Esiintymisestä Ja Ekologiasta Suomessa
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
PYGMAEA) ESIINTYMISESTÄKAPEASIEMENKOTI JA EKO LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 | 2008 L ON (VERTIGO ANGUSTIOR) JA PIENISIEMENKOTI Kapeasiemenkotilon (Vertigo angustior) ja pienisiemenkotilon (Vertigo pygmaea) esiintymisestä L OGIASTA SUOMESSA ja ekologiasta Suomessa Irene Routio L ON (VERTIGO LOUNAIS- S UOMENYMPÄRISTÖKESKU ISBN 978-952-11-3269-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3270-4 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) S Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 | 2008 Kapeasiemenkotilon (Vertigo angustior) ja pienisiemenkotilon (Vertigo pygmaea) esiintymisestä ja ekologiasta Suomessa Irene Routio Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Luonnonsuojeluosasto Taitto: Päivi Niemelä Valokuvat: Matti Valta Kansikuva: Kapeasiemenkotiloita Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /los/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3269-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3270-4 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) SISÄLLYS 1 Johdanto .......................................................................................................................5 2 Kapeasiemenkotilo Vertigo angustior (Jeffreys) Suomessa ..........................6 Aikaisemmat tiedot .....................................................................................................6 Menetelmät ....................................................................................................................6 Nykytilanne ..................................................................................................................7 Ekologiasta ...................................................................................................................9 Seuralaislajeista lyhyesti ..........................................................................................10 3 Pienisiemenkotilo Vertigo pygmaea (Draparnaud) Lounais- Suomessa. ..................................................................................................................13 Aiemmat tiedot ...........................................................................................................13 Menetelmät ..................................................................................................................13 Nykytilanne, esiintymisympäristöt .......................................................................13 Kulttuurivaikutuksesta hyötyvä laji .....................................................................17 Muualla Euroopassa ..................................................................................................17 English summary ...........................................................................................................18 Kuvailulehdet .........................................................................................................................................................................21 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 | 2008 3 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 | 2008 1 Johdanto Maakotiloiden tutkiminen on työlästä. Tutkijoita ja lajiksi (NT), eli lajiksi joka lähes täyttää vaarantu- harrastajia on Suomessa valitettavan vähän , vaik- neiden (VU) uhanalaiskriteerit. ka varsinkin isokokoisimpia kotiloita on helppo Kapeasiemenkotilo ei ole uhanalainen Virossa. havaita, kerätä ja tallentaa. Maakotiloista kirjoi- tettuja julkaisuja on niukalti ja julkaisukanaviakin Suomessa vain muutamia. Erityisesti FT Pekka T. Lehtinen on etsinyt tämän julkaisun maakotilolajeja Lounais-Suomesta 1950- ja 1960-luvuilla ja FM Irene Routio edelleen 1980 –luvulta alkaen. Kirjoittaja yhdistää tutkijoiden etsintätulokset ja tarkastelee näiden huonosti tun- nettujen lajien ekologiaa ja populaatioita Suomes- sa. Myös kirjallisuustiedot on huomioitu. Kaikki valokuvat ovat Matti Valtan. Kapeasiemenkotilo on EU:n luontodirektiivin II liitteen laji. Se kuuluu yhteisön tärkeinä pitämiin eläin- ja kasvilajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Kapeasiemenkotilo on Euroopassa laajalti levin- nyt ja sen runsaimmat esiintymisalueet ovat mante- reen keski- ja itäosissa. Lännessä ja pohjoisessa laji on harvinaisempi ja levinneisyys on hajanaisem- paa. Pohjoismaissa sitä tavataan Tanskassa sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen eteläisillä rannikko- ja saaristoalueilla (Luontodirektiivin kasvit ja selkä- rangattomat eläimet Suomen Natura 2000 -ehdo- tuksen luonnontieteellinen arviointi Jari Ilmonen, Terhi Ryttäri ja Aulikki Alanen, 2001). Ruotsissa se on harvinainen, joskin yleinen Öö- lannissa ja Gotlannissa sekä melko yleinen Bohusin läänin rannikolla. Virossa laji on harvinainen. Pienisiemenkotilo on osoittautunut vähälukui- seksi, mutta tyypilliseksi kotiloksi Lounais-Suomen kedoilla ja niityillä. Laji on aiemmin Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö, II Suomen uhanalaiset eläimet, Komiteamietintö 1985:43) tulkittu uhanalaiseksi metsälajiksi (Sh) Suomessa. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän mietin- nössä, Suomen lajien uhanalaisuus 2000, kapeasie- menkotiloa ei enää ollut uhanlaisten lajien luette- lossa. Laji katsottiin kuitenkin silmälläpidettäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 | 2008 5 2 Kapeasiemenkotilo Vertigo angustior (Jeffreys) Suomessa Aikaisemmat tiedot Menetelmät Kapeasiemenkotilo löydettiin Suomesta ensim- Käytetyt menetelmät ovat olleet karikkeen seulon- mäisen kerran Kökarin saarelta (A) 1955 (Petäjä ta, kuorien erottaminen seulotusta materiaalista ja A.,Vesanto, H. 1955). lajien tunnistus preparointimikroskoopilla. Maa- Tämän jälkeen P.T. Lehtinen tutki Helsingin kotilot on erotettu vakiosuuruisista maaperänäyt- Yliopiston ja Merentutkimuslaitoksen kokoelma- teistä. Kaikki tiedot perustuvat kuorinäytteisiin, näytteitä ja määritti lajin Sipoosta (U) vuonna 1886 mikäli ei muuta mainita. C.A.J. Gadolinin keräyksenä (Lehtinen 1957). Kapeasiemenkotilon tunnistamista helpottaa Hangon Tvärminnestä (U) lajin oli puolestaan se, että Suomessa esiintyy vain kaksi vasenkier- kerännyt K.M. Levander (1909), joka oli olettanut teistä kotiloa, kapea- ja vasenkierresiemenkotilo. lajin vasenkierresiemenkotiloksi (Vertigo pusilla). Näiden lajien kuoren kierre kiertyy kuoren suu- aukolta katsottuna vastapäivään. Nuorten yksi- löiden tunnistamisessa on kuitenkin syytä olla hyvin varovainen. Tunnistusongelmia voi tuottaa myös loisen aiheuttama kuoren liikakasvu. Kuo- reen muodostuu ylimääräisiä kierteitä, eikä kotilo kasvata huulta kuoren suuaukolle ja hampaiden Kapeasiemenkotilo löydettiin ensi kerran Kökarista Idön kehityskin jää vaillinaiseksi (A. Norris, kirje 2007). lehtosaarelta. 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 | 2008 Tällainen siemenkotilon kuori on löydetty Nauvon tioiden koosta tai niiden muutoksista ei kuitenkaan Boskäristä 1994. voi tehdä tarkkoja päätelmiä. Boskärissä ja varsin- kin Ådön Hundskärissä hoitotoimet ja laidunnus on ollut ehkä liiankin intensiivistä. Laji lienee ai- Nykytilanne nakin Hundskärissä vähentynyt. Kartasta 1 voi päätellä hajanaisten esiintymis- Kapeasiemenkotilo on löydetty yhteensä 22 kertaa. keskittymien sijaitsevan Houtskärin pääsaaren Pääosa löydöistä, 20 kpl, on vuosilta 1955 - 1995. luoteispuolella ja Nauvon eteläpuolella Bergham- Esiintymiä on yhteensä 19 (Taulukko 1, Kartta 1). nin-Boskärin alueella. Yksilöitä on löytynyt yhteensä 198, joiden lisäksi 2000-luvulla etsinnät on ulotettu uusille alueille, Kökarin Idöstä kirjallisuustiedon mukaan ”run- idässä Dragsfjärdin ja Hiittisten saaristoon, lännes- saasti” (Petäjä ja Vesanto 1955). Näytekoosteiden sä Ahvenanmaan pääsaaren rantalehtoihin sekä hajonta on 1- 81 yks. Kaikista 22:stä näytekoostees- pohjoisessa Uudenkaupungin – Pyhämaan ranni- sa peräti 16:ssa yksilöitä oli vain 1- 3 yksilöä. kolle. Nämä etsinnät eivät toistaiseksi ole tuotta- Ainakin Boskärissä, Jungfruskärissä ja Sal- neet tulosta. Laajoille järjestelmällisille etsinnöille misholmenissa lajia on laajalla alueella. Populaa- ei ole kuitenkaan löytynyt rahoitusta. Ylöjärvi Lavia Noormarkku Hämeenkyrö Tampere Orivesi Pori Kuhmoinen Ulvila Mouhijärvi Kiikoinen Kuhmalahti Nokia Kangasala Pirkkala Luvia Nakkila Vammala Kokemäki Harjavalta Äetsä Lempäälä Eurajoki Pälkäne Padasjoki Kiukainen Vesilahti Rauma Valkeakoski Huittinen Akaa Köyliö Hauho Lappi Punkalaidun Kylmäkoski Pyhäranta Suomi Urjala Tuulos Lammi Vampula Eura Säkylä RuotsiKalvola Hattula Alastaro Uusikaupunki Hämeenlinna Hollola Laitila Humppila Hämeenkoski Forssa Yläne Oripää Loimaa Janakkala Jokioinen Renko Ypäjä Kärkölä Mynämäki Tammela Pöytyä Mellilä Kustavi Vehmaa Hausjärvi Hammarland Nousiainen Geta Brändö Vahto Aura Koski Tl Loppi Riihimäki Venäjä Saltvik Taivassalo Lemu Tarvasjoki Marttila Somero Mäntsälä Askainen Masku Rusko Lieto Hyvinkää Raisio Kuusjoki Karkkila Eckerö Merimasku Viro Naantali Turku Kumlinge Iniö Velkua Paimio Piikkiö Pertteli Kiikala Nummi-Pusula Pornainen Kaarina Halikko Nurmijärvi Järvenpää Finström Vårdö Rymättylä Tuusula and Sund Salo Vihti Muurla Suomusjärvi Kerava Sauvo Sammatti Houtskari Parainen Vantaa Lumparland Kisko Lohja Maarianhamina Perniö Karjalohja Sottunga Kemiö Kauniainen Sipoo Jomala Nauvo Siuntio Espoo Korppoo Pohja Karjaa Särkisalo Helsinki Föglö Västanfjärd Lemland Dragsfjärd Kökar Kirkkonummi Inkoo Tam misa ar i Hanko ennen v.1990 jälkeen v.1990 sekä ennen että jälkeen v.1990 04020 km © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 © Lounais-Suomen ympäristökeskus Kartta 1. Kapeasiemenkotilon