Martinranta 2 / 2014 Sisällys

3 Pääkirjoitus 6 Telakkatoiminnan historiaa 3 16 Martin Maailmankylä 18 Kaupunginosien nimikkokasvit 22 Turun kätketyt aarteet 24 Muuttuvaa kaupunkieläimistöä ihmettelemässä 27 Halisten retki, vesilaitoshistoriaa 32 Tyylikästä arkkitehtuuria Martissa 35 Ympäristöjaosto toimii 37 Tapahtumakalenteri 38 Jäsenalennukset 39 Seuran tiedot

Julkaisija: Martinrantaseura ry Lehden toimituskunta: Jouni Liuke, vastaava toimittaja Leo Lindstedt, Heimo Kumlander, Tapani Järvinen Valokuvat toimituksen, ellei toisin mainita Taitto ja layout: Matti Koskimies, painopaikka X-Copy

Kansikuva: Rusokirsikka nimettiin Martin kaupunginosien IV-V nimikkopuuksi työryhmän pitkän harkinnan jälkeen. Puita istutettiin kulttuuripääkaupunkivuonna Martin alueelle Martinsillan pieleen ja alemmaksi jokivarteen Manillan edustalle. Kuvassamme toukokuulta rusokirsikka oli täydessä kukassaan Aurajoen rannalla Itäisen Rantakadun 44 kohdalla.

2 Pääkirjoitus Jouni Liuke Kotiseutujuhlaa

Sanotaan, että ikä tuo mukanaan vii- sautta. Vuosi 2014 on kotiseututyössä oikea viisauden juhlavuosi: Suomalai- sen kotiseutuliikkeen syntysanat lausut- tiin 120 vuotta sitten 24.3.1894 Lohjal- la. Silloin perustettiin Suomen ensim- mäinen kotiseutuyhdistys nimeltään Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät. pitämällä yhteyttä kunnallishallintoon Kotiseututyönalkuonlöydettävissäkui- ja pyrkimällä vaikuttamaan päätök- tenkin jo yli 350 vuoden takaa, kun sentekoon. Seura on tehnyt ja tekee Ruotsissa perustettiin Antikviteettikol- aloitteita ja esityksiä sekä laatii kanna- legio. Se kokosi tietoja myös Suomen nottoja lausuntoja viranomaisille ja muinaismuistoistajahistoriallisistapai- päättäjille. Osa niistä on tuottanut tu- koista. loksiakin. Valtakunnallinen Suomen Koti- seutuliitto perustettiin 1949 ja täyttää Markku Monnonen: siis tänä vuonna 65 vuotta. Toimelias Kotiseututyö kuuluu kaikille eläkeikäinen toimii joka puolella Suo- Martinrantaseuran kymmenvuotisjuh- mea kaupungeissa ja maaseudulla kult- lien juhlapuheessa Turku-seuran pu- tuuriperinnön puolesta työtä tekevien heenjohtaja, kotiseutuneuvos Markku yhdistysten keskusjärjestönä. Monnonen puhui lämpimästi kotiseu- Nuorimpia, mutta ei vähäisimpiä, tutyöstä – tai oikeastaan kotiseutuseu- kotiseututyötä tekeviä yhdistyksiä on tuhengestä – tavalla joka ei jättänyt ke- Martinrantaseura, joka keväällä täytti tään välinpitämättömäksi. täydet kymmenen vuotta. Nuori seura Kotiseutuhengestä, kotiseudun so- on ottanut kunnianhimoiseksi tehtä- siaalisesta ilmapiiristä, sen tavoista ja väkseen toimialueensa kauneusarvo- sidonnaisuudesta kotiseudun kulttuu- jen, kulttuuriperinnön ja asutuksen eri- riin tulee osa ihmisen sielunmaisemaa. koisluonteen vaalimisen. Tärkeäksi Kotiseutuhenkeen vaikuttavat myös tehtäväksi koetaan kotikaupunginosan luonnonympäristö ja ihmisten muok- historian ja nykypäivän tallentaminen. kaama kulttuuriympäristö. On ymmär- Samalla pyritään syventämään asuk- rettävä, että jos ympäristön ärsykkeet kaiden kiintymystä kotipaikkaansa. herättävät meissä kauneuden ja järjes- Seura vaalii perinteitä, mutta elää tyksen tunteita, synnyttä se myös so- myös nykypäivässä. Se haluaa osaltan- pusointua jopa hyväntahtoisuutta. Ru- sa toimia myös alueensa etujärjestönä muus ja sekasorto voivat puolestaan

3 synnyttää riidanhalua. Joku vanha ja viisas on sanonut: Kotiseututyö ei ole pelkästään ”Vankka tietämys omista juurista tekee maaseudun, keräilijöitten tai tutkijoi- ihmisistä vahvan. Kotiseuturakkaus den toimiala. Kotiseututyö on toki aat- kasvaa muistoista sekä oman asuin- teellinen, mutta siihen osallistumista ei alueen, sen ihmisten, elämän ja histo- pidä rajata. Se ei tunne sukupuoli- eikä rian tuntemisesta”. Meidän Martinran- ikärajoja, ei karsi ihmisiä mahdollisen naltammekin löytyy tuhansia mielen- poliittisen näkemyksen, uskonnon tai kiintoisia ja tutustumisen arvoisia tari- ammatin mukaan. Kotiseututyöhön voi noita: rikasta rakennusperintöä, vanhaa osallistua kuka tahansa, saada siitä mie- arvokasta kulttuuriympäristöä ja myös lekkyyttä omaan elämäänsä ja samalla vaalimisen arvoista luonnonmaisemaa. rakentaa parempaa tulevaisuutta koti- Martinranta on omaleimainen ja viih- seudulle. tyisä. Se on meille asukkaille tärkeä Mikä sopikaan paremmin kaupun- voimavara. ginosaseuran juhlan viestiksi.

Kutsuvieraspöydän ääressä istuvat vasemmalta Turkuseuran puheenjohtaja Markku Monnonen, Turkuseuran murrejaostosta Riitta Vasenkari, Jouni Liuke sekä Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtaja Tapio Jokinen ja toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo. Taustalla kirkkoherra Tuomo Norvasuo esittämässä Martin seurakunnan tervehdystä. Kuvan vasemmassa reunassa istuu Vähä-Heikkiklän Mäkitupalaisten edustaja Markku Ahti.

4 Martinmäessä poikasena asuneen Harri Hurstin herkät tulkinnat lämmittivät juhlijoiden mieltä.

Tuomo Norvasuo muuntautui trubaduurin asuun ja esitti Jaakko Teppo -tyylisiä hauskoja lauluja. Turkuseuran tervehdys

Kaupunginosajaoston puheenjohtaja Tapio Jokinen esitti 10-vuotisjuh- lassa Turkuseuran tervehdyksen lausuen mm:

”Martinrantaseura on eräs kaikkein vilkkaimmin toimiva kaupunginosaseura. Kaupunginosajaoston kokouksista Martinrantaseura ei muistaakseni ole olut poissa kertaakaan. Tämä on erittäin kunnioitettavaa ja osoittaa sen, miten Mar- tinrantaseura on sisäistänyt kaupunginosajaoston- ja kotiseututyön. Martinran- taseuran arvo kotiseutuliikkeessä ilmenee myös siten, että seuran on eräs jäsen- määrältään suurimpia ja sen toiminta erittäin vilkasta. Seura julkaisee alueel- laan ilmestyvää lehteä, joka on hyvin toimitettu ja kattaa alueen tapahtumat ja historiallisen taustan hyvin. Kaupunginosajaosto järjestämissä vuosittaisissa seurojen välisissä toimintakilpailuissa Martinrantaseura on ollut useita kertoja paras seura ja kun muitakin palkintosijoja on tullut, on seuran toiminta ollut kiitettävää. Toivotan Martinrantaseuralle menestystä ja kaikkea hyvää tulevassa toiminnassaan.”

5 Telakkatoiminnan historiaa osa 3 Wm Crichton & Co. syntyy ja menestyy

Crichtonien muutto Kolpinosta talouselämässä tapahtui oikeastaan jo Turkuun vaikutti suuresti perheen heti Krimin sodan jälkeen. Vuonna elämään. Englantilainen ystäväpii- 1856 käynnistyi talouden uudistusoh- ri jäi Venäjälle. Asunto löytyi tela- jelma, jonka tarkoituksena oli korvata koiden ja konepajojen lähituntu- Suomelle sodan tuhot. Tämän saavut- masta Itäinen Rantakatu 56:sta. tamiseksi edistettiin kauppaa ja me- Yhtiö sai uuden nimen – Wm renkulkua. Ohjelmaan kuului myös Crichton & Co. finanssipolitiikan ja teollisuuden uu- William Crichtonista leivottiin distaminen. yhtiön toimitusjohtaja. Hän oli saa- Suomalaisilla itsellään oli myös vuttanut 35-vuotiaaana päämääränsä: tarve voimakkaiden isänmaallisten hän oli johtaja ja omistaja. Hän pystyi tunteiden siivittämänä löytää sopivia nyt toteuttamaan kykyjään ja osoitta- menetelmiä osoittamaan kansallista maan osaamistaan. Hän sai tehdä sitä identiteettiään ja sivistys- ja talouse- mitä osasi ja tahtoi: rakentaa höyry- lämän kohteita. Maaliskuussa 1850 koneita ja -laivoja. kenraalikuvernööri A. S. Menšikovin säätämä sensuuriasetus, jolla kiellet- Otollinen ilmapiiri tiin suomenkielisten lehtien ja kirjal- Crichton muutti takaisin Suomeen so- lisuuden julkaisu uskonnollista ja pivaan aikaan. Telakan menestyvälle tiettyä tietokirjallisuutta lukuun otta- toiminnalle loi pohjaa henkinen ilma- matta, kumottiin Aleksanteri II:n val- piiri, joka kohosi Venäjän vallan ai- takaudella 1860. Hänen hallintokau- kana Keisari Aleksanteri II:n hal- dellaan annettiin kieliasetus, joka lintokauden ensimmäisellä vuosikym- nosti suomen kielen tasavertaiseksi menellä. Keisari oli uudistusmielinen ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajan ja edistyksellinen. Tämä näkyi myös jälkeen. Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suo- Lainsäädäntöä uudistettiin: osa- men talous kehittyi voimakkaasti. keyhtiölaki ja laki pankkitoiminnasta Useita rakennemuutoksia pantiin alul- tulivat voimaan 1864. Rahauudistus le. Niiden tavoitteena oli luoda edel- toteutettiin 1860–1865: Suomi sai lytyksiä talouskehitykselle ja yhteis- oman rahan, markan ja pennin. Mar- kunnan uudistumiselle. Venäjän ja kan arvo oli neljänneksen Venäjän myös Suomen teollistamista alettiin hopearuplasta, mikä vilkastutti huo- edistää pitkän pysähtyneisyyden ajan mattavasti ulkomaankauppaa. Rauta- jälkeen. tieverkostoa ja maanteitä alettiin niin Merkittävä käännekohta Suomen ikään rakentaa 1860-luvulla. Keisari

