DOCSLIB.ORG

Skas 2 2018 Ssuomenkas Keskiajan Arkeologian Seura Sällskapet För Medeltidsarkeologi I Finland Aikakauslehti | Tidskrift

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Skas 2 2018 Ssuomenkas Keskiajan Arkeologian Seura Sällskapet För Medeltidsarkeologi I Finland Aikakauslehti | Tidskrift 2 2018 SSUOMENKAS KESKIAJAN ARKEOLOGIAN SEURA SÄLLSKAPET FÖR MEDELTIDSARKEOLOGI I FINLAND AIKAKAUSLEHTI | TIDSKRIFT S KAS 2 2018 • Rangaistuspaikkojen arkeologinen potentiaali • Rahauhrit Jomalan kirkossa • Arkeologinen näkökulma Keminmaan vanhaan kirkkoon • Tutkimustuloksia 1500-luvun Viipurista SSUOMENKAS KESKIAJAN ARKEOLOGIAN SEURA SÄLLSKAPET FÖR MEDELTIDSARKEOLOGI I FINLAND AIKAKAUSLEHTI | TIDSKRIFT SKAS-lehti julkaisee keskiajan ja uuden ajan arkeologi- SISÄLLYS 2/2018 aa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi Tieteellisten seurain valtuuskunnan hyväksymän vertai- 1 PÄÄKIRJOITUS sarviointiprosessin. Lisäksi lehti julkaisee erilaisia ajan- Georg Haggrén kohtaisia katsauksia, tutkimusraportteja, keskustelupu- heenvuoroja, kommentteja sekä kirja-arvosteluja, jotka voidaan julkaista ilman vertaisarviointia. Lehti ilmestyy TUTKIMUS kaksi kertaa vuodessa. 2 IN TERRA PROPHANA – KUOLEMAAN- TUOMITTUJEN JA SYNTISTEN HAUTAA- Kirjoittajia pyydetään toimittamaan julkaistavaksi tar- MINEN JA RANGAISTUSPAIKKOJEN koitettu aineisto lehden sähköpostiin osoitteeseen [email protected] viimeiseen aineistojen jättöpäivään ARKEOLOGINEN POTENTIAALI mennessä. Vuoden 2018 deadlinet aineistoille ovat 28.2. Ulla Moilanen, Ilari Aalto & Veli Pekka Toropainen ja 31.8.2018. Tarkemmat tiedot aineiston toimittamises- ta, sekä vertaisarviointiprosessista löytyvät lehden verk- 20 RUKOILE MEIDÄN PUOLESTAMME, PYHÄ kosivuilta osoitteesta: http://www.skas.fi/skas-lehti/. JUMALANÄITI – KESKIAIKAISET JA REFOR- MAATION JÄLKEISET RAHAUHRIT NEITSYT Sähköposti MARIALLE AHVENANMAAN JOMALAN [email protected] KIRKOSSA Julkaisija Eeva Jonsson Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry. 40 HISTORIALLISEN ARKEOLOGIAN NÄKÖ- Päätoimittaja KULMA KESKIAJAN JA UUDEN AJAN Dos. Georg Haggrén ALUN KIVIKIRKK OON – TAPAUSTUTKIMUS Parrukuja 9 B 26, 02620 Espoo KEMINMAAN VANHASTA KIRKOSTA Puh. 040-771 5640 [email protected] Panu Savolainen, Laura Laine, Elina Wirkkala, Lauri Saarinen & Marko Huttunen Toimittajat Eva Ahl-Waris ([email protected]) AJANKOHTAISTA Tuuli Heinonen ([email protected]) Tarja Knuutinen ([email protected]) 65 VIIPURI 1500-LUVUN ALKUPUOLELLA Juha Ruohonen ([email protected]) ELI MILLAISELTA KAUPUNKI NÄYTTI Taitto MIKAEL AGRICOLAN AJAN KATUTASOLTA Maija Holappa ([email protected]) Aleksandr Saksa Abstraktien kieliasun tarkistus Rodger Juntunen ARVOSTELTU Logon suunnittelu 81 VETENSKAP PÅ MEDELTIDSMARKNADEN Mikael Nyholm I ÅBO ÅR 2018 Kannen kuva Eva Ahl-Waris Keminmaan vanhan kirkon 1550-luvun kattorakenteita. Kuva: Livady. 