Etelä-Karjalan Jätemaksutaksa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
1/ 20 ETELÄ-KARJALAN JÄTEMAKSUTAKSA Käsittely: Etelä-Karjalan jätelautakunta Hyväksyminen: 22.10.2013, päätös § 38 Voimaantulo: 1.1.2014 1 YLEISTÄ 1 § Soveltamisalue Tätä taksaa sovelletaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimialueen kunnissa jätelain (646/2011) 35 - 36 § mukaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa sekä jätelain 32 -33 § mukaisesti kunnan järjestämässä jätehuollossa. Jätemaksussa on huomioitu kaikki jätelainsäädännön nojalla edellytettävät jätehuollon kustannukset kuten jätteiden keräily, kuljetus, tiedotus- ja neuvonta, jätteiden käsittely, käsittelypaikkojen investoinnit, tarkkailu ja käytöstä poistaminen, vakuus, hallinto sekä jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen. Lisäksi jätemaksussa on huomioitu jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta tulevat kulut. 2§ Jätemaksujen suorittamisvelvollisuus Jätelain 78 §:n mukaan: ” Kunnan on perittävä tämän lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.” Jätemaksu voi muodostua yhdestä tai useammasta maksusta. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy hoitaa osakaskuntien lukuun jätelain 35 - 36 § tarkoittaman kunnan järjestämän kiinteistöittäisen jätteidenkuljetuksen ja jätelain 32 - 33 § tarkoittaman kunnan järjestämän jätehuollon. Jätelain 80 § mukaan kunnan jätemaksun on velvollinen suorittamaan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätteen jätehuollon kunta järjestää. Jätelain 83 - 84 § mukaisesti määrätään, että tämän taksan mukaisesti jätemaksut suoritetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle, joka järjestää asumisen jätehuoltopalvelut kunnan alueella. 2/ 20 3 § Määritelmät Tässä taksassa tarkoitetaan: aluekeräyspisteellä miehittämätöntä yhtiön ylläpitämää keräyspaikkaa, jonne voi jättää asumisessa syntyvää kuivajätettä ja pisteen käyttöoikeus on vuosimaksun maksavilla kiinteistöillä biojätteellä (kompostoituva jäte) eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa myrkytöntä jätettä ekopisteverkostolla tarkoitetaan EKJH:n ylläpitämiä kotitalouksien hyötyjätteille tarkoitettuja keräyspisteitä (lasi, metalli, kartonki sekä tuottajayhteisön järjestämänä paperi) energiahyödyntämisellä jätteenpolttoa polttolaitoksissa tai muuta hyödyntämistä, jossa jätteen energiasisältö muutetaan lämmöksi ja/tai sähköksi energiajätteellä jätettä, joka voidaan polttamalla hyödyntää energiaksi, esim. puu, polttokelpoinen muovi, paperi tai pahvi, jota ei hyödynnetä materiaalina. erilliskeräyksellä eri jätejakeiden keräystä jätekohtaisilla keräysastioilla erityisjätteellä jätettä, jonka keräys, kuljetus tai käsittely vaatii erityistoimia kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella. haja-asutusalueella taajaman ulkopuolista aluetta haravointijätteellä puutarhasta tai viheralueelta koottua biohajoavaa jätettä, joka ei sisällä oksia ja risuja hyötyjätteellä jätettä, joka voidaan sellaisenaan käyttää uudelleen taikka jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jonka uudelleen- ja hyötykäyttö on järjestetty jäteasemalla miehitettyä (yhtiön ylläpitämää) keräyspaikkaa, johon voi toimittaa esim. metalliromua, hyötyjätteitä, rakennusjätettä, suurikokoisia jätekappaleita ja vaarallisia jätteitä jätekeskuksella Lappeenrannan Konnunsuolla Kukkuroinmäessä sijaitsevaa jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja loppusijoituspaikkaa jätesäkkitelineellä jätehuoltomääräysten vastaista pyörätöntä, koneelliseen tyhjennykseen soveltumatonta jäteastiaa, jonka tyhjennyksestä määräytyy tämän taksan mukainen lisämaksu 3/ 20 jätteellä ainetta tai esinettä, jonka jätteen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa jäte on jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä jätteiden keräyspaikalla keräysvälineiden sijaintipaikkaa jätteiden keräysvälineellä astiaa, säiliötä, puristinsäiliötä, lavaa, syväkeräyssäiliötä, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljettamista varten keräyskartongilla materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa paperi, pahvi- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia keräyslasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä kirkkaita tai värillisiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskelpoista lasijätettä keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta romumetallijätettä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella jätelain 35 ja 36 §:n