Tagebuch Der Lappländischen Reise (1804), Manuskript Von Johann Ludwig Jochmann Johann Ludwig Jochmann and His Travelogue of an Excursion to Finland (1804)

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Tagebuch Der Lappländischen Reise (1804), Manuskript Von Johann Ludwig Jochmann Johann Ludwig Jochmann and His Travelogue of an Excursion to Finland (1804) Hoppea, Denkschr. Regensb. Bot. Ges. 81 (2020): 51–104 Tagebuch der Lappländischen Reise (1804), Manuskript von Johann Ludwig Jochmann Johann Ludwig Jochmann and his travelogue of an excursion to Finland (1804) von Wolfgang Ilg, Isny/Allgäu, Heldur Sander, Tallinn, und Ari T. Taponen, Helsinki Abstract: On June 11, 1804, Professor G. A. Germann – who that year had become a member of the Botanical Society of Regensburg – set out with six students on a botanical excursion to the north. Five weeks later, after passing through Narva, St. Petersburg, Vyborg, and Hamina, the group reached Savonlinna, Finland. Responsible for maintaining a travelogue of the expedition was the 19-year-old J. L. Jochmann, a second-year medicine student at the University of Tartu. (Jochmann later matriculated at Erlangen University in Germany, where he met E. W. Martius, who nominated him for membership in the Society at its session on July 9, 1805.) In his travel- ogue, Jochmann not only documented the plants found by the expedition underway, including references to such typical Nordic species as Rhododendron lapponicum, Rubus arcticus, and Rubus chamaemorus, he also extensively described natural landmarks as well as encounters with local notables, compatriots, and foreigners. He paid particular attention to young people and soldiers, whose uniforms and warships he described in detail. In addition, he recorded the diffi- culties of the journey, especially with regard to means of transport and travel documents. Joch- mann’s hand-written text, which is preserved in the Manuscript Department of the University of Tartu library, records the first five weeks of the eight-week journey. That the text bears the title “Tagebuch der Lappländischen Reise” (Travelogue of the Lapland Journey) can hardly be coinci- dental: The author (or rather his professor?) wished an allusion to a famous prototype, namely, Linne’s “Iter Lapponicum” (1732). In spite of its valuable entries, the title is nonetheless mis- leading because the expedition never reached Lapland. At its northernmost or most northwesterly point, the expedition was still inside “Old Finland”, i. e. within the Vyborg Governorate, which was Russian territory at the time. The evaluation of the contents must be left to the reader. Draw- ing and narration were skills that enabled naturalists to convey their knowledge to the greatest possible public. Jochmann’s diary contains no drawings, presumably because the author lacked the talent. Jochmann is however a skilled narrator – even if he was not always as picturesque and vivid as the 25-year-old Linné had been in his “Lappländische Reise”. For this publication, the diary has been transcribed and furnished with notes, which on one hand improve its readability and on the other, provide references to further literature. An intro- duction offers additional biographical information about the participants as well as details about the circumstances of the excursion. Key words: Betula nana, botanical excursion, Eriophorum gracile, Estonia, Finland, Germann, Grindel, Lapland, Linnaea borealis, Linné, Lobelia dortmanna, Nicolai, Pedicularis sceptrum-carolinum, Rhododendron lapponicum, Rubus arcticus, Rubus chamaemorus, Russia, Seume, Trifolium spadiceum, University of Tartu, vegetation. 