen ja tuottaminen olisi helppoa kenelle tahansa työntekijälle uuden harjoittelijan, tuntityöntekijän tai työntekijän aloittaessa työnsä alueella.

Rakenteellisesti fyysinen kansio on jaettu selkeillä välilehdillä ja sisällysluetteloilla omiin osiinsa, jotta sen käyttö on mahdollisimman helppoa ja selkeää. Jokainen työntekijä pystyy helposti etsimään sen kohdan jota tarvitsee, sekä uuden työntekijän on helppo jäsennellä

omaa perehdytystään jo valmiiksi osiin jaetun kansion perusteella. Pilvipalvelussa, jokainen kansion osa on jaettu omiin kansioihinsa jolloin niiden päivittäminen on helppoa. Pilvipalve- lussa oleva perehdytyskansio on myös kaikkien muokattavissa ja saatavilla, jotta mahdollistetaan helppo päivittäminen ja se että jokainen tiimi pystyy huolehtimaan omaa tilaansa koske- vista asioista ja muutoksista. Osa perehdytysmateriaalista on otettu suoraan Vantaan Nuoriso- palveluiden yhdessä kehittämästä nuorisotyönkäsikirjasta, joka on kehitetty yhdessä alueellisen nuorisotyön esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Nuorisotyönkäsikirjasta otetut materiaalit löytyvät sähköisenä kahdesta paikasta, sekä nuorisopalveluiden yhteisestä pilvikansiosta, että Korso-Koivukylän alueen sähköisestä perehdytysmateriaalista.

Kun kansio oli koottu valmiiksi, käytiin ensimmäinen versio läpi yhdessä esimiehen kanssa ja tehtiin välttämättömät viimeiset muutokset niihin kohtiin, jotka sitä vaativat. Ensimmäisen version korjausten jälkeen saatiin aikaan toinen versio, joka vietiin sähköisessä muodossa alueellisen nuorisotyön päällikön tarkasteltavaksi ja sieltä saatujen kommenttien perusteella tehtiin kolmas ja viimeinen versio, joka annettiin vielä kerran kommentti kierrokselle Korso- Koivukylän alueen työntekijöille. Kun tästä kansiosta oli saatu viimeiset kommentit, rakennet- tiin ensimmäisen fyysisen kansion rinnalle, joka oli Korson nuorisotilan perehdytyskansio kaksi muuta kansiota, Mikkolan ja Havukosken nuorisotiloille omat kansionsa. Nämä fyysiset kansiot olisivat muuten täysin samat paitsi tiimi osiossa olisi sen tilan tiimiä koskevat asiat ja kiin- teistö osiossa juuri sen nuorisotilan kiinteistöä koskevat asiat. Tämän jälkeen kansiot olisivat valmiita testattaviksi ja ensimmäiset suunnitellut kokeilut tapahtuisivat alueen kesätyönteki- jöiden kanssa kesällä 2020. Kansioiden oltua käytössä ensimmäisen kerran voitaisiin vielä tarvittaessa tehdä muutoksia ennen käyttöönottoa virallisesti tuleville harjoittelijoille ja uusille työntekijöille.

5 Opinnäytetyön arviointi ja palaute

Opinnäytetyö arvioidaan sekä toiminnallisen tuotoksen, että raportin pohjalta. Työelämä- kumppani arvioi toiminnallisen osuuden toteutuksen ja raportti arvioidaan oppilaitoksen puo- lelta. Teen myös oman itsearvioinnin, sekä toiminnallisen osuuden, eli perehdytysmateriaalin toteutuksesta ja tarpeellisuudesta, että raportin onnistumisesta ja siitä kuinka hyvin se selit- tää ja tukee opinnäytetyön toiminnallisen materiaalin tekoa.

5.1 Palaute yhteistyökumppanilta

Opinnäytetyönä tehty perehdytysmateriaali nähtiin selvästi tarpeellisena alueella ja esimies oli tyytyväinen kansion laajuuteen ja sisällön laadukkuuteen. Opinnäyte työssä oli käytetty olemassa olevia materiaaleja, mutta niitä muokattiin ulkoasultaan ja kieleltään, selkeämmiksi ja paremmin kansioon sopiviksi.

Työyhteisössä materiaali nähtiin hyvänä ja omaa työtä sekä ammattitaitoa tukevana välineenä osana joka päiväistä elämää. Työyhteisössä nuorisotyöntekijät kokivat, että perehdyttämi- sestä tulisi helpompaa ja yksinkertaisempaa kun siihen oli käytössä selkeät materiaalit, jotka löytyivät fyysisesti yksistä kansista sen sijaa, että kaikki alueelliseen nuorisotyöhön, nuorisotilaan ja nuorisotilan tiimiin liittyvät asiat olisivat levällään pilvipalvelun eri kansioissa ja ryh- missä, josta niitä tulisi etsiä monien eri polkujen ja kansioiden takaa.

Perehdytyskansio mahdollistaa yhtenäisen perehdytyksen ja kenen tahansa työntekijän toimi- misen uuden työntekijän perehdyttäjänä, kun kaikki materiaali on koottu selkeästi yhteen paikkaan ja valmis perehdytyssuunnitelma on rakennettu kansion muodossa työntekijälle. Luodut lomakkeet helpottavat perehdytyksen seurantaa ja varmistavat toimivammin, että kaikki perehdytyksen osat käydään läpi kuten pitää ja selkeässä järjestyksessä.

5.2 Itsearviointi

Koin opinnäytetyöni tekemisen alkuun haastavaksi ja vaikeaksi aloittaa. Erityisesti teoreettisen viitekehyksen löytäminen oli haastavaa tukemaan tehtyä perehdytysmateriaalia ja vaati useita pohdintoja ja kokeiluita, sekä opinnäytetyön ohjaajan tukea ennen kuin tarvittava materiaali ja idea teoriaosuuden rakentamisesta löytyi. Koin alkuun hassuksi lähteä teoria osuu- dessa kuvaamaan nuorisotyötä tai lakeja, sillä olisi ollut yksioikoisempaa kertoa vain perehdy- tyksestä, mutta syvemmän pohdinnan jälkeen selkiytyi, että olisi nimenomaan ideaa enem- män kertoa juuri nuoruudesta, nuorisotyöstä ja laeista perehdytyksen sijaa, sillä ne määritte- livät juuri opinnäyte työssä tehdyn perehdytysmateriaalin sisällön.

Ajallisesti opinnäytetyöhön on käytetty paljon aikaa, jo vain pakon sallimana. Itse materiaalin kerääminen, sekä työstäminen on vaatinut paljon aikaa, kuin myös raportin muotoilu selke- äksi ja itse tuotosta tukevaksi vaati aikaa ja suunnittelua pelkän kirjoittamisen lisäksi.

Lopputuloksena olen kansioon erittäin tyytyväinen ja koen raportin tukevan ja selittävän kansion tekemistä tarpeeksi selkeästi. Koen kuitenkin, että panostus itse materiaaliin, eli toiminnalliseen osuuteen on ollut parempi kuin opinnäytetyön raportin kirjoittaminen ja rakentami- nen. Lopullisena arvosanana antaisin itselleni 3, sillä tuotos itsessään on hyvä, mutta raportti jättää vielä toivomisen varaa ja ajatusta paremmasta.

6 Pohdinta ja Johtopäätökset

Perehdytysmateriaalin pitäminen ajantasaisena ja laadukkaana on erittäin tärkeä osa mitä tahansa työtä, mutta erityisesti nuorisotyötä. Ala on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva, joten vain ajantasainen materiaali ja kehittyminen mahdollistaa laadukkaasti ja turvallisesti tehtä- vän työn alueellisessa nuorisotyössä, eli työn jota tehdään nuorisotiloilla ja yhteistyökumppa- neiden kanssa. Kun perehdytysmateriaali pidetään selkeänä ja helposti saatavilla on siitä hyö- tyä myös jo pidempään työtä tehneelle, kun asioita tulee tarkistaa tai varmistaa tilanteessa,

joita ei kohtaa omassa työssään joka päivä, kuten esimerkiksi päihtynyt nuori nuorisotilalla tai jokin muu uhka ja vaaratilanne. Tai sitten vaan vaikka se huoltopyynnön tekeminen kiinteis- tössä olevasta viasta, jonka tähän asti tiimikaveri on aina tehnyt, mutta tällä kertaa hän on lomalla.

