Selkämeren Kansallispuiston Kehittämisen Käsikirja 2015–2025
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Minna Uusiniitty-Kivimäki (toim.) Selkämeren helmet – Selkämeren kansallispuiston kehittämisen käsikirja 2015–2025 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 135 Minna Uusiniitty-Kivimäki Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut minna.uusiniitty-kivimaki(at)metsa.fi puh. 040 483 6006 Julkaisun kirjoittamiseen ovat Metsähallituksesta osallistuneet toimittajan lisäksi Tiina Jalkanen, Hilja Palviainen, Tapani Tuovinen, Heidi Arponen, Mikael Nordström, Maija Mussaari, Anssi Riihiaho, Hanna Ylitalo, Laura Lehtonen, Johanna Ruusunen ja Emma Rautava. Lisäksi tietoja on saatu Selkämeren kansallispuiston alueen kunnilta. Kansikuva: Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on maankohoamisrannikon tunnuslaji. Sen keskei- sintä esiintymisaluetta on Selkämeri, jonka kivikkorannoilla laajat tyrnikasvustot ovat tavalli- nen näky. Tyrni on Satakunnan maakuntakukka. Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki/Metsähalli- tus. Översättning: Pimma Åhman. © Metsähallitus, Vantaa 2016. ISSN-L 1796-2943 ISSN (verkkojulkaisu) 1796-2943 ISBN 978-952-295-127-4 (pdf) Minna Uusiniitty-Kivimäki (toim.) Selkämeren helmet – Selkämeren kehittämisen käsikirja 2015–2025 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 11.2.2016 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ kansallispuisto, Natura 2000 -alue SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Selkämeren kansallispuisto NATURA 2000-ALUEEN Kasalanjokisuu (FI0200033), Ouran saaristo (FI0200077), Pooskerin saaristo (FI0200076), NIMI JA KOODI Gummandooran saaristo (FI0200075), Preiviikinlahti (FI0200151, FI0200080), Luvian saaristo (FI0200074), Uudenkaupungin saaristo (FI0200072), Seksmiilarin saaristo (FI0200152), Katanpää (FI0200172) ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Minna Uusiniitty-Kivimäki (toim.) JULKAISUN NIMI Selkämeren helmet – Selkämeren kansallispuiston kehittämisen käsikirja 2015–2025 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto suojelee Selkämeren keskeisiä arvoja: vedenalaista luontoa, saaristoja ja luotoja, rannikon kosteikkoja sekä alueen eliölajeja ja kulttuuriperintöä. Puiston tavoitteita ovat myös ammattikalastuksen elinvoimaisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristömuutosten seuranta ja ympäristökasvatus. Selkämeren kansallispuistoa hallinnoi Metsähallitus, mutta paikallisilla sidosryhmillä ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on vahva rooli puiston toiminnassa ja sen kehittämisessä. Vuosina 2011–2015 toteutetussa Selkämeren helmet Satakunnassa -hankkeessa laadittiin yhteistyössä puiston sidosryhmien kanssa kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa täydentämään käsikirja, jonka tarkoituksena on toimia työkaluna suunniteltaessa Selkämeren kansallispuiston kehittämishankkeita vuosina 2015–2025. Käsikirjassa priorisoidaan, esitetään ja sovitetaan yhteen tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla voidaan turvata Selkämeren moninaisten arvojen säilyminen myös tulevaisuuteen. Lisäksi käsikirja kuvaa Selkämeren aluetta kansallispuiston käynnistysvaiheessa ja valottaa sen keskeisimpien suojelu- ja käyttöarvojen taustoja ja merkitystä. Selkämeren suojelu- ja käyttöarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä monella eri sektorilla. Alueella esiintyvistä luontotyypeistä etenkin avoimet ympäristöt ja niillä esiintyvä harvinaistunut lajisto tarvitsevat säilyäkseen hoitotoimia kuten esimerkiksi laidunnusta. Selkämeren vedenalaisen luonnon inventointeja tulee edelleen jatkaa kohdennetusti ja hyödyntää kerättyä tietoa merialueiden käytön suunnittelussa. Myös tietoa alueen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä tulisi kerätä. Saariston arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden säilyttämiseksi rakennuskohteiden käyttö on turvattava, kunnostuksia toteutettava suunnitelmallisesti ja huolehdittava historiallisten rakenteiden hoidosta. Selkämeren kansallispuisto ja siihen läheisesti kytkeytyvät kohteet muodostavat yhdessä käyntikohteiden verkoston, jonka palveluita ja opastusta parantamalla voidaan luoda edellytyksiä kestävän luontomatkailun kehittymiselle alueella. Käsikirjassa on esitetty tarpeelliset kehittämistoimenpiteet Selkämeren rannikon neljälletoista kärkikohteelle. AVAINSANAT Selkämeri, luonto, kulttuuriperintö, virkistyskäyttö, kehittäminen MUUT TIEDOT SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 135 ISSN-L 1796-2943 ISBN (PDF) 978-952-295-127-4 ISSN (VERKKOJULKAISU) 1796-2943 SIVUMÄÄRÄ 142 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 11.2.2016 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ nationalpark, Natura 2000-område SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN Bottenhavets nationalpark NATURA 2000-OMRÅDETS Kasalaåmynning (FI0200033), Oura skärgård (FI0200077), Pooskeri skärgård (FI0200076), NAMN OCH KOD Gummandoora skärgård (FI0200075, Preiviikinlahti (FI0200151, FI0200080), Luvia skärgård (FI0200074), Nystads skärgård (FI0200072), Sexmilarens skärgård (FI0200152), Katanpää (FI0200172) REGIONENHET Södra Finlands naturtjänster FÖRFATTARE Minna Uusiniitty-Kivimäki (red.) PUBLIKATION Bottenhavets pärlor – en handbok för utveckling av Bottenhavets nationalpark 2015–2025 SAMMANDRAG Bottenhavets nationalpark grundades år 2011 för att skydda de centrala värdena i Bottenhavet: naturen under vattenytan, skärgårdarna och kobbarna, kustens våtmarker, arterna i området samt kulturarvet. Syftet med nationalparken är också tryggande av ett livskraftigt yrkesfiske, uppföljning av förändringar i miljön som beror på klimatförändringen samt miljöfostran. Bottenhavets nationalpark förvaltas av Forststyrelsen, men inom ramen för projektet ”Selkämeren helmet Satakunnassa” (Bottenhavets pärlor i Satakunta) utarbetade Forststyrelsen i samarbete med lokala intressentgrupper och olika aktörer en handbok för utveckling av Bottenhavets nationalpark. Handboken kompletterar nationalparkens skötsel- och användningsplan och ska fungera som ett verktyg när man planerar utvecklingsprojekt för Bottenhavets nationalpark under perioden 2015–2025. I handboken ges prioriteringsordning för olika åtgärder och presenteras och sammanjämkas de viktigaste åtgärder med vilka man kan bevara Bottenhavets talrika värden för framtiden. Därtill ges en beskrivning av Bottenhavsområdet i nationalparkens begynnelseskede och presenteras bakgrunden till och betydelsen av Bottenhavets centrala skydds- och bruksvärden. För att bevara och skydda Bottenhavets skydds- och brukvärden behövs åtgärder inom många olika områden. Vad gäller naturtyper som förekommer i området är fortbeståndet av speciellt öppna miljöer och de allt sällsyntare arter som påträffas i dem beroende av skötselåtgärder, exempelvis bete. Man bör fortsätta att inventera undervattensnaturen i Bottenviken och utnyttja den insamlade kunskapen i planeringen av havsområdenas användning. Man bör också insamla information om kulturarvet under vattenytan. För att bevara värdefulla kulturarvsobjekt i skärgården bör man trygga en fortsatt användning av byggnader, genomföra renoveringar systematiskt och sörja för skötseln av historiska konstruktioner. Bottenvikens nationalpark och objekt i dess omedelbara närhet bildar tillsammans ett nätverk av besöksmål. Genom att förbättra tjänsterna och vägledningen inom nätverket kan man skapa förutsättningar för utvecklingen av en hållbar naturturism i området. Handboken presenterar de nödvändiga utvecklingsåtgärderna för fjorton spetsobjekt vid Bottenhavskusten. NYCKELORD Bottenhavet, natur, kulturarv, rekreationsbruk, utveckling ÖVRIGA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie C 135 ISSN-L 1796-2943 ISBN (PDF) 978-952-295-127-4 ISSN (ONLINE) 1796-2943 SIDANTAL 142 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS Esipuhe Hyvä lukija, Tämä käsikirja on tarkoitettu kaikille Selkämeren tieto ja yhteiset näkemykset, jotka ensimmäisten kansallispuiston ja siihen liittyvien alueiden hoi- vuosien aikana on kerätty. Kiitos jokaiselle työ- dosta, käytöstä ja kehittämisestä kiinnostuneille. hön osallistuneelle – heitä on paljon! Tiivistet- Selkämeren kansallispuiston toimintaa käyn- tynä samoja asioita löytyy tietenkin myös Selkä- nistettäessä vuonna 2011 oli selvää, että alue on meren kansallispuiston virallisesta hoito- ja käyt- niin laaja, moniarvoinen, paikallisille tärkeä ja tösuunnitelmasta. Tämä käsikirjamainen muoto vierailijoille sykähdyttävä, ettei Metsähallitus voi mahdollistaa kuitenkin hoito- ja käyttösuunni- lähteä yksin tätä kansallispuistoa hoitamaan ja telmaa vapaamman ja visioivamman esitystavan kehittämään. Tarvitaan muidenkin julkisten toi- ja tarjoaa siten enemmän eväitä esimerkiksi han- mijoiden, kuntien, yhdistysten, asukkaiden, ka- kesuunnitteluun. lastajien, mökkiläisten, veneilijöiden ja luonnon- Vietät aikaasi Selkämeren parissa sitten työk- harrastajien tietämystä, kokemusta ja näkemys- sesi tai huviksesi toivon, että tämä käsikirja in- tä alueesta. Siksi EAKR-rahoitteisen Selkämeren spiroi toimimaan alueen hyväksi: pohtimaan kei- Helmet Satakunnassa -hankkeen tärkeimmäksi noja, keräämään lisätietoja, vaihtamaan ideoita tavoitteeksi kirjattiin paikallislähtöisen toiminta- ja ajatuksia, ottamaan yhteyttä – tai hakemaan mallin luominen sekä käsikirjan laatiminen yh- omakohtaista kokemusta jostakin Selkämeren teisen kehittämisen työkaluksi. Tähän käsikirjaan hienoimmasta helmestä! on siis pyritty keräämään kaikki se hyödyllinen Turussa 27. marraskuuta 2015 Hanna