DOCSLIB.ORG

Kohti Asiantuntijayhteiskunnan Koulutuspolitiikkaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kohti Asiantuntijayhteiskunnan Koulutuspolitiikkaa Kohti asiantuntijayhteiskunnan koulutuspolitiikkaa Osmo Lampinen Erkki Laukkanen Olli Poropudas Heikki Ravantti Risto Rinne Matti Vesa Volanen Kohti asiantuntijayhteiskunnan koulutuspolitiikkaa TOIMITTANEET OLLI POROPUDAS & MATTI VESA VOLANEN ©tekijät Kirja kerrallaan, Helsinki 2003 ISBN 952-91-5612-X Esipuhe Kirja on yritys jäsentää Suomen koulutuspolitiikan lähivuosien asialista. Taustalla on halu kartoittaa politiikka-alueen kokonaismaasto ennen kuin jo tiedossa olevilla ja yhä painokkaammiksi nousevilla tekijöillä - globali- saatio, ikärakenteen vanheneminen ja yhteiskuntarakenteen muutos - suostutellaan kansalaiset tarjouksiin, joista ei voi kieltäytyä. Kirjassa tarkastellaan niin viime vuosikymmenen koulutuspoliittisen käänteen seurauksia kuin tämän päivänkin koulutusongelmia. Erityisessä tarkastelussa on koulutuspolitiikan tulevaisuus, jonka tärkein tekijä on teollisuus- ja palveluyhteiskunnan vaihtuminen asiantuntijayhteiskunnaksi. Kirja pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon Suomea hallitsevan valtakeskittymän yhteiskuntapolitiikan koulutusratkaisuille Kirja on usean kirjoittajan teksteistä toimittajien yhtenäiseksi muokkaama monografia. Toimittajat ovat Olli Poropudas ja Matti Vesa Volanen. Kir- joittajat ovat koulutuspolitiikkaa näköalapaikoilta seuranneita ja siihen vaikuttaneita asiantuntijoita. Professori Risto Rinne Turun yliopistosta ja tutkija Matti Vesa Volanen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimus- laitokselta ovat tunnettuja koulutuksen ja koulutuspolitiikan tutkijoita. Myös pitkään opetushallinnossa ja ammattikorkeakoulun rehtorina toimi- nut valtiotieteen tohtori Osmo Lampinen on julkaissut lukuisia koulutus- poliittisia teoksia. SAK:n ekonomisti, valtiotieteen lisensiaatti Erkki Laukkanen on työelämän ja talouden asiantuntija, opetusministeriössä työskentelevä opetusneuvos Heikki Ravantti on tehnyt pitkän uran opin- totukiasioiden, erityisesti aikuisopintojen tukijärjestelmien parissa. Ope- tusministeriön erikoistutkija, valtiotieteen lisensiaatti Olli Poropudas on erikoistunut työelämän ja koulutuksen välisiin suhteisiin sekä niihin liitty- viin ennusteisiin. 5 Ammattikasvatussihteeri Pekka Nummela kirkkohallituksesta on lukenut teoksen käsikirjoituksen ja antanut käyttömme arvokkaita huomautuksia. Kiitämme häntä sekä muita kirjan syntymiseen vaikuttaneita ystäviämme ja kollegoitamme Helsingissä, tammikuussa 2003 Toimittajat 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 9 2 1990-LUVUN KOULUTUSPOLITIIKKA 19 Punamullasta sateenkaarihallitukseen - sosiaalisesta ohjelmasta uusliberalismiin 19 Uusiin rakenteisiin ja kiristyvään valikointiin 41 Koulutuspoliittisen käänteen yhteiskunnallinen tausta 56 3 KOULUTUSPOLITIIKAN KYSYMYKSIÄ 71 Peruskoulu - kaikkien koulu? 72 Nuorten koulu - ikuinen kahtiajako? 83 Korkeakoulutus - pääsylippu tulevaisuuden työmarkkinoille 91 Aikuiskoulutus - vainko kasaantuvaa hyvää? 104 Opintotuki - ratkaisun ydin 116 4 KOULUTUS 2000-LUVUN ASIANTUNTIJAYHTEISKUNNASSA 125 Koulutuspolitiikan kriisiytyminen 125 Uusien linjausten välttämättömyys 129 5 KOULUTUSPOLITIIKAN ASIALISTA 154 Koulutuspoliittinen keskustelu - puolueet ja etujärjestöt 154 Mitä ensin? 