83 KASVIT POHJOISEN IHMISTEN ELÄMÄSSÄ VARHAISMODERNILLA AJALLA Georg Haggrén & Juhani Kostet GEORG HAGGRÉN PÄÄKIRJOITUS MITÄ TAPAHTUU SUOMEN MERKITTÄVIMMÄLLE KESKIAJAN ARKEOLOGISELLE LÖYTÖKOKONAISUUDELLE? Turun museokeskuksessa säilytetään Suo- joka on 2000-luvulla huipentunut moniin men ylivoimaisesti suurinta ja merkittävintä väitöskirjoihin. keskiajalta peräisin olevaa arkeologista ai- Museokeskuksen ainutlaatuinen kokoel- neistokokonaisuutta. Se on myös kansainvä- ma täydentyy lähivuosina nyt syksyllä 2018 lisesti erittäin arvokas aineisto. Ensimmäi- parhaillaan meneillään olevien Kauppatorin set esineet luetteloitiin kokoelmaan vuonna kaivausten tuhansilla löydöillä. Sen jälkeen 1882 ja nykyisin siinä on lähes 127 000 ala- tilanne saattaa muuttua. Esiin on nostettu numeroa. Kokonaisuutta täydentävät näy- ajatus, että jatkossa myös kaikki Turun kau- tekokoelmien sarjat, joissa on mm. luu- ja punkialueen löydöt talletettaisiin Kansallis- maanäytteitä. Missä muualla on Suomes- museon kokoelmien ja makasiinien uume- sa museokokoelmiin ymmärretty tallettaa niin. maanäytteiden kaltaista aineistoa tulevan Uusien löytöjen kohdalla muutos tulee tutkimuksen ja vielä tuntemattomien mene- tarkoittamaan radikaalia heikennystä tutki- telmien tarpeisiin? musaineistojen saatavuuteen ja tutkittavuu- Arkeologiset löydöt ovat osa yhteistä teen. Enää eivät proseminaarilaiset pääse kulttuuriperintöämme. Niiden arvo on eri- opiskelukaupungissaan aiempaan tapaan tyisen merkittävä Turun kaltaisessa paikas- kaikkien löytöjen pariin. Myös varttuneille sa, jonka identiteetti yhä tänä päivänä nojaa tutkijoille kokoelman hajottaminen ja fyy- kaupungin keskiaikaisperäiseen historiaan. sinen erottaminen vanhaan ja uuteen osaan Viime vuosina myös muutamat muut kau- tuottaa melkoista haittaa. Löytöjen vertaa- pungin- tai maakuntamuseot ovat havahtu- minen vaikeutuu tuntuvasti. Enää ei tutkija neet suosimaan ajatusta, että suuret paikal- pääse tarkastelemaan kahden samankaltai- liset historiallisen ajan löytökokonaisuudet sen keramiikkalöydön eroja ja yhtäläisyyk- voitaisiin säilyttää ”kotiseudulla”. siä, jos toinen fragmenteista on vanha löytö Turun museokeskuksen kohdalla suuren ja toinen tämän vuoden jälkeen talletettu. löytökokoelman potentiaalia lisää se, että Meidän keskiajan arkeologien on kaupungissa on keskiajan arkeologiaa yhte- syytä vedota päättäjiin niin Turussa nä painopistealueenaan korostava arkeolo- kuin Kansallis museossa. Antakaa Turun gian opinahjo. Museokeskukseen talletetut kaupunki arkeologisen kokoelman säilyä yh- alkuperäisaineistot ovat proseminaarilaisis- tenäisenä! Sallikaa opiskelijoille matalankyn- ta lähtien olleet opiskelijoiden tutkittavissa. nyksen mahdollisuus tehdä esinetutkimusta! Tuloksena tällaisesta mahdollisuudesta on Antakaa turkulaisen kulttuuriperinnön jäädä pitkä akateemisten opinnäytteiden sarja, kotiin! SKAS 2 | 2018 PÄÄKIRJOITUS 1 ULLA MOILANEN, ILARI AALTO & VELI PEKKA TOROPAINEN IN TERRA PROPHANA KUOLEMAANTUOMITTUJEN JA SYNTISTEN HAUTAAMINEN JA RANGAISTUSPAIKKOJEN ARKEOLOGINEN POTENTIAALI ABSTRACT In Terra Prophana - The Archaeological Potential of the Burial Sites of the Death Row In the Medieval and Pre-Modern era, the burial place and funerary rituals were mostly controlled and dictated by the ecclesiastical authority, and either the church or secular jurisdiction determined who could be buried in consecrated cemeteries. In this paper, we will take an overview of practices and regulations affecting the burial or disposal of criminals, mortal sinners and suiciders, and discuss how the graves and disposal sites of these individuals could be visible in the Finnish archaeological re- cord. We conclude that based on historical sources, the