Suurkaupungin Kasvot 25 Min 1. Unohdettu Katu 2

1.3. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo klo 19.00

John Storgårds, kapellimestari Golda Schultz, sopraano

Ernest Pingoud: Suurkaupungin kasvot 25 min 1. Unohdettu katu 2. Tehtaita 3. Muistomerkkejä ja suihkulähteitä 4. Mainosvaloja 5. Työttömien kulkue 6. Valvovat talot 7. Katulyhtyjen ja aamuruskon kaksinpuhelu

W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Misera, dove son” K369 7 min

W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Vado, ma dove” K 583 4 min

W. A. Mozart: Aaria ”Non più di fiori” 9 min oopperasta La Clemenza di Tito

VÄLIAIKA 20 min

John Adams: City Noir, ensi esitys Suomessa 30 min I The city and its double II The song is for you III Boulevard night

Väliaika noin klo 20.00. Konsertti päättyy noin klo 21.00. Suora lähetys Yle radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

1 ERNEST PINGOUD (1887–1942): SUURKAUPUNGIN KASVOT

"Se, että tämä musiikki on astunut vaimoonsa. Venäjän vallankumouksen näkyviin niin myöhään, johtuu Jean myötä Pingoud'n oli siten luontevaa Sibeliuksen hallitsevasta, pakottavasta asettua Suomeen vuonna 1918. persoonallisuudesta, joka on miltei liian Mutta palataan hieman taaksepäin: suuri ja vahva kolmimiljoonaiselle kan- nuori Pingoud siirtyi vuonna 1906 salle." Berliiniin ja Leipzigiin opiskelemaan Näin kirjoitti modernista musiikista musiikkia, kirjallisuutta, teologiaa ja 1920-luvulla säveltäjä Ernest Pingoud, jopa vuoritiedettä. Jo Pietarissa hä- ja sai Sibeliuksen kirjoittamaan ärsyyn- nen opettajinaan olivat olleet Nikolai tyneenä päiväkirjaansa, että "Pingoud Rimski-Korsakov, Aleksandr Glazunov nyt vaan on tyhmä". ja Aleksandr Ziloti. Varsinaisen opetta- Mutta totta se on: musiikin moder- jien värisuoran täydensivät Max Reger nismi torjuttiin, tai pikemminkin vaiet- Leipzigissa ja vielä Hugo Riemann tiin kuoliaaksi 20-luvun Suomessa, ja Berliinissä. Pingoud oli aivan varmas- syy oli pitkälti nuoren kansakunnan ti aikansa parhaan koulutuksen saanut tarve luoda itselleen kunniakas histo- säveltäjä Suomessa. ria, ja Sibeliuksen tuore kansainvälinen Eikä Pingoud pelkästään säveltänyt. menestys oli luonnollinen syy nojautua Hän kirjoitti erittäin teräviä esseitä ja kansallisromantiikkaan. Näin kokonai- arvosteluja ensin saksankieliseen St. nen sukupolvi jäi parhaassa terässään Petersburger Zeitungiin ja sittemmin vaille huomiota. Sibeliuksen 150-vuoti- Suomessa mm. Åbo Underrättelseriin, sjuhlinnan jälkeen on totta vie aihetta Nya Argukseen sekä myös hetken ai- rehabilitoida 20-luvun suomalaissävel- kaa ilmestyneeseen, modernistiseen täjien "radikaalit", eli Aarre Merikanto, Ultra-lehteen. Suomea hän ei oikein Väinö Raitio ja Ernest Pingoud. Uuno oppinut, ja ruotsikin oli hänelle vieras Klamikin ui näiden pyörteiden vanave- kieli, mutta sillä hän sentään tohti kir- dessä. joittaa lukuisia artikkeleja. Asuttuaan Ernest Pingoud on erityistapaus. 20-luvun taitteessa ensin pari vuotta On sattumaa, että hänet ylipäätään Viipurissa ja sitten Turussa Pingoud luetaan suomalaissäveltäjiin, sillä hän asettui Helsinkiin vuonna 1924, ja toimi syntyi Pietarin-saksalaiseen perhee- Helsingin kaupunginorkesterin inten- seen, joka kuului hugenottisukuun denttinä kuolemaansa saakka. Se taas (mistä on peräisin ranskankielinen su- oli hyvin traaginen tapaus: masennuk- kunimi). Pingoud'n kotikieli oli saksa. seen ja päihteiden sekakäyttöön va- Perhe vietti kesiään Suomessa, ja kun jonnut Pingoud heittäytyi kesäkuussa jo aikamiehen ikään ehtinyt Pingoud 1942 tavarajunan alle Ruoholahdessa. määrättiin 1. maailmansodan aikana Nykykuulijan korvaan Pingoud'n (ja tsaarin armeijan asepalvelukseen, pää- muidenkin 20-luvun modernistien) ko- tyi hän Poriin, missä tutustui tulevaan kema torjunta tuntuu oudolta. Hänen