162 Kirjallisuus 175 Kirjoittajat 183 7 8 1 JOHDANTO Tämän kirjan tavoitteena on keskustella Suomen koulutuspolitiikan tulevista linjauksista. Se käsittelee myös Suomen koulutuspolitiikan ajankohtaisia ongelmia ja niihin tarjolla olevia ratkaisuja. Politiikalla ratkaistaan yhteiskunnallisia ongelmia. Ongelmat edellyttä- vät ratkaisuja, ratkaisut edellyttävät resurssien käyttöä ja/tai yhteiskun- nallisten pelisääntöjen muuttamista tai luomista lainsäädännöllisin keinoin. Resurssien suuntaaminen ja pelisäännöt vaikuttavat ihmisten ja organisaatioiden toimintaan. Kyseessä on toiminta, joka klassisessa politiikan tutkimuksessa määritellään politiikaksi. Politiikka on vallan- käyttöä ja valta on toimijan kykyä vaikuttaa muiden toimijoiden käyt- täytymiseen. Ongelmia ovat asiantilat, jotka ovat ristiriidassa sen käsityksen kanssa miten asioiden pitäisi olla. Se, mikä on ongelma, on tulkintakysymys. Tulkintaa tekevät kaikki järjestäytyneet yhteiskunnalliset ryhmät. On- gelman määrittelyssä ideologia on ratkaisevassa asemassa. Yhden ideologian omaksunut henkilö tai ryhmä näkee ongelmana asiantilan, joka toisen ryhmän mielestä on kunnossa. Ideologiat esittävät tiiviste- tysti paitsi edustamiensa yhteiskunnallisten ryhmien tavoitteet ja niiden perustelut myös käsityksen siitä miten yhteiskunta toimii ja/tai miten sen pitäisi toimia, mitkä ovat tärkeitä asioita ja miten näitä asioita tulisi edistää. Jotkut asiat ovat ongelmia kaikkien keskeisten yhteiskunnallisten ryh- mittymien mielestä. Esimerkiksi Suomen liittyminen Euroopan Unio- 9 niin oli kaikkien mielestä ongelma ainakin siinä mielessä, että suoma- laiset instituutiot eivät olleet ennen liittymistä siten järjestetty, että jäsenyyden edellyttämä yhteistyö olisi sujunut kitkattomasti. Sen vuok- si suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittiin institutionaalisia muutoksia. On kuitenkin eri asia tunnistaa joku asia ongelmaksi kuin löytää yhtei- nen linjaus sen ratkaisemiseksi. Osapuolet voivat olla yhtä mieltä asi- antilan ongelmallisuudesta, mutta täysin eri mieltä siitä, millä tavalla ongelma voitaisiin ratkaista Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset ongelmat ja niiden ratkaisemiseen tarvittavat toimenpiteet määrittelee poliittinen koneisto, eduskunta ja valtioneuvosto. Keskeisin tulkinnasta päättävä poliittinen elin on hal- litus, joka valmistelee, esittelee ja toimeenpanee poliittiset päätökset. Eduskunnan ja hallituksen politiikan sisällön linjaavat puolueet edus- kunta- ja kunnallisvaaleissa saamansa kannatuksen sekä keskinäisen yhteistoiminnan pohjalta. Suomessa millään puolueella ei ole yksinoikeutta valtaan edes vaali- kaudeksi. Hallitukset ovat monipuoluehallituksia ja edustavat sen vuoksi monenlaisia yhteiskunnallisia ryhmiä ja ideologioita. Se aihe- uttaa tarpeen hakea ja löytää sellaisia ideologisia lähtökohtia, joiden pohjalta eri intressiryhmiä edustavien puolueiden yhteistyö sujuu. Tarkastelemme koulutuspolitiikkaa pohjoismaisesta hyvinvointival- tiollisesta näkökulmasta. Se tarkoittaa, että tasa-arvon ja toisista huo- lehtimisen tulisi olla kaiken politiikan - myös koulutuspolitiikan - läpäisevä teema. Erityistä huolta tulisi pitää niistä, joilla itsellään ei ole taloudellisia tai poliittisia voimavaroja vaikuttaa omaan toimeentu- loonsa ja hyvinvointiinsa; lapsista, vanhuksista, vammaisista, kielelli- sistä, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista vähemmistöistä, syrjäyty- 10 neistä. Koulutuspolitiikan, kuten