VSuomenoima & Käyttö Konepäällystö- liiton julkaisu 5-6 / 2012 Kraft& Drift

”Kauppamerenkulun historia “Handelssjöfartens historia on kertomus sinusta ja sinun är berättelsen om dig och maailmastasi” din värld” Ahvenanmaan Ålands merenkulkumuseo – Sjöfartsmuseum – kiittävin arvosanoin nyöppnat, med avattu s20 beröm godkänt s22 Sisällys 5-6 / 2012 • Pääkirjoitus/chefredaktör 3 • Gore esittelee kalvoventtiilien seuraavan sukupolven 15 • Työurasopimus 4 • Suomi tarvitsee teollisuuspoliittisen strategian 15 • Sähkön käyttö laski vielä hieman huhtikuussa ja • STTK:n työhyvinvointiseminaari kulutus oli 0,7 prosenttia edellisvuotta pienempi 5 kokosi henkilöstön edustajat yhteen 16 • ”Palkansaajan turva on vahvassa kolmikannassa” 6 • Autoveron porrastus vähentää uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä 17 • Suomalaiset tyrmäävät nuorten palkka-alen 6 • Motiva tarjoaa aurinkosähkön • Akava, SAK, STTK: Työelämän murros tuotannon seurantaa ja opastusta piensähkön tuottajille 17 vaatii tarkennuksia lainsäädäntöön 7 • Ahvenanmaan merenkulkumuseo – • Wärtsilä to power future inland waterway vessel 8 kiittävin arvosanoin avattu 20 • Fingridiltä investointipäätös • Ålands Sjöfartsmuseum – nyöppnat, med beröm godkänt 22 muuntoasemasta Lavianvuoreen 8 • Wärtsilä-kurs i Åbo MT-4 24 • Pajusta kaavaillaan uutta energianlähdettä 9 • Metso mukana vihreän energian • Pohjolan Voima jakaa Fingridin myyntivoittoa osakkailleen 9 tuotannossa Kymenlaaksossa 26 • Wärtsilä extends X-series portfolio • Metso involved in green energy to a 92-bore electronically-controlled low-speed engine 10 production in southeastern Finland 26 • Fortumin Imatran voimalaitoksesta • Uusi kuivausmenetelmä tehostaa palaturvetuotantoa 27 peruskorjausten jälkeen Suomen suurin vesivoimalaitos 10 • Ammattihakemisto 28 • Kampanja muistuttaa sähköjohtojen vaaroista 11 • Jäsenpalsta 32 Elenia – uusi suomalainen sähkönjakelu- • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga ja lämpöyhtiö on syttynyt 11 • 34 Jäsenpalsta • Uusia ratkaisuja työhönpaluun tueksi 12 • 37 Examensarbete Högskolan på Åland • New Atlas Copco ES 16 central • 38 controller helps to save 10% energy in compressor rooms 12 • Degree Thesis Högskolan på Åland / Åland University of Applied Sciences • Suomen vanhin ydinreaktori on toiminut jo 50 vuotta 13 38 Suomalaiset kokevat ay-jäsenyyden • ABB investoi muuntajatuotantoon Suomessa 13 • aiempaa tarpeellisemmaksi 39 Fortum rakentaa ensimmäisen teollisen • Euroopan komissio hyväksyi mittakaavan integroidun bioöljylaitoksen Joensuuhun. 14 • Viking Linen ympäristötukipäätöksen 39 • Älä investoi turhaan - jo käyttötapamuutoksilla saa reilua säästöä sähkölaskuun 14

Tilaukset, peruutukset Painopaikka ja osoitteenmuutokset MIKTOR Gunne Andersson Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI puhelin (09) 5860 4815, faksi (09) 694 8798 Ilmestymis ja aineistopäivät 2012 e-mail: gunne.andersson@ Ammatti ja tiedotuslehti 106. vuosikerta konepaallystoliitto.fi Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm

7-8 Opiskelutoiminta 06.08.2012 04.09.2012 Lastenkodinkuja 1 Ilmoitusmarkkinointi 00180 Helsinki OS-Media Oy 9 Energian tuotanto 10.09.2012 09.10.2012 puhelin (09) 5860 4815 puhelin (09) 870 1968, 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.10.2012 13.11.2012 faksi (09) 694 8798 faksi (09) 870 1968 e-mail: GSM 040 736 4670 11-12 Laivojen koneistot 19.11.2012 18.12.2012 [email protected] e-mail: [email protected]

Päätoimittaja Aikakausilehtien Liiton jäsen Leif Wikström ISSN-0355-7081 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 Taitto / suunnittelu Marko Vuorio / MIKTOR Kansien kuvat: Leif Wikström

2 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Kesä

esä kolkuttaa ovella ja jo toukokuu la valuutalla Kreikkalaiset voisivat jatkaa si- niin pitkäjänteisellä toiminnalla saadaan ai- on ollut lämmin ja aurinkoinen ja tä omaa peliään, ilman että muut joutuisi kaiseksi ratkaisuja, jotka vievät eteenpäin ja kukat ovat olleet hienossa loistos- maksamaan siitä. Islanti, joka teki tosi jyr- vaikka lähinnä Teknologiateollisuus kaikin Ksaan ja juhannuksena syreenit ilmeisesti ovat kän syöksyn, on nyt nopeassa tahdissa pää- keinoin pyrkii irtiottoihin ja pyrkivät vesit- jo kukkansa karistaneet, ainakin etelässä. semässä jaloilleen, mutta siellä on tekemisen tämään tehtyä ratkaisua, niin lopputulos on Euroopan tilanne on vielä hyvin epävar- meininki, eikä sitä vastuun siirtoa mitä ete- tähän asti ollut ihan hyvä. Suurin osa liiton ma ja Välimeren maat ovat jatkuvasti uh- lässä on kosolti. sopimuksessa ovat raamin mukaisia, vaikka kana vakaudelle ja vaikka jotkin maat ovat Raamisopimus on toteutunut hyvin laa- vielä on jokunen pienemmän alan sopimus pyrkineet saamaan asiansa parempaan mal- jalti ja hiljalleen alkaa useimmat sovitut koh- auki. liin, niin kreikkalaiset eivät myönnä ongel- dat olla kunnossa, mutta vieläkin työnantajat Kun nyt hiljalleen alkaa kesä ja sen myö- miaan. Jälkiviisaus on aina se paras viisaus, hidastavat sitä kolmea koulutuspäivää toteu- tä lomakausi, niin voi vain toivottaa kaikille mutta kreikkalaiset olisivat saaneet pysyä eu- tumasta, vaikka se oli yksi oleellinen tekijä virkistäviä lomapäiviä ja akkujen lataamista ron ulkopuolella, koska heillä ei löydy tahtoa sopimuksen synnylle. Raami sinällään on syksyä varten. hoitaa asiansa sopimusten mukaan. Omal- ositus siitä, että kun on maassa ongelmia,

Sommaren

u har vi sommaren för dörren och om. Det är främst den såkallade skolnings- maj har bjudit på sol och värme. dagsfrågan som har varit svår att hitta lös- Värmen har medfört att vi fått se ningar på. När man slöt avtalet, så var Tek- Nen fin blomsterprakt och syrenerna är tro- nologieindustrin med på förlikning på Bu- ligen utblommade före midsommaren här i levarden, så det torde inte råda oklarhet om söder. innehållet, men dessa tre dagar verkar vara Situationen i Europa är besvärlig och svåra att accepteras av arbetsgivarna. Ra- främst är medelhavsländerna i svårigheter, mavtalet var en bra prestation, och den vä- fast endel har åtgärdat en del av problemen, gen fick man med de flesta branscher och så är grekerna och förnekar sina problem det ger en stabil grund att arbeta med. I da- och försöker överföra dem till andra. Efterk- gens osäkra värd är sådana gemensamma lokheten är den bästa visdomen, men med mål ett bra redskap för att trygga en stabil nuvarande perspektiv kan man säga, att gre- utveckling. De flesta avtal är slutna enligt kerna aldrig borde ha kommit in i EMU. De ramavtalet för våra medlemmar, med en- har varken vilja eller förmåga att sköta sina dast något undantag, som antagligen ännu affärer på ett hållbart sätt. Ända förnuftiga hakar på. skulle vara, att grekerna skulle ta tillbaka sin När sommaren nu nalkas med tidigare valuta och då är inte andra tvung- stormsteg och därmed även som- na att betala deras misstag. Det skulle bli en marloven, så vill jag önska en god störtdykning, men bättre det än att hela ti- och uppiggande semestertid och den försöka lapp detta sjunkande skepp. möjlighet att hålla en lugnare tid Ramavtalet som slöts senaste höst har innan höstens ankomst. godkänts av de flesta och de mesta av de frå- gor som blev öppna har man kunnat enas

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 3 Työurasopimus STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen ja johtaja Markku Salomaa

ohtaja Markku Salomaa kertoi työura- Kestävyysvajetta taklaamassa jopa kolmen vuoden välein, kulut nousevat, sopimuksen eläke- ja työttömyysturva- mutta entä vaikuttavuus? muutoksista. Hänen mukaansa työura- STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen ker- Kostiaisen mielestä ratkaisu tähän löytyy sopimuksessaJ on paljon hyvää. Sopimus lisää toi työelämätyöryhmän esityksistä työurien siitä, että työnantaja ja palkansaajat kiinnit- muun muassa työntekijöiden työhyvinvoin- pidentämiseksi. Kostiaisen mukaan työura- tävät siihen yhdessä huomiota työpaikalla. tia, turvaa työeläkejärjestelmän rahoitusta ja sopimuksen jälkeen julkisuudessa ovat men- Lisäksi esitettiin toive siitä, että työ- pidentää työuria, hän kertoi. neet sekaisin työurien pidentäminen ja eläk- terveyshuolto saataisiin toimivaan entistä – Ennen kaikkea työurasopimus antaa keellesiirtymisiän myöhentäminen. enemmän ennakoivasti, eikä jälkijättöisesti vakautta ja rauhoitusaikaa. Se on raamiso- – Julkisen sektorin kestävyysvajeen tak- kuten nyt. pimuksen ohella osoitus, että suomalainen laamisessa työurien pidentäminen on tärke- työmarkkinamalli ja sopimisen kulttuuri toi- ää. Teksti: Pardian tiedottaja Kirsi Tervamäki mii, Salomaa totesi. Työelämätyöryhmän esitykset työurien Ennusteet Suomen ikärakenteen kehi- pidentämiseksi jakaantuvat nuorten työlli- tyksestä ja huoltosuhteesta vuoteen 2050 syyteen ja työssä jatkamista tukevien pro- saakka eivät lupaa hyvää. Kysymys kuuluu sessien kehittämiseen. Nuorten työllistymi- miten turvataan työeläkejärjestelmän rahoi- seen liittyvät asiat tukevat nuorten yhteis- tus, riittävä eläketurva ja sukupolvien väli- kuntatakuuta. nen oikeudenmukaisuus. Työssä jatkamista tukevien prosessien Työeläkeuudistus valmistellaan siten, et- kehittämisessä lisätään työeläkejärjestelmän tä se tulee voimaan vuonna 2017. ja työterveyshuollon yhteistyötä, joka nyky- ään on vähäistä. Yhteistyö parantaa kuntou- Eläkemuutoksia tusta ja työhön paluuta. Myös kuntoutusta kehitetään siten, että työterveyshuolto ottaa • eläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön kokonaisvastuun siitä. Tavoitteena on toimi- korotus vuosina 2015 ja 2016 va, joustava ja nopea kuntoutusprosessi. • varhennettu vanhuuseläke poistetaan – Meillä on hyvä työterveyslaki, mutta 2014 sitä ei noudateta pienillä työpaikoilla. • osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 61 Työterveyshuoltoa aiotaankin kehittää vuoteen (+ 1v) v. 1954 tai sen jälkeen muun muassa mahdollistamalla työterveys- syntyneillä huolto kaikille alasta ja työnteon muodosta • työeläkejärjestelmän tehokkuutta riippumatta. parannetaan Yksilöllinen Työttömyysturvamuutoksia työurasuunnitelma vuonna 2014 58–60-vuotiaille

• työssäoloehto lyhenee kuuteen Myös työpaikoilla on luvassa muutoksia. kuukauteen (nyt 8 kk); pääsy ansiotur- Työpaikoilla jokaisen 58–60-vuotiaan kans- van piiriin helpottuu sa käydään kehityskeskustelu, jossa sovitaan • ansiosidonnaisessa työttömyysturvas- yksilöllinen työurasuunnitelma. Suunnitel- sa kaksi tasoa; perustaso ja muutostur- maan kirjataan työn kehittämistarpeet, työ- vataso järjestelyt, työuralla jatkaminen ja koulutus- • muutosturvatasoa maksetaan aktiivi- tarpeet sekä osaamisen siirto. toimien ajalta Missä on työterveyshuollon Työurasopimus sisältää myös muutoksen moraali? ansiosidonnaisen työttömyysturvan enim- mäiskestoon. Myös ns. työttömyysputken Yleisöstä esitettiin huoli työterveyshuollon ikärajaa nostetaan vuonna 2015 ja ikäänty- palveluntarjoajien moraalista ja etiikasta. neiden turvaa parannetaan. – Kun työterveyshuoltoa kilpailutetaan

4 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Sähkön käyttö laski vielä hieman huhtikuussa ja kulutus oli 0,7 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli edelleen laskussa huhtikuussa.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 edelleen laskussa, ja lämpötilakorjattuna kulutus laski vielä edellis- kuukauden aikana 4,8 prosenttia vähemmän vuoden tasosta. Koko Suomen sähkönkulutus laski ja oli 0,7 prosenttia kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden pienempi kuin edellisenä vuonna huhtikuussa. Huhtikuun sääkorjaus ei jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt las- kuun ja on viime kuukausina tuonut vuosi- muuttanut tilannetta, vaikka sää oli tavanomaista lämpimämpi. Olem- kulutuksen edellisvuoden tasolle. Teollisuu- me tilanteessa jossa sähkönkulutus on laskussa, johtuen lähinnä teolli- den kasvu on selkeästi muuttunut laskuun ja suuden kulutuksen laskusta. Muu kulutus on lähtenyt lievään nousuun, viime kuukausina lasku on kiihtynyt. mutta on riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat laskusuunta kaikkien muiden tuotantomuotojen osalta paitsi vesivoima ja tuulivoima, ja tuonti on lisääntynyt paljon.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus huhtikuussa 2012 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 2 144 31,2 -14,8 Ydinvoima 1 847 26,8 -6,4 Vesivoima 1 077 15,6 6,1 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 294 4,3 -60,2 Tuulivoima 40 0,6 18,5 Nettotuonti 1 480 21,5 126,1 Sähkön kokonaiskulutus 6 882 100,0 -0,7 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 6 868 -2,6

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan toukokuu 2011 – huhtikuu 2012 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 23 563 28,2 -17,6 Ydinvoima 22 311 26,7 1,8 Vesivoima 13 500 16,2 9,4 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 6 285 7,5 -53,9 Tuulivoima 496 0,6 35,5 Nettotuonti 17 359 20,8 60,2 Sähkön kokonaiskulutus 83 513 100,0 -4,8 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 84 880 -2,5

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 5 STTK:n puheenjohtajan mielestä yhteistyötä on tiivistettävä: ”Palkansaajan turva on vahvassa kolmikannassa” TTK:n puheenjohtaja Mikko Mäen- kasvustrategiaa pitää etsiä työmarkkinajär- kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin koulu- pää pitää syksyllä solmittua raamis- jestöjen ja poliittisen päättäjän yhteistyöllä. tettuja, erityisesti nuorissa ikäluokissa. Jos- opimusta ja kevään työuraratkaisua – Suomen tuonti kasvaa vientiä nope- kus näin oli, mutta valitettavasti ei enää. Serittäin merkittävinä osoituksina työmark- ammin ja kansantalouden kannalta suunta – Tuore OECD-vertailu osoittaa, et- kinoiden sopimuspolitiikan voimasta. on pielessä. Lisäksi vientiteollisuutemme tä vuonna 1991 suomalaiset nuoret olivat – Palkansaajien ääni kuuluu parhaiten on yksipuolinen ja sitä kannattelee muuta- useimmin maailmassa suorittaneet korkea- kolmikantaisen valmistelun kautta. Elinkei- ma menestyvä suuryritys. Suomi tarvitsee asteen tutkinnon. Maailma ympärilläm- norakenteiden myllerryksessä hajanainen laajan teollisuuspoliittisen strategian, joka me on muuttunut rajusti. Nyt Suomi yltää sopimustoiminta ja pirstaloituva yhteiskun- keskittyy luomaan vientiteollisuudellemme OECD:n tilastossa sijalle 18 ja niskaan hen- nallinen vaikuttaminen eivät olisi palkansaa- uusia näkymiä. gittävät monet maat, Mäenpää toteaa. jien etu. Nyt on yhteistyön aika. Kansainvälinen arviointiryhmä on hil- STTK:n mielestä Suomessa pitäisikin Mäenpää huomauttaa, että elinkeino- jattain selvittänyt suomalaisten ammatti- vallita työn ja osaamisen liitto. elämän lonkerot ovat syvällä suomalaisessa korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimin- – Tutkimuslaitosten, ammattikorkea- yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja sen taa. Suurimpia ongelmia ovat sirpaleisuus ja koulujen, yliopistojen ja ammatillisen kou- viestit yksituumaisia. Osa elinkeinoelämän pienuus. lutuksen järjestäjien olisi tehtävä nykyistä viesteistä liittyy vallankäyttöön: palkansaajia – Kasvustrategiassa pitääkin huomioida tiiviimpää yhteistyötä. Suomen vahvuus on ei haluta mukaan päätöksentekoon. vahvasti tutkimus- ja kehitystoiminnan mer- osaava työvoima. Myös edessä oleva neuvot- – Raamisopimuksen opetus on, että yh- kitys. Jos tutkimus- ja kehitystoimintaa ei ke- telu kolmen koulutuspäivän järjestämisestä teistyön on tiivistyttävä paitsi palkansaajien hitetä kokonaisvaltaisesti, toiminnan vaikut- on nähtävä matkalippuna menestykseen. keskusjärjestöjen, myös sopimusalakohtai- tavuus on heikkoa. Tutkimuksella ja kehityk- Koulutus- ja osaamisasioiden on jatkossakin sen neuvottelutoiminnan välillä. sellä on vahva yhteys työelämään, sillä uudet oltava nykyistä painavammin esillä myös Mäenpää antaa tukensa valtiovarainmi- innovaatiot syntyvät työpaikkojen arjessa. työmarkkinoiden sopimuspöydissä, Mäen- nisterin aloitteelle, jonka mukaan Suomen On yleinen luulo, että suomalaiset ovat pää vaatii.

Suomalaiset tyrmäävät nuorten palkka-alen Työehtosopimuksen on katettava kaikki ikäluokat

Valtaosa (86 %) kansalaisista toteaa, että Kielteisimmin palkka-aleen suhtautuvat ikä ei saa olla peruste maksaa alempaa palk- 30–39-vuotiaat (76 %), joita ei voi enää pitää kaa, vaan osaamisen ja ammattitaidon tulee nuorina. Nuorista alle 30-vuotiaista enem- vaikuttaa palkkatasoon. mistö (63 %) suhtautuu kielteisesti. Ikään- – Tuloksista voi tehdä sen johtopäätök- tyneimpien (60 vuotta tai enemmän) kes- sen, että palkkausta määritellessä tulisi ensi- kuudesta löytyy eniten kannatusta nuorten sijaisesti huomioida työntekijän osaaminen, palkka-alea kohtaan (42 %). sanoo STTK:n opiskelija- ja nuorisotoimin- TNS Gallup selvitti suomalaisten palk- nan asiantuntija Ulla Hyvönen. ka-alenäkemyksiä SAK:n ja STTK:n toimek- uomalaiset eivät hyväksy nuorten työl- Yksi selitys kielteiseen suhtautumiseen siannosta. Tutkimusaineisto on koottu Gal- listämistä muita työntekijöitä alhai- on se, että suomalaiset arvelevat nuorten lup Kanavalla 27.4.–3.5.2012. Haastatteluja semmalla palkalla. TNS Gallup Oy:n alepalkkojen lisäävän toimeentulo-ongelmia. tehtiin yhteensä 1 069. Vastaajat edustavat Stekemän tutkimuksen mukaan noin kaksi Enemmistö (63 %) yhtyy väittämään, jonka maamme 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä kolmesta (62 %) pitää vääränä ajatusta, että mukaan nuorten palkka-ale kasvattaisi köy- Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutki- nuoria alettaisiin palkata töihin työehtosopi- hien työtätekevien nuorten joukkoa. muksen tulosten virhemarginaali on kolme muksia matalammalla palkalla. Enemmistö – Esimerkiksi Etelä-Euroopasta löytyy prosenttiyksikköä suuntaansa. vastaajista (63 %) on myös vakuuttunut, että varoittavia esimerkkejä pysyvästä alipalkat- nuorille annetaan väärä viesti työelämästä, tujen nuorten työmarkkinoista maissa, joissa jos heidän työehtojaan heikennetään. nuorisotyöttömyys on kuitenkin hyvin kor- Lisätietoja: – Nuorten palkka-ale ei ole vain nuor- kea, muistuttaa Ulla Hyvönen. Nuorisosihteeri Tatu Tuomela, ten asia. Moni vanhempi auttaa taloudelli- Naiset suhtautuvat nuorten palkka- SAK, puh. 040 534 0577 sesti lapsiaan, koska palkat ovat jo nyt niin aleen kielteisemmin (68 %) kuin miehet (57 Opiskelija- ja nuorisotoiminnan alhaiset esimerkiksi suhteessa asumiskus- %). Miehistä kolmannes (32 %) hyväksyisi asiantuntija Ulla Hyvönen, STTK, tannuksiin kasvukeskuksissa, toteaa SAK:n työehtosopimuksia alemmat palkat nuoril- puh. 044 777 7089 nuorisosihteeri Tatu Tuomela. le. Ikätekijä on yhteydessä suhtautumiseen.

