DOCSLIB.ORG

Suurkaupungin Kasvot 25 Min 1. Unohdettu Katu 2

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suurkaupungin Kasvot 25 Min 1. Unohdettu Katu 2 1.3. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo klo 19.00 John Storgårds, kapellimestari Golda Schultz, sopraano Ernest Pingoud: Suurkaupungin kasvot 25 min 1. Unohdettu katu 2. Tehtaita 3. Muistomerkkejä ja suihkulähteitä 4. Mainosvaloja 5. Työttömien kulkue 6. Valvovat talot 7. Katulyhtyjen ja aamuruskon kaksinpuhelu W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Misera, dove son” K369 7 min W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Vado, ma dove” K 583 4 min W. A. Mozart: Aaria ”Non più di fiori” 9 min oopperasta La Clemenza di Tito VÄLIAIKA 20 min John Adams: City Noir, ensi esitys Suomessa 30 min I The city and its double II The song is for you III Boulevard night Väliaika noin klo 20.00. Konsertti päättyy noin klo 21.00. Suora lähetys Yle radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso. 1 ERNEST PINGOUD (1887–1942): SUURKAUPUNGIN KASVOT "Se, että tämä musiikki on astunut vaimoonsa. Venäjän vallankumouksen näkyviin niin myöhään, johtuu Jean myötä Pingoud'n oli siten luontevaa Sibeliuksen hallitsevasta, pakottavasta asettua Suomeen vuonna 1918. persoonallisuudesta, joka on miltei liian Mutta palataan hieman taaksepäin: suuri ja vahva kolmimiljoonaiselle kan- nuori Pingoud siirtyi vuonna 1906 salle." Berliiniin ja Leipzigiin opiskelemaan Näin kirjoitti modernista musiikista musiikkia, kirjallisuutta, teologiaa ja 1920-luvulla säveltäjä Ernest Pingoud, jopa vuoritiedettä. Jo Pietarissa hä- ja sai Sibeliuksen kirjoittamaan ärsyyn- nen opettajinaan olivat olleet Nikolai tyneenä päiväkirjaansa, että "Pingoud Rimski-Korsakov, Aleksandr Glazunov nyt vaan on tyhmä". ja Aleksandr Ziloti. Varsinaisen opetta- Mutta totta se on: musiikin moder- jien värisuoran täydensivät Max Reger nismi torjuttiin, tai pikemminkin vaiet- Leipzigissa ja vielä Hugo Riemann tiin kuoliaaksi 20-luvun Suomessa, ja Berliinissä. Pingoud oli aivan varmas- syy oli pitkälti nuoren kansakunnan ti aikansa parhaan koulutuksen saanut tarve luoda itselleen kunniakas histo- säveltäjä Suomessa. ria, ja Sibeliuksen tuore kansainvälinen Eikä Pingoud pelkästään säveltänyt. menestys oli luonnollinen syy nojautua Hän kirjoitti erittäin teräviä esseitä ja kansallisromantiikkaan. Näin kokonai- arvosteluja ensin saksankieliseen St. nen sukupolvi jäi parhaassa terässään Petersburger Zeitungiin ja sittemmin vaille huomiota. Sibeliuksen 150-vuoti- Suomessa mm. Åbo Underrättelseriin, sjuhlinnan jälkeen on totta vie aihetta Nya Argukseen sekä myös hetken ai- rehabilitoida 20-luvun suomalaissävel- kaa ilmestyneeseen, modernistiseen täjien "radikaalit", eli Aarre Merikanto, Ultra-lehteen. Suomea hän ei oikein Väinö Raitio ja Ernest Pingoud. Uuno oppinut, ja ruotsikin oli hänelle vieras Klamikin ui näiden pyörteiden vanave- kieli, mutta sillä hän sentään tohti kir- dessä. joittaa lukuisia artikkeleja. Asuttuaan Ernest Pingoud on erityistapaus. 20-luvun taitteessa ensin pari vuotta On sattumaa, että hänet ylipäätään Viipurissa ja sitten Turussa Pingoud luetaan suomalaissäveltäjiin, sillä hän asettui Helsinkiin vuonna 1924, ja toimi syntyi Pietarin-saksalaiseen perhee- Helsingin kaupunginorkesterin inten- seen, joka kuului hugenottisukuun denttinä kuolemaansa saakka. Se taas (mistä on peräisin ranskankielinen su- oli hyvin traaginen tapaus: masennuk- kunimi). Pingoud'n kotikieli oli saksa. seen ja päihteiden sekakäyttöön va- Perhe vietti kesiään Suomessa, ja kun jonnut Pingoud heittäytyi kesäkuussa jo aikamiehen ikään ehtinyt Pingoud 1942 tavarajunan alle Ruoholahdessa. määrättiin 1. maailmansodan aikana Nykykuulijan korvaan Pingoud'n (ja tsaarin armeijan asepalvelukseen, pää- muidenkin 20-luvun modernistien) ko- tyi hän Poriin, missä tutustui tulevaan kema torjunta tuntuu oudolta. Hänen 2 musiikkinsa on nimittäin kaunista, tai- taiteen lapsuusaste, mikä vihastutti