Teoreettinen osuus opinnäytetyön raportissa kuvaa hyvin niitä pääpiirteitä, jotka asettavat raamit tehtävälle nuorisotyölle ja sen menetelmille. Nuoruus kehityspsykologian elämänvai- heena ohjaa toimintaa nuorisotyössä ja sitä miten toimintaa rakennetaan nuorille ja mitä teemoja käsitellään esimerkiksi avoimessa tilatoiminnassa sen illan aikana. Myös nuorisotyön historia avaa hyvin sitä, miten tällaiseen ammatilliseen nuorisotyöhön on päästy ja miten esimerkiksi nuorisolaki, joka asettaa tälle työlle raamit ja tietyt velvollisuudet on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Lastensuojelulakia ei voi unohtaa teoriaosuudesta, sillä sen osuus näkyy päivittäisessä työssä joka päivä. Ilmoitusvelvollisuus on asia, jota nuorisotyössä ei voi korostaa liikaa, sillä me olemme usein niitä aikuisia, jotka näkevät enemmän kuin muut ammattilaiset, kuten opettajat, sillä me olemme siellä missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa ja olemme myös niitä aikuisia joille kerrotaan paljon, koska olemme ammattilaisia turvallisia aikuisia, mutta myös nuorten silmissä usein myös jotain kaverin tapaista.

Perehdytysmateriaalin luominen oli mielekästä ja olemassa olevan materiaalin etsintä ja jä- sentely vaati siitä suurimman ajan. Myös useiden eri versioiden tekeminen osoittautui omalta osaltaan hankalaksi ja haastavaksi, sillä eroja niiden välillä oli vain hienosäädössä. Koin kuitenkin tärkeäksi itselleni, että kansiosta tulisi juuri sellainen kuin piti, eikä jotakin vähän sin- nepäin. Esimiehen tuki ja yhteistyö prosessin aikana mahdollistivat paljon siinä, että perehdy- tyskansiosta saatiin hyvä ja laadukas lopullinen tuotos.

Tämän perehdytysmateriaalin ja opinnäytetyön tekeminen on opettanut myös paljon muuta, kuin vain laadukkaan perehdytyksen tärkeydestä. Se on opettanut ajanhallintaa, pitkää pin- naa ja oman jaksamisen tärkeyttä. Opinnäyte työn toteuttaminen vaati enemmän hermoja kuin osasin koskaan ajatella, ja vaikka toisaalta pelkkä kirjoittaminen osoittautui vähiten ki- vuliaaksi vaiheeksi, olin tiedonhankinta ja kerääminen sitäkin hankalampaa. Mainitsin myös itsearviointi kohdassa, että teoreettisen viitekehyksen luominen oli haastavaa ja vaati useita kertoja ennen kuin sen kanssa pääsi kunnolla liikkeelle.

Koen että olen tämän prosessin jälkeen vahvempi ammattilainen niin sosiaalialalla yleensä kuin myös Vantaan Kaupungilla nuorisotyöntekijänä. Opitut asiat sekä itse perehdytysmateriaalista, nuorisotyöstä, kuin myös teoriasta ja koko opinnäytetyön prosessista ovat kasvatta- neet ja kehittäneet minua, kuten jo mainitsin olen oppinut lisää ajanhallintaa ja kärsivälli- syyttä tämän prosessin aikana. Tulevaisuudessa osaan suunnitella ja käyttää aikani vielä paremmin kuin tämän opinnäytetyön tekemisen aikana. Olen myös kasvattanut omaa

ammatillisuuttani prosessin ansiosta ja sen vuoksi että olen päässyt kehittämään ja luomaan jotakin mielekästä omassa työssäni nuorisotyöntekijänä.

Lähteet

Painetut

Hanna Vilkka & Tiina Airaksinen, ”Toiminnallinen opinnäytetyö”, Kustannusosakeyhtiö Tammi 2003, Paino: Gummerrus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2003

Julkaisija: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Oy, Ammattieettinen lautakunta 2013-2016, Tarja Hallikainen, Elina Ikonen, Merja Järveläinen, Aulikki Kurki, Maija Louhela, Riikka Piironen, Kirsimarja Monto-Puusti, Maija Uramo, ”Arki, Arvot ja Etiikka- Sosi- aalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet”, Toimitus: Alpo Heikkinen, PunaMusta Oy 2017, 35 000 Painos

Julkaisija: Tutkimusettinen neuvottelukunta, Toimituskunta: Krista Varantola, Veikko Launis, Markku Helin, Sanna Kaisa Spoof & Sanna Jäppinen, ”Hyvä tieteenllinen käytäntö ja sen louk- kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa”, 14.11.2012, Helsinki 2013

Katja Komonen, Leena Suurpää & Markus Söderlund (toim.), ”Kehittyvä nuorisotyö”, Nuoriso- tutkimusseura, Suomen nuorisoyhteisö- Alliansi, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja tekijät, Tam- merprint Oy, Tampere, 2015

Elina Nivala, Mikko Saastamoinen (toim.), ”Nuorisokasvatuksen teoria- perusteita ja puheen- vuoroja”, Nuorisotutkimusseura, Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiigan laitos & kirjoittajat, Yliopistopaino, Helsinki, 2010, 2. painos

Sähköiset

Timo Pulkkinen, Nuorisotyön historia – pääpiirteet, 20.10.2015, https://prezi.com/y2pxs1sowjzh/nuorisotyon-historia-paapiirteet/ Viitattu: 11/2019

THL, Lastensuojelun käsikirja, ”Mitä on lastensuojelu?”, päivitetty 4.7.2019, https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/mita-on-lastensuojelu, Viitattu: 11/2019

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lait ja asetukset: Nuoriso, 2017, https://minedu.fi/nuoriso/lainsaadanto Viitattu: 1/2020

Vantaa.fi, Valtuustokauden strategia, 2018, https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/ta- lous_ja_strategia/strategia Viitattu: 2/2020

Vantaa.fi, Organisaatio, Kaupunkikulttuurin toimiala, 2020, https://www.vantaa.fi/hal- linto_ja_talous/organisaatio/kaupunkikulttuurin_toimiala, Viitattu 3/2020

Vantaa.fi, Vapaa-aika, Nuoret, Nuorisopalvelut, 2020, https://www.vantaa.fi/vapaa- aika/nuoret/nuorisopalvelut Viitattu 1/2020

Sivistysvantaa, Nuorten Vantaa, 2020, https://www.sivistysvantaa.fi/nuortenvantaa/in- dex.html Viitattu 2/2020

Nuorten mielenterveystalo, Johdanto nuoruusikään, https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Johdanto-nuoruus- ikään.aspx, Viitattu 3/2020

TE-palvelut, Ammattinetti, ammattialat, sosiaalipalvelut, nuorisotyö, 2019, http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/12/127_ammattiala Viitattu 4/2020

Soile Kauttonen, ”Ammatillisen koulutuksen aulaturistit, Supra- Projekti mahdollisuudet nuoren identiteettityön suuntaamisessa”, Pro Grady tutkielma, Kasvatustieteenlaitos, Jyväskylän yliopisto, Syyslukukausi 2003, https://jyx.jyu.fi/bitstream/han- dle/123456789/8748/1/G0000491.pdf, Viitattu 5/2020

Kotkan nuoret pudokkaat hanke, Tarja Nyström ja Nelli Narinen, ”Keskinuoruus elämänvai- heena 15-18v”, https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/kl2/kel:file/down- load/9f911e9647b9b11ba376a55bf1e519e02ecb4daf/Keskinuoruus_elamanvai- heena_24_1_13_3%20%283%29.pdf, Viitattu 5/2020

Väestöliitto.fi, Murrosikä,2020, https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/, Viitattu 5/2020 Työsuojelu.fi, ”Opetus ja ohjaus”, 2020, https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/opetus-ja-ohjaus, Viitattu 5/2020

Työturvallisuuskeskus, ”Työntekijän perehdyttäminen ja opastus”, 2020, https://ttk.fi/ty- oturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyosuojelu_tyopaikalla/vastuut_ja_velvoitteet/tyohon_perehdyt- taminen_ja_tyonopastus, Viitattu 5/2020