6 kutsui valtiopäivät koolle 1863 pitkäl- nen luokan kunniamerkin. Häntä ar- lisen säätyjen painostuksen jälkeen – vostettiin myös kotimaassaan Englan- ensimmäisen kerran vuoden 1809 jäl- nissa. Crichton nimitettiin1862 Hä- keen, ja kunnallishallintoa alettiin ke- nen Majesteettinsa varakonsuliksi hittää. (Her Majesty Brittish Vice-consul) Uudistukset avittivat Wm. Crich- Turkuun ja Ahvenanmaalle. William ton & Co:n nopeaa kasvua. Crichton Crichton säilytti koko elämänsä ajan osasi myös suunnitella ja toteuttaa Englannin kansalaisuuden, ja hänen uutta tekniikkaa, joka teki tuloaan Suomessa kertynyttä omaisuuttaan laivanrakennusalalle: siipiratas sai suojeltiin erityisellä kuninkaallisella tehdä tilaa potkurille, puu väistyi ra- suostumuksella, With Imperial Per- kennusaineena, tilalle astui rauta ja mission. teräs. Höyrykone kehittyi potkuri- Crichton oli kielitaitoinen. Taito käyttöön sopivammaksi; syntyi kolmi- auttoi häntä kaupanteossa. Kolpinossa vaiheinen kone, jossa oli korkea-, ollessaan hän opiskeli venäjää. Ruot- keski- ja matalapainesylinterit. Trip- sin kielen hän oppi tultuaan Turkuun peliksi kutsutussa höyryvoimakonees- 1850. Ruotsin kieltä Crichton tarvitsi sa sylinterit rakennettiin riviin kam- kommunikoidessaan telakan henkilö- piakselin avulla ja siihen yhdistettiin kunnan kanssa Turun verstailla. Oli- potkuriakseli. han Turku tuohon aikaan ruotsinkie- Kattiloista tuli kestävämpiä tuli- linen kaupunki. Williamin vaimo, putkikattilan ansiosta. Uusi malli kes- Ruotsissa syntynyt Annie hallitsi toki ti aikaisempaa korkeamman höyry- myös ruotsinkielen. paineen. Tämän kaiken Crichton toi tuliaisinaan mukanaan Kolpinon kau- Crichtonin deltaan. Uudet keksinnöt olivat saa- ensimmäiset höyrylaivat puneet nopeasti Englannista Venäjäl- Crichton osasi jo tuohon aikaan ver- le, missä telakoiden ja konerakennus- kostoitua. Heti Turkuun tultuaan hän teollisuuden palveluksessa oli lukuisia alkoi rakentaa laivoja – ennen kuin brittejä. hänellä oli edes omaa laivanraken- nusalustaa eli slipiä. Sen mahdollisti William Crichtonin erinomaisessa kunnossa ollut konepa- henkilöominaisuudet ja ja rohkeat ideat, joita oli jo käy- William Crichtonin henkilökohtaiset tännössä koettu: Crichton toimitti lai- ominaisuudet lisäsivät niin ikään yh- voja osina Päijänteen rannalle Vähä- tiön menestystä. Häntä arvostettiin ja Äiniön telakalle, jossa ne koottiin ali- kunnioitettiin Pietarissa erityisen pal- hankintana. Kyseessä oli pari pientä jon. Venäjän hallitus mm. myönsi hä- siipiratasrautalaivaa, jotka oli tarkoi- nelle saavutuksistaan Suuren Kulta- tettu tukkilauttojen hinaukseen sisä- mitalin ja Pyhän Stanislawin kolman- vesillä.

7 Lahtis 1890-luvulla (Keski-Suomen museon kuva-arkisto)

Pituus 33,73 m Telakka Chrichton & kumpp. Leveys 4,87 m Höyrykoneet 1 kone Syväys 2,23 m Teho 68 ihv Rakennusvuosi 1866 Työntötapa Siipiratas Rakennuspaikka Vähä-Äiniö Alustyyppi Matkustajalaiva

Näin syntyivät Crichtonin telakan Crichton & kumpp. Viimemainitusta ensimmäiset höyrylaivat – nimiltään aluksesta tuli pitkäikäinen: se toimi Ensimmäinen ja Toinen. Koneet eivät aluksi matkustaja-aluksena, kunnes se olleet suuruudella pilattuja: Ensim- muutettiin rahtialukseksi ja lopulta mäinen luovutettiin 1863 varustettuna proomuksi. Runko on vieläkin koossa 12- ja Toinen seuraavana vuonna 25- – tosin rannalla, kuten oheinen kuva hevosvoimaisena. osoittaa. Seuraavana vuonna koottiin sa- Toinen liikeidea oli asentaa jo malla tavoin Vähä-Äiniön Tsaarin te- vesillä olleisiin purjealuksiin apuhöy- lakalla kaksi siipirataslaivaa Päijän- rykone. Laivojen perää muutettiin si- teen matkustajaliikenteeseen. Laivat ten, että saatiin tilaa pienelle höyry- saivat nimekseen Seura ja Lahtis. Ra- koneelle ja potkurille. Tarkoitus oli kennustelakaksi on kirjattu Wm. tehdä yhteistyötä joen länsirannan

8 Wm Crichton & Co Ab:n entisten tehdaskorttelien kartta, joka on laadittu vuodelta 1893 peräisin olevan karttapiirroksen mukaan. Alue käsitti Turun IV kaup.osan korttelin 5. ja V kaup.osan korttelin 1. Kartassa rakennus 1 oli konttorirakennus, jossa oli aiemmin sijainnut myös Crichtonin perheen asunto. Sen vieressä no 21 on punatiilinen ”Spinhus”. Nämä kaksi rakennusta ovat vielä jäljellä. Talojen välissä olivat kuljetusvaunujen kiskot (n:o 25). N:o 19 kohdalla oli vuonna 1864 rakennettu slipi ja n:o 30 kohdalla naapurikortteliin vuonna 1870 rakennettu suurempi telakka, joka oli käytössä vain muutaman vuoden. Molemmat telakkaradat kulkivat Rantakadun poikki ja jalankulkijat ylittivät ne siltoja pitkin. Myös Tervahovinkadun yli kulki ylikulkusilta (n:o 24) tehdaskortteleiden välillä. Vilhonkadun varrella 1860–1870 luvuilta peräisin olleista verstasrakennuksista (11–13) ja valimosta (15) säilyi suurin osa aina 1990-luvulle asti, tosin huonokuntoisina. Korttelin keskellä ollut pannuverstas (17), purettiin myös ajat sitten. Verstasrakennukset olivat, tai ainakin osa niistä, 1960-luvulla Oy Tebul Ab:n hallinnassa. Oikeanpuoleiseen kortteliin Tervahovinkadun toiselle puolelle, Itäinen Rantakatu 60–62 rakennettiin 1960- luvulla Wärtsilän ammattikoulu. Se lopetti toimintansa vuonna 1990, mutta komeat rakennukset ovat vielä tallella.

9 Turun Vanhan Veistämön kanssa. Puuta tarvittiin myös laivojen sisus- Alusten muutosyhteistyö ei kuiten- tuksiin. kaan ottanut onnistuakseen. Niinpä Ongelmaksi osoittautui pian so- ensimmäinen apukone asennettiin pivien laivanrakennusalustojen eli sli- Näsijärvellä, minne kone vietiin Tu- pien puuttuminen. Vanhan tehtaan rusta 1864. Näin varmistettiin, että slipit eivät Crichtonin mielestä olleet siellä purjehtinut kaljaasi sai apuko- riittäviä kooltaan. Hän päättikin ra- neensa. kennuttaa uuden laivanrakennusalus- tan, jolla voitiin rakentaa isompia lai- Telakkaa kehitetään voja ja telakoida pienempiä aluksia. ja tilauskirja kasvaa Uusi slipi tuli suoraan kulmaan kohti Crichton halusi rakentaa samassa yri- jokea. Se valmistui todennäköisesti tyksessä höyrykoneita ja laivoja. Tä- 1864. Telakkarata kulki jokirantaa män onnistumiseksi hän joutui hank- myötäilevän Itäisen Rantakadun yli kimaan telakalle runsaasti uusia työ- joen törmälle. Samainen slipi oli yh- kaluja vanhentuneiden Cowie & tiön käytössä aina vuoteen 1926. Erikssonin ajoilta periytyneiden tilal- Joenrantaan kohosi vielä mastonostu- le. Valimoa laajennettiin ja verstasri- ri, jolla laivojen koneet ja höyrykatti- vistöä jatkettiin. Paloturvallisuuttakin lat nostettiin laivoihin asennusta var- parannettiin: kauemmaksi tehdasalu- ten. Näin helpotettiin myös rauta- ja een herkästi syttyvistä puisista raken- teräslevyjen siirtoa laivoihin. nuksista – Tervahovinkadun toiselle Kuutisen vuotta myöhemmin puolelle, Itäinen Rantakatu 60–62 – Crichton laajensi telakan maa-aluetta rakennettiin uusi telakka 1864. ostamalla tontin, jolle hän rakennutti Telakalle hankittiin myös höyry- leveämmän ja suuremman slipin vi- saha, jolla kyettiin sahaamaan 30–50 nottain jokea kohti. Crichton ounas- tukkia päivässä. Kuusi vuotta telakan rakentamisen jälkeen se sai oman lautatarhan. Sahaa ja lautatarhaa tar- vittiin, koska telakalla rakennettiin edelleen myös puulaivoja, joita oli huomattava osa tilauksista. Vähitellen alettiin rakentaa aluksia, joiden runko oli osin puuta, osin rautaa. Kaaret oli- vat rautaa, ja kylkilaudoitus kiinnitet- tiin metallisiin kaariin. Vanhat tilaus- kirjat kertovat, että vielä 1900-luvun Uusi Aura kirjoitti 17.11.1899 huvialus alkupuolella rakennettiin Crichtonilla ”Tamaran” vierailusta Odessassa. kuitenkin myös puurunkoisia höyry- laivoja – parkasseja ja höyrypursia.

