Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo 4/2012 Metsämäki

Kiviä ja keloja Räntämäen palkintopihassa s. 3

Halisten kylän historia alkaa s. 8–9

Halisukko ja Halisakka s. 10–11 2 • 4/2012

pääkirjoitus

Vaaleista ja Koroisten kaavoituksesta

Kuluvan vuoden lokakuun 28. päivänä huomattavan alhainen eikä kunniaksi alueelle. ren kaava-aihetta kaavoitusarkkitehti Chris- Toimitus toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista käytiin Turunkin kaupungissa kunnallisvaa- Toivotamme molemmille valtuutetuille tine Eskolin. Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! lit. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli menestystä uudelle vaalikaudelle. Tilaisuus on alueemme kehityksen kannal- huomattavasti alhaisempi kuin vuoden 2008 ta erittäin tärkeä, joten on toivottaa, että mah- Tapio Jokinen vaaleissa eli alle 60 %. Lehtemme levikki- *** dollisimman usealla alueen asukkaalla olisi vastaava toimittaja alueella oli varsinaisesti kaksi äänestysalu- mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. etta eli Turun kristillisen opiston ja Halisten Alueellamme järjestetään keskustelutilai- Tilaisuuden alustajat selvittävät kaava- koulun äänestysalueet. suus maanantaina 10.12.2012 klo 18.00– osaston suunnitelmia uudisrakentamiseen ja Ääniharavana opiston äänestysalueella oli 20.30 kaavoitusasiasta aiheena Koroinen miten voidaan luoda edellytyksiä jokivarren valtuutettu Pentti Huovinen ja Halisten kou- ja Koroistenkaari. tehokkaammalle virkistyskäytölle. Rautatien lulla eniten ääniä sai niin ikään valtuutetuksi Keskustelutilaisuuden järjestää ympä- osalta kaavoituksen yhteydessä selvitetään valittu Mohammad Azizi. Molemmat edus- ristö- ja kaavoitusviraston asemakaava- kaksirataistamista sekä mahdollisten paikal- tavat kokoomusta. toimisto ja se tapahtuu Turun kristillisellä lispysäkkien tarvetta kaava-alueella. Turun kristillisen opiston äänestysalueella opistolla osoitteessa Lustokatu 7. Tilaisuuteen osallistu myös liikennesuun- äänestysprosentti oli yli 70 %. Halisten kou- nitteluosaston edustaja. Tilaisuudessa käsi- lulla äänestysprosentti jäi alle 50 %. Halisten Koroisten kaava-aihetta selvittää kaavoitus- tellään myös Vanhan Tampereentie kapean koulun äänestysalueen äänestysprosentti oli arkkitehti Oscu Uurasmaa ja Koroistenkaa- sillan kohtaloa.

Kohtaaminen on iso juttu!

Katselen pientä vastasyntynyttä, kun hänet Lahja sisältää armon, ansaitsemattoman rak- Riku Salo annetaan suvun vanhimman syliin. Silmiin kauden minun osakseni, Siinä on anteeksianto, syttyy onnen tuike, suu hymyilee, kädet ovat elämän uusi mahdollisuus, toivo ja voima ottaa turvallisina ja huolta pitävinä kietoutuneet yksi askel kerrallaan. vauvan ympärille. Kohtaaminen ikuistettiin Elämän arki ei välttämättä muutu paljoa, mut- valokuvalla, jotta lapsikin näkee sen vuosi- ta silmiin syttyy onnen ja luottamuksen tuike. en päästä. Olen turvassa ja rakastettu. Tämä Jeesuksesta Jokaisesta tapaamisesta jää jälki, joskus välittyvä huolenpito kuuluu ehdoitta ja varauk- jälki on rakkautta täynnä, joskus se ahdistaa setta ihan jokaiselle. vuosikymmeniä. Kohtaaminen on iso juttu. Se hämmästyttää, ih- Tänä jouluna meitä jokaista kutsutaan koh- metyttää ja laittaa liikkeelle, ihmisen toisen luo. taamisen polulle. Pimeässä kulkevalle anne- Niin oli aikanaan Betlehemin kedolla ja niin on taan toivo, sen saa aikaan ihmeellinen asia: nytkin. Joulukirkossa voi koko sydämestään lau- syntymän ihme ja rakkaus. Kaikki saavat laa tai veisata jouluvirttä. Kukin omalla tavallaan tulla vastasyntyneen Jeesus lapsen luo iloit- ja äänellään toinen toistemme kanssa ja yhdes- semaan Taivaan Isän yllättävästä ja suurim- sä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa: ”Nyt Ju- masta joululahjasta. malalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit Tämä joululahja sisältää asioita, joita ei enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen.” voi taloudellisesti mitata. Ne ovat arvok- kaampia kuin mitkään jalokivet tai aarteet. Kohtaan sinut lehden välityksellä. Hetkisen Niuskalan talli – in memoriam olemme lähellä toisiamme. Kaikkivaltias, kol- miyhteinen Jumala, tuntee ja tietää kaiken meis- 1845(?) - 2012 tä. Yhdessä saamme ottaa vastaan Jumalan rak- kauden ja mieleemme hiljaiseen saa Jeesus lapsi Onko jättiläinen puraissut vanhan Niuskalan tilan tallista aimo haukkauksen? Vai onko se syntyä uudelleen. astunut sen päälle? Selitys lienee tälle näkymälle Turun kaupungin päätös purkaa talli- ja Lämmöllä ja siunaten ajattelen sinua. sikalarakennus. Näkymättömissä olevaa navettarakennusta sen sijaan kunnostetaan, joten pieni pala historiallista maisemaa saa jälleen uuden ilmeen. Jouluniloa toivottaen Kiinnostavaa on, että Turun Sanomat uutisoi 11.4.2012 kaupungin suunnittelevan pal- veluasuntoja noin 300 metrin päähän Orikedon jätteenpolttolaitoksesta. Asuntoja sijoitet- Katri Rinne Maarian seurakunta taisiin uusiin taloihin sekä mahdollisesti Niuskalan tilan vanhaan navetta- ja talliraken- kirkkoherra nukseen. Kaavaesitys hyväksyttäneen vielä tämän vuoden aikana. Toivon mukaan tähän tallirakennukseen ei enää ihmisiä sijoiteta, ja huonolta näyttää palvelujen tarjoaminen navettarakennuksenkin puolella…

Mirja-Riitta Salo Timo Jakonen

Vastaava toimittaja Ulkoasu [email protected] viimeistään Ilmoitushinnat Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, Janne Peltonen 2 viikkoa ennen lehden julkaisuviikkoa koko sivu 2 310 e sähköposti: [email protected] puoli sivua vaaka 1 150 e Ilmestyy Painopaikka Maksuliikenne puoli sivua pysty 1 150 e Toimitussihteeri Finepress Oy, Turku Liedon Osuus­pankki 471330-230411 Neljä numeroa vuodessa: 1/4 sivua 684 e vuonna 2012 helmikuussa, touko- Hanna Nurmi, [email protected] Ilmoitusmyynti Lehden vastuu 1/8 sivua 331 e kuussa, syyskuussa ja joulukuussa Toimituskunta Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, Ilmoituksen julkaisemisessa sat- 1/16 sivua 155 e Jakelu Kristiina Annala, Ann-Christin Antell, sähköposti: [email protected] tuneesta virheestä lehden suurin 1/32 sivua 78 e Jaakko Erola, Tytti Issakainen, Tapio Ilmoitustilaa on myös myytävänä Ko- vastuu rajoittuu ilmoituksen hinnan 5 500 kpl, jaetaan kotitalouksiin ja Alennukset Jokinen, Tuuli Kastemaa, Eija Leino, roisten internetsivuille www.koroinen.fi korvaamiseen. Lehti ei vastaa yrityksiin seuraavissa Turun Vuosialennus 20% (neljä lehteä/vuosi) kaupungin­osissa: Koroinen, Räntä- Timo Leinonen, Virpi Lummevuo, Han- virheestä, joka aiheutuu esim. puut- Ilmoitusaineistot mäki, Halinen, Oriketo, Metsämäki na Nurmi, Dmitri Ovtchinnikov, Janne teellisesta tai virheellisestä ilmoitus- Valmis ilmoitusaineisto pdf-muodossa Peltonen, Pertti Pussinen, Pirjo Ranti aineistosta, puhelinvälityksessä Julkaisijat osoitteeseen [email protected] Toimitus tapahtuneesta väärinkäsityksestä Halinen-Räntämäki -seura, viimeistään 2 viikkoa ennen lehden joutsen- [email protected] tai epäselvästä käsikirjoituksesta. Halisten omakotiyhdistys, Hamaron julkaisuviikkoa merkki pien­kiinteistöomistajain yhdistys ry, Kansikuva Ilmoituksen suunnittelu tähän! Maarian seurakunnan Itä-Maarian Dmitri Ovtchinnikov: Myllärintalolta ja tekstiladonta alueneuvosto, Turun kristillinen opisto, Halisten sillan kupeesta lähtee opas- www.koroinen.fi 0,10 e/pmm, aineisto osoitteeseen Elävän Kulttuurin Koroinen tettuja ulkoilureittejä. • 4/2012 3

Takapihalla on tilaa myös suojaiselle oleskelualueelle. Näkymä takapihan portista suojaiselle pihalle. Toimivilla ratkaisuilla ja pitkäjänteisyydellä voittoon Turun kulttuuripääkaupunkivuoden koristeomenapuut saivat kasvaa paikal- ahot ovat tuoneet pihalleen erilaisia kiviä 2011 pihakilpailussa rivitalopihojen sar- laan vain muutaman vuoden ja ne pois- ja keloja koristeeksi ja käsistään kätevän jan voittaneen Leena ja Tapani Niemi- tettiin havuistutusten tieltä. Takapihalla Tapanin puutyöt ihastuttavat pihalla. ahon pihan rakentaminen alkoi jo vuon- kasvaneet koreanpihta, pensashanhikit, Niemiahot lapsineen ja lapsenlapsi- na 1985, jolloin he muuttivat nykyiseen syyshortensiat ja vuorenkilvet saivat neen viettävät paljon aikaa pihalla. Pie- asuntoonsa. Rivitalot on rakennettu enti- myös väistyä ikivihreiden havujen tieltä. nelle, hyvin suunnitellulle pihalle mah- sille savipelloille, joten aution pihamaan Havuryhmienkään kanssa ei heti koettu tuu loistavasti lasten uima-allas, grilli, kasvualusta muodostui savesta ja raken- onnistumisia, vaan yrityksen ja erehdyk- pöytäryhmä ja meksikolainen saviruuk- nusjätteestä. Istutustöiden yhteydessä sen kautta Leena ja Tapani saivat huoma- ku makkaran paistoa varten. Ja koska kuoppiin lisättiin kaupasta ostettua, lan- ta, etteivät siilikuusi ja tapionpöytä viih- istutusalueet on viisaasti sijoitettu pihan noitettua puutarhamultaa sekä hiekkaa, tyneetkään pihalla. Ja sinilaakakatajasta reunoille, jää sinne vielä tilaa lasten lei- jotka sitten sekoitettiin yhteen savimaan kasvoi aivan liian suuri. keillekin. Pieni ja käytännöllinen piha on kanssa. Näin saatiin kasveille mahdolli- Suurina havujen ystävinä Niemiahot suojaisa ja se muodostaa talon jatkeena simman hyvä ja ravinteikas kasvualusta. eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan yhden kesähuoneen lisää ja juuri se on Ensimmäiseksi istutettiin takapihal- yhden talven puutarhakirjallisuutta tutkit- Leenan ja Tapanin mielestä heidän pi- le amerikanpihlaja, joka komistaa pihaa tuaan, he onnistuivat istuttamaan Leenan hassaan parasta. edelleen. Julkisivun puolelle istutetut suunnitelman mukaan pihalleen sellaisia Voitostaan yllättyneet Niemiahot aiko- alppiruusut, marjakuusi ja kinosangervo- kasveja, jotka siellä viihtyvät ja kasvavat vat jatkossakin hoitaa pihaansa rakkau- aita istutettiin myös hetimmiten vuonna hyvin. Vuosien varrella pihalle on havuis- della ja uusia kasvillisuutta sitä mukaa -85. Takapihan puolella kasvava kau- tutusten lomaan lisätty muun muassa ta- kuin tarve vaatii. Yksi asia on kuiten- nis, valkokukallinen alppiruusu on ko- ponlehtiä ja kuunliljoja. Erilaisia kärhöjä kin varmaa: Pihalla tulee aina olemaan ristanut pihaa jo 20-vuotta. Muuten piha on istutettu pihalle sopiviin paikkoihin ja pihlajapuu! on vuosien varrella kokenut täydellisen takapihan ikkunoiden alla valkokukalli- muodonmuutoksen. set Schneewittchen-ruusut voivat hyvin. Teksti ja kuvat: Tiina Rinne Talon julkisivun puolelle istutetut Lapista ja muiltakin matkoiltaan Niemi- Etupihan tuivioiden seasta pilkottaa saniainen ja kaunis saviruukku.

Kaikki siististi järjestyksessä. Ilta-aurinko siivilöityy kauniisti kasvillisuuden lomasta.

Sisääntulopihan alppiruusu ja kivipatsas toivottavat tervetul- Hyvällä maulla suunnitellut yksityiskohdat tekevät pihasta Meksikolainen saviruukku odottaa makkaranpaistajaa. leeksi sisälle taloon. ainutlaatuisen. 4 • 4/2012

JOULURUNO Sauli Forsman Joulu on lähellä, tunnen sen puut kimaltavat joulutunnelmaa kaikkialla. Haistan glögin tuoksun. Kuusi nojaa seinään ja minä koetan tallettaa

Marja-Liisa Haapa-ahon valokuva-arkisto sydämeni hyvät muistot. Rauha asuu sydämessäni. Minä herättelen valkean eloon ja hymyilen. Kaikki on tässä ja tänään. Kaikki tuntuu oikealta ja hyvältä, jouluaatto saapuu pian.

Laura Laurila 2010

Myllyojan talon emäntä Irja Eskola yhdessä tyttäriensä Marja-Liisan, Kaisan ja Vanhan ajan joulutavoista kertoivat Mylly­ Päivin kanssa 40-luvun loppupuolella. ojan talon tyttäret, Marja-Liisa Haapa-aho ja Kaisa Pakkala.

Entisajan joulunviettoa Myllyojan talossa HETKI ENNEN JOULUA Toisin kuin tulee ajatelleeksi, alkoivat jouluvalmistelut ennen ki työntekijät perheineen kokoontuivat yhteiselle jouluaterialle, On sininen hämärän hetki vanhaankin jo hyvissä ajoin syksyllä. Varhaisimpiin jouluval- kuulemaan jouluevankeliumia ja saamaan jokainen oman lahjan- juuri ennen kuin pimeys laskeutuu. misteluihin kuului kynttilöiden valaminen, perunajauhojen ja sa. Jouluateriaa varten ruokasalin suuri pöytä oli katettu joulun On hetki ennen joulua. siirapin valmistus, saippuan keittäminen, sahdin valmistus, jou- perinteisillä herkuilla, joihin kuuluivat mm. ruiskuoressa kypsy- Tunnen sydämessäni rauhan. lupossun lahtaus ja rusinamakkaroiden valmistus. Ennen suurta tetty joulukinkku, rosolli, rusinamakkara, aladoopi, luumukiisseli Onnellisuus asuu minussa juhlaa talo siivottiin lattiasta kattoon. Koko talon väki, työvä- ja lusikkaleivät sekä sahti ja kotikalja. Väkeä saattoi olla koolla Hymyilen ja vastaanotan keä myöden, oli mukana yhteisissä jouluvalmisteluissa. Joulu kymmeniä henkiä ja jouluruuat maistuivat erityisen makoisilta joulun lämpimin ajatuksin. oli entisajan maataloissa vuoden ehdoton kohokohta ja suuri yksinkertaiseen arkiruokaan tottuneelle vanhan ajan maaseudun juhla, jonka eteen nähtiin vaivaa ja jota valmisteltiin innolla. väelle. Yltäkylläisen jouluaterian jälkeen kaikki saivat vielä isän- Laura Laurila 2010 Jouluaatto Myllyojan talossa alkoi kuusen hakemisella omasta täväeltä lahjan, joka oli tavallisesti itse tehty käsityö, puulelu tai metsästä. Kuusen haku ja sen koristelu kuuluivat perinteisesti muu puutyö. Yhteisen joulujuhlan jälkeen työntekijät siirtyivät talon miesväen joulupuuhiin. Kuusen koristeeksi ripustettiin koteihinsa ja joulunvietto talossa jatkui Eskolan perheen ja suvun alkoivat ”härkäviikot”, jolloin elämä vaihtui tavallistakin eläviä kynttilöitä, omenoita, karamelleja ja lippunauhoja. Itse kesken. Käynti omaisten haudalla, joulusauna, illan juhla-ateria askeettisemmaksi arjeksi joulun juhlinnan jälkeen. tehdyt himmelit, joulun ajan kukat ja kynttilät koristivat muu- sekä joulupukin vierailu kuuluivat jouluaaton perinteiseen ohjel- Edellä kerrottu kuvaa vanhan ajan joulunviettoa Myllyo- ten taloa. Puolilta päivin jouluaattona talon väki ja tilan kaik- maan Myllyojan talossa. jan talossa, Maarian Paimalassa. Wilhelm Eskola rakensi Myllyojan talon vuonna 1910 kodiksi nuorikolleen Aman- Joulupäivä aloitettiin hyvin varhain kirkkomatkalla Maarian kirk- da Maria Rasille ja tuleville sukupolville. Nuori Amanda- koon jo kello viideksi aamulla. Matka kirkolle tehtiin hevosella emäntä toi mukanaan kodistaan, Kuralan Kylämäen Rasin ja reellä, koska muistikuvien mukaan ennen aikaan jouluna aina talosta, vahvat maalaistalon perinteet sekä ruokien että ta- oli lunta ja kova pakkanen. Kirkkomatkalta palattua lämmiteltiin pojen suhteen. Amandan viimeistä joulua vietettiin vuonna uunissa haudutetulla joulupuurolla ja glögillä. Joulupäivää vie- 1938 ja Wilhelmin vuonna 1940, mutta tavat ja perinteet tettiin entisajan tapojen mukaan hyvin rauhallisesti perheen ja siirtyivät talon omistuksen mukana seuraavalle sukupolvel- lähisuvun kesken jouluherkkuja nautiskellen, lueskellen ja pele- le Lauri-pojan jatkaessa talonpitoa Irja-vaimonsa kanssa. jä pelaten. Vasta Tapaninpäivänä oli lupa lähteä kyläilemään su- Nuori perhe ei kuitenkaan saanut iloita monista yhteisistä kulaisten luo. Tapanin ajelu Myllyojasta suuntautui useimmiten jouluista, sillä Lauri Eskola kaatui sodassa vuonna 1944,