dokkaasti orkestroitua ja rakenteel- nuoren kansakunnan identiteetin ra- lisesti vahvaa. Tuon ajan Suomessa kentajia. kuitenkin arvostettiin saksalaisen mal- Pingoud jäi Oscar Wilden kuvailemak- lin mukaan ensisijaisesti sinfonista ra- si aidoksi klassikoksi, josta kyllä puhut- kennetta, sonaattimuotoa ja teemojen tiin, mutta jonka musiikkia ei tunnet- kehittelyä – siinähän Sibelius nimen- tu. Lähinnä hänestä kirjoitti pian hänen omaan oli mestari. Impressionismi ja kuoltuaan runoilija Ralf Parland, ja vuo- keskittyminen sointiväreihin koettiin sikymmeniä myöhemmin säveltäjäkol- Suomessa vieraaksi ja jopa vahingolli- legat Kalevi Aho ja Erkki Salmenhaara. seksi, "oikean" musiikin vastaiseksi. Toimittaja Seppo Heikinheimo teki Pingoud kyllä koetti taitojaan myös kulttuuriteon suomentamalla suuren sinfonian parissa, vieläpä neljän sel- joukon Pingoud'n kirjoituksia 90-luvun laisen, mutta hänen ominta aluet- taitteessa. Sen myötä Pingoud "löydet- taan olivat sinfoniset runot, pitkälti tiin" uudelleen, ja 90-luvun puolivälissä Aleksandr Skrjabinin esikuvan mukaan. kapellimestari Sakari Oramo nauhoitti Skrjabinilta Pingoud omaksui myös jon- Radion sinfoniaorkesterin soittamana kinlaisen Prometheus-pakkomielteen: useita hänen tärkeimpiä sinfonisia ru- hän koki ilmeisesti itsekin olevansa jon- nojaan. Kaupallisina äänitteitä niitä ei kinlainen tulen tuoja, ja suunnitteli vuo- edelleenkään ole juuri julkaistu. sikymmenten ajan omaa Prometheus- Pingoud'n tuotanto jakaantuu kol- aiheista sävellystään ("Ajan askel"), meen päävaiheeseen. Nuori säveltä- mutta se ei koskaan toteutunut. jä esittäytyi myöhäisromantikkona Pingoud oli myös tavattoman aktii- Richard Straussin hengessä, mut- vinen ja yritteliäs: hän järjesti vuosi- ta 1910-luvulla hän kääntyi kohti kiih- na 1919–25 Helsingissä peräti viisi sä- keämpää modernismia, joka oli saanut vellyskonserttia, sekä Viipurissa yhden innoituksensa Skrjabinilta ja Arnold vielä vuonna 1936. Vuonna 1923 hän Schönbergiltä. 20-luvun puolivälistä – yritti sävellyskonsertilla myös Berliinin sattumalta samaan aikaan kun sävel- valloitusta, joka jäi saavuttamatta, lyskonserttien vuo hiipui – alkoi sees- vaikka saksalaiskriitikot suhtautuivat teisemmäksi kääntyvä myöhäiskausi, häneen suopeammin kuin suomalai- jolloin myös säveltäjän aiempi tuot- set. Konserttien vastaanotto ei aivan teliaisuus laantui. Tuossa vaiheessa ensimmäistä lukuun ottamatta ollut Pingoud johti myös Fazerin konsert- edes kovin negatiivinen, vaan lähinnä titoimistoa ja perusti sen yhteyteen Pingoud'hun ei osattu oikein suhtau- Suomi Jazz Orkesteri -kokoonpanon. tua mitenkään. Haukkumista helpom- Hän kirjoitti myös iskelmiä salanimillä paa oli yrittää vaieta hiljaiseksi moinen Johnny Loke ja Lauri Ilari. Edellisen ni- ulkomailta tupsahtanut oudokki, joka missä on Ture Aran 30-luvun alussa hi- ei koskaan säveltänyt edes yhtä ainoaa tiksi laulama Asfalttikukka. Kalevala-aiheista teosta. Pingoud jopa Pingoud'n modernistisimman kau- julisti, että kansallinen taide on kaiken den kiinnostavimpiin teoksiin kuu- 3 luvat orkesterirunoelmat Ritari pe- ja päällekäyvä räikeys soi trumpettien loton ja nuhteeton (1918), Epäjumala kiihkeässä laukassa. Ajankuvasta täy- (1919), Sammuneet soihdut (1920) dellisen tekee alakuloinen Työttömien sekä Jeremia-aiheinen Profeetta (1921, kulkue – elettiinhän sävellyksen syn- Myöhäiskaudella vuonna 1938 valmis- tyaikana vielä 30-luvun suurta lamaa. tuneet Avaruuden laulu ja Ikuinen liekki Valvovat talot esittää urbaanin elämän kuuluvat Pingoud'n parhaisiin teoksiin. paheellisempaa puolta, sillä nuo talot Melko huomattavan osuuden hänen viittaavat tietysti bordelleihin, joissa tuotannostaan muodostavat koreogra- keinahdellaan hitaanlaisen salonkivals- fi George Gélle tehdyt balettimusiikit; sin tahdissa. Yö päättyy ilotalossakin, osa varta vasten hänelle tehtyjä, jotkut ja sarja sulkeutuu Katulyhtyjen ja aa- taas sovituksia orkesteriteoksista. muruskon keskusteluun, jossa palataan Orkesterisarja