10 teli laivojen koon kasvavan. Hän ha- hyötyaluksia, eivät toki kaikki. Sato- lusi olla mukana kehityksessä ja ra- jen telakalta luovutettujen joukossa kentamassa suuria laivoja. Uuden sli- oli neljä isompaa keisarillista huvia- pin tarkoituksena oli juuri isompien lusta, joista kauneimmaksi on mainit- alusten rakennusalustana. tu vuonna 1897 valmistunut höyryhu- Crichtonin tekemät investoinnit vijahti Tamara. Laivan tilasi Nikolai onnistuivat, ja yhtiön tilausten määrä II:n serkku, suurruhtinas Aleksander kasvoi. Suuret nälkävuodetkaan 1867– Mihalovitsh. 1868 eivät tuoneet telakalle vaikeuksia, Yli tuhannen tonnin alus oli 260 vaikka ne aiheuttivat takaiskuja maam- jalkaa pitkä ja sen sisustuksen arvel- me kehitykselle. Crichtonin yhtiö kas- laan tulleen Pietarista. Samana vuon- voi tasaiseen tahtiin. Selitys: lienee, na luovutettiin Peterhof-niminen alus että peräti 80% Wm. Crichton & Co:n hallitsevalle keisarille Nikolai II:lle. saamista tilauksista tuli Venäjältä, niin Nikolai ei tuohon mennessä ollut ker- armeijalta kuin siviilivarustamoilta. taakaan käynyt Suomessa kuten isän- (Crichton kirjoittaa: ”… Venäjän sä Aleksanteri III, ahkera Suomen- ja sen laivasto-osaston tuntemukseni kävijä. Myöhemmin Nikolaistakin on ollut minulle suureksi avuksi.” tosin tuli todellinen Suomi-fani, joka Crichtonin luomat suhteet Kolpinon viihtyi saaristossa joka kesä. vuosina, sekä sen jälkeen Pietarin Peterhof oli keisarillinen komeus, matkoillaan hankkimat uudet yhtey- toki keisarilliseksi alukseksi pieni. Se det johtivat siihen, että Venäjän kaup- oli tosin pitkä, mutta erittäin kapea. pa muodosti valtaosan Crichtonin te- Pituutta sillä oli 61 jalkaa ja leveyttä lakan liikevaihdosta.) vain 10,5 jalkaa. Alus saavutti 13 Ensimmäiset Crichtonin uusilla solmun nopeuden. Se kulkikin vain slipeillä valmistuneet alukset olivat il- päivisin. Sen kaikki listat olivat kul- meisesti hinaaja ja pari rautaproo- lattuja, ja messinkiseoksesta tehty mua, jotka toimitettiin tilaajalleen runko oli omiaan tekemään siitä Pietariin 1860-luvun puolivälissä. En- upean, peräti ylellisen näköisen. nen vuotta 1867 rakennettiin toden- Messinkiseoksen käytölle löytyi syy näköisesti vielä muutama muukin lai- keisaria vaanivista uhista. Nikolailla va. oli aihetta pelätä attentaattia, sillä isän Crichton & Co:n elinkaaren alun väkivaltaisen kuoleman jälkeen olot ensimmäisten vuosien aikana yhtiön eivät suinkaan rauhoittuneet Venäjäl- tilauskirjaan merkittiin peräti 200 ti- lä. Peterhof rakennettiin deltametal- lausta, laivoja vain noin 60, lähinnä liksi kutsutusta messinkiseoksesta, pienaluksia: pursia, parkasseja, varp- joka teki laivasta antimagneettisen: se paajia, hinaajia ja muita pienveneitä. ei vetänyt puoleensa merimiinoja. Kookkain oli tullialus Suomi. Turussa rakennettiin myöhemmin Pääsääntöisesti alukset olivat toinen samanniminen alus, jonka

11 rauta- ja teräsosat nikkelöitiin. toimitettavakseen modernin Tukhol- ma–Turku–Helsinki–Pietari-linjalle Crichton pyrkii yhteistyöhön höyryvoimalla käyvän matkustaja- ja Vanhalla weistämöyhtiöllä ei ennen rahtialuksen. Laivan hankki uusi va- Wm.Crichton & Co:ta ollut vakavasti rustamo Turun Höyrylaiva Oy, jonka otettavaa kilpailijaa. Oscar Nikulan toimitusjohtajana oli tunnettu liike- mukaan Vanhaa Laivatelakkaa pidet- mies Carl Korsman. Laivan uppou- tiinkin tuona aikana koko maan par- ma oli peräti 437 tonnia, ja sen oli haana telakkana. Laivaveistämö sijait- suurin Suomessa rakennetuista lai- si Aurajoen länsirannalla linnan ylä- voista. Tilauksen arvo oli peräti juoksulla. Sillä oli kallistuslaituri ja 200.000 markkaa. Aluksen piti olla paja Pikisaaressa. Yrityksen yhtiöjär- tilaajalle luovutettuna jo keväällä jestys uudistettiin vuonna 1851, ja sa- 1873. malla yhtiön nimeksi muutettiin Tuon kokoisen aluksen rakenta- Gamla Varvsbolaget i Åbo. Turun minen toi melkoisia haasteita telakal- Vanhan Telakkayhtiön yhtiöpääoma le, joka oli rakentanut siihen asti vain jaettiin sataan osuuteen. pieniä aluksia. Onneksi uusi telakka Samoihin aikoihin, kun Crichton oli iso, eikä sen suhteen tullut ongel- rakensi telakkansa Aurajoen itäran- mia. Suurin ongelma olikin lyhyt toi- nalle, Turun Vanha telakkayhtiö, enti- mitusaika. Laivan varustaminen – nen Wanha Weistämöyhtiö, pystytti asennus-, sisustus- ja maalaustyöt – länsirannalle niin ikään patenttitela- tilattiin alihankintana Turun Vanhalta kan, joka pystyi telakoimaan peräti Telakkayhtiöltä. 500-lästisiä aluksia. Telakalla oli kis- Laiva laskettiin vesille touko- koja 482 jalkaa, noin puolet veden kuussa1873 ja sai nimekseen Åbo. pinnan alla, syvimmillään 22 jalan sy- Sen piti tuolloin olla valmis, mutta vyydessä. varustelutyöt olivat pahasti kesken. Kilpailu oli kovaa Crichtonin ja Aluksen 28 hyttiä 70 makuupaikkoi- Vanhan Telakkayhtiön kesken. Vanha Telakkayhtiö oli alakynnessä ja joutui jälleen pian muutosten eteen: siitä tuli osakeyhtiö 1871, ja sai nimekseen Turun Laivanveistämö Osakeyhtiö, jonka pääoma oli 400 000 markkaa jaettuna 80 osakkeeseen. Wm. Crichton & Co ryhtyi sol- mimaan yhteistyösopimuksia yhtiön kanssa tilanteen niin vaatiessa. Tästä on osoituksena tilaus, jonka Wm. Höyrylaiva Åbo taiteilija Håkan Crichtonin yhtiö sai 1872. Yhtiö sai Sjöströmin ikuistamana 12 luovutettiin tilaajalleen, ja se sai kas- teessa nimen s/s Finland. Crichtonilla oli tuolloin 400 työntekijää. Telakan nopea kasvu ja yhä suu- rempien alusten rakentaminen asetti paineita yhtiön rahoitusjärjestelyille ja melkoisia riskejä omistajille – Wil- liam Crichtonille ja Kauppahuone E.Julin & Co:lle. Omistajat päättivät- kin 1874 muuttaa yhtiön osakeyh- tiöksi, joka sai nimen Wm. Crichton & Co Osakeyhtiö. Yhtiön osakepääomaksi tuli 1.500.000 markkaa, joka jakaantui 30 osakkeeseen á 50.000 markkaa. Osakkeista William Crichton merkitsi 20 kpl ja Kauppahuone E.Julinista Paikallinen lehti Sanomia Turusta kertoo tuli omistaja 10 osakkeella. Suurin lokakuun 10 päivänä 1873 Åbo-laivan lainoittaja oli Suomen Yhdyspankki, vesillelaskusta 28.9.1873. jota Turussa edusti Erik Julin. Myöhemmin 1870-luvulla toiseksi neen, perässä sijainnut I luokan salon- lainoittajaksi tuli Kaupan ja Teolli- ki, keulassa sijainnut II luokan salon- suuden Pohjoismaiden Osakepankki, ki sekä kannen tupakkasalonki odotti- joka oli perustettu 1872. vat sisustustaan. Vasta syyskuun lo- Samana vuonna kuin yhtiöstä tuli pulla Åbo pääsi vihdoin neitsytmat- osakeyhtiö, Erik Julin kuoli. Kauppa- kalle. Mahdollisista myöhästymissa- huone sai toimitusjohtajakseen hänen koista ei ole tietoa, mutta niiden on ainoan poikansa John Julinin. täytynyt olla huomattavia, koska va- William Crichtonin katseet rustamo menetti koko kesän 1873 kääntyivät nyt yhä enemmän joen purjehduskauden myyntitulot. länsirannalle. Hän halusi laajentaa yhtiötään. Turun Laivanveistämöllä Molemmat telakat William oli uudet suuret laivanrakennusslipit Crichtonin omistukseen ja raiteet, joita tarvittiin suurten lai- Vuosi 1874 oli Crichtonille jälleen vojen rakentamiseen. Turun Laivan- muutosten vuosi. William Crichton veistämö oli rakentanut yksinomaan teki uhkarohkean tarjouksen Åbo-lai- perinteisiä puualuksia, joiden kysyntä vaa suuremman – 563-tonnisen – oli laskusuunnassa. Suuntaus kone- matkustajahöyryaluksen rakentami- voimaisiin teräs- ja rautalaivoihin li- sesta. Paria vuotta myöhemmin alus sääntyi. Länsirannan telakan tilaus-