kaiken politiikan tulisi edistää yhteis- kunnan kokonaisuuden etua, sekä tarjota tasapuolisesti kaikille yhteis- kuntaryhmille välineitä hyvinvointiin ja turvalliseen elämään. Hyvinvointivaltiollinen politiikka ei ole jakopolitiikkaa. Siis sitä, että joku toinen vastaa taloudellisten resurssien ja siihen perustuvien hy- vinvoinnin tuottamisesta ja hyvinvointipoliitikot jakavat sitä yhteis- kunnan eri ryhmille. Hyvinvointivaltiollinen politiikka kantaa vastuuta jaettavan riittävyydestä ja on valmis tekemään tarvittaessa myös ki- peitä ratkaisuja. Lähtökohtana on, että kaikkien tulee hyötyä ratkaisu- jen myönteisistä tuloksista ja niitä käytetään erityisesti eniten kärsi- mään joutuneiden aseman lievittämiseen. Tarkastelemme koulutuspolitiikan ongelmia ja niihin tarvittavia ratkai- suja nykyisyyden ja tulevaisuuden perspektiivistä. Tutkailemme kou- lutuksen nykytilaa ja siihen johtanutta koulutuspolitiikkaa, minkälaisia muutoksia koulutuksessa on tapahtunut viime vuosina ja mitkä olo- suhteet ja toimenpiteet ovat niiden taustalla. Pyrimme ennakoimaan tulevaisuutta, minkälaisia haasteita ja sopeutumispaineita se tuo kou- lutukseen. Pohdimme näistä perspektiiveistä jäsentyneitä ongelmia ja pyrimme kehittämään niihin sellaisia ratkaisuja, jotka voisivat olla rakentavia sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisuuden kehittämi- sen että eri yhteiskunnallisten ryhmien kannalta. Koulutuksella on kolme tehtävää. Sen vanhin tehtävä on kulttuurin siirtäminen sukupolvelta toiselle. Koulutuksella on taloudellinen tehtä- vä, so. valmistaa tulevista työntekijöistä ammattitaitoista työvoimaa. Koulutus toteuttaa myös yhteiskunnallista valintaa. Työnjakoon pe- rustuvissa yhteiskunnissa on vaativuudeltaan erilaisia työpaikkoja, 11 joiden tuottamat tulot ja yhteiskunnallinen arvostus vaihtelevat. Kou- lutus sijoittaa osaltaan ihmiset näihin tehtäviin.1 Politiikan keskiössä on kysymys resurssien jakamisesta yhteiskunnan eri ryhmille. Koulutuksen resurssien jaossa on kyse paitsi siitä kuka saa ja kuinka paljon koulutukseensa yhteiskunnan varoja, myös tule- vista yhteiskunnallisista asemista, työllisyydestä ja tulotasosta. Vii- meksi mainittuun yhteiskunta vaikuttaa koulutuksen määrällisellä sää- telyllä. Lääkärikoulutuksen suorittanut saa valmistuttuaan korkeat tulot ja hyvän yhteiskunnallisen aseman ja arvostuksen. Mitä vähemmän yhteiskunta kouluttaa lääkäreitä, sitä suurempi on niukkuus heistä, ja sitä korkeammaksi muodostuu palkkojen ja muiden etuisuuksien taso. Koulutus vaikuttaa yhteiskunnalliseen asemaan myös toisella tavalla. Yhdysvalloissa ja Englannissa koulutus eriytyy hyvin varhain. Varak- kaimmat panevat lapsensa korkeatasoista opetusta antaviin oppilaitok- siin, joista he jatkavat parhaimpiin jatko-opintoihin, joista sijoitutaan myös parhaimpiin työpaikkoihin. Suomalaisen koulujärjestelmän perusidea on ollut yhteiskunnallisesti tasa-arvoisempi, mutta sekään ei ole pystynyt estämään tehokkaasti yhteiskunnallisten asemien sosiaalista periytyvyyttä. Suomessa kaikki käyvät peruskoulua, joka on ollut suurin piirtein
Load more

Recommended publications
  • From the Tito-Stalin Split to Yugoslavia's Finnish Connection: Neutralism Before Non-Alignment, 1948-1958