treatment of criminal corpses was varied and they could have been buried in both common and separate cemeteries, execution sites, and remote locations in forests and marshes. However, "deviant" burials at ordinary cemeteries are unlikely to represent only criminals and people who have committed suicide, as the jurisdiction offered guide- lines only on the locations of burials. We also discuss the potential of further studies on execution site archaeology in Finland. Keywords: Burial customs, criminals, suicide, deviant burial, burial location, historical archaeology, place of punishment Hakusanat: Hautaustavat, rikolliset, itsemurha, poikkeavat hautaustavat, hautapaikka, historiallinen arkeologia, rangaistuspaikka JOHDANTO vallisesti tämä ymmärretään kirkkomaahan tehtynä ruumishautauksena, vaikka käytän- Kristillisen kulttuurin piirissä ruumiin hau- nössä esimerkiksi keskiajan kanoninen laki taaminen vihittyyn maahan oikein toimite- salli henkilön päättää jo eläessään hautapai- tuin kirkollisin menoin on ollut keskeistä, kastaan, eikä varhainen kirkko kategorisesti jotta vainaja voisi nousta tuomiopäivänä kieltänyt polttohautaustakaan.2 Hautaami- haudastaan.1 Katolisena aikana noudate- sen tärkeydestä kertoo esimerkiksi keski- tun kanonisen lain mukaan vain kastetut ja ajan Suomessakin noudatetun Uplannin kunnollista kristillistä elämää eläneet olivat maakuntalain kirkkokaaren määräys, jonka oikeutettuja kristilliseen hautaustapaan. Ta- mukaan pappi joutui maksamaan melko 2 TUTKIMUS SKAS 2 | 2018 Kuva 1. Hirsipuu Ahvenanmaan Salt vikin pitäjän Haraldsbyn maakirjakartassa. KA MHA A2d: 114–115. suuren kolmen markan sakon, jos tämä jätti haudatuksi kirkkomaahan.6 Silti tällaisten ruumiin siunaamatta.3 Saman lain mukaan henkilöiden hautapaikasta ja seremoniois- myös vieraassa seurakunnassa kuolleiden ta ei varsinkaan myöhemmin keskiajalla ja matkalaisten ja kulkureiden kunnollisesta uudella ajalla määrännyt enää kirkko vaan hautauksesta ja sielunmessuista oli huoleh- maallinen oikeus. Lopullisen hautapaikan dittava, vaikka vainajan mukana olleesta määräytymiseen saattoi vaikuttaa myös omaisuudesta ei olisi saanut papille riittä- vainajan sosiaalinen asema, joten kuole- vää korvausta.4 Esimerkiksi Someron talon- maantuomittujen ja itsemurhan tehneiden pojat valittivat vuonna 1492 kirkkoherras- hautaustapoja ei voida pitää täysin yhden- taan Mikaelista, joka oli lain vastaisesti mukaisina ja suoraan toisiinsa verrattavina. jättänyt hautaamatta kuolleen matkalaisen Suomessa rangaistuspaikkoja ja niihin tai pyhiinvaeltajan (peregrinus) ruumiin, mahdollisesti liittyviä ihmisjäännöksiä ei jolta koirat olivat jo ehtineet syödä toisen toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeolo- käden.5 gisesti. Myös kohteista käytetyt nimitykset Vakaviin rikoksiin tai itsemurhaan syyl- ovat jossain määrin päällekkäisiä ja epäyhte- listyneet voitiin rangaistuksena sulkea kris- näisiä. Rangaistuspaikkojen yhteydessä voi- tillisen yhteisön ulkopuolelle, jolloin heillä daan esimerkiksi puhua piiskaus-, hirtto-, ei ainakaan periaatteessa ollut oikeutta tulla mestaus-, teili- tai teloituspaikoista. Samalla SKAS 2 | 2018 TUTKIMUS 3 termillä on voitu kuvata paikkaa, jossa on pamme on oikeushistoriallinen ja toisaalta toteutettu
Load more

Recommended publications