13 määrät laskivat. työllä: Turun Laivanveistämö rakensi William päätti ensin vuokrata laivojen rungot ja Wm. Crichton va- joen länsirannan telakan, ja ennen rustelut. Crichton toimitti molemmat pitkää hänet valittiin Turun Laivaveis- alukset – Zurukan ja Spasitelran – ti- tämö Oy:n toimitusjohtajaksi. Tuol- laajalle sovitussa ajassa. loin hänen hallussaan oli jo osake- Lokakuussa 1883 Turun Laivan- enemmistö, 42 osaketta. William veistämön yhtiökokous päätti purkaa Crichton johti nyt kahta telakkaa: yhtiön kannattamattomana. Samalla William Crichton & Co:a ja Turun päätettiin huutokaupata yhtiön omai- Laivanveistämö Oy:tä. suus. Sen William Crichton huusi it- Crichton luotti venäjältä tulevien selleen 300.000 markalla. Näin Turun tilausten kasvavan. Eikä hän pettynyt. Laivanveistämö Oy lopetti olemas- Venäläiset luottivat Crichtoniin. Ve- saolonsa. Nurkanvaltaus oli tuottanut näjän meriministeriö tilasi Crichtonil- tulosta. William Crichtonista tuli Tu- ta kuusi torpedovenettä, jotka toimi- run suurin työnantaja. Hänen yhtiöl- tettiin vuoden 1878 aikana. Alusten lään oli 936 työntekijää, ja tuotannon rakentamisen aikaan Crichton tutustui arvo kohosi 1.589.000 markkaan. Pietariin muuttaneeseen britti-insi- Samalla Crichtonin telakka siirtyi nööri John Eageriin – Venäjän ami- joen länsirannalle. raliteettia palvelevaan konesuunnitte- lijaan. Crichtonin onnistui houkutella Uusia kilpailijoita Eager Turkuun yrityksensä pääsuun- Puualukset saivat tehdä tilaa teräslai- nittelijaksi. Eagerin kohtaammekin voille. Teräksen uudet valmistusme- vielä seuraavassa numerossa. netelmät tekivät siitä entistä parempi- Telakan mahdollisuudet suurten laatuista, ja ennen kaikkea laivojen alusten toimittajana kasvoivat. Crich- hinnat laskivat. Kehityksen seurauk- ton ryhtyi nopeasti investoimaan te- sena Suomeenkin perustettiin uusia lakkaan. Hän rakennutti uuden pajan telakoita ja höyrykoneita valmistavia kaarien taivutusta varten. Muutaman yrityksiä. Crichton sai kilpailijoita. vuoden kuluttua telakan työläisillä oli Vieläpä Turkuun Crichtonin naapu- jo välineet rautalevyjen muokkaami- riin, Korppolaismäen reunamille, il- seen ja niittaamiseen. maantui uusi konepaja-alan yritys sa- Vuonna 1880 telakka pystyi jo mana vuonna, kun Wm. Crichton & rakentamaan 45-jalkaisen höyrylaivan Co muuttui osakeyhtiöksi. pietarilaiselle tilaajalle. Vuotta myö- Uusi yritys sai nimekseen Turun hemmin Crichton voitti tarjouskilpai- Konepaja Oy. Sen perustajana oli lun kahden teräksisen öljynkuljetusa- Carl Korsman rahoittajinaan C. M. luksen rakentamisesta Venäjälle Kas- Dahlströmin kauppahuone sekä raa- pianmerelle. Tilaus toteutettiin hänen timies Johan Gustaf Wikeström. johtamiensa kahden telakan yhteis- Turun Konepaja Oy keskittyi ra-

14 kentamaan ja korjaamaan laivoja sekä M. Cronvall, E. Minuth, C. F. Jun- höyrykoneiden ja -kattiloiden valmis- nelius sekä insinööri Caesar Holm- tukseen. Toimintaa varten nousi suuri ström. Häntä pidettiin erittäin päte- tiilinen verstasrakennus paikalle, jos- vänä yritysjohtajana. Crichtonin tela- sa nyt on vielä vanha dieseltehdas, le- kat ja konepaja olivat saaneet uuden vysepänverstas, valimo ja slipi viis- kilpailijan. tosti kohti jokisuuta. Yhtiön osake- pääoma 400.000 markkaa oli pian William Crichton menehtyy syöty ja tarvittiin lisärahoitusta. Vel- William Crichton ehti ennen kuole- kaa ei voitu ottaa entisen lisäksi. maansa – sairasteltuaan pitkään – Niinpä osakkaat velvoitettiin sijoitta- nähdä uuden kilpailijan aloittavan maan yritykseen lisää rahaa osakkeit- joen itärannalla – paikalla, jossa vielä tensa arvon verran. Kaikki osakkaat pitkään toimi telakka. Hän kuoli eivät tällaiseen lisäpanostukseen huhtikuun 10 päivänä 1889. kyenneet. Muun muassa Korsman Crichtonin poismeno merkitsi joutui luopumaan osakkeistaan. erään aikakauden loppua: suomalai- Yhtiö ei kuitenkaan toipunut. sen telakkateollisuuden kehittäjä oli Toiminta oli tosin alkanut lupaavasti: luonut Suomeen maailmankuulun lai- työntekijöitä oli 1875 noin 120 ja van- ja koneenrakennusteollisuuden. 1880-luvun alussa jo yli 400. Tuotan- Vaikka William Crichtonin kuolema non arvo oli 800.000 markkaa. Ala- oli isku telakalle, se jatkoi toimin- mäki pudotti tuotannon arvon noin taansa ja jatkoi kasvuaan. Crichtonin 250.000 markkaan ja työntekijöiden nimi säilyi telakalla vuoteen 1965 määrän noin sataan työntekijään. Ti- asti. laukset kohdistuivat vain pieniin kor- Siitä enemmän lehden seuraa- jaustöihin ja pienten höyrypursien ra- vassa numerossa. kentamiseen. Kymmenisen vuotta yhtiö sinnit- Tapani Järvinen teli pystyssä, mutta 1890-luvun lopul- la toiminta tyrehtyi kokonaan. Koneet Lähteet: ja rakennukset myytiin. Yksi Crichto- – Jutikkala, Eino, Turun kaupungin nin kilpailija oli jälleen epäonnistunut historia 1856–1917. 1. nide, s. 93– ja poistui näyttämöltä. 150. Turku 1957. Kauppias C.F. Junneliuksen – Knorring, Nils von, Aurajoen veistä- johdolla syntyi kuitenkin 1898 kon- möt ja telakat. Muistiinpanoja Turun sortio – yhteenliittymä – Turun Ko- telakoiden historiasta. Espoo 1995. nepaja Oy:n ostamiseksi. Seuraavana – Nikula, Oscar, Turun kaupungin his- vuonna käynnistyikin uusi yritys Osa- toria 1809–1856, s. 309–319. Turku keyhtiö Vulcan. Osakkeita merkitsi 1972. 31 henkilöä. Pääosakkaina olivat A.

15 Futuristinen kuvaus veistoskaupungin uusimmasta teoksesta Martin Maailmankylä

Kuluvana vuonna 2050 juhlitaan kau- teos on syntynyt poikkeuksellisella punginosamme uudestisyntymisen tavalla, kollektiivisen kokemuksen ja 100-vuotisjuhlia monin eri tavoin. Ta- näkemyksen tuloksena. Sillä on vahva pahtumat kertaavat Martin vaiheita ja tunneside asukkaisiin. Se on ajan sol- kehitystä toisen maailmansodan jäl- mu, joka sitoo sukupolvet toisiinsa, keiseltä ajalta monipuolisesti. Niistä kytkee kotikonnun asukkaat yhtei- syntyy jännittävä kertomus, joka ku- söksi. Se viestittää olemassaolollaan: vaa yhteiskunnallisia ilmiöitä paljon ”Maailmankylä” on meidän. Me joenrantaa laajemmallakin alueella. olemme sen aikaansaaneet. Kokemassamme historiallisessa spek- Maailmankylän väkevä olemus taakkelissa on kulttuurilla ollut tärkeä on peräisin luonnonmukaisesta synty- osuus. Tämä kertoo väkevästä sivis- mekanismista. Kärsimys on monen tystahdosta, asukkaitten kauneudenja- taideteoksen innoituksen lähde. Tällä nosta – siitä, että urbaani ympäristö kertaa kärsimys ei riuduttanut taiteili- voi olla elämää rikastuttava ja mie- jaa polttavana luomisen tuskana. Nyt lenkiintoinen. Asukkaat luovat kau- se hiipi kulmakunnan asukkaisiin punginosan, tekevät siitä elävän, hen- vaivihkaa, melkein huomaamatta. gittävän organismin, kotiseudun. Keskellä tiivistä, kodikasta ja Juhlien ketjussa kiiltelee uusim- viihtyisää asuinaluetta seisoi ruostei- pana eilen paljastettu tilataideteos nen kaasukellon painesäiliö merkkinä ”Maailmankylä”. Se loistaa kirjaimel- ajalta, jolloin modernien kivitalojen lisesti helmenä arvokkaassa ympäris- keittiöliesiin johdettiin kaupunkikaa- tössään. Aivan naapurissa kohoaa sua. Kaasun käyttö päättyi lähes sata tyylipuhdas jugendrakennus, jossa vuotta sitten, mutta laitosta ei purettu. toimii pohjoismaiden upein planetaa- Kaasutehtaan ympärille syntyi asutus- rio. Ja kivenheiton päässä postmoder- ta. Vähitellen unohdettu kaasukello ru- ni raitiovaunuhalli, alun perin konepa- pesi taas saamaan huomiota osakseen, ja. Rakennukset näyttävät uudistu- kylmiä katseita. Yksinkertaisen har- neilta, ne saavat nauttia uuden helmen moninen pallo oli hallinnut ympäris- loisteesta. Tuore teos ei varjosta vaan töään sata vuotta, mutta nyt ympäristö valaisee. Se säteilee ympäristöönsä alkoi ahdistaa sitä. Ohikulkijat ihmet- hyvää mieltä ja lämpöä, kuten kau- telivät miksi ruosteinen rumilus saa pungin pormestari puheessaan sattu- seistä paikoillaan. Ihmiset yrittivät sul- vasti totesi. kea romuluksen tajuntansa ulkopuolel- Kaupunginosamme uusin taide- le. He valitsivat kävelyreittinsä niin että

16 palloa ei tarvinnut kohdata. He katsoi- Ei ole ihme, että se puhuttelee teki- vat toisaalle. Tällaiset itsesuojelutoi- jöitään aivan poikkeuksellisella taval- met eivät auttaneet. Tietoisuus ongel- la. Harva taideteos osallistuu sitä kos- masta oli kaiken aikaa läsnä. kevaan keskusteluun niin kuin Maail- Eräänä päivänä pallon ympärillä mankylä. Se helisee, kilisee ja puhi- oleva aita oli revitty rikki ja ruostei- see luonnon omalla kielellä. Jokainen seen pintaan oli maalattu huterin kir- tulkitsee sitä tavallaan. Pallon pintaa jaimin teksti: KYLÄ LÄHTEE. Jot- suomuina peittävät teräs-, kupari ja kut naureskelivat kirjoitusvirheelle, keraamiset laatat liikkuvat lämpötilan toiset taas olivat sitä mieltä ettei siinä ja tuulen vaikutuksesta. Kanavat ja mitään virhettä ollut. Sinä päivänä ontelot nielevät tuulta ja tuottavat su- pallo heräsi henkiin. Siitä tuli puhee- hinaa, vihellyksiä ja kumahduksia. naihe. Se yhdisti asukkaat. He alkoi- Auringon valo monistuu väreiksi kiil- vat suunnitella pallon somistamista tävässä pinnassa kuin meressä. Elävä yhdessä. lähiö on saanut elävän taideteoksen. Suururakan tulos on nyt kaupun- Signeeraus sitoo teoksen synnyt- ginosan sydän. Se sykkii arjen toi- täjäänsä. Niin tässäkin. Jokaisessa mien tahdissa jokaisen asukkaan suomussa on kaiverrus. Kyläläisen te- omassa sydämessä. Se on osa kotia – kemä. kaikille rakas. Teos on syntynyt ih- misten vuorovaikutuksen tuloksena. Matti Aaltonen

Maailmankylä loistaa kirjaimellisesti helmenä arvokkaassa ympäristössään.