Julkaisemattomat

Vantaan Kaupunki, nuorisopalvelut, Organisaation sisäinen materiaali: nuorisotyönkäsikirja, 2020, Viitattu 2/2020

Liitteet

Liite 1:Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- VANTAAN NUPA ...... 32 Liite2: Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- PAINOPISTEET ...... 34 Liite 3: Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- VANTAAN KAUPUNGIN MISSIO JA VISIO ...... 35 Liite 4: Perehdytyskansio- 12. Lomakkeet- TYHJÄ TIIMISOPIMUS ...... 36 Liite 5: Perehdytyskansio- 2. Korso-Koivukylän alue- Tilojen esittelyt ...... 38 Liite 6: Perehdytyskansio- 2. Korso-Koivukylän alue- Alueen yhteiset pelisäännöt ...... 39 Liite 7: Perehdytyskansio- 5. Toiminta- YLEISTÄ TOIMINNASTA ...... 41 Liite 8- Perehdytyskansio- 5. Toiminta- TOIMINTAOHJEITA NUOREN KOHTAAMISEEN ...... 44 Liite 9- Perehdytyskansio- 5. Toiminta- OHJE NUTAKORTTISOITTIOIHIN ...... 46 Liite 10- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- LASTENSUOJELUILMOITUS ...... 47 Liite 11- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- KIUSAAMISTILANTEET ...... 51 Liite 12- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- PÄIHTYNYT NUORI NUORISOTILALLA ...... 53 Liite 13- Perehdytyskansio- 11. Harjoittelijat- HARJOITTELIJAN MUISTILISTA 54

Liite 1:Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- VANTAAN NUPA

VANTAAN NUORISOPALVELUT

KAUPUNKIKULTTUURIN TOIMIALA Vantaan nuorisopalvelut on osa Kaupunkikulttuurin toimialaa, johon kuuluvat myös Kirjasto- ja asukaspalvelut, liikuntapalvelut, sekä kulttuuripalvelut, osa toimialaa ovat myös näiden neljän palvelualueen yhteiset palvelut. Yhteisissä palveluissa hoidetaan mm. Viestintä. Kaupunkikulttuurin toimialan johtaja toimii Apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand

VANTAAN NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelut jaottuvat kolmeen eri palveluyksikköön ja niiden alla vielä eri toimintayksi- köiksi. Nämä kolme palveluyksikköä ovat: Nuorten aikuisten palvelut, Nuorisotyönhankkeet ja suunnittelu, sekä alueellinen nuorisotyö.

Nuorisopalveluiden johtajana toimii Hannu Rusama

Nuorten aikuisten palvelut Nuorten aikuisten palveluiden palveluyksikköön kuuluvat Nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö, sekä nuorten aikuisten vapaa-ajan palvelut Nuorten aikuisten palveluiden päällikkönä toimii Katja Günther Nuorisotyön hankkeet ja suunnittelu Nuorisotyön hankkeiden ja suunnittelun alle kuuluvat toimintayk- siköt hallinto ja kansalaistoiminta, hankkeet, sekä kulttuurinen nuorisotyö Nuorisotyön hanke päällikkönä toimii Tiina Haapalainen (sijainen) Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön palveluyksikköön kuuluu viisi eri toiminta yksikköä, joiden sisällä toimii vielä useampi eri työpiste. Toiminta yksiköitä ovat Länsi-Vantaa, Aviapolis-kivistö, Tikkurila, Korso-Koi- vukylä, sekä Hakunila. Palvelualueen päällikkönä toimii Pekka Mäkelä, sekä jokaisella toi- mintayksiköllään on oma esimies. Näiden palveluyksiköiden eli Vantaan eri alueiden sisällä toimii vielä seuraavat työpisteet: Länsi-Vantaa: Myyrmäen nuorisotila, Martinlaakson nuorisotila, Pähkinärinteen nuorisotila Aviapolis-Kivistö: Kanniston nuorisotila, Pakkalan nuorisotila, Ki- vistön nuorisotila (kevät 2020) Tikkurila: Tikkurilan nuorisotila, Hiekkaharjun nuorisotila Korso-Koivukylä: Havukosken nuorisotila, Korson nuorisotila, Mik- kolan nuorisotila Hakunila: Hakunilan nuorisotila, Länsimäen nuorisotila, Kolohon- gan nuorisotila (yhdessä NMKY:n kanssa)

YHTEYSTIEDOT Sähköpostit muodossa [email protected] Nuorisopalveluiden johtaja Hannu Rusama puh. +358 44 761 4117 Alueellisen nuorisotyönpäällikkö

Pekka Mäkelä puh. +358 40 077 3282 Hanke- ja suunnittelupäällikkö Tiina Haapalainen puh. +358 43 827 2776 Nuorten aikuisten palveluiden päällikkö Katja Günther puh. +358 40 779 5648 Toimintosihteerit Tuija Vikstedt puh. +358 40 837 6244 Marja-Liisa Lamminmäki puh. +358 50 303 4691 Jyri Majuri puh. +358 50 302 4903 Alueellisen nuorisotyön esimiehet Korso-Koivukylä Kati Järvinen puh. +358 43 825 9654 Hakunila Katri Wallin puh. +358 43 825 9656 Tikkurila Maija Mahon puh. +358 40 626 1780 Aviapolis-Kivistö Anne Laari puh. +358 43 826 8315 Länsi-Vantaa Nora Pehrsson puh. +358 43 825 0839

Liite2: Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- PAINOPISTEET

Nuorisopalveluiden 12 painopistettä vuosille 2019-2021

1. Annamme nuorelle aina mahdollisuuden liittyä yhteisöön ja toimia yhtei- sössä. 2. Tuemme nuoren itsetuntoa ja omaksi itseksi kasvamista kohtaa- malla nuoret kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti, etsien ja vahvistaen nuoren omia vahvuuksia ja tarjoten onnistumisen kokemuksia. 3. Tuemme nuorten itsenäistymistä ja integroitumista yhteiskuntaan, maa- hanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla tuemme nuoren kotoutumista suo- malaiseen yhteiskuntaan. 4. Tuemme nuorta näkemään itsensä lähiyhteisönsä jäsenenä ja osana glo- baalia maailmaa ja ottamaan vastuuta itsestään, ympäristöstä ja muista ihmi- sistä.

5. Ehkäisemme kiusaamista ja syrjintää aktiivisesti kaikessa työssämme.

6. Tarjoamme myös nuorille aikuisille (yli 18-vuotiaille) matalan kynnyk- sen kokoontumisen paikkoja ja toimintaa.

7. Panostamme nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja opiskelujen keskeyttämisen vähentämiseen mm. oppilaitosyhteistyön työmuo- toja kehittämällä.

8. Vahvistamme toimintamme tunnettuutta nuorten keskuudessa ja vantaa- laisen nuorisotyön brändiä tuomalla työtämme näkyväksi.

9. Terveellisten elämäntapojen edistäminen ja liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen huomioidaan kaikessa toiminnassamme.

10. Tuemme nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä luomalla harrastuksia oman toimintamme yhteyteen että ohjaamalla nuoria muihin harrastuksiin.

11. Nuoret ovat mukana toimintamme suunnittelussa, toteuttamisessa ja ar- vioinnissa.

12. Huomioimme yhteistyön mahdollisuudet kaikessa tekemisessämme. Yh- teistyötä teemme mm. nuorten läheisten, kaupungin muiden toimijoiden, järjes- töjen ja yritysten kanssa.

Liite 3: Perehdytyskansio- 1. Vantaan Nuorisopalvelut- VANTAAN KAUPUNGIN MISSIO JA VISIO

Vantaan kaupungin nuorisopalvelut VISIO: Rohkea ja rento Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus MISSIO

1. Olemme nuoria varten Toimintamme on avointa kaikille nuorille, mutta kohdentuu erityisesti 10-25-vuotiai- siin nuoriin ja niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Toimimme niin nuorisotiloilla ja työpa- joilla kuin eri puolilla kaupunkia siellä missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Etsimme ja tuemme myös aktiivisesti niitä nuoria, jotka eivät osaa meitä kaivata.