    ABSTRACT Title of Document: FROM THE TITO-STALIN SPLIT TO YUGOSLAVIA'S FINNISH CONNECTION: NEUTRALISM BEFORE NON-ALIGNMENT, 1948-1958. Rinna Elina Kullaa, Doctor of Philosophy 2008 Directed By: Professor John R. Lampe Department of History After the Second World War the European continent stood divided between two clearly defined and competing systems of government, economic and social progress. Historians have repeatedly analyzed the formation of the Soviet bloc in the east, the subsequent superpower confrontation, and the resulting rise of Euro-Atlantic interconnection in the west. This dissertation provides a new view of how two borderlands steered clear of absorption into the Soviet bloc. It addresses the foreign relations of Yugoslavia and Finland with the Soviet Union and with each other between 1948 and 1958. Narrated here are their separate yet comparable and, to some extent, coordinated contests with the Soviet Union. Ending the presumed partnership with the Soviet Union, the Tito-Stalin split of 1948 launched Yugoslavia on a search for an alternative foreign policy, one that previously began before the split and helped to provoke it. After the split that search turned to avoiding violent conflict with the Soviet Union while creating alternative international partnerships to help the Communist state to survive in difficult postwar conditions. Finnish-Soviet relations between 1944 and 1948 showed the Yugoslav Foreign Ministry that in order to avoid invasion, it would have to demonstrate a commitment to minimizing security risks to the Soviet Union along its European political border and to not interfering in the Soviet domination of domestic politics elsewhere in Eastern Europe.
    [Show full text]
  • Taxonomy of Minority Governments
    Indiana Journal of Constitutional Design Volume 3 Article 1 10-17-2018 Taxonomy of Minority Governments Lisa La Fornara [email protected] Follow this and additional works at: https://www.repository.law.indiana.edu/ijcd Part of the Administrative Law Commons, American Politics Commons, Comparative and Foreign Law Commons, Comparative Politics Commons, Constitutional Law Commons, International Law Commons, Law and Politics Commons, Legislation Commons, Public Law and Legal Theory Commons, Rule of Law Commons, and the State and Local Government Law Commons Recommended Citation La Fornara, Lisa (2018) "Taxonomy of Minority Governments," Indiana Journal of Constitutional Design: Vol. 3 , Article 1. Available at: https://www.repository.law.indiana.edu/ijcd/vol3/iss1/1 This Article is brought to you for free and open access by Digital Repository @ Maurer Law. It has been accepted for inclusion in Indiana Journal of Constitutional Design by an authorized editor of Digital Repository @ Maurer Law. For more information, please contact [email protected]. Taxonomy of Minority Governments LISA LA FORNARA INTRODUCTION A minority government in its most basic form is a government in which the party holding the most parliamentary seats still has fewer than half the seats in parliament and therefore cannot pass legislation or advance policy without support from unaffiliated parties.1 Because seats in minority parliaments are more evenly distributed amongst multiple parties, opposition parties have greater opportunity to block legislation. A minority government must therefore negotiate with external parties and adjust its policies to garner the majority of votes required to advance its initiatives.2 This paper serves as a taxonomy of minority governments in recent history and proceeds in three parts.
