DOCSLIB.ORG

Maakuntakaavojen Yhdistelmä (Kartta, Pdf)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maakuntakaavojen Yhdistelmä (Kartta, Pdf) Nummioja Hanhijoki Kuninkainen Kesonkulma Saviniemi Rimmilä Kiri Suutarla Venäjä Suokulma Mäyrä Poikmetsä Sairakkala Tiilikangas Kytölä Kuljunkulma HOLLOLA Perä-Mankala Virttaa Pyhälahti Jalkaranta Haukkala Lamminkylä Sikilä Voutila Hyväneula Toivola Ahtiala Matku Kivijoki Katuma Kättärlä Lehmus Inkerinniemi Niinijoensuu Köyliönkylä Koenkulma Kouvala Vanaja Sääjärvi Huljala Salpakangas Immilä Tourula Vammala Ahoniitty Suontausta Hälvälä Kiveriö Metsämaa Rantalankulma Suonpää Riikonen Sojonlääni Savisto Reko Hanisaari Hillonkulma Myllynkulma Kukonkoivu Puremankulma Reitola Järviöinen Käikälä Kirinmylly Lempelto Pirttiharju LAHTI Väärtti MYliakyläaku ntakaavojen yPahratudsojaistelm ä Uumenankulma Hirsjärvenkulma Jarvala Haitula NÄHTÄVILLÄ 8.10. - 8.11.20Ora1vala9 Vuortenkylä Perinkää LAHTIS Karisto Tiiranmäki Kymentaka Koijärvi Vuohiniemi Häitilä Oulaja Polvari Hurrinkulma HUMPPILA Miemala Pajulahti Haaranojankulma Siltalankulma Kylänmäki Suonkulma Lauroinen Pikonkorpi Kivistö Pihkasalmi Raijankorpi Okeroinen Korpi Alhonkulma Metsäkulma Saloinen Korpikylä Hennala Saksankylä Sam m anställniMnyllygkylä av landskapsplanerna Tennilä Lapinkulma Verkkosuo Vuotava Haara Jaukkarinkulma Myllykylä FRAMLAGT 8.10. - 8.11.2019 Kukkapää Kauriinmaa Säyhtee Kettula Kurittula Rukkola Torajärvi Arrankorpi Tikkakallio Villähde Mökköinen Korkee Kujala Viskarinmäki Rantakylä Kuuma Kalpalinna Tyry Kananoja Länsi-UuMdakekanrkomskai an vaih em aaku ntakaava (eh dotuRasikk)o,la Helsing in seu du n vaih em aaku ntakaava (eh dotu s), Itä-Uu denm aan vaih em aaku ntakaava (eh dotu s) Venetsia Katiskoski Maavehmaa Hasunmäki Haaroinen Onkijoenkulma Huhtaa Viikinkulma Ojajärvi Miehola Jokimaa Ersta Nastola Kymijoki Tapola Voikkaa JANAKKALA Linnainen Peräsaari Västra Nylands etapplandskapsplan (förslag ), Helsing forsreg ionSueoknulsma etapplandskapsplan (förslag ), Östra Nylands etapplandskapsplan (förslag ) Lautaporras Alikylä Renkomäki Korkiakoski Turenki Hankaa Uu denm aan 4. vaih em aaku ntakaava Peräsuo Lappijoki Hurskala Isoniittu Hirvikoski Taipale Virala Koivukehä Lehtokuja Kanerva Notko Kymenranta Maaku ntakaavam erkinnät ovat yleispiirteisiä. Maaku ntakaavan yleispiirteisyys koskee sekä kaavan sisältöäOn, keijsoeitnypsetraä paa että tu lkintaa. Alu eidenkäytön ratkaisu t tarkentu vat yksityiskoh taisem m assa su u nnittelu ssa tai viranom aispäätösten yh teydessä. Kärkölän kirkonkylä Hakosilta Lankila ORIPÄÄ Vilvaisten Nopola Nuoliala HangasmäkEi tapplandskapsplan 4 för Nyland Metsäkylä Landskapsplanens b etec kning ar är översiktlig a. Landskapsplanens översiktlig h et b erör b åde planens inneh åll, fram ställning ssätt oc h tolkning . Lösning arna som g äller om rLåadtoevsaainniovändning en prLeecmispeääras i den m er detaljerade planering en eller i sam b and m ed m yndig h etsb eslu t. Kuittila Renko Veno Mankala Niittukulma Taalikka Mallinkainen Pensuo Uusikylä Leininkulma Tanskila Kalsu Sahankylä Arola Radansuu