1.3. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo klo 19.00 John Storgårds, kapellimestari Golda Schultz, sopraano Ernest Pingoud: Suurkaupungin kasvot 25 min 1. Unohdettu katu 2. Tehtaita 3. Muistomerkkejä ja suihkulähteitä 4. Mainosvaloja 5. Työttömien kulkue 6. Valvovat talot 7. Katulyhtyjen ja aamuruskon kaksinpuhelu W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Misera, dove son” K369 7 min W. A. Mozart: Konserttiaaria ”Vado, ma dove” K 583 4 min W. A. Mozart: Aaria ”Non più di fiori” 9 min oopperasta La Clemenza di Tito VÄLIAIKA 20 min John Adams: City Noir, ensi esitys Suomessa 30 min I The city and its double II The song is for you III Boulevard night Väliaika noin klo 20.00. Konsertti päättyy noin klo 21.00. Suora lähetys Yle radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso. 1 ERNEST PINGOUD (1887–1942): SUURKAUPUNGIN KASVOT "Se, että tämä musiikki on astunut vaimoonsa. Venäjän vallankumouksen näkyviin niin myöhään, johtuu Jean myötä Pingoud'n oli siten luontevaa Sibeliuksen hallitsevasta, pakottavasta asettua Suomeen vuonna 1918. persoonallisuudesta, joka on miltei liian Mutta palataan hieman taaksepäin: suuri ja vahva kolmimiljoonaiselle kan- nuori Pingoud siirtyi vuonna 1906 salle." Berliiniin ja Leipzigiin opiskelemaan Näin kirjoitti modernista musiikista musiikkia, kirjallisuutta, teologiaa ja 1920-luvulla säveltäjä Ernest Pingoud, jopa vuoritiedettä. Jo Pietarissa hä- ja sai Sibeliuksen kirjoittamaan ärsyyn- nen opettajinaan olivat olleet Nikolai tyneenä päiväkirjaansa, että "Pingoud Rimski-Korsakov, Aleksandr Glazunov nyt vaan on tyhmä". ja Aleksandr Ziloti. Varsinaisen opetta- Mutta totta se on: musiikin moder- jien värisuoran täydensivät Max Reger nismi torjuttiin, tai pikemminkin vaiet- Leipzigissa ja vielä Hugo Riemann tiin kuoliaaksi 20-luvun Suomessa, ja Berliinissä. Pingoud oli aivan varmas- syy oli pitkälti nuoren kansakunnan ti aikansa parhaan koulutuksen saanut tarve luoda itselleen kunniakas histo- säveltäjä Suomessa. ria, ja Sibeliuksen tuore kansainvälinen Eikä Pingoud pelkästään säveltänyt. menestys oli luonnollinen syy nojautua Hän kirjoitti erittäin teräviä esseitä ja kansallisromantiikkaan. Näin kokonai- arvosteluja ensin saksankieliseen St. nen sukupolvi jäi parhaassa terässään Petersburger Zeitungiin ja sittemmin vaille huomiota. Sibeliuksen 150-vuoti- Suomessa mm. Åbo Underrättelseriin, sjuhlinnan jälkeen on totta vie aihetta Nya Argukseen sekä myös hetken ai- rehabilitoida 20-luvun suomalaissävel- kaa ilmestyneeseen, modernistiseen täjien "radikaalit", eli Aarre Merikanto, Ultra-lehteen. Suomea hän ei oikein Väinö Raitio ja Ernest Pingoud. Uuno oppinut, ja ruotsikin oli hänelle vieras Klamikin ui näiden pyörteiden vanave- kieli, mutta sillä hän sentään tohti kir- dessä. joittaa lukuisia artikkeleja. Asuttuaan Ernest Pingoud on erityistapaus. 