52 Wolfgang Ilg, Heldur Sander & Ari Taponen Kurzfassung: Am 11. Juni 1804 brach Professor G. A. Germann – Mitglied der Regensburgi- schen Botanischen Gesellschaft seit 1804 – mit sechs Studenten der Universität Dorpat zu einer botanischen Exkursion in den Norden auf. Über Narva, St. Petersburg, Vyborg und Hamina erreichten sie in fünf Wochen Savonlinna in Finnland. Der 19-jährige J. L. Jochmann, der damals in Dorpat im zweiten Semester Medizin studierte – später ging er nach Erlangen, wo er die Bekanntschaft mit E. W. Martius machte, der ihn am 9. Juli 1805 in der Sitzung der Gesellschaft in Regensburg als Mitglied vorschlug –, wurde zum Führen des Tagebuchs verpflichtet. Dies nutzte er nicht nur dazu, die unterwegs gefundenen Pflanzen zu dokumentieren – er erwähnt dabei typisch nordische Pflanzenarten, wie Rhododendron lapponicum, Rubus arcticus oder Rubus chamaemorus –, sondern er beschrieb auch ausführlich Naturdenkmale sowie die Begeg- nungen mit Honoratioren, Landsleuten, mit Fremden, vor allem aber auch mit jungen Menschen, mit Soldaten; er schilderte detailreich deren Uniform und Kriegsschiffe, sowie die Beschwerlich- keiten der Reise hinsichtlich der Transportmittel und Reisedokumente. Das Manuskript liegt in der Handschriftenabteilung der Universitätsbibliothek Dorpat. Es enthält die Aufzeichnungen über die ersten fünf Wochen einer insgesamt achtwöchigen Reise und trägt sicher nicht zufällig den Titel: „Tagebuch der Lappländischen Reise“. Es sollte wohl nach dem Willen des Tagebuch- schreibers – oder seines Professors? – auf das berühmte Vorbild: Linnés „Iter Lapponicum“ (1732) hinweisen. Dieser Titel führt schon deshalb in die Irre, weil die Reisegruppe – unabhän- gig von dem Wert der Tagebucheinträge – Lappland nicht erreichte und sich bei den nördlichs- ten, resp. nordwestlichsten Ausflügen ausschließlich in „Alt-Finnland“ (Gouvernement Vyborg, damals russisches Territorium), bewegte. Die inhaltliche Bewertung muss dem Leser überlassen bleiben. Zeichnen und Erzählen waren Praktiken, deren sich die Naturforscher bedienten, um ihre Erkenntnisse einem möglichst großen Publikum mitzuteilen. Zeichnungen fehlen beim Tagebuch Jochmanns, vermutlich mangels Talent des Autors. Schreiben aber konnte er, auch wenn er nicht immer so anschaulich und lebendig erzählte, wie es der 25-jährige Linné in seiner „Lappländischen Reise“ tat. Für diese Publikation wurde das Tagebuch transkribiert und mit Anmerkungen versehen, die einerseits die Verständlichkeit verbessern, andererseits Hinweise auf weiterführende Literatur geben. In einer Einleitung werden die Biographien der Exkursionsteilnehmer und die näheren Umstände der Reise ausführlicher dargestellt. Kokkuvõte: Lapi reisi päevik (1804). Johann Ludwig Jochmanni käsikiri. 11. juunil 1804 asus professor G. A. Germann – Regensburgi Botaanikaseltsi liige aastast 1804 – koos kuue Tartu Ülikooli tudengiga teele botaanikaekskursioonile põhjamaadesse. Viie nädalaga jõuti Narva, Peterburi, Viiburi ja Hamina kaudu Savonlinna Soomes. Päevikupi-damine tehti ülesandeks 19- aastasele J. L. Jochmannile, kes õppis tollal Tartus teisel semestril arstiteadust ning siirdus hiljem Erlangeni, kus tutvus E. W. Martiusega, kes tegi Regensburgis 9. juulil 1805 toimunud seltsi koosolekul ettepaneku võtta noormees seltsi liikmeks. Päeviku-pidamist ei kasutanud Jochmann ainult teekonnal leitud taimede – ta mainib sealjuures tüüpilisi põhjamaiseid taimeliike nagu Rhododendron lapponicum, Rubus arcticus või Rubus chamaemorus – dokumenteerimiseks, vaid kirjeldas selle kõrval põhjalikult ka loodusmälestisi ning kohtumisi mõjukate inimeste, oma kaasmaalaste ja võõrastega, eelkõige aga noorte inimeste ja sõduritega, maalides üksikasjaliku pildi nende mundritest ning tutvustades sõjalaevu. Lisaks jutustas ta reisil ette tulnud eba- mugavustest seoses transpordivahendite ja reisidokumentidega. Käsikiri on hoiul Tartu Ülikooli raamatukogu käsikirjade osakonnas. See sisaldab ülestähendusi kokku kaheksa nädalat kestnud reisi esimesest viiest nädalast ning ei kanna kindlasti juhuslikult pealkirja „Lapi reisi päevik”. See pidi päeviku-pidaja – või tema professori – tahtel tõenäoliselt viitama kuulsale