2 musiikkinsa on nimittäin kaunista, tai- taiteen lapsuusaste, mikä vihastutti dokkaasti orkestroitua ja rakenteel- nuoren kansakunnan identiteetin ra- lisesti vahvaa. Tuon ajan Suomessa kentajia. kuitenkin arvostettiin saksalaisen mal- Pingoud jäi Oscar Wilden kuvailemak- lin mukaan ensisijaisesti sinfonista ra- si aidoksi klassikoksi, josta kyllä puhut- kennetta, sonaattimuotoa ja teemojen tiin, mutta jonka musiikkia ei tunnet- kehittelyä – siinähän Sibelius nimen- tu. Lähinnä hänestä kirjoitti pian hänen omaan oli mestari. Impressionismi ja kuoltuaan runoilija Ralf Parland, ja vuo- keskittyminen sointiväreihin koettiin sikymmeniä myöhemmin säveltäjäkol- Suomessa vieraaksi ja jopa vahingolli- legat Kalevi Aho ja Erkki Salmenhaara. seksi, "oikean" musiikin vastaiseksi. Toimittaja Seppo Heikinheimo teki Pingoud kyllä koetti taitojaan myös kulttuuriteon suomentamalla suuren sinfonian parissa, vieläpä neljän sel- joukon Pingoud'n kirjoituksia 90-luvun laisen, mutta hänen ominta aluet- taitteessa. Sen myötä Pingoud "löydet- taan olivat sinfoniset runot, pitkälti tiin" uudelleen, ja 90-luvun puolivälissä Aleksandr Skrjabinin esikuvan mukaan. kapellimestari Sakari Oramo nauhoitti Skrjabinilta Pingoud omaksui myös jon- Radion sinfoniaorkesterin soittamana kinlaisen Prometheus-pakkomielteen: useita hänen tärkeimpiä sinfonisia ru- hän koki ilmeisesti itsekin olevansa jon- nojaan. Kaupallisina äänitteitä niitä ei kinlainen tulen tuoja, ja suunnitteli vuo- edelleenkään ole juuri julkaistu. sikymmenten ajan omaa Prometheus- Pingoud'n tuotanto jakaantuu kol- aiheista sävellystään ("Ajan askel"), meen päävaiheeseen. Nuori säveltä- mutta se ei koskaan toteutunut. jä esittäytyi myöhäisromantikkona Pingoud oli myös tavattoman aktii- Richard Straussin hengessä, mut- vinen ja yritteliäs: hän järjesti vuosi- ta 1910-luvulla hän kääntyi kohti kiih- na 1919–25 Helsingissä peräti viisi sä- keämpää modernismia, joka oli saanut vellyskonserttia, sekä Viipurissa yhden innoituksensa Skrjabinilta ja Arnold vielä vuonna 1936. Vuonna 1923 hän Schönbergiltä. 20-luvun puolivälistä – yritti sävellyskonsertilla myös Berliinin sattumalta samaan aikaan kun sävel- valloitusta, joka jäi saavuttamatta, lyskonserttien vuo hiipui – alkoi sees- vaikka saksalaiskriitikot suhtautuivat teisemmäksi kääntyvä myöhäiskausi, häneen suopeammin kuin suomalai- jolloin myös säveltäjän aiempi tuot- set. Konserttien vastaanotto ei aivan teliaisuus laantui. Tuossa vaiheessa ensimmäistä lukuun ottamatta ollut Pingoud johti myös Fazerin konsert- edes kovin negatiivinen, vaan lähinnä titoimistoa ja perusti sen yhteyteen Pingoud'hun ei osattu oikein suhtau- Suomi Jazz Orkesteri -kokoonpanon. tua mitenkään. Haukkumista helpom- Hän kirjoitti myös iskelmiä salanimillä paa oli yrittää vaieta hiljaiseksi moinen Johnny Loke ja Lauri Ilari. Edellisen ni- ulkomailta tupsahtanut oudokki, joka missä on Ture Aran 30-luvun alussa hi- ei koskaan säveltänyt edes yhtä ainoaa tiksi laulama Asfalttikukka. Kalevala-aiheista teosta. Pingoud jopa Pingoud'n modernistisimman kau- julisti, että kansallinen taide on kaiken den kiinnostavimpiin teoksiin kuu-

