Turun Yliopiston Maantieteen Laitos
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Turun yliopiston maantieteen laitos Mikko Nikkanen TURUN ALUEELLINEN ERILAISTUMINEN VUOSINA 1970–2008 Maantieteen tutkielma Asiasanat: alueellinen erilaistuminen, ajallinen erilaistuminen, pääkomponenttianalyysi, Turku, segregaatio Turku 2010 TURUN YLIOPISTO Maantieteen laitos / Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta NIKKANEN, MIKKO: Turun alueellinen erilaistuminen vuosina 1970–2008 Pro gradu- tutkielma, 164 s., 36 liites. Maantiede Lokakuu 2010 ____________________________________________________________________________ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Turun alueellisen erilaistumisen ulottuvuudet sekä sosiaaliset rakenteet vuosina 1970, 1990, 2001 ja 2008. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti mahdollisen sosiaalisen erilaistumisen ilmenemistä Turussa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Turun kaupungin pienaluekohtaisia väestötilastoja. Tutkimuksen teoreettinen osa rakentuu kaupunkiekologisen tutkimusperinteen ympärille. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkialueen sisäistä erilaistumista osana kaupungin kasvua ja muutosprosessia. Ajan kuluessa kaupunkiekologia laajeni menetelmällisesti sekä sisällöllisesti, ja tämä uusi suuntaus tunnetaan sosiaalialueanalyyttisenä tutkimusperinteenä. Tämä traditio keskittyi tutkimaan kaupungin sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksia. Kvantitatiivisten menetelmien edistys johti sosiaalialueanalyyttisen tutkimuksen kehittymiseen faktoriekologiaksi, joka suosi faktorianalyyttistä tutkimustapaa. Faktorianalyysillä (tai pääkomponenttianalyysillä) pyrittiin löytämään suuresta joukosta muuttujia niiden taustalla vaikuttavat perusulottuvuudet. Tämä tutkimustapa keskittyi tarkastelemaan pääkomponenttianalyysin avulla asumista, elintasoa, väestöä sekä perherakennetta kuvaavia muuttujia. Vuosina 1970, 2001 ja 2008 löydettiin pääkomponenttianalyysin avulla neljä ulottuvuutta, jonka mukaan Turun kaupunki on eriytynyt. Vuoden 1990 pääkomponenttianalyysissä näitä ulottuvuuksia löydettiin kolme kappaletta. Vuonna 2008 nämä ulottuvuudet olivat elämänvaihe, liikkuvuus, huono-osaisuus ja opiskelu. Näistä ulottuvuuksista muodostettiin ryhmittelyanalyysin avulla ryhmät, jotka edustivat kaupungin sosiaalisia rakenteita. Tutkimuksessa mukana olleista pienalueista syntyi kunakin tarkasteluvuonna neljä ryhmää. Vuonna 2008 ryhmien nimet olivat korkeasti koulutetut urbaanit asujat, vähäresurssiset lapsiperheet, vanhemmat sukupolvet ja vauraat lapsiperheet. Syntyneitä ryhmiä verrattiin aikaisempien tarkasteluvuosien tuloksiin ja luotiin katsaus kaupungin sosiaalisten rakenteiden kehitykseen vuodesta 1970 vuoteen 2008. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että tutkimusjakson aikana Turussa on tapahtunut syvenevää sosiaalista erilaistumista. Vuonna 2008 kaupungissa voitiin havaita selvästi sosioekonomisesti heikossa asemassa oleva vähäresurssisten lapsiperheiden sekä sosioekonomisesti hyvinvoivien vauraiden lapsiperheiden ryhmät. Tutkimusjakson aikana vähäresurssisten ryhmään kuuluneiden pienalueiden määrä on noussut neljästä alueesta kahteenkymmeneenviiteen. Huono-osaisten alueiden määrä Turussa on siten kasvanut tutkimusjakson aikana selvästi. ASIASANAT: alueellinen erilaistuminen, ajallinen erilaistuminen, pääkomponenttianalyysi, Turku, segregaatio Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ................................................................................................................ 1 1.1. Lähtökohdat......................................................................................................................................... 1 1.2. Tutkimusongelma ................................................................................................................................ 2 1.3. Aikaisemmat faktoriekologiset tutkimukset Suomessa ja sosiaalisen erilaistumisen tutkimus Turussa ........................................................................................................................................................ 3 2. MENETELMÄT ......................................................................................................... 5 2.1. Pääkomponenttianalyysi tutkimusvälineenä .................................................................................... 5 2.2. Ryhmittelyanalyysi jatkoanalyysinä ................................................................................................ 10 3. AINEISTO JA TUTKIMUSALUE ......................................................................... 11 3.1. Aineiston kuvailu ............................................................................................................................... 11 3.2. Tutkimusalueena Turku ................................................................................................................... 