Suurkaupungin kasvot sarjan alun salaperäiseen tunnelmaan. (1937) lienee Pingoud'n teoksista tun- Harpun sijasta yksinkertaista säestys- netuin. Siitäkin on olemassa balettiver- ostinatoa soittaa nyt piano. Sen ylle sio. Se on ensimmäinen suomalainen soitetut melodiat tuntuvat ensin irralli- sävellys, joka liitetään nk. koneroman- silta, mutta johtavat kuitenkin voimalla tiikkaan. Suomalaisessa musiikissa ei pamahtavaan loppusointuun. ollut aiemmin käsitelty urbaaneja ai- Suurkaupungin kasvot on luonteeltaan heita, ja Pingoud oli viimeistä piirtoa hyvin kuvailevaa musiikkia; pitäisikö sa- myöten urbaani säveltäjä. noa jopa elokuvallista. Balettimusiikiksi Seitsemästä osasta muodostuvan se sopii kuin itsestään. Suurkaupunkien Suurkaupungin kasvot (La face d'un kasvot ovat toki vuosikymmenten saa- grande ville) aloittaa haikea Unohdettu tossa muuttuneet, mutta Pingoud'n katu, jossa harpun askelluksen ylle ko- musiikillinen kuvaus urbaanista tunnel- hoavat viulun ja puhaltimien muuta- masta tuntuu edelleen ajankohtaiselta. mista sävelistä muodostuvat hauraat melodiat. Tehdas on kiihkeä osa, jossa Osmo Tapio Räihälä koneet jyskyttävät ja liukuhihnat ul- vovat – tuotantotavoitteet on saavu- tettava! Tuo jakso on mitä puhtainta koneromantiikkaa. Kuvapatsaita ja suih- kulähteitä on tempoltaan rauhallinen, jopa utuinen kaupunkikuvaus, jossa helähtävä vibrafoni – syntinen jazz-soi- tin! – oli 30-luvulla vielä hyvin harvi- Yle Klassinen musiikki valmistaa nainen lyömäsoitin suomalaisessa or- parhaillaan kaksiosaista kesterimusiikissa, samoin kuin hetkeä TV-dokumenttia 20-luvun myöhemmin kuultava saxofoni. Lyhyt modernisteista. ja nopeatempoinen Valomainoksia Ohjelmat nähdään Yle Teemalla kuvaa sekin uutta teknologiaa: va- vuonna 2018. lomainosten välke sykkii xylofonissa 4 W. A. MOZART (1756–1791): AARIOITA Ihmisääni oli Mozartille melkein yhtä saman libreton toinen
Load more

Recommended publications
  • Download Booklet
    SUOMI – FINLAND 100 A CENTURY OF FINNISH CLASSICS SUOMI – FINLAND 100 A CENTURY OF FINNISH CLASSICS CD 1 74:47 FINNISH ORCHESTRAL WORKS I Jean Sibelius (1865–1957) 1 Andante festivo (1922, orch. Jean Sibelius, 1938) 3:44 Helsinki Philharmonic Orchestra & Leif Segerstam, conductor Robert Kajanus (1856–1933) 2 Overtura sinfonica (1926) 9:10 Helsinki Philharmonic Orchestra & Leif Segerstam, conductor Leevi Madetoja (1887–1947) 3 Sunday Morning (Sunnuntaiaamu) from Rural Pictures (Maalaiskuvia), Op. 77 (1936) [From music to the filmBattle for the House of Heikkilä] 4:20 Tampere Philharmonic Orchestra & John Storgårds, conductor Ernest Pingoud (1887–1942) 4 Chantecler (1919) 7:33 Finnish Radio Symphony Orchestra & Sakari Oramo, conductor Väinö Raitio (1891–1945) 5 Fantasia poetica, Op. 25 (1923) 10:00 Finnish Radio Symphony Orchestra & Jukka-Pekka Saraste, conductor 2 Uuno Klami (1900–1961) 6 Karelian Rhapsody (Karjalainen rapsodia), Op. 15 (1927) 14:24 Finnish Radio Symphony Orchestra & Sakari Oramo, conductor Erkki Melartin (1875–1937) Music from the Ballet The Blue Pearl (Sininen helmi), Op. 160 (1928–30) 7 II. Entrée avec pantomime 4:00 8 VIII. Scène (Tempête) 2:32 9 XIV. Pas de deux 3:07 Finnish Radio Symphony Orchestra & Hannu Lintu, conductor Aarre Merikanto (1893–1958) 10 Intrada (1936) 5:40 Helsinki Philharmonic Orchestra & Leif Segerstam, conductor Uuno Klami (1900–1961) 11 The Forging of the Sampo (Sammon taonta) from the Kalevala Suite (1943) 7:24 Helsinki Philharmonic Orchestra & John Storgårds, conductor Einar Englund (1916–1999) 12 The Reindeer Ride (Poroajot) (1952) Music from the filmThe White Reindeer (Valkoinen Peura) (1952) 1:24 Helsinki Philharmonic Orchestra & Leif Segerstam, conductor 3 CD 2 66:42 FINNISH ORCHESTRAL WORKS II Heikki Aaltoila (1905–1992) 1 Wedding Waltz of Akseli and Elina (Akselin ja Elinan häävalssi) (1968) 3:53 Music from the filmUnder the North Star (Täällä Pohjantähden alla) Tampere Philharmonic Orchestra & John Storgårds, conductor Aulis Sallinen (b.