  • OPINNÄYTETYÖ Nuorisotoiminnan Kehittäminen
    OPINNÄYTETYÖ Nuorisotoiminnan kehittäminen Turun kaupungin Halisten asuinalueella Pirjo Lehtinen Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma ylempi AMK (90 op) Arvioitavaksi jättämisaika huhtikuu / 2017 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelman nimi Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma ylempi AMK (90 op) TIIVISTELMÄ Työn tekijä Pirjo Lehtinen Sivumäärä 79 ja 10 liitesivua Työn nimi Nuorisotoiminnan kehittäminen Turun kaupungin Halisten asuinalueella Ohjaava(t) opettaja(t) Reijo Viitanen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Turun kaupunki, nuorisopalvelut Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nuorisotoimintaa Turun Halisten asuinalueella kolmen kärjen kautta, jotka kaikki tähtäsivät samaan päämäärään. Nämä kolme kärkeä olivat nuorisotilan han- kinta toiminnan toteuttamisen paikaksi, moniammatillisen aluetyön kytkeminen nuorisotoimintaan yh- teistyötä kehittämällä sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä. Opinnäytetyössäni verkostotyö kosketti laaja-alaisesti luottamusmiehiä, kaupungin viranhaltijoita, Nummi – Halinen -aluetiimin jäseniä, Suomen Punaisen Ristin Varsinais- Suomen piirin toimijoita (SPR) sekä Halisten asuinalueen nuoria. Opinnäytetyössäni ensimmäisenä kärkenä oli saada tila nuorisotoiminnan mahdollistamiseksi. Nuoriso- tilan hankintaprosessissa edustuksellinen demokratia (luottamushenkilöt) ja kunnan hallinnollinen toi- minta (virkamiehet) valjastettiin yhteiseen voimainponnistukseen. Seuraavana kärkenä oli alueellisen Nummi – Halinen -aluetiimin
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND
    Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND CONCEPTUALIZING THE RIVER AURA INTRODUCTION Imagine an aerial picture of Finland, large expanses of blue water surrounded by green forests. Some small blue strips connecting the interior with the coast. It is commonly known that Finland is famous for its thousands of lakes. A lot of Finnish people cannot even think of moving anywhere else than to the next lake, village or town. On the other hand some of us are totally tied up with the salty and windy seaside weather and landscape. Perhaps one extra category within “water people” is those urban dwellers who like to underline the connection of town, history, river and culture. This urban river tribe is of course known in other countries and can be found as well in London, Budapest, Prague or Szeged. Riverside apartments are usually more expensive and in many cases you can find the best restaurants and shops on the riverside. The main walking routes are along the river banks. In many towns dock areas are under renovation and new plans transform industrial areas and buildings into cultural centres.1 The river is everywhere clearly an important part of the changing city image. For a few of years, I have been working on the ethnological river topic, mostly with urban rivers, Kokemäenjoki in Pori, Aura in Turku (both in Finland), Tisza in Szeged (Hungary) and Danube in Novi Sad (Serbia). In all those cases it has been a question of urban environmental ethnology, but also of developing ethnological fieldwork tools and methods. The river has been the main actor, both subject and object.