3 luvat orkesterirunoelmat Ritari pe- ja päällekäyvä räikeys soi trumpettien loton ja nuhteeton (1918), Epäjumala kiihkeässä laukassa. Ajankuvasta täy- (1919), Sammuneet soihdut (1920) dellisen tekee alakuloinen Työttömien sekä Jeremia-aiheinen Profeetta (1921, kulkue – elettiinhän sävellyksen syn- Myöhäiskaudella vuonna 1938 valmis- tyaikana vielä 30-luvun suurta lamaa. tuneet Avaruuden laulu ja Ikuinen liekki Valvovat talot esittää urbaanin elämän kuuluvat Pingoud'n parhaisiin teoksiin. paheellisempaa puolta, sillä nuo talot Melko huomattavan osuuden hänen viittaavat tietysti bordelleihin, joissa tuotannostaan muodostavat koreogra- keinahdellaan hitaanlaisen salonkivals- fi George Gélle tehdyt balettimusiikit; sin tahdissa. Yö päättyy ilotalossakin, osa varta vasten hänelle tehtyjä, jotkut ja sarja sulkeutuu Katulyhtyjen ja aa- taas sovituksia orkesteriteoksista. muruskon keskusteluun, jossa palataan Orkesterisarja Suurkaupungin kasvot sarjan alun salaperäiseen tunnelmaan. (1937) lienee Pingoud'n teoksista tun- Harpun sijasta yksinkertaista säestys- netuin. Siitäkin on olemassa balettiver- ostinatoa soittaa nyt piano. Sen ylle sio. Se on ensimmäinen suomalainen soitetut melodiat tuntuvat ensin irralli- sävellys, joka liitetään nk. koneroman- silta, mutta johtavat kuitenkin voimalla tiikkaan. Suomalaisessa musiikissa ei pamahtavaan loppusointuun. ollut aiemmin käsitelty urbaaneja ai- Suurkaupungin kasvot on luonteeltaan heita, ja Pingoud oli viimeistä piirtoa hyvin kuvailevaa musiikkia; pitäisikö sa- myöten urbaani säveltäjä. noa jopa elokuvallista. Balettimusiikiksi Seitsemästä osasta muodostuvan se sopii kuin itsestään. Suurkaupunkien Suurkaupungin kasvot (La face d'un kasvot ovat toki vuosikymmenten saa- grande ville) aloittaa haikea Unohdettu tossa muuttuneet, mutta Pingoud'n katu, jossa harpun askelluksen ylle ko- musiikillinen kuvaus urbaanista tunnel- hoavat viulun ja puhaltimien muuta- masta tuntuu edelleen ajankohtaiselta. mista sävelistä muodostuvat hauraat melodiat. Tehdas on kiihkeä osa, jossa Osmo Tapio Räihälä koneet jyskyttävät ja liukuhihnat ul- vovat – tuotantotavoitteet on saavu- tettava! Tuo jakso on mitä puhtainta koneromantiikkaa. Kuvapatsaita ja suih- kulähteitä on tempoltaan rauhallinen, jopa utuinen kaupunkikuvaus, jossa helähtävä vibrafoni – syntinen jazz-soitin! – oli 30-luvulla vielä hyvin harvi- Yle Klassinen musiikki valmistaa nainen lyömäsoitin suomalaisessa or- parhaillaan kaksiosaista kesterimusiikissa, samoin kuin hetkeä TV-dokumenttia 20-luvun myöhemmin kuultava saxofoni. Lyhyt modernisteista. ja nopeatempoinen Valomainoksia Ohjelmat nähdään Yle Teemalla kuvaa sekin uutta teknologiaa: va- vuonna 2018. lomainosten välke sykkii xylofonissa

