DOCSLIB.ORG

MW Filmog.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
MW Filmog.Pdf EERO VARTIO MIKA WALTARIN KERÄILIJÄN TIETOLIPAS Filmografia Kustantanut Mika Waltari -Seura ry. Julkistettu Helsingin kirjamessuilla 28. lokakuuta 2004 Helsinki 2004 Mika Waltarin omia filmikäsikirjoituksia ei tiettävästi ole painettu, joten ne ovat yleensä uniikkeja, olemassa vain yhtenä ainoana kappaleena (jos ovat lainkaan säilyneet). Mutta toisinaan on kuitenkin valmistettu useampi kappale esim. filmiä tehneen työryhmän eri jäsenten käyttöön. Tällaisten harvinaisuuksien hinnoittelu on tässä filmografiassa mahdotonta. Hinta riippuu paljolti sattumasta ja kilpailusta esim. huutokauppatilanteessa. Tämän filmografian päälähteet ovat: Suomen elokuva-arkiston kirjasto / kirjastonhoitaja Eero Tammi / http://www.sea.fi/kirjasto/tietokannat.html sekä: YLEn TV-arkisto / arkistonhoitaja Eva Andberg Filmografiaan on otettu elokuvat, joihin filmikäsikirjoituksen on tehnyt Mika Waltari tai jotka muuten perustuvat mestarin teksteihin, kertovat hänestä tai esittelevät tuotantoa. The Egyptian Suomenkielinen nimi: Sinuhe, egyptiläinen Filmikäsikirjoitus: Philip Dunne ja Casey Robinson Alkuperäisteos: Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen (romaani 1945) Ohjaus: Michael Curtiz kuvaus: Leon Shamroy Tuotanto: Darryl F. Zanuck Tuotantoyhtiö: 20th Century Fox 1954 Faaraoiden maa Mika Waltarin teksteihin, kirjailijan omaan ääneen sekä 40-luvun dokumentteihin ja filmeihin perustuva kollaasi Toimittaja: Peter von Bagh Kuvasihteeri: Jaana Puhakka Žäni: Martti Turunen Leikkaus: Pentti Kauranen Montteeraus: Heikki Salo Tuottaja: Terttu Talonen Tuotanto: TV1 Teatteritoimitus (Ensilähetys 18.10.1988) Gabriel, tule takaisin Filmikäsikirjoitus: Valentin Vaala ja Mika Waltari Alkuperäisteos: Mika Waltari: Gabriel, tule takaisin (näytelmä 1945) Ohjaus: Valentin Vaala Kuvaus Eino Heino ja Yrjö Aaltonen B-kuvaaja: Erkki Imberg Žänitys: Urho Jäntti Leikkaus: Valentin Vaala Lavastus: Roy Musiikki: George de Godzinsky Tuotanto: Risto Orko Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy 1951 Gabriel tule takaisin Kirjoittaja: Mika Waltari (näytelmä 1947) Ohjaus: Ritva Arvelo Tuottaja: Suomen televisio Teatteritoimitus (Ensilähetys 3.2.1961) Gabriel tule takaisin Kirjoittaja: Mika Waltari (näytelmä 1947) Ohjaus: Mirjam Himberg Lavastus: Heikki Liikanen Pukusuunnittelu: Airi Iso-Lootila Kuva: Pentti Jurvanen Žäni: Jaakko Eräpuu, Jouko Karamo ja Kirsti Portin Valo: Kari Hinno, Toivo Hirvonen, Ossian Kyrklund, Osmo Pettinen ja Jari Pollari Tuotanto: TV1/teatteritoimitus (Ensilähetys 14.6.1979) Gabriel tule takaisin Kirjoittaja: Mika Waltari (näytelmä 1947) Sovitus: Pentti Järvinen Ohjaus: Hannu Kahakorpi Tuotanto: DDR:n televisio ja Yleisradio (Ensilähetys 4.9.1988) Helmikuun manifesti Filmikäsikirjoitus: Mika Waltari Alkuperäisteos: Toivo Särkän alkuperäisaihe Ohjaus: Toivo Särkkä ja Yrjö Norta Kuvaus: Theodor Luts Žänitys: Yrjö Norta Leikkaus: Yrjö Norta Lavastus: Ossi Elstelä Puvustus: Bure Litonius Naamiointi: Hannes Kuokkanen, William Reunanen ja Olavi Suominen Musiikki: Martti Similä Varusteasiantuntija: Bure Litonius Tanssit: Alexander Saxelin Kampaaja: Hellä Laiho Valokuvat: Aarne Tenhovaara ja Pauli Huovila Tuotanto: T. J. Särkkä Tuotantoyhtiö: Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1939 (Valtion Elokuvatarkastamo (entinen Valtion Filmitarkastamo) asetti elokuvan esityskieltoon 20.9.1944. Esityskielto kumottiin 30.4.1987.) Huhtikuu tulee Filmikäsikirjoitus: Usko Kemppi ja Valentin Vaala Alkuperäisteos: Mika Waltari: Huhtikuu tulee (näytelmä 1949) Ohjaus: Valentin Vaala Kuvaus: Eino Heino B-kuvaaja Erkki Imberg Žänitys: Harald Koivikko Leikkaus: Valentin Vaala Lavastus: Lauri Elo Naamiointi: Aarne Kuokkanen Musiikki: Usko Kemppi Orkesterin johto: Kaarlo Valkama Radiokuuluttajan ääni: Carl-Erik Creutz Tuotanto: Risto Orko Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy 1953 Ingen morgondag Filmikäsikirjoitus: Mika Waltari ja Volodja Semitjov Alkuperäisteos: Mika Waltari: Ei koskaan huomispäivää (romaani 1942) Ohjaus: Arne Mattsson Kuvaus: Osmo Harkimo Musiikki: Einar Englund, Jean Sibelius ja Fred Markhus Tuotanto: Jack S. Kotschack Tuotantoyhtiö: Svea Film 1957 Jokin ihmisessä Filmikäsikirjoitus: Aarne Tarkas Alkuperäisteos: Mika Waltari: Jokin ihmisessä (pienoisromaani 1944) Ohjaus: Aarne Tarkas Kuvaus: Esko Nevalainen B-kuvaaja: Kauno Roininen Žänitys: Gösta Salminen ja Tuomo Kattilakoski Leikkaus: Nils Holm Lavastus: Kai Lappalainen Naamiointi: Leo Jokela Musiikki: Einar Englund Kampaaja: Eila Lehto Tuotanto: Mauno Mäkelä Tuotantoyhtiö: Fennada-Filmi Oy (II) 1956 Tutustutaan kirjailija Mika Waltariin ja katsellaan waltarin satuun 'Kiinalainen kissa' perustuva filmi Ohjaus: Eeva Pohjola Kertoja: Olli Tuominen Tuotanto: TV1/Lasten ohjelmat/Eeva Pohjola (Ensilähetys 3.2.1980) Jäinen saari Filmikäsikirjoitus: Erik Häkkinen ja Mika Waltari Alkuperäisteos: Mika Waltari: Jäinen saari (pienoisromaani kokoelmassa Kuun maisema 1953) Ohjaus: Erik Häkkinen Kuvaus: Esko Nurminen Žänitys: Erkki Ertesuo Leikkaus: Armas Vallasvuo Musiikki: Erkki Hyvönen Musiikin äänitys: Ronnie Kranck Valokuvat: Esko Nurminen Taulut: Ahti Lavonen Tuotanto: Erik Häkkinen Tuotantoyhtiö: Filmiteos 1964 Kaarina Maununtytär Filmikäsikirjoitus: Mika Waltari 197 s Toistaiseksi toteuttamatta Käsikirjoitus valmistunut 1940 Kaasua, komisario Palmu! Filmikäsikirjoitus: Matti Kassila ja Kaarlo Nuorvala Alkuperäisteos: Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? (salapoliisiromaani 1939) Ohjaus: Matti Kassila Kuvaus: Esko Nevalainen B-kuvaaja: Erkko Kivikoski Žänitys: Gösta Salminen Leikkaus: Ossi Skurnik Lavastus: Ensio Suominen Naamiointi: Eila Lehto Musiikki: Osmo Lindeman Kampaaja: Eila Lehto Tuotanto: Mauno Mäkelä Tuotantoyhtiö: Fennada-Filmi Oy (II) 1961 Keisari ja senaattori Filmikäsikirjoitus: Mika Waltari Alkuperäisteos: Mika Waltari: Keisari ja senaattori (näytelmä 1963) Ohjaus: Heikki Ritavuori Henkilöohjaus: Matti Aro Lavastus: Eero Vasara Pukusuunnittelu: Ritva Karpio Tuottaja: Suomen televisio Teatteritoimitus (lähetyspäivä 4.8.1963) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Huolimaton suksienhoitaja (sarjakuva, Kotiliesi nro 4/1944) Ohjaus: Raija Riihilahti Free-kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 19.2.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Lumiukon harharetki (sarjakuva, Kotiliesi nro 4/1945) Ohjaus: Raija Riihilahti Free-lukija: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 26.2.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Kolme maalia, kolme palkintoa (sarjakuva, Kotiliesi nro 7/1958) Ohjaus: Raija Riihilahti Free-kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 5.3.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Possu säälii lumiukkoa (sarjakuva, Kotiliesi nro 4/1950) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 12.3.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Pilkka sattuu omaan nilkkaan (sarjakuva, Kotiliesi nro 5/1958) Ohjaus: Raija Riihilahti Free-kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 19.3.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Lumenluonti (sarjakuva, ???) Ohjaus: Raija Riihilahti Free-kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 26.3.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Juokseva lakki (sarjakuva, Kieku ja Kaiku ja Possu postimestareina, Otava 1962) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 2.4.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Possu laskumestarina (sarjakuva, Kotiliesi nro 13/1947) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Syväniemi ja Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 9.4.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Kaiku musiikin häiritsijänä (sarjakuva, Kotiliesi nro 2/1950) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Žänitys: Seppo Rapeli Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 16.4.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä leikkikalut hujan hajan (sarjakuva, Kotiliesi nro 7/1950) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 23.4.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Kieku ryhtyy junailijaksi (sarjakuva, Kotiliesi nro 20/1960) Ohjaus: Raija Riihilahti Kertoja: Pekka Lukka Piirrokset: Krista Partti Tuotanto: Pertti Nättilä / TV2 Lastenohjelmien toimitus (Ensilähetys 30.4.1986) Kieku ja Kaiku Alkuperäisteos: Mika Waltarin riimittelemä ja Asmo Alhon piirtämä Talvivaatteet