6 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Akava, SAK, STTK: Työelämän murros vaatii tarkennuksia lainsäädäntöön

rendityöryhmä, eli työvoiman käyttötapojen ja työn teke- tapahtuneita muutoksia. Palkansaajat korostavatkin, että eri työryhmi- misen muotojen muutostrendejä selvittävä ja kehittävä työ- en työn tuloksista tulee tehdä myös yhteenvetoa konkreettisten ratkai- ryhmä jätti tänään väliraportin työministeri Lauri Ihalai- suvaihtoehtojen löytämiseksi. Erilaisten selvitysten ja seurannan tulee Tselle. johtaa toimenpiteisiin. Työryhmä toteaa, että työn tekemisen muodot ovat Suomessa hyvin erilaistuneet. Aiemmin määräaikaiseen työhön, osa-aikatyö- Euroopan paras työelämä hön ja vuokratyöhön viitattaessa puhuttiin epätyypillisistä työsuh- vaatii aitoa halua kehittää teista. Nykyisin nämä työntekomuodot ovat kuitenkin yleistyneet ja vakiinnuttaneet asemaansa siten, ettei epätyypillisen työsuhteen Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut kehittämisstrategialuonnok- käsite enää päde. sen, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan Moni työntekijä tekisi mieluiten kokoaikaista, pysyvää palkka- parasta vuoteen 2020 mennessä. työtä ja meidän tulee jatkossakin toimia näiden pysyvien vakinaisten – Tämän haastavan tavoitteen toteuttaminen ja toteutuminen työpaikkojen puolesta silloin kuin työntekijät niitä haluavat. Mutta edellyttää kaikkien osapuolien aitoa halua kehittää ja parantaa nykyistä aina tämä ei ole mahdollista, eikä aina edes työntekijän oman tah- työelämäämme. Suomalaisen työelämän tulee olla Euroopan parasta don mukaista. Joka tapauksessa työntekijöitä tulee kohdella yhden- jokaisen Suomessa asuvan näkökulmasta. Työryhmän toimenpide- mukaisesti työn teon muodosta riippumatta. Määräaikainen työ, esityksillä otetaan askeleita oikeaan suuntaan, Douglas painottaa. osa-aikatyö sekä vuokratyö ovat tänä päivänä osa suomalaista työ- elämää, ja se tulee huomioida myös työelämää koskevassa lainsää- Lisätietoja: dännössä, työryhmän jäsen STTK:n lakimies Inka Douglas kom- Inka Douglas, lakimies, STTK, puh: 040-154 8960 mentoi. Trendiryhmä esittää, että eri työntekomuotojen suhde esimer- kiksi sosiaaliturvalainsäädäntöön selvitetään kolmikantaisesti. – Nykylainsäädännön ja käytännön väliset ongelmakohdat sekä sovellettavien lakien väliset kirjaimelliset tai tulkinnalliset ristiriidat tulee selvittää ja korjata. Tavoitteena tulee olla selkeä ja ymmärrettä- vä sääntely sekä yhtenäinen tulkintakäytäntö, Akavan varapuheen- johtaja Eeva Rantala korostaa.

Selvityksistä siirryttävä lainsäädäntöön

Trendityöryhmä esittää väliraportissaan useita uusia työryhmiä valmistelemaan tarkempia selvityksiä raportissa esiin tuotujen ky- symysten pohjalta. Esimerkiksi osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat kuuluvat selvitettävien listalle. Jatkoselvitystä edellyttävät myös it- sensä työllistäjiin liittyvät kysymykset. Palkansaajat painottavat, että uusien työryhmien toimeksiannoissa tulee antaa niille mahdollisuus aloittaa konkreettisia toimenpiteitä lainsäädännön uudistamiseksi, muuten työ jää puolitiehen. – Uudet työryhmät on perustettava mahdollisimman ripeästi, jotta ne voivat saattaa työnsä päätökseen hyvissä ajoin ennen halli- tuskauden päättymistä. Tämä mahdollistaa myös sen, että trendi- työryhmä voi aidosti seurata asetettujen työryhmien työn etene- mistä ja raportoida selvitys- ja kehitystyön tuloksista, SAK:n pääla- kimies Timo Koskinen painottaa. Myös syksyllä solmitun raamisopimuksen pohjalta on jo työs- tetty kolmikantaisesti konkreettisia lainsäädännön muutosesityksiä epätyypillisiin työsuhteisiin liittyen. Joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä, kuten työaikapankkijärjestelmän trendejä tullaan selvittä- mään kolmikantaisesti ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi vuok- ratyöstä laaditaan selvitys, joka arvioi määräaikaisten sopimusten yleisyyttä ja niiden perusteita, sekä vuokratyösuhteiden käytössä

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 7 Wärtsilä to power future inland waterway vessel

ärtsilä, the marine industry’s located in Raamsdonksveer. The order has lion running hours, which clearly indicates leading total solutions provider, been placed by Koedood Diesel Service BV. our leading position in this field. Wärtsilä’s has been contracted to supply dual-fuel engine technology, which is well Wa complete power system, including two of ECO2 Inland Vessel project established in ocean going applications, can its 6-cylinder Wärtsilä 20DF dual-fuel me- now be applied to small scale LNG fuelled dium-speed engines, for a new dry cargo in- The vessel is the first of three inland ves- vessel applications,” says Bram Kruyt, Direc- land waterway vessel. This order extends the sels that will serve as pilots for innovative, tor, Inland Water Ways, Wärtsilä Services at benefits of gas fuelled operation to an inland environmentally sound power systems (en- Wärtsilä Netherlands B.V. waterway vessel, and represents a strong en- gines and propulsion) for inland shipping. dorsement of gas as a marine fuel. The vessel All three vessels will be designed, tested and Wärtsilä 20DF engines will be part of the ECO2 Inland Vessel pro- implemented within the ECO2 Inland Ves- ject, which is focused on developing innova- sel project. Wärtsilä’s dual-fuel (DF) engine technology tive measures for making the inland shipping A consortium of companies have joined allows flexibility in fuel choice, since the en- sector more economically and environmen- forces in this project with Wärtsilä Nether- gines can operate either on LNG, MGO or tally sound. A transition to liquefied natu- lands BV as the co-ordinating partner. The HFO. In gas mode, harmful exhaust emis- ral gas (LNG) is widely viewed as being one other partners are Koedood Dieselservice, sions are drastically reduced since nitrogen of the most realistic options for significantly Combi Group BV, Reederei Deymann, TNO, oxide (NOx) emissions are cut by at least reducing the environmental footprint of ma- DST and Hochschule Emden-Leer. The pro- 85 percent, CO2 emissions by some 25 per- rine transportation. ject’s goal is to identify the most efficient and cent, while sulphur oxide (SOx) and particle This will be the first ever medium speed, economical power systems for various types emissions are reduced by almost 100 percent dual-fuel, mechanically driven inland wa- of inland shipping vessels, to the ultimate from those produced by standard diesel fuel terway vessel capable of operating for 95-99 benefit of the global inland shipping indus- marine engines. The engine is fully compli- percent of the time on LNG fuel, with a min- try. The project is part of a larger initiative ant with the IMO Tier III exhaust emission imum of pilot marine gas oil (MGO) used known as MariTIM (Maritime Technolo- regulations. for ignition. The engines are also capable of gies and Innovations Model region Germa- More information about operating fully on MGO. In addition to the ny-The Netherlands), sponsored by the EU. Wärtsilä 20DF engine (link to web) two Wärtsilä dual-fuel engines, the scope of ”This ECO2 Inland Vessel project is help- the order includes two fixed pitch propellers ing the inland shipping industry to become in a nozzle, the coldbox, and the LNG tanks. more sustainable, whilst at the same time in- For further information, The 135 meter vessel will set new stand- creasing fuel efficiency and reducing costs. please contact: ards in environmentally and economically Under the auspices of the project, all three Mr Bram Kruyt, Director sustainable operations on inland waterways pilot vessels will be monitored for up to three Inland Waterways in the Netherlands, Germany, Switzerland, years in order to provide valuable input da- Wärtsilä Services Belgium and France. The vessel is being built ta for future generations of inland waterway Tel. +31 6 537 977 03 for Combi International, a Dutch ship devel- vessels. The Wärtsilä dual-fuel engines have [email protected] opment, design and construction company proven their reliability throughout five mil-

Fingridiltä investointipäätös muuntoasemasta Lavianvuoreen angasalan Lavianvuoreen nousee myötä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on selle verkon kehittyessä. Muuntoasema tu- nykyisen sähköverkon toimintaa tehnyt investointipäätöksen uuden 400/110 lee sijaitsemaan lähellä eteläisen Pirkanmaan täydentämään vuonna 2015 uusi kV -muuntoaseman rakentamisesta Lavian- sähkönkulutuksen painopistealuetta. Kmuuntoasema. Kangasalan ja Valkeakosken vuoreen vahvistamaan Pirkanmaan alueen rajalle sijoittuva sähköasema yhdistetään sähköverkkoa. Uusi asema tukee alueen kan- alueen 110 kilovoltin verkkoon 6 kilomet- taverkon pitkän tähtäimen kehitystä. rin pituisella uudella 110 kV voimajohdolla. Investointihankkeen kustannukset Lisätietoja: Pirkanmaan maankunnan sähkönsyö- ovat noin 15 miljoonaa euroa. Lavianvuo- varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, töstä vastaa pääosin Kangasalla sijaitseva ren muuntoasema sijoittuu nykyisen Hikiä puh. 030 395 5129 400/110 kilovoltin muuntoasema. Kanga- - Kangasala 400 kilovoltin johdon varrelle, suunnittelupäällikkö Aki Laurila, salan aseman muuntokapasiteetti on käy- ja yli 16 hehtaarin asematontti antaa hyvät puh. 030 395 5135 mässä vähiin sähkön kulutuksen kasvun mahdollisuudet kytkinlaitosten laajentami-

8 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Pajusta kaavaillaan uutta energianlähdettä Tutkimus selvittää, soveltuvatko pajuviljelmät turvesoiden vesien puhdistamiseen Pajun käyttöä energian raaka-aineena halutaan vauhdittaa. VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhteinen tutkimushanke kehittää Suomessa vielä melko harvinaista pajun viljelyä, korjuuta ja käyttöä energian raaka-aineeksi. Paju on energiakasvina vaihtoehto erityisesti entisillä turvesoilla ja kesantopelloilla. Tutkimus selvittää myös pajun käyttöä tur- vetuotantoalueilta poistuvien vesien puhdistuksessa.

uonna 2011 alkaneen tutkimuksen pajun polttoa projektissa laboratoriokokein. netelmällä. Pajut kaadetaan ensin kaatoko- tarkoituksena on kehittää pajun vil- Tällä hetkellä pajua viljellään eniten neella, minkä jälkeen ne kerätään ajokoneel- jelyä erityisesti entisillä turvetuo- Puolassa ja Ruotsissa, jossa sillä on todettu la varastoon kuivumaan. Näin on mahdol- Vtantoalueilla. Mahdollisuudet pajun viljelyn olevan hyödyllisiä ominaisuuksia jätevesien lista saada kuivempaa ja laadukkaampaa ha- lisäämiseen ovat hyvät, sillä vuoteen 2020 puhdistuksessa. Paju kerää kasvuunsa ravin- ketta kuin Ruotsissa ja Puolassa, jossa pajut mennessä Suomessa poistuu noin 40 000 teita maaperästä ja vesistä puhdistaen siten kaadetaan ja haketetaan hakeharvesterilla hehtaaria turvesuota, ja myös kesantopeltoa luonnonmukaisella tavalla kasvuympäristö- kuivattamatta suoraan peräkärryyn. on runsaasti käytettävissä. ään päästöistä. Tutkimuksen tarkoituksena VTT ja Itä-Suomen yliopisto testaavat Toistaiseksi pajuviljelmiä on Suomes- on selvittää, missä määrin pajuviljelmällä uutta menetelmää ja kalustoa 2–3. touko- sa vähän. Vuonna 2011 VTT ja tutkimus- voidaan vähentää turvetuotannon aiheut- kuuta Liperin Siikasalmessa. Korjattava pin- kumppanit perustivat kaksi uutta viljelmää tamaa vesistöjen kuormitusta. Tutkimuksia ta-ala on noin neljä hehtaaria, ja pajujen ikä Keski-Suomeen, ja tänä vuonna on tarkoitus varten entiselle turvetuotantoalueelle Kes- on 4–5 vuotta. Korjuukokeisiin on mahdol- perustaa sekä Keski- että Itä-Suomeen yksi ki-Suomeen perustetaan pajuviljelmä tämän lista tutustua paikan päällä. uusi viljelmä. vuoden aikana. Kevääseen 2014 jatkuvan tutkimushank- Turvesoilla paju on vaihtoehto erityisesti Paju sitoo fosforia, typpeä ja kiintoai- keen rahoittavat Euroopan maaseudun ke- ruokohelven viljelylle. Pajuhake muistuttaa netta, jotka ovat turvetuotannon suurimpia hittämisen maatalousrahasto, Vapo Oy, Bio- puuhaketta ja soveltuu siten hyvin polttoon päästöjä. Johtamalla ravinnepitoisia vesiä watti Oy ja Fortum Heat and Power Oy. turpeen ja muun hakkeen kanssa. Myös bio- pajuviljelmään on mahdollista yhdistää pa- energian käytön voimakas kasvu luo tarpeita jubiomassan tuotanto ja vesien puhdistami- pajun energiakäytölle, sillä biopolttoaineiden nen sekä alentaa viljelmän hoitokustannuk- kysynnän yleistyessä metsähakkeesta voi tul- sia, kun keinolannoitteiden käyttöä voidaan la pulaa. Haasteena ovat pajuviljelmän ruo- vähentää. Myös ravinnepitoisen puutuhkan Lisätietoja: kohelpeä korkeammat perustamiskustan- käyttö viljelmien lannoitukseen on mahdol- VTT, Arvo Leinonen nukset sekä se, että poltossa paju voi aiheut- lista. Johtava tutkija taa puuhaketta enemmän ongelmia, esimer- Tutkimuksessa kokeillaan myös uuden- Puh. 040 582 9477 kiksi tuhkan paakkuuntumista, kattilan li- laista korjuutekniikkaa, jossa paju korjataan [email protected] kaantumista ja jopa korroosiota. VTT tutkii energiapuuharvennuksissa käytettävällä me-

Pohjolan Voima jakaa Fingridin myyntivoittoa osakkailleen teella. Se myy tuottamansa sähkön ja läm- htiökokouksen päätöksen mukai- mistä sähkön tuotannosta. mön osakkailleen omakustannushintaan ja sesti Pohjolan Voima jakaa Fingri- Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osakkaat vastaavat osuuksiensa mukaisesti din osakkeiden myynnistä kertynei- Pohjolan Voima Oy jakaa Fingridin osakkei- toiminnan kustannuksista. Ytä varoja osinkona osakkailleen. den myynnistä saatuja varoja 247,4 miljoo- Pohjolan Voima Oy myi omistamansa naa euroa osakkailleen osinkona. Osingon kantaverkkoyhtiön Fingrid Oyj:n osakkeet jakamisen perusteena olevat varat ovat syn- Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkeva- tyneet kertaluonteisista tuloista, eivätkä ne Lisätietoja: kuutusyhtiö Ilmariselle huhtikuussa 2011. liity sähkön ja lämmön myyntiin. Osingon Talousjohtaja Minna Korkeaoja, Osakkeiden myynti liittyi syyskuussa 2009 jakamista koskeva Pohjolan Voiman yhtiö- Pohjolan Voima Oy, voimaan astuneeseen EU:n sähkön sisä- järjestyksen muutos rekisteröitiin 10.5.2012. puh. 050 313 3417 markkinadirektiiviin, joka edellyttää kanta- Pohjolan Voima toimii sähkön ja läm- verkkoliiketoiminnan omistuksen eriyttä- mön tuotannossaan omakustannusperiaat-

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 9 Wärtsilä extends X-series portfolio to a 92-bore electronically-controlled low-speed engine ärtsilä, the marine industry’s lead- ity for a wide variety of vessel speeds. Wärtsilä Container vessels are a vital element within ing system integrator and solu- X-series engines feature an extra long stroke the transportation infrastructure supporting tions provider, extends its offer- and reduced engine revolutions allowing a larg- the global economy. With the environment Wing in the low-speed X-generation engine series er propeller diameter. and fuel economy likely to be the future market with the new Wärtsilä X92 engine, to the up- Wärtsilä launched its low-speed X-gener- drivers, Wärtsilä is positioned as the most suit- per end of its portfolio with a bore of 920 mm. ation engine series in May 2011 with two mid- able systems provider for extended ship power The new engine, extremely efficient in terms of sized engines Wärtsilä X62 and Wärtsilä X72, solutions,” says Lars Anderson, Vice President, fuel consumption and emissions, will serve the designed specifically for merchant vessels that Wärtsilä Ship Power, Merchant. market for large and ultra-large container ves- use mid-size low-speed engines, such as cape- Former releases: sels with a size above 8,000 TEU to any size un- size bulk carriers, Panamax bulk carriers, Su- First Wärtsilä X35 low-speed engine success- der construction and beyond. The first 92-bore ezmax tankers and Panamax container vessels. fully started up at Yuchai Marine Power in engine is planned for delivery in 2014. The Wärtsilä X-series includes also the China The Wärtsilä X92 is designed based on Wärtsilä X35 and Wärtsilä X40 engines, which Wärtsilä extends engine portfolio with 62- known and validated concepts and employs cover the small-bore end of the market and and 72-bore electronically controlled low well-proven Wärtsilä electronically-controlled provide power for a wide variety of ship types, speed engines common-rail technology. Thanks to these tech- such as small bulk carriers and product tank- nologies, the Wärtsilä X92 will be very efficient ers, general cargo vessels, reefers, feeder con- in terms of fuel consumption and emissions. tainerships, and small LPG carriers. The first of Savings in fuel consumption of up to 10 per the new electronically controlled Wärtsilä X35 For further information cent and even beyond are expected compared low-speed engines was successfully started in please contact: Mr to today’s fleet. This directly reduces the emis- November 2011 and passed its factory test in Martin Wernli sion levels of carbon dioxide, making it easier February 2012. President, Wärtsilä Switzerland for the shipyard to achieve a better Energy Ef- ”We believe that this series of electronical- Vice President, Product Centre ficiency Design Index (EEDI). Subsequently, ly controlled low-speed, two-stroke engines is 2-stroke emissions of sulphur oxides and nitrogen ox- absolutely in line with the current and future Tel: +41 52 262 2686 ides decrease as well, compared to earlier solu- needs of the marine sector, and the new Wärt- [email protected] tions. The RPM and power range offer flexibil- silä X92 is an essential addition to the series.

