DOCSLIB.ORG

Kuopion Maaseutualueet 2017 Tilastotiedote 9 /2017

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuopion Maaseutualueet 2017 Tilastotiedote 9 /2017 Kuopion maaseutualueet 2017 Tilastotiedote 9 /2017 Kuopion pinta-alasta Nilsiä on 92 % maaseutua Maaninka Maaseutualueilla ja Juankoski entisissä kuntakeskuksissa asuu 27 500 kuopiolaista (23 %) Karttula Riistavesi Esimerkkejä etäisyyksistä Kuopion keskustaan: Nilsiä, Kangaslahti 86 km Vehmersalmi Juankoski, Säyneinen 78 km Vehmersalmi, Mustinlahti 69 km Maaninka, Leppälahti 63 km Karttula 45 km Kuntakeskukset: Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi, Juankoski Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 8/2017 Maaseudun kehittäminen ja seuranta OHJELMAT l Maaseutuohjelma 2014 – 2020 , tukiohjelma l Maapoliittinen ohjelma – Mahdollisuuksien maaseutu 2014 – 2020 l Kuopion maaseuturakentamisen periaatteet 12/2016 Pitäjäraadit KUOPION YHTEISTYÖELIMIÄ l Kuopion maaseudun yhteistyöryhmä l Kuopion pitäjäraadit (6 kpl) Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka, Juankoski. Toiminta alkaa 1.6.2017. Pitäjäraati toimii kaupunginhallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa. Tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli (Loikka 2030) (kv. 17.12.2012) Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa Kuopion maaseutualueiden väestö 2017 Maaseutualueilla tai entisissä kuntakeskuksissa asuu noin 27.500 kuopiolaista eli 23 % Kuopion 117.740:sta asukkaasta. Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 5/2017 Kuopion maaseutualueiden väestö ikäryhmittäin 2017 Kuopion maaseutualueiden väestö ikäryhmittäin 1.1.2017 Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 5/2017 Kuopion maaseudun työpaikat 5800 työpaikkaa maaseudulla (2014) 1400 1301 1200 1122 1000 800 600 509 454 445 429 405 400 202 193 151 149 200 126 80 8 68 41 29 25 16 12 19 0 *) Tilastokeskus, uusin tieto vuodelta 2014, sis. Juankosken Kuopion maaseudun työpaikat alueittain 5800 työpaikkaa maaseudulla (2014) Juan- Maa- Kart- Riista Vehmer- Kurki Pelles Hamina Jänne Kurki Puutos Hirvi- Ranta- koski Nilsiä ninka tula vesi salmi harju mäki lahti virta mäki salmi lahti Toivala Yht. Terveys- ja sosiaalipalvelut 335 323 140 172 97 43 152 4 12 0 19 3 0 1 1301 Maa-, metsä-, kalatalous 278 294 178 112 77 86 6 26 11 5 2 23 20 4 1122 Tukku- ja vähittäiskauppa 68 215 43 47 34 27 4 9 1 45 5 3 1 7 509 Rakentaminen 100 118 40 73 24 17 3 24 26 4 5 18 1 1 454 Kuljetus ja varastointi 99 111 69 43 30 43 10 15 4 0 8 4 6 3 445 Koulutus 136 83 57 55 42 21 0 11 7 0 12 0 5 0 429 Teollisuus 274 30 23 38 2 20 3 7 0 0 1 7 0 0 405 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 37 132 12 5 4 7 0 0 0 0 5 0 0 0 202 Muu palvelut 41 43 38 28 18 12 0 4 7 0 1 0 1 0 193 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 29 32 46 14 11 4 2 3 1 2 6 0 1 0 151 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 46 30 27 11 16 19 0 0 0 0 0 0 0 0 149 Hallinto- ja tukipalvelu 52 42 15 6 3 2 0 0 2 2 0 2 0 0 126 Taiteet, viihde ja virkistys 9 39 9 5 8 1 1 3 0 0 3 0 0 2 80 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 11 23 9 5 11 8 0 0 0 0 1 