Martinranta 2 / 2014 Sisällys 3 Pääkirjoitus 6 Telakkatoiminnan historiaa 3 16 Martin Maailmankylä 18 Kaupunginosien nimikkokasvit 22 Turun kätketyt aarteet 24 Muuttuvaa kaupunkieläimistöä ihmettelemässä 27 Halisten retki, vesilaitoshistoriaa 32 Tyylikästä arkkitehtuuria Martissa 35 Ympäristöjaosto toimii 37 Tapahtumakalenteri 38 Jäsenalennukset 39 Seuran tiedot Julkaisija: Martinrantaseura ry Lehden toimituskunta: Jouni Liuke, vastaava toimittaja Leo Lindstedt, Heimo Kumlander, Tapani Järvinen Valokuvat toimituksen, ellei toisin mainita Taitto ja layout: Matti Koskimies, painopaikka X-Copy Kansikuva: Rusokirsikka nimettiin Martin kaupunginosien IV-V nimikkopuuksi työryhmän pitkän harkinnan jälkeen. Puita istutettiin kulttuuripääkaupunkivuonna Martin alueelle Martinsillan pieleen ja alemmaksi jokivarteen Manillan edustalle. Kuvassamme toukokuulta rusokirsikka oli täydessä kukassaan Aurajoen rannalla Itäisen Rantakadun 44 kohdalla. 2 Pääkirjoitus Jouni Liuke Kotiseutujuhlaa Sanotaan, että ikä tuo mukanaan vii- sautta. Vuosi 2014 on kotiseututyössä oikea viisauden juhlavuosi: Suomalai- sen kotiseutuliikkeen syntysanat lausut- tiin 120 vuotta sitten 24.3.1894 Lohjal- la. Silloin perustettiin Suomen ensim- mäinen kotiseutuyhdistys nimeltään Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät. pitämällä yhteyttä kunnallishallintoon Kotiseututyönalkuonlöydettävissäkui- ja pyrkimällä vaikuttamaan päätök- tenkin jo yli 350 vuoden takaa, kun sentekoon. Seura on tehnyt ja tekee Ruotsissa perustettiin Antikviteettikol- aloitteita ja esityksiä sekä laatii kanna- legio. Se kokosi tietoja myös Suomen nottoja lausuntoja viranomaisille ja muinaismuistoistajahistoriallisistapai- päättäjille. Osa niistä on tuottanut tu- koista. loksiakin. Valtakunnallinen Suomen Koti- seutuliitto perustettiin 1949 ja täyttää Markku Monnonen: siis tänä vuonna 65 vuotta. Toimelias Kotiseututyö kuuluu kaikille eläkeikäinen toimii joka puolella Suo- Martinrantaseuran kymmenvuotisjuh- mea kaupungeissa ja maaseudulla kult- lien juhlapuheessa Turku-seuran pu- tuuriperinnön puolesta työtä tekevien heenjohtaja, kotiseutuneuvos Markku yhdistysten keskusjärjestönä. Monnonen puhui lämpimästi kotiseu- Nuorimpia, mutta ei vähäisimpiä, tutyöstä – tai oikeastaan kotiseutuseu- kotiseututyötä tekeviä yhdistyksiä on tuhengestä – tavalla joka ei jättänyt ke- Martinrantaseura, joka keväällä täytti tään välinpitämättömäksi. täydet kymmenen vuotta. Nuori seura Kotiseutuhengestä, kotiseudun so- on ottanut kunnianhimoiseksi tehtä- siaalisesta ilmapiiristä, sen tavoista ja väkseen toimialueensa kauneusarvo- sidonnaisuudesta kotiseudun kulttuu- jen, kulttuuriperinnön ja asutuksen eri- riin tulee osa ihmisen sielunmaisemaa. koisluonteen vaalimisen. Tärkeäksi Kotiseutuhenkeen vaikuttavat myös tehtäväksi koetaan kotikaupunginosan luonnonympäristö ja ihmisten muok- historian ja nykypäivän tallentaminen. kaama kulttuuriympäristö. On ymmär- Samalla pyritään syventämään asuk- rettävä, että jos ympäristön ärsykkeet kaiden kiintymystä kotipaikkaansa. herättävät meissä kauneuden ja järjes- Seura vaalii perinteitä, mutta elää tyksen tunteita, synnyttä se myös so- myös nykypäivässä. Se haluaa osaltan- pusointua jopa hyväntahtoisuutta. Ru- sa