eeskujule, 1732 ilmunud Linné reisikirjale „Iter Lapponicum”. Sõltumatult päeviku sissekannete sisulisest väärtusest on see pealkiri eksitav, kuna Lapimaale see reisigrupp oma teekonnal ei jõudnud, vaid liikus isegi oma kõige põhja- ja loodepoolsematel ekskursioonidel eranditult Vana-Soome aladel (s. t. Viiburi kubermangus tollasel Venemaa territooriumil). Sisulise hinnangu andmine peab jääma lugeja ülesandeks. Joonistamine ja jutustamine olid vahendid, mida loodusuurijad kasuta- Tagebuch der Lappländischen Reise (1804) 53 sid selleks, et tutvustada oma uurimistulemusi võimalikult laiale publikule. Jochmanni päevikus joonistusi ei ole. Arvatavasti ei olnud autoril kunstilist annet. Kirjutada ta aga oskas, isegi kui ta ei jutustanud alati nii näitlikult ja elavalt, nagu oli seda teinud 25-aastane Linné oma „Lapi reisil”. Käesoleva väljaande jaoks päevik transkribeeriti ja lisati märkused, mis muudavad teksti arusaadavamaks ning annavad viiteid lisakirjandusele. Sissejuhatuses kirjeldatakse põhjalikumalt ekskursioonil osalenute elulugusid ning konkreetseid reisiolusid. 1. Introduction (H. Sander) The University of Tartu (Kaiserliche Universität zu Dorpat; Imperatorski Derptski Universitet) was reopened in Tartu in 1802 with celebrations on 21 and 22 April (SIILIVASK 1982: 36 f., BENDER 2014). As a preparatory measure, the Board of Governors was to find teachers with a previous scientific degree. Gottfried Albrecht Germann was elected professor of the Faculty of Philosophy and Natural Sciences, mainly to teach natural history in general and botany in particular (“Prof. der Naturgeschichte überhaupt und der Botanik insbesondere”). He was employed by the University on 24 February 1802 (STORCH 1804: 223, EWERS 1827: XXVI). Gottfried Albrecht Germann (fig. 1) was born in Riga (Russian Empire) in 1773 into the family of Albrecht Germann (1744–1818), the subrector of Riga Cathedral School, and studied at Riga Cathedral School (Tertia 1784, Sekunda 1786, dimissus 1792), medicine at the Faculty of Medicine and Natural Sciences of Jena University, Germany, in 1792–1795 (matriculation on 2 October
Recommended publications
  • Checklist of the Orchids of the Crimea (Orchidaceae)
    J. Eur. Orch. 46 (2): 407 - 436. 2014. Alexander V. Fateryga and Karel C.A.J. Kreutz Checklist of the orchids of the Crimea (Orchidaceae) Keywords Orchidaceae, checklist of species, new nomenclature combinations, hybrids, flora of the Crimea. Summary Fateryga, A.V. & C.A.J. Kreutz (2014): Checklist of the orchids of the Crimea (Orchidaceae).- J. Eur. Orch. 46 (2): 407-436. A new nomenclature checklist of the Crimean orchids with 49 taxa and 16 hybrids is proposed. Six new taxa are added and ten taxa are excluded from the latest checklist of the Crimean vascular flora published by YENA (2012). In addition, five nomenclature changes are proposed: Epipactis persica (Soó) Nannf. subsp. taurica (Fateryga & Kreutz) Fateryga & Kreutz comb. et stat. nov., Orchis mascula (L.) L. var. wanjkovii (E. Wulff) Fateryga & Kreutz stat. nov., Anacamptis ×simorrensis (E.G. Camus) H. Kretzschmar, Eccarius & H. Dietr. nothosubsp. ticinensis (Gsell) Fateryga & Kreutz stat. nov., ×Dactylocamptis uechtritziana (Hausskn.) B. Bock ex M. Peregrym & Kuzemko nothosubsp. magyarii (Soó) Fateryga & Kreutz comb. et stat. nov., and Orchis ×beyrichii Kern. nothosubsp. mackaensis (Kreutz) Fateryga & Kreutz comb. et stat. nov. Moreover, a new variety, Limodorum abortivum (L.) Sw. var. viridis Fateryga & Kreutz var. nov. is described. Zusammenfassung Fateryga, A.V. & C.A.J. Kreutz (2014): Eine Übersicht der Orchideen der Krim (Orchidaceae).- J. Eur. Orch. 46 (2): 407-436. Eine neue nomenklatorische Liste der Orchideen der Krim mit 49 Taxa und 16 Hybriden wird vorgestellt. Sechs Arten sind neu für die Krim. Zehn Taxa, die noch bei YENA (2012) in seiner Checklist aufgelistet wurden, kommen auf der Krim nicht vor und wurden gestrichen.