    [Show full text]
  • KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän Tarjonta, Haasteet Ja Merkitys Poikkeusoloissa
    KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa Susanna Lehtinen Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Lokakuu 2020 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta / Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Tekijä – Författare – Author Susanna Lehtinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Konserttielämä Helsingissä sotavuosina 1939–1944. Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa. Oppiaine – Läroämne – Subject Musiikkitiede Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2020 117 + Liitteet Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa kartoitetaan elävä taidemusiikin konserttitoiminta Helsingissä sotavuosina 1939–1944 eli talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Tällaista kattavaa musiikkikentän kartoitusta tuolta ajalta ei ole aiemmin tehty. Olennainen tutkimuskysymys on sota-ajan aiheuttamien haasteiden kartoitus. Tutkimalla sotavuosien musiikkielämän ohjelmistopolitiikkaa ja vastaanottoa haetaan vastauksia siihen, miten sota-aika on heijastunut konserteissa ja niiden ohjelmistoissa ja miten merkitykselliseksi yleisö on elävän musiikkielämän kokenut. Tutkimuksen viitekehys on historiallinen. Aineisto on kerätty arkistotutkimuksen menetelmin ja useita eri lähteitä vertailemalla on pyritty mahdollisimman kattavaan kokonaisuuteen. Tutkittava
    [Show full text]
  • Boston Symphony Orchestra Concert Programs, Season 57,1937-1938, Subscription Series
    SYMPHONY HALL, BOSTON HUNTINGTON AND MASSACHUSETTS AVENUES Telephone, Commonwealth i4g2 FIFTY-SEVENTH SEASON, 1937-1938 CONCERT BULLETIN of the Boston Symphony Orchestra SERGE KOUSSEVITZKY, Conductor Richard Burgin, Assistant Conductor with historical and descriptive notes by John N. Burk COPYRIGHT, 1937, BY BOSTON SYMPHONY ORCHESTRA, Inc. The OFFICERS and TRUSTEES of the BOSTON SYMPHONY ORCHESTRA, Inc. Bentley W. Warren President Henry B. Sawyer Vice-President Ernest B. Dane Treasurer Allston Burr M. A. De Wolfe Howe Henry B. Cabot Roger I. Lee Ernest B. Dane Richard C. Paine Alvan T. Fuller Henry B. Sawyer N. Penrose Hallowell Edward A. Taft Bentley W. Warren G. E. Judd, Manager C. W. Spalding, Assistant Manager [*9S] . Trust Company 17 COURT STREET, BOSTON The principal business of this company is: 1 Investment of funds and management of property for living persons. 2. Carrying out the provisions of the last will and testament of deceased persons. Our officers would welcome a chance to dis- cuss with you either form of service. <lAHied with The First National Bank of Boston [!94] : SYMPHONIANA Albert Roussel TAILORED Jacques Fevrier and Ravel's Concerto Mozart and Strauss to the Queen's taste Exhibition of Etchings The "Romeo and Juliet" Records ALBERT ROUSSEL April 5, 1869-August 23, 1937 L'ART D'ALBERT ROUSSEL VIVRA TOUJOURS. SA MUSIQUE EST UNE PAGE INEFFACABLE DANS LE LIVRE DOR DE L'ART MUSICAL FRANCAIS. SON GENIE CREATEUR GARDE "L'ELAN VITAL" INVISIBLE, PULSATIF ET SCINTILLANT DE LA PERFEC- TION ORGANIQUE. LA MORT D'ALBERT ROUSSEL LAISSE UN VIDE IRREMEDIABLE DANS LE MONDE MUSICAL, AINSI QUE DANS LA VIE PRIVEE DE TOUS CEUX QUI L'ONT CONNU.