Lepänmaa Kiipula Myllykylä Pasina Melkunmäki Merkinnät Torkkala Pahikainen Ilmarinen Nastolan Montari Kuusankoski Niittukulma Susikas Löyttymäki Hietoinen Merkinnät Hiisiö LOIMAA Hinkaloinen Hyvikkälä Jokue IITTI Beteckningar Korvenkulma Katinhäntä Saukoniemenkulma Kernaala Kottero Minkiön asema Viiala Oinaala Beteckningar Suopelto Herrala Miekkiö Pennala Hollinkorpi Rehtijärvi Teuro Haapaniemi Ylikylä Lavanmäki Kurri Koivusaari Korvenkylä Kukko Länsi-Myllytöyry Pöytäsuo Kesku statoim intojen alu e, valtaku nnankesku s Syötönkulma Vedenh ankinnan kannalta arvokas pintavesialu e Am pu m arata-alu e Tanttala Jursala Sieppala Kiipu Parkkiaro P u olu stu svoim ien m elu alu e KÄRKÖLÄ Rekola Rieska Nirvisniitty Sulajoenkulma Krekilä Peltoinen Liikennealu e, lentoasMeämtikakö För vattenförsörjning viktig t ytvattenom råde Om råde för skju tb ana Nevilä Jokimaa Tu u livoim an tu otantoon soveltu va alu e Myllytöyry OrtOenmojraåde för c entru m fu nktioner, riksc entru m Karhula Pihtikoski Försvarsm aktens b u llerom råde Näsäkkä Kytöaho Trafikom råde, flyg plats Vieremä Piilolankulma Leppäkoski Joentausta Rautamäki Ilmakka Heinämaa Pappinen Hakoinen HaOikumlaråde läm plig t för produ ktion av vindkraft Maanpäänkulma Virkasuo Rajalahti Kartanonkylä Ojalanmäki Korvenpää Pihlava P oh javesialu e Keltti Haveri Piltola Petäjoki Minkiö Myllykylä EP P u olu stuNsuvmomimenikeynlä alu e UhkoilaSu ojavyöh yke Kuivanto Savisuo Konttila Parolanlääni Kesku statoim intojen alu e, kesku s LiikenneAalkluineku, lmsatam a Gru ndvattenom råde Kaloinen Lappila Luhtikylä Metsämäki Haisio Loimonen Sirola Hähkäniemi Roinankulma Korjala Kääntee Metsäjoki Alhonketo Trafikom råde, h am n YPÄJÄ Kirkonkulma Kaukjärvi Mustiala Försvarsm aktens om råde Skyddszon Kokroona Inginmaa Om råde för c entru m fu nktioner, c entru m Longankulma Haminankylä Virenoja Leirinmäki Joenperä Varsanoja Merkintöih in liittyy m aaku ntakaavam ääräyksiä Pietinkulma JOKIOINEN Pilvenmäki Ahoinen Ojalankulma Napiala Aittojoki Myllykulma Sepänjoki Konnu Kymijoki Satam a Yh dysku ntateknisen h u ollon alu e P u olu stu svoim ien alu e, jolla on sam anaikaista virkistys-, Veikkala Koskunen Myllylä Kesku statoRiamatiknationejenn alu e, pieni keKsoikvu ssuo Nihtimäki Manninen Kurjenmäki FORSSA Kaava-alu een raja Tillola Keituri Viljaniemi Till b etec kning arna h ör landskapsplaneb estäm m elser Koria JOCKIS Om råde för sam h ällsteknisk försörjning Lietsa Erottaja Sääskjärvi Rajamaa Hiivuri Ham n m atkailu - ja/tai kou lu tu stoim innallista siviilikäyttöä P lanom rådetKsir kgkroämnäski Lapinnummi Villi Om råde för c entru m fu nktioner, litet c entru m Mellilä Metsäkulma Vehmaankulma EP -v Vehmainen Puujaa Tienmutka Pikku-Muolaa Haudankorva TAMMELA Försvarsm aktens om råde m ed sam tidig t c ivilt b ru k inom Tervakoski Turkhauta Mommila Piikainkyrö Tolkkila Vaulammi Untamo Montari Metsälä Saaranen Kankaankulma Raskaan raideliikenteen varikko Ryttylä P alvKeirkluoknkeysläkittym ä Krookinkulma Vellinginmäki Kiertotalou den ja jäteh u ollon alu e Hykkilä rekreation, tu rism oc h /eller u tb ildning .