14 3.2.1. Johdannoksi Turun kaupungin kehitykseen ................................................................................. 14 3.2.2. Turun kaupungin kehitys sekä suomalainen kaupunkirakentaminen 1900-luvun alkupuolella ... 16 3.2.3.1900-luvun puolivälin kasvukausi ja Laisaaren yleiskaava .......................................................... 17 3.2.4. Lähiörakentamisen alku 1950- ja 1960-luvuilla ja aluerakentamisen vaikutus........................... 19 3.2.5. Kasvava kaupunki vaatii tilaa – Turun yleiskaava 1976 ............................................................. 21 3.2.6. Myöhäisempi lähiörakentaminen ja kaavamuutokset .................................................................. 22 3.2.7. Väestönkasvun loppu ja lama haasteina 1990-luvun Turussa ..................................................... 23 3.2.8. 1990-luvun loppupuoli ja herääminen sosiaaliseen erilaistumiseen Turussa.............................. 24 3.2.9. Turun yleiskaava 2020 – kohti tiiviimpää ja kestävämpää kaupunkirakennetta? ........................ 25 4. TEOREETTISISTA LÄHTÖKOHDISTA JA SOSIAALISESTA ERILAISTUMISESTA ................................................................................................. 29 4.1. Kaupunkiekologit mallintavat kaupunkirakenteen ....................................................................... 29 4.2. Sosiaalialueanalyysi tarkastelee kaupungin sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksia ....................... 31 4.3. Kvantitatiivisen tutkimuksen läpimurto – faktorianalyyttinen kaupunkitutkimus tarkastelee kaupunkia pintaa syvemmältä ................................................................................................................ 34 4.4. Alueellinen erilaistuminen ja sosiaalinen segregaatio .................................................................... 35 4.4.1. Sosiaalinen erilaistuminen ja sosiaalinen segregaatio – erot ja yhtäläisyydet............................ 35 4.5. Alueelliseen erilaistumiseen vaikuttavat tekijät ............................................................................. 37 4.5.1. Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät alueellisen erilaistumisen kehityksessä ................................ 37 4.5.2. Yksilön valintojen vaikutus alueellisen erilaistumisen kehityksessä ............................................ 39 5. TULOSTEN ESITTELY .......................................................................................... 40 5.1. Vuoden 1970 tilastoanalyysin tulokset ............................................................................................ 40 5.1.1. Vuoden 1970 fyysiset aluetyypit ................................................................................................... 40 5.1.2. Sosiaaliset ulottuvuudet vuonna 1970 .......................................................................................... 45 5.1.3. Vuoden 1970 sosiaalisten ulottuvuuksien pääkomponenttipisteet fyysisillä aluetyypeillä ........... 59 5.1.4. Sosiaaliset aluetyypit vuonna 1970 .............................................................................................. 60 5.1.5. Vuoden 1970 sosiaaliset rakenteet kaupungin fyysisessä rakenteessa ......................................... 66 5.2. Vuoden 1990 tilastoanalyysin tulokset ............................................................................................ 67 5.2.1. Vuoden 1990 fyysiset aluetyypit ................................................................................................... 67 5.2.2. Sosiaaliset ulottuvuudet vuonna 1990 .......................................................................................... 72 5.2.3. Vuoden 1990 sosiaalisten ulottuvuuksien pääkomponenttipisteet fyysisillä aluetyypeillä ........... 83 5.2.4. Sosiaaliset aluetyypit vuonna 1990 .............................................................................................. 84 5.2.5. Vuoden 1990 sosiaaliset rakenteet kaupungin fyysisessä rakenteessa ......................................... 88 5.3. Vuoden 2001 tilastoanalyysin tulokset ............................................................................................ 89 5.3.1. Vuoden 2001 fyysiset aluetyypit ................................................................................................... 89 5.3.2. Sosiaaliset ulottuvuudet vuonna 2001 .......................................................................................... 94 5.3.3. Vuoden 2001 sosiaalisten ulottuvuuksien pääkomponenttipisteet fyysisillä aluetyypeillä ......... 108 5.3.4. Sosiaaliset aluetyypit vuonna 2001 ............................................................................................ 109 5.3.5. Vuoden 2001 sosiaaliset rakenteet kaupungin fyysisessä rakenteessa ....................................... 115 5.4. Vuoden 2008 tilastoanalyysin tulokset .........................................................................................