Kaupunkikuva Asukkaiden Kokemana Vantaan Kokeiluprojektin Kuvaus

S u o m e n y m p ä r i s t ö 619

Helka-Liisa Hentilä – Maarit Wiik Kaupunkikuva asukkaiden kokemana Vantaan kokeiluprojektin kuvaus

HELSINKI 2003 ...... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Julkaisu on saatavana myös Internetistä: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy619/sy619.htm

Suomen ympäristö 619 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto

Taitto: Ainoliisa Miettinen Valokuvat: Daniel Nagy, kansikuva: Keravanjoki Tikkurilassa Veinin myllyn kohdalta Karttapohjat: Vantaan kaupunki

ISSN 1238-7312 ISBN 952-11- 1377-4 ISBN 952-11-1378-2

Sinari Oy

Vantaa 2003

2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619

Esipuhe ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Elinympäristön laadun merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille on alettu korostaa yhä enemmän. Ihmisillä on tarve kiintyä ja juurtua paikkaan, tuntea se kotipaikakseen, elää ympäristössä, jota he arvostavat ja jolla on myönteistä paikallista identiteettiä. Jokainen paikkakunta on ainutlaatuinen ja tunnistamalla sen sisältämiä asukkail- leen tärkeitä arvoja voidaan pitää huolta niiden edelleen kehittämisestä. Vantaan kaupungin selvitykselle asettamana tavoitteena oli saada tietoa Van- taan kaupunkikuvasta asukkaiden kokemana, sekä koko Vantaan kaupungista että sen eri osa-alueista. Erityisesti haluttiin selvittää Vantaan kaupunkikuvan vetovoimaisuutta ja omaleimaisuutta luovia piirteitä. Tarkoituksena oli myös kehittää tut- kimusmenetelmä, jota voitaisiin käyttää kaupunkikuvakokemusten muutosten seu- rannassa. Ympäristöministeriössä on elinympäristön laadun parantamista koskevassa kehittämistyössä yhdeksi teema-alueeksi valittu elinympäristön viihtyisyys ja paikan identiteetti. Tämän kehittämistyön tavoitteena on löytää keinoja paikan identiteetin ja omaleimaisuuden kartoittamiseksi sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaiden piirteiden tunnistamiseksi. Kokeiluprojektien avulla kehitetään kaupunkikuvan kokemista kuvaavia ja arvioimista koskevia menetelmiä. Selvityksen ovat laatineet Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta TkT, arkkitehti Helka-Liisa Hentilä ja VTM Maarit Wiik. Tutkimusavustajana on toiminut arkkitehti Daniel Nagy, joka myös on ottanut raportin valokuvat. Kartta-aineiston kuvankäsittelyyn on osallistunut lisäksi FM Samuli Lehtonen. Tutkimussuunnitelmaa ja asukaskyselyä ovat YTK:ssa kommen- toineet myös TkT, professori Hilkka Lehtonen ja FM Marketta Kyttä. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Vantaan kaupungin edustajina kau- punginarkkitehti Arto Alanko, lupapäällikkö Kaisa Ikävalko, puistopäällikkö Aino Lehto, suunnittelupäällikkö Heikki Pajunen, Hakunilan aluejohtaja Ismo Airinen, Korso-Koivukylän aluejohtaja Sakari Lyly, Martinlaakson aluejohtaja Ari Toiva, Myyrmäen aluejohtaja Helena Heinzmann ja Tikkurilan aluejohtaja Ville Liimatai- nen sekä ympäristöministeriön edustajana yliarkkitehti Carita Strandell. Työn aikana Vantaata koskevia taustatietoja ja -aineistoja sekä raporttiluonnok- sia koskevaa palautetta on saatu lukuisilta muiltakin kaupungin edustajilta. Työhön on erityisesti osallistunut Tikkurilan aluearkkitehti Liisa Harju. Arvokasta apuaan ovat antaneet myös Hakunilan aluearkkitehti Vesa Karisalo, Korson ja Koivukylän aluearkkitehti Anitta Pentinmikko, Myyrmäen aluearkkitehti Ritva Valo, Martin- laakson aluearkkitehti Timo Kallaluoto, maisema-arkkitehti Anne Mäkynen sekä karttakuvaaja Timo Lehtola.

Tapio Maljonen Matti Vatilo Toimialajohtaja Rakennusneuvos

Vantaan kaupunki Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 3

Sisältö

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Esipuhe ...... 3

1 Johdanto...... 6 1.1 Tutkimuksen tausta ...... 6 1.2 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ...... 7 1.3 Tutkimuksen tavoitteet...... 10 1.4 Tutkimuksen sisältö ...... 10 1.5 Käytetty tutkimusmenetelmä ...... 11 1.6 Tutkimuksen toteutus ...... 12 1.7 Vastaajien taustatiedot...... 13

2 Vantaan kaupunkikuva yleensä ...... 14 2.1 Vantaan rakennetun ympäristön ja sen kehitysvaiheiden kuvaus.... 14 2.2 Kaupunkikuva asukkaiden näkökulmasta ...... 18 2.3 Vantaan kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet ...... 23

3 Kaupunkikuva osa-alueittain ...... 24 3.1 Myyrmäki ...... 24 3.1.1 Alueen kuvaus ...... 24 3.1.2 Vastaajien taustatiedot ...... 25 3.1.3 Myyrmäen kaupunkikuva yleensä ...... 26 3.1.4 Kaupunkikuva Myyrmäen keskusta-alueella ...... 28 3.1.5 Myyrmäen kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet ...... 30 3.2 Martinlaakso ...... 32 3.2.1 Alueen kuvaus ...... 32 3.2.2 Vastaajien taustatiedot ...... 33 3.2.3 Martinlaakson kaupunkikuva yleensä ...... 34 3.2.4 Kaupunkikuva Martinlaakson keskusta-alueella ...... 36 3.2.5 Martinlaakson kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet...... 38 3.3 Tikkurila ...... 40 3.3.1 Alueen kuvaus ...... 40 3.3.2 Vastaajien taustatiedot ...... 41 3.3.3 Tikkurilan kaupunkikuva yleensä ...... 42 3.3.4 Kaupunkikuva Tikkurilan keskusta-alueella ...... 44 3.3.5 Tikkurilan kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet ...... 46 3.4 Korso ...... 48 3.4.1 Alueen kuvaus ...... 48 3.4.2 Vastaajien taustatiedot ...... 49 3.4.3 Korson kaupunkikuva yleensä ...... 49 3.4.4 Kaupunkikuva Korson keskusta-alueella ...... 52 3.4.5 Korson kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet ...... 54 3.5 Koivukylä ...... 56 3.5.1 Alueen kuvaus ...... 56 3.5.2 Vastaajien taustatiedot ...... 57

4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 3.5.3 Koivukylän kaupunkikuva yleensä...... 58 3.5.4 Kaupunkikuva Koivukylän keskusta-alueella ...... 60 3.5.5 Koivukylän kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet ...... 62 3.6 Hakunila ...... 64 3.6.1 Alueen kuvaus ...... 64 3.6.2 Vastaajien taustatiedot ...... 65 3.6.3 Hakunilan kaupunkikuva yleensä ...... 66 3.6.4 Kaupunkikuva Hakunilan keskusta-alueella ...... 68 3.6.5 Hakunilan kaupunkikuvaa koskevat kehittämistoiveet...... 70

4 Yhteenveto kyselyn tuloksista ...... 72 4.1 Kaupunkikuva yleensä ...... 72 4.2 Kaupunkikuva osa-alueilla ...... 73

5 Johtopäätökset ...... 77 5.1 Kokemuksia Vantaan kyselystä ...... 77 5.2 Menetelmän yleinen soveltuvuus ...... 78

Lähteet ...... 80

Liitteet Liite 1. Vantaan kaupunkikuva asukkaiden kokemana -kyselylomake ...... 83 Liite 2. Vantaan palvelualueiden ominaispiirteet ...... 95 Liite 3. Aluekeskustojen ominaispiirteet ...... 96

Kuvailulehdet ...... 97 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 5

Johdanto ○○○○○○○ 1○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

1.1 Tutkimuksen tausta suunnittelua ja rakennettua ympäristöä koskevalle kestävälle päätöksenteolle. Kaupunkikuva ei ole pysyvä vaan se Kaupunkikuvaan ja sen kokemiseen muuttuu jatkuvasti erilaisten ihmisten liittyvän tiedon tarve voidaan nähdä toimien ja luonnon kierron vuorovaiku- myös osana kaupunkien kilpailukyvystä tuksessa. Joskus muutokset kaupunkiku- käytävää keskustelua. Rakennetun ym- vassa voivat olla hyvinkin nopeita, jos päristön koettu laatu on eräs – valitetta- esimerkiksi jokin rakennus puretaan ja van vähän tutkittu – alueen tai kaupun- korvataan toisella tai ulkoiluun käytetty gin kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, jon- luontoalue otetaan rakentamiskäyttöön. ka kehittämisellä pyritään paitsi välittö- Kaupunkikuvan muutosta ohjataan kaa- mästi parantamaan kaupunkikuvaa voituksen ja rakennusvalvonnan avulla. myös parantamaan kaupungin imagoa. Kaupungin fyysistä ympäristöä muutta- Tässä raportissa kuvataan kokeilu- vien kaavoitus- ja rakentamistoimien projektia, jossa selvitettiin Vantaan kau- kaupunkikuvallisten vaikutusten arvi- punkikuvaa asukkaiden kokemana. Työ ointi perustuu parhaimmillaan kaupun- liittyy Vantaan kaupungin teknisen toi- kikuvan ominaispiirteiden tuntemiseen mialan kehittämisstrategiaan, jossa erää- ja vaalimiseen. Ominaispiirteiden kar- nä tavoitteena on kehittää tunnuslukuja toittaminen perustuu usein rakennettua mittaamaan ympäristössä tapahtuvaa ympäristöä koskevaan analyyttiseen tie- kehitystä. Koska koettua kaupunkikuvaa toon. on Suomessa tutkittu vähän, ajateltiin, Kaupunkikuvaan liittyy myös koke- että tällä paikallisella työllä ja sen yhte- muksellinen puoli: fyysisesti samanlai- ydessä kehitetyllä menetelmällä on ylei- sena aukeava kaupunkikuva voi arvot- sempääkin merkitystä. tua hyvin eri tavoin eri henkilöiden ko- Vantaalla jännittävän haasteen kau- kemana. Asukkaiden arviot kaupunkiku- punkikuvallisen näkökohdan tutkimisel- vasta saattavat vaihdella kovastikin ja le luo kaupungin sijainti voimakkaasti olla hyvinkin erilaisia kuin asiantunti- kasvavalla pääkaupunkiseudulla. Van- joiden näkemykset. Erityisesti omaa elin- taalla on perinteisestä, yhden ydinkes- ympäristöä koskevat muutokset kirvoit- kustan ympärille ryhmittyvästä kaupun- tavat mielipiteitä. Joskus kaavoitus- ja kirakenteesta poiketen useita alakeskuk- lupaprosesseissa joudutaan hankaliin sia sekä eri-ikäisiä, luonteeltaan saarek- ristiriitatilanteisiin, kun asukkaiden keisia asuinalueita. Vantaata halkovat omaa elinympäristöään koskevaa näkö- suuret liikenneväylät, joiden varsilla si- kulmaa ei ole riittävästi otettu huomi- jaitsevat voimakkaasti kehittyvät työ- oon. Asukasnäkökulman selvittäminen paikka-alueet. Vaikka kaupungin raken- voi paitsi ehkäistä konflikteja myös aut- nuskanta on pääosin suhteellisen nuor- taa löytämään sellaisia kaupunkikuval- ta, näkyy Vantaalla myös alueen pitkä lisia vahvuuksia ja identiteettiä luovia asutushistoria yksittäisten vanhojen ra- piirteitä, jotka on luontevaa ottaa osaksi kennusten, kylien ja kulttuurimaisemien uusien alueiden maankäytön suunnitte- muodossa. lua sekä olemassa olevan rakennetun ympäristön kehittämistä. Tällainen ko- kemuksiin perustuva aineisto yhdistet- tynä analyyttiseen asiantuntijatietoon muodostaa hyvän työkalun maankäytön

6 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 1.2 Tutkimuksen ympäristötyypille (esimerkiksi 1960-lu- teoreettinen viitekehys vun esikaupunkirakentaminen) on an- nettu rakennetun ympäristön laatuun, nykyisen rakennuskannan ylläpitämi- 1.2.1 Kaupunkikuvan ominais- seen, uudisrakentamiseen sekä julkisen piirteiden analysointi katutilan uudistamiseen liittyviä yleisiä suuntaviivoja, joita noudattaen muutos- Kaupunkikuvalla tarkoitetaan yleisesti ten tulisi tapahtua. sitä silmin havaittavissa olevaa kokonai- Taajamakuva vastaa sisällöltään suutta, jonka muodostavat kaupungin ra- muutoin kaupunkikuvaa, mutta tarkas- kennukset, erilaiset rakennelmat ja luonto telun kohteena ovat maaseutukuntien yhdessä. Se vastaa englanninkielistä kä- kuntakeskustat, kirkonkylät ja kylät. Suo- sitettä “townscape”, jonka Smailes malaisten taajamien taajamakuvan pe- (1955) kehitti maiseman (“landscape”) rustekijöitä kartoitettiin osana suoma- kaupunkiympäristön näkyviä fyysisiä laisten taajamien parantamisprojektia. ominaisuuksia kuvaavaksi vastineeksi. Taajamakuvan paikallisten ominaispiir- Kaupunkikuva on siten sidoksissa kau- teiden analysointia ja tarkastelua varten pungin fyysisen ympäristön ominaislaa- kehitettiin seuraava, taajamakuvan osa- tuun. Kaupungin fyysisen ympäristön tekijöiden kartoitukseen perustuva lähes- ominaislaatuun vaikuttavat maankäy- tymistapa (Kekkonen & Kukkonen 1991): tön perusratkaisujen tuloksena muodos- tuvat kaupunkirakenne ja kaupunkitila • maisemallinen sijainti sitä rajaavine rakennuksineen. • hahmottuvuus kokonaisuutena Rakennetun ympäristön ominais- • jatkuvuus-katkelmallisuus piirteiden analysointi kaavoitustyön ja • hahmottavat näkymät muun maankäytön suunnittelun ja pää- • ääriviiva töksenteon pohjaksi on perinteisesti teh- • maamerkit ty asiantuntijavetoisesti. Kaupunkikuva- • keskipiste ja muut solmukohdat analyysit perustuvat yleensä asiantunti- • keskusta-alue joiden suorittamiin maastohavaintoihin, • katutila joissa analysoidaan mm. kaupungin tai • kulkutieverkko sen osan topografiaa, luonnonelement- • suhde vesistöön tejä ja rakennusten ominaispiirteitä ja • tiheys-mittakaava muotoja, rakentamistiheyttä, korkeuksia, • julkiset paikat ja rakennukset leveyksiä ja sopeutumista toisiinsa ja • yksityisalueiden rajaus muuhun ympäristöön. Toisinaan näitä • luonnonelementtien osuus analyysejä täydennetään erilaisten sek- • taajamakuva sosiaalisena peilinä. venssien eli näkymäjaksojen tallentami- sella esimerkiksi pääkadun varrelta. Kokonaisen kaupungin kaupunki- 1.2.2 Koettu kaupunkikuva kuvallisten ominaispiirteiden kartoitus- ta on tehty asiantuntijavetoisesti mm. Kaupunkikuvaan liittyy määritelmänsä Tukholmassa, jossa paikallisen yleiskaa- mukaisesti (’havaittavissa oleva koko- vatyön pohjaksi on tyypitelty erilaisia naisuus, jonka...’) myös kokemuksellinen kaupunkiympäristötyyppejä sekä kuvail- puoli. Miten tietyllä tavalla muodostu- tu niille tyypilliset piirteet (Stockholms nut ja tietyltä näyttävä rakennettu ym- byggnadsordning – ett förhållningssätt päristö koetaan? Kaupunkikuvan käsite till stadens karaktärsdrag 1997). Kaupun- ja siihen liittyvä selvitysperinne painot- kiympäristön analyysi paljasti 12 omi- taa visuaalista havaintoa, vaikka koke- naispiirteiltään erilaista ympäristötyyp- musympäristömme muodostuu moniais- piä. Kartoituksen tavoitteena on tarjota tisesti. Ympäristön käyttäjien kokemuk- kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle seen vaikuttavat erityisesti kaupunkiku- työkaluja kaupunkirakenteen ja kaupun- vaan liittyvät merkitykset, joita ovat mm. kikuvan parantamiseen ja omaleimai- erilaiset yhteisölliset ja yksilölliset iden-

suuden säilyttämiseen. Siksi jokaiselle eri titeettisymbolit. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 Fyysisesti samanlaisena aukeava kau- suudesta muodostuu yksilön jatkuvasti punkikuva voi siten arvottua hyvin eri muuttuva ja kehittyvä paikkaidentiteetti tavoin eri henkilöiden kokemana. Esi- (Korpela 1989). Tämä paikkaidentiteetti merkiksi asukkaiden kokemukset kau- muodostaa vertailuperustan, jonka avul- punkikuvasta saattavat vaihdella kovas- la yksilö tunnistaa ja tulkitsee uusia paik- tikin ja olla hyvinkin erilaisia kuin asian- koja, ja hänen ympäristösuhteeseensa tuntijoiden näkemykset. Asukkaalle pai- tulee sen avulla myös jatkuvuutta. Kun kan tai alueen tärkeimpiä ominaisuuk- ihminen kokee jonkin paikan omakseen, sia on yleensä sen henkilökohtainen mer- tähän liittyy yleensä osallisuuden tai kitys. Kun arkkitehdit jäsentävät ympä- kotoisuuden tunne, jotka ovat tuttuuden ristöä ja paikkoja esteettis-visuaalisina, ja viihtyvyyden tunteita (Aura et. al. asukkaat puolestaan kokevat ne usein 1987). On myös esitetty ajatus, että yksi- elämäntapaan ja sosiaalisiin suhteisiin lön käsitykset ja tunnesiteet voivat yleis- liittyvinä (Horelli 1981). Asukkaat koke- tyä tietyntyyppistä paikkaa koskevaksi, vat ympäristön tunnesisältöinä, sosiaa- jolloin esimerkiksi esikaupunkiin kiinnit- lisina ja toiminnallisina sisältöinä sekä tyneet muuttavat uudellakin paikkakun- kulttuurisina merkityksinä (Aura et al. nalla esikaupunkiin ja keskustaan tottu- 1987). Asukkaiden esittäessä heille tär- neet keskustaan. Näin kiintymyssuhde keiksi kokemia paikkoja, syyt miksi mää- tiettyyn asumistapaan säilyy uudessakin rätyt rakennukset ja puistot, solmukoh- ympäristössä (mt.) dat ja reuna-alueet nousevat esiin voivat Omien, henkilökohtaisten kokemus- olla perinteisiä arkkitehtuuriin liittyviä ten rinnalla ihmisillä on yhteisiä paikka- syitä: paikalla on muusta ympäristöstä kokemuksia ja yhtenäisiä käsityksiä eri erottuva koko, sijainti tai kaupunkiku- paikoista ja alueista. Näiden yhteisten vallinen ominaisuus. Mutta toiset paikat merkitysten kautta asukkaille saattaa jäävät mieleen siksi, että niihin liittyy syntyä myös yhteinen, me-henkeä ja yh- historiallisia, poliittisia, sosiaalisia, talou- teisyyden kokemusta lujittava aluetietoi- dellisia, toiminnallisia tai uskonnollisia suus. Nykyisin alueellinen tietoisuus ra- merkityksiä (Harrison & Howard 1972, kentuu mm. median ja asukasyhdistys- tässä Aura et. al. 1987). ten avulla, mutta oma merkityksensä on Ittelsonin mukaan ympäristö voi- tietysti myös arkkitehtuurilla, rakenta- daan kokea monella eri tavalla, kun eri mistavalla, kulttuuriympäristön vaali- ihmiset antavat sille merkityksiä tavoit- misella ja paikan hengen kunnioittami- teidensa ja sisäisten malliensa mukaan sella. (Aura et al. 1987) (Ittelson 1976). Huomiota kiinnitetään Jos ajatellaan asukkaiden arjen toi- katuihin, rakennuksiin, maamerkkeihin minnallisia ulottuvuuksia ja sitä kautta ja fyysiseen ympäristöön Ittelsonin mu- kaupunkikuvavaikutelmien muodostu- kaan silloin, kun ollaan uudessa ympä- mista, se kaupunginosa, missä asuu, ei ristössä. Uusi ympäristö koetaan usein ole suurimmalle osalle asukkaista arjen ulkopuolisena fyysisenä tilana. Kun ym- ainoa ympäristö. Kullakin on oma eri alu- päristö koetaan minuuden jatkeena ja eille limittyvä paikkojen verkosto, jossa osana itseä, muutokset ympäristössä voi- hän liikkuu työn, palveluiden tai harras- daan tuntea myös muutoksena omassa tusten takia. Koettu kaupunkikuva avau- itsessään. Ympäristö voidaan kokea myös tuu näitä paikkoja yhdistävien reittien vahvasti toisiin ihmisiin samaistuen, jol- varsilta pikemminkin kuin yhden selke- loin fyysiset puitteet jäävät taka-alalle, ästi rajatun alueen sisältä. Asukkaiden ja ympäristö muodostuu ihmissuhteista “oma alue” ei siten noudata fyysiseltä ja sosiaalisista verkostoista. Lisäksi ym- ympäristöltään yhteneväisten alueiden päristö voidaan kokea Ittelsonin mukaan tai hallintoalueiden rajoja vaan ulottuu tunnelmana, esim. paluu lapsuuden ko- niitä laajemmalle. tiin herättää tiettyjä tunteita, ja taas toi- Tiettyjen kaupunkien tai niiden osa- saalta jotkut ympäristöt koetaan pelkäs- alueiden koettua kaupunkikuvaa on tut- tään toiminnallisina paikkoina. kittu hämmästyttävän vähän. Mielen- Paikkoihin kytkeytyvien tunnesitei- kiintoista työtä on tehnyt mm. amerik- den, merkitysten ja muistojen kokonai- kalainen Jack Nasar, joka on tutkinut

8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 asukkaiden kokemusten perusteella vi- Tuovinen on kartoittanut eri kaupunki- suaalisesti miellyttäviksi hahmottuvia en ja kuntien kaupunkikuvaselvityksis- ympäristöjä (Nasar 1990, Nasar 1998). sä sekä tutkimusmalleissa esiintyviä kau- Nasarin (1998) tutkimuksen mukaan punkikuvan toivottavia ominaisuuksia kaupunkiympäristön visuaalisen miel- (Tuovinen 1992). Niitä ovat: lyttävyyden kokemisessa nousee esiin viiden eri perustekijän esiintyminen. Ne • ympäristön omaleimaisuus ovat: • historiallinen jatkuvuus • yhtenäinen monimuotoisuus, yllä- • luonto tyksellisyys • avoimet (kaupunki/maisema) tilat • tilan eheys ja rajautumisen selkeys • historiallinen merkittävyys • suunnistettavuus • (tilallisen) järjestyksen tuntu • yhteisölliset identiteettimerkitykset • hyvä ylläpito Näitä tuloksia tukevaa aineistoa on löy- Korpela ja Kyttä (1991) ovat analysoi- dettävissä myös Lynchin kaupungin fyy- neet ympäristön esteettistä kokemista sisen ympäristön laatutekijöitä koskevas- Tampereella. Tutkimuksen tulos on sa- ta teoriasta (Lynch 1994). Sen mukaan mansuuntainen Nasarin viiden peruste- kaupunkiympäristön laatutekijöitä ovat: kijän kanssa: tärkeiksi kriteereiksi nousivat luonnonläheisyys sekä hyvä hoito • sopusointuisuus ja kunto. Analyysissä painottui myös • tunnistettavuus kauniiksi koettujen alueiden salaperäi- • jäsentyneisyys syys. Salaperäisyydellä tarkoitetaan sitä, • yhdenmukaisuus että esimerkiksi katunäkymä ei avaudu • selkeys katsojan silmien eteen kerralla, vaan ka- • suunnistettavuus dun kaarevuuden takia osa näkymästä • ymmärrettävyys jää piiloon. Tämä uusi näkymä aukeaa • merkityksellisyys vasta katsojan liikuttua eteenpäin. Sala- peräisyys korreloi huomiotaherättävyy- Voidaan olettaa, että myös kaupunkiym- teen, vanhuuteen (so. alueen ikään), päristöstä syntyvän vaikutelman – siis miellyttäviin materiaaleihin ja puoleen- kaupunkikuvan – laatutekijät ovat sa- savetävyyteen. mantapaisia. Rautiaisen GÅTUR-mene- telmään perustuvassa kaupunkikuvan arvioinnissa (Rautiainen 2001) ympäris- 1.2.3 Kaupunkikuvan toivot- tön visuaalisiin ominaisuuksiin liittyvät tavat ja tavoiteltavat kriteerit ovat samansuuntaisia kuin Lyn- ominaisuudet chillä ja Tuovisella, mutta Rautiainen laajentaa kriteerejä edelleen kohti kau- Triebin ja Markelinin (1976) mukaan punkiympäristön yleistä toiminnalli- asukkaiden näkökulmasta laadukkaita suutta ja käytettävyyttä. Rautiainen elinympäristöjä ovat sellaiset, joissa ym- määrittelee hyvän kaupunkikuvan kri- päristö vastaa asukkaiden siihen kohdis- teereiksi seuraavat ominaisuudet: tamiin odotuksiin. Asukkaiden odotuk- set ilmenevät erilaisten arvojen kautta. • omaleimaisuus: paikalla on identi- Triebin ja Markelinin mukaan nämä ar- teetti, se jää hyvin mieleen ja erot- vot ovat samalla tavoiteltavia rakenne- tuu muista paikoista tun ympäristön ominaisuuksia. Niitä • sopusuhtaisuus: osien ja ominai- ovat: suuksien välinen sopusuhtaisuus ja sopusointu • historiallinen jatkuvuus • yhtenäisyys: samankaltaisuus riittä- • suunnistettavuus vän vaihtelun puitteissa • esteettisyys • elämyksellisyys: houkuttelee liikku- • virikkeisyys maan ja oleskelemaan, on viihtyisä

• tunnistettavuus • historiallinen jatkuvuus: yhteys ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 9 menneeseen koettavissa joko luon- la. Palvelualueita on Vantaalla yhteensä totekijöiden, rakennetun ympäristön viisi: Myyrmäki, Martinlaakso, Tikkuri- tai muistomerkkien kautta, histori- la, Korso-Koivukylä ja Hakunila. allinen kerroksellisuus Tuloksien toivottiin tuottavan tietoa • kestävyys: materiaalien ja rakennus- Vantaan kaupungin teknisen toimialan tavan esteettinen ja tekninen ikä ja vastuulle kuuluvien kaupunkikuvan, jul- elinkaari kisten ulkotilojen ja puistojen kehittämi- • luonto: ympäristö sisältää luontoa sen onnistuneisuudesta sekä niihin koh- riittävästi ja riittävän monipuolises- distuvista uusista kehittämistarpeista. ti Tavoitteena oli, että samaa tutkimusme- • inhimillinen mittakaava: ympäristö netelmää ja tuloksia voitaisiin käyttää on rakentunut ihmisen mittojen myöhemmin uudestaan asukkaiden kau- mukaan ja se on “käsinkosketeltava” punkikuvakokemuksia koskevassa seu- • jalankulkuystävällisyys: jalankulku- rantatutkimuksessa. ympäristö on miellyttävä ja mielen- Ympäristöministeriössä on elinym- kiintoinen päristön laadun parantamista koskevas- • toimivuus: tilallisesti ja varustuksel- sa kehittämistyössä yhdeksi teema-alu- lisesti sekä toimintojen suhteen tar- eeksi valittu elinympäristön viihtyisyys koituksenmukainen, käytännöllinen ja paikan identiteetti. Tavoitteena on löy- ja toimiva, soveltuu monenlaiseen tää keinoja paikan identiteetin ja omalei- käyttöön, toiminnallinen kerroksel- maisuuden sekä kaupunkikuvallisesti lisuus arvokkaiden piirteiden tunnistamiseksi. • selkeys: visuaalisesti ja rakenteelli- Kokeiluprojektina tämä työ palvelee kau- sesti jäsentynyt tunnistettava ympä- punkikuvan kokemista kuvaavien ja ar- ristö, jossa on helppo suunnistaa viointia koskevien menetelmien kehittä- • leikittävyys: ympäristö tarjoaa tilaa mistä. luovuudelle ja mielikuvitukselle, si- sältää mahdollisuuden oivaltaa, kokeilla ja seikkailla, ei ole liian valmis 1.4 Tutkimuksen sisältö • tilat sosiaaliselle kanssakäymiselle: riittävästi erilaisille toiminnoille ja Tutkimuksella pyrittiin selvittämään palveluille sopivia tiloja ja kohtaa- koko Vantaan tasolla, miten asukkaat mispaikkoja kokevat seuraavien kaupunkikuvaan liit- • ympäristön siisteys: ympäristö on tyvien ominaisuuksien toteutuvan Van- hoidettu, kunnossapidetty ja vii- taalla: meistelty • omaleimaisuus • vetovoimaisuus/attraktiivisuus 1.3 Tutkimuksen tavoitteet • historiallinen kerrostuneisuus • monimuotoisuus Tämän tutkimuksen yleisenä tavoittee- • yhtenäisyys/hajanaisuus na oli kehittää tutkimusmenetelmä asuk- • suunnistettavuus kaiden kaupunkikuvaa koskevien näke- • visuaalisesti miellyttävät paikat/ ra- mysten selvittämiseksi, kokeilla sitä käy- kennukset tännössä sekä arvioida käytetyn mene- • luonnonelementtien osuus telmän yleistä käyttökelpoisuutta. • julkisen kaupunkitilan laatu Tutkimuksen paikallisena tavoittee- • ylläpito na oli tuottaa tietoa Vantaan kaupunki- • paikallisidentiteetti kuvasta asukkaiden kokemana. Tavoit- teena oli erityisesti selvittää Vantaan Tutkimuksella pyrittiin lisäksi selvittä- kaupunkikuvan vetovoimaisuutta ja mään Vantaan kuuden eri palvelualueen omaleimaisuutta luovia piirteitä. Tavoit- tasolla seuraavia kaupunkikuvan omi- teena oli saada tietoa sekä koko Vantaan naisuuksia: kaupungin että useammasta kaupunginosasta koostuvien palvelualueiden tasol- • suunnistettavuus

