Koroiset 2009 03.Indd

Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo 3/2009 Metsämäki

Halisten äijä s. 4

Koski toi teollisuuden Halisiin s. 8

Aurajoella nappaa s. 10 2 • 3/2009

pääkirjoitus

Aktiviteettiä alueella Turun kaupungin nuoriso- ja liikunta- formaatiota välinelainauksesta op- Valitettavasti liikuntavälineiden ja perhettä liikkeelle. Väli- on jo tehty toimi ostivat kuluvan vuoden kevääl- pilaille ja heidän vanhemmilleen. lainaus ei kuitenkaan kiinnostanut. neisiin ja niiden lainaukseen paljon. Seu- lä noin 4 000 euron arvosta erilaisia Myöntävän vastauksen toiminnan Heinäkuun alussa toiminta keskey- käytetty raha ja vaiva on sääli raavassa leh- liikuntavälineitä lainattavaksi Halis- tarpeellisuudesta antoi noin 50 kiin- tettiin, koska lainaajia ei ollut kuin heittää hukkaan. dessä on laajempi ten koulun tiloista kevään ja kesän nostunutta lasta. yksi tai kaksi tai ei ainuttakaan lai- Alueen asukkaiden aktiivisuutta ja selvitys hankkeesta. aikana. Liikuntavälineet oli tarkoi- Lainaustoimintaa oli kolmena päi- nauspäivinä. tukea tarvitaan myös Turun kulttuu- Moni asia, kuten edellä mainitut, tettu Halisten koulun ja Nummen- vänä viikossa: maanantaina, keski- Syksyllä voi olla vielä uusi mah- ripääkaupunkivuoteen 2011 liittyvis- vaativat alueen asukkaiden kiinnos- pakan koulun ala-asteen oppilaiden viikkona ja perjantaina kello 12–14 dollisuus liikuntavälineiden lainauk- sä eri tapahtumissa. KoroiSet-lehden tusta ja innokasta mukana oloa. käyttöön. Lainaustoiminta ja esittely ja 17–19 välisenä aikana. Välinei- seen, sillä toiminta aloitettaneen uu- hanke ”Koroinen – Turun syntysija” Yhteisin ponnistuksin eteenpäin! aloitettiin Halisillan yhteydessä 19. den lainaamisesta vastasivat Halis- destaan syyskuun aikana. on mukana kulttuuripääkaupunkivuo- toukokuuta. seura, Halisten omakotiyhdistys ja On surullista, että liikuntavälinei- den ohjelmassa. Hankkeen valmistelu Tapio Jokinen Koulujen välityksellä jaettiin in- Turun Jyry. den lainaus ei saanut useampaa lasta etenee hyvää vauhtia ja alustavaa työtä vastaava toimittaja

Kulttuurin kaupunki a i k a k o n e Palstalla seurataan Koroisten aluetta entisaikaan ja nyt kutsuu mukaan Hamaron Isotalo Kulunut kesä tullaan muistamaan Turussa pitkään. Olemme saa- neet tottua siihen, että kaupunki on täynnä tapahtumia joka kesä, Hamaronkadun ja Haankujan riste- mutta tänä vuonna tapahtumien kirjo on tuntunut ennätysmäi- yksessä sijaitsee Hamaron Isotalo, seltä. Suurimpana tapahtumana suurten purjelaivojen Tall Ships joka on suojeltu rakennuskokonai- Races veti yli puoli miljoonaa kävijää Aurajoen rannoille. Täy- suus. Talo on satoja vuosia vanha dellisesti onnistunut tapahtuma vahvisti Turun merellisyyttä en- ja se oli mm. 1700-luvun alussa Turun maakuntamuseo/VSO tisestään ja on aivan varmaa, että kaupunki tulee tekemään kaik- yksinäinen veroratsutila N:o 31 kensa vastaavanlaisen tapahtuman saamiseksi jälleen uudestaan henkirakuunarykmentissä. järjestettäväkseen. Vanha kuva on otettu ennen Muista tapahtumista Keskiaikamarkkinat, Ruisrock ja Down vuotta 1918. Päätalo on vielä puna- By The Laituri lienevät isoimmat. Näiden vakiintuneiden tapah- mullattu, sen vasemmassa reunassa tumien lisäksi kaupungissa järjestettiin tänä kesänä myös lukuisia näkyvä väentupa on vaalea. Kuvan uusia musiikki-tapahtumia. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettävä vasemmassa laidassa näkyy 1800- naisten jalkapallon EM-turnaus on suurin koskaan Suomessa jär- ja 1900-lukujen taitteessa harkko- jestetty kansainvälinen jalkapalloturnaus. Se näkyy myös Turun kivistä rakennettu vilja-aitta. Aitta katukuvassa ja Kupittaan alueella. Kesän jälkeen katseet kään- on maisemallisesti ja rakennustek- ennen 1918 tyvät kuitenkin tuleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Suurim- nisesti tärkeä osa suojeltua koko- mat mahdollisuudet liittyvät piakkoin todenteolla käynnistyvään naisuutta, mutta se lakkasi olemasta kulttuuripääkaupunkivuoteen. Vuosi 2011 on jo nurkan takana ja osa maisemaa parikymmentä vuotta juhlavuoden valmistelut ovat jo pitkällä. sitten, kun sen eteen kasvoi hallit- Jokaisella turkulaisella on mahdollisuus omalta osaltaan olla sematon ryteikkö. mukana juhlavuoden valmisteluissa ja tapahtumissa. Juhlavuodesta Vilja-aitan oikealla puolella, tulee tekijöidensä näköinen, ja siksi haas- kallion päällä häämöttää vilja- tankin kaikki turkulaiset mukaan tähän kuivuri, joka paloi 1960-luvun Dmitri Ovtchinnikov yhteiseen, ainutkertaiseen mahdollisuu- lopulla. teemme. Kyse ei ole vain siitä, miltä Päärakennuksen takana oikeal- kaupunkimme näyttää ulospäin juhla- la näkyy kivinen navettarakennus, vuonna. Enemmänkin on kyse siitä, jossa oli lehmiä vielä 1960-luvulla. että osallistumalla ja itse tekemällä 1970-luvun alussa silloinen vuok- innostaa myös muita mukaan. Jaettu ralainen purki rakennuksen ja myi ilo on kaksinkertainen ilo. kivet. Vuonna 2000 navettaraken- Yhdessä voimme sytyttää nuksen kohdalle rakennettiin Kuu- kaupungin siihen kulttuu- rojen Palvelusäätiön palvelukes- rin paloon, josta 2011-tun- kus Salmela, jonka katto näkyy nuskin kertoo. Ota haaste uudessa kuvassa. 2009 vastaan! Lisätietoa asiasta Talon edessä viime vuosisa-

löydät esimerkiksi osoitteesta dan alussa sijainneen hedelmä- T

www.turku2011.ﬁ . u tarhan tilalla on nykyään niitty,

k entisen niityn tilalla Hamaron- Löytyykö kokoelmistasi kuvia menneiden aikojen a

Aleksi Randell u

p kadun ja Emmauksenkadun ris- Koroisista? Mielen kiintoinen muutos voi tapahtua u

kaupunginhallituksen n

k muutamassa vuodessa, siinä on jo kuvan ja tarinan

i teys. /

puheenjohtaja R

i paikka. Ota yhteyttä toimitukseen toimitus@koroinen.ﬁ

S Hanna Nurmi tai 050 572 2530.

m i

Vastaava toimittaja Painopaikka Maksuliikenne Ilmoitushinnat Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, Finepress Oy, Turku Liedon Osuus pankki 471330-230411 koko sivu 2 310 e sähköposti: jokinen.tapio@netti.fi puoli sivua vaaka 1 150 e Ilmestyy Ilmoitusmyynti Lehden vastuu puoli sivua pysty 1 150 e Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, Ilmoituksen julkaisemisessa sat- Neljä numeroa vuodessa: Toimituskunta 1/4 sivua 684 e Ann-Christine Antell, Jaakko Erola, sähköposti: jokinen.tapio@netti.fi tuneesta virheestä lehden suurin vuonna 2009 helmi-, huhti-, 1/8 sivua 331 e Tytti Issakainen, Tapio Jokinen, Ilmoitustilaa on myös myytävänä vastuu rajoittuu ilmoituksen hinnan syys- ja joulukuussa 1/16 sivua 155 e Tuuli Kastemaa, Eija Leino, Koroisten internetsivuille korvaamiseen. Lehti ei vastaa 1/32 sivua 78 e Jakelu Timo Leinonen, Virpi Lummevuo, www.koroinen.fi virheestä, joka aiheutuu esim. 6 500 kpl Hanna Nurmi, Dmitri Ovtchinnikov, puutteellisesta tai virheellisestä Alennukset Jaetaan kotitalouksiin ja yrityksiin Janne Peltonen, Pirjo Ranti Ilmoitusaineistot ilmoitusaineistosta, puhelinvälityk- Vuosialennus 20% (neljä lehteä/vuosi) Valmis ilmoitusaineisto pdf-muodossa seuraavissa Turun kaupungin osissa: sessä tapahtuneesta väärinkäsi- osoitteeseen ilmoitukset@koroinen.fi Koroinen, Räntämäki, Halinen, Toimitus tyksestä tai epäselvästä käsikirjoi- toimitus@koroinen.fi viimeistään 2 viikkoa ennen lehden Oriketo, Metsämäki tuksesta. julkaisuviikkoa Julkaisijat Kansikuva joutsen- Halinen-Räntämäki -seura, Dmitri Ovtchinnikov Ilmoituksen suunnittelu merkki Halisten omakotiyhdistys, Hamaron ja tekstiladonta Ulkoasu www.koroinen.fi tähän! pien kiinteistöomistajain yhdistys ry, 0,10 e/pmm, aineisto osoitteeseen Janne Peltonen Maarian seurakunnan Itä-Maarian ilmoitukset@koroinen.fi viimeistään alueneuvosto, Turun kristillinen opisto 2 viikkoa ennen lehden julkaisuviikkoa • 3/2009 33

Osa 3: Oriketo ja Metsämäki

Orikedon kaupunginosan alueet ovat aikoinaan olleet Kärsämäen suurja- © Turun kaupungin Kiinteistölaitos kokunnan, myöhemmin Räntämäen jakokunnan yhteisenä hevoslaitumena. Tähän viittaa jo kaupunginosan nimikin: Oriketo. Alueella on jo silloin ollut käytössä epäviralliset vahvistumattomat nimet, Liinukka ja Varsa.

Orikedon uuden kaavaluon- noksen nimistöä alettiin kä- sitellä nimistötoimikunnassa maaliskuussa 1972 ja puheenjohtajana toimi Haakon Wai- nio ja jäseninä C. J. Gard- berg ja Tauno Perälä sekä virkailijoina Hilkka Junnila ja Viljo Kekkonen. Kokous pää- tyi esittämään tusinan verran uusia hevosaiheisia nimiä. Moottorit Hevoset laukkaavat Orikedon paikannimissä valtasivat katuja Kaavaluonnos kuitenkin muut- Vähän perusteistaan ontuen – esimerkiksi puhelinluette- Kymmenen vuotta myö- kirjat eivät puhu mitään. Pöy- Ohjastajanpuistot, joskin il- tui ilmeisesti varsin huomat- toimikunta ehdotti seuraavan lon katuluettelon paikkaviite hemmin nimistötoimikunta täkirja kylläkin kertoo vuon- meisesti vahvistumattomana tavasti sekä sisällöltään että kadun Autokaduksi, joka ei on Paraisten keskustaan, vaik- oli uudessa kokoonpanossa: na 1989 nimistötoimikunnan nimikäytäntönä. rajoiltaan ja niin toimikunta kuulune sen paremmin paikal- ka kohde on Turun katunimi- Christer Hummelstedt toi- nimenneen ”Vähäjoen etelä- joutui lokakuussa käsittele- lis- kuin hevosnimistöönkään luettelossa. mi puheenjohtajana ja Kalle puolelle tulevan leirintäalueen Raimo Narjus mään nimistöä uudelta poh- vaan on saanut aiheen selvästi Myöskään Hamaronvuorta Koskinen, Antti Lehtinen ja yhteyteen” Kiesikadun ja Pa- rakennusneuvos jalta. Kaavaan sisältyivät nyt alueen uuskäytöstä, kuten Kyt- ja Orikedonpuistoa nykyinen Tauno Perälä jäseninä. purikkopuiston. Näitä nykyi- myös jätteenpolttolaitoksen kinkatukin. Sen sijaan Kuor- katunimiluettelo ei tunne, mut- Toimikunta laajensi Orike- nen katunimiluettelo ei tunne, tontti ja siihen liittyvät kak- makatu voi yhtä hyvin liittyä ta virastokartassa kumpikin don teollisuusaluetta Vanhan eivätkä kartat leirintäaluetta- si puistoaluetta, joiden nimet kumpaankin aihepiiriin. esiintyy. Siellä löytyvät myös Tampereentien toiselle puo- kaan. Lienevät jääneen toteu- valittiin paikallisesta aineis- Hevoskatu ja Hevospuistik- Orhinkarsina polttolaitoksen lelle. Nyt palattiin ”hevosen tumatta. Samoin Piipanojan- tosta. ko liittyvät vanhaan aihemaa- takana ja Niuskalanmäki ja ulkomuotoon, sukupuoleen ja tie tulee kartassa Kärsämäestä Alueeseen sisältyi nyt myös

ilmaan, joskin Hevospuisti- Niuskalanpolku sen eteläpuo- laatuun” liittyviin nimistöihin. tarmokkaasti Vähäjokeen asti, Dmitri Ovtchinnikov Vanhan Tampereentien varrel- kon nimeä ei käytännössä lella, Niuskalan kylän mukaan Kimo-, Harmo-, Ruunikko-, muttei jatku Orikedon puolella sijaitseva vanha mäkilinna- näy, kun mittausosasto ei nii- nimettyinä. Tässä vaiheessa Hiirakko- ja Raudikkokadut la Raudikkokadulle ollenkaan. alue, jota oli jo varhain kut- tä maastoon yleensä merkitse. alkuperäiset hevosaiheet olivat sekä Päistärikköpuisto saivat Taas huomaamme, ettei kaik- suttu Linnasmäeksi. Kaavassa Samoin lienee käynyt Korki- siis supistuneet kahdestatoista sieltä paikkansa, ja alkuperäi- ki aina toteudu niin kuin suun- sen ohi Räntämäen ja Polttolai- akallionpuiston ja itse Korki- kahteen. set Varsa ja Liinukka saivat nitellaan. toksen suuntaan varattu polku akallionkin. Virastokartassa päätteekseen ’kujat’. Hevosaiheiset nimet kui- saikin nimekseen Linnasmäen- se esiintyy karttapohjanimenä Ratsujen paluu Vielä vuonna 1987 Orike- tenkin jatkuvat myös Ohitus- polku. Itse Orikedolle johtava jyrkälle kalliolle polttolaitosta Vuonna 1973 jaettiin Ori- don kaakkoiskulmaan kahden tien toiselle puolelle Metsä- katu nimettiin yksinkertaisesti vastapäätä kadun toisella puo- kedonpuistosta Orikedon- yleisen rakennuksen tontin mäkeen. Sieltä löytyvät vielä Orikedonkaduksi ja Polttolai- lella. Nykyinen nimistöluet- puistikko, mutta nykyinen väliin nimettiin Ponipuistik- Piiska-, Kavio-, ja Pollenku- Rakennusneuvos Raimo Narjus tokseen johtava yhteys Poltto- telo tuntee Korkkiakalliotien, nimistöluettelo ei tunne kum- ko. Sen sijaan niille johtavasta jat sekä Sila-, Riimu- ja Ra- on pitkäaikainen Turun nimistö- laitoksenkaduksi. mutta paikka jää epäselväksi paakaan. Liekakadusta saamani pöytä- vurinkadut ja vielä Lenkki- ja toimikunnan jäsen.