4 W. A. MOZART (1756–1791): AARIOITA

Ihmisääni oli Mozartille melkein yhtä saman libreton toinen kohtaus, mut- läheinen instrumentti kuin piano ja ta esittäjänä on sama henkilöhahmo viulu. Hän sai nuorena laulutunteja ja Fulvia. Antiikin Roomaan sijoittuvas- esiintyikin jonkun kerran laulajana en- sa draamassa sekä keisari että kenraali nen äänenmurrostaan, kertoman mu- Ezio ovat rakastuneita Fulviaan, jonka kaan ohuella äänellä mutta suurel- isä yrittää kehittää salajuonta keisa- la tunteella. Omakohtainen kokemus ria vastaan. Resitatiivissa ja aariassa laulamisesta oli myöhemmin suureksi Misera, dove so Fulvia suree isänsä pe- avuksi Mozartille hänen urallaan oop- tollisuutta ja omaa surkeaa tilannet- perasäveltäjänä. Hänen oopperoissaan taan. Ilmeikkään ja tunnevoimaisen on kymmeniä upealla tavalla henkilö- resitatiivin huippukohdasta liu'utaan hahmojen sielunelämää avaavia soolo- rauhallisesti alkavaan aariaan, jonka kohtauksia, joiden lisäksi hän sävelsi huipentavassa Allegro-taitteessa Fulvia myös muiden säveltäjien oopperoihin toivoo – turhaan – salamaniskua tai- korvaaviksi tai täydentäviksi nume- vaalta. roiksi tarkoitettuja ns. inserttiaarioita. Vado, ma dove kuuluu Mozartin in- Kolmannen ryhmän muodostavat puo- serttiaarioihin. Hän sävelsi sen sekä lensataa jo alun perin konserttikäyt- aarian Chi sà qual sia lokakuussa 1789 töön tarkoitettua aariaa, joita Mozart espanjalaisen kilpailijansa Vicente kirjoitti tuntemilleen laulajille. Martín y Solerin oopperaan Il burbero Konserttiaaria Misera, dove son val- di buon cuore (Hyväsydäminen kääkkä, mistui maaliskuussa 1781 Münchenissä 1786). Lorenzo da Ponten libretto pe- oopperan Idomeneo ensi-illan jälkitun- rustuu Carlo Goldonin ranskankielisen nelmissa. Mozart sävelsi sen kiitollisuu- komediaan ja kertoo vanhasta kärt- denosoituksena kreivitär Josepha von tyisästä miehestä ja ihmisistä hänen Paumgartenille, Baijerin vaaliruhtinaan ympärillään. Yksi heistä on tuhlaavai- Karl Theodorin suosikille, joka oli toinen Madama Lucilla, jonka hahmolle minut välikätenä Idomeneon tilauksen Mozart kirjoitti molemmat inserttiaa- järjestelyissä. riansa. Vaikka on kyse koomisesta oop- Misera, dove sonia säveltäessään perasta, Vado, ma dove sisältää vaka- Mozart saattoi palata ajatuksissaan vampia äänenpainoja, varsinkin sen lapsuuteensa ja aariatuotantonsa juu- jälkeen kun aaria taittuu alkujakson al- rille, kun hän oli alkuvuodesta 1765 legrosta rauhallisemmaksi kolmijakoi- säveltänyt Lontoossa koko uransa en- seksi andante sostenutoksi. Voi jopa simmäisen aarian 1700-luvun arvoste- kysyä, henkiikö musiikki liiankin jalo- tuimman libretistin Pietro Metastasion henkisiä sävyjä Madama Lucillan il- Ezio-oopperan numeroon Va, dal furor mentämiseksi. portata. Nyt Münchenissä sävelletys- Non più di fiori on Vitellan aaria sä uudessa aariassa lähtökohtana oli Metastasion librettoon perustuvasta

5 oopperasta La clemenza di Tito, joka tää tunnustaa Titukselle juonittelun- oli tilattu juhlistamaan uuden keisarin sa. Aariassa on sekä kaunislinjaista Leopold II:n Prahassa 1791 järjestetty- cantabilea että dramaattista tunne- jä kruunajaisia. Tilaisuuteen sopivasti voimaa. Omaa väriään tuo lähes kon- teos ylistää Rooman keisarin Tituksen sertoivaksi kasvava basettitorvi-osuus. (Titon) ylivertaista jaloutta, kun hän an- Oopperaa varten Mozartin luottoklari- taa lopussa anteeksi kaikille häntä vas- netisti Anton Stadler oli matkustanut taan juonitelleille. Heihin kuuluu myös Wienistä Prahaan, ja kertoman mukaan aiemman keisarin tytär Vitellia, joka hän sai osuudestaan yleisöltä ja orkes- pettyy toiveessaan päästä Tituksen terilta raikuvat bravot. puolisoksi. Oopperan loppuvaiheiden aariassa Non più di fiori Vitellia päät- Kimmo Korhonen

Misera, dove son Missä olen, onneton?