10 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 • turvallisuus koko Vantaan kaupungin asukasjakau- • alueidentiteetti masta. Vastaajajoukon pienuuden vuok- • tilallinen/toiminnallinen intensi- si kyselyn tuloksilla ei ole myöskään ti- teetti lastollista merkitsevyyttä. Kyselyn tulok- • aluekeskusten merkitys ja ominai- sia ei voi näin ollen yleistää koskemaan suudet kaupungin koko väestöä. Katsottiin kui- • luonto tenkin, että aluetoimikuntien jäsenet • mielipaikat alueella voivat monipuolisten kokemustensa an- • rakennetun ympäristön kauneuden siosta antaa kyselyyn arvokasta palau- ja esteettisyyden kokeminen tetta, ja siinä mielessä edustaa kaupun- • aluetason mittakaava gin asukkaita. • säilyttämisen arvoiset paikat Kysely suunniteltiin yhteistyössä Vantaan kaupungin edustajien kanssa. Kysymykset oli muotoiltu sekä väittä- 1.5 Käytetty miksi, joihin piti vastata valitsemalla vii- tutkimusmenetelmä siportaisesta asteikosta sopiva vaihtoeh- to, että avokysymyksiksi, joissa vastaa- Tutkimuksen empiirinen aineisto kerät- jat saivat itse kirjoittaa vastaukset. Avo- tiin kyselyn avulla. Kyselyn valintaan kysymyksiin vastaamisen oletettiin vaa- tiedonkeruumuodoksi vaikutti se, että tivan vastaajilta aitoa paneutumista teh- kyselyn arveltiin olevan muita tiedonke- tävään, ja siten tuottavan väittämiä mo- ruumenetelmiä helpompi toistaa myö- niulotteisempaa aineistoa. Osaan kysy- hemmin. Toistettavuuden tarve liittyi myksistä liittyi “karttatehtävä”. Vastaa- Vantaan kaupungin haluun jatkossa “mi- jan haluttiin merkitsevän tiettyjä paik- tata” omaa onnistumistaan kaupunkiku- koja tai reittejä sekä koko Vantaan että van muutoksen ohjaamisessa. oman palvelualueensa kartalle. Tulokse- Kysely suunnattiin Vantaan aluetoi- na saatavan kartta-aineiston ajateltiin mikuntien jäsenille, jotka tässä pilottitut- tuottavan havainnollista aineistoa kimuksessa edustivat kaupungin asuk- maankäyttöä ja rakennettua ympäristöä kaita. Aluetoimikuntien tehtävänä on koskevan suunnittelun ja päätöksenteon mm. seurata ja arvioida alueensa yhdys- avuksi. kuntarakenteen, väestön elinolojen sekä Kyselylomake (Liite 1) jakaantui nel- palveluiden tilaa ja kehittymistä. Alue- jään osaan. toimikunnat saavat ja välittävät alueen- A. Vastaajien profiili sa asukkaille tietoa omasta alueestaan ja B. Vantaan kaupunkikuva yleensä Vantaan aluetoimikunta- sitä koskevista suunnitelmista. Kukin C. Oman alueen kaupunkikuva jako. aluetoimikunta koostuu henkilöjäsenis- tä (13 kpl) ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Kaupunginvaltuusto valitsee aluetoimikuntien jäsenet ja va- rajäsenet kaupunginvaltuuston toimi- kauden ajaksi (Vantaan kaupungin aluetoimikuntien johtosääntö, 11.12.2000). Aluetoimikuntia on Vantaalla yh- teensä kuusi, Myyrmäki, Martinlaakso, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila (kartta 1). Aluetoimikuntajaot noudattavat Vantaan palvelualuejakoa Korso- Koivukylän palvelualuetta lukuun ottamatta, jonka alueella toimii kaksi alue- toimikuntaa (Korso ja Koivukylä). Kyselyn vastaajajoukon valinta ei perustu satunnaisotantaan. Aluetoimi- kuntien jäsenet poikkeavat monessa suh-

teessa, mm. iältään ja koulutukseltaan ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 11 D. Kaupunkikuvalliset kehittämistoi- 1.6 Tutkimuksen toteutus veet Vastaajien taustatekijöistä kartoitettiin Työ aloitettiin tutustumalla Vantaata asuinalue, sukupuoli, ikä, koulutus ja käsitteleviin julkaisuihin ja suunnitelmiin asumisaika Vantaalla. sekä asukkaiden kokemuksia kaupunki- Koko Vantaan kaupunkikuvaa käsit- kuvasta ja elinympäristön laadusta mit- televät kysymykset jakaantuivat väittä- taaviin tutkimuksiin. Tätä aineistoa käy- miin ja avokysymyksiin. Väittämät kä- tettiin kyselyn laadinnan pohjana. Lisäksi sittelivät pääosin Vantaan kaupunkiku- käytettiin aiempia Vantaan kaupunkikuvaa yleensä, mutta samalla kartoitettiin vaa ja/tai rakennettua ympäristöä kos- joitakin toiminnallisia seikkoja sekä asuk- kevia selvityksiä sekä osa-alueiden ra- kaiden identifioitumista Vantaaseen. kennettua ympäristöä koskevia selvityk- Avokysymykset painottuivat kaupunki- siä. Lähitulevaisuudessa toteutettavista kuvalle myönteistä ominaislaatua luovi- ja kaupunkikuvaan vaikuttavista hank- en tekijöiden ja niiden sijainnin selvittä- keista saatiin tarkempaa tietoa alueark- miseen. kitehteja haastattelemalla. Kunkin alueen kaupunkikuvaan liit- Tutkijat kävivät myös itse useaan tyvät kysymykset laadittiin kartoitta- otteeseen maastossa havainnoimassa maan kaupunkikuvaa yleensä eli sitä ylei- Vantaan kaupunkikuvaa muodostavia sesti havaittavissa olevaa kokonaisuut- fyysisiä ominaispiirteitä. Myös ilmaku- ta, jonka muodostavat kunkin alueen via ja karttoja käytettiin tässä työssä apu- rakennukset, rakenteet ja luonto yhdes- na. Havainnointitulokset on taulukoitu sä. Yleisissä kysymyksissä pyrittiin hah- liitteissä Palvelualueiden ominaispiirteet mottamaan miltä oma alue asukkaiden (Liite 2) ja Aluekeskustojen ominaispiirteet silmissä näyttää. Kaupunkikuvaan liit- (Liite 3). Havainnointi tehtiin, jotta asu- tyvät kysymykset jaettiin koskemaan kaskyselyn tuloksia voitiin verrata fyy- näkymää yleensä, toiminnallisia tekijöi- sisen ympäristön ominaisuuksiin. tä ja lopuksi omaan alueeseen identifioi- Varsinainen asukkaiden Vantaan tumista. kaupunkikuvaan liittyviä kokemuksia Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin kuvaava aineisto kerättiin kyselytutki- arvioimaan, minkä tyyppiset ympäristöt muksen avulla maalis-huhtikuussa 2002. ja mitkä paikat erityisesti kaipaavat ke- Saatekirjeellä varustettuja kyselylomak- hittämistä ja kuinka hyvin tietyt viime keita (Liite 1) lähetettiin sekä aluetoimi- vuosina valmistuneet rakennukset sopi- kuntien varsinaisille (yhteensä 78 kpl) vat kaupunkikuvaan. että varajäsenille (yhteensä 78 kpl). Vas- Koska tutkittava alue oli hyvin laaja tauksia saatiin yhteensä 66 kpl eli vasta- (koko Vantaan kaupunki sekä sen palve- usprosentti oli 42,3 %. Jos oletettaisiin, lualueet ja niiden keskustat) ja menetel- että varajäsenet ovat jättäneet vastaami- mäksi valittiin kysely, täytyi välttää ti- sen varsinaisten jäsenten huoleksi, vas- lanne, jossa vastaajat eivät olisi lainkaan tausprosentti olisi peräti 84,6 %. Toteu- käyneet tai eivät muistaisi yksityiskoh- tunutta vastausprosenttia on pidettävä taisesti jonkin tietyn paikan kaupunki- hyvänä ottaen huomioon, että kyselylo- kuvaa vastatessaan kysymyksiin. Siksi makkeet toimitettiin postitse vastaajille osassa kysymyksistä kaupunkikuvaa lä- eikä uusintapostitusta suoritettu. Vastaa- hestyttiin asukkaille itselleen merkityk- miseen oli myös paneuduttu huolella. Il- sellisten ja tuttujen paikkojen kautta (mis- meisesti aluetoimikuntien jäsenet koki- sä, mikä...). Koska nämä paikat pyydet- vat oman elinympäristönsä kaupunkiku- tiin merkitsemään myös kartalle, toivot- vaan liittyvät seikat tärkeiksi. tiin saatavan tulokseksi paitsi tietoa asuk- Vastaukset koodattiin ja tulokset kaille merkityksellisten paikkojen yleisis- analysoitiin prosenttitaulukoina vastaa- tä kaupunkikuvaominaisuuksista myös jien pienestä kokonaismäärästä huoli- konkreettista tietoa näiden kaupunkiku- matta käsittelyn johdonmukaisuuden ja vaa rikastuttavien paikkojen sijainnista. tulosten vertailun havainnollistamisen helpottamiseksi. Tekstissä puhutaan myös vastaajista oman palvelualueensa

12 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 asukkaina, esimerkiksi “myyrmäkeläi- Ikä N (kpl) % set vastaajat” tekstissä viittaa Myyrmä- Alle 30 v. 4 6 en palvelualueella asuviin Myyrmäen aluetoimikunnan jäseniin, joiden joukos- 30-49 v. 23 35 sa saattaa olla varsinaisten myyrmäke- 50-64 v. 32 48 läisten lisäksi Kaivokselan, Vapaalan tai Yli 65 v. 5 8 Linnaisten jne. kaupunginosissa asuvia puuttuu 2 3 henkilöitä. Yksityiskohtaista, kaupungin- yhteensä 66 100 osatasolle menevää tarkastelua ei tässä tutkimuksessa voitu tehdä aluetoimikun- Vastaajista noin puolet sijoittui ikäluok- tien jäsenten vähäisen määrän vuoksi, kaan 50-64 vuotta ja noin kolmasosa ikä- koska vastaajien anonymiteetin säilymis- luokkaan 30-49 vuotta. Alle 30-vuotiaita tä ei olisi silloin pystytty takaamaan. Ja- vastaajia oli vastaajien joukossa hyvin kauma ei olisi myöskään ollut näinkään vähän. Koko Vantaan 18-64-vuotiaista edustava. asukkaista 18-34 -vuotiaita on noin kol- Kaikkiin kysymyksiin ei saatu vas- masosa. Vastaajat olivat siten varttu- tausta kaikilta vastaajilta. Vastausten neempia kuin Vantaan asukkaat keski- analysoinnissa nämä vastaamatta jättä- määrin. neet henkilöt yhdistettiin “vaikea sanoa” -vastauksiin. Tällä tavoin tehden vastaajien kokonaismäärä (N=66) pysyy sama- Koulutus N (kpl) % na, mikä tekee eri muuttujiin liittyvistä graafisista esityksistä yhteismitallisia ja kansakoulu 5 8 helpottaa niiden tulkittavuutta ja vertai- peruskoulu 8 12 lua. ylioppilas 8 12 opistotaso 23 35 1.7 Vastaajien taustatiedot korkeakoulu 21 32 puuttuu 1 1 Vastaukset jakaantuivat alueittain seu- yhteensä 66 100 raavasti: Kahdella kolmasosalla vastaajista oli Alue N (kpl) % vähintään opistotason tutkinto. Koko Myyrmäki 9 14 Vantaalla vastaava luku on 26 %, joten Martinlaakso 10 15 vastaajat olivat Vantaan koko väestöön verrattuna hyvin koulutettuja. Tikkurila 11 17 Korso 14 21 Koivukylä 14 21 Asumisaika Vantaalla, N (kpl) % Hakunila 8 12 vuosia 0-2 0 0 yhteensä 66 100 2-5 4 6 5-10 7 11 Sukupuoli N (kpl) % 10-20 12 18 Nainen 29 44 Yli 20 41 62 Mies 35 53 puuttuu 2 3 puuttuu 2 3 yhteensä 66 100 yhteensä 66 100 Vastaajista yli puolet (62 %) oli asunut Vastaajien sukupuolijakauma oli melko Vantaalla yli 20 vuotta. Seuraavaksi eni- tasainen. Miehiä oli vastaajista niukka ten – noin viidesosa vastaajista – oli Van- enemmistö. taalla 10-20 vuotta asuneita. Alle 5 vuot-

ta asuneita mukana oli hyvin vähän. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 13 Vantaan kaupunkikuva yleensä 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Tutkimuksessa käytetty aluejako noudatti Vantaan palvelualuejakoa lukuun ottamatta Korso-Koivuky- län palvelualuetta, joka kä- siteltiin aluetoimikuntajaon mukaisesti kahtena eri alueena.

2.1 Vantaan rakennetun ympäristön näkyvät kerrostumat sijait- ympäristön ja sen sevat Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Sen vanhin rakennus on Pyhän Laurin kehitysvaiheiden kuvaus kirkko, vuonna 1494 käyttöön vihitty keskiaikaisia osia edelleenkin sisältävä Vantaan (178 471 asukasta) rakennetun harmaakivikirkko (Vantaan maankäytön ympäristön ominaispiirteissä heijastuvat kehitys 1979). sekä sen pitkä historia itsenäisenä pitä- Kalastukseen ja metsästykseen pe- jänä että kaupungin myöhempi asema rustunut pyyntikulttuuri korvaantui osana voimakkaasti kasvavaa pääkau- 1600-luvulta alkaen maanviljelyksellä. punkiseutua. Nykyinen Vantaan kau- Tältä ajalta on nykyisellä Vantaalla säi- punki sijaitsee entisessä Helsingin pitä- lynyt alunperin ruotsinkielisiä maanvil- jässä, joka ulottui laajimmillaan Suomen- jelyskyliä ja kartanoita. Näistä monet, lahden rannikolta nykyiselle Hyvinkäälle kuten Voutilan ja Sotungin kylät vanhoi- asti. Helsingin pitäjä muuttui vuonna ne asuinrakennuksineen, sijaitsevat edel- 1865 Helsingin maalaiskunnaksi ja muo- leen keskellä vuosisatoja viljeltyä kult- toutui vuosina 1906-1966 alueliitosten tuurimaisemaa. Tärkeimmät kartanot kautta nykyiseen kokoonsa. Helsingin ovat valtakunnallisesti merkittävässä maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala kulttuurihistoriallisessa ympäristössä si- vuonna 1972 ja kaupunki vuonna 1974. jaitsevat empiretyyliset Königstedt ja Kat- Vantaan asutushistoria ulottuu aina rineberg Vantaanjokivarressa sekä Haku- esihistorialliselle ajalle saakka. Kivikau- nilan kartano Håkansbölessä (Rakennus- tisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Tik- kulttuuri Vantaalla 1981). kurilan alueelta. Vanhimmat rakennetun Maatalousvaltainen aika jatkui aina

14 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 1800-luvun lopulle. Tieverkosto perustui poikkisuuntaiseen vanhaan Turku-Vii- puri maantiehen (nk. Kuninkaantie) sekä Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Porvooseen meneviin maanteihin. Asutus keskittyi näiden väylien varsille sekä viljelysmai- den äärille. Pääradan ja Tikkurilan aseman rakentaminen mahdollisti teollistu- miskehityksen alkamisen Tikkurilassa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Radan ja Keravanjoen solmukohtaan Tikkurilan- kosken varteen rakennettiin myllyn yh- teyteen ensin vuonna 1862 öljynpurista- mo ja sitten vernissankeittämö vuonna 1867. Myöhemmin väritehtaan alue laa- jeni joen itäpuolelle ja sen alkuperäiset rakennukset on purettu tai korvattu toi- silla, viime vuosisadan alussa rakenne- tuilla. Esimerkiksi tuolloin rakennettu, rakennuksilla. Länsi-Vantaalla ja Sotun- Pyhän Laurin kirkko. alueella sijaitseva vernissatehdas on uu- gissa rakennetun ympäristön ilme säilyi distettu kulttuurikäyttöön. Toinen teol- ennallaan, koska väestön pääelinkeino listumisen varhaisvaiheen säilynyt mil- oli edelleen maanviljelys. Länsiosan tär- jöö on Vantaankoskella 1880-luvulla ra- kein taajama oli Hämeenkylä. Tältä ajal- kennettu viilatehdas, joka rakennettiin ta on peräisin vuonna 1933 toimintansa siellä 1800-luvun alussa toimineen ruu- aloittaneen Tikkurilan Silkin yhtenäise- kin lähelle (Vantaan... 1979) nä säilynyt tehdasmiljöö Tikkurilan ete- Viime vuosisadan alkuvuosikymme- läosassa Keravanjoen rannassa (Van- nillä nykyisen Vantaan alueella päära- taan... 1979, Rakennuskulttuuri... 1981). dan varren Tikkurilan ja Rekolan alueet Sotien jälkeinen aika merkitsi Van- kasvoivat nopeasti. Tikkurilan alueen ra- taalla useiden uusien pientalovaltaisten kentamisen perustana oli nk. Peltolan taajamien syntyä. Näitä olivat Friherrs palstoitussuunnitelma vuodelta 1910. (Vapaala), Askisto, Hämevaara, Itä-Hak- Alueelle muutti Helsingissä työssäkäy- kila, Rajakylä, Ylästö, Kivistö, Vaarala ja vää väestöä, joka asettui asumaan pui- Nikinmäki. Ne rakentuivat voimakkaasti siin yhden tai useamman perheen taloi- 1950-luvulta alkaen Helsingin Seutukaa- hin, jotka ovat myöhemmin suurimmak- valiiton ja lääninhallituksen yleispiirteis-

si osin korvaantuneet uudemmilla asuin- ten maankäyttösuunnitelmien mukaisiin Voutilan kylä. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 15 Itä-Hakkilan rakentaminen alkoi 1950-luvulla.

paikkoihin. Vantaan ensimmäinen luon- (Vantaan... 1979, Rakennuskulttuuri... nonsuojelualue, Tammiston lehtomäki, 1981). perustettiin vuonna 1946. Vuonna 1940 Vuoden 1958 rakennuslain uudistus valmistunut Vihdintie ja 1950-luvulla merkitsi maanomistajien vapaan palstoi- rakennettu Lahden uusi maantie mah- tusoikeuden poistamista ja taaja-asutuk- dollistivat osaltaan näiden uusien pien- sen luvanvaraisuutta. Tämä muutos yh- taloalueiden synnyn. Työpaikka-alueita distettynä pääkaupunkiseudun kasvuun alkoi myös muodostua pääradan ja Tur- ja sitä seuranneeseen asuntopulaan mer- ku-Viipuri maantien varteen Tikkuri- kitsi Vantaalla aluerakentamisen ajan al- laan, Veromiehenkylään, Vantaankoskel- kua. Ensimmäiset aluerakentamiskoh- le ja Hämeenkylään. Tikkurilaan rakenteet olivat Simonmetsän, Louhelan ja nettiin 1950-luvun alussa ensimmäiset Vantaanpuiston kerrostaloalueet. Vantaa kerrostalot ja vuonna 1957 valmistui ark- oli vielä tuolloin Helsingin maalaiskun- kitehtikilpailun tuloksena uusi keltatiili- ta. Kun maalaiskunnat saivat oikeuden nen, kuparikattoinen kunnantalo. Samal- asemakaavojen laadintaan vuonna 1966, le ajanjaksolle ajoittuu myös lentoaseman Suomen ensimmäinen maalaiskuntaan ensimmäisen kiitotien valmistuminen tehty asemakaava laadittiin Tikkurilan Vantaan vuonna 1957 val- vuonna 1952. Uusia pientaloalueita syn- ja Viertolan alueelle. Uusia työpaikka- mistunut kaupungintalo tyi 1950-luvun lopulla vielä Koivupää- alueita syntyi 1960-luvulla Tikkurilaan, Tikkurilassa. hän, Linnaisiin, Simonkylään ja Riipilään Korson aseman lähelle, Tuusulantien varteen ja Vantaankosken ympäristöön. Vanha Turku-Viipurin maantie korvaantui uudella poikittaisyhteydellä, kun Kehä III valmistui vuonna 1965 (Van- taan... 1979). 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla jatkunut aluerakentaminen täydensi vanhan maalaiskunnan yhdyskuntaraken- netta lukuisilla uusilla kerrostalovaltai- silla lähiöillä. Uusia aluerakentamiskoh- teita olivat Mikkolan, Havukosken, Ha- kunilan, Martinlaakson, Myyrmäen, Ra- jatorpan, Länsimäen ja Pähkinärinteen alueet. Paitsi asuntoja, rakennettiin myös

16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 kaupallisia ja julkisia palvelurakennuk- sia uusien asukkaiden tarpeita tyydyttä- mään, kuten esimerkiksi Pähkinärinteen lähiön ytimessä sijaitseva ostoskeskus, joka on viime vuosina kunnostettu. Mar- tinlaakson rata Vantaan länsiosassa valmistui vuonna 1975 (Vantaan... 1979). Asuntorakentaminen painottui 1980-luvulla jo olemassa olevien lähiöi- den laajentamiseen. Uusia liikekeskuksia syntyi edelleen. Koivukylään valmistui punatiilinen Hakopolun liikekeskus vuonna 1981 (arkkitehdit Eero Valjakka ja Aarno Passoja). Julkisista rakennuksista valmistuivat vuonna 1984 Myyrmäen kirkko (arkkitehti Juha Leiviskä) ja vuonna 1988 Tiedepuisto Heureka (arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komo- isojen tonttien lohkominen ja alueiden Länsimäen 1970-luvulla ra- nen) sekä Myyrmäki-talo vuonna 1993 tiivistäminen uudisrakentamisella. Myös kennettu asuinalue. (Arkkitehtitoimisto Innovarch) (Ilonen Tikkurilan keskusta on jatkuvasti raken- 2000). Heureka on nykyisin Vantaan suo- tunut tiiviimmäksi, kun keskeisesti sijain- situin matkailunähtävyys, jossa kävi neet vanhat pientalot ovat korvautuneet vuonna 2001 261 404 kävijää. Kehä III:n asemakaavan mukaisilla pien- ja kerros- varren työpaikka-alueiden kehittäminen taloilla sekä liikerakennuksilla. Sekä ja rakentaminen voimistui edelleen. asuin- että toimitilarakentaminen onkin Vuonna 1984 perustettiin Pitkäkosken 1980- ja 1990-luvuilla keskittynyt voi- luonnonsuojelualue (Taskutilasto 2001). makkaasti Tikkurilan palvelualueelle, Vantaan asuntorakentaminen oli jonne on rakennettu koko Vantaan toteu- hyvin kerrostalovaltaista aina 1990-lu- tuneesta kerrosalasta yli puolet (Kyttälä vun puoliväliin saakka, jolloin tilanne 1997). 2000-luvun alkaessa suurin aloi- kerrostalorakentamisen sekä rivitalo- ja tettu asuinrakennuskohde on Backaksen omakotirakentamisen välillä tasoittui. kartanon maille parhaillaan rakentuva Vuonna 2001 38 % Vantaan asuntokan- Kartanonkosken alue. nasta sijaitsi pientaloissa (Taskutilasto: Asuntorakentaminen..., 2000). Herukka- puron, Pyymosan, Kasabergetin ja Katin- mäen luonnonsuojelualueet perustettiin 1990-luvulla. Lentoaseman alueen kehit- täminen jatkui edelleen mm. ulkomaan terminaalirakennuksen laajennuksella (arkkitehti Pekka Salminen) ja useiden eri työpaikkarakennusten muodossa. Myös uusia liikekeskuksia valmistui, Myyrmanni Myyrmäen keskustaan ja Jumbo Kehä III:n varrelle Pakkalaan. Arkkitehtonisesti merkittäviä julkisia rakennuksia ovat vuonna 1992 valmistunut Hämeenkylän kirkko (arkkitehti Olli Pekka Jokela), vuonna 1997 valmis- Helsinki-Vantaan lentoase- tunut Jokiniemen koulu ja päiväkoti (ark- ma. kitehti Hannu Jaakkola) ja vuonna 1996 valmistunut Mistelin päiväkoti (arkkitehti Mikko Kaira) (Ilonen 2000). Vanhoil- la omakotialueilla Vantaan kasvusta joh-

tuvaa pientalokysyntää on helpottanut ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 17 2.2 Kaupunkikuva saatettiin kokea sekavana ja häiritsevä- asukkaiden nä: monikeskuksinen kaupunkirakenne ei muistuta perinteistä historiallista kau- näkökulmasta punkia ja saattaa olla hämmentävä varsinkin muualta tulleelle. Myös suuret Kyselyn aluksi vastaajilta toivottiin nä- marketit, jotka mainittiin muutamassa kemystä koko Vantaan kaupunkikuvas- vastauksessa, koettiin epämiellyttävinä ta: heitä pyydettiin sulkemaan silmänsä kaupunkikuvan kannalta. ja ajattelemaan Vantaan kaupunkia, ja “Sekava, alueita ripoteltu sinne tänne, kirjaamaan ylös millaisen ympäristön puuttuu selvä keskusta.” näkevät. Tämän avokysymyksen vasta- “Hajanainen, taloja pellolla, sitten ukset teemoittuivat luonnon, rakennetun pelkkää peltoa, satunnaisia paloja kaupun- ympäristön, asumisen ja liikenteen ym- kia ja ohikulkuteitä.” pärille. “Halvalla rakennettuja laatikkovaras- Luonto koettiin monessa vastauk- toja ja myymälöitä teiden varsilla.” sessa kaupungin vahvuudeksi ja kau- “Rumia kerrostaloja, epäsiistejä teol- neutta lisääväksi. Erityisesti mainittiin lisuusrakennuksia joka puolella.” avarat maisemat ja pellot, vihreys ja puis- Koko kaupunkia koskevan kuvailun tomaisuus sekä metsät ja jokimaisemat. jälkeen vastaajille esitettiin 15 yleistä Joku vastaaja piti negatiivisena suurten väittämää koskien Vantaan kaupunki- vesistöjen puuttumista, mutta muuten kuvaa. Väittämät oli laadittu käsittele- luontoon ja maisemiin liittyi positiivisia mään alueen omaleimaisuutta ja moni- mielteitä. muotoisuutta, yhtenäisyyttä ja historial- “Monipuolinen: vihreä. Paljon kaunis- lisuutta. Lisäksi väittämiä esitettiin alu- ta, säilyttämisen arvoisia maisemia.” eiden kauneudesta, valaistuksesta yleen- “…maalaismaisemaa: viljeltyjä joki- sä ja asukkaiden vantaalaisesta identi- laaksoja ja metsäisiä ylänköjä…” teetistä. Myös rakennetun ympäristön väl- Hieman yli puolet (57 %) vastaajista jyys ja “pikkukaupunkimaisuus” tuotiin koki Vantaan kaupunkikuvan omalei- esille. Vantaa koettiin viihtyisänä aluee- maiseksi ja muista kaupungeista erottu- na, jossa on “rauhallisia lähiöitä ja metsi- vaksi, ja yli puolet vastaajista koki kau- köiden ympäröimiä kerrostaloalueita”. punkikuvan (63 %) myös sopivan vaih- Myös vanhan ja uuden rakennuskannan televaksi. Vastaajat kokivat, että kaupun- yhdistämistä arvostettiin sekä sitä, että gissa on melko vaikea suunnistautua alu- on olemassa eri tyyppisiä alueita. Lähiöt eelta toiselle, runsaasti yli puolet vastaa- mainittiin useassa vastauksessa, sekä jista (63 %) oli jokseenkin tai täysin eri myönteisessä että kielteisessä valossa. mieltä väittämän kanssa. Liikenneväyli- “Vanhaa ja uutta modernia, laajoja en varsien näkymiä ei koettu kovinkaan puistoalueita, niiden keskellä talosaarekkei- miellyttäviksi: 66 % vastaajista oli jok- ta: pientaloja, kerrostaloja, toimistoja. Rau- seenkin tai täysin eri mieltä väittämän haa ja harmoniaa.” kanssa. Suurin osa vastaajista (67 %) koki “Kauniita metsäpolkuja, lainehtivia lisäksi puutteita rakennetun ympäristön viljapeltoja, junaratoja, polkupyöräilijöitä, hoidossa ja puhtaudessa. paljon lapsia ja koululaisia liikenteessä, rau- Vastaajat kokivat Vantaan luonnon- hallisia lähiöitä ja kivoja ihmisiä.” läheiseksi, lähes kaikki vastaajat (81 %) “Osin lähiökeskittymiä, kivikyliä, mut- olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä ta myös viihtyisiä omakotialueita.” väittämän kanssa. Lähes puolet vastaa- “Siellä sun täällä, hajallaan olevia ra- jista (47 %) koki Vantaan kauniiksi kau- kennettuja omakoti- ja kerrostaloalueita, pungiksi, ja puolet vastaajista (52 %) koki joiden välissä on rakentamattomia alueita. Vantaan rakennetun ympäristön mitta- Teitä ja katuja, jopa voimalinjoja sekä jokia kaavaltaan sopusuhtaiseksi ja inhimilli- halkoo kaupunkikuvaamme. Lentoasema seksi. Historiallisten rakennusten nähtiin ympäristöineen kruunaa kaiken, Kuusijär- kuuluvan oleellisena kaupunkikuvaan, veä unohtamatta.” 64 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin Toisaalta väljyys ja monimuotoisuus samaa mieltä väittämän kanssa. Asuin-

18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Koko Vantaan kaupunkikuva, N = 66. alueita vastaajat eivät kokeneet kovin- tensa jäävän Vantaalle asumaan ja toi- kaan hyvin suunnitelluiksi tai kauniiksi, nen väite koski toivomusta oman hauta- yli puolet (63 %) vastaajista oli eri mieltä paikan sijainnista Vantaalla. Yli puolet, väittämän kanssa. Hieman yli puolet (56 63 % vastaajista koki Vantaan niin hyvä- %) vastaajista koki myös, että torit, auki- nä, että toivoi lastensakin jäävän alueel- ot ja jalankulkualueet olivat heikosti le, ja puolet vastaajista (50 %) toivoi hau- suunniteltuja. Myös puistoja viheralu- tapaikkansa aikanaan sijaitsevan Van- eiden viihtyisyyttä arvosteltiin, 64 % vas- taalla. taajista oli jokseenkin tai täysin eri miel- Kaupunkikuvaa koskevien väittämi- tä viheralueiden hyvää suunnittelua ja en jälkeen asukkailta tiedusteltiin heidän viihtyisyyttä koskevan väittämän kans- mielestään omaleimaisia ja kauniita sa. Pääsääntöisesti (60 % vastaajista) kau- paikkoja Vantaalla: rakennusta, raken- punki koettiin hyvin valaistuksi. nettua ympäristöä ja luonnonmaisemaa. Identiteettiä luotaavat väittämät kä- Lisäksi pyydettiin mainitsemaan jokin sittelivät Vantaan kokemista niin hyvä- uusi tai uudehko asuinalue, joka miellyt- nä asuinalueena, että vastaaja toivoo las- tää silmää ja esittämään perustelut omal-

Omaleimaisia paikkoja

Vantaalla. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 19 Kaunein vantaalainen rakennus.

le valinnalle. Monet vastaajat olivat laakso, viilatehtaan miljöö) sekä Tikku- maininneet useamman kuin yhden koh- rilankosken ympäristöineen (Heureka, teen, minkä vuoksi mainintojen kokonais- Vernissa ja Silkkitehdas). määrää osoittava luku on suurempi kuin Useimpien vastaajien mielestä kau- vastaajien määrä muissa kysymyksissä nein vantaalainen rakennus oli (suluissa olevat luvut koskevat mainin- • Helsingin pitäjän kirkko (38/67) tojen määrää, ei vastaajien lukumäärää). • Tikkurilan vanha asema (9/67) Omaleimaisia paikkoja merkittiin • Tiedekeskus Heureka (6/67) liitteenä olleelle Vantaan kartalle useita. Pitäjän kirkon, vanhan aseman ja Heu- Ne jakautuivat tasaisesti ympäri Vantaa- rekan lisäksi kauneimmaksi rakennuk- ta. Eniten merkintöjä keräsivät Vantaan- seksi mainittiin usein kirkkoja, kuten kosken ympäristö (Voutila, Vantaanjoki- Myyrmäen kirkko (3) Tikkurilan ortodok-

Kaunein vantaalainen paikka.

20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Helsingin pitäjän kirkon- kylä. sinen kirkko (1) ja Korson kirkko (1). Mai- Kauneimpana paikkana mainittiin myös nintoja saivat myös Tikkurilan vanha Myyrmäen keskusta (3), Nissas (2), Ke- silkkitehdas, Vantaankosken viilatehdas, ravanjoki (2), Kartanonkosken uusi Backaksen kartano, Nygårds, Mistelin asuinalue (2) sekä Hämeenkylä (2). Mo- päiväkoti, Steinerkoulun uusi rakennus, net muutkin paikat eri puolilta Vantaata lentoasema ja Jumbo. keräsivät yksittäisiä mainintoja vastauk- Kysyttäessä kauneinta vantaalaista sena tähän kysymykseen, kuten Kuusi- paikkaa, eniten mainintoja sai järven ulkoilukeskus, Etelä-Päiväkumpu, • Helsingin pitäjän kirkonkylä Asolan omakotialue, Leppäkorpi, lento- (21/65) asema, japanilainen puutarha, Metsoko- • Tikkurilankoski ympäristöineen ti, Hanaböle, Etelä-Nikinmäki, Ilola, Seu- (15/ 65) tula, Askisto, Varistonniitty ja Tikkurilan • Sotunki (4/65) keskusta.

Kaunein vantaalainen

maisema. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 21 Sotungin peltomaisemaa. Taustalla Högberget.

Kun kysyttiin kauneinta vantaalaista lyttää vastaajia eniten mainintoja sai yli- maisemaa eniten vastauksia keräsi voimaisesti eniten Kartanonkoski. • Sotungin peltomaisema • Kartanonkoski (18/47) (14/64) • Ilola (3/47) • Kuusijärven ympäristö (7/64) • Nissas (3/47) • Ylästöntien varsi (6/64) Perusteluina Kartanonkosken valitsemi- Lisäksi jälleen nousi esiin Pitäjän kirkon- selle mainittiin sen viihtyisä ja herttai- kylän miljöö (4), ja Petikonmäki (3), Van- nen ilme, ja toisaalta tyylikäs rakentami- taanlaakson pellot (3), Havukosken Myl- nen. Se koettiin myös hyvin suunnitel- lyn seutu (3), Keravanjoki (3) ja Pitkä- luksi ja harmoniseksi kokonaisuudeksi, koski (3). Maisemista mainittiin kau- uudenlaiseksi ulkonäöltään: neimmiksi myös useita eri koskinäkymiä “Harmoninen kokonaisuus myös esteet- eri puolilta kaupunkia: Ruutin koski, tisesti” Matarin koskinäkymä, Pitkäkoski, Tus- “Säilytetty vanhaa uusien rakennus- sinkoski ja Vantaankoski. Asukkaat ar- ten ulkonäössä ja sijoittelussa, Backaksen vostivat ja toivat esiin myös alueensa pel- kartanon miljöö rakennuksineen entisöity ja tomaisemia ja maalaismaisemia. siten säilytetty!” Kartanonkosken uusi asun- Kysyttäessä uudehkoa tai uutta “Upeat talot, selkeä, jotain uutta Suomessa toalue. asuinaluetta, jonka kaupunkikuva miel- – Vantaalla!” Ilola puolestaan koettiin mukavaksi pientaloalueeksi, jossa uusi ja vanha rakennuskanta vaihtelee, yleisilme on rauhallinen ja siisti. Lisäksi Kylmäoja tuo li- säarvoa ympäristölle. Nissas puolestaan perusteli paikkaansa kaupunkimaisena ja tiiviinä, kauniina sekä “ihmisenoloise- na”. Hyvää Nissaksessa oli myös “selvä ero asuntojen ja autoliikenteen välillä, parvekkeet eivät ole jalkakäytävien päällä eikä liikennepöly tule ikkunoista ja ovista.”