Koroisten taloja kunnostetaan

Dmitri Ovtchinnikov mintaa kuten mm. kahvila, kylänmäki, Kaupunginteatteri, navettakompleksiin toimintaa, Lumo-projekti ym. Kiinteistö- konserttitalot ja kirjastot, pu- mutta neuvottelut ja suunnitel- jen huolto ja kunnossapito on humattakaan kaupungin muista mat ovat vielä auki. Tilaliikelaitosten vastuulla. kiinteistöistä, on jaettavana tie- Koroisten suunnitelma ei Koroisten rakennusten on dettävästi vain niukkuutta, var- ole valmis, se elää nykyisen eri tahojen toimesta haluttu säi- sinkin näin laman aikana. käyttäjän toiveiden ja muse- lyvän ja rakennuksista on teh- Rakennusten säilymisen on lausuntojen pohjalla. Tär- tykin nyt suunnitelmaa, jossa kannalta katto on tärkein ja keintä on tällä hetkellä saada museo kartoittaa tärkeimmät ja kattoja onkin korjattu: vanhaan rakennukset säilymään, jotta säilytettävät osat ja jälkeenpäin pirttiin kokonaan ja navettaan pidemmän aikavälin suunni- kyhätyt lisukkeet, joilla ei ole osittain. Pieneen hirsitölliin telma voitaisiin tehdä. museaalista arvoa. Koroistentien risteyksessä on Museon lausunnon pohjal- laitettu väliaikainen peltikatto Pirkko Kunnari ta ja vuosittain kulttuurira- suojaksi. Töllistä on myöhem- Tilaliikelaitos kennuksille saadun budjetin min tehty osa purettu, sillä ole kiinteistöjen ylläpito/kulttuuri- rakennukset Osa Koroisten taloista pääsi korjauskelvottomiksi ja tämä aitta purettiin. puitteissa rakennuksia nyt siis museaalista arvoa. kunnostetaan. Rahaa raken- Navetan kattotyö jatkuu Pirkko Kunnari on alueen asukas, Koroisten rakennukset toon, osa ihan romahta- kokonaisuutena Turun nukset tarvitsisivat kipeästi, tänä syksynä ja töitä tehdään joka on 1.4.2009 lähtien toiminut ovat perinteinen maalais- mispisteeseen. Ammattikorkeakoululle. mutta kun samasta budjetista määrärahan puitteissa niin pit- tilaliikelaitoksen palveluksessa taloympäristö, joka on Rakennukset omistaa Kaikki toiminta, mitä ta- taistelevat muutkin kulttuurira- källe, kuin mahdollista. vastuualueenaan kulttuuriraken- asukkaiden muutettua pois Turun kaupunki, joka on loissa tapahtuu, on siis kennukset, kuten esim. Turun Vuokralainen, siis Ammat- nukset. ajautunut huonoon kun- vuokrannut rakennukset Ammattikorkeakoulun toi- Linna, Luostarinmäki, Kuralan tikorkeakoulu, on suunnitellut 4 • 3/2009

Halisten äijä on asunut Halis- minä näitä vaan olen tehnyt ten kosken liepeillä vaimonsa jäätyäni eläkkeelle puhal- Kaijan kanssa samassa asun- lintehtaan huoltopäällikön nossa jo 49 vuotta. Hän muut- tehtävistä. Hänellä on ollut ti Huittisista Turkuun sotavä- vuosien mittaan viisi näyt- keen ja on sillä tiellä edelleen. telyä Nummen kirjastossa, Taiteilijanimi Halisten äijä kolme Meri-Karinassa, li- syntyi, kun Pentti pystytti en- säksi Lapissa Levillä, Äkäs- simmäistä näyttelyään Num- lompolossa ja Rovaniemellä. men kirjastoon. Halisten äijä on maalannut Halisten äijä johdattaa mei- kirkkoja, maisemia, lapin dät työhuoneeseen. Ovessa luontoa, maahisia, shamaa- on muumipapan kuva, jos- neja, seitoja ja penttihittisiä. sa lukee ”Hiljaisuus, pappa Esitellessään töitä vilahtelee työskentelee”. Seinillä on myös enkeleitä ja paholai- Halisten äijän tekemiä talu- sia. Hänellä oli pitkään erä- ja ja valokuvia läheisistä ja kämppä Sodankylässä. Lapin Halisten äijä työn touhussa. sukulaisista. Työpöydällä on kokemukset näkyvät myös värikyniä, siveltimiä, veitsiä maalauksissa. ja kovertimia. Halisten äijä sä taulussa tai riemastuttavaa äijällä on vieläkin kirjahyl- näyttää seinällään värikästä Pahan olon saa ironiaa avioliitosta taulussa lyssään palkintoja muistona taulua, jossa pikkupoika avaa maalamalla pois ”Kivireki”. Koroisten seu- tuolta ajalta. Omien lasten- porttia naiselle, joka kantaa Osan näyttelyiden töistä tukin on ikuistettu tauluun, sa kanssa Halisten äijä kävi taakkaa. – Se on jäänyt lap- Halisten äijä on lahjoitta- jossa maisema avautuu nie- usein Halisissa metsäretkellä. suudesta mieleen, kun äidillä nut päiväkodeille tai muil- meltä Tuomiokirkolle päin. Nykyisin hän on käynyt las- oli aina vatsa pystyssä. Lap- le julkisyhteisöille. Hän – Kyllä tämä on ollut hyvä tenlastensa kanssa Aurajoen sia oli perheessä paljon. Ker- ei ole kiinnostunut rahasta paikka asua. Viitisenkym- rannalla onkimassa. Perinteet Halisten äijä kaivertaa pingviiniä. vaan maalaa terapeuttises- mentä vuotta sitten talossa jatkuvat. sa mielessä. Pahan olon saa oli lapsia vilisemällä. Ta- maalaamalla pois. Elämän loyhtiöiden välillä järjestet- Teksti ja kuvat: Halisten äijä maalaa synkän puolen voi nähdä tiin hiihtokilpailut Aurajoen Ann-Christin Antell tsunamikatastroﬁ a esittäväs- jäällä joka vuosi. Halisten Halisten kosken tuntumassa – Pappa Rantanen, Halisten äijä vastaa puhelimeen. ran muistan avanneeni hänelle Pentti Rantanen esittäytyy kätellessä Halisten äijäksi portin ja hän pysähtyi silittä- mään tukkaani. Tulipa mie- ja kertoo häntä kutsuttavan myös Karhu-Rantaseksi. leen maalata siitä taulu... ja Nimi liittyy kohtaamiseen karhun kanssa hillasuolla tuossa kuvassa olen nuorena joskus taannoin, mutta se onkin jo toinen juttu se. messipoikana laivalla ja tuossa on kuvattu se kohtaaminen karhun kanssa, josta nimi Karhu-Rantanen on saanut alkunsa.

Kirkkoja, maahisia ja penttihittisiä Halisten äijä istahtaa työtuo- liinsa. Hän on ollut eläkkeel- lä jo toistakymmentä vuotta ja maalannut tai piirtänyt melkein joka päivä, ellei ole ollut sairaana. Nyt työn alla on pieniä pingviinejä. Hän alkaa kovertaa nokkaa. – Niin, harrastuksekseni

Halisten äijä selailee luonnoskirjaansa. ”Kivireki” kuvaa ironisesti avioliittoa.

n ä k ö k u l m a

Opetuskoti Mustikka – 2. Tuottaa Sateenkaari Kodolle tietoa, miten oma päi- keskusteluun lapsen kanssa ja kysyy, onko sinulla jano, vähoitohenkilökuntamme voisi laadukkaasti elää kasva- minkä väristä mehua otat, otatko maitoa vai vettä, juot- pakolaistaustaisen kotiäidin tuskumppanuudessa eri kulttuuritaustaisten perheiden ko koko mukin vai vähemmän jne. Vaikka lapsi käyttäisi pitkä polku työelämään kanssa. sekaisin suomea ja omaa äidinkieltään, äiti ei toru häntä, Nopeasti meille selvisi, että naisten kielitaidon kehit- vaan ystävällisesti toistaa lapsen puheen hänen omalla äi- Opetuskoti on kokonaisvaltainen työmuoto, jonka tar- täminen ja suomalaisen toimintakulttuurin ”avaaminen” dinkielellään. Tämä auttaa lapsen kasvua kaksikieliseksi koituksena on tukea pienten lasten maahanmuuttajaper- olivat tärkeimpiä ja vaikeimpia tehtäviämme. Turistisuo- ja antaa perustaa suomen kielen laajaan ja hyvään oppi- heiden kotoutumista Suomeen. Teemme työtä erityisesti mi ei riitä vaan maahanmuuttajan kielitaidon on riitettävä miseen. Kansalliset identiteetit eivät synny itsestään vaan äitien kanssa. moninaisissa arjen, asioinnin, koulutuksen ja työn tilan- niitä rakennetaan aktiivisesti ajassa ja tilassa. Sateenkaari Koto ry on koordinoinut vuodesta 2005 teissä. Vasta tämän jälkeen pääsisimme keskustelemaan Elokuun alussa Opetuskodin naiset ottivat ison askeleen Halisissa Raha-automaattiyhdistyksen eroista, yhtäläisyyksistä ja niiden merkityksistä. eteenpäin: Turun Kristillinen opisto aloitti Mustikan Ope- rahoittamaa projektia, joka tällä rahoituksella elää vii- Parhaimmillaan Opetuskoti-toiminta tavoittaa yhteis- tuskodissa suomen kielen ja kulttuurin opintoryhmän 15 meistä syksyään. Nämä ovat jännittäviä aikoja sekä per- kunnassa syrjäytymisuhan alla elävät monilapsisten per- tuntia viikossa. Laajensimme hyvää ja monipuolista yhteis- heille, vapaaehtoisille toimijoille että työntekijöille. Jat- heiden pitkään kotona eläneet pakolaistaustaiset naiset. työverkostoamme. Työelämäpolun pää on löytynyt. korahoitusta on haettu. Tavoitteemme on saada Turun Opetuskoti on kodikas ja turvallinen paikka, jonne naiset Opetuskotiin ovat tervetulleita kaikki naiset Halisten maahanmuuttajavaltaisille asuinalueille samankaltainen, tulevat pienten lastensa kanssa ja osallistuvat toiminnan alueelta. Iloiseen ryhmäämme olisi mukava saada myös matalan kynnyksen oppimisympäristö, jonne pienen lap- suunnitteluun ja toteutukseen. Näin osallisuus ja aktiivinen suomalaistaustaisia naisia. Avointa toimintaa on päivit- sen kanssa on helppo tulla ja josta löytää vertaistukea, vaikuttaminen vähitellen lisääntyvät ja ymmärrys yhteis- täin klo 12–15. yhteisöllistä yhdessäoloa ja aktiivista suomen kielen ja kunnan rakenteista kasvaa. Naisten kielellisten ja toimin- Läksykerho koululaisille aloittaa syyskuun alussa ja kulttuurin opetusta. nallisten valmiuksien parantuminen välittyy suoraan heidän etsii yhä vapaaehtoisia ohjaajia. Perhemuskari on perjan- Projektia valmisteltaessa tavoitteet olivat kaksisuun- lastensa hyvinvointiin. Naisten tietoisuus kielen merkityk- taisin klo 11–12. taiset: sestä antaa heille myös oman äidinkielen – tunnekielen – Opetuskodissa tavataan! 1. Helpottaa pienten monilapsisten perheiden kiinnit- vahvistamisen taitoja lastensa kanssa kommunikoidessaan. tymistä omaan lähiöön ja heidän vahvistamistaan oman Esim. Lapsen pyytäessä mehua passiivinen äiti antaa hä- Henna Junttila elämänsä aktiivisina toimijoina. nelle mehulasin ja sanoo ole hyvä. Aktiivinen äiti lähtee Sateenkaari Koto ry:n hallituksen puheenjohtaja • 3/2009 5 Dmitri Ovtchinnikov

Maarian altaan nykyinen tilanne ja tuleva kehittäminen innosti satakunta ihmistä yhteiseen tilaisuuteen. Maarian altaalla hyvä tilanne

Maarian Allas ry:n traditioksi rattuna. Museovirasto tunnisti Maarian allas toimii varajuo- tullut alkusyksyn yleisötilai- Paimalan vanhan koulun takana mavesialtaana vuoden 2011 ajan suus keräsi keskiviikkona 26.8. sijaitsevan kaivon muinaisläh- ja sen jälkeen se ”vapautuu” Maarian Mahdin urheilumajalle teeksi ja kaupunki kustansi sen vesilaitoksen kontrollista. Yksi satakunta luonnonystävää kuu- ympärille aidan, joka rakennet- yleisön kysymyksistä koskikin lemaan kaupungin asiantunti- tiin talkootyönä. vastuuta altaan veden laadusta; joiden tietoja Maarian altaan Yleisö pääsi tenttaamaan se tullee jatkossa kuulumaan ja sen ympäristön nykytilasta näitä asiantuntijoita sekä val- ympäristöviranomaisille. Sitä sekä niistä suunnitelmista, joi- tuustoryhmien edustajia heidän odotellessa yhdistys valmistelee ta Turun kaupungilla on niiden tulevista toimistaan tämän luon- ja ideoi ammattikorkeakoulun suhteen. noltaan erityisen monipuolisen työharjoittelija Kimmo Pakka- Tilaisuudessa kuultiin altaan alueen suojelemiseksi ja kelan avulla tulevaa toimintaansa. ympäristön osayleiskaavaval- hittämiseksi edelleen kaikkien Se on anonut Varsin Hyvä ry: mistelusta, alueen ulkoilureit- turkulaisten virkistyskeitaaksi. n kautta EU-rahoitusta Kukon- 1 = 7 Yhdellä ajolla jopa 7 jätettä! tisuunnitelmista suunnitteli- Mikäli poliitikkojen puheet to- rantaan tulevaa laituria ja kah- jan ja käyttäjän näkökulmasta, teutuvat, Maarian altaan kehi- deksan hengen kirkkovenettä Vähennä päästöjä! muinaismuistokohteista, altaan tys etenee suotuisaan suuntaan. varten. Pakkala on ideoinut ja veden laadusta ja käytöstä, ym- Skeptistä soraääntäkin kuului. raportoinut alueen virkistys- päristönsuojelusta, lintuharras- Turku2011 säätiö otti osaa ti- käyttösuunnitelmia paitsi Ku- Kierrätysmateriaalien lajitteleminen onnistuu tuksesta, alueesta liikuntamah- laisuuden järjestelyihin kus- konmäkeä, myös altaan etelä- nyt entistä helpommin omalla kotipihallasi. dollisuutena, Aurajokisäätiön tantamalla kahvituksen. Parasta ja pohjoispäitä varten. Hänen Maarian Allas ry:lle tekemistä antia oli yhdistyksessä toimivan johdollaan yhdistyksen aktiivit projekteista sekä kalatilanteesta. työharjoittelijan tulevaisuuden- ovat peranneet Kukonmäkeä ja Ota käyttöön L&T:n uusi nelilokeroinen kierrätys- Rapuja ei altaasta löytynyt mut- visiot ja suunnitelmat alueen -rantaa. materiaaliastia. Astiassa on omat osastonsa ta kalojen määrä oli tuplaantu- tulevan virkistys-, liikunta- ja nut viime koekalastukseen ver- kulttuuritoiminnan aloilla. Päivi K. Eskola paperille, keräyskartongille, lasille, pienmetalille, muoville, poltettavalle jätteelle ja paristoille. Nelilokeroastian saat pihallesi KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHANKE hintaan 9,90 �/tyhjennyskerta ”KOROINEN – TURUN SYNTYSIJA” �� ETSII VAPAAEHTOISIA kahden-neljän viikon välein Alueen kulttuuripääkaupunkihanke ”Koroinen – Turun syntysija” �� tarvitsee lisää vapaaehtoisia. Mukaan voi tulla vaikka näyttelemään, �� roudaamaan, puvustamaan, soittamaan, laulamaan, kuskaamaan, keittämään kahvia tai muuten vain. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme p. 010 636 5656 tai Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä lähetä yhteystietosi osoitteeseen sähköpostilla tai puhelimella. [email protected], Hanna Nurmi otamme yhteyttä sinuun. koordinaattori Koroinen – Turun syntysija Lisätietoja osoitteesta www.nelilokero.fi 2011@koroinen.ﬁ GSM: 050 373 1031 ��

Tyhjennyksen hoitaa L&T:n uusi, nelilokeroinen jäteauto, RAKENNUSLEVYJÄ vuodesta 1970 joka kerää kaikkea seitsemää kierrätysmateriaalia omiin lokeroihinsa yhdellä käynnillä. Luotettavaa ja hyvää palvelua, Sahaus- Näin jätteenkuljetuksesta nopeasti ja ammattitaidolla palvelu aiheutuva liikenne vähenee, jolloin myös päästöt LEVY-JAATI OY supistuvat.

Autokatu 2, Turku puh. 253 9200, fax 277 0990 email: [email protected].ﬁ Avoinna ark. 8–17 6 • 3/2009

Pertti Pussinen Kotikirkko tutuksi

Maarian seurakunta on halun- herroista kertovat seinien avulla kirkon menneisyydestä nut esitellä Maarian kirkkoa muistolaatat. Jaakko Finno ja nykyisyydestä. Vierailulla seurakuntalaisilleen ja vie- teki ensimmäisen suomen- tutustuttaisiin kirkon histori- railleen monin tavoin. Kulu- kielisen virsikirjan ja Pietari aan, musiikkiperinteeseen ja neen kesän se oli tiekirkkona. Kalm tunnetaan myös tutki- taiteeseen. Oppilaille esitet- Satunnaiset kulkijat poikkesi- musmatkailijana ja kasvitie- täisiin välähdyksiä kirkkoon vat ihailemaan keskiaikaista teilijänä. liittyvistä kulttuuripersoo- pyhäkköä. Kattomaalaukset, Osa esineistä ja maala- nista. Kirkko halutaan tuoda kirkon esineistö ja kirkkomaa uksista tuo viestin kirkkora- esille myös ihmisen hengel- ohjasivat tutustujia vuosisa- kennuksen alkuajoista. Kirk- lisen elämän hoitopaikkana. taiseen kirkon historiaan ja kohan vihittiin alun perin Vierailut on tarkoitus toteut- kulttuuriperintöön. katoliseksi kirkoksi. taa lokakuussa, jolloin on Joka sunnuntaiset juma- Itä-Maarian alueneuvos- kirkon vihkimisen muisto- lanpalvelukset ovat pysäh- to on tehnyt esityksen, että päivä. dyspaikkoja arjen keskellä. Maarian seurakunnan alu- Vierailut toteutetaan yh- Perhejuhlat, kirkkokonsertit een koulujen viidesluokka- dessä seurakunnan eri työn- ja esittelytilaisuudet kokoa- laiset voisivat osana histo- tekijäryhmien kanssa. vat seurakuntalaisia vanho- rian ja uskontojen opetusta jen holvien suojaan. Joskus vierailla Maarian kirkossa Pertti Pussinen kannattaa istahtaa kirkon ja saada tuntumaa eri aistien penkkiin ja antaa ajatusten ja katseen kiertää kirkon holveja. Huomio kiinnittyy hel- posti yksinkertaisiin piir-

roksiin. Niissä voi nähdä, Pertti Pussinen miten keskiajan ihmiset eli- vät. Kuvissa erottaa ritari- turnajaiset, kauppalaivan, luostarikirkon ja munkkeja. Voimme kurkistaa ihmisten uskomusmaailmaan jatulin- tarhoineen, elämänpuineen ja pyhimyksineen. Uudempaa perinnettä edustavat alttaritaulut, kirk- kotekstiilit ja urut. Kirkko- Maarian kirkon länsipäädyn kolme ristiä. Maarian kirkon sakariston ikkuna.

Painoväri Web-väri (RGB) sininen: sininen: C = 100 R = 1 M = 93 G = 31 kukkakauppa Y = 40 B = 74 K = 0 Lounas arkisin klo 11–13 NUMMEN NARSISSI KY Lounaslista: www.linnasmaki.ﬁ Vanha Hämeentie 29 Kelan tukema opiskelijalounas

Turku YLI 30 VUOTTA AMMATTITAITOISTA MAA- JA VIHERRAKENTAMISTA Puh. 237 2005 Lustokatu 7 KAIPAAKO PIHASI KUNNOSTUSTA? 20380 Turku AVOINNA: ONKO LAATOITUKSET TEHTY? puh. (02) 412 3500 Ark. 9.00–18.00 ENTÄ MIKÄ ON PUTKIESI KUNTO? www.linnasmaki.ﬁ La–Su 9.00–14.00 WWW.TASARAKENNUS.FI

�� Maarian Myllyojalla Tapahtuu KOTIPESULA  – mielenkiintoisia luentoja, mielen har- Mattojen ja kodintekstiilien palvelupesula Ruunikkokatu 3 ∗ avioehtosopimukset joituksia ja luonnonmukaisia hoitoja – ∗ avioerot, ositussopimukset c/o Marja-Liisa Haapa-aho Orikedon postin vieressä ∗ testamentit ∗ perunkirjoitukset Paimalantie 374, 20460 TURKU Puh. (02) 238 7799 ∗ korvaus- ja sopimusasiat www.turunkotipesula.fi ∗ asumisongelmat Kotisivut: www.goldenage.fi /ruusuportti ∗ sovittelupalvelut Tilaisuudet järjestää kari.karppelin@turunkotipesula.fi • Nopeasti Vanha tampereentie 205 Ruusuportti ry ma 8 - 17 (huom!)  • Edullisesti ti - pe Tervetuloa • Vaivattomasti  Plyysi- ja käytävämatot laakavesipesuna • 3/2009 7

Asiakkaan kohtaaminen ton. Pienikin esine voi jättää vaan yritys, jolla on henkilö- on alalla antoisinta ja potilaalle uudenlaisen, posi- kuntaa ja asiakkaita. Yrityksiä haastavinta tiivisen kuvan kohtaamises- on asiakaskunnassamme kai- Liikelahjojen tarjoajan ja nii- ta ja lääkäriasemasta, Lauri ken kokoisia, Honka kertoo. Virpi Lummevuo hin liittyvien palvelujen tuot- Honka maalailee. – Olen aina muistuttanut siitä, tajan toiminta-ajatus on myy- että tuotelahja on tehokkaam- dä tuotteita, joista on hyötyä Liikelahja on pi kuin vastaava rahapalkinto. asiakasyrityksen omassa me- yksilöllistä mainontaa Tuotteesta jää pysyvä, konk- nestyksessä. Tuotteessa oleva mainos on reettinen muisto toisin kuin – Ensisijaista on aina koh- tehokas, sillä se on yksilölli- rahamuistamisesta. data asiakas henkilökohtai- nen. – Esimerkiksi televisio- sesti. Jokainen asiakas on yk- mainonta ei ole yksilöllistä. Ei Internet on silö, jolla on omat tarpeensa kukaan tule kiittämään yritystä muuttanut alaa riippuen muun muassa siitä, mainoksen nähtyään, että kii- Tekninen kehitys on ollut millä alalla yritys on. Hen- tos kun sain katsoa tämän. Sen huimaa Mastermarkin alku- kilökohtainen kontakti asi- sijaan liikelahjan saaja saa lah- päivistä nykyhetkeen. Inter- akkaaseen on tärkeä. Tämä jan myötä hyvää mieltä ja ko- net on nykyisin huomattavan on alalla antoisinta mutta sa- kee kiitollisuutta. Merkitys on tärkeä apuväline liikelahjabis- malla myös haastavinta, toi- psykologisessa mielessä suuri, neksessä. mitusjohtaja pohtii. Lauri Honka kertoo liikelah- Mastermarkin palvelut Asiakkaan tarve voi olla jan ideasta. ovat myös kehittyneet vuosi- myynnin edistäminen, asia- Mainos myös säilyy ja nä- en varrella: – Alussa toiminta kassuhteiden hoito tai oman kyy tuotteen mukana, ja mai- oli suoraviivaisempaa. Silloin nonta voi näin olla hyvin pit- mietittiin ennemminkin kerta- Lauri Honka esittelee ideoita yritysten joulumuistamisiksi. - Hyvin valitulla tuotteella jaetaan henkilökunnan huomioimi- käaikaista. tarpeiden hoitamista. Nykyi- pitkäikäistä hyvää mieltä. nen ja motivoiminen. - Kun tarve on selvillä, mietitään Liikelahjan halutaankin sin asiakas voi ulkoistaa koko yhdessä asiakkaan kanssa, nykyisin usein olevan käy- liikelahjatoiminnan suunnitte- mikä olisi yrityksen arvoi- tännöllinen: – Tämän hetken lusta hankintaan ja jakeluun Mastermark myy Metsämäessä hin ja markkinointistrate- hittituotteita taitaa olla pieni, asti, toimitusjohtaja pohtii giaan sopiva tuote. On tär- yrityksen logolla varustettu ajan muuttumista. keää miettiä, mitä halutaan käsidesipullo. Tulevaisuudessa Master- menestystä yrityksille tuotteella viestiä, Honka tii- Toinen suuntaus ovat tyy- markissa pyritään kasvatta- vistää. likkäät design-tuotteet. Mas- maan entisestään jakeluverk- Pohjoismaiden johtava liikelahjojen ja myynninedistä- varrelle. Lisäksi tähän lähis- – Me myymme välineitä, termarkin tytäryhtiö Nexet Oy koa, parantamaan edelleen mistuotteiden toimittaja Mastermark Oy on viihtynyt tölle tehdään jatkuvasti uusia hyviä tuotteita, mutta viesti tunnetaan tutuista, kuluttaja- tuotekehitystä ja markki- Metsämäessä jo parikymmentä vuotta. Toimintaa on teollisuusrakennuksia. Nytkin niiden takana on kuitenkin myyntiin suunnatuista merk- nointia. – Parhaan kiitoksen teollisuusalueella kolmessa rakennuksessa, Piiskaku- Ravurinkadun hallin naapuris- merkityksellisin. Esimerkki- kituotteista. tässä työssä saa aina, kun jalla ja Ravurinkadulla. sa rakennetaan. nä voisi pitää vaikka lääkä- huomaa saaneensa asiakkaan Ohitustie takaa luonnol- riaseman korvalääkäriä, joka Asiakkaina kaiken luottamuksen, Lauri Honka lisesti myös erinomaiset lii- voi mahdollisesti ikävänkin kokoisia yrityksiä toteaa. Mastermark Oy on vuonna rinkadun hallissa puolestaan kenneyhteydet. Mastermar- tutkimustilanteen jälkeen an- Mastermarkin tyypillistä asi- 1978 perustettu turkulainen toimivat paino, varasto ja pak- kin myyntikonttoreita sijaitsee taa pienelle potilaalleen ilah- akasta on vaikea määritellä. Virpi Lummevuo yritys. Henkilökuntaa on ym- kaamo. Ravurinkadulla toimii Turun lisäksi Espoossa, Tam- duttavan ja lohduttavan muis- – Asiakkaamme voi olla mikä päri Suomea noin 90 henkeä. myös tytäryhtiö Nexet omassa pereella, Porvoossa, Lahdes- Heistä 37 työskentelee asia- toimipisteessään. Nykyisille sa ja Oulussa. – Sekä Espoon kaspalvelu- ja myyntitehtävis- sijoilleen yritys muutti aika- että Tampereen konttoriin sä. Toimitusjohtajan tehtävää naan Teollisuuskadulta. ajaa Turun pääkonttorin pi- on hoitanut Lauri Honka vuo- – Sijainti täällä ohitustien hasta rivakasti: tunnissa ja desta 1995 alkaen. kupeessa on mitä parhain, 33 minuutissa, Honka kertoo Lauri Honka kiittelee. – Näen tyytyväisenä. Erinomainen sijainti alueen arvon myös koko ajan Lauri Honka ei keksi alu- ohikulkutien varrella parantuneen. Ohitustiestähän eesta mitään kritisoitavaa. Piiskakujalla sijaitsee Master- on kasvanut suuri kauppatie – Ihan naapurista saa nyky- markin pääkonttori, josta kä- Myllyn ja muiden suurten ään vielä erinomaista lounas- sin hoidetaan myyntiä. Ravu- ostoskeskusten noustua sen takin, hän myhäilee.

MONIPUOLINEN LAATUVALIKOIMA PIKKUHERKUISTA REILUIHIN RUOKA-ANNOKSIIN! • VEIKKAUS Aukioloajat: ma – pe 8 – 21, la 10 – 22, su 11 – 22 • OLUTTA MUKAAN JOKA PÄIVÄ GRILLI JA ELINTARVIKEKIOSKI • MYÖS KALASTUSLUVAT MEILTÄ! HALISTUPA TERVETULOA! Emmauksenkatu 1, p. (02) 253 9564

Asioita voi muuttaa, säästämällä.