    [Show full text]
  • THURSDAY SERIES 7 John Storgårds, Conductor Golda
    2.3. THURSDAY SERIES 7 Helsinki Music Centre at 19.00 John Storgårds, conductor Golda Schultz, soprano Ernest Pingoud: La face d’une grande ville 25 min 1. La rue oubliée 2. Fabriques 3. Monuments et fontaines 4. Reclames lumineuses 5. Le cortege des chomeurs 6. Vakande hus 7. Dialog der Strassenlaternen mit der Morgenröte W. A. Mozart: Concert aria “Misera, dove son” 7 min W. A. Mozart: Concert aria “Vado, ma dove” 4 min W. A. Mozart: Aria “Non più di fiori” 9 min from the opera La clemenza di Tito INTERVAL 20 min John Adams: City Noir, fpF 30 min I The City and its Double II The Song is for You III Boulevard Nighto Interval at about 20.00. The concert ends at about 21.00. 1 ERNEST PINGOUD rare in Finnish orchestral music, as was the saxophone that enters the scene a (1887–1942): LA FACE moment later. The short, quick Neon D’UNE GRANDE VILLE Signs likewise represents new technol- ogy: their lights flicker in a xylophone, The works of Ernest Pingoud fall into and galloping trumpets assault the lis- three main periods. The young com- tener’s ears. The dejected Procession of poser was a Late-Romantic in the spirit the Unemployed makes the suite a true of Richard Strauss, but in the 1910s he picture of the times; the Western world turned toward a more animated brand was, after all, in the grips of the great of Modernism inspired by Scriabin and depression. Houses Waking provides a Schönberg. In the mid-1920s – as it glimpse of the more degenerate side happened around the time the days of urban life, since the houses are of of the concert focusing on a particular course brothels in which life swings composer began to be numbered – he to the beat of a fairly slow dance-hall entered a more tranquil late period and waltz.
    [Show full text]
  • Olli Kortekangas' Opera Premiere Sven-David Sandström at 75
    NORDIC HIGHLIGHTS 3/2017 NEWSLETTER FROM GEHRMANS MUSIKFÖRLAG & FENNICA GEHRMAN Olli Kortekangas’ opera premiere Sven-David Sandström at 75 NEWS Angela Hewitt Edicson Ruiz’s 25th to premiere Whittall performance Angela Hewitt is to be the soloist on 5 It will be his 25th perfor- October in the world premiere in Ottawa, mance, when Edicson Canada, of the piano concerto Nameless Ruiz gives the German Seas by Matthew Whittall. Conducting premiere of Rolf Mar- the National Arts Centre Orchestra will tinsson’s Double Bass Con- be Hannu Lintu. The performance is certo with the Deutsche part of the ‘Ideas of North’ festival cel- Radiophilharmonie Saa- ebrating Canada’s 150th and Finland’s rbrücken Kaiserslauten 100th birthdays. The Lapland Chamber in June of next year. The Orchestra will also be part of the pro- Australian premiere took gramme, with Kalevi Aho’s 14th sym- place last April with the phony Rituals . Queensland Symphony The Whittall concerto was commis- Orchestra, and Novem- sioned jointly by PianoEspoo Festival and ber will see the Chi- the National Arts Centre Corporation. nese premiere with the The Finnish premiere is scheduled on Hong Kong Sinfonietta. OLIVEROS NOHELY PHOTO: 10 November by the Finnish Radio Ruiz has performed the concerto earlier with orchestras in Symphony Orchestra with Risto-Matti Venezuela, Japan, Taiwan, Sweden, Spain, Austria, France and PHOTO: PETER SEARLE PETER PHOTO: Marin as the soloist. Hungary. Tango solo on stage Colourstrings in Apple iBook Store Soprano Marika Krook and a chamber ensemble Colourstrings goes digital! The Violin and Cello ABC books are from Stockholm are to perform the monologue now available as digital publications in the Apple iBook Store.