22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 2.3 Vantaan kaupunkikuvaa “Hajanaisesti rakennetut omakotialueet” koskevat “Koko Vantaa kaipaa kaupunkikuvallista kehitystä, ihan ensin pitäisi rakentaa tästä kehittämistoiveet kaupunki, että tämä ei olisi vain kokoelma Koko Vantaata koskevan kyselyosuuden lähiöitä” lopuksi asukkailta tiedusteltiin kaupun- “Lähiöiden keskustat ja puistot, oma- kikuvallisia kehittämistoiveita koko kotialueiden katuverkko” Vantaan osalta. “Oikeastaan kaikki, mutta erityisesti Kun asukkailta kysyttiin minkä 70-luvun ostarit, joissa on matalia laatik- tyyppiset ympäristöt Vantaalla kaipaa- koja suunnittelemattoman omaisesti” vat erityisesti kehittämistä, vastaukset “Koko päärata on Vantaan osalta mai- käsittivät koko kaupungin infrastruktuu- semiltaan ryteikköinen ja täynnä graffiteja. rin: asuinalueet, aluekeskukset, raken- Tämä on se näkymä, jonka tuhannet junalla nukset, kadut, kevyen liikenteen väylät, matkaavat saavat vastaansa” junaradan varret, leikkipuistot ja viher- “Lähiömäiset kaikki likaisen harmaan alueet. Asukkaat kaipasivat yleensä ryh- betonimassa-rakennukset väritettävä, sa- tiä koko rakennettuun ympäristöön ja moin siltojen kaiteet. Onnistunut esimerkki hajanaisiksi koettuihin alueisiin, mutta on Koivukylässä lukion viereinen tienylitys- esitetyt toiveet vaihtelivat: joku kaipasi silta” lisää torneja ja korkeita rakennuksia, toi- “Yleisilmeen kohentelua: puisto-osas- nen tiivistä ja matalaa. Keskusta-aluei- tolla on liian vähän voimavaroja pitää paik- den todettiin olevan huonossa kunnossa koja siistinä, istuttaa puita ja hoitaa talkoi- ja epäviihtyisiä, ja katujen paikoitellen den avulla esimerkiksi siivousta kevät/syk- keskeneräisiä. Lisäksi kevyen liikenteen sy.” väylät kaipasivat asukkaiden mielestä “Rakennetussa ympäristössä sijaitse- kunnostusta, samoin radanvarren ’ry- vat viheralueet ja leikkipuistot. Tiivistä saa teiköt’ ja graffitit. Leikkipuistojen ja vi- olla, mutta ei torneja, ei betonia…” heralueiden suhteen tuotiin esiin ylläpi- to ja hoito: ne eivät huonokuntoisina ole houkuttelevia. Seuraavassa joitakin lai- nauksia vastauksista: “Asuinlähiöt, etenkin Itä-Vantaalla”

Asukkaat toivoivat mm. leikkipuistojen parempaa

ylläpitoa ja hoitoa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 23

Kaupunkikuva osa-alueittain ○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Myyrmäen palvelualue.

3.1 Myyrmäki 1970-luvulla. Hämeenkylässä on myös työpaikka-alueita Kehä III ja Vihdintien 3.1.1 Alueen kuvaus varsilla. Vapaalan (Friherrs) alue koostuu 1950-luvulla syntyneestä ja sittem- Myyrmäen palvelualue (34 477 asukas- min tiivistyneestä pientaloalueesta sekä ta) Vantaan länsiosassa koostuu seitse- Rajatorpan kerrostaloalueesta. Variston mästä kaupunginosasta. Linnaisten pien- alue koostuu Kehä III:n molemmin puo- taloalue on luonteeltaan väljää omakoti- lin sijaitsevasta Petikon yritysalueesta aluetta. Alueen läpi kulkee vanha Turku- sekä sen eteläpuolisesta asuinalueesta. Viipuri maantie (Kuninkaantie), jonka Kaivokselan alue jakautuu kaupunkira- varrella sijaitsevat Linnaisten kartano ja kenteeltaan useaan erityyppiseen osaan. Tuomelan koulun ympärille ryhmittyvä Kaivokselan alueen pohjoisosassa sijait- kylämäinen taajama. Hämevaara on veh- see Vantaan vanhin lähiö, Kaivoksela, reä, vapaamuotoisen katuverkon ympä- joka edustaa aikansa parhainta rakenta- rille rakentunut pientaloalue, joka liit- mista ja on vastikään tehdyssä Vantaan tyy Hämeenkyläntien kautta Espoon Lin- modernin rakennuskannan inventoinnis- tuvaaraan. Hämeenkylän alueella sijait- sa arvotettu valtakunnanluokan suoje- see useita kulttuurihistoriallisesti merkit- lukohteeksi. Alueella on myös paljon tuo- täviä kohteita, kuten Hämeenkylän kar- tanto- ja toimistorakennuksia (Myyrmä- tano. Hämeenkylän asuinalueet koostu- en alueellinen..., 2001). vat pientalovaltaisesta Pohjois-Hämeen- Myyrmäen palvelualueen keskusta, kylästä ja eteläosassa sijaitsevasta Päh- Myyrmäen kaupunginosa (14 500 asukas- kinärinteen kerrostaloalueesta. Pähki- ta) sijaitsee pääosin tasaisessa maastos- nänrinteen alue on pääosin rakennettu sa Martinlaakson radan molemmin puo-

24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 lin. Se rajoittuu pohjoisessa Martinlaak- luvun liikerakentamista edustava metal- son keskustaan, idässä Mätäojan puro- linharmaa kauppakeskus Myyrmanni laaksoon, etelässä Helsingin puolella si- sekä 1980-luvulla rakennettu Fortum jaitsevaan Malminkartanoon ja lännes- Oy:n kookas, tummasävyinen toimisto- sä Myyrmäen urheilupuistoon. Alueen rakennus. rakennuskanta koostuu pääosin viimei- sen 30 vuoden aikana rakennetuista ker- 3.1.2 Vastaajien taustatiedot rostaloista. Asuinkerrostalot ovat hahmoltaan suorakulmaisia, tasakattoisia, Myyrmäen aluetoimikunnan jäseniltä useimmiten 5-7 kerrosta korkeita ja nii- vastauksia saatiin yhteensä 9 kpl, jotka den väritys on vaalea. Uudemmat rakennukset ovat näitä matalampia ja moni- jakaantuivat tasaisesti naisten ja mies- ten suhteen (yhden vastaajan taustatie- muotoisempia. Radan varressa on kor- dot puuttuvat). Iältään myyrmäkeläiset keampia, 7-12 kerroksisia rakennuksia. Alueen katuverkko koostuu kolmes- vastaajat olivat yhtä lukuun ottamatta yli 30 -vuotiaita, siten että 30-49 -vuoti- ta ulkosyöttöisestä kokoojakehästä. Kul- aiden luokassa oli 2 vastaajaa, 50-64 vuo- takin kokoojakehältä asuntokadut johta- vat vyöhykkeen keskiosan puistoalueel- tiaiden luokassa myös 2 vastaajaa ja loput 3 vastaajaa oli yli 65 -vuotiaita. Kou- le. Asuinrakennukset sijaitsevat pääosin lutukseltaan vastaajat olivat joko opis- väljän suorakulmaisesti toisiinsa nähden ja niiden väliin muodostuu osittain sivu- totason koulutuksen saaneita (n=4) tai korkeakoulututkinnon (n=4) suorittanei- iltaan rajattuja korttelipihoja. Paikoitus- ta. Asumisaikaa Vantaalla heillä oli kai- alueet sijaitsevat monin paikoin kenttä- mäisinä vyöhykkeinä asuinrakennusten killa yli 5 vuotta, ja 6 kpl vastaajista oli asunut Vantaalla jopa yli 20 vuotta. ja katujen välissä. Alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa jalankulkuraitti (Myyrmäenraitti), joka yhdistää asunto- painotteisemmat pohjoisosat eteläosan kaupallisten palvelujen keskittymään. Myyrmäen julkiset ja kaupalliset palvelut ovat monipuoliset. Alueella sijaitsee mm. Espoo-Vantaan teknillisen ammat- tikorkeakoulun tiloja ja Myyrmäen urheilupuisto. Rajatorpantien ja Martinlaak- sonradan nivelkohdassa sijaitsevat 1990-

Pähkinärinteen asuinalue

Myyrmäen palvelualueella. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 25 3.1.3 Myyrmäen kaupunkikuva yleensä

Myyrmäen alueen kaupunkikuva yleensä, N=9.

Vastaajat kokivat alueen kaupunkikuvan Väittämään ’alueella on eri-ikäisiä raken- suurelta osin miellyttäväksi (78 %) ja alu- nuksia’ annetut vastaukset hajosivat sa- een rakennettu ympäristö koettiin mit- moin kuin väittämään ’kaupunkikuvan takaavaltaan sopivaksi (89 %). Hieman miellyttävyys ratkaisi asuinpaikkani va- yli puolet vastaajista (56 %) oli jokseen- linnan’. Noin puolet (56 %) vastaajista oli kin eri mieltä väittämän ’alueella kau- jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen niita katunäkymiä’ kanssa. Vastaajat ’alueella on eri-ikäisiä rakennuksia’ kans- kokivat kuitenkin pääosin, että alueen sa. Alueen kaupunkikuvan miellyttävyys suunnittelussa ja rakentamisessa on huo- ei myöskään ollut vaikuttanut suurim- mioitu maastonmuodot ja kasvillisuus paan osaan (67 %) myyrmäkeläisiä asuin- (56 %), ja uusien rakennusten koettiin so- paikan valinnassa. Vastaajista yksi ei ot- pivan melko hyvin vanhoihin (56 %). tanut kantaa tähän kysymykseen.

Myyrmäen alueen toimivuus, N=9.

Myyrmäkeläiset vastaajat kokivat alu- oli väittämän kanssa jokseenkin samaa eensa pääosin hyvin toimivaksi (78 %) ja mieltä ja jokseenkin eri mieltä oli noin 44 alueen sisällä oli helppo löytää paikasta % vastaajista. toiseen (78 %). Myyrmäki koettiin myös Kun asukkailta tiedusteltiin osallis- vastaajien piirissä rauhalliseksi ja turval- tumista lähiympäristön hoitoon vaikka- liseksi alueeksi, 67 % vastaajista oli jok- pa keräämällä roskia ojanpientareilta seenkin samaa mieltä väittämän kanssa. omalla alueella, suurin osa vastaajista (78 Myyrmäen julkisten alueiden hoidosta ja %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ylläpidosta vastaajien mielipiteet jakaan- kysymyksen kanssa. Yli puolella (56 %) tuivat kahtia: hieman yli puolet (56 %) myyrmäkeläisistä vastaajista suurin osa

26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 tuttavista asui samalla alueella ja run- hyväksi alueeksi, että he toivoivat las- saasti yli puolet vastaajista myös viihtyi tensa jäävän alueelle asumaan (67 %). alueellaan hyvin (67 % jokseenkin tai Suurin osa vastaajista (67 %) löysi omal- täysin samaa mieltä). Runsaasti yli puo- ta alueeltaan itselleen sopivia arjen ’hen- let vastaajista koki myös Myyrmäen niin kireikä’- ja virkistyspaikkoja.

Kysyttäessä mielipaikkaa Myyrmäessä kohdaksi mainittiin myös Pöllökallion Asukkaiden mielipaikat vastauksia saatiin 5 kpl, joissa mainittiin laki ja Honkasuon ympäristö sekä Paalu- Myyrmäessä. Vannepuisto, Pöllökallio ja Honkasuon tori. ympäristö. Myyrmäen kauneimmaksi

Honkasuo Myyrmäessä. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 27 Paalutori Myyrmäen keskustassa.

3.1.4 Kaupunkikuva Myyrmäen dessä. Lisäksi mainittiin Myyrmäen ase- keskusta-alueella ma ja Liesitorin ympäristö sekä Hämeen- kyläntien bussin päätepysäkki, Manteli- Myyrmäen keskusta-alueen kaupunkiku- kuja, koulu ja kirjasto sekä Pähkinärin- vaa kartoittavassa osuudessa ensimmäi- teen ostari. Samat paikat nousivat esiin nen kysymys koski alueen pääkatuja. kysyttäessä alueen keskustan keskipis- Parhaiten pääkatu-kysymystä luonneh- tettä: Myyrmannin kauppakeskus ja alue- tii ehkä vastaus “mielestäni alueella ei ole keskus, Paalutori ja Hämeenkyläntien pääkatua”. Vastauksia oli useita: pääka- päätepysäkki. Lähes yksimielisesti kaik- tuna pidettiin Rajatorpantietä, Hämeen- ki vastaajat mainitsivat Myyrmannin kyläntietä, Myyrmäentietä, Jönsaksen- aluekeskuksen ja kauppakeskuksen kes- tietä, Uomatietä, Nuijatietä ja Myyrmä- kusta-alueen maamerkiksi, yksi asukas enraittia. Alueen keskustaksikin nousi mainitsi keramiikkaliikkeen ja parketti- monta vaihtoehtoa, mutta usemmiten liikkeen kohdalla olevan päätepysäkin mainittiin Myyrmannin kauppakeskus alueen maamerkkinä ympäristöineen ja Paalutori sen yhtey-

Myyrmäen keskusta- alueen miellyttävyys, N=9.

Arjen sujuvuuden ja asioiden hoidon sieltä puoleensavetävän torin, aukion tai kannalta vastaajat kokivat Myyrmäen kävelykadun, jossa vastaajat viivähtävät keskustan miellyttäväksi ja vaivatto- mielellään (77 %). Kuitenkin vain yksi maksi asioida. Suurin osa vastaajista löysi vastaaja viettää usein vapaa-aikaansa

28 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 alueen keskustassa. Hieman yli puolet koki alueen jalankulkuympäristön pää- vastaajista (56 %) koki, että keskustasta sääntöisesti hyväksi, 67 % vastaajista oli puuttuvat kadulle avautuvat toiminnot täysin tai jokseenkin samaa mieltä tämän lähes kokonaan. Yli puolet vastaajista väittämän kanssa.

Myyrmäen keskustan arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, N=9.

Hieman yli puolet vastaajista (56 %) koki tiivistämistä rakentamalla ei kannatet- Myyrmäen keskustassa sijaitsevat raken- tu (67 %). Suurin osa (78 %) vastaajista nukset kauniiksi ja rakennusten värit koki, että keskusta-alueella on kasvilli- koettiin pääsääntöisesti miellyttäviksi suutta riittämättömästi. Rakennusten (67 %). Suurin osa vastaajista (67 %) ei koko ja korkeus koettiin pääsääntöisesti mieltänyt rakennusten muotoja kiinnos- sopivaksi (78 %), mutta katunäkymät ei- tavina kuten ei myöskään rakennusten vät herättäneet vastaajien mielenkiintoa yksityiskohtia (67 %). Keskusta-alueen (78 %).

Myyrmäen keskustan toimivuus, N=9.

Vastaajat kokivat suunnistautumisen Tyytymättömyys nousi esiin väitteen Myyrmäen keskusta-alueella helpoksi (89 ’alueeni keskustassa tai sen läheisyydes- %). Yli puolet vastaajista (56 %) koki myös sä on viihtyisiä puistoja viheralueita’ alueen yksityisten ja julkisten sekä yhteis- vastauksissa, sillä runsaasti yli puolet vas- ten tilojen rajautumisen selkeäksi. Yksi taajista (67 %) oli jokseenkin eri mieltä vastaajista oli täysin eri mieltä tämän väitteen kanssa. Myöskään Myyrmäen väittämän kanssa. Hieman yli puolet keskusta-alueen liikennemerkkejä, ulko- vastaajista oli jokseenkin tai täysin sa- kalusteita ja valaisimia ei koettu kovin- maa mieltä paikoituksen toimivuudesta kaan kauniiksi (56 % jokseenkin tai täy- (56 %). Paikoitusalueita ei pidetty ylei- sin eri mieltä). Kuitenkin keskustan alue sesti kovin kauniisti rakennettuina (77 koettiin pääsääntöisesti (67 % vastaajis- %). Keskusta-alueet koettiin kuitenkin jok- ta) siistiksi ja hyvin hoidetuksi.

seenkin hyvin valaistuina (56 %). ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 29 Vastaajat asioivat Myyrmäen keskustas- kaipaavina paikkoina Mätäojan alueen sa kävellen, pyörällä (44 %) tai autolla viihtyisyyden parantamisen, koska ny- (44 %). Loput kulkivat paikalle bussilla. kyisellään “se on kamala ryteikkö, purjeve- Suurin osa vastaajista käytti keskustaa neet puuttuvat”. Lisäksi mainittiin kadut pari kertaa viikossa (67 %), päivittäin siel- ja parkkipaikat, joita kaivattiin “vapaiksi lä kävi kaksi vastaajaa, ja kerran viikos- autoista osittain sijoittamalla paikoitus ker- sa yksi vastaaja. roksiin ja maan alle”. Kaduista mainittiin erityisesti Hämevaaran kadut, Viikate- tie ja Vaakatie. Lisäksi vastauksissa mai- 3.1.5 Myyrmäen nittiin kehittämistoimenpiteitä kaipaa- kaupunkikuvaa koskevat vina vanhat kerrostalot. kehittämistoiveet Seuraavassa kysymyksessä oli listat- tu valmiiksi Myyrmäen alueen kaupun- Myyrmäkeä koskevan kyselyosuuden lo- kikuvaan vaikuttavia toimenpiteitä, ja puksi asukkailta tiedusteltiin Myyrmä- asukkaita pyydettiin luetteloimaan itsel- keä koskevia kaupunkikuvallisia kehit- leen kolme (1, 2, 3) tärkeintä tärkeysjär- tämistoiveita. Heitä pyydettiin nimeä- jestyksessä. Eri toimenpiteet saivat yh- mään paikka, jonka rakennettu ympäris- teensä 9 mainintaa 1. sijalla ja niiden tär- tö kaipaa toimenpiteitä ja mitä he toivoi- keysjärjestys muodostui seuraavaksi sivat sille tehtävän. Lisäksi lueteltiin 13 kaupunkikuvaan vaikuttavaa toimenpi- • Rakennusten sopeuttaminen ympä- dettä, joista asukkaiden pyydettiin nu- ristöönsä (3) meroimaan itselleen kolme merkityksel- • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- lisintä. täminen (2) Asukkaita pyydettiin myös arvioi- • Historiallisten rakennusten säilyttä- maan miten tietyt vuosina 1998-2001 minen (1) valmistuneet rakennukset sopivat hei- • Paikoitusalueiden jäsentely ja vii- dän mielestään Myyrmäen kaupunki- meistely (1) kuvaan. Vastaajilla oli käytössään lista • Pimeän ajan ilmeen kehittäminen hiljattain valmistuneista rakennuksista, valaistuksen avulla (1) ja he vastasivat viisiportaisella asteikol- • Laadukas ylläpito ja hoito (1) la. Lisäksi asukkailta kysyttiin, millä suunnitteilla tai rakenteilla olevista Asukkailta kysyttiin myös miten heidän hankkeista on edellytystä nousta Myyr- mielestään Myyrmäessä vuosina 1998- mäen tai koko Vantaan maamerkiksi. 2001 valmistuneet Pohjola-stadion, Are Tässäkin kysymyksessä vastaajilla oli Sensus Housen toimistalo (Kaivoksela) käytössään lista suunnitteilla tai raken- ja Orbis Oy:n pääkonttori (Kaivoksela) teilla olleista hankkeista. Lopuksi asuk- sopivat alueen kaupunkikuvaan. Lähes kaat saivat kommentoida Myyrmäen pal- kaikki vastaajat kokivat Pohjola-stadio- velualueen kaupunkikuvaan liittyviä Miten mainitut rakennuk- nin sopivan hyvin tai jokseenkin hyvin seikkoja omin sanoin. set sopivat mielestäsi kaupunkikuvaan (89 %), mutta puolet Myyrmäen alueen vastaajat (N=9) Myyrmäen kaupunkiku- vastaajista koki vaikeaksi arvioida toi- vaan, N=9. mainitsivat alueellaan toimenpiteitä mistorakennusten sopivuutta Myyrmä- en kaupunkikuvaan. Myyrmäen alueella rakenteilla olevista hankkeista kysyttiin asukkailta, onko jollain näistä mahdollisuus muodostua a) koko Vantaan merkittäväksi tunnuskuvaksi tai b) Myyrmäen alueen tunnuskuvaksi. Koko Vantaan alueen tunnuskuvaksi oli vastaajien mielestä mahdollisuus nousta Rajatorpantien ja Iskostien kulman toimistotornilla (3 mainintaa) ja Liesitorin palvelutalolla Myyr- mäessä (1 maininta). Myyrmäen alueen

30 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Pohjola-stadion Myyr- mäessä. tunnuskuvaksi saattaa asukkaiden mie- ja-rata, vanhat asemakaavat ajan tasalle!” lestä nousta edellä mainitut toimistotor- “Meluvalli tulisi rakentaa Hämeenlin- ni (3) ja palvelutalo (1) sekä Pähkinärin- nantien varteen, asuinalueella melu on to- teen vanhusten palvelutalo (1). della haittaava tekijä! Myyrmannin torialu- Kun asukkailta kysyttiin mitä kau- eelta puuttuu lasten leikkipaikka! Vaskipel- punkikuvaan liittyviä seikkoja he pitä- lon alueelle lasten leikkipuisto!” vät tärkeinä Myyrmäessä, he korostivat “Vantaa on säilytettävä vihreänä kau- viheralueita sekä palveluita. Asukkaat punkina, tuo lisää asukkaita ja palvelut tur- pitivät oleellisena kaupunginosansa kil- vattava eri palvelualueilla, erityisesti pailukyvyn ylläpitämistä, jota hoidetaan Myyrmäki!” hyvillä palveluilla, viihtyisyyden lisää- “Toivoisin, että alueella olisi enemmän misellä, viheralueiden kunnossapidolla rakennettuja puistoja, jotka mielestäni ovat sekä turvallisuuden ja hyvän valaistuk- kaupunkimaisemaa paremmin kuin lähes sen avulla. hoitamattomat metsiköt, jotka sopivat toki “Ympäristön puistomaisuutta pitäisi paremmin (laitakaupungilla) ulkoilua ja lii- lisätä. Alue on kalsea, iso parkkipaikka, to- kuntaa varten.” sin tarvitsen parkkipaikkaa autolle asioiden “Älkäämme pilatko Vantaata liian ti- hoitamiseen, ehkä puut ja pensaat kasvavat heällä asumisella. Ihminen tarvitsee myös aikanaan!” vapaata maisemaa katseltavakseen ja koet- “Hoidettuja siistejä puistikoita raken- tavakseen koko eliniäkseen, vauvasta – vaa- netun ympäristön tuntumassa” riin!” “Yhteyden säilyttäminen viherväyliin ja jokiuomien kunnostus” Kun asukkaat saivat antaa yleiskom- mentteja omasta alueestaan tai koko Van- taasta sana on vapaa -tilassa, vastaukset käsittelivät Myyrmäessä erityisesti lii- kenneväyliä, Hämeenlinnan tieltä tule- vaa liikennemelua ja viheralueita sekä leikkipuistoja, joiden suhteen kaivattiin hoitoa: “Liikenneväylien rakentaminen ajan

tasalle: Kehä II, Vihdintien parannus, Mar- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 31 Martinlaakson palvelualue.

3.2 Martinlaakso

3.2.1 Alueen kuvaus maastossa sijaitseva 1950-luvulla rakentunut vihreä asuinalue. Kivistö on myös Martinlaakson palvelualueella (noin 1950-luvulla alkunsa saanut tiivistyvä 26 000 asukasta) sijaitsee neljä asunto- pientaloalue. Vanhan Turku-Viipuri aluetta: Martinlaakso, Askisto, Ylästö ja maantien varressa sijaitseva Ylästö on Kivistö. Alueen poikki kulkevat Hä- reunoiltaan laajentuva ja vanhoilta osil- meenlinnanväylä ja Kehä III, jonka var- taan tiivistyvä pientaloalue, jonka alku- relle sijoittuu työpaikkarakentamisen peräinen rakennuskanta on 1950-luvul- vyöhyke. Palvelualueen pohjoisosa on ta (Martinlaakson alueellinen..., 2001). maaseutua ja kylämäistä asutusta. Mai- Martinlaakson palvelualueella sijaitsee semallisesti merkittäviä kokonaisuuksia myös 1960-luvulla rakennettu Vantaan- ovat Vantaanjokilaakso ja Petikonmet- puiston asuinlähiö. sä. Vantaankoskella ja Seutulassa sijait- Martinlaakson palvelualueen kes- see ennen sotia rakennettua kulttuuri- kusta, Martinlaakson kaupunginosa historiallisesti arvokasta rakennuskan- (12 000 asukasta), sijaitsee mäkisessä ja taa. Askiston pientaloalue on mäkisessä metsäisessä maastossa Kehä III:n etelä-

32 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 puolella. Keskusta-alue rajautuu idässä kassa. Eniten niitä on keskittynyt Mar- Hämeenlinnanväylään ja lännessä Raap- tinlaaksontien länsipäähän, jossa ovat pavuoren virkistysalueeseen. Martin- mm. kirjasto, terveysasema, ostoskeskus, laakson keskustan kerrostaloalueen ra- kauppaoppilaitos Martinus-saleineen kentaminen alkoi vuonna 1968. Alue tu- sekä Martinlaakson koulu ja lukio. Kes- keutuu vuonna 1975 valmistuneeseen keisten alueiden kulkureittien ja aukioi- Martinlaakson rataan, joka kulkee alu- den ympäristörakentamiseen (mm. Laa- een läpi laaksomaisessa painanteessa. javuorenpuisto, Mika Häkkisen aukio) on Alueen kerrostalovaltainen rakennus- panostettu osana Martinlaakson kehitys- kanta on pääosin rakennettu 1960-luvun hanketta (1995-1999) (Martinlaakson..., lopussa ja 1970-luvun alussa. Asuinker- 1999). Esimerkiksi Laajaniityntien ilme rostalot ovat hahmoltaan suorakulmai- on uudistuksen jälkeen kesäaikaan puis- sia, tasakattoisia, useimmiten 5-7 kerros- tokatumainen. ta korkeita ja niiden väritys on vaalea. Rakennuskantaa, erityisesti julkisivuja, 3.2.2 Vastaajien taustatiedot on peruskorjattu 1990-luvulla. Alueen katuverkko on ulkosyöttöinen: asuinka- kyselyvas- duista suurin osa päättyy joko alueen kes- Martinlaaksosta palautettuja tauksia saatiin 10 kappaletta, joista 4 oli kellä sijaitseviin kallioisiin virkistysalu- naisilta ja 5 miehiltä (1 vastaajan tausta- eisiin (Laajavuori, Kivivuori) tai kevyen liikenteen reitteihin. Asuinrakennukset tiedot puuttuvat). Iältään martinlaakso- laiset vastaajat olivat 30-64 -vuotiaita ja sijaitsevat pääosin väljän suorakulmai- koulutusjakauma painottui opistotasoon sesti toisiinsa nähden ja niiden väliin muodostuu metsäisiä korttelipihoja. Pai- (n=3) ja korkeakoulututkintoon (n=4). Yhdellä vastaajalla oli peruskoulu poh- koitusalueet sijaitsevat monin paikoin jakoulutuksena ja kaksi vastaajaa olivat kenttämäisinä vyöhykkeinä asuinrakennusten ja katujen välissä. Alueen koillis- ylioppilastutkinnon suorittaneita. Kaik- ki vastaajat olivat asuneet Vantaalla yli Ylästön laajentuva ja van- osassa on pientaloasutusta. 10 vuotta. hoilta osiltaan tiivistyvä Keskusta-alueen kaupalliset ja julki- pientaloalue Martinlaakson

set palvelut sijaitsevat useassa eri pai- palvelualueella. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 33 3.2.3 Martinlaakson kaupunkikuva yleensä

Martinlaakson kaupunkikuva yleensä, N=10.

Martinlaaksolaisista vastaajista yli puo- sa, joskin runsaasti yli puolet (70 %) vas- let koki oman alueensa kaupunkikuvan taajista oli täysin tai jokseenkin samaa miellyttävän silmää (60 %) ja rakenne- mieltä väitteen kanssa. Yli puolet vas- tussa ympäristössä koettiin pääsääntöi- taajista (70 %) oli sitä mieltä, että alueel- sesti olevan sopiva mittakaava (80 %). ta löytyy eri ikäisiä rakennuksia, mutta Yli puolet vastaajista koki myös Martin- suurin osa (60 %) vastaajista koki, ettei- laakson katunäkymät melko kauniiksi vät uudet rakennukset sovi hyvin van- (60 %). hoihin rakennuksiin kaupunkikuvalli- Väittämä ’maastonmuodot ja kasvil- sesti. Kaupunkikuvan miellyttävyys oli lisuus on mielestäni otettu alueen suun- ratkaissut asuinpaikan valinnan jopa nittelussa ja rakentamisessa huomioon’ puolella vastaajista (50 %). muodosti hajontaa vastaajien keskuudes-

Martinlaakson alueen toimivuus, N=10.

Yli puolet martinlaaksolaisista vastaajis- taajista oli jokseenkin samaa mieltä. ta koki alueen olevan hyvin toimiva, 60 Sama määrä vastaajia, 70 %, osallistui % vastaajista oli täysin tai jokseenkin myös itse lähialueensa katujen hoitoon samaa mieltä väittämän kanssa. Myös esimerkiksi keräämällä roskia pientareil- alueen sisällä suunnistautuminen pai- ta. Runsaasti yli puolella vastaajista (70 kasta toiseen koettiin olevan helppoa (60 %) suurin osa tuttavista ei asu alueella. %). Martinlaakson vastaajat kokivat alu- Suurin osa vastaajista (70 %) viihtyi eensa rauhalliseksi ja turvalliseksi, kaik- Martinlaaksossa hyvin, eli olivat täysin ki vastaajat olivat täysin tai jokseenkin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän samaa mieltä väittämän kanssa. Alueen kanssa. Myös yli puolet vastaajista koki hyvästä hoidosta ja ylläpidosta 70 % vas- Martinlaakson alueen niin hyväksi, että

34 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 toivoi lastensa jäävän alueelle asumaan reikä’- ja virkistyspaikkoja, mikä varmas- (70 %). Lähes kaikki vastaajat (80 %) löy- ti vaikuttaa myös alueella viihtymiseen. sivät myös alueelta sopivia arjen ’henki-

Martinlaakson vastaajat nimesivät mie- son maisemat etenkin Ylästöntietä Tik- Asukkaiden mielipaikat lipaikoikseen alueen koski-, puistoja kurilan suunnasta tultaessa. Lisäksi vas- Martinlaaksossa. ulkoilualueita. Koskialueista mainittiin taajat mainitsivat kauneimpina kohtina Vantaankoski ja Königstedtin koski ja li- alueella Seutulan, Askisto-Hämeenkylän säksi mainittiin Sorkkarin Lampi-polku. kosteikon ja Martinus -salin ympäristön. Metsäalueet mainittiin yleensä mielipaikkoina, ja erityisesti nimeltä mainittiin Jokiuomanpuisto sekä Raappavuo- ren ja Petikon ulkoilualueet. Martinlaak- son kauneimpina kohtina vastaajat mai-

nitsivat Vantaankosken ja Vantaanlaak- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 35 Raappavuoren virkistysalue. Vantaanjoen maisemia Ylästöntien suunnasta.

3.2.4 Kaupunkikuva Martin- töineen, Hämeenlinnanväylä ja Askiston- laakson keskusta-alueella tie. Alueen keskusta määriteltiin useim- missa vastauksissa aseman ja Martinuk- Martinlaakson keskustan kaupunkiku- sen välille, mutta joku mainitsi myös vaa lähdettiin kartoittamaan kysymyk- Katriinan sairaalan. Keskustan keski- sillä oman alueen pääkadusta, keskustas- pisteen suhteen vastaukset vaihtelivat ta, keskustan keskipisteestä, maamerkistä monen paikan välillä: keskipisteeksi eh- ja arjen toiminnoista. dotettiin virastotaloa, asemaa, Martin- Suurin osa Martinlaakson vastaajis- keskusta, Myyrmannin kauppakeskusta ta nimesi alueen pääkaduksi Martin- ja Männikköä sekä Martinus -salia. Myös laaksontien. Kaksi vastaajaa mainitsi alueen maamerkin suhteen mielipiteet Riipiläntien, ja maininnan saivat myös jakautuivat kovasti: mainintoja annettiin Vestrantie, Katriinan sairaala ympäris- virastotalolle, asemalle ympäristöineen,

Martinus-Merkuria Mar- tinlaakson keskustassa.