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Cirkulär. Samling
    POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN POST* OCH TELEGRAFSTYRELSENS KIERTOKIRJE. CIRKULÄR. KOKOELMA SAMLING 1 9 3 2 N:o 6 0 Sisällys: N:o 60. Kiertokirje postinkuljetuksesta Inneliall: N:o 60. Cirkulär angående postbefor­ höyrylaivoilla. dran med ångbåtar. N :o 60. N:o 60. Kiertokirje Cirkulär postinkul j etuksesta höyrylaivoilla. angående postbefordran med ångbåtar. Posti- ja lennätintoimipaikkojen tiedoksi Post- och telegrafanstalterna till känne­ ja noudatettavaksi ilmoitetaan täten, että dom och iakttagande meddelas härigenom, postinkuljetuksessa kuluvan vuoden kesä- att nedannämnda anordningar vidtagits purjehduskautena on ryhdytty seuraaviin beträffande postbefordran under inneva­ toimenpiteisiin, nimittäin: rande års sommarseglat ionstid, nämligen : A) lakkautettu maantiepostinkuljetukset A) indragits landsvägapostbefordringarna seuraavilta linjoilta: Lemu—Rymättylä, å följande linjer: Lemu—Rymättylä, Vink­ Vinkkilä—Kustavi, Velkua—Taivassalo, kilä — Kustavi, Velkua — Taivassalo, Norr- Norrskata—Korpo, Teisko—Kämmenniemi skata — Korpo, Teisko •— Kämmenniemi — —Tampere, Teisko—Terälahti, Tampere— Tampere, Teisko— Terälahti, Tampere—- Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ pilahti—Putkilahti, Salmela—Jyväskylä, pilahti — Putkilahti, Salmela — Jyväskylä, Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari— —Ristiina kahdesti viikossa, Heinävesi— Ristiina två gånger i veckan, Heinävesi— Varkaus, Palokki—Heinävesi, Kurjalan- Varkaus, Palokki — Heinävesi, Kurjalan- ranta—Leppävirta,
    [Show full text]
  • SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen Ja Arto Pullinen
    MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2021 02 SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen 104312 202103 202106 LITTOINEN PAIMIO KEVOLA 104311 202102 202105 KUUSISTO SAUVO PÖYLÄ 104310 202101 202104 PARGAS KARUNA ANGELNIEMI Espoo 2008 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä . Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta keskipaksuus on vain 8,5 m. Maaperä on syntynyt maapallon kehityshistorian nuorimman kauden, kvartäärikauden aikana. Se alkoi 2 - 3 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan asti. Kvartäärikaudella oli useita jääkausia, joiden aikana mannerjäätiköt peittivät laajoja alueita Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jää- kausien välisinä nk. interglasiaaliaikoina ilmasto oli nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyistä lämpimämpi. Viimeisin jääkausi, jota kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, alkoi 120 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Sen alkupuolella oli kaksi leudomman ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjäätiköt pienenivät. Pohjois-Euroopasta ne hävisivät lähes kokonaan. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Paikoin tavataan viimeis- tä jääkautta vanhempia jääkautisia sekä interglasiaalisia ja -stadiaalisia kerrostumia. Niitä tutkimalla on saatu kuva maamme kvartäärikautisesta kehityksestä. Mannerjäätikön toiminnan tuloksena,