Scena Misera, dove son! L'aure del Tebro Missä olen, onneton? Son queste ch'io respiro? Hengitänkö Tiberin rantojen ilmaa? Per le strade m'aggiro Kuljenko pitkin Theban ja Argoksen katuja? Di Tebe e d'Argo? O dalle greche sponde, Vai tulivatko Kadmoksen Di tragedie feconde, ja Atreidien tyttäret, fuuriat Le domestiche furie tänne Kreikasta, Vennero a questi lidi, murhenäytelmien maasta? Della prole di Cadmo, e degli Atridi? Siellä epäoikeudenmukaisen hallitsijan Là, d'un monarca ingiusto julmuus täyttää minut pelolla, L'ingrata crudeltà m'empie d'orrore, täällä petollisen isän syyllisyys D'un padre traditore jäätää mieltäni. Qua la colpa m'agghiaccia: E lo sposo Ja silmieni edessä kaiken aikaa innocente ho sempre in faccia. viaton lemmittyni! Oh immagini funeste! Miten hirveitä kuvia! Oh memorie! Oh martire! Millaisia muistoja! Millainen tuska! Ed io parlo, infelice, ed io respiro? Ja minä onneton puhun vielä, hengitän vielä?

6 Aria Aaria Ah! non son'io che parlo, Oman ääneni sijaan kuulen È il barbaro dolore kauhean kivun, Che mi divide il core, joka repii sydäntäni, Che delirar mi fa. joka vie minulta järjen. Non cura il ciel tiranno Julma taivas L'affanno, in cui mi vedo: ei helly kärsimyksilleni, Un fulmine gli chiedo, turhaan anelen siltä E un fulmine non ha. salamaniskua.

Suomennos Sirpa Hietanen

Vado, ma dove Lähden, mutta minne

Vado, ma dove? Oh Dei! Lähden, mutta minne? oi, jumalat! Se de’ tormenti suoi, Eikö antamistaan kärsimyksistä, Se de’ sospiri miei Eikö huokauksistani Non sente il ciel pietà. Taivas suo lainkaan sääliä.

Tu che mi parli al core, Sinä, joka puhut sydämelleni, Guida i miei passi, amore; Ohjaa askeliani, rakkaus; Tu quel ritegno or togli Hälvennä pahat aavistukseni Che dubitar mi fa. Jotka saavat minut epäilemään.

Anonyymi runoilija Suomennos Kimmo Pihlajamaa

7 Non più di fiori Ei enää kukkia

Ecco il punto, o Vitellia, Vitellia, on koittanut hetki d'esaminar la tua costanza!Avrai valor jolloin uskollisuutesi punnitaan. che basti a rimirare e Riittääkö rohkeutesi näkemään sangue il tuo Sesto fedel? uskollisen Sextuksen tuhon? Sesto, che t'ama più della vita sua? Sextuksen, joka rakastaa sinua che per tua colpa divenne reo? yli kaiken, che t'ubbidi, crudele, josta tuli petturi rikoksesi tähden, che, inguista, t'adorò? joka totteli julmaa käskyäsi, che, in faccia a morte, joka jumaloi sinua, vilpillistä, si gran fede ti serba? ja joka vielä kuolemankin edessä e tu frattanto, luottaa sinuun? non ignota a te stessa, Sillä välin astelet rauhallisesti andrai tranquilla al talamo d'Augusto? aviovuoteeseen Tituksen kanssa. Ah! mi vedrei sempre Sesto d'intorno Näkisin aina Sextuksen lähelläni, e l'aure, e i sassi temerei pelkäisin, että tuulenhenki ja kivet che loquaci mi scoprissero a Tito. alkaisivat puhua, paljastaen minut Titukselle.

A piedi suoi vadasi il tutto a palesar. Hänen jalkojensa juuressa tunnustaisin Se scemi il delitto di Sesto, kaiken. se scusar no si può, col fallo mio. Jollei Sextusta armahdeta, D'impero e d'Imenei speranze, addio! kertoisin omasta syyllisyydestäni edes pienentääkseni hänen rangaistustaan Hyvästi, toiveet valtakunnasta ja avioliitosta!