2. Teemme laadukasta ja vaikuttavaa työtä Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä sekä oman lähiyhteisönsä että globaalin maail- man jäsenenä. Meille on tärkeää tarjota nuorten elämään läsnäolevia nuorisotyön ammattilaisia, joilla on aikaa kohdata nuoret heitä arvostaen. Luomme nuorille mahdollisuuksia harrastaa, osallistua ja löytää kavereita. Tuemme erityisesti vaikeammissa tilanteissa olevia nuoria kohti koulutusta ja työelämää. Tehtävämme on tunnistaa jokaisen nuoren tarpeet ja lähtökohdat ja tukea heitä kohti aktiivista ja tasapainoista elämää huomioiden jokaisen nuoren oma potentiaali, toiveet ja ajatukset. Kannustamme toiminnassamme nuoria terveisiin elämäntapoihin ja päihteettömyyteen sekä vastuulliseen kansalaisuu- teen.

3. Rakennamme monialaista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä Vahvistamme työssämme yhteistä vastuuta nuorista ja nuorten tulevaisuudesta laajasti koko yhteiskunnassa. Tuomme eri toimijoiden käytettäväksi ydinosaamistamme: nuorta arvostavaa kohtaamisen tapaa ja nuorisotyön menetelmiä. Nuorisotyössä hyö- dyntämämme verkostot ovat laajoja, uniikkeja ja tarvelähtöisiä. Yhteistyökumppanei- tamme ovat muun muassa nuorten perheet, koulut ja oppilaitokset, poliisi, sosiaali- ja terveyspalvelut, TE-palvelut, järjestöt, kirjasto, kulttuuri ja liikuntapalvelut, seurakun- tien nuorisotyö ja yritykset. Kannustamme kaupungin eri toimijoita huomioimaan nuorten monenlaiset tarpeet ja luomaan heille sopivia palveluita. Edistämme alueellista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä nuorten hyväksi muun muassa tarjoamalla tiloja kaikkien asukkaiden käyttöön.

4. Tuomme nuoret esiin Nostamme eri foorumeilla esiin nuoria, nuorten tarpeita ja nuorten omia ajatuksia ja tari- noita, jotta nuoret nähdään monikasvoisena joukkona ja arvokkaina yhteiskunnan toimi- joina. Vahvistamme nuorten omaa osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kaikissa nuoriin liittyvissä asioissa. Tavoitteemme on, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus olla aktiivisesti mukana yhteisöissään ja päätöksenteossa heille sopivin tavoin.

Liite 4: Perehdytyskansio- 12. Lomakkeet- TYHJÄ TIIMISOPIMUS

TIIMISOPIMUS

Toimintavuosi: Tiimi: Tiimin jäsenet:

Pohjana tiimin työskentelylle: Vantaan kaupungin arvot Nuorisopalveluiden visio, missio ja painopisteet Alueen toimintasuunnitelma

Tiimin työskentelytavat ja pelisäännöt: • Tiedonkulku, viestintä ja palaverikäytännöt

Toimintamuodot, niiden sisältö ja vastuuhenkilöt: • Avoin toiminta (junnut ja nuoret) • Kerhotoiminta (AVI ja muut) • Kouluyhteistyö • Yksilö- ja pienryhmätyö • Jalkautuva työ • Tapahtumat ja teemaviikot • Loma-ajan toiminta • Logbook • Tila-asiat ja käyttövuorot • Some • Muut, mitkä? (ympäristö, liikunta, pelitoiminta, musiikkitoiminta, kuntosalitoiminta jne.) • Yhteisesti tehtävät: nutakortit, huoli- ja hätätilanteet, tilojen vikailmoitukset, turvallisuus

Toiminnan tavoitteet ja arviointi: • Tavoitteet kaudelle (3-5) • Miten arvioidaan tavoitteen onnistumista

Nuorten toimintasäännöt ja nuorisotilan toimintaohjeet: • Miten toimitaan nuoren saapuessa, mitkä asiat tärkeitä kohtaamisessa, miten toimitaan huoli- ja hätätilanteessa, miten toimitaan nuoren poistuessa jne. (liite: nuorisotilojen yhteiset säännöt ja toimintaohjeet

Nuorten osallisuus: • Miten nuoret osallistetaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin • Millaisia osallisuusrakenteita tilalla on

Toiminnan markkinointi ja some: • Markkinointisuunnitelma à missä markkinoidaan ja miten, miten tavoitetaan eri kohderyhmät (nutalla käyvät, ei-nutalla käyvät, kodit, muut toimijat) • Somesuunnitelma ja somevastaava

Yhteistyö ja verkostot: • Kenen kanssa tehdään yhteistyötä ja miten • Miten tehdään yhteistyötä kotien kanssa • Missä verkostoissa toimitaan ja kuka toimii • Luodaanko uusia kumppanuuksia, yhteistyön muotoja

Liite 5: Perehdytyskansio- 2. Korso-Koivukylän alue- Tilojen esittelyt

MIKKOLA: Mikkolan nuorisotila sijaitsee Mikkolan koulun yhteydessä, Korson suuralueella. Nuorisotila on pääasiassa avointa tilaa, mutta tilasta löytyvät myös kuntosali, sekä pikkuhuone jossa on kynsientekovälineet. Mikkolan nuorisotilassa järjestetään kynsitoimintaa, sekä kuntosalitoimintaa. Mikkolan nuorisotilassa on mahdollista pelata biljardia, pingistä, Playstationilla, sekä kortti- että lautapelejä. Nuorisotila järjestää ohjattua liikuntaa kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Mikkolan koulun tiloissa.

KORSO: Korson nuorisotila on kaksi kerroksinen uusi tila, joka sijaitsee lähellä juna-asemaa aivan Kor- son keskustassa. Nuorisotila toimii samassa rakennuksessa Monitoimitalo Lumon ja Lumon lukion kanssa. Tilan alakerrassa sijaitsevat keittiö, toimisto, sekä avointa tilaa jossa voi pelata biljardia, Sub Soccer- jalkapallopeliä tai oleskella. Toinen kerros on pääasiassa avointa tilaa, jossa sijaitsee paljon oleskelutilaa pingis, soittimia sekä mahdollisuus pelikonsolilla pelaamiseen. Toi- sesta kerroksesta löytyvät myös erilaiset lautapelit, taidetarvikkeet sekä kynsien- ja hiustenhoi- tovälineet. Nuorisotilan yläkerrasta löytyy myös tila palaverien pitämiseen, sekä erillinen huone pelikonsolipelaamiseen ja pienryhmä työskentelyyn. Pelihuoneen suunnittelussa on erityisesti huomioitu alueen nuorten toiveet ja ideat. Korson nuorisotilalla järjestetään viikoittain 4.-6.-luokkalaisten “kokkis”, jossa opetellaan teke- mään helppoa ja terveellistä arkiruokaa yhdessä ohjaajan kanssa. Torstaisin Nuorisotila järjes- tää “Nuta Liikkuu”- vapaata liikuntatoimintaa Lumon liikuntahallissa yhdessä Sporttia kaikille toiminnan kanssa.

HAVUKOSKI: Havukosken nuorisotila on kaksikerroksinen vapaa-ajan viettopaikka nuorille. Ensimmäisestä kerroksessa on kolme vähän suurempaa huonetta, joista yhdessä on pöytätennis ja biljardi- pöytä, yksi on askarteluhuone ja yhdestä löytyy videopeli- ja lautapelinurkkaus. Viimeiseksi mainitussa huoneessa on myöskin pieni keittiö nuorille. Näiden lisäksi yläkerrasta löytyy työn- tekijöiden toimisto ja keittiö. Nuorisotilan alakerta on liikunta- ja musiikkipainotteinen; sieltä löytyy bändihuone ja studio, liikuntasali, kuntosali ja tanssisali. Pukuhuoneet ovat liikunta- ja kuntosalin vastapäätä ja siellä on myöskin sauna. Tanssisalin yhteydessä on toinen nuorten oma keittiö.

HAVUKOSKEN KOULU/ MIRA:

Havukosken koulu sijaitsee lähellä Havukosken nuorisotaloa. Koulussa on n.350 oppilasta. Ha- vikselta löytyy valmistava luokka, kaksi erityisluokkaa ja loput ovat isoja luokkaryhmiä. Perus- korjattu uusi Havis on viihtyisä ja nuoret ovat aktiivisia vaikuttajia! Kuolun nuoret ovat eritoten kiinnostuneita digipelaamisesta, skeittaamisesta, musiikista ja tanssista.