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Yleisradion Hallinnon Ja Ohjauksen Kehitys 1926–2017. Kehityskaari Eduskunnan Alaiseksi Yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki
    JULKAISUJA 17/2017 Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017 Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tutkimuksen motto ”Ne, jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä” George Santayana Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä. arvot Rohkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö Julkaisun päivämäärä 19.12.2017 Julkaisun nimi Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017. Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö 9.1.2017 Julkaisusarjan nimi ja numero ISSN (verkkojulkaisu) 1795-4045 Liikenne- ja viestintäministeriön ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-243-537-8 julkaisuja 17/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-537-8 Asiasanat Julkinen palvelu, Yleisradion hallinto, ohjaus, valvonta Yhteyshenkilö Muut tiedot Tutkimusta koskevat tiedustelut: YTT Martti Soramäki, 0405597203, [email protected] Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee Yleisradiota vuosina 1926–2017. Tarkoitus on kuvata ja analysoida yleisellä toimielintasolla (eduskunta, valtioneuvosto/liikenne- ja viestintäministeriö/yhtiökokous, yhtiön hallintoneuvosto, yhtiön hallitus) Yleisradion valvontaa ja omistajaohjausta ja näihin liittyvän johtamisen ja työnjaon kehitystä. Erityisesti on tarkoitus tutkimuskysymyksenä selvittää, miten
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä .................................................................................... - 14 - 2.1.3 ”Epävirallinen” yhteistyö, ”nordisk nytta” ja paikallistason
    [Show full text]
  • Elämä Kertoo
    ELÄMÄ KERTOO OLAVI BORG ELÄMÄ KERTOO Puoli vuosisataa akateemisessa maailmassa © 2010 Tampere University Press ja Olavi Borg Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin 040 190 9800 fax (03) 3551 7685 [email protected] www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi Valokuvat Tekijän kotiarkistosta Kansi Mikko Reinikka Layout Marita Alanko ISBN 978-951-44-8199-4 ISBN 978-951-44-8301-1 (pdf) Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2010 SAATTEEKSI Suomen Kulttuurirahastolle tekemäni tutkimussuunnitelman mukaan tarkoitus oli ”akateemisen opettajan ja tutkijanuran (1958–98 ja edelleen) kriittinen ja temaatti- nen läpikäyminen”. Keskeisenä punaisena lankana piti olla ”a) perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välinen jännite ja vuorovaikutus, b) tutkimustiedon popu- larisointi ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä c) tutkijana ja päätöksentekijänä rinnan toimimisen problematiikka”. Aivan suunnitelman mukaan en ole onnistunut toimimaan. Tarkasteluteemat kyllä näkyvät jo suoraan muutamista kappaleiden pääotsikoista. Erityisesti työn loppupuolen luvut Kokemuksia tutkimusprojekteista, Tohtorikoulutus työnä ja har- rasteena ja Yliopistojen kolmas tehtävä, ovat suoraan alkuperäisen suunnitelman mukaisia. Sen sijaan tuo luvattu tarkastelun punainen lanka eli kriittinen ja temaat- tinen näkökulma on paljolti hajautunut itse tekstiin. Työn alkuosasta tuli paljon enemmän elämäkerrallinen kuin mitä alun perin ajattelin. Eniten pohdin, pitääkö yliopistouraa edeltänyttä lapsuuden, nuoruuden ja opiskelun aikaa mitenkään ottaa mukaan.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Hajottaminen Ja Liinamaan Virkamieshallitus 1975
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Antti Johannes Korhonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Antti Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 115 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee tapahtumaketjua, joka johti Kalevi Sorsan enemmistöhallituksen eroon, eduskunnan hajottamiseen sekä Keijo Liinamaan virkamieshallituksen muodostamiseen kesäkuussa 1975. Lähtökohtana on tarkastella sitä, miksi eduskunta hajotettiin ja poliittisen hallituksen tilalle muodostettiin virkamieshallitus sekä, millainen oli sen kokoonpano ja mitä se sai toimikaudellaan aikaan. Sorsan enemmistöhallitus hajosi poliittisiin erimielisyyksiin ja sisäiseen toimintakyvyttömyyteen. Taustalla oli myös Suomen taloudellisen tilanteen jatkuva heikkeneminen ja presidentti Kekkosen tyytymättömyys hallituksen
    [Show full text]
  • POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien Puolueiden Elinkeinopolitiikka 1951–1970
    B 98 OULU 2011 B 98 UNIVERSITY OF OULU P.O.B. 7500 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA SERIES EDITORS HUMANIORAB Janne Leiviskä ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM Leiviskä Janne Senior Assistant Jorma Arhippainen POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN BHUMANIORA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Lecturer Santeri Palviainen CTECHNICA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN Professor Hannu Heusala MURROKSESSA DMEDICA Professor Olli Vuolteenaho SUURIMPIEN PUOLUEIDEN ELINKEINOPOLITIIKKA 1951–1970 ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM Senior Researcher Eila Estola FSCRIPTA ACADEMICA Director Sinikka Eskelinen GOECONOMICA Professor Jari Juga EDITOR IN CHIEF Professor Olli Vuolteenaho PUBLICATIONS EDITOR Publications Editor Kirsti Nurkkala OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 98 JANNE LEIVISKÄ POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970 Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 29. lokakuuta 2011 klo 12.00 OULUN YLIOPISTO, OULU 2011 Copyright © 2011 Acta Univ. Oul. B 98, 2011 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Tapani Paavonen Dosentti Heikki Roiko-Jokela ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2011 Leiviskä, Janne, Development of sources of livelihood in Northern and Eastern Finland at a turning point in Finnish society. Industrial policies of the largest parties in 1951–1970 University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI-90014 University of Oulu, Finland Acta Univ.