17 Rusokirsikoita ja ukonhattuja Kaupunginosien nimikkokasvit nimetty

Turun kaupunginosien ja asuma-aluei- rikkaruohon tavoin leviävä kasvi den nimikkokasvit on julkistettu. vaihdettiin pihakasviksi paremmin Viime vuonna käynnistetyn ni- sopivaksi. Peruslähtökohtana pidettiin mikkokasvihankkeen tarkoituksena kuitenkin omakotiyhdistyksiltä ja oli löytää kaupunginosille tai asuina- kaupunginosaseuroilta sekä yksityisil- lueelle ominainen nimikkokasvi; puu, tä saatuja ehdotuksia. Erityisen tark- pensas ja perenna. Nimikkokasviksi kaan luettiin ja punnittiin ehdotuksiin piti löytää alueen kasvuolosuhteissa liitettyjä erilaisia perusteluja. viihtyvä kasvi, jota asukkaat, yrityk- Kasvivalinnoissa nojattiin paljolti set ja yhteisöt voivat istuttaa omille työryhmän jäsenen, puutarhaneuvos pihoillensa. Vaihtoehtona sai olla Arno Kasvin ja hänen asiantuntijaksi myös vanha, alueen historiaan liittyvä kutsumansa arboristi Robert Rainion kasvi, jonka selviytymistä halutaan näkemyksiin. alueella vaalia. Nimikkokasvilistan on tarkoitus Ehdotuksia pyydettiin kaupungi- olla ohjeellinen, joustava ja vuosien nosaseuroilta, omakotiyhdistyksiltä ja mittaan täydentyvä. Alueilta tulevien myös yksityisiltä ihmisiltä. Ehdotuk- ehdotusten perusteella voidaan kasvi- sia tuli koko kaupungin alueelta 91 luetteloon tehdä vielä muutoksia ja kappaletta. Useista kaupunginosista ei lisäyksiä. tullut ehdotuksia lainkaan ja monista vain yksi tai kaksi. Martinrannan alueen nimikkokasvit, Nimikkokasvityöryhmä, jossa oli puu, pensas ja perenna. mukana Turkuseuran, Turun Pienta- Martti (kaup.osat IV ja V): lojen Keskusliiton ja Turun kaupun- – Rusokirsikka, Prunus sargentii gin edustajat, kävi ehdotukset läpi ja – Kultasade, Laburnum alpinum laati pohjan Turun kaupunginosien – Kultapallo, Rudbeckia laciniata nimikkokasvikartalle. Työryhmä pyr- 'Goldball' ki täydentämään karttaa nimeämällä Mäntymäki: sopiviksi katsomiaan nimikkokasveja – Makedonianmänty, Pinus peuce myös alueille, joille ei ehdotuksia tul- – Pensassembra, Pinus Pumila lut. – Idänunikko, Papaver orientale Joissain kohdissa vaihdettiin eh- Vähä-Heikkilä: dotettu kasvi harkitusti toiseen. Pe- – Hevoskastanja, Aesculus hippocas- rusteluina olivat mm. kasvuvaatimuk- tanum set: Heikosti ao. alueen oloissa me- – Näsiä, Daphne mezereum nestyvä kasvi tai toisaalta hankalasti – Aitoukonhattu, Aconitum napellus

18 Kultasade nimettiin Martin kaupunginosien IV–V nimikkopensaaksi työryhmän pitkän harkinnan jälkeen. Parin metrin korkuiseksi ja parhaimmillaan korkeammaksikin kasvavaa pensasta saattaa löytää Martinrannan alueelta monestakin paikasta. Kuvan pensas kasvaa Betaniankadulla

Kultapallo nimettiin Martin kaupunginosien nimikkoperennaksi. Se oli ennen yleinen Martin vanhojen puutalokorttelien pihoilla ja sen ”uutta tulemista” odotellaan nimityksen myötä. Kuva Kauppilan puutarha. 19 Pensassembra on Mäntymäen nimikkopensas. Kuva Kauppilan puutarha.

Makedonian männystä tuli Mäntymäen Idänunikko on Mäntymäen kaupunginosan nimikkopuu. Mänty sopiikin nimikkoperenna Mäntymäkeen. 20 Näsiästä tuli Vähä-Heikkilän nimikkopensas

Hevoskastanja nimettiin Vähä- Heikkilän nimikkopuuksi. Sitä löytää monesta paikasta Martinrannan alueelta.

... ja aitoukonhatusta nimikkoperenna. Kuva Rüdiger Kratz. 21 Ympäristö 2013 kilpailun tulokset julkistettu Turun kätketyt aarteet

Turun kaupunginosaseuroille ja oma- si järjestettävissä kilpailuissa on antaa kotiyhdistyksille tarkoitetun perintei- asukkaille mahdollisuus vaikuttaa sen ympäristökilpailun erityisenä ta- omaan ympäristöönsä: tavoitteena on voitteena tällä kertaa oli etsiä kaupun- parantaa kaupunkiympäristön laatua kiympäristön kätkettyjä aarteita: veto- kansalaisten omien ehdotusten perus- voimakohteita, jotka ovat jääneet suu- teella. relta yleisöltä piiloon tai muuten vähäl- Kilpailuraati totesi, että ehdotus- le huomiolle. Samalla haluttiin ideoita ten taso oli korkea. ”Useimmat oli pe- aarteiden kehittämiseksi ja kunnosta- rusteltu hyvin ja ne esittelivät suurem- miseksi jotta yhä useammat turkulaiset malle yleisölle melko tuntemattomia pääsisivät tutustumaan ympäristönsä kohteita, joiden esiin tuominen tuo salattuihin helmiin. Turun kaupunkiympäristölle lisää Päätarkoituksena joka neljäs vuo- kiinnostavuutta ja myös uusia mahdol-

Sotalaistenpuistokin oli mukana kilpailussa.

22 lisia matkailuvetonauloja.” nä Kärsämäen Asunnonomistajat ry Kilpailu oli jaettu kahteen sarjaan: Rakennetun ympäristön sarjassa Rakennettuun ympäristöön sekä luon- palkittiin nonympäristöön. Luonnonympäristön VPK:n talon turkkilainen huone, sarjassa saivat jaetun ensimmäisen pal- esittäjänä Toispual Jokke ry. ja kinnon Syvälahden kivinavetta, esittäjinä Luolavuoren luola, ehdottajana Hirvensaloseura ja Hirvensalon Oma- Turun Asemiesomakotiyhdistys ry. ja kotiyhdistys ry. Kärsämäen sorakuopat, esittäjä-

Kilpailuissa aikaisempina vuosina mainiosti menestynyt Martinrantaseura pääsi myös osalliseksi kunniasta. Seura palkittiin kunniakirjalla ”Sotalaisten- puisto” ehdotuksellaan. Esityksessä todettiin puiston olevan vajaakäytössä ja toimivan nykyisin oikeastaan vain koirien ulkoiluttamisalueena. Puiston kiin- nostavuutta voitaisiin lisätä rakentamalla kulkutie myös puiston Matinkadun puoleisesta päästä ja ”rikastuttaa kasvillisuutta esim. kuivuutta kestävillä ruusuryhmillä ja kultasadepensailla sekä keväällä kukkivilla narsisseilla ja scillaryhmillä”, kuten ehdotuksen laatinut Robert Rainio asian ilmaisi.

23 Vierailulla luonnonsuojelijoiden luona Muuttuvaakaupunkieläimistöäihmettelemässä

Martinrantaseuran väki tutustui ovat korvautuneet tiheään asutuilla helmikuussa Varsinais-Suomen kerrostalokeskuksilla. Myös kaupun- luonnonsuojelupiirin toimitiloihin gin ruutukaava-alueella entisiä puuta- Martinkadulla. Piiri on Suomen loalueita on purettu kivitalokorttelei- luonnonsuojeluliiton aluetason toi- den tieltä. Toisaalta viime aikoina on mija, johon kuuluu 15 paikallisyh- kiinnitetty enenevää huomiota kasvil- distystä. Näistä suurin on Turun lisuuden elvyttämiseen ja ylläpitoon luonnonsuojeluyhdistys. jäljellä olevilla viheralueilla. Samalla Suomen Luonnonsuojeluliitto on on yritetty auttaa luonnon monimuo- kansalaisjärjestö, joten sen toiminta toisuuden säilymistä mm. ripustamal- perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen la puistoihin pikkulinnuille pesäpönt- ja jäseninä on luonnosta kiinnostunei- töjä. ta ja siitä vastuuta kantavia kansalai- Ympäristömuutokset edellyttävät sia. Luonnonsuojeluliittoa ei pidä se- eläimiltä melkoista sopeutumiskäyt- koittaa luonnonsuojelusta vastaaviin täytymistä. Monipuolisen kuva-ai- viranomaistahoihin. Turun kaupungin neiston avulla Emma Kosonen kertoi luonnonsuojelun parissa työskentelee Turussa tapahtuneista viimeaikaisista vakituisesti neljä henkilöä. Heistä muutoksista. Päinvastoin kuin luul- yksi, biologi Emma Kosonen kertoi laan lintu- ja nisäkäslajisto on runsas- lukuisten kuvien kera kaupunkiluon- tunut. On tapahtunut eläimistön kau- nosta ja sen muutoksista. punkilaistumista eli urbanisoitumista. Esitys keskittyi ennen kaikkea On havaittu mielenkiintoinen ilmiö. lintuihin ja nisäkkäisiin. ”Kaupunki ei Monet kaupunkilaistuneet lajit ovat ole luonnon osalta suinkaan mikään kesyyntyneet. Aikaisemmin luonnos- tyhjiö eikä autiomaa. Päinvastoin sa arkoina tunnetut, ihmistä jo kaukaa täällä elää monipuolinen ja jatkuvasti paenneet lajit ovat alkaneet esiintyä muuttuva eläimistö. On lajeja, jotka kaupunkien pihoissa. ovat viime vuosien aikana selvästi vä- Esimerkiksi sepelkyyhky laajen- hentyneet, eräät lähes kadonneet, tanut elinpiiriään metsistä aivan Tu- mutta toisia on tullut runsaasti tilalle”, run kaupungin keskustan kortteleihin. totesi Emma Kosonen esityksensä Sen aikaisempi nimikin on ollut met- aluksi. säkyyhkynen. Muita yllättäviä uudis- Muutoksia saavat aikaan mm. tulokkaita ovat kaupungin katoille kaupunkirakenteen rajut muutokset. pesimään asettuneet harmaa- ja sel- Maaseutumaiset esikaupunkialueet kälokit. Niiden alkuperäinen esiinty-