    [Show full text]
  • Kouvola - Anjalankoski Alueelliset Indikaattorit Tiedot Pääosin Vuodelta 2017, Osa 2016, Julkaistu Tammikuussa 2019
    Kouvola - Anjalankoski Alueelliset indikaattorit Tiedot pääosin vuodelta 2017, osa 2016, julkaistu tammikuussa 2019 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 1 Tietolähde • Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, Tilastokeskus • Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. • Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. • Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudesta riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. • Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedot laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM! Tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat PAAVO-tilastoaineiston alueittaisista summatiedoista. • Seuraavissa taulukoissa on alueen lisäksi koko Kouvolan arvo ja kaikkien alueiden (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) minimi ja maksimi arvo. 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 2 Anjalankosken alueen postinumeroalueet kartalla 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 3 Anjalankoski 45460 Savero, 46400 Kaipiainen,
    [Show full text]
  • BUSSIAIKATAULUT Voimassa 9.8.2018 – 2.6.2019
    Kouvolan BUSSIAIKATAULUT Voimassa 9.8.2018 – 2.6.2019 Päivitetty 1.3.2019 kouvolanbussit.fi | kouvola.digitransit.fi Matkakeskuksen linja-autopysäkit Pysäkiltä Pysäkiltä H1 H3 Voikkaa (1, 2) Eskolanmäki (10) Kuusankoski (1, 2, 7) Lehtomäki (11) Anjala, Inkeroinen, Myllykoski (3) Tornionmäki (12, 13) Koria (4K) Mielakka (13) Kasarminmäki (14) Laiturit 1-7 Laituri 1 Elimäki, Koria (4) Laituri 2 Utti, Kaipiainen, Sippola (8) Laituri 3 Kausala Laituri 4 Jaala (9) Laituri 5 Valkeala (5) Laituri 6 Sippola ja Liikkala Kouvolankatu tu H3 H1 Hallituskatu Asemaka Hallituskatu Matkakeskuksen Laiturit 1-7 pääovi 2 1 Juhlapyhien poikkeusliikenne Eri juhlapyhien aikaan on linja-autoliikenteessä selviä poik- keuksia normaaliin liikennöintiin. Kaukoliikenne kannattaa tarkistaa liikennöitsijöiden omilta sivuilta tai Matkahuollosta Pyhäinpäivä 3.11.2018 = Sunnuntaivuorot (ei SS) Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 = Sunnuntaivuorot (ei SS) Joulu 2018 Jouluaattona 24.12. = Lauantaivuorot, viimeiset vuorot lähtevät klo 13. Joulupäivänä 25.12. = Ei liikennettä Tapaninpäivänä 26.12. = Sunnuntaivuorot (S- ja SS) Uusi Vuosi Maanantai 31.12.2018 = Normaalit maanantaivuorot Tiistai 1.1.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Pääsiäinen 2019 Kiirastorstai 18.4.2019 = Normaalit arkivuorot + pe-vuorot Pitkäperjantai 19.4.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Lauantai 20.4.2019 = Normaalit lauantaivuorot 1. pääsiäispäivä su 21.4.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) 2. pääsiäspäivä ma 22.4.2019 = Sunnuntaivuorot (S- ja SS-vuorot) Helatorstai 30. 5. 2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Vappu 2019 Vappupäivä ke 1.5.2019 = Sunnuntaivuorot (S- ja SS-vuorot) Lisää tietoa: www.kouvolanbussit.fi 2 3 4 5 6 7 Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa arkisin ma-pe arkisin ma-pe LAITURI 4H1HH1 4 H1 H1 1 H1 H1 LAITURI 4HH1 H1 H1 H1 H1 1H1 M-P M-P M-P koulp.
