1 | 2017 & SUOMEN TIEYHDISTYKSEN AMMATTILEHTI 1

Tiesäämallinnus – tavoitteena ajoneuvojen keräämän tiedon hyödyntäminen

Tieverkon ennakoivaa kunnonhallintaa kehitetään projektein ja kokeiluin

Metsäteillä kannattaa kehittää urakointia

Miten robottibussi ja muu liikenne pelasivat yhteen Espoon kokeilussa?

Tieyhdistys sata vuotta – miten kaikki alkoi? // SISÄLTÖ

25 18

TIE&LIIKENNE 1 | 2017

KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ PALSTAT – KOLUMNIT 4 Tavoitteena päällysteiden ennakoiva hoito ja 3 Pääkirjoitus – Etusivu uusiksi kunnostus 21 Kolumni – Merja Kyllönen: Rekenä ja kelkkana 9 Liikenneviraston digitalisaatiokokeilut 31 Eduskunnasta – Markku Pakkanen: Vaihtoehtoisten 14 Tiesään mallinnus käyttövoimien jakelu kuntoon 16 Harjalla maanteiden hoidon alueurakoiden valvon- 32 Uutisia Tieyhdistyksestä taan 33 Yksityistietolaari – Ja nyt valittamaan… 18 Myös metsäteillä kannattaa kehittää urakointia 34 Uutisia 42 Henkilöuutisia AUTOMAATIO 43 Liikehakemisto 22 Kuinka robottibussi pärjäsi liikenteessä Espoossa

TIEYHDISTYS 100 VUOTTA 25 Kaikki pyörii 1 – Alkutaival 1917–1929

Kannen kuva: Ari Andersin / Vastavalo

&

ISSN 0355-7855 Päätoimittaja Nina Raitanen, 040 744 2996 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 86. vuosikerta Julkaisupäällikkö Liisi Vähätalo, 040 503 6669 Tarja Flander, 040 592 7641 Erikoistoimittaja Jaakko Rahja, 0400 423 871 [email protected] JULKAISIJA Kestotilaus 65 €, vuosikerta 76 € Suomen Tieyhdistys ry ILMOITUSMYYNTI 6 numeroa vuodessa Marianne Lohilahti TOIMITUS 040 708 6640 ULKOASU/TAITTO Reija Jokinen, PPD Studio Sentnerikuja 2, 00440 Helsinki [email protected] [email protected] PAINO [email protected] Painotalo Plus Digital Oy PÄÄKIRJOITUS //

Etusivu uusiksi

ENNEN KUIN painokoneet ehtivät käynnistyä tä- maakunnista löytyä ratkaisua. Maakunnat saisivat män lehden osalta, neljä päivää sitten kirjoittamani itse päättää mihin ne nyt valtion alemman tieverkon pääkirjoitus Liikenneverkkoyhtiöstä vanheni käsiin. ylläpitoon käyttämän 350 miljoonaa euroa käyttäi- Jo ennen selvityksen julkaisemista keskustelu löi sivät. Autoilijat ja muut verkon yksityiset käyttäjät kiivaana yksityisyyden suojasta ja julkaisemisen jäl- ovat samalla myös SOTE-palveluiden käyttäjiä, jo- keen keskustelu kävi tulikuumana kaikissa medioissa ten maakuntamallissa tehtävät arvovalinnat rahan ja some-kanavissa autoveron poistamisesta. Maanan- käytöstä tulevat olemaan todellisia ja ne tehdään taina keskustelu vihellettiin poikki, kommentointi- nykyistä lähempänä kansalaisia. Tienpito ei ehkä ole kanavat suljettiin ja ilmoitettiin, että Liikenneverkko- tässä päätöksenteossa voittaja. yhtiö-selvitys keskeytetään. Järjestelmätason muutoksia tarvitaan tulevaisuu- Olo on hivenen hämmentynyt. Paljon keskus- dessa varmasti ja maakuntien myötä niitä telua ja mielipiteitä, mutta itse asia jäi kokonaan myös tulee. Yksi unohdettu tie siihen, käsittelemättä. Kun korjausvelkapaketit on vuoden että rahoitus saadaan perusväylänpi- 2019 jälkeen käytetty, on väy- dossa riittämään, on se, että nykyi- lästön rahoitus entistä kurjem- sellä rahoituksella saadaan enemmän massa tilanteessa. Autonomiset aikaiseksi. Digitalisaation myötä väy- Paljon keskustelua ajoneuvot, sähköautot ja muut länpidossa on mahdollisuus siir- teknologian kehitysaskeleet tu- tyä, SOTE-termejä käyttäen, ja mielipiteitä, levat vaatimaan väylästöltä uutta sairaanhoidosta terveyden- mutta itse asia varustetasoa ja kuntoa. Mistä hoitoon. Vaurioitumismeka- rahat jo olemassa olevan korja- nismien ymmärtäminen ja jäi kokonaan usvelan poistamiseen ja uusien hallinta mahdollistavat on- käsittelemättä. vaatimusten täyttämiseen ja mi- gelmiin puuttumisen en- ten sektori vastaa kiristyneisiin tistä pienemmillä toimen- päästötavoitteisiin? Liikenteen piteillä ja toimenpiteiden päästöistä on edelleen leikattava puolet vuoteen täsmäkohdentaminen juuri 2030 mennessä. ongelmakohtiin voisivat olla Tehty selvityskään ei vastannut täysin kaikkiin ratkaisu. Tämä on väylänpi- avoimiin kysymyksiin, mutta siinä esitettiin mielen- don tulevaisuutta ja osittain jo kiintoinen ja ennakkoluuloton vaihtoehto. Ainakaan nykyisyyttä. ministeriötä ja selvityksen tekijöitä ei voi syyttää siitä, Liikkumisen hallinnan ja pal- että väylästön ongelmien kanssa olisi jääty toimetto- jon puhuttujen operaattoreiden maksi ja mitään ei olisi tehty. Selvitys miellettiin nyt lisäksi myös kunnonhallinnasta, suoraan ehdotukseksi ja se kaatui jo alkumetreillään osaamisesta sekä tutkimuksesta ja ilman sen ansaitsemaa avointa keskustelua ja kom- kehittämisestä tulisi voida tehdä vielä mentointikierrosta. nykyistä suuremmassa mittakaavas- Tulevat viikot näyttävät mitä selvityksen tuhkas- sa kannattavaa liiketoimintaa alan ta vielä hioutuu. Hankalalta tuntuu sekin ratkaisu, yrityksille ja toimijoille. Poistetaan että alempiasteinen tieverkko menisi nyt suunnitel- esteet innovaatioiden ja osaamisen lusti maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta. SO- hyödyntämiseltä urakoissa ja tien- TE-palveluiden järjestäminen vie taatusti maakuntien pidossa. Samalla rahalla ja tiedolla rahoituksen tiukille. Liikenneverkon ylläpitämiseen, enemmän perustienpitoa! saati korjausvelan hallittuun alentamiseen ei taida

NINA RAITANEN

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 3 KUVA PERTTI HARSTELA / VASTAVALO KUVA

Päällysteiden hoidossa sairaanhoidosta terveydenhoitoon Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja Kunnostuksen Ohjelmointi -projektissa kehitetään uusia menetelmiä tienpidon tuottavuuden parantamiseksi niin, että päällysteiden käyttöikä kasvaa ja laskennalliset kustannukset alenevat. Tavoitteena on myös tunnistaa tiestön ”heikot lenkit” ennakoiden ja laatia korjaus- ja hoitotoimenpiteet, jotka korjaavat ongelmien todelliset syyt.

TIMO SAARENKETO, Roadscanners Oy

uomen päällystetyt tiet ovat nut 40–50 vuodesta noin 10 vuoteen. määrän vähenemiseen. Nyt kuitenkin näyt- suuren murroksen alla. Viime Kun myös päällysrakenne kokonaisuutena tää siltä, että vain puutavararekat ovat siir- vuosikymmenien aikana raskaat alkaa lähestyä elinkaarensa loppua, olem- tyneet paripyörien käyttöön, kun muilla rekat ovat siirtyneet käyttämään me siirtymässä vaiheeseen, jossa päällys- rekoilla yksittäispyörien rasitusvaikutus on yhä enemmän yksittäispyöriä, teiden vaurioitumisnopeus alkaa kasvaa entisestään kasvanut suurempien sallittu- Sminkä johdosta päällysteisiin kohdistuva eksponentiaalisesti aiemman lineaarisen jen painojen myötä. Jatkossa lisähaasteen rasitus on kasvanut merkittävästi. Tämä kasvun sijaan. tuovat vielä ns. HCT-rekat, joita testataan puolestaan lyhentää etenkin ohuiden pääl- Vuonna 2013 käyttöön otetun 76 tn eri puolilla Suomea. lysteiden elinikää. kokonaispainon toivottiin tuovan hel- Edellisten lisäksi päällystetyn tieverkon Liikenneviraston Massat ja Mitat -pro- potusta ongelmaan, sillä niissä on ylläpitoon käytettävä rahoitus on viime jektissa tehtyjen laskelmien mukaan useilla käytettävä pääosin paripyöriä ja suurempi vuosien aikana selvästi vähentynyt. Teiden teillä laskennallinen käyttöikä on pudon- kokonaispaino johtaisi rekkakuljetusten päällystämiseen ja ajoratamaalauksiin on

4 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ //

Päällystetyn tieverkon ylläpitoon käytettävä rahoitus on viime vuosien Ivalo aikana selvästi vähentynyt. PEHKO pilot areas 2015-2025 Kittilä € ollut käytössä keskimäärin 140 milj. , Sodankylä mikä tarkoittaa koko yleiselle tieverkolle jaettuna keskimäärin 2,25 €/m/v. Päällys- teiden korjausvelkaa syntyy noin 100–200 Pello Kemijärvi-Posio milj. € vuodessa. Näiden seikkojen vaiku- Rovaniemi tuksesta tieverkon kuntotaso on hiljalleen heikkenemässä ja samalla huonokuntois- Karstula Kemi Ranua Kuusamo ten teiden suhteellinen osuus on selkeästi Kemi-Tornio Ii Pudasjärvi-Taivalkoski nousemassa. Nykyisen hallituksen korja- Rovaniemi (main roads) usvelkapaketti tuo väliaikaista helpotusta, Suomussalmi Oulu mutta ei ratkaise ongelmaa. Puolanka Suomi ei ole näiden haasteiden kanssa Raahe-Ylivieska Siikalatva Kajaani yksin ja maailmalla vastaavassa tilanteessa Kuhmo käytetyt reagointimallit voidaan karkeasti Kokkola Pyhäjärvi Iisalmi

Pietarsaari Kiuruvesi jakaa kolmeen eri luokkaan: Veteli Nurmes

Nilsiä 1. Hyväksytään tilanne, mutta ei ha- Pihtipudas Pielavesi Lapua Joensuu luta puuttua nykyisiin käytäntöihin Vaasa Kristiinankaupunki Ilomantsi Karstula Viinijärvi päällystettyjen teiden ylläpidon oh- Seinäjoki Alavus Suonenjoki Äänekoski Kuopio jauksessa: Kauhajoki Keuruu Jyväskylä Kitee a. Muutetaan heikkokuntoisemmat Virrat Pieksämäki Savonlinna Parkano Merikarvia Kankaanpää päällystetyt tiet sorateiksi ja / tai Jämsä Orivesi Juva

jos tiellä on vähän liikennettä, Mikkeli Kangasala Sastamala Imatra Heinola muutetaan ne yksityisteiksi. Harjavalta Tampere Pori Huittinen Hämeenlinna Lahti Lappeenranta b. Heikennetään päällystetyn tiever- Kouvola Loimaa Forssa Raisio kon toiminnallisen kunnon stan- Mäntsälä Lieto Myrskylä Kotka Salo Hyvinkää Nummi dardeja, esimerkkinä maksimiu- Porvoo Paimio Vantaa Espoo rasyvyys ja talvihoidon standardit Raasepori ja / tai asetetaan heikoimmille tieosuuksille nopeusrajoituksia. 2. Parannetaan päällystettyjen teiden Kuva 1. PEHKO kohteiksi valittiin Karstulan hoitoalueen päällystetyt tiet Keski-Suomessa ja ylläpidon ja hoidon käytäntöjä niin, Kemi-Tornion hoitoalueen päällystetyt tiet sekä suurin osa Rovaniemen hoitoalueen päätiestöstä. että toimenpiteiden tuottavuus pa- ranee nykyisestä ja tätä kautta tie- verkon kuntoa voidaan ylläpitää / reagoidaan jo ennen kuin ne eh- keväällä roudan sulamisaikaan, parantaa vähemmillä resursseilla. tivät vaurioittaa tietä. jolloin tieverkko on heikoimmil- c. Nostetaan hoidon tasoa, esimerk- 3. Vaikutetaan tiestöä käyttäviin ja nii- laan ja jolloin 80–90 % tien vau- kinä kuivatuksen hoito, jolloin den kuntoa heikentäviin ajoneuvoi- rioitumisesta tapahtuu. kasvatetaan päällysteiden käyttöi- hin niin, että päällystettyjen teiden kää ja näin alennetaan ylläpidon kunnon heikkenemisnopeus hidas- Suomessa joudutaan mahdollisesti ot- vuosikustannuksia. tuu ja sitä myötä ylläpidon vuosi- tamaan käyttöön osia kaikista eri malleista. d. Tiestön ylläpidossa otetaan käyt- kustannukset pienenevät Digitalisaatio ja liikenneväylien diagnos- töön uusinta teknologiaa, jonka f. Vaikutetaan päällystettyjen teiden tiikkateknologian nopea kehitys auttaa ym- avulla nykyistä tieverkkoa täsmä- kuntoa heikentävien ajoneuvojen märtämään paremmin missä ja miksi tiet korjataan ja vahvistetaan, jolloin teknisiin ominaisuuksiin (nasta- vaurioituvat. Tulee muistaa, että tiejakson päällystettyjen teiden käyttöikä renkaat, yksittäispyörät, ilmanpai- koetaan olevan erittäin huonokuntoinen, merkittävästi kasvaa ja sitä kautta neet, jne.), jolloin esimerkiksi tei- kun noin 30 % tiestä on vaurioitunut. päällystettyjen teiden vuosikustan- den urautumisnopeus pienenee, Tällöin kuitenkin 70 % tiestä on vielä nukset putoavat huomattavasti. päällysteen käyttöikä kasvaa ja hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa eikä e. Päällysteiden hoidossa otetaan tämän myötä vuosikustannukset välttämättä kaipaa vielä toimenpiteitä. käyttöön ennakoiva eli proaktii- pienenevät. Asiaa on tutkittu vuodesta 1998 alkaen vinen kunnossapito, jolloin esiin g. Otetaan käyttöön raskaan ka- EU:n rahoittamassa ROADEX-projek- tuleviin ongelmakohteiden syihin luston painorajoitukset etenkin tissa, jonka suosituksissa avainsana on >

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 5 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ

3. 2.

5.

6.

1. 4.

Kuva 2. PEHKO-tiestön toiminnallisen ja ra- kenteellisen kunnon mittaukset suoritettiin Roadscannersin kehittämällä RDSV-kalus- tolla (vasen kuva) ja tanskalaisen Greenwoo- din kehittämällä TSD-kalustolla. RDSV ka- lusto koostuu maatutkasta (1), digitaalisista videokameroista (2), tien ja sen ympäristön poikkileikkauksen mittaamisesta laserkeilai- mella (3) ja tasaisuuden mittauksesta kiihty- vyysanturilla (4). TSD kalustolla tien taipumaa mitataan 10 tonnin taka-akselin (5) etu- ja takapuolelle asennetuilla Doppler antureilla (6), jotka mittaavat taipumanopeutta.

Kuva 3. Esimerkki laserkeilainaineiston analyysituloksista PEHKO-projektissa. Kuvassa oikeal- la ylhäällä on esitetty urautumiskartta 2016 ja oikealla alhaalla urakasvukartta laskettuna 2016 ja 2015 mittaustulosten erotuksesta. Vasemmalla ylhäällä on videokuva kohteesta ja alhaalla piste- pilvivideo, jossa näkyy myös urasyvyydet. Tulokset osoittavat selkeästi, että nopea urautuminen liittyy yksityistieliittymään ja todennäköisesti sen kuivatuspuutteisiin.