Liite 6: Perehdytyskansio- 2. Korso-Koivukylän alue- Alueen yhteiset pelisäännöt

Alueen pelisäännöt: • Jokainen on arvokas § Jokainen yksilö on arvokas § Olemme saman arvoisia ja tasavertaisia

• Tunne nuori § ole läsnä § tunne herkkyyttä jokaisessa nuoren kohtaamisessa – aisti nuoren sen hetkiset tarpeet

• Nuoren kohtaaminen arvostaen, yksilöllisesti ja kunnioittaen § Aito halu tutustua nuoreen § Ei tuomita nuorta ulosannin perusteella

• Aitous § Aitous tuo turvallisuutta, luotettavuutta ja kunnioitusta. § Olemme läsnä, emme tuomitse.

• Ylläpidetään ja edistetään turvallista ilmapiiri § luodaan ilmapiiri johon jokainen tervetullut omana itsenään § olemalla turvallinen ja luotettava aikuinen niin nuorelle kuin muil- lekin työntekijöille

• Välitettään nuorista ja heidän hyvinvoinnistaa § Olemme kiinnostuneita nuorten elämästä ja olemme läsnä arjessa § kohdataan, kunnioitetaan ja kuunnellaan

• Ollaan nuoria varten § olemme nuorille nuorille turvallisia aikuisia § pysytään ajantasalla. Tehdään toiminta nuorten ehdoilla

• Ympäristön kunnioitus § Nuorisotyön kestävä kehitys: tehdään nuorten kanssa kestävä huominen <3 Luomua!Kierrätys! § Kestävän kehityksen sanansaattaja

• Yhdenvertaisuus § Jokainen elävä ja eloton asia on yhtä rakas ja tärkeä<3 § Tehdään yhdessä yhteinen tavoite: hyvinvoivat nuoret

• Tavoitteet seurataan, arvioidaan ja kehitetään § Nuorten saaman palautteen kautta § Tavoitteena nuoret

• Sitoudutaan tavoitteelliseen laadukkaaseen työhön § Tehdään työtä tiedolla ja taidolla jota meillä on

§ Kehitetään omaa ammattiosaamista, mietitään mitä tehdään ja miksi?

Liite 7: Perehdytyskansio- 5. Toiminta- YLEISTÄ TOIMINNASTA

TOIMINTA

Mitä työntekijän kuuluu tietää toiminnasta

Nuorisotiloilla järjestetään avointa toimintaa vähintään kolmena iltana viikossa. Avointa toimintaa järjestetään sekä 4.-6-luokkalaisille, että 7.-luokkalaisille-17- vuotiaille. Osan aikaa avoimesta toiminnasta molemmat ikäryhmät ovat yhdessä, mutta heille on järjestetty myös omaa aikaansa.

Jotta nuori voi osallistua nuorisotilan avoimeen ja ohjattuun toimintaan täytyy hänellä olla “nutakortti” eli niin sanottu jäsenkortti. Nutakortin nuori saa palauttamalla huoltajan kanssa täytetyn hakemuksen nuorisotilalle. Tämän jälkeen työntekijä on yhtey- dessä nuoren huoltajaan tarkistaakseen yhteystietojen toimivuuden, sekä kertoakseen nuorisotilan toiminnasta ja aukioloajoista, sekä miksi pyydämme itsellemme myös huoltajien tiedot.

Nuorisotilojen avoimeen toimintaan kuuluu myös teemallinen toiminta. Teemallinen toiminta voi olla kuukausittain vaihtuva teemailta tai toiminta, johon panostetaan avoimessa toiminnassa. Tähän voivat kuulua erilaisten juhlapyhien huomioiminen, kuten Halloween, joulu tai vappu, sekä nuorten elämässä ajankohtaisiin asioihin kuuluvat teemat kuten päihteet, kesätyöt, jatko-opiskelu ja seksuaalikasvatus. Teemallisen toiminnan suunnittelussa hyödynnetään aina alueellisen työnvuosikelloa, johon on mer- kattu tärkeät teemat ja päivät kuukausittain. Pyrimme siihen että vähintään vuosikel- lossa mainitut teemat ja aiheet toteutuvat teemallisessa toiminnassa. Tilojen tiimit vastaavat aina yhdessä teemallisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa, myös yksi tiimin jäsenistä voi ottaa päävastuun teemojen toteutuksesta ja suunnittelusta, ei ole kuitenkaan oletetta- vaa että hän yksin suunnittelee ja toteuttaa teemat.

Avoimeen toimintaan voi kuulua myös ohjattua toimintaa. Tätä voi olla esimerkiksi erilainen taide-, ruuanlaitto- tai liikuntatoiminta. Tärkeää ohjatun toiminnan järjestämi- sessä on, että se lähtee nuorten toiveista ja sitä pidetään esimerkiksi yksi toimintakausi kerrallaan. Ohjatussa toiminnassa ohjaajana voi toimia joko tilan oma työntekijä tai mahdollisesti myös ulkopuolinen palkattu ohjaaja. Ohjattua toimintaa järjestetään myös yhteistyössä eri palveluiden ja hankkeiden puitteissa. Korso-Koivukylän alueella yhteistyötä on tehty mm. Liikuntapalveluiden Sporttia kaikille toiminnan kanssa, sekä Vernissan Art4All hankkeen puitteissa.

Kerhotoiminta (AVI)

Aluehallintovirasto myöntää nuorisopalveluille vuosittain budjettia ohjatun toiminnan järjestämiseen nuorisotiloilla. Tätä kutsutaan AVI-toiminnaksi. AVI-toimintaa järjestetään nuorten toiveiden ja osallistumismäärien pohjalta viikoittain

nuorisotiloilla. AVI:n antaman rahoituksen puitteissa mahdollistetaan ulkopuolisten osaavien ohjaajien palkkaaminen.

Nutastoppi

Nutastoppi on viikoittain alueen kouluissa järjestettävä “pop-up” hetki, jolloin nuorisotilan työntekijät menevät kouluille mukanaan jokin teema tai tehtävä. Teemat ja tehtävät käsittele- vät esillä oleviä ilmiöitä tai aiheita, sekä asioita jotka ovat nuorten elämässä ajankohtaisia. Toi- minnan tavoitteena on kohdata nuoria myös nuorisotilan ulkopuolella, markkinoida itseämme nuorille jotka eivät vielä käy tilalla, sekä tehdä yhteistyötä koulujen kanssa. Nutastopit kestävät koulusta riippuen 30-60minuuttia keskiviikkoisin ja niiden aikana käsitel- lään esillä olevaa teemaa, sekä jutellaan nuorten kanssa ja jakaa pastilleja niille jotka ovat teh- neet teemaan liittyvän tehtävän. Nutastoppien teemoja lähestytään kasvatuksellisella, mutta nuoria kiinnostavalla otteella. Tee- mojen käsittelyssä käytetään nuorelle mieluista teko tapaa, joko hän voi keskustella aiheesta työntekijän kanssa tai mahdollisuuksien mukaan kirjoittaa vastauksensa esim. kartongille. Nutastopeilla työntekijät käyttävät Nuorten Vantaa –vaatteita, sekä heillä on mukanaan Roll- up josta näkee keitä me olemme ja mikä asia on kyseessä. Tunnistettavuus stopeilla on tär- keää, jotta nuorten on meitä helppo lähestyä ja myös muu koulunhenkilöstö, sekä opettaja ovat tietoisia millä asialla olemme koululla liikkeellä. Nutastoppien aikataulut ja pitopaikat sovitaan aina etukäteen koulujen kanssa keväällä lukuvuoden lopuksi, jotta koulujen alkaessa olemme valmiina aloittamaan yhteistyön jo heti ensim- mäisten viikkojen aikana.