    [Show full text]
  • Cattle Teeth in Graves. Interpretations of Animal Bones Found in Finnish Inhumation Graves (Ca AD 550- 1700)
    Cattle Teeth in Graves Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700) Hanna Kivikero Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki Master’s thesis in Archaeology 1.2.2011 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Författare – Author Hanna Kivikero – Title Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550- 1700). – Subject Arkeologia art – Level – Month and year – Number of pages Pro gradu 02/2011 90 + liitteet 46 sivua Tiivistelmä Referat – Abstract Hautauksen luonne on aina rituaalinen. Tämä seikka on usein unohdettu suomalaisissa ruumishautauksissa, joista löytyy eläinluita. Vain vainajan yhteydestä löytyneille eläintenluille on pohdittu rituaalisia merkityksiä. Haudan täytemaasta, joka on osa hautausta, löytyneet eläintenluut on aikaisemmassa tutkimuksessa jätetty usein huomioimatta. Tässä opinnäytteessä pohditaan eläinluiden funktiota ja tulkintamalleja hautauksissa. Lähtökohtana on kuusi eriaikaista kohdetta. Myöhäiseen rautakauteen (ja mahdollisesti keskiaikaan) sijoittuva Euran Luistarin kohde sijaitsee länsirannikolla ja keskiaikainen kyläkalmisto Finno sijaitsee Espoossa, etelärannikolla. Lisäksi aineistossa on kaksi kaupunkikohdetta Turku ja Porvoo, joista Turusta tutkittava kalmisto ajoittuu myöhäiskeskiaikaan ja uuden ajan taitteeseen ja Porvoo 1700-luvulle. Itä-Suomesta mukana
    [Show full text]
  • Constraints and Freedom of Finnish Paleontology
    Ann. Zool. Fennici 51: 2–16 ISSN 0003-455X (print), ISSN 1797-2450 (online) Helsinki 7 April 2014 © Finnish Zoological and Botanical Publishing Board 2014 Between hard rock and open space: Constraints and freedom of Finnish paleontology Kristian Donner Department of Biosciences , Division of Physiology and Neuroscience, P.O. Box 65, FI-00014 University of Helsinki, Finland Received 12 Nov. 2013, final version received 1 Dec. 2013, accepted 3 Dec. 2013 Donner, K. 2014: Between hard rock and open space: Constraints and freedom of Finnish paleon- tology. — Ann. Zool. Fennici 51: 2–16. Palaeontology is the science which treats of the and to be received and in turn reshaped by indi- life that has existed on the globe during former vidual actors. The role of single individuals and geological periods. It deals with all questions what may even appear as pure chance is likely concerning the properties, classification, rela- to be especially conspicuous in small environ- tionships, descent, conditions of existence, and ments. the distribution in space and time of the ancient This has certainly been true of the distin- inhabitants of the earth, as well as with those guished but tenuous tradition of Finnish pale- theories of organic and cosmogonic evolution ontology. Natural conditions are not favourable. which result from such inquiries. The Ice Age cleared away and reshuffled most that had remained of post-Cambrian sediments, Grundzüge der Paläontologie leaving, with few exceptions, ancient bedrock (von Zittel 1895), English transla- covered by postglacial soft tissue. In spite of tion by Charles Eastman (1900) occasional pieces of mammoth (see e.g.