”fokus”, jossa – Lean-ajattelun tavoin – PEHKO-projektin tekijät asettivat Pilottialueet ja lähtötilanne tehdään oikeita toimenpiteitä, oikeaan myös erittäin kunnianhimoisen taloudel- PEHKO-projektin pilottialueiksi valittiin aikaan ja oikeissa paikoissa. listen tulosten tavoitteen. Vuonna 2025 Karstulan ja Kemi-Tornion hoitoaluei- päällysteiden vuosikustannusten tulisi pi- den päällystetyt tiet sekä Rovaniemen PEHKO-projektin tavoitteet lottialueilla olla noin 50 % nykyisistä las- hoitoalueen päätiet (kuva 1). Keski-Suo- Vuonna 2014 päätettiin aloittaa valmiste- kennallisista kustannuksista (=päällystei- men Karstulan hoitoalueella tutkittavien lut ”Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja den ylläpitoon käytetty raha + vuosittain päällystettyjen teiden kokonaispituus oli Kunnostuksen Ohjelmointi” eli PEHKO syntyvä korjausvelka). Suomessa tämä 408 km ja Lapissa Kemi-Tornion hoito- 2015–2025 -projektista. Projektissa ovat merkitsisi, että tiet voitaisiin pitää hyvässä alueella sekä Rovaniemen hoitoalueella mukana Liikennevirasto, Lapin ja Kes- kunnossa nykyisellä noin 140 milj. € kus- seurantaan valittiin päällystettyjä teitä yh- ki-Suomen ELY-keskukset sekä Roads- tannustasolla ilman, että uutta korjaus- teensä 1560 km. canners Oy. velkaa syntyisi. On kuitenkin todettava, Projektin lähtötietona käytettiin alueen Tavoitteena oli kehittää ja testata uusia että samalla teiden hoidon kustannukset vanhoja ptm-mittaustuloksia, joista hyö- ja innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla tulisivat todennäköisesti hieman kasva- dynnettiin etenkin ura- ja IRI-mittaustu- päällystettyjen teiden ylläpidon ja hoidon maan nykyisestä. lokset. Lisäksi alustavissa urautumisnope- tuottavuutta parannetaan niin, että pääl- PEHKO-projektissa on edelleen pyritty usanalyyseissa käytettiin Destian tekemiä lysteiden käyttöikä kasvaa. Tavoitteena on huomioimaan myös tulevan digitalisaation uramittaushistoriaan (100 m keskiarvo) myös tuottaa uutta tietoa erilaisten teiden ja älyliikenteen asettamat vaatimukset niin, pohjautuvia laskelmia. elinkaarikustannuksista ja niistä tekijöistä, että koko tutkitusta tieverkosta laaditaan Kun tavoitteena oli, että jatkossa pääl- jotka nostavat näitä kustannuksia ja aiheut- digitaaliset pistepilvimallit ja kaikki kerätyt lysteiden ylläpitoon on käytettävissä jat- tavat päällysteiden ennenaikaista vaurioitu- tiedot sidotaan tähän malliin. Tämä mah- kossa noin 2,2 €/m/v, merkitsee tämä, mista. Toisin sanoen tiestömme ylläpidon dollistaa tarkan historiatiedon keräämisen että päätiestöllä urautumisnopeus olisi, kustannusten nousuun vaikuttavat ”heikot ja tulosten perusteella siirtymisen enna- kaikkein vilkkaimpia teitä lukuun otta- lenkit” tunnistetaan ennakoiden ja niille koivaan kunnossapitoon. Jatkossa tiestöä matta, maksimissaan alle 1,5 mm/v ja laaditaan korjaus- ja hoitotoimenpiteet, käyttävät ajoneuvot tulevat olemaan myös muilla teillä alle 1 mm/v. Tällöin pääties- jotka korjaavat ongelmien todelliset syyt. merkittävä tien kunnosta raportoiva tekijä. töllä laskennallinen päällysteiden kestoikä

6 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ //

Jaksot Jaksot Jaksot Jaksot Jaksot 428 - 434 435 - 439 440 - 444 445 - 447 448 - 502 su 1 su 2 su 1 su 2 su 1 su 2 su 1 su 2 su 1 su 2 Vuonna 2025 paras 8,39 9,11 9,07 9,52 7,01 7,72 7,36 7,14 8,68 8,94 80 % päällysteiden vuosi-

10–20 % 14,62 15,25 15,02 16,42 12,29 12,71 11,72 12,14 13,16 13,33 kustannusten tulisi pilottialueilla olla huonoin 16,71 17,36 17,17 20,19 14,86 15,42 15,85 16,94 16,05 17,14 10 % noin 50 % nykyisistä

Taulukko 1. Keskimääräisiä urasyvyyksiä (mm) valtatiellä 4 välillä Kemi-Rovaniemi. Laskelmat on laskennallisista tehty huonoimman 10 %:n, huonoimman 10–20 %:n sekä parhaimman 80 %:n jaksoille. kustannuksista.

on edelleen erinomainen, sekä Karstulassa että Lapissa yli 75 %:lla pääteistä urautu- misnopeus oli alle 1 mm/v ja alemmalla tieverkolla yli puolella urautumisnopeus on alle 0,5 mm/v. Ongelmat näyttävät syn- tyvän paikallisissa kohteista, joissa urau- tuminen/vaurioituminen on anomaalisen nopeaa.

Tutkimusmenetelmät PEHKO-pilottikohteiden tiestön diag- nostiikassa ja toiminnallisen ja rakenteel- lisen kunnon seurannassa käytettiin ja käytetään jatkossa Roadscanners Oy:n kehittämää Road Doctor Survey Vehicle (RDSV) liikkuvaa ”tiekliniikkaa” sekä tai- pumamittauksiin tanskalaisen Greenwoo- din kehittämää jatkuvaa Traffic Speed Deflectometer (TSD) kalustoa (kuva 2). Vuonna 2015 tehtiin TSD-kaluston vertai- lumittauksia myös Suomessa perinteisesti käytetyllä pudotuspainolaitteella. RDSV mittaa maatutkakalustolla tiera- kenteet ja pohjamaan pintaosaa 2 GHz ja 400 MHz antenneilla. Tien tasaisuutta ja sen kehitystä mitataan auton taka-akseliin kiinnitetyllä 3d kiihtyvyysanturilla, jonka avulla lasketaan mm. IRI-arvot ja sivukal- tevuuden vaaralliset muutokset. Tien ja tieympäristön tarkka pinnanmuoto, mu- kaan lukien uraisuus, mitataan laserkeilain/ Kuva 4. Esimerkki RD Web sovelluksesta tieltä 636 Keski-Suomesta, jossa on esitetty yksityis- IMU/GPS yhdistelmällä, jolloin saadaan tieliittymärumpujen analyysin tulokset. Toimien rumpujen kohdalla urautuminen on ollut 1,5–2,5 mitattua tarkasti myös sivukaltevuudet ja mm/v, kun tukkeutuneiden tai puuttuvien rumpujen kohdalla tie urautuu kolme kertaa nopeam- luiskakaltevuudet sekä ojan pohjan syvyy- min, eli 4,2–5,5 mm/v. Kuva sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2017 aineis- toa. det. Tarkepisteiden avulla tästä saadaan riittävän tarkka pintamalli myös korjaus- suunnittelua varten. olisi vähintään 15 vuotta ja muilla teillä 15 vuotta. Nämä iät ovat samalla tasolla, TSD-kalusto mittaa noin 80 km/h no- vähintään 20 vuotta. mitä saatiin Liikenneviraston rahoittaman peudella liikkuvasta rekasta päällysteen Aineiston perusteella vuonna 2014 Massat ja Mitat -projektin Bisar-ohjelmaan taipumaa 10-tonnin akselin alla käyttäen pääteiden laskennallinen käyttöiän odote perustuvissa laskelmissa. Doppler-antureita. Mittauksen etu on, Keski-Suomen PEHKO-alueella oli noin Lähtötilan analyysi myös osoitti sel- että sen avulla saadaan laskettua jatku- 10 vuotta ja Lapin PEHKO-alueella noin västi, että päällystettyjen teiden yleiskunto va taipuma-arvo> 10 metrin välein eikä

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 7 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ

pitkällä tähtäimellä. Tämä tarkoittaa, että urakan kokonaishintaan, vaan osa töistä ohjelmoinnissa käytetään elinkaaritarkas- tulee olemaan yksikköhintaisia. Kaikki toimenpiteet telua ja vanhat ”näin on aina tehty” -rat- Projektin alussa kaikki todetut ongel- perustuvat uusimmilla kaisut unohdetaan. malliset kuivatuskohteet kunnostetaan ja Yleisenä tavoitteena on saada tiestölle jatkossa mm. laserkeilaintekniikan avulla mittausmenetelmillä paksummat päällysteet, jolloin ne kestä- varmistetaan, että ne myös pysyvät kun- tehtyyn tiediagnostiik- vät paremmin uusien raskaiden rekkojen nossa. Suureksi ongelmaksi todettujen aiheuttamia rasituksia. Ongelmakohtei- yksityistieliittymien kuivatus korjataan ja kaan ja suunnittelussa siin, joihin ei löydy aluksi korjausrahaa, hoitovaatimuksia nostetaan keväällä siten, ja ohjelmoinnissa asetetaan nopeusrajoitukset ja mahdolli- että jäätyneet rummut tulee aukaista huo- sesti keväällä painorajoitukset. Lisäksi toi- mattavasti aiemmin. määräävänä tekijänä menpiteet suunnitellaan aluksi tehtäväksi Edelleen urakka-asiakirjoihin on laa- investoinnin tuotto huomattavasti aiempaa lyhyemmillä jak- dittu aiempaa täsmällisemmät vaatimukset soilla, koska tavoitteena on homogenisoida lumivallien kaadolle, sohjo-ojien teolle ja pitkällä tähtäimellä. jatkossa tiejaksojen kuormituskestävyys. päällysteen reunassa olevan jään poistol- Tällä hetkellä päällystämis-/korjaus- le. Työ tulee tehdä jatkossa mieluummin tarpeen laukaisevan tieosan 10 %:n huo- liian varhain kuin liian myöhään. Myös noimpien osuuksien urasyvyydet ovat reunapalteen esiintymistä ja sen poiston usein jopa kaksi kertaa suurempia kuin onnistumista tullaan monitoroimaan. Hoi- auton tarvitse pysähtyä mittauspisteiden tiejakson urasyvyydet keskimäärin (tau- tourakoitsija vastaa pienistä korjaustoi- kohdalla. Mittausten tuloksena saadaan lukko 1). Kaikkein tärkeintä kuitenkin menpiteistä kohteilla, joissa on havaittu samankaltainen taipumasuppilo kuin mitä on, että korjauksen yhteydessä korjataan tavanomaista nopeampaa urautumista pudotuspainolaite tuottaa ja siitä puoles- aina kyseisen kohdan ongelman syy, eikä ja/tai päällysteen venymien kasvua. Täl- taan voidaan laskea kaikki tien kuormi- vain hoideta oireita. laisesta työstä hyvänä esimerkkinä ovat tuskestävyyttä kuvaavat kantavuusindeksit Hoitourakoissa muutokset näkyvät ki- ojien perkaukset kohdissa, joissa tie pai- ja moduuliarvot uuden rakenteen mitoi- ristyvinä laatuvaatimuksina ja siinä, että kallisesti urautuu nopeasti kuivatuspuut- tusta varten. nyt hoidon laadun toteutumista seurataan teiden vuoksi. Kaikki mittaustulokset liitetään Road objektiivisilla mittareilla eikä vain visu- Mittauksia PEHKO-alueella on nyt Doctor -tietokantaan ja sen jälkeen ne aalisesti arvioiden. Uudet vaatimukset tehty vuosien 2015 ja 2016 aikana. Näiden analysoidaan joko erillistietoina tai inte- on pyritty määrittämään tarkasti uusissa tulosten analysointi on tätä kirjoitettaessa groidusti Road Doctor -ohjelmalla. Tutki- urakka-asiakirjoissa, mutta jo nyt on ol- käynnissä ja tuloksista raportoidaan tar- muksen suuri etu on 10 vuoden aikajän- lut nähtävissä, että nämä kiristykset ovat kemmin Tie & Liikenne -lehden seuraa- ne, jolloin päällysteiden ominaisuuksien aiheuttaneet keskustelua urakoitsijoiden vassa numerossa. muutoksia voidaan seurata tarkasti ajan joukossa. Kaikki työt eivät kuitenkaan liity ja paikan funktiona. Kuvassa 3 on esitet- ty esimerkki analyysista, jossa on tarkas- teltu urautumisen kehittymistä vuosien 2015 ja 2016 välillä. Analyysi osoittaa yh- den teidemme päällysteiden suurimmista ongelmista, eli kuivatuspuutteita omaa- vat yksityistieliittymät, joiden kohdalla päällysteen urautuminen voi olla jopa yli 5 mm vuodessa. Analysoidut mittaustulokset siirretään RoadDataCenter-karttapalveluun, josta niitä voidaan katsella selaimella tai maas- tossa mobiililaitteella (kuva 4). Tulokset voidaan siirtää tarvittaessa myös CAD suunnittelujärjestelmiin.

PEHKO-projektin vaikutuksia ylläpitoon ja hoitoon PEHKO-projektin suurimmat muutokset päällystettyjen teiden ylläpidon käytän- töihin voidaan tiivistää siihen, että kaikki toimenpiteet perustuvat uusimmilla mit- tausmenetelmillä tehtyyn tiediagnostiik- kaan ja suunnittelussa ja ohjelmoinnissa määräävänä tekijänä investoinnin tuotto

8 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ // Liikenneviraston digitalisaatiokokeilut

Liikennevirasto toteutti toukokuussa 2016 avoimen haun digitalisaatiokokeiluista. Kiinnos- tus yllätti: yhteensä vastauksia saatiin 207 kpl 71 yritykseltä. Näistä 125 kpl 56 yritykseltä koski osahanketta Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta, jolla tavoitellaan kunnossapidon kustannustehokkuuden parantamista jopa 10-20 % pitkällä aikavälillä. >

OTTO KÄRKI, Liikennevirasto

Mobiilia tiedonkeruuta hoidon alueura- kan yhteydessä testataan eri vuodenai- koina. Kokeilussa tuotetaan laserkeilai- men ja 360-asteen panoraamakameran avulla erilaisia tiestön määrä-, ominai- suus- ja kuntotietoja. Kerättyä tietoa analysoidaan mm. automaattisen ku- vantunnistuksen avulla. Tietoa kerätään Imatran sekä Lappeenrannan alueu- rakoiden yhteydessä. Urban Assets Oy:n, Geotrim Oy:n ja NCC Roads Oy:n kokeilu.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 9 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ

Maitoautosta otettu kuva talvisesta tienpinnasta. Järjes- telmä kuvaa tienpintaa sekunnin välein. Maitotiepilotissa suurin hyöty saattaa olla sorateiden kelirikon etenemisen arvioinnissa ja pahojen kelirikkokohteiden löytämisessä oikeaan aikaan.

ipilän hallituksen kärkihankkei- mään ja jalostamaan. Liikennemarkkinoille Vuosina 2015-16 oli käynnissä myös siin kuuluu digitalisaatio. Yksi on Suomessakin kysyntää ja liikenteen digitalisaation hyödyntämiseen sorateillä hallitusohjelman digitalisaation digitalisaatioon liittyvillä tuotteilla vien- tähdänneitä Bifi-kokeiluja, joissa tietoa toimenpiteistä on kokeilukult- tipotentiaalia. kerättiin ja välitettiin mm. kantavuus- tuurin käyttöönotto. Kokeiluin- Sidosryhmien odotukset avoimelle tie- puutteista, pintakelirikosta ja painora- Snokkuutta ja -osaamista lisätään ja toimi- dolle ovat suuret. Esimerkkinä vaikkapa joituksista. joiden verkostoitumista edistetään. Pohjois-Suomen talvihoitotoimenpiteiden Liikenneviraston 600 miljoonan eu- esittäminen kartalla Liikenneviraston si- Tieverkon ennakoivan ron korjausvelkarahoituksesta käytetään vuilla. Palvelu laajentuu vuoden 2017 ku- kunnonhallinnan kokeilut 2016–18 30 miljoonaa euroa digitalisaatioon, josta luessa koko maahan. Kenties lähivuosina Osahankkeen tarkoituksena on kokeilla edelleen 12 miljoonaa euroa Tieverkon en- talvihoitotoimenpiteitä on nähtävissä myös sopivien teknologioiden hyödyntämistä nakoiva kunnonhallinta -osahankkeeseen, navigaattorien kautta. Digitaaliset palvelut jatkuvan ja automatisoidun uuden tiedon jota tässä artikkelissa pääosin käsitellään. ovat parhaimmillaan päätelaiteriippumat- tuottamisessa tieverkon ennakoivassa kun- Tehokas tietojen keruu ja analysointi tomia ja käytettävissä joustavasti. nonhallinnassa. Tuotekehitystä ei tehdä, mahdollistavat aiempaa tarkemman kun- vaan edistetään lupaavimpien menetel- nossapitotoimenpiteiden suunnittelun ja Vuoden 2015 digitalisaatiokokeilut mien soveltamista käytännössä ja luodaan oikea-aikaisen kohdentamisen. Mittavia Liikennevirasto toteutti vuonna 2015 digi- jatkokehitysedellytyksiä. Tyypillisesti Lii- panostuksia ja odotuksia on myös Lapin talisaatiokokeiluja, joissa verrattiin erilaisia kennevirasto osallistuu yksittäisen kokei- Aurora-hankkeessa, jossa automaattiaja- inventointimenetelmiä ja niiden kustan- lun kustannuksiin 30 000 eurolla ja myös misen testialueen ohella toteutetaan talvi- nustehokkuutta. Mittaukset tehtiin eril- toimijan omaa panostusta edellytetään. kunnossapitoon liittyvää testausta. lisinventointeina, mutta kohdennettui- na samoille tieosuuksille vertailtavuuden Talvikokeilut ja maitotie-pilotti Tiedon avoimuus ja reaaliaikaisuus vuoksi. Edelleen analysoitiin tietojen tark- Talvikokeilut jatkuvat yleensä kaksi talvea Liikennevirasto ja sitä edeltävät orga- kuutta ja hyödynnettävyyttä. riittävän pitkän seurantajakson saamiseksi nisaatiot ovat olleet aktiivisia toimijoita Menetelminä olivat mm. laserskannaus, eri sää- ja keliolosuhteista. Laajimmassa liikenne- ja tiestötiedon hyödyntämisen konenäkö, maatutka, kiihtyvyysanturit sekä kokeilussa kertyy jatkuvaa kelitietoa kah- edistämisessä jo pitkään. Tiedon avoimuu- panoraamakuvat. Suosituksena erityises- delta talvelta noin miljoonalta ajokilomet- den ja reaaliaikaisuuden vaatimukset ovat ti maanteiden hoidossa tulisi siirtyä yhä riltä. Kelitietoa kertyy laajasti myös lin- nousseet uudelle tasolle kansainvälisestikin enemmän jatkuvaan tiedontuotantoon. ja-autoihin asennetuista mittauslaitteista tekniikan kehityksen myötä. Pyrkimykse- Tällöin keskeistä on tiedon riittävä laatu- väleiltä Turku-Helsinki ja Helsinki-Ka- nä Liikennevirastossa on mahdollisimman taso, jotta samalla tieomaisuuden hallinta jaani. Yksi kokeiluista tähtää perinteisiä avoin ja yhteiskäyttöinen tieto. edistyisi. Erillisinventoinnit kohdistettaisiin menetelmiä kustannustehokkaampaan Tietoa tuotetaan avoimiin rajapintoi- tarvelähtöisesti ja ennakoiden sekä hyödyn- tienpinnan lämpötilan kehityksen ennusta- hin, jotta sitä pystytään laajasti hyödyntä- nettäessä niitä tietomallien tuotannossa. miseen horisontin, kuvien ja varjostuksen