    [Show full text]
  • Kusti Eskolan Poliittinen Toiminta Vuosina 1945–1962 O
    ”Koska elinvoimainen maaseutu on kansamme tulevaisuuden peruslehti” Kusti Eskolan poliittinen toiminta vuosina 1945–1962 Oulun yliopisto Historiatieteet Historian Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2009 Inka Hekkala SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO 4 HISTORIALLINEN TAUSTA 4 Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 4 Maalaisliitto 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun 7 Kusti Eskola 10 TUTKIMUSTILANNE 12 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13 LÄHTEET JA MENETELMÄT 14 1. UUTENA VALTAKUNNANPOLITIIKASSA 1945–1953 16 1.1. Arkadianmäelle keskipohjalaisen maatalousväestön miehenä 16 1.2. Eduskuntatyötä maaseudun hyväksi 20 1.3. Uusien linjalla Kekkosen tukijoukoissa – vai omalla linjallaan? 30 2. LÄHELLÄ SUOMALAISEN POLITIIKAN HUIPPUA 1953–1958 36 2.1. Lyhyitä ministerikausia vaikeana aikana 36 2.2. Eduskunnassa vakaan talouden asialla 47 2.3. Arvostettu luottomies puolueensa terävimmän kärjen ulkopuolella 57 2 3. YÖPAKKASMINISTERISTÄ ”RYHMÄN LINJAN” ÄÄNEKSI 1958–1962 63 3.1. Vastuunkantajana yöpakkashallituksessa 63 3.2. Kansanedustaja muuttuvan yhteiskunnan haasteissa 76 3.3. ”Ryhmän linjalla” Kekkosen linjan vastapuolella 88 3.4. Yllättävä putoaminen eduskunnasta 102 LOPPULAUSE 110 LÄHDELUETTELO 114 3 JOHDANTO HISTORIALLINEN TAUSTA Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 Moskovassa 18.9.1944 solmitun välirauhan ehdot olivat Suomen kannalta raskaat ja synnyttivät suomalaisissa pelkoa ja katkeruutta. Sisä- ja talouspolitiikkaan pitkälle eteenpäin vaikuttaneita ehtoja olivat sotakorvausten maksaminen, sotarikollisten tuomitseminen, poliittisten vankien vapauttaminen,
    [Show full text]
  • Porkkalan Sotilastukikohta Lehdistön Sananvapauden Rajapintana Suomessa Kesällä 1955
    Porkkalan sotilastukikohta lehdistön sananvapauden rajapintana Suomessa kesällä 1955 Maija Majuri Pro gradu -tutkielma marraskuu 2020 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset 3 1.2 Aiempi aiheeseen liittyvä tutkimus 4 1.3 Aineisto ja metodit 6 2. Suomalainen itsesensuuri 1950-luvun puolivälissä ja aktiivinen Neuvostoliitto 10 2.1 Sensuuri ja itsesensuuri suomalaisessa sanomalehdistössä 10 2.2 Neuvostoliitto lämmittää kansainvälistä ilmapiiriä 16 2.2.1 Kylmä sota – jännitys tiivistyi 16 2.2.2 Neuvostoliitto antoi Port Arthurin tukikohdan Kiinalle 22 3. Journalismin kuuma kesä 1955 24 3.1 Toukokuu 24 3.2 Kesäkuu 30 3.3 Heinäkuu 37 3.4 Elokuu 56 3.5 Syyskuu 65 4. Johtopäätökset 81 Lähteet ja kirjallisuus 87 3 1 Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Tämä tutkimus käsittelee Suomen sanomalehdistössä esiintynyttä julkista