36 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Martinmiilulle, Martinus-Merkurialle, esille nousivat Myyrmannin kauppakes- Martinkeskukselle uimahalleineen, kus, Martinmiilu, Martinkeskus ja ase- Myyrmannille, Katriinan sairaalalle ja man kaupat, Vantaanpuisto, Katriinan Martinlaakson voimalalle. Kun asukkail- terveysasema, Jumbo sekä Klaukkalan ta kysyttiin missä he hoitavat asioitaan, kaupat.

Martinlaakson keskusta- alueen miellyttävyys, N=10.

Yli puolet vastaajista (60 %) koki Martin- vapaa-aikaansa alueen keskustassa, vain laakson keskusta-alueella asioinnin miel- kaksi vastaajaa ilmoitti tekevänsä näin. lyttäväksi ja vaivattomaksi. Puolet vas- Yli puolet vastaajista (70 %) koki, että taajista kuitenkin toi esiin, että alueen alueen keskustassa kadulle avautuvat keskustasta puuttuu puoleensa vetävä toiminnat elävöittävät katutilaa ja että tori, aukio tai kävelykatu, jossa asukkaat alueen keskustassa on viimeistelty jalan- viivähtävät mielellään, eivätkä vastaa- kulkuympäristö (80 %). jat myöskään suuressa määrin viettäneet

Martinlaakson keskustan arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, N=10.

Yli puolet vastaajista (60 %) koki, ettei- eeni keskustaa voisi tiivistää rakentamal- vät Martinlaakson keskustan rakennuk- la’ -kanssa, hieman alle puolet (40 %) täy- set ole kovinkaan kauniita, ja puolet vas- sin tai jokseenkin samaa mieltä. Yli puo- taajista (50 %) oli myös jokseenkin tai täy- let vastaajista (60 %) koki, että keskustan sin eri mieltä rakennusten värien miel- alueella on riittävästi kasvillisuutta. lyttävyydestä. Rakennusten muotoja ei Martinlaakson keskusta-alueen raken- myöskään koettu mielenkiintoisiksi (80 nukset koettiin sopivan kokoisiksi ja kor- % jokseenkin eri mieltä), eikä niissä näh- kuisiksi, mutta katunäkymät eivät puo- ty mieleenpainuvia yksityiskohtia (80 % lestaan olleet vastaajien mielestä kovin- jokseenkin eri mieltä). kaan kiinnostavia, puolet vastaajista oli Puolet vastaajista oli jokseenkin tai jokseenkin tai täysin eri mieltä tämän

täysin eri mieltä (50 %) väittämän ’alu- väittämän kanssa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 37 Asukkaita pyydettiin lisäksi arvioimaan miten tietyt vuosina 1998-2001 valmistuneet rakennukset sopivat heidän mie- lestään Martinlaakson kaupunkikuvaan. Vastaajilla oli käytössään lista hiljattain valmistuneista rakennuksista, ja he vastasivat viisiportaisella asteikolla. Lisäksi asukkailta kysyttiin, millä suunnitteilla tai rakenteilla olevista hankkeista on edellytystä nousta Martin- laakson tai koko Vantaan maamerkik- Martinlaakson keskustan Vastaajat kokivat Martinlaakson keskus- si. Tässäkin kysymyksessä vastaajilla oli toimivuus, N=10. ta-alueen helpoksi suunnistautua, lähes käytössään lista suunnitteilla tai raken- kaikki (80 %) vastaajat olivat täysin tai teilla olleista hankkeista. Lopuksi asuk- jokseenkin samaa mieltä väittämän kans- kaat saivat kommentoida Martinlaakson sa. Yksityisten, yhteisten ja julkisten alu- palvelualueen kaupunkikuvaan liittyviä eiden rajautuminen keskusta-alueella ei seikkoja omin sanoin. puolestaan ollut yhtä selkeää, puolet vas- Toimenpiteitä Martinlaakson alu- taajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä eella vastaajat (N=10) kaipasivat ostos- tämän väittämän kanssa. Paikoitusalueet keskuksen ja aseman alueella sekä Petikon koettiin toimiviksi (70 %), mutta ei ko- teollisuus- ja kauppa-alueella. Ostoskeskus vinkaan kauniiksi (90 %). Keskusta-alu- tulisi asukkaiden mukaan kunnostaa ja een valaistukseen oltiin tyytyväisiä (60 puhdistaa :”Vähintään julkisivuremontti %), ja puistoja viheralueet koettiin hy- ja kunnon opasteet ja vihreää enemmän ym- vin viihtyisiksi (90 %). Puolet vastaajista pärille”. Toimenpiteitä kaipaavana mai- koki myös keskustan alueen siistiksi ja nittiin myös Vantaankosken Ruukin ra- hyvin hoidetuksi. Puolet vastaajista ei kui- kennukset. Kehittämistoiveina mainit- tenkaan kokenut keskustan liikenneopas- tiin mm.: teita, ulkokalusteita ja valaisimia kaunii- “Martinlaakson asema ympäristöi- na. neen. Häiriköintiä keräävän asemarakennuk- Vastaajat asioivat Martinlaakson kes- sen toiminnot pitäisi muuttaa.” kustassa pääosin autolla tai bussilla (60 “Petikon kauppapaikka-alue kaipaa %), loput jalkaisin tai pyörällä. Suurin osa siistimistä ja mainosmaailma järjestykseen” vastaajista asioi siellä keskimäärin pari “Petikko, kauppakeskukset ja vapaa- kertaa viikossa (60 %). Kerran viikossa ajan liikunta-alueet tulee kehittää tasapuo- asioi kaksi vastaajaa ja päivittäin Mar- lisesti” tinlaakson keskustaa käytti vain yksi vas- “Tuupakan teollisuusalue: laakson ra- taajista. Harvemmin kuin päivittäin siel- kentamattomat kaistat pitäisi istuttaa ja vi- lä kävi yksi vastaajista. herrakentaa pikaisesti” Seuraavaksi asukkaita pyydettiin asettamaan eri vaihtoehdoista itselleen kol- 3.2.5 Martinlaakson me tärkeintä oman alueen kaupunkiku- kaupunkikuvaa koskevat vaan vaikuttavaa toimenpidettä tärke- kehittämistoiveet ysjärjestykseen (1, 2, 3). Martinlaaksos- sa tärkeimmiksi kaupunkikuvaan vai- Martinlaaksoa koskevan kyselyosuuden kuttaviksi toimenpiteiksi asukkaat lis- lopuksi asukkailta tiedusteltiin aluetta tasivat seuraavat (9 mainintaa 1. sijalla): koskevia kaupunkikuvallisia kehittä- mistoiveita. Heitä pyydettiin nimeämään • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- paikka, jonka rakennettu ympäristö kai- täminen (3) paa toimenpiteitä ja mitä he toivoisivat • Paikallinen omaleimaisuus (2) sille tehtävän. Lisäksi luetteloitiin 13 kau- • Rakennusten sopeutuminen ympä- punkikuvaan vaikuttavaa toimenpidet- ristöönsä (1) tä, joista asukkaiden pyydettiin numeroi- • Olemassa olevan puuston säilyttä- maan itselleen kolme merkityksellisintä. minen (1)

38 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 • Pimeän ajan ilmeen kehittäminen valaistuksen avulla (1) • Laadukas ylläpito ja hoito (1)

Martinlaakson asukkailta kysyttiin seuraavaksi miten vuosina 1998-2001 alueelle valmistuneet päiväkodit, vanhusten palvelutalo Martinlaakson keskustassa sekä Starkin suurmyymälä ja Labsys- temsin toimitalo heidän mielestään sopivat alueen kaupunkikuvaan. Kimaran päiväkodin Askistossa lähes puolet asuk- Kaupunkikuvaan liittyviä tärkeitä seik- Miten seuraavat rakennuk- kaista (40 %) koki sopivan hyvin tai jok- koja Martinlaaksossa vastaajien mieles- set mielestäsi sopivat Mar- seenkin hyvin alueelle, joskin vaikea sa- tinlaakson kaupunkikuvaan, tä olivat alueen vihreys, puistomaisuus N=10. noa-vastausten määrä nousi suureksi ja väljyys. Näitä korostettiin monessa (kauempana asuvat eivät todennäköises- vastauspaperissa. Lisäksi asukkaat toi- ti tunne rakennusta). Samoin Ylästön vat esiin olemassa olevien alueiden siis- päiväkodin suhteen puolet vastaajista timistä, kuten esimerkiksi aseman seu- koki olevan vaikea ottaa kantaa sen kau- dun kunnostamista ja uuden liikekeskuk- punkikuvalliseen sopivuuteen. Noin kol- sen rakentamista. masosa vastaajista (30 %) koki sen sopi- “Kaikkea sitä mikä auttaa luonnon van hyvin, viidesosa (20 %) ei kovinkaan monipuolisen mukana olemisen, ei rakennuk- hyvin alueelle. Yli puolet vastaajista (60 sia liian tiheään eikä korkeita.” %) koki vanhusten palvelutalon sopivan “Jo olemassa olevat alueet pidettävä kun- Martinlaakson kaupunkikuvaan hyvin nossa, siis uudet suunnitelmat ei saa rap- tai jokseenkin hyvin. Yli puolet vastaa- peuttaa vanhaa” jista (60 %) vastasi Starkin suurmyymä- “Asemaseutu kuntoon!” län sopivan jokseenkin hyvin alueen kau- “Pidän erittäin tärkeänä aseman uuden punkikuvaan, samoin yli puolet vastaa- liikekeskuksen rakentamista “maamerkiksi” jista (60 %) koki Labsystemsin toimita- ja turvalliseksi esimerkiksi apteekille ja pos- lon sopivan alueelle hyvin tai jokseenkin tille!” hyvin. “Tiivis keskusta, tehokas paikoitus, Martinlaakson asukkailta kysyttiin vihreä ympäristö, kaikki palvelut keskite- rakenteilla tai suunnitteilla olevista tysti ilman Tikkurilan matkaa, vaarallinen hankkeista sitä, onko niillä asukkaiden Martinlaakson asema vartioiduksi, valais- mielestä mahdollisuus nousta a) koko tuksi + turvallinen parkkeeraus” Vantaan tunnuskuvaksi tai maamerkik- Sana on vapaa -osiossa Martinlaakson si tai b) Martinlaakson alueen tunnus- vastaajat toivat esiin sekä oman alueen- kuvaksi tai maamerkiksi. Molempiin sa kaupunkikuvan hajanaisuutta että osioihin saatiin vastaukseksi samat koko Vantaan yhdyskuntarakenteen pirs- hankkeet: Martinlaakson aseman tuntu- toutuneisuutta: maan mahdollisesti rakennettava ostoskes- “Kaupunkikuva on hajanainen. Alueen kus, Sanomalan työpaikka-alueen laajennus keskus on Myyrmäki. Vain kunnalliset pal- ja Kivistön palvelutalo voivat asukkaiden velut saa osin omalta alueelta.” mielestä nousta sekä koko Vantaan tun- “Vantaalla tulisi vähitellen eri keskus- nuskuviksi että Martinlaakson alueen ten välialueet rakentaa väljästi yhteen, lii- tunnuskuvaksi tai maamerkiksi. Mahdol- an monta keskusta, luonto otettava joka lisesti rakennettavan ostoskeskuksen vaiheessa vahvasti huomioon” asukkaat kokivat painottuneemmin oman alueensa mahdollisena maamerk- kinä kuin koko Vantaan tunnuskuvana. Lisäksi yhden maininnan sai Vantaan- laakson päiväkodin laajennus oman alu-

een tunnuskuvana. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 39 Tikkurilan palvelualue.

3.3 Tikkurila

3.3.1 Alueen kuvaus läpuolella sijaitsee seudullisesti merkit- tävä palvelukeskus, jossa on Kehä III ja Tikkurilan palvelualueella (n. 45 000 asu- Tuusulanväylän varrelle sijoittuvia työ- kasta) on kaikkiaan 15 hyvin erityyppis- paikka- ja kaupallisia palveluja. Niiden tä kaupunginosaa. Kaupunginosien kir- lähelle, Pakkalan alueelle rakentuvalla jo ulottuu teräksen ja lasin sävyttämästä Kartanonkosken alueella tavoitteena on Helsinki-Vantaan lentoasemamiljööstä kaupunkitiloiltaan monimuotoinen, mut- Helsingin pitäjän kirkonkylän idyllisille ta rakennusten materiaalien ja väritys- kyläteille ja Ilola-Ruskeasannan uudelta ten osalta tasapainoinen “puutarhakau- pientaloalueelta Tikkurilan kaupunki- punkimainen” kaupunkikuva. Alueen vi- maiseen keskustaan. Tikkurilan palvelu- herverkosto sijaitsee pääosin Keravan- alueen muita asuinalueita ovat 1950-lu- joen ja Vantaanjoen varsilla. vulla syntynyt ja sittemmin tiivistynyt Tikkurilan kaupunginosa muodos- Kuninkaalan pientaloalue, Maatalouden taa yhdessä sitä ympäröivien Hiekkahar- tutkimuskeskuksen ympäristöön raken- jun, Viertolan ja Jokiniemen kaupungin- tunut Jokiniemen kerrostalovaltainen osien kanssa rakenteeltaan yhtenäisenä alue, päärataan tukeutuva, asuinraken- hahmottuvan kokonaisuuden. Näiden nuskannaltaan monipuolinen pientalo- alueiden yhteenlaskettu asukasluku on valtainen Hiekkaharju, suhteellisen tii- noin 19 000 henkilöä. Tikkurilan palve- viit Simonkylän ja Viertolan pientaloval- lualueen ydinkeskusta, joka noudattelee taiset alueet, 1950-60-luvun tiivistyvät pääosin Tikkurilan kaupunginosan (4800 alueet Ruskeasanta ja Ilolan Kylmäoja, asukasta) rajoja, sijaitsee Keravanjoen pääosin 1970-luvulla rakentunut Koivu- laakean jokilaakson länsi- ja pohjoispuo- haan pientaloalue, Veromäen pientaloa- lella. Alue on maastoltaan tasainen ja ala- lue Pakkalassa sekä Vantaanjoen maise- va. Ydinaluetta rajaavat pohjoisessa matilaan tukeutuva pääosin 1950-luvulla Lummetie, idässä päärata, etelässä Ke- rakennettu Tammisto. Lentokentän ete- ravanjoki ja lännessä Talvikkitie. Alueen

40 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 katuverkosto on rakenteeltaan pääosin kirjasto ja Vantaan kaupunginmuseona suorakulmainen. Katuverkoston perus- toimiva vanha asema. Alueella sijaitsee rakenne periytyy vanhasta nk. Peltolan myös lukuisia valtion ja kaupungin viras- palstoitussuunnitelmasta vuodelta 1910. toja. Muita tunnettuja rakennuksia ovat Poikkeuksen muodostavat alueen etelä- Hotelli Vantaa sekä tiedekeskus Heure- osassa mutkittelevan vanhan Turku-Vii- ka. puri maantien (Tikkurilantie) ja Keravan- Katutila alueella on suhteellisen le- joen väliset alueet sekä Asematien kohti veä ja avara. Kielotien ja Talvikkitien var- Tikkurilan vanhaa asemaa taittuva itä- silla puuistutukset erottavat niitä reunus- pää. tavia kevyen liikenteen väyliä ajoradois- Tikkurilan keskustan kerrostaloval- ta. Paikoitusalueet sijaitsevat yleensä tainen rakennuskanta on pääosin peräi- kenttämäisinä vyöhykkeinä liikeraken- sin 1970- ja 1980-luvuilta, mutta myös nusten ja katualueen välissä. 1990-luvulla alueelle on rakennettu mo- nia uusia kerrostalokortteleita. Alueella 3.3.2 Vastaajien taustatiedot sijaitsee myös joitakin vanhempia, 1950- ja 1960-luvulla tehtyjä, 3-4 kerroksisia Tikkurilan aluetoimikunnan jäseniltä saa- asuinkerrostaloja. Uusimpien rakennus- tiin palautettuja vastauksia 11 kpl, joista ten yleisilme on vaalea. Alueen itäosassa neljä oli naisilta ja loput miehiltä. Vastaa- on punatiilinen, 5-7 kerroksinen, 1970- jat olivat iältään alle 64-vuotiaita, siten luvulla rakennettu Kukkakedon asuin- että 10 vastaajan ikä sijoittui 30-64 välil- kerrostaloalue. Alueen selkärangan muo- le, yhden vastaajan ollessa alle 30-vuoti- dostaa rautatieasemalta länteen johtavan as. Koulutusjakaumaltaan tikkurilalaiset Asematien, kävelykatu Tikkuraitin ja Pel- vastaajat olivat suurimmaksi osaksi kor- tolantien ympäristöön keskittynyt julkis- keasti koulutettuja: ylioppilas-, opisto- tai ten ja kaupallisten palvelujen vyöhyke. korkeakoulututkinto oli yhteensä yhdek- Vanhempaa, osittain kulttuurikäyttöön sällä vastaajalla, yhdellä vastaajalla oli muunnettua teollista rakennuskantaa on kansakoulupohja ja yksi oli peruskoulun Keravanjoen varressa, jossa sijaitsevat tai keskikoulun suorittanut. Kaikki vas- mm. Vernissan monitoimitalo ja Silkki- taajat yhtä lukuun ottamatta olivat asu- tehtaalla toimiva Teatteri Kehä III. Kes- neet Vantaalla vähintään 10 vuotta, yksi kustassa sijaitsevia julkisia rakennuksia 2-5 vuotta. ovat mm. kaupungintalo, Vantaan pää-

Uutta asuinkerrostalora-

kentamista Tikkurilassa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 41 3.3.3 Tikkurilan kaupunkikuva yleensä

Tikkurilan kaupunkikuva yleensä, N=11.

Tikkurilassa, joka usein mielletään Van- suus (55 % vastaajista jokseenkin samaa taan keskustaksi, vastaajien mielestä alu- mieltä). Hieman alle puolet vastaajista een kaupunkikuva miellyttää silmää (73 koki uusien rakennusten sopivan hyvin %). Myös runsaasti yli puolet vastaajista vanhoihin (46 %) ja noin kolmasosa vas- koki Tikkurilan rakennetussa ympäristös- taajista oli jokseenkin tai täysin eri miel- sä olevan sopiva mittakaava (64 %), tä väittämän kanssa. Alueella koettiin mutta katunäkymistä oltiinkin jo eri olevan myös eri ikäisiä rakennuksia, noin mieltä. Yli puolet vastaajista oli jokseen- 82 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin kin eri mieltä ’alueella on kauniita katu- samaa mieltä asiasta. Kaupunkikuvan näkymiä’ -väittämän kanssa. Vaikka ka- miellyttävyys ei ratkaissut asuinpaikan tunäkymiä ei ehkä arvostettukaan, yli valintaa Tikkurilassa, vain kolme vastaa- puolet vastaajista koki, että alueen suun- jaa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä nittelussa ja rakentamisessa on otettu väittämän kanssa. huomioon maastonmuodot ja kasvilli-

Tikkurilan alueen toimivuus, N=11.

Vastaajat kokivat Tikkurilan alueen hy- hieman yli puolet vastaajista ilmoitti, vin toimivaksi (82 %) ja helpoksi suun- ettei osallistu itse Tikkurilassa lähiympä- nistautua (82 %). Suurin osa asukkaista ristön hoitoon (54 %). koki Tikkurilan myös rauhalliseksi ja tur- Suuri osa asukkaiden sosiaalisista valliseksi alueeksi (73 %). Mutta kysyttä- suhteista oli hieman alle puolella (46 %) essä näkemystä alueen hyvästä hoidosta vastaajista kytkeytynyt Tikkurilaan ja hie- ja ylläpidosta tyytyväisyys väheni: noin man yli puolet oli väittämän kanssa eri 73 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin mieltä (54 %). Tikkurilan alueen vastaa- eri mieltä alueen hyvästä hoidosta. Myös jat viihtyivät pääsääntöisesti alueella

42 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 hyvin, lähes kaikki vastaajat (82 %) oli- eelle asumaan. Lähes kaikki vastaajat vat jokseenkin tai täysin samaa mieltä löysivät Tikkurilan alueelta itselleen so- väittämän kanssa. Myös hieman yli puo- pivia arjen henkireikä- ja virkistyspaik- let vastaajista (55 %) koki alueen niin koja, 82 % vastaajista oli täysin tai jok- hyväksi, että toivoi lastensa jäävän alu- seenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Kysyttäessä mielipaikkaa Tikkurilassa nittiin mielipaikkana: uimahalli/urhei- Asukkaiden mielipaikat Tik- vastaajat mainitsivat usein kosken ran- lutalo sai yhden maininnan. Edelleen kurilassa. ta-alueita, kuten Veininmyllyn ja Heure- kysyttäessä alueen kauneinta kohtaa kan ympäristöineen ja puistoineen. Si- joen rannat nousivat esiin: Keravanjoki monkylän puisto sekä ’Möskärin’ metsät välillä Veininmylly-päärata, Tikkurilan- Ristipuron alueella mainittiin samoin kosken ranta Heurekan puistoineen, van- kuin tie Jokiniemestä Koivukylään pel- ha kivisilta, joenranta Maarinkunnaalla tojen yli, joka on vanhaa kulttuurimaise- ja Ristipuron maisema-allasalue. maa. Myös toiminnallisia paikkoja mai-

Keravanjoki Tikkurilassa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 43 Tikkuraitti Tikkurilan keskustassa.

3.3.4 Kaupunkikuva Tikkurilan Keskustan keskipiste löydettiin useim- keskusta-alueella miten Tikkuraitilta, mutta myös kaupun- gintalolta ja Asematieltä. Alueen maa- Tikkurilan keskustan kaupunkikuvaa lä- merkiksi mainittiin yleensä kaupungin- hestyttiin kysymällä alueen pääkatua. talo, ja lisäksi Tikkuraitti, Hotelli Vantaa Tikkurilan asukkaat kokivat alueensa ja Prisma. pääkaduiksi kolme keskeisintä katua kes- Tikkurilan keskusta-alueen arkki- kustassa: Tikkurilantien, Tikkuraitin ja tehtuuria, toimivuutta ja käyttöä tarkas- Kielotien, joista Kielotie mainittiin teltiin vastaajille esitettyjen väittämien useimmiten. Myös Leinikkitie mainittiin avulla. Väittämien kautta pyrittiin saa- kerran Tikkurilan päätieksi. Keskusta- maan tarkempi kuva siitä, miten vastaa- alueeksi vastaajat merkitsivät Aseman- jat kokevat ja näkevät keskusta-alueen tien ja Tikkuraitin välisen alueen, tai arkisin. yleensä vain kävelyalueen keskustassa.

Tikkurilan keskusta-alueen miellyttävyys, N=11.

Ensimmäinen sarja väittämiä käsitteli keskustassa ei vietettykään (73 %). Noin keskusta-aluetta vapaa-ajan vieton ja puolet vastaajista oli samaa mieltä väit- arjen asioiden hoidon näkökulmasta. teen ’alueeni keskustassa kadulle avau- Lähes kaikki vastaajat (91 %) kokivat Tik- tuvat toiminnot elävöittävät katutilaa’ kurilan keskustan miellyttäväksi ja vai- kanssa (55 %). Hieman yli puolet vastaa- vattomaksi asioinnin kannalta. Myös alu- jista (55 %) koki Tikkurilan jalankulku- een toreja ja kävelykatua osattiin arvos- ympäristön viimeistelemättömäksi. taa (73 %), vaikka vapaa-aikaa alueen

44 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Tikkurilan keskustan arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, N=11.

Hieman yli puolet vastaajista (55 %) oli Yli puolet vastaajista (64 %) koki, että kes- eri mieltä väitteen ’alueeni keskustassa kustan aluetta ei pidä tiivistää rakenta- on kauniita rakennuksia’ kanssa, eikä malla ja kasvillisuutta voisi olla enem- rakennusten värejä koettu miellyttävik- mänkin (74 %). Rakennukset koettiin pää- si (55 %), kuten ei myöskään muotoja kiin- sääntöisesti sopivan kokoisiksi ja korkui- nostaviksi (82 %). Tikkurilan alueen ra- siksi (64 %), ja yli puolet vastaajista piti kennuksista ei vastaajien mielestä löyty- myös alueen katunäkymiä kiinnostavi- nyt mieleenpainuvia yksityiskohtia. na (55 %).

Tikkurilan keskustan toimivuus, N=11.

Asukkaat kokivat Tikkurilan aluekeskuk- taajista. Yleisesti Tikkurilan keskusta sen helposti suunnistettavaksi, mutta jul- koettiin hyvin valaistuksi, ja puistoja kisten, yhteisten ja yksityisten tilojen viheralueet viihtyisiksi (55 %). Lähes puo- hahmottaminen koettiin hankalaksi (46 let vastaajista (46 %) koki alueen liiken- %, 18 % vaikea sanoa). Paikoitusalueita neopasteet, ulkokalusteet ja valaisimet koskeviin väittämiin tuli näistä kysymyk- kauniiksi, mutta muuten keskusta-aluet- sistä eniten jokseenkin tai täysin eri miel- ta ei pidetty vastaajien keskuudessa ko- tä -vastauksia: paikoitusalueiden toimi- vinkaan siistinä ja hyvin hoidettuna, 82 vuudesta eri mieltä oli 64 % vastaajista ja % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri paikoitusalueiden kauneudesta 74 % vas- mieltä väittämän kanssa.

Vastaajat asioivat Tikkurilan keskustas- asioivat Tikkurilassa vähintään pari ker- sa pääosin kävellen tai pyörällä (82 %). taa viikossa (91 %), loput vastaajista pari Loput vastaajista kulkivat keskustaan kertaa kuussa.

omalla autolla. Lähes kaikki vastaajat ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 45 3.3.5 Tikkurilan minen ei tuo parannusta jos ei osata/haluta kaupunkikuvaa koskevat pitää kunnossa olemassa olevaa. Viheralu- kehittämistoiveet eet rapistuu, rakennukset vanhenee.” “Tikkuraitti ja koko keskusta-alue: Tikkurilan kaupunkikuvaa koskevan ky- suunnitelmat on oikein hyviä” selyosuuden lopuksi asukkailta tiedustel- “Kävelykadun vanhat rakennukset, tiin Tikkurilan palvelualuetta koskevia Hiekkaharjun ostoskeskus” kaupunkikuvallisia kehittämistoiveita. “Winterinmäki ja ympäröivä metsä. Heitä pyydettiin nimeämään paikka, jon- Kävelytielle valoja metsässä ja lisää käve- ka rakennettu ympäristö kaipaa toimen- lyteitä” piteitä ja mitä he toivoisivat sille tehtä- Seuraavaksi asukkaita pyydettiin vän. Lisäksi luetteloitiin 13 kaupunkiku- asettamaan eri vaihtoehdoista itselleen vaan vaikuttavaa toimenpidettä, joista kolme tärkeintä oman alueen kaupunki- asukkaiden pyydettiin numeroimaan it- kuvaan vaikuttavaa toimenpidettä tär- selleen kolme merkityksellisintä. keysjärjestykseen (1, 2, 3). Ykkössijalle an- Asukkaita pyydettiin lisäksi arvioi- nettiin 11 mainintaa, jotka jakautuvat maan miten tietyt vuosina 1998-2000 seuraavasti: valmistuneet rakennukset sopivat hei- dän mielestään Tikkurilan kaupunki- • Laadukas ylläpito ja hoito (4 mainin- kuvaan. Vastaajilla oli käytössään lista taa) hiljattain valmistuneista rakennuksista, • Jalankulkuväylien esteettömät ja ja vastaajat vastasivat viisiportaisella as- laadukkaat pinnoitteet (3) teikolla. Lisäksi asukkailta kysyttiin, mil- • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- lä suunnitteilla tai rakenteilla olevista täminen (2) hankkeista on edellytystä nousta Tik- • Historiallisten rakennusten säilyttä- kurilan tai koko Vantaan maamerkiksi. minen (2) Tässäkin kysymyksessä vastaajilla oli käytössään lista suunnitteilla tai raken- Tikkurilassa on useita vuosina 1998-2001 teilla olleista hankkeista. Lopuksi asuk- valmistuneita rakennuksia, joiden so- kaat saivat kommentoida Tikkurilan pal- veltuvuutta alueen kaupunkikuvaan velualueen kaupunkikuvaan liittyviä vastaajat saivat arvioida. Tikkurilaan seikkoja omin sanoin. valmistuneet rakennukset olivat päivä- Tikkurilan vastaajat (N=11) toivat koteja, myymälöitä ja toimistotaloja sekä kehittämistä vaativina kohteina esiin ympäristöosaamisen keskus. Tikkuraitin ja koko keskusta-alueen ja- Yllä mainittujen päiväkotien, Ruo- lankulkualueen ja vanhat rakennukset kopillin (44 %, suuri vaikea sanoa vasta- sekä yleensä ympäristöstä huolehtimi- usten määrä), Lummepolun (73 %) ja sen: Mistelin (64 %) asukkaat kokivat sopi- “Ympäristö kaipaa kunnostusta ja huo- van hyvin tai jokseenkin hyvin Tikkuri- lenpitoa. Pelkkä siivous ja uuden rakenta- lan kaupunkikuvaan. Hieman yli puolet

Miten seuraavat rakennukset mielestäsi sopivat Tikku- rilan kaupunkikuvaan, N=11.

46 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 vastaajista (55 %) koki Leijan rakennuk- töstä huolehtimisen kautta. Myös puis- sen sopivan jokseenkin hyvin alueen kau- to- ja viheralueet nousivat esiin tärkeinä punkikuvaan, samoin kuin uuden vies- kaupunkikuvallisina tekijöinä: tintälukion (55 %). “Kaupunkia rakennetaan koko ajan, Kauppakeskittymistä erityisesti mutta jos vanhasta rakennetusta tilasta (ka- Jumbon katsottiin sopivan kaupunkiku- dut, puistot, rakennukset) ei pidetä huolta, vallisesti hyvin alueelle (82 %), muuten- ei kaupunkikuva rakennu. Tulee vain hätäi- kin suurmyymälöiden rakennusten si- sesti tehtyä kaupungillista rakennusta, ei joittumista Tikkurilan alueelle pidettiin kaupunkia” jokseenkin hyvin alueen kaupunkiku- “Kaupunkikuvaa kehitettävä jo olemas- vaan sopivana. Yli puolet vastaajista oli sa olevan rakennuskannan ehdoilla” kaikkien suurmyymälöiden kohdalla jok- “Keskusta-aluetta kehitettävä kaupun- seenkin tai täysin samaa mieltä niiden kimaisena, torin ympäristö ja puistoalueet kaupunkikuvallisesta sopivuudesta. Ai- kuntoon ja ihmisten käyttöön” noan poikkeuksen tekee Pameto Oy:n “Keskusta-alueen viihtyisyyttä: kes- tukkumyymälä, jonka suhteen vaikea kustan oltava viihtyisä jalankulkijoille ja sanoa -vastausten määrä kohosi kor- pyöräilijöille: kaikki ei saa tapahtua autoili- keaksi (55 %). Bauhausin myymälän suh- joiden ehdoilla. Autoilijoita varten pysä- teen niiden vastausten määrä, joissa ko- köintimahdollisuudet” ettiin, ettei se sovi kovinkaan hyvin tai “Yhtenäinen kävelyalue ja siihen liit- lainkaan Tikkurilan kaupunkikuvaan, tyen yhtenäinen asiointi- ja kaupallinen nousi hieman korkeammaksi kuin mui- keskusta (= asema-Peltolan tori). Heurekan den suurmyymälöiden kohdalla (45 %). puisto-Vernissa-joenranta-Tikkurilan ase- Tikkurilan alueella käynnissä olevis- ma-alueesta yhtenäinen.” ta tai suunnitteilla olevista hankkeista “Rakennusten väliin jätetään puistik- asukkailta kysyttiin mahdollisuutta koa. Läpikulkutiet Talvikkitie ja Kielotie nousta a) koko Vantaan maamerkiksi häiritsevät asuinalueen viihtyisyyttä” ja b) oman alueen maamerkiksi. Sekä Sana on vapaa -osiossa Tikkurilan koko Vantaan että Tikkurilan alueen tu- vastaajat toivat esiin edelleenkin viher- levaisuuden maamerkiksi koettiin voi- alueiden ja keskusta-alueen kehittämis- van muodostua Kielotien ja Talvikkitien tä: kulmaan nousevan asuintornitalon (5 mai- “Vanhaa maisemaa ja puustoa säilyte- nintaa molempiin) ja Pakkalan kansain- tään. Ohratie voitaisiin sulkea autoliiken- välisen koulun ja päiväkodin (POINT) (2/ teeltä ja jätettäisiin kävelytieksi” 1) . Muuten vastaukset hajaantuivat eri “Viheralueita kehitettävä” hankkeiden kesken. Vantaan tunnusku- “Tikkurilan keskustan suunnitelma, vaksi nähtiin mahdollisuuksia olevan joka on laadittu ’Satumaa’ -kilpailutyön Technopoliksen toimistotalolla (2) sekä pohjalta pitää toteuttaa” Ikean suurmyymälällä (2) ja Business Park “Tikkurila on viehättävän näköinen, toimistotaloryppäällä (1). Tikkurilan alu- mutta sen pitäisi olla kaupunkimaisempi, ei een tunnuskuvaksi ehdotettiin useita tu- kirkonkylämäinen, keskustassa ’lähiöt’ voi- levaisuuden kohteita: Peltolan torin ym- vat olla matalampia ja ’maalaismaisempia’. päristöä (5), oikeus-ja poliisitalon laajen- Vanhat rumilukset pois ja uutta tilalle, paitsi nusta (1), Pakkalan kansainvälistä koulua Silkkitehdas.” ja päiväkotia (1), vanhusten palvelutaloa Tikkurilassa (1), LAUREA-amk uudisra- kennusta (1), Jokiniemen yhtenäiskoulun rakennusta (1), Lemmikkipuiston asukas- puistorakennusta Simonmetsässä (1) sekä Prisman laajennusta (1). Tikkurilan alueen kaupunkikuvaan vaikuttavina tärkeinä seikkoina vastaajat pitivät kaupunkikuvan kehittä- mistä olemassa olevan rakennuskannan

ehdoilla ja vanhasta kaupunkiympäris- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 47 Korson aluetoimikunnan alue.