    [Show full text]
  • Second Contribution to the Vascular Flora of the Sevastopol Area
    ZOBODAT - www.zobodat.at Zoologisch-Botanische Datenbank/Zoological-Botanical Database Digitale Literatur/Digital Literature Zeitschrift/Journal: Wulfenia Jahr/Year: 2015 Band/Volume: 22 Autor(en)/Author(s): Seregin Alexey P., Yevseyenkow Pavel E., Svirin Sergey A., Fateryga Alexander Artikel/Article: Second contribution to the vascular flora of the Sevastopol area (the Crimea) 33-82 © Landesmuseum für Kärnten; download www.landesmuseum.ktn.gv.at/wulfenia; www.zobodat.at Wulfenia 22 (2015): 33 – 82 Mitteilungen des Kärntner Botanikzentrums Klagenfurt Second contribution to the vascular flora of the Sevastopol area (the Crimea) Alexey P. Seregin, Pavel E. Yevseyenkov, Sergey A. Svirin & Alexander V. Fateryga Summary: We report 323 new vascular plant species for the Sevastopol area, an administrative unit in the south-western Crimea. Records of 204 species are confirmed by herbarium specimens, 60 species have been reported recently in literature and 59 species have been either photographed or recorded in field in 2008 –2014. Seventeen species and nothospecies are new records for the Crimea: Bupleurum veronense, Lemna turionifera, Typha austro-orientalis, Tyrimnus leucographus, × Agrotrigia hajastanica, Arctium × ambiguum, A. × mixtum, Potamogeton × angustifolius, P. × salicifolius (natives and archaeophytes); Bupleurum baldense, Campsis radicans, Clematis orientalis, Corispermum hyssopifolium, Halimodendron halodendron, Sagina apetala, Solidago gigantea, Ulmus pumila (aliens). Recently discovered Calystegia soldanella which was considered to be extinct in the Crimea is the most important confirmation of historical records. The Sevastopol area is one of the most floristically diverse areas of Eastern Europe with 1859 currently known species. Keywords: Crimea, checklist, local flora, taxonomy, new records A checklist of vascular plants recorded in the Sevastopol area was published seven years ago (Seregin 2008).
    [Show full text]
  • A Brief History of Six Ancient Finnish Castles
    1 (2) 8.1.2014 A brief history of six ancient Finnish castles The Ancient Castles stamp booklet presents the following six ancient Finnish castles, each of which has its own interesting history. Suomenlinna Construction of Viapori Castle was started in 1748 by A. Ehrensvärd. The fortress surrendered to the Russians in 1808, and when Finland became independent, it was named Suomenlinna. In the early years of independence, it served as prison camp and closed military zone. The area started to be developed for tourism in the late 1950s, and now Suomenlinna, which lies directly in front of Helsinki, has become a popular tourist destination and is also a UNESCO World Heritage Site. Further information: www.suomenlinna.fi/en Häme Castle Häme Castle was founded in the late 1200s and was converted into a residential castle in the 1700s. The castle served as a prison from 1837 to 1972. Restoration work began in 1953 and was completed in 1988. Today, the castle serves as a museum and hosts a variety of exhibitions and events. Further information: www.nba.fi/en/museums/hame_castle Raseborg Castle Raseborg Castle was built in the 1370s in Snappertuna. The castle, which had been used to defend Swedish trade interests, was abandoned in the 1550s and it fell into decay. Restoration work began in the late 1800s and continued until the end of the 1980s. The castle is now open to the public during the summer. Further information: www.raseborg.org/slott/eng/ Kastelholm Castle Kastelholm was originally built to defend the Åland Islands in the late 1300s.