Load more

Recommended publications
  • Kannan Yksin Syntini Ristin Kotimainen Elokuva Moraalisena Suunnannäyttäjänä 1930- Ja 1940-Luvuilla
    Kannan yksin syntini ristin Kotimainen elokuva moraalisena suunnannäyttäjänä 1930- ja 1940-luvuilla Niilo Rantala Systemaattisen teologian maisterintutkielma Maaliskuu 2021 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian osasto Tekijä Författare Niilo Heikki Pellervo Rantala Työn nimi Arbetets titel Kannan yksin syntini ristin - Kotimainen elokuva moraalisena suunnannäyttäjänä 1930- ja 1940 -luvuilla Oppiaine Läroämne Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Sivumäärä Sidoantal Maisterintutkielma Maaliskuu 2021 Elokuva on olennainen väline aatemaailmojen ja arvojen välittämisessä. Tutkimukseni lähdeaineisto käsittää valitun kokoelman suomalaisia elokuvia vuodesta 1935 vuoteen 1950. Tutkimusaineistoni koostuu Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin tuottamista elokuvista sekä muutamasta pienemmästä tuotannosta. Tutkimus tarjoaa katsauksen 1930- ja 1940-lukujen suomalaiseen elokuvatuotantoon. Olen valinnut mukaan elokuvia eri elokuvagenreistä sekä useilta ohjaajilta, mutta keskityn seuraaviin ohjaajiin: Edvin Laine (1905- 1989), Hannu Leminen (1910-1997), Jorma Nortimo (1906-1958), T.J. Särkkä (1890-1975), Teuvo Tulio (1912-2000), Ilmari Unho (1906-1961) ja Valentin Vaala (1909-1976). Tarkasteltavat elokuvat ovat valikoituneet siitä näkökulmasta, että ne tarjoavat kokonaisuutena kattavan läpileikkauksen aikansa sosiaalieettisiin kysymyksiin ja niiden taustalla oleviin teologisiin teemoihin. Niin 1930-luvun
    [Show full text]
  • The Auteurial-National Nexus and Aki Kaurismäki's Finland Trilogy
    “Our Aki” The auteurial-national nexus and Aki Kaurismäki’s Finland trilogy Sanna Peden Bachelor of Arts (European Studies) Honours This thesis is presented for the degree of Doctor of Philosophy of The University of Western Australia School of Humanities European Studies 2012 Abstract This thesis explores the interconnections of ‘Finnishness’ and ‘Kaurismäkianness’ in and around Aki Kaurismäki’s so-called Finland trilogy: Drifting Clouds (1996), The Man Without A Past (2002) and Lights in the Dusk (2006). The thesis addresses how Kaurismäki, whose work and public persona have tended to be critical of national institutions and preoccupations, has developed into an increasingly national figure in Finland’s years of Europeanisation. In order to examine the links between ‘Finnishness’ and ‘Kaurismäkianness’ I establish, first, the way in which Kaurismäki’s films engage with national themes; and, second, the way in which this Kaurismäkian take on Finnishness is received and further appropriated in Finland. I provide a textual analysis of each of the focus films, paying particular attention to their national aspects and their references to Kaurismäki’s other films. I combine this close analysis of the film texts with discussion of the context of the films, their media presence and ‘afterlife’, for example the discourses surrounding the films after their initial release or the ways in which their ‘Kaurismäkianness’ has been appropriated by others for specifically national purposes. In seeking to understand how Kaurismäki’s auteurial engagement with narratives of Finnishness feeds back into Finnish society this thesis contributes to current debates about the relationship between auteurs and national identity.