    [Show full text]
  • Encounters of Sea and Land the 6Th ESEH Conference Turku, Finland, 28 June – 2 July 2011
    Encounters of Sea and Land the 6th ESEH Conference Turku, Finland, 28 June – 2 July 2011 Hand Programme and Abstracts Hand Programme and Abstracts Encounters of Sea and Land The 6th ESEH Conference Turku, Finland, 28 June – 2 July 2011 Hand Programme and Abstracts Hand Programme and Abstracts Hand Programme and Abstracts Editors: Timo Myllyntaus Patrik Hettula Tapio Manni Jenni Piilola Logo Designer: Antti-Jussi Nygård Graphic Designer: Patrik Hettula Language revision editor: Kathleen Kole Cover photo: Petri Karvinen, 2009, Vastavalo Photographers Timo Myllyntaus Antti-Jussi Nygård Maps Turku City Real Estate Department, Licence no 24524 ISBN 978-951-29-4671-6 Department of Finnish History, University of Turku Turku, 2011 2 Table of Contents Table of Contents 3 Table of Contents Getting around Turku 64 Contact Addresses of the Conference 68 Hand Programme 7 European Society for Environmental History 69 A Message From The President of The Republic 8 Conference Venue and Site Maps 71 Welcome from the Local Organizing Committee 9 Greetings from the Scientific Committee 10 Abstracts 74 The Dirty Old Days – A Glimpse of Turku's Environmental History 11 Keynote Speeches 74 General information 14 Scientific Sessions 77 S2 Built uspon Sand and Sea: The Impact of Shifts in Economic Activity on Fragile Conference at a Glance 18 Coastlines 77 Scientific sessions 20 S3 Multiple Discoveries of the Sea 79 S4 Containing Militarized Landscapes in postwar Britain, France and the US 81 Keynote speakers 42 S5 Encounters with the Wild: The Political Ecology
    [Show full text]
  • Runkolinjaston Linjakohtaiset Kuvaukset 9.5.2018
    Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset 9.5.2018 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 1 Satama–Lentoasema 1A Satama–Moisio–Jäkärlä 1B Satama–Matkakeskus • Linjat 1, 1A ja 1B palvelevat Sataman ja Kauppatorin välisen alueen asukkaita, työmatkaliikkujia sekä risteilymatkustajia. Linjat vastaavat reiteiltään nykyisen linjan 1 liikennettä siirrettynä osin Eerikinkadulle. Linjojen 1 ja 1A pohjoispäät puolestaan palvelevat Raunistulan, Kastun, Kärsämäen ja Urusvuoren alueita. Linja 1 jatkaa lentoasemalle. Linja 1A kääntyy ennen lentoasemaa Moisioon ja Yli-Maariaan, josta tulevan uuden katuyhteyden kautta Jäkärlään. Yli- Maarian ja Moision alueita palvelevat linjan 1A ohella täydentävät linjat T93 ja T94, Jäkärlää puolestaan linja T8. • Linjat 1 ja 1A risteävät molempien kehärunkolinjojen kanssa Kärsämäentien ja Markulantien risteyksessä. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 2 Kohmo–Mylly (VE1) 2 Kohmo–Länsinummi (VE2) • Reitti kattaa Kohmon, Kuralan, Nummen, Hepokullan, Liljalaakson ja Länsinummen alueet ja vastaa nykyistä linjaa 2 Kohmo–Länsinummi. Keskustan tuntumassa linja kulkee muun muassa Yliopistonmäen viertä, TYKSin Kantasairaalan ohi sekä Satakunnantien vartta. • VE1:ssä reittiä on jatkettu kauppakeskus Myllyyn. VE2:ssa Myllyn ja Kauppatorin välillä ei ole suoraa linjaa. Molemmissa versioissa nykyinen Liljalaakson päätepysäkki tavoitetaan kehärunkolinjayhteydellä. • Linja risteää kehärunkolinjojen kanssa Kohmon puoleisessa päässä Hämeentiellä. Länsinummen suunnassa linja risteää
    [Show full text]
  • ”Välttäkää Ulkona Liikkumista” S. 8–10 Koroistenkaarta Valmistellaan S. 3
    Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo 1/2012 Metsämäki Topinojan liittymä AO Koroistenkaarta valmistellaan s. 3 K Polttolaitoksenkatu TURKU VL/S K K K VL KAARINA K uusi tielinjaus KTY K K VL K Kynäkasalle heppaa katsomaanKoroistenkaari s. 6 uusi tieyhteys (varaus) "Koroistenkaari" asemakaavatunnus 6/2011 viitesuunnitelma alueesta ”Välttäkää ulkona liikkumista” s. 8–10 2 • 1/2012 pääkirjoitus Polttolaitosko Topinojalle Turun Seudun Jätehuolto Oy järjesti Turun Nyt ollaan polttolaitoksen sijainnin valin- päästöt, pöly, melu ja haju, ympäristöris- tällä hetkellä lähempänä toisiaan. Nykyinen kristillisellä opistolla 19. tammikuuta 2012 nassa sen ensimmäisessä vaiheessa eli ym- kit, liikenteen vaikutukset sekä vaikutukset sopimus loppuu touko- informaatiotilaisuuden polttolaitoksesta eli päristövaikutuksen arvioinnissa. Tässä kar- ihmisten terveyteen, elinehtoihin ja