Marja-Liisa Haapa-ahon valokuva-arkisto sukulaisten luo Kuralan Kylämäkeen tai Paattisille. Joulun väli- minkä jälkeen talo jäi Irja Eskolan ja hänen kolmen pienen päiviä vietettiin kyläillen ja lepopäivistä nautiskellen aina Nuutin- tyttärensä hoiviin. Nykyisin taloa hallitsee tyttäristä vanhin, päivään saakka, jolloin kylällä kiertävät pienet nuuttipukit tulivat Marja-Liisa Haapa-aho, joka yhdessä sisartensa Kaisa Myllyojan talo Maarian Paimalassa. kolkuttamaan ovelle ja ”korjaamaan joulun pois”. Nuutinpäivästä Pakkalan ja Päivi Eskolan kanssa ylläpitää talon vanhoja perinteitä ja kokoaa edelleenkin suvun yhteiseen joulunviet- toon. Myllyojan talossa joulut ovat valoisia, elämäntäyteisiä ja tunnerikkaita juhlia, vaikka useampana jouluna haikeus ja

oma LoKero aavistus tulevasta luopumisesta ovat värittäneet joulun viet- poLtto- toa. Viimeisin, ikimuistoinen kokemus perheellä on vuoden KeLpoiseLLe jätteeLLe! 2010 joulusta, jolloin Marja-Liisan parantumattomasti sai- ras Laura-tytär viimeisillä voimillaan luki perheelle jou- luevankeliumin ja mm. oheiset itse sepittämänsä joulurunot.

Tuula Manner Vastuuta ympäristöstä VaiVattomasti! Meille on TERVETULOA KOTIMAISELLE helppo YRITTÄJÄVETOISELLE KATSASTUSASEMALLE TUULISSUOLLE LajitteLe tulla jätteet heLposti Kotipihassasi! Ville NeLiLoKeroiseN QuattroseLeCt-jäte astiaN aVuLLa Jouko Kierrätät tehoKKaasti KaiKKi KotitaLoutesi jätteet. Wigren Pursiainen SITA Finland tarjoaa sinulle Suomen LajitteLemaLLa: edistyksellisimmän kierrätysmah- • kierrätät samalla kertaa kaikki dollisuuden omalla pihallasi. kotitaloutesi jätteet KATSASTUSTARJOUS • vähennät kasvihuonepäästöjä HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN Quattroselect on omakoti- ja • säästät luonnonvaroja. Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä MÄÄRÄAIKAISKATSASTUS rivitaloille sekä pienyrityksille 39,- tarkoitettu, 370-litrainen neli- + MAHDOLLISET PÄÄSTÖMITTAUKSET. Quattroselect-astiaan kerätään Invapaikka, pyörätuoliluiska ja lokeroinen jäteastia, jonka vain hyötyjätteitä (ei polttokelpois- Tarj. voimassa 31.12.2012 asti. (Mahdollinen jälkitarkastus 10,-) avulla kierrätät keräyskartongin, ta jätettä) Raisiossa, Naantalissa, automaattiovet -lasin ja -metallin sekä polttokel- Maskussa ja Nousiaisissa. poisen jätteen. Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 palvelualue: Turku, Kaarina, WP-Katsastus Oy Lieto ja Rusko. Satakunnantie 19, Turku Tuulissuontie 34, LIETO, puh ja fax 020 740 4300 Av. ma-pe [email protected] puh. (02) 436 4300 Lisätietoja puhelin 010 5400 WWW.sita.Fi www.raunistulanapteekki.fi www.wp-katsastus.fi klo 8-17 • 4/2012 5 Itä-Maarian aluetyön joulutervehdys Veijo Vehanen Maarian seurakunnan Itä-Maarian alueneuvoston nykyisen kokoonpanon toinen toimintavuosi on kääntymässä lopuilleen. Kuitenkaan tätä tekstiä kir- joittaessani ei välttämättä ikkunasta avautuvan nä- kymän perusteella ihan heti tule mieleen, että joulu kolkuttaa ovelle. Musta maa ja toistuvat vesisateet ovat kaukana lapsuuden ajan valkoisista jouluista, mutta almanakkaa on uskominen. Vaihtelevista ke- liolosuhteista huolimatta on myös kuitenkin aika luoda lyhyt katsaus menneeseen. Kuluneen vuoden aikana olemme omalta osal- tamme pyrkineet entisestään madaltamaan kynnystä osallistua seurakunnan tarjoamiin eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. On vaikea arvioida itse saavutettuja tuloksia, mutta toivon, että vireä ja tapahtumarikas vuosi on täyttänyt ainakin edes osan asetetuista ta- voitteista. Maarian kirkon jumalanpalveluselämän elävöittäminen on ollut kuluneen vuoden tärkein tavoitteemme ja omalta osaltamme olemme maal- Koroisten hartaustilaisuus viime kesänä Marianpäivänä. likoiden avulla toteutetun Messunaika-ryhmän toi- minnan ansiosta edenneet tavoitteessamme mieles- täni hyvin. Erityisen iloinen olen myös siitä, että olemme voineet olla jälleen mukana osaltamme toteuttamassa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden wwwwww.lassila-tikanoja.fi.lassila-tikanoja.fi tapahtumien pohjalta syntyneitä ja elämään jäänei- tä tapahtumia ja tilaisuuksia. Varsinkin Koroisten ja Halisten kaupunginosaviikkojen sekä Koroisten kyläjuhlien laadukkaat ja monipuoliset ohjelmat ovat varmasti lämmittäneet kuluvan vuoden aikana monen alueella asuvan mieltä. Katseet ensi vuoteen on jo käännetty. Kaikki toiminta olisi kuitenkin mahdotonta ilman aktiivisia jäseniä. Siksi haluankin esittää mitä läm- pimimmät kiitokset kaikille alueneuvoston maallik- kojäsenille ja muille vapaaehtoisille sekä mukana olleille seurakunnan työntekijöille ja eri yhteistyöta- hoille kuluneesta vuodesta. Toivon, että ensi vuosi jatkuu samaan tahtiin. Seurakunnan järjestämistä loppuvuoden tapahtumista löytyy tarkempaa tietoa tämän lehden sivuilta ja toivonkin, että löydätte runsaasta valikoimasta jonkun sopivan tilaisuuden. Haluan kuitenkin mainita erikseen muutamas- ta tapahtumasta eli keskiviikkona 12.12.2012 klo 18.00 alkaa Maarian pappilan tallissa kaikille avoin joulujuhla, jossa on todella monipuolinen ohjelma ja Koroisten ristin juurelle kokoonnutaan perinteiseen ulkoilmahartauteen Koroistenniemen tummuvaan iltaan keskiviikkona 19.12.2012 klo 18.00 alkaen jo 12. kerran. Lisäksi olemme alustavasti sopineet ensi vuodelle, että Maarian kirkossa sunnuntaina 17.2.2013 klo 10.00 alkava messu on samalla ter- vetulojumalanpalvelus kaikille vuoden aikana seura- kuntaan muuttaneille uusille asukkaille ja jokaisel- le heistä lähetetään erillinen kutsu saapua tuolloin Maarian kirkkoon. Olette ihan jokainen sydämel- lisesti tervetullut kyseisiin tilaisuuksiin. Toivon, että meillä kaikilla olisi joulun kiireistä huolimatta myös aikaa hetkisen levähtää, suunnitel- la tulevaa ja suoda ajatus tai pienikin teko jonkun apua tai tukea tarvitsevan lähimmäisemme hyväksi. Se on asia, joka kaiken kiireen ja yltäkylläisyyden keskellä vain usein unohtuu. Auttavan käden ojen- tamisella ja toivon liekin sytyttämisellä sitä tarvit- sevalle on myös sen antajalle puhdistava vaikutus. Joulun aika on aina ollut itselleni hyvin tärkeä. En tarkoita pelkästään lapsuuden jouluja, piparien tuoksua, yhdessäoloa ja lämpöä, joulun ilosanomaa tai rauhaa, vaan se on aina muodostanut minulle ajanjakson, jota pitää käsitellä ja ajatella kokonai- suutena. Ehkä se johtuu osittain vuodenvaihteen lä- heisyydestä, jonkinlaisesta valmistautumisesta uu- teen, mutta myös osittain tuntemattomaan. Uuteen ja tuntemattomaan on kuitenkin turvallista astua, kun muistaa, että jokainen päivä on mahdollisuus, joka on meille lahjaksi annettu. Lopuksi haluan toivottaa kaikille lehden luki- L&T:n Nelilokeropalvelun avulla joille sekä alueen asukkaille ja heidän läheisilleen oikein siunattua ja armorikasta adventin sekä jou- lun aikaa ja taikaa sekä kaikkea hyvää alkavalle lajittelu ja kierrätys on vaivatonta. uudelle vuodelle 2013!

Jouluisin terveisin, Kokeile niin huomaat!

Mika Ketola Itä-Maarian alueneuvoston puheenjohtaja 6 • 4/2012

Haliskahvilan työntekijät lajittelemassa elintarvikkeita. Riku Salo on tehnyt vapaaehtoistyötä Pastori Mikko Laurén arvostaa arkienke- Operaatio Ruokakassissa vuodesta 2008 lähtien. leidensä työtä. Haliskahvilan arkienkelit Hetken emmittyäni astun muiden tavoin ik- Haliskahvilan toiminta on Maarian seu- siremontti voi kaataa talouden. kaikille halukkaille, mutta työntekijät ovat kunan kautta sisälle Haliskahvilaan, jossa on rakunnan evankelioimistyön alaista. Seura- Laurén painottaa Raamatun eettisiä nor- yleensä ilmoittaneet asiasta, ettei tarvitse tur- jo vilkas hyörinä käynnissä tuntia ennen ruo- kuntaneuvosto tukee työtä antamalla määrä- meja, joiden mukaan on toimittava oikein haan jonottaa. kajakelun alkamista. Vapaaehtoiset työnteki- rahat toimintaan. Toiminnassa on mukana toisen ihmisen kannalta, asettauduttava hei- jät Arja Laukkanen, Lasse Lehtinen, Allan myös Operaatio Ruokakassi ja Turun Ka- kon rinnalle ja toimittava ihmisarvon puo- Operaatio ruokakassi Jakobsson, Helvi Jaakkola, Matti Reinikai- tulähetys, jotka toimittavat jaettavan ruoan lesta. Jeesus antoi meille tästä mallin Mat- Operaatio Ruokakassi ry on nykyisessä muo- nen, Sonja Rautioaho ja tuttavallisesti pelkkä Haliskahvilaan. Maarian seurakunnan toi- teuksen evankeliumissa (Matt. 25:35, 40). dossaan toiminut vuodesta 2008 lähtien. Sen Reijo näyttävät tietävän tarkalleen oman paik- mintakertomuksesta vuodelta 2011 käy ilmi ”Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle toiminnanjohtaja on Mertsi Ärling, joka kansa ja tehtävänsä. Ruokakassin toimittaneen kahvilaan vuoden ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte mi- työskentelee myös Mikaelin seurakunnan Tänään on saatu lähimarketeista muun mu- aikana elintarviketuotteita 10 363 kg ja Tu- nulle juotavaa. Totisesti: kaiken, minkä te diakoniatyöntekijänä. assa hedelmiä, leipää, maitotuotteita, leivon- run Katulähetys puolestaan 9 000 kg. Isoista olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmis- Haastateltavanani on Ruokakassin vapaa- naisia, salaattia, perunoita… Näkyypä mukana määristä on siis kyse. tä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” ehtoistyöntekijä ja yhdistyksen hallituksen olevan muutama ananaskin! Vapaaehtoisilla on varapuheenjohtaja Riku Salo, jonka päivä- tunti aikaa lajitella elintarvikkeet ja laittaa pai- ”On asettauduttava Kahvilasta löytyy tilaa jokaiselle työ on Varsinais-Suomen Sininauha ry:ssä. kat kuntoon. Yritän pysytellä poissa kiireisten heikon rinnalle” Haliskahvila on kristillinen kahvila, mutta Operaatio Ruokakassi on kristillinen yh- työntekijöiden jaloista. Paikan vastuuhenkilö, pastori ja merikaptee- kaikki ovat vakaumuksesta riippumatta terve- distys, joka toimii katto-organisaationa Tu- ni Mikko Laurén kutsuu kahvilan vapaaeh- tulleita. Saan tilaisuuden haastatella paikalle run ja lähikuntien ruokajakelua toteuttaville Haliskahvilan vuosikymmen toisia työntekijöitä kauniisti arkienkeleiksi. saapunutta Jartsaa ja Minnaa. yhteisöille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, Maarian seurakunnan Haliskahvila on toi- Ilman heitä ei toimintaa voitaisi pyörittää. Jartsa on käynyt kahvilassa 2000-luvun että Ruokakassin kuorma-auto käy viikoit- minut noin kymmenen vuoden ajan Kardi- Laurén on usein etenkin tiistaisin kahvilassa puolivälistä saakka. Hän muistaa ruokajake- tain Helsingissä tai Tampereella hakemas- naalinkadulla. Aluksi toiminta oli lähinnä paikalla keskustelemassa asiakkaiden kans- lun olleen silloin paljon pienimuotoisempaa. sa keskusliikkeistä elintarvikkeita ja joskus kahvittelua ja mahdollisuutta keskusteluun sa. Hänen mukaan koko seurakunta näkee Jartsa käy kahvilassa säännöllisesti molem- vaatteita. Nämä jaetaan noin kymmenelle seurakunnan työntekijän kanssa. Ruokaja- tärkeänä heikommassa asemassa olevien pina päivinä. Hänelle on tärkeää, ettei kah- eri alueen toimijalle, joista Maarian seura- kelu oli hyvin pienimuotoista. Sen tarve auttamisen. vilassa tuputeta uskontoa, vaikka kristillinen kunta on yksi. kuitenkin kasvoi, ja tällä hetkellä ruokaa Mikko Laurén oli 30 vuotta sitten meril- arvopohja ei sinällään häiritse. Jartsa korostaa Vuosittain ruokaa haetaan Helsingistä jaetaan kahdesti viikossa, tiistaisin ja tors- lä ollessaan tilanteessa, jossa järjesti ruokaa kunnioittavansa toisten uskontoa. Suurin syy noin 200 000 kg, ja Turun alueen kaupoista taisin. Asiakasmäärä on kasvanut jo yli sa- nälkäisille puolalaisille. Silloin hän ajatteli, kahvilassa käymiseen ja ruokakassien hake- saadaan elintarvikkeita saman verran. Ruo- taan henkilöön. että kyllä meillä on asiat Suomessa hyvin. miseen on se, että rahat eivät yksinkertaisesti an jakelu vaatii täten järjestelmällisyyttä ja Eipä hän arvannut, mis- riitä elämiseen. toimivaa logistiikkaa. Riku Salo korostaa sä olisi mukana vuonna Minna on käynyt myös jo pidemmän ajan vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien 2012. Turussa on valitet- kahvilassa, mutta vähemmän säännöllisesti. merkitystä. Ilman heitä ei tämänkaltaista tavan paljon yksinäisyyttä Välillä on ollut aikoja, jolloin ei ole tullut toimintaa pystyisi pyörittämään. ja monesta syystä johtuvaa käytyä ollenkaan. Minna käy itse auttamassa köyhyyttä. silloin tällöin Turun Katulähetyksen ruokaja- Sosiaalista diakoniatyötä Asiakkaissa on työttö- kelussa, josta saa samalla lämpimän ruoan. Operaatio Ruokakassilla on omia tilaisuuksia miä, jotka etenkin perus- Minnalla on halu auttaa muita ja hän näkee muutaman kerran vuodessa. Näitä ovat esi- päivärahalle pudottuaan kristillisyyden hyvänä asiana. Minna on Jart- merkiksi Ystävänpäivän tapahtuma, Asunnot- tarvitsevat lisäapua elämi- san kanssa samaa mieltä siitä, että eläminen tomien Yö, Köyhien itsenäisyyspäiväjuhla ja seen. Joukossa on myös on nykyään niin kallista, että on pakko hakea Vähävaraisten ja työttömien joulujuhla. pientä eläkettä saavia, joilla apua kahvilasta. Ruokakassin tavoitteena on kehittää sosi- esimerkiksi taloyhtiön his- Molemmat ovat sitä mieltä, että kaupat aalista diakoniatyötä, jotta ihmiset pääsisivät Jartsan ja Minnan kahvihetki. saisivat antaa enemmän ruokaa jaettavaksi. pois ruokajonoista. Ruoka-avun tulisi olla vain He tietävät kuinka paljon kaupoilta menee väliaikainen tuki. Diakoniatyön kautta ihmi- ruokaa roskikseen. ”Parasta ennen” – päi- siä kannustetaan erilaisten toimintojen, kuten väysten kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka, työn, harrastusten tai tukiryhmien piiriin, jotta kukkakauppa Turun koska esimerkiksi maitotuotteet säilyvät hy- arkeen tulisi enemmän sisältöä. Ihmisiä aute- KOTIPESULA vinkin pitkään. taan voimaantumaan, jotta autettavasta voisi NUMMEN NARSISSI KY Mattojen ja kodintekstiilien palvelupesula Vanha Hämeentie 29 Ruunikkokatu 3 Jartsa ja Minna ovat tyytyväisiä kahvilan vielä joskus tulla auttaja. Orikedon postin vieressä toimintaan. Ainoan kriittisen kommentin saa Turku Puh. (02) 238 7799 jonotusjärjestelmä, joka voi pistää ensimmäi- Teksti ja kuvat: Mirja-Riitta Salo Puh. 237 2005 www.turunkotipesula.fi kari.karppelin@turunkotipesula.fi senä paikalle saapuneen jonon hännille, jos AVOINNA: • Nopeasti arpaonni ei suosi. Kasseja ei joka kerta riitä • Edullisesti Ark. 9.00–18.00 • Vaivattomasti La–Su 9.00–14.00 Plyysi- ja käytävämatot laakavesipesuna