Säästäminen kannattaa aloittaa vaikka tänään. Pienestäkin kuukausittaisesta summasta tulee suuri summa, kun annat ajan tehdä tehtävänsä. Säästöistä voit saada myös OP-bonusta. Käy osoitteessa op.ﬁ / saastaminen katsomassa säästölaskuriamme tai tule käymään konttorissamme. Näet itse, kuinka aika vaurastuttaa säästäjän. 8 • 3/2009

Jauhoja, verkaa, säämiskää ja purjekangasta

Suomen teollisuuden juuret löytyvät Aurajoen Halisten ilmeisesti Tätilä, joka sai myö- si, Kustaa Vaasa kruunattiin rin talo, Tätilä, samana vuon- lampaita tuotiin Englannista koskialueelta. Sinne rakennettiin Suomen ensimmäi- hemmin nimekseen Kreula. Ruotsin kuninkaaksi ja kirkon na kuin myllykin eli vuonna saakka, tosin myös suomalais- set vesimyllyt ja maan ensimmäinen teollisuuslaitos, Arkkiteinin talojen nimet olivat omaisuus takavarikoitiin val- 1538, arkkiteinien talot, Kam- ten lampaiden villaa käytettiin verkakutomo valkkimyllyineen. vastaavasti Kallonen eli Komo- tiolle suurilta osiltaan uskon- monen ja Löytänä taas vastaa- verkakankaan raaka-aineena. nen ja Löytänä eli Frantti. puhdistuksen myötä. Uskon- vasti 1542. Verka oli ollut tärkeä tuon- Aurajoen laakso oli jo rautakau- Piispat mylläreinä Halisten kylän taloilla oli puhdistus käynnistyi Västeråsin Jauhomyllyjen tämän kau- titavara 1300- ja 1400-lu- della maamme tärkeimpiä asu- Kirkko hankki hallintaansa Ko- koskeen liittyviä oikeuksia. valtiopäivien päätöksellä vuon- den toiminnasta tiedetään, vulla, jolla maksettiin myös tuskeskuksia. Maanviljely oli roisten tilan lisäksi useita Halis- Niinpä talot myös rakensivat na 1527. että vuonna 1542 linnan vouti virkamiesten palkkoja. Sen ilmeisesti silloin valtaelinkei- ten lähellä olleista maatiloista käyttöönsä omat myllynsä. Näin Käytännössä nämä suuret Tuomas Ryting jauhatti jossa- myyntikin oli luvanvaraista. no. Aurajoen jokilaakso sijaitsi kuten esimerkiksi Paaskunnan 1500-luvun alkuun tullessa Ha- muutokset valtakunnan tasolla kin Halisten myllyssä noin 24 Kotimaisella tuotannolla py- keskiajalla aluetta ympäröivien tilan Kaarinan pitäjän puolel- lisissa oli niin piispalla, luosta- merkitsivät Halisissa sitä, että 000 litraa ruista. Parin vuoden rittiin vähentämään tuontitar- kylien peltojen keskellä. la. Tiloilla oli osuus Halisten rilla kuin Turun arkkiteinilläkin niin Halisten kylän talot kuin päästä eli vuonna 1554 Turun vetta ja samalla säästämään Aurajoen suuhun muodostui koskeen ja sen käyttövoimaan. oma myllynsä. myllyt siirtyivät kirkolta vähi- linnan käskynhaltija Simo Ta- valtion varoja. kauppapaikka, josta verkottui- Näin kirkosta tuli myös Halisten Halisten piispanmylly mai- tellen valtiovallalle, kruunulle, vast sai kuninkaalta määräyk- Verkakankaan valmistus vat yhteydet Itämeren suurim- myllylaitosten haltija. nitaan asiakirjoissa ensi kerran jonka käskynhaltijan hallinto- sen rakentaa uusi mylly Ha- tapahtui vaiheittain sekä Tu-

Osa 1: Halisten teollisuushistoriaa

Halisten kosken pohjoisranta oli Maarian puolta; vastaranta puolestaan Nummen puolta. Teollisuuslaitoksia ja mylly myllärintupineen oli molemmin puolin koskea. piin kauppakeskuksiin. Kaup- Halisten myllyjen rakenta- vuonna 1407. Kysymys oli siitä, keskus sijaitsi Turun linnassa. lisiin. Kevättulva 1570-luvun run linnassa että Halisissa. papaikka on hyvinkin voinut misvuodesta ei ole tietoa. Niitä että lietolaiset olivat valittaneet, Linna eli silloin kukois- alussa vei mennessään yhden Linnassa villa kehrättiin lan- olla Halisten kosken yläpuo- pidetään Suomen ensimmäisinä että piispa Bero oli tukkinut Au- tuskauttaan. Sitä uudistettiin myllyistä, joka rakennettiin gaksi, joka sitten kudottiin lella silloin, kun Aurajoki oli vesimyllyinä. rajoen myllypadolla. Pidetyssä ja laajennettiin merkittävästi uudelleen vasta 1586. kankaaksi. Kangas kuljetettiin purjehduskelpoinen myös ny- Ensimmäinen kirjallinen katselmuksessa todettiin, että vuonna 1556. Töitä johti sak- Halisiin, jossa se vanutettiin ja kyisen kosken alueella. maininta myllyistä ja niihin piispan pato oli sopimuksen mu- salainen Freiburgista kotoisin Verkakutomo värjättiin. Valmista kangas- liittyvästä suluista on vuodelta kainen. Kallioon hakattu uoma oleva rakennusmestari Jacob aloitti teollisuuden ta kutsuttiin Turun tai Halis- Koski syntyy 1352, kun piispa Hemming teki sen sijaan määrättiin kuitenkin Richter. Samalla uudistettiin Linnan vallan aika merkitsi ten veraksi. Sitä oli väriltään Tilanne muuttui, kun maa nou- sopimuksen Halisten kosken tukittavaksi. myös valmistustekniikkaa. Halisten tuotantotoiminnan ainakin valkoista, harmaata, si. Halisten koski alkoi syntyä yläpuolella asuvien Kaarinan Vuonna 1468 käräjöitiin Mukaan tuli kirveiden ja puuk- monipuolistumista. mustaa, ruskeaa, punaista ja 800–1000-luvulla muodostaen ja Liedon pitäjien talonpoikien luostarin ja Halisten kylän talol- kojen lisäksi sahoja, sorvia ja Yksi jauhomyllyistä otettiin vihreää. Vuotuinen tuotanto- Aurajoen suun. kanssa. Halisten kosken myl- lisen kesken siitä, oliko luostari liimaa saksalaisten puuseppi- vuonna 1545 perustetun Tu- määrä lienee ollut noin 600 Vähäjoki oli vielä tuolloin lysulut luvattiin pitää avoinna rakentanut myllyn pitoon liitty- en myötä. run verkakutomon käyttöön. – 800 metriä. itsenäinen joki, joka laski me- kolme viikkoa keväällä ja kolme vän talon talollisten maalle myl- Vuonna 1562 Juhana-hert- Tätä verkakutomoa pidetään Tehtaan vanutusyksikkönä reen Koroisissa. Markkina- viikkoa syksyllä korkean veden lynsä välittömään läheisyyteen. tua toi linnaan puolisokseen maamme ensimmäisenä te- toimi Halisten teollisuuden paikka on silloin saattanut olla aikana, jotta kala olisi voinut Päätöksen mukaan talo oli kylän Puolan kuninkaan sisaren Ka- ollisuuslaitoksena, manufak- historiaa tutkineen Veli-Pek- Koroisten niemellä, jonne johti esteettä nousta kosken yläpuo- mailla ja se oli siirrettävä takai- tariina Jagellonican. Linnan tuurina. Näin voidaan sanoa ka Toropaisen mukaan enti- myös teitä sisämaasta. lelle. Sopimuksen tarkoituksena sin alkuperäiseen paikkaansa salit sisustettiin renessanssi- Halisten olevan Suomen teol- nen arkkiteinin jauhomylly. Koroisista tuli joka tapauk- oli varmistaa se, että talonpojat kauemmas koskesta. tyyliin kalliilla seinävaatteil- lisuuden syntypaikka. Laitoksella oli henkilökuntaa sessa kirkollinen keskus, kun saattoivat kalastaa kosken ylä- la. Seuraavana vuonna valta Verka on ohueksi vanu- yhteensä linnan tuotantoyk- alueelle siirrettiin Nousiaisis- puolella. Myllyn jauhot kuitenkin jo vaihtui ja Juhana tettua villakangasta. Nykyi- sikkö, ns. kankuritupa mu- ta piispanistuin vuonna 1229. Piispa Hemming oli hankki- linnan säkkiin vangittiin. Linnan loistoajat jäi- sin verkatyyppistä kangasta kaan lukien noin kuusitoista Kun maa nousi ja laivat kas- nut kirkolle Koroisiin nähden Kuningas Kustaa Vaasan ai- vät taakse. käytetään esimerkiksi biljar- henkeä. voivat, piispanistuin siirrettiin Aurajoen vastakkaisella ran- kana 1500-luvun alussa ta- Halisten kosken kolme myl- di- ja kasinopelipöytien pääl- Turun linnan aikaan valtio- vuonna 1290 nykyisen Turun nalla sijainneen Kairisten tilan pahtui suuria muutoksia niin lyä siirtyivät valtiovallalle seu- lysteenä. vallalla oli myös oma kalas- tuomiokirkon kohdalle. vuonna 1345. Turussa kuin Halisten kosken raavasti: luostarin mylly vuon- Sarkakankaasta verka erosi tuslaitos Halisissa, joka tuotti Itämerellä vaikuttanut meri- Myös Halisten kylän kolme alueella. na 1538, arkkiteinin mylly siinä, että se oli ohuempaa ja kuivattua kalaa linnan tarpei- rosvoyhteisö, ns. vitaaliveljet, taloa siirtyivät vähitellen kirkon Ruotsi irtaantui Tanskan vuonna 1542, ja ilmeisesti vii- hienompaa. Pehmeys saatiin siin. Esimerkiksi laitoksesta tuhosi Koroisten niemelle jäl- instituutioiden, pyhän Olavin kuninkaan johtamasta Kalma- meisenä piispan mylly vuonna aikaan vanumalla ns. valkki- toimitettiin 128 kiloa (15 lei- jelle jääneet kirkolliset arvora- luostarin ja Turun arkkiteinin rin unionista, nykyinen Suomi 1547. Halisten kylän talot taas myllyssä. Raaka-aineiltakin viskää) kuivia säynäviä Turun kennukset vuonna 1396. hallintaan. Luostarin talo oli nimettiin Ruotsin maakunnak- ilmeisesti seuraavasti: luosta- vaadittiin enemmän. Siksi linnaan vuonna 1552. • 3/2009 9

Kaupunki jauhoi tamppimyllyn vuokran raadin hänen leskensä, ja hänen jäl- lalle myönnettiin oikeus vero- la. Bremer siirsi vuokraoikeu- korjaamaan. pormestarille palkan palkkaukseen. Samana vuonna keensä taas heidän kaksi poi- vähennyksiin. tensa viiden vuoden kuluttua Pato oli maistraatin aikaan Vuonna 1614 Turun linna pa- kruunu luovutti myös kaupun- kaansa sopimuskauden loppuun Vuoden 1769 myllylaitosten säämiskäntekijämestari Isak 1700-luvulla mäntytukeis- loi. Palon jäljet korjattiin, mutta gille Komoisten ja Frantsin tilat saakka, eli vuoteen 1742. Po- kuntokatselmuksessa todettiin, Wollanderille. ta valmistettu leveä ylivuo- vain osa linnan tiloista otettiin maistraatin palkkatiloiksi. jat olisivat olleet valmiit jatka- että Kaarinan puoleinen mylly Wollanderin jälkeen ei enää topato. Tukit olivat kahdes- uudelleen käyttöön. Näihin ai- maan sopimusta, mutta kaupun- rakennuksiin ja patoineen oli ilmeisesti löytynytkään sää- sa rivissä. Rivien välissä oli koihin Turun kaupunki kiinnos- Kato, sota ja ki edellytti vuokran korotusta, jo päässyt korjauskelvottomaan miskän valmistuksesta kiin- poikkiseiniä tukirakenteina. tui Halisten laitoksista. Kau- vuokralainen johon pojat eivät olleet valmiit. kuntoon. Uudistusrakennuk- nostunutta vuokraajaa. Toisin Tukkirivistön väli oli täytet- punki pyysi kruunulta lupaa Vuosi 1684 oli niin kuiva, että Ilmeisesti he pelkäsivät levotto- set saatiin valmiiksi jo samana sanoen säämiskän teko olisi ty kivillä, hiekalla ja sam- selvittää, olisiko ne mahdollista satomäärä jäi puoleen tavalli- man sota-ajan liiaksi vaikeutta- vuonna. Uudistusten yhteydessä päättynyt Halisten koskella maleella. siirtää kaupungin käyttöön. sesta. Lisäksi 1690-luvulla lie- van taloudenpitoa. alueella tehtiin myös louhinta- noin vuonna 1785. Luultavaa Padon keskellä oleva kul- Kaupunki sai luvan selvityk- nee ollut useampia katovuosia. Katselmuksessa 1742 Witt- töitä myllytoiminnan tehostami- kuitenkin on, että säämiskän maus jakoi padon kahteen sen tekoon vuonna 1634. Eh- Nämä seikat yhdessä kulkutau- foothin sopimuskauden päätty- seksi. Mylly saatiin kuitenkin sijasta tamppauslaitokses- osaan: Maarian ja Nummen tona oli se, että muutoksesta ei tien kanssa johtivat siihen, että essä rakennus- ja laitoskannan tyydyttävään toimintakuntoon sa tampattiin purjekankaan patoihin, kuten jauhomyllyt- saa aiheutua mitään vahinkoa 1700-luvun alussa koko mylly- tilan todettiin olevan seuraava: vasta isojen muutostöiden jäl- valmistuksessa käytettävää kin jaettiin. Nummen puolel- kruunulle. Vuoden 1635 lopul- toiminta lamaantui ja rakennuk- Nummen eli Kaarinan puolella keen. Ilman näitä myllyn kapa- hamppua. la rakennettiin 1700-luvulla la kaupunki sai Halisten jauho- set rappeutuivat. oli mylly, käyttökelvottomassa siteetti oli aivan liian pieni. Verkalaitoksen vuokraajana viimeistään rakennusten eteen myllyt käyttöönsä. Luovutuksen Tilannetta pahensi Kaarle kunnossa oleva myllärin aitta, Vuoden 1787 katselmukses- oli vuodesta 1780 jauhomyl- kivinen suojavalli, jotta jäät ehtona oli se, että niiden tuotto XII:n aikainen suuri Pohjansota karjasuoja, sauna ja jauhoaitta. sa myllylaitoksessa havaittiin lärinä aikaisemmin toiminut eli Halisten ukot ajautuisivat tuli käyttää kaupungin hallin- ja sitä seurannut isovihan aika. Maarian puolella taas maini- seuraavanlaisia puutteita: Num- Erkki Heikinpoika, joka uusi poispäin rakennuksista. nosta vastaavien pormestarien Venäläiset miehittivät Turun taan olleen mylly ja romahtanut men puolen myllyssä ensimmäi- sopimuksen vuonna 1786. Nyt Isompia korjauksia patoon ja raadin palkkaukseen. vuonna 1713. Valtaosa kaupun- pato. Ilmeisesti jäiden lähtö oli nen kivipari oli vaihtokunnos- sopimukseen tuli ehto siitä, tehtiin ainakin vuosina 1757, Päätös jauhomyllyjen uusi- gin porvareista ja säätyläisistä vaurioittanut pahasti laitteistoja sa, myllyn kannatinrakenteet ja että säämiskämyllyä ei saanut 1761, 1774, 1787. Vuoden ja niiden suojarakennelmia. vesirattaat vaativat korjauksia, käyttää, jos sen käyttö vaa- 1812 katselmuksessa todet- kuten myös osa kulkureiteistä rantaisi jauhomyllyjen veden- tiin, että sekä Maarian että Maistraatti ja varastotasanteista. Maarian saannin. Halisten kylän isän- Nummen padot tulisi huono- ryhtyi hallinnoimaan puolen myllyssä taas korjauksen nät Antti Komonen ja Erkki kuntoisuutensa takia raken- Wittfoothin vuokrauskauden tarpeessa olivat mm. myllyra- Frantsi olivat vuokraajan ta- taa uudelleen. Korjaustyöt