10 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ //

Liikenneviraston digitalisaatiohanke 2016–2018: Osahankkeet

Tehokas tietojen ton kuljettajat havainnoivat kunnossapi- toon ja tien kuntoon liittyviä puutteita keruu ja analysointi tiestöltä. Kuluneena syksynä kokeilussa on mahdollistavat aiempaa alettu hyödyntää myös kuvia. Alkuvuodes- ta 2017 kokeilu laajentunee Pirkanmaalle. tarkemman kunnossa- pitotoimenpiteiden Kokeilumenetelmiä ja ylläpidon kehitysnäkymiä suunnittelun ja oikea- Vuonna 2017 käynnistyy useita laserskan- aikaisen kohdentamisen. nauskokeiluja. Tavoitteena on syventää ymmärrystä laserskannauksen mahdolli- suuksista ja kustannustehokkuudesta eri käyttötarkoituksissa. Hoidon ja ylläpidon tarkkuusvaatimukset ovat osin erilaiset. mukaan. Vastaava kokeilu toteutetaan lu- Hoidossa kustannustehokkuusvaati- mikertymistä teille sadannan perusteella. mus on korkea. Korkean tarkkuustason Kokeiluissa pyritään selvittämään, mil- laserskannaustekniikkaa sovelletaan taas lainen ajallinen kattavuus, ajosuoritemää- päällystevaurioiden tutkimisisessa, mihin rä ja tarkkuus vaadittaisiin talvihoidon pyritään löytämään myös kustannuste- onnistumisen seurantaan pääteillä. Ke- hokkaita menetelmiä. Routavaurioiden liseurannan ajallista ja tilastollista katta- tunnistamista satelliittikuvistakin kokeil- 360-asteen panoraamakamera vuutta olisi kehitettävissä myös nykyisen laan. Menetelmäkehitykseen suhtaudu- asennettuna auton katolle. tiesääasemaverkon kautta, koska monissa taan avoimin mielin: ovatko esim. ura- ja YIT:n & Tietomekan kokeilu. tiesääasemissa on nykyisin optinen kitka- tasaisuusmittaukset toteutettavissa vaih- mittausmahdollisuus. Kokeilujen tuloksia toehtoisin menetelmin? arvioitaessa otetaan huomioon aiemmat Korjaussuunnitelmia varten tehtä- päällystysurakoissa digitalisaatiokokeilu- tutkimukset ajoneuvojen järjestelmistä, vien tietomallien hyödyntämisen kannalta ja, jotka tähtäävät koko päällystysurakan kuten luistonestojärjestelmistä tai ren- oleellista on, millainen laserskannauksen toteutuksen ja raportoinnin tehostamiseen kaiden luistosuhteesta, tuotetuista keli- tarkkuustaso mahdollistaa opastavan ja digitalisaation keinoin. Tavoitteena on ke- tiedoista. millainen automaattisen koneohjauksen rätä ja tallentaa mahdollisimman auto- Seutu- ja yhdystieverkolla on käynnis- työn toteutuksessa. maattisesti jo työn aikana syntyvät tiedot tymässä myös uusia kokeiluja. Syksystä Syksyllä 2016 toteutettiin jo asfalttitöi- päällysteeseen käytetyistä materiaaleista ja 2015 on jatkunut Kiuruveden ja Iisalmen den uudenlaista työmaaseurantaa koskeva niiden määristä, prosessin aikaisista läm- urakoissa maitotie-pilotti, jossa maitoau- kokeilu. Kesällä 2017 toteutetaan tien- pötiloista eri työvaiheissa sekä muista lop- >

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 11 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ

Asfalttitöiden uudenlaista työmaaseuran- taa kokeiltiin syksyllä 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen päällystyskohteella mt 1635 Monninkylä–Pukkila.

putuotteen laadun arvioimiseksi ja mää- silti haaste verrattaessa esim. ylläpidon Imatran urakoissa. Urakoiden hankinta rien mittaamiseksi tarvittavista tiedoista. kokonaisrahoitukseen. on paljolti digitalisoitunut ja sähköiset Keväällä 2017 tiepäällysteiden ylläpi- toimintamallit sekä sosiaalisen median don urakoiden raportoinnissa käyttöön Kokeilut alueurakoissa ja hyödyntäminen ovat jo arkipäivää. otettavan Harja-järjestelmän myötä saa- metsäsektorilla Metsäsektori on osoittautunut erittäin daan rajapinta tarvittavien tietojen siirtoon Digitalisaatiokokeilujen hyödynnettävyys aktiiviseksi sidosryhmäksi digitalisaation urakoitsijoiden järjestelmistä Liikennevi- on usein parhaimmillaan alueurakoissa hyödyntämisessä. Yhdessä metsäsektorin raston järjestelmiin. Hoidon alueurakoissa tapahtuvissa käytännön kokeiluissa. Iin kokeilussa tuotetaan 15-20 ajoneuvolla Harja-järjestelmä otettiin käyttöön loka- digitalisaatiourakan kokeiluihin kohdis- ajantasaista tilannetietoa puukuljetusten kuussa 2016, mutta rajapinta on ollut jo tuu paljon odotuksia. Kuvien ja erilaisten tilannekuvan parantamiseksi ja maantei- pitkään. Tulevana kesänä kokeillaan myös kuvaustekniikoiden hyödyntämismahdol- den hoidon tarpeisiin. Toisessa kokeilus- työmaan liikenteenohjausjärjestelyistä re- lisuuksia testataan laajasti. sa taas kerätään 900 puutavara-autolla aaliaikaisen tiedon välitystä Tieliikenne- Panoraamakuvien hyödyntämisestä on anonymisoitua reitti- ja painotietoa, jota keskukselle. käynnistynyt myös muita kokeiluja ja La- mahdollisesti on hyödynnettävissä myös Digitalisaatiokokeilut hyödyntä- pissa panoraamakuvien hyödyntäminen on siltojen kunnossapidossa. vät parhaimmillaan montaa tienpidon aluevastaavien työssä aktiivista. Kuvia on osa-aluetta tai useaa liikennemuotoa. Kes- rikastettavissa paikkatiedolla ja karttakäyt- Jatkonäkymiä keinen osa-alue on maanteiden kuivatus. töliittymää hyödyntäen. Pelkästään kuvat Vuosi 2017 on Liikennevirastossa lukuis- Maantieverkolta tavoiteltaneen lähiaikoi- eivät kuitenkaan riitä hoidon laadunseu- ten digitalisaatiokokeilujen vuosi. Myös na pintamallia, jonka perusteella mm. rantaan, vaan ajoneuvojen omista järjestel- laajan digitalisaatiota hyödyntävän uu- kuivatusta olisi suunniteltavissa nykyistä mistä saatavan tiedon ja muiden teknisten den tiestötietojärjestelmän hankinta on tehokkaammin ja kohdennetummin. Sa- mittausten hyödyntäminen on keskeistä. käynnistymässä. Kokeiluista olisi edelleen malla kaapelilupaprosessia olisi tehostet- Suuri tietomäärä edellyttää analytiikan jalostettava potentiaalisimmat kehittämis- tavissa, kun rekistereissä olisi luiskakalte- kehitystä, mutta kuvatunnistukseen on jo tulokset kunnossapidon prosesseihin. Alan vuudet tiestöltä. työkaluja, kuten konenäkö. Sensoritiedois- kehitystä pitäisi pystyä tukemaan digita- Tieverkon rakennemallikin on tek- ta lienee analytiikan keinoin löydettävissä lisaatiohankkeen jälkeenkin. Tuottavuus- nisesti mahdollinen mm. erilaisia senso- herätteitä ja muita kunnossapitoa hyödyt- hyötyjä tulisi keskipitkällä aikavälillä olla rifuusioita käyttäen luoda, mutta mallin täviä löydöksiä. Digitalisaatiokokeiluja väylänpidossa, omaisuudenhallinnassa ja ylläpidettävyys ja hyödynnettävyys ovat käynnistyy myös mm. Lappeenrannan ja asiakasrajapinnassa todennettavissa.

12 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 Yhdyskuntatekniikka 2017 Näyttely ja seminaareja

Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ Ilmatieteen laitoksen tiesäämallinnus Tienpinnan olosuhteiden ennustaminen on tärkeä osa liikenneturvallisuutta ja toimivaa tienhoitoa. Ilmatieteen laitoksella kehitetty tiesäämalli tuottaa tiellä vallitseviin olosuhteisiin tarkennettuja lämpötila- ja keliennusteita, joita hyödynnetään niin teiden kunnossapidossa kuin kelivariotusten laadinnassa. Mallia hyödynnetään myös lukuisissa älyliikenne- sovelluksissa.

MARJO HIPPI, Ilmatieteen laitos

alvella onnettomuusriski piteiden kautta. Tienhoidon suunnittelun mallissa; liikenne lämmittää vähän tien kasvaa mm. jäisten ja lu- helpottuessa myös mahdollisuudet turval- pintaa, aiheuttaa turbulenssia sekä vai- misten tienpintojen takia, lisempaan liikenteeseen lisääntyvät. kuttaa tiellä olevaan veden, lumen jään lisäksi pöllyävä lumi, jäätä- ja kuuran määrään. vä sade ja sään lauhtumi- Ennuste syntyy monipuolisen Ilmatieteen laitoksen tiesäämalli hyö- Tnen tekevät autolla ajamisesta aika-ajoin tietoaineiston analyysistä dyntää perinteistä numeerista sääennus- haasteellista. Liikennevahinkoon johtanei- Ilmatieteen laitos on kehittänyt oman tie- temallia ja laskee sen pohjalta ennusteen den liikenneonnettomuuksien riski on tut- säämallin, joka on ollut operatiivisessa tien pintalämpötilalle, kitkalle ja kelille. kitusti noin 4 kertaa suurempi lumisella ja käytössä vuodesta 2000 lähtien. Tiesää- Keli on jaettu kahdeksaan luokkaan, ja jäisellä kelillä verrattuna paljaaseen keliin. malli kuvaa, mitä tienpinnalla tapahtuu malli kertoo, onko tiellä esimerkiksi lun- Tiesään tarkka ennustaminen on haas- sään vaikutuksesta. Malli on toiminnaltaan ta, jäätä tai kuuraa. Malli tuottaa myös tavaa, sillä tien pintalämpötila ja keliolo- numeerinen energiatasemalli, joka las- yleisemmän liikenneolosuhteita kuvaavan suhteet saattavat vaihdella merkittävästi kee lämpötilan pystysuuntaista siirtymistä parametrin luokitellen ennustetun ajoke- lyhyelläkin matkalla. Pienilläkin lämpötila- maaperässä ottaen huomioon ilmakehässä lin kolmeen luokkaan; normaali, huono, eroilla voi olla suuri vaikutus liukkauteen, vallitsevat olosuhteet. erittäin huono ajokeli. Ennusteen teos- etenkin jos lämpötila on nollan vaiheilla. Malli käyttää lähtötietoinaan ilmake- sa malli hyödyntää myös säähavaintoja Tarkka ja oikein ajoitettu sään ja ke- hän perinteisiä sääsuureita (ilman lämpöti- ja säätutkatietoa. Lisäksi tiesääasemien lin ennustaminen on tärkeässä asemassa la, kastepiste, kosteus, tuulen voimakkuus, mittausten käyttäminen on mahdollista. liikenneturvallisuuden ja liikenteen suju- sateen voimakkuus ja olomuoto, pilvisyys- Tiesäämallilla voidaan tuottaa alueelli- vuuden kannalta. Sääennusteet toimivat tiedot). Lisäksi liikenne on huomioitu sia ennusteita (esim. kattaen koko Suomen apuvälineenä, kun meteorologit laativat tiesääennusteita ja antavat varoituksia hei- kentyneistä ajo-olosuhteista. Varoittaminen perustuu ammattitaitoi- sen meteorologin sää- ja kelihavaintojen sekä säänennustusmallin perusteella te- kemään arvioon vallitsevasta ja tulevasta KUVA EIJA VALLINHEIMO KUVA ajokelistä. Varoitustarvetta pohtivan asian- tuntijan työtä voidaan helpottaa erityisellä tiesääolosuhteisiin kehitetyllä mallilla, joka tien pintalämpötilan lisäksi ennustaa tiellä vallitsevaa keliä. Teiden kunnossapidosta vastaavat tahot hyödyntävät tiesääennusteita tienhoitotoi- menpiteiden suunnittelussa ja ajoittamises- sa. Kansalaiset ja tienkäyttäjät hyötyvät tie- Tiesääennusteita hyödynnetään säämallista ennen kaikkea tarkentuneiden teiden kunnossapidon suunnitte- keli- ja jalankulkuvaroitusten muodossa lussa ja ajoittamisessa sekä oikea-aikaisten teiden hoitotoimen-

14 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 Ajoneuvot havainnoivat lukuisia säähän ja keliin liittyviä pa- rametreja. Lämpötilatietojen lisäksi renkaiden sutimisesta ja jarrutuksista saadaan tietoa tienpinnan liukkaudesta, pyyhkijöiden käyttö kertoo sateesta ja mahdollisesti myös sateen voimakkuudesta, sumuvalojen käyttö puolestaan antaa tietoa sumusta tai sakeasta lumisateesta jne.

KUVA TERO PAJUKALLIO alueen), reittikohtaisia ennusteita lähtö- pisteestä loppupisteeseen tai pistekohtai- sia ennusteita, joita lasketaan yleisemmin tiesääasemien kohtiin. Ilmatieteen laitoksen tiesäämallia on hyödynnetty myös Suomen rajojen ulko- puolella. Mallia ajetaan tällä hetkellä opera- tiivisesti pohjoismaihin ja Baltian alueelle. Lisäksi mallin toimivuutta on testattu myös muualla Euroopassa. Mallin varoituskritee- ristöä pitää yleensä muuttaa, jos varoituk- sia halutaan antaa muualle Eurooppaan, Alueellinen ennuste tienpintalämpötiloista alkuvuodesta. sillä etelämpänä usein pienikin lumisade tarkoittaa erittäin huonoa ajokeliä. autoilijoille kohdennettuja ja räätälöityjä Ajoneuvodataa on hyödynnetty lähinnä Lukuisia jatkosovelluksia sää- ja keliennusteita. vain testimielessä, mutta tulevaisuudessa Tiesäämallista on kehitetty lukuisia jat- Tavoitteena on myös saada tieolosuh- se mahdollistaa sään ja kelin uudenlaisen kosovelluksia, joilla voidaan ennustaa esi- teita kuvaavaa mittaustietoa siirretyksi havainnoinnin, kun havaintoja on saatavilla merkiksi jalkakäytävien liukkausolosuhtei- ajoneuvoista käytettäväksi mallinnuksen reaaliaikaisesti lähes kaikkialta, missä au- ta ja tienhoidon auraus- tai suolaustarvetta. tarkentamiseen. Ajoneuvot havainnoivat tot liikkuvat. Tähän mennessä ollaan oltu Kehitettyä jalankulkumallia käytetään Il- jo tällä hetkellä lukuisia säähän ja keliin lähinnä tiesääasemien havaintojen varassa, matieteen laitoksella apuna mietittäessä liittyviä parametreja. Perinteisten lämpö- mutta jatkossa havaintotietoa on saatavilla jalankulkijoille annettavan liukkausvaroi- tilatietojen lisäksi renkaiden sutimisesta myös tiesääasemapisteiden väliltä ja paikois- tuksen tarvetta. Tienhoitomallia voidaan ja jarrutuksista saadaan tietoa tienpinnan ta, jossa tiesääasemia ei ole. Tulevaisuudessa puolestaan hyödyntää suunniteltaessa tei- liukkaudesta, pyyhkijöiden käyttö kertoo onkin haaveena, että sään ja kelin nykyhet- den auraus- ja suolaustoimenpiteitä. sateesta ja mahdollisesti myös sateen voi- ken havainnointi parantuu merkittävästi ja Älyliikennesovelluksissa tiesäämallia makkuudesta, sumuvalojen käyttö puo- tämä auttaa tuottamaan entistä tarkempia käytetään pääasiassa tuottamaan lisäarvoa lestaan antaa tietoa sumusta tai sakeasta sää- ja keliennusteita sekä kohdennettuja muille älyliikennepalveluille toimittamalla lumisateesta jne. varoituksia suoraan autoilijoille.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 15 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ Harjalla maanteiden hoidon alueurakoiden seurantaan Liikennevirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) liikennevastuualueet ovat ottaneet käyttöön maanteiden kunnossapidon valvontaa sekä väyliä koskevien palautteiden hallintaa varten kehitetyn uuden kunnossapidon raportointi- ja seurantajärjestelmän (HARJA).