0 0 0 68 Vesi-, jätehuolto 13 0 4 15 0 0 0 0 2 0 0 2 3 2 41 Kiinteistöala 1 19 1 2 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 29 Kaivostoiminta 0 20 3 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 25 Informaatio 0 5 1 1 0 0 0 4 3 0 0 2 0 0 16 Kotitalouksien toiminta työnantajina 12 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 Toimiala tuntematon 19 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 2 2 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2 0 8 Toimialat yhteensä 1562 1561 715 633 382 313 181 110 76 58 68 65 40 20 5784 *) Tilastokeskus, Alueella työssäkäyvät toimialoittain, uusin tieto vuodelta 2014, sis. Juankosken Kuopion maaseudun yritystoiminta 1350 maaseudulla toimivaa yritystä palvelut, kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, rakentaminen 5800 työpaikkaa - 840 maatilaa - 33 700 ha viljelymaata - Suomen suurin maidontuottaja 74 milj. l/v - Suomen 2. suurin naudanlihantuottaja 3 milj. kg/v Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt l Haminalahden kulttuurimaisema l Iisalmen reitin kanavat l Leppälahden, Kuivaniemen Tuovilanlahden kylät l Paavo Ruotsalaisen Aholansaari l Riuttalan talonpoikaismuseo l Savon järvimalmiruukit, Souru ja Juankoski Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 5/2017 Kuopion matkailu ja nähtävyydet Kuopio on Suomen 10.700 suurin mökkikunta 840 maatilaa kesämökkiä ja maitopitäjä 23 rinnettä,14 hissiä, Korkeakoski yli 6000 vuodepaikkaa Pisan luonnonsuojelualue Niittylahden retkeilyalue Tahko Golf ja Tiirin Golf Suovu-Palosen retkeilyalue Frisbeegolf: Kurkimäki, Juankoski Maaningan ja Riistaveden lintujärvet Maaninka, Tahko Vaarun harju Caravan Alatalo Tahkon –vesireitti Camping Atrain Heinäveden reitti Vierasvenesatamat Topin maatilamyymälä Virtalan luomutilan myymälä Mäkelän Highland luomutila Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa Mahdollisuuksien maaseutu Hevoset, hevostilat, ratsastus, ravit, koirapuisto, lemmikkihoitola, järvet, saaristo, kalastus, pilkkikilpailu, purjehdus, veneily, melonta, lähiruoka, luomuruoka, koivunmahla, mansikka, maito, karjatila, highland, meijeri, sika, laavu, luontopolku, eräkämppä, hiljaisuus, kulttuuriympäristö, näkötorni, retkeily, kosket, marjastus, metsästys, hirvipeijaiset, sienestys, mökkeily, laskettelu, perhokalastus, maastopyöräily, motocross, hiihtäminen, laturetki, jäätie, luistelu, suunnistus, ampumarata, karavaanarit, moottorikelkkailu, lintubongaus, mönkijäsafari, nuotio, koiravaljakko, golf, frisbeegolf, ralli, luontokuvaus, metsä, puunkorjuu, polttopuut, joulukuusi, green care, kylätalo, seurantalo, metsästysmaja, traktori, metsäkone, luonnonsuojelu, Natura, soraharju, maatilamatkailu, lentokenttä, puutarha, kiviainekset, jokamiehenoikeus, laivamatka, perinnemaisema, retkiluistelu, lumikenkäily, rantautumispaikat, kesäteatteri, issikkavaellus, jäärata-ajot, geokätköily, maantiepyöräily, partioleiri, liitovarjo, kesämökki, savusauna, lumilinko, agility, pyöröpaali, vesiosuuskunta, tietalkoot, lohiallas, kotiseutumuseo, lennokki, mökkitalkkari, jousiammunta, maraton, pohjavesi Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa.