Janne Peltonen umpeuduttua 1744 Halisten kennuksen katto, osa seinistä kuumiehinä. saatiin valmiiksi seuraavana laitosten hallinnointi järjestet- sekä veden tuloränni. Myllyn Tämän sopimuskauden jäl- vuonna. tiin uudelleen. Kaupungin puo- käynnistäminen vaati välittömiä keen, eli vuodesta 1786 laitok- Vuonna 1822 Maarian lelta vastuu laitoksista jaettiin korjauksia käynnistyslaitteissa, sen toiminnasta vastasi Turun pato korjattiin jäiden lähtöjen mm. järjestysasioista vastaavan trällipyörissä. purjekangastehdas, joka uu- jälkeen. Tämä oli viimeinen maistraatin sekä kaupungin ta- Vuonna 1813 Nummen puo- disti vuonna 1807 vuokraso- suurempi korjaus ennen Erik loushallinnosta vastaavan, por- len mylly oli taas ehtinyt van- pimuksen. Sopimus kattoi 25 Julinin aikaa. varistosta koostuvan kaupungin- hentumaan siinä määrin, että vuotta. Tehtaan edustaja toi- vanhempien kesken. sen korjaaminen olisi edellyt- mi silloin tehtaan osakas Jean Timo Leinonen Maistraatti vastasi laitosten täminen koko myllyn uudelleen Tjäder. Sopimus edellytti, toiminnasta ja nimesi jonkun rakentamista. Maarian mylly että vuokraaja rakentaa uuden jäsenistään vastuuhenkilök- taas oli korjattavissa pienem- valkkirakennuksen, joka oli Lähteitä Gardberg, C. J. (1985): Turusta min toimenpitein. vuoden 1787 katselmuksessa si tähän tehtävään. Vanhem- tulee kaupunki. Teoksessa Kupa- mat taas myönsivät maistraatin Maarian puolelle rakennet- todettu vaativan huomattavaa rinen, Eero (toim) (1985): Turun esityksestä varat korjauksiin tiin uusi myllärin tupa vuon- korjausta. Kaupunki taas vas- seitsemän vuosisataa. Turun ja muutoksiin, valvoivat näitä na 1819. Tämä jäi maistraatin tasi patorakennelmista. Historiallinen Yhdistys. Turun töitä sekä hankkivat tarvikkeet kauden viimeiseksi uudisraken- Itse valkkimyllyn rakennus kaupunki. S. 36-52. niitä varten. nukseksi. on vuoden 1787 katselmustie- Gardberg, Carl Jacob (2001): Tu- run linna 1500-luvulla. Teoksessa Laitokset jaettiin kahteen tojen mukaan ollut 12,6 metriä Kolme Katariinaa – renessanssin yksikköön: valkkimyllyyn ja Valkkimyllyn historia pitkä ja 6 metriä leveä. Myl- nainen Turun linnassa. Turun kahteen jauhomyllyyn. Toinen päättyi syystulvaan lyssä oli vain yksi vesipyörä, Maakuntamuseo, näyttelyesite jauhomyllyistä oli Halisten kylä Valkkimylly uusittiin vuonna josta saatiin voima molempiin 29. Kirjapaino Graﬁ a Oy, Turku, s. puolella ja sitä kutsuttiin Maa- 1748. Myllyyn kuuluvia tamp- laitoksiin eli verkakankaan 123-139. rian puolen myllyksi. Samalla pauslaitteistoja voitiin käyttää valmistukseen ja hampun tai Kivikoski, Ella & Gardberg, C. J. (1971): Turun kaupungin historia puolella oli myös valkkimyl- sekä verkakankaan ja säämis- säämiskän tamppaamiseen. kivikaudesta vuoteen 1366. Oy ly. Vastakkaisella puolella jo- kän valmistukseen rinnakkain. Tamppausvälineenä oli tam- Lounasrannikko. kea olevaa jauhomyllyä kut- Ilmeisesti ne myös vuokrat- mi- tai mäntytukki. Oja, Aulis (1944): Keskiajan ja suttiin taas Nummen puolen tiin erikseen siten, että toinen Valkkimyllyrakennus tu- 1500-luvun Maaria. Teoksessa myllyksi. vuokraaja teki verkakangasta houtui vuoden 1824 suuressa Tallgren, A. M. & Oja, Aulis: Maa- rian pitäjän historia I, s. 35-427. syystulvassa 9.11.1824, jol- Maistraatti otti jauhomyllyt ja toinen säämiskää. Uudis- Tampereen työväen kirjapaino. suoraan hoitoonsa palkkaamalla tustöiden aikana vuokraaja oli loin tulva rikkoi padon. Tulva- Salo, Unto (1979): Kaupunki- itse myllärit ja muun henkilö- säämiskäntekijämestari Petter veden myötä rakennus ajautui laitoksen esivaiheet Aurajoen misesta tehtiin vuonna 1636. pakeni Ruotsiin. kunnan. Valkkimylly sen sijaan Gelhard. Hirvensalon rantaan mukaan laaksossa. Teoksessa Turun Uudet myllyt saatiin käyttöön Kun Uudessakaupungissa vuokrattiin muiden käyttöön. Vuonna 1756 kaupunki teki noin tuhat kiloa raaka-ainee- kulttuurihistoria, Turun historialli- solmittiin rauha vuonna 1721, 12-vuotisen vuokrasopimuksen na käytettyä Riiasta tuotua sen yhdistyksen julkaisuja 33, s. vuonna 1638. Kaupunki luo- 11–35. Toimituskunta Niitemaa, pui varsin pian itse myllytoi- myös Halisten myllylaitosten Jauhomyllyt remonttiin turkulaisen laivanvarustajan hamppua. Vilho & Nikula, Oscar & Sormu- minnasta. Vuonna 1653 myllyt oloja voitiin taas ruveta kohen- Vuonna 1747 todettiin, että mo- Jacob Kijkin kanssa. Kijk oli Syystulva oli poikkeuk- nen, Tapio. Turku 1979. vuokrattiin nimittäin kaupungin tamaan. lemmat jauhomyllyt, joista sil- monipuolinen teollisuusmies. sellisen ankara. Vedet nousi- Salo, Unto (1985): Kaupunkilaitok- leipureille. Vuosivuokra oli 550 Seuraavana vuonna, eli vuo- loin toinen oli sihti- ja toinen Hän oli vuonna 1743 hankkivat Suomenlahden perukoilla sen varhaisvaiheet Aurajoen laak- kuparitaalaria. den 1722 alussa, kaupunki te- kokoryynimylly, olivat siinä nut Teijon ruukin sekä jossa- Pietarissakin noin kolme met- sossa. Teoksessa Kuparinen, Eero kikin jo sopimuksen kauppias kunnossa, että ne edellyttivät kin vaiheessa myös Kairisten riä yli normaalin vedenpin- (toim) (1985): Turun seitsemän Kaupungin asema Halisis- vuosisataa. Turun Historiallinen sa vahvistui edelleen. Vuonna Gustaf Wittfootin kanssa Ha- isoja korjauksia. Korjauksista tiilitehtaan Koroisten niemen nan. Sen korkeammalle se ei Yhdistys. Turun kaupunki. S. 9-35. 1645 kaupunki sai kruunulta listen myllylaitosten vuokraami- laadittiin piirustukset, ja puut vastakkaisella rannalla. ole tässä hyvin tulvaherkäs- Toropainen, Veli-Pekka (1998): luvan aloittaa uudelleen kes- sesta 20 vuodeksi. Sopimukseen korjauksiin hankittiin Kemiön Kijk laajensi laitosta ja sä suurkaupungissa koskaan Aurajoen Halisten kosken histori- keytyksissä olleen kankaan kuului velvoite uudistaa sää- saarelta valtion mailta maaher- syvensi veden syöttökanaa- noussut. Tulva antoi todennä- aa. Teoksessa Stenroos, Marko & miskätamppimylly, molemmin ran luvalla. lia louhimalla niin, että sekä köisesti myös Venäjän merkit- Toropainen, Veli-Pekka & Vallin, valmistuksen vuokraa vastaan. Jussi (1998): Turkulaisen veden tävimpänä runoilijana pidetylle Kruunulle maksettavan vuok- puolin jokea olevat jauhomyllyt Vuonna 1751 pidettiin kat- verkakankaan ja säämiskän pitkä matka Halisten koskelta ran suuruus oli kolme tynnyriä sekä myllärituvat ja aitat tuottei- selmus Nummen jauhomyllyn yhtäaikainen valmistusmah- Aleksander Puskinille aiheen Turun keskuspuhdistamolle. Turun jauhoja. Tynnyri vastaa noin den varastointia varten. rakennuksista, koska mylläri dollisuus turvattaisiin. Vaskiratsastaja-runoon, joka vesilaitoksen juhlakirja. Gummerus 165 litraa. Sopimuksen aikana syntyi oli ilmoittanut, että katto vaa- Kijk ei itse kuitenkaan vas- on yksi hänen tunnetuimmista Kirjapaino Oy, Jyväskylä. S. 11-52. Verkakankaan sijasta nyt val- kosken käyttöoikeuksien vuok- tii pikaista korjausta. Samassa tannut laitoksen toiminnas- teoksistaan. Internet-lähteitä Hannele Lehtonen. Aurajoen mistettiin säämiskää ilmeisesti raajan ja Halisten talollisten katselmuksessa todettiin myös, ta vaan siirsi vuokraoikeu- Padon jatkuva historiaa keskiajalta Turun palon sotaväen tarpeisiin. Säämiskä välillä kiistaa siitä, onko koski- että Maarian puolen myllytupa tensa edelleen. Vähän aikaa jälkeiseen aikaan. ks. http://www. oli arvokasta kuten verkakin. voiman ja – alueen vuokraajalla oli liian lähellä vesirajaa, kos- laitoksen toiminnasta vastasi korjaushaaste unikankare.net/aurajokipalaa/his- Sitä valmistettiin pääasiassa myös kalastusoikeus koskessa. ka joen virtaukset olivat vieneet mm Multavierulla sijainneen Vesimyllyjen toiminnan kan- toria.html. vuohennahasta, joka pehmitet- Talolliset katsoivat, että kalas- lattian pohjatäytteet ja tämän paino- ja värjäyslaitoksen nalta patorakennelmat koskis- Selenius, Hannele, & Virtanen, tiin tamppaamalla sitä suurilla tusoikeus kuuluu vain Halisten johdosta koko tupa oli vaaras- kauppapalvelija Lars Nord- sa olivat välttämättömiä. En- Timo J. & Komulainen, Martti. kylälle. Asiaa käsiteltiin Maari- sa romahtaa. man, joka maksoi vuokraa simmäiset kirjalliset maininnat Ks. myös Muistojen myllyt. Au- puuvasaroilla veden kanssa ns. rajoen myllyjen arkea aikalaisten säämiskätamppimyllyssä. an kihlakunnan oikeudessa. Kaikesta päätellen korja- Kijkille. Halisten myllyistä koskevat kokemana. Aurajokisäätiö 2003. Jo viiden vuoden päästä kau- Gustaf Wittfooth kuoli pian uksiin ryhdyttiin viipymättä. Vuonna 1775 säämiskän nimenomaan veden virtaamis- Ks. http://www.aurajoki.net/Pdf/ pungin asema vahvistui edel- sopimuksen teon jälkeen, jonka Myllytupa siirrettiin Frantsin valmistuslaitos vuokrattiin ta ohjaavia sulkurakennelmia. muistojen_myllyt.pdf. leen. Kruunu antoi vuonna 1650 jälkeen sopimus siirtyi hänen tilan maille ylemmäs rannasta. johtaja Joseph Bremerille 10- On todennäköistä, että niitä kaupungille oikeuden käyttää kuolinpesälleen jota hallinnoi Korvauksena tästä Frantsin ti- vuotisella vuokrasopimuksel- on jouduttu jatkuvasti myös 10 • 3/2009

Kuvat: Olavi Vartiainen

Kalastuskilpailussa tarvitaan taidon ja kalaonnen lisäksi myös asianmu- kainen varustus. Kuvassa kilpailijat ovat asettuneet 5 metrin välein kilpailuasemiinsa.