keskustelua Porkkalan vuokra-alueen palautuksesta vuonna 1955. Välirauhansopimuksen 19.9.1944 8 artiklan1 mukaan Suomen oli vuokrattava Sosialististen neuvostotasavaltojen liitolle, josta jatkossa käytän vakiintunutta nimeä Neuvostoliitto (NL), sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi noin tuhannen neliökilometrin suuruinen maa- ja vesialue Porkkalanniemeltä ja sen lähialueilta2. Maa-alue oli kooltaan 380,5 km2.3 Porkkalan vuokra-alueen alle jäi Degerbyn kunta lähes kokonaan, suuria alueita Kirkkonummen ja Siuntion kunnista sekä pieni osa Espoosta ja Inkoosta. Vuokra-alueen rajan taakse jäi suuri osa Kirkkonummen kunnasta, osa Siuntiota, Degerbyn kunta lähes kokonaan ja pieniä osia Inkoosta ja Espoosta. Alueen evakuointiin annettiin aikaa kymmenen vuorokautta, jolloin 7.272 asukkaan oli irtaimen omaisuutensa kanssa siirryttävä uuden rajan toiselle puolelle. Vuokra-alue sijaitsi Helsingin läheisyydessä, lähimmillään rajalinja kulki vain noin 20 kilometrin päässä pääkaupungin keskustasta, joten se koettiin konkreettiseksi uhkaksi Suomen suvereniteetille.
    [Show full text]
  • Tl 1-2017.Pdf (4450
    1 | 2017 & SUOMEN TIEYHDISTYKSEN AMMATTILEHTI 1 Tiesäämallinnus – tavoitteena ajoneuvojen keräämän tiedon hyödyntäminen Tieverkon ennakoivaa kunnonhallintaa kehitetään projektein ja kokeiluin Metsäteillä kannattaa kehittää urakointia Miten robottibussi ja muu liikenne pelasivat yhteen Espoon kokeilussa? Tieyhdistys sata vuotta – miten kaikki alkoi? // SISÄLTÖ 25 18 TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ PALSTAT – KOLUMNIT 4 Tavoitteena päällysteiden ennakoiva hoito ja 3 Pääkirjoitus – Etusivu uusiksi kunnostus 21 Kolumni – Merja Kyllönen: Rekenä ja kelkkana 9 Liikenneviraston digitalisaatiokokeilut 31 Eduskunnasta – Markku Pakkanen: Vaihtoehtoisten 14 Tiesään mallinnus käyttövoimien jakelu kuntoon 16 Harjalla maanteiden hoidon alueurakoiden valvon- 32 Uutisia Tieyhdistyksestä taan 33 Yksityistietolaari – Ja nyt valittamaan… 18 Myös metsäteillä kannattaa kehittää urakointia 34 Uutisia 42 Henkilöuutisia AUTOMAATIO 43 Liikehakemisto 22 Kuinka robottibussi pärjäsi liikenteessä Espoossa TIEYHDISTYS 100 VUOTTA 25 Kaikki pyörii 1 – Alkutaival 1917–1929 Kannen kuva: Ari Andersin / Vastavalo & ISSN 0355-7855 Päätoimittaja Nina Raitanen, 040 744 2996 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 86. vuosikerta Julkaisupäällikkö Liisi Vähätalo, 040 503 6669 Tarja Flander, 040 592 7641 Erikoistoimittaja Jaakko Rahja, 0400 423 871 [email protected] JULKAISIJA Kestotilaus 65 €, vuosikerta 76 € Suomen Tieyhdistys ry ILMOITUSMYYNTI 6 numeroa vuodessa Marianne Lohilahti TOIMITUS 040 708 6640 ULKOASU/TAITTO Reija Jokinen, PPD Studio Sentnerikuja 2, 00440
    [Show full text]