Fortumin Imatran voimalaitoksesta peruskorjausten jälkeen Suomen suurin vesivoimalaitos ortum toteuttaa vuosina 2013-2015 mit- Peruskorjauksen aikana parannetaan myös sittain noin 10-20 megawattia. Fortumilla on tavat peruskorjaukset Imatran voimalai- voimalaitoksen turvallisuutta ja ympäristö- pohjoismaissa vesivoimakapasiteettia noin 4 toksella. Niiden ansiosta voimalaitoksen myötäisyyttä useilla teknisillä parannuksilla, 700 megawattia. Fteho nousee 192 megawattiin ja turvallisuus ja jotka vähentävät öljyn käyttöä voimalaitoksella. luotettavuus paranevat. Peruskorjausten jäl- Kahden koneiston uusimisen myötä Imat- keen Imatrasta tulee sekä teholtaan että tuo- ran voimalaitoksen nimellisteho nousee nykyi- Lisätietoja tannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos. sestä 178 megawatista 192 megawattiin. Mer- Risto Andsten, johtaja, Renewable Hankkeen aikana tehdään täydellinen kittävä osa tästä tehonnoususta on uusien, hyö- Energy, Fortum, puh. 050 453 3988 peruskorjaus kahdelle Imatran voimalaitok- tysuhteeltaan huomattavasti parempien turbii- Jouni Heilmann, käyttö- ja kunnos- sen seitsemästä koneistosta. Imatran voima- nien ansiota. Kolmos- ja nelosyksikön nykyiset sapitopäällikkö, Fortum, laitoksen peruskorjausten työllisyysvaikutus koneistot ovat pääosin alkuperäisiä laitteita puh. 0400 170 885 on noin 100 henkilötyövuotta. Fortum pyrkii 1920-luvulta. käyttämään hankkeen alihankintatöissä mah- Imatran voimalaitoksen kolmos- ja nelos- dollisimman paljon paikallisia toimittajia. Kor- yksiköiden uudet turbiinit asennuksineen toi- jaukset sisältyvät Powerin vesivoiman vuosit- mittaa ranskalais-slovenialainen Andino Hyd- Imatran voimalaitos taiseen, noin 100 miljoonan euron investoin- ropower Engineering Sarl ja generaattorit kro- Imatran voimalaitoksen rakentaminen aloitet- tiohjelmaan. atialainen Koncar Generators and Motors Inc. tiin vuonna 1922. Ensimmäinen koneisto otet- Korjauksen kohteena olevissa kolmos- ja Imatran hanke on osa Fortumin vesivoima- tiin käyttöön vuonna 1928 ja viimeinen eli seit- neloskoneistoissa uusitaan turbiinit, generaat- laitosten pitkän tähtäimen investointiohjelmaa. semäs koneisto vuonna 1951. Voimalaitoksen torit sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Sen tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttö- nykyinen teho on 178 MW ja sen vuosituotan- Sähköjärjestelmien uusinta aloitetaan kesällä män vesivoimatuotannon kapasiteettia, paran- to on noin 1000 GWh. Imatra on vuosituotan- 2013, kolmoskoneiston peruskorjaus tehdään taa turvallisuutta ja turvata hyvä käytettävyys. noltaan Suomen suurin vesivoimalaitos, jonka kesällä 2014 ja neloskoneiston peruskorjaus ke- Investointiohjelman myötä Fortumin pohjois- tuotanto vastaa yli 220 000 kotitalouden vuo- sällä 2015. mainen vesivoimakapasiteetti lisääntyy vuo- tuista sähkönkulutusta.

10 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Kampanja muistuttaa sähköjohtojen vaaroista ”Tiedä ennen kuin toimit!” on teemana käynnistyneessä kampanjassa, joka nostaa esille turvallisuuden avainasiat sähköjohtojen läheisyydessä työskenneltäessä. Kampanjassa on mukana kaikkiaan kymmenen yritystä ja organisaatiota.

aksivuotisen kampanjan tavoitteena tavanomaisilla maa- ja metsätalouskoneilla. muus. Siksi on tärkeätä muistuttaa vaaras- on muistuttaa sähköjohtojen lähel- Johdon ja etenkin pylväsrakenteiden lähei- ta, joka liittyy sähköjohtojen läheisyydessä lä työskentelyn turvaohjeista mm. syydessä on kuitenkin syytä noudattaa eri- työskentelyyn, kommentoi kampanjaa koor- Kmaanrakennus-, maanviljelys- ja puunkaa- tyistä varovaisuutta. Voimajohtorakenteisiin dinoinut Marcus Stenstrand Fingridistä. totöissä. Kohderyhmät kuluttajista ammat- aiheutettu pieneltäkin tuntuva vaurio saattaa Kampanjassa ovat mukana Elenia Verk- tilaisiin pyritään tavoittamaan käyttäen usei- johtaa vakaviin seurauksiin. Työkoneen tai ko Oy, Energiateollisuus ry, EPV Alueverk- ta eri kanavia internetistä erilaisiin ryhmille sen osan osuminen voimajohtoon voi myös ko Oy, Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. aiheuttaa hengenvaaran. Vaaratilanteet liit- Helen Sähköverkko Oy, INFRA ry, Itäsuo- Kampanja sisältää sekä herättävää että tyvät niin ilmajohtoihin kuin kaapeleihin. malaisten sähköyhtiöiden yhteenliittymä, tietoa antavaa ja syventävää aineistoa. Kam- - Työkohteet sähköjohtojen läheisyydes- Tukes ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy. panjan nettisivuille osoitteeseen www.hen- sä eivät ole harvinaisia. Kampanja käynnis- genvaara.fi on koottu pysäyttäviä videoita, tettiin, koska viime vuosina on tullut vastaan turvaohjeita sekä aihetta taustoittavia artik- useita ”läheltä piti” -tapauksia ja valitettavas- Lisätietoja keleita. Lisäksi kampanja-aineistoon kuuluu ti myös muutama työtapaturma. Vaikutukset www.hengenvaara.fi ammattilaisille suunnattua koulutusmateri- näistä ovat jääneet suhteellisen lieviksi, on- Marcus Stenstrand / Fingrid Oyj, aalia sekä taskuun mahtuva turvallisuusesite. neksi ollut onnea onnettomuudessa. Vaka- puh. 030 395 5172 tai 040 592 3588 Sähköjohtojen läheisyydessä ja johto- va vahinko tai tapaturma on silti ollut liian aukealla on sallittua liikkua ja työskennellä lähellä ja syynä on usein vain ajattelematto- Elenia – uusi suomalainen sähkönjakelu- ja lämpöyhtiö on syttynyt lenia on syttynyt palvelemaan sinua. ystävällisiä, vaivattomia ja kilpailukyisiä läm- tämme -palvelulupauksiin, joihin voit tutus- Jatkamme tammikuun yrityskaupan mitysratkaisuja. Tuotamme kaukolämpöä ja tua osoitteessa www.elenia.fi. Niillä takaam- jälkeen Vattenfallin sähkönjakelu- ja sähköä sekä myymme ja jakelemme kauko- me, että asiointisi kanssamme on helppoa. Elämpöliiketoimintoja kotimaisin voimin, lä- lämpöä ja maakaasua. Huolehdimme myös Me näet välitämme sähkön ja lämmön lisäksi hellä sinua. verkoston kunnossapidosta ja uudistami- myös siitä, että arki sujuu! Välivaiheen olemme toimineet nimillä sesta. Kehitämme toimintaamme kasvatta- LNI Verkko Oy ja LNI Lämpö Oy. Nyt pal- malla kotimaisten biopolttoaineiden osuutta Heini Kuusela-Opas velemme nimellä Elenia. tuotannossamme ja parantamalla energiate- Viestintäjohtaja Elenian muodostavat sähkönjakelupal- hokkuuttamme. Toiminta-alueemme ovat veluja tarjoava Elenia Verkko Oy, lämmi- Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Elenia Verkko Oy tysratkaisuja tarjoava Elenia Lämpö Oy ja Heinola. PL 2, 33901 Tampere asiakaspalvelutoiminnoista vastaava Elenia Toimintatapamme tiivistimme Me väli- Käyntiosoite: Patamäenkatu 7 Asiakaspalvelu Oy. Elenia Verkko Oy palvelee 400 000 ko- titalous- ja yritysasiakasta yli sadan kun- nan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Kes- ki-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjan- maalla. Huolehdimme sähköverkon toimi- vuudesta ja uudistamisesta. Rakennamme sähköverkkoa ja -liittymiä kumppaniyhtiöit- temme kanssa. Mittaamme asiakkaidemme sähkönkulutuksen ja toimitamme energia- tiedot sähkönmyyjille. Olemme edelläkävijä älykkään sähköverkkopalvelun kehittäjänä. Tavoitteemme on edistää Suomen sähkö- markkinoiden toimintaa ja varmistaa säh- köntoimitus kaikissa olosuhteissa. Elenia Lämpö Oy tarjoaa ympäristölle

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 11 Uusia ratkaisuja työhönpaluun tueksi Kesäkuun alussa voimaan tulevat lainmuutokset edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä.

yöterveyshuollon on arvioitava korkeimman tason mukaan. Jos työnantaja, len 1.6.2012 tai sen jälkeen alkavissa uusissa työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhdessä sairauspäivärahajaksoissa. Sairauspäiväraha- selvitettävä yhdessä työnantajan ja sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannas- päivien kertymää voi seurata verkossa Ke- Ttyöntekijän kanssa työhönpaluun mahdolli- ta ja varhaisesta tuesta, voidaan ennaltaeh- lan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi. suudet, jos työntekijän sairauspoissaolojak- käisevän työterveyshuollon kustannuksista Palveluun kirjaudutaan verkkopankkkitun- sot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on korvata 60 %. nuksilla. tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle Työikäisistä suomalaisista lähes 23 000 on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäi- Sairauspäivärahan henkilöä siirtyi vää. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjak- hakuaika lyhenee työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011, soisesta työkyvyttömyydestä tai useista ly- ja he olivat keskimäärin hyistä jaksoista. Kela muistuttaa päiväraha- Kesäkuun alusta alkaen sairauspäivärahaa on 52,1-vuotiaita. Työkyvyttömyyseläkkeel- päätöksissä ja tiedotteissa työntekijää pyytä- haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa le jäädään eniten tuki- ja liikuntaelinsairauk- mään lausuntoa työterveyshuollosta. työkyvyttömyyden alkamisesta. Myös osa- sien ja mielenterveysongelmien vuoksi. Lähes 40 000 työntekijää saa vuosittain sairauspäivärahaa pitää hakea kahden kuu- sairauspäivärahaa yli 90 arkipäivää. Joka toi- kauden kuluessa osa-aikatyön aloittamises- selle heistä sairauspäivärahaa maksetaan yh- ta. täjaksoisesti 90 päivältä. Lakimuutoksilla halutaan parantaa mah- Työnantajan on ilmoitettava työnteki- dollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttö- Lisätietoja jän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, myydet riittävän varhain. Näin voidaan hel- Verkossa kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti tai pottaa työntekijän paluuta työhön sairaus- http://www.kela.fi/takaisintyohon ja lyhyemmissä jaksoissa yhteensä kuukauden poissaolon jälkeen. Työhön paluuta voidaan http://www.ttl.fi/90paivaa ajan. tukea esimerkiksi joustavilla työaikajärjes- Sairastamiseen liittyvien asioiden Kela edellyttää, että työnantaja seuraa telyillä, työtehtävien muutoksilla ja kuntou- palvelunumero 020 692 204 sairauspoissaoloja, ennen kuin se voi korvata tuksella. arkisin 8–18 ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitel-

New Atlas Copco ES 16 central controller helps to save 10% energy in compressor rooms Atlas Copco launched its latest ES 16 central controller which can be connected with maximum sixteen com- pressors.The device offers one central point of control for an entire compressed air network as it retrieves and processes information coming from the compressors, dryers and other measurement equipment. The result is a dependable and efficient network and thus helps to save on average 10 % energy.

ompressors and dryers can be con- For example: lowering the air net pressure “Customers want to continuously reduce nected to the ES 16 controller by by 1 bar reduces not only the energy con- their production costs without jeopardizing means of a widely used CAN net- sumption by 7% but also air leakages by 13%. the availability of compressed air. Moreover, Cwork. The device stores all machine and sen- Atlas Copco experts calculate 10 % energy environmental awareness calls upon indust- sor data up to one week. This allows users savings in average for compressors with va- rial facilities to limit CO2 emissions by redu- to see graphs and trends for analysis on the riable speed drives (VSD) and Turbo com- cing their energy consumption,” says Tamas ES user interface or for longer period, they pressors. Bakos, Product Marketing Manager, Oil-free can optionally consult them through the In- This ES 16 controller provides additio- Air division, “even the best efficient machines ternet. nal possibilities to increase the control and can perform much better with the manage- With the optional control feature, the ES visibility in the compressor room for other ment of Atlas Copco central controllers.” 16 controller regulates the air net pressure equipment like pumps, valves, vents. Optio- Apart from the ES 16, Atlas Copco offers by starting/stopping the different sizes of nally adding flow meter and dew point me- a wide range of central controllers, from the machines and selecting their optimal opera- ter, users can be sure that the compressed air ES 4, that connects four compressors up to ting points. Furthermore, it helps to keep the production continuously provides the requi- the ES 360 which can connect 30 compres- air net pressure on the lowest possible level red amount of quality air with high efficiency sors and 30 dryers. in order to gain additional energy savings. and reliability.

12 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Suomen vanhin ydinreaktori on toiminut jo 50 vuotta Tutkimus- ja opetuskäyttöön rakennettu reaktori uudistettiin syöpähoitoasemaksi. VTT:n tutkimusreaktori, FiR 1, aloitti toimintansa Otaniemessä 50 vuotta sitten vuonna 1962. Vuonna 1960 Yhdysvalloista tilattu reaktori rakennettiin alun perin tutkimus- ja koulutuskäyttöön sekä isotooppituotan- toon. Vuosien aikana sen toiminnasta ovat hyötyneet tutkijoiden, opiskelijoiden ja teollisuuden lisäksi syöpä- potilaat, sillä vuodesta 1999 lähtien ydinreaktorilla on toiminut ainutlaatuinen syöpähoitoasema.

uomen ensimmäinen ydinreaktori, Kun maaperätutkimukseen liittyvä ak- rallaan. Hoitotoiminnan organisoinnista on Otaniemessä sijaitseva FiR 1, käynnis- tivointianalyysi osoittautui ajan myötä kan- alusta alkaen vastannut VTT:n, HYKS Insti- tyi ensimmäistä kertaa 27. maaliskuu- nattamattomaksi, oli etsittävä uutta toimin- tuutin ja Sitran omistama yritys, Boneca Oy, Sta 1962. Reaktorin käyttötarkoitukseksi mää- taa. 1990-luvulla reaktoria uudistettiin mer- joka sai keväällä 1999 Säteilyturvakeskuksel- riteltiin koulutus, tutkimus sekä isotooppi- kittävästi, ja siitä kehitettiin ensimmäisten ta luvan BNCT-hoitojen aloittamiseen. Hoi- tuotanto. Niitä kaikkia reaktorilla tehdään joukossa maailmassa epiterminen neutro- tojen kehittämisestä ovat yhdessä vastanneet edelleen. Lyhytikäisten teollisuusisotoop- nisädehoitoasema kallon sisäisten kasvain- HUS, VTT ja Boneca. pien tuotanto on käyttömäärällä mitattuna ten hoitoon. Reaktorilla on vuodesta 1999 Talousvaikeuksien vuoksi Boneca Oy reaktorin suurinta toimintaa. Ydintekniikan lähtien annettu boorineutronisädehoitoa ajautui tammikuussa 2012 konkurssiin. Re- opetukseen reaktoria käyttävät Aalto-yli- (BNCT), joka on osoittautunut tehokkaak- aktorilla annettavat BNCT-hoidot on tällä opisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopis- si ja turvalliseksi hoitomenetelmäksi etenkin hetkellä keskeytetty. Tavoitteena on BNCT- to, minkä lisäksi sitä hyödyntävät ydinturval- uusiutuneisiin pään ja kaulan alueen syöpiin. hoitojen uudelleen käynnistäminen, jossa lisuuskoulutuksessa Suomi, Ruotsi ja IAEA. 2000-luvulla BNCT-hoidosta ja siihen VTT toimii palvelun tuottajana. Reaktori on hyvä esimerkki siitä, miten liittyvästä tutkimuksesta tuli reaktorin mer- Valtioneuvosto myönsi joulukuussa VTT on mukauttanut teknologista osaamis- kittävin toimintamuoto. BNCT-hoitoon 2011 FiR 1 -reaktorille käyttöluvan vuoden taan markkinoiden ja yhteiskunnan muut- käytetään neutroneja, jotka syntyvät reakto- 2023 loppuun asti. tuviin tarpeisiin. Hallinnollisesti tutkimus- rin sydämessä tapahtuvissa uraanin fissiois- reaktori siirtyi VTT:lle TKK:lta vuonna sa. VTT:n kehittämä Fluental-hidastinaine 1972. Samalla vuosikymmenellä teollisuus mahdollisti niistä muodostuvan huippute- ja viranomaiset hyödynsivät jo aktiivisesti hokkaan neutronisuihkun, joka kykenee lä- sen tarjoamia palveluja. Reaktorilla tehtiin päisemään luun ja saavuttamaan syöpäku- paljon maaperäanalyyseja, jota esimerkiksi doksen esimerkiksi aivojen sisällä. Lisätietoa Johtava tutkija Geologian tutkimuskeskus hyödynsi Suo- Reaktorilla on tähän mennessä hoidettu Iiro Auterinen, Puh. +358 40 583 8446 men malminetsintänäytteiden analysoinnis- yli 200 syöpäpotilasta. Hoidon aikana kuta- iiro.auterinen@vtt,fi sa. Kaivosteollisuudelle tiedoista on hyötyä kin potilasta säteilytetään yleensä kahdesta tänäänkin. eri suunnasta, enintään 20 minuuttia ker- ABB investoi muuntajatuotantoon Suomessa BB investoi uuteen tuotantolinjaan Investointi on samalla osoitus siitä, että ABB muuntajatehtaallaan Vaasassa. Kol- uskoo ja haluaa panostaa muuntajien tuo- Lisätietoja men miljoonan euron investointi tantoon Suomessa”, johtaja Mikko Helinko Mikko Helinko, p. 050 33 42295, Amuuntajan sydänlevyjen leikkuu- ja ladon- ABB:ltä sanoo. [email protected] talinjaan tehostaa tuotantoa sekä parantaa ABB on maailman suurin muuntajien toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuut- valmistaja. Vaasassa sijaitseva yksikkö vas- ta. Investoinnin myötä muuntajasydämen taa maailmanlaajuisesti erikoismuuntajien läpimenoaika kutistuu useista viikoista alle kehittämisestä ABB:llä. Muun muassa ve- vuorokauteen. denalainen muuntajatekniikka on Suomen Pienet muuntajasydämet on aiemmin ABB:n innovaatio. leikattu tehtaalla, suuremmat levyt ostettu Suomen ABB:n muuntajatehtaalla val- ulkopuolisilta toimittajilta. Ladonta on teh- mistetaan muun muassa uuni- ja tasasuun- taalla toteutettu manuaalisesti. Uuden linjan taajamuuntajia, laiva- ja offshore-muuntajia, myötä leikkuu ja ladonta automatisoidaan ja taajuusmuuttajakäyttöjen ja rautateiden säh- muutetaan täysin koneellisiksi. Kustannuk- köistysverkon muuntajia. Yksikön palveluk- sia säästyy, kun logistiikan ja varastoinnin sessa työskentelee 330 henkilöä. tarve vähenevät ratkaisevasti. Tuotanto uudella leikkuu- ja ladontalin- ”Tämä on merkittävä investointi Suo- jalla käynnistyy joulukuussa 2012. men ABB:n muuntajatuotantoon, sen kil- pailukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen.