Onkikilpailun tulokset: I Nuoret alle 12 v. 1. Benjamin 89 g II Naiset 1. L. Fagerström, Kiskon Kalakerho 3 118 g 2. M-T. Marjamaa, NSUK 2 629 g 3. V. Sirkiä, TUK 1 852 g 4. M. Niemelä, NSUK 851 g III Yleinen miehet 1. P. Luoma-Keturi, UKV 2 942 g 2. T. Turklin, NSUK 2 856 g 3. J. Niemelä, NSUK 1 749 g 4. K. Kari, Saaren kiertäjät 1 190 g IV Miesveteraanit 1. R. Turkka, NSUK 3 381 g Myös sorsaperhe on tullut ihmettelemään onkikilpailun kulkua. 2. P. Lehtimäki, TKE 2 482 g 3. M. Fagerström, Kiskon Kalakerho 2 190 g Kesäkuisena lauantaina Aurajoen 4. T. Kinnunen, TKE 2 012 g rannalla ulkoilevat kohtasivat haus- NSUK = Naantalin Seudun UrheiluKalastajat Onkikilpailut Halisissa kan näyn, kun rantatörmillä viu- TKE = Turun Kala ja Erä hoivat onkivavat ja iloinen joukko TUK = Turun Urheilu Kalastajat asianmukaisiin kalastusvälineisiin UKV = Uudenkaupungin kalaveikot varustautuneita harrastajia oli aset- Kilpailun käytännön toteuttamisesta vastasi Turun Kala ja Erä. tunut asemiinsa. Kyseessä oli Ko- Onnittelumme voittajille! roiSet-lehden kutsuma yleinen onkikilpailu lauantaina 13.6.2009. Kilpailuun osallistujia oli yhteen- sä 26, joista 5 naishenkilöä ja yksi suudet myös arvokalojen pyy- kilpailuja, koulutusta sekä osal- nuorten sarjassa kilpailija. tämiseen. listutaan joukolla esim. piirita- Halisten onkikilpailu kesti 5 tun- Harrastuskalastus on innos- son kilpailuihin. Aktiivisimmat tia, jonka aikana kilpailijat onkivat tava harrastus, jossa kalasaa- harrastajat käyvät kilpailuis- mahdollisimman suuren määrän ka- listakin tärkeämpänä arvona sa useamman kerran viikossa: laa kiloissa punnittuna. Kilpailussa koetaan mahdollisuus muka- kesällä kuljetaan porukalla on- oli omat sarjansa miehille, naisille, vaan ulkoiluun sekä tiivis ja kikilpailuissa, talvella taas pil- veteraaneille (yli 60 v.) sekä nuo- innostava ryhmähenki kalas- kitään. Harrastuskalastuksesta rille (alle 17-vuotiaille). Kilpailus- tusseuran puitteissa. Tässä kil- kiinnostuneet voivat kysyä li- sa tuli käyttää elävää, luonnollista pailussa mukana oli myös pian sätietoja seuratoiminnasta Lou- syöttiä – tavallisimmin hyönteisen 80 vuotta täyttävä Uolevi Inki nais-Suomen Vapaa-ajankalas- toukkia. Kalojen houkuttelu ruokki- Littoisista, joka kertoi osallis- tajapiiristä. malla ei ole kilpailuoloissa sallittua. tuneensa kalastuskilpailuihin Halisten onkikilpailua johti Naisten sarjan tyytyväiset voittajat ryhmäpotretissa. Kalastuspaikat arvotaan kilpailun jo yli 60 vuoden ajan. Hänen pitkään Tapio Jokinen 41 g:n aluksi, mutta paikkaa voi vaihtaa tähänastinen ennätyskalansaa- kalansaaliillaan. Kilpailuajan tunnin välein. Tällä kertaa saaliiksi liinsa on 13,6 kg kalaa 5 tunnin päättyessä tuloslista näytti kui- saatiin yksinomaan pientä sekalais- kisan aikana. tenkin erilaiselta. ta sinttiä, mutta kalastusharrastaji- Harrastuskalastajille on eri en mielestä Aurajoen alajuoksulla paikkakunnilla tarjolla seuro- Tuula Manner on hyvällä kalaonnella mahdolli- ja, joiden puitteissa järjestetään

muistoja Koroisista

Hiippari pimeässä

Koroisten tilan isäntä Frans ei osannut vieraita Hän ajatteli, että hänen volta, sisälle tulikin Frans. Frans Laine (1892–1959) kieliä, mutta katseli mielel- Sallynsakin (1898–1977) Hän kertoi iloisena uusista oli uusista asioista kiinnos- lään kansainvälisiä ammat- pitäisi siitä, vaikkei hän rakennushankkeista: talo tunut ja ”käsillinen” eli kä- tilehtiä. Amerikkalaisesta emännälle aikeista puhu- saa vesijohdot, keskusläm- sistään taitava mies. rakennuslehdestä hän löysi nutkaan. mityksen ja sisäklosetin – Frans salaojitti Koroisten artikkelin modernista kes- nyt on asiantuntijan kanssa pellot jo ennen sotia, jolloin kuslämmitysjärjestelmäs- Eräänä pimeänä iltamyö- mitattu ja katsottu johtojen harva varsinaissuomalainen tä. Valokuvia ja kaavioita hänä, kun Sally oli yksin paikat. isäntä ryhtyi rakentamaan katselemalla hän päätteli, lasten kanssa kotona, hän Samat pannut ja putket työlästä piilotettua ojitus- miten systeemi toimii ja kuuli outoja ääniä pihalta. toimivat Koroisten talossa järjestelmää. Kaivuutyö teh- millaisia rakenteita tarvi- Vieras mies hiippaili piha- vielä nykyäänkin. tiin käsin, ja siihen tarvittiin taan. piirissä pysähdellen, ku- paljon työväkeä. Siihen aikaan vesijohtoi- marrellen ja kyykistellen, Tytti Issakainen Koroisten laajojen pelto- hin ja keskuslämmitykseen aivan kuin suunnitellen jo- Ulla Laineen kertoman jen salaojitus antoi kaivattua tarvittavia pannuja ja putkia takin. Vieras kuulosti pu- mukaan. Lähteenä myös työtä 30-luvun lama-aika- ei saanut suoraan rautakau- helevankin matalasti jon- Koroisten suku -kirja. na myös Kupittaan Savel- pasta, vaan ne piti teettää. kun kanssa. le, joka valmisti salaoja- Isäntä oivalsi keskus- Ennen kuin säikähtänyt putkia. lämmityksen mukavuuden. Sally ehti lukita ovia ros- • 3/2009 11 Ann-Christin Antell Ann-Christin Antell

Lämmin ilta houkutteli paikalle runsaasti väkeä. Ann-Christin Antell

Toukokuun HaliSiltaa väritti kolme tanssiryhmää. HaliSilta

”Tämän vuoden HaliSak- vuoden 2009 HaliSakkaa ja tuskilpailun tulokset tässä eri liikunta- ja harrastelajeja Vuoden 2009 HaliSukko Matti Salonen ja HaliSakka Maarit ka on ihastuttanut reippaalla HaliSukkoa, Maarit Jaloa ja tilaisuudessa, myös töistä innostaen osallistumaan jär- Jalo. osaamisellaan, uudistamis- ja Matti Salosta. saatu arviointi tuotiin esille. jestettyyn ja omaehtoiseen kehittämisajatuksillaan, asiaan Työt arvioi taiteilija Matti toimintaan: sai itse kokeilla tarttumisellaan, innostumisel- HaliSilta kokosi jälleen tou- Toivonen kumppaneineen ja ottaa mukaansa kirjallista koulun tiloissa. yhteistyökumppaneineen erin- laan ja todella lasten ja nuor- kokuun 19. päivän aurinkoi- aikaisempien vuosien tapaan. materiaalia. Musiikillisesta Maarian seurakunta oli mu- omaisesti järjestetystä illasta, ten asioihin vihkiytymisellään, seen tiistai-iltaan satapäisen Töiden ”taso” oli kuulemma puolesta vastasi JukePoika, kana Itä-Maarian alueneuvos- jonka tavoitteena on tutustut- halislaisia jo useamman vuo- asukasjoukon tapaamaan erittäin kova! Nummenkoulun bändiker- ton voimin; paistoi makkaroita taa meidät toinen toisiimme, den ajan.” vanhastaan tuttuja ja tutus- ho ja Raikku. ”Naapurin”, yhteisvastuun hyväksi ja jär- alueella toimiviin järjestöi- ”Kun Halisissa on tarvit- tumaan uusiin nauttien viih- Tämänvuotinen tapahtuma Hamaron, Kaija Lehtilä jesti lapsille hauskan labyrint- hin ja yhteistyökumppanei- tu tietoa liikennevaloista, lii- teestä ja runsaasta tarjoilus- värittyi liikunnasta sen eri julkisti esityksellään Halis- tipelin, jossa osallistujat kier- himme. kenne- ja katujärjestelyistä ta Halistenkoulun pihalla ja muodoissa; Jaana Fagerin, Valssin, jonka sanat ovat sivät labyrinttiä ja piirsivät Ensi vuonna tapaamme tai apua HaliSillan kaupunki- Frantsinkentällä. HaliSakan Jyryn Titanien ja Ofelian puolisonsa Martin laatimat kuvia eri aiheista palkintona uusin teemoin ja toivottavas- suunnistusradan tekemiseen ja -ukon valinta on perinne tanssiryhmät toivat esille ja sävellys Kaijan itsensä karkkeja. Kuvia kotikirkosta, ti yhä runsaamman halisväen on sitä löytynyt aktiiviselta ja ja muodostaa mukavan ko- tanssin riemua, Esa Ösberg kasialaa. Sanat on julkaistu lempikukista ja parhaimmasta voimin. monen asian tietäjä/taitajalta hokohdan tapahtumassa. Sitä esiintyi sirkustemppuineen, KoroiSetissa 3/2008. ystävästä syntyi runsaasti. Halisten omakotiyhdistyksen odotetaan. lapset nauttivat trampoliinin Pirjo Ranti puuhamieheltä, tämän vuoden Jo toisen kerran jakoi vauhdista. Liikuntapalve- Nummenkoulun oppilasker- Kiitokset Halisseuralle, Ha- HaliSukolta.” Halisseura Halisten koulun lu- ja nuorisoasiainkeskuk- hon tekemiä elokuvia ja te- listen Omakotiyhdistykselle ja Näin luonnehdittiin uusia, oppilaille järjestetyn piirus- set järjestivät monipuolisesti atteriesitystä voitiin seurata Itä-Maarian alueneuvostolle

PARTURI KAMPAAMO

Avoinna: Halisten liikekeskus ma-ti-to-pe 9–17 Gregorius IX:n tie 8 ke 10–19 20540 Turku la 9–14 Puh. 02-2370 656

HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. MYÖS ILMASTOINTIHUOLLOT JA VIRTE-metalli Oy DIAGNOSTIIKKATESTAUKSET. Kuormakatu 12, 20380 Turku Puh. (02) 275 1750 AUTO-SALO Kärsämäentie 4 Turku www.virte-metalli.ﬁ Puh. (02) 2539 331 Etsitkö kotia? klikkaa uusi sato.fi 12 • 3/2009

KoroiSet-ristikko Ristikon laatija: Erkki Kiiski

Ristikon oikea ratkaisu löytyy osoitteesta www.koroinen.ﬁ

Kiväärin pauketta

Halisissakin kuului aikanaan kiväärin pauketta. Halisissa oli suojeluskunnan ampumarata siellä, missä Paavinkatu päättyy. Maalitaulut olivat Paavinka- dun suuntaisesti, metsän reunassa. Hehtokatu ja sen varrella olevat talot on rakennettu peltokaistaleelle, jota reunusti metsä kolmella suunnalla. Näin ei tuuli päässyt haittaamaan ammuntoja kovinkaan pahasti. Ratoja oli viisi ja ne oli numeroitu suunnilleen metrin korkuisiin peltilevyihin. Huteja oli tullut, sillä peltiset numerotaulutkin olivat melkoisesti reijitetyt. Varsinaiset maa- litauluthan olivat näiden numerotaulujen alapuolella. Muistan siinä olleen kaksi suojapengertä. Etumainen oli niitä varten, jotka näyttivät ammunnan aikana osumia ja takimmainen oli korkeampi turvapenger, johon ammutut luodit pysähtyivät. Ammuntakatos oli nykyisen Hehtokadun alapäässä ja matka lienee ollut 200 metriä. Ammuntojen aikana pauke kyllä kuului, siitä vain todettiin, että siellä ne ampumaradalla ovat käynnissä harjoitukset taikka kilpailut. Nykyisessä Eerik Julinin puistossa, lähellä Pikkukappaa olevalla kalliol- la, oli pavilijonki. Se oli rakennettu ampumaradan tarpeisiin. Sen tarkoitus oli olla huolto- ja kokoontumispaikka ammuntoihin osallistuneille. Sodan jälkeen rakennus purettiin ja vähitellen ampumaradan rakenteetkin lahosivat. Pavilijonki oli myös Nurmen pariskunnan asuntona jonkin aikaa. Ehkä heis- tä toisella kertaa. Sotien jälkeen kiväärin pauke jatkui Halisissa. Kun Porin Prikaati oli vielä Turun kasarmilla, niin se käytti Halisten lähimetsiä harjoitusalueenaan. Siellä asevel- volliset ampuivat paukkupatruunoita ja näin oli pauketta silloinkin. Se oli aikaa, ennen kuin Porin Prikaa- ti muutti Huovinrinteelle. Tilanne kapealla maantiellä oli joskus, erityisesti naisväelle, hieman kiusallinen, kun marssiva sotilasosasto tuli tiellä vastaan ja kuului komento: ”Katse oikeaan päin”. Se tarkoitti sitä, että kaikkien katseet kääntyivät vastaantulijaan. Siinä sitten vastaantulija oli koko joukko-osaston huomion kohtee- na. Tämän tapaista huumoria jotkut joukko-osastoa ve- Aulis Katajamäki täneet päälliköt joskus harrastivat. Karjan laiduntamisen on syntyperäinen aikaan näitä harjoituksia ei ollut. Halislainen ja asunut täällä 70 vuotta. Nykyään hän asuu Aulis Katajamäki Uittamolla. • 3/2009 13 mainetta ja kunniaa

Koroiset-lehden stipendit Koroiset-lehden stipendin kuudesluokkalaisille saivat vuoden 2009 kevätjuhlassa Nummenpakan koulussa Joel Stenroos ja Carlos Gordillo, Pallivahan koulussa Aleksi Papalitsas ja Johanna Junnila, Raunistulan koulussa Juho Rantanen ja Antti Mäkelä, Jäkärlän koulun Paimalan yksikössä Jari Lehtonen ja Jäkärlän koulun Jäkärlän yk- sikössä Janina Hurme. Turun kristillisen opiston maahan- muuttajaopiskelijan stipendin sai Laura Garcia ja perusope- tuksen stipendin Joonas Sinisalo.

Piirustusmenestystä Halisseuran järjestämässä Halisten koulun piirustuskilpai- lussa keväällä 2009 palkittiin 1. palkinnolla Anna Pekka- rinen, Emmi Saarnilehto, Jenna Holmström ja Viljami Heikkilä. 2. palkinnon saivat Nikolai Hagert, Ella Haapa- nen, Diana Lindgren ja 3. palkinnon Maila Ikävalko, Taavi Markkula sekä Ronja Pitkänen.

Sakari Forsman 9 v.

Pullervo Pöllön tarinoita

Pullervo evakossa

Hei taas kaikki tutut ja muut, tässä Nummen kirjaston yövahti Pullervo Pöllö! Muutoksia tippuu koko ajan, mikä ihme se kyly on? Sain kuulla, että sen jälkeen Ette ikinä arvaa mitä tapahtui yhtenä yönä kun taas livahdin ilmanvaihtokana- olen taas puhdas valkoinen pöllö eikä yhtään ilmanvaihtokanavan pölyä enää näy vasta Halisten raikkaaseen yöilmaan: en päässytkään takaisin sisään. Yritin sulissani. Kuulosti epäilyttävältä. Luulen, että vesi liittyy jotenkin asiaan. Pidän vaihtelun vuoksi takaisin ovesta (mahdun hätätilassa tosi pienestä kolosta ku- kyllä Aurajoesta ja katselen sitä mielelläni, mutta en todellakaan halua kastella ten avaimenreiästä), mutta ovi ei auennut millään. Se oli suljettu toisella tavalla sulkiani. Varpusetkin kylpevät hiekassa! Vaadin itselleni kuivan hiekkakylvyn, vain kuin yleensä öisin: se oli suljettusuljettu, koko kirjasto oli kiinni! Ovessa oli iso sen jälkeen suostun muualle! Ja ”korvaavien lappu ja siinä paljon kirjaimia ja haitarinsoittajan kuva. Menin takaisin tuttua tehtävien” pitää olla samoja kuin Nummes- reittiä ilmanvaihtokanavasta ja jäin miettimään lappua. Se vaivasi minua niin, sa! (Olen onneksi kuullut, että voi esittää että valvoin kirjastolaisten työhöntuloon saakka; yleensä nukahdan ennen sitä. kaikenlaisia vaatimuksia kun siirretään toisiin tehtäviin, tämän kertoi KKKEVT eli Kirjasto- Rähmäisin silmin sitten utelin Maikulta, mikä lappu oikein oli. Tilanne olikin tosi KurssinKouluttajienEdunValvontaToimisto.) hurja ja melko kamala: kirjasto on kiinni koko syksyn. Minut on lomautettu! Aion odottaa vaatimuksieni toteuttamista Maikku lohdutti, että lomautukseni on hyvin lyhyt, minä vain siirryn sellaiseen pitemmän tovin. Voi olla, että tulosta odot- paikkaan kuin ”evakko”. Se ei ole sama kuin emakko eli pikkupossun äiti, taessani pistäydyn jossakin kirjastossa. evakko tarkoittaa, että siirtyy hetkeksi toiseen paikkaan ja tulee sitten takaisin. Todennäköisesti kuitenkin pysyn koko ajan Innostuin asiasta, kun tarkemmin mietin. Nyt pääsen tapaamaan sisaruksiani tässä evakossa. kaikessa rauhassa. Jaksan sitten paremmin keväällä tavata kaik- Voisin taas yrittää lähteä junalla tapaamaan Tellervoa ja Purttia. Olisi tosi jän- ki Nummen kirjaston esikoululaiset. Tämä nää matkustaa yksin! on nimittäin aika mukavan pehmeä tämä Maikku palautti minut maan pinnalle ja sanoi, että minulle on tarjolla korvaa- Maikun sohva… via tehtäviä muissa kirjastoissa. Sitä paitsi hän oli sitä mieltä, että tarvitsen KYLVYN. Maikku

terveydeksi!