3.4 Korso

3.4.1 Alueen kuvaus kolan kaupunginosaan (2900 asukasta). Keskusta-alueen länsipuoli sijaitsee kum- Pääradan molemmin puolin sijaitseva pareisessa maastossa ja itäpuoli on suh- Korson ympäristö sai nykyisen laajuuten- teellisen tasainen. Keskusta-alueen ra- sa vuoden 1954 kuntaliitoksessa. Korson kennuskanta on kerrostalovaltainen. aluetoimikunnan alue (24 846 asukasta) Asuinkerrostalot ovat 3-5 kerrosta kor- koostuu monien eri pienalueiden mosa- keita sekä useimmiten tasakattoisia. Nii- iikista. Se käsittää tiiviisti rakennetun den yleisilme on vaalea ja ne on raken- Korson keskusta-alueen lisäksi useita nettu pääosin 1970-90-luvulla. Nykyiset asuinalueita. Välittömästi keskustan lä- liikerakennukset ovat matalia ja laatik- heisyydessä, laaksomaisen keskuspuis- komaisia. Keskusta-alueella sijaitsee ton länsipuolella, on täydennysrakenta- myös Korso-talo, joka on entinen teolli- malla tiivistyvä pientaloalue ja Kulomä- suusrakennus. Palvelut ovat keskittyneet en kerrostaloalue. Keskustan itäpuolella kirkon eteläpuolelle. Korson keskusta on sijaitsee Metsolan alue, jossa on täyden- voimakkaasti kehittyvää aluetta. Korson tyvää kerrostaloja pientalorakentamis- keskusta-alueelle valmistui vuonna 2000 ta. Sen itäpuolella sijaitseva Mikkolan keskustasuunnitelma, jonka pohjalta alue on 1970-luvulla syntynyt kompakti vuonna 2001 aloitettiin keskustan mer- kerrostaloalue. Alue laajentuu paraikaa kittävä uudistaminen. Rautatieasema ra- Maarukanmetsän kerrostaloalueella. Val- kennettiin uuteen paikkaan, kirkkoja linojan alue sisältää uudehkoa kerrosta- seurakuntatilat peruskorjattiin ja laajen- lo- ja pientalorakentamista. Leppäkor- nettiin ja LUMOn (lukio- ja monitoimi- ven, Matarin ja Nikinmäen pientaloalu- talo, jonne tulee mm. kirjasto ja urheilu- eet ovat luonteeltaan tiivistyviä, vanhem- tiloja) rakentaminen aloitettiin. Keskus- pia alueita. Jokivarren ja Vierumäen alu- ta-alue tulee kehittymään edelleen lähi- eilla pientaloasutus vuorottele luonto- vuosina. Alueella on varaukset uusille alueiden kanssa. (Korson palvelualu- asunnoille ja päivittäistavarakaupan een..., 2002). suuryksikölle. Pääradan länsipuolella olevat kes- Myös alueen Korson kylän ajoilta kustan osat kuuluvat Korson kaupungin- periytyvää, kylän liki satavuotisesta his- osaan (7000 asukasta) ja itäpuoliset Mik- toriasta viestivää, mutkittelevaa katu-

48 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 verkkoa uudistetaan. Paikoitus on nykyi- sista vastaajista 10 kpl oli asunut Van- sin järjestetty sekä katujen varsilla että taalla yli 5 vuotta, vain kaksi vastaajaa kenttämäisinä vyöhykkeinä rakennusten oli asunut Vantaalla 2-5 vuotta. ja katujen välissä. Korson keskusta-aluetta sivuaa pohjois-eteläsuunnassa laak- 3.4.3 Korson kaupunkikuva somainen Korson keskuspuisto (“Ankka- yleensä puisto”), jossa virtaava Rekolanpuro on padottu Ankkalammiksi. Korsossa käynnissä olevia mittavia rakennus- ja korjaushankkeita ajatellen 3.4.2 Vastaajien taustatiedot keskustan kaupunkikuvaan kohdistuva kysely tehtiin huonoon aikaan, mikä vai- Korsosta täytettyjä vastauslomakkeita kuttaa todennäköisesti asukkaiden vas- palautettiin 14 kpl, joista puolet oli mie- tausten taustalla. Toisaalta muista vas- hiltä ja puolet naisilta. Iältään korsolai- tauksista käy ilmi, että asukkaat mieltä- set vastaajat olivat alle 64 -vuotiaita, si- vät Korson keskustan nykyisen myller- ten että alle 30 -vuotiaiden ikäluokasta ryksen johtavan tilanteeseen, jossa alue oli yksi vastaaja, 30-49 -vuotiaita oli kah- on siistimpi ja toimivampi kuin keväällä deksan vastaajaa ja viisi vastaajaa oli 2002. Rakennustöiden jälkeen alueen iältään 50-64 -vuotiaita. Koulutukseltaan imagon ajatellaan yleisestikin muuttu- korsolaiset vastaajat olivat pääosin opis- van. totason (n=8) tai korkeakoulututkinnon suorittaneita (n=3). Kansakoulu-, peruskoulu- ja ylioppilastutkinnon peruskou- Korson keskustan läheisyy- lutuksenaan mainitsi kuhunkin ryhmään dessä sijaitseva pientalo-

yksi vastaaja. Asumisajaltaan korsolai- alue. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 49 Korson kaupunkikuva yleen- sä, N=14.

Alueen kaupunkikuva ei miellyttänyt sessa ole otettu huomioon maastonmuo- suurinta osaa vastaajista (64 %), joskin toja ja kasvillisuutta. Uusien rakennus- hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, ten koettiin sopivan hyvin vanhoihin (57 että alueen rakennetussa ympäristössä %) ja alueelta löydettiin myös eri-ikäisiä on sopiva mittakaava. Rakennustöistä rakennuksia (93 %). Kuitenkaan kaupun- huolimatta puolet vastaajista koki alu- kikuvan miellyttävyys ei ollut Korsossa- een katunäkymät kauniiksi, mutta run- kaan ratkaissut asukkaiden asuinpaikan saasti yli puolet vastaajista (64 %) esitti, valintaa, 72 % vastaajista oli jokseenkin ettei alueen suunnittelussa ja rakentami- tai täysin eri mieltä väittämän kanssa.

Korson alueen toimivuus, N=14.

Korson koettiin olevan melko hyvin toi- kin verran alle kolmanneksella vastaa- miva alue, 57 % vastaajista oli täysin tai jista. Suurimmalla osalla tuttavat asui- jokseenkin samaa mieltä väittämän kans- vat muualla kuin Korsossa (71 %). Vain sa, ja lisäksi yli puolet vastaajista koki, runsas kolmannes vastaajista ilmoitti että alueen sisällä on helppo löytää pai- viihtyvänsä alueella hyvin (yli puolet kasta toiseen (64 %). Korso koettiin myös vastaajista jätti vastaamatta tähän ky- rauhalliseksi ja turvalliseksi asuinalueek- symykseen), ja 43 % vastaajista toivoi las- si melko suuressa määrin (64 %). tensa jäävän alueelle. Korson alueen hoitoa koskeva kysy- Runsaasti yli puolet vastaajista (64 mys toi esiin asukkaiden tyytymättö- %) löysi Korson alueelta, lähiympäristös- myyttä: yli puolet vastaajista, 65 %, oli tään, sopivia arjen henkireikä- ja virkis- jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämän tyspaikkoja. Muita virkistyspaikkoja, joi- ’alueeni on hyvin hoidettu ja ylläpidetty’ ta asukkaat mainitsivat, olivat Nikinmä- kanssa. Samalla runsaasti yli puolet asuk- ki, Tikkurila ja Helsingin keskusta. Tämän kaista osallistui itse lähiympäristön hoi- kysymyksen yhteydessä kaksi vastaajaa toon, jokseenkin samaa mieltä väittämän pahoitteli uimahallin puuttumista Kor- kanssa oli 71% vastaajista. Sosiaalisia sosta. suhteita Korson alueella oli paljon tai jon-

50 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Korsolaiset vastaajat mainitsivat mieli- korven maa-uimala sekä alueen purura- Asukkaiden mielipaikat paikkoinaan luontoon ja asukkaiden toi- ta mielipaikkoina. Korson kauneimmak- Korsossa. mintoihin liittyviä alueita: Kuusijärvi ja si kohdaksi vastaajat mainitsivat edel- Keravanjoen varsi sekä Tussinkoski ja leen ranta-alueita, kuten Tussinkosken, Matarinkoski mainittiin vesialueista Purolaakson, Matarin tai jokivarren ran- mielipaikkoina, puistoista Ankkapuisto. nat yleensä. Lisäksi edelleen mainittiin Asukkaiden vapaa-aikaan ja toimintoi- koko Kuusijärven alue, Ankkapuisto sekä hin liittyvistä alueista mainittiin Leppä- vanha Hanalan alue.

Ankkapuisto. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 51 Korson keskusta.

3.4.4 Kaupunkikuva Korson son keskusta puolestaan sijoittui vastaa- keskusta-alueella jien mielestä melko yksimielisesti aseman molemmin puolin. Keskustan keskipiste Korson keskustan kaupunkikuvaa kartoi- löytyi Korson asemanseudulta ja kirkon tettiin kysymyksillä alueen pääkadusta, tienoilta. Alueen maamerkkinä tai tun- keskustasta, keskustan keskipisteestä, nuskuvana vastaajat pitivät kirkkoa, ra- maamerkistä ja arjen toiminnasta. Kysyt- kenteilla olevaa LUMOa (lukio- ja moni- täessä alueen pääkatua saatiin useita eri toimitalo) ja Metsokotia. Vastaajat hoiti- vastauksia: Rekolantie, Korsontie, Kulo- vat päivittäisiä asioitaan lähinnä Korson mäentie, Urpiaisentie, Sääskitie ja Maa- keskustassa, mutta myös Tikkurilassa, kotkantie mainittiin vastauksissa. Kor- Koivukylässä ja Jumbossa.

Korson keskusta-alueen miellyttävyys, N=14. Keskusta-alueen käytön suhteen asuk- töiden aikaan julkinen kokoava ulkotila, kailta kysyttiin vapaa-ajan viettoa kes- jossa levähtää asiointimatkoilla (79 %). kusta-alueella, alueen puoleensa vetä- Käynnissä olevat rakennustyöt ovat vyyttä, katujen elävyyttä ja jalankulku- myös todennäköisesti vaikuttaneet sii- ympäristön siisteyttä. hen, että korsolaiset vastaajat eivät vietä Hieman yli puolet vastaajista (57 %) vapaa-aikaansa alueen keskustassa (86 koki Korson keskusta-alueen miellyttä- %) ja katutilojen toiminnot ovat vähissä väksi ja vaivattomaksi asioida, vaikka (71 %), samoin jalkakäytävät ovat myl- alueen keskustasta puuttuikin rakennus- lerryksen alla.

52 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Korson keskustan arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, N=14. Keskusta-alueen arkkitehtuuria koske- rin nähty mieleenpainuvia yksityiskoh- vissa kysymyksissä käynnissä olevat ra- tia (93 %). Vastaajien mielestä keskusta- kennustyöt ovat myös todennäköisesti aluetta voisi hyvinkin tiivistää rakenta- vaikuttaneet vastauksiin, vaikka asuk- malla, yli puolet vastaajista (64 %) oli täy- kaat ovat ajatelleet myös aluettaan val- sin tai jokseenkin samaa mieltä väittä- miina, rakennustöiden jälkeisenä aikana. män kanssa. Alueella ei koettu olevan Vastaajat eivät kokeneet Korson kes- riittävästi kasvillisuutta, mikä selittynee kustan rakennuksia erityisen kauniiksi rakennustöillä. Asukkaista 64 % koki kes- (79 %), väreiltään miellyttäviksi (86 %) kustan rakennusten olevan sopivan ko- tai muodoiltaan kiinnostaviksi (79 %). Ra- koisia ja korkuisia, mutta katunäkymiä kennuksissa ei myöskään suuressa mää- ei pidetty kovin kiinnostavina.

Korson keskustan toimivuus, N=14. Korson keskusta-alueen toimivuuteen Yli puolet vastaajista (57 %) koki kuiten- liittyvät kysymykset koskivat suunnis- kin paikoitusalueet kauniiksi. Korson kes- tautumista alueella, tilojen rajautumista kusta koettiin hyvin valaistuksi (57 %), yksityisten, yhteisten ja julkisten aluei- ja keskustan puistoja viheralueisiin ol- den suhteen, paikoituksen toimivuutta ja tiin tyytyväisiä, 79 % vastaajista oli täy- kauneutta. Lisäksi kysyttiin valaistukses- sin tai jokseenkin samaa mieltä puistoja ta, puistoja viheralueista, kadunkalus- viheralueiden viihtyisyyttä koskevan teista ja alueen siisteydestä ja hoidosta. väittämän kanssa. Väitteen ’keskusta- Rakennustöistä huolimatta Korson alueen liikenneopastimet, ulkokalusteet keskustassa koettiin olevan helppo löy- ja valaisimet ovat mielestäni kauniita’ tää paikasta toiseen (79 %). Puutteita löy- kanssa suurin osa vastaajista oli jokseen- tyi julkisten, yhteisten ja yksityisten tilo- kin tai täysin eri mieltä (71 %), samoin jen rajautumisesta (64 %), ja myös pai- rakennustöiden alla oleva keskusta tun- koitusalueiden toimivuuteen (64 %) ol- tui epäsiistiltä ja hoitamattomalta (64 %). tiin melko tyytymättömiä tällä hetkellä.

Yli puolet vastaajista asioi Korson kes- mutta päivittäinkin siellä asioi hieman kustassa jalkaisin tai pyörällä (57 %), lo- yli kolmannes vastaajista. Kaksi vastaa- put autolla. Keskustassa käytiin asioilla jista käyttivät keskustaa kerran viikossa

useimmiten pari kertaa viikossa (43 %), ja yksi harvemmin. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 53 3.4.5 Korson kaupunkikuvaa teen… tilalle joku uusi arkkitehtonisesti koskevat kaunis, ei liian korkea liike + asuinraken- kehittämistoiveet nus.” Kun vastaajia pyydettiin asettamaan Kyselyn lopuksi asukkailta tiedusteltiin tärkeysjärjestykseen kolme merkityksel- Korson palvelualuetta koskevia kaupun- lisintä Korson kaupunkikuvaan vaikut- kikuvallisia kehittämistoiveita. Heitä tavaa tekijää, asukkaat antoivat 1. sijal- pyydettiin nimeämään paikka, jonka ra- le 13 mainintaa seuraavasti: kennettu ympäristö kaipaa toimenpitei- tä ja mitä he toivoisivat sille tehtävän. • Rakennusten sopeutuminen ympä- Lisäksi luetteloitiin 13 kaupunkikuvaan ristöönsä (5) vaikuttavaa toimenpidettä, joista asuk- • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- kaiden pyydettiin numeroimaan itselleen täminen (2) kolme merkityksellisintä. • Olemassa olevan puuston säilyttä- Asukkaita pyydettiin lisäksi arvioiminen (2) maan miten tietyt vuosina 1998-2001 • Pimeän ajan ilmeen kehittäminen valmistuneet rakennukset sopivat hei- valaistuksen avulla (2) dän mielestään Korson kaupunkiku- • Historiallisten rakennusten säilyttä- vaan. Vastaajilla oli käytössään lista hil- minen (1) jattain valmistuneista rakennuksista, ja • Laadukas ylläpito ja hoito (1) vastaajat vastasivat viisiportaisella asteikolla. Lisäksi asukkailta kysyttiin, mil- Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioi- lä suunnitteilla tai rakenteilla olevista maan miten heidän mielestään tietyt hankkeista on edellytystä nousta Kor- vuosina 1998-2001 valmistuneet raken- son tai koko Vantaan maamerkiksi. Täs- nukset sopivat Korson kaupunkiku- säkin kysymyksessä vastaajilla oli käy- vaan. Näihin kuuluivat Mikkolan esiope- tössään lista suunnitteilla tai rakenteilla tus- ja päivähoitotilat, kirkon saneeraus olleista hankkeista. Lopuksi asukkaat ja uusi seurakuntatalo, Ankkalammen saivat kommentoida Korson palvelualu- päiväkoti ja uusi asema. een kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja Runsaasti yli puolet (71 %) vastaa- omin sanoin. jista koki Mikkolan esiopetus- ja päivä- Aluksi korsolaisia vastaajia pyydet- hoitotilojen sopivan Korson kaupunkiku- tiin nimeämään itselleen tärkeitä toimen- vaan. Kaikki vastaajat kokivat kirkon piteitä vaativia kohteita alueella. Vastaa- saneerauksen ja uuden seurakuntatalon jat (N=14) kokivat tärkeimmäksi toi- sopivan hyvin tai jokseenkin hyvin alu- menpiteitä vaativiksi kohteiksi Korsos- een kaupunkikuvaan. Myös lähes kaikki sa keskusta-alueen, joka onkin parhail- vastaajat (86 %) vastasivat Ankkalam- laan nyt, kesällä 2002 rakennustyön alla. men päiväkodin sopivan hyvin tai jok- Myös ’vanha Sokevan talorumilus’ mai- seenkin hyvin alueen kaupunkikuvaan, nittiin toimenpiteitä vaativana. samoin uuden aseman (79 %). Uuden ase- “Korson keskusta on täynnä rähjäisiä man suhteen “vaikea sanoa” -vastaus- matalia liikerakennuksia, räjäytettävä hii- ten määrä oli melko korkea, johtuen to-

Miten seuraavat rakennukset mielestäsi sopivat Kor- son kaupunkikuvaan, N=14.

54 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Korson kirkko ja LUMOn työmaa. dennäköisesti kesken olevista rakennus- tasoa nostettava ja kiinnitettävä huomiota töistä. kokonaisuuteen, epäsiisteys ja epäsuhtai- Korsolaiset vastaajat saivat myös suus saatava korjattua, rakennuskuvissa arvioida Korsoon suunnitteilla tai ra- kiinnitettävä huomiota myös ulkonäköön ja kenteilla olevien hankkeiden suhteen, sopivuuteen ympäristöönsä nähden.” onko niillä mahdollisuutta muodostua Sana on vapaa-osiossa korsolaiset a) koko Vantaan maamerkiksi ja b) Kor- vastaajat toivat esiin siisteyttä, aseman son alueen maamerkiksi. Yhden raken- korjaamista ja kylämäisyyden korosta- teilla olevan hankkeen koettiin voivan mista Korsossa: muodostua sekä koko Vantaan että Kor- “Kylämäisyys saatava lähiömäisyyden son maamerkiksi: lukio- ja monitoimita- tilalle. Keskustan itäpuolen ’ostariklusteri’:n lo LUMOn (6/10 mainintaa). Vantaan vaikutus säteilee laajalle, koska keskustan maamerkiksi yhden maininnan sai Lu- kautta usein kuljetaan koteihin vaikkei siel- mon lisäksi Mikkolan neuvola ja hammas- lä asioitaisikaan.” hoitotilat. Korson alueen tunnuskuvaksi asukkaat katsoivat voivan muodostua LUMOn lisäksi Nikinmäen koulun (3) ja Nikinmäen päiväkodin (1). Korsolaiset vastaajat pitivät tärkei- nä Korson kaupunkikuvaan liittyvinä seikkoina alueen kevyen liikenteen väy- lien toimivuutta, siistejä viheralueita, palvelujen toimivuutta ja yleensä ylläpi- toa. “Kunnolliset kevyen liikenteen väylät, palvelujen lisääminen Korsossa/Nikinmäes- sä, linja-autoaseman riittävä kapasiteetti – kaupunkirata – syöttöliikenne.” “Viheralueiden putsaus, kukkaistutuk- sia.” “Ympäristön esteettisiin asioihin on

alettava kiinnittää huomiota, suunnittelun ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 55 Koivukylän aluetoimikunnan alue.

3.5 Koivukylä

3.5.1 Alueen kuvaus bölen kylä ja sitä ympäröivät pellot alueen eteläosassa muodostavat avoimen Pääradan molemmin puolin sijaitseva maisematilan. Hanabölen kyläasutus on Koivukylän aluetoimikunnan alue (19 132 saanut alkunsa keskiajalla. Kylän van- asukasta) koostuu Asolan, Rekolan, Koi- himmat rakennukset ovat peräisin 1700- vukylän ja Päiväkummun pientaloalueis- luvulta (Frondelius 2001). ta sekä Koivukylän asemaan tukeutuvis- Koivukylän palvelualueen keskeiset ta Koivukylän kerrostalokortteleista ja alueet sijaitsevat Havukosken (8500 asu- Havukosken kerrostaloalueesta. Asola on kasta) ja Koivukylän (2100 asukasta) luonteeltaan vanhaa täydentyvää rinta- kaupunginosien leikkauspisteessä päära- miesaluetta, jossa on maaston muotojen dan molemmin puolin. Koivukylän kes- mukaan polveileva katuverkko. Alueella kusta suunniteltiin 1960-luvulla Tikku- sijaitsee myös Peijaksen sairaala. Rekolan rilan ja Korson väliseksi merkittäväksi tiivistyvä pientaloalue koostuu eri-ikäi- radanvarsikeskukseksi, jonka kunnianhi- sistä omakotitaloista, joista vanhimmat moisena tavoitteena oli rakentaa kom- on rakennettu Rekolan kylän palstoitta- paktikaupunkiperiaatteeseen pohjautu- misen yhteydessä viime vuosisadan alku- va “tiivis, kerrostalovaltainen palvelu- puolella. Päiväkummun alue on täyden- yhdyskunta”, joka oli mitoitettu 40 000- tyvää ja tiivistyvää omakotialuetta, jossa 60 000 asukkaalle (Salokorpi 1984). Alu- rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. een rakentaminen alkoi 1970-luvulla, Alueen katuverkko perustuu vanhaan tie- mutta sen rakentaminen jäi erityisesti verkkoon. Koivukylän palvelualueen kaupallisten palvelujen osalta kesken merkittävin virkistyskohde on Keravan- muuttoliikkeen tyrehdyttyä 1980-luvul- joki ja sen ranta-alueet. (Koivukylän pal- la. Peltoaukeat ympäröivät keskusta- velualueen..., 2002). Historiallinen Hana- aluetta lännessä ja etelässä.

56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Radan länsipuoliset alueet ovat maastol- tusasteiden suhteen jakauma oli melko taan tasaisia. Itäpuolinen osa on maas- tasainen: kaksi kansakoulun käynyttä, toltaan mäkistä. Asuinkerrostalot ovat kaksi peruskoulun suorittanutta ja kaksi hahmoltaan suorakulmaisia, tasakattoi- ylioppilasta sekä yksi opistotason tutkin- sia ja useimmiten 3-6 kerrosta korkeita. non suorittanut. Suurin osa Koivukylän Alueella on myös seitsemän pistemäistä alueen vastaajista oli asunut alueella yli 12-kerroksista tornitaloa, jotka näkyvät 20 vuotta (n=10), kaksi vastaajaa yli 10 ympäröiville peltoaukeille. Rakennusten vuotta, yksi 5-10 vuotta ja yksi 2-5 vuot- väritykselle tyypillistä on vaaleiden ja ta. värikkäiden laajojen väripintojen vuorottelu. Asuinrakennukset sijaitsevat väljän suorakulmaisesti toisiinsa nähden ja niiden väliin muodostuu puolisuljettuja korttelipihoja. Paikoitusalueet sijaitsevat kenttämäisinä vyöhykkeinä asuinrakennusten ja katujen välissä. Keskusta-alueella sijaitsee pienimuotoisen ostoskeskuksen yhteydessä posti ja kirjasto.

3.5.2 Vastaajien taustatiedot

Koivukylän aluetoimikunnasta täytettyjä lomakkeita palautui 14 kpl, joista viisi oli naisvastaajilta ja loput miehiltä. Koivu- kylän aluetoimikunnan vastaajat olivat iältään pääosin 30-64-vuotiaita (n=11), yhden vastaajan ollessa alle 30-vuotias ja yhden yli 65-vuotias. Koulutukseltaan puolet vastaajista oli korkeakoulututkin- Päiväkummun pientaloalue

non suorittaneita (n=7). Muiden koulu- Koivukylän palvelualueella. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 57 3.5.3 Koivukylän kaupunkikuva yleensä

Koivukylän kaupunkikuva yleensä, N=14.

Koivukylän vastaajat kokivat alueensa ja vanhojen rakennusten yhteensopivuus kaupunkikuvan (64 %), mittakaavan (64 jakoi mielipiteet puoliksi. Runsaasti yli %) ja katunäkymät (79 %) hyviksi, yli puolet vastaajista (79 %) koki Koivuky- puolet vastaajista oli täysin tai jokseen- län alueella olevan eri ikäisiä rakennuk- kin samaa mieltä väittämien kanssa. sia ja puolella vastaajista Koivukylän Maastonmuotojen ja kasvillisuuden huo- kaupunkikuvan miellyttävyys oli rat- miointi rakentamisessa koettiin myös kaissut asuinpaikan valinnan. pääsääntöisesti hyväksi (57 %). Uusien

Koivukylän alueen toimivuus, N=14.

Koivukylän toimivuutta koskevat väit- vastaukset jakaantuivat kahtia: puolet tämät toivat edelleen esille asukkaiden vastaajista ilmoitti suurimman osan tut- tyytyväisyyttä alueeseen: Koivukylä ko- tavistaan asuvan samalla alueella, puo- ettiin hyvin toimivaksi (79 %) ja alueen let oli eri mieltä väitteen kanssa. Lähes sisällä on asukkaiden mielestä helppo kaikki koivukyläläiset vastaajat viihtyi- löytää paikasta toiseen (71 %). Sama vät hyvin alueellaan (86 %), ja yli puolet määrä vastaajia koki alueen myös rau- vastaajista (57 %) koki Koivukylän niin halliseksi ja turvalliseksi. hyväksi alueeksi, että toivoi lastensa jää- Selvä enemmistö koivukyläläisistä vän alueelle asumaan. Runsaasti yli puo- vastaajista piti alueen hoitoa ja ylläpitoa let vastaajista (64 %) löysi myös Koivu- heikkotasoisena, väitteen ’alueeni on kylästä itselleen sopivia arjen henkireikä- hyvin hoidettu ja ylläpidetty’ kanssa ja virkistyspaikkoja. Koivukyläläiset vas- vastaajista suurin osa (79 %) oli jokseen- taajat mainitsivat virkistyspaikkana kin tai täysin eri mieltä. Vastaajista puo- myös Kuusijärven ulkoilualueet ja kult- let osallistui itse lähiympäristönsä hoi- tuuririennot Helsingissä. Tikkurilan kes- toon. Samoin kysyttäessä vastaajien so- kustaa käytettiin henkireikä-paikkana, siaalisia suhteita Koivukylän alueella samoin Tuusulaa ja Keravaakin.

58 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Kysyttäessä vastaajilta omaa mielipaik- enää jäljellä kivijalka ja joitakin rattais- Asukkaiden mielipaikat Koi- kaa Koivukylässä, asukkaat mainitsivat ton osia (Frondelius, 2001). Lisäksi mai- vukylässä. luontoalueita: Kuusijärven ulkoilualueen nittiin peltomaisemat ja Asolanpuisto ja Keravanjoen rannat ja kosket, sekä mielipaikkoina alueella. Koivukylän alu- Hanabölen kosken alueen. Myös paikan- een kauneimmaksi kohdaksi mainittiin nimi Myllykoski esiintyy Koivukylän alu- paikkoja Keravanjoen varresta (Hanabö- een vastauksissa. Sen on tulkittu viittaa- len koski, Matarinkoski) ja Kuusijärven van Hanabölen koskeen, jonka rannalla ranta-alueet, lisäksi kauniina koettiin on sijainnut mylly 1500-luvulta alkaen. Havukosken peltoaukeamat ja -maise- Vuonna 1854 rakennettu uusi myllyra- mat, Hanabölen kylä ja vanha Asolan kennus purettiin vuonna 1980 ja siitä on pientaloalue.

Hanabölen peltomaisemaa. Taustalla Havukosken

tornitaloja. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 59 Koivukylän ostoskeskus.

3.5.4 Kaupunkikuva asukkaat mielsivät jokseenkin yksimieli- Koivukylän keskusta- sesti aseman seudun ja vanhan ostarin. alueella Kun kysyttiin missä sijaitsee oman alueesi keskustan keskipiste, asukkaat si- Koivukylän keskustan kaupunkikuva- joittivat sen edelleen vanhalle ostarille arviota lähestyttiin pyytämällä asukkai- sekä kirjaston aukealle, Kirnuun tai Lau- ta määrittelemään alueen pääkatu, kes- rintien ja Rekolantien risteykseen. Koi- kusta ja keskustan keskipiste. Koivuky- vukylän keskusta-alueen maamerkiksi län alueen pääkaduksi mainittiin Kytö- ehdotettiin eniten korkeita tornitaloja, ja tie, Kuusitie, Laurintie ja Rekolantie, sekä niiden lisäksi alueen kirjastoa ja asema- myös Peijaksentie. Alueen keskustaksi rakennusta.

Koivukylän keskusta- alueen miellyttävyys, N=14. Koivukylän keskusta-alueen käyttöön olivat jokseenkin tai täysin eri mieltä. Yli liittyen asukkailta kysyttiin vapaa-ajan puolet vastaajista koki, ettei keskustassa viettoa alueella, alueen puoleensavetä- ole miellyttävä asioida, ja suurin osa (93 vyyttä, katujen elävyyttä ja jalankulku- %) vastasi, ettei keskustassa ole puoleen- ympäristön viimeistelyä. Koivukylän savetävää toria, aukiota tai kävelykatua. asukkaat eivät olleet kovin tyytyväisiä Keskustassa ei juurikaan vietetty vapaa- alueensa keskustaan: lähes kaikkien tä- aikaa, katutilasta ei löytynyt sitä elävöit- män osion väittämien suhteen vastaajat täviä toimintoja, eikä jalankulkuympä-

60 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 ristöä koettu kovin viimeistellyksi (72 %). vielä rakentamatta, joten asukkaiden on Koivukylän keskustan osalta on kuiten- varmasti ollut vaikea ottaa kantaa esi- kin todettava, että alueen varsinainen merkiksi puuttuviin kävelyalueisiin. kaupallinen keskusta on pääosaltaan

Koivukylän keskusta-alueen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri, N=14.