Non più di fiori, vaghe catene, Hymen-jumala ei enää laskeudu taivaista discenda Imene ad intrecciar. punomaan kukkaköynnöksiä. Stretta fra barbare aspre ritorte Kovissa kahleissani veggo la morte vêr me avanzar. katselen lähestyvää kuolemaa. Infelice, qual orrore, Mikä onneton kohtalo! Ah! di me che si dirà? Mitä minusta kerrotaan? Chi vedesse il mio dolore, Kuka näkisi tuskani pur avria di me pietà? ja säälisi minua?

Suomennos Sirpa Hietanen

8 JOHN ADAMS (s. 1947): CITY NOIR

Alaston kaupunki, enkelten kau- kuussa 70-vuotispäiviään viettäneenä punki, etusivun uutisten kaupunki. asuu. Hollywoodin, Beverly Hillsin ja Sunset 1970-luvun varhaisissa teoksissa Boulevardin mutta myös surkeiden ho- Adamsin musiikilliset lähtökohdat oli- tellinrähjien, syrjäisten kujien ja tyh- vat lähellä minimalismia. Kuitenkin jo jien joutomaiden kaupunki. Mustan silloin hän hakeutui teoksissaan sel- Dahlian, Philip Marlowen, kohtalokkai- keämmin prosessinomaiseen muodon- den naisten, "Syvän unen" ja "Pitkien taan kuin minimalistit puhtaimmillaan, jäähyväisten" kaupunki. Kiihkeiden ta- ja jatkossa hän alkoi viedä myös sä- kaa-ajojen, hiljaisten kohtaamisten, öis- velmateriaaliaan monisäikeisempään, ten katumaisemien, tuulessa kieppu- "post-minimalistiseen" suuntaan, jos- vien roskien kaupunki. kus kohti rikasta kromaattisuutta, jos- Sellaisena maalautuu Los Angeles kus kohti myöhäisromantiikan tunne- eteemme 1940- ja 1950-lukujen ame- voimaisuutta. rikkalaisissa rikoselokuvissa, ja sellaise- City Noir edustaa jo Adamsin myö- na sen on halunnut nähdä myös John hempää, kaukana minimalismista ole- Adams teoksessa City Noir (2009, uu- vaa vaihetta, joka saa tässä teoksessa sittu 2013). Hänen keskeisenä innoit- tunnusomaista ja tietoista väritystä tajanaan oli Kevin Starrin moniosainen jazzin suunnalta. Adams on kertonut Kalifornian historia (1973–2009) ja var- pyrkineensä eläytymään teoksessa sinkin sen Embattled Dreams -niteen enemmän sodanjälkeisen aikakauden (2002) luku Black Dahlia. Mutta yhtä yleiseen estetiikkaan kuin ajan rikoselo- lailla taustalla elivät lapsuudenajan kuvien musiikkiin, mutta vahva eloku- muistot televisio-ohjelmista ja yhden vallinen tuntu ja tuoksu hänen teokses- suosikkisarjan jaksosta toiseen samoina saan on. City Noirin kytkentä juuri Los toistuneet päätössanat: "Alastomassa Angelesiin syntyi sikäli luontevasti, että kaupungissa on kahdeksan miljoonaa Adams kirjoitti teoksen Los Angelesin tarinaa. Tämä oli yksi niistä." filharmonikoille ja ensimmäiseen kon- Nuorelle Adamsille Los Angeles ja serttiin, jossa Gustavo Dudamel esiin- koko Kalifornia olivat jotain etäistä ja tyi virallisesti orkesterin musiikillisena eksoottista. Hän oli Uuden Englannin johtajana. poikia ja saanut musiikillisen koulutuk- Adams on todennut City Noirin ole- sensa oppineessa idässä, Harvardin yli- van "kolmiosaisen sinfonian muodos- opistossa. Mutta kun hän oli 1970-luvun sa". Avausosa The City and its Double alussa päässyt maistamaan länsiranni- alkaa lyhyellä mutta tehokkaalla alku- kon lumoa, hän jäi sinne pysyvästi, ei purkauksella, Adamsin sanoin "väke- kuitenkaan Los Angelesiin vaan hiukan vänä laajakangas-panoraamana", jon- pohjoisemmaksi San Franciscon alueel- ka jälkeen puhaltimet alkavat punoa le, jossa hän yhä, tämän vuoden helmi- kieppuvia kuvioitaan jazz-rumpalin ja