Naurava ja suuteleva ihminen

Miksi ihmeessä ihminen nauraa? nut, luonnollinen nauru on myös Suuteleminen onkin jo toinen leikkiä lapsen kanssa. Oksitosiini huolta yhteisestä lapsesta. Suutelemi- Amerikkalaiset naurun tutkijat väit- aivan toista kuin hermostunut ja juttu. Nimittäin kaikissa kulttuu- eräällä tavalla sitoo isän ja äidin - nen ei siis ole yhdentekevä tapahtuma tävät, että arkipäiväiset ja osuvat aggressiivinen nauru. reissa ei suudella. Totta kuitenkin ei vain toisiinsa - vaan myös van- miehen ja naisen välillä. kommentit naurattavat useammin Vapautuneen naurun tiedetään on, että ensimmäiset tunteet tur- hemmuuteen. Naurulla ja suutelemisella on kuin huvittavat vitsit. Tämä saattaa lisäävän elimistön hyvänolon tun- vallisuudesta ja rakkaudesta tu- Useat tutkimukset ovat osoitta- kuitenkin yksi ero. Lähes kaikkien johtua siitä, että ihmiset nauravat netta vahvistavien endorfiinien levat lapsen imiessä äidin rintaa. neet, että aviopuolisoksi valitaan kanssa voi nauraa, mutta suutele- pitääkseen yllä ja parantaakseen eritystä. Samalla stressihormoni- Joissain kulttuureissa on vieläkin useammin sellainen henkilö, jon- minen on syytä jättää sille yhdelle sosiaalisia yhteyksiä. Jos ihminen tasot laskevat. Naurulla on veri- vallalla tapa, että äiti pureskelee ka immuunijärjestelmä ja kudos- ja valitulle. nauraa yksinään, häntä pidetään suonia laajentavaa ja verenpainet- ruuan valmiiksi ja siirtää sen sitten rakenne on kaukana omasta. hiukan omituisena. Toisen kanssa ta laskevaa vaikutusta, joka kestää ten lapsen suuhun huulten kosket- Näin lapsista tulee todennäköisem- nauraminen on taas mitä luonnol- jopa puoli tuntia nauramisen jäl- taessa toisiaan. Äidin huulet olivat min terveitä ja elinkykyisiä. Tässä lisin ilmiö. Ja yleensä hän, kenen keen. Nauru vähentää myös puo- lapselle elämän lähde. prosessissa hien mukana erittyvillä kanssa nauretaan, on myös hyvä lustusvasteen toimintaa, allergi- Huulet ovat ihmisen tunto- aineilla on suuri merkitys. Näiden ystävä. Nauru siis lujittaa ihmis- sia reaktioita ja nivelkolotuksia. herkintä aluetta, ja tuntoaistimus aineiden aistiminen tapahtuu tie- ten välisiä suhteita. Voi sanoa, että vapautuneessa ja välittyy aivojen mielihyvää kä- dostamatta. Suutelemisessa aisti- Ihmisten hah-hah-ha on tutki- luonnollisessa naurussa elimis- sitteleville alueille. Suudellessa taan varmasti samanlaisia tekijöitä joiden mukaan sukua ääntelylle, tö lepää. stressihormonien taso laskee ja ok- kuin hiessäkin, mutta paljon voi- jota apinat tekevät kutittaessaan Sosiologien mielestä miehet sitosiini-hormonin lisääntyy. makkaampina yhdistettynä hormo- toisiaan leikin lomassa. Apinoi- ovat keskimäärin hauskempia Kun aviopari on saanut lapsen, naalisten muutosten aiheuttamaan den nauru on hyväksyvä ja hyvää kuin naiset. Naiset myös yleensä oksitosiinitasot ovat korkeampia hyvänolon tunteeseen. tarkoittava reaktio. odottavat miehiltä huumoria. Tällä niin naisilla kuin miehilläkin. Jos Suuteleminen ei pelkästään ole Nauramisella ja nauramisella lienee merkitystä eri sukupuolten äidin oksitosiinitasot olivat kor- muisto onnellisesta lapsuudesta tai on kuitenkin eroa. Jos jotakuta välisten suhteiden kehittymisessä. keita, hän hoivasi lastaan tilas- stressittömästä hetkestä, vaan se nauretaan, naurua käytetään väli- Eikö se olekin niin, että pojat pu- tollisesti merkitsevästi enemmän liittää miehen ja naisen toisiinsa. Kirjoittaja on Räntämäessä neenä hänen erottamisekseen so- hua veistävät vitsejä ja tytöt kikat- kuin jos tasot olivat matalampia. Samat hormonaaliset tekijät autta- asuva lääkäri ja professori. siaalisesta yhteydestä. Ja vapautu- tavat näille puheille! Samoin oksitosiini lisäsi miesten vat niin äitiä kuin isääkin pitämään 14 • 3/2009

Kirjastoauton pysäkit Nummen alueella 17.8.2009 alkaen: Kirjastoautolla on pysäkki Nummen kirjaston läheisyydessä, Hakapellonkatu 8, torstaisin klo 13–14.30 (20.8.2009 alkaen). Halinen • Paavinkatu 25, tiistai 18.00–18.35 Paimala • Paimalantie 74, lauantai 14.10–14.35 Räntämäki • Rossinkatu 1, maanantai 16.25–16.50 KOULUPYSÄKIT Halinen maanantai 10.00–10.45 Katariina (Nummi) tiistai 11.50–12.45 Paimala maanantai 11.00–11.30

Kirjaston materiaalit siirtyivät syksyn ajaksi varastoon ja muiden kirjastojen käyttöön. Nummen kirjasto kutistuu Nummen kirjasto on kiinni tä- laan sijoitetaan lastenosasto, huolestuttaa. olleet Suomessa kiinteä osa män vuoden loppuun saakka ja tietoja taidekokoelmat, lehti- Tässä yhteydessä on hyvä yhteiskunnan kehitystä. Kir- avautuu jälleen vuoden 2009 en lukutilat, lukupaikat, verk- muistuttaa kirjaston tärkey- jasto luo pohjan laaja-alaiselle alussa. Nummen kirjaston toi- kotorit ja nuorten alue. Myös destä kansalaisille ja erityi- sivistykselle ja kirjasto mah- minta suunnitellaan ja tilat jä- lattia uusitaan. sesti Nummen kirjaston mer- dollistaa osaltaan opiskelun ja sennetään uudelleen ja tilassa Muutostöiden on arvioitu kityksestä KoroiSet-lehden ammatinharjoittamisen. tehdään seuraavia muutoksia: valmistuvan vuoden 2009 lop- lukijoille. Kirjastojen vaikuttavuutta pinnat maalataan, valaisimet puun mennessä. Muutostöiden Kirjastopalvelut ovat perus- ei voida mitata vain kirjalai- puhdistetaan, lamput uusitaan, yhteydessä Nummen kirjas- palveluja. Vaikka kirjastot toi- nojen perusteella. Kirjasto- ilmastointilaitteet puhdiste- tosta luovutetaan noin 150 m2 mivat jo nyt monipalvelukes- käynnit tuottavat luku- ja kult- taan, asiakaspalvelualuetta kotihoidon toimisto- ja tauko- kuksina, niiden ensisijainen tuurielämyksiä, mielihyvää siirretään ja sen taakse järjes- tilakäyttöön. On hyvä että kir- tehtävä on toimiminen kirjas- sekä terveyttä. Tutkimukset tetään tila logistiikalle. jastoa ajanmukaistetaan, mutta tona ja ydintehtävä on kirjasto- osoittavat että kirjastolla on Jäljelle jäävään asiakasti- kirjaston tilojen supistaminen osaaminen. Kirjastot ovat aina – lukuharrastuksen lisäksi – terveyttä ylläpitävä vaikutus. Kirjastot ovat myös joustava oppimisympäristö. Kirjasto tarjoaa kulttuuria ja palveluja vauvasta vaariin sosioekonomisesta asemasta Nummen kirjasto aukeaa taas vuoden 2010 alussa. riippumatta. Verkko- ja mo- biilipalvelut täydentävät, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa ongelmana on löytää olennais- raavaksi? fyysisiä kirjastotiloja eivätkä ta tietoa suuresta informaatio- Kuntalaisten kannattaa olla kirjastohenkilöstön tarvetta. massasta, kirjaston tarjoama valppaina ja alati varuillaan Tutkimuksissa on havaittu, opastus helpottaa tiedon saa- muutosten kentässä. Kan- että fyysisten kirjastotilojen tavuutta. nattaakin tutustua kulttuuri- käyttö ja tarve ovat lisään- Jatkuvat kirjaston toimin- lautakunnan pöytäkirjoihin, tyneet virtuaalisten palvelu- taan kohdistuneet supistuk- http://www05.turku.ﬁ /ah/ jen myötä. Kirjastot toimivat set huolestuttavat: Martin ja kultke/2009/ jos haluaa tietää alueidensa yhteisöllisinä kes- Mikaelin kirjastojen lakkaut- enemmän kirjastoa ja muu- kuksina. Euroopassa perus- tamiset, Ilpoisten kirjaston ta kulttuuritoimintaa koske- tetaankin nykyisin lisää lähi- kutistuminen (170m2 luovu- vista suunnitelmista ja pää- kirjastoja. Ne ovat tärkeitä, tus nuorisotalon käyttöön), töksistä. ei-kaupallisia kohtaamispaik- Nummen kirjaston kutistumi- koja, joihin jokainen voi tulla nen (150m2 luovutus kotihoi- Jukka Surakka omana itsenään. Etenkin, kun don käyttöön). – Mitä seu-

LyhennysJoustolla muutat lainasi maksuerää Nordea Pankki Suomi Oyj

Kun asuntolainassasi on LyhennysJousto, taloutesi pysyy helpommin tasapainossa. Verkkopankin kautta käyt itse muuttamassa lainasi maksuerää. LyhennysJouston määrä voi yleensä olla korkeintaan 10% lainasi mää- rästä. Lisätietoja saat konttoristamme tai soit- tamalla 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi A • 3/2009 15

Hyvä talousvesi turvattava Turun seudulle

Pohjavedestä pintaveden käyt- määrän ei kuitenkaan katsottu riittävän kiintoainekseen, ja sen päästäminen kentaminen on tällä hetkellä kes- Turun seudun entistä parem- töön raakavetenä siirryttiin Tu- koko Turun seudun n. 300 000 asuk- imeytysprosessiin on siis kielletty. keytetty. Loimaan kaupungin ym- man talousveden saannin var- russa hitaasti 40 vuoden kuluessa. kaan tarpeisiin. Tämän vuoksi seitse- Veden otto imeytystä varten on myös päristölautakunta käsitellee altaiden mistuminen on siis vielä kauan Timo Leinosen artikkeli (KoroiSet män kunnan (Kaarina, Lieto, Länsi- keskeytettävä heti, jos elohopean tai rakennuslupa-asiaa elokuun lopulla. kestävien oikeusprosessien ta- 1/2009) on hyvä ja kattava kuvaus Turunmaa, Naantali, Paimio, Raisio, muun haitallisen aineen pitoisuus jo- Päätöstä on vaikea tässä vaihees- kana. Päättävien viranomaisten Turun vesihuollon kehitysvaiheista Turku) muodostama Turun seudun kivedessä on sellainen, että se saattai- sa ennakoida, sillä imeytysaltai- tulee nyt perustaa päätöksensä 1880-luvulta 1900-luvun loppupuo- vesi Oy (TSV) on nyt toteuttamassa si aiheuttaa maaperän tai pohjaveden den ympäristöluvasta tehty valitus tutkittuun tietoon, ei tunnepe- lella asti. Virttaankankaan harjualueella teko- pilaantumista. on vielä Vaasan hallinto-oikeuden räisiin arveluihin, joita joiltakin Eri puolilta kaupunkia sijaitsevis- pohjavesihanketta, johon tarvittava Päätös jättää kuitenkin kovin pal- käsittelyssä. Jo aloitetuille altaille tahoilta hyvin kärkkäästi levi- ta lähteistä ja Kaarningon ja Rauvo- raakavesi otetaan Kokemäenjoesta. jon tulkinnan varaan. Minkälainen rakennuslupa myönnettäneen, mut- tetään. Vesisota tulisi nyt no- lan pumppaamoista saatu pohjavesi on kemiallisen tehostekäsittelyn ol- ta jatkotyöt jäänevät odottamaan peasti lopettaa ja turvata koko alkoi 1910-luvun paikkeilla osoit- Tekopohjavesihanke on joutunut tava ja minkälaiset ovat sen jälkeisen oikeuden päätöstä. Se voi jatkua Lounais-Suomen tulevaisuuden tautua riittämättömäksi Turun tar- kovan arvostelun ja vastustuksen harjuun imeytettävän veden muut pitkällekin, sillä kulloinkin ”hä- turvallinen kehitys myös veden peisiin. Vuonna 1921 päädyttiinkin kohteeksi. Pitkään kestäneen ym- laatuvaatimukset? vinnyt” osapuoli tullee valittamaan osalta. sitten ratkaisuun, jossa raakavesiläh- päristölupakäsittelyn ratkaisi lopul- päätöksestä vielä korkeimpaan hal- teeksi valittiin Aurajoki. Aurajoen ta korkein hallinto-oikeus (KHO) Länsi-Suomen ympäristölupavi- linto-oikeuteen. veden puhdistamiseksi rakennettiin 13.8.2008. KHO myönsi luvan eh- rastolle ja valvontaviranomaisel- Huittisten kaupungin Suome- Halisten koskelle kemiallinen veden- dolla, että Kokemäenjoen vesi on le, Lounais-Suomen ympäristökes- lan teollisuusalueen kaava ei salli puhdistamo. Tämän, monesti teknii- ennen tekopohjavedeksi imeyttämis- kukselle, jää asiassa suuri vastuu. kemiallisesti suoritettavaa veden kaltaan parannetun, yhden puhdista- tä käsiteltävä kemiallisesti tehoste- Lupaviranomaisen tulisi mielestäni pudistusta. Niinpä esikäsittelylai- mon varassa toimii Turun vesihuolto tulla hiekkasuodatusmenetelmällä. antaa prosessin eri vaiheissa oleval- toksenkin TSV:n ympäristölupa- edelleen tänäkin päivänä. Lupaehdoissa määrätään, että näin le vedelle selkeät ja yksikäsitteiset ja laitoksen rakentamislupahake- käsitelty vesi ei saa lainkaan sisäl- laatuvaatimukset. Silloin valvontavi- mukset ovat pysähtyneet Huittisten Takaisin pohjaveteen. Monien tää kiintoaineita. Tämä ainoa selkeä ranomainen tietää, mitkä vaatimuk- ympäristö- ja rakennuslautakunnan suunnitelmien tekemisen, hyväksy- laatuvaatimus tähdännee siihen, et- set missäkin tekopohjavesiprosessin kielteiseen päätökseen. Tästä pää- misen ja hylkäämisen jälkeen on ve- tei imeytettävä vesi sisällä elohope- vaiheessa veden tulee täyttää. töksestä TSV on myös valittanut Pentti Kosonen denhankinnan toteuttamisessa päädytty aa. Kokemäenjoen vesihän sinänsä ei Turun hallinto-oikeuteen viime hei- professori, emeritus takaisin pohjaveden käyttöön. Saata- elohopeaa sisällä. Joessa oleva eloho- Lupamenettelyssä on jatkuva näkuussa ja tämäkin valituskierre Turun kaupunginvaltuutettu villa olevan luonnollisen pohjaveden pea on kiinnittynyt vedessä olevaan valituskierre. Imeytysaltaiden ra- jatkunee vielä kauan.