    [Show full text]
  • VÄINÖ RAITIO: ANTIGONE OP. 23 (1921–1922) Esimerkki Suomalaisesta 1920-Luvun Musiikin Modernis- Mista
    VÄINÖ RAITIO: ANTIGONE OP. 23 (1921–1922) Esimerkki suomalaisesta 1920-luvun musiikin modernis- mista Hanna Isolammi Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Musiikkitiede Marraskuu 2007 1 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 2 SUOMALAINEN MUSIIKIN MODERNISMI 1920-LUVULLA 2.1 Modernismi-termin merkitys suomalaisessa taiteessa 2.2 Musiikillinen modernismi ja sen vastaanotto Suomessa 2.2.1 Modernismin puolestapuhujia 2.2.2 Musiikkikritiikissä käytetystä terminologiasta 2.3 Modernismi 1920-luvun suomalaisessa orkesterimusiikissa 2.3.1 Ernest Pingoud 2.3.2 Elmer Diktonius 2.3.3 Aarre Merikanto 3 VÄINÖ RAITIO 3.1 Raition elämästä 3.2 Raition säveltäjäkuvasta ja tyylillisistä esikuvista 3.3 Raition 1920-luvun orkesteriteokset 4 ANTIGONE OP. 23, SYNTYHISTORIA JA RESEPTIO 4.1 Kantaesitys vuonna 1922 4.2 Säveltaiteilijain Liiton vuosikonsertti vuonna 1948 4.3 Lahden kaupunginorkesterin konsertti vuonna 2001 ja Radion Sinfoniaorkes- terin konsertti vuonna 2007 4.4 Ondinen Raition 1920-luvun teoksia sisältävä levy vuonna 1992 4.5 Muita arvioita 5 ANTIGONE OP. 23, ANALYYSI 5.1 Tematiikka 5.1.1 Antigonen kuolinuhri veljelleen 5.1.2 Tyrannin tuomio 5.1.3 Antigonen kuolema 5.2 Muoto 5.2.1 Antigonen kuolinuhri veljelleen 5.2.2 Tyrannin tuomio 5.2.3 Antigonen kuolema 5.3 Soitinnus 5.3.1 Puupuhaltimet 5.3.2 Vaskipuhaltimet 5.3.3 Lyömäsoittimet 5.3.4 Harput ja celesta 5.3.5 Jousisoittimet 5.4 Harmonia 6 JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 2 1 JOHDANTO Väinö Raitio (1891–1945) on yksi kolmesta 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneesta suomalaisesta modernistisäveltäjästä Ernest Pingoud’n ja Aarre Merikannon ohella. Raition tuotanto koostuu orkesteriteoksista, oopperoista sekä pienimuotoisemmista piano- ja laulusävellyksistä.
    [Show full text]
  • Orfeo De Monteverdi
    REVISTA DE MÚSICA Año XXII - Nº 216 - Febrero 2007 - 6,50 € ENCUENTROS Ennio Morricone DOSIER 400 años de Orfeo de Monteverdi DISCOS Ganadores Cannes Classical Awards ACTUALIDAD Año XXII - Nº 216 Febrero 2007 Vadim Repin Benet Casablancas JAZZ Nostalgia de Chet Baker AÑO XXII - Nº 216 - Febrero 2007 - 6,50 € 2 OPINIÓN DOSIER CON NOMBRE Orfeo de Monteverdi 113 PROPIO Estilo estructura y significado 8 Vadim Repin Andrea Bombi 114 Ella, la música Joaquín Martín de Sagarmínaga Pedro Elías 118 10 Benet Casablancas Lamento por Alessandro Francisco Ramos Striggio Santiago Martín Bermúdez 122 12 AGENDA Discografía Alfredo Brotons Muñoz 126 18 ACTUALIDAD NACIONAL ENCUENTROS Ennio Morricone 38 ACTUALIDAD Franco Soda 132 INTERNACIONAL EDUCACIÓN 44 ENTREVISTA Pedro Sarmiento 138 Claudio Cavina JAZZ Ana Mateo Pablo Sanz 140 48 Discos del mes LIBROS 142 SCHERZO DISCOS LA GUÍA 146 49 Sumario CONTRAPUNTO Norman Lebrecht 152 Colaboran en este número: Javier Alfaya, Daniel Álvarez Vázquez, Julio Andrade Malde, Íñigo Arbiza, Emili Blasco, Andrea Bombi, Alfredo Brotons Muñoz, José Antonio Cantón, Mikel Cañada, Jacobo Cortines, Rafael Díaz Gómez, Patrick Dillon, Pedro Elías Mamou, José Luis Fernández, Fernando Fraga, José Antonio García y García, Juan García-Rico, Antonio Gascó, Mario Gerteis, José Guerrero Martín, Fernando Herrero, Bernd Hoppe, Antonio Lasierra, Norman Lebrecht, Juan Antonio Llorente, Fiona Maddocks, Bernardo Mariano, Santiago Martín Bermúdez, Joaquín Martín de Sagarmínaga, Enrique Martínez Miura, Aurelio Martínez Seco, Blas Matamoro, Ana Mateo, Miguel Morate, Juan Carlos Moreno, Antonio Muñoz Molina, Rafael Ortega Basagoiti, Josep Pascual, Enrique Pérez Adrián, Paolo Petazzi, Francisco Ramos, Arturo Reverter, Jaime Rodríguez Pombo, Leopoldo Rojas-O’Donnell, Stefano Russomanno, Pablo Sanz, Pedro Sarmiento, Bruno Serrou, Franco Soda, José Luis Téllez, Claire Vaquero Williams, Asier Vallejo Ugarte, Pablo J.