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 13 Fortum rakentaa ensimmäisen teollisen mittakaavan integroidun bioöljylaitoksen Joensuuhun. ortum investoi uuden teknologian ten korvata fossiilisia polttoöljyjä. Loppu- roidun bioöljylaitoksen etuna on erinomai- kaupallistamiseen noin 20 miljoonaa käytössä raskaan polttoöljyn korvaaminen nen energiatehokkuus, koska bioöljyn tuo- euroa rakentamalla bioöljylaitoksen bioöljyllä (210 GWh) vähentää hiilidiok- tantoprosessissa voidaan hyödyntää myös FJoensuun voimalaitoksen yhteyteen. Integ- sidipäästöjä 59 000 tonnia ja rikkidioksidi- sellainen hukkalämpö, joka jäisi muuten voi- roitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva päästöjä 320 tonnia. Bioöljyn tuotantolai- malaitoksella hyödyntämättä. Uuden tekno- bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa en- tosprojektin työllisyysvaikutusten Joensuun logian kehittäminen ja konseptointi on teh- simmäinen laatuaan koko maailmassa. seudulla on arvioitu olevan noin 60-70 hen- ty yhteistyössä Fortumin, Metson, UPM:n ja Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuo- kilötyövuotta. Työpaikkoja syntyy raaka-ai- VTT:n kanssa. Tutkimus on kuulunut TE- tantolaitokseen (CHP) integroitava bioöl- neen hankintaan, tuotantolaitokselle sekä KESIN Biorefine -ohjelmaan. jylaitos tuottaa sähkön ja kaukolämmön li- logistiikkaan. Bioöljylaitoksen rakentaminen alkaa säksi tulevaisuudessa 50 000 tonnia bioöljyä ”Bioöljyn käytöllä on merkittäviä posi- vuoden 2012 aikana, ja laitoksen suunni- vuosittain. Bioöljyn raaka-aineena käytetään tiivisia ympäristövaikutuksia, sillä bioöljyllä tellaan olevan tuotantotoiminnassa syksyl- metsähaketta sekä muuta puubiomassaa. tuotettu energia vähentää kasvihuonepääs- lä 2013. Bioöljyn tuotanto lisää energiapuun Erilaisten tuotantoprosessien integroi- töjä yli 70 % fossiilisiin polttoaineisiin ver- käyttöä Joensuun voimalaitoksella merkit- minen voimalaitokseen aloittaa uuden aika- rattuna. Kun bioöljyn raaka-aineena käyte- tävästi nykyisestä noin 300 000 k-m3/a ja kauden energia-alalla: ”Fortumin Joensuun tään kotimaista puubiomassaa, voidaan var- puunkäyttö lähes kaksinkertaistuu. CHP-laitos saa aivan uudenlaisen merkityk- mistaa, että bioöljyn raaka-aine on tuotet- sen kun sähkön ja lämmön yhteistuotannon tu kestävästi. Tämä on tärkeä osa Fortumin lisäksi voimme tuottaa myös kolmatta tuo- kestävän kehityksen strategiaa”, Haikarainen Lisätietoa tetta - bioöljyä. Vaikka ensivaiheessa bioöljyä sanoo. Jouni Haikarainen, johtaja, Fortum käytetään korvaamaan nestemäisiä fossiilisia Fortum on saanut hankkeelle uuden Heat-divisioona Suomi, polttoaineita, voi voimalaitoksilla tuotettu teknologian investointitukea työ- ja elinkei- puh. 040 709 5690 bioöljy toimia tulevaisuudessa myös raaka- noministeriöltä 8,1 miljoonaa euroa. Inves- Jukka Heiskanen, kehitysjohtaja, aineena erilaisille biokemikaaleille tai liiken- toinnin kokonaiskustannus on noin 30 mil- Fortum, Heat-divisioona, teen polttoaineille”, toteaa Fortumin Heat- joonaa euroa. Joensuun demonstraatiohan- puh. 050 452 4250 divisioonan maajohtaja Jouni Haikarainen . ke perustuu täysin uudenlaisen teknologian Elina Kokko, viestintäpäällikkö, Bioöljyä voidaan käyttää kaukolämmön kaupallistamiseen, jossa pyrolyysireaktori on Fortum, puh. 040 733 9493 tai prosessiteollisuuden polttoaineena ja si- kiinteästi yhdistetty voimakattilaan. Integ-

Älä investoi turhaan - jo käyttötapamuutoksilla saa reilua säästöä sähkölaskuun Elvari on Motivan koordinoima yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja tehostaa sähkölämmit- teisten pientalojen energiankäyttöä yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Elvarin pilottikohteissa näitä tehostamiskeinoja on tavoitteen saavuttamiseksi tutkittu sekä käyttötapaan että mahdollisiin investoin- teihin liittyen jo vuodesta 2008. Tutkimuksen tulos hämmästytti: sähkönkulutus voi pienentyä jopa 30-40 prosenttia vain käyttötapoja muuttamalla ilman suuria investointeja. nnen suuria lämmitysjärjestelmäin- ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Oikeisiin ja lan ja sähkönkulutuksen seuranta riittää, kun vestointeja, kannattaa tutkia voiko oleellisiin asioihin puuttuminen tarkoittaa asiat ovat kunnossa. Suurin säästöpotentiaali omilla käyttötapamuutoksilla saada myös sitä, että jo muutamilla toimenpiteil- on ehdottomasti huonetilojen lämmitykses- Esäästöjä aikaan. Investoinnin tarpeellisuus ja lä voi saada merkittävää säästöä sähkönku- sä, sillä siihen kuluu noin puolet käytetystä se, mihin kannattaa investoida voi oleellisesti lutukseen. Tutkimuksessa ilmeni myös se, sähköstä. Lämmitystä voi tehostaa monel- muuttua, jos käyttötapamuutoksilla saadaan että käytetyt tehostamiskeinot ovat vanhoja la tapaa: sisälämpötilojen ja ilmanvaihdon kulutus pienemmäksi. tunnettuja toimintatapoja. Elvarissa on nyt optimoinnilla sekä käyttämällä ilmalämpö- todennettu näiden tapojen käyttökelpoisuus pumppua, varaavaa takkaa tai leivinuunia Oikeisiin ja oleellisiin asioi- ja merkittävyys energiankulutuksen vähen- tukilämmityslaitteena. hin puuttuminen tämiseksi.

Sähkölämmitteisessä asunnossa energian- Sähkönkulutusta kannattaa Lisätietoa käytön tehostamisen onnistumiseksi tär- seurata ja tarkkailla Asiantuntija Päivi Suur-Uski, keintä on asettaa ja pitää sisälämpötilat läm- puh. 0424 281 243, mitetyissä tiloissa suositusten mukaisina, es- Sähkön tehokas käyttö kotona vaatii pientä [email protected] tää hallitsemattomat ilmavuodot ja käyttää paneutumista asiaan. Lähes pelkkä lämpöti-

14 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Gore esittelee kalvoventtiilien seuraavan sukupolven Gore esittelee nyt valaistuksen, aurinkovoiman ja televiestinnän sovelluksiin tarkoitettuja kalvo- venttiilejä, joiden ominaisuudet ovat huomattavasti aiempaa paremmat. Venttiilit on valettu yhtenä kappaleena, mikä tekee rakenteesta tukevamman ja suojaa entistä paremmin mekaaniselta rasituk- selta. Uusille venttiileille tehdään nyt laatutesti ja ne lasermerkitään tunnistenumeroilla yksilöllisen tuoteseurannan mahdollistamiseksi.

uden, kokonaan valetun kalvo- mikä vuorostaan estää kotelon tiivisteiden alaistaa tuotteen suorituskyvyn, ja teem- venttiilin rakenne on suunniteltu ennenaikaisen hajoamisen. Samaan aikaan me yhteistyötä yrityksen suunnittelutiimin entistäkin kestävämmästä muovis- venttiili estää veden, pölyn, lian ja muiden kanssa aina alkusuunnittelusta testaukseen Uta, mikä estää mekaanisista iskuista johtu- epäpuhtauksien pääsyn koteloon, missä ne ja käytön aloittamiseen asti. Tarjoamme il- vat vauriot. Tämä parantaa tuotteiden käyt- voisivat vaurioittaa herkkää elektroniikkaa. manvaihtoratkaisun, joka täyttää sovelluk- töturvallisuutta ja parantaa kannattavuutta Venttiilin kalvon kehittyneiden omi- sen ja tuotemarkkinoiden tarpeet, Torsten huoltotarpeen vähentyessä. Laadun varmis- naisuuksien ansiosta venttiili palautuu no- Eifler sanoo. tamiseksi Gore on lisännyt online-kameran peasti nesteen sisäänpääsyn jälkeen. Tämä Lisätietoja Goren kattavasta ilmanvaih- ja ilmavirran testauksen uusiin kalvoventtii- kemiallisesti neutraali, UV-säteilyä kestä- totuotemallistosta on osoitteessa http:// leihin. Lisäksi jokaisella venttiilillä on yksilöl- vä kalvo kestää -40...125 °C:n lämpötilo- www.gore.com/venting. linen tunnistenumero, joka sisältää päiväyk- ja. Kalvoventtiileistä on saatavana eri ko- sen ja tuotteen valmistuspaikan, mikä mah- koja ja kierretyyppejä. GORE® Protective dollistaa yksittäisten osien seurannan. Ku- Ventsin tuoteasiantuntijan Torsten Eifle- ten koko suojaava GORE®-venttiilimallisto, rin mukaan heidän sovellussuunnittelijan- Lisätietoja tämäkin kierteellinen kalvoventtiili ylläpitää sa tekevät yhteistyötä asiakkaiden kans- Madeleine Stark, suurta ilmavirtausta suljetuissa koteloissa. sa parhaan koon ja rakenteen löytämi- Industrial Products Division Jatkuva ilmavirtaus tasaa kotelon sisälle pai- seksi kullekin ilmanvaihtosovellukselle. Tel: + 46 (0)704 202 851 neen noustessa syntyvän tyhjiön painetta, - Arvioimme ongelmia, jotka voivat kyseen-

Suomi tarvitsee teollisuuspoliittisen strategian TTK:n puheenjohtaja Mikko Mäen- sampia näkymiä. Ulkomaankaupan tilasto- lan varassa. Uusiutuvan energian kehittymi- pää pitää SDP:n puheenjohtaja Jutta jen perusteella Suomen tuonti kasvaa vientiä sen myötä on myös mahdollista luoda uusia Urpilaisen vappuavausta kasvustra- nopeammin eikä se ole kansantalouden kan- työpaikkoja. Ratahankkeiden loppuunsaatta- Stegiasta erinomaisena. nalta hyvä ilmiö, Mäenpää toteaa. minen on tärkeää tulevalle kasvulle. Valtatie – Politiikassa pitää keskittyä kakun kas- Toinen tärkeä kasvustrategiaan liittyvä 4:n perusparannus on toteutettava tulevai- vattamiseen, sillä siten luodaan edellytykset asia on vahva tutkimuksen ja teollisuuden suudessa. Oulun seudun nuorisotyöttömyys myös kansalaisten kannalta keskeisten hy- liitto. vaatii erityistoimia, joilla nuoret saadaan vinvointipalvelujen rahoittamiseen. – Tukivetoisesta innovaatiopolitiikasta kiinnittymään työelämään. Mäenpään mielestä hallitus loi kehysrii- on siirryttävä monimuotoiseen teollisuus- hessä hyvän pohjan kasvulle. ja investointipolitiikan yhdistelmään, joka Lisätietoja – Suomen pitää jatkossakin kehittää toi- sisältää myös verokannustimet. Koulutet- STTK:n puheenjohtaja mintaympäristöään kasvuyrityksille hyväk- tu työvoima ja toimiva infrastruktuuri ovat Mikko Mäenpää, si. Samalla on syytä tehostaa toimia inves- teollisuuden syntymisen perusedellytys. Ta- puhelin 0400 423 968. tointien saamiseksi Suomeen. Ongelmamme voitteena on oltava mahdollisuus kehittää on melko yksipuolinen vientiteollisuus, jota osaamistaan koko työuran ajan. Tämä on kannattelee joukko menestyviä suuryrityk- myös parasta tuottavuuden kehittämistä. siä. Pienemmät yritykset eivät saa vientiä ve- tämään, eivätkä innovaatiot teollisuussekto- Strategiaan yhdistettävä rilta leviä riittävän nopeasti pienempiin yri- alueiden tavoitteet tyksiin, Mäenpää arvioi. Viime syksyn raamiratkaisulla luotiin Teollisuuspoliittiseen strategiaan on sisäl- pohjaa kilpailukyvylle, talouden ennustetta- lytettävä myös alueiden teollisuuspoliittiset vuudelle ja työllisyydelle. tavoitteet. – Nyt on aika laatia laajempi teollisuus- – Pohjois-Pohjanmaalla elinkeinoelä- poliittinen strategia, jossa keskitytään kehit- män ja yritystoiminnan näkymiä voi arvioi- tämään erityisesti vientiteollisuudelle valoi- da hyviksi, sillä alueella ei ole seisty yhden ja-

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 15 STTK:n työhyvinvointiseminaari kokosi henkilöstön edustajat yhteen

i riitä, että panostamme työssä jak- samalla yleistynyt yli 50-vuotiaiden työnteki- työsuojelupanostus vastaa vain reilun tunnin samiseen, vaan meidän pitää pa- jöiden keskuudessa. Tämä työelämän ristiriita panostusta vuosittain jokaiselta noin 60.000 nostaa ihmisten voimavarojen hyö- nousi esille paneelikeskustelussa johon osallis- työsuojelutehtäviin nimitetyiltä henkilöiltä Edyntämiseen ja työssä viihtymiseen. Mei- tuivat STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, suomalaisilla työpaikoilla, Suomaa muistutti dän tulee siis panostaa työn imuun. EK:n ylilääkäri Jan Schugk, valtiosihteeri Jan- STTK:laisia henkilöstön edustajia heidän po- Näillä sanoilla Työterveyslaitoksen vanhempi ne Metsämäki ja tutkija Katri Halen. tentiaalisesta panoksestaan. tutkija Jari Hakanen kuvasi STTK:n työhyvin- – Ikääntyneiden työssäolo on kyllä kasva- Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on vointiseminaarin tämän vuoden teemaa ”Mis- nut, mutta asenteissa työpaikoilla olisi paran- Suomaan mukaan asia johon työpaikkojen tuli- tä lisää imua työhön”. nettavaa Schugk kuvasi nykytilannetta. si puuttua itsenäisemmin ja aikaisemmin, eikä Esityksiä ja paneelikeskustelua työn imus- Helsingin yliopistolle ikääntyneiden työn- vain odottaa työsuojeluviranomaisten toimia. ta oli kokoontunut kuuntelemaan lähes 700 tekijöiden työssä jaksamisesta väitöskirjaa te- – Miksi työyhteisömme sallii niin usein STTK:laista henkilöstön edustajaa Helsingin kevä Halen kertoi heidän kokevan nuoret esi- työpaikkakiusaamisen puuttumatta siihen, Messukeskukseen. 19. huhtikuuta järjestetty miehensä usein liian itsekkäiksi. Suomaa kritisoi. tilaisuus oli kolmas STTK:n yhteinen vuosit- – Nuoret esimiehet koetaan usein lyhyt- tainen yhteistapahtuma henkilöstön edusta- näköisiksi ja narsistisiksi. Heidän puutteikseen Osaamisen kehittämiseen ja jille. katsotaan usein myös huonot ihmissuhdetai- luottamuksen rakentamiseen – Työhyvinvointi sen eri tekijöineen on dot ja liika vallanhalu, Halen kuvasi sukupol- panostettava erittäin tärkeä osa tämän päivän työelämää. vien konflikteja. Seminaarin suosio ja korkean tason puhujat Panelistit uskoivat kuitenkin muutoksen STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää nosti antavat loistavat edellytykset kulloisenkin tee- olevan edessä. osaamisen kehittämisen sekä työntekijöiden ja man käsittelyyn, tilaisuuden juontajana toimi- – Asenteiden on yksinkertaisesti pakko työnantajien välisen luottamuksen rakentami- nut STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki muuttua, hyvällä tai pahalla. Suomen väestö sen pääpainoalueiksi suomalaisen työelämän Auvinen kertoi seminaarin tavoitteista. ikääntyy ja ikääntyvien työntekijöiden osuus kehittämisessä. työvoimasta kasvaa. Muutenkin työelämässä – Työpaikoilla tulee hakea luottamusta Tuunaa oma työsi eri-ikäiset ja eri taustan omaavat työntekijät on työntekijöiden ja työnantajien välillä aktiivi- pakko ottaa tulevaisuudessa paremmin huo- sesti. Ilman luottamusta emme voi hakea rat- Omassa puheenvuorossaan työn imusta Jari mioon. Hyvä työpaikka tähän pystyy ja koko kaisuja työelämän haasteisiin yhdessä, Mäen- Hakanen kehotti ottamaan mallia bussikus- työyhteisö siitä silloin hyötyy, STTK:n Kosti- pää painotti. keista oman työnsä tuunaamisessa. ainen kuvaili tulevaisuuden työelämää. Mäenpää myös muistutti, että vaikka suo- – Joku bussikuski laulaa työssään, toinen malaisen palkansaajaliikkeen asema on vahva, kertoo tarinoita ja toivottaa matkustajille kuu- ”Suomeen Euroopan tulee sen muuttuvassa maailmassa olla valmis luvasti hyvää päivää tai kyselee heidän kuulu- paras työelämä” muutokseen ja asioiden aktiiviseen kehittämi- misistaan. Hyvän palvelun lisäksi he tekevät seen. näin omasta työstään hauskempaa myös itsel- Maan hallituksen kunnianhimoista hanketta – Yhteistyössä ja sopimisessa on voimaa. leen. Tuunaamisen avulla voimme siis muoka- saada Suomeen Euroopan paras työelämä kävi Emme saa ajautua pysyvään oppositioon kuten ta työmme rajoja ja tehdä siitä innostuneem- esittelemässä STM:n työsuojeluosaston osas- useissa Euroopan maissa on käynyt. Meidän paa ja hauskempaa, Hakanen korosti.. topäällikkö Leo Suomaa. Suomaa käsitteli pu- tulee yhdessä työnantajien ja valtiovallan kans- Hakanen myös kannusti työntekijöitä ky- heessaan työsuojelun roolia tämän varsin kun- sa katsoa kuinka Suomi menestyy, Mäenpää symään ohjaavia neuvoja työnsä tuunaamiselle niahimoisen tavoitteen saavuttamisessa. linjasi ay-liikkeen haasteita. omilta esimiehiltään. – Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu – Teidän osuutenne työpaikkojen arjessa – Innostunut työntekijä paitsi saa enem- samalle ajatukselle kuin työsuojelun säädös- ja työhyvinvoinnin kehittämisessä on ratkaise- män aikaan työssään, levittää innostusta myös valmistelu ja työehtoneuvottelut: mitä yhdessä va. Te ansaitsette parhaat kiitokset jo tehdystä työyhteisössään. Täten työnantajien kannattaa valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pan- työstä, sekä välineitä ja intoa tuleviin koitok- panostaa työntekijän kokemaan työn imuun. naan yhdessä myös täytäntöön. Avainasemas- siin nykypäivän hektisessä ja haasteellisessa Se on itse asiassa parasta työhyvinvointia. Ha- sa on eri osapuolten luottamus. Mahdolliset työympäristössä. Tässä työssä omat liittonne kanen muistutti. rangaistukset eivät ole valvonnan ensisijainen sekä STTK haluavat teitä kaikin tavoin tukea. – Ihmisten pitää päästä itsenäisesti käyt- keino, Suomaa muistutti realiteeteista. Päivän päätteeksi sosiaali- ja terveysmi- tämään omia vahvuuksiaan omassa työssään. nisteri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan Hyvä esimies kyllä ymmärtää tämän ja antaa Suomaa myös korosti yhteistyön voimaa työmarkkinajärjestöjä kevään työurasopimuk- työntekijöille tilaa työnsä kehittämiseen, Ha- työsuojelutavoitteiden saavuttamisessa. sesta. Risikko muistutti samalla työurien alku- kanen kertoi. – Suomessa on erilaisiin työsuojeluteh- pään vaikutuksesta työurien pituuteen. täviin nimettyjä henkilöitä työpaikoilla noin – Työurien loppupään asiat ovat koros- Paneeli keskusteli 60.000. Työsuojeluhallinnossa on puolestaan tuneet julkisessa keskustelussa viime aikoina. ikärasisimista vain alle 500 henkilötyövuoden voimavarat. Kuitenkin etenkin ylä-asteen loppuvaiheen – Vuonna 2015 tavoitteena on noin 30.00 koululaisiin tulisi panostaa nykyistä enemmän Vaikka ikääntyneiden työssäolo Suomessa on työsuojelutarkastusta. Keskimäärin tarkas- syrjäytymisen estämiseksi ja työurien piden- lisääntynyt, on epävarmuus työn jatkuvuudes- tukset ovat hieman yli 2 tunnin kestoisia. tämiseksi, Risikko muistutti nuorten syrjäyty- ta ja tunne oman työpanoksensa vähättelystä Tämä työsuojelutarkastajien yhteenlaskettu misen vaaroista.