9 kontrabasson walking bass -pizzica- JOHN STORGÅRDS tojen luoman taustan päälle. Musiikin kiihkeän sykkeen keskeyttää viulujen sensuelli melodia, joka ilmestyy maise- John Storgårds on BBC:n filharmonik- maan kuin kohtalokas nainen varjojen kojen ja Ottawan National arts cent- katveesta. Rytmisesti iskevän huipen- re -orkesterin päävierailija, Münchenin nuksen jälkeen musiikki liukuu suoraan kamariorkesterin taiteellinen part- toiseen osaan This Song is for You. Se neri sekä Lapin kamariorkesterin tai- alkaa viipyilevissä, salaperäisissä tun- teellinen johtaja. Aiemmin hän toimi nelmissa, jotka luovat taustan alttosak- mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja sofonin ja pasuunan jazz-väritteisille Tampere Filharmonian ylikapellimesta- sooloille. Musiikki tihentyy dramaatti- rina. seksi välikohtaukseksi, mutta lopussa Storgårds aloitti muusikon uran- vaivutaan takaisin romanttisen haavei- sa viulistina ja toimi konserttimesta- lun maailmaan. rina mm. Kamariorkesteri Avanti!ssa Päätososa Boulevard Night maalailee ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa. aluksi nokturnaalisia sointimaisemia, Orkesterinjohtoa hän opiskeli Sibelius- joiden keskeltä nouseva trumpettisoolo Akatemiassa ja suoritti diplomin vuon- liittyy Adamsin ajatuksissa myöhem- na 1997. pään Los Angelesin film noiriin, Roman Storgårds on johtanut kotimaisten Polanskin Chinatowniin. Osan ytimeksi orkestereiden lisäksi mm. New Yorkin kasvaa kerta kerralta rajummaksi ylty- ja Oslon filharmonikkoja, Tokion NHK- vä rytminen hurmio, jossa saattaa häi- orkesteria sekä St. Louisin, Toronton, vähtää hetkeksi sumuisen maiseman Vancouverin ja Göteborgin sinfoniaor- salaperäisyyttä, alttosaksofonin soolo- kesteria. repliikkejä tai kaipaustaan laulavaa Keväällä 2017 hän johtaa mm. Cincin- jousicantilenaa. Stravinskymäisesti ta- natin sinfoniaorkesteria, Leipzigin Ge kovat rytmit kiihtyvät orkestraalises- wandhaus-orkesteria ja Tukholman fil- ti loisteliaassa loppuhuipennuksessa harmonikkoja. kuumeiseen vauhtiin kuin jossakin pi- Storgårdsin ja Lapin kamariorkeste- meää kaupunkimaisemaa halkovassa rin levytys Kalevin Ahon käyrätorvi- ja takaa-ajokohtauksessa. thereminkonsertoista sai merkittä- vän ECHO KLASSIK -palkinnon 2015. Kimmo Korhonen BBC:n filharmonikkojen kanssa tehty Sibeliuksen sinfonioiden kokonaisle- vytys oli ehdolla Gramophone Award -palkinnon saajaksi orkesterilevytys- ten sarjassa 2015. Myös Helsingin kaupunginorkesterin ja viulisti Christian Tetzlaffin kanssa kanssa tehty Suk- Dvorak-levy (Ondine 2016) on kerännyt erinomaisia arvioita maailmalla, sama-