    [Show full text]
  • Airiston-Velkuan Kalastusalueen Järvet
    Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 3 Vehmaa 28,29,30 Mynämäki Mietoinen 10 Mynäjoki Askainen Kuuvajoki Lemu Hirvijoki Masku Taivassalo 9 Rusko 8 Maskunjoki RAISIO Merimasku Raision-Ruskon-Vahdonjoki Velkua NAANTALI 7 3 6 Aurajoki 4,5 11 12 TURKU 13 15 2 14 16 Rymättylä 17 18 19 20 21 1 27 Airisto 22,23,24 25 26 TURKU TAIVASSALO 21 = Lyhtyjärvi 1 = Kakskerranjärvi 10 = Mustajärvi 22 = Menikkalanjärvi 2 = Illoistenjärvi 23 = Sianpäänjärvi RYMÄTTYLÄ 24 = Sydänmaanjärvi NAANTALI 11 = Leikkistenjärvi 25 = Ruoninjärvi 3 = Luolalanjärvi 12 = Leiklahdenjärvi 26 = Soropohjanjärvi 4 = Metsäjärvi 13 = Paskaperänjärvi 27 = Pakinaistenjärvi 5 = Viialanjärvi 14 = Ylttistenjärvi 6 = Taattistenjärvi 15 = Vilujärvi VEHMAA 7 = Köylijärvi 16 = Kuralanjärvi 28 = Kirkkojärvi 17 = Tiskari 29 = Myllyjärvi ASKAINEN 18 = Riiaistenjärvi 30 = Niinijärvi 8 = Merijärvi 19 = Riittiönjärvi 9 = Kaukkostenjärvi 20 = Kirkkojärvi Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet 2 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 8 2. VEDENLAATUTIETOJEN TULKINTA 8 2.1 Näytteiden otto 2.2 Veden laadun luokitukset 2.3 Järvien rehevöityminen TURKU 3. KAKSKERRANJÄRVI 10 3.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 3.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 3.3 Vedenlaatutiedot 3.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 3.4.1 Kalaistutukset 3.4.2 Koekalastukset 3.4.3 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 4. ILLOISTENJÄRVI 12 4.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 4.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 4.3 Vedenlaatutiedot 4.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 4.5 Valuma-alueselvitys 4.5.1 Karkea kuormitusselvitys maankäyttömuotojen perusteella NAANTALI 5. LUOLALANJÄRVI 14 5.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 5.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 5.3 Vedenlaatutiedot 5.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 5.4.1 Kalaistutukset 5.4.2 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 6.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Vuokrattavana Parhaalta Paikalta! Vuokrattavana
    Salon TERVETULOA Moottorihuolto A-KATSASTUKSEEN! www.a-katsastus.fi Asiakaspalvelu puh. p. 075 323 2222 (02) 727 7100 SALON 30 vuotta kiinteistövälitystä ASUNNOT JA AUTOT.fi Uudella autolla uuteen asuntoon... nro 7/2017 Reijo Jokinen Ari Pyysalo Tuire Säde LKV LKV KiAT 044 7211 214 044 7211 212 044 7211 211 ES. Su. 16.7 klo 17:00-17:30 OKT, SALO, VARTSALA 183/376m² OKT, SOMERO, PITKÄJÄRVI 121/135m² OKT, MARTTILA, LAMMIO 120/136m² OKT, PERNIÖ 160/260m² 6h+k+s+kph+khh+2wc+aula+et Kankaannummentie, 5h+k+s+kph+khh+wc+vh+aula Vainiontie, 