toimia myös alueensa etujärjestönä muus ja sekasorto voivat puolestaan 3 synnyttää riidanhalua. Joku vanha ja viisas on sanonut: Kotiseututyö ei ole pelkästään ”Vankka tietämys omista juurista tekee maaseudun, keräilijöitten tai tutkijoi- ihmisistä vahvan. Kotiseuturakkaus den toimiala. Kotiseututyö on toki aat- kasvaa muistoista sekä oman asuin- teellinen, mutta siihen osallistumista ei alueen, sen ihmisten, elämän ja histo- pidä rajata. Se ei tunne sukupuoli- eikä rian tuntemisesta”. Meidän Martinran- ikärajoja, ei karsi ihmisiä mahdollisen naltammekin löytyy tuhansia mielen- poliittisen näkemyksen, uskonnon tai kiintoisia ja tutustumisen arvoisia tari- ammatin mukaan. Kotiseututyöhön voi noita: rikasta rakennusperintöä, vanhaa osallistua kuka tahansa, saada siitä mie- arvokasta kulttuuriympäristöä ja myös lekkyyttä omaan elämäänsä ja samalla vaalimisen arvoista luonnonmaisemaa. rakentaa parempaa tulevaisuutta koti- Martinranta on omaleimainen ja viih- seudulle. tyisä. Se on meille asukkaille tärkeä Mikä sopikaan paremmin kaupun- voimavara. ginosaseuran juhlan viestiksi. Kutsuvieraspöydän ääressä istuvat vasemmalta Turkuseuran puheenjohtaja Markku Monnonen, Turkuseuran murrejaostosta Riitta Vasenkari, Jouni Liuke sekä Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtaja Tapio Jokinen ja toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo. Taustalla kirkkoherra Tuomo Norvasuo esittämässä Martin seurakunnan tervehdystä. Kuvan vasemmassa reunassa istuu Vähä-Heikkiklän Mäkitupalaisten edustaja Markku Ahti. 4 Martinmäessä poikasena asuneen Harri Hurstin herkät tulkinnat lämmittivät juhlijoiden mieltä. Tuomo Norvasuo muuntautui trubaduurin asuun ja esitti Jaakko Teppo -tyylisiä hauskoja lauluja. Turkuseuran tervehdys Kaupunginosajaoston puheenjohtaja Tapio Jokinen esitti 10-vuotisjuh- lassa Turkuseuran tervehdyksen lausuen mm: ”Martinrantaseura on eräs kaikkein vilkkaimmin toimiva kaupunginosaseura. Kaupunginosajaoston kokouksista Martinrantaseura ei muistaakseni ole olut poissa kertaakaan. Tämä on erittäin kunnioitettavaa ja osoittaa sen, miten Mar- tinrantaseura on sisäistänyt kaupunginosajaoston- ja kotiseututyön. Martinran- taseuran arvo kotiseutuliikkeessä ilmenee myös siten, että seuran on eräs jäsen- määrältään suurimpia ja sen toiminta erittäin vilkasta. Seura julkaisee alueel- laan ilmestyvää lehteä, joka on hyvin toimitettu ja kattaa alueen tapahtumat ja historiallisen taustan hyvin. Kaupunginosajaosto järjestämissä vuosittaisissa seurojen välisissä toimintakilpailuissa Martinrantaseura on ollut useita kertoja paras seura ja kun muitakin palkintosijoja on tullut, on seuran toiminta ollut kiitettävää. Toivotan Martinrantaseuralle menestystä ja kaikkea hyvää tulevassa toiminnassaan.” 5 Telakkatoiminnan historiaa osa 3 Wm Crichton & Co. syntyy ja menestyy Crichtonien muutto Kolpinosta talouselämässä tapahtui oikeastaan jo Turkuun vaikutti suuresti perheen heti Krimin sodan jälkeen. Vuonna elämään. Englantilainen ystäväpii- 1856 käynnistyi talouden uudistusoh- ri jäi Venäjälle. Asunto löytyi tela- jelma, jonka tarkoituksena oli korvata koiden ja konepajojen lähituntu- Suomelle sodan tuhot. Tämän saavut- masta Itäinen Rantakatu 56:sta. tamiseksi edistettiin kauppaa