Turkulainen kuljetusyritys SAUTILA OY kolmannessa polvessa MONIPUOLINEN LAATUVALIKOIMA PIKKUHERKUISTA REILUIHIN RUOKA-ANNOKSIIN! • Vaihtolavakuljetukset • Vaihtolavojen vuokraus • Koukkuvaihtolavakuljetukset • VEIKKAUS Aukioloajat: ma – pe 8 – 21, la 10 – 21, su 12 – 21 yhdistelmäautoilla max. 120m3 • Sepeli-, sora- ja multatoimitukset • Lumiurakat • OLUTTA MUKAAN JOKA PÄIVÄ • Teiden kastelut • Nosturiauto kappaletavarakuljetuksiin • Lavettikuljetukset • Kaivuupalvelut GRILLI JA ELINTARVIKEKIOSKI • Maa-ainesten kuormaus • Pyöräkuormaajapalvelut • MYÖS KALASTUSLUVAT MEILTÄ! Riimukatu 11, 20380 Turku Puh. (02) 242 6416 Fax (02) 242 6335 HALISTUPA 0400 221 314 0400 221 316 email: [email protected] www.sautila.com TERVETULOA! Emmauksenkatu 1, p. (02) 253 9564 • 4/2012 7 Pieniä hyviä asioita Halisissa Yhdistys nimeltä Halisten hel- Toiminnalla suunnattua valtionavustusta tavaa. Muutamana sunnuntai- potus perustettiin vuoden 2012 kristillinen arvopohja Varsinais-Suomen ELY-kes- na on puuhailtapäivä eri tee- alussa. Lähdin selvittämään, Edessäni istuvat miehet ovat kukselta. Muutoin yhdistyk- mojen merkeissä. Tiedossa on mitä yhdistyksen hauskan ni- tunteneet toisensa jo pitkään, sen toiminnan rahoitus on muun muassa joululeipomista men takana piilee. Tapaan ja molemmilla on kristillinen pienen tukijoukon varassa. ja –askartelua, sekä koko per- kahvikupillisen äärellä yhdis- vakaumus. Tämä näkyy ha- Myös Majabackan ja Rytö- heen joulujuhla 9.12. tyksen puheenjohtajan Ben- lussa tehdä pieniä hyviä asioi- hongan perheet ja sukulaiset Kristillisestä arvopohjasta ny Majabackan ja sihteerinä ta alueella, jossa asuu paljon ovat avanneet kukkaroiden- huolimatta Halisten helpotus ei toimivan Klaus Rytöhongan. lapsiperheitä. Ajatus syntyi jo sa nyörit halislaisten hyväksi. ole osa minkään seurakunnan Ensimmäinen positiivinen kaksi vuotta sitten, jolloin mie- toimintaa. Kristillisyys näkyy yllätys on Majabackan ja Ry- het totesivat Halisissa olevan Sarjakuvia enemmänkin toimintaan osallis- töhongan yhteisöllinen ajatte- tarvetta lapsiperheitä koske- ja pyhäkoulua tuvien lähimmäisenrakkaudes- lutapa. Kumpikaan miehistä ei valle toiminnalle. Majabackan Halisten helpotus toimii sa- sa. Toiminta on kaikille avoin- asu Halisten lähettyvillä, mut- ja Rytöhongan aivoriihen tu- moissa kerhotiloissa MLL:n ta vakaumuksesta riippumatta. ta he ovat silti valmiita käyttä- loksena syntyi kristilliselle ar- äiti-lapsipiirin kanssa. Yhdis- mään päivätyönsä lisäksi voi- vopohjalle perustuva, voittoa tyksen toimintaa on tällä het- Tavoitteena asukkaiden Halisten helpotuksen aktiivit: Klaus Rytöhonka ja Benny mavarojaan Halisten seudun tavoittelematon yhdistys. kellä kuvittaja Harri Heikka- oma toimijuus Majabacka. hyväksi. Benny Majabacka on Toinen positiivinen yllätys sen ohjaama sarjakuvakerho Benny Majabacka ja Klaus virkavapaalla Seikkailupuis- on se, että Halisten helpo- ala-asteikäisille tiistaisin klo Rytöhonka painottavat läh- voitteena on vähitellen halis- ta tulevalle toiminnalle! Tule ton toiminnanjohtajan virasta tuksen toiminta perustuu va- 16.30. Lisäksi on kristillinen teneensä liikkeelle matalalla laisten oma halu jatkaa ja yllä- paikan päälle käymään tai ota ja työskentelee nyt lehtorina paaehtoisten antamiin avus- pyhäkoulu 3-10-vuotiaille pa- profiililla ja nöyrällä mielel- pitää lapsiperheille suunnattua yhteyttä sähköpostilla: HUMAKissa. Klaus Rytöhon- tuksiin. Sarjakuvakerho saa rittomien viikkojen sunnuntai- lä. Ideoita heillä on runsaasti, toimintaa. Miehet toivovat Halisten helpotus ry. ka puolestaan on toiminut jo pientä tukea Seikkailupuis- sin klo 14.00. Vanhemmille mutta tärkeintä on kuunnella asukkaiden tulevan rohkeasti pitkään päiväkodin johtajana. on tarjolla kahvia ja pikkupur- asukkaiden omia toiveita. Ta- mukaan ja kertomaan toivei- Kardinaalinkatu 4 H, kerhotila tolta ja harrastustoimintaan [email protected]

Sarjakuvien maailmassa Pääsen tutustumaan Halisten helpotuksen sarjakuvakerhon hahmoille. Aikuisenkin tekisi mieli ottaa kynä käteen ja hil- toimintaan koleana tiistai-iltana. Kerhotilan ovella on pie- jentyä lasten kanssa piirtämään. ni kyltti, joka kertoo Halisten helpotuksen toimivan näissä Heikkasen ura kuvittajana on kunnioitettavan pitkä. Hä- tiloissa. Lämpö valtaa sielun ja ruumiin astuessani viihtyi- neltä on julkaistu sarjakuvia ja kuvituksia vuodesta 2004 siin tiloihin, jossa odottaa ystävällinen mies, kuvittaja Harri asti. Alan yrittäjäksi hän ryhtyi vuonna 2011. Turun taide- Heikkanen lapsiryhmänsä kanssa. akatemian digital arts-tutkinnon lisäksi Heikkanen on kou- Sarjakuvakerhossa on paikalla kuusi lasta, viisi poikaa luttautunut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Hän on myös ja yksi tyttö. Ryhmä on pysynyt hyvin koossa alusta asti ja itsekin isä, ja varmuus ja rauhallisuus kasvattajana näkyvät ryhmähenki on hyvä. Lapset ovat selvästi motivoituneita hänen toiminnassaan. sarjakuvien tekoon. Kerhossa on kivaa! Edistyvät taiteilijat Puolessavälissä kokoontumista pidetään pieni tauko, jotta Ihmetykseni herättää se, että lapset istuvat täydellisen kes- lapset saavat purkaa energiaansa liikkumalla. Tässä välissä kittyneinä pöydän ympärillä. Vuorossa on kuvakokojen piir- käytän tilaisuutta hyväksi ja pyydän lapsen kerrallaan ker- Sarjakuvakerholaiset yhteiskuvassa. toharjoitukset ja kuplien ja tekstin lisääminen sarjakuvaan. tomaan kokemuksiaan kerhosta. Kierrellessäni katselemassa lasten piirustuksia, yllätyn Raisa (10v): Tykkään tehdä sarjakuvia. Äiti luki lehdestä, Anton (10v): Kerhossa on ollut kivaa. Piirtelen joskus ko- heidän taitavuudestaan. Kerho kokoontuu nyt seitsemättä että tällainen kerho on alkamassa. Olen tykännyt käydä ker- tonakin. Äiti löysi ilmoituksen kerhosta netistä. Olen oppi- kertaa ja lapset ovat jo selvästi oppineet sarjakuvan piirtä- hossa. Olen oppinut taustan ja hahmojen tekemistä. nut taustan tekemistä. misen perustaitoja. Viisi ensimmäistä kokoontumiskertaa lapset harjoittelivat perusasioita, kuten taustan ja hahmojen Elmeri (9v): Kerhossa on ollut hirveän kivaa. Tykkään piir- Liam (melkein 8v): Eka kerta kerhossa oli kivoin. Äiti löysi piirtämistä sarjakuvaan. Harri Heikkanen näyttää yhdellä tämisestä ja piirrän myös kotona kaikenlaista. Olen oppinut jostain tiedon kerhosta. Tykkään piirtämisestä. Olen oppinut kädenliikkeellä, miten sarjakuvaruutuun saa luotua taustan hahmojen tekemistä ja oma hahmo on kehittymässä. mittasuhteita, eli kuinka pitkä hahmon pitää olla. Eemeli (8v) ja Aaron (7v): Olemme täällä iskän mukana. Kivaa on ollut. Olemme lukeneet sarjiksia 3-4-vuotiaasta asti. Tykkäämme piirtää. Olemme kerhossa oppineet hori- sonttiviivan käyttöä.

Sarjakuvakerho edesauttaa hienosti lasten mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Toivottavasti saamme ensi keväänä jatkoa tälle kivalle ja tarpeelliselle kerholle!

Teksti ja kuvat: Mirja-Riitta Salo Raisan sarjakuva.

Kauppatorin konttori toivottaa Oikein Hyvää Joulua sekä Onnellisista Uutta Vuotta 2013! KOTOISAA Tervetuloa tutustumaan konttoriimme ja keskustelemaan pankkiasioistasi! joulua Lähetä oma joulutervehdys: tvt.fi

Lieto, Hyvättyläntie 10, puh. 02-4711 400 Lieto AS., Elotie 26, puh. 02-4711 450 Turku, Kauppiaskatu 9, puh. 02-4711 470 www.poppankki.fi/lieto Liedon Osuuspankki • Lieto ja Turku TVT Asunnot Oy • Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku • Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 • Vuokraus, puh. (02) 262 4888 8 • 4/2012

Ajan viljelyjärjestelmä perustui siihen, että pellot oli jaettu kah- teen lohkoon, joista toinen oli aina vuorotellen kesantona ja toinen kasvamassa. Suurin kylvö oli Friskalassa 1540-luvulla Hirvensa- lossa, jossa se oli kaikkiaan 54 pannia ja pienin noin 1,5 pannia. Halisten lähialueella, mantereen puoleisessa Maariassa se oli 11 pannia. Viljelysalat pysyivät tasaisina 1500-luvulla. 1580-luvun veronpanoissa viljelymääriä jossakin määrin tasattiin.