16 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Autoveron porrastus vähentää uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä utoveron porrastus tukee merkittä- vaikuttaa myös autontuottajien toimintaan. asti toimiva järjestelmä tuottaisi keskimää- västi uusien henkilöautojen hiilidi- Vaikka autoveron porrastuksen ympä- räisesti vuosittain noin 80 euroa nettoetua oksidipäästöjen vähentämistä. Au- ristövaikutus on ollut kohtuullisen hyvä, ei keskimääräiselle kotitaloudelle. Tänä vuon- Atoverotuksen perusteet muuttuivat vuoden taloudellinen vaikutus ole ollut välttämättä na autoveron porrastus kiristyy huhtikuusta 2008 alussa siten, että veroaste riippuu au- paras mahdollinen. Vuoden 2008 autoveron alkaen ja myös tähänastinen veroalennus- tomallin hiilidioksidipäästöjen määrästä ajo- porrastus sisälsi käytännössä myös keski- vaikutus (vuoteen 2007 verrattuna) vähenee kilometriä kohti. Tämä muutos on selvästi määräisen veroasteen pudotuksen. Tämän merkittävästi. Tämä alentanee edelleen val- vähentänyt uusien henkilöautojen hiilidiok- seurauksena vuoden 2008 keskimääräinen tion päästövähennyshintaa ja kotitalouksien sidipäästöjä. uuden auton autovero oli noin 2400 euroa nettohyötyä. Vuodesta 2008 vuoteen 2011 loppuun vähemmän kuin vuoden 2007 vastaava ve- Tutkimuksessa kerrotaan myös Hollan- mennessä uuden henkilöauton keskimää- ro. Vuonna 2009 etu supistui jonkin verran, nin laajasta seurantajärjestelmästä, jonka räinen hiilidioksidipäästömäärä kilometriä mutta oli edelleen merkittävä (noin 2100 mukaan uusien automallien testiolosuhteis- kohti väheni noin 33 grammalla eli noin 19 euroa). Kokonaismyyntimäärästä riippuen sa mitatut ja raportoidut hiilidioksidipäästöt prosenttia. Tutkimuksen mukaan noin puo- vuosittainen autoverokertymä on ollut 200- poikkeavat käytännössä enemmän toteutu- let tästä vähennyksestä toteutui autoveron 250 miljoonaa euroa vähemmän, kuin mi- neista päästötasoista kuin esimerkiksi vuon- porrastuksen ansiosta. Muut päästövähen- kä se olisi ollut edellisessä autoverojärjestel- na 2006. Ilmiön laajuudesta riippuen havain- nystä edistävät tekijät ovat (tärkeysjärjes- mässä. to tarkoittaa, että autoliikenteen varsinaiset tyksessä): uusien mallien tekniset muutok- Verokertymän aleneminen tarkoittaa, hiilidioksidipäästöt vähentyisivät tästä syys- set, Suomen automallitarjonnan muutokset että aluksi ns. päästövähennyshinta valtiolle tä vähemmän kuin mitä tähänastiset laskel- sekä bensiinin ja dieselin hintaero. Uusien on ollut korkea, noin 700 euroa/tonni hiili- mat lupaavat. henkilöautojen tekniset muutokset johtu- dioksidi. Toisaalta päästötason jatkuvan ale- vat ennen kaikkea suurten EU-jäsenmaiden nemisen ansiosta tämä hinta puolittuu vuo- henkilöautoliikenteeseen kohdistuvasta il- teen 2020 mennessä. Kuluttajille veroporras- Lisätietoja mastopolitiikasta. Suomessa vastaavasti au- tus on ollut hyvin hyödyllinen muutos ver- tutkimusprofessori Adriaan Perrels toliikkeet ovat ryhtyneet tarjoamaan lisää il- rattuna aiempaan, jolloin autoverokertymä 050 5838575 (nykyään Ilmatieteen mastopolitiikanmukaisia automalliversioita. koottiin toisenlaisella verorakenteella. Kym- laitoksen palveluksessa) Eli kuluttajien lisäksi autoveron porrastus menen vuoden jakson perusteella 1.4.2012

Motiva tarjoaa aurinkosähkön tuotannon seurantaa ja opastusta piensähkön tuottajille Aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä on nyt saatavilla mitattua tietoa. Motivan sivuilta voi seurata neljän eri kohteen kuukausittaisia tuotantotilastoja, jotka päivitetään kolmen kuukauden välein. Seurattavien järjes- telmien koko vaihtelee ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. sasta kohteista on nähtävissä tuo- säädäntöä ja käytäntöjä. si. Monilla on ollut varmasti hankaluuksia tantotietoja useamman vuoden Sähkön pientuottajien - kuten pk-yri- hahmottaa, mitä kaikkea pitää huomioida ajalta, toiset on asennettu vasta tysten ja kotitalouksien - lisäksi oppaas- toimintaa aloittaessa. Tätä kynnystä olem- Oviime vuonna. Seurantaa tulee jatkaa vielä ta saavat hyödyllistä tietoa muun muassa me pyrkineet madaltamaan, sanoo Laitinen. useamman vuoden ajan, ennen kuin voimme paikallisten sähköverkkojen haltijat, säh- Motivan tilaaman päivityksen teki ÅF- vetää johtopäätöksiä aurinkosähkön tuotan- könmyyjät, viranomaiset ja maahantuojat. Consult Oy. Työn rahoitti työ- ja elinkein- tomääristä Suomessa, toteaa Motivan asian- Oppaassa käydään läpi keskeistä pientuo- oministeriö. tuntija Olli Laitinen. tantoa koskevaa lainsäädäntöä, lupia, veroja Aurinkosähkön tuotannon seuranta: ja tukia sekä sähköverkkoon liittymiseen ja www.motiva.fi/aurinkosahkoseuranta Sähkön pientuotannon sähkön myyntiin liittyviä kysymyksiä. Opas piensähkön tuottajalle pelisäännöt yksiin kansiin Opasta varten haastateltiin viittä pien- http://www.motiva.fi/julkaisut/ tuottajaa. Haastatellut kokivat voimalaitos- opas_sahkon_pientuottajalle.2193.shtml Motivan sivuilta löytyy myös täysin uudis- ten verkkoon liittämisen sujuneen yleisesti tettu Opas piensähkön tuottajalle. Se antaa ottaen hyvin. He katsoivat, että jakeluver- Lisätietoja yleiskuvan pelisäännöistä ja velvoitteista, konhaltijaan kannattaa olla yhteydessä jo ai- tutkimusprofessori Adriaan Perrels jotka koskevat pienimuotoista sähköntuo- kaisessa vaiheessa hanketta. 050 5838575 (nykyään Ilmatieteen tantoa Suomessa. Vuonna 2006 ilmestynyt - Toivomme, että opas kannustaa uu- laitoksen palveluksessa) opas on päivitetty vastaamaan nykyistä lain- sia toimijoita ryhtymään sähköntuottajik-

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 17 TAPAHTUMAKOKONAISUUS: 12

Messut | Energiapäivä | Kongressi | Seminaarit

Tampere | 23.-25.10.2012 SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE!

Energia-alan päätapahtuma lähestyy...

Energia 12 -messut kokoaa energiatuotannon ja -teknologian huippuosaajat. Esillä parhaat ratkaisut - ole mukana!

PÄÄTEEMAT: AJANKOHTAISTEEMOINA MM:  Energiatuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat  Energiatehokkuus  Järjestelmät ja laitteet  Uusiutuvat energiat  Suunnittelu ja rakentaminen  Ydinvoima  Käyttö ja kunnossapito  - UUTUUS! - Kestävän kehityksen ratkaisut kaupunki- ja energiainfraan - Vähäpäästöinen liikenne

Konepäällystöliitto mukana messuilla osastolla A107! Tervetuloa! Kestävää Rekiströidy messukävijäksi veloituksetta ennakkoon netissä! >> www.energiamessut. energiaa tehokkaasti ! Näytteilleasettaja! Kysy näyttelytilaa: Nina Nurminen | p. 010 830 0803 | nina.nurminen@expomark.

ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: ECOCITY-KUMPPANI: VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU:

18 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ energiamessut.fi ULKOMAANLIIKENTEEN JA SATAMA-ALAN YHTEINEN LUOTTAMUSMIESKURSSI 25 - 27.9.2012 MS Silja Serenade Laivanpäällystöliitto järjestää yhdessä Konepäällystöliiton kanssa ulkomaanliikenteen ja satama- alan luottamusmieskurssin. 25.9.2012 tiistai klo 12.30 kokous alkaa MS Silja Serenadella/Olympiaterminaali 27.9.2012 torstai klo 9.55 saapuminen Helsinkiin Kurssille voivat ilmoittautua valittujen luottamusmiesten lisäksi muutkin ulkomaanliikenteessä ja kunnallisella satama-alalla työskentelevät liiton jäsenet. Kurssilla käsitellään virka- ja työehtosopimuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä sekä ajankohtaisia merenkulkuun liittyviä asioita. Kurssille otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä kuitenkin siten, että valituilla luottamusmiehillä ja varaluottamusmiehillä on etuoikeus muihin jäseniin nähden. Tarkempi ohjelma lähetetään osallistujille ennen kurssia. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 24.8.2012 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Järjestösihteeri Reima Angerman [email protected] GEMENSAM FÖRTROENDEMANNAKURS FÖR UTRIKESFARTEN OCH HAMNBRANSCHEN 25 - 27.9.2012 MS Silja Serenade Finlands Skeppsbefälsförbundet ordnar tillsammans med Maskinbefälsförbundet en förtroendemannakurs för utrikesfarten och hamnbranschen. 25.9.2012 tisdag kl 12.30 mötet börjar på MS Silja Serenade/Olympiaterminalen 27.9.2012 torsdag kl 9.55 ankomst till Helsingfors Förutom de valda förtroendemännen kan även andra förbundsmedlemmar som tjänstgör inom utrikesfarten och den kommunala hamnbranschen anmäla sig till kursen. På kursen behandlas frågor i anslutning till tjänste- och arbetskollektivavtalen och utbildningen, samt aktuella frågor inom sjöfarten. Till kursen tas deltagarna emot i den ordning de anmäler sig, dock så att de valda förtroendemännen och förtroendemannasuppleanterna har företräde före andra medlemmar. Noggrannare program sänds till deltagarna före kursen. Bindande anmälningar senast 24.8.2012 Tilläggsuppgifter och anmälningar: Organisationsekretare Reima Angerman [email protected]

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 19 ”Kauppamerenkulun historia on kertomus sinusta ja sinun maailmastasi” Ahvenanmaan merenkulkumuseo – kiittävin arvosanoin avattu uppoutua. Ennen kaikkea löytyy tehtävää. Kävijät voivat lastata laivaa ja vetää kah- visäkkejä taljoin ja plokein. Jopa kiipeämi- nen korkeaan mastoon on mahdollista. Sitä paitsi täältä löytyy täysin toimiva massiivi- nen höyrykone joka käynnistetään ja ajetaan kun masinistit ovat paikalla. Eikö tunnukin kivalta? – Tähän kaikkeen pitää lisätä miten merkityksellistä onkaan että Ahvenanmaan merenkulkuhistoria nyt näyttäytyy laajem- malla tavalla. Ahvenanmaa on ja tulee ole- maan merenkulkuvaltio, jo tästäkin syys- tä on hyvä tietää mistä kaikki sai alkunsa”. (Huom. sitaatti on kirjoittajan vapaa kään- nös suomeksi) Totuus paljastui kirjoittajallekin hyvin nopeasti, hymyilevän vastaanottovirkailijan tervetulotoivotuksen jälkeen: Ahvenanmaa e on vaatinut valtavan työmäärän, piirustukset tekivät Johanna Vuorinen ja on saanut hienon, uudenlaisen ja kokemisen miljoonia euroja on käytetty nyt, kun- Esa Kangas. Museonjohtaja Hanna Coo- arvoisen vetonaulan. Ålands Sjöfartsmuse- nostuksen ja laajennuksen jälkeen, per-Hagmark onkin todennut että heikkous um tarjoaa näin rikkaan merellisen elämyk- Smerenkulkumuseo Ålands Sjöfartsmuse- jota nyt lähdettiin korjaamaan oli se että me- sen – kävijä pitää näkemästään ja kuule- um Maarianhaminassa saattoi vihdoin avata renkulku 1940-luvun jälkeen oli jäänyt pa- mastaan: aallokon pärskettä, valtamerten porttinsa 26. huhtikuuta. Olihan Ahvenan- hasti huomiotta: – Oli kuin Ahvenanmaan myrskylaulantaa ja radistin morse-avaimen maan museoylpeys ollut kiinni jo melkein merenkulun historia olisi loppunut suurten intensiivistä naputusta. Kaikki, kuten kuva- kolme vuotta. Poikkeuksena maamerkki jos purjelaivojen aikakauteen. Saneeraus ja uu- kertomuksien ja laivamallien esille saattami- mikä, museolaiva 4-mastoparkki Pommern delleen järjestely mahdollistaa että esim. ko- nen on hyvää työtä. Laivat, varustamot, työt oli pystytty pitämään auki viereisistä raken- netekniikan ja moottoreiden aika merenku- merillä ja merenkulun kehitys elinkeinona nustöistä huolimatta. Museon kokonaispin- lussa nostetaan kunnolla esille, kuten myös saatetaan visuaalisen houkuttavasti ulottu- ta-ala on nyt 1600 neliömetriä. Projekti to- matkustaja- ja autolauttaliikenne. villemme. Tekstit ovat helppolukuiset ja kol- teutettiin ehdotuksesta joka osallistui ark- Kun avajaiset oli juhlistettu ja viimeiset mella kielellä: ruotsi, suomi ja englanti. Kä- kitehtikilpailuun kymmenen vuotta sitten; työt (jossa auttavina käsinä monet innok- vijämäärät ovat aikaisempina vuosina muse- kaat vapaaehtoiset) joihin kuului ”avoinna oon olleet vain n 17.000 henk./vuosi (tieto joka päivä” kyltin kiinnitys, päätti kirjoitta- Ålands Sjöfart&Handel nr 1/2010). Kyllä nyt ja uteliaisuuttaan salaamatta ottaa ”Amo- on oiva tilaisuus markkinointiin joka helpos- rellan” Turun satamasta päästäkseen keväi- ti pitäisi moninkertaistaa kävijämäärät. seen saarivaltioon ja sen merimuseoon. To- ki olin jo ennakkoon tutustunut paikalliseen Trippelihöyrykone Ålandstidningen:iin jonka pääkirjoitukses- ”Dagmarista” on paikalla sa Niklas Lampi lämpimästi onnitteli työn jälkeä ja piti saavutusta aplodien arvoisena: Koneosastokin löytyy, ja se kohoaa kuin pie- – ”Aina ennenkin charmikas museo on saa- ni kappeli jossa Lundqvistrederierna-varus- nut valtavan kasvojenkohotuksen joka vie tamon englantilainen höyrykone rahtilaiva sen pamauksella 2010-luvulle. Sen vaisto- Dagmarista (!935-1957/3500dwt/3 cyl. 1180 aa sisustuksen tyylipuhtaudesta itse asiassa hv 8,5 solmua) on esillä. Suuren vihreän heti kun saapuu tilaavaan tulohalliin, jossa höyrykoneen ovat kunnostaneet asialle in- on myös museomyymälä. Itse paketointi on tohimoisesti omistautunut porukka, Lasse raikas, moderni ja ammattimainen. Sisällölli- Erikssonin, Kalle Rundbergin ja Carl- sesti on paljon tapahtunut, tutulta moni asia Gustaf Mattssonin johdolla. ”Se kuulostaa tuntuu, mutta kokonainen uusi näyttelyker- uskomattoman hienolta kun se käy. Me em- ros on saatu maan alle. On paljon enemmän me ole käynnistäneet sitä höyryllä täällä si- nähtävää, enemmän kertomuksia joihin voi sällä, mutta kylläkin sähköllä” kertoo Matts-

20 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ son. ”Konejengi” (jossa vanhempia konepääl- liköitä ja konemestareita) eivät sano sitä aina suoraan mutta vihjaavat että merimuseo on johdettu merikapteenien määräämisvallassa jolloin kaikki on sijoitettu purjelaivakauteen, ja huomaamattomaksi on jäänyt kuinka ko- nepuolella ollaan merillä työskennelty. Nyt tämäkin asia on saatu järjestykseen. Tänään on itsestäänselvyys jota ehkä ei aina huo- mata: ”Sekä prykä, kansi ja kone ovat yhtä tärkeitä laivalle ja koko elinkeinolle.

Meri on ihmisen suurin seikkailu

Kirjoittaja on viime vuosina tutustunut mo- neen merimuseoon, ja antaakin tässä aivan muutamia mielipiteitä ja vinkkejä näin lo- mailukauteen. – Matkustakaa Hampuriin ja tutustukaa maailman nähtävästi hienoimpaan ja suu- pienoismalleja museon omista kokoelmista. vielä tekemättä suosittelen sellaista lämpi- rimpaan merenkulkumuseoon, nimittäin Wasa-skeppet, laivamuseo ”Wasa” jonka kä- mästi. Itse museorakennus on jo sellaisenaan Internationales Maritimes:iin. Elämys se vijämäärät hipovat jatkuvasti maailman mu- nähtävyys. Se on arkkitehtoninen eriskum- on kymmenessä kerroksessa! Tämä täysin seoiden kärkilukuja löytyykin sitten naapu- mallisuus josta päättäjille sittenkin hatun uudelleen kunnostettu (valm. 2008), enti- rista. nosto; se on moderni ja mahtava maamerk- nen alueen vanhin varastorakennus vuodel- – Puolassa Polish Maritime Museum ki vanhassa kantasatamassa. Perusnäyttelyt ta 1879 sijaitsee vanhassa satamakaupungin- sijaitsee Gdanskin vanhassa kaupungissa, maamme merenkulusta pitävät korkeata ta- osassa, ja keskusrautatieasemalta kävelymat- Motlawa joen varrella. Merenkulkumuseon soa! Kun vanha ja tarunomainen ravintola kan päässä. Museosta on mahdollista kävellä vieressä laituriin kiinnitettynä on rahtilaiva Kairo sijaitsee vain kivenheiton päässä mu- läheisille rantalaitureille ja katsella laivojen ss Soldek. Lankongin kautta astutaan laivaan seosta olkoon se tärkeänä pidettävänä vink- lähtöjä ja saapumisia läheltä ja kaukaa. In- joka toisen maailmansodan jälkeen oli en- kinä, kuten se että Kotkan Meripäivät järjes- ternationales Maritimes:issa esitellään me- simmäinen valtameriliikenteeseen valmistu- tetään tänä kesänä 26.7–27.7! renkulun 3000 vuoden historiaa. Sillä on nut laiva Gdanskin telakalta. Itse merimu- – Tallinnassa avattiin vasta kuukausi sit- mm maailman suurin kokoelma laivamal- seossa on paljon mielenkiintoista ja tutustu- ten mahtava uusi merenkulkumuseo Len- leja – peräti 27.000 kpl eri mittakaavoissa! misen arvoista – tuimat vahtimestarinaiset nosadam, pinta-alaa melkoiset 7000 neliö- Mukaan mahtuu merenkulun kaikki toimi- eri kerroksissa tuntuvat löytyvän myös joka metriä. jat, kauppa- ja matkustajalaivoista sotalaivoi- kulman ja särmin takaa. Militantti asenne, Kirjoittaja toivottaa lukijoilleen, niin hin, antiikin ajoilta nykypäivään. Ensimmäi- ainakin kaksi vuotta sitten, jäi hymyilyttä- maissa kuin merillä, erinomaisen Hyvää sen ja toisen maailmansodan meritaisteluis- mään enemmän kuin ihmetyttämään. kesää! ta kerrotaan myös. Museo Hampurissa on – Jos matka valtiomme merimuseoon, unelma kaikille merenkulun nostalgikoille – siis Merikeskus Vellamoon Kotkassa on Teksti: Bengt Karlsson mutta täällä kaikille riittää ihmette- lemistä kuinka avara onkaan meren työkenttä. Esitteestä: -”Meri on ih- misen suurin seikkailu –tie kau- kaisille mantereille”. –Sjöhistoriska, siis Merihis- toriallinen museo Tukholmassa (Djurgårdenilla) tarjoaa kyllä sitä historian havinaa jota se on kun- niakkaasti kauan tehnyt. Mutta rei- pas kunnostus Ahvenanmaan mal- liin taitaisi nyt olla paikallaan sillä ”vanhuus ei tule yksin”. Tarjolla on nyt kaksi erikoisnäyttelyä, nimittäin ”Shipping&Shopping” joka avattiin jo joulukuussa 2010 ja ”Klart skepp”! jossa esillä on runsaasti sotalaivojen

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 21 “Handelssjöfartens historia är berättelsen om dig och din värld” Ålands Sjöfartsmuseum – nyöppnat, med beröm godkänt fter tre år, många miljoner och massor med arbete slog ny- renoverade Ålands Sjöfartsmuseum i Mariehamn upp sina dörrar för allmänheten den 26 april. Utställningsytan har i Edet närmaste fördubblats och allt visas nu i två helt skilda våningar. Museets utrymmen i sin helhet nu är 1600 kvadrat. Projektet förverk- ligades enligt en ritning av arkitekterna Johanna Vuorinen och Esa Kangas som valdes ut i en tävling som arrangerades för tio år sedan. Som museichefen Hanna Cooper-Hagmark konstaterat var svaghe- ten att den moderna sjöfarten och utvecklingen efter 1940-talet var styvmoderligt behandlad: “Ålands sjöfartshistoria tycktes ta slut efter eran med de stora segelfartygen. Ombyggnaden gav nu möjlighet till att bl.a maskinsjöfarten, dit även den moderna färjtrafiken här, fått sina egna avdelningar”. När nu invigning och arbetet (med många hjälpande frivilliga entusiaster) avklarats och portarna öppnats för öppenhållande “varje dag året runt”, kunde skribenten inte stilla sin nyfikenhet utan tog “Amorella” från Åbo till ett soligt välkomnande Mariehamn en vecka senare. Visst hade jag då hunnit bekanta mig med Ålandstidningens gratulationer och applåder på ledarplats/Niklas Lampi: – “Det som alltid varit ett charmigt museum har fått en ordentlig ansiktslyftning som tagit det in i 2010-talet med en skräll. Det känns i allt från den rymliga entre`en med museishop till den stilrena inredningen. Pa- keteringen är är fräsch, modern och proffsig. Innehållsmässigt har ockå mycket hänt, man känner igen sig men samtidigt har en helt ny avdelning tillkommit under jord. Det finns mer att se, flera historier att ta del av men framförallt finns nu ännu mer att göra: Besökarna kan stuva båtar och dra kaffesäckar med talja och block. De kan t.o.m klättra upp i en hög mast. Här finns förövrigt en fullt fungerande massiv ångmaskin som ska köras när maskinisterna är på plats. Hur festligt är inte det? – Till allt detta kan man lägga betydelsen av att den åländska sjöfartshistorien nu visas upp på ett bredare sätt. Åland är och förblir en sjöfartsnation och då är det alltid bra att veta hur allt började”. Sanningen blev helt klar rätt snabbt, efter ett vänligt bemötan- de vid receptionsdisken: Nya museet är definitivt en sevärdhet och Åland-attraktion. Ålands sjöfartsmuseum bjuder på en fascinerande maritime upplevelse. Besökaren trivs med den visuella framtoningen, av det man får se och höra: vågornas skvalp vid kaj, stormens ve- modstygda ylande i riggen, “gnisten” vid sin morse-nyckel i intensivt ernas ss Dagmar (1935-1959/3500dwt/3 cyl. 1180 hkr 8,5 knop). Den arbete etc etc. Allt ser bra ut, ett gott jobb helt igenom. Modellfar- stora gröna ångmaskinen har kärleksfullt renoverats av ett gäng ma- tygen är många och fina, Sjöfartsnäringen, fartygen, rederierna och skinentusiaster under ledning av Lasse Eriksson, Kalle Rundberg jobben till sjöss presenteras tydligt och på tre språk: svenska, finska och Carl-Gustaf Mattsson. “Den låter otroligt fint när den är igång. och engelska. Det årliga besökarantalet till museet har åren före reno- Vi har ju inte kört den med ånga här inne, men drivit den med el- veringen varit endast ca. 17.000 (enl. Ålands Sjöfart&Handel 1/2010). motor” säger Mattsson. Maskingänget (med äldre maskinchefer och Nu är det nog passligt och dags för en marknadsföringssatsning med maskinmästare) säger det kanske inte rent ut för alla, men antyder att alla möjligheter till att mångdubbla besökssiffrorna. sjöfartsmuseet under lång tid styrts av sjökaptener som satsat allt på segelsjöfart och inget på att visa hur det gick till i maskin. Nu har det Trippelångmaskinen från “Dagmar” på plats blivit ordning på det förhållandet. En självklarhet idag, som kanske inte alltid märkts :“Både brygga, däck och maskin är ju lika viktiga Och visst finns den där, maskinavdelningen som tornar upp sig som för fartygets framförande och näringen”. ett mindre kapell, med den engelska maskinen från Lundqvistrederi-