mukaista kunnan (tai kunnan lukuun yhtiön) järjestämää jätteenkuljetusta kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. kiinteistökohtaisen keräyksen alueilla niitä kuljetusalueita, joille jätekuljetukset hoidetaan noutamalla jätteet kiinteistöiltä kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan veroista haltijaa tai tontin vuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa kimpalla (yhteisastialla) kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuivajätteellä jätettä, joka jää jäljelle kun biojätteet, hyödynnettävät jätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on eroteltu syntypaikalla pois kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kuljetusjärjestelmää, jossa jätelaitos kilpailuttaa jätteenkuljetukset keskitetysti urakka-alueittain 4/ 20 kunnan toissijaisella vastuulla jätelain 33§ mukaista kunnan velvollisuutta järjestää jätehuolto silloin, kun jätteen haltija tätä muun kohtuullisesti saatavilla olevan palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätehuoltopalvelu kuuluu kunnan toissijaiselle vastuulle, jos: - muuta palvelua ei ole tarjolla - muuta palvelua on tarjolla, mutta se on kaukana (kohtuuttoman korkea kuljetushinta) tai - muuta palvelua on tarjolla, mutta kilpailua ei ole riittävästi (kohtuuttoman korkea hinta) käsitellyllä puulla maalattua, lakattua, kyllästettyä tai muulla vastaavalla tavalla käsiteltyä puujätettä käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä lietteellä yhdyskuntajäteveden puhdistamisessa syntynyttä ja siihen rinnastettavaa vesipitoista jätettä pienmetallilla käytöstä poistettuja metallipakkauksia ja muuta pienikokoista metalliromua pikakontilla pakkaavaan jäteautoon paikan päällä tyhjennettävää maan päällistä suurikokoista (3 – 10 m3) keräysastiaa puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntynyttä biohajoavaa jätettä sako- ja umpikaivojätteellä nestemäisiä kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn lietteitä syväkeräyssäiliöllä pääosin maan sisällä sijaitsevia keräysastioita, jotka tyhjennetään paikan päällä nosturilla. sekajätteellä puutteellisesti syntypaikalla lajiteltua jätettä vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntynyttä kuiva-, bio- ja hyötyjätettä, ei kuitenkaan vaarallista, käymälä- sekä erityisjätettä yhtiöllä kuntien omistamaa alueellista jäteyhtiötä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:tä 5/ 20 II KUNNAN JÄRJESTÄMÄN JÄTTEENKULJETUKSEN MAKSUT 4§ Jätteenkuljetusmaksujen periaatteet Jätemaksutaksa määrätään kiinteistön yhdyskuntajätteiden keräilyastian nimelliskoon ja tyhjennyskertojen mukaan. Tyhjennysvälit määräytyvät jätehuoltomääräysten mukaisesti, ellei kiinteistön haltija ole ilmoittanut tai toimivaltainen viranomainen määrännyt poikkeavaa tyhjennysväliä. Mikäli viranomainen on myöntänyt jätehuoltomääräyksistä poikkeavan tyhjennysvälin, määräytyy jäteastian tyhjennysväli kyseisen päätöksen mukaisesti viikon kuluttua siitä, kun kyseinen päätös on toimitettu Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Jäteastian tyhjennysmaksu koostuu jätteiden kuljetusmaksusta ja käsittelymaksusta. Kuljetusmaksu on määritelty Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluekohtaisesti kilpailuttaman kunkin jäteastiatyypin urakkakorvauksien hinnan mukaisesti. Käsittelymaksu määräytyy Kukkuroinmäen jätekeskuksen käsittelykustannuksista tai kilpailutetuista käsittely- ja hyödyntämispalveluista. Käsittelymaksu perustuu syntypaikkalajitellun jätteen kunkin astiatyypin tilavuuspainoon, alla taulukot. Kuivajäte kg Jäteastia enintään 140 l 13 Jätesäkkiteline n. 200 l 13 Jäteastia enintään 240 l 16 Jäteastia 330 - 390 l 22 Jäteastia 600 - 690 l 36 Pikakontti enintään 4 m3 200 Pikakontti enintään 6 m3 300 Pikakontti enintään 8 m3 400 Pikakontti enintään 10 m3 500 Syväkeräys (max. 5 m3) 475 Biojäte (asuinkiinteistö) kg Jäteastia enintään 140 l 21 Jäteastia enintään 240 l 50 Laitoskiinteistöt Suurkeittiöissä, ravintoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa tai muissa vastaavissa paikoissa syntyvä raskas biojäte hinnoitellaan laitosbiojätteenä. kg Biojäte Jäteastia enintään 140 l 42 Jäteastia enintään 240 l 100 Tyhjennysmaksuun lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. 6/ 20 Astiaryhmissä tyhjennysmaksu peritään kaikista astioista joissa on jätettä. Mikäli astiaryhmän kaikki astiat ovat tyhjiä, peritään kuitenkin astiaryhmän ensimmäisen astian tyhjennysmaksu. Keräysvälineiden muutos voidaan ottaa huomioon alentavana viikon