5h+k+s+kph+khh+wc+vh+aula Härkätie, 7h+k+khh+kph+s+2wc+2vh 2003 rak tyylikäs talo,160m²autot.rak, maakellari, 2141m² t. 2012 rak. uudenveroinen, 87m² autotallirak., 3000m² t. 2012 rak. moderni ja valoisa, hieno keittiö, oma1597m² t. Paljon remontoitu, 2 takkaa, autotalli, puistoon raj.3051m² t. Kukkulinnantie 8 Mh. 298.000€ Mh. 220.000€ Mh. 214.000€ Mh. 198.000€ OKT, SALO, MUURLA n.120/340m² OKT/HEVOSTILA, HAJALA n.100/134m² OKT, KIIKALA 138/238m² OKT, SALO, KIIKALA 149/173m² Muurlantie, 3h+k+s+kph+wc Korvenpääntie, 4h+k+kph/wc Isohiidentie, 5h+k+aula+kph+lasiveranta Silvantie, 4h+tupak.+khh+s+kph+2wc Erillinen n. 60m² liiketila, Muurlan keskustassa oma 1970m² t. Rak. 1870-luvulla, 13 hevoskarsinaa, pihasauna, 3,09ha t. Piharak. mm. sauna, leivintupa, useita tulisijoja, t.2,808ha Siisti OKT sekä suuri, pääosin lämmin hallirak., n. 5000m² t. Mh. 195.000 Mh. 189.000€ Mh. 179.000€ Mh. 172.000€ OKT, SALO, HALIKKO n.130/160m² OKT/HEVOSTILA, HAJALA n.120/140m² OKT, HALIKKO, HIRVIKALLIO 130/200m² OKT, KISKO n.80m² Vanha Turuntie, 6h+k+s+kph+2wc Piiljopintie, 4h+k+s+kph+wc+vh Mäenrinteenkuja, 5h+k+s+kph+wc Kirkonkyläntie, 3h+k+s+2kph+pkh+wc+lasiveranta 1928 rak.
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Webometric Network Analysis
    Webometric Network Analysis Webometric Network Analysis Mapping Cooperation and Geopolitical Connections between Local Government Administration on the Web Kim Holmberg ÅBO 2009 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Holmberg , Kim Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web / Kim Holmberg. – Åbo : Åbo Akademi University Press, 2009. Diss.: Åbo Akademi University. ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-511-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2009 Acknowledgements This research started as a mixed collection of very diffuse ideas that gradually gained focus and evolved into the research that now has been completed and written down. Without the advice and encouragement of certain persons this work would not have been possible, or at least it would have looked very different. To these persons I direct my deep gratitude. First of all I want to thank my supervisors, professors Gunilla Widén-Wulff and Mike Thelwall, for their advice and support throughout this process. I have been very fortunate to have two such knowledgeable and generous supervisors. Gunilla has given me the freedom to pursue my own path and make my own discoveries, but she has always been there to help me find my way back to the path when I have strayed too far from it. It has been a great privilege to have Mike as my second supervisor. Mike’s vast knowledge and experience of webometrics, great technical skills, and unparalleled helpfulness have been extremely valuable throughout this research. I also want to thank professors Mariam Ginman and Sara von Ungern-Sternberg for convincing me to pursue a doctoral degree, a decision that I have never regretted.