    [Show full text]
  • Pehtoori Ja Kansa
    3HKWRRULMDNDQVD ³6LOWDODQSHKWRRULQ´ LQWHUWHNVWXDDOLVHW\KWH\GHWMD \KWHLVNXQQDOOLQHQVLVlOW| Helsingin yliopisto Historian laitos Suomen historian pro gradu -tutkielma syksy 1998 Jyrki Ilva 8511%1ILIH 3')YHUVLR Sisällysluettelo -2+'$172 6,/7$/$13(+7225,-$$16$//,1(1(/289$8/77885, 2.1. SUOMI-FILMI JA 1930-LUVUN ALUN ELOKUVAKULTTUURI 12 2.2. "KÄÄNTEENTEKEVÄ ELOKUVA”? 22 7$5,1$1+,6725,$ 3.1. HARALD SELMER-GEETH JA HÄNEN ROMAANINSA 33 3.2 HJALMAR PROCOPÉ JA "INSPEKTORN PÅ SILTALA" HUVINÄYTELMÄNÄ 43 3.3. ELOKUVA KÄÄNNEKOHTANA TARINAN HISTORIASSA 49 3.4. ROMAANIN JA NÄYTELMÄN MYÖHEMMÄT VAIHEET 57 6,/7$/$13(+7225,-$$16$ 4.1. "AATAMI JA EEVA VAATTEISSA" - PEHTOORI JA PALUU LUONTOON 65 4.2. KILTTI JA HARMITON VAI YHTEISKUNTAMORAALILTAAN KYSEENALAINEN? 72 4.3. "ISOÄIDIN AIKAINEN ONNENSOPUKKA" 80 4.4. KOKO KANSAN KANSALLINEN ELOKUVA 82 886,(10(1(67<67(1(9bb7" 5.1. AARETTI JA MIINA PALAAVAT VALKOKANKAALLE 98 5.2. PEHTOORIN PALUU - TUHLAAJAPOIKA SAA UUDEN TILAISUUDEN 102 -2+723bb7g6(7!6,/7$/$13(+7225,192,6,-2812+7$$!" /b+7((7-$,5-$//,6886 1. Johdanto Risto Orkon vuonna 1934 ohjaamasta "Siltalan pehtoorista" on tapana muistaa, että se oli en- simmäinen miljoonan katsojan rajan ylittänyt suomalainen elokuva. Tätä myyttiä1 on toistet- tu myös elokuvan televisioesitysten yhteydessä julkaistuissa kritiikeissä, mutta muuten mo- derneista kommenteista jää kuitenkin päällimmäiseksi vaikutelmaksi se, että nykykatsojan on enää vaikea ymmärtää elokuvan aikanaan saavuttamaa suosiota. "Senaikaisten katsojien maku tuntuu nyt käsittämättömältä", Pertti
    [Show full text]
  • OUTSIDERS of the SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985
    OUTSIDERS OF THE SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985 In this essay, I use the rather broad term 'experimental cinema' to describe all independent and artistically ambitious efforts in the field of moving images that have consciously sought to question conventional ways of interpreting and making films. Experimental film-making is often more or less an underground undertaking, sometimes even anti- social, and research in this field in Finland has consequently remained almost entirely in the blind spot of the rear-view mirror of history. The principal material for my essay has, naturally enough, been the films themselves. Many of them have disappeared over the years. Fortunately, however, the Finnish Film Archive has managed to preserve many of the works in satisfactory condition for screening. The present, fragmentary essay into the history of experimental cinema in Finland covers only works made on film (8 / 9.5 / 16 / 35 mm) up to 1985. In gathering material for the essay, I have met with those principal auteurs who are still alive. The facts and quotations in the text are from these meetings or from telephone conversations, unless otherwise indicated in the endnotes. I would like to thank especially Ilkka Kippola from the Finnish Film Archive for arranging the screenings and for tireless discussions. Thanks are due also to Anton Nikkilä and Eero Tammi for their perceptive comments on both the content and style of the text. PROLOGUE "Having got hold of a number of clothes brushes I had to saw a few of them in two, I don't know why." – Eino Ruutsalo 1 One of the first clues to an experimental attitude slips into Finnish cinema in the vicinity of Esplanade Park in Helsinki.