Karjataloudesta Karja ei nykyaikaan verrattuna tuottanut hyvin. Syinä olivat esimerkiksi paljon alkeellisemmat tilat karjalle ja ruokinnan laatu varsinkin talvella nykyaikaan verrattuna. Tuotosmääris- tä ei ole paljon tietoja säilynyt. Iso-Heikkilän tilan säilyneistä tileistä ilmenee, että 1540 – 1550-luvuilla seuraavanlaisia vuo- situotosmääriä. Lehmä tuotti keskimäärin noin 1,5 leiviskää (12,75 kg) voita. Lammas tuotti keskimäärin 2 naulaa (0,8 kg) villoja ja 2,5 naulaa (1,2 kg) juustoa. Juustoa tehtiin siihen ai- kaan niin lampaan kuin vuohen maidosta. Karjanpidon tärkein peruste lienee ollut lihan tuotanto. Leivän ohella se oli ensisi- jainen ravinnonlähde ihmisille. Lisäksi karjasta saatava lanta toimi peltojen lannoitteena turvaten viljan saannin. Silloiset tilat olivat maaveron maksuvelvollisuuden suhteen keskenään eri asemassa. Yksityisessä omistuksessa olevat ns. Halisten kylän varhaishistoria verotilat olivat verovelvollisia. Kruunun, eli valtiovallan omis- tuksessa olevia kruununtilat eivät maksaneet maaveroa, vaan niiden talonpojat olivat vuokralaisen asemassa. Rälssitilat oli- vat taas tiloja, jotka olivat alun alkaen vapautettu maaverosta Halisten kylä nyt. Taustalla näkyy Komoisten talon rakennuksia ja tilan hevoshaka. Oikealla pilkottaa Tätilän tilan rakennuksia. vastineeksi sille, että ne varustivat kustannuksellaan ratsusoti- Halisten kylä on ikivanha asuinpaikka Aurajoen merkittyjä kyynärämittoja. Tankoluku ei näin ollen viittaa suo- laan kruunun palvelukseen. Verovapaus tosin voitiin myötää vastineeksi myös muista syistä. läntisellä rannalla Halisten kosken muutama kilo- raan kylän peltoalojen ja niittyjen suuruuteen vaan paremmin- Kruunu kantoi 1500-luvulla myös omaisuusveroa. Vuonna metri Turun kaupungin keskustassa. Kylän talon- kin kylän talojen määrään. Suurempi tankoluku on helpompi jakaa useampaan osaan. 1971 kannettiin ns. hopeavero ja vuonna 1600 viidenkymme- poikaistalot ovat 1800 – 1900 luvuilta ja osin van- nen penningin vero. Omaisuuteen laskettiin kuuluvaksi myös hempiakin. Kylän vuosisataiset viljelyperinteet Maarian tiloista ja kylistä talojen karjat, jota veronkannon vuoksi luetteloitiin. Maave- jatkuvat yhä. Frantsin tilalle niitä jatkaa jo kolmas- Maariassa oli 1500-luvun tienoilla 24-tankoisia kyliä kaikkiaan rosta vapautetut tilatyyppien, kruunun ja rälssitilan, osalta ei toista sukupolvi. kymmenen ja mantereen puoleisessa Maariassa kahdeksan. Ha- kuitenkaan luetteloihin otettu mukaan sitä karjamäärää, jota lisen lisäksi kyliä olivat Paimala, Vaistenkylä-Saramäki, Kär- pidettiin tilan omistajan, eli kruunun tai rälssitilan omistajan Nimen Halinen alkuperä on tuntematon. Uskottavimman tuntui- sämäki, Kaerla, Virusmäki, Raunistula, ja Aninkainen. Kyliä, omana, ns. inventaariokarjaa. Halisten tilat kuuluivat siihen sen teorian mukaan nimi viittaa joen keskellä koskessa olleeseen joiden tankoluku oli 12, oli vastaavasti 62. aikaan näihin verosta osittain vapautettuihin talotyyppeihin. saareen, joka jakoi, eli halkaisi, joen ja sitä kautta ympäröi- Maatilan suuruus määriteltiin sen mukaan, paljonko sen vät alueet kahteen hallinnollisesti toisistaan erottuvaan osaan. peltoihin meni viljasiemeniä ja paljonko sen niityistä saatiin Metsätaloudesta Nämä muodostivat myöhemmin Kaarinan ja Maarian pitäjät. heiniä. Molempia mitattiin niiden tilavuuksien mukaan. Tila- Talous perustui paljon metsän käyttöön maanviljelyksen ja Halisten kylä sijaitsee paikalla, joka on ollut asumista aja- vuusmittana käytettiin ennen tynnyriä pannia, jonka koko oli karjanhoidon lisäksi. Metsän puita käytettiin mm. rakennus- tellen erinomainen. Alueelta onkin löydetty lukuisia merkkejä puoli tynnyriä, eli noin 92 litraa. Pannista johdettiin verotuk- ten ja aitojen rakentamiseen, polttopuuna ja erilaisten kotitar- asutuksesta: hautapaikkoja, kuppikiviä, ja kiviröykkiöitä, joi- sessa käytetty mittaluku panninmaa. Varsinais-Suomessa yksi ve-esineiden valmistamiseen. Lehtiä kerättiin karjan rehuksi. den ikä lienee 1500 – 2000 vuotta. Halisten kosken ikä on noin panninmaa tarkoitti sen suuruista peltoalaa, jonka kylvämiseen Koivusta saatiin tuohta ja puun ulkokerroksista saatiin niintä 1000 vuotta. Alueelta ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tarvittiin kahden pannin suuruinen viljamäärä, ja lisäksi sen köysien ja verkkojen valmistukseen. Lisäksi puusta valmistet- tavattu sellaisia löydöksiä, jotka viittaisivat vielä vanhempaan kokoinen niitty, josta saatiin neljä kuormaa heiniä. tiin tervaa ja sepän pajaan hiiltä. asutukseen, kuten Kärsämäestä ja Saramäestä, vaikka Halis- Maakaupoissa yksi panninmaa tarkoitti sellaista alaa peltoa, Maariassa muutenkin vähäiset metsät alkoivat näyttää lop- ten kylä on sinänsä vastaavanlainen paikassa aurinkoisella joen jonka puolikkaaseen ensimmäisenä vuonna kylvettiin kaksi pan- pumisen merkkejä jo varhain. Tukkipuita löytyi vain Hirven- länsirannan mäellä. Halisten kylä ei tosin ole sijainnut vesireit- nia viljaa ja toisena vuonna toiseen puolikkaaseen kaksi pan- salon Friskalassa. Räntämäen jakokunnan halonsaanti maini- tiä lukuun ottamatta kulkureittien välittömässä läheisyydessä. nia viljaa. Tähän aikaan oli käytössä vuoroviljely, jossa pelto taan 1500 – luvun asiakirjoissa heikoksi. Nykytilanne metsien lepäsi joka toisen vuoden. suhteen on aivan toisenlainen. Alueen maanjakokysymyksiä Veropanninmaa oli taas sen suuruinen pinta-ala, joka käsitti Rakennuksista ei juuri ole tietoa. Niistä on kuitenkin päätel- Kun alueella muodostui kiinteä, maanviljelykseen perustuva neljä panninalaa peltoa ja neljän heinäkuorman alan niittyä. Eri tävissä, että taloissa oli jo savupiippu, eli lämmitysjärjestelmä asutus noin 1000 vuotta, oli samalla järjestettävä maanomistus- maakunnissa panninmaan koko oli erilainen eri aikoina. Myö- oli uloslämpenevä, eikä enää savupirttijärjestelmää. Talot oli- asiat. Länsi-Suomessa pitäjien maat, kuten Maaria, oli jaettu hemmin yksi panni oli 1/2 tynnyrinalaa eli 2 468 neliömetriä. vat myös varustettu ikkunoilla, jotka tuskin olivat vielä lasia, Isoonjakoon saakka jakokuntiin. Jakokuntaan kuului yksi tai vaan ehkä lampaan nahasta valmistettua pergamenttia. useampi kylä. Jakokuntien rajat oli tarkoin määritetty. Jako- Peltoviljelyksestä kunnat maat kuuluivat siinä olevien talojen yhteisomistukseen Halisten kylän maat eivät rajoittuneet vain siihen jakokuntaa, Halisten kosken patoaminen lukuun ottamatta kunkin kylän talon yksityiseen omistukseen johon kylä kuului. Kylällä oli jopa 17 kpl jakokunnan ulkopuo- Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa kuuluvia peltosarkoja ja niittyjä sekä peltotilkkuja. lista niittymaata. Maarian taloilla oli yleensäkin paljon jako- Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät Halisten kylä kuului Räntämäen jakokuntaan yhdessä Räntä- kuntansa ulkopuolella sijanneita niittyjä oman pitäjän alueilla joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, mäen, Niuskala-Hamaron, Metsämäen ja Haihun kylien kans- ja myös muiden pitäjien alueilla. Suuri lukumäärä on todennä- että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa, mikä esti kalan- sa. Jakokunta hallinnoi kyläyhteisöjen yhteisiä alueita. Kylät köisesti seurausta alueen vähittäisestä asutuksen kehittymises- nousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa taas olivat tietynlaisia yksittäisten tilanomistajien yhteenliitty- tä ja tarpeesta löytää lisäravintoa karjalle myös jakokunnan ja auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa miä, mutta ero ei liene kovin selvä. 1300-luvulla tuli voimaan pitäjän rajojen ulkopuolelta. Niiden tuotoista ja käytöstä muu- ja samoin syksyllä ison virtaaman aikana. Ruotsin maanlaki, jolla järjestettiin maanomistusolosuhteita. tenkaan ei ole paljon tietoa. Tiedetään kuitenkin, että Halisten Piispa oli siihen aikaan Koroisten kartanon omistaja ja kuu- Laissa kylien maat järjestettiin sarkajaon periaatteen mukaan. arkkiteinin talon seitsemän ulkoniityn tuotto oli yhteensä 55 lui näin Halisten talojen omistajan tapaan Räntämäen suureen Sen mukaan kylän maat olivat periaatteessa yhteisomistuksessa. kuormaa heinää 1400 – luvulla. jakokuntaan. Varsinaisesta piispan myllystä on ensimmäi- Käytännössä kuitenkin vain pellot järjestettiin yhteisomistuk- nen maininta vuodelta 1407. Talonpojat väittivät silloin, että sen mukaisesti. Kullakin talolla oli oikeus vuorotellen peltosar- Peltoviljelyä, vaikka tietoja on vain vähän säilynyt piispa Bero olisi tukkinut myllypadollaan taas joen. Asiasta koihin siten, että kukin sai osuuden kaikenlaiseen peltolaatuun Turun tuomiokirkon lampuotiluettelossa on seuraavat tiedot oli valitettu jo aikaisemminkin, mutta piispa oli siirtänyt asi- kylän yhteisistä aidatuista peltomaista. vuodelta 1553 maakirjoissa Halisten talojen kylvömääristä: an kuninkaan ratkaistavaksi. Nyt tarkistettiin oikein paikalla. Kylän talojen eri paikoissa olevat yhteiset peltoalat jaettiin Katselmuksessa havaittiin, että piispa ei ollut ottanut koskesta erikseen yksittäisille taloille määrättyjen verolukujen suhteessa. enempää kuin sovitun osansa, Peltoalojen kokonaisleveydet mitattiin tangolla, jonka pituus mutta hän oli hakkauttanut uo- VUODEN 1553 MAAKIRJOJEN MUKAAN HALISTEN TALOJEN KYLVÖMÄÄRÄT oli 6 (noin 3,5 m) tai 9 (5,3 m) kyynärää. Talonpojat mittasi- 1 Panni = noin 72 litraa = 0,5 tynnyriä = 15 kappaa man kallioon koskessa. Tämä vat peltojen leveydet itse ja tankoa säilytettiin kylien taloissa uoma määrättiin tukittavaksi. mahdollista tarkistusmittausta varten. Jaettavat peltoalat pyrit- Västeråsin valtiopäivien pää- LAJIKE YKSIKKÖ TÄTILÄ FRANTTI KOMONEN YHTEENSÄ TaLAT KM tiin muotoilemaan niin suorakulmaisiksi, että jako voitiin tehdä tökset vuonna 1527 kirkon ja Ruis Pannia 8 6 6 20 10,1 mittaamalla vain sarkojen leveydet. valtiovallan, kruunun välisistä Ensiksi määriteltiin kylän tankoluku, joka oli joko 12 tai Ohra Pannia 4 4 6 14 4,3 suhteista muuttivat Halisen ta- 24. Yleensä oli niin, että mitä vähemmän taloja kylässä ja Kaura Pannia 1,5 2 2 5,5 1,1 lojen ja myllyjen omistuksia. mitä uudempi kylä oli, sitä todennäköisempää tankoluku oli Papu Pannia 0,5 0 0 0,5 0,2 Vuoteen 1542 mennessä kaikki 12. Kun tiedettiin kunkin talon osuus kylän kaikista maista, Yhteensä Pannia 14 12 14 40 15,7 talot ja myllyt olivat siirtyneet peltolohkot voitiin jakaa sarkoihin tämän suhdeluvun avulla. kruunulle, jonka omaisuutta Yhteensä Litraa 1008 864 1008 2880 1130,4 Jos esimerkiksi jonkun talon osuus oli puolet koko 12 tangon hallinnointiin Turun linnasta kylästä, talo sai 6 tangon levyiset peltosarat kustakin jaettavas- Talat km tarkoittaa alueelle olevien 15 talon keskimääräistä kylvöä. käsin. Siihen aikaan Halisissa ta peltoalasta, tai jos peltoalan leveys ei sallinut koko tangon Kahdessa näistä taloista viljeltiin myös vehnää. toimi myös kruunun kalastus- levyisiä sarkoja, voitiin jakoperusteena käyttää myös tankoon laitos. Siihen aikaan kalastet- • 4/2012 9