Hamaron EU-yhteisöhankkeen kuulumisia Pia Holmsten Hamaron pienkiinteistöomis- namilta kerättiin risukkoa ja ja siitä on johdettu karjalle tajain yhdistys ry sai Euroo- raivattuja pajuja kuntopolun vettä myös läheisen maalais- pan unionin aluekehitysra- varteen poiskuljetettavaksi. talon navettaan. Talvisin lam- haston, Varsinais-Suomen Lammessa on erittäin runsas pea käytettiin 60–70-luvuilla liiton sekä Turun kaupun- eliöstö ja sammakkokanta. luisteluratana. gin rahoittamaa tukea alu- Itse lammen puhdistus jätettiin een virkistysmahdollisuuk- sammakoiden kannalta sopi- Hankkeen viimeinen osio on sien parantamiseen kuluvalle vampaan ajankohtaan, joka on jalkapallokentän suojaverkon vuoden. Hanke kohdistettiin alkusyksyllä. Lammen kun- asennus, joka on tarkoitus teh- Räntämäessä sijaitsevan met- nostussuunnitelman teossa on dä syksyllä. sälammen puhdistamiseen ollut mukana Turun kaupun- ja ympäristön siistimiseen, gin luonnonsuojelutarkastaja Arja Iho Beach Volley -kentän ra- Jarmo Laine. Lammesta on Puheenjohtaja kentamiseen Räimän kentän tarkoitus vetää juurakoita ja Hamaron pienkiinteistö - yhteyteen sekä jalkapalloi- romua pois pienehköllä kai- omistajain yhdistys ry lijoiden ahkerassa käytössä vinkoneella kuitenkaan tar- Kuvassa raivaus- ja siivoustalkoolaiset Marko Markkanen, Mika Ahola, Marja-Liisa Mäki- olevan Räimän kentän toi- peettomasti kaapimatta pohjan nen, Jouni Suopuro, Jarkko Mantere, Pertti Tofferi, Ilkka Martineero, Matti Luoma, Pertti senkin päädyn varustamiseen pintaa. Lammen pintaa aiotaan Tamminen ja Veikko Suni. Kuvasta puuttuu talkoissa mukana olleet Vesa Varjo, Kari Laine suojaverkolla. myös nostaa tukkimalla lam- sekä allekirjoittanut. Pia Holmsten Turun Omakotilehdestä kävi puolisonsa Veikko Sunin Beach Volley -kenttä on men toisessa reunassa olevaan kanssa myös tutustumassa talkoihin. jo valmiina ja se on ollut hei- patoon tehty uoma kivillä ja näkuun puolesta välistä käy- maa-aineksella. Lampi on tällä tössä. hetkellä erittäin matala, mutta siinä on keskikohdassa n. 1,5 Metsälammella järjestettiin metriä syvä kaivo tai painan- ensimmäiset siivoustalkoot ne. Lampi on aikaisemmin Suojaa pesämunasi! 19.5. jolloin lammen reu- toiminut karjanjuottolampena

Vesa Halonen Meille on helppo tulla

Joustamme taloutesi mukaan. Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä Sijoittaminen kannattaa – meidän kauttamme hankit edullisesti kodin, josta saat aina rahasi takaisin. Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 ELÄMÄSI KOKOISIA KOTEJA. Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Kuvassa pelaamassa Anniina Halonen sekä Milla-Riina ja Mikko Nefﬂ ing. www.raunistulanapteekki.fi Rauhankatu 4, Turku ��puh. 2747 000 � www.vaso.ﬁ 16 • 3/2009

Syystapahtumia Aurajoella – Myllärintalo Aurajoki-tunnelmissa Turun päivänä!

Aurajokisäätiö kumppaneineen tarjoaa sunnuntaina Sukeltajat siivoavat Aurajoen pohjaa 20.9.2009 leppoisan Turun päivän tapahtuman Aurajoen Syyskuun aikana siivotaan urakalla rantoja ja vesistö- opastuskeskus Myllärintalolla. Aurajoki-Festarit valtaavat jä ympäri maata ja maailmaa kansainvälisen AWARE- opastuskeskuksen kello 12–15 väliseksi ajaksi ja silloin on tempauksen myötä. Kannamme kortemme kekoon myös luvassa monenmoista kivaa tekemistä koko joen ja pihan Turussa ja Aurajoella. Sunnuntaina 13.9. klo 12–14 täydeltä niin isoille kuin pienillekin. Kannattaa siis suun- Turun seudun sukeltajat tuovat joesta päivänvaloon nata tossut myllärin jalanjäljille Halistenkoskelle. Tapah- Apteekkimuseon edustalla kaupungin keskustassa pol- tumaan on vapaa pääsy. kupyöriä, puistonpenkkejä, liikennemerkkejä, pulloja, Päivän aikana on mahdollisuus tutustua Aurajokeen käsilaukkuja, kännyköitä ja monenlaista muuta tavaraa. monesta näkökulmasta. Ellet ole vielä tutustunut melon- Tule itse katsomaan, mitä muuta pinnan alta tänä vuon- nan rentouttavaan maailmaan, pääsee uuden harrastuksen na löytyy. Talkoilla toteutetussa tapahtumassa mukana makuun kätevästi tutustumaan ilmaisen melontakokeilun myös muun muassa Klara – Saariston puhtaanapito Oy, merkeissä. Paikalla on melontaopas Nisse Vuorinen opas- Pidä Saaristo Siistinä ry ja Aurajokisäätiö. tamassa inkkarimelonnan perusteita. Melojan Aurajoki tar- Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo on vielä syys- joaa hienoja maisemia ja ruuhkattoman kulkureitin aivan kuussa avoinna tiistaista sunnuntaihin sekä muina aikoi- kaupungin kupeessa. na ryhmille sopimuksen mukaan. Meille olet tervetullut Aurajoen lähes 40 kalalajista aika monet seikkailevat kahville, melomaan, ostamaan kalastuslupia, tutustumaan Myllärintalon pihaa kiertävällä tehtäväradalla, josta pal- näyttelyihin tai muuten vaan ihmettelemään Aurajoki- kintona luvassa kaikille osallistujille Aura Taimenen oma asioita. Meidät löydät osoitteesta Valkkimyllynkuja 2, kirja. Akvaariossa polskivat ihka oikeat kalat ja niistä on Turku ja tavoitat puhelimella numerosta (02) 2623 441 runsaasti tietoa tarjolla. tai sähköisesti laatikosta [email protected]. Aurajoen Kalajuttujen lomassa on mukava nautiskella makeita ajankohtaisella tapahtumatarjonnan langalla pysyt osoit- herkkuja kahviossa tai pihalla ja kiivetä ihastelemaan käsillä teessa www.aurajoki.net. tekemisen riemua tilkkutöiden ja hardanger-pitsien maailmaan yläkerran näyttelyyn. Alakerran näyttelyssä torjutaan Elina Vesanen ilmastonmuutosta syntymäpäiväkekkereillä ja ihmetellään, Aurajokisäätiö minkä kokoinen on itse kunkin ekologinen jalanjälki.

Maarian kirkossa messu joka pyhä klo 10 ja gorius IX:n tie) klo 9.30–11. Vauvakerho Taskulan Pallivahan kirkossa klo 11. srk-kodilla TI klo 14–15.30. Kahvila Koroinen Työttömien ja vähävaraisten ruokailut Halisten Raamattuillat Raunistulan seurakuntakodilla (Mur- Avoinna sunnuntaisin klo 11-15 seurakuntakodilla klo 12: tomaantie 12) keskiviikkoisin 25.11. saakka klo 18. 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 20.12. Aiheena Galatalaiskirje. Vetäjänä lähetyssihteeri. Ruokailu 1€. Tule nauttimaan tuoreista, paikan päällä Porkkanamarkkinat Tuomiokirkkotorilla la 19.9. leivotuista leivonnaisista ja ainutlaatuisesta Juttutupa irtisanotuille ja lomautetuille Maarian van- klo 10. hassa pappilassa (Postillapolku) tiistaisin klo 10–12. tunnelmasta maalaismaisemissa! Yhteyshenkilö Erja Perälä, puh. 040 3417 476. Nuortenmessu Pallivahan kirkossa pe 25.9. klo 19. Kahvilan tiloja on mahdollista vuokrata juhlia, kokouksia, Diakonian päivystys Halisten seurakuntakodilla ti ja to Virsiseurat Pallivahan kirkossa la 26.9. klo 18. tapaamisia ja kursseja varten. Meiltä voit tilata myös tarjoilun! klo 9–10.30, ajanvaraus ja puhelinajat (02) 2617 476, Johannesmessu Pallivahan kirkossa su 27.9., Erja Perälä. 25.10. ja 29.11. klo 17. Saunan vuokraus on nyt alkanut! Pihassamme oleva puusauna Nuorekkaat eläkeläiset Maarian pappilassa yhdes- Pyhäinpäivän konsertti Maarian kirkkossa 31.10. tarjoaa rentouttavat löylyt. sä Pappilan päiväpiirin kanssa: 8.9. klo 13 – Syksy klo 18., J. Haydn, F. Schubert. pappilan puutarhassa, 6.10. klo 13 Syksyn satoa Maarian kamarikuoro, Martinkirkon kuoro, solistit, – pappilan herkkuja, 17.11. klo 13 ”Terveellistä Tapahtuu syksyllä: näyttelyitä, kursseja, luentoja… joht. Tero Niemi. Elämää” – prof. Pentti Huovinen. Miestenpäivä Maarian pappilan tallissa la 14.11. Perhekerhot: TI Maarian pappilan talli (Sorolai- Tilaukset numerosta klo 14. senkatu 4) klo 9–12. TO Pallivahan srk-keskus 040-3600 830 tai sähköpostitse (Paltankatu 2) klo 9–11. PE Halisten srk-koti (Gre- [email protected] www.lumoverkosto.fi Kahvila Koroinen Koroistentie 2, Turku TULE KURSSILLE TURUN KRISTILLISELLE OPISTOLLE!

Viittomakielen kurssi 5.–6.9. TURUN JYRYN JUMPPAKAUSI 2009 – 2010 Kurssilla tutustutaan viittomakielen alkeisiin ja viittomiin, joita tarvitaan TURUN KRISTILLINEN OPISTO T-talo Vanha Hämeentie 29, kerhohuoneen ovi erityisesti seurakuntatyössä. Kurssi soveltuu erityisesti seurakunnan työn- Jumpat alkavat 31.8.2009 tekijöille. Hinta 65 € (sis. lounas ja kahvi). Koululaisten aamu- ja AIKUISTEN JUMPAT iltapäivätoiminnan Ma klo 14.00 Peruskuntojumppa T-talo Musiikki työvälineenä koululaisten iltapäiväkerhossa 15.–16.10. klo 19.00 Kuntojumppa Hannunniitun koulu Etsimme yhdessä tapoja rohkaista eri-ikäisiä lapsiryhmiä itseilmaisuun ja ohjaajan ammattitutkinto Ke klo 18.00 Kiinteytys Nummen koulu kontaktiin toisten kanssa musiikillisten harjoitusten avulla. Kurssilaisella 2.11.2009– To klo 19.30 Rasvanpoltto T-talo ei tarvitse olla vahvaa musiikillista osaamista, vaan kurssilla käytetään 31.10.2010 La klo 10.30 Body-kiinteytys T-talo toimintatapoja, jotka eivät vaadi suurta musikaalisuutta. Kurssi on tarkoi- Su klo 18.00 Iisi-step T-talo Haku tettu erityisesti koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajille. Hinta 100 LASTEN JUMPAT 30.9.2009 € (sis. lounaat ja päiväkahvit). Ma klo 17.30-18.30 tytöt 3 - 5 v. jumppakoulu T-talo mennessä Ma klo 18.30-19.30 tytöt 6 - 8 v. jumppakoulu T-talo Avioliittoleiri 24.–25.10 To klo 17.00-18.00 tytöt 4 - 6 v. jumppakoulu T-talo Avioliittoleiri pariskunnille, lastenhoito järjestetty. Kurssin hinta 80 €/paris- AIKUINEN – LAPSI JUMPPA kunta, majoitus 25 €/aikuinen/yö. To klo 18.00 T-talo Hyvä wanhan ajan joulunvietto 23.–27.12.2009 Aikuiset Tarjous: syksy + kevät 6.9. asti 70 € Maksetaan Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen Joulukaupunki Normaali hinta 80 € käteisenä Syksy / kevät 50 € paikan päällä Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat Sinulle unohtumattoman joulun Jumppa kerran viikossa syksy / kevät 30 € levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 380 €. Turun kristillinen opisto Peruskuntojumppa 20 € / kausi www.tk-opisto.fi Kurssitiedot internetosoitteessa www.tk-opisto.fi > Lyhytkurssit. Lapset 30 € / kausi puh. (02) 412 3089 Aikuinen – lapsi 30 € / kausi Pyydä kurssiesite! Kysele ja ilmoittaudu: leena.kvist@tk-opisto.fi Liikunnan harrastajia ei ole vakuutettu seuran puolesta. Hilkka Ollikainen, puh. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi tai Lisätietoja: aikuiset 0400-865168, lapset 040-5269448 Jaana Rantala, puh. (02) 412 3052, jaana.rantala@tk-opisto.fi . Tervetuloa! www.turunjyry.fi /jumpat