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • Home of the Edinburgh International Film Festival
    11 JAN 19 28 FEB 19 1 | 11 JAN 19 - 28 FEB 19 88 LOTHIAN ROAD | FILMHOUSECinema.COM FILMS WORTH TALKING ABOUT HOME OF THE EDINBURGH INTERNATIONAL FILM FESTIVAL Resolve with me… See More Films in 2019! As I’m sure most of you are aware… it is, or is soon to be, 2019! And, as I’m sure at least a few of you are aware, that’s us now in the year in which Blade Runner is set. That gives us twelve months to witness attack ships off the shoulder of Orion or watch C-beams glitter in the dark near the Tannhäuser Gate for that film’s predictions to be realised. Unlikely I know, but perhaps it will all come to pass some time after the year it was conjectured as a possible future, you know, like 1984 did… There is actually a proper reason for mentioning Blade Runner, for it will take its place as part of a four-month season we’re doing in partnership with the National Museum of Scotland (where the film will screen) to tie in with their awesome ‘Robots’ exhibition, which will kick off this month with a special screening of Fritz Lang’s silent masterpiece, Metropolis, with DJ soundtrack by Le Vangelis (no, not The Vangelis). So, the museum has a replica of Maria, the robot in the film, and we have the film! (Wait a minute, didn’t The Vangelis do the score for Blade Runner? Oh, the weird interconnectedness of things…) In other news, this Jan/Feb double issue is so bung-fu’ of Oscar hopefuls I’m not sure where to start! Watch these titles figure hugely come the time:The Favourite, Stan & Ollie, Colette, Beautiful Boy, Mary Queen of Scots, Can You Ever Forgive Me?, Green Book, If Beale Street Could Talk… Because this is a double issue, I would normally get to guess the Oscar winners with the knowledge of who’s nominated, but this year I’m going to have to do it stone cold.
    [Show full text]
  • TAMPEREEN YLIOPISTO Marketta Hyvärinen LUONNON HELMOISSA
    TAMPEREEN YLIOPISTO Marketta Hyvärinen LUONNON HELMOISSA Luontorepresentaatiot ja ihmisen luontosuhde neljässä kotimaisessa fiktioelokuvassa Tiedotusopin pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Viestinnän, median ja teatterin yksikkö HYVÄRINEN, MARKETTA: Luonnon helmoissa. Luontorepresentaatiot ja ihmisen luontosuhde neljässä kotimaisessa fiktioelokuvassa Pro gradu -tutkielma, 84 s. 5 liites. Tiedotusoppi Huhtikuu 2013 Tarkastelen opinnäytetyössäni ihmisen ja luonnon suhdetta sellaisena kuin se näyttäytyy neljässä kotimaisessa fiktioelokuvassa. Lähestyn aihettani sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Pidän populaaria kotimaista elokuvaa luonnon ja kulttuurin välisen eronteon käytäntönä, jossa luonnon ja kulttuurin ominaispiirteitä tuotetaan ja arvotetaan. Aineistona ovat vuonna 1953 valmistunut Hilja – maitotyttö, vuonna 1957 valmistunut Vieras mies, Lampaansyöjät vuodelta 1972 ja Jäniksen vuosi vuodelta 1977. Tarkastelen elokuvien luontokuvastoja representaatioina. Luontokuvaston analyysimenetelmä on luonteeltaan lähilukuun perustuvaa sisällön erittelyä ja analyysiä. Teen luontosuhdetta koskevat tulkintani elokuvien valmistumisajan kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kaikissa tarkastelemissani elokuvissa ihmisen suhdetta luontoon määrittää ihmisen ja luonnon erillisyys. 1950-luvun elokuvien tuottama luontosuhde perustuu käsitykseen, jossa Jumala on asettanut ihmisen luonnon tilanhoitajaksi. Hilja – maitotytössä maaseutu esitetään nostalgisen luonnolliseksi ja viattomaksi. Luontokuvastot osallistuvat