    [Show full text]
  • TOCC0419DIGIBKLT.Pdf
    PIANO, ORGAN, HARMONIUM: THREE INSTRUMENTS, THREE SONORITIES, ONE TECHNIQUE by Annikka Konttori-Gustafsson and Jan Lehtola Te works recorded on this album are rather rare, having been composed or transcribed for the unusual combination of piano and harmonium. Why should a composer opt to bring two very diferent keyboard instruments together as a duo? Te answer can be found by taking a closer look at the co-existence of piano, organ and harmonium. Te technique required to play each of them did not difer enormously in the Romantic era, and in the nineteenth century in particular students were taught to play the organ in the same way as they were the piano. Te reason may lie in the fact that many of the major composers of organ music of the time, such as Brahms, Franck, Liszt, Mendelssohn, Saint-Saëns and Schumann, were also frst-class pianists. Te piano infuenced not only organists’ technique but organ-building as a whole. Te works of these pianist- composers posed new challenges in the organ lof, and various aids were devised to make playing organs as efortless as playing the piano: the organ keys, for example, were enlarged until they soon resembled those of the piano. Te Romantic era also fostered interest in the harmonium; it was an inexpensive instrument and added variety to music-making in the home. Easy to carry about and capable of producing a range of timbres, it also enjoyed a career as a concert instrument that, though brief, was rich in repertoire. Many important composers wrote for it, among them Berlioz, Boëllmann, Dvořák, Franck, Karg-Elert, Vierne and Widor.
    [Show full text]
  • Song by Jean Sibelius [Zhah6 Sih-BAY-Lihôôss])
    Pa verandan vid havet C På verandan vid havet C PAW veh-RAHN-dahn vidd HAH-vutt C (On a Balcony by the Sea) C (song by Jean Sibelius [zhah6 sih-BAY-lihôôss]) Paalen C Bella Paalen C BELL-lah PAHAH-lenn Paap C Wouter Paap C WO-tur PAHAHP Pablo C Luis de Pablo C looEESS day PAHV-lo C (known also as Luis Alfonso de Pablo Costales [looEESS ahl-FAWN-so day PAHV-lo kawss-TAH-layss]) Pablo costales C Luis Alfonso de Pablo Costales [looEESS ahl-FAWN-so day PAHV-lo kawss- TAH-layss C (known also as Luis de Pablo) Pabst C Louis Pabst C LOO-ee PAHPST Pabst C Paul Pabst C PAHÔÔL PAHPST Pacchiarotti C Gasparo Pacchiarotti C gah-SPAH-ro pahk-keeah-ROHT-tee Pacchierotti C Ubaldo Pacchierotti C oo-BAHL-doh pahk-keeay-ROHT-tee Pace e gioia sia con voi C PAH-chay ay JO-eeah SEE-ah kohn VOEE C (Peace and joy be with you) C (duet from the opera Il barbiere di Siviglia [eel bar-beeAY-ray dee see-VEE-leeah] — The Barber of Seville [suh-VILL]; music by Gioachino Rossini [johah-KEE-no rohss-SEE-nee]; libretto by Cesare Sterbini [chay-ZAH-ray stayr-BEE-nee] after Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais [peeehr-o-güss-teh6 kah-raw6 duh bo-mar-sheh] and Giuseppe Petrosellini [joo- ZAYP-pay pay-tro-zayl-LEE-nee]) Pace non trovo C PAH-chay nohn TRO-vo C (composition by Franz Liszt [FRAHNZ LISST]) Pace pace C Pace, pace C PAH-chay, PAH-chay C (Peace, peace) C (finale from the opera Le nozze di Figaro [lay NOHT-tsay dee FEE-gah-ro] — The Marriage of Figaro; music by Wolfgang Amadeus Mozart [VAWLF-gahng ah-mah-DAY-ôôss MO-tsart]; libretto by Lorenzo da Ponte [lo-RAYN-tso dah POHN-tay] after Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais [peeehr-o-güss-teh6 kah-raw6 duh bo-mar-sheh]) Pace pace mio dio C Pace, pace, mio Dio! C PAH-chay, PAH-chay, mee-o DEE-o! C (Peace, peace, my God) C (aria by Leonora [lay-o-NO-rah] from the opera La forza del destino [lah FOHR-tsah dayl day-STEE-no] — The Force of Destiny; music by Giuseppe Verdi [joo- ZAYP-pay VAYR-dee]; libretto by Francesco Maria Piave [frahn-CHAY-sko mah-REE-ah peeAH-vay] after Angel P.