20-luvun taitteessa ensin pari vuotta On sattumaa, että hänet ylipäätään Viipurissa ja sitten Turussa Pingoud luetaan suomalaissäveltäjiin, sillä hän asettui Helsinkiin vuonna 1924, ja toimi syntyi Pietarin-saksalaiseen perhee- Helsingin kaupunginorkesterin inten- seen, joka kuului hugenottisukuun denttinä kuolemaansa saakka. Se taas (mistä on peräisin ranskankielinen su- oli hyvin traaginen tapaus: masennuk- kunimi). Pingoud'n kotikieli oli saksa. seen ja päihteiden sekakäyttöön va- Perhe vietti kesiään Suomessa, ja kun jonnut Pingoud heittäytyi kesäkuussa jo aikamiehen ikään ehtinyt Pingoud 1942 tavarajunan alle Ruoholahdessa. määrättiin 1. maailmansodan aikana Nykykuulijan korvaan Pingoud'n (ja tsaarin armeijan asepalvelukseen, pää- muidenkin 20-luvun modernistien) ko- tyi hän Poriin, missä tutustui tulevaan kema torjunta tuntuu oudolta. Hänen 2 musiikkinsa on nimittäin kaunista, tai- taiteen lapsuusaste, mikä vihastutti dokkaasti orkestroitua ja rakenteel- nuoren kansakunnan identiteetin ra- lisesti vahvaa. Tuon ajan Suomessa kentajia. kuitenkin arvostettiin saksalaisen mal- Pingoud jäi Oscar Wilden kuvailemak- lin mukaan ensisijaisesti sinfonista ra- si aidoksi klassikoksi, josta kyllä puhut- kennetta, sonaattimuotoa ja teemojen tiin, mutta jonka musiikkia ei tunnet- kehittelyä – siinähän Sibelius nimen- tu. Lähinnä hänestä kirjoitti pian hänen omaan oli mestari. Impressionismi ja kuoltuaan runoilija Ralf Parland, ja vuo- keskittyminen sointiväreihin koettiin sikymmeniä myöhemmin säveltäjäkol- Suomessa vieraaksi ja jopa vahingolli- legat Kalevi Aho ja Erkki Salmenhaara. seksi, "oikean" musiikin vastaiseksi. Toimittaja Seppo Heikinheimo teki Pingoud kyllä koetti taitojaan myös kulttuuriteon suomentamalla suuren sinfonian parissa, vieläpä neljän sel- joukon Pingoud'n kirjoituksia 90-luvun laisen, mutta hänen ominta aluet- taitteessa. Sen myötä Pingoud "löydet- taan olivat sinfoniset runot, pitkälti tiin" uudelleen, ja 90-luvun puolivälissä Aleksandr Skrjabinin esikuvan mukaan. kapellimestari Sakari Oramo nauhoitti Skrjabinilta Pingoud omaksui myös jon- Radion sinfoniaorkesterin soittamana kinlaisen Prometheus-pakkomielteen: useita hänen tärkeimpiä sinfonisia ru- hän koki ilmeisesti itsekin olevansa jon- nojaan. Kaupallisina äänitteitä niitä ei kinlainen tulen tuoja, ja suunnitteli vuo- edelleenkään ole juuri julkaistu. sikymmenten ajan omaa Prometheus- Pingoud'n tuotanto jakaantuu kol- aiheista sävellystään ("Ajan askel"), meen päävaiheeseen. Nuori säveltä- mutta se ei koskaan toteutunut. jä esittäytyi myöhäisromantikkona Pingoud oli myös tavattoman aktii- Richard Straussin hengessä, mut- vinen ja yritteliäs: hän järjesti vuosi- ta 1910-luvulla hän kääntyi kohti kiih- na 1919–25 Helsingissä peräti viisi sä- keämpää modernismia, joka oli saanut vellyskonserttia, sekä Viipurissa yhden innoituksensa Skrjabinilta ja Arnold vielä vuonna 1936. Vuonna 1923 hän Schönbergiltä. 20-luvun puolivälistä – yritti sävellyskonsertilla myös Berliinin sattumalta samaan aikaan kun sävel- valloitusta, joka jäi saavuttamatta, lyskonserttien vuo hiipui – alkoi sees- vaikka saksalaiskriitikot suhtautuivat teisemmäksi kääntyvä myöhäiskausi, häneen suopeammin kuin suomalai- jolloin myös säveltäjän aiempi tuot- set. Konserttien vastaanotto ei aivan teliaisuus laantui. Tuossa vaiheessa ensimmäistä lukuun ottamatta ollut Pingoud johti myös Fazerin konsert- edes kovin negatiivinen, vaan lähinnä titoimistoa ja perusti sen yhteyteen Pingoud'hun ei osattu oikein suhtau- Suomi Jazz Orkesteri -kokoonpanon. tua mitenkään. Haukkumista helpom- Hän kirjoitti