10 ten Oslon filharmonikkojen kanssa le- Händelin Julius Caesarin Kleopatrana vytetyt Per Nørgårdin 4 sinfoniaa. Klagenfurtin oopperassa. Muita Schult John Storgårdsille on myönnet- zin rooleja ovat mm. Puccinin La ty Säveltaiteen Valtionpalkinto 2002, Bohèmen Musetta, Bizet’n Carmenin Svenska Kulturfondenin Kulttuuripalkinto Micaëla ja Wagnerin Reininkullan Freia, 2011 ja Pro Finlandia -mitali 2012. joita hän laulanut Baijerin valtionoop- perassa Münchenissä. Oopperalavojen lisäksi Golda Schultz esiintyy usein orkestereiden solistina. GOLDA SCHULTZ Hän on laulanut mm. Mendelssohnin Kesäyön unelmaa Rheingaun musiik- New Yorkin Juilliard -musiikkikorkea- kijuhilla ja esiintynyt Beethovenin koulussa ja Baijerin oopperan ooppe- Fideliossa Bremenin saksalaisen ka- rastudiossa kouluttautunut sopraano mariorkesterin Japanin kiertueella. Golda Schultz on niittänyt mainetta Kuluvan kauden aluksi Schultz esit- debyyteillään niin Salzburgin musiik- ti Figaron häiden Susannaa Milanon kijuhlilla kuin Zürichin oopperassakin. La Scalassa. Muita esiintymisiä ovat Viime vuonna eteläafrikkalaislaulajaa Mozartin La Clemenza di Tito -ooppe- kuultiin myös Glyndebournen maineik- ra Salzburgin musiikkijuhlilla, Mozartin kaalla oopperafestivaalilla, jossa hänen Taikahuilun Pamina Münchenissä sekä roolinsa Figaron häiden kreivittärenä Mahlerin toinen sinfonia Washingtonin kirvoitti niin ikään ylistystä kriitikoilta. kansallisen sinfoniaorkesterin solistina Baijerin oopperastudiossa työskente- ja Tippett’in A Child of Our Time -ora- lyn jälkeen Schultz teki kiitettyjä roo- torio Leipzigin Gewandhaus-orkesterin leja Straussin Ruusuritarin Sophiena ja kanssa.

RADION SINFONIAORKESTERI

Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestarei- Yleisradion orkesteri, jonka tehtävä- ta ovat olleet Toivo Haapanen, Nils- nä on tuottaa ja edistää suomalaista Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko musiikkikulttuuria. Orkesterin ylikapel- Kamu, Leif Segerstam, Jukka-Pekka limestari on Hannu Lintu, joka aloit- Saraste ja Sakari Oramo. ti kautensa syksyllä 2013. RSO:n kun- Suurten klassis-romanttisten mesta- niakapellimestarit ovat Jukka-Pekka riteosten ohella RSO:n ohjelmisto si- Saraste ja Sakari Oramo. sältää runsaasti nykymusiikkia ja or- Radio-orkesteri perustettiin vuon- kesteri kantaesittää vuosittain useita na 1927 kymmenen muusikon voimin. Yleisradion tilaamia teoksia. RSO:n Sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi tehtäviin kuuluu myös koko suomalai-

11 sen orkesterimusiikin taltioiminen kan- sertit yleensä suorina lähetyksinä niin tanauhoille Yleisradion arkistoon. Suomesta kuin ulkomailtakin. RSO:n Kaudella 2016–2017 orkesteri kan- verkkosivuilla (yle.fi/rso) voi konsertteja taesittää viisi Yleisradion tilaamaa kuunnella sekä katsella korkealaatuisen teosta ja esittelee myös suomalai- livekuvan kautta. Konserteista suuri osa sen modernismin pioneereja, ku- myös televisioidaan suorina lähetyksi- ten Väinö Raitiota ja Uuno Klamia. nä Yle Teemalla. Lisäksi ohjelmassa on muun muassa Stravinskyn orkesteriteoksia, Mahlerin ja Brucknerin sinfonioita, Haydnin Vuodenajat -oratorio ja nykysäveltä- jien konserttoja. Vieraaksi saapuvat mm. sopraano Karita Mattila ja mez- zosopraano Michelle DeYoung, kapel- limestarit Esa-Pekka Salonen, Teodor Currentzis ja Gustavo Gimeno sekä pianisti Daniil Trifonov. RSO on levyttänyt mm. Mahlerin, Ligetin, Eötvösin, Sibeliuksen, Hako lan, Lindbergin, Saariahon, Sallisen, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Orkesterin levy- tyksiä on palkittu mm. BBC Music Magazine-, Académie Charles Cros’n ja MIDEM Classical Award -palkinnoilla. Sibeliuksen Lemminkäisen ja Pohjolan tyttären levytys oli Gramophone- lehden Critic’s Choice joulukuussa 2015. Lisäksi levytys toi RSO:lle ja Hannu Linnulle kotimaisen Emma-palkinnon Vuoden klassinen albumi 2015 -kate- goriassa. Kaudella 2016–2017 orkesteri levyttää mm. Sibeliusta, Prokofjevia ja Fagerlundia. RSO tekee säännöllisesti konsertti- kiertueita ympäri maailmaa. Kaudella 2016–2017 orkesteri esiintyy Hannu Linnun johdolla Suomussalmella, Ka jaanissa, Mikkelissä ja Kuopiossa. RSO:n kotikanava on Yle Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki kon-