    [Show full text]
  • Kouvolan Pääkirjasto Mikrofilmatut Sanomalehdet
    28.11.2019 Kouvolan pääkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Lehdet vuoteen 1929 asti ovat saatavissa digitoituina Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/. Viimeisessä sarakkeessa on näistä lehdistä suora linkki sanomalehtikirjastoon. Anjalankosken sanomat Anjalankoski 3.1.1975 – 29.6.2006 (seur. Keskilaakso) Elimäen sanomat Elimäki 1.12.1976 – 19.12.2018 Elimäki Elimäki 27.9.1968 – 29.6.1978 Elintae Kotka, Helsinki 22.7.1949 – 17.12.1965 Eteenpäin Kotka 11.11.1905 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Etelä-Suomi Kotka 8.12.1902 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Haminan lehti Hamina 25.4.1929 – 29.12.1957 linkki (seur. Kymen Sanomat) Haminan seudun lähiuutiset Hamina 3.1.1995 – 12.9.1996 Haminan Seutu Hamina 12.12.1996 – 3.1.2007 Iitinseutu Iitti 5.1.1955 – 28.12.2017 Kaakonkulma Virolahti 28.11.1968 – 22.12.2016 Karhula Karhula 27.5.1959 – 31.12.1965 Karjalan kansa Hamina 3.7.1940 – 18.12.1940 Kaupunkilehti Kuusankoski 14.2.1988 – 21.11.1993 (seur. Kaupunkilehti Seiska) Kaupunkilehti Seiska Kouvola 28.11.1993 – 25.4.2007 (seur. Vartti) Keko Helsinki 5.12.1925 – 22.12.1955 Keskilaakso Anjalankoski 4.1.2007 – 28.6.2018 Kotka Nyheter (Östra Nyland Loviisa 20.4.1929 – 23.9.1969 linkki vuodesta 1945) 7.9.1971 – 15.12.1973 3.9.1974 – 30.6.1979 1.7.1980 – 29.8.1981 16.3.1982 – 4.10.1983 Kotkalainen Kotka 23.8.1963 – 24.2.1968 Kotkan Sanomat Kotka 29.12.1940 – 18.6.1941 (seur. Kymen Sanomat) 2.1.1989 – 29.9.1991 Kotkan Uutiset Kotka 26.5.1897 – 29.7.1906 linkki Kouvolan sanomat Kouvola 5.1.1910 – 30.9.2019 linkki Kuusaalainen Kuusankoski 2.6.1982 – 17.6.1984 (seur.
    [Show full text]
  • Crimea______9 3.1
    CONTENTS Page Page 1. Introduction _____________________________________ 4 6. Transport complex ______________________________ 35 1.1. Brief description of the region ______________________ 4 1.2. Geographical location ____________________________ 5 7. Communications ________________________________ 38 1.3. Historical background ____________________________ 6 1.4. Natural resource potential _________________________ 7 8. Industry _______________________________________ 41 2. Strategic priorities of development __________________ 8 9. Energy sector ___________________________________ 44 3. Economic review 10. Construction sector _____________________________ 46 of the Autonomous Republic of Crimea ________________ 9 3.1. The main indicators of socio-economic development ____ 9 11. Education and science ___________________________ 48 3.2. Budget _______________________________________ 18 3.3. International cooperation _________________________ 20 12. Culture and cultural heritage protection ___________ 50 3.4. Investment activity _____________________________ 21 3.5. Monetary market _______________________________ 22 13. Public health care ______________________________ 52 3.6. Innovation development __________________________ 23 14. Regions of the Autonomous Republic of Crimea _____ 54 4. Health-resort and tourism complex_________________ 24 5. Agro-industrial complex __________________________ 29 5.1. Agriculture ____________________________________ 29 5.2. Food industry __________________________________ 31 5.3. Land resources _________________________________
    [Show full text]
  • Valiokuntien Jäsenet 2021