Kouluyhteistyö (ryhmäytykset, teematunnit)

Kouluyhteistyö ei rajoitu vain nutastoppeihin, vaan teemme paljon muutakin. Kouluvuoden aluksi lähes poikkeuksetta olemme mukana uusien 7.-luokkalaisten ryh- mäytyksissä, sekä käymme lukuvuoden aluksi markkinoimassa toimintaamme aina kouluilla mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Kouluilla pidetään myös useamman kerran vuodessa erilaisia teematunteja. Nämä ovat joko meidän markkinointimme pohjalta tapahtuvia, tai koulujen yhteistyöpyyntöjen kautta saamme tietoomme ilmiöitä, joiden pohjalta suunnittelemme ja toteu- tamme tunnin. Alueen aktiivisin teemallinen tunti viimeisen vuoden aikana on ollut “sometunti”, joka käsittelee sosiaalista mediaa, siellä käyttäytymistä ja siihen liittyvää turvallisuutta. Sometunnin ideaa ja ohjeistusta avataan enemmän kohdassa “6. Some”.

Urheilu- ja liikuntatoiminta (kuntosalivalmentajat)

Alueella on yhteensä 5 koulutettua kuntosaliohjaajaa, jotka järjestävät kuntosalihar- joittelun alkeiskursseja 15 vuotta täyttäneille nuorille, joita kuntosalilla treenaaminen kiinnostaa. Kuntosalilla käyntiin tarvitsee myös huoltajan luvan. Mikkolassa ja Havukoskella löytyy omat kuntosalit nuorisotiloilta ja Korson tilalla on käytössään Lumon kuntosali omalla vuorolla. Alkeiskurssin jälkeen nuori saa käydä treenaamassa oma toimisesti nuorisotilojen kuntosaleilla, kun he ovat käyneet alkeiskurssin. Kun kurssi on suoritettu nuoren nutakorttiin lisätään kuntosali tarra, josta tie- tää että hänellä on lupa käydä kuntosalilla itsenäisesti.

Loma-ajan toiminta

Korso-Koivukylän alueella järjestetään koulujen loma-aikoina toimintaa, sekä nuorisotiloilla että sen ulkopuolella. Kesäisin alueella liikkuu myös nutapaku. Nutapaku on liikkuva nuorisotyöyksikkö, jonka tavoitteena on kohdata nuoria kesäisin niissä paikoissa, missä he viettävät aikaa. Nutapaku liikkuu useamman kerran viikossa koko kesän ajan. Pakussa on mukana pelivälineitä, säkkituoleja ja muuta ajanviettoväli- nettä kuten skootteja ja skeittilautoja. Nuoret voivat joko itse olla yhteydessä nutapakun työntekijöihin somessa ja pyytää heitä tulemaan paikalle, tai seurata nutapakun liikkeitä somessa. Nutapakun tarkoituksena on käydä parissa paikassa jossa on nuoria päivän aikana ja viettää heidän kanssaan siellä aikaa. Nutapakun ohjelmaa kuuluvat myös erilaiset tapahtumat kesän aikana. Nuta pakusta voit lukea laajemmin myö- hemmin tässä kansiossa.

Kesäisin järjestetään mahdollisuuksien mukaan tavallisesta arjesta poikkeavaa toimintaa esimerkiksi retkien, sekä pihapainotteisen nuorisotilanmuodossa. Loma-aikoina myös avoimen toiminnan aukiolo aikoja pyritään laajentamaan ja lisää- mään mahdollisuuksien mukaan. ekotoiminta, vihreä lippu

Korso-Koivukylän alue osallistuu vuosittain vihreä lippu toimintaan, joka on ympäristö- ohjelma ja -sertifikaatti kasvatusalalle. Nuorisotyössä myös ympäristö ja kestävä kehitys ovat suuressa roolissa ja näin ollen myös järjestetään teematoimintaa, kuin myös pyritään tekemään ratkaisuja kestävän kehityksen kannalta jokapäiväisessä arjessa. Myös vuoden tavoitteisiin voi kuulua uuden ekoteon tekeminen nuorisotilalla.

Retket ja niiden suunnittelu

Retket nuorisotilojen ulkopuolelle suunnitellaan aina hyvissä ajoin ja retkille lähtee aina useampi työntekijä mukaan. Retket tehdään usein loma-ajalla, jolloin on mahdollisuus myös tehdä päiväretkiä nuorten kanssa. Retki kohteet pyritään tekemään nuorten toiveiden pohjalta, tai sellaisiin paikkoihin joihin nuoria on aiemminkin lähtenyt paljon tai kaikki halukkaat eivät ole päässeet mukaan. Jokaisesta retkestä tehdään myös retkisuunnitelma, joka tulee hyväksyttää esi- miehellä ennen kuin retkelle voidaan nuorten kanssa lähteä. Myös jokainen retkelle lähtevä nuori palauttaa lupalapun, jonka hänen huoltajansa on allekirjoittanut ja huoltajan tiedot löytyvät luvasta. Jotkin retket, kuten uimaretket vaativat ohjaajilta erityiskouluksen: pysytään pinnalla. Tällainen koulutus on oltava siltä varalta, että joku nuori joutuu hätään vedessä.

Liite 8- Perehdytyskansio- 5. Toiminta- TOIMINTAOHJEITA NUOREN KOHTAAMISEEN

TOIMINTAOHJEITA NUOREN KOHTAAMISEEN

Saapuminen • halutaan kävijälle tervetullut olo, hymyillään, ollaan iloisia, tervehditään nimellä, jos ei muista nimeä, niin kysytään, varmistetaan nutakortti/kuntosali- lupa • panostetaan uusiin kävijöihin, nutakorttilapun antaminen, some-tilien esittely, kerrotaan säännöistä ja ohjaajista, tilojen ja toiminnan esittely, muita nuoria voi pyytää esittelemään paikkoja, kysytään vähintään mistä koulusta ja luokalta nuori on • muuallakin kuin eteisessä moikataan kaikki nuoret

Nuoren kohtaaminen • otetaan aktiivisesti kontaktia nuoriin ja huomioidaan nuoren persoonallisuus • ollaan kiinnostuneita nuoresta ja luodaan luonnollisia tilanteita keskuste- lulle • muistetaan avarakatseisuus, rasisminvastaisuus, kulttuurisensitiivisyys

Ilmapiiri • yhteisöllinen, suvaitseva, lämmin, luova, terveellisiin elämäntapoihin kan- nustava, osallistava, avoin, positiivinen, rento, hyväksyvä, tasapuolinen, kärsiväl- lisyys • kiusaamisen- ja rasisminvastaisuus • opetetaan taitoja asettua toisen rooliin, uskallusta kertoa omaa mielipide ja luottamusta itseensä ja muihin ihmisiin • vältetään kieltoja, kannustetaan sääntöjen noudattamiseen, nostetaan esille onnistumisia • näytetään itse esimerkkiä

Toiminta • kohdataan nuori aina yksilöllisesti ja ikätaso huomioiden • nuorisotyöntekijöillä tulee olla hallinnassa tilat missä on nuoria • eteisessä on aina ohjaaja ulko-oven ollessa avoinna (jos mahdollista ja tilanteen mukaan) • nuoret eivät ole missään tilassa yksin lukkojen takana, poikkeuksena bän- dikämppä ja kuntosali ym. • liikuntasalissa pelataan pääsääntöisesti yhtä lajia kerrallaan • nuoren poistamista tilasta vältetään, jos näin kuitenkin tehdään, niin yksit- täinen ohjaaja voi poistaa nuoren tilasta korkeintaan kuluvaksi illaksi, pidemmät käyntikiellot puhutaan tiimissä. Jos nuori on rauhoittunut, niin hän voi tulla sel- vittämään asioita työntekijän kanssa saman illan aikana. Nuoren kanssa käydään

aina keskustelu epäasiallisesta käytöksestä. Loppuillan tai pidemmistä käynti- kielloista soitettava nuoren kotiin • kotiin soitetaan herkästi, lasuja tehdään matalalla kynnyksellä • kiusaamiseen, kielenkäyttöön yms. puututaan herkästi ja nuorten konflik- titilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti • jos konfliktitilanne on vakava ja tarvitaan useampaa työntekijää, tilan voi myös erityisen harkinnan mukaan sulkea, jotta asia saadaan selvitettyä. Harkin- nan mukaan työntekijät valvovat myös poistumista ja piha-aluetta (lisäkonflik- tin välttäminen) • Ota huomioon, että tilan tyhjentäminen voi myös synnyttää uutta konflik- tia poistettujen nuorten osalta • Ohjaajat pitävät yhtenäistä linjaa nuorten edessä. Tilanteen jälkeen työn- tekijät voivat käydä asiasta rakentavaa keskustelua ja sopia yhtenäisestä toimin- tatavasta • mahdollisuuksien mukaan aina kaksi ohjaajaa toimistokeskusteluissa nuoren kanssa • nuorisotyöntekijät viettävät koko toiminta-ajan nuorten kanssa eli tilasta ei poistuta ja tauot tapahtuvat työn lomassa

Pois lähteminen • pyritään siihen, että kaikki lähtevät hyvällä mielellä, moikataan kaikki läh- tijät • Kerrotaan, milloin ollaan auki seuraavan kerran ja kerrotaan tulevista tapahtumista tms.