    [Show full text]
  • The Man Without a Past AKI KAURISMÄKI
    The Man Without a Past AKI KAURISMÄKI European Cinema Education PEDAGOGICAL PACKAGE for the Youth 2 I – OPENING CINED: A COLLECTION OF FILMS FOR CINEMA EDUCATION SUMMARY CinEd’s mission is to promote cinema art as a cultural entity and to give tools to aid understanding the world. For this OPENING purpose, CinEd has developed a common teaching method based on a collection of films produced in the European countries that are partners in the project. The approach adapts to our present-day world, in which the ways images are • CinEd : a collection of films for cinema education p 2 seen changes rapidly and increasingly. Everyday we use a vast range of screens where images are received, spread and I - OPENING • Editing – Technical information – Posters p 3 produced: from giant cinema screens to tiny smartphones, and of course televisions, computers and tablets. The cinema • Themes and synopsis p 4-5 is a relatively new art, and although its death has been predicted more than once, it is obvious that it is very much alive. THE FILM These changes impact on the cinema. To distribute cinema as a form of art, we have to acknowledge the several different screens movies are viewed from. CinEd publications offer a sensitive and inductive teaching method, which is both inte- • Historical background p 6 ractive and intuitive, and provides information, analytical tools and offers the possibility of a dialogue between the images • The author – Aki Kaurismäki p 7 and the films. The films are analyzed on different levels and in their entirety, as well as in smaller sections in which the • Selected filmography p 8 analysis is concentrated on individual aspects: frames, shots, and sequences.
    [Show full text]
  • Hulda Juurakko
    SPECIALS HULDA JUURAKKO JUURAKON HULDA / HULDA FROM JUURAKKO Ein Mädchen vom Land tritt im Parlament für Frau- A country girl enters parliament to campaign for wom- Valentin Vaala (1909-1976) hat mehr als vierzig abend- enrechte ein: Satire auf die Klassenschranken der en’s rights. A satire on 1930s class barriers, based on füllende Spielfilme gedreht und gilt als einer der bedeu- Dreißigerjahre, basierend auf dem gleichnamigen the play by the same name. Finland in 1930. Hulda is a tendsten Regisseure des finnischen Kinos. Während der Theaterstück. Finnland um 1930: Hulda ist ein einfa- simple girl from a small village. Without money, but with Hochphase des Studiosystems in Finnland stand Vaa- ches Mädchen aus einem kleinen Dorf. Ohne Geld, aber ambitious goals, she makes it to the capital. In front of the la als Regisseur bei der Produktionsfirma Suomi-Filmi mit großen Zielen schafft sie es bis in die Hauptstadt. parliament building, Hulda is picked up by judge Soratie, a unter Vertrag. Für seine Filme hat er zahlreiche Klassi- Vor dem Parlamentsgebäude wird Hulda von Richter single representative. He takes Hulda in, and she works as ker der finnischen Literatur aufgegriffen, u.a. von Mika Soratie aufgelesen, einem alleinstehenden Abgeord- his servant; but she isn’t satisfied with this. Without Sora- Waltari, Aleksis Kivi und Frans Eemil Sillanpää. neten. Er nimmt Hulda bei sich auf, sie arbeitet fort- tie’s knowledge, Hulda begins attending night school, and an als Dienstmädchen für ihn. Doch damit gibt sie sich even goes on to university. At the same time, she’s learning Valentin Vaala (1909-1976) made more than 40 fea- nicht zufrieden.