Halisten kylän Frantsin tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1628 lähtien. Nykyinen Heikki ja Pirjo Ranti kotonaan Frantsin tilalla, järjestyksessä saman suvun 12. isäntäparis- tilan isäntä Timo Ranti edustaa kolmattatoista sukupolvea saman talon ohjaksissa. Maatalo- kunta samalla tilalla. Nyt tilaa viljelee heidän poikansa Timo. usseurojen Keskusliiton ja Maanviljelysseuran luovuttama kunniakirja Frantsin tilalla. tiin merroilla. Vuonna 1552 saatiin saaliiksi mm. 15 leiviskää, nykyinen Komonen sekä Löytänä, nykyisin Frantsi. rakentaneen talon tuli saada hyvitys muilta taloilta raken- eli 128 kg ankeriaita, ja vuonna 1609 vimpoja 26 kg. Maaria määrättiin yliopiston palkkapitäjäksi 1600-luvulla. nuskustannuksista. Useasta kruununtilasta tuli yliopiston palkkatila. Yliopiston Samoilla käräjillä käsiteltiin myös kaksi muuta Halisten Varhaisimmat historiatiedot Halisten kylästä, annetut tilat annettiin professoreille erityisistä ansioista hen- kylän keskinäisiin suhteisiin liittyvää juttua. Toisessa Markus Tätilän talon varhaishistoria kilökohtaisesti ja heidän ja heidän leskiensä eliniäksi. Turun Komoinen vaati, että hänen pellolleen kaivettu toisen talon Ensimmäinen asiakirjamerkintä Halisten kylään liittyen on kaupungin hallintaan joutui myös muutama tila, vaikka rajat oja on poistettava. Kolmantena vaatimuksena Komoinen esit- vuodelta 1359. Asiana oli Kastun talon kaupan vahvistuk- sellaisenaan eivät juuri muuttuneet. ti, että naapurin rakentama karjaportti on poistettava, koska sesta, kun Halisten Heikki toimi Kastun talon kauppakirjan Halisten kylän kolmesta kaksi määrättiin Turun kaupungil- se häiritsi hänen talopitoaan. Oikeus päätti Komoisen vaati- todistajana. Vuosina 1411 ja 1414 Halisten Mauno esiintyi le 8.11.1650. Vuoden 1655 maakirjojen mukaan Turun kau- muksen mukaisesti, että naapurin oli siirrettävä oja talojen vastaavanalisen kaupan todistajana ja vuonna 1441 Halisten pungille määrättyä Komoisten tilaa viljeli Pertti Komoinen. sarkojen välille ja täytettävä asianmukaisesti toisen maalle Paavo. Asiakirjoissa mainitaan myös, että Halisten Mikko Karjaan kuului 2 härkää, 2 lehmää ja 5 lammasta. Vuokran kaivamansa ojan. Haittaava, uusi karjaportti oli myös pois- toimi Maarian verokunnassa verojen kerääjänä, eli lukijana, luonteista veroa Komoinen suoritti yhteensä 27 markkaa ja tettava oikeuden mukaan. Oikeus suostui myös Komoisen vuonna 1463. 12 äyriä. Koko summasta rahana Komoinen maksoi 12 äy- pyyntöön siitä, että Halisten kylän niityt oli jaettava ja kala- Vuonna 1450 turkulaisen porvari Henrik Kortzhagen leski riä lopun koostuessa luontaistuotteista: viljasta, voista, sian vedet arvioitava. Jako päätettiin suorittaa jo seuraavana ke- Johanna osti 3-tankoisen talon Halisista Pietari Haren leskeltä, rasvasta, villasta ja yhdestä lampaasta. väänä. Sen suorittajiksi määrättiin kruununvouti, lainlukija, Valpurilta kauppahinnan ollessa 80 markkaa. Asiakirjoista Yksi Halisten taloista oli luovutettu professori Martti ja muutama lautakunnan jäsen. ilmenee myös, että Valpurin omistus perustui siihen, että hän Stodiukselle 22.9.1642 palkkiona Raamatun käännöstyöstä. Yhteiselo Halisten kylässä ei kuitenkaan tämänkään jäl- oli sen itse aikoinaan ostanut joltakin kolmannelta. Vuoden 1655 maakirjojen mukaan sitä viljeli silloin Pert- keen sujunut ongelmitta. Seuraavana syksynä 27.10.1634 Vuonna 1453 samainen Johanna-leski oli mennyt naimisiin ti Erkinpoika. Karja ja verot olivat aivan samanlaiset kuin Halisten Perttu syytti Markus Komoista käräjillä siitä, että asemies Henrik Tavastin kanssa ja ostanut toisen niin ikään Komoisten talossakin. tämä oli tappanut hänen sikansa. Markus myönsi lyöneen- 3-tankoisen talon Halisista. Myyjinä olivat silloin Halisten Halisten kolmatta taloa vuoden 1655 maakirjojen mukaan sä sikaa nurkkaa vasten. Sika oli ilmeisesti kuollut tämän Hannu ja hänen poikansa Mikko Hannunpoika. Kauppahinta viljeli vuokraajana Gregorius Tuomaanpoika. Talossa oli seurauksena ja lyöjä tuomittiin maksamaan korvauksen sian oli 59 markkaa. Kyseessä oli nyt perinnöllä saatu talo. Vuon- karjaa saman verran kuin kahdessa muussakin, eli 2 härkää, omistajalle ja sakko yhteensä 3 markkaa. na 1457 edellä mainittu asemies Henrik Tavast sai rälssiin 2 lehmää, ja 5 lammasta. Vuokran luonteisen veron määrä Hamaron talon poika, myöhemmin Maarian kappalainen perustuvat verovapauden näihin kahteen taloon valtiohoitaja oli vähäisempi kuin kahdessa muussa, eli yhteensä rahaksi Niilo Hammarmannus syytti Markus Komoista siitä, että Eerik Akselinpojalta. muutettuna 20 markkaa 24 äyriä. Rahana siitä suoritettiin 6 tämä oli takavarikoinut Hamaron talon lehmät, ja lyönyt Vuonna 1465 mainittu Henrik Tavast teki vaihtokaupat kir- äyriä. Luontaistuotteet olivat sama kuin muissa Halisen kylä yhtä lehmää niin, että se oli lypsänyt verta. Lisäksi hän oli kon kanssa. Kirkko sai nämä kaksi Halisten taloa, ja Henrik taloissa, vaikkakin eri suhteissa. kiskonut samalta lehmältä sarven pois. Kun lehmiä oli tul- Tavast talon Pirkkalasta. Seuraavana vuonna nämä kaksi ta- Ruotujakolaitos toteutettiin 1600-luvulla. Tälläkin oli tu hakemaan, oli Markus Komoinen pahoinpidellyt hakija- loa, yhteensä 6 tankoa, ovat jo Pyhän Olavin luostarin omis- vaikutusta Maarian tilojen verosuorituksiin. Jotkut Maari- na olleen pojan. Tuomion mukaan Markus Komoinen tuli tuksessa ilmeisesti vaihtokaupan perusteella. an kruununtiloista määrättiin jonkun sotilashenkilön palkka- maksaa 0,5 markkaa ja yhden naulan voita sakkoa jokaisesta Samoihin aikoihin syntyi kiistoja luostarin ja talonpoikien tilaksi tai ainakin niin, että sai osan palkastaan tätä kautta. lehmästä, jota oli piessyt. Pahoinpitelystä tuomittiin sakkoa kesken luostarin rakentaman uuden talon sijainnista kosken Tällainen oli esimerkiksi Hamaron tila. Yksi Halisten tilois- 3 markkaa jokaisesta haavasta. Karjan luvattomasta takava- välittömässä läheisyydessä. Talonpojat eivät hyväksyneet tätä, ta oli vuonna 1683 Liewenin komppanian palkkatila, ja sen rikoinnista tuomittiin 3 markkaa. vaan valittivat asiasta. Kihlakunnan katselmus pidettiin vuonna vuokraajana Reko Yrjönpoika. Mutta jo vuonna 1689 se oli Metsän käytöstä sopiminen tuotti myös vaikeuksia. Vuo- 1466. Luostari määrättiin siirtämään talonsa vanhalle tontille merkitty kruunun verotilaksi ja 1690 Raision Soinisten rat- den 1674 talvikäräjillä (22.1.1674) määrättiin vieraat mie- kylämäelle. Luostari sai luvan rakentaa vain pirtin kalliolle sutilan aputilaksi. Kahta muuta Halisten tilaa viljelivät vuok- het arvioimaan se puumäärä, jonka Halisten Juho Matinpoi- myllyn viereen. Seuraavaksi luostari valitti päätöksestä. Uusi raajina vuonna 1683 Perttu Koroinen ja Perttu Erkinpoika. ka ja Vilppu Pertunpoika olivat hakanneet kylän yhteisestä katselmus pidettiin vuonna 1467. Se päätyi samaan tulokseen Vuoden 1712 maakirjassa Halinen on kokonaisuudessa mer- metsästä. kuin ensimmäinenkin katselmus. kitty Turun kaupungille kuuluvaksi. Riita ratkaistiin lopullisesti käräjille Halisissa 1468. Rat- Oikeustaistelua kirkkoherran kaisun mukaan luostarin on siirrettävä talonsa takaisin ky- Kylän sisäisiä reviirikiistoja 1600-luvulla vallankäyttöä vastaan lämäelle ja Halisten Mikon on näin saatava takaisin se pel- Käräjillä 23.1.1634 käsiteltiin Markus Komoiseen Komois- Maarian kirkkoherrana oli vuosina 1667 – 1678 Ruotsissa tosarkansa, jolla luostarin talo sijaitsi. Luostari velvoitettiin ten talosta kannetta siitä, että joku Halisten taloissa piti yk- syntynyt Pietari Bång. Halisten Juho oli siihen aikaan velkaa tekemään 6 kyynärän (3,6 m) levyinen tie jokirantaan ja jo- sinään myllyä hänen peltonsa välittömässä läheisyydessä. seurakunnalle. Kun sitten hänen joku läheisistään oli kuol- kaisen kylän talon oli annettava sitä varten maataan kyläosuu- Samalla hän väitti, että hän menetti hyvä kalapaikankin jo- lut ja Juho oli pyytänyt hautapaikkaa vainajalle, kirkkoherra tensa verran. Luostarin talo sai 1600-luvulla nimen Kreula ja esta. Oikeus ratkaisi asian niin, että Halisten kylä kaikkien oli vaatinut Juholta panttia ennen suostumisen ehtona. Tähän sen jälkeen Tätilä. kolmen talon tuli olla osallisia myllyn toiminnassa. Myllyn taas Juho ei suostunut. Tilanne kärjistyi, kun ruumista oltiin viemässä saat- Talot kirkon taloista kruunun taloiksi tueessa kirkkomaalle. Saattojoukon mielestä ruumis it- Uskonpuhdistuksen ja kirkkoreduktion jälkeen Halisis- KESKIMÄÄRÄISET KARJAMÄÄRÄT MANTEREISESSA MAARIASSA sestään on riittävä pantti ja hautaus tulisi toimittaa ilman sa oli kolme taloa. Yksi oli edellä mainittu 6-tankoi- Ts. Maaria ilman Hirvensalon ja Satavan saaria kirkkoherran suostumusta, jonka vallalle saattojoukko nen luostarin omistuksessa ollut talo, joka oli vuonna VEROTILOT MUUT TILAT halusi laittaa rajan. Tilanne johti siihen, että muutama 1538 siirtynyt kruunulle. Kaksi muuta taloa oli kirkolle isäntä oli noussut kellotapuliin soittamaan kelloja, vaikka KARJALAJI MÄÄRÄ v. 1571 v. 1600 v. 1600 kuuluneita virkataloja, joiden sanotaan tulleen kirkon lukkari ja kirkkoväärtti sen olivat kieltäneetkin. omistukseen kahden lapsettoman talonpojan lahjoituk- Hevosia kpl 1,1 0,7 1,4 Toisesta kellosta sanotaan irronneen kielen. Kirkko- sina. Nämä kaksi taloa peruttiin kruunun omaisuuksik- Härkiä kpl 3,5 4,1 3,6 herra oli rangaistukseksi käskenyt isännät ja lukkarin jal- si vuonna 1542. Lehmiä kpl 5,5 5,1 4,3 kapuuhun. Lukkari oli tähän alistunut, mutta eivät isän- Nämä kolme taloa olivat sen jälkeen koko 1500-luvun Nuorta karjaa kpl 5,4 4,4 3,1 nät. Talonpojat väittivät, että kirkkoherra olisi käyttänyt kruununtaloina lukuun ottamatta vuosia 1580 – 1583, Sonneja kpl ei eritelty 0,3 0,2 käskynsä tehostamiseksi väkivaltaa. Tätä ei kuitenkaan jolloin ne olivat Liivinmaalla kunnostautuneen luutnantti myöhemmin kyetty osoittamaan todeksi. Vuohia kpl 1,5 0,5 1,5 Bryniel Smålänningin läänityksinä. Talon nimet asia- Kirkkoherra oli samalla yliopiston professori. Tapah- kirjoissa mainitaan vasta 1600-luvulla. Luostarin talo Lampaita kpl 8,5 13,5 11,6 tunutta käsiteltiin siksi yliopiston konsistorissa helmi- oli nimeltään Tätilä, joka sai samoihin aikoihin myös Sikoja kpl 2,6 3,4 3,7 kuussa 1671. Kysymys oli siitä, mikä tuomioistuin oli nimen Kreula. Kirkon talojen nimet olivat Kallonen, eli pätevä käsittelemään asiaa. Konsistori päätti, että hovi- 10 • 4/2012 oikeudella ei ole pätevyyttä Bångin asiassa, koska Tietynlaista kapinahenkeä edustaa myös 10 vuot- Bång oli vain yliopiston oman tuomiovallan alai- ta aikaisemmin tapahtunut Halisten kylässä asuneen nen. Hovioikeus oli kuitenkin päättänyt, että sen rengin Heikki Simonpojan juttu. Hänet haastettiin oli otettava vastaan niin talonpoikien kuin Bångin tuomiokapituliin 20.3.1661 siitä, että hän oli lait- valitukset ja tehtävä sen mukaan, mitä laki ja pap- tomassa suhteessa Vappu Matintyttären kanssa. pisäädyn etuoikeuden sallivat. Yliopiston konsistori Heikki ei halunnut kuitenkaan mennä vihille ja ei hyväksynyt tätä päätöstä. puhui vielä halventavasti tuomiokapitulista. Asia Maarian talonpojat veivät asian valitusteitse val- siirrettiin kaupungin pormestarin ratkaistavaksi, tiopäiville seuraavana vuonna, eli 1672. Valituk- koska kyseinen tila Halisten kylässä kuului Turun sessa talonpojat esittivät, että Bång oli kieltänyt kaupungille. Asukkaat kuitenkin kuuluivat Maarian heiltä herran ehtoollisen vuoteen sen jälkeen, kun seurakuntaan. Pormestarin ratkaisusta ei ole tietoa. he olivat valittaneet tuomiokapitulille. He eivät Maariassa oli tämäntyyppisiä oikeusjuttuja muihin myöskään olleet saaneet asiassa mitään päätöstä, pitäjiin verrattuna varsin vähän. vaan heitä oli käsketty sopimaan asia. He olisivat olleet valmiit sopimaan, mutta siihen taas kirkko- Teksti ja kuvat: Timo Leinonen herra ei suostunut. Talonpojat valittivat myös sitä, että kirkkoher- LÄHTEET ra ei osaa suomea, eikä hän julista virallisia val- Alitalo, Raija. Aura- ja Vähäjokilaakson kylännimet. Lisen- siaattityö. Turun yliopisto. 1966. tiovallan asetuksia ja määräyksiä saarnastuolista, Jutikkala, Eino. Suomen talonpoika kautta aikojen. vaan antaa jollekin kappalaiselle tehtäväksi julistaa WSOY. 1946. nämä kuoriovelta, kun ihmiset ovat jo poislähdös- Perälä, Väinö. Maarian pitäjän historia II osa. 3. Maaria sä. Tämän takia talonpojat esittivät, että kirkkoher- 1600 – 1865. Maarian seurakunta ja kunta. Turku 1949. ra vapautettaisiin virastaan. Valitus ei kuitenkaan Tallgren, A. M. & Oja, Aulis. Maarian pitäjän historia I. johtanut tuloksiin. Bång oli kirkkoherrana aina Maarian seurakunta ja Kunta. Tampereen työväen kirja- vuoteen 1678. Hän siirtyi silloin Narvaan korke- paino. 1944. aan kirkolliseen virkaan ja myöhemmin hänestä tuli Viipurin piispa. Halisten kylän talot ja peltoalueita 1920 – luvun Maanmittaushallituksen kartta- tietojen mukaan. Tätilän maat rekisteri nro 1, Frantsi nro 2, ja Komonen nro 3.

jana on toiminut vuoden 2012 alusta Mari Moninaisia naisia Hermaja. Opetuskodin toiminnalle on haettu Opetuskoti Mustikassa käy keskimäärin 25 rahoitusta muun muassa Turun kaupungin pe- naista ja lisäksi heidän lapsensa. Kerrostalos- ruspalvelulautakunnalta. Uutena haasteena on sa olevat tilat natisevat liitoksistaan silloin kun haettu Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta järjestetään jokin erikoistapahtuma ja paikal- Veikka-projektille, joka lähtisi vahvistamaan la voi olla 40 naista lapsineen. Sopu kuitenkin alueen asukkaiden omaa toimijuutta ja yhteisöl- sijan antaa. lisyyttä. Tavoitteena on myös tukea vanhem- Mustikka saa alennusta Turun kaupungilta muutta vertaistukiverkostojen avulla. vuokralla olevasta asunnosta. Tämä on ollut suuri helpotus opetuskodin toiminnalle. Tilat Käytännönläheisyys kunniassa ovat kuitenkin toisessa kerroksessa, jonne on Mustikka on avoinna maanantaista torstaihin vaikea kulkea lastenvaunujen kanssa tai liikun- klo 9.00–14.00. Maanantait on varattu kult- tarajoitteisena. Tämä on yhtenä syynä siihen, tuuri- ja yhteiskuntatuntemukselle, joka on että Mustikka on suunnittelemassa muuttoa uu- hyvin käytännöllistä – tutustumista esimer- siin tiloihin Paavinkadulle. kiksi neuvolaan, päiväkotiin ja suomalaiseen Keskeinen paikka Halisissa on tärkeää, kos- kalenterivuoteen. ka tämänkaltainen toiminta täytyy viedä sinne Tiistaista torstaihin on suomen kielen ope- missä asiakkaatkin ovat. Kaikki maahanmuut- tusta, joka toteutetaan yhdessä Turun kristil- tajanaiset eivät ole syystä tai toisesta valmiita lisen opiston kanssa. Tiistaisin ja torstaisin on lähtemään Turun keskustaan saamaan suomen myös YK-yhdistyksen nuorten ohjaama läksy- kielen opetusta. Luku- ja kielitaidottomana vie- kerho pikkukoululaisille. Mustikan naiset val- raassa maassa liikkuminen on erilaisesta kult- mistavat välipalan läksykerholaisille ja leipovat tuurista tulleelle naiselle vähintään haastavaa. kahvihetken tarjottavat. Perjantaisin Mustik- Opetuskoti Mustikka on hyvin kansainväli- ka on kiinni, koska on muslimien pyhäpäivä. nen kohtauspaikka. Tällä hetkellä ovat edus- Mustikassa ei käytetä ulkopuolista työvoi- tettuina Irakin arabit ja kurdit, Syyria, Afga- maa, vaan opetuskodin naisille järjestetään nistan, Pakistan, Marokko, Tunisia, Vietnam, työ- ja elinkeinotoimiston kautta työelämän Somalia, Albania ja Algeria. Opetuskotikielenä valmennusta. Naiset voivat näin päästä työelä- käytetään suomea, mutta äidinkieltäänkin saa mään kiinni toimimalla Mustikassa lastenhoi- tarvittaessa käyttää. to-, siivous- tai keittiötyössä. Alle 3-vuotiaille lapsille on tällä tavoin järjestetty lastenhoito, Teksti ja kuvat: Mirja-Riitta Salo ja yli 3-vuotiaat pyritään ohjaamaan päivähoi- don piiriin. Yhteystiedot: Somalialainen Deeqa Axmed Muhumed poikansa Iman Yuusufin kanssa. Kardinaalinkatu 3 P 151, 20380 Turku Vapaaehtoiset Mustikan voimavarana Avoinna ma-to klo 9-14 Opetuskotiohjaaja Mari Hermaja Opetuskoti Mustikalla on tukena laaja ja mo- [email protected] Muu maa mustikka! nipuolinen vapaaehtoisten joukko. Esimerkiksi Suomen Akateemisten Naisten Maahanmuuttajanaisille tarkoitettu opetuskoti vähoitoa ja perhetyötä tuottava yhdistys. Per- Liitto on koonnut Luetaan yh- Mustikka on toiminut Halisten Kardinaalinka- helähtöisyys, läheisyys ja kodinomaisuus ovat dessä -verkoston, joka tukee dulla jo vuodesta 2005. Toiminta alkoi Muu sen toiminnassa toteutuvia arvoja. Sateenkaari maahan muuttaneiden naisten Maa Mustikka -projektista, joka oli Sateenkaa- Kodolla toimii Halisissa myös monikulttuuri- kotoutumista. Vapaaehtoiset ri Koto ry:n alainen, Raha-automaattiyhdis- nen päiväkoti Halikolo, jonka kanssa opetus- opettajat mahdollistavat yk- tyksen rahoittama hanke vuosille 2005–2010. koti tekee yhteistyötä. silöllisen luku- ja kirjoitustai- Opetuskoti Mustikan rahoittajana toimii täl- Sateenkaari Koto ry:n toiminnanjohtaja on don opettamisen, ja kurssil- lä hetkellä Sateenkaari Koto ry, joka on päi- Henna Junttila. Opetuskoti Mustikan ohjaa- la edistyneemmät opiskelijat voidaan ohjata vaativampien tehtävien ääreen vapaaehtois- ten ohjauksessa. Wc-, käsi- ja muut pehmopaperit, Turun YK-yhdistys on jo henkilöhygieniatuotteet. useana vuonna tehnyt yh- Kaikki siivousaineet – ja välineet. teistyötä Sateenkaari Kodon Hyvät ohjeet kaupanpäälle. Nouda tai kanssa. YK-yhdistyksen nuo- tilaa. Yrityksiin rahtivapaa toimitus. ret ohjaajat auttavat maahan- SIISTI-PISTE OY muuttajalapsia läksyjen teossa Orikedonkatu 23, 20380 TURKU Tukku- ja vähittäismyymälä ja saavat arvokasta kokemusta Mari Hermaja ja Henna Junttila pitävät tärkeänä yhteisöl- 02-2510 231 ryhmän ohjauksesta ja erilai- lisyyttä, yhteisvastuuta ja asiakkaiden oman toimijuuden Avoinna ark. 7.30 – 16.30 www.siistipiste.fi sista kulttuureista. kasvattamista. • 4/2012 11

terveydeksi!