24 misalue on saariston ulkokareilla. listeina aloittavat uudistulokkaat si- Vielä 1960-luvulla keskustakortteleis- nitiainen ja viherpeippo yhdessä tali- sa oli harakanpesä tuntematon näky, tiaisen kanssa kevään sävelkonsertin nykyisin harakka ja varis ovat todelli- jo maaliskuun lämpiminä aamuina. sia kaupunkiasukkaita – viikonloppu- Mustarastaankin tunnelmallinen soolo aamuisia ”terveyspoliiseja” varsinkin hämärtyvässä illassa kuuluu usein jo grillikioskien ympäristöissä. maaliskuussa. Ruissalossa retkeilleet ovat kiin- Lintututkijoiden ja harrastajien nittäneet huomiota valkoposkihanhien keskuudessa on herättänyt viime ai- tuhatpäisiin parviin. Hanhien ja ih- koina kiinnostusta kaikille tutun kau- misten välille syntyy toisinaan punkilinnun, varpusen yllättävän voi- konflikteja, mutta komeat linnut he- makas taantuminen. Ehkä ilmiö selit- rättävät myös ihailua. tyy roskien ja kaatopaikkojen vähe- Pihapiirien talvisilla ruokintapai- nemisellä. Nehän ovat varpusten pe- koilla nykyisin niin yleiset viherpei- rinteisiä ravintoaittoja. Entisinä aikoi- pot, sinitiaiset ja mustarastaat olivat na myös kaduille tipahtaneet hevosten vielä sata vuotta sitten tuiki harvinai- kikkarat olivat erinomaisia energian sia. Niiden havainnot julkistettiin lähteitä nimenomaan varpusille. Toi- jopa valtakunnallisissa sanomalehdis- saalta aikaisemmin muodikkaitten sä. Nykyisin kevään ensimmäisinä so- orapihlaja-aitojen väheneminen on

Kumarrus kumppanille, sepelkyyhkyt etsivät pesäpaikkoja jo parvekkeiltakin. Kuva Savenvalajankadulta, Risto Lemmetyinen. 25 poistanut varpusille tärkeitä suoja- Oravat ovat erittäin yleisiä kau- paikkoja. punkilaisia. Nykyajan tekniikan avul- Vähenevien varpuskantojen tilalle la niiden elämää ja vaelluksia on seu- on viime vuosina ilmestynyt pihapii- rattu hyvinkin tarkasti. Sen sijaan siili reihin pienempi ”serkku”, pikkuvar- on selvästi vähentynyt viime vuosien punen. Monin paikoin se on jo var- kuluessa. Syitä lienee useampiakin, pusta runsaampi. Sen tunnistaa tum- voimakkaasti lisääntynyt autoliikenne masta poskilaikusta ja kahvinruskeas- ehkä yksi pahimmista. Pihapiirien ta päälaesta. siistiytyminen ja viime aikoina li- Lumiset ja kylmät talvet aja- sääntyneet kosteat talvet ovat haitan- vat petolintuja kaupunkien ”lihapato- neet siilien talvihorrosta kohtalok- jen” ääreen. Talviset ruokintapaikat kaasti. houkuttelevat lähettyville erityisesti Emma Kososen esitelmä runsai- varpus- ja kanahaukkoja. Joinakin ne kuvineen käsitteli aihepiiriä, joka erityisen ankarina talvina jopa kes- oli varmasti monille kuulijoille oma- kustan katoilla saattaa istua huuhkaja kohtaisesti koettua. Esityksen jälkeen kyttäämässä saaliikseen sopivaa pulua virisikin kuulijoiden keskuudessa vil- tai sorsaa. Ravinnon perässä kaupun- kas keskustelu. kiin on tullut myös kettu, jonka saat- taa nähdä vaeltamassa iltahämärissä Risto Lemmetyinen kaupungin keskustassa.

HUOMAA! Martinranta Gallerian osoite on muuttunut. Sivut ovat nyt osoitteessa http://www.martinranta.org/ Martti Walden pitää edelleen sivuja ja Martinrantaseura toimii sivujen sponsorina. Martinranta seuran omat tiedotussivut lehtineen ovat edelleen van- hassa osoitteessa http://www.martinrantaseura.fi/

26 Martinrantalaiset puhtaan veden äärellä Vettä, vettä …

Martinrantaseuralaiset kävivät Johto valmistui vuosina 1556–1563. toukokuussa tutustumassa Turun Muualla kaupungissa, aina 1800-lu- Vesilaitosmuseoon ja Aurajoen vun loppuun asti, käyttövesi kannet- opastuskeskukseen Halistenkosken tiin kaivoista ja lähteistä. Jätevedet ja äärellä. Retkellä tutustuttiin asian- laski heitettiin pihapiiriin. Pääviemä- sa tuntevien oppaiden avustuksella rinä toimi Aurajoki. Turun vedenjakelun historiaan ja Viemärijärjestelmiä ja puhdista- Aurajokisäätiön ylläpitämän Myl- moja ei ollut. 1800-luvun lopussa lärintalon opastuskeskuksen moni- Aurajoen vesi jo niin likaantunut, että puoliseen toimintaan. sen mukana alkoi levitä kaupunkiin Vesilaitoksen historia alkoi Tu- kulkutauteja, esim. lavantautia. Vasta russa jo yli 450 vuotta sitten. Juhana vuonna 1964 rakennettiin Ruissalon- Herttuan toimesta rakennettiin vesi- tielle Turun ensimmäinen jäteveden- johto Kakolanmäeltä Turun linnaan. puhdistamo. Siihen asti kaikki jäte-

Retkeläisiä Halisissa Vesilaitosmuseon edustalla.

27 ottopaikkoja. Vanha, ennen vesihuollossa hyvin Siemeniä yleinen hirsikaivo. tarkistettiin Itäisellä Rantakadulla

Veden laatua alettiin tarkkailla, kun 1881 pe- rustettiin yksityinen la- boratorio Turun kemial- linen ja siementarkastus- asema. Se sijaitsi Itäinen Rantakatu 8 Samppalin- nanmäen juurella nykyi- sen hämähäkkitontin tie- noilla. Laboratoriossa tutkittiin kaikenlaisia ai- neita tapettiliisterin arse- nikkipitoisuudesta sie- meniin. Tärkeä tutkimus- kohde oli juomaveden laatu. Turun kaupungin oma vesilaboratorio pe- rustettiin vasta vuonna 1917. vedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Luonnonlähteet ja puhdasvetiset Vesilaitos syntyy kaivot olivat entisajan ihmisille luon- tarpeen sanelemana nollisesti elintärkeitä. Hyvät vede- Joen saastumisen vuoksi vielä 1800- nottopaikat ohjasivat asutuksen sijoit- luvun loppupuolella turkulaiset saivat tumista. Myös joillakin teollisuudena- juomavetensä talojen omista lähteistä loilla hyvän käyttöveden saanti ratkai- ja kaivoista eri puolilla kaupunkia. si usein sijoituspaikan. Esimerkkinä Kaupunki rakensi muutamia yleisiä Sotalaisten kylän ranta-alueelle sijoit- kaivoja. Vanhin niistä oli Kupittaan tui 1800-luvulla mm. sokeritehdas, lähde, josta jo keskiajalla johdettiin viinatehdas, olutpanimoita, virvoitus- vettä puukouruja pitkin kaupungin juomatehtaita ja kylpylaitoksia, koska vanhaan keskustaan. Muita yleisiä alueella löytyi paljon vuolaita veden- kaivoja oli esimerkiksi Tuomiokirk-

28 tiin ulos pihapiiriin. Veden saa- tavuuteen vaikuttivat monet seikat. Esimerkiksi sää; kuivien kausina kaivot tyrehtyivät, tul- va-aikoinalikaantuivatherkästi. 1870-luvulla kaupunki al- koi pohtia vesilaitoksen perus- tamista. Päätös vesilaitoksesta saatiin aikaan vasta 1898. Se perustettiin 1901 ja liitettiin aluksi Turun Kaasulaitoksen yhteyteen. Vuonna 1919 siitä tuli oma hallinnollinen yksikkö ja 1927 osa Turun kaupungin Teknillisistä Laitoksista. Vesilaitoksen perustamis- vuotena 1901 alkoi myös kau- pungin vesijohto- ja viemäri- verkoston rakentaminen. Poh- javeden pumppuasema sijoi- tettiin Kaarningon alueelle ny- kyisen Uudenmaantien var- Veden sameuden mittausvälineet 1920-luvulta. teen. Vartiovuoren mäelle ra- kennettiin tasaussäiliö. Alkuun putkiverkko kattoi kotorilla, Rautatientorilla ja Skanssis- vain osan keskustaa. Raunistula ja sa. Nummenpakka liitettiin verkkoon Kaupunki hoiti 1800-luvun lo- 1920-luvulla. Rakentamista jatkettiin pulla 40 kaivoa ruutukaava alueella. esikaupunkialueilla järjestelmällisesti Kupittaan Pyhän Henrikin lähteestä vasta kun alue oli liitetty Turkuun. johdettiin puuputkella lisävettä läh- 1950-luvun alkupuolella kaikki alueet teen ja Tuomiokirkon välisiin kaivoi- saaria lukuun ottamatta oli liitetty hin. Myös laita-alueille rakennettiin kaupungin verkkoon. ajan myötä yleisiä kaivoja, pääasiassa Kaarningosta saatu vesimäärä sen jälkeen, kun alue oli liitetty kau- osoittautui varsin pian riittämättö- punkiin. mäksi. Vesitilanne Turussa oli niin Kaivoista otettiin juomaveden li- kriittinen, että asukkaille jaetuissa säksi kaikki muukin vesi – saunoihin, ohjeissa 1921 sallittiin vedenkäytöksi pesuloihin, eläinsuojiin, teollisuuslai- vain 15 litraa asukasta kohden vuoro- toksiin jne. Pesuvedet ja laskit heitet- kaudessa, jos talossa oli WC, muuten

29 alle 10 litraa asukasta kohden. Pyy- Luolavuoreen vesisäiliö 1968. kinpesuun tuli käyttää ensisijaisesti Nykyään turkulaiset saavat raa- kaivo- tai sadevettä. kavetensä Kokemäenjoesta. Vesi esi- Halisten koskelle päätettiin ra- käsitellään Huittisissa ja imeytetään kentaa uusi vesilaitos. Se käytti raaka- tekopohjavedeksi Virttaankankaan vetenä Aurajoen vettä, joka puhdis- harjualueella. Turun Seudun Vesi Oy, tettiin kemiallisesti ja pumpattiin Ha- joka on Turun ja lähikuntien omista- lisista Vartiovuorenmäen tasaussäi- ma osakeyhtiö hankkii ja toimittaa liöön. Halisten vesilaitos rakennettiin veden Turun seudulle. pikavauhtia ja se aloitti toimintansa Museon opas vakuutti, että tur- 1923. Vuonna 1941 saatiin käyttöön kulaiset saavat vesihanoistaan nyky- uusi veden tasaussäiliö, Vesilinna yli- ään ehdottoman puhdasta vettä. Puh- opistomäellä. Sekään ei riittänyt. Seu- taampaa kuin pullovesi, jota kauppo- raava vesisäiliö rakennettiin Juhan- jen hyllyistä löytyy. nuskukkulalla ammattikoulun yhtey- Siihen voimme luottaa. teen ja otettiin käyttöön 1959. Kau- pungin itäisten ja eteläisten alueiden Jouni Liuke vesihuollon turvaamiseksi valmistui

Kahvitauolla Myllärintalolla. Tauon lomassa FM biologi Irma Kemppainen kertoi Myllärintalon ja Aurajokisäätiön toiminnasta sekä vesiensuojelusta Aurjokivarressa.