22 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Havet är människans största äventyr

Skribenten har besökt många sjöfartsmuseer under de senaste åren och delger gärna några synpunkter såhär i semestertider. – Res till Hamburg och bese ett av världens troligtvis bästa och största sjöfartsmuseer, nämligen Internationales Maritimes. En stor upplevelse i alla tio våningar! Den helt nyrenoverade byggna- den (färdig 2008) ligger i de gamla hamnkvarteren; lagerbyggnaden var från 1879 och den äldsta i hamnen. Närheten till kajerna ger möjlighet fortfarande se fartyg anlöpa från när och fjärran. I museet presenteras 3000 år av maritim historia. Museet har bl.a världens största samling på hela 27.000 fartygsmodeller i olika skalor! Ma- ritimes Internationales täcker all sjöfartsverksamhet från handels- och passagerarfartyg till örlogsfartyg, från antiken till nutid. Förra seklets sjöstrider under första och andra världskriget skildras också. Museet i Hamburg är en dröm för alla marina nostagiker – och för många många andra, här finns så mycket att se! Museets devis är: – “Havet är människands största äventyr – vägen till fjärran kontinenter”. – De läsare som ännu inte sett vårt statliga sjöfartsmuseum Me- rikeskus Vellamo i Kotka, skall naturligtvis göra det. Själva mu- seibyggnaden redan är värt besöket, till det yttre är det frågan om en arkitektonisk märkvärdighet. En eloge (!) till beslutfattarna för detta märkvärdiga och samtidigt storslagna landmärke vid den gamla hamnkajen. Den maritima basutställningen av finländsk sjöfart hål- ler hög standard. Att den legendomspunna gamla sjömanskrogen Kairo ligger bara ett stenkast från Vellamo kan ju fortfarande gå som ett gott tips till besök, av hamnstaden Kotka.

– Sjöhistoriska i Stockholm, ja vad kan man annat säga än att det kanhända vore dags för en renovering av samma slag som Ålands Sjöfartsmuseum nu genomgått. Det anrika museet ute på Djurgår- den börjar helt enkelt bli lite ”mossigt”. Två specialutställningar finns med: “Shipping&Shopping” som öppnades redan i december 2010 och “Klart skepp!” Den senare är en utställning byggd kring museets samling av krigsfartygsmodeller. Museiframgången “Wasa-skeppet” ligger strax intill – dess besökarsiffror hör fortsättningsvis till mu- seivärldens högsta. – Polish Maritime Museum ligger i hjärtat av gamla stan i Gdansk, vid Motlawa floden. Vid kajen ligger fraktfartyget ss Soldek som museifartyg – kliv gärna ombord: Fartyget är det första oceangå- ende fartyget som skeppsvarvet i Gdansk byggde efter andra världs- kriget. Själva sjöfartsmuseet är imponerande i flera våningar med rika samlingar. Det som kändes lite smålöjligt åtminstone då för två år se- dan var den militanta attityden, runt varje hörn och i varje våning var man iögonfallande övervakad av “bestämda” vaktmästardamer. Men det finns mycket att se (men inte röra?) i museet – rekommenderas! – Nu har också det nya sjöfartsmuseet i Tallinn invigts (11.5.12). Det som utlovas är ju någonting helt utöver det vanliga, bl.a annat kan man bese staden med egen flygtur i flygsimulatorn eller med ubåtssimulatorn dyka djupt ner till havets skatter, vrak och sevärdhe- ter. Dags att ta båten över viken till museet Lennosadam, som med sina 7.000 kvadratmeter imponerar? Skribentens läsare, till lands och till sjöss, tillönskas ett riktigt God sommartid!

Text: Bengt Karlsson

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 23 2012 Wärtsilä-kurs i Åbo MT-4

Inledning På kvällen splittrades gänget då vi inte kunde komma överens om en gemensam plats för intagande av middag. En biljardhall letades Den 1 april åkte vår klass med M/S Isabella till Åbo för att gå på en upp där några fördrev kvällen medan andra var på hotellet, eller bara grundkurs om Wärtsilä-motorer på Wärtsiläs training center. Resan spatserade runt i Åbo. inleddes lugnt med middag och taxfree shopping. Väl framme i Åbo letades en pub upp för intagande av kvällsmat och fotbollstittande, där Juventus krossade Napoli hemma med 3-0 till några deltagares stora lycka.

Dag 1

Vi fick börja med att välja om vi ville ha en traditionell dieselkurs eller om vi ville ha en kurs som behandlar Wärtsiläs gasteknik för motorer. Inom klassen valdes gastekniken. Kursens första dag var en helt teoretisk dag. Vi gick igenom Wärtsiläs två olika typer av gasmotorer, Wärtsilä 50DF och Wärtsilä 34SG. Den förstnämnda är en dual fuel motor, vilket innebär att den kan köras på både olja och gas. Denna motor har samma grund som den traditionella 46:an, men för att få samma effekt behövs den större kolvdiametern på 500 Teorigenomgång i klassrummet med Mikko Issakainen. mm. 34SG motorn är en motor som endast går på gas, tändningen sker i en förkammare med tändstift. Vi fick även en genomgång av Dag 2 kringsystemen som motorerna kräver, såsom kylvatten, bränsle och smörjoljesystem. Andra dagen av kursen inleddes med en fortsättning av gårdagens teori. Efter teorigenomgången började det roliga, den praktiska de- len. Uppdraget var att kolvhala en Wärtsilä 34SG, det vill säga en Wärtsilä-motor med en kolvdiameter på 340 millimeter vars driv- medel är enbart gas. Gasen antänds av ett tändstift, vilket innebär att motorn arbetar enligt Otto-principen. Denna princip innebär att bränslet redan är blandat med luften då det kommer in i cylindern där det antänds av en yttre tändkälla. I jämförelse så fungerar en die- selmotor enligt principen att bränslet sprutas direkt in i cylindern vid rätt tidpunkt, där det självantänds.

Schematisk bild över en cylinder från en 34SG

Det som är en viktig parameter som vi fick lära oss när man använder gas som bränsle är kompressionsförhållandet. Vid vanlig dieseldrift är förhållandet ca 1:17. Men detta klarar inte gasen utan att självan- tända och orsaka såkallad knocking, vilket innebär påfrestningar på motorn. Gasens optimala kompressionsförhållande är 1:11. Vid dual fuel maskinerna som kan köras med båda bränslealternativen så har det problem lösts med en distansplatta som monteras under vevsta- ken för att ändra kompressionsvolymen. Föreläsaren var en väldigt vanlig person till allas stora glädje, han blandade teori med arbetslivserfarenhet på ett väldigt roligt och inspirerande sätt. Historier från kraftverk i diverse olika länder har varit väldigt roliga och inbjudit till många skrattattacker. Kolven på väg ut ur en 34 SG motor.

24 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Under arbetets gång fick vi några bra tips om hur man skall gå tillväga Dag 4 för att arbetet skall löpa på problemfritt. Efter att topplocket var bort- monterat visade instruktören på viktiga saker som skall kontrolleras Den dag av kursen som alla tyckte var intressantast var nog den sis- för att kunna bestämma skicket på ifrågavarande cylinder och lock. ta dagen. Vi hade då en väldigt kompetent föreläsare som gav oss en Kvällsaktiviteterna varierade mellan nöje och kulturella upple- väldigt god insikt i hur de olika maskinerna styrs genom avancerad velser. elektronik. Det var väldigt intressant att se vilken avancerad mate- matik som ligger i grunden för att verkningsgraden för motorn skall kunna höjas till den nivå som gäller idag. Effektiviteten hos en motor har höjts med 10-15% de senaste 10 åren utan att någon större fö- rändring av motorns funktion har utförts. Istället har man utvecklat styrsystemet för att effektivisera förbränningen. Genom att effekti- visera och kontrollera förbränningen kan man med samma tillförda bränslemängd få ut en högre effekt. För alla motorer som arbetar enligt Lean Burn-princip kan man genom bättre kontroll av förbränningen få ett högre effektivt medelt- ryck i cylindern vilket innebär att högre effekt, moment, verknings- grad och såklart erhålles lägre utsläpp.

Diskobowling.

Dag 3

Dag 3 fortsatte arbetet med kolvhalning. Vi demonterade topplocket. Sedan monterades ventiler, tändstift och startluftventil ur topplocket. En genomgång av ytor och slitagedelar som skall undersökas hölls av instruktören. Kolven demonterades genom att vevstaken plockades bort och kolvkjolen separerades från kronan för att kontrollera hur tjock be- läggningen var i kolvtoppen.

Figuren visar områden för då ett bänsle självantänder och då det misständer. Det som kan utläsas är det effektiva medeltrycket som funktion av lambdavärdet.

En konventionell bilmotor arbetar med ett lambdavärde under eller lika med cirka 1. Wärtsiläs motorer arbetar med ett lambdavärde som är mycket högre, 2,0-2,2. Detta innebär att man kan ’’smyga’’ upp mellan ytan självantändning och misständning. Genom att kontrol- lera förbränningen så bra som möjligt kan man komma så högt som möjligt i detta utrymme, vilket innebär ett högre effektivt medelt- ryck, vilket i sin tur ger en högre effekt. Det som hade presenterats under hela kursen bands ihop under kursens sista dag på ett mycket bra sätt då kontrollen av motorerna presenterades. Genom att successivt bygga upp en djupare förståelse Den demonterade kolven undersöks. Instruktör för motorns funktion kunde den verkligt innovativa delen av Wärt- Mikko Issakainen till höger, Magnus Henriksson siläs arbete inom motordesign presenteras under sluttimmarna av utför kontroll. kursen.

Då alla kontroller av kolv, topplock och foder var utförda påbörjades återmontering. Återmonteringen utfördes så klart i omvänd ordnin- gen mot demonteringen. ➙

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 25 Slutord

Kursen i helhet har som alltid med utbildningar, föreläsningar och • Hilda och Gustaf Eriksson fond seminarium varit av lite varierande kvalitet. Men målet med kursen, • Rederi AB Eckerö att få en fördjupad kunskap av motorns funktion, har helt och hållet • Viking Line uppnåtts. Vi kan nu säga att vi förstår hur motorn fungerar, vilka fak- • Bore torer som inverkar och hur helheten knyts ihop till en effektiv motor. • Finlands maskinbefälsförbund Inte enbart funktionen av motorn och förbränningen har pre- • Högskolan på Åland senterats, vi har även, kanske underförstått, fått presenterat hur man • ÅTE (Ålands Tekniska Elevförening) skall utföra felsökning genom att tänka på vad den grundläggande orsaken till problemet är. Tack från oss alla! Det största av alla tack skall riktas till Mats Åsgård för hans ivriga arbete för att förverkliga kursen. Utan honom skulle inte motivatio- Isak Al-Husseiny, Kenneth Brunila, Lisa Holmberg, Michael nen att ’’ragga’’ sponsorer funnits. Mattsson, Samuel Pettersson, Magnus Henriksson, Joel Fyr- Icke att förglömma är de rederier och föreningar som genom eko- vall, Gunnar Sydén, Erik Holmström, Marcus Wallinvirta och nomisk sponsorering gett oss möjligheten att åka på denna givande Anders Wikström. kurs. Vi vill med detta rikta ett stort tack till våra sponsorer:

Metso mukana vihreän Metso involved in green energian tuotannossa energy production in Kymenlaaksossa southeastern Finland etso lisää Kemijoki Oy:n Inkeroisten ja Anjalankosken etso will increase the reliable supply of hydroelectric vesivoimalaitosten toimitusvarmuutta uusimalla auto- power at the Inkeroinen and Anjalankoski power plants maation neljässä vesiturbiinissa. Toimitukset ajoittuvat owned by Kemijoki Oy in Finland by renewing the auto- Mkeväälle ja syksylle 2012. Mmation in their four water turbines. The deliveries will take place in Uusiutuva, saasteeton vesivoima on säätöominaisuuksiltaan yli- the spring and autumn of 2012. voimainen sähkön toimitusvarmuuden takaaja, jonka avulla voidaan Due to its control characteristics, renewable, clean hydroelectric hallita myös äkilliset häiriötilanteet. Turbiinin ja sen automaation power offers a superior backup for the reliable supply of electricity luotettavuus on sähköntuotannon kannalta tärkeä. Inkeroisten voi- and can also help manage sudden disturbances. The reliability of the malaitoksen kolmen ja Anjalankosken voimalaitoksen yhden turbii- turbine and its automation plays an important role in electricity gen- nin logiikat korvataan Metso DNA -automaatiojärjestelmällä, jolla eration. Three turbine logics at the Inkeroinen power plant and one hoidetaan vesiturbiinin ohjaus, säätö, suojaus ja optimointi. Metso turbine logic at the Anjalankoski plant will be replaced by a Metso takaa järjestelmälle päivitykset ja monipuoliset palvelut pitkälle tu- DNA automation system, which will be used to manage, control, pro- levaisuuteen, mikä tukee investoinnin elinkaarta. tect and optimize the water turbines. Metso will provide the system ’’Metso on vahva toimija alueella, ja sillä on paikallista henki- with updates and versatile services well into the future to support löstöä saatavilla’’, perustelee toimittajavalintaa voimalaitospäällikkö the investment life cycle. Janne Ala Kemijoki Oy:stä. ”Metso is a strong player in the area and has local staff available,” Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman ja siihen liitty- explains Janne Ala, Power Plant Manager, Kemijoki Oy, about the vien palveluiden tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista decision to choose Metso as the supplier. 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Ky- Kemijoki Oy is Finland’s most significant producer of hydroelec- mijoessa. Inkeroisten 17 megawatin vesivoimalaitos on rakennettu tric power and related services. The company owns 20 hydroelectric 1920-luvulla ja uusittu kattavasti vuonna 1994. Anjalankosken 20 power plants of which 16 are located on the Kemijoki River water MW:n voimalaitos on rakennettu vuonna 1983. Molemmat toimit- system area, two on the Lieksanjoki River and two on the Kymijoki tavat sähköä valtakunnan verkkoon. Kemijoki Oy:n voimalaitosten River. Of those on the Kymijoki River, the 17 MW Inkeroinen hydro- kokonaisteho ylittää 1 000 MW. electric power plant was built in the 1920s and extensively renovated in 1994. The 20 MW Anjalankoski power plant was built in 1983. Lisätietoja Both of them supply electricity to the national grid. The total capac- Heikki Mylläri, myyntijohtaja, Metso Automaatio ity of Kemijoki Oy’s power plants exceeds 1,000 MW. heikki.myllari(at)metso.com Puh. 0400 621 860 For further information please contact: Heikki Mylläri, Sales Director, Metso Automation, heikki.myllari(at)metso.com

26 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Uusi kuivausmenetelmä tehostaa palaturvetuotantoa Tuotannon työvaiheiden kustannukset laskevat jopa 50 prosenttia

ampoTech Oy:n ja VTT:n kehittä- moissa olosuhteissa yksi satokierto. Laskel- VTT:n selvityksen mukaan Suomessa tuo- mällä uudella palaturpeen tuotanto- mien perusteella Multi-Layer-menetelmällä tetaan tällä hetkellä palaturvetta noin 1800 menetelmällä on mahdollista kaksin- uusia koneita käyttäen on mahdollista saa- GWh vuodessa, mikä on noin 6–7 prosenttia Skertaistaa tuotantokauden aikana tuotetun vuttaa nykyiseen menetelmään verrattuna energiaturvetuotannon määrästä. Palatur- palaturpeen määrä, alentaa merkittävästi 2–3-kertainen kausisaanto, 50 prosenttia vetta käytetään sekä pääpolttoaineena että tuotantokustannuksia ja lisätä palaturpeen pienempi polttoaineen kulutus ja 60 pro- sivupolttoaineena kaukolämpölaitoksissa. kilpailukykyä. senttia suurempi työsaavutus konetyötun- Kasvihuoneiden lämmityskäyttö on kasvava SampoTechin ja VTT:n kehittämä uusi tia kohden. Tuotannon työvaiheiden kus- palaturpeen käyttökohde. tuotantomenetelmä tehostaa merkittävästi tannukset laskivat nykyisestä 50 prosenttia, Palaturpeen käytöllä on suuri kasvupo- palaturpeen tuotantoa. SampoTechin kek- mikä tarkoittaa merkittävää parannusta pa- tentiaali uusissa kaasutukseen perustuvis- sintöön perustuvassa Multi-Layer-kuiva- laturpeen kilpailukykyyn. Tuotannon työvai- sa voimalaitoksissa, joissa tarvitaan kuivaa usmenetelmässä palaturvetta kuivataan sa- heiden osuus laitokselle toimitetun turpeen polttoainetta. Käytön merkittävä lisääntymi- manaikaisesti useita päällekkäin nostettuja hinnasta on 40–50 prosenttia. Kokonais- nen voimalaitoksissa edellyttää tuotantokus- satoja. Tämä nopeuttaa palaturpeen kuivu- kustannuksia uusi tuotantomenetelmä las- tannusten alentamista jyrsinturpeen tasolle mista ja vähentää huomattavasti käsittelystä kee 20–25 prosenttia. Laskelmien mukaan uuden tuotantomenetelmän avulla. aiheutuvaa hävikkiä. Uuden tuotanto- ja ko- kerroskuivausmenetelmällä on mahdollista neteknologian ansiosta säästöä syntyy myös alittaa jyrsinturvetuotannon työvaiheiden kone- ja polttoainekustannuksissa. kustannukset. Turve irrotetaan suosta palaturveko- Suomen energiaturvetuotantoa hallit- Lisätietoja neella, joka sekoittaa turvemassan ja muo- see nykyisin jyrsinturve, joka alhaisen hin- Ari Erkkilä toilee sen paloiksi tuotantokentälle. Tähän tansa ja matalien tuotantokustannustensa Erikoistutkija, VTT asti palat on kuivattu kentän pinnalla au- vuoksi on pääturvepolttoaine voimalaitok- Puh. 040 013 2651 ringossa sato kerrallaan, jolloin yhden tuo- sissa. Jyrsinturpeen osuus Suomessa tuote- [email protected] tantokauden eli kesän aikana on tyypillisesti tusta energiaturpeesta on 93–94 prosenttia. pystytty tuottamaan kaksi satoa. Kuivumisen nopeuttamiseksi paloja käännellään muuta- mia kertoja ennen turpeen kuormaamista ja kuljettamista varastoihin. Kääntäessä osa paloista rikkoontuu, minkä lisäksi myös voi- makas auringonsäteily voi murentaa paloja ja aiheuttaa hävikkiä. Tavanomaiseen palaturvemenetelmään verrattuna uudella kerroskuivausmenetel- mällä on mahdollista tuottaa 4–8 satoa ke- sän aikana sääoloista riippuen. Menetelmän ja sitä varten kehitettyjen uusien turvekonei- den ansiosta työvaiheita on saatu tehostettua ja satomääriä kasvatettua. Monitoimivaunu muotoilee ensin loivaa harjakattoa muistut- tavan palaturpeen kuivausalustan, jolle tur- ve nostetaan 25–50 senttimetrin syvyydestä uudentyyppisellä palaturvekoneella kuivu- maan. Kerroskuivausmenetelmässä paloja ei käännetä eikä alustan päällä kuljeta, jol- loin hävikki vähenee. Päällekkäisyys suojaa paloja liialliselta auringonsäteilyltä, eikä sa- devesi imeydy niihin yhtä helposti kuin kent- täkuivausmenetelmässä, jossa palat kuivuvat kenttää vasten. VTT ja SampoTech testasivat kerroskui- vausmenetelmää 2009–2011. Kesällä 2011 sen avulla kuivattiin kuusi satokiertoa, kun palaturpeen kenttäkuivauksella tuotettiin sa-