Liite 9- Perehdytyskansio- 5. Toiminta- OHJE NUTAKORTTISOITTIOIHIN

OHJE NUTAKORTTISOITTOIHIN

1.Rauhallinen esittely itsestäni; kuka ja mistä olen! Voin kysyä, onko huoltajalla aikaa jutella pieni hetki.

2.Kerron, että lapsi (nimi) on tuonut nuorisotilakorttihakemuksen ja, että tapanamme on tar- kastaa, että huoltaja on allekirjoituksellaan antanut lapselleen luvan käydä nuorisotalolla.

3.Kerron, että tarvitsemme yhteystietoja varmuuden vuoksi, jos esim. nuori loukkaa itsensä retkellä tai pelatessa ja joudutaan menemään lääkäriin, niin voidaan tarvita huoltaja paikalle tai puhelinyhteyteen hoitavan lääkärin kanssa. Tässä kohtaa kerron vielä, että lapset ovat va- kuutettuja meidän toiminnassa.

4.Kysyn (ensimmäisen soiton yhteydessä) tietääkö huoltaja nuorisotilan aukioloajat ja sään- nöistä (kiroilu, päihteet, kiusaaminen) sekä niiden rikkomisen seuraukset.

5.Kerron (ensimmäisen soiton yhteydessä), että meillä on omat nettisivut (www.nuortenvantaa.fi) ja somekanavat (Instagram, Facebook, Snapchat), mistä myös lasten huoltajat voivat seurata mitä nuorisotilalla tapahtuu milloinkin. Kerron myös, että huoltajat ovat tervetulleita katsomaan tilan toimintaa myös paikanpäälle!

6.Lopuksi sanon vielä, että tämä numero mistä soitan, on meidän nuorisotilan työntekijöiden ja siihen vastaa joku meidän nuorisotyön ammattilaisista. Kehotan huoltajaa ottamaan nume- ron talteen sekä soittamaan jos jokin asia huolestuttaa tai askarruttaa.

7.Annan lopuksi aikaa huoltajan kysymyksille!

Muuta: - jokainen soitto ja huoltaja on erilainen eli sovella oma tapa, kunhan huoltajalle jää puhe- lusta hyvä ja turvallinen mieli meidän toiminnasta. - hakemuksen vastaanottanut työntekijä soittaa kotiin ennen kortin kirjoittamista – hakemus laitetaan kansioon vasta sen jälkeen - mikäli puheluun ei vastata, jätetään tekstiviestillä soittopyyntö

Liite 10- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- LASTENSUOJELUILMOITUS

Lastensuojeluilmoitus: Jos epäilet lapsen tai nuoren tarvitsevan lastensuojelullista tukea, ota yh- teyttä sosiaalityöntekijään: Vaihde p. 0983911 ma-pe klo 8.15-16 Virka-ajan ulkopuolella: Sosiaali- ja kriisipäivystys p. 09 83924005

Miten lastensuojeluilmoitus tehdään? Ilmoituksen voi tehdä: • puhelimitse: o Vaihde p.09 83911 ma-pe klo 8.15-16 o p. 09 8392 4005 Virka-ajan ulkopuolella Sosiaali- ja kriisipäivys- tys • kirjallisesti o [email protected] • käymällä virastossa henkilökohtaisesti.

Jos pyydät konsultaatioapua ennen kirjallisen ilmoituksen tekemistä, niin ota ylös henkilön nimi, jolta konsultaatio on saatu ja lisää se tilanteesta te- kemääsi raporttiin.

Jos epäilet, että lasta kaltoin kohdellaan kotona, konsultoi aina ensin lastensuojelun kriisipäivystystä, ennen kuin ilmoitat asiasta lapsen kotiin. Täl- laisissa tapaukissa ilmoita tekemästäsi lastensuojeluilmoituksesta kotiin vain, jos kriisipäivystys antaa siihen luvan! (lastensuojelu voi haluta jutut- taa lasta/nuorta ennen kuin vanhemmat saavat tiedon asiasta)

Lastensuojeluilmoituksen tekijän muistilista: • Lapsen nimi ja henkilötunnus (jos ei syntymäaika tiedossa niin esim. koulu) • Vanhempien tai muun lapsesta huolta pitävän henkilön yhteystiedot • Ilmoittajan huolenaiheet, havainnot ja tiedot eritellysti lapsesta/perheestä • Koskeeko ilmoitus perheen kaikkia lapsia? Onko kaikilla sama tilanne?

• Onko ilmoittaja itse tehnyt asialle jotain? • Miten ja missä ongelmia on yritetty aiemmin ratkoa? • Mitä ilmoittaja odottaa sosiaalityöntekijältä/lastensuojelulta? • Onko lapsi/vanhemmat tietoinen ilmoituksen tekemisestä • Ilmoittajan yhteystiedot (lastensuojelulla mahdollisuus pyytää lisä- tietoa asiasta)

Ilmoituksen tekeminen viipymättä: Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos.

Milloin lastensuojeluilmoitus tehdään: Ilmoitus tehdään aina silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve.

Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäy- tymiseen.

Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamat- tomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.

Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päih- teiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itse- tuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vaka- vat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.

Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne

saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamalla taloudellista tukea esimerkiksi lastensuoje- lullisin perustein.

Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vas- taavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvit- tää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaise- matta lapsen henkilöllisyyttä.

Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen.

Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusten kautta sosiaalitoimi saa myös tarvittavat yhteystiedot tietojen mahdollista tarkis- tamista varten. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asi- akkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Sen sijaan tietoja, jotka ovat jo käyneet ilmi esimerkiksi yhteisessä verkostopalaverissa, ei tarvitse erikseen ilmoittaa lastensuojeluun.

Muuta huomioitavaa: • Työntekijät tarvitsevat koulutusta lähisuhde- ja seksuaalisen väkival- lan tunnistamiseen • Fyysinen väkivalta on helpompi tunnistaa • Jos nuorta kuljetetaan omalla autolla, siihen on tultava pyyntö hä- kestä / poliisilta • Nuori pidettävä ajan tasalla tilanteensa etenemisestä

• Mahdollisuuksien mukaan kaksi ohjaajaa hoitaa tilannetta • Tarvittaessa nuta suljetaan, jotta saadaan tilanne hoidettua • Koti pidetään aina tietoisena nuoren tilanteesta, paitsi jos kyseessä perheväkivalta • Jos nuoresta herää huoli, on aina toimittava eikä paineta villaisella. Jos ilmoitus osoittautuu aiheettomaksi, se on pienempi paha, kuin olla puuttumatta ja nuoren tilanne pahenee • Älä jää yksin, vaan hyödynnä viranomaisapu! Aina voi konsultoida • Tieto aina esimiehelle, jos teet lastensuojeluilmoituksen

Liite 11- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- KIUSAAMISTILANTEET