Kulttuuriko lääkettä? Vuonna 2011 Turussa vietettiin kulttuu- Taiteen harjoittaminen kuten kudonta, aina takeita siitä, että kulttuurin harjoittami- opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan 10 mi- ripääkaupunkivuotta. Yksi vuoden iskulau- korttien tekeminen, savenvalanta ja vesivä- nen auttaisi niitä, jotka eivät pidä siitä. nuutin ajan ennen tenttiä jännityksestään ja seista oli: Kulttuuri tekee hyvää! Meillä kai- rimaalaus lisäsivät syöpäpotilailla positii- tenttiin liittyvistä huolistaan. Ja kuinka ol- killa on sellainen käsitys, että kulttuuri on visia tuntemuksia ja vähensivät ahdistusta. Tutkimuksia vastaan esitetty kritiikki lakaan, huolien purkaminen kirjoittamalla lääkettä. Mutta mitenkä on, löytyykö väit- Lihaskivuista kärsivillä fibromyalgiapoti- on valitettavan totta. Kulttuurin vaikutusta paransi tenttisuorituksia tilastollisesti mer- teelle katetta? lailla kirjoittamisen harrastamisen todettiin ei voida tutkia kuin penisilliinipilleriä eikä kitsevästi. vähentävän koettuja kipuja ja parantavan myöskään verrata hyvään lääkkeeseen. Mut- Kulttuurin kuten musiikin, taiteen, kir- unen laatua. ta ei ole syytä masentua. Nimittäin tieteen Kulttuuri siis tekee varmasti hyvää, mutta joittamisen sekä luovan liikunnan yhteyttä huippulehdissä on julkaistu myös toisenlai- lääkkeisiin sitä on pyritty tutkimaan useissa kontrolloiduissa Vastaavanlaisia tutkimuksia on suuri mää- sia havaintoja. ei pidä verra- tutkimuksissa erilaisten sairauksien hoidossa. rä. Kulttuurin harjoittamisella on havaittu ta. Harrastetaan Tuloksiakin on saatu. Sairaalaan joutuneil- olevan positiivisia vaikutuksia terveyden eri Lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettu kulttuuria sillä la sydänpotilailla parin päivän aikana anne- osa-alueilla. Vaikutukset ovat olleet kuitenkin pitkäaikainen soittaminen näkyy niin muistia tavalla kuin itse tut kolme musiikkiterapiajaksoa vähensivät vaihtelevia, koska koehenkilöiden elämänti- kuin havaintokykyäkin mittaavissa kokeissa kullekin sopii, stressiä ja laskivat potilaiden pulssitasoa ja lanteet ovat olleet erilaisia. Jotkut hyötyvät vielä 60 - 80–vuotiaana. Jotakin siis muut- ja nautitaan sii- lyhyen seurantajakson aikana sydänkompli- kulttuurista, jotkut eivät. Tutkimusryhmät tuu pysyvästi aivoissa, kun musiikkia harras- tä täysin siema- kaatiot hieman vähenivät. Toisessa tutkimuk- ovat myös olleet pieniä eikä kontrolliryhmiä tetaan. Toisen tutkimuksen mukaan iäkkäät uksin. Kulttuuri sessa samansuuntaisia vaikutuksia saatiin 20 ole tutkimuksissa yleensä ollut. Tutkimuk- muistihäiriöiset potilaat muistivat heille lue- on paljon parem- minuutin rentouttavan musiikin kuuntelemi- set ovat olleet lyhytkestoisia ja ne on tehty tuista teksteistä keskimärin vain noin neljän- paa kuin mitkään sella. Syöpäpotilailla aktiivisen musiikki- pääasiassa sairaaloissa. Tutkittavat on valittu neksen verran. Mutta kun tekstit laulettiin, lääkkeet! terapian todettiin parantavan hyvinvointia, vapaaehtoisista, joiden tiedetään suhtautuvan niistä muistettiin lähes jopa 40 %! Musiikki Pentti Huovinen vähentävän jännitystä ja laskevan stressihor- positiivisesti kulttuuriin, ja tulosten epäillään auttoi painamaan sanat muistiin. Kirjoitta- Kirjoittaja on räntämäkeläi- monien tasoa. siksi olevan todellista parempia. Ei siis ole minenkaan ei ole turhaa. Tenttiä jännittäviä nen tietokirjailija ja lääkäri.

Painoväri Web-väri (RGB) sininen: sininen: C = 100 R = 1 M = 93 G = 31 Y = 40 B = 74 Maarian Myllyojalla Tapahtuu K = 0 c/o Marja-Liisa Haapa-aho Paimalantie 374, 20460 TURKU ks. www.goldenage.fi/ruusuportti [email protected] Syksy on talveen varautumista Tilaisuudet järjestää Talvi on sanellut paljon elämisen aikataulua. Luonnon kiertokulku on määräyty- Ruusuportti ry nyt sen mukaan, että elämä voisi jatkua talven jälkeenkin. Kasvit ja eläimet so- Tervetuloa peutuvat kukin lajinsa mukaan talveen. Ihmispoloisille talveen varautuminen on merkinnyt työntekoa ja vaivannäköä pitkin vuotta. Näinä vuosina talveen ei juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota. Olemme saaneet järjestettyä elämän sellaiseksi, lähes kaikilta osin, ettei talveen tarvitse erityisemmin varautua. Kuuleman mukaan talvi aina kuitenkin yllättää Perinteistä hierontaa ja raskaushierontaa autoilijat kesärenkaineen. Toisin oli ennen. Maataloudessa oli huoli sadonkorjuusta ennen talventuloa. Turun Kärsämäessä Omakotitalot lämmitettiin lähes poikkeuksetta puulla. Oli varattava polttopuita talven varalle. Muistan kuinka meilläkin varauduttiin jo edellisenä talvena tule- Hieroja PERTTI LEHTO Anna lahjaksi vaan. Puut saatiin ostaa pystyssä. Itse kaadettiin puut ja hakattiin haloiksi. Kai- Kylässuonpolku 5 A, Puh 045 858 0800 Hierontalahjakortti killa ei ollut sitä mahdollisuutta, vaan puut oli ostettava halkoina tai klapeina. Oli ”halkosahoja”, jotka toimittivat polttopuita. Melkoiset halkokaljaasirivistöt olivat www.hierojaexpertti.net laiturissa Aurajoen itärannalla, ”halkomöljällä” Martin sillan alapuolella. Siellä oli mittakehikot ”motille” metri kertaa metri ja ”sylelle” kaksi kertaa kaksi met- riä. Niillä mitoilla polttopuuta myytiin. Monet kasvattivat omakotitaloissa yhtä ja kahta lammasta. Maatiloilla saattoi RAKENNUSLEVYJÄ vuodesta 1970 lampaita olla enemmänkin. Lampaat kerittiin ja villat kehrättiin langoiksi. Lampaat Luotettavaa ja hyvää palvelua, olivat mustia ja valkoisia, kun villoja ”karstaamalla” yhdistettiin, saatiin kehrää- Sahaus- mällä harmaata lankaa. Kudottiin ”vanttuut” (lapaset), sukat ja villapaidat. Näin nopeasti ja ammattitaidolla palvelu saatiin lämmintä vaatetta pakkasta vastaan. Ruokapuolikin tuli talvea ennakoiden suunnitella. Perunat, porkkanat, lantut, Oikein punajuuret varastoon talvea varten. Syksyllä tehtiin perunajauhot, keitettiin saip- LEVY-JAATI OY hyvää puat ja siirapit. Monenlaista ruokaa ja tarvikkeita kerättiin talvea ajatellen. Niin kuin nytkin. Säilöntämenetelmät ovat vain huomattavasti parantuneet. Siirapit ja Autokatu 2, Turku puh. 253 9200, fax 277 0990 joulua! email: [email protected] Avoinna ark. 8–17 perunajauhot saa kaupan hyllyltä, kun on antaa euroja vastineeksi. Luonto on opettanut meitä pohjoisessa asuvia. Se on ollut kova opettaja ja kas- vattaja erityisesti menneille sukupolville. Olemme joutuneet ottamaan lukuun aina tulevan huomisen. Lämpimissä maan osissa ei ole näin tarvinnut tehdä. Banaanin voi hakea huomennakin. Varautuminen riittää usein vain päivävaraan. Tämä vä- hän karrikoiden, mutta jossain määrin se pitää paikkansa ja näkyy varmaan ihmisten luonteen piirteissäkin. Talven alun kiintopiste on kuitenkin joulu. Jouluksi suunnitellaan monenlaista. Ehkä muuttoa uuteen asun- toon. Joulumarkkinat perustuvat juuri siihen, että ihmiset hankkivat kaikenlaista juuri jouluksi. Joulusiivous koskee komeroitakin ja käsittää kaikki mahdolliset siivouskoh- (020) 712 2365. teet. Jotain voi tapahtua sillä ruokapuolellakin, ajatuksel- la, säästetään jouluksi. No niin odotellaan nyt sitä joulua ja talvea. Siivotaan sitten mielemme sopukatkin niin, että muistamme joulun vieton tarkoituksen suurena koko maailmaa koskevana Aulis Katajamäki on syntyperäinen syntymäpäiväjuhlana. Halislainen ja asu- nut täällä 70 vuotta. Aulis Katajamäki Nykyään hän asuu Uittamolla.

Turun Silmälaser - Silmäasema Silmäsairaala - Yliopistonkatu 27 20100 Turku - Puh. (020) 712 2365 12 • 4/2012

Nuoret naiset seurakuntaneuvostosta

misprojektista. Sini Lehto laulaa miseen: ”Toki, jos kokouksessa Jokainen seurakuntalainen samassa kuorossa Hennan kanssa käsitellään asioita, jotka kosketta- voi vaikuttaa toimintaan sekä toimii johtajana 7-9 -vuoti- vat suoraan partiolaisia tai nuoria, Sini, Hanna ja Henna kannustavat aiden tyttöjen sudenpentulaumas- niin meillä on mahdollisuus vaikut- kaikkia seurakuntalaisia vaikutta- sa. Sini työskentelee lasten parissa taa. Asioita on kuitenkin monelta maan oman seurakuntansa päätök- lastenhoitajana. muultakin alueelta ja meidän pitää sentekoon. Yksi mahdollisuus on Hanna Heinolla on kolmikon ajatella kokonaisuutta. Reiluus ja äänestää seurakuntavaaleissa. Jos pisin partiokokemus, hän toimii oikeudenmukaisuus on tärkeintä”, haluaa itse mukaan päättämään, Lounais-Suomen Partiopiirin kou- Hanna toteaa. Naisten mukaan jo kannattaa tietysti asettua ehdolle. lutusryhmässä koulutusohjaajana se vaikuttaa, että he ovat mukana Seuraavat vaalit ovat marraskuussa eli hän on mukana järjestämässä - sekä partiolaisina että nuorina. 2014. Ajankohtaisissa asioissa voi partiojohtajien koulutusta piirin Seurakuntaneuvosto kokoontuu ottaa yhteyttä oman alueensa alue- alueella. Lisäksi hän on Maarian kesää lukuunottamatta noin ker- neuvostoon, seurakuntaneuvoston Kämmeköiden Tukiyhdistyksen ran kuukaudessa. Neuvosto muun jäseniin tai kirkkoherraan. puheenjohtaja. Hanna työskentelee muassa päättää seurakunnan varo- Tällä hetkellä pienenevät kirkol- projektikoordinaattorina. jen käytöstä, valitsee seurakunnan lisverotulot näkyvät myös Maarian Kaikkien kolmen mukaan par- työntekijät sekä hyväksyy eri työ- seurakunnan päätöksenteossa. Kol- tiolaisuus on vaikuttanut siihen, alojen toimintasuunnitelmat ja toi- mikon mukaan säästökohteita ei ole että he ovat lähteneet mukaan vai- mintakertomukset. Partiolaisten helppo löytää: ”Jos tiloista luovu- kuttamaan seurakunnan asioihin. näkökulmasta seurakuntien pää- taan, ei ole paikkaa toiminnalle ja Partioharrastuksen kautta he ovat töksenteko on ajoittain hidasta ja se siirtyy kauemmas seurakuntalai- saaneet valmiuksia niin yhdessä byrokraattista, monet asiat tulee sista. Jos taas virkoja lakkautetaan, toimimiseen kuin kokouskäytäntöi- hyväksyttää usealla taholla ennen ei ole toimintaa. Omaisuudenkin voi hinkin. ”Partion yhtenä tavoitteena toimeenpanoa. Toisaalta vaikka myydä vain kerran”. Yhtä mieltä he on kasvattaa aktiivisia kansalaisia. käsittely vie aikaa, on se myös ta- ovat siitä, että toimintaa pitää olla ja Uskallamme esiintyä ja sanoa mie- sapuolista kaikille. Monen seura- sitä pitää myös kehittää. Seurakun- lipiteemme”, tiivistää Hanna. kunnan seurakuntaneuvoston pöy- nassa on paljon laadukasta toimin- täkirjat voi kuka tahansa helposti taa, mutta tiedotus ei aina tavoita Seurakuntaneuvosto johtaa lukea seurakuntayhtymän inter- kohderyhmiä riittävästi, joten uu- seurakunnan toimintaa ja netsivuilta. sia markkinointikanavia kaivataan. hengellistä elämää Pienemmät seurakunnan sisäi- Naiset myös haluaisivat lisätä mah- Seurakuntavaaleissa 16 vuotta täyt- set päätökset pystytään tekemään dollisuuksia vapaaehtoistyölle ja Henna Einola, Sini Lehto ja Hanna Heino. täneet seurakuntalaiset saavat ää- tarvittaessa nopealla aikataululla. luoda osallistumismahdollisuuksia nestää edustajistaan niin seurakun- Paikallisia asioita koskevat pää- erityisesti nuorille aikuisille. Vaik- tayhtymän kirkkovaltuustoon kuin tökset on pyritty tuomaan lähem- ka nuorilla aikuisilla usein työ ja Seurakunnan päätöksenteko on Henna Einola on luokanopetta- paikallisseurakuntansa seurakunta- mäs seurakuntalaisia alueneuvos- perhe vievät suuren osan ajasta, on avointa ja lähellä seurakuntalai- ja, joka toimii tällä hetkellä par- neuvostoon. Kuten valtiollisissa ja tojen kautta, joilla on myös omat kolmikko itse hyvä esimerkki siitä, sia. Kuulostaako mahdottomal- tiolippukunta Maarian Kämme- kunnallisissa vaaleissa vaalitapa on toimintamäärärahansa. Maarian ettei vastuu tarkoita raskasta taak- ta? Ei pitäisi, sillä se on arki- köiden lippukunnanjohtajana sekä suhteellinen ja vaaleihin asetetaan seurakunta on jaettu ilmansuuntien kaa. ”Ei tämä ole mitenkään erityi- päivää. Maarian seurakunnan yhdistyksen puheenjohtajana. Hän ehdokaslistoja esimerkiksi poliitti- mukaan neljään alueeseen, joissa sen raskasta. Partiossa on tottunut myös laulaa lippukuntansa Sata- sen kannan mukaan. Partiolaiset on alueneuvostojen tehtävänä on jär- seurakuntaneuvostossa partio- tekemään paljon sekä hoitamaan ja kielet -kuorossa ja vastaa kaikkien olleet aktiivisia vaaleissa ja kerän- jestää paikallisia tapahtumia. Jokai- laisia edustavat nuoret naiset organisoimaan asioita”, kertoo Sini. Maarian seurakunnan alueen par- neet omat listansa, seurakuntaneu- sessa alueneuvostossa on partiolais- ”Kun on luvannut, sen myös hoi- Henna Einola, Sini Lehto ja tiolippukuntien - Maarian Käm- vostossa on partiolaisten edustajia ten edustus, sillä partiolippukunnat taa”, jatkaa Henna. Hanna Heino kertovat miten meköiden, Koroisten Ritareiden, ollut aikaisemminkin. Naisten ta- toimivat laajasti seurakunnan alu- päätöksiä tehdään ja miten jo- Koroisten Sarpioiden ja Maarian voitteena ei kuitenkaan ole keskit- eella ja tarjoavat toimintaa sadoille Teksti ja kuva: Anna Meronen kainen voi vaikuttaa. Tähkien - yhteistoiminnan kehittä- tyä vain partiolaisten asioiden aja- lapsille ja nuorille.

HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. MYÖS ILMASTOINTIHUOLLOT JA DIAGNOSTIIKKATESTAUKSET. AUTO-SALO Kärsämäentie 4 Turku Puh. (02) 2539 331

Rauhallista

Joulua Turku Energia Turun Seudun Osuuspankki lahjoittaa hyvää joulumieltä tänä vuonna osoittamalla joulumuistamisiin tarkoitetut varat Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle. Yhdistys tukee omaishoitajia ja heidän perheitään järjestämällä koulutusta, virkistystoimintaa ja vertaisryhmiä sekä ylläpitämällä Turun Seudun Omaishoitokeskusta. • 4/2012 13

Tansania

• Maa itsenäistyi 1961 • Väkiluku 39,7 miljoonaa • alle dollarilla päivässä elävien osuus koko väestöstä 57,8% • aikuisten lukutaito 69,4% • odotettavissa oleva elinikä: 51 vuotta • hiv-tartunnan saaneita 15-49-vuotiaista 6,5% • suurimmat uskontokunnat kristinusko ja islam, perinteisten uskontojen harjoittajia noin 20%

Kirahvi on Tansanian kansalliseläin. Halisakka Suomen Lähetysseuran Tasaus-matkalla Tansaniassa: Kylässä on voimaa Tasauksella tasataan Matkaohjelma Naistyö – voimaantumisesta Suomen Lähetysseuran Tasaus-ke- Vietimme Tansaniassa 10 päivää ja voimaa muutokseen räys syntyi vuonna 1992 kevät- ja matkaohjelma oli suunniteltu niin, Perinteinen kehitysapu on muuttunut syyspäiväntasauksen innoittamana. että ehtisimme nähdä mahdollisim- valtavasti viime vuosikymmenien ai- Tänä vuonna Tasaus täyttää 20 vuot- man laaja-alaisesti Lähetysseuran kana. Enää ei tuoda paikalle mitään ta. Tänä vuonna kampanjan keräys- eri työmuotoja. Maastoauton matka- valmiina, vaan nyt lähdetään liik- tuotolla parannetaan naisten talou- mittariin kertyi 3200 km. Lähdimme keelle paikallisten omista tarpeista dellisia oikeuksia tukemalla naisten liikkeelle maan pääkaupungista Dar ja valmiuksista. Nykyään puhutaan koulutusta ja pienyrittäjyyttä muun es Salaamista ja suuntasimme etelään ennemminkin kehitysyhteistyöstä. muassa Tansaniassa. vuoristoon. Eteläisin kohteemme oli Yhteisönkehittämisohjelmas- Tasaus-matkalle Tansaniaan maa- Njombe, joka sijaitsi melkein 2000 sa kyläyhteisöt osallistuvat itseään liskuussa 2012 Lähetysseura valitsi m korkeudessa. koskevaan päätöksentekoon ja oma- 6 naista eri puolilta Suomea. Matkalla pääsimme tutustumaan ehtoiseen kehittämiseen. Kyläyhtei- Matkanjohtajana toimi Lähetys- mm. Mafingan orpokotiin, Ilembu- söt kartoittavat itse tarpeet ja keinot seuran työntekijä Marjatta Mä- lan sairaalaan sekä Njomben kuuro- elämänlaatunsa parantamiseksi. Eri- Halisakka Morogorossa, Tansaniassa. kinen. Marjatta on asunut ja työs- jenkouluun. Morogorossa pääsimme tyistä huomiota kiinnitetään naisten kennellyt Tansaniassa kymmenen tutustumaan naistyöhön ja kyläpro- ja lukutaidottomien osallistumis- vuoden ajan. jekteihin. mahdollisuuksien kasvattamiseen. Kylähankkeissa naisille on opetet- tu ihmisoikeuksia, liiketoimintaa ja johtamista.

Kylässä on voimaa Kylissä tehtävä työ on tuottanut py- syviä tuloksia. Viljelymenetelmät kehittyvät, rakennetaan kaivoja, kouluja, kauppoja ja terveysasemia. Syntyy hyvän kehityksen kierre, ja siitä seuraa yhteisöjen sosiaalinen sekä taloudellinen kehitys. Kun nai- set ansaitsevat omaa rahaa, koko yhteiskunta hyötyy. Koulutus auttaa tyttöjä oppimaan myös muut oikeu- tensa sekä saamaan itsevarmuutta niiden vaatimiseen. Muutos on mahdollinen mutta se Kylänkehittämisohjelman tuotos: terveysasemaa ollaan rakentamassa. vie paljon aikaa. Kyläkoulu tuo lapsille toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tasaamista Päiväntasaajalla riit- tää. Tansania on yksi maailman köyhimmistä maista. Tansanialaisen keskivertopalkka on n. 30-50 € / kk. Kierrellessämme maassa näimme köyhyyden monet kasvot, autettavaa ja autettavia tuntui olevan suunna- ton määrä. Meitä yhdistää sama ih- misyys. Kaiken köyhyyden keskellä saimme kokea valtavaa ystävällisyyt- tä ja vieraanvaraisuutta. On tärkeää tasata myös korvia, silmiä ja sydäntä.

www.tasaus.fi

Teksti ja kuvat: Saara Markkula, kansainvälisentyön sihteeri Mikaelinseurakunta Tansaniassa oli maaliskuussa sadekausi ja tiet olivat paikoitellen todella Kylänkehittämisohjelman satoa; pienyrittäjyyttä Tansaniassa. mutaisia. 14 • 4/2012

Timo Leinonen, Pirjo Ranti vuoden 2012 Halisukko -... maailmassa on meneil- mittä jos istuu paikallaan”. taa vielä se, että opiskelu lään murrosaika ja sirpaloi- G. W. Leibnizin (1646 – tapahtui Ahlmanin tyttären tuminen, erikoistermein il- 1716) ajattelutavan suurena pojan, professori Eerik La- maistuna asiat vaikuttavat ihailijana hän pohtii: ”lii- gerspetzin ohjauksessa. Hei- kummallisilta ja monimut- ke on tärkeä ja sen taustalla dän tapansa hahmottaa on- kaisilta. Asioita pitäisi poh- ovat voimat, jotka säätelevät gelmia sopii Timon mukaan tia järkeilemällä, mikä lisää maailman kehitystä. Liike niin hyvin juuri nykyaikaan, ihmisten luontaista ymmär- synnyttää elävää voimaa, on tai ainakin hänelle itselleen. tämistä. Järkeilemällä ajat- energian lähde, liikkeessä ih- Kiinnostus sovittelua koh- telu kehittyy, ensin syntyy minen on sopusoinnussa ym- taan johti Timon pohtimaan ajattelu ja ymmärrys, sitten päristönsä kanssa”. ja selvittämään konfliktien kieli. Erikoisterminologia ja Timo asui nuoruutensa ratkaisua ihan yleisellä ta- -kieli pitää muuntaa ymmär- Maarian kirkon takana, Pru- solla. Halisten aluekin on rettäväksi, tuumaa vuoden sinkadun varrella; opiskeli hyötynyt, kun hän toimi Halisukko Timo ja mainit- Åbo Akademissa diplomi- Turva-Turku -hankkeessa see filosofoinnin ja erilaisten insinöriksi ja myöhemmin toimiessaan isännöitsijänä Timo Leinonen. asioiden ja ongelmien ajatte- juristiksi täydentäen tutkin- asumassaan yhtiössä. Hänel- lemisen kuuluvan kiinteästi toa lisensiaattityöllä. Filo- tä on ilmestynyt tänä vuonna voimaa ja rohkeutta jatkaa noksen historiatietoutta Ti- Uusi Halisten kaavoitus- ja hänen elämäänsä. Ilman täl- sofia tai paremminkin asioi- teos ”Rauhasta konfliktinrat- työtään. mon laatimista moniosaisista tiehanke vaikuttaa hänestä laista kokonaisvaltaista ajat- den perusteiden pohtiminen kaisuun. Yhteisöjen olemas- Halisiin Timo muutti kirjoituksista mm. Halisten olevan ”ei kenenkään” kä- telua ongelmiin on vaikeaa on hänelle ollut elinikäinen saolon ehtoja”. Ajatus kir- 1990-luvun alussa Porista teollisuushistoria, Prusin ja sissä ja siksi onkin tärkeätä löytää toimivia ratkaisuja. harrastus, ikään kuin synty- jassa on se, että jos yhteisö, toimittuaan siellä Vuorike- Metsämäen talojen ja siellä seurata suunnittelun etene- Syvälliseen ajatteluun mävika. Siksi hänelle on ol- vaikkapa koko ihmiskunta, mian tehtaalla suunnittelu- ja asuneiden sukujen historiat. mistä ja olla yhteydessä vir- perustuu myös Timon joka- lut merkittävä kokemus se, ei kykene ratkaisemaan kon- prosessitutkimustehtävissä, Hienoista teatterirooleis- kamiehiin. Leibnizia lainaten aamuiset kävelylenkit, joita että hän on voinut täydentää fliktejaan, se tuhoutuu. Sota sekä prosessin hallintamal- ta hänet tunnetaan näytel- ”Paras mahdollinen maailma hän kuvaa Vanhan Tampe- opintojaan filosofian opiske- ei ratkaise mitään, se vain lien kehittämistyössä. Vii- missä Ihmisen jälki ja Kaksi toteuttaa lakitekstin oletta- reen tien varrella Prusin ta- lulla lähellä niistä seutuja, siirtää ratkaisua. Kirja on me vuosina harrastuksiin Maariaa. musmenetelmää, jossa asia lossa varttuneen ajattelijan jossa aikoinaan varttui yksi toimitettu myös presidentti on tullut teatteri- ja lehtityö Halisissa Timo sanoo oletetaan todeksi, ellei toisin ja puheopettajan Kaarlo Suomen kaikkien aikojen Martti Ahtisaarelle. Presi- sekä symposiumien rakenta- viihtyvänsä hyvin, vaikkakin voida osoittaa”. Marjaselta (1899 – 1984) merkittävimmistä kulttuuri- dentit lämpimät kiitossanat minen kulttuurihenkilöiden Turva-Turku -tutkimuksen saamilla opeillaan: ”käve- filosofeista, eli Erik Ahlman kirjasta ja kirjan omistus- ympärille. Koroiset-lehden mukaan halislaiset ovat vä- Pirjo Ranti lyllä ajattelu selkenee, ei tuu (1892 – 1952). Asiaa koros- sanoista, antavat Timolle lukijat ovat saaneet aimo an- hän tekemisessä keskenään.

Pirjo Ranti Emma Kosonen, vuoden 2012 Halisakka – Tämän vuoden Halisakkamme on liittoa henkiseksi kodikseen. Virkatyö- Halisia asuinalueena Emma kehuu tunnettu erityisesti rakkaudestaan luon- nään Emma toimii Turun kaupungin luonnonläheiseksi ja viihtyisäksi, jo- toon. Jos olet joskus osallistunut luon- ympäristönsuojelutoimistossa luonnon- hon eloisuutta tuo maahanmuuttajien toretkelle, eritoten lepakkoretkelle, suojelutyöntekijänä; työtehtävät ovat kirjo. Naapureitaan hän kiittää monen- olet saanut aimo annoksen tietoa lepa- usein käytännönläheisiä; esimerkiksi moisesta huomaavaisuudesta ja ystä- koiden sielunelämästä, sillä akkamme eläinkantojen laskentaa, metsästysasi- vällisyydestä, naapuriapu on kunni- on opiskellut sitä aihetta: tutkinut, bon- oita ja yleisöneuvontaa. assa. Vuotuiset pihatalkoot keräävät gannut ja toiminut lepakoiden edunval- – Luontoharrastajan on hyvä asua hyvin osallistujia. vojana hyvin kauan. Tunnemme hänet Halisissa, Emma toteaa. Linnut liik- Asuinalueet yleensä paranevat van- iloisena ja elämänmyönteisenä naapuri- kuvat muuttoaikana jokea seuraillen ja hetessaan ja Halistenkin tulevaisuus on na ja halislaisena. Näin kerrottiin Em- esimerkiksi Koroisten pellot keräävät toivottavasti valoisa. - Luonto tuppaa man valinnan perusteissa, kun hänet muuttolintuja, kuten peippolintuja ja toisinaan unohtumaan kaupunkiraken- nimettiin vuoden Halisakaksi. rastaita, joskus jopa pulmusia ruokai- tamisessa, kun pyritään toisaalta te- Emma syntyi Somerolla, muutti lemaan ja lepäilemään. Alkukesän öinä hokkaaseen maankäyttöön ja toisaalta neljävuotiaana Turkuun ja innostui konsertoivat yölaulajat, kuten viita- ja taas kaupunki syö vielä rakentamat- pikkutyttönä hevosista, jota harrastusta luhtakerttuset. Joskus tavataan harvi- tomia laitojaan. Halisten jäljellä ole- jatkaa nykyisin ratsastustunneilla. Yli- naisuuksiakin, kuten Koroisten vii- via metsäalueita ei tulisi enää pirstoa opistossa hän aloitti luokanopettaja- riäinen viime keväänä tai muuttavat ja peltoalueiden maankäytönkin soisi opintojen merkeissä, mutta sivuaineek- kattohaikarat Komoistenkadulla kaksi olevan pienimuotoista, sanoo Emma. si valittu biologia veikin mennessään. vuotta sitten. Halistenkoskella on jo Mitä enemmän rakentamattomia, as- Sen myötä hän alkoi harrastaa lintuja useana perättäisenä talvena viihtynyt valtoimattomia alueita jää, sen parem- ja lähti mukaan Turun Lintutieteelli- koskikara. Kodin ikkunasta voi nähdä pi myös ihmisille. Yhden toivomuksen sen Yhdistyksen toimintaan, jonka hal- merikotkan lentämässä mereltä Topi- Emma esittää, että saataisiin maahan- lituksessa syntyi ensikosketus järjes- nojalle tai taviokuurnan popsimassa muuttajat mukaan Halisten yhteisiin tötyöhön. Lepakot lehahtivat kuvaan, pihapuun pihlajanmarjoja, kerran nä- toimintoihin ja että seuraavaksi Ha- kun Emma tutustui Turun lepakkoker- kyi muuttohaukkakin. - Syksyisin olen lisukoksi tai -akaksi valittaisiin maa- holaisiin syksyllä 2003. Tällä hetkellä käynyt poimimassa päivällispöytään hanmuuttajataustainen henkilö. Tähän hän istuu Suomen luonnonsuojeluliiton kantarellit, herkkutatit, kangashape- toivomukseen on helppo yhtyä. Varsinais-Suomen piirin hallituksessa rot ja limanuljaskat melkein kotioven Emma Kosonen. sekä liittovaltuustossa ja luonnehtiikin pielestä, Emma kertoo. Pirjo Ranti

PARTURI

KAMPAAMO Toivotamme asiakkaillemme oikein hyvää joulua ja Maija Lehtiö Lakipalvelu Leinonen Halisten liikekeskus onnellista uutta Avoinna: Gregorius IX:n tie 8 vuotta 2013!

ma-ti-to-pe 9–17 20540 Turku t: Maija ja Fanny Puh 040 7425 061 ke 10–19 Puh. (02) 2370 656 la 9–14 Gsm 040 5112 313