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 27 Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 Paineen- ja Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Tehdaspesu s. 28 Palovartiointia Easy Wash s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Kunnossapitopalvelut KiL-Voitelutekniikka s. 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 YIT s. 31 Tartek Oy s. 30 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 28 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 30 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 Laivakorjauksia ABB s. 31 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 JAP-Metalli s. 30 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 Laivakone s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Oilon Energy Oy s. 31 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, • Color Light (Ruotsi) valonheittimet • Kongsberg Maritime As (Norja) puh. (09) 568 22901, Lasse Niemelä 040-548 7328 lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset Kopar CAT Authorized Marine Dealer in energy and power KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Koneiden linjaukset ja muovivalut Raakaveden suodatuslaitteet Takolenkkiset kuljetinketjut ISO 9001 -sertifioitu www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Puh 020 711 8220 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] www.kopar.fi

28 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Ammattihakemisto

Ammattilaisemme paikallisesti lähellä

Kunnossapito- ja investointiratkaisut • Käynnissäpitopalvelut • Laitehuoltopalvelut • Projektointi ja suunnittelu • Asiantuntijapalvelut • Korkeapaine- ja prosessi- putkistot • Säiliöt • Kattilamodernisoinnit • Teollisuus-IV • Sähköautomaatiototeutukset

yit.fi/teollisuus

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 29 AT-Marine Oy Täyden palvelun talo merenkulkijoille ja telakoille Navigointilaitteet Konehuonelaitteet Radioasemat Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 Säiliömittauslaitteet [email protected] teollisuudelle Asiantuntija www.atmarine.fi paineen- ja lämpötilanmittauksessa VANTAA p. (09) 5494 2600 TURKU p. 0208 353400

WIKA Finland Oy Melkonkatu 24, 00210 Helsinki P. (09) 682 4920, F. (09) 682 49270 info@wika.fi , www.wika.fi

PUMPPUJEN TIIVISTEET

Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN 0400-870 947 [email protected]

TIIVISTEIDEN KORJAUS • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA p. 02-8223 406 f. 02-8227 222

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 629, 33101 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

30 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30  Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 KÄYTTÖVARMUUDEN PUOLESTA Twin Disc Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 • Öljyn analysointi ja huollon tarvekartoitukset Koneet ja laitteetMerivaihteet ja irrotuskytkimet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 • Myös öljyn käsittelylaitteistojen myynti ja Hamilton Jet Kopar s. 28 Rannikon vuokraus Korkeapainepesut jaVesijetit imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Kunnossapitopalvelut KiL-Voitelutekniikka s. 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 www.kilyhtiot.fi Transfluid Käyttövarmuutta Nestekytkimetteollisuudelle YIT s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 KiL-Yhtiöt Oy, PL 9, 40701 Jyväskylä, puh. (014) 6444 56 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 31 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikka Reichja huolto Joustavat kytkimet AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28  09 - 684 258 60 www.transauto.fi JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Laivakone s. 31 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Oilon Energy Oy s. 28 Rannikon Sukelluspalvelu Oy Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Coastal Diving Service Ltd Paineen-- LST Webshop, ja varaosaostot 24/7 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 - LST Lights, konehuone- ja ulkokansivalaisimet Pikku-Hietanen, Kotka - Laivasähkömoottorit varastossa 0400 751 399 0400 803 926 ABB Turboahtimet - Kaapeliradat ja tarvikkeet [email protected] - Laivasähköasennukset www.sukelluspalvelu.fi - Sähkömoottori- ja generaattorihuolto Myynti: Tel. 010 221 1 - Sähkö- ja automaatiosuunnittelu

Fax 010 222 6379 LAIVASÄHKÖTYÖ OY • Öljy- ja kaasukäyttöiset Huolto: Tel. 010 222 6477 Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku höyry- ja lämpökeskukset Puh. (02) 510 0300 www.lst.fi • Kattilalaitosten säiliöt ABB Oy, Turboahtimet • Putkilämmönsiirtimet • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Raskasöljykoneikot Lyhtytie 20 • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) PL 20 laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät • Suunnittelu, valmistus, ja testilaitteet asennus ja käyttöönotto 00751 HELSINKI • Color Light (Ruotsi) valonheittimet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihin ja satamiin • Kongsberg Maritime As (Norja) VIITOS-METALLI OY lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Heinola konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet Aitjärventie 109, 19260 PAASO • koneiden ja moottoreiden • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden Puh. (03) 883 4601, (03) 883 4602 huolto- ja asennustyöt läpivientilaipat Fax (03) 883 4600 • männän haalaukset • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) www.viitos-metalli.fi elektroniset ääni- ja valohälyttimet • putki- ja hitsaustyöt • Wikrolux Oy (Suomi) [email protected] • pumppujen huollot turvavalaistus Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA 0207 631 570 P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 0400-501 763 [email protected] www.autrosafe.fi

Faksi: 0207 631 571 Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected] Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING e-mail: [email protected] • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- www.laivakone.fi www.shiptekno.fi kilökunta, paloautot ja palopumput • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig personal, brandbilar och brandpumpar

PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN Voimalaitos- ja • Korkeapainepesut, ADR ja märkäimut. Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. prosessipolttimet Kopar • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. in energy and power Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot och RVR • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa Raakaveden suodatuslaitteet • Slamcentrifugering i hela Finland Puh. +358 20 155 8250 OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut faksi +358 20 155 8259 Metsä-Pietilänkatu 1 PL 5, 15801 Lahti Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO 28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ 06-3218200, 0500-166263, fax 06-3218201 www.easywash.fi [email protected]

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 31 JÄSENPALSTA Liiton toimisto pidetään suljettuna 2.-29.7.2012 Förbunderts kontor hålles stängt 2.-29.7.2012

KONEMESTARIT JA ENERGIATEKNISET RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 hdistyksen toiminta koostui liittohallituksen, johtokun- Yhdistyksemme on ollut kannatusjäsenenä tekniikan opiske- nan ja yleisten kokousten tekemien päätösten ja periaa- lijoiden Kotkan merenkulku-, ja energia killassa. teratkaisujen toimeenpanosta. Johtokunnan puheenjoh- Yhdistyksen veteraanijaos on toiminut aktiivisesti ja he ovat Ytajana toimi seitsemättä ansiokasta vuotta Pertti Roti. Varapu- pitäneet hiihtokisat Paloheinässä ja talkoot kahdesti Kopparössä. heenjohtajana toimi Pekka Teittinen, sihteerinä Juha Uimonen, He ovat kokoontuneet myös viisi kertaa Väiskillä. jäseninä Lasse Laaksonen, joka toimi myös rahastonhoitajana Helsingin ja Tampereen jaokset ovat toimineet myös aktiivi- ja jäsensivujen ylläpitäjänä sekä Juhani Saarela, Janne Metso- sesti omilla tahoillaan. mäki ja Jari Manninen. Varajäseninä toimivat Matti Virta ja Yhdistyksen omistaman Dino-Rakenne Oy:n toimitusjohtaja- Taneli Varjus joka toimi myös toisena sihteerinä. Vuosi oli 53 na ja käytännön asioiden hoitajana Kopparössä on jatkanut toimi- toimintavuosi. tusjohtaja Leo Pakarinen joka valitettavasti ilmoitti luopuvansa Isännöintiä omistamissamme huoneistoissamme hoitelivat näistä hyvistä hommista tämän kauden jälkeen. Jatkajaksi on lu- Lasse Laaksonen ja Pauli Kilpeläinen. pautunut Pekka Teittinen. Tilintarkastajina olivat Erkki Oksa ja Lasse Vuorio sekä va- Yhtiön hallituksen ovat muodostaneet Pekka Teittinen, Lasse ralla Kari Wessman ja Esko Penttilä. Laaksonen ja Juha Uimonen Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan (8) Kopparöhön alettiin rakentaa uutta saunarakennusta syksyl- kertaa sekä yleisiä kokouksia oli sääntömääräiset kaksi (2) eli vaa- lä. Veteraanit ja johtokunta raivasivat talkoissaan tontin pohjaa. li- ja vuosikokoukset. Kaksi (2) johtokunnan kokouksista pidettiin Myös varsinaiset rakennustyöt aloitettiin. Kontiolta tilattiin mök- Kopparössä sisältäen myös talkoot. ki jonka pystytys tapahtuu kevään kuluessa. Vuosikokous pidettiin Tampereella Panimoravintola Plevnas- Marraskuun lopulla saimme tiedon jäsenemme Helmer Sa- sa 19.3.2011 lon menehtymisestä. Hänen hautajaisissaan kerhoa edustivat Ola Kokous aloitettiin maittavalla ruokailulla. Kokouksen pu- Mutkala, Paavo Hurtta, Markku sekä Leila Onnela. heenjohtajana toimi Pekka Järvinen. Vuosikokouksessa oli läs- nä 19 jäsentä. • Jäsenmäärämme oli vuoden 2011 lopussa 503 jäsentä. Pekka Järviselle myönnettiin liiton historiikki sekä nimitys • Vuonna 2011 yhdistykseemme liittyi 25 jäsentä. kunniajäseneksi. Johtokunta muisti myös Tauno Kärkkäistä • Yhdistyksestä erosi 7 jäsentä. standaarilla pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksessä • Yhdistyksestä kuoli 16 jäsentä. sekä kutsui Tauno Kärkkäisen yhdistyksen kunniajäseneksi. • Yhdistyksestä erotettiin 2 jäsentä. Vaalikokous pidettiin 3.12.2011 Helsingissä ravintolalaiva • Yhdistystä ei vaihtanut yhtään jäsentä. Väiskillä. Vaalikokouksessa oli läsnä 29 jäsentä. • Yhdistyksen jäsenmäärän muutos oli 0 jäsentä. Heikki Tiihonen kutsuttiin vaalikokouksessa KME:n kun- niajäseneksi. Konemestarit ja Energiateknisten johtokunta kiittää saamastaan Vaalikokouksen jälkeen oli järjestetty halukkaille risteily tuesta ja luottamuksesta jäsenistöään ja yhteistyökumppaneita. Tallinnaan, jossa oli varattu myös hotelliyöpyminen. Risteilyllä oli myös hyvä ruoka-, ja juomatarjoilu. Mahtavan risteilyn on- Konemestarit ja Energiatekniset ry:n johtokunta. nistumisesta suuri kiitos kuului taas kerran Markku Onnelal- le. Yhdistys osallistui aktiivisesti Pertti Rotin johdolla liittohal- lituksen toimintaan. Pertti toimii myös liittohallituksen ensim- mäisenä varapuheenjohtajana. Sopimuspuolella yhdistyksemme jäsenillä on edustukset KT-, ja ET puolella.

32 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ JÄSENPALSTA KONEMESTARIT JA POHJOIS-KARJALAN ENERGIATEKNISET RY:N KONEMESTARI- JÄRJESTÄMÄ YHDISTYKSEN KIELTOLAKIRISTEILY toimintakertomus vuodelta 2011 La 18.08.2012 jäsenilleen Yhdistys kokoontui kaksi kertaa. Kevätkokouksen yhteydessä nau- Helsingin Kauppatorin rannasta klo 14:00 tittiin illallinen. Syyskokous pidettiin perinteisesti pikkujoulun yh- teydessä. Kokoukseen osallistui yli puolen jäsenmäärästä. STTK:n aluetoiminnassa yhdistystä on edustanut Jukka Ahtonen ja varalla Erkki Laitinen. Johtokunnan jäsenet ovat olleet Erkki Laitinen, Jukka Ahtonen, Seppo Luostarinen ja Jorma Taivainen. Yhdistykseen liittyi kaksi uutta jäsentä ja yksi poistui joukostamme.

Erkki Laitinen puheenjohtaja

aluksemme on m/s Royal Cat Nautimme lounaan lomassa saariston maisemista ja tarinoista. Risteilemme salakuljettajien aikoinaan suosimille Es- TURUN poon vesille Haukilahteen asti. KONEPÄÄLLYSTÖ- Vuosina 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki sai aikaan YHDISTYS ennen näkemättömän pirtun salakuljetuksen. Matkalla järjestää taas perinteisen kesäteatteriretken Tampereen kuulemme kieltolain mukaansa tempaavia tarinoita niiden oikeilta Pyynikille. Teatterikappaleena musiikkikomedia KUUMA tapahtumapaikoilta. KESÄ. Pääosissa Sami Hintsanen ja Kaisa Mattila. Risteily varattu 60 henkilölle Retkelle lähdetään 11.8.2012 klo 10.30 Turun Konepääl- Risteilyn hinta jäseniltä 25 € ja avec 75 €. lystöyhdistyksen edestä, Puutarhakatu 7. Ilmoittautumiset 31.7 mennessä Markku Onnelalle, Matkan hinta 72,- euroa/hlö. Hintaan sisältyy bussimatka, E-mail osoite on: [email protected] tai p. 040-552 9112. teatteriesitys, väliaikatarjoilu, kahvi ja viineri, sekä ruokailu Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Nordea FI14 esityksen jälkeen ravintola Aino ja Ilmarissa. 1004 5000 0250 83 elokuun 3. mennessä. Yhdistyksen kotisivuilla lisää risteilytietoa. Ilmoittautumiset: sähköposti [email protected] tai puh: 050 5123222 Johtokunta Noin 20.30 ollaan takaisin Turussa HELSINGIN KONEMESTARI- OULUN YHDISTYKSEN KONEMESTARIYHDISTYS jäsenille syysretkiteatterin merkeissä 06.10.2012 kutsuu jäsenistöään osallistumaan kesäteatteri-iltaan. Näytöksenä on farssikomedia nimeltä: HELSINGIN KAUPUNGIN TEATTERIIN. Teatterikappale on VIULUNSOITTAJA KATOLLA KOHTUUTTOMUUS KAIKESSA musikaali Aika: La 28.7.2012 klo 19:00 näytös Paikka: Toppilan Möljän kesäteatteri, Oulu 60 ensin maksanutta mahtuu mukaan, Lippuja on varattuna rajoitetusti ja ne käytetään ilmoittautumisjär- jestyksessä yhdistyksen jäsenille ja heidän seuralaisille. omavastuu on 25 €/hlö Teatteri-illan omakustanneosuus on sisältäen joka maksettava viimeistään 05.09.2012 15,00 eur/lippu pääsylipun ja väliajalla tarjottavan kahvituksen. NORDEA 101430-211447 tilille. Jäsenen nimi mainittava maksussa. Ilmoittautumiset sähköp. [email protected] Varaukset tulee tehdä viimeistään perjantaihin 13.7. mennessä tai puh.050-3511940. maksamalla omakustanneosuus Oulun Konemestariyhdistyksen tilille: ja ilmoitta- Menemme ensin syömään klo 16.00 Hotelli Cumulus 144530-26539 Hakaniemessä Siltasaarenkatu 14 malla maksun suorituksesta Kai Väisäselle (0500 – 184 220). Liput jaetaan paikanpäällä sisäänkäynnin portilla. Teatterinäytös alkaa klo 19.00

Johtokunta

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 33 NRO 05 HÄMEENLINNAN Varapuh.joht. Pasi Peräsaari KONEMESTARIYHDISTYS Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski Jäsenyhdistykset / (Perust. - Grund. 1945) Siht. Tapio Roiha Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä Medlemsföreningar Länsitie 25, 12240 Hikiä t. 040-845 6791 puh. t. 0107 551 267, Rah.hoit. Pekka Raatikainen GSM 050-550 4606. Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Varapuh.joht. Lauri Päivänen puh. k. 014-642 915 JÄSENYHDISTYKSET / Mäntytie 7, 12540 Launonen Kokoukset kuukauden toisena puh. k. 019-762 139 keskiviikkona klo 19.00 ravintola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS Siht. Seppo Helminen Sohvissa. Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki MEDLEMSFÖRENINGAR puh. k. 0400-527 006 NRO 10 KOTKAN Rah.hoit. Risto Mukkala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Hämeenkatu 13 B 20, (Perust. - Grund. 1923) NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN 01180 Kalkstrand 05800 Hyvinkää www.kotkaengineers.fi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS GSM 0400-670 745 GSM 050-5300418 Puh.joht. Mikko Järvinen (Perust. - Grund. 1921) Sekret. Bertel Bergström Rauduskatu 21, 48770 Kotka Puh.joht. Tapani Hirvonen Lappbrinken 2 A 7, 00180 Helsingfors NRO 07 KEMIN puh. k. 05- 289 938, 040-564 6352 Iltaruskonkuja 5 tel. h. 694 9918 KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Pekka Hemminki 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Kassör Leif Wikström (Perust. - Grund. 1941) Hintuntie 22 Varapuh.joht. Markku Rautio Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Puh.joht. Tapio Huuska 49400 Kotka Yrjönkuja 5as19 53600 Lappeenranta tel. h. 09-296 2287, Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 050 3636 236 GSM 040-543 8479 tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 puh. 010-466 1718 Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen Siht. Pekka Sievänen Föreningens lokal Stora Roberts- Varapuh.joht. Kalle Kostamo Rotinpää 39, 48300 Kotka Kalervonkatu 53, 53100 LPR gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. k. 05-228 5133, puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 Fredrikgstorget där summertelefon puh. k. 016-262 586, 044-307 9425 Rah.hoit. Taito Mielonen finns. Månadsmöten den första hegl- Siht. Timo Kesti [email protected] Valto Käkelänkatu 8 as 11, 53130 fria onsdagen i månaden kl. 18.00, Seponkatu 30, 94830 Kemi Kokoukset talvikuukausien ensim- LPR, puh. k. 0400-294 140, styrelsemöte kl 17.00. Juni, juli och puh. 016-251 231 mäisen arkitorstaina klo 18.30, t. 0204 154 090, augusti inga möten. Rah.hoit. Marja-Leena Huuska kokouspaikka Kotkan Klubi. [email protected] Heikinkuja 10, 94100 Kemi Kokoukset syys-toukokuun aikana, NRO 04 HELSINGIN puh. GSM 041-507 8442 NRO 11 KONEMESTARIT JA kuukauden kolmantena arkikeskivi- KONEMESTARIYHDISTYS Yhdistys kokoontuu erikseen ENERGIATEKNISET KME RY ikkona klo 18.00 Lappeenrannan (Perust. - Grund. 1869) ilmoitettuna aikana. (Perust. - Grund. 1958) Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR Puh. joht. Kimmo Kojamo www.kme.fi Myötätuulenkuja 4 B 24 , 02330 Espoo NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Puh.joht. Pertti Roti NRO 02 HAMINAN puh. k. 040-747 9865, t. 044-762 3416 KONEMESTARIYHDISTYS- Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki KONEMESTARIYHDISTYS [email protected] MELLERSTA ÖSTERBOTTENS Puh. t. 09 617 3041, (Perust. - Grund. 1947) Varapuh.joht. Paavo Tahvanainen MASKINMÄSTAREFÖRENING GSM 050 559 1637 Puh.joht. Juha Suomalainen Laitatuulenkaari 28, 00850 Helsinki (Perust. - Grund. 1939) Varapuh.joht. Pekka Teittinen Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina puh. k. 09-698 7328, 040-584 1078 Puh.joht. Lauri Mattila Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo GSM 040-171 9161 [email protected] Kihutie 15, 68630 Pietarsaari GSM 050 387 5622 [email protected] Siht. Jari Luostarinen puh. k. 06-723 4538, Siht. Juha Uimonen Varapuh.joht. Niilo Siro Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki t. 040-849 9750 Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Vantaa puh. k. 040-502 8131 [email protected] Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari Puh. t. 09 471 88287, Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen Rah.hoit. Raimo Harju puh. k. 06-723 5561, GSM 040 059 6015 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki t. 0204 169 284, 040-585 2284 Varasiht. Taneli Varjus 040-554 5239 puh. 050-356 2716 Siht. Esa Sakari Jylhä Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan [email protected] Kermatie 4, 67900 Kokkola GSM 040 709 5798 kirjeitse. Kokoukset pidetään syys–toukokuun puh. k. 040-556 1667, Rah. hoit. Lasse Laaksonen välisenä aikana (vaalikokous jouluku- t. 040-779 8508 Ojaniityntie 1, 33340 Tampere NRO 03 SVENSKA ussa ja vuosikokous maaliskuussa) Rah.hoit. Pertti Nevala Puh. t. 040 739 3363 MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN kuukauden ensimmäisenä arkike- Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- GSM 045 678 9856 I HFORS skiviikkona klo 19.00, osoitteessa saari puh. k. 06-723 1859, Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on (Perust. - Grund. 1909) Tunturikatu 5 A 3, 00100 Helsinki, t. 0204 169 757, 040-585 2757 [email protected]. Yh- Ordf. Bertil Bertula puh 09-494 838. Mikäli em. ajankohta distyksen postiosoite on Ristolantie Bränningsberget 11 B 13, on pyhä- tai aattopäivä, pidetään NRO 09 KESKI-SUOMEN 10 A, 00320 HELSINKI. Yhdistyksen 02320 Esbo kokous seuraavan viikon keskiviik- KONEMESTARIYHDISTYS yleisistä kokouksista ilmoitetaan en- GSM privat 050-595 2384 kona. Tervetuloa. (Perust. - Grund. 1947) sisijaisesti Voima ja Käyttö –lehdessä [email protected] Puh.joht. Hannu Orslahti ja www.kme.fi. Mutta ellei se jostain Viceordf. Bo Wickholm Kuikantie 322, 41140 Kuikka syystä ole mahdollista, kuukauden Lisebergsvägen 33, puh. 0400-540 493