Load more

Recommended publications
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]
  • The Saima District
    THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO "THE PKftRL OF SrtIJVM" THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION Ul' THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION. THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION OF THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION PRINTED IN KUOPIO 1928 BY POHJOIS-SAVON KIRJAPAINO O.Y 2 The harbour of Savonlinna TJ*inland does not offer the foreign tourist much in the way of historic monuments or famous art treasures, but she offers so much more in the way of beautiful scenery, the peace and pleasure of which comes from being in close contact with untouched nature. The beauty of the country lies especially in the extensive forests, and in the sin- gular profusion of lakes. It is most apparent in the large lake district, and in the magnificent wa- 3 terways of Lake Saima. Here the admirer of na~ fure and the tourist receives a never to be forgot- ten impression. Here the tourist, who has visited different parts of the country may exclaim: „The chain of the Saima lakes is the most wonderful thing I have ever seen; here is the northern para- dise of hills, forests, and lakes." But as a boat trip along this chain of lakes, with its many branches extending for miles in all directions, demands too much of the tourist's pre- cious time, he must satisfy himself by experiencing the best part of all by undertaking the journey from Savonlinna via Varkaus to Kuopio, from the border of Olof's Castle to the base of the stately Puijo Hill.
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press
    laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through July 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 28 0 M,MC,SC 1 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 21 0 0 0 0.00% 23 0 MC,SC 0 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 0 0 0 0.00% 29 0 2 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 17 0 0 0 0.00% 19 0 2 M,MC,SC 1 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 39 0 0 0 0.00% 39 0 M,MC,SC 0 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 18 0 0 0 0.00% 22 0 MC,SC 1 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 25 0 0 0 0.00% 25 0 P,MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 22 0 0 0 0.00% 24 0 MC,SC 1 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 0 0 0 0.00% 22 0 MC 1 20798 KEITELE 05/22/1969 Active 42 0 0 0 0.00% 42 0 M,MC,SC
    [Show full text]
  • Asukkaan Ääni – Torvena Lähi- Demokratialle
    ASUKKAAN ÄÄNI – TORVENA LÄHI- DEMOKRATIALLE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014 KUNTIEN MILLENIUMJULISTUS 31.12.1999 1 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI – TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTULOKSESTA ......................................... 2 1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA ......................................................................................... 3 1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio ........................................................................................................................... 4 1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki ................................................................................. 5 1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta ............................................................................................................................. 5 1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio .................................................................................................................................................... 6 1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio .................................................................................................................................................. 6 1.6 Maaningan kylät ry, Kuopio ............................................................................................................................................................. 6 1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet .......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kuopio – Capital of Lakeland Kuopio 2030
    KUOPIO – CAPITAL OF LAKELAND KUOPIO 2030 CAPITAL OF GOOD LIFE Health, vitality and happiness These are the strategic priorities of the vision of Kuopio in 2030: • A centre of sustainable growth for one million people – 200,000 inhabitants in 2040. • Progressive and international business life and business-friendly environments. • Strongly developing urban area Savilahti – Europe’s most captivating learning and innovation environments. • Finland’s fastest growing region of conventions, events and tourism. • Forerunner in health, environment and wellbeing. • Unique and inspiring nature and environments. The best place for children. INFLUENCE AND ACCESSIBILITY DISTANCE OF 840.000 1H/90KM inhabitants 310.000 jobs 55.000 Available beds DISTANCE OF 2H /160KM IMAGE OF MUNICIPALITIES 2018 In the image survey Kuopio keeps it’s place on top of the biggest cities in Finland (Image survey of Finnish municipalities in 2018) KUOPIO FACTS & FIGURES Big cities no2 LIVING Imago survey 2018 BUSINESS 50 000 The most 7 000 JOBS happies citizens € 4 billion to 77 % ENTERPRISES 10 700 be invested in Of people Summer 4. BEST EDUCATION city center cottages CITY TO living in urban areas LIVE City of education 200 Export Cluster of expertice Excellent studying opportunities companies in 23 % helath, wellbeing and One of the best 3000 Northern Savo Of people living cleantech sectors environment for FOREING Education in English from daycare children RESIDENTS in coutryside to primary and secondary school up to University level Over 300 - 40 % CO Import companies in 2 100 different TOP 3 in tourism in 76 % target by 2020 nationalities 32 % Nortnern Savo Kuopio-Tahko area academic degree of people highly 14 000 of poeple educated living in the town of 15 sister cities islands 1000 exchange around the world students 9.