viihty- kuun lopussa. voimalaitoksesta, joka käyttää polttoaineena toitetaan laitoksen vaikutus ympäristöönsä ja vyyteen. syntypaikkalajiteltua polttokelpoista, kierrä- tutkitaan sen mahdollisia vaikutuksia ihmisiin Tapio Jokinen tykseen soveltumatonta jätettä. ja ympäristöön. Edellä mainitut seikat ovat alueen ja asuk- vastaava toimittaja kaiden viihtyvyyden ja terveellisyyden kan- Asukkaat taistelivat loistavasti siitä, ettei Ympäristövaikutusten arvioinnissa raja- nalta niin tärkeitä argumentteja, että meidän tämä voimalaitos tullut vanhan polttolaitok- taan hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, ar- täytyy vielä ponnistaa ja antaa oma käsityk- sen paikalle. Taistelu on jatkunut kaikkiaan
    [Show full text]
  • Karita Mattila TURKU Looks Forward to Her Summer Holiday and 2011 Concerts in Turku, Pp
    May–August 2011 Karita Mattila TURKU looks forward to her summer holiday and 2011 concerts in Turku, pp. 8-9 European Capital of Culture, here and now. The Finnish premiere Art sauna is The Baltic Sea, the See Turku as a of Isaac Julien’s the crowning archipelago and the tourist: Sightsee- Western Union: Small experience for River Aura – culture ing tours to Turku 7 Boats at Logomo 10 a summer day 14 thrives near water 20 neighbourhoods May – August 2011 TURKU 2011 Editorial p. 14 The Culture Vainio Kari Grand sailing 2011 Tall Ships ships come to Turku. Rega a Chairman of the Board Christoff er Taxell and Managing Director Cay Sevón from the Turku 2011 Foundation and President of the European Commission José Manuel Barroso in Turku on 5th March 2011. Sailing before the wind “I’d already heard that the Turku Capital of Cul- ture year was off to a great start, but now that I’ve visited Turku, I’m truly impressed by what I’ve seen. I believe that the year will have long-last- ing eff ects on the entire city and region.” These encouraging words were spoken by José Manuel Barroso, President of the European Commission, when he visited Turku in early March. I fi nd it easy to agree with him. We’re doing great! The diverse programme for the Capital of Cul- ture year was launched in accordance with the Arto Takala scheduled plans and so far the programme has at- tracted large audiences. Contents Logomo, the main stage for the cultural year, has exceeded expectations and has received a lot of praise.
    [Show full text]
  • “For a Witch Cannot Cross Such a Threshold!” Building Concealment Traditions in Finland C
    Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXIII Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland “For a Witch Cannot Cross Such a Threshold!” Building Concealment Traditions in Finland c. 1200–1950 Sonja Hukantaival Turku 2016 How we live our everyday lives has to be the main concern of religion. – Kodo Sawaki, The Zen Teaching of Homeless Kodo. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXIII Publisher: Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeo logi i Finland (The Society for Medieval Archaeology in Finland), Turku Advisory board for the series: Anders Andrén, David Gaimster, Georg Haggrén, Markus Hiekkanen, Werner Meyer, Jussi-Pekka Taavitsainen, and Kari Uotila Editor of the series: Janne Harjula Editing and layout: Sonja Hukantaival Language revision: Albion M. Butters Cover image: Akseli Gallen-Kallela, Building (Rakennus), 1903. © Finnish National Gallery / Photographer: Hannu Aaltonen. © Sonja Hukantaival and The Society for Medieval Archaeology in Finland 2016 University of Turku Faculty of Humanities, School of History, Culture and Arts, Archaeology Doctoral Programme Juno Supervisors: Jussi-Pekka Taavitsainen, Veikko Anttonen Examiners: Peter Carelli, Frog Opponent: Peter Carelli The originality of this thesis has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. ISBN (print) 978-952-67329-8-5 ISBN (pdf) 978-952-67329-9-2 ISSN 1236-5882 Printed by Waasa Graphics, Vaasa, 2016 Contents Foreword i Part I Foundation 1. Introduction 1 2. Theoretical Framework 5 2.1 Key Concepts of the Study 6 2.2 Building Rituals: Foundation Rituals, Consecration, and Beyond 8 2.3 The Question of Cultural Change 10 3. Methods and the Formation of the Research Material 13 3.1 Methodology of the “Archaeology of Folk Religion” 14 3.2 The Source Materials: Formation and Critique 21 4.