    [Show full text]
  • Performative Histories, Foundational Fictions Gender and Sexuality in Niskavuori Films
    Performative Histories, Foundational Fictions Gender and Sexuality in Niskavuori Films Studia Fennica Historica T F L S (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the elds of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. e rst volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. e subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. S Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö E O SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.nlit. Anu Koivunen Performative Histories, Foundational Fictions Gender and Sexuality in Niskavuori Films Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 7 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2003 Anu Koivunen and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2003 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-544-1 (Print) ISBN 978-952-222-771-3 (PDF) ISBN 978-952-222-770-6 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.7 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Koskenlaskijan Morsian
    © Kari Glödstaf ke 25.7.2012 KUOHUVIEN KOSKIEN KESKELLÄ Koskenlaskijan morsian Erkki Karu, 1923 Kesäiset viljapellot, kirkkaina välkehtivät järvet, koivumetsät ja vuolaina kuohuvat kosket ovat kotimaisen elokuvan perusmaisemaa. Suomen suvessa on tutustuttu, rakastuttu, rakastettu, erottu, kaivattu ja palattu yhteen lukemattomia kertoja aina mykän elokuvan vuosista lähtien. Tähän miljööseen sijoittuu myös Erkki Karun ensimmäinen pitkä elokuva Koskenlaskijan morsian (1923). Väinö Katajan samannimiseen romaaniin (1914) perustuvaa elokuvaa pidettiin ilmestyessään ”parhaana kotimaisena filminä” (U. H., Uusi- Suomi) ja sen kansainvälinen menestys oli ennennäkemätöntä. Romantiikkaa, juonitteluja, traagisia ihmiskohtaloita ja jännittäviä toimintajaksoja sisältävä Koskenlaskijan morsian ei kenties ole täysin säästynyt ajan hampaalta, mutta on pikkuvioistaan huolimatta yksi kotimaisen mykkäelokuvan suurista teoksista. Koski tuo, koski vie Nuottaniemessä valmistaudutaan Perä-Pohjolan kuuluisan saarnamiehen, Kero-Pietin, pitämiin seuroihin. Paikalle saapuu runsain joukoin kuulijoita, heidän mukanaan myös naapuritilan isäntä, harras kristitty, Paloniemen Heikki. Mukanaan Heikillä on poikansa Juhani, joka on rakastunut Nuottaniemen Hannaan. Nuottaniemeläisten ja paloniemeläisten välillä on kuitenkin vanhoja kaunoja, sillä Paloniemen Heikkiä pidetään syyllisenä Nuottaniemen ainoan pojan, Niilo Iisakin, hukkumiseen. Vaikka Hanna alkaa vähitellen uskoa Heikin syyttömyyteen, ei hän kuitenkaan lämpene Juhanille. Hanna kaipaa mielitiettyään, Koskenalustan
    [Show full text]
  • Lataa Tiedosto
    NAURAVA TYOLAINEN, NAURETTAVA TYOLAINEN NROkulmia tyOvalen huumoriin NAURAVA TYOLAINEN, NAURETTAVA TYOLAINEN NrakOkulmia tytivalen huumoriin Toimittaneet Joni Krekola, Kirsti Salmi-Niklander ja Johanna Valenius TYOVAEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA 2000 Vaki Voimakas 13 TyOvaen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja kirjoittajat Kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila, FM assistentti, sosiologian laitos, Turun yliopisto Anne Heimo, FM Suomen Akatemian projektitutkija, folkloristiikka, Turun yliopisto Vesa Kurkela, dos. erikoistutkija, kansanperinteen laitos, Tampereen yliopisto Mikko Laitamo, VTM Suomen Akatemian projektitutkija, talous- ja sosiaalihistoria, yhteiskunta- historian laitos, Helsingin yliopisto Katja Laitinen, FM jatko-opiskelija, perinteentutkimus, Joensuun yliopisto Tuija Saarinen, FM jatko-opiskelija, folkloristiikan laitos, Helsingin yliopisto Hannu Salmi, professori kulttuurihistoria, Turun yliopisto Johanna Valenius, VTM tutkijakoulutettava, Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutki- jakoulu, poliittisen historian laitos, Turun yliopisto Kustaa H.J. Vilkuna, dos. yliassistentti, Suomen historia, Jyvaskylan yliopisto ISBN 951-98296-1-X Gummerus Kirjapaino Oy Saarijarvi 2000 Sis'51lys Saatteeksi 6 Vesa Kurkela Tyävdeniltamat, valistus ja karnevaali 8 Kustaa H.J. Vilkuna Herranperkeleet ja nakumannit. SaatylaistOn ja rahvaan valinen ristiriita suomalaisessa kansanomaisessa huurnorissa 1550-1850 34 Anne Heimo "Se oli simmost sukkelaa aikaa." Mika sammattilaisia vuodessa 1918 naurattaa? 50 Tuija Saarinen
    [Show full text]