34 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ ensimmäisen maanantain Helsingin puh. t. 195 3898 Laiva-asiamies Kai Väisänen Rah.hoit. Kari Laukkanen Sanomissa. GSM 044-735 3898 Villentie 5, 9085 Martinniemi Eteläpitkäkatu 34 A, 26100 Rauma [email protected] puh. 0500-184 220 puh. 050-520 6509 NRO 12 KUOPION Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, [email protected] [email protected] KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS touko- syys- ja marraskuussa kuukauden Siht. Kari Sinikallas (Perust. - Grund. 1899) ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. NRO 16 PARGAS Karjalankatu 9 C 33, 26100 Rauma www.kkpy.fi Ravintola Pruuvi, Mikkeli MASKINBEFÄLSFÖRENING puh. 044-377 5031 Puh.joht. Mika Karttunen (Perust. - Grund. 1925) [email protected] Kaarikuja 11, 71750 Maaninka NRO 15 OULUN www.parnet.fi Kuukausikokoukset pidetään talvikuu- GSM 050-400 6363 KONEMESTARIYHDISTYS Ordf. Tage Johansson kausina ensimmäisinä keskiviikkoina [email protected] (Perust. - Grund. 1903) Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas klo 19.00 hotelli Kalliohovin kabi- Varapuh. joht. Ilkka Relander Puht. joht. Veikko Eerikkilä tel.hem. 044-458 0425, netissa. Lohkaretie 9 as 5, 70700 Kuopio Nokelantie 55 A 1, 90150 Oulu 040-845 8042 GSM 040-709 7323 GSM 044-330 0241 Viceordf. Lars Andersson NRO 19 SAVONLINNAN Siht. Veijo Tolonen [email protected] Skepparvägen 38, 21600 Pargas KONEMESTARIYHDISTYS Vihurintie 7, 70780 Kuopio Siht. Ari Heinonen tel. 02-458 5331, 040-5852398 (Perust. Grund. 1933) GSM 040-709 7336 Hekkalahdentie 24, 90820 Kello [email protected] Puh.joht. Esa Pekkinen Rah.hoit. Merja Korhonen puh. k. 040 551 4442 Sekr. Berndt Karlsson Aino Actén puistotie 2 A 1, Häntäahontie 33, 70800 Kuopio puh. t. 040 354 6047 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas 57130 Savonlinna GSM 040-709 7198 [email protected] tel. 02-4580 017, 040-7352182 puh. 0400 752 967 Kuukausikokoukset talvikuukausina Rah.hoit. Kai Väisänen [email protected] Varapuh.joht. Veijo Anttonen erikseen ilmoitettuna aikana. Villentie 5, 90850 Martinniemi Kangesvuokontie 21 C 27, GSM 0500-184 220 NRO 17 PORIN 57220 Savonlinna NRO 13 LAHDEN [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS puh. 015-278 339 KONEMESTARIYHDISTYS Teollisuusjaoston yhdysmies (Perust. - Grund. 1894) Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen (Perust. - Grund. 1945) Hannu Pesonen Puh.joht. Pasi Kaija Tottinkatu 2 B 16, www.lahdenkonemestariyhdistys.fi Toppilansaarentie 3 C 49 Hiitteenharjuntie 3, 57130 Savonlinna Puh.joht. Matti Kämi 90500 Oulu 29200 Harjavalta puh 050-599 6541. Syrjätie 10, 15560 Nastola GSM 0400 372 882 puh. 050-389 1694 Kokoukset pidetään erikseen puh. k. 040-5551256 [email protected] [email protected] ilmoitettavana ajankohtana. puheenjohtaja@lahdenkone..* Kuukausikokoukset syys-toukokuun Varapuh.joht. Jorma Elo Varapuh.joht. Mikko Anttila toinen arkimaanantai klo 18.30 Oulu Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori NRO 20 TAMPEREEN Polvikatu 4A8, 15170 Lahti laivalla, Toppilan Satama. puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 KONEMESTARIT JA puh. 045-671 7801 Vaali- ja vuosikokouksista eri ilmoitus. Siht. Mikko Jaakola INSINÖÖRIT R.Y. [email protected] Raahen kerho Itäpuisto 12 B 35, 28100 Pori (Perust. - Grund. 1937) Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara Puh.joht. Hannu Pesonen [email protected] Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti Toppilansaarentie 3 C 49, Rah.hoit. Timo Kuosmanen Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere puh. k. 050-5541177 90500 Oulu Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori puh. 040-758 9869 sihteeri@lahdenkone..* Puh. 0400-372 882 puh. 0400-439 995 [email protected] Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja [email protected] [email protected] Varapuh.joht. Martti Nupponen syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki Laiva-asiamies Pertti Venttinen Porrassalmenkuja 4 A 11, taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe Hiekkapellontie 18, 28610 Pori 33410 Tampere Sähköpostiosoitteiden loppuosa on puh. 040 504 5119 puh 0400556345 puh. 050-522 0730 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi [email protected] [email protected] Sihteeri Eero Kilpinen Kajaanin kerho Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- Ahvenisjärventie 22 C 42, NRO 14 MIKKELIN Puh.joht. Taisto Karvonen joulukuun aikana joka kuukauden 33720 Tampere KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin puh. 050-545 5765 (Perust. - Grund. 1948) Kajaani, puh 0400-278 695 Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun [email protected] Puh.joht. Seppo Piira Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen kuukausikokous pidetään perinteisesti Rah.hoit. Veikko Lehtonen Suentassu 4, 50100 Mikkeli Virkotie 5, 87200 Kajaani BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- Kangastie 1, 36220 Kangasala puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Puh. 050-358 2146 ous huhtikuussa ja vaalikokous puh. 040-734 3375 GSM 044-735 3726 Sihteeri Timo Myllyniemi joulukuussa. Kuukausikokoukset pidetään erikseen [email protected] [email protected] ilmoitettavana ajankohtana. Varapuh.joht. Osmo Blom Rovaniemen kerho NRO 18 RAUMAN Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Puh.joht. Reijo Rajala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS NO 21 TURUN GSM 040-564 4829, Kolpeneentie 41 C 4, 96440 (Perus. - Grund. 1926) KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Siht. Tapio Haverinen Rovaniemi Puh.joht. Anitta Heikura (Perust.-Grund. 1874) Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Puh. 040-591 3318 Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela www.tkpy.fi puh. t. 015-195 3808 Siht. Harri Juntunen puh. 044-455 8040 Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 044-735 3739 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä [email protected] Somersojantie 13, 21220 Raisio [email protected] Rah.hoit. Tapio Kakkinen Varapuh.joht. Vesa Kolumäki puh. 050-557 3238 Rah.hoit. Mika Manninen Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi Nummelantie 7, 26820 Rauma [email protected] Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Puh. 050-583 8701 [email protected]

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 35 Varapuh.joht. Harri Piispanen NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Kattarakatu 3, 21260 Raisio MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu puh. 050-458 0796 ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn puh. 050-597 1920 [email protected] (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 Siht. Seppo Luostarinen Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg Pajatie 14, 80710 Lehmo Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Rah.hoit. Jorma Taivainen puh. 040-593 4021 Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 Opotantie 5, 80230 Joensuu [email protected] GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, puh. 0400-661 680 Rah.hoit. Ismo Sahlberg [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den puh. 050-454 2437 Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- [email protected] Suomenlinna, C 52 A 1, i TCÅ-kansliet, Strandgatan 23. Inga KULJETTAJAT R.Y. Huoneistoasiat Rauno Palonen oo19o Helsinki möten juni, juli, augusti. - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. Varsojankatu 33, 20460 Turku GSM 040-507 6454 (Perust. - Grund. 1989) puh. 040-552 5989 Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN Puh.joht./ordf. Teemu Kouri [email protected] Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. Talonmäenkatukatu 14, 20810 Turku Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) puh. t. 044-569 0065 Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku puh. 046-8767 669 Puh.joht. Tapio Järvinen Varapuh. joht./viceordf. Puh. 050-512 3222 Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, Hannu Poskiparta [email protected] Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola Niittykatu 3, 26650 Rauma Yhdistyksen kokoukset pidetään joka puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 puh. 044 522 8130 kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola Lassentie 7, 68100 Himanka huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- Raisio k. 040-592 1335 NRO 30 kous on yhdistyksen vuosikokous ja puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. joulukuun kokous on vaalikokous. Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, (Perust. - Grund. 1992) Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 Talpiakuja 6 F 33, Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund 20610 Turku fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola puh. 050-313 8748 Yhdistyksen tilinumero on Liedon Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 [email protected]. säästöpankki 430921-2134 (vuokrat, puh. 06-325 9399 Rah.hoit. Ruth Lähdeaho lahjoitukset yms., ei osallistumismak- Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan NRO 27 POHJOIS-KARJALAN Haagan urheilutie 15 A 1, suja). Voima ja Käyttö -lehdessä. KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. 00400 Helsinki Huvitoimikunnan tilinumero, johon (Perust. - Grund. 1987) maksetaan kaikki osallistumismaksut, NRO 24 LOVIISAN Puh.joht. Erkki Laitinen on Liedon säästöpankki 430900- VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. Kärritie 27, 80400 Ylämylly 1143618 (Perust. Grund. 1974) puh. k. 013-852 044, t. 0104 511 Puh.joht. Pekka Vainio NRO 22 VAASAN Rauhalantie 48 C 24, 07900 Loviisa KONEMESTARIYHDISTYS puh. k. 040-483 8470 - VASA MASKINMÄSTARE- Varapuh.joht. Pekka Seppälä FÖRENING Haapapolku 2, 07955 Tesjoki (Perust. - Grund. 1911) puh. 019-514 086 www.vaasankonemestarit.fi Siht. Markku Sopanen Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Kuovintie 2, 49220 Siltakylä puh. 050-530 3330 puh. 05-220 1776 Varapuh.joht./Viceordf. Antti Tanttari Rah. hoit. Pekka Tahvanainen puh. 050-313 3265 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Siht./sekr. rah. hoit./kassör puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 Veli-Pekka Uitto puh. 050-540 5431 NRO 25 ÅLANDS ENERGI Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi OCH SJÖFARTSTEKNISKA Kuukausikokoukset/månadsmöten, FÖRENING R.F. Kevät ja talvikauden kokoukset pidetään (Perust. - Grund. 1942) Ravintola BRANDO, Palosaarentie www.maskinisterna.ax 58, joka kuukauden ensimmäinen Ordf. Hans Palin arkitorstai, ellei toisin ilmoiteta. Vår Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn och vintermöten hålls på restaurang tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455 BRANDO, Brändövägen 58, den första [email protected] helgfria torsdagen i månaden, ifall Viceord. Ole Ginman annat inte meddelas. Musterivägen 2, 22410 Godby tel. 0500-566 503

36 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ JÄSENPALSTA Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Helsinki: Helsingfors: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 010 607 0227 tel. 010 607 0227 faksi/fax (09) 694 8798 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Turku: Åbo: puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 Jäsenasiat - Medlemsärenden Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Gunne Andersson (09) 5860 4815 Maarianhamina: Mariehamn: Kassanhoitaja - Kassör (018) 25 000 (018) 25 000 Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 Kaarina Kärkkäinen (09) 5860 4814 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: Leif Wikström puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Järjestösihteeri - Förbundssekreterare Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Reima Angerman (09) 5860 4812, GSM 0400-417 757 puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Asiamiehet - Ombudsmän puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 e-mail: [email protected] Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa 00100 Helsinki 00100 Helsingfors PL 115, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Lastenkodinkatu 5 B puhelin (09) 6866 340 faksi (09) 6866 3441 [email protected] www.mmtk.fi puhelinpäivystys ma-pe 9.00-11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 6866 3442 Etuuskäsittelijät Isberg Christel 6866 3446 Koskinen Heli 6866 3443 vuorot.vap. 30.9.2012 saakka Lindgren Soile 6866 3444 Olin Aija 6866 3445 Toimistosihteeri/Jäsenasiat Jeanette Pitkänen 6866 340

Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Kotka Kemi Timo Laihonen Kari Kinnunen Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Turku Oulu Ismo Waarna Kai Väisänen Puolalankatu 3 B 33, 20100 Turku Villentie 5, 90850 Martinniemi puh. t. +358 (0)18 263 40 puh. 0500 184 220 GSM +358 (0)44 052 3713 [email protected] [email protected] Mariehamn Vaasa Hans Palin, Timo Leppäkorpi Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, puh. 050-530 3330 puh. (018) 21 134, 0400-330 455 AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit * puhdistukset Pori * tulivartioinnit Pertti Venttinen Hiekkapellontie 18, 28610 Pori * aputyöt puh. 0400-556 345, PL14, 00501 Helsinki [email protected] 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 37 Examensarbete Högskolan på Åland

Utbildningsprogram: Maskinteknik Författare: Kenneth Brunila, Michael Mattsson Arbetets namn: Energieffektivisering ombord på M/S Eckerö Handledare: Mats Åsgård, Göran Henriksson Uppdragsgivare: Rederi AB Eckerö, Daniel Olsén

Abstrakt: Arbetet har gjorts på begäran av Rederi Ab Eckerö genom Daniel Olsén. M/S Eckerö är ett fartyg byggt 1979 som trafikerar mellan Berghamn i Eckerö och Grisslehamn i Roslagen. Syftet med arbetet är att utreda vilken driftsprofilen är idag och hur man skulle kunna optimera den för att få en bättre driftsekonomi. Metoder som använts är egna experiment, mätningar, teoretiska beräkningar, konsultation av områdesexperter samt ekonomiska beräkningar med avseende på återbetalningstider och inbesparingar. I rapporten redovisas ett flertal olika förslag på hur man kan göra inbesparingar genom att bygga om, byta ut eller använda ursprunglig ut- rustning på nytt sätt.

Nyckelord (sökord): Energieffektivisering, propeller, roder, bulb, skrovkondition, AC-aggregat, maskinrumsfläktar.

Högskolans serienummer: ISSN: Språk: Sidantal: 2012:13 1458-1531 Svenska 46

Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: 16.05.2012 16.05.2012 16.05.2012

Degree Thesis Högskolan på Åland / Åland University of Applied Sciences Study program: Marine Engineering Author: Kenneth Brunila, Michael Mattsson Title: Energy efficiency on M/S Eckerö Academic Supervisor: Mats Åsgård, Göran Henriksson Technical Supervisor: Rederi AB Eckerö, Daniel Olsén

Abstract: This thesis is made on commission by Rederi AB Eckerö, technical supervisor Daniel Olsén. M/S Eckerö is a ship built 1979 operating between Berghamn on Åland and Grisslehamn in Sweden. The aim is to investigate how the ship’s operating profile is today and how it could be optimized for better efficiency. The methods that have been used are experiments, measurements, theoretical calculations, consultation of experts and economical calcula- tion regarding pay-back time and savings. A numerous ways of cutting expenses are presented in the report, i.e. rebuilding, switching and to use current equipment differently.

Key words: Energy efficiency, propellers, rudder, bulbous bow, hull condition, AC plant, engine room fans.

Serial number: ISSN: Language: Number of pages: Serial number: ISSN: Language: Number of pages: 2012:13 1458-1531 Swedish 46

Handed in: Date of presentation: Approved on: 16.05.2012 16.05.2012 16.05.2012

38 KESÄKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Suomalaiset kokevat ay-jäsenyyden aiempaa tarpeellisemmaksi altaosa suomalasista (92 prosenttia) ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkansaaji- kokee, että palkansaajien on nyky- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on en kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 aikana vähintäänkin melko tarpeel- laskenut kahden vuoden takaisesta 53 pro- prosenttia. Merkillepantavaa on se, että so- Vlista järjestäytyä ammatillisesti. Kaksi vuotta sentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on pimusta ei kovin moni pitänyt huonona mil- sitten tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammatti- tään osin. Järjestäytymisen tarve ei juuri vaihtele muu- ryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyystur- toin kuin sen mukaan, koetaanko järjestäyty- van nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosent- Työperäisen maahanmuuton minen erittäin vai melko tarpeelliseksi. Jär- tia (26 prosenttia vuonna 2010). kannatus lisääntyy, mutta jestäytymistä pidetään aiheellisena kaikis- varovaisuutta vaaditaan sa väestöryhmissä, yrittäjät mukaanlukien. Tuki kattaville työmarkkina- edelleen Tiedot ilmenevät SAK:n, STTK:n ja Akavan sopimuksille TNS Gallupilla teettämästä työmarkkinapo- Puolet vastaajista antaisi kaikkien Suomeen liittista mielipideilmastoa selvittävästä tutki- Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien asumaan ja työtä tekemään haluavien ulko- muksesta. Henkilökohtaiseen haastatteluun näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen maalaisten tehdä niin. Enemmistö haluaa vastasi maaliskuussa tuhat kansalaista. Tu- ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irti- Suomen kuitenkin olevan varovainen ja aset- losten luottamusväli on keskimäärin ± 3 pro- sanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, tavan selviä rajoituksia sille, kuinka paljon senttiyksikköä. luottamushenkilöiden asemasta, muutostur- ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Puolet Ammattiliittoon liittymisen syistä ansi- vasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä vastaajista uskoo myös, että työvoimapulan osidonnainen työttömyysturva sekä palkka- palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia ehkäisemiseksi tarvitaan 10-15 vuoden sisäl- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Näis- lä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa. Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsen- tä erityisesti palkat haluaa entistä useampi ten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyy- sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakoh- den tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäy- taisesti. Työpaikkatasolla sopimisen kanna- tymisen motiivina paljon tai melko paljon. tus on palkkojen osalta pudonnut kahden Lisätietoja – Kaikki keskeiset syyt olla ammattilii- vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 pro- • TNS Gallup Oy:n ton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkan- senttiyksiköllä. Alhaisimmillaan luottamus toimialajohtaja Juhani Pehkonen, saajien kokeman turvattomuuden vähentä- työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on puh. 040 557 2393 miseen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimiala- STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa • SAK:n järjestöjohtaja johtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista. sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 pro- Matti Huutola, puh. 050 2781 – Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa senttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista • STTK:n järjestöyksikön johtaja maailmassa ammattiliitot nähdään ikään sopimisen tasona. Kauko Passi, puh. 0400 467 892 kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Viime marraskuussa työmarkkinakes- • Akavan järjestöyksikön johtaja Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan tur- kusjärjestöjen solmima raamisopimus saa Risto Kauppinen, vaa. kansalaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion. puh. 0400 529 029 Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua Sopimusta piti hyvänä työnantajan kannalta

Euroopan komissio hyväksyi Viking Linen ympäristötukipäätöksen

uroopan komissio on hyväksynyt lii- na nesteytettyä maakaasua, joka vähentää vestointeja ympäristönsuojeluun. Lisäksi kenne- ja viestintäministeriön pää- merkittävästi päästöjä ilmaan. Lisäksi alus halutaan lisätä uuden ympäristöteknologian töksen myöntää Viking Linelle 28 on suunniteltu energiatehokkaaksi. Aluksen käyttöönottoa. Emiljoonaa euroa ympäristönsuojelua paran- on tarkoitus valmistua ja aloittaa liikennöin- taviin alusinvestointeihin. ti Turun ja Tukholman välillä alkuvuodesta Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi 2013. Lisätietoja yksikön päällikkö tuen Viking Line Abp:lle joulukuussa 2010. Tuki maksetaan varustamolle sen jäl- Tero Jokilehto p. 040 535 0574 ja Suuruutensa vuoksi Viking Linen tuki edel- keen, kun alus on luovutettu tuen saajalle ja neuvotteleva virkamies lytti kuitenkin Euroopan komission erillisen alus on merkitty kauppa-alusluetteloon. Hanna Perälä p. 040 031 6762 hyväksynnän. Euroopan komissio hyväksyi Suomen Viking Line haki tukea uuden matkusta- meriliikenteen uudisalusten ympäristötu- ja-aluksensa ympäristösuojelua parantaviin kiohjelman joulukuussa 2011. Ohjelman investointeihin. Alus käyttää polttoainee- tarkoituksena on edistää varustamojen in-

KRAFT&DRIFT JUNI 2012 39