Puuttuminen kiusaamiseen ja väkivaltatilanteisiin

• Tappelun alkaessa nuoret pyritään saamaan erilleen toisistaan sanallisesti. Huomioi- tava oma turvallisuus tilanteessa, ei mennä ensisijaisesti fyysisesti väliin tappeluun. Pelisil- mää oltava tilanteissa, tutut nuoret vs. vieraat nuoret & vakavuusaste. Toimitaan työpa- rina • Tilanteessa kommunikoitava työntekijöiden kesken, pyritään jakamaan tehtävät mahdollisimman nopeasti • Kaikki muut nuoret ohjataan pois tilanteesta ja taataan heidän turvallisuutensa • Kiusaamistilanne puretaan niin, että kaikki osapuolet saavat kertoa ensin ohjaajille oman version tapahtumista toimistossa tai muussa rauhallisessa paikassa • Ennen yhteistä selvittelyä valmistetaan tila niin, että osapuolilla on riittävä välimatka toisistaan ja aggressiivisessa tilanteessa ohjaajia paikalla vähintään kaksi • Jos on epäilys, että nuoret ovat aggressiivisia, ohjaaja ei jää yksin nuorten kanssa ja varmistetaan helppo poistuminen tilasta • Vaikeat & vaaralliset tilanteet: tappelun osapuolilla vammoja / näkyviä jälkiä, tappelu ollut muuten raju tai vakavissa uhkailutapauksissa (kohdistuu henkeen ja terveyteen) AINA lastensuojeluilmoitus + soitto kotiin • Jos lievempi tilanne (pikkupainia, sanallista), joka selviteltävissä, soitto kotiin riittää. Varmistetaan, että nuoret saavat riidan sovittua • Käydään tilanne vielä yhdessä osapuolten kanssa läpi ja keskustellaan, miten asia olisi pitänyt hoitaa • Kerrotaan seuraukset:

* Ensimmäisellä kerralla vähintään varoitus, mahdollisesti poistetaan tilasta. Soitetaan kotiin. Varmistetaan ymmärrys siitä, että tilannetta ei jatketa tilan ulkopuolella. Mikäli tilanne jatkuu, se aiheuttaa uusia seuraamuksia. Agressiivisesti käyttäytynyt nuori poistetaan tilasta. Poistettaessa infotaan alueen muita tiloja nuoren väliaikaisesta käynti- kiellosta alueen tiloille

* Jos tilanne on toistunut / jatkuvaa, niin soitto kotiin ja poistetaan tilasta. Mieti- tään, miten voidaan tukea nuorta muuttamaan käytöstään. Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus

* Vaikeat ja vaaralliset tilanteet käydään läpi vielä esimiehen kanssa ja sovitaan lisätoi- menpiteistä, esimerkiksi pidemmät käyntikiellot. Viikonlopun aikana tapahtuneet vaikeat ja vaaralliset tilanteet ilmoitetaan aina päivystävälle esimiehelle. Näissä tapauksissa viedään tieto myös tarvittaville viranomaisille

*Jos nuori poistuu paikalta ilman, että hän on selvittänyt kyseisen tilanteen ohjaajan kanssa, nuori ei saa käydä millään alueen nuorisotilalla. Vasta kun nuori on selvittänyt asian ohjaajan kanssa, hänellä on lupa osallistua nuorisotilatoimintaan. Tällaisissa tapauksissa infotaan alueen nuorisotilat ja työntekijät

• Lopuksi tehdään sopimus, missä sovitaan tapahtunut, luvataan että tilanne ei toistu ja pyydetään anteeksi

• Tilanne käydään vielä pintapuolisesti muiden paikalla olleiden kanssa läpi (jos tarpeen). Painotetaan, että tilanteisiin puututaan ja kiusaaminen ei ole sallittua. • Infotaan loput työntekijät tilanteesta mahdollisuuksien mukaan, mutta viimeistään työvuoron päätteeksi / poissa olevat työntekijät seuraavana työpäivänään. • Koulun henkilökunnalle ym. yhteistyötahoille nuorten asioista voidaan puhua vain il- miötasolla (esim. Nuorisotilalla ollut tappelu, jossa mukana kaksi teidän koulunne oppilasta.) • Nuoren nimi ja tiedot voidaan antaa vain viranomaisille (poliisi & lastensuojelu) • Jos nuori käyttäytyy tilanteessa uhkaavasti / aggressiivisesti myös työntekijää kohtaan: tehdään TUTKA-ilmoitus • Nuorisotilan pelastussuunnitelmassa tulee olla pohdittu, miten toimia ulkopuolisen uhan tullessa nuorisotilaan (tyhjentäminen ym.). Päivitetään / kirjataan ohjeet Petri Haa- pasen käytyä tilalla nämä läpi työntekijöiden kanssa • Jokaisen työntekijän tulee perehtyä tilan turvallisuusasiakirjoihin ja päivittää osaamis- taan säännöllisesti (esim. JV-koulutus, EA) • Tieto tilanteista vietävä esimiehelle

Liite 12- Perehdytyskansio- 10. Turvallisuus- PÄIHTYNYT NUORI NUORISOTILALLA

Päihtynyt nuori:

Jos epäilet, että nuori on päihtynyt nuorisotilalla: • Kerro epäilyksestäsi muille työntekijöille • Jututa nuorta ja yritä saada hänet esim. toimistoon keskustelemaan, aina 2 ohjaajaa jututtamassa nuorta • Kerro nuorelle epäilyksestäsi ja pyydä nuorta puhaltamaan alkometriin (nuorella on oikeus kieltäytyä puhallutuksesta) • Ole yhteydessä nuoren huoltajaan, jos nuoren puhaltaessa alkometriin selviää, että hän on päihtynyt • Jos nuori ei suostu puhaltamaan tai lähtee karkuun, yhteydenotto kotiin ja kerrotaan havainnoista & epäilystä. Lasu tehdään, jos epäilys on vahva tai nuoresta herää huoli Päihtynyt nuori tulee poistaa tilalta: • Arvioi vaatiiko päihtymystila ensiapua, jolloin soitto 112 • Jos tilanne ei vaadi ensiapua, pyydetään huoltaja hakemaan nuori kotiin • Jos huoltajat eivät pysty hakemaan nuorta kotiin, soitetaan kriisipäivystykeen ja sovitaan jatkosta (päihtynyttä nuorta ei ikinä lähetetä yksin kotiin) • Tilalle päihtyneenä tulleesta nuoresta tehdään AINA lastensuojeluilmoitus & ilmoitus kotiin • Nuoren kanssa keskustelu seuraavan kerran hänen tullessaan nuorisotilalle.

• Jalkautumisissa on olemassa oma toimintatapa. Jos nuori tavataan nutan ulkopuolella ja hän on huonossa kunnossa tai herää huoli päihteisiin liittyen, tehdään lasu & soitto kotiin (jos tuttu & tiedot olemassa) • Kriisipäivystystä kannattaa konsultoida, jos epävarma, mitä tehdä • Tilannetta hoitaa aina kaksi työntekijää • Pyritään hoitamaan koko prosessi mahdollisimman nopeasti loppuun asti

• Nuuska & tupakka, jos nuori jää käytöstä kiinni nuorisotilalla, soitto kotiin • Jos epäilys, että nuori käyttänyt kannabista, miten toimitaan?

Liite 13- Perehdytyskansio- 11. Harjoittelijat- HARJOITTELIJAN MUISTILISTA

HARJOITTELIJAN MUISTILISTA 1. Olet opiskelija. Pääasiallinen tehtäväsi on oppia nuorisotyötä ja miten sitä tehdään 2. Kysy aina, jos olet epävarma. Ohjaajasi ja muut työntekijät vastaavat aina mielellään kysymyksiin. On parempi katsoa, kuin katua 3. Ole aktiivinen. Juttele nuorille rohkeasti ja tee heidän kanssaan asioita, näin pääset si- sälle työhön ja arkeen 4. Oma-aloitteisuus on aina hyvästä. Jos sinulla on ideoita, kerro siitä ohjaajallesi 5. Muista toimittaa näyttökriteerit ja muut harjoittelupaperit ajoissa, tämä helpottaa sekä sinua että ohjaajaa 6. Ole innovatiivinen kun pohdit näyttöäsi. Ohjaajasi kyllä kertoo, jos jokin suunnitelma ei ole mahdollinen toteuttaa. 7. Ole ajoissa ja oikeassa paikassa 8. Puhelimen näpräyksen voit hoitaa myös vapaa-ajalla. Saatat menettää tärkeän oppi- miskokemuksen jos keskityt puhelimeesi. Et myös anna sillä itsestäsi ammattimaista kuvaa 9. Olet vaitiolovelvollinen samalla tavalla kuin työntekijätkin 10. Muista aina ilmoittaa jos olet poissa töistä, sekä työpaikan että koulun on tärkeää tie- tää miten harjoittelusi sujuu