myös iskelmiä salanimillä paa oli yrittää vaieta hiljaiseksi moinen Johnny Loke ja Lauri Ilari. Edellisen ni- ulkomailta tupsahtanut oudokki, joka missä on Ture Aran 30-luvun alussa hi- ei koskaan säveltänyt edes yhtä ainoaa tiksi laulama Asfalttikukka. Kalevala-aiheista teosta. Pingoud jopa Pingoud'n modernistisimman kau- julisti, että kansallinen taide on kaiken den kiinnostavimpiin teoksiin kuu- 3 luvat orkesterirunoelmat Ritari pe- ja päällekäyvä räikeys soi trumpettien loton ja nuhteeton (1918), Epäjumala kiihkeässä laukassa. Ajankuvasta täy- (1919), Sammuneet soihdut (1920) dellisen tekee alakuloinen Työttömien sekä Jeremia-aiheinen Profeetta (1921, kulkue – elettiinhän sävellyksen syn- Myöhäiskaudella vuonna 1938 valmis- tyaikana vielä 30-luvun suurta lamaa. tuneet Avaruuden laulu ja Ikuinen liekki Valvovat talot esittää urbaanin elämän kuuluvat Pingoud'n parhaisiin teoksiin. paheellisempaa puolta, sillä nuo talot Melko huomattavan osuuden hänen viittaavat tietysti bordelleihin, joissa tuotannostaan muodostavat koreogra- keinahdellaan hitaanlaisen salonkivals- fi George Gélle tehdyt balettimusiikit; sin tahdissa. Yö päättyy ilotalossakin, osa varta vasten hänelle tehtyjä, jotkut ja sarja sulkeutuu Katulyhtyjen ja aa- taas sovituksia orkesteriteoksista. muruskon keskusteluun, jossa palataan Orkesterisarja Suurkaupungin kasvot sarjan alun salaperäiseen tunnelmaan. (1937) lienee Pingoud'n teoksista tun- Harpun sijasta yksinkertaista säestys- netuin. Siitäkin on olemassa balettiver- ostinatoa soittaa nyt piano. Sen ylle sio. Se on ensimmäinen suomalainen soitetut melodiat tuntuvat ensin irralli- sävellys, joka liitetään nk. koneroman- silta, mutta johtavat kuitenkin voimalla tiikkaan. Suomalaisessa musiikissa ei pamahtavaan loppusointuun. ollut aiemmin käsitelty urbaaneja ai- Suurkaupungin kasvot on luonteeltaan heita, ja Pingoud oli viimeistä piirtoa hyvin kuvailevaa musiikkia; pitäisikö sa- myöten urbaani säveltäjä. noa jopa elokuvallista. Balettimusiikiksi Seitsemästä osasta muodostuvan se sopii kuin itsestään. Suurkaupunkien Suurkaupungin kasvot (La face d'un kasvot ovat toki vuosikymmenten saa- grande ville) aloittaa haikea Unohdettu tossa muuttuneet, mutta Pingoud'n katu, jossa harpun askelluksen ylle ko- musiikillinen kuvaus urbaanista tunnel- hoavat viulun ja puhaltimien muuta- masta tuntuu edelleen ajankohtaiselta. mista sävelistä muodostuvat hauraat melodiat. Tehdas on kiihkeä osa, jossa Osmo Tapio Räihälä koneet jyskyttävät ja liukuhihnat ul- vovat – tuotantotavoitteet on saavu- tettava! Tuo jakso on mitä puhtainta koneromantiikkaa. Kuvapatsaita ja suih- kulähteitä on tempoltaan rauhallinen, jopa utuinen kaupunkikuvaus, jossa helähtävä vibrafoni – syntinen jazz-soi- tin! – oli 30-luvulla vielä hyvin harvi- Yle Klassinen musiikki valmistaa nainen lyömäsoitin suomalaisessa or- parhaillaan kaksiosaista kesterimusiikissa, samoin kuin hetkeä TV-dokumenttia 20-luvun myöhemmin kuultava saxofoni. Lyhyt modernisteista. ja nopeatempoinen Valomainoksia Ohjelmat nähdään Yle Teemalla kuvaa sekin uutta teknologiaa: va- vuonna 2018. lomainosten välke sykkii xylofonissa 4 W. A. MOZART (1756–1791): AARIOITA Ihmisääni oli Mozartille melkein yhtä saman libreton toinen