ja me- Yhtiö sai uuden nimen – Wm renkulkua. Ohjelmaan kuului myös Crichton & Co. finanssipolitiikan ja teollisuuden uu- William Crichtonista leivottiin distaminen. yhtiön toimitusjohtaja. Hän oli saa- Suomalaisilla itsellään oli myös vuttanut 35-vuotiaaana päämääränsä: tarve voimakkaiden isänmaallisten hän oli johtaja ja omistaja. Hän pystyi tunteiden siivittämänä löytää sopivia nyt toteuttamaan kykyjään ja osoitta- menetelmiä osoittamaan kansallista maan osaamistaan. Hän sai tehdä sitä identiteettiään ja sivistys- ja talouse- mitä osasi ja tahtoi: rakentaa höyry- lämän kohteita. Maaliskuussa 1850 koneita ja -laivoja. kenraalikuvernööri A. S. Menšikovin säätämä sensuuriasetus, jolla kiellet- Otollinen ilmapiiri tiin suomenkielisten lehtien ja kirjal- Crichton muutti takaisin Suomeen so- lisuuden julkaisu uskonnollista ja pivaan aikaan. Telakan menestyvälle tiettyä tietokirjallisuutta lukuun otta- toiminnalle loi pohjaa henkinen ilma- matta, kumottiin Aleksanteri II:n val- piiri, joka kohosi Venäjän vallan ai- takaudella 1860. Hänen hallintokau- kana Keisari Aleksanteri II:n hal- dellaan annettiin kieliasetus, joka lintokauden ensimmäisellä vuosikym- nosti suomen kielen tasavertaiseksi menellä. Keisari oli uudistusmielinen ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajan ja edistyksellinen. Tämä näkyi myös jälkeen. Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suo- Lainsäädäntöä uudistettiin: osa- men talous kehittyi voimakkaasti. keyhtiölaki ja laki pankkitoiminnasta Useita rakennemuutoksia pantiin alul- tulivat voimaan 1864. Rahauudistus le. Niiden tavoitteena oli luoda edel- toteutettiin 1860–1865: Suomi sai lytyksiä talouskehitykselle ja yhteis- oman rahan, markan ja pennin. Mar- kunnan uudistumiselle. Venäjän ja kan arvo oli neljänneksen Venäjän myös Suomen teollistamista alettiin hopearuplasta, mikä vilkastutti huo- edistää pitkän pysähtyneisyyden ajan mattavasti ulkomaankauppaa. Rauta- jälkeen. tieverkostoa ja maanteitä alettiin niin Merkittävä käännekohta Suomen ikään rakentaa 1860-luvulla. Keisari 6 kutsui valtiopäivät koolle 1863 pitkäl- nen luokan kunniamerkin. Häntä ar- lisen säätyjen painostuksen jälkeen – vostettiin myös kotimaassaan Englan- ensimmäisen kerran vuoden 1809 jäl- nissa. Crichton nimitettiin1862 Hä- keen, ja kunnallishallintoa alettiin ke- nen Majesteettinsa varakonsuliksi hittää. (Her Majesty Brittish Vice-consul) Uudistukset avittivat Wm. Crich- Turkuun ja Ahvenanmaalle. William ton & Co:n nopeaa kasvua. Crichton Crichton säilytti koko elämänsä ajan osasi myös suunnitella ja toteuttaa Englannin kansalaisuuden, ja hänen uutta tekniikkaa, joka teki tuloaan Suomessa kertynyttä omaisuuttaan laivanrakennusalalle: siipiratas sai suojeltiin erityisellä kuninkaallisella tehdä tilaa potkurille, puu väistyi ra- suostumuksella, With Imperial Per- kennusaineena, tilalle astui rauta ja mission. teräs. Höyrykone kehittyi potkuri- Crichton oli kielitaitoinen. Taito käyttöön sopivammaksi; syntyi kolmi- auttoi häntä kaupanteossa. Kolpinossa vaiheinen kone, jossa oli korkea-, ollessaan hän opiskeli venäjää. Ruot- keski- ja matalapainesylinterit. Trip- sin kielen hän oppi tultuaan Turkuun peliksi kutsutussa höyryvoimakonees- 1850. Ruotsin kieltä