• 4/2012 15 Valtakunnallinen tunnustus Turun kristilliselle opistolle – työtä sydämellä Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsuttiin henkilökunnan kes- ovat välillä ahtaat, kun ryhmät vä, antaa vapautta ja vastuuta myöntää vuosittain ammatilli- kuudessa myös kuulusteluiksi. ovat suuria. ja luottaa työntekijöihinsä. Hän sen koulutuksen laatupalkin- Haastateltavina oli työntekijöi- Haaksilahti, joka on työsken- ei myöskään pelkää työtä eikä non koulutuksen järjestäjille den lisäksi opiskelijoita ja yh- nellyt opistossa vuodesta 1986 tekemistä. – Juha on vienyt asi- ja koulutusorganisaatioille tu- teistyökumppaneita. päätoimisesti ja on pitkän lin- oita hienovaraisesti, mutta mää- keakseen ja kannustaakseen jan ammatillisen koulutuksen rätietoisesti eteenpäin, sopivan jatkuvaan laadun arviointiin Laatujärjestelmä opettaja, oli yksi haastatelluis- jämäkästi, kuitenkin yhteisen ja kehittämiseen. on arkea ta työntekijöistä. – Oli helppo pohdinnan kautta osallistanut Tänä vuonna laatupalkinnon Opiston pedagoginen rehtori kertoa asioista, kun ne olivat koko henkilökunnan. Täällä ei erityisteemana oli hyvinvoiva Juha Kaivola erittelee kolme selkeänä mielessä ja vastauk- auktoriteettijohtaja pärjäisikään. oppimisympäristö. Opetus- ja perustetta sille, että opisto sai set löytyivät helposti ja saattoi kulttuuriministeriö myönsi toi- laatupalkinnon. vastata rehellisesti. Erilaisuudesta ja sen palkinnoista Turun kristil- Tärkeimpänä perusteena hän moniammatillisuudesta liselle opistolle. Perustelujen pitää sitä, että opiston amma- Laatu on laatua nousee voima mukaan opiston toiminnasta tillisen koulutuksen opiskeli- Perusteluissaan Opetus- ja kult- – Koen koko laatupalkinnon ”välittyy vahvasti yhteisölli- joiden työllistyminen ja koulu- tuuriministeriö painottaa eri- niin, että se on palkinto koko syys, yksilönä kohtaaminen tuksen läpäisy eli valmistuvien tyisesti sitä, että opistolla on yhteisölle ja organisaatiolle. Viittomakieliyksikön koulutusvastaava Tiina Haaksilahti ja ja lähimmäisenrakkaus, jot- opiskelijoiden määrä suhteessa toimiva laatujärjestelmä, joka Opisto on vahva yhteisö. Juuri laatupalkinto. ka edistävät onnistuneesti hy- valittuihin on valtakunnan kär- perustuu tasapainotettuihin tu- sitä on vaalittu ja jatkossa mei- sitä tehdään sydämellä. Ihmiset tällaisesta työstä ja työtavoista. vinvoivan oppimisympäristön keä. Opiston laatujärjestelmän loskortteihin ja arvioinnin tu- dän tuleekin vaalia. Tärkeim- tekevät työtä, jota oikeasti ha- Eihän se ihan kaikille ole sopi- syntymistä ja ylläpitämistä”. kaikki osat ovat myös kaikkien lokset ovat erinomaisia. Jatkuva pänä tekijänä on se, että joh- luavat tehdä. – Täällä pääsee nut, mutta enemmän on niitä, – Tämä on merkittävä tun- työntekijöiden hallussa. Ne ovat palautteen keruu toimii ja ar- to on aidosti kuunnellut sekä myös vaikuttamaan asioihin ja jotka ovat jääneet. nustus opiston kaltaiselle pie- normaaleja työn osia, ei mitään viointituloksia myös käytetään työntekijöiden että opiskeli- työntekijää kuunnellaan ja hän Opiston arvopohja näkyy nelle koulutuksenjärjestäjälle ulkopuolista tai päälle liimattua. toiminnan kehittämiseen. joiden tarpeita. Johtamiskult- saa tukea asioilleen ja ajatuk- siinä, että strategian yksi tär- sekä koko kansanopistokentäl- Kolmantena perusteena on hy- ”Opiston johto ja henkilös- tuurissamme on haluttu nähdä, silleen. Minulla on tunne, että keimpiä lähtökohtia on ihmi- le. Olemme ylpeitä siitä, että vinvoiva oppilaitos. Turun kris- tö on aidosti sitoutunut laa- että koulutuksen tarpeet ovat työyhteisönä toimimme hyvin sen kohtaaminen ja erilaisten monivuotinen laatutyöskente- tillisessä opistossa konkretisoi- tutyöhön, mikä näyttäytyy oleellisia. Käyttöön on saatu yhteen ja työntekijän ammatti- ihmisten hyväksyminen oma- lymme saa tunnustusta, iloit- tuu kansanopistopedagogiikka, jokapäiväisessä toiminnassa psykologin, opinto-ohjaajan taitoa arvostetaan. na itsenään. Haaksilahti ko- see Turun kristillisen opiston jota opistossa on vaalittu jo vuo- opiskelijoiden tarpeet huomi- ja kuraattorin palvelut ja niitä – Koska työtä tehdään tun- rostaa sitä, että henkilökunta säätiön johtaja ja rehtori Ta- sien ajan ja viimeiset viisi vuot- oon ottavina toimintatapoina. on hiottu niin, että ne tukevat teella, se saattaa myös ajoittain toimii opiskelijoille toisen ih- pani Rantala. ta strategisesta näkökulmasta. Laatutyö on onnistuttu esimer- toisiaan ja koulutusta. väsyttää. Rautaiset hermot aut- misen kohtaamisen mallina. Turun kristillinen opisto on – Opetus- ja kulttuuriminis- killisesti tuomaan osaksi käy- tavat tässä, mutta myös työyh- Tästä tuleekin hyvää palautetta ensimmäinen kansanopisto, teriön haastattelijat yrittivät saa- tännön toimintaa.” Hyvää työtä teisön tuki, jossa ei ole selkään myös työelämästä, jonne am- jolle laatupalkinto myönne- da esiin myös opiston huonoja Opiston nykyisen laatujär- ja työelämää puukotusta tai selvittämättömiä matillisen koulutuksen opiske- tään. On myös harvinaista, että puolia, kertoo viittomakieliyk- jestelmän on pitkälti rakentanut Haaksilahti kokee työyhteisön ristiriitoja. Kasvatustyöhön saa lijat valmistuttuaan siirtyvät ja sen saa näin pieni oppilaitos. sikön koulutusvastaava Tiina pedagoginen rehtori Juha Kai- kannalta oleellisimmaksi sen, aina tukea ja kaikki opistolla jossa he harjoittelevat jo opis- Palkinto myönnettiin hake- Haaksilahti. Yksi opettajista oli vola. Tiina Haaksilahti kehuu- että opistolla uskotaan siihen, kasvattavat. keluaikanaan. muksen ja haastatteluiden pe- sitten harkinnan jälkeen tullut kin häntä taitavaksi rehtoriksi. mitä ollaan tekemässä. Työtä ei – Opistolle on myös valikoi- Emma Kosonen, rusteella. Haastatteluja tosin siihen tulokseen, että ehkä tilat Hän on innovatiivinen, ryhty- tehdä pelkän työn vuoksi, vaan tunut työntekijöitä, jotka pitävät Teksti ja kuva: Hanna Nurmi vuoden 2012 Halisakka 16 • 4/2012

www.maarianseurakunta.fi

ke 19.12. klo 18 Koroisten talvihartaus Koroisten ristillä, MAARIAN PAPPILA (Sorolaisenkatu 4) Laurén, Pertti Pussinen. Omat lyhdyt mukaan! ke 12.12. klo 18 Kaikille avoin Joulujuhla, järj. Evankelioimis- työn tukitiimi KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tiistaisin klo 9-11 Perhekerho pappilan tallissa MAARIAN KIRKKO (Maunu Tavastin katu 2) Tiistaisin klo 10 – 12 Juttutupa entisille leafiläisille, 11.12. su 9.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut, Niemi, Maarian ka- joulutauolle Koroisten ristillä marikuoro. Lion Clubin mehutarjoilu. to 13.12. klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Haikka, HALISTEN SRK-TALO (Gregorius IX:n tie 8) perinteinen jouluhartaus Kokkola Maanantaisin klo 16 - 18 Perhekahvila su 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Haikka, Verbum Joka toinen keskiviikko klo 18 Avoin Raamattu- ja rukousryh- Koroisten ristille kokoonnutaan jälleen perinteiseen Sonans, Ruskeepää mä: 19.12., 2.1., 16.1. ja 30.1. jouluhartauteen keskiviikkona 19.12. klo 18. PALLIVAHAN KIRKKO (Paltankatu 2) HEPOKULLAN SRK-TALO (Varkkavuorenkatu 23) Tilaisuudessa puhuvat su 16.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Maarian to 13.12. klo 14 Joulukahvila pastori Mikko Laurén ja Pertti Pussinen. lapsi- ja nuorisokuoro, Vuola, K. Palmunen Maanantaisin klo 18 Raamattupiiri, 17.12. joulutaolle HEPOKULLAN SRK-TALO (Varkkavuorenkatu 23) Tiistaisin klo 9.30–11 perhekerho Oman tunnelmansa tilaisuuteen luo joulukuinen to 20.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Vuola, Loukiala Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa, 4.12. joulutauolle hämäryys. Mukaan kannattaa siis varata lyhty tai KOTIMÄEN SRK-TALO (Arkeologinkatu 1, Jäkärlä) ma 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Niemi, Kokkola KOTIMÄEN SRK-TALO (Arkeologinkatu 1, Jäkärlä) kynttilä valoa antamaan. Jouluhartauden järjes- RUNOSMÄEN SRK-KOTI (Munterinkatu 15) Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri, 10.12. joulutauolle tävät Maarian seurakunnan evankelioimistyön la 8.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut, Vuola, Rajamäki Perjantaisin klo 9.30–11 Perhekerho tukitiimin vapaaehtoiset. Joka toinen tiistai klo 13 Kädentaitoja ja klo 14 tasapainoilua Perhekerhot ovat joulutauolla 17.12. - 6.1. ikäihmisille: 4.12. joulutaolle Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 11.12. joulutaolle MAARIAN KIRKKO (Maunu Tavastin katu 2) su 9.12. klo 10 Messu Kaarma, Sirén, Vuola Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa: 12.12. joulutaolle to 13.12 klo 19 Lucianpäivän joulukonsertti, Maarian ka- Joka toinen keskiviikko klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: 5.2. Hamaron pienkiinteistöomistajain yhdistys r.y. marikuoro johtajanaan Tero Niemi. Vapaa pääsy. Ohjelma joulutaolle maksaa 5e. KÄRSÄMÄEN KAPPELI (Vahdontie 3) su 16.12. klo 10 Messu Ruskeepää, Loukiala, Vuola ma 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus Kaarma, Rainio JOULUJUHLA la 22.12. klo 18 Turun NMKY:n seniorikuoron joulukonsertti sunnuntaina 9.12.2012 klo 16.00 su 23.12. klo 10 Messu Aaltonen, Kaarma, Rainio RAUNISTULAN SRK-TALO (Murtomaantie 12) Turun Kristillisen opiston ruokasalissa, la 8.12. klo 15 Maailmanlopun meininkiä - mitä on tulossa? Lustokatu 7 ma 24.12. klo 16 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Rinne, Loukiala, Haikka pastori Meeri Kokkola luennoi raamatun lopun ajoista ja maa- Hinta: Jäsenet perheineen maksutta ma 24.12. klo 22 Jouluyön messu Sirén, Ruskeepää, Rainio ilmanlopun ennustuksista eri kulttuureista. Ei jäsenet 8 €, lapset 4-12v. 5 € ti 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Kaarma, ke 19.12. klo 18 Japaninlähetyspiirin joulujuhla  Musiikkia, kanttori Jukka Pietilä la 5.1. klo 11 Lähetysseminaari: Pyhä Henki. Vieraanamme Aaltonen, Vuola, Haikka  Tiernapojat kirkkoherra Anti Toplaan Kuresaaresta. ke 26.12. klo 10 Messu Loukiala, Kaarma, Niemi  Maukasta joulupuuroa la 19.1. klo 15 Jeesuksen ystävät ja vastustajat -raamattulu- su 30.12. klo 10 Messu Kokkola, Kaarma, Niemi  entosarja: Naiset Jeesuksen seurassa Kahvia, mehua, glögiä, ma 1.1. klo 10 Messu Ruskeepää, Sirén joulutorttuja Joka toinen tiistai klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: joulutaolla su 6.1. klo 10 Messu Myllymäki, Kokkola  Joulupukki su 13.1. klo 10 Messu Sirén, Loukiala Joka toinen torstai klo 19 Partioäidit: 29.11., 13.12.  Arpajaiset su 20.1. klo 10 Messu Kokkola, Rajamäki RUNOSMÄEN SRK-KOTI (Munterinkatu 15) su 27.1. klo 10 Messu Loukiala, Ruskeepää Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo 13–15 ja torstaisin klo Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 2. 12. 2012 mennessä Arja Iho : tekstiviesti 044 7971151 tai sähköposti [email protected] PALLIVAHAN KIRKKO (Paltankatu 2) 10–12 la 8.12. klo 12 Runosmäen joulumyyjäiset ja kauneimmat Jarkko Mantere : puhelin 050 3889978 tai sähköposti la 8.12. klo 12 Joulutunnelman nostatusta perheille, askarte- [email protected] joululaulut klo 15 lua ja jouluesitys. su 16.12. klo 16 Pyhäkoulun joulujuhla su 9.12. klo 11 Pallivahan seurakuntakeskuksen käyttöönot- Rauhallista Joulua ja Onnellista tojuhla remontin jälkeen. Messu Rajamäki, Kokkola, Haikka, ma 17.12. klo 13 Ystävän tuvan puurojuhla Satakielet-kuoro. Kirkonmäkikahvit Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri: 10.12. Uutta Vuotta la 15.12. klo 16 Hengellisen romanimusiikin joulukonsertti Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri: 12.12. joulupuuro kaikille jäsenillemme ja alueemme Joka toinen keskiviikko klo 18 Käsityökerho: 5.12. Taivaasta tuulee-yhtye ja Leonard Stenroos. asukkaille su 16.12. klo 11 Messu Kokkola, Rajamäki, Haikka. Kirkon- TASKULAN SRK-KOTI (Mullintie 16) mäkikahvit. Tiistaisin klo 14-15.30 vauvakerho su 16.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Maarian Johtokunta Keskiviikkoisin klo 9 – 10 Taskulan olohuone, jossa tuolijumppaa lapsi- ja nuorisokuoro, Vuola, Joka toinen torstai klo 13 Taskulan päiväpiiri: 29.11. joulutauolle su 23.12. klo 11 Messu Myllymäki, Niemi. Kirkonmäkikahvit. ma 24.12. klo 14 Perheiden joulukirkko Myllymäki, Vuola, YLI-MAARIAN SRK-TALO (Mittumaarintie 73) Maarian lapsi- ja nuorisokuoro ke 19.12. klo 18 Yli-Maarian joulukirkko Loukiala, Myllymäki, ti 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Rajamäki, Rainio. Yli-Maarian uuden lauluryhmän ensiesiintyminen. Rainio Torstaisin klo 9.30 – 11 Perhekerho ke 26.12. klo 17 Messu Laurén, Haikka Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 11.12. su 30.12. klo 17 Johannesmessu, saarna: Matti Vuolanne, Joka toinen keskiviikko klo 17.30 - 19 Iltaperhekahvila: joulu- liturgi: Mikko Laurén, musiikkievankelista Leo Louhivaara ja taolla Katulähetyksen lauluryhmä eht. av. Seppo Kolkka ja Raili DIAKONIARUOKAILUT Kauhaniemi. Kirkkokahvit Jumppalassa jumppaavat kaikenikäiset! Runosmäen srk-talo Risti valaisee -uudenvuodentapahtuma 30.12. - 1.1.: Munterinkatu 15 su 30.12. klo 19 Sinun Sanasi on minun jalkani lamppu. Matti Keskiviikkokeitto kahdesti kuussa. Turun Urheiluliiton Voimistelu- ja liikuntajaosto Vuolanne ja Leo Louhivaara - 5.12. ja 19.12. tarjoaa jumppaa kaikenikäisille! ma 31.12. klo 18 Pimeässä laaksossa - Raamattuopetus. Keittolounas 1 €, lapset ilmaiseksi. Pentti Heinilä ja Leo Louhivaara. Tarjoilua. - klo 19.30 Risti valaisee - aattojuhla. Nina Åström & co, Matti Vuolanne, Pent- Haliskahvila Jumppalassa jumppaavat myös vauvat ja vaarit. ti Heinilä ja Leo Louhivaara - klo 21 Aattoehtoollinen - ti 1.1. Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Vauvoille järjestetään vauvajumppaa aamupäivi- klo 11 Messu saarna Pentti Heinilä, Leo Louhivaara laulaa, Kahvia tarjolla joka ti ja to klo 12 - 14. sin ja miehille on oma ukkojumppa sekä miesten Kirkonmäkikahvit - klo 15 Avoin taivas - konsertti Hilja Aalto- Ruokakassien jako klo 12. oma ryhmä Paavot! Aikuisten aikatauluun kuuluu sen runojen pohjalta. Nina Åström & co ja Leo Louhivaara. su 6.1. klo 11 Lähetyksen messu Orenius, saarna Anti Top- Jesari lisäksi lukematon määrä Les’ Mills -tunteja. laan. Päiväjuhla. Jäkärlän Puistokatu 20 su 13.1. klo 11 Messu Rinne, kirkonmäkikahvit. Ruokakassien jako joka perjantai klo 12 - 14 Lasten- ja nuorten tunnit uudistuvat kevääl- la 19. - su 20.1. Profeetallisen sanan päivät, mukana Outi Muutokset mahdollisia. Lisää seurakunnan toiminnasta löydät lä 2013 ja suurimpaan osaan tunneista tulee Cappel. Kirkko ja me -lehdestä sekä www.maarianseurakunta.fi su 20.1. klo 11 Messu Myllymäki käyttöön voimistelupassi. Passi toimii harraste- su 27.1. klo 11 Messu Laurén ryhmäläisten käyntikertojen ja voimistelutaitojen Torstaisin klo 9.30-11 Perhekerho kehittymisen seurannan välineenä.

Katso uudet kevään 2013 aikataulut: http://tuul-voli.sporttisaitti.com

Eläinten joulurauhanjulistus lauantaina Tervetuloa jumppaamaan! 15.12.2012 klo 17.00 Virnamäellä Lähtö Valkkimyllynkujan ja Kalloistenkadun kulma. Oma lyhty mukaan! Mukaan myös kaikenkarvaiset ystävät! Järj. HalisSeura, Katariinan srk ja Maarian srk