    [Show full text]
  • Higher Crop Yield Levels in the North Savo Region—Means and Challenges Indicated by Farmers and Their Close Stakeholders
    agriculture Article Higher Crop Yield Levels in the North Savo Region—Means and Challenges Indicated by Farmers and Their Close Stakeholders Heikki Lehtonen 1,* ID , Taru Palosuo 2, Panu Korhonen 3 ID and Xing Liu 1 1 Bioeconomy Policies and Markets, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Latokartanonkaari 9, FI-00790 Helsinki, Finland; xing.liu@luke.fi 2 Management and Inventory of Carbon Cycles, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Latokartanonkaari 9, FI-00790 Helsinki, Finland; taru.palosuo@luke.fi 3 Milk Production, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Halolantie 31 A, FI-71750 Maaninka, Finland; panu.korhonen@luke.fi * Correspondence: heikki.lehtonen@luke.fi; Tel.: +358-29-532-6316 Received: 22 May 2018; Accepted: 22 June 2018; Published: 26 June 2018 Abstract: The sustainable intensification of farming systems is expected to increase food supply and reduce the negative environmental effects of agriculture. It is also seen as an effective adaptation and mitigation strategy in response to climate change. Our aim is to determine farmers’ and other stakeholders’ views on how higher crop yields can be achieved from their currently low levels. This was investigated in two stakeholder workshops arranged in North Savo, Finland, in 2014 and 2016. The workshop participants, who were organized in discussion groups, considered some agricultural policies to discourage the improvement of crop yields. Policy schemes were seen to support extensification and reduce the motivation for yield improvements. However, the most important means for higher crop yields indicated by workshop participants were improved soil conditions with drainage and liming, in addition to improved crop rotations, better sowing techniques, careful selection of cultivars and forage grass mixtures.
    [Show full text]
  • Official Journal C 394 Volume 37 of the European Communities 31 December 1994
    ISSN 0378-6986 Official Journal C 394 Volume 37 of the European Communities 31 December 1994 Information and Notices English edition Notice No Contents Page I Information European Economic Area Standing Committee of the EFTA States 94/C 394/01 List of credit institutions authorized in Austria, Finland , Iceland , Norway and Sweden provided for in Article 3 ( 7 ) of Directive 77/780/EEC 1 Price: ECU 18 31 . 12 . 94 Official Journal of the European Communities No C 394/1 I (Information) EUROPEAN ECONOMIC AREA STANDING COMMITTEE OF THE EFTA STATES List of credit institutions authorized in Austria, Finland, Iceland, Norway and Sweden provided for in Article 3 ( 7 ) of Directive 77/780/EEC ( 94/C 394/01 ) General Articles 3 ( 7 ) and 10 ( 2 ) (*) of First Council Directive 77/780/EEC of 12 December 1977 on the coordination of laws , regulations and administrative provisions relating to the taking-up and pursuit of the business of credit institutions ( 2 ) require the Commission to draw up and publish a list of all credit institutions authorized to do business in Member States . Paragraph 6 ( b ) of Protocol 1 to the EEA Agreement requires that facts , procedures, reports and alike regarding the EFTA States shall be published in a separate section of the Official Journal of the European Communities when corresponding information is to be published regarding the EC Member States . This is the first occasion on which the Standing Committee of the EFTA States complies with the abovementioned requirement, in accordance with paragraph 6 ( b ) of Protocol 1 to the EEA Agreement and Article 1 ( 1 ) ( b ) of Protocol 1 to the Agreement on a Standing Committee of the EFTA States .
    [Show full text]