    VALIOKUNTIEN JÄSENET 2021 Kaupan alan valiokunta Karhu Merja, pj. Kauppias, toimitusjohtaja Kouvolan K-Rauta, Myllykosken Rauta Oy KOUVOLA Bardy Johan Asianajaja Asianajotoimisto Johan Bardy KOTKA Floman Pekka Puheenjohtaja Kouvolan Liikemiesyhdistys KOUVOLA Hartama Marko Toimitusjohtaja KINO 123 Oy KOUVOLA Hyytiä Ari Kaupallinen johtaja Kymen Seudun Osuuskauppa KYMENLAAKSO Kangaskolkka Marko Toimitusjohtaja Flying Lynx Oy KOUVOLA Kansa Samuli Toiminnanjohtaja Kotkan Kauppatie ry KOTKA Klaavuniemi Kati Toiminnanjohtaja Kouvolan Ydinkeskusta KOUVOLA Nikkola Matti CFO Nitro Games KOTKA Orhala Vesa Yrittäjä, toimitusjohtaja Pilke Optiikka Oy KOTKA Pippola Jarkko, varapj. Toimitusjohtaja Data Group Sata IT KYMENLAAKSO Puhilas Sari Kauppakeskuspäällikkö Koy Kauppakeskus Pasaati KOTKA Rantala Olli-Pekka Toimitusjohtaja Karhu Voima Oy KOUVOLA Repo Aleksanteri Toimitusjohtaja, yrittäjä KaaKau Oy KOUVOLA Salmi Arttu Myyntijohtaja Kaakon Viestintä KYMENLAAKSO Seppälä Henni Pankinjohtaja OP Kymenlaakso KYMENLAAKSO Simola Risto Asiakkuuspäällikkö LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö KOUVOLA Uusitalo Aleksi Hallituksen jäsen Pyroll Group Oy PYHTÄÄ Vilkki Annika Hallituksen jäsen Kaakkois-Suomen Tieto Oy KYMENLAAKSO Asiantuntijajäsenet Hasu Johanna Toiminnanjohtaja Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly KOTKA Tikkanen Sami Rehtori, koulutuskuntayhtymän johtaja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä E-KYMENLAAKSO Vilen Heta Koordinaattori/työelämäpalvelut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu KYMENLAAKSO JC Killan edustus Tervonen Tuure Yrittäjä TyövoimaaCom
    [Show full text]
  • Overview of Kouvola
    Overview of Kouvola Welcoming • Fascinating • Evolving 9/22/2017 City of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 2 Kouvola in figures 9/22/2017 City of Kouvola 3 Strategy of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 4 Organization of elected officials 2017 9/22/2017 City of Kouvola 5 City Council 2017 - 20121 City Executive Board 2017 - 2021 59 LOCAL COUCILLORS 13 MEMBERS Chairman Chairman Jouko Leppänen(KOK) Harri Helminen (SDP) 1st Deputy Chairman 1st Deputy Chairman Paula Werning (SDP) Jani Heikari (KOK) 2nd Deputy Chairman 2nd Deputy Chairman Topi Seppälä (KESK) Jenny Hasu(KESK) 3rd Deputy Chairman Jari Huhtala (VIHR) SDP Social Democratic Party of Finland KOK National Coalition Party KESK Centre Party VIHR The Greens PS Finns Party KD Christian Democrats VAS Left Alliance SIT Independents S-KS Independets of Suur-Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 6 Organization for services 2017 9/22/2017 City of Kouvola 7 Executive management group Mayor Marita Toikka Financial Director Tuukka Forsell Director of Welfare Services Arja Kumpu Technical Director Hannu Tylli Administrative Director Katja Tommiska Personnel Director Päivi Karhu Strategy and Development Director Jyrki Harjula Development Director Petteri Portaankorva Communications Manager Anne Käki Personnel representative Asta Nurminen 9/22/2017 City of Kouvola 8 Personnel by service sectors 31 December 2016 Permanent Fixed-term Empl.subsidy Personnel Personnel Change Change 31.12.2016 31.12.2015 qvt % 4 749 1 042 95 5 886 6 002 -116 -1.9 9/22/2017 City of Kouvola 9 Biggest employers 9/2017 5 886
    [Show full text]
  • Omaishoidon Tuen Palvelu
    Omaishoidon tuen palvelu Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön säännöl- lisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu hoidettavalle annettavista tarvit- tavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja annettavista vapaista sekä omaishoitoa tukevista muista palveluista. Hoitopalkkion määrään vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus sekä hoidettavan hoidon turvaamiseksi annettavat sosiaali- ja/tai terveyspalvelut. Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarvetta arvioidaan kotikäynnillä. Arvioinnissa huomioidaan myös per- heen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen autta- minen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Omaishoidon tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioin- nissa kodin ulkopuolella. Hoidon tarve on vähintään sellaista, että hoidettava tar- vitsee toistuvasti päivittäisistä henkilökohtaisista perustoiminnoistaan selviytyäk- seen hoitoa sekä huolenpitoa ja/tai valvontaa. Palvelun myöntäminen Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kodin terveydelliset ja muut olosuhteet ovat sopivat siellä annettavalle hoidolle sekä omaishoitajan terveydentila ja toimintakyky vastaavat omaishoidon
    [Show full text]