Kun vastaajilta kysyttiin yleisiä kysymyk- tyiskohtia (79 %). Yli puolet vastaajista siä alueen keskustan kaupunkikuvasta ja (57 %) koki, että keskustaa voisi tiivistää arkkitehtuurista, vastaukset jatkuivat rakentamalla. Kasvillisuutta kaivattiin samoilla linjoilla: useimpien väittämien lisää (79 %). Rakennusten kokoon ja kor- kanssa oltiin jokseenkin tai täysin eri keuteen oltiin suurelta osin tyytyväisiä mieltä. Keskustan rakennuksia ei koettu (64 %). Koivukylän keskustan katunäky- kovin kauniiksi (79 %), mutta niiden vä- mät koettiin vähemmän kiinnostaviksi, rejä piti puolet vastaajista (50 %) miel- suurin osa vastaajista (71 %) oli jokseen- lyttävinä. Rakennuksissa ei koettu ole- kin tai täysin eri mieltä väittämän kans- van kiinnostavia muotoja (79 %), eikä sa. myöskään kovin mieleenpainuvia yksi-

Koivukylän keskustan toimivuus, N=14. Kun vastaajilta kysyttiin edelleen Koivu- (79 %) eivätkä myöskään kauniita (79 %). kylän keskusta-alueen toimivuudesta, Runsas puolet vastaajista oli tyytymätön yleinen tyytymättömyys kuvastui vasta- keskusta-alueen valaistukseen, ja puolet uksista edelleen. Keskustan koettiin ole- viheralueiden viihtyisyyteen (50 %). Kes- van helppo suunnistautua (71 %), mutta kustan kadunkalusteita kuten liikenne- muiden väittämien kanssa oltiin pääosin merkkejä, ulkokalusteita ja valaisimia ei jokseenkin tai täysin eri mieltä. koettu kovin kauniiksi (64 %). Koko kes- Julkisten ja yksityisten tilojen rajau- kusta-alueen hyvästä siisteydestä ja hoi- tuminen koettiin hankalaksi hahmottaa dosta lähes kaikki vastaajat olivat jok- (57 %), ja paikoitusalueet olivat vastaaji- seenkin tai täysin eri mieltä.

en mielestä jokseenkin huonosti toimivia ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 61 Hieman alle kolmasosa vastaajista (29 %) län palvelualueen kaupunkikuvaan liit- asioi Koivukylän keskustassa kuitenkin tyviä seikkoja omin sanoin. päivittäin, ja reilusti yli puolet (72 %) Aluksi vastaajat saivat nimetä itsel- ainakin kerran viikossa. Keskustassa käy- leen tärkeitä kehittämistä vaativia paik- tiin suurimmaksi osaksi kävellen tai pyö- koja Koivukylässä. Vastaajat (N=14) ko- rällä (50 %), mutta myös autolla (29 %). kivat alueellaan kehittämistä vaativik- Loput vastaajista kulkivat keskustaan si paikoiksi aseman ympäristön ja kes- bussilla tai junalla. Vastauksiin saattaa kusta-alueen, mitkä mainittiin lähes kai- vaikuttaa se, että lähes kaikki vastaajat kissa vastauksissa. Myös keskusta-aluet- asuvat Koivukylän keskustan ulkopuo- ta ja aseman viheralueita toivottiin pi- lella. dettävän paremmassa kunnossa. “Koivukylän aseman + ostarin seutu.” 3.5.5 Koivukylän kaupunki- “Koivukylän keskustan siistiminen, elä- kuvaa koskevat vöittäminen ja keskustasuunnitelman to- kehittämistoiveet teuttaminen.” “Koivukylän keskusta. Rakennettava Koivukylän kaupunkikuvaa koskevan toimivaksi ja viihtyisäksi sekä turvalliseksi kyselyosuuden lopuksi asukkailta tiedus- keskuspaikaksi, jossa on myös tarvittavat teltiin Koivukylän palvelualuetta koske- palvelut saatavilla.” via kaupunkikuvallisia kehittämistoi- “Ravintoloiden ympäristöt. Siivotta- veita. Heitä pyydettiin nimeämään paik- va ja jätekatoksia rakennettava, esimerkiksi ka, jonka rakennettu ympäristö kaipaa Tiilenpää.” toimenpiteitä ja mitä he toivoisivat sille “Koivukylän aseman seudun pusikot ja tehtävän. Lisäksi luetteloitiin 13 kaupun- ojan seutua pitäisi hoitaa kauniimmaksi, kikuvaan vaikuttavaa toimenpidettä, raivata ja istuttaa puita ja kukkia.” joista asukkaiden pyydettiin numeroi- “Viheralueet ja katujen siisteys.” maan itselleen kolme merkityksellisintä. Seuraavaksi asukkaita pyydettiin Asukkaita pyydettiin lisäksi arvioi- asettamaan eri vaihtoehdoista itselleen maan miten tietyt vuosina 1998-2001 kolme tärkeintä Koivukylän alueen kau- valmistuneet rakennukset sopivat hei- punkikuvaan vaikuttavaa toimenpidet- dän mielestään Koivukylän kaupunki- tä tärkeysjärjestykseen (1, 2, 3). Ensim- kuvaan. Vastaajilla oli käytössään lista mäiselle sijalle asukkaat antoivat 13 mai- hiljattain valmistuneista rakennuksista, nintaa, ja toimenpiteiden tärkeysjärjes- ja vastaajat vastasivat viisiportaisella tys muodostui seuraavaksi: asteikolla. Lisäksi asukkailta kysyttiin, millä suunnitteilla tai rakenteilla ole- • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- vista hankkeista on edellytystä nousta täminen (4 mainintaa) Koivukylän tai koko Vantaan maamer- • Rakennusten sopeutuminen ympä- kiksi. Tässäkin kysymyksessä vastaajil- ristöönsä (3) Miten seuraavat rakennukset mielestäsi sopivat Koi- la oli käytössään lista suunnitteilla tai • Laadukas ylläpito ja hoito (3) vukylän kaupunkikuvaan, rakenteilla olleista hankkeista. Lopuksi • Pimeän ajan ilmeen kehittäminen N=14. asukkaat saivat kommentoida Koivuky- valaistuksen avulla (1) • Paikallinen omaleimaisuus (1)

Koivukylän asukkaita pyydettiin myös arvioimaan omasta näkökulmastaan, miten tietyt vuosina 1998-2001 valmistuneet rakennukset sopivat alueen kaupunkikuvaan. Näitä viime vuosina valmistuneita rakennuksia olivat päiväkoti Rekolassa, Rekolan aseman korjaus, Vir- pipolun uusi silta Havukoskella ja Kera- vanjoen uusi silta Havukoski-Päiväkum- mussa. Yli puolet (57 %) asukkaista koki Päi-

62 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 väkummun päiväkodin sopivan hyvin vukylän kerrostalotötteröaluetta osaksi Koivukylän kaupunkikuvaan. Päiväkum- omaa aluettaan, Koivukylässä käydään jos mun päiväkodin suhteen osa asukkaista on pakko. Eli mistä alueelle myönteistä ve- koki arvioinnin vaikeaksi, koska kohdet- tovoimaa ja arvostusta?” ta ei ilmeisesti tunnettu. Rekolan aseman “On masentavaa, että Rekolan omako- korjauksen (79 %) ja uudet sillat asukkaat tialue pitää merkitä samanlaisella tornilla kokivat sopivan hyvin tai jokseenkin hy- kuin Korso ja Koivukylä. Junamatkustajien vin alueen kaupunkikuvaan, Virpipolun käsitys kerrostalovantaasta syvenee enti- uuden ylikulkusillan Havukoskella 86 % sestään. Viihdyn Rekolassa, mikä ei kaupun- ja Keravanjoen uuden sillan 86 %. kikuvallisesti ole ollenkaan sama kuin Koi- Koivukylässä suunnitteilla tai käyn- vukylän suuralue. Omakotialue on hyvin nissä olevista hankkeista asukkaita pyy- hoidettua, vaihtelevaa ja mielenkiintoista dettiin arvioimaan niiden mahdollisuut- (koirankakkaa lukuun ottamatta)” ta muodostua a) koko Vantaan tunnuskuvaksi ja b) Koivukylän tunnuskuvaksi. Molempiin osioihin asukkaat vastasivat antaen eniten mainintoja Koivukylän asemalle (7/10 mainintaa). Lisäksi oman alueen tunnuskuvaksi katsottiin voivan muodostua Rekolanmäen koulun (2 mainintaa). Tärkeinä kaupunkikuvaan liittyvi- nä seikkoina Koivukylän vastaajat piti- vät mm. maaston korkeuseroja, Rekolan omakotialuetta ja Hanabölen ympäris- töä. Useat vastaukset käsittelivät lisäksi keskustan siistimistä ja yleisen ilmeen kohentamista, alueen turvallisuutta, va- laistusta ja palveluita. “Maaston korkeuserot, joita korkeat tornitalot korostavat. Keravanjoen uimaran- ta, koski, myllyn rauniot ja puisto. Maalais- maisema sisääntuloväylän varrella. Upeat näköalat luontoon, varsinkin ylimmistä kerroksista.” “Kadut siisteiksi ja valaistuiksi, myös jalan liikkuminen turvalliseksi.” “Koivukylän asemanseutu rakennettava vastaamaan voimakkaasti kehittyvän alueen tarpeita.” Sana on vapaa -osiossa vastaajat esit- tivät paljon erilaisia kommentteja Koivu- kylän suhteen. Useimmat vastaajat asui- vat vanhalla omakotialueella Koivukylän keskustan ulkopuolella, mikä heijastuu vastauksiin: Koivukylällä tarkoitetaan alueen keskuksen kerrostaloja, ei omaa aluetta. Kerrostaloaluetta ei koettu viih- tyisänä ja miellyttävänä, päinvastoin: “Oma alue OK, Koivukylä hirvitys! Tornit voisi purkaa ja suunnitella alue Pak- kalan tyyliin uusiksi. Siinä olisi tosi ympä- ristöteko ja toivoa tuleville sukupolville” “Aika vaikea on saada Päiväkummun ja

Rekolan omakotitalolaisia mieltämään Koi- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 63 Hakunilan palvelualue. 3.6 Hakunila myös Kuusijärven ja Ojangon virkistys- alueet. Rajakylän, Vaaralan, Itä-Hakki- 3.6.1 Alueen kuvaus lan ja Kuninkaanmäen asuinalueet syn- tyivät 1950-luvulla. Ne ovat sittemmin Hakunilan palvelualue on maankäytöl- tiivistyneet rakenteeltaan, mutta säilyt- tään jakaantunut eri osiin. Vanhinta ker- täneet edelleen alkuperäisen ilmeensä, rostumaa edustavat alueen itäosan So- jossa alueen vaihtelevat maastomuodot tungin ja Länsisalmen kylät sekä Wester- ja metsäluonto ovat tärkeä osa kaupun- kullan, Håkansbölen ja Nissbackan kar- kikuvaa. Länsimäen asuinalue on kerros- tanot. Maisemakuvalle on tyypillistä talovaltainen ja se on rakentunut 1970- pelto- ja metsäalueiden vuorottelu, van- luvulla. Työpaikka-alueet sijaitsevat Vaa- ha tiestö, vaihtelevat pinnanmuodot ja ralassa, Porvoonväylän tuntumassa. (Ha- kulttuurimaiseman leima. Alueella ovat kunilan palvelualueen..., 2001).

64 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Hakunilan palvelualueen keskusta, Ha- nusten ja katualueen välissä. Kerrosta- kunila (11 500 asukasta), sijaitsee Kehä loista koostuvaa ydintä ympäröi pienta- III:n ja Lahdenväylän risteyksen pohjois- lovaltainen asutus pohjois- ja itäreunal- puolisella alunperin kallioisella ja havu- la. puuvaltaisella harjanteella. Keskusta- Keskusta-alueen palvelut sijaitsevat alue rajautuu koillisessa Ojangon virkis- kootusti Hakunilantien ja Jokiniementien tysalueeseen. Alueen kerrostalovaltainen risteyksen lähellä. Siellä olevat tori, kirk- rakennuskanta on pääosin rakennettu ko, kaupungin yhteispalvelupiste ja os- 1970-luvulla. Alueen liikenneverkko ra- toskeskus edustavat 1980-luvun alku- kentuu kokoojakatuna toimivan Haku- puolen matalaa liikerakentamista. nilantien ja siihen nähden poikittaisten asuntokatujen kudelmalle. Asuntokort- 3.6.2 Vastaajien taustatiedot teleiden lomitse on johdettu kevyen liikenteen verkosto. Jotkut kevyen liiken- Hakunilan aluetoimikunnalta saatiin teen reitit ylittävät Hakunilantien siltoja täytettyjä kyselylomakkeita takaisin 8 pitkin. Asuinkerrostalot ovat hahmol- kpl. Puolet vastaajista oli miehiä, puolet taan suorakulmaisia tai pistemäisiä, ta- naisia. Suurin osa vastaajista oli 50-64- sakattoisia, 3-11 kerrosta korkeita ja vä- vuotiaita, yhden ollessa iältään 30-49- ritykseltään vaaleita. Asuinrakennusten vuotias ja yhden eläkeikäinen, yli 65- sijoittelun perustana on suorakulmainen vuotias. Vastaajien koulutus oli pääosin koordinaatisto, mutta rakennukset lo- opistotason tutkinto (n=4), lisäksi löytyi mittuvat suhteellisen vapaasti toisiinsa peruskoulun (n=3) ja kansakoulun (n=1) nähden paikoin ns. myllynsiipiperiaatet- suorittaneita. Lähes kaikki vastaajat ta noudattaen. Paikoitusalueet sijaitse- (n=7) olivat asuneet Vantaalla yli 20 vat erityisesti Hakunilantien varrella vuotta, yksi vastaaja ilmoitti asumisajak-

kenttämäisinä vyöhykkeinä asuinraken- seen 5-10 vuotta. Pihanäkymä Hakunilasta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 65 3.6.3 Hakunilan kaupunkikuva yleensä

Hakunilan kaupunkikuva yleensä, N=8.

Puolet vastaajista koki alueen kaupunki- % vastaajista oli täysin tai jokseenkin sa- kuvan miellyttäväksi ja alueen rakenne- maa mieltä väittämän kanssa. Samoin yli tun ympäristön mittakaava koettiin so- puolet vastaajista (63 %) koki uusien ja pivaksi, sillä yli puolet vastaajista (62 %) vanhojen rakennusten sopivan hyvin toi- oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä tä- siinsa, ja alueella koettiin olevan myös män väittämän kanssa. Puolet vastaajis- eri-ikäisiä rakennuksia (88 %). Suurim- ta (50 %) koki, etteivät alueen katunäky- malla osalla vastaajista (75 %) ei Haku- mät ole kovinkaan kauniita. nilan alueen kaupunkikuvan miellyttä- Alueen suunnittelussa ja rakentami- vyys ollut ratkaissut asuinpaikan valin- sessa maastonmuodot ja kasvillisuus oli taa. huomioitu vastaajien mielestä hyvin, 75

Hakunilan alueen toimivuus, N=8.

Alueen toimivuuden suhteen kyselyyn Puolella vastaajista (50 %) suurin osa vastanneet asukkaat vaikuttivat hyvin ystävistä ja tuttavista asui Hakunilan tyytyväisiltä (75 %). Hakunila koettiin alueella ja reilusti yli puolet vastaajista helpoksi orientoitua (100%), ja vastaajis- (62 %) koki alueen niin hyväksi, että toi- ta suurin osa piti aluetta rauhallisena ja voi lastensa jäävän alueelle asumaan. turvallisena (88 %). Kysyttäessä alueen Kuitenkin vain 38 % vastaajista viihtyi hoidosta vastaajien mielipiteet jakaan- hyvin alueella (suurin osa jätti vastaa- tuivat kahtia: hieman yli kolmasosa oli matta tähän kysymykseen). Hakunilan väittämän ’alueeni on hyvin hoidettu ja alueelta suurin osa vastaajista (75 %) löysi ylläpidetty’ kanssa samaa mieltä ja yli myös itselleen sopivia arjen virkistäyty- puolet (62 %) oli väittämän kanssa jok- mis- ja elpymispaikkoja. seenkin tai täysin eri mieltä. Vastaajista yli puolet osallistui lähiympäristönsä hoitoon (62 %).

66 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Asukkaiden mielipaikat Hakunilassa.

Mielipaikoikseen hakunilalaiset vastaajat mainitsivat Riimumäen ja Kyrko- bergetin. Lisäksi mainittiin urheilupuis- to. Hakunilan kauneimmaksi kohdaksi vastaajat nimesivät useita paikkoja: So- tungin, Riimumäen ja Kyrkobergetin alueen ja Högbergetin. Myös Myllymäki Ves- terkullan kartanon alueella ja alueen puistot yleensä mainittiin.

Riimumäki. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 67 Hakunilan ostoskeskus.

3.6.4 Kaupunkikuva Hakunilan ta myös Palttinatietä, Koulutietä ja Län- keskusta-alueella simäentietä ehdotettiin. Alueen keskustan suhteen vastaajat olivat yksimielisiä: Hakunilan keskustan kaupunkikuva-ar- se löytyi Hakunilan ostarilta. Keskustan viota lähestyttiin pyytämällä asukkaita keskipisteeksi mainittiin Hakunilassa määrittelemään alueen pääkatu, keskus- edelleen ostari, mutta myös kirkko ja Itä- ta ja keskustan keskipiste sekä maamerk- Hakkilan koulu, jotka koettiin alueen ki. Hakunilan pääkaduksi lähes kaikki luonteviksi maamerkeiksi. vastaajat nimesivät Hakunilantien, mut-

Hakunilan keskusta- alueen miellyttävyys, N=8.

Vaikka vastaajat kokivat Hakunilan kes- jossa levähtää asioinnin yhteydessä eikä kusta-alueen pääosin miellyttäväksi ja keskusta-alueella myöskään vietetty va- vaivattomaksi asioida (63 %), muiden paa-aikaa (75 %). Keskustasta ei vastaa- keskusta-alueen vetovoimaisuutta kos- jien (75 %) mielestä löytynyt kadulle kevien väittämien kanssa oltiin pääosin avautuvia toimintoja katutilaa elävöit- jokseenkin tai täysin eri mieltä. Suurin tämässä, eikä yli puolet vastaajista (62 osa vastaajista (75 %) koki, ettei alueella %) myöskään pitänyt alueen jalankulku- ole puoleensavetävää toria tai aukiota, ympäristöä kovin viimeisteltynä.

68 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Hakunilan keskustan arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, N=8. Väittämien käsitellessä Hakunilan kes- Vastaajat eivät kaivanneet keskusta-alu- kusta-alueen arkkitehtuuria ja kaupun- een tiivistämistä rakentamalla: puolet (50 kikuvaa, asukkaiden tyytymättömyys %) vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri keskustan suhteen jatkui: suurin osa mieltä tiivistämistä koskevan väittämän asukkaista oli jokseenkin tai täysin eri kanssa. Keskustassa ei ollut vastaajien mieltä esitettyjen väittämien suhteen. mukaan riittävästi kasvillisuutta nykyi- Keskustan rakennuksia ei koettu kauniik- sellään (75 %), eikä myöskään kovinkaan si, ja vaikka osa vastaajista kokikin, että kiinnostavia katunäkymiä (75 %), mutta taloissa oli miellyttäviä värejä, muoto- rakennuksia puolet vastaajista piti sopi- jen ja yksityiskohtien suhteen rakennuk- van kokoisina ja korkuisina. set koettiin köyhiksi.

Hakunilan keskusta-alueen toimivuus, N=8.

Hakunilan keskusta-alueen toimivuut- mutta suurin osa ei pitänyt niitä kovin ta selvitettiin orientoitavuuden, tilojen kauniina (88 %). rajautumisen, paikoituksen toimivuu- Hakunilan keskusta-alue koettiin den, valaistuksen, ulkokalusteiden kau- melko hyvin valaistuksi (50 %) ja viher- neuden ja alueen viihtyisyyden ja hoidon ja puistoalueet pääsääntöisesti viihtyi- kannalta. Hakunilan keskusta koettiin siksi (63 %). Yli puolet vastaajista (63 %) pääsääntöisesti helpoksi suunnistautua ei kokenut keskustan liikennemerkkejä, (75 %) ja julkisten ja yksityisten tilojen ulkokalusteita ja valaisimia kovinkaan rajautuminen oli vastaajien mielestä sel- kauniiksi, ja puolet vastaajista koki kes- keää (63 % jokseenkin tai täysin samaa kusta-alueen hoitamattomaksi ja epäsiis- mieltä väittämän kanssa). Puolet vastaa- tiksi. jista koki paikoitusalueet toimiviksi,

Vastaajat asioivat Hakunilan keskustas- vastaajista (50 %) asioi keskusta-alueel- sa pääosin kävellen tai pyörällä (63 %) la vähintään kerran viikossa, loput pari

loput autolla, bussilla tai junalla. Puolet kertaa kuussa tai harvemmin. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 69 3.6.5 Hakunilan kaupunki- na etenkin keskusta-alueen, Saagapuiston kuvaa koskevat ja Nissaksenpuiston alueen, Skomarsin tor- kehittämistoiveet pan sekä Pohjantien ja Vesimiehenkadun risteyksessä olevan tontin siivouksen Kyselyn lopuksi asukkailta tiedusteltiin ’vanhoista roinista’. Lisäksi nostettiin Hakunilaa koskevia kaupunkikuvallisia esiin juoksuhautojen ja bunkkereiden sii- kehittämistoiveita. Heitä pyydettiin ni- vous ja kunnostus. meämään paikka, jonka rakennettu ym- “Kolohongan liikekiinteistö, istutuksia päristö kaipaa toimenpiteitä ja mitä he ja siivousta” toivoisivat sille tehtävän. Lisäksi luette- “Hakunilan keskusta – vanha ostari loitiin 13 kaupunkikuvaan vaikuttavaa täysin uusiksi ja tilalle ostari + monikult- toimenpidettä, joista asukkaiden pyydet- tuuritalo” tiin numeroimaan itselleen kolme mer- “Saagapuiston ja Nissaksenpuiston kityksellisintä. alueen kunnostus ja ylläpito” Asukkaita pyydettiin myös arvioi- “Skomarsin torpan kunnostus ennen maan miten tietyt vuosina 1998-2001 kuin se rapistuu, sen ympäristö myös” valmistuneet rakennukset sopivat hei- Seuraavaksi asukkaille esitettiin kysy- dän mielestään Hakunilan kaupunki- mys, jossa heitä pyydettiin priorisoimaan kuvaan. Vastaajilla oli käytössään lista toimenpideluettelosta Hakunilan kau- hiljattain valmistuneista rakennuksista, punkikuvaan vaikuttavaa kolme tär- ja vastaajat vastasivat viisiportaisella as- keintä toimenpidettä. Ensimmäiselle si- teikolla. Lisäksi asukkailta kysyttiin, mil- jalle asukkaat antoivat 8 mainintaa, jot- lä suunnitteilla tai rakenteilla olevista ka jakaantuivat neljän eri toimenpiteen hankkeista on edellytystä nousta Ha- kesken seuraavasti: kunilan tai koko Vantaan maamerkiksi. Tässäkin kysymyksessä vastaajilla oli • Arvokkaiden maisematilojen säilyt- käytössään lista suunnitteilla tai raken- täminen (3 mainintaa) teilla olleista hankkeista. Lopuksi asuk- • Rakennusten sopeutuminen ympä- kaat saivat kommentoida Hakunilan pal- ristöönsä (2) velualueen kaupunkikuvaan liittyviä • Laadukas ylläpito ja hoito (2) seikkoja omin sanoin. • Helppo suunnistettavuus (1) Hakunilassa vastaajat (N=8) toivat esiin toimenpiteitä kaipaavana paikka- Hakunilan alueella vuosina 1998-2001

Nissaksen päiväkoti Haku- nilassa.

70 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 valmistuneita, laajemmin kaupunkiku- helposti kehitettävissä todella viihtyisä, vaan vaikuttavia hankkeita oli kaksi: puoleensa vetävä vantaalainen Kaivopuis- Nissaksen asukaspuisto ja Nissaksen päi- to, kaikkine kulttuuriperintöineen. Vai onko väkoti. Asukkaita pyydettiin arvioimaan jo tehty sellaista, mm. päätöksiä, että astu- niiden sopivuutta koko alueen kaupun- minen todellisuuteen ja sen suomiin mah- kikuvaan. Kaikki vastaajat (N=6) koki- dollisuuksiin on tullut mahdottomaksi?” vat molempien rakennusten sopivan Sana on vapaa -osiossa hakunilalai- hyvin alueen kaupunkikuvaan (75 % vas- set vastaajat toivat esiin tärkeinä asioina taajista molemmissa kohteissa). vielä kevyen liikenteen väylää Kuusijär- Kun asukkaita pyydettiin arvioi- velle sekä palvelutaloa Hakunilan kes- maan parhaillaan käynnissä olevista kustaan. Myös yleiseen ilmeeseen puu- hankkeista niiden mahdollisuutta muo- tuttiin vielä lopuksi: “puistot kuntoon, dostua a) koko Vantaan tunnuskuvaksi parkkipaikkoja riittävästi, jalkakäytävät ja ja b) Hakunilan alueen tunnuskuvaksi, reitit siisteiksi”. molempiin tuli yksi selkeä vastaus: Ha- kunilan urheilupuiston hiihtoputki (4/5 mainintaa). Lisäksi Hakunilan alueen tunnuskuvaksi koettiin voivan muodostua Vantaan vankilan (2 mainintaa). Kaupunkikuvaan liittyvinä tärkei- nä seikkoina Hakunilassa asukkaat mainitsivat selkeyden ja monipuolisuuden. Ostoskeskuksen alue kaipasi asukkaiden mielestä kunnostamista viihtyisämmäk- si. Myös luontoalueet ja historia nostettiin esiin, ja niiden nähtiin liittyvän voimakkaasti alueen vetovoimatekijöihin, joita tulisi jatkossa korostaa enemmän- kin. Alueen imagon kehittämistä oli mie- titty, ja alueen imagon kehittämiselle vaikkapa “Vantaan Kaivopuistoksi” näh- tiin olevan edellytyksiä: “Vaaralan kirkon säilyttäminen, ostarin alueen kehittäminen asukasystävällisek- si, jossa pienten palvelujen tarve on turvat- tu, ympäristön väritys ’silmälle sopivaksi’, yleinen siisteys ’normaalisti hyväksyttäväl- le tasolle.” “Puistot kuntoon, parkkipaikkoja riit- tävästi, jalkakäytävät ja reitit siisteiksi.” “Ikean tulo nostaa kaupunginosan arvoa kaupallisesti. Samaa voi sanoa liikunta- puolella, mikäli hiihtoputki tulee alueelle.” “Vihreyttä tulisi vaalia myös muualla Hakunilassa kuin Sotungissa. Nykyisin viheralueet on pirstottu ja pilattu jo paljolti jopa urheilupuistossa, keskustassa ei enää muuta kuin pensaita.” “Täydennysrakentamisen nimissä on jokainen puu ja puisto uhattuna Hakunilan keskustassa. Näin ei saisi olla. Jokainen ei voi mennä Sotunkiin luontoa nähdäkseen!” “Hakunilan alueen Nissaksesta ympä- ristöineen, urheilupuistosta, Kyrkobergis-

tä, Riimumäestä ja Sotungin alueesta olisi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 71

Yhteenveto kyselyn tuloksista ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4○○○○○○○○○○

4.1 Kaupunkikuva yleensä kella Keravanjoen uoma. Erityisesti So- tungissa on alueen korkeuseroista johtu- Asukkaat kokivat Vantaan kaupunkiku- en avoimia maisematiloja. Helsingin pivan omaleimaiseksi ja sopivan vaihtele- täjän kirkonkylässä ympäröivä suurmai- vaksi. Myös historiallisia rakennuksia sema on alava ja tasainen ja kylänraitti näkyi vastausten mukaan sopivasti osa- tarjoaa vaihtelevia näkymiä. Tikkurilan- na Vantaan kaupunkikuvaa. koskella Keravanjoen ylitys tarjoaa suh- Vantaan rakennetun ympäristön teellisen avoimen näkymän yli vesiuo- monimuotoisuus kiehtoi vastaajia. Mo- man. Tilallisen järjestyksen tuntu on vah- nimuotoisuuden toivottiin säilyvän tu- va sekä Sotungissa että kirkonkylässä, levaisuudessakin, kun nykyisiä alueita joissa ehjinä säilyneille kylämiljöille omi- täydennetään, kehitetään ja kunnoste- naiset piirteet (päärakennuksen ja sivu- taan. Suunnistettavuus omalla alueella rakennusten hierarkia, tilan rajautumi- koettiin hyväksi, mutta koko Vantaan nen, vanha kasvillisuus, materiaaleiltaan tasolla heikoksi. Tuloksista kävi myös ja mittasuhteiltaan yhteensopivat raken- ilmi, että sitä osaa Vantaata, jossa ei itse nukset) toistuvat. Ne ovat huoliteltuja ja asuta, ei tunneta kovinkaan hyvin. hyvin hoidettuja. Asukkaiden mielipaikat sekä koko Kauneimmat vantaalaiset maisemat Vantaan kauneimmat näkymät ja raken- olivat joko viljeltyjä kulttuurimaisemia nuksetkin löytyivät usein läheltä omaa (Sotungin peltomaisema, Ylästöntien asuinpaikkaa lukuun ottamatta Helsin- varsi) tai luontoympäristöä (Kuusijärvi). gin pitäjän kirkonkylää kirkkoineen sekä Rakennuksen historiallinen merkit- Heurekaa. Luontoalueet olivat erityisen tävyys nousi esille myös kauneimman tärkeitä asukkaille. Vantaan kaupunki- vantaalaisen rakennuksen nimeämises- kuvallisina vahvuuksina esille nousivat sä (Helsingin pitäjän kirkko, Tikkurilan joenvarsi- ja koskimaisemat sekä pelto- vanha asema). Kolmanneksi sijoittunut maisemat. modernistinen ja selkeälinjainen Heure- On kiinnostavaa havaita, että asuk- ka poikkeaa näistä rakennustyyppinä kaiden visuaalisesti miellyttäviksi ni- kiinnostavalla tavalla, mutta senkin lä- meämissä (kauniit paikat, rakennukset, hiympäristö ympäristötaideteoksineen maisemat) kohteissa esiintyy pitkälti sa- on hyvin hoidettu ja huoliteltu. moja ympäristön perustekijöitä kuin Junaradan ja suurten väylien varsi- Nasarin (1998) tutkimuksissa. Myös Van- en kaupunkikuvaan ei oltu tyytyväisiä taalla luonto, avoimet (kaupunki/ eivätkä laatikkomaiset suurmyymälät maisema)tilat, historiallinen merkittä- miellyttäneet kaupunkikuvallisesti vas- vyys, (tilallisen) järjestyksen tuntu sekä taajia. hyvä ylläpito nousivat esille. Vastauksista näkyi myös vastaajien Koko Vantaan vastauksissa kau- selkeä vantaalainen identiteetti. Puolet neimmaksi koetut vantaalaiset paikat vastaajista koki Vantaan niin hyvänä (Helsingin pitäjän kirkonkylä, Tikkuri- asuinpaikkana, että toivoi lastensa jää- lankoski ympäristöineen, Sotunki) ovat vän asumaan Vantaalle ja toivoi myös luonteeltaan historiallisesti merkittäviä oman hautapaikkansa sijaitsevan Van- paikkoja. Luonto on kaikissa vahvasti taalla. Voimakasta vantaalaista identi- läsnä: Sotungin kylämiljöössä laaksojen teettiä tukee myös vastaajien taustatie- pellot ja metsäiset rinteet, Pitäjän kirkon- doista löytyvä pitkä asumisaika Vantaal- kylässä vanha puusto ja Tikkurilankos- la.

72 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Kysyttäessä uutta asuinaluetta, jonka kee, että alue on vielä melkoisen myller- kaupunkikuva miellyttää silmää, ylivoi- ryksen kourissa, vasta osa rakennuksista maisesti eniten mainintoja keräsi Backak- on valmiina ja lähiympäristö on vielä sen kartanon pelloille 2000-luvun alusta hyvinkin keskeneräinen. Asukkaiden alkaen rakentunut ja edelleen rakentuva vastauksissa siis mielikuva valmiin alueen Kartanonkosken asuinalue. Vastausten oletetusta kaupunkikuvasta oli vahvempi yksituumaisuutta selittänee paitsi alueen kuin alueen todellinen tilanne. Kun Karta- ilmeen koettu miellyttävyys, myös vah- nonkosken aluetta tarkastelee Nasarin van markkinoinnin tuoma tunnettuus ja luoman “miellyttävän paikan” esteettis- koko Vantaan rakennetun ympäristön ten kriteerien mukaan, voidaan huoma- imagoa kohentavaksi koettu rakentami- ta, että varsin moni tekijä asettuu koh- sen tapa. Mielenkiintoiseksi tuloksen te- dalleen.

Miellyttävä paikka Kartanonkoski • järjestynyt • punaiset jyrkät tiilikatot • tyylillinen yhtenäisyys • katutilan rajaaminen • tilallinen hierarkia: korkeat rakennukset ulkoreunoilla, autokatokset eivät hallitse katunäkymää • kohtuullisen monimutkainen • kaarevia katuja ja katunäkymiä • vaihtelevia rakennustyyppejä ja eri värejä • tutut ja historialliset elementit • peltomaisema etelässä • Backaksen kartanon historialliset rakennukset näkyvät alueelle • perinteisten ja tuttujen tyylielementtien käyttö rakennuksissa • populaari mieluummin kuin • tyylillisesti “uusvanhaa” arkkitehtuuria “korkea” tyyli • poikkeaa kohtuullisesti • “uutta” Vantaalla prototyyppiratkaisuista • vähän häiriötekijöitä • jokilaakson läheisyys Miellyttävän paikan es- • maiseman avaruus teettiset kriteerit Nasarin (1994) mukaan.