    [Show full text]
  • Case Study on Housing Turku, Finland
    Case Study on Housing Turku, Finland Author: Rinus Penninx Institute for Migration and Ethnic Studies Universiteit van Amsterdam © 2007 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Wyattville Road, Loughlinstown, Dublin 18, Ireland Telephone: + 353 1 2043100, Fax: + 353 1 2826456 Turku Table of Content 1 Background information on the country .......................................................................3 1.1 History of migration and composition of migrant populations..................................3 1.2 General national integration policy............................................................................5 2 Background information on the city and its integration policy...................................6 2.1 General structural data of the city..............................................................................6 2.2 History of municipal migration and composition of migrant populations.................9 2.3 Municipal migration and integration – history and policy.......................................12 2.4 Inter-city cooperation...............................................................................................16 3 Housing situation of the city..........................................................................................17 3.1 Housing stock and housing market in general .........................................................17 3.2 Spatial concentration and housing situation of residents with migration background 18 3.3 Accessibility of the housing market
    [Show full text]
  • Varsinais-Suomen Virkistysreitit 2017, Kohdeluettelo
    Varsinais-Suomen virkistysreitit 2017 Pääluokka Alaluokka Reitin nimi Kunta Seutukunta Virkistysreitti Kuntoreitti Auran Käyrän Aura Loimaan seutu kuntorata Virkistysreitti Kuntoreitti Kuusiston Kuuslahden Kaarina Turun seutu kuntorata Virkistysreitti Kuntoreitti Keskusliikuntapuiston Kaarina Turun seutu kuntorata Virkistysreitti Kuntoreitti Korvenmäen kuntorata Kaarina Turun seutu Virkistysreitti Luontopolku Piikkiön Linnavuoren Kaarina Turun seutu luontopolku Virkistysreitti Retkeilyreitti Kaarinan Pyhän Kaarina Turun seutu Katariinan polut Virkistysreitti Kuntoreitti Kultanummen Kaarina Turun seutu kuntorata Virkistysreitti Kuntoreitti Nunnan kuntorata Kaarina Turun seutu Virkistysreitti Kuntoreitti Hovirinnan kuntorata Kaarina Turun seutu Virkistysreitti Kuntoreitti Ristikallion kuntorata, Kaarina Turun seutu lähtöpiste Littoistentie 405, 20660 Kaarina Virkistysreitti Luontopolku Tuorlan ja Kaarina Turun seutu Karpanmaen reitti. Virkistysreitti Luontopolku Auranlaakson Kaarina Turun seutu koulumetsän opetuspolku Virkistysreitti Luontopolku Kuusiston Kaarina Turun seutu Kappelinmäen luontopolku Virkistysreitti Luontopolku Piikkiönlahden Kaarina Turun seutu lintutornin polku Virkistysreitti Kuntoreitti Harvaluodon Kaarina Turun seutu kuntorata Virkistysreitti Luontopolku Tuorlan luontopolku Kaarina Turun seutu Virkistysreitti Pyöräilyreitti Rannikkoreitti: Kemiönsaari Turunmaa Kasnäs-Västanfjärd -pyöräilyreitti Virkistysreitti Pyöräilyreitti Rannikkoreitti: Kemiönsaari Turunmaa Nivelax-Björkboda -pyöräilyreitti LAVMK 16.1.2018 Page 1
    [Show full text]
  • Neljä Näkökulmaa Maisemaan