30 Millaisessa naapurustossa asut? Vastaa tutkimuskyselyyn!

Turun yliopisto toteuttaa asukaskyselyn, jonka tavoitteena on selvittää turkulaisten naapurustojen erityispiirteitä ja omaleimaisuutta. Tutki- mus kuuluu Turun kaupunkitutkimusohjelmaan. Yhteistyössä ovat mu- kana Turkuseura ja Turun kaupunginosaseurat, kuten Martinranta- seura ry. Naapuruussuhteet ovat tärkeä osa asumisviihtyisyyttä. Hyvään naapurustoon halutaan sijoittaa ja sitoutua. Sellaisessa myös halutaan asua pitkään. Millaisessa naapurustossa sinä asut? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.tur- kuseura.fi (kohdasta Ajankohtaista tai Linkit) tai kaupunginosaseuran omalta nettisivulta www.martinrantaseura.fi. Nettisivuilta löydät linkin kyselylomak- keeseen. Kyselyyn vastataan nimettömästi eikä tuloksista voi tunnistaa yksittäistä vas- taajaa. Vastauksia kerätään kesän ajan. Lisätietoja tutkimuksesta: VTT Risto Haverinen, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia, 20014 Turun yliopisto. Sähköposti: [email protected]

31 Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin Tyylikästä arkkitehtuuria työväestölle Martissa

Turun seudun arkkitehtuuriopas työnsä pohjalta kaupungininsinööri esittelee arkkitehtuuria Paimion pa- August Emil Hindersson laati 1909 rantolasta Askaisten Louhisaareen. asemakaavaehdotuksen. Lopullisen Yksi oppaan mielenkiintoisimmista kaavan laati Turun asemakaava-arkki- teemoista on Turussa pitkään kehi- tehti Bertel Jung 1923. Sen keskeinen telty hyvä asuminen työväestölle. ajatus on Stålarminkadun, Martinka- Martinrantaseuran alueella vanhin dun ja Kuninkaankartanonkadun kol- työväestölle tarkoitettu malliasumis- miosommitelma aukioineen. Suunni- kohde on Rettigin vapriikkitalot Itäinen telluista korkeista kivitaloista toteutui Pitkäkatu 70–72. Arkkitehti Arthur vain As Oy Koulumäki (J. E. Arola Kajanuksen 1885–1888 suunnittele- 1928–1929). mat puulistoituksin koristetut talot ra- Kivitalojen sijaan Kuninkaankar- kennettiin Rettigin tupakkatehtaan tanonkadun, Martinkadun–Stålarmin- työntekijöille kaupungin varoilla. kadun, Tonttumäen ja Kupittaankadun Turussa työväestön asumismuo- rajaamalle alueelle on rakennettu Tu- doksi kehitettiin 1900-luvun alussa työ- run yhtenäisin ja näyttävin työväen väen asunto-osakeyhtiöt. Niille myytiin asunto-osakeyhtiöiden alue. Pääosan tai vuokrattiin tontteja kaupungin lai- alueen hillityn tyylikkäistä taloista taosista edullisesti. Itäisen Pitkänka- suunnittelivat Alexander Nyström ja dun, Betaniankadun, Kupittaankadun Johan Edvard Arola vuosina 1924– ja Mestarinpuiston rajaamassa kortte- 1928. Alueen pääosa on suojeltu 1980 lissa on ryhmä 1906–1910 rakennettu- alkaen laaditulla suojelevalla asema- ja koristeellisia jugendpuutaloja. Niitä kaavalla, joka perustui kellareiden ja ovat suunnitelleet työväen asunto-osa- ullakoiden käyttöönottoon asunnoiksi keyhtiöille Allan Rosendahl, Adrian perusparannuslainoituksen turvin. ja Kaarlo Thomander, F. R. Kosken- Klassistisen Martin koulun suun- heimo sekä Terho Luoto. Osassa ta- nittelivat kaupunginarkkitehdit J. Es- loista on korkeat kiviset pohjakerrok- kil Hindersson ja Harald Smedberg set. 1926–1927. Martin kirkko (Gunnar IV ja V kaupunginosasta oli 1900- Wahlroos, Totti Sora 1932–1933) luvulle tultaessa rakennettu vain Aura- edustaa hienovaraista, niukkaa italia- joen varren korttelit. Alue oli yhtenä laishenkistä klassismia. Se ei ole funk- kohteena 1906 asemakaavakilpailussa, tionalistinen, vaikka niin usein väite- jossa palkittiin arkkitehti Albert Lind- tään. Korkean ja kapean, kellotornin ström (myöh. Richardtson). Hänen juuressa on ristiholvilla katettu torni-

32 Rettigin fapriikkitaloja Itäinen Pitkäkatu 72:ssa kappeli. Runkohuone on kolmilaivai- 1945–1949 Stålarminkatu 7 ja 9 ne- nen, keskilaiva on suuri tynnyriholvi, si- likerroksiset pistetalot. Turun invali- vulaivat ovat käytävämäisen kapeat. dien asunnot (Aulis Blomstedt, Esko Asemakaavaa muutettiin 1930-, Suuronen 1951) edustaa Blomstedtin 1940- ja 1950-luvuilla funktionalis- suhdeharmonioihin perustuvaa mo- tisten ihanteiden mukaisen asuntora- duulisuunnittelua. Martinkadun var- kentamisen toteuttamiseksi. Urhon- ren As Oy Martinkulma (1950–1952) linnan suunnitteli Albert Richardtson sekä As Oy Martinpuisto (1951) ovat 1939 ja Arvinlinnan Totti Sora Aarne Ervin ja Tapani Nirosen 1941–1942 suunnittelemia. Sodan jälkeen alueen kerrostaloja Tiilentekijänkatu 8–10 kerrosta- suunnittelivat Suomen eturivin arkki- loryhmän rakennukset suunnittelivat tehdit. Rakennuksia yhdistää julkisi- Annikki Harlas, Aarne Ehojoki ja vujen roiskerappaus. As Oy Kunin- Viljo Laitsalmi 1951–1952. Beta- kaankartanonkatu 10:n, Turun säästö- niankadun pistetalot suunnitteli kau- pankin talon suunnittelivat Hugo pungin rakennustoimisto, Abel San- Harmia ja Woldemar Baeckman delin, Viljo Laitsalmi, Pekka Sivu- 1945–1949. la ja Heikki Sarainmaa 1952–1954. Jussi Paatela suunnitteli Nämä kerrostalot tyylikkäine, niuk-

33 koine yksityiskohtineen olivat esiku- kaikista Turun seudun kirjakaupoista vana myöhemmälle kerrostaloraken- sekä kirjastoista. tamiselle, missä harvoin tavoitettiin samaa laatua. Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin Kirjassa on esitelty myös monia ovat muokanneet tekstin kirjoittamas- muita Martinrantaseuran toiminta- taan kirjasta Turun seudun arkkiteh- alueen kohteita. Kirjaa on saatavilla tuuriopas (2013).

Koristeellisia jugend-puutaloja 1900-luvun alusta Itäinen Pitkäkatu 90.

Mikko Laaksonen kertoi sanoin ja kuvin Martinrantaseuran kevätkokouksessa alueen arkkitehtuurista. Tilaisuus kokosi Turun Kristillisen Työväenyhdistyk- sen talolle Myllymäentielle noin 40 kiinnostunutta ja keskustelevaa osanotta- jaa. Juri Nummelin ja Mikko Laaksonen ovat kirjoittaneet Turun seudun ark- kitehtuurioppaan, joka yksityiskohtaisine historiatietoineen on lähes pakollinen hankinta kaikille kotiseudun arkkitehtuurista kiinnostuneille.

34 Ympäristöjaosto toimii

Martinrantaseuran ympäristöjaosto on aloittanut kuluvan vuoden toime- liaasti. Jaosto on laatinut useita alueen liikenneoloja ja kaavoitusta kos- kevia esityksiä, aloitteita ja kannanottoja kaupungin päättäville elimille.