4.2 Kaupunkikuva osa- Mitä kaupunkikuvaan vaikuttavia toi- alueilla menpiteitä asukkaat pitivät tärkeimpi- nä, kun heidän tuli nimetä kolmentoista Asukkaat tuntuivat aluetasolla samais- ehdotetun toimenpiteen joukosta kolme tuvan mieluummin oman asuinpaikkan- itselleen merkityksellisintä? sa tai kotikaupunginosansa ympäristöön Eri alueiden vastausten yhteenveto kuin koko palvelualueeseen. He olivat osoittaa, että ylivoimaisesti eniten 1. si- hyvin tarkkoja oman alueensa rajanve- jan mainintoja saivat seuraavat toimen- dosta: vastauksista heijastui, että moni piteet: arvokkaiden maisematilojen säilyt- asui pientaloalueella, jota piti kaupunki- täminen, rakennusten sopeutuminen ympä- kuvaltaan miellyttävänä ja rauhallisena. ristöönsä sekä laadukas ylläpito ja hoito. Samalla palvelualueella sijaitseva kerros- Suhteellisen usein mainittiin pime- taloalue saatettiin sen sijaan mainita “le- än ajan ilmeen kehittäminen, historial- vottomana” tai “rumana” paikkana. listen rakennusten säilyttäminen, paikal- Myös aiemmissa Vantaata koskevissa linen omaleimaisuus, olemassa olevan tutkimuksissa on käynyt ilmi (Luhtala puuston säilyttäminen sekä jalankulku- 1998), että pientaloympäristöjä pidetään väylien esteettömät ja laadukkaat pääl-

ilmeeltään viihtyisimpinä. lysteet. Hajamainintoja saivat paikoitus- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 73 Mainintoja/alue Arvokkai- Paikallinen Rakennus- Puuston Pimeän Laadukas Historial- Paikoitus- Jalankulku- Helppo den maise- omalei- ten sopi- säilyttä- ajan ylläpito listen ra- alueiden väylien suunnis- matilojen maisuus minen minen ilmeen ja hoito kennusten jäsentely päällysteet tettavuus säilyttä- ympäris- kehittä- säilyttä- minen töön minen minen Myyrmäki 2 3 1 1 1 1 Martinlaakso 3 2 1 1 1 1 Tikkurila 2 4 2 3 Korso 2 5 2 2 1 1 Koivukylä 4 1 3 1 3 Hakunila 3 2 2 1 Yhteensä (n=64) 16 3 14 3 5 12 4 1 3 1

Kaupunkikuvaan vaikutta- alueiden jäsentely ja viimeistely sekä sia saatiin tutkittaessa espoolaisten ja vat toimenpiteet. Yhteenve- helppo suunnistettavuus. Ilman mainin- vantaalaisten mielipiteitä käyttämistään to eri alueiden vastauksista. toja jäivät seuraavat mahdolliset toimen- palveluista: asuinympäristön tilaa ja piteet: katutilan rajaaminen, värityksen hoitoa arvosteltiin suhteellisen laajasti yhtenäisyys, lisää mittakaavaa luovia yk- molemmissa kunnissa. Sekä Espoossa sityiskohtia (katokset, parvekkeet, räys- että Vantaalla tulisi parantaa katujen ja täät yms.) sekä kadunkalusteiden, varusteiden kunnossapitoa, tehostaa toimia teiden ja teknisten laitteiden muotoiluun puistojen ja muun asuinympäristön siis- panostaminen. timiseksi sekä vähentää ympäristömelun Myös kaupunkikuvan kehittämistä määrää (Miettinen et. al. 2002). koskevat vapaamuotoiset vastaukset kes- Kiinnostavaa yhdenmukaisuutta kittyivät nykyisen rakennetun ympäris- todellisten ympäristötekijöiden ja asuk- tön ylläpitoon ja kohentamiseen. Lisäksi kaiden tulkinnan välillä edustaa kysymys toivottiin erityisesti aluekeskusten kehit- keskustan viheralueiden viihtyisyydes- tämistä. Aluekeskusten koettiin olevan tä. Korsossa, jossa on keskustan välittö- suhteellisen huonosti ylläpidettyjä ja jok- mässä läheisyydessä sijaitseva Keskus- seenkin epäviihtyisiä. Myös katujen ja puisto, on myös eniten viheralueisiin tyy- julkisten ulkotilojen koettiin olevan to- tyväisiä asukkaita. Martinlaakso, jossa teutukseltaan ja kaupunkikuvaltaan pai- keskusta-alueen kunnostukseen on viime koin keskeneräisiä. Kevyen liikenteen vuosina panostettu, sai ylivoimaisesti väyliin ja radan varsiin toivottiin panos- korkeimmat arviot “viimeistelty jalan- tettavan enemmän. Myös viheralueille ja kulkuympäristö” väittämään. Vastaa- leikkipuistoille kaivattiin parempaa yl- vasti myllerryksessä olevan Korson kes- läpitoa sekä olevien laitteiden ja varus- kustan jalankulkumiljöötä ei koettu juuri teiden kunnostamista. lainkaan viimeistellyksi. Nämä tulokset Rakennetun ympäristön ja julkisten antavat selkeää palautetta siitä, että alueiden ylläpidon koettu huono taso asukkaat kiinnittävät huomiota ja arvos- kertoo myös hoidettavien kohteiden suu- tavat lähiympäristönsä kaupunkikuvan resta määrästä. Saarekkeinen tapa raken- kehittämistä ja kohentamista. taa kaupunkia tuottaa suuren määrän Asukkaiden arviot Vantaan kaupun- ylläpidettäviä teknisiä laitteita, rakennel- kikuvasta olivat monilta osin yllättävän mia, katujen reunakiveyksiä, istutuksia, samantapaisia eri alueilla. Selittäviä te- teiden pientareita, pysäkkikatoksia yms. kijöitä voitaneen löytää sekä vastaajien rakennusten välisiä alueita. Kaupunki- taustatekijöistä että kyselyn kohteena kuvan koetun laatutason parantamisek- olleiden palvelualueiden rakennetusta si tulisi myös näiden “välialueiden” yl- ympäristöstä. läpitoon paneutua jatkossa kehittämällä Asukkaiden edustajina tässä kysely- esimerkiksi rakennetun ympäristön ko- tutkimuksessa toimineet eri aluetoimi- konaisrakennetta, sen yksityiskohtien kuntien jäsenet ja varajäsenet olivat kaik- muotoilua ja paikkojen tai rakennelmien kien palvelualueiden osalta Vantaalla hallintamuotoja. Samansuuntaisia tulok- kauan asuneita, hyvin koulutettuja sekä

74 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 pääsääntöisesti samaan ikäryhmään (50- dehkoja työpaikka-alueita, väyläympä- 64) kuuluvia ja todennäköisesti pienta- ristöjä, vesistöjä sekä luonto- ja virkistys- loalueilla asuvia. Aiempien Vantaata alueita. Näitä kaikkia tyyppejä löytyy koskevien tutkimusten mukaan (Luhta- jokaiselta palvelualueelta. Rakenteeltaan la 1998a, Luhtala 1998b) nimenomaan ja ilmeeltään hajanaiseksi väitetty Van- pientaloissa asuvat olivat tyytyväisim- taa onkin keskenään hyvin samantapais- piä omaan asuinympäristöönsä, mikä ten rakennetun ympäristön tyyppien seikka saattaa heijastua yhdenmukaista- kudelma. Vaikka jokaisen palvelualueen, vasti myös tämän tutkimuksen tuloksiin. sen eri kaupunginosien sekä niiden sisäl- Vastaajien pitkä asumisaika liittää myös lä olevien paikkojen kaupunkikuva on heidän oman elämänsä vaiheet yhteen luonnollisesti ainutkertainen, perustuvat tiettyjen vantaalaisten paikkojen kans- kullakin palvelualueella esiintyvät ym- sa, mikä saattaa vaikuttaa myönteisesti päristötyypit tiettyihin maankäytön ja niistä annettaviin arvioihin. rakennussuunnittelun perusratkaisui- Kaupunkikuvatarkastelun perusta- hin, jotka tuottavat pääpiirteissään sana olevien palvelualueiden fyysisen ym- mantapaista kaupunkikuvaa. Näitä ylei- päristön ominaisuuksien tarkastelu (Pal- siä ja yhteisiä kaupunkikuvatekijöitä velualueiden ominaispiirteet, Liite 2) aut- ovat esimerkiksi 1950-60-luvun pienta- taa osaltaan ymmärtämään asukkaiden loalueiden maastoon sopeutettu katuver- vastausten samankaltaisuutta eri alueil- kosto, alhainen rakentamistehokkuus, la. Kunkin palvelualueen sisältä on löy- harjakattoiset pientalot ja runsas puus- dettävissä kautta linjan hyvin samanta- to. Vastaavasti väylien varsille sijoittu- paisia rakennetun ympäristön tyyppejä: vat työpaikka-alueet noudattavat tiettyä Asukkaat pitivät tärkeim- vanhaa agraari- ja kylämiljöötä, 1950-60- maankäytön perusmallia suurine raken- pänä kaupunkikuvaan vai- kuttavana toimenpiteenä luvun tiivistyvää omakotiasutusta, uu- nuksineen, rinnakkaisine kokoojaväyli- arvokkaiden maisematilo- dempia asuinalueita, 1960-70-luvun lä- neen ja paikoituskenttineen. Viher- ja jen säilyttämistä. Vantaan-

hiöitä, keskustapalvelujen alueita, uu- virkistysalueiden ympäristötyypeissä kosken viilatehdas. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 75 lehtevät joenvarsimiljööt, jokilaaksot ja daan ajatella lisääntyvän, jos siellä on niitä ympäröivät peltoaukeat ovat myös puoleensavetävä tori, aukio tai kävely- Vantaalle tyypillisiä. katu, jossa voi viivähtää asioinnin yhte- Myös palvelualueiden keskustojen ydessä ja jos siellä on kadulle aukeavia kaupunkiympäristöistä on löydettävis- toimintoja. Löytyikö Vantaan aluekeskus- sä paljon yhdistäviä tekijöitä niin raken- toista asukkaiden kokemusten valossa nuskannan kuin maankäytöllisen perus- tällaista perinteiseen kaupunkiin kuulu- ratkaisunkin osalta (Aluekeskustojen omi- vaa kaupunkitilaa? Asukkaat olivat tyy- naispiirteet, Liite 3). Vantaan kuudesta tyväisimpiä Myyrmäen ja Tikkurilan jul- aluekeskuksesta neljä (Hakunila, Koivu- kisten ulkotilojen määrään. Martinlaak- kylä, Martinlaakso, Myyrmäki) edustaa son keskusta-alueelta koettiin löytyvän harvinaisen selvästi oman suunnittelua- eniten katutilaa elävöittäviä toimintoja. jankohtansa kaupunkisuunnitteluihan- Asioinnin kannalta miellyttävimmiksi teita. Niiden tilallinen rakenne ja raken- koettiin Myyrmäen ja Tikkurilan keskus- nustyypit ovat paitsi kunkin alueen si- tat. sällä myös keskenään hyvin yhteneväi- Näkyykö Tikkurilan ja Korson kes- siä. Varsinkin Koivukylä – niin kesken kustojen kaupunkikuvassa myönteisenä jäänyt kuin onkin – edustaa eräänlaista tekijänä se, että niiden pohjana on van- oman suunnittelu- ja rakennusaikakau- hempi rakennettu taajamaympäristö ja tensa “kaupunkiutopiaa”, jossa kokonai- näin ollen alueilla voidaan ajatella ole- nen alue toteutetaan hyvin yhtenäisillä van enemmän paikallishistoriallista mer- rakennustyypeillä tietyn tilallisen järjes- kittävyyttä kuin uudemmilla alueilla? tyksen mukaan. Hyvän kaupunkikuvan Tämän tutkimuksen tulosten valossa ei: yhtä tavoiteltavaa perustekijää – yhte- esimerkiksi kauniiksi koettuja yksittäisiä näistä kaupunkikuvaa – ajatellen näiden rakennuksia on eniten Myyrmäen kes- alueiden kaupunkikuvan pitäisi siis täyt- kustassa. Aineiston suppeudesta johtu- tää tämä vaatimus. Suunnistautuminen en tätä tulosta ei kuitenkaan voi yleistää. koetaankin alueilla yleensä helpoksi ja Kysyttäessä keskustan siisteyttä ja rakennukset sopivan kokoisiksi ja kor- hoidon tasoa koettiin Myyrmäki ylivoi- keiksi. Alueilla on myös visuaalista miel- maisesti siisteimmäksi. Eräs selitys asi- lyttävyyttä edistäviä seikkoja (puustoa, alle voi olla, että keskustan osaksi raken- kallioita, avaria näkymiä), mutta toisaal- nettu kauppakeskus Myyrmanni koetaan ta erityisesti rakennusten muodoissa ja ikään kuin osaksi julkista keskusta-aluet- yksityiskohdissa on asukkaiden mielestä ta vaikka sen viimeistellyt sisäkadut paljon toivomisen varaa. ovatkin luonteeltaan yksityistä ja valvot- Tavoiteltavana kaupunkikuvaomi- tua tilaa. naisuutena pidetään usein vaihtelevia ja kiinnostavia katunäkymiä. Koettiinko Korson polveilevan katuverkon näkymät miellyttävämpinä kuin “suoraviivaisem- min” rakennettujen alueiden? Tulos oli yllättävä: Korson mutkittelevia katunä- kymiä pidettiin vähiten kiinnostavina. Vastauksiin ovat todennäköisesti vaikuttaneet Korson keskustan mittavat muu- tostyöt. Tasaisen ja ruutukaavaan perustuvan Tikkurilan katuverkon katunäky- miä pidettiin kiinnostavimpina. Olisiko osansa tulokseen Tikkurilan keskustatoi- mintojen keskittyneisyydellä ja monipuo- lisuudella sekä Tikkuraitin kävelykatu- alueella, joka yleisesti koettiin keskustan keskeisimmäksi osaksi? Keskusta-alueen kaupunkikuvan houkuttelevuuden ja intensiteetin voi-

76 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Johtopäätökset ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○5

5.1 Kokemuksia Vantaan oli asunut Vantaalla yli 20 vuotta, on kyselystä heille muodostunut mittava omaa aluettaan koskeva tietämys ja tuntemus. Siksi Aiemmissa tutkimuksissa (esimerkiksi voidaan olettaa, että vastaajien pienestä Aura Horelli Korpela 1997) on todettu, lukumäärästä huolimatta heidän vasta- että asukkaiden ympäristökokemuksis- uksensa valaisevat monipuolisesti Van- sa painottuvat toiminnalliset, kulttuuri- taan ja sen eri alueiden kaupunkikuvan set ja sosiaaliset seikat rakennetun ym- piirteitä. Jos kysely olisi toteutettu tilas- päristön osatekijöiden sijaan. Tässä tut- tollisella otannalla, olisi todennäköisesti kimuksessa pääpaino oli kaupunkikuvas- joihinkin kysymyksiin (esimerkiksi viime sa so. pääosin rakennetun ympäristön aikoina toteutettujen rakennushankkei- fyysisissä piirteissä. Miten kysely onnis- den kaupunkikuvallista yhteensopivuut- tui? Ovatko tulokset luotettavia? Kan- ta mitanneisiin väittämiin sekä tulevien nattaako kyselyä käyttää menetelmänä, hankkeiden tunnuskuvaksi nousumah- kun halutaan tietoa kaupunkikuvan ko- dollisuutta koskeviin kysymyksiin) saa- kemisesta? tu niukempi vastausaineisto kuin nyt. Vantaan kaupunkikuvaa koskeneen Vaikka vastaajajoukko oli pieni ja kyselyn onnistumista ja tulosten luotet- valikoitunut, se edusti lähtökohtaisesti tavuutta pohdittaessa ensimmäiseksi koostetta eri tavoin suuntautuneista ja esiin nousee poikkeuksellinen vastaaja- eri ammateissa toimivista aikuisikäisis- joukko. Voidaan olettaa, että aluetoimi- tä vantaalaisista. Sikäli tätä pientäkin kuntien jäsenet tietävät palvelualueiden aineistoa voidaan pitää yleistettävänä, rakennetun ympäristön historiasta, muu- kun puhutaan pitkään Vantaalla asunei- toksista ja tulevaisuudesta “tavallista” den, suuriin ikäluokkiin kuuluvien vas- asukasta enemmän. Heillä on todennä- taajien kokemuksista. Sen sijaan se ei köisesti hyvä valmius ymmärtää esimer- kerro nuorten tai lyhyen aikaa Vantaalla kiksi rakennustöiden aiheuttamaa kau- asuneiden kaupunkikuvaa koskevista punkikuvan sekavuutta, koska heillä on näkemyksistä. Olisikin kiinnostavaa sel- tietoa suunnitellusta lopputuloksesta. vittää, kuinka esimeriksi lukioikäiset Horelli kutsuu tällaista osaamista “ym- nuoret kokevat Vantaan kaupunkikuvan. päristökompetenssiksi” ja määrittelee Tulosten luotettavuuden kannalta sen ’tiedoksi, taidoksi ja luottamukseksi ongelmallisimmaksi osoittautui tutki- käyttää ympäristöä omien ja yhteisön musasetelmaan kuulunut vastaajan päämäärien saavuttamiseksi ja kokemus- “oman alueen” rinnastaminen hallinnol- ten rikastuttamiseksi’ (1981). Horellin liseen palvelualueeseen. Kukin palvelua- mukaan juuri “ympäristökompetenteil- lue koostuu useammasta ympäristöltään la” ihmisillä on taipumus saada irti enem- erilaisesta kaupunginosasta. Joistakin män ympäristöstään kuin muilla, mikä vastauksista heijastui se, että vastaajat todennäköisesti heijastuu alueviihtyvyy- ovat vastauksissaan saattaneet tarkoit- tenä ja asumistyytyväisyytenä. Ympäris- taa omaa kaupunginosaansa tai asuin- tönsä suhteen kompetentit ihmiset osaa- aluettaan koko palvelualueen sijasta tai vat käyttää hyväkseen alueen vähäisiä- että heillä on ollut vaikeuksia arvioida kin palveluita ja löytävät alueeltaan it- luonteeltaan heterogeenista aluetta ko- selleen tärkeitä paikkoja (vrt. kyselyn konaisuutena. Siksi kaupunginosittainen, tulokset “henkireikä-paikoista Vantaan kaupunginosaryhmiin perustuva tai eri-

eri alueilla). Koska suurin osa vastaajista laisiin Vantaalla esiintyviin ympäristö- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 77 tyyppeihin kohdentuva kaupunkikuvan pi pyytää erillinen kirjallinen avovastaus arviointi saattaisi antaa täsmällisemmän ja sen lisäksi täydentävä merkintä kar- kuvan ao. paikan kaupunkikuvasta. Jois- talle. sakin Vantaata koskevissa tutkimuksissa (Luhtala 1998a, Luhtala 1998b, Luhtala & Riihelä 1999) on käytetty tutkimusalu- 5.2 Menetelmän yleinen eina useammasta kaupunginosasta koos- soveltuvuus tuvia kaupunginosaryhmiä (yhteensä 20 kpl). Tällainen tutkimusaluejako vaatisi Tässä tutkimuksessa käytetty menetelmä kuitenkin nyt käytettyä laajemman otok- antaa hyvän tietopohjan maankäytön sen. suunnittelulle ja rakennetun ympäristön Tutkimusalueen rajaaminenkaan esi- kehittämiselle asukkaiden arvostamista merkiksi ympäristötyypiltään yhtenäi- kaupunkikuvan laadullisista ominai- seen kaupunginosaan (esimerkiksi pien- suuksista. Menetelmän avulla saadaan talovaltainen kaupunginosa) ei ole ongel- tietoa kaupunkikuvan koetuista vah- matonta. Vastauksissa on viitteitä myös vuuksista ja hyvistä puolista. Esimerkik- siitä, että omassakin asuinkaupungin- si kaupunkikuvan muutoksen ohjaami- osassa tukeudutaan ainoastaan aivan lä- sessa voidaan ottaa huomioon asukkai- hiympäristön kaupunkikuvaan (oma den tärkeiksi kokemien laadullisten teki- katu tai oma piha) ja muu alue jää ikään jöiden säilyminen tai vahvistaminen, ja kuin vastauksen ulkopuolelle, koska sen uusille alueille voidaan luoda yleensä kaupunkikuvallisia ominaisuuksia ei miellyttäväksi koettuja kaupunkikuval- muisteta tai alueen muita osia ei tunneta. lisia piirteitä. Tätä tietoa voidaan sovel- Huoli siitä jaksavatko vastaajat kah- taa myös esim. kaupungin uskottavassa lata läpi koko 6-sivuisen kyselylomak- markkinoinnissa. Menetelmä sopii erityi- keen, osoittautui turhaksi. Ainakin tämä sesti tilanteeseen, jossa halutaan saada kyseinen vastaajajoukko vastasi tunnol- palautetta siitä, minkä tyyppisiin toimiin lisesti myös avovastauksiin. Joidenkin (esimerkiksi ylläpito) tai kohdealueille kysymysten muotoiluun tulisi jatkossa (esimerkiksi leikkipaikat) kehittämispa- tehdä tarkennuksia. Esimerkiksi väittä- nostuksia tulisi asukkaiden mielestä mä “oman alueeni kaupunkikuva ratkai- suunnata. Menetelmällä saatava tieto si asuinpaikkani valinnan” oli muotoilul- sopii myös koulujen rakennettua ympä- taan turhan ehdoton ja tuotti yksipuoli- ristöä koskevien oppimisosioiden virike- sen tuloksen. Jatkossa väittämä tulisi kir- aineistoksi. Voidaan myös olettaa, että jul- jata esimerkiksi muotoon “oman alueeni kistettuna tämänkaltainen “arjen ympä- kaupunkikuva vaikutti asuinpaikkani ristöjä” koskeva tieto herättää paikallis- valintaan”. ta keskustelua ympäristön arvoista ja pit- Erilaiset paikkoja koskevat kysymyk- källä tähtäimellä edistää osaltaan laa- set, joissa vastaajilta pyydettiin sekä kir- dukkaan elinympäristön syntyä. jallinen avovastaus että kohdentamaan Fyysisen ympäristön laatuun koh- ko. paikka kysymyslomakkeen liitteenä distuvan kyselytutkimuksen rajoitukse- olleille karttapohjille, olivat tutkijoiden na voidaan pitää tiettyä etäisyyttä vas- kannalta informatiivisia, koska epätarkan taajan ja arvioinnin kohteena olevan paikannimen tai epäselvän käsialan tul- kaupunkiympäristön välillä: postitusky- kintaan sai tukea paikan sijoituksesta selyssä vastaaja oletettavasti täyttää lo- kartalle. Lomakkeessa olleet “karttakysy- makkeen kotonaan ja arvioi siten kau- mykset”, joissa vastaajia pyydettiin mer- punkikuvaa muistinsa varassa. Jos vas- kitsemään jokin paikka kartalle ja liittä- taaja ei oikein muista kohdetta tai kohde mään merkinnän oheen paikannimi, ei- on tuntematon, arviota ei voi antaa. Ky- vät oikein toimineet. Vastaajien piirrok- symykset ja väittämät on siksi pakko sista puuttui usein kohteen nimi, pyydet- muotoilla joko hyvin omakohtaisiksi (esi- tyä merkintätapaa ei oltu noudatettu tai merkiksi mielipaikka) tai aika yleisiksi merkintöihin liitetyistä kommenteista oli (esimerkiksi hoidon taso yleensä), jotta vaikea saada selvää. Tulosten tulkitta- ei jouduta tilanteeseen, jossa vastauksia vuuden kannalta olisi siis jatkossa parem- ei saada ollenkaan.

78 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Huomionarvoista oli, että vaikka mah- tämättä osu valokuviin tai valitulle kä- dollisuus yksityiskohtaiseen, paikannet- velyreitille. Tilanteeseen, jossa tavoittee- tuun kuvaukseen annettiin, asukkaat na on saada kaupunkikuvan asukasläh- vastasivat useimmiten yleisesti. Esimer- töistä kokemista koskevan yleisen tiedon kiksi kun kaupunkikuvan kehittämistä lisäksi yksityiskohtaisia mielipiteitä ke- koskevissa kysymyksissä kysyttiin sitä, hittämistoimenpiteitä vaativista seikois- missä paikoissa nähtiin kehittämistarvet- ta, tulisi räätälöidä oma lähestymista- ta, vastaukset jäivät suhteellisen yleisel- pansa. le tasolle (radan varret yleensä, viheralueiden ylläpito ja hoito jne.) eikä nimeltä mainittuja rakennuksia, risteyksiä tai rakennelmia juurikaan mainittu. Nämä kokemukset antavat viitteitä sitä, että perinteisellä postituskyselyllä on vaikea saada tietoa jonkin tietyn paikan yksityis- kohtaisista piirteistä tai kohentamistoi- veista. Osasyynä oli varmaan sekin, että kysely koski hyvin laajaa aluetta ja osa- alueetkin olivat laajoja. Jos halutaan yk- sityiskohtaisempaa tietoa, alue pitää ra- jata paljon pienemmäksi. Kun halutaan saada tarkempaa tietoa tietyn rajatun paikan kaupunkikuvan kokemisesta, on hyvä muistaa, että asukkaat eivät välttämättä muista yhtä suu- rella tarkkuudella kaikkia ympäristön yksityiskohtia, rakennusten värityksiä tai avautuvia katunäkymiä kuin ammatik- seen rakennettua ympäristöä suunnitte- levat. Palaute jonkin rajatun paikan kaupunkikuvasta ja sen yksityiskohdista saadaan siksi paremmin esiin, jos asukkailla on mahdollisuus vastatessaan samalla katsoa ko. ympäristöä joko valokuvista tai paikan päällä. Valokuvien katseluun perustuva menetelmä kuitenkin korostaa kaupunkikuvan kokemisen visuaalista ja staattista puolta. Lisäksi valokuvien kohdevalinta on jo eräänlainen en- nakkoarviointi siitä, mikä jonkin tietyn alueen kaupunkikuvassa on tärkeää tai kehittämistä vaativaa. Toinen mahdolli- nen menetelmä on kävelykierrokseen perustuva ohjattu havainnointi. Tanska- laisen Ivor Ambrosen (Ambrose 1990) kehittämää menetelmää on kuvattua tar- kemmin julkaisussa Kaupunkikuvan arvioiminen (Rautiainen 2001) ja Asukkaat ja lähiöarkkitehti: Pihlajistossa uusia työta- poja kehittämässä (Staffans 1994). Valo- kuviin tai kävelykierrokseen perustuvan menetelmän haittapuolena verrattuna nyt käytettyyn menetelmään on kuitenkin se, että asukkaiden oman arjen kan-

nalta merkitykselliset paikat eivät vält- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 79 Lähteet

Allas, Anja (1993). Ympäristömielikuvat ja kaupunkisuunnittelu. Ympäristökuvausten liittä- minen osaksi kaupunkirakenteen ja kaupunkien suunnittelua. Acta Universitatis Ouluen- sis, Series C, Technica 71, Oulu. Aura, S. – Horelli, L. – Korpela, K. (1987) Ympäristöpsykologian perusteet. Porvoo, WSOY. Cullen, Gordon (1965). Townscape. London Architectural Press (1961). Cullen, Gordon (1976). Concise townscape. New York. Frondelius, Satu (2001). Hanabölen kylä. Kulttuurihistoriallinen maisema. Vantaan kaupunki, C4:2001, KSY 9/2001 Hakunilan palvelualueen kehityskuva. Vantaan kaupunki, Hakunilan aluetoimikunta, 27.11.2001. Heikkilä, Mikko – Karppinen, Seppo – Santasalo, Tuomas (1998). Parempi kaupunkikeskusta – seitsemän kaupunkikeskustan kehittäminen. Suomen ympäristö 186, ympäristöministe- riö. Helin –Turtiainen – Vesikansa (1982). Kaupunkikuva ja rakentaminen. Horelli, L. (1981) Ympäristöpsykologia. Espoo, Weilin+Göös. Ittelson, W.H. – Frank, K.M. – O’Hanlon, T.J. (1976) The nature of environmental experience. In Wapner, S., Cohen, S.B. & Kaplan, B. (eds.) Experiencing the Environment. New York, Plenum Press. Ilonen, Arvi (2000). Helsinki – Espoo – Kaunianen – Vantaa. An Architectural Guide. Otava, Helsinki. Kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskampanja, julkaisu 5/82. Kekkonen, Ahti – Kukkonen, Heikki (1991), Taajamakuva, Suomen Kunnallisliitto, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Koivukylän palvelualueen kehityskuva vuonna 2002 (2002). Vantaan kaupunki, Korson aluetoimikunta. Korpela, Kalevi – Kyttä, Marketta (1991) Ympäristöanalyysi Tampereella. Teoksessa Burman – Honkanen – Koho – Korpela – Kyttä – Lehtonen – Siitonen – Säätelä – Tuovinen: Ympäristön kokeminen ja havainnollistaminen. Esteettisesti ja laadullisesti korkeatasoi- nen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat. Osa 2. VTT, tiedotteita 1235. Espoo. Korpela, Kalevi (1989). Place-identity as a product of environmental self-regulation. Journal of Environmental Psychology 9. Korson palvelualueen kehityskuva vuonna 2002 (2002).. Vantaan kaupunki, Korson aluetoimikunta. Kyttälä, Hannu (1997). Aallonharjalta umpisukelluksiin. Kuvaus 1990-luvun rakentamiseen Vantaalla. Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus, selvityksiä 4, C25. Luhtala, Tero (1998a). Täyttyneitä toiveita vai toimenpiteiden tarvetta? Vantaan asukaskysely: asukkaiden mielipiteet asunnostaan ja lähiympäristöstään. Vantaan kaupunki. Tilasto- ja tutkimus C22. Luhtala, Tero (1998b). Väylän varrella luontoa liki. Vantaan asukaskysely: asukkaiden mielipiteet asuinalueidensa luonnon- ja rakennetusta ympäristöstä. Vantaan kaupunki, tilasto- ja tutkimus C25. Luhtala, Tero – Riihelä, Juhani (1999). Arvostusta, yhteyksiä ja yhteishenkeä. Vantaan asukaskysely: asukkaiden mielipiteet asuinalueidensa sosiaalisesta ympäristöstä. Vantaan kaupunki, tilasto- ja tutkimus C8. Lynch, Kevin (1960). The Image of the City. Cambridge, MA: MIT. Lynch, Kevin (1994). Good City Form; The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, and London, England (1981). Martinlaakson kehityshanke 1995-1999 (1999). Vantaan kaupunki, ASKE, Asuinalueiden kehityshanke sekä Martinlaakson Huolto Oy, 1999. Martinlaakson palvelualueen kehityskuva. Vantaan kaupunki, Martinlaakson aluetoimikunta 11.12.2001. Miettinen, Tuula; Riihelä, Juhani; Savikko, Teuvo; Söderlund, Sari (2002). Veljekset kuin ilvek- set. Espoolaisten ja vantaalaisten mielipiteet käyttämistään palveluista. Espoon tieto- ja tutkimuspalvelut, Vantaan tilasto ja tutkimus. Myyrmäen alueellinen kehityskuva (2001). Vantaan kaupunki, Myyrmäen aluetoimikunta

80 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Nasar, J. L. (1990a) The evaluative Image of the City. Journal of the American Planning Asso- ciation, 56, 1/1990:41-52. Nasar, J.L. (1990b) “The Symbolic Meanings of House Styles”. Environment and Behaviour, 21, 3/1990:235-257. Nasar, J.L. (1998). The Evaluative Image of the City. Thousand Oaks, Sage. Nevalainen, Risto; Staffans, Aija ja Vuorela, Pertti (1990). Asumisen laadun arviointi ja tutki- minen. Kokoava tutkimus asumisen laatuun vaikuttavista tekijöistä. YTK, julkaisu B 60, Espoo. Nieminen, Eija (1998). Korvessa vai kaupungissa. Vallinojan asukkaiden mietteitä asumises- taan ja asuinympäristöstään. Vantaan kaupunki. Tilasto- ja tutkimus C23. Rakennuskulttuuri Vantaalla (1981). Vantaan kaupunki, Kuntasuunnitteluvirasto, C24:1981. Rautiainen, Marianne (2001). Kaupunkikuvan arvioiminen. Selvitys kaupunkikuvaindikaatto- reista. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 502, Helsinki. Riihelä, Juhani (1997). Asumisen laatu asukkaan silmin. Koivukylä-Havukosken asukaskysely. Vantaan kaupunki. Tilasto-ja tutkimus C3. Salokorpi, Asko (1984). “Kaupunkirakentaminen”, teoksessa Suomen kaupunkilaitoksen historia, toim. Päiviö Tommila et.al. Kunnallispaino Oy, Vantaa. Smailes, A.E. (1955). The Geography of Towns. Hutchinson, London. Staffans, Aija (1991). Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. VTT, Tiedotteita, 1286, Espoo. Staffans, Aija (1994). Asukkaat ja lähiöarkkitehti: Pihlajistossa uusia työtapoja etsimässä. Ympäristöministeriö, Yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta, Julkaisu 5, Vantaa. Stockholms Byggnadsordning – ett förhållningssätt till stadens karaktärsdrag (1997). Stock- holms Satdsbyggnadskontor, Elanders Gummessons, Falköping. Tanner, Markku (1974). Omaleimaisuus kaavoittamisessa ja rakentamisessa. Suomen Kotiseu- tuliitto, Forssa. Trieb, M. ja Markelin, A. (1976). Stadtbild in der Planungspraxis: Stadtgestaltung vom Flächen- nutzungsplan bis zur Ortsbausatzung als Element der kommunalen Arbeit, Stuttgart, Veröffentlichung der Forschungsgemeinschaft Bauen und Wohnen; 104. Tuovinen, Pentti (1992). Ympäristökuva ja symboliikka. Ympäristökuvan ja siihen liittyvien merkitysten analysointimetodiikasta. TKK, YTK A 20. Vantaan kaupungin aluetoimikuntien johtosääntö, Kaupunginvaltuusto 11.12.2000. Vantaan kaupunki, Asuinalueiden kehityshanke, Martinlaakson kehityshanke 1995-1999. Vantaan kaupunki, kaavoitustilannekirja 2002 Kaupunkisuunnitteluyksikkö. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyksikön suunnitteluohjelma, kevät 2002. Vantaan kaupunki, taloussuunnitelma 2002-2004, talousarvio 2002. Kaupunginvaltuusto 12.11.2001. Vantaan kaupunki, Taskutilasto: Asuntorakentaminen Vantaalla 1991-2000. Vantaan kaupunki, tekninen toimiala, kunnallistekniikan investoinnit, rakentamisohjelma 2002, taloussuunnitelma 2002-2007. Vantaan kaupunki, tekninen toimiala, toimintakertomukset vuosilta 1994 ja 1995. Vantaan maankäytön kehitys (1979). Vantaan kaupunki, Kuntasuunnittelutoimisto C 1979:11 Vantaan viheralueohjelma 2001-2010. Vantaan viheralueiden viihtyvyys, kyselytutkimus 1998. Vehviläinen, Pekka (1996). “Kylläpä meitä nyt lykästi”. Ruoholahden seuranta. Vaihe 2: Haas- tattelut 1995-1996. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, 1996:13.