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Helsinki Neljä näkökulmaa maisemaan Havaintoja menneisyyden ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta eteläisimmän Suomen alueella Päivi Maaranen AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tar- kastettavaksi Päärakennuksen Auditoriumissa XIV perjantaina 10. maaliskuuta klo 12. Helsinki 2017 Kannen kuva: Päivi Maaranen Taitto: Päivi Maaranen (templaatti Unigrafia Oy) ISBN 978-951-51-2961-1 (nid.) ISBN 978-951-51-2962-8 (PDF) Unigrafia Oy (Yliopistopaino Helsinki) Helsinki 2017 Abstract FOUR OUTLOOKS ON LANDSCAPE. Observations of interaction between humans and the environment in southern Finland. This study observes the interaction between humans and the environment in southern Finland. It comprises four case studies in which the landscape is viewed either as an object or then as a context. The theoretical approach of this research is mainly interpretive archaeology. The main methods and data derive from both archaeology and geography. In addition, historical source materials and knowledge about history are employed throughout. The points of view of the study come from Alicja Iwánska (1971) and comprise the following orientations: cognitive; moral; activistic; and aesthetic, of which the study emphasizes experience. The first case study elaborates the changes in the agricultural landscape from the Stone Age to the present-day. It results in four phases of landscape change, which are defined as the landscapes of experimental, early, traditional and intensive agriculture. The basis for the classification of the phases connects to means of livelihood, technology in use and natural geographical features. The second case study concerns the coastal people and communities of the Baltic Sea during the Middle Ages.
    [Show full text]
  • Koroiset 2008 03.Indd
    Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo Metsämäki MMinneinne mmenet,enet, hhulevesi?ulevesi? ss.. 3 KKoroistenoroisten EEkokolokokolo ss.. 7 KKenestäenestä vvaltuutettu?altuutettu? ss.. 8 PPullervoullervo PPöllööllö ttarinoiarinoi ss.. 1133 2 • 3/2008 pääkirjoitus Äänestämään KoroiSet-lehden tämän numeron valtuustossa hoitavat meidän asioi- Oman alueemme ehdokkaat ovat vat äänestää kaikki, jotka esimerkik- yksi teema on lähestyvät kunnal- tamme. esillä lehdessämme ja äänestämällä ovat Suomen tai muun EU:n si passin, lisvaalit. Lehdessä esitellään kaik- Kaupunginvaltuuston tehtävänä alueen omia ehdokkaita, joilla on jäsenvaltion, Islannin tai ajokortin tai ki levikkialueen kunnallisvaalieh- on päättää nimenomaan asukkaiden tuntemusta alueen kehitys- ja pal- Norjan kansalaisia, ja lisäksi kuvallisen sai- dokkaat, joita on tällä hetkellä 17 arkeen ja elinympäristöön liittyvis- velutarpeista, voimme parhaiten muun maan kansalainen, jos hänen rasvakuutuskor- kpl. Ehdokasasettelu päättyy vasta tä asioista. Lokakuun kunnallisvaa- kehittää aluettamme entistä asumis- kotikuntansa on ollut kahden vuoden tin henkilöllisyytensä 25.9.2008, joten ehdokkaita voi tulla leissa linjataan Turun kaupungin viihtyisämmäksi ja omia tarpeitam- ajan Suomessa. toteamiseksi. Postin tuoma ilmoi- alueelta vielä lisää. koko kehitys ja tulevaisuus vuosiksi me paremmin palvelevaksi. Turussa voi osallistua kunnal- tuskortti äänioikeudesta nopeuttaa Monta kertaa kuulee kaupunki- 2009–2012. Nyt on siis kaupunkilai- Äänestyspäivä on sunnuntaina lisvaaleihin, jos Turku on ollut ko- äänestystapahtumaa, mutta se ei ole laisten valittavan kaupungin asioi- silla tilaisuus antaa äänensä kuulua 26.10., jolloin voi käydä äänestys- tipaikkana 51 päivää ennen kunnal- välttämätön äänestämisessä. den huonosta hoidosta ja siitä, että ja vaikuttaa muun muassa, millai- paikoilla äänestämässä kello 9.00– lisvaaleja eli 5.9.2008. Turkulainen, Edellä mainituilla edellytyksillä kaupunkilaisten näkemyksiä ei tar- sia opetus-, terveys- ja kulttuuri- 20.00 välillä.
    [Show full text]