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Helsinki - Vaalimaa
    TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] Author: Harri Heikkinen, TUAS Published: March, 2020. Figure 1: [Intelligent traffic sign on E18 Turku-Helsinki. (Tieyhtiö ykköstie 2016.)] TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa WP3 Technical solutions along the corridors By Harri Heikkinen, TUAS Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Cover photo: MML, Esri Finland Published by: Turku University of Applied Sciences The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] .......................................... 1 1. Introduction .......................................................................................................... 1 2. Corridor description and segments ...................................................................... 2 3. Data collection by type and source .................................................................... 11 4. Conclusions, analysis and recommendations of further research. ..................... 20 References ............................................................................................................ 22 WP3 Technical solutions along the 03/2020 corridors / GoA 2020
    [Show full text]
  • Salon Kaupunki 1/10.03.00.09/2019
    Salon kaupunki 1/10.03.00.09/2019 Julkipanolista rakennuslupia Salon kaupunki koskevista päätöksistä Rakennusvalvonta Viranhaltijapäätös Päätöksen antamispäivä 26.11.2019 Pykälä Luvan tiedot Luvan tunnus 593 734-1-9-1 Hermanni 734-2019-597 Helsingintie 9 24100 SALO LVI-järjestelmän uusiminen Rakennuksen (asuin-/liikekerrostalo) sisäpuoliset jätevesiviemärit saneerataan sukkasujutusmenetelmin. Taksa: 2.4.5: 350 euroa 594 734-555-3-319 Bondtyko 734-2019-596 Matildankaari 5a 25660 MATHILDEDAL Käyttötarkoituksen muutos Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitusmuutos vakituiseksi asunnoksi. Rakennusluvalla 734-2010-134 hyväksyttiin kiinteistölle 734-555-3-283 (osoitteella Matildankaari 1) tulevat kuuden vapaa-ajan asunnon luvat. Kiinteistö 734-555-3-283 on lohottu kuuteen osaan (jokaiselle vapaa- ajan asunnolle omansa, rekisteröintipäivä 31.12.2013). Kaksi loma-asuntoa (uudet kiinteistötunnukset 734-555-3-319 ja 320) on otettu käyttöön 07.01.2013. Nyt kiinteistöllä 3-319 (uusi osoite Matildankaari 5a) oleva loma-asunto muutetaan vakituiseksi asunnoksi. Taksa: 2.4.1, 2.4.2: 180 + 92x2,4 euroa 595 734-667-3-74 Pyöli 734-2019-600 Ullantie 1 25130 MUURLA Muutostyö Sisätilamuutoksia, muutosala 50 m2 Taksan kohta: 2.3.1, 2.3.2 ja 12.1 : 2 x 180 eur + 2 x 2,4 x 50 eur 596 734-22-30-6 Anjala 734-2019-576 Kaskiahonkuja 6 24280 SALO Erillislaite Maalämpökaivo Taksan kohta 3.1.3: 220 e 597 734-661-3-42 Kistola 734-2019-598 Suvitie 66 25130 MUURLA Uusi rakennus Vierasmaja Taksan kohdat 2.2.1, 2.2. ja 8.2 : 150 e+ 1.45 e/m2 X 40,0 m2+ 150 e 598 734-782-6-121 Kaukosalo 734-2019-599 Vähä Marsaari 25630 SÄRKISALO Erillislaite Jätevesijärjestemän saneeraus Taksan kohta 3.1.1.
    [Show full text]
  • Official Journal of the European Communities L 39/49
    14.2.2000 EN Official Journal of the European Communities L 39/49 COMMISSION DECISION of 22 December 1999 listing the areas of Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 (notified under document number C(1999) 4945) (Only the Finnish text is authentic) (2000/120/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, eligible under Objective 2 with due regard to national priorities, without prejudice to the transitional support Having regard to the Treaty establishing the European provided for in Article 6(2) of that Regulation; Community, (5) Article 4(11) of Regulation (EC) No 1260/1999 provides Having regard to Council Regulation (EC) No 1260/1999 of that each list of areas eligible under Objective 2 is to be 21 June 1999 laying down general provisions on the valid for seven years from 1 January 2000; however, Structural Funds (1), and in particular the first subparagraph of where there is a serious crisis in a given region, the Article 4(4) thereof, Commission, acting on a proposal from a Member State, may amend the list of areas during 2003 in accordance After consulting the Advisory Committee on the Development with paragraphs 1 to 10 of Article 4, without increasing and Conversion of Regions, the Committee on Agricultural the proportion of the population within each region Structures and Rural Development and the Management referred to in Article 13(2) of that Regulation, Committee for Fisheries and Aquaculture, Whereas: HAS ADOPTED THIS DECISION: (1) point 2 of the first subparagraph of Article 1 of Regulation (EC) No 1260/1999 provides that Objective 2 Article 1 of the Structural Funds is to support the economic and social conversion of areas facing structural difficulties; The areas in Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 are listed in the (2) the first subparagraph of Article 4(2) of Regulation (EC) Annex hereto.
    [Show full text]