Vuoden 2001 taskutilasto. www.vantaa.fi/tilasto_ja_tutkimus ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 81 82 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Liite 1

Vantaan kaupunkikuva asukkaiden kokemana -kyselytutkimus

Ole ystävällinen ja vastaa kysymyksiin ympäröimällä oikealta tuntuva vastausvaihtoehto tai kirjoittamalla vastaukset niille varattuihin kohtiin.

A. Vastaajan taustatiedot (rengasta omat tietosi) 1. Sukupuoli 1. Nainen 2. Mies

2. Ikä 1. Alle 30 vuotta 3. 50–64 vuotta 2. 30–49 vuotta 4. Yli 65 vuotta

3. Peruskoulutus 1. Kansakoulu 4. Opistotason tutkinto 2. Peruskoulu/keskikoulu 5. Korkeakoulututkinto 3. Ylioppilas

4. Oma alueeni (Vantaan aluetoimikuntien mukainen jako) 1. Myyrmäki 2. Martinlaakso 3. Tikkurila 4. Korso 5. Koivukylä 6. Hakunila 5. Oman asuinpaikkani kaupunginosan nimi ja numero (kts. kartta)

6. Olen asunut Vantaalla 1. 0–2 vuotta 4. 10–20 vuotta 2. 2–5 vuotta 5. Yli 20 vuotta 3. 5–10 vuotta

B. Vantaan kaupunkikuva yleensä

7. Sulje silmäsi ja ajattele Vantaan kaupunkia. Millaisen ympäristön näet mielessäsi? Kuvaile näkemääsi muutamalla lauseella.

8. Seuraavat väittämät luonnehtivat Vantaan kaupunkikuvaa. Merkitse omat kannanottosi väittämiin ympyröimällä numero.

Täysin sa- Jokseenkin Jokseenkin Täysin Vaikea maa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä sanoa a) Vantaan kaupunkikuva on omaleimainen ja muista erottuva 1 2 3 4 5 b) Vantaan kaupunkikuva on sopivan vaihteleva 1 2 3 4 5 c) Vantaalla on helppo suunnistautua

alueelta toiselle 1 2 3 4 5 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 83 Täysin sa- Jokseenkin Jokseenkin Täysin Vaikea maa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä sanoa d) Vantaan liikenneväylien varsien näkymät ovat miellyttävät 1 2 3 4 5 e) Vantaan rakennettu ympäristö on hoidettu ja puhdas 1 2 3 4 5 f) Vantaa on luonnonläheinen kaupunki 1 2 3 4 5 g) Vantaa on kaunis kaupunki 1 2 3 4 5 h) Vantaan rakennettu ympäristö on mitta- kaavaltaan sopusuhtainen ja inhimillinen 1 2 3 4 5 h) Vantaan kaupunkikuvaan kuuluu historiallisia rakennuksia 1 2 3 4 5 i) Vantaan asuinalueet ovat hyvin suunnitteltuja ja kauniita 1 2 3 4 5 j) Vantaan torit, aukiot ja jalankulkualueet ovat hyvin suunniteltuja ja kauniita 1 2 3 4 5 k) Puisto- ja viheralueet ovat Vantaalla hyvin suunniteltuja ja viihtyisiä 1 2 3 4 5 l) Vantaa on hyvin valaistu kaupunki 1 2 3 4 5 m) Pidän Vantaata niin hyvänä asuinpaikkana, että toivon lasteni jäävän tänne asumaan 1 2 3 4 5 n) Kun aika jättää minusta, toivon hautapaikkani sijaitsevan Vantaalla 1 2 3 4 5

9. Merkitse oheiseen Vantaan karttaan tähdellä sellaisia paikkoja, joilla on mielestäsi omaleimaisuutta siinä määrin, että ne ovat mainitsemisen arvoisia henkilölle, joka haluaa tutustua kaupunkiin. Kirjoita myös paikan nimi mahdollisimman selkeästi.

10. Mielestäni kaunein vantaalainen rakennus on:

11. Mielestäni kaunein vantaalainen paikka (pääosin rakennettua ympäristöä) on:

12. Mielestäni kaunein vantaalainen maisema (pääosin luonnonympäristöä) on:

13. Merkitse myös nämä Vantaan karttaan numerotunnuksin (1, 2, 3)!

14. Mainitse jokin uusi/uudehko vantaalainen asuinalue, jonka kaupunkikuva/ ulkonäkö miellyttää sinua. Perustele valintasi.

Oman alueesi kaupunkikuva yleensä

15. Olen asunut alueellani 1. 0–2 vuotta 4. 10–20 vuotta 2. 2–5 vuotta 5. Yli 20 vuotta 3. 5–10 vuotta

84 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 16. Seuraavat väittämät luonnehtivat oman alueesi kaupunkikuvaa. Omalla alueellasi tarkoitetaan aluetoimikuntajaon mukaisia alueita (Myyrmäki, Martinlaakso, Tikkurila, Korso, Koivukylä, Hakunila).

Täysin sa- Jokseenkin Jokseenkin Täysin Vaikea maa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä sanoa a) Alueen kaupunkikuva ”miellyttää silmää” 1 2 3 4 5 b) Alueen rakennetussa ympäristössä on sopiva mittakaava 1 2 3 4 5 c) Alueella on kauniita katunäkymiä 1 2 3 4 5 d) Maastonmuodot ja kasvillisuus on mielestäni otettu alueen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon 1 2 3 4 5 e) Uudet rakennukset sopivat hyvin vanhoihin rakennuksiin 1 2 3 4 5 f) Alueella on eri ikäisiä rakennuksia 1 2 3 4 5 g) Kaupunkikuvan miellyttävyys ratkaisi asuinpaikkani valinnan 1 2 3 4 5 h) Alueeni on mielestäni hyvin toimiva alue 1 2 3 4 5 i) Alueen sisällä on helppo löytää paikasta toiseen 1 2 3 4 5 j) Alueeni on mielestäni rauhallinen ja turvallinen asuinalue 1 2 3 4 5 k) Alueeni on hyvin hoidettu ja ylläpidetty 1 2 3 4 5 l) Osallistun itse lähiympäristöni katujen hoitoon esim. keräämällä roskia pientareilta 1 2 3 4 5 m)Suurin osa tuttavistani asuu samalla alueella 1 2 3 4 5 n) Viihdyn alueellani hyvin o) Koen oman alueeni niin hyväksi, että toivon lasteni jäävän asumaan alueelle 1 2 3 4 5 p) Löydän omalta alueeltani minulle sopivat arjen ’henkireikä’- ja virkistyspaikat 1 2 3 4 5 Jos et, niin missä käyt virkistymässä?

17. Merkitse karttaan oma asuinpaikkasi piirtämällä siihen kolmio (p ).

18. Mikä on mielipaikkasi omalla alueellasi?

Piirrä sydän sen kohdalle (!).

19. Mikä on alueen kaunein kohta? Piirrä ympyrä sen kohdalle ( ).

20. Mistä paikasta avautuu kaunein näkymä? Merkitse karttaan nuolella näkymän suunta.

21. Merkitse mielireittisi karttaan pistekatkoviivalla (. _ . _ . ). Milloin kuljet siitä?

Oman alueesi keskusta

22. Mikä on mielestäsi oman alueesi pääkatu? Merkitse myös tummentamalla alueen karttaan. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 85 23. Missä mielestäsi sijaitsee oman alueesi keskusta (esim. Tikkurilan palvelualueen keskusta)? Merkitse vinoviivoituksella keskusta-alueen ulottuvuus alueen karttaan. //////

24. Missä mielestäsi sijaitsee oman alueesi keskustan ’keskipiste’? Merkitse alueen karttaan (KP).

25. Mikä rakennus tai rakennelma on mielestäsi keskusta-alueen maamerkki tai tunnuskuva? Merkitse myös alueen karttaan (MM).

26. Missä hoidat asioitasi? Mainitse paikka, esim. Myyrmanni (posti, kauppa, pankki) ja piirrä nuoli niiden paikkojen kohdalle.

27. Seuraavat väittämät koskevat oman alueesi keskustan kaupunkikuvaa. Ympyröi kannanottoasi kuvaava numero.

Täysin sa- Jokseenkin Jokseenkin Täysin Vaikea maa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä sanoa a) Oman alueeni keskustassa on miellyttävää ja vaivatonta asioida. 1 2 3 4 5 b) Oman alueeni keskustassa on puoleensavetävä tori, aukio tai kävelykatu, jossa viivähdän mielelläni. 1 2 3 4 5 c) Vietän usein vapaa-aikaani alueeni keskustassa. 1 2 3 4 5 d) Alueeni keskustassa kadulle avautuvat toiminnat elävöittävät katutilaa. 1 2 3 4 5 e) Alueeni keskustassa on viimeistelty jalankulkuympäristö 1 2 3 4 5 f) Alueeni keskustassa on kauniita rakennuksia 1 2 3 4 5 g) Rakennusten värit ovat miellyttäviä 1 2 3 4 5 h) Rakennusten muodot ovat kiinnostavia 1 2 3 4 5 i) Rakennuksissa on mieleenpainuvia yksityiskohtia 1 2 3 4 5 j) Alueeni keskustaa voisi tiivistää rakentamalla 1 2 3 4 5 k) Alueeni keskustassa on riittävästi kasvillisuutta 1 2 3 4 5 l) Alueeni keskusta-alueen rakennusten korkeus ja koko on sopiva 1 2 3 4 5 m) Alueeni keskusta-alueella on kiinnostavia katunäkymiä 1 2 3 4 5 n) Suunnistautuminen keskusta- alueella on helppoa 1 2 3 4 5 o) Alueeni keskustassa yksityisten, yhteisten ja julkisten alueiden rajautuminen on selkeää 1 2 3 4 5 p) Paikoitus on toimivasti järjestetty 1 2 3 4 5 q) Paikoitusalueet ovat kauniisti rakennettu 1 2 3 4 5 r) Alueeni keskusta-alue on hyvin valaistu 1 2 3 4 5

86 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Täysin sa- Jokseenkin Jokseenkin Täysin Vaikea maa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä sanoa

s) Alueeni keskustassa tai sen läheisyy- dessä on viihtyisiä puistoja viheralueita 1 2 3 4 5 t) Keskusta-alueen liikenneopasteet, ulkokalusteet ja valaisimet ovat mielestäni kauniita 1 2 3 4 5 u) Keskusta-alue on siisti ja hyvin hoidettu 1 2 3 4 5

28. Asioin oman alueeni keskustassa pääasiassa: 1. jalkaisin tai pyörällä 3. bussilla tai junalla 2. autolla 4. muu, mikä?

29. Asioin oman alueeni keskustassa keskimäärin: 1. päivittäin 4. pari kertaa kuussa 2. pari kertaa viikossa 5. harvemmin 3. kerran viikossa

D. Kaupunkikuvalliset kehittämistoiveet

30. Minkä tyyppiset ympäristöt koko Vantaalla kaipaavat mielestäsi eniten kaupunkikuvallista kehittämistä?

31. Minkä paikan rakennettu ympäristö kaipaa erityisesti toimenpiteitä alueellasi? Mitä toivoisit sille tehtävän? Merkitse myös huutomerkillä ko. kohta karttaan (!).

32. Seuraavassa on luetteloitu alueesi kaupunkikuvaan vaikuttavia toimenpiteitä. Numeroi itsellesi järjestyksessä kolme (1, 2, 3) merkityksellisintä:

– Arvokkaiden maisematilojen säilyttäminen – Historiallisten rakennusten säilyttäminen – Rakennusten sopeutuminen ympäristöönsä – Paikallinen omaleimaisuus – Olemassa olevan puuston säilyttäminen – Katutilan rajaaminen – Helppo suunnistettavuus – Värityksen yhtenäisyys – Kadunkalusteiden, varusteiden ja teknisten laitteiden muotoiluun panostaminen – Paikoitusalueiden jäsentely ja viimeistely – Jalankulkuväylien esteettömät ja laadukkaat pinnoitteet – Pimeän ajan ilmeen kehittäminen valaistuksen avulla

– Laadukas ylläpito ja hoito ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 87 TIKKURILA

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998–2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Ruokopillin päiväkoti, Jokiniemi 1 2 3 4 5 Lummepolun päiväkoti 1 2 3 4 5 Mistelin päiväkoti, Ruskeasanta 1 2 3 4 5 Leija, ympäristö- osaamisen keskus 1 2 3 4 5 Tikkurilan uusi viestintälukio 1 2 3 4 5 Kauppakeskus Jumbo 1 2 3 4 5 K-Rauta, suurmyymälä 1 2 3 4 5 Retail-Park, erikoisliikkeiden rypäs 1 2 3 4 5 Airport Plaza, toimistorakennusryhmä 1 2 3 4 5 Automaa Airport, automyymälä 1 2 3 4 5 Bauhaus, suurmyymälä 1 2 3 4 5 Pameto Oy, tukkumyymälä 1 2 3 4 5 Gigantti, suurmyymälä 1 2 3 4 5

2. Alueellasi on lähivuosina (2002–2006) suunnitteilla ja rakenteilla mm. seuraavia tiedossa olevia hankkeita. Onko jollakin näistä hankkeista mielestäsi edellytyksiä muodostua alueesi merkittäväksi tunnuskuvaksi tai maamerkiksi? Jos kyllä, merkitse kirjaimella A. Onko jollakin näistä hankkeista mielestäsi edellytyksiä muodostua koko Vantaan tunnuskuvaksi? Jos kyllä, merkitse kirjaimella V.

___ Kansainvälinen koulu ja päiväkoti (Pakkala ) ___ Vanhusten palvelutalo Tikkurilassa, Suopursuntien ja Kielotien kulma ___ LAUREA-amk uudisrakennus, Tikkurilan keskusta ___ Oikeus- ja poliisitalon laajennus ___ Tammiston päiväkoti ___ Peltolantorin ympäristö (puisto, päiväkoti, Folkhälsanin vanhustentalo) ___ Jokiniemen yhtenäiskoulun laajennus ___ Lemmikkipuiston asukaspuistorakennus, Simonmetsä ___ Asuintornitalo, Kielotien ja Talvikkitien kulmaus ___ Prisman laajennus, tavaratalo ___ Technopolis, toimistotalo ___ Business Park, toimistalorypäs ___ Ikea, suurmyymälä

88 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Tikkurilassa?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI! ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 89 KORSO

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998-2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Mikkolan esiopetus- ja 1 2 3 4 5 päivähoitotilat Korson kirkon saneeraus 1 2 3 4 5 ja uusi seurakuntatalo Ankkalammen päiväkoti 1 2 3 4 5 Korson uusi asema 1 2 3 4 5

___ Maarukan päiväkoti ___ Mikkolan neuvola ja hammashoitotilat ___ Nikimäen päiväkoti ja neuvola ___ Nikinmäen koulu ___ Lumo

3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Korsossa?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI!

90 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 KOIVUKYLÄ

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998–2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Päiväkummun päiväkoti 1 2 3 4 5 Rekolan aseman korjaus 1 2 3 4 5 Virpipolun uusi ylikulku- silta, Havukoski 1 2 3 4 5 Keravanjoen uusi silta, Havukoski-Päiväkumpu 1 2 3 4 5

___ Rekolanmäen päivähoitotilat ja neuvola ___ Rekolanmäen koulu ___ Koivukylän asema ___ Ulrikan päiväkoti

3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Koivukylässä?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI! ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 91 HAKUNILA

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998-2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Asukastalo Nissas 1 2 3 4 5 Nissaksen päiväkoti 1 2 3 4 5

___ Hiihtoputki, Hakunilan urheilupuisto ___ Länsimäen asukaspuistorakennus ___ Vaaralan päiväkoti, Itä-Hakkila ___ Vantaan vankila

3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Hakunilassa?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI!

92 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 MARTINLAAKSO

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998–2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Kimaran päiväkoti (Askisto) 1 2 3 4 5 Ylästön päiväkoti 1 2 3 4 5 Vanhusten palvelutalo (Martinlaakso) 1 2 3 4 5 Starkki, suurmyymälä 1 2 3 4 5 Labsystems, toimistotalo 1 2 3 4 5

___ Ollaksen päiväkoti ___ Vantaanlaakson päiväkodin laajennus ___ Kanniston päiväkoti ja neuvola ___ Peltovuoren päiväkoti, Ylästö ___ Ylästön esiopetus- ja opetustilat, Karhuniitty ___ Sanomalan työpaikka-alueen laajennus, Vantaankoski ___ Majtorpan päiväkoti ___ Kivistön palvelutalo ___ Martinlaakson aseman tuntumaan mahdollisesti rakennettava ostoskeskus

3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Myyrmäessä?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI! ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 93 MYYRMÄKI

1. Arvioi miten alla luetellut, vuosina 1998–2001 valmistuneet rakennukset sopivat mielestäsi alueesi kaupunkikuvaan.

Sopii mieles- Sopii jok- Ei sovi Ei sovi Vaikea täni hyvin seenkin hyvin kovin hyvin lainkaan sanoa

Pohjola-stadion 1 2 3 4 5 Are Sensus House, 1 2 3 4 5 toimistotalo, Kaivoksela Orbis Oy:n pääkonttori, 1 2 3 4 5 toimistotalo, Kaivoksela

___ Vanhusten palvelutalo, Pähkinärinne ___ Liesitorin palvelutalo, Myyrmäki ___ Toimistotorni, Rajatorpantien ja Iskostien kulma

3. Mitä kaupunkikuvaan liittyviä seikkoja pidät tärkeinä Myyrmäessä?

4. Sana on vapaa koskien oman alueesi kaupunkikuvaa!

KIITOS VASTAUKSESTASI!

94 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Liite 2

Vantaan palvelualueiden ominaispiirteet

Ympäristö- Vesistö Väylä- Kulttuuri- 1950-60 1960-70 1980-90 Keskusta- Työpaikka- Virkistysalue/ tyyppi ympäristö maisema -luvun pien- -luvunasuin- -luvun palvelujen alue Luonnonsuo- taloalue lähiö/alue asuinalue alue jelualue Palvelualue

Myyrmäki Mätäoja Martin- Hämeen- Vapaala Louhela Hämeen- Myyrmäen Varisto Myyrmäen Lammas- laakson kylän Hämevaara Myyrmäki kylä ydinalueet urheilu- lampi rata kartano Linnainen Rajatorppa Pellas puisto Vihdintie- entiset Kaivoksela Lammas- Hämeen- kaivos- Pähkinä- lampi linnan- alueet rinne Variston- väylä Varisto niityt

Martin- Vantaan- Martin- Martin- Askisto Martin- Vantaan- Martin- Petikko- Vantaanjoen- laakso joki laakson kylä Ylästö laakso laakso laaksossa Piispankylä varret Silvolan rata Myllymäki Kivistö Vantaan- palvelu- Pyymosan- tekojärvi Kehä III Viinikkala Riipilä puisto ryppäitä lehto Vihdintie Voutila Koivupää Raappavuori Hämeen- Keimola Herukka- linnan- Seutulan puro väylä kartanot Katinmäki Vantaan- Lamminsuo koski

Tikkurila Keravan- päärata Helsingin Ruskea- Simon- Jokiniemi Tikkurilan- Pakkala Tammiston joki Kehä III pitäjänkir- santa metsä Viertola ydinalueet Veromies lehtomäki Tuusulan- konkylä Ilolan Simonsilta Ilola Tuupakka Kylmäojan väylä Kunin- Kylmäoja Malmin- Kartanon- Hakkila korpi kaala Simonkylä niitty koski Tikkurilan ja Backas Kuusikko Simon- Hiekkahar- Tikkurilan Tammisto kallio junurheilu- silkki Kukka- puistot väritehdas keto Simonkylän Koivuhaka puisto Keravanjoen- varret

Korso Keravan- päärata- vanha Nikinmäki Mikkola Metsola Korson Keravanjoen- joki Lahden- asema Kulomäki1 Maarukan- “kyläkes- varret Rekolan- väylä metsä kusta” Matarin pu- puro rurata Metsolansuo Vierumäki- Korson keskuspuisto

Koivukylä Keravan- päärata- Hanaböle Asola Havukoski Koivukylän Havukos- Havukosken- joki Lahden- Rekola aseman ken palve- urheilupuis- Rekolan- väylä länsipuoli lukeskus to puro Päiväkum- Keravanjoen- pu varret

Hakunila Kuusijärvi Kehä III Sotunki Itä-Hakkila Hakunila Nissas Hakunilan Vaaralan Kuusijärvi Bisajärvi Lahden- Wester- Vaarala Länsimäki palvelu- vanha teol- Sotunki väylä kulla keskus lisuusalue Ojanko Porvoon- Hakkila Kasaberget väylä Länsisalmi

1 Kulomäki ei ole aluerakentamiskohde. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 95 Liite 3

Aluekeskustojen ominaispiirteet

Ominai- Maasto Vesistö Ju- Rak. Vallitse- Rak. Rak. Rak. ymp. Keskus- Katuverk- Pääasiall. Luonnehdin- suudet na- ymp. va ra- pääasi- väritys hist. ker- tan ko pysäköinti- ta rata pää- kennus- allinen yleensä rostumat puistot muoto Aluekes- asiall. tyyppi korkeus (-1960-l.) kusta ikä

Myyrmäki tasainen x 1970 asuin- 5-7- vaalea kortte- ulko- kenttä, asuinlähiö ker- (12) lipuisto- syöttöi- p-talo rostalo ja, nen urheilupuisto

Martin- mäkinen x 1960- asuin- 5-7 vaalea kortte- ulko- kenttä asuinlähiö, laakso 70 ker- lipuisto- syöttöi- hyvät palve- rostalo ja nen lut

Tikkurila tasainen, Keravan- x 1970- liike/ AK vaalea, asema jokivarsi “ruutu- kenttä, keskustapal- alava joki 90 tsto.rak., 3-7 punatii- silkkiteh- kaava” p-talo velujen alue asuin- KL 2-4 li das ker- väriteh- rostalo das kaupungintalo

Korso kumpa- Rekolan- x 1970- asuin- AK vaalea kirkko Keskus- polveile- kenttä, kylämäinen reinen puro 90 ker- 3-5 puisto va kadunv. keskusta- rostalo, KL 1-2 Korso- alue liike/ talo tstorak.

Koivukylä mäkinen Keravan- x 1970 asuin- 3-6, 12 vaalea, kortte- ulko- kenttä asuinlähiö joki ker- tehos- lipuisto- syöttöi- rostalo teväre- ja nen jä

Hakunila mäkinen 1970 asuin- 3-11 vaalea, Skomars kortte- sisä- kenttä asuinlähiö ker- tehos- lipuisto- syöttöi- rostalo teväre- ja nen jä

96 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisuaika Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Toukokuu 2003 Tekijä(t) Helka-Liisa Hentilä, Maarit Wiik

Julkaisun nimi Kaupunkikuva asukkaiden kokemana Vantaan kokeiluprojektin kuvaus Tiivistelmä Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kehittää tutkimusmenetelmä asukkaiden kaupunkikuvaa koskevien näkemysten selvittämiseksi, kokeilla sitä käytännössä sekä arvioida käytetyn menetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksen paikallisena tavoitteena oli saada tietoa Vantaan kaupunkikuvasta asukkaiden kokemana, sekä koko Vantaasta että sen eri osa-alueista. Erityisesti haluttiin selvittää Vantaan kaupunkikuvan vetovoimaisuutta ja omaleimaisuutta luovia piirteitä. Tuloksien toivottiin tuottavan tietoa Vantaan kaupungin teknisen toimialan vastuulle kuuluvien kaupunkikuvan, julkisten ulkotilojen ja puistojen kehittämisen onnistuneisuudesta sekä niihin kohdistuvista uusista kehittämistarpeista. Tutkimuksen aineisto kerättiin Vantaan aluetoimikuntien jäsenille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn valintaan tiedonkeruumuodoksi vaikutti Vantaan kaupungin halu toistaa tutkimus myöhemmin ja “mitata” siten uudestaan kaupunkikuvan muutoksen onnistuneisuutta. Tutkimuksen tulokset kertovat, että Vantaan rakennetun ympäristön monimuotoisuus kiehtoi vastaajia. Vantaan kaupunkikuvallisina vahvuuksina esille nousivat joenvarsi- ja koskimaisemat sekä peltomaisemat. Kauneimmaksi koetut vantaalaiset paikat olivat luonteeltaan historiallisesti merkittäviä paikkoja, joissa oli kaikissa mukana luontoelementti, avoimia näkymiä, voimakas tilallisen järjestyksen tuntu sekä hyvin hoidettu ympäristö. Junaradan ja suurten väylien varsien kaupunkikuvaan ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä eivätkä laatikkomaiset suurmyymälät miellyttäneet vastaajia kaupunkikuvallisesti. Kaupunkikuvan kehittämistä koskevat toiveet keskittyivät nykyisen rakennetun ympäristön ylläpitoon ja kohentamiseen. Erityisesti aluekeskusten julkisten ulkotilojen koettiin olevan suhteellisen huonosti ylläpidettyjä ja epäviihtyisiä. Tutkimuksessa käytetty menetelmä antaa hyvän tietopohjan maankäytön suunnittelulle ja rakennetun ympäristön kehittämiselle ottaen huomioon asukkaiden arvostamia kaupunkikuvan laadullisia ominaisuuksia, vahvuuksia ja hyviä puolia.

Asiasanat kaupunkikuva, Vantaa, kaupunkikuvan kokeminen, elinympäristön laatu

Julkaisusarjan nimi ja numero Suomen ympäristö 619 Julkaisun teema Alueiden käyttö Projektihankkeen nimi ja projektinumero

Rahoittaja/ toimeksiantaja Ympäristöministeriö, Vantaan kaupunki Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot

ISSN ISBN

1238-7312 952-11-1377-4 (nid.), 952-11-1378-2 (PDF) Sivuja Kieli

100 suomi Luottamuksellisuus Hinta julkinen Julkaisun myynti/ Edita Publishing Oy, Asiakaspalvelu, PL 800, 00043 Edita jakaja puh. 020 450 05, telefax 020 450 2380 sähköposti: [email protected], www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket Julkaisun kustantaja Ympäristöministeriö Painopaikka ja -aika Sinari Oy, Vantaa 2003 Muut tiedot

Yhteyshenkilö ympäristöministeriössä: Carita Strandell, puh. (09) 1603 9353 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 97 Presentationsblad Utgivare Datum Miljöministeriet Markanvändningsavdelningen Maj 2003 Författare Helka-Liisa Hentilä, Maarit Wiik Publikationens titel Kaupunkikuva asukkaiden kokemana. Vantaan kokeiluprojektin kuvaus. (Stadsbilden sedd ur invånarnas synvinkel. Beskrivning av Vanda försöksprojekt) Sammandrag Den allmänna målsättningen för utredningen var att utarbeta en metod att beskriva invånarnas uppfattning om stadsbilden, att testa metoden i praktiken och att bedöma metodens användbarhet. Målsätt- ningen på det lokala planet var att erhålla information om invånarnas uppfattning om Vanda stadsbild, både angående hela staden och dess olika delområden. Isynnerhet eftersträvades information om de egenskaper hos stadsbilden som bidrar till dess attraktivitet och särprägel. Önskemålet var att resultaten skulle erbjuda information om hur Vanda tekniska verks strävanden för förbättrandet av stadsbilden, de offentliga uterummen och parkerna har lyckats samt om förbättringsbehoven. Utredningens material insamlades med hjälp av en enkät riktad till Vanda områdeskommittéer. Vanda stads önskan att förnya enkäten i framtiden och på så sätt på nytt “mäta” förändringarna i stadsbilden inverkade på valet av utredningsmetod. Utredningens resultat visar att den byggda miljöns variationsrikedom fascinerade deltagarna i enkäten. Positiva drag i Vanda stadsbild ansågs landskapen längs åarna och forsarna samt åkerlandskapen vara. De platser som ansågs vackrast var till sin natur platser av historisk betydelse med inslag av naturele- ment, öppna vyer, stark rumslig känsla och vårdad miljö. Stadsbilden längs järnvägsbanan och stora trafikleder ansågs dock inte tillfredsställande, liksom inte heller stormarknadernas stadsbild. Önskemå- len angående utvecklandet av stadsbilden gällde närmast vård och förbättring av den nuvarande byggda miljön. I synnerhet de offentliga uterummen i delområdenas centra ansågs vara förhållandevis dåligt underhållna och otrivsamma. Den i utredningen använda metoden ger ett gott underlag för planering av markanvändningen och förbättring av den byggda miljön med beaktande av de kvalitativa egenskaper och positiva drag i stadsbilden som invånarna anser värdefulla.

Nyckelord stadsbild, Vanda, upplevelse av stadsbilden, livsmiljöns kvalitet

Publikationsserie och nummer Miljön i Finland 619 Publikationens tema Markanvändning Projektets namn och nummer

Finansiär/ uppdragsgivare Miljöministeriet, Vanda stad Organisationer i projektgruppen

ISSN ISBN 1238-7312 952-11-1377-4, 952-11-1378-2 (PDF) Sidantal Språk 100 finska Offentlighet Pris offentlig Beställningar/ Edita Publishing Ab, Kundservice, PB 800, FIN-00043 Edita, Finland distribution tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380 e-mail: [email protected], www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket Förläggare Miljöministeriet Tryckeri/ tryckningsort och -år Sinari Ab, Vanda 2003 Övriga uppgifter Kontaktperson vid miljöministeriet: Carita Strandell tfn. (09) 1603 9353

98 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619 Documentation page Publisher Date Ministry of the Environment Land Use Department May 2003 Author(s) Helka-Liisa Hentilä, Maarit Wiik Title of publication Kaupunkikuva asukkaiden kokemana. Vantaan kokeiluprojektin kuvaus (The townscape in the minds of the inhabitants. Description of the Vantaa research project) Abstract The overall aim of this study was to set up a research method for studying how townspeople experience the townscape, to practically test this method, and to assess how useful it is. On the local plane, the aim was to obtain information on how Vantaa residents experienced their town, both in its entirety and in various parts of the town. Particular attention was paid to the attractiveness of Vantaa and to special features contributing to its originality. It was hoped that the results would provide information on how successful the efforts of the technical works department had been in improving the townscape, public spaces and parks, and what additional steps might be required. The material was collected by means of an inquiry to members of local committees in Vantaa. This was because the Vantaa authorities wanted to be able to repeat the exercise so as to make it possible to assess the success of the steps taken. The results of the study show that the variety of the built environment was considered attractive. The strong points were the landscapes along the river and rapids as well as the cultivated fields. The places considered most beautiful are historically important sites, all of which include natural places, open views, give the viewer a feel of well-organised space, and provide a well-kept environment. On the other hand, the environments of the rail line and the main thoroughfares were thought of as unsatisfactory, and large box-like retail warehouses were considered unpleasant in the townscape. Wishes for an improved townscape focused on maintenance and improvement of the present built environment. Especially the public spaces in the subcentres of different parts of Vantaa were thought to be relatively badly kept and unpleasant. The method used gives a good basis for land use planning and improvement of the built environment, its qualitative characteristics and strengths in the townscape, which is also appreciated by the residents.

Keywords Townscape, Vantaa, experience of the townscape, quality of the living environment

Publication series and number The Finnish Environment 619 Theme of publication Land Use Project name and number, if any

Financier/ commissioner Ministry of the Environment, Vantaa Project organization

ISSN ISBN

1238-7312 952-11-1377-4, 952-11-1378-2 (PDF) No. of pages Language 100 Finnish Restrictions Price for public use For sale at/ Edita Publishing Ltd, Box 800, FIN-00043 Edita, Finland distributor tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380 e-mail: [email protected], www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket Financier of publication Ministry of the Environment Printing place and year Sinari Ltd. Vantaa 2003 Other information

Contact at the Ministry of the Environment: Carita Strandell, phone (09) 1603 9353 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○ 99 100 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 619