ISMO KOHONEN, Liikennevirasto

iikennevirasto vastaa rato- jen, maanteiden ja vesiväy- lien ylläpidosta ja hoidosta. Näin varmistetaan väylien liikennöitävyys ja turval- Llisuus ympäri vuoden. Liikennevirasto hankkii väylien kunnossapidon, rakenta- misen, suunnittelun ja asiantuntijapalvelut eri palveluntarjoajilta. Maanteiden hoidon ja ylläpidon alueu- rakat kilpailutetaan ELY-keskuksissa kes- kitetysti neljältä eri hankinta-alueelta, radanpidossa ja vesiväylien hoidossa Lii- kennevirastossa. Tienpidossa, vesiväylän- pidossa ja radanpidossa urakoitavat hoi- don tehtävät poikkeavat toisistaan. Niissä Tilannekuvasta voidaan seurata urakoitsijoiden toimenpiteitä reaaliajassa. käytetään erilaisia hankintamenettelyjä, erilaisia urakkamuotoja, erilaisia maksu- mekanismeja ja erilaisia urakoitsijoiden timuksia ja luonnetta. Hoitourakoiden da operatiivinen raportointi-ympäristö laatuvastuita. Urakoiden valvonta on näi- raportointivelvoitteet analysoitiin yksi- maanteiden ja vesiväylien alueurakoiden den syiden takia järjestetty ja resursoitu tyiskohtaisesti. Myös hoitourakoiden seu- perustietojen tallennukseen. Myöhem- eri tavalla. Kaikkien liikennemuotojen hoi- rantaan liittyvät eri liikennemuotojen tie- mässä vaiheessa pyritään toteuttamaan don urakoiden kilpailuttaminen tehdään tojärjestelmät käytiin läpi. samaan tietoympäristöön myös ratojen voimassaolevan hankintalain mukaisesti. Eri liikennemuotojen urakoiden ra- alueurakoiden seuranta ja hallinta. Har- portoitavat tiedot vaihtelevat suuresti. ja-järjestelmä tarjoaisi urakan hallinnassa Lähtökohdat Harjan kehittämiselle Kaikkien liikennemuotojen osalta rapor- tarvittavat operatiivisen toiminnan reaa- Liikenneviraston eri liikennemuotojen tointivaatimuksia on täydennetty vuosien liaikaisesti päivittyvät raportit. väylien hoitourakoiden hankintaa, urakan varrella ilman riittävää kokonaisuuden Eri liikennemuotojen hoitourakoissa laadunvarmistamista ja kustannusten hal- ja yhdenmukaisuuden arviointia. Eri lii- on suuri joukko laatuvaatimuksia. Laadun lintaa varten on monta tietojärjestelmää. kennemuotojen hoitourakoiden tilaajan mittaaminen korostuu maanteiden hoitou- Järjestelmät on kehitetty palvelemaan eri tietotarpeiden arviointi ja hoitourakoiden rakoissa. Laatuvaatimusten toteutumisen liikennemuotojen omia tarpeita ja ne on hallinnassa tarvittavien tietojen harmo- mittaaminen on kuitenkin erittäin hanka- kehitetty siinä vaiheessa, kun hankinto- nisoinnin todettiin olevan paikallaan. Eri laa. Hoitourakoiden laatuvaatimusten tuli- jen ja urakoiden laadunvarmistaminen liikennemuotojen välillä on kuitenkin peri- si olla sellaisia, joiden toteumia voi mitata tehtiin eri liikennemuotojen omissa eril- aatteellisia eroja ja tietotarpeet vaihtelevat kattavasti ja kustannustehokkaasti. Laadun lisvirastoissa. näiltä osin myös jatkossakin. mittaaminen olisi syytä tehdä pitemmällä Harjan esiselvitystyössä selvitettiin eri Todettiin, että uuteen hoitourakoi- aikavälillä mahdollisimman pitkälle auto- liikennemuotojen hoitourakoiden vaa- den raportointiympäristöön on syytä luo- maattiseksi uutta teknologiaa hyödyntäen.

16 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ //

Harja-järjestelmän toteutus Syksyllä 2012 aloitettiin Harjan esiselvi- tyksen laatiminen, joka jatkui helmikuun 2013 loppuun asti. Esiselvityksen perus- teella käynnistettiin maanteiden hoitoura- koiden järjestelmän määrittelytyö keväällä 2013 ja varsinainen järjestelmän toteutus aloitettiin 2014 lokakuussa. Toimituspro- jekti ja Palvelusopimus Harja-järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta kilpailutettiin yhdellä kertaa käyttäen kilpailutuksessa rajoitettua neuvottelumenettelyä. Sovel- lustoimittajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Solita Oy. Projekti- ja palve- lusopimukset allekirjoitettiin 16.10.2014. Harja-tietojärjestelmä hankittiin vai- heistettuna projektitoimituksena sekä jat- kuvan palvelun SaaS -palveluna (Software Tarkastuksien ja havaintojen tekemistä helpottamaan on olemassa erillinen mobiili laadunseuran- as a Service) sisältäen tarvittavat käyttöpal- tatyökalu. Työkalua käytetään kirjaamaan havaintoja, mittauksia ja valokuvia suoraan tien päällä veluympäristöt, lisenssit, tuki- ja ylläpidon tarkastusajon aikana. Havaintoja voi kirjata joko pikahavaintonapeilla tai omin sanoin lomakkeel- sekä muut tarvittavat palvelut järjestelmän la. Kun tarkastusajo on valmis, tulokset siirtyvät siihen urakkaan, jonka alueella tarkastus tehtiin. käytön mahdollistamiseksi. Uuden hoitou- Tarkastusten tietoja voi myöhemmin täydentää Harjassa. rakoiden raportointijärjestelmän tuli olla käytössä maanteiden hoidon alueurakoissa 1.10.2016 lähtien. Keskeinen tavoite järjestelmän toteu- tuksessa on ollut kuvata ja kehittää koko järjestelmän rakenne ja ominaisuudet jo tieliikenteen ratkaisua tehtäessä. Tämän seurauksena vesiliikenteen ja rataliiken- teen hallintatoiminnot voidaan pitkälti ”kopioida” tieliikenteen ratkaisun mää- rityksistä ja näin nopeuttaa kehitystyötä ja säästää kustannuksia.

Harjan lähdekoodi on julkinen ja nähtä- vissä osoitteessa https://github.com/finnisht- ransportagency/harja ja kehittämisen sivut löytyvät osoitteessa http://finnishtranspor- tagency.github.io/harja/ Ilmoitukset näkymässä seurataan esim. Tieliikennekeskuksista tulleiden Harjan tehtävä toimenpidepyyntöjen käsittelyä. Harjan tärkein tehtävä on hallita väylien ja sopimusten muodostamaa kokonaisuutta. Harjan avulla varmistetaan, että tilaaja alueurakassa vai erillisurakassa. Harja saa urakoitsijoilta tietoja toimenpi- pystyy hallitsemaan urakoitsijoiden kans- Harja-järjestelmä vaihtaa tietoja mm. teistä automaattisesti rajapintojen ja ma- sa tehtyjen sopimusten laskentasääntöjä, seuraavien järjestelmien kanssa: SAMPO nuaalisen tietojen syötön kautta. Harja-jär- sopimusehtoja sekä valvomaan sopimus- (taloustiedot), Tierekisteri (tiestötiedot), jestelmän keskeiset toiminnallisuudet ovat ten toteutumista, bonuksia ja sanktioita. T-LOIK (tieliikennekeskus/viestit), TURI sopimushallinta, toteutuneiden toimenpi- Edelleen varmistetaan, että maksatustoi- (turvallisuusraportointi), YHA (päällys- teiden ajantasainen seuranta karttakäyttö- menpiteet voidaan suorittaa sopimusten tysohjelmat), Paikkatietopalvelut, Tilas- liittymän avulla, valvontatoimenpiteet mo- ehtojen mukaisesti. tokeskus, Ilmatieteenlaitos sekä tärkeim- biililla laadunseurantatyökalulla, viestien Käyttäjät pystyvät saamaan operatii- pänä tietolähteenä olevat urakoitsijoiden hallinta ja välittäminen tieliikennekeskuk- visia, reaaliaikaisesti päivittyviä näyttöjä tietojärjestelmät. sista urakoitsijoille sekä kattavan raportoin- ja raportteja tehdyistä töistä sekä seuraa- Harja on otettu käyttöön kaikissa 79 nin tuottaminen eri käyttötarkoituksiin. maan reaaliaikaisesti karttapohjalta mm. maanteiden hoidon ja ylläpidon alueura- Harja korvaa teknisesti ja toiminnal- teiden hoitoa, ylläpitotoimenpiteitä sekä koissa 1.10.2016 ja seuraavaksi Harjan lisesti elinkaarensa päähän tulleen ilman tienkäyttäjien palautteita ”yhdestä paikas- käyttö laajenee maanteiden päällystys- ja karttakäyttöliittymää olleen kunnossapidon ta”. Harja mahdollistaa maanteiden ylläpi- tiemerkintäurakoihin alkukesästä 2017 ja seurantajärjestelmä AURAn sekä viestien totöiden toteumien käsittelyn riippumatta vesiväylien alueurakoihin syksyllä 2017. välittämiseen käytetyn Liito-järjestelmän. hankintatavasta eli siitä toteutetaanko ne

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 17 Metsäteiden jatkuva kunnossapito on erityisen tärkeää, koska tiet on kustannussyistä usein

rakennettu keveästi. MARTTI PERÄLÄ KUVA Myös metsäteillä kannattaa kehittää urakointia Maanteiden ja katujen kunnossapidossa on trendinä ollut siirtyminen käyttämään kustan- nuksiltaan edullisempia, suurempia urakkakokonaisuuksina ja niihin paremmin soveltuvia urakkamalleja. Metsäteiden kunnossapidossa on myös mahdollista saada aikaan tehok- kaampaa ja edullisempaa kunnossapitoa, kun kunnossapitotyöt suunnitellaan ja kilpailute- taan laajempina ja pitempikestoisimpina urakoina.

ILPPO GREIS, Tapio Oy MARKKU TEPPO, Deveco Oy

ykyaikainen metsäta- hyvälaatuista raaka-ainetta voidaan toimit- Metsäteitä tulee kunnossapitää lous ja metsiä hyödyntä- taa teollisuudelle ympäri vuoden. Metsän- jatkuvasti vän teollisuuden toimin- omistajan kannalta kunnollinen metsätie Metsäteiden jatkuva kunnossapito on eri- ta ei olisi mahdollista il- lisää puun kysyntää, nostaa kantohintaa ja tyisen tärkeää, koska tiet on kustannus- man metsätieverkostoa. alentaa metsänhoidon kustannuksia. Hyvä syistä usein rakennettu keveästi. Metsätei- NMetsätiestö vaikuttaa osaltaan siihen, että metsätie palvelee myös muita elinkeinoja den kunnossapito voidaan jakaa hoito- ja puunkorjuun ja -kuljetuksen kustannus- ja virkistyskäyttäjiä. kunnostustöihin. Säännöllisellä ja oikein taso säilyy Suomessa kilpailukykyisenä ja toteutetulla kunnossapidolla voidaan vält-

18 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ //

tää järeämmät ja kalliit tien parantamis- Auraus- Reuna- Pölyn- Vesakon Hiekoitus vallien madalta- palteen Sorastus sidonta raivaus toimenpiteet, jatkaa tien käyttökelpoista minen poisto aikaa ja säästää tieosakkaiden sekä yhteis- Työtilaus-

Aurausviitoi- Jääpolan- Tien Sivu- ja menettelyt kunnan tienpitokustannuksia. Rumpujen Vaurio- tus, lumen teen pinnan laskuojien kunnostus korjaukset poisto poisto tasaus kunnostus Kirjavaa kunnossapitokäytäntöä voidaan parantaa

Yleisimmin metsäteiden kunnossapidossa Talvihoito- Kesähoito- Kunnostus- Sorastus- Vauriokor- on tähän saakka käytetty tiekohtaisia pieniä urakka urakka urakka urakka jausurakka työlajiurakoita ja erillisiä materiaalihan- Kilpailuttamis- kintoja. Työt on voitu tehdä tieosakkaiden menettelyt omana työnä joko osittain tai kokonaan tai teettää ne urakoitsijalla. Tällöin työt on Kunnossapidon kokonaisurakka, alueurakka voitu antaa ilman kilpailutusta paikallisille yrittäjille tai tällaisia töitä sivutoimisesti tekeville maanviljelijöille. Työt on lisäksi Kuva 1: Metsäteiden kunnossapidon erikokoisia työkokonaisuuksia. usein teetetty ilman kirjallisia sopimuksia, laatuvaatimuksia tai työselityksiä. Tällai- nen töiden toteuttamistapa ei kuitenkaan ole tehokkain ja edullisin tapa kunnossa- Metsänomistajan kannalta pidon hyvän laatutason varmistamisessa. kunnollinen metsätie lisää puun kysyntää. Maanteiden ja katujen kunnossapi- dossa on trendinä ollut siirtyminen käyt- tämään kustannuksiltaan edullisempia, kunnossapidon ja tien kunnostuksen tar- Pienten yksittäisten kunnossapito- suurempia urakkakokonaisuuksina ja nii- ve. Kuntopuutteiden arviointiin Tapio on töiden kilpailuttaminen vain hin paremmin soveltuvia urakkamalleja. kehittänyt aikaisempaa yksinkertaisem- poikkeustapauksissa Metsäteiden kunnossapidossa on myös man ”Metsäteiden kuntokatselmus”-me- Yksittäisten kunnossapitotöiden teettämi- mahdollista saada aikaan tehokkaampaa nettelyn. sessä voidaan järjestää myös urakkakilpai- ja edullisempaa kunnossapitoa, kun kun- lu, jos kunnossapitotyö koskee useampaa nossapitotyöt suunnitellaan ja kilpailute- Yksittäiset työt työtilauksena, metsätietä tai jos työstä tehdään useam- taan laajempina ja pitempikestoisimpina laajemmat urakat kilpailutetaan man vuoden kestävä urakkasopimus. Täl- urakoina. Kunnossapitokohteista voidaan Kunnossapitotöiden teettämisessä voi- laisessa menettelyssä työt kilpailutetaan ja tällöin muodostaa useamman tien kun- daan käyttää ns. työtilausmenettelyä tai kilpailun voittaneen urakoitsijan kanssa nossapidon urakkakokonaisuuksia tai kilpailuttaa työt urakoitsijoilla. tehdään kirjallinen urakkasopimus sovel- muodostaa pitempikestoisia ja laajempia Kuvassa 1 on metsätien kunnossapi- taen Tapion laatimia metsätien kunnos- yhden tien urakoita. Tätä tehokkaampaa don yksittäiset työt, joita voidaan teettää sapidon kilpailuttamisen lomakemalleja. kehityssuuntaa edistävät myös Tapio Oy:n työtilausmenettelyllä. Yksittäisistä töistä kehittämät työtilaus-ja kilpailuttamisme- voidaan muodostaa suurempia kunnossa- Kunnossapidon suuremmat ja nettelyjen malliasiakirjat. pitokokonaisuuksia, jotka voidaan teettää laajemmat urakkakokonaisuudet urakkakilpailulla. kilpailutetaan Kuntotiedot lähtökohta töiden Kuvan yläosan yksittäiset erilliset kun- suunnittelulle ja teettämiselle Työtilausmenettely soveltuu nossapidon työt yhdistetään tässä kilpai- Kunnossapitotöiden kilpailutuksen valmis- parhaiten pieniin erillisiin kunnossa- luttamismenettelyssä suuremmiksi koko- telussa ja työtilausmenettelyssä kunnossa- pitotöihin naisuuksiksi. Esimerkiksi talvihoitotöistä, pidossa tarvittavat määrä- ja kuntotiedot Työtilausmenettelyssä kunnossapitotöistä kesähoitotöistä ja kunnostustöistä voidaan ovat keskeisiä työtä suunniteltaessa ja ura- muodostetaan erillisiä, paikallisille ura- muodostaa omat urakkakokonaisuudet. koitsijan laskiessa tarjoushintaa. Tiekunta koitsijoille sopivia kunnossapitotöitä, Kunnostustöitä ja kesähoitotöitä voidaan vastaa tietojen keruusta sekä tietojen si- joista tiekunta tekee kirjallisen työtilauk- yhdistää myös samaan urakkaan. sällyttämisestä tarjouspyyntö- ja sopimus- sen. Työtilauksen valmistelussa tiekunta Valitusta urakkakokonaisuudesta jär- asiakirjoihin sekä työtilauksiin. päättää aluksi, mitä töitä sisällytetään jestetään vakiintuneen tavan mukainen tilaukseen ja ne kirjataan tilausasiakir- urakkakilpailu. Tähän menettelyyn on tois- Kuntokatselmus selvittää joihin. Tämän jälkeen neuvotellaan työ- taiseksi tarjolla vasta Tapiossa laaditut tal- kuntopuutteet hön sopivan urakoitsijan kanssa työn te- vihoidon tarjouspyyntö-, urakkatarjous- ja Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinnassa kemismahdollisuudesta, tekemisestä ja urakkasopimusmallit. Urakkapyyntöön suuri osa tarvittavista tiedoista saadaan työn hinnasta. Tässä apuna ovat kyseisen ja urakkasopimukseen liitetään mukaan tien kunnon ja sen kuntopuutteiden arvi- työn tehtäväkortti ja tilausluonnos. Tällä urakassa sovittavia töitä koskevat Tapion oinnilla. Se tehdään tien päällä tutkimalla menettelyllä urakoitsijalla on paremmat tehtäväkortit, joissa on määritetty töiden tien pinnan, kuivatuksen sekä rakentei- edellytykset oikean tarjoushinnan anta- vaatimukset, työtavat ja mittausperusteet. den ja varusteiden tilaa ja tien kunnon miseen. Lopuksi molemmat osapuolet Urakkakokonaisuudet voivat käsittää yh- puutteita. Samassa yhteydessä arvioidaan allekirjoittavat työtilauksen. den tai useamman vuoden kunnossapi- >

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 19 // KUNNOSSAPITO – TIESÄÄ

don töitä. Urakkatarjoukset pyydetään

kirjallisesti tunnetuilta ammattitaitoisilta MARTTI PERÄLÄ KUVA urakoitsijoilta. Tiekunta arvioi saadut tarjoukset ja valitsee niistä edullisimman tarjouksen.