    [Show full text]
  • Nventing Finnish Music
    KIMMO KORHONEN nventing Finnish Music Contemporary Composers from Medieval to Modern CONTENT TO THE READER 9 I CHURCH AND CITY The early days of Finnish Music 11 II OFFICERS AND GENTLEMEN Composers in the Classical period 15 The first-generation composers : 16 Erik Tulindberg - Thomas Bystrom - Carl Ludvig Lithander Bernhard Henrik Crusell: Composer and clarinettist 19 III ROMANCING THE TONE Music in the autonomous Gran Duchy of Finland 21 Fredrik Pacius and the' road to Romanticism 22 Fredrik Pacius • • The first Finnish opera 23 Karl Collan - Ernst Fabritius Shaping the structures of musical life 26 Martin Wegelius - Robert Kajanus - Ernst Mielck • The language issue 29 IV "THE MIGHTY SPRING TIDE OF FINNISH MUSIC" National Romanticism and Late Romanticism 31 • The Kalevala, Finland's national epic 34 • Finnish folk music 36 Jean Sibelius: The symphonic master 37 • Sibelius's Second Symphony - is it just music or a portrait of the independency struggle? 41 The shadow of Sibelius 42 Armas Jarnefelt Erkki Melartin: An eclectic Late Romantic 43 The elegance of Leevi Madetoja 45 Selim Palmgren and other instrumental composers 47 Selim Palmgren - Ilmari Hannikainen - Heino Kaski - Ernst Linko Oskar Merikanto, Toivo Kuula and the world of vocal music 51 Oskar Merikanto - Toivo Kuula - Armas Launis - Emil Kauppi • A national opera is born 54 V "WINDOWS OPEN TOWARDS EUROPE!" Finnish 1920s Modernism 55 Ernest Pingoud: A man of many worlds 58 Vaino Raitio: Impressionist and Expressionist 59 Aarre Merikanto: A national Modernist 61 • Two settings
    [Show full text]
  • Nordic Myth and Legend in the Music of Jón Leifs
    NORDIC MYTH AND LEGEND IN THE MUSIC OF JON LEIFS By FREDERICK KEY SMITH A DISSERTATION PRESENTED TO THE GRADUATE SCHOOL OF THE UNIVERSITY OF FLORIDA IN PARTIAL FULFILLMENT OF THE REQUIREMENTS FOR THE DEGREE OF DOCTOR OF PHILOSOPHY UNIVERSITY OF FLORIDA 2003 Copyright 2003 by Frederick Key Smith To Andrea and Benjamin, with love. ACKNOWLEDGEMENTS This dissertation would not have been possible without the generous assistance of many people both at home and abroad, especially those at the University of Florida. I am very grateful to the eminent "imminent" musicologist Dr. David Z. Kushner—advisor, mentor, and chairman of my dissertation committee—for years of guidance and friendship. Much gratitude is also due to the rest of my committee, Dr. Arthur C. Jennings, Dr. Leslie S. Odom, Dr. Robert S. Thomson, and Dr. Kristen Stoner, for their patience and support during the examination and dissertation process. Others at UF to whom I owe appreciation are Dr. Kenneth Broadway, Avery Cahill, Robena Comwell, Dr. Raymond Chobaz, Dean Barbara Komer, Dean Donald McGlothlin, Dr. Jennifer Rea, and Michele Wilbanks-Fox. Among the many individuals throughout the United States whom I wish to thank are Dr. Timothy L. Jackson at the University of North Texas, Dr. Mary F. Pharr at Florida Southern College, Stephanie Poxen at the Library of Congress, Dr. Sarah W. Satterfield, and Dr. John D. White. I am particularly grateful to both Dr. Ami Heimir higolfsson and Hjalmar H. Ragnarsson, the world's leading Icelandic scholars on Jon Leifs, for their help and suggestions. Additional support concerning the music discussed in this dissertation has come from individuals at various Nordic music information centers, including Ulfhildur Osp Indridadottir at the Iceland Music Information Centre, Svend Ravnkilde at the Danish Music Information Centre, and Kristiina Vuorela at the Finnish Music iv Information Centre.
    [Show full text]
  • Repertoire Tips
    Bergman surprises REPERTOIRE TIPS Even at his most expressive moments, Bergman is Power and spirit in the opera Luther surprisingly lyrical…Aspekter impressed with its The opera has a force and spirit that create a great sense finely-tuned language and the variety of its expres- of community…The piously beautiful Grace Song EINOJUHANI RAUTAVAARA sion… Such a short distance to Scriabin’s universe. is a peaceful haven amid the world’s grim turmoil…The Hufvudstadsbladet 31.5. Encore pieces for orchestra Melancholy from Cantus arcticus orchestra maintains an evocative rhythmic beat that is (1972) Dur: 4’ Erik Bergman: Piano Music the elemental and often primitive-like source of energy CD: Tuomas Mali, piano (Pilfink Records JJVCD-166) HUGO ALFVÉN 2222-2210-11-hp-cel-str + tape in the music. Vallflickans dans/The Herd Maiden’s The second movement of Rautavaara’s most Helsingin Sanomat 3.6. Dance from the ballet the Mountain popular orchestral work serves as a dip into his aural landscape. Wondrous Eliasson Kari Tikka: Luther King (1923) Dur: 4’ This romantically opulent piece includes birdsong in dialogue The extensive Fogliame for piano quartet is a won- E-ensemble/Erkki Lasonpalo, sol. Elja Puukko, Aki Alamikkotervo, 3323-4000-str with the orchestra and is a work of expansive melodic arches drous piece: a river of music whose opening throb- Emriikka Salonen, etc. The folk music inspired The Herd Maiden’s Dance is a virtuosic and pure sound magic. 1.6. 2017 Espoo, Finland bing feels ever-present even when it’s not sounding Elja Puukko and Emriikka Salonen in Luther and striking piece, sparkling with joy.
    [Show full text]