1. Vetoomus Neitsytpolulle ja Sirk- Huomiota kiinnitetään siihen, kalankadulle Urheilupuistosta että suojatietä käyttävät muiden lisäk- johtavien portaiden pikaisesta pa- si Martin koulusta ja Urheilupuistosta lauttamisesta. tulevat lapset kiirehtiessään kadun yli Urheilupuisto on alueen monien oppi- bussipysäkille. Martinkadun tällä laitosten oppilaiden ahkerassa käytös- suoralla osalla autojen nopeudet ovat sä. Portaat mahdollistavat sekä koulu- todella suuria ja aiheuttavat vakavia jen oppilaiden että myös aikuisväes- vaaratilanteita. tön turvallisemman liikkumisen Ur- 3. Aloite Itäisen Rantakadun ja heilupuistoon. Kulkuyhteys on siksi Martinkadun risteyksen liikenne- välttämätön. järjestelyistä Pitkällä tähtäimellä tulisi harkita Rantakadulle esitetään omaa liiken- Urheilupuiston ja Samppalinnanmäen nevaloa teatterin suunnasta tulevalle yhdistämistä Neitsytpolun yli johta- ja Martinkadulle kääntyvälle liiken- valla kävelysillalla. Näin puistot muo- teelle. Itäisen Rantakadun sataman dostaisivat aivan keskustan tuntumaan suunnasta suoraan tuleva liikenne on upean ulkoilureitin ja hankalien por- lisääntynyt niin, että vasemmalle taiden käyttö vähenisi. Martinkadulle kääntyminen liikenne- 2. Aloite Martinkadun ylittävän sääntöjä noudattaen on vaikeaa. suojatien turvallisuuden paranta- Lisäksi esitetään toimenpiteitä miseksi Martinsillan kulman jalankulkuun ja Esityksessä ehdotetaan Martinkadulla pyörätiehen, niin että vaaratilanteilta Myllyahteen yhtymäkohdassa Mar- vältytään. Martin sillalta tulevan ja tinkadun yli johtavalle suojatielle ja- oikealle kääntyvän autoilijan on vai- lankulkijasta varoittavia suojatie- kea nähdä Martinsillalta tulevaa pyö- merkkejä, joita on mm. Kunnallissai- räilijää ja varsinkaan Rantakadun raalantiellä. Samalla ehdotetaan, että suojatietä ylittävää lasta. 30 km:n ohjeellisesta nopeudesta ker- 4. Esitys Volter Kilven kadun työ- tovat merkit siirretään kadunvarteen maa-aikaisesta liikenteestä jo ennen ylikulkupaikkaa ja lisätään Turun kaupunginteatterin lisäraken- niiden yhteyteen suojatiestä varoittava tamisvaiheen ajaksi Volter Kilven ka- merkki. dulle ja Neitsytpolulle ehdotetaan ke-

35 Hiljainen, terveellinen ja näppärä kuin mikä.

vyen liikenteen sallivaa väylää, vaikka olla lajinsa viimeisiä. muu liikenne alueelta katkaistaisiin- kin. 6. Kannanotto Sepänkatu 5 tontin Perusteluna kerrotaan, että mm. kaavoitukseen koulujen, Urheilupuiston, Samppalin- Martinrantaseura ry. katsoo, että Se- nan maauimalan ja Biologisen museon pänkatu 5 tontin nykytilanteen huo- käyttäjät tulisi ottaa huomioon ja maa- mioon ottaen sen täydennysrakentami- uimalan puoleinen jalkakäytävä säilyt- nen 9-kerroksisilla taloilla piha- ja py- tää kevyen liikenteen käytössä. säköintialueineen on ympäristölle 5. Vetoomus Turun Urheilupuiston kohtuuttoman suuri ja radikaali muu- saunan toiminnan turvaamiseksi tos. Massiivisten rakennusten sijoitta- Martinrantaseura ry. vetoaa kannano- minen piha-alueelle tuhoaa lähes täy- tossaan Turun kaupungin päättäjiin, dellisesti vanhan pihamiljöön. Tontilla jotta kaupunki turvaisi Urheilupuiston on paljon isohkoja lehtipuita, joiden yleisen saunan keskeytyneen toimin- säilyminen tulisi taata varsinkin suo- nan. Vetoomuksessa tuodaan julki jeltavien rakennusten läheisyydessä. pelko siitä, että ilman tukitoimenpi- Seura yhtyy tontin läheisyydessä teitä Urheilupuiston sauna ja koko olevien asuntoyhtiöiden huoleen siitä, ikivanha yleisten saunojen kulttuuri että suunnitellut uudisrakennukset ovat kulttuurikaupungissamme kuolee. kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuja ja Kaupunkikulttuurille tärkeät ylei- naapuritaloja alistavia. Lisärakentami- set saunat ovat huolestuttavasti vähen- sen tulee tapahtua olemassa olevan tyneet. Urheilupuiston sauna, jonka ympäristön ehdoilla siten, että toteu- rauhallisessa ja levollisessa ympäris- tettavat rakennukset soveltuvat kor- tössä turkulaiset saunanystävät ovat jo keudeltaan ja muulta massoittelultaan pitkälti yli 60 vuotta kylpeneet, alkaa ympäristöönsä.

36 Tapahtumakalenteri Ohjelmajaosto Ennakkotietoa syksyn 2014 ohjelmasta

Tutustuminen YLE Turku toimintaan

tiistaina 30.9.2014 kello 17 Saamme tutustua Yle Turku toimitiloihin ja ohjelmantekoon siellä. Kokoontuminen klo 17, Aurakatu 8, KOP Kolmion kauppatorin puoleisessa kulmassa. Merkitkää jo nyt allakkaanne! Ilmoittautumiset ma 22.9. mennessä Leo Lindstedtille, puh. 045 807 1930.

Syksyyn on suunnitteilla myös tutustuminen Salosen leipomoon Vähäheikkiläntiellä. Marraskuussa pidetään sääntömääräinen syyskokous. Tapahtuma-aikoja ei ole vielä lyöty lukkoon. Syksyn tapahtumista kerrotaan tarkemmin syyskuussa ilmestyvässä Martinranta-lehdessä.

Joulukuussa järjestetään perinteinen puurojuhla ohjelmineen. Mukana on mm. Maailman Matkaaja, martinrantalainen Hannu Tuominen, joka kertoo sanoin ja kuvin Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan nähtävyyksistä ja niistä kertovista kirjoistaan.

Vilkkilänpuistossa vietettiin 11.6. Muumi-aiheisen leikkipaikan avajaisia. Martinrantaseuran väki kävi tutustumassa uuteen leikkipaikkaan jo toukokuussa. Kuvassa liukumäet, jotka ovat lasten ja kuulemma myös aikuistenkin suosiossa. 37 Jäsenalennusta myöntävät liikkeet Kurki Decoration Oy Ruusu-Aula Turkukuvatuotteet, kehystykset, peilit, ripus- Kukkaostoksista 10%, ei koske kaikkia ulko- tuskiskot. Alennukset tuotekohtaisesti. ja kausikukkia Tiilentekijänkatu 8-10 Martinkatu 1 Puh. 020 769 8551, www.kurkidecoration.fi Puh. 02 235 6849

Kevytpyörä Ravintola Silta Alennukset tuotekohtaisesti Lounas 10.30–15, 7,90 euroa (norm. 8,90) Martinkatu 11 À la carte -annoksista 15% alennus Puh. 02 234 2108, www.kevytpyora.fi Martinkatu 1 Puh. 040 042 0839, www.ravintolasilta.fi Kuva-Laine Valokuvaamo yms. Turun IT-Asema Alennukset tuotekohtaisesti Huoltohinnastosta 30% alennus Stålarminkatu 9. Hinnat alk. 30€ Puh. 02 235 6476, www.kuvalaine.fi Martinkatu 7 Puh. 010 289 9888, www.itasema.fi Myllyn puoti Antikvariaatti ja vanhan tavaran kauppa Parturi-kampaamo Safari Alennukset tuotekohtaisesti Palveluhinnoista 15% alennus Martinkatu 7. Puh. 040 032 4833 Tapulikatu 8. Puh. 02 235 1596

Liity Martinrantaseuran jäseneksi

ja tuo mukanasi ystäväsi ja naapurisikin. Saat jatkossa postitse kotiisi 2–3 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden, jossa kerrotaan seuran toiminnasta, tapahtumista, retkistä ja tutustumiskäynneistä. Jäsenmaksu on 16 euroa, perhejäseniltä 6 euroa sekä 50 euroa yhteisö- ja kannattajajäseniltä. Liittyä voit täyttämällä kaavakkeen seuramme kotisivulla osoitteessa www.martinrantaseura.fi tai ottamalla yhteyttä seuramme jäsenkirjuriin tai hallituksen jäseneen. Yhteystiedot seuraavalla sivulla. Kerro sähköpostiosoitteesi Pyrimme lisäämään sähköistä tiedottamista. Lähetämme viimehetken tietoa tapahtumista sähköpostitse. Toimitathan sähköpostiosoitteesi jäsenkirjurille osoitteeseen [email protected]. Muistathan ilmoittaa myös muuttuneen osoitteesi. Vieraile myös kotisivuillamme, missä on mm. tuoreimmat tiedot tapahtumista ja kaikki aiemmat lehdet.

38 Martinrantaseura ry. Hallitus ja toimihenkilöt 2014 Jouni Liuke, puheenjohtaja Itäinen Rantakatu 54 F 91, 20810 Turku Sähköposti: Puh. 040 0930 304 [email protected] Kotisivut: www.martinrantaseura.fi Matti Aaltonen Martinkatu 17 as. 2, 20810 Turku Tilinumero: FI63 5710 9720 0523 24 Puh. 040 742 7109

Perustettu: 22.4.2004 Ahto Heinonen Paavo Nurmen puistotie 7, 20810 Turku Jäseniä 31.12.2013: 423 kpl Puh. 040 074 2908

Jäsenmaksut: Päivi Helle Itäinen rantakatu 46 A 11, 20810 Turku henkilöjäseniltä 16 euroa Puh. 040 525 7470 perhejäseniltä 6 euroa yhteisöjäseniltä 60 euroa Virpi Hokkanen Puistokatu 3 B 1, 20100 Turku Puh. 040 063 2306, 02 234 2941 Postiosoite: Martinrantaseura ry Terho Hämeenkorpi c/o Jouni Liuke Käpytie 2 B 37, 20810 Turku Itäinen rantakatu 54 F 91 Puh. 045 112 0533 20810 Turku Tapani Järvinen, varapuheenjohtaja Bergeninkatu 2 D, 20320 Turku Jaostot ja niiden kokoonkutsujat: Puh. 040 817 7248 Sirpa Kumlander, rahastonhoitaja Historiajaosto Tapani Järvinen Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Ohjelmajaosto Leo Lindstedt Puh. 050 592 8360 Tiedotusjaosto Jouni Liuke Leo Lindstedt Ympäristöjaosto Jouni Liuke Martinkatu 7 D 61, 20810 Turku Puh. 045 807 1930 Heidi Puputti Yrittäjä! Itäinen rantakatu 70 A 15, 20810 Turku Puh. 040 730 0211 Meidän kauttamme tavoitat helposti alueen asukkaita. Otamme vastaan mainoksia alu- Toimihenkilöt een yrittäjiltä ja toimijoilta. Käytä mah- dollisuutta hyväksesi! Heimo Kumlander, jäsenkirjuri Ilmoitushintamme Martinranta-lehdessä: Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Puh. 040 593 4021 Mustavalk. Väri Matti Koskimies, lehden taitto Koko sivu 120 euroa 150 euroa Mälikkälänkatu 6, 20210 Turku Puoli sivua 70 euroa 80 euroa Puh. 050 387 0590 Nejäsosasivu 50 euroa 60 euroa

39 M Itella Oyj

40