Kunnossapidon pitkäkestoiset kokonais- ja alueurakat Kuvassa 1 olevassa kunnossapidon koko- naisurakassa yhden tai useamman vuoden kunnossapitotyöt voidaan yhdistää samaan kokonaisurakkaan. Urakkakokonaisuus voidaan muodostaa joko yhden metsä- Säännöllisellä ja oikein toteutetulla tien kunnossapitotöistä tai laajemman kunnossapidolla voidaan välttää alueen yksityisten teiden kunnossapito- järeämmät ja kalliit tien parantamis- töistä. Tällaisten urakkakokonaisuuksien toimenpiteet. käyttö metsäteiden kunnossapidossa on kuitenkin vielä kehittymätöntä ja niistä ei ole laadittu malliasiakirjoja. vistetty Tapion vuonna 2015 julkaisemas- jalta voitaisiin laadittuja asiakirjoja vielä sa Metsätien kunnossapito-oppaassa eri jatkotyöstää. Malliasiakirjat helpottavat metsätien kunnossapitotöiden tekemistä ja laadun tiekunnan ja urakoitsijan työtä varmistamista koskevat osat. Vapaasti Tapion sivuilta Metsäteiden kunnossapitotöiden teettä- Tapion urakoinnin malliasiakirjapakettiin miseen tarkoitettuja urakointiasiakirjoja Urakan laadunvalvonta kuuluu metsätien kunnossapidon kustan- ei ole ollut tähän mennessä käytettävissä. Useissa kunnossapitotöissä riittää laadun nusarviolomake, urakointiohje, yksittäisten Tapio Oy on siksi laatinut metsäteiden toteamiseen tiekunnan asiantuntevan val- kunnossapitotöiden työtilauslomakkeet, kunnossapidon suoriin työtilauksiin ja vojan silmämääräinen tarkastus. Pitkäkes- talvihoidon kilpailuttamislomakkeet se- urakkakilpailuihin soveltuvat malliasia- toisissa ja laajoissa urakoissa laadun totea- kä tehtäväkortit. Nämä sekä alla olevat kirjat. Tässä oli omat haasteensa, koska misessa tarvitaan myös erilaisia mittauksia, muut metsäteiden kunnossapitoa kos- kaikki työt eivät ole vielä tiedossa asia- joista on kunkin kunnossapitotyön tehtä- kevat asiakirjat ovat vapaasti ladattavissa kirjojen valmisteluvaiheessa. Tästä on esi- väkortissa tarkemmat ohjeet. Tiekunnan Tapion sivuilta. merkkinä eri tieosien ja varastopaikkojen urakan valvonnassa tulisi noudattaa sovel- auraustarve, koska se riippuu tien varren tuvin osin tehtäväkortin ohjeita. Vaativissa • Metsätien kunnossapito-opas hakkuista. Tämän takia malliasiakirjoissa urakkakohteissa tiekunta voi käyttää ura- • Metsätien kunnossapito diasarja on urakoiden maksuperusteena käytetty kan valvonnassa myös asiantuntija-apua. • Metsätien kunnossapidon sähköinen yksikköhintapohjaisia maksuperusteita. esite Jatkokehittämisen ajatuksia • Metsätien kuntokatselmus Työtilauslomake ja kilpailuttamisen Tässä vaiheessa malliasiakirjoja laajem- • Metsätien kunnossapidon urakoin- lomakkeita. mista kunnossapitokokonaisuuksista on nin ohjeet, lomakemallit ja tehtävä- Työtilausmenettelyyn on laadittu työti- laadittu esimerkkinä vasta talvihoidosta. kortit lauksen lomakepohja, jonka tiedot se- Jatkossa tulisi malliasiakirjat laatia myös • Metsätien perusparannuksen vaati- kä tilaaja että urakoitsija allekirjoittavat. kesähoitourakasta, tien kunnostusurakas- muksia Laajempien urakkakokonaisuuksien kil- ta, tien sorastusurakasta ja vauriokorjau- pailuttamiseen löytyvät mallilomakkeet surakasta. Tällä tavalla voidaan edistää Asiakirjojen laatimisessa asiantunti- tarjouspyynnöstä, urakkatarjouksesta ja suurempien ja laajempien urakkakokonai- jakonsultteina ovat toimineet Navico Oy urakkasopimuksesta. Työtilauksen mal- suuksien käyttöönottoa ja tuoda hyötyjä ja Deveco Oy. Työn yhteydessä on kuultu liasiakirjat on laadittu tässä vaiheessa 13 kaikille osapuolille. laajalti eri asiantuntijatahoja kuten Infra kunnossapitokokonaisuudelle ja urakkakil- Uusien urakkamenettelyjen käyttöön- ry:tä, Koneyrittäjien liitto ry:tä, Metsä- pailun lomakkeet talvihoidon urakointiin. otto on haasteellinen ja uutta osaamista teho Oy:tä ja Suomen Tieyhdistys ry:tä. vaativa tehtävä. Sen takia tätä koskeva kou- Asiakirjat löytyvät Tapio Oy:n inter- Tehtäväkortti on keskeinen asiakirja lutus ja opastus ovat avainasioita muutok- net-sivuilta http://tapio.fi/julkaisut-ja-ra- kaikissa työtilauksissa ja urakoissa sen onnistuneessa käytäntöön viemisessä portit/metsanhoidon-suositukset-metsa- Työtilauksiin ja urakoiden tarjouspyyn- Laadittuja malliasiakirjoja ei ole vielä teiden-kunnossapitoon-tyoopas/ töihin ja sopimusasiakirjoihin tulee liittää testattu missään käytännön urakassa. Sen Tapio ylläpitää myös jo 1300 jäsenen aina kyseistä kunnossapitotyötä koskevat takia olisi hyvä saada aikaan muutamia Metsätiemestarit Facebook ryhmää. Liity tehtäväkortit. Tapio Oy on laatinut kaikis- käytännön kunnossapitourakoita, joissa mukaan metsätiekeskusteluun. ta kuvan 1 erillisistä kunnossapitotöistä voitaisiin käyttää nyt laadittuja malliasia- https://www.facebook.com/groups/ tehtäväkortit. Tehtäväkortteihin on tii- kirjoja. Niistä saatavan palautteen poh- metsatiemestarit/ KOLUMNI //

Rekenä ja kelkkana

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN uudistamisesta käydään NICK TULINEN KUVA: kotimaassa parhaillaan kiivasta keskustelua, ja uutta sarkaa alkaa kevään aikana kyntää liikennepolitiikas- sa myös Euroopan parlamentin liikennevaliokunta. Komission odotetaan antavan ehdotuksensa niin sanotusta maantieliikennepaketista ennen parla- mentin kesätaukoa. Pakettia on odotettu kuin kuuta MERJA KYLLÖNEN nousevaa ja sen uskotaan tuovan pitkään kaivattu- Europarlamentaarikko, entinen liikenneministeri ja ja työkaluja tieliikennesektorin modernisoimiseksi. moottoripyöräilevä kainuulainen. Paketti tulee sisältämään ehdotuksia tiekuljetusten sisämarkkinakehityksen vauhdittamiseksi sekä alan sosiaalisen sääntelyn harmonisoimiseksi mm. ajo- ja lepoaikojen sekä lähetettyjen työntekijöiden töissä- olon ehtoja koskien. Myös tieliikenteen hinnoittelua koskevia aloitteita on odotettavissa. Liikenneturvallisuuden jatkuvan parantamisen Omatkin odotukseni pakettia koskien ovat varsin osalta eurooppalaisilla lainsäätäjillä ei ole tällä erää korkealla. Tieliikenteen alalla erot niin kutsuttujen uusia temppuja toteutusputkessa, mutta se ei tarkoita vanhojen ja uusien jäsenmaiden (tai itäisten ja läntis- sitä, etteikö asiaa pidettäisi tärkeänä. Päin vastoin. ten jäsenmaiden) kesken ovat varsin räikeitä. Tämä Erot eri jäsenmaiden turvallisuustilanteissa ja onnet- ei sovi yhteen sen tosiasian kanssa, että kuljetukset tomuusalttiuksissa ovat edelleen hälyttävän suuret, eivät noudata jäsenmaiden rajoja, eikä senkään, että ja Euroopan tasollakin on tunnistettu, että rahoituk- tiekuljetuksilla on hyvin tärkeä rooli koko sisämark- sen puute heikentää turvallisuutta alempiasteisella kinan liimana. tieverkolla. Myös tehokas valvonta vaatii resursseja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että osassa jäsenmaita Kotimaassa huomioni on kiinnittänyt tieliikenne- vähimmäissäätelyäkään ei noudateta tai sen noudat- lain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä on toisaalta tamista valvota, ja kansainvälisesti toimivat yritykset puhuttua talvirengaspakon poistamisesta, toisaalta ovat varsin hämillään ja pahimmillaan kuljettajat sen säätämisestä myös raskaalle liikenteelle. joutuvat sanktioiden kantajiksi. ”Oma harkinta” ja ”asianmukaisuus” ei valitet- Jämeriä yhteisiä pelisääntöjä ja niiden valvontaa tavasti talviliikenteessä riitä - talvikelistä ”yllätty- siis tarvitaan, se on selvä. neitä” autoilijoita tulee meillä riittämään, jos tämä Samaan aikaan on käynnissä koko liikennesekto- lakimuutos menee läpi. ria koskevat talkoot liikenteen hiilidioksidipäästöjen Poliisia käy sääliksi: resurssit ovat muutenkin vähentämiseksi. Sääntelyä on odotettavissa teknisellä vähissä mutta renkaiden käyttöä olisi valvottava, ja tasolla raskaan liikenteen kaluston päästörajoja kos- sitten kun vahinko sattuu, pääsee poliisi tien poskessa kien, mutta sen lisäksi komissio haluaa tiukempaa tulkitsemaan olisiko ne talvirenkaat sittenkin pitänyt sääntelyä myös mm. uusiutuvien polttoaineiden kes- muistaa vaihtaa. tävyyskriteerejä koskien. Rengasmarkkinoilla kuluttaja on jo nyt sormi Tarve vähentää liikenteen päästöjä maalla, me- suussa. Autoilijat tutkitusti tuntevat renkaiden urasy- rellä ja ilmassa on ihan ilmeinen. Tieliikenteen osuus vyysvaatimuksia entistä harvemmin, eli omia renkaita liikenteen kokonaispäästöistä on merkittävä ja niinpä ei mielletä huonokuntoisiksi. Nettikaupasta tilatut ala on myös päästövähennysten tähtäimessä. Liiken- keskieurooppalaiset kitkarenkaat saattavat nekin pitää nesektorilla päästöjä ollaan vähentämässä paljon, märällä tiellä, mutta eivät lumella tai jäällä. maataloussektorilla vähemmän. Itseäni huolestuttaa Toivottavasti tässä järki voittaa. Renkaat ovat ris- se, ettei sen enempää kotimaassa kuin Euroopassa- kitekijänä joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiau- kaan ole pystytty laskemaan millaisia kustannusvai- ton aiheuttamassa kuolonkolarissa, lumisen tai jäisen kutuksia päästövähennykset logistiselle järjestelmäl- kelin kuolonkolareissa joka kolmannessa tapaukses- lemme aiheuttaa. sa. Talvirengaspakko puoltaa edelleen paikkaansa.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 21 // AUTOMAATIO

Kokemuksia robottibussin ja muun liikenteen vuorovaikutuksesta Otaniemessä

Suomessa nähtiin viime kesänä automaattisia pikkubusseja eli itse ohjautuvia robottibusseja ensimmäistä kertaa muun liikenteen seassa. Kokeiluista yksi toteutettiin Espoossa.

JOHANNA NYBERG, Espoon kaupunki MATIAS PIKKARAINEN, HAMK

uomen lainsäädäntö mahdollis- Liikenteen ohjaus kokeilun aikana da pitää lähtökohtana seuraavissa kokei- taa automaattisten ajonevojen Muutokset liikennejärjestelyissä tarkoit- luissa. Kun robottiautokokeilut viedään hil- kokeilua aidossa liikenneym- tivat käytännössä sitä, että robottiautolle jaisemmilta kaduilta pääkaduille, kasvavat päristössä ja SOHJOA-hanke toteutettiin etuajo-oikeutettu reitti. Tässä odotukset sen suorituskyvylle valtavasti. on ensimmäisenä vienyt tämän ensimmäisessä kokeilussa oli tärkeää var- Otaniemen kokeilussa päädyttiin ohei- Smahdollisuuden käytäntöön. Hanke koos- mistaa turvallinen liikkuminen alueella es- sessa kuvassa esitettyihin liikennejärjes- tuu kolmesta eri liikenneympäristössä jär- tämällä mahdollisimman monta konflikti- telyihin. Kokeilualueen reuna-alueilla jestettävässä robottibussikokeilusta, joista tilannetta robottibussin ja muun liikenteen varoitettiin muita liikenteessä liikkuvia ro- yksi sijoittui Espoon Otaniemeen. välillä. Kokeiluvaiheessa voidaan hyväksyä bottiautokokeilusta sekä laskettiin alueen SOHJOA-hanke on osa Suomen kuu- jopa näin radikaaleja poikkeusjärjestelyjä, nopeusrajoitusta 30 km/h:iin. Nopeusra- den suurimman kaupungin yhteistä 6Ai- mutta robottibussin etuajo-oikeutta ei voi- joitusta laskettiin ajoneuvoliikenteen ja ka-hankekokonaisuutta. Kokeilujaksoissa käytettiin Ligierin valmistamaa EasyMile (EZ10) robottibussia. Robottibussin kyy- dissä oli aina toiminnanvalvoja. Kaupungin näkökulmasta robottibus- sikokeilu antoi mahdollisuuden oppia ym- märtämään mitä automaattiajoneuvojen mahdollinen yleistyminen kaupunkilii- kenteessä tarkoittaa liikenneympäristön ja etenkin liikenteenohjauksen ja liikenne- LIIKENNEKAMERASTA KUVAKAAPPAUS turvallisuuden näkökulmasta. Vaikka ro- bottibusseja voidaan lain puolesta kokeilla aidossa liikenneympäristössä, jouduttiin liikenneympäristöä kuitenkin muokkaa- maan robottibussin reitin varrella kokeilun ajaksi, sillä robottibussi ei vielä osaa tul- Ajoneuvo on ohittamassa kita liikennesääntöjä vaan kulkee ennalta robottibussia risteysalueella. ohjelmoitua reittiä pitkin.

22 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KUVA OSCAR NISSIN KUVA

robottibussin nopeuseron pienentämisek- si, sillä robottibussin ajonopeus oli noin 10–15 km/h. Kadunvarsipysäköinti kiellettiin koko robottibussin reitin varrella, sillä kadun varteen pysähtynyt ajoneuvo voi estää ro- bottibussin reitin. Robottiauton etuajo-oi- keus muodostettiin STOP-merkeillä sekä manuaalisesti ohjattavilla liikennevaloilla. Lisäksi liikenteenohjausta selkeytettiin li- säämällä joitakin ajoratamerkintöjä.

Robottibussin ja muun liikenteen vuorovaikutus Espoon kokeilua videoitiin kahdella lii- kennekameralla robottiautojen ja muun liikenteen vuorovaikutuksen analysointia varten. Tallenteista tutkittiin mielenkiin- toisia tapahtumia ja konfliktitilanteita. Silmämääräisten havaintojen perusteella pyrittiin arvioimaan minkälaisia riskejä robottiautojen ja muun liikenteen koh- taamiseen mahdollisesti liittyy. Lisäksi haluttiin selvittää, miten muut liikenteessä liikkuvat ymmärtävät ja nou- dattavat robottibussia varten tehtyjä lii- kenteen poikkeusjärjestelyjä. Tämä aut- taa ymmärtämään liikenteen ohjauksen tarpeita seuraavissa kokeiluissa. Robottibussikokeilun ajaksi toteutetut liikenteen poikkeusjärjestelyt. >

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 23 // AUTOMAATIO

Yleinen vaikutelma oli, että robotti- bussia pidettiin hieman arvaamattomana, jolloin etenkin kevyt liikenne pyrki ensisi- jaisesti mieluummin väistämään robotti- OSCAR NISSIN KUVA bussia kuin luottamaan siihen, että robot- tibussi väistäisi heitä. Ajoneuvoliikenteen osalta robottibusseihin suhtautuminen oli kaksijakoista. Merkittävä osa ajoneuvolii- kenteestä pyrki ohittamaan robottibussin heti mahdollisuuden tullen, loput tyytyivät ajamaan robottibussin perässä. Ohitustilanteita tapahtui ensisijaisesti suorilla katuosuuksilla, mutta ohitustilan- teita tapahtui useampaan kertaan myös keskellä liittymää tai mutkassa. Viimeksi mainituissa kohteissa voisi seurata hyvin- kin vaarallisia tilanteita. Kokemukset aikai- semmista kokeiluista ovat lisäksi osoitta- jalankulkijan ja hiljensi vauhtia välittö- teessa robottibussilla ei voida ajaa. Myös neet, että ohittava ajoneuvo palaa useasti mästi, mutta ei pysähtynyt. Tilanne päättyi operoiminen talviolosuhteissa on pois- liian nopeasti omalle kaistalleen, jolloin lopulta robottibussin hätäjarrutukseen. suljettu, koska minimiraja robottibussin robottibussi havaitsee ohittavan ajoneuvon Tilanne on myös jalankulkijan kannalta toiminnalle oli SOHJOA-hankkeen ko- esteenä ja pysähtyy. Ajoneuvoliikenteen epämiellyttävä, jos robottibussi ajautuu keilujaksoissa +2 °C. käyttäytymistä voidaan kuitenkin perustel- liian lähelle. Tämänkaltainen tilanne olisi Nyt suoritetut kokeilut ovat antaneet la robottibussin alhaisella ajonopeudella. myös voinut muodostua vaarallisemmaksi, hyvät lähtökohdat seuraavien kokeilujen jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi pyöräi- suunnittelulle. Tavoiteltavaa seuraavis- Suojatiet hieman ongelmallisia lijä, jonka nopeus on suurempi. sa kokeiluissa olisi myös robottibussin Espoon kokeilujakson aikana ei tapahtu- nopeuden nostamista. Tämä edellyttää nut ainuttakaan todellista vaaratilannetta. Tärkeimmät opit tietenkin robottibussiteknologian kehit- Robottibussi joutui kuitenkin tekemään seuraaviin kokeiluihin tymistä. Seuraavissa kokeiluissa on myös hätäjarrutuksia erinäisistä syistä johtu- Muut tienkäyttäjät noudattivat poikkeavia kiinnitettävä huomioita robottibussin reit- en noin kerran päivässä. Hätäjarrutukset liikennejärjestelyitä vaihtelevasti. Kokeilu- tiin suhteessa suojateihin tai varmistettava, olivat joko toiminnanvalvojan tai itse ro- jakson aikana ilmaantui tapauksia, jolloin että robottibussit tunnistavat riittävällä bottibussin tekemiä hätäjarrutuksia. Hä- ajoneuvot eivät noudattaneet poikkeuso- tarkkuudella myös sivusuunnasta lähes- täjarrutuksia ei voida suoraan rinnastaa pastusta, kuten esimerkiksi liikennevalo- tyvät jalankulkijat. liikenteen vaaratilanteiksi, mutta toisaalta ja. Oli kuitenkin selkeästi huomattavissa, Yhteenvetona voidaan todeta, että Ota- jarrutukset voivat aiheuttaa vaaratilanteita, että muut tienkäyttäjät huomioivat alueen niemen kokeilu oli kannustava ja autono- jos robottibussi pysähtyy toisen ajoneu- poikkeavat liikennejärjestelyt. misten ajoneuvojen toimintaedellytysten von edessä nopeasti ja yllättävästi ilman Nyt kun robottibusseja on onnistut- kehittämistä tuleekin jatkaa kaikkien toimi- näkyvää syytä. tu testaamaan onnistuneesti erilaisissa joiden kesken. Eri kokeilujen kokemuksia Toiminnanvalvojien tekemien hätäjar- liikenneympäristöissä, olisi seuraavassa tulee myös jakaa avoimesti. rutusten taustalla oli pyrkimys ennalta- vaiheessa syytä nostaa rimaa ja pyrkiä ehkäistä mahdollisia vaaratilanteita eli ei jäljittelemään astetta aidompaa liikenneti- luotettu täysin siihen, että robottibussi itse lannetta. Tämä todennäköisesti vähentäisi havaitsee mahdollista estettä tai vaaratilan- liikennerikkomuksia ja toimihenkilöiden netta. Robottibussin itse tekemä hätäjar- tarvetta puuttua robottibussin toimintaan. rutus syntyy tilanteesta, jolloin jokin este Robottibussien toimivuuden kannalta OSCAR NISSIN KUVA ilmaantuu turvaetäisyyden (1,2 metriä) olisi tärkeää kokeilla sen toimivuutta myös sisälle. Syitä robottibussin itse tekemiin vaihtelevissa keliolosuhteissa. Otaniemessä hätäjarrutuksiin olivat mm. ajoradalla len- järjestetty kokeilujakso toteutettiin harvi- tävät lehdet, pöly, jalankulkija suojatiellä tai naisen hyvissä sääolosuhteissa, jolloin ha- kadunvarteen pysähtynyt jakeluajoneuvo. vaintoja robottibussin toiminnasta vaihte- Yleisesti ottaen robottibussi tunnisti levissa olosuhteissa olivat vähäiset. Yleinen hyvin suojatietä ylittäviä jalankulkijoita, jos käsitys on kuitenkin se, että rankkasade, suojatie sijaitsi kohtisuoraan robottibussin sumu, lumi, lentävät lehdet ja pöly aiheut- reittiin nähden. Suojatie mutkassa taas tavat vaikeuksia robottibussin toiminnalle osoittautui hieman ongelmalliseksi. Kokei- ja nimenomaan ympäristön havainnointiin lun aikana syntyi muutamia tilanteita, jos- liittyvissä tekijöissä. sa jalankulkija lähti ylittämään suojatietä Aikaisempien kokeilujaksojen koke- robottibussin kääntyessä suojatietä kohti. muksien perusteella pieni sade ei vaikuta Robottibussi tunnisti ajoradalle tulevan robottibussin toimintaan, mutta kaatosa-

24 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 Kaikki pyörii 1

Puuvilla- paaleja Kirkko- niemen satamasta hevosilla 1916.

Suomen Tieyhdistyksen hallitus päätti 2014, että yhdistys julkaisee 2017 satavuotishistoriikin. Työhön nimettiin juhlajulkaisu-toimikunta, joka on esitelty tämän artikkelin lopussa. Kirjoittajaksi kutsuttiin Pekka Rytilä, joka on laatinut aikaisemmin yhdistyksen 75-vuotiskirjan Neljä linjaa vuonna 1992 ja Kaiken maailman moottoritiet vuonna 2012. Merkittäviä osia teksteistä ovat kirjoittaneet myös Esko Hämäläinen (yksityistiet), Jouko Perkkiö (tiepäivät, lehdet, vaikuttaminen) ja Jaakko Rahja (kansainvälisyys, vaikuttaminen, palkinnot).

Tie & Liikenne -lehti julkaisee vuonna 2017 joka numerossa ajan kulumisen mukaan etenevän kronikan Tieyhdistyksen vuosisadasta. Teemojen mukaisesti ryhmitelty lisäaineisto julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla elokuussa 2017. >

Puuta metsästä tukkirekalla 2016.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 25 KAIKKI PYÖRII 1 Alkutaival 1917–1929

1914 1919 1926 Aloite TFiF:n Castrén Tiekoneen kokouksessa puheenjohtajaksi Lumikarhu käyttöön

1917 1924 1927 Suomen Tieyhdistys Skogström Tiekäsikirja perustetaan – Snellman puheenjohtajaksi ilmestyy puheenjohtajaksi

uomen Tieyhdistyksen perus- Karl Snellman eli Poro-Kalle, tamisen puuhamiehinä toimi- Suomen Tieyhdistyksen perustaja. vat Karl Snellman ja Jalmar Kuva teoksesta Suviranta, Tero 1986. Takaseinän miehet. TVH Castrén. Aloitteen teki Snell- man Tekniska Föreningenin ko- Skouksessa 23.5.1914. Siellä perustettiin koko laitoksen ylitirehtööriksi 1909. Eläk- valmistelukomitea, johon tulivat mukaan keelle hän jäi seitsenkymppisenä uudelleen myös Suomenkielisten Teknikkojen Seura, nimetyn tie- ja vesirakennushallituksen Turistföreningen, Finska Hushållnings- pääjohtajana 1925. sällskapet ja Nylands och Tavastehusläns Karlista mainitaan, että hän julkaisi Lantbruksällskap. Perustajat edustivat kes- vanhempiensa kirjeenvaihdon ja hänellä oli keisiä tekniikan, talouselämän, maata- elinikäinen medaljonki-vapaalippu VR:lle. louden ja matkailun järjestöjä. Komitean Hänen poikansa Teo Snellman toimi dip- sihteeriksi tuli silloinen TKK:n siltapro- lomaattina, oli terveellisten ruokatapojen fessori Castrén. uranuurtaja Suomessa ja Paparazzi- mal- Komitea työskenteli hitaasti, mutta var- litoimiston johtaja Laila Snellmanin iso- masti. Valmista tuli 13.6.1917, jolloin pi- isä. Monipuolista väkeä nuo Snellmanit. dettiin Suomen Tieyhdistyksen perustava Karl Snellman oli Tieyhdistyksen pu- kokous Uudella Ylioppilastalolla. Väkeä oli heenjohtajana vain kaksi vuotta, koska koolla noin 30 henkeä. Suomen Tieyhdistys Tieyhdistyksen ensimmäiseksi puheen- katsoi sopimattomaksi toimia sekä tie- syntyi kolmantena tieyhdistyksenä maail- johtajaksi. Hän oli saman vuoden 1917 alan johtavassa virassa että yhdistyksen massa, edelle ehtivät vain Ruotsi ja Kanada. tammikuussa saanut kuukautta ennen puheenjohtajana. ”Yhdistyksen tulee olla Mistä sitten oli kysymys itsenäisyytem- tsaarin vallan kukistumista Pietarista har- käyttäjien yhteinen orgaani jonkunlaisena me aamunkoitossa? ”Täällä ei ole ollen- vinaisen tittelin Todellinen valtioneuvos. vastapainona keskusvirastolle”, hän perus- kaan kivillä pohjattuja viertoteitä”, valitti Myöhempiä tavallisia valtioneuvoksia ovat teli. Karlin aika osui vuosien 1917–1918 agronomi Bertel Bockström Maatalo- mm. K. A. Fagerholm, Johannes Vi- levottomuuksiin, jotka estivät vuosikoko- us-lehdessä 1917. ”Vuosisatoja ulkomailla rolainen, Martti Miettunen ja Riitta uksen pitämisenkin sääntöjen määräämänä eivät yleisten teiden pitäjinä ole ainoastaan Uosukainen. aikana, mainitaan närkästyneesti Tieyh- maanviljelijät vaan kaikki kansalaiset. Tei- Karl syntyi J. W. Snellmanin nuo- distyksen julkaisussa nro 1 vuonna 1920. den ylläpitotyön suorittaa valtio.” Tavoite rimpana poikana ja suoritti 1877 Suomen oli sekä tekninen että hallinnollinen. Polyteknillisessä opistossa insinööritutkin- Jalmar Castrén non. Hän työskenteli tie- ja vesirakennus- – puheenjohtaja 1919–1924 Karl Snellman – ensimmäinen ten ylihallituksessa ja rakensi enimmäkseen Jalmar Castrén (1873–1946), insinöörien puheenjohtaja 1917–1919 rautateitä, sen verran pohjoisessakin, että insinööri, toimi Svinhufvudin itsenäisyysse- Karl Snellman (1855–1928) oli aloitteen sai lempinimen Poro-Kalle. Päijänteen pii- naatin jäsenenä ja sai siitä nimensä Suomen tekijänä itsestään selvä valinta Suomen ri-insinööriksi Jyväkylään hän tuli 1903 ja historiaan. Hän oli myös Paasikiven halli-

26 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KAIKKI PYÖRII 1 – SUOMEN TIEYHDISTYS 100 VUOTTA //

Jalmar Castrénin muotokuvia löytyy monesta paikasta. Kuva teoksesta Julkunen, Jutta 2008. Kyhäysopista rakennus-ja yhdyskuntatekniikkaan. TKK R-osasto 1861–2007 Vankkaa teräsbetonitekniikkaa – Jalmar Castrénin suunnittelema Tönnön silta vm 1911.

Suomen Tieyhdistys syntyi kolmantena tieyhdistyksenä maailmassa.

tuksessa 1918 ja vielä 1928–29 Mantereen halunnut aloittaa rautateiden sähköis- hallituksessa – joka kerta kulkulaitosten ja tyksen jo 1920-luvun alussa, mutta ei yleisten töiden ministerinä. Puoluekanta oli saanut tahtoaan läpi, joten siirtyi TKK:n aluksi nuorsuomalainen, sitten kokoomus. professoriksi. Jalmar tuli valtakunnan johtotehtäviin Jalmar oli pohjoispohjalaista virkamies- Teknillisen korkeakoulun siltarakennuksen ja pappissukua. Sekä isä että isoisä toimi- ja rakennuskonstruktioiden statiikan pro- vat Alatornion kirkkoherroina. Hänellä oli fessorin virasta. Hän myös praktikoi beto- myös merkittäviä poikia, vesirakennuksen nirakenteiden käytännön suunnittelijana, professori Viljo Castrén ja Helsingin jonka käsialaa ovat Suomen ensimmäiset metron perustaja TkT Reino Castrén. teräsbetonisillat Orimattilan Tönnö 1911 Arkkitehti Heikki oli Viljon poika eli Jal- ja Ylivieskan Savisilta 1912, jolle kansa marin pojanpoika. antoi nimen harmaan värin perusteella. Orimattilan Tönnönkosken ikimuis- Vielä 1926 hän suunnitteli Poriin terässil- toisella myllypaikalla sijaitseva silta yli lan, jonka todettiin 2014 olevan edelleen Porvoonjoen vuodelta 1911 on Suomen yllättävän hyvässä kunnossa. Hän teki ensimmäinen kaarisilta ja vanhin säilyn- myös jo 1920-luvun alussa ensimmäi- yt teräsbetoninen silta. Siinä on rinnak- sen selvityksen Petsamon radasta, joka kain kolme erillistä betonikaarta. Sillan Kolmas puheenjohtaja E. W. Skogström. Kuva teoksesta Suviranta, Tero 1986. on edelleen ajankohtainen, nyt kylläkin pituus on 37 metriä, leveys 6,5 metriä ja Takaseinän miehet. TVH Kirkkoniemen yhteytenä. vapaa aukko sillan alla 22,5 metriä. Jalmar Jalmar oli monessa mukana, Lokomoa- Castrén suunnitteli sillan Artjärven ja Ori- kin perustamassa. Tärkeä luottamustoimi mattilan kuntien yhteisen, vuonna 1910 pi- W. Skogström (1870–1935). Suomen oli myös Suomen Matkailijayhdistyksen detyn kuntakokouksen päätöksellä. Silta Tieyhdistys majaili hänen aikanaan TVH:n puheenjohtajuus. Tieyhdistyksessä hän korvasi vanhan puusillan. Silta oli yleisessä pöytälaatikossa, eikä kokouksiakaan pi- ei ollut pitkään puheenjohtajana, vain maantiekäytössä vuoteen 1971, jolloin se detty. EW:llä oli paljon kiireitä, kun hän vuoteen 1924, jolloin hänestä oli tullut jäi kevyen liikenteen käyttöön. toimi kulkulaitosministerinäkin kahteen rautateiden pääjohtaja. Hänen johdollaan otteeseen, 1922 ja 1925. rakennettiin Suomen rataverkko yli 5 000 Evert Wilhelm Skogström Hänen arvioidaan ratkaisevasti määri- kilometrin mittaan, jota on sittemmin – puheenjohtaja 1924–1929 telleen juuri itsenäistyneen Suomen liiken- supistettukin. Hänen edeltäjänsä VR:n Jalmarin seuraajaksi tuli – vastoin Snell- teen kehittämisen suuntaviivat ja luoneen pääjohtajana, Bernhard Wuolle, olisi manin prinsiippiä – TVH:n pääjohtaja E. myös perussuhteet ulkomaille. Skoge van- >

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 27 // KAIKKI PYÖRII 1 – SUOMEN TIEYHDISTYS 100 VUOTTA

Poikittainen kouruuntuminen eli nimismiehen Ruotsalainen lumiaura Arbrå vuosimallia 1926. kihara on soratien perusvitsaus, joka Kuva teoksesta Levä, Kimmo 1992. Lumiaura. Suomen Tieyhdistys & Tiemuseo lannistetaan tiehöylällä. Kuva teoksesta Suomen teiden historia II. hempi oli pitkän linjan tie- ja vesirakentaja, Tiehöylä on edelleen tienpidon peruskoneita. joka esiintyy historioissa mm. Juojärven kanavatöiden johtajana 1911–1915. EW laati kanavoinnista erinomaisen selvityk- tienpidon peruskoneita, joskin se on usein Lönnrothin visio Tiekäsikirjassa on ko- sen, joka julkaistiin ylihallituksen vuosi- siirtynyt kuorma-auton alusvarusteeksi. mea: ”Hyvät kulkutiet maassa ovat kansan kertomuksessa 1915. onni ja voima. Kulkuteitä ovat rautatiet, Rakennusneuvos Väinö Skogström Ensimmäiset kotimaiset lumiaurat maantiet ja vesitiet. Kuljetuskustannukset eli Skoge nuorempi oli hänen poikansa, valmistetaan vuonna 1926 rautateillä ovat pienet verrattuna kustan- arkkitehti Risto pojanpoika. Tietyssä vai- Ensimmäiset koneellisen lumenaurauksen nuksiin maanteillä. Rautatiet ja maantiet heessa sukuun alkaa ilmestyä arkkitehteja. kokeet tehtiin välillä Turku–Uusikaupunki täydentävät toisiaan. Maantiet täydentävät talvella 1922–1923. Traktoreilla aloitet- myöskin vesiteitä”. Teiden kunnossapidon tiin. Kuorma-autokäyttöisiä auroja alet- Tähän ei ole muuta lisättävää kuin ote hallinto kehittyy tiin kokeilla 1925–26. Kolmen tonnin saman Arvo-herran esitelmästä Oulun maa- Hevosliikenteen aikana penkereet tehtiin Mannesmann-Mulag kuorma-auton eteen kuntapäivillä 1945: ”Lentoliikenteen avulla paikallisista materiaaleista, usein moree- asennettiin amerikkalainen Champion si- tulevat maapallomme kansat ja maanosat nista. Kuormituksen kasvun myötä siir- vu-etuaura, jolla oli leveyttä 3 metriä, kor- aivan lähelle toisiaan”. Vahinko, ettei hän ryttiin käyttämään kantavampia aineita, keutta 52 cm ja muoto jo silloin kaareva. elänyt enää 1980-luvulla, niin olisi ennusta- varsinkin kiveä. Jo 1926 valmistettiin ensimmäinen nut myös internetin ja kännykän maailman. Itsenäisyytemme ensi vuosikymmenel- kotimainen sarja, viisi Tiekone Oy:n Lu- Tiekäsikirjassa on 180 sivua, 74 teks- lä etsittiin hallintoratkaisua teiden kun- mikarhua. Suurin ongelma oli saada lait- tikuvaa ja liitteinä E. J. Lehdon tyyppi- nossapitoon. Ensin 1921 erikseen mää- teet kiinni kuorma-autojen etuakseleihin. piirustuksia vuodelta 1924. Mitoitusarvot ritellyt päätiet siirtyivät valtion hoitoon, Lumikarhuissa oli jo myös sivuaura. olivat vaatimattomia. Sallittu auton paino muut maantiet kunnille. 1927 vastuu siirtyi oli 3 tonnia ja kuorman samoin 3 tonnia. kunnilta nimismiehille, minkä seuraukse- Tiekäsikirja – alkuaikojen Ilmarenkailla sai lisäpainoa 1,5 tonnia. na syntyi käsite nimismiehen kihara, joka suurin saavutus Sallittu enimmäisnopeus oli henkilöautolla koetteli ajoneuvon jousitusta. Tärkein aikaansaannos tällä kaudella oli valoisana aikana 35 ja pimeässä 20 km/h. Ilmiötä kutsuttiin virallisesti kouruun- vuonna 1927 ilmestynyt Arvo Lönn- Pääteitä kutsuttiin viertoteiksi, ja nii- tumiseksi, joka Väinö Skogströmin mu- rothin kirjoittama ja WSOY:n kustanta- den piti pientareineen olla vähintään 6 kaan tarkoitti ”säännöllisin 60–80 cm:n ma Tiekäsikirja. Yhdistys oli unelmoinut metriä leveitä. Tierakenteen pahimmaksi välein toistuvia poikittaisia kouruja”. Niitä sellaisesta heti perustamisestaan alkaen. viholliseksi julistettiin vesi ja teiden rungot alettiin hoitaa lanauksella ja höyläyksellä, Lönnrothin käsikirjoitus valmistui 1924. kehotettiin pitämään kuivina. ja maahamme kehittyi merkittävä osaami- ”Aika hyödyllinen opus”, tekijä luonnehti nen ja konekanta. Tiehöylä on edelleen myöhemmin.

28 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 KAIKKI PYÖRII 1 – SUOMEN TIEYHDISTYS 100 VUOTTA //

Tiekäsikirjan kuvitusta: luiskakiveysmalleja ja kilometripylväs.

Tekijät esiin

ESKO HÄMÄLÄINEN s. Kärkölässä 5.11.1952. DI TTKK 1980. TVH, Suo- men Kuntaliitto, Suomen Tie- yhdistys, Suomen Yksityistiepalvelu Oy.

OLAVI MARTIKAINEN s. Lapinlah- della 25.7.1941. Liikenneopettaja ja liikennekoulun johtaja, maanviljelijä, kansanedustaja, ministeri, IS-Yhtymä, maaherra, Suomen Tieyhdistyksen pu- heenjohtaja.

JORMA MÄNTYNEN s. Jalasjärvel- lä 11.7.1958. TkL TTKK. Vaasan kau- punki, Suunnittelukeskus, Neste, TTKK (professori), WSP Finland.

JOUKO PERKKIÖ s. Kuortaneel- la 24.5.1947. VTK Helsingin yliopis- to 1970. Tilastokeskus, Viatek-Kenia, Suomen Tieyhdistys.

JAAKKO RAHJA s. Oulussa 16.10.1955. DI OY 1982. Oulun yliopisto, Viatek, TVH, Suomen Tieyhdistys.

NINA RAITANEN s. Kouvolassa 10.8.1968. TkT TKK. Liikenneminis- teriö, Destia, Aalto yliopisto. Suomen Tieyhdistys.

PEKKA RYTILÄ s. Parkanossa 28.9.1938. DI & TkL TKK 1962,-69. TVH, Rakennustekniikka, Suunnittelu- konsultit, TKK, Rakennustaito, Pöyry, Rytilä Infra.

LIISI VÄHÄTALO s. Lammilla 6.7.1955. DI TKK1981. Espoon kaupunki, TKK, Rakennuskirja, Viatek, Uusimaa, KL-Kustannus, Suomen Tieyhdistys.

Juhlajulkaisu-toimikunta kokouksessaan Pärnussa toukokuussa 2016. Vasemmalta Pekka Rytilä, Jouko Perkkiö, Jorma Mäntynen, Esko Hämäläinen, Nina Raitanen, Olavi Martikainen, Jaakko Rahja ja Liisi Vähätalo

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 29 Vuonna 2017 moni organisaatio – Suomen ohella – täyttää kunniakkaat 100 vuotta. Suomen Tieyhdistys ry järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa seminaarisarjan teemalla Suomi nousuun – Tiet elinkeinoelämän tukena. Tilaisuuksissa tuodaan esille toimivan tieinfrastruktuurin merkitys Suomelle ja sen elinkeinoelämän hyvinvoinnille. Tilaisuudet ovat maksuttomia, niihin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Tilaisuuksien paikat ja ajat: Tiet & Matkailu, Rovaniemi 20.3. Tiet & Teollisuus, Jyväskylä 10.5. Tiet & Kauppa, Helsinki 26.10.

Tiet & Matkailu -seminaarin järjestäjinä Tieyhdistyksen ohella ovat Lapin kauppakamari ja SF-Caravan. Seminaaripaikka on Lapland Hotel Sky Ounasvaara.

Tiet ja matkailu -seminaari

OHJELMA: 9.00 Tervetulokahvi 9.30 Suomen kotimaisen ja kansainvälisen matkailun näkymät Jari Ahjoharju, Visit Finland 9.45 Tiet matkailun tukena Sanna Kolomainen, Lapin ELY 10.00 Hyvä tiensuunnittelu tukee paikallisuutta, case Nellimintie Keijo Heikkilä Liikennevirasto 1 10.15 Matkailuyritys tarvitsee hyvät tie- ja liikenneyhteydet Niina Pietikäinen Harriniva Hotels & Safaris 10.30 Jaloittelutauko 10.45 Automatkailijan toiveita Suomessa Juha Hämäläinen, SF-Caravan 11.00 Vieläkö matkailuteitä tarvitaan? Susanna Suokonautio-Hynninen, Autoliitto 11.15 Matkailualueeksi koko Pohjoiskalotti Rauno Posio, Visit Arctic Europe 11.30 6 teesiä Tiet & Matkailu. Teesien pohjalta paneelikeskustelu puheenjohtaja Nina Raitanen, Tieyhdistys 12.15 Yleiskeskustelu 12.30 Kevyt kenttälounas

Ilmoittautuminen 13.3.17 mennessä osoitteella [email protected]. Lisätietoja [email protected], 0400 423 871. EDUSKUNNASTA //

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoston pitää vastata tarpeisiin

HETI ASUMISEEN liittyvien kustannusten jälkeen suurin kotitalouksien kustannuserä liittyy liikkumi- seen. Henkilöliikennetutkimus vuosilta 2010–2011 antaa jotain osviittaa, miten suomalaiset liikkuvat. Tutkimusajankohtana tehtiin 5,2 miljardia koti- maanmatkaa. Päivää kohti kotimaanmatkoja syntyi 14,1 miljoonaa. Matkat on tehty henkilöautoilla, jul- kisilla kulkuneuvoilla sekä jalkaisin että pyöräillen. Henkeä kohti suomalaiset tekivät siis keskimäärin kolme matkaa päivän aikana. Keskipituus matkoille oli noin 15 kilometriä. Luvut kertovat sen, että suurin osa suomalaisista MARKKU PAKKANEN on tottunut ajatukseen matkustaa töiden ja harras- Kansanedustaja (kesk), liikenne- ja tusten perässä. Vaikka tutkimuksen otanta onkin jo viestintävaliokunnan jäsen muutaman vuoden vanha, antaa se silti relevanttia tietoa myös vuodelle 2017. Varmaa on, että vuodesta 2011 vuoteen 2017 etätyön tekeminen on lisääntynyt, mikä vaikuttaa työmatkoihin. Yhtä lailla internetin tarjoamat palvelut, kuten kotiin tuodut ruokaostokset Polttoaineiden jakeluverkoston toimivuus on ovat yleisempiä kuin aiemmin. Toisaalta taas viime yksityisautoilun perusedellytyksiä ja se on mitä suu- aikaiset merkit viittaavat julkisten kulkuneuvojen, rimmassa keskiössä puhuttaessa autoilun tulevaisuu- kuten junien ja bussien käytön lisääntymiseen. Yk- desta. Liikenne-ja viestintäministeriö on tutkinut sityisautoilu on kuitenkin mitä todennäköisemmin vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkostoa. Työ- pitänyt pintansa ja on edelleen vuonna 2017 käyte- ryhmä esitti, että Suomeen rakennettaisiin vuosiin tyin tapa liikkua. 2020/2030 mennessä jakeluinfradirektiivin suosi- Yksityisautoilu ei ole tuksia vastaava jakeluverkko sekä liikennesähkölle, sattumalta noussut suureen -kaasulle että-vedylle. Kuntia ei edellytetä uuden Vaihtoehtoinen suosioon. Se antaa ihmisille verkoston rakentamiseen, vaan esimerkiksi rakennut- vapauden ja mahdollisuu- tajina voisivat toimia erilaiset energiayhtiöt ja muut käyttövoimien jakelu- den toimia oman aikataulun kaupalliset toimijat. verkosto pitää saada mukaisesti. Suomen tiever- Tällä hetkellä Suomen teillä liikkuu noin 2 400 kosto kattaa koko maan ja sähköautoa, yksi vetyauto sekä noin 2 000 maa- vastamaan kuluttajien polttoaineiden jakeluver- kaasuautoa. Jotta sähkö-, vety- tai maakaasuautoilu tarpeita. kosto omine palveluineen voisi todella saada ilmaa siipiensä alle, on jakeluver- on kuluttajan käytössä ym- koston oltava erinomainen. Tällä hetkellä sähköauto- päri vuorokauden. Monil- jen toimintasäde on automallista riippuen noin 200 le yksityisautoilu on myös km. Toimintasädettä syö niin auton lämmitys, kuin ainoa vaihtoehto pitkien välimatkojen Suomessa. ilmastointikin. Huomioitavaa on myös, että sähkö Viimeisen muutaman vuoden aikana yksityisau- tuotetaan aina jollain, jotta auto kulkee. toiluun on etsitty ja esitetty myös aivan uudenlaisia Kuluttajien ostopäätöksessä vaikuttavat aina asen- lähestymistapoja. Esillä on ollut ajatuksia ns. kimp- teet ja arvot. Ihmiset kantavat entistä enemmän pa-autoista, jotka omistaa esimerkiksi pieni yhteisö. huolta ympäristöstä ja haluavat omilla ostotoimillaan Uutisista olemme oppineet että, suuri suomalainen vaikuttaa. Vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttävillä finanssitoimija on siirtymässä monialaiseksi palvelu- kulkuneuvoilla on oma paikkansa liikenteessä. En- yritykseksi, joka mm. tarjoaa pääkaupunkiseudulla nen kuin ne voivat todella lyödä läpi suomalaisessa sähköautoja kuukausihinnalla. Helsingissä toimii yhteiskunnassa on ajoneuvojen kuitenkin kehityttävä yritys, jonka kautta on mahdollisuus käyttää ns. vastamaan entistä paremmin pohjoisia ajo-olosuh- yhteiskäyttöautoa. Liikkumista on hyvä tarkastella teita. Vaihtoehtoinen käyttövoimien jakeluverkosto monesta näkökulmasta ja nyt esillä olleet vaihtoeh- pitää saada vastamaan kuluttajien tarpeita. Tämä dot ovat mielenkiintoisia. Odotan yhtä lailla innolla vaatii monia ponnisteluja niin lainsäädännön kuin samansuuntaisia ehdotuksia harvaan asutun Suo- kulutustottumuksienkin osalta. Hyvällä tiellä kui- men suuntaan. tenkin jo ollaan.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 31 // UUTISIA TIEYHDISTYKSESTÄ

Alan vahvuudet herättivät innokasta pohdintaa Savoniassa. Esko Aho ATF:n vieraana

ENTINEN pääministeri Esko Aho vieraili Au- to- ja Tieforumin kokouksessa Tieyhdistykses- sä tammikuussa kertomassa tekeillä olevasta selvityksestä koskien liikenne- ja viestintäjär- jestelmän tulevaisuutta ja tilaa vuosina 2030 ja 2050. Selvitystä tekee työryhmä, jonka liiken- ne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti syksyllä. Selvityshenkilöinä toimivat Esko Ahon Nuorisovastaavan lisäksi, Lauri Lyly ja Inka Mero. kuulumiset

HYVÄÄ alkanutta vuotta kaikille! Uusi Tieyhdistyksen hallitus ja vuosi tarkoittaa uutta vaihetta myös toimihenkilöt 2017 nuorisotoiminnalle, sillä #meidäntie työpajakiertue on nyt polkaistu käyn- VUODEN ensimmäisessä kokouksessa tiin! 13.1.2017 hallitukselle nimettiin seuraavat toi- Ensimmäinen työpaja järjestettiin mihenkilöt ja työryhmät 16. tammikuuta Savonia-ammattikor- Hallituksen varapuheenjohtaja: Paavo Syrjö keakoululla Kuopiossa, missä alan Hallituksen työvaliokunta: Juha Marttila (pj), vahvuudet ja kehittäminen herättivät Paavo Syrjö, Hanna Kalenoja, Markus Väyry- innokasta pohdintaa. Kiitos osallistu- nen, Nina Raitanen neille, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Auto- ja Tieforum: Nina Raitanen Kevään aikana tulen vierailemaan Kavo Käyhkön Rahaston hallitus: Juha muissakin ammattikorkeakouluissa Marttila, Terhi Pellinen, Nina Raitanen ja yliopistoissa ympäri maan ja kes- Yksityistie-ansiomerkin ansiomerkkitoimi- kustelemaan opiskelijoiden kanssa kunta: Jaakko Rahja (pj), Liisi Vähätalo alan vahvuuksista, tulevaisuudesta ja Yhdyskuntatekniikka 2017 (STY:n edustajat): alaan liitetyistä mielikuvista. Nina Raitanen, Liisa-Maija Thompson Kerron kampanjan kuulumisista Hallituksen 100-vuotisjuhlatoimikunta: Juha Tieyhdistyksen facebookissa, twitt- Marttila, Paavo Syrjö, Terhi Pellinen, Jari Palvi- terissä ja instagramissa, kannattaa ainen, Nina Raitanen pysyä kuulolla! Yhdistyksen nuoriso- jäsenet ja työpajoihin osallistuneet tulevat myös saamaan silloin tällöin sähköpostia, jossa kerrotaan tarkem- Tieyhdistyksen min kampanjaan osallistumisesta. yhteisöjäsenet

Jos sinulla heräsi kysymyksiä, HALUAISIMME siirtyä viestinnässä jäsenillem- ota yhteyttä laittamalla viestiä me entistä enemmän ympäristöystävälliseen osoitteeseen mikko.airikkala@ sähköpostiin perinteisen kirjepostituksen si- tieyhdistys.fi. jaan. Kaikilta pitkäaikaisilta yhteisöjäseniltäm- me meillä ei kuitenkaan ole sähköpostiosoitet- ta. Mikäli sähköinen viestintä olisi teille sopiva Mikko vaihtoehto, niin voisitteko ystävällisesti ilmoittaa sähköpostiosoitteenne Tieyhdistyksen toimis- toon [email protected], p. 040 592 7641.

32 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 YKSITYISTIETOLAARI //

Ja nyt valittamaan… Olen kertakaikkisen tyytymätön tiemme auraa- jaan. Eikä puheenjohtaja tai hoitokunta suostu vaihtamaan toiseen, joka olisi paljon parempi työssään ja varmaan halvempikin. Vaadin asiaan muutosta tielautakunnassa. Mihin lakipykälään voin vedota?

TIELAUTAKUNTAAN tietysti voi valittaa mistä tahansa asiasta, mutta lautakunta voi ottaa käsittelyyn ja ratkaista JAAKKO RAHJA vain ne asiat, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. Jos osakas tai muu asianosainen haluaa valittaa tie- kunnan kokouksen tekemästä päätöksestä, on valituksen perusteena oltava päätöksen laittomuus tai se, että päätös Tein valituksen tielautakuntaan, mutta lautakun- loukkaa valittajan oikeutta tai tieosakkaiden yhdenver- nasta valitukseni palautettiin ja väitettiin, että se taisuutta. Normaalitilanteessa mainitsemanne auraajan oli saapunut myöhässä, vaikka ei ollut kulunut valinta ei kuulu em. kategoriaan, vaan siinä on kyse ns. kuin 28 arkipäivää. Miten tämä 30 päivän valitus- tarkoituksenmukaisuudesta. aika oikein lasketaan? Pyrkisin ratkomaan asiaa kaikesta eripurasta huoli- matta tiekunnan sisällä. Vuosikokousten asialistalla olisi VALITUSAIKA tiekunnan kokouksesta on 30 päivää, kuten hyvä aina olla oma kohtansa, jossa osakkaat voisivat kes- kysyjäkin toteaa. Osakkaan tapauksessa määräaika on 30 kustella tiensä kunnossapidosta ja tarvittaessa ohjeistaa päivää kokouksen päätöksestä. Tämä riippumatta siitä, hoitokuntaa tai toimitsijamiestä. Ellei omaa asialistan onko valittaja itse osallistunut kokoukseen vai ei. Kai- kohtaa ole, voidaan kunnossapitoa käsitellä talousarvion keti lainlaatija on ajatellut, että tiekunnassa osakkaalla käsittelyn yhteydessä. on oikeuksien lisäksi velvollisuusia ja yksi niistä on osal- listua tiekunnan toimintaan ja vähintäänkin seurata sen päätöksiä. Muun asianosaisen osalta 30 päivän laskenta Aikomukseni on tehdä valitus kunnan tielauta- alkaa siitä, kun hän on saanut päätöksen tiedokseen, ku- kuntaan laittomasta tiekunnan kokouksen pää- ten saanut käyttömaksulaskun. töksestä. Kuka maksaa tielautakunnan toimituk- Määräajan laskennassa aloitetaan seuraavasta päiväs- seen liittyvät kustannukset ja kuinka paljon ne tä eli kokouspäivää tai ei-osakkaalle tiedoksiantopäivää tekevät? ei lasketa. Ja 30 päivään tarkoittaa päiviä, ei ainoastaan arkipäiviä. Jos määräaika päättyy lauantaihin tai pyhä- LÄHTÖKOHTAISESTI tielautakunnan toimituskustan- päivään, saa valituksen tehdä vielä heti ensimmäisenä nukset maksaa hakija. Lautakunta voi myös tilanteen arkipäivänä viraston aukioloaikana. mukaan velvoittaa muitakin osakkaita tai asianosaisia Edellä kuvattu määräajan laskenta koskee myös sähkö- osallistumaan kustannuksien maksamiseen. Valituksissa postilla ja faxilla tehtyä valitusta. Sähköisiä kanavia käy- yleensä toimituskustannukset lankeavat häviäjälle. tettäessä vastuu valituksen perillemenosta on lähettäjällä. Toimituskustannukset vaihtelevat kunnittain, ovat yleensä satasia enintään yhden käden sormien verran. Vaihtelu johtuu siitä, että kunnat määräävät maksunsa Valituksia käsitellessään ja ratkaisuja tehdessään kunnan tielautakunta joutuu noudattamaan tunnollisesti yksityistielakia ja tuntemaan muuta- ja maksujen perusteisiin liittyvät asiat täysin itse. Mitään kin lainsäädäntöä. valtakunnallista taksoitusta ei ole. Yksityistieasetuksen mukaan toimituskustannuksiin sisällytetään matkakulukorvaukset, päivärahat sekä ko- kous- ja katselmuspalkkiot sekä muut tehtävän suorittami- sen kannalta välttämättömät menot. Edunvalvontakuluja määrätään vain, jos toimitusta on haettu tarpeettomasti. Edellä mainittuja korvauksia maksetaan kunnassa voi- massa olevien perusteiden mukaisesti vain lautakunnan jäsenille kuten puheenjohtajalle, muille jäsenille ja sih- teerille mukaan. Mainittuja korvauksia ei siis makseta esimerkiksi ns. valittajalle.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 33 // UUTISIA

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hanke: Suomi ohjattava matelukaistalta ohituskaistalle

Naapurimaissamme liikenneverkon voimakas kehittäminen nähdään yhdeksi keskeisimmistä kilpailukyvyn edistäjistä. Ilman vastaavaa kansallisesta edusta lähtevää kirkasta strategiaa ja siinä pysymistä Suomi jää väistämättä jälkeen.

”Liikkuminen ja kuljetukset ovat suuren 77–105 miljardia euroa. Rahoitus on syytä murroksen kynnyksellä. On tärkeä pysäh- käyttää viisaasti. Summat ovat suuria, ja NOL CH OG E Y T tyä pohtimaan, millaisia tarpeita liiken- • • yhteiskunnan kannalta erittäin iso kysymys R E E C S

N

E

E

42 utk arfnienkiiL i i ennek i n f r sa t r ku t uu r 0402i A GLNC TTV T TT YGOLONHCE

I 382

R

C

neinfrastruktuurin tulee tulevaisuudessa C on se, mitä rahalla voidaan saada aikaan S

H •

382 S

Oälleknynsorrunrus vtek k nniukiiL i i imukk jnen uka l j e t esku avot uust umner r r eskynnyknesko l l nO.ä H

N

I

G

O

I

H

S

L urts ne atie aisialli,am oä äyäkrät ä r häsypäek t hopäy t im,naami l l a i s i ta a r ep i t la i i ennek i n f r sa t r ku - I

I V G • H

S palvella ja t uu r i mihin tn u l tee u l ave i infrapanostukset apasseduus l ev l l imaja h i in n f r sonapa t esku t kan- T – tai olla saamatta.” at o saattannak i ioj .aatt utk arfnienkiileoSä es oarässäT ropa t i seass i t e l l lnemouSnää i i ennek i n f r sa t r ku t uu r i n nattaa sijoittaa. ihek On ihekajellesimätt valittava iskutsonapnesimätt määränpää,atsiotheothiaväjlenell Hankkeen ohjausryhmä ehdottaakin iunduivlTakianna luuK,amiuH,säkylÄ:auklop aivukneduusiaveluT.akkuiNajneniai minne halutaan epno i l a t eut r i t ova i t mennä t e i s i nedhänni , j o t lak ja i i t t ävy tunnistettavanaamesanemouSt poliittisille päättäjille, että nämä käynnis- asl,etyilly,ykklip kääenen le,assapooruE iknämäleoniekni iapl löyt,nyykykul l -atsula,neetyysi esetnkiilesaa anetu t a l uo t hajnee i i l i lneesaapav i i nek t neesee . mitä reittiä, iahraP miten iovatnet tyätteett siyt ja millaista -aaneksässyteminiskamiuHtävi vauhtia täisivät pitkän aikavälin infrasuunnitelman e -karää o k itsvana enisoj,as r i asso , j iasso sevn t o i savhavnaad t ei l i ekn i eon rnämäl a-akaa i -en j a eiua nääsynjjaäen syy eeestjluk-aravat ledenetsutej iskytyl tnyäkässöytnejojaaläkesni nedieulai sinne voidaan laktamöyt i edetä”, inframarkkinoiden tetsidhyimouS.neeseetneki siät i ikni nimmäetni laatimisen. Yksittäisten hankkeiden sijaan aatsillodhamakoj,allilennut-annillaT–iknisleHnaappooruE n k do aeS ä kuluattuak t t uka l oknu i l l i s - yäv l ä l l e aanekS. r ydeoi l l y t t ä i s uki i t kne i n L i i ennek i n f r sa t r ku t uu r 0402i asiantuntija anokok i s Eero r oha i t Nippala avsaknesku t imat ykynnes i ses onät Tampereen 3ni im2, l j a r d i s t a on syytä tarkastella koko liikennejärjestel- noun da im2,4atsorue l idraj .noorueni eikntiähmjsatikaakiasuostiheK iokratakkuiNatsiulopsyt nesiykynätsimäthämäjisiatt ammattikorkeakoulusta l i i -ennek fni tsar ruutkur yni l ipäl sanoo. imouSakkuiN.noot iäj s assapooruEi mää. Lisäksi on tarpeen selvittää budjetti- ääsihisoRj osjikisa,isäjä ip-närep ät j skä i srav, kni roNsojni j stouRaja idhyi täväts npaterusseisn itssiauan avaak i l u j akumasne i ses t ei t e l ä i s t sone i uusasne r e gnupuakt i t Teknologian hy t e i skes i t a l suo tutkimuskeskus a- l skeeu eponassnaknaksnaTi i l l ja nu i l l a . VTT:n ja rahoituksen rinnalle tai sijaan uudenlaisia kiots ule pauttumälyvne as aessäkylÄ l aaneksässääkky r i lasso i i yävennek l uumtä t t aptavu l ev l au l su t o i sk i Tampereen ammattikorkeakoulun uuKaj l i a i sasses i uduot t savhavnaa t sääpi t synnehävö t ova i t t e i s luotsaa i i n . - rahoitusratkaisuja, kuten liikenneverkko- massa selvityksessä on hahmoteltu Suomen yhtiöselvityksen yhteydessä on jo tehtykin. liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja iL fnienneki tsar ruutkur i ”Liikenneinfran suunnittelu ja raken- B I NBS 879 - 159 - 83 - 5058 - 2 ( RU L : th :pt tv.www// t /fi. tusiakluj ) 0402 11-2422L-NSSI - 1121 kehittämisen 2422NSSI - panostuksilleX221 ( eV r okk j u l ak i us ) neljä vaihtoeh- taminen vaativat valtavasti aikaa ja työtä, B R h t t p : / / u r n . fi / NRU : I NBS : 879 - 159 - 83 - 5058 - 2 reT utt oiniaV | oreE alappiN toista polkua: Älykäs, Huima, Kuuliainen ja ja rakenteiden elinkaari on huomattavan Niukka. Nämä johtavat hyvinkin erilaisiin pitkä. Merkittävien hankkeiden valmiste- tulevaisuudenkuviin, kun tarkastelujakso lun kannalta vuosi 2040 on jo lähellä. Nyt on ulotettu vuoteen 2040 saakka. on kiire käynnistää sellaisten strategisten Tulevaisuudenkuvia on peilattu eri ta- hankkeiden suunnittelu, jotka pitäisi to- voitteisiin, jotka liittyvät Suomen asemaan ”Suomi tarvitsee talouskasvun ja kil- teuttaa seuraavien 25 vuoden kuluessa. Euroopassa, elinkeinoelämän kilpailu- pailukyvyn turvaamiseksi nykyistä selvästi Esimerkiksi valtatie 12:n sijoittamista tun- kykyyn, työllisyyteen, alustatalouteen ja suurempia liikenneinfrastruktuuri-inves- neliin Tampereella esitettiin 1990-luvun hiilivapaaseen liikenteeseen. tointeja. Etenkin Etelä-Skandinavian mit- alussa, ja tunneli avattiin liikenteelle vii- ”Tavoitteet täyttyisivät monin osin tavat liikennesuunnitelmat muodostavat me marraskuussa”, Pakarinen muistuttaa. parhaiten Huimaksi nimetyssä skenaa- kovan haasteen. Sen vuoksi yhteydet Kes- Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hank- riossa, jossa investoidaan vahvasti elinkei- ki-Eurooppaan Baltian kautta sekä pohjoi- keeseen kytkeytyy WSP:n tekeillä oleva noelämän raaka-aine- ja tavarakuljetusten set yhteydet Atlantille ja Jäämerelle ovat selvitys, jossa osalle kehityspoluista laa- edellytyksiin sekä laajojen työssäkäynti- lähitulevaisuuden asioita. Hankkeita on ditaan toimenpideohjelmat kymmenen alueiden työmatkaliikenteeseen. Suomi lähdettävä valmistelemaan ajoissa muun vuoden aikajänteelle ja arvioidaan niiden yhdistettäisiin kiinteämmin Eurooppaan muassa EU:n TEN-T-rahoituksen saa- vaikutukset elinkeinoelämälle. WSP:n sel- Helsinki–Tallinna-tunnelilla, joka mah- miseksi. Näihin hankkeisiin kuuluu myös vitys valmistuu alkuvuoden aikana. dollistaa kauttakulun Koillisväylälle. Hui- Koillisväylän datakaapeli”, kommentoi Hankkeissa mukana olevat tahot edus- ma edellyttäisi väylänpidon vuosittaisen selvitystä Paavo Lipponen. tavat monipuolisesti suomalaista yhteis- kokonaisrahoituksen kasvattamista ny- ”Liikenneinfran rahoitus on yhtä tär- kuntaa. Liikenneinfrastruktuuri 2040 kyisestä noin 3,2 miljardista eurosta 4,2 keä kuin esimerkiksi hävittäjien. Lentoko- -hankkeen ohjausryhmään ovat osallistu- miljardiin euroon”, VTT:n erikoistutkija neita ei voida rahoittaa, jos talous ei kasva. neet Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelä- Terttu Vainio toteaa. Siihen tarvitaan nykyistä huomattavasti män keskusliitto EK, Suomen Kuntaliitto, Vastaavasti kehityspolku Niukka tar- parempia niin kotimaisia kuin kansainvä- Liikennevirasto, Maa- ja metsätaloustuot- koittaisi jämähtämistä nykyisen liikenneinf- lisiäkin yhteyksiä”, Lipponen painottaa. tajain keskusliitto MTK, Suomen ammat- rastruktuurin ylläpitoon. Niukka Suomi tiliittojen keskusjärjestö SAK sekä Toimi- jäisi Euroopassa peränpitäjäksi, varsinkin Liikenneverkon kehittämisessä henkilökeskusjärjestö STTK. Hankkeen jos Norja ja Ruotsi yhdistävät kaavailujensa 25 vuotta on lyhyt aika on rahoittanut TT-säätiö. mukaisesti eteläisten osiensa suuret kau- Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana pungit yhteiseksi talousalueeksi Tanskan toiminut Rakennusteollisuus RT:n pääeko- Raportti on saatavilla verkosta VTT:n kanssa nopeilla junilla. Älykkäässä ske- nomisti Sami Pakarinen toteaa, että fyysi- sivuilla http://www.vtt.fi/inf/pdf/techno- naariossa liikenneväylät muuttuvat pal- sen infran tarve ei häviä, vaikka digitalisaatio logy/2017/T283.pdf ja raportti sekä julkis- velualustoiksi ja Kuuliaisessa sitoudutaan avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. tustilaisuuden aineistot RT:n sivuilla www. vahvasti päästövähennystavoitteisiin, joita ”Vuoteen 2040 mennessä väylänpi- rakennusteollisuus.fi/Liikenneinfra2040 ei saavutettaisi osassa muista skenaarioista. toon on tarve sijoittaa kokonaisuudessaan

34 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 UUTISIA //

Liikenneverkkoselvitys julkaistiin – ja selvityksen teko keskeytettiin

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisi torstaina 19.1.2017 luonnoksen selvityksestä, jonka perusteella se ehdotti, että Suomeen perustettaisiin valtionyhtiö, joka vastaisi liikenneverkon riittävästä kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Seuraavan viikon maanantaina 23.1. liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ilmoitti, että selvityksen teko keskeytetään.

Ministeri Bernerin mukaan liikennever- kon rahoitus vaatii uudistamista, vaikka yhtiömuotoinen toimintamalli ei saanut nyt kannatusta. – Meillä on edelleen ratkaistavana usei- ta isoja kysymyksiä, jotka liittyvät väylien rahoitukseen, kehittämiseen ja päästövä- hennyksiin. Myös vastuunjako valtion ja tulevien maakuntien kanssa on ratkaistava, Berner sanoo.

Maakuntauudistuksella on merkittävä vaikutus liikenneväyliin – Maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeää pian päättää, miten valtion ja maakuntien työnjako ja vastuut jaetaan liikenteen osalta. Valmistelussa on ollut esillä, että valtion alempi tieverkosto siir- retään maakuntien omistukseen vuodesta 2019 alkaen. Tiet siirrettäisiin maakuntien omaisuudeksi korjausvelkoineen, ja tei- hin kohdistuva rahoitus siirtyisi mukana, Berner kertoo. Alempi tieverkosto kattaa noin 70 prosenttia valtion tieverkostosta, eli noin 55 000 kilometriä. Sen arvo on noin 4 mil- jardia euroa. – Maakuntamallissa valtio jakaisi maa- ”Tarvitsemme jatkossakin rohkeutta tehdä kuntien kesken vuosittain noin 350 mil- uusia, ennakkoluulottomia avauksia liikenteen joonaa euroa, minkä se on toistaiseksi panostanut alemman tieverkoston yllä- kehittämiseksi tulevaisuuden tarpeisiin.” pitoon. Kukin maakunta voisi päättää miten rahat käyttää ja haluaako ottaa li- – Selvityksen lähtökohta oli, että liik- tava. Tarvitsemme jatkossakin rohkeutta säinvestointeihin lainaa. Liikenneväylien kumisen kustannukset eivät nouse. Pää- tehdä uusia, ennakkoluulottomia avauksia käyttäjien näkökulmasta on toki tärkeää, ministeri Sipilän kanssa on sovittu, että liikenteen kehittämiseksi tulevaisuuden että maakunnat myös käyttävät valtiolta autoverosta ei luovuta, ja sen vuoksi liiken- tarpeisiin, Berner sanoo. saamansa määrärahan tieverkkoon sen neverkkoyhtiö ei voisi saada toimintaansa sijaan, että se siirtyisi yleiskatteisesti käy- varten riittäviä asiakasmaksutuloja. Liike- Liikenne- ja viestintäministeriö keskeytti tettäväksi maakuntien muihin menoihin, taloudellisia edellytyksiä liikenneverkon liikenneverkkoselvityksen lausuntokierrok- sanoo Berner. kehittämiseksi ei siten ole olemassa, joten sen ja Ota kantaa –keskustelun 23.1. keskeytämme selvityksen, toteaa Berner. Liikenneverkkoyhtiön – Haluan kiittää kaikkia valmistelu- Selvitys ja siihen liittyvät taustaselvitykset selvitys keskeytetään työhön osallistuneita perusteellisen sel- ovat luettavissa ministeriön verkkopalve- Hallitus sopi huhtikuussa 2016, että lii- vityksen tekemisestä ja uusien rohkeiden lussa osoitteessa www.lvm.fi. kenne- ja viestintäministerin johdolla val- ajatusten esille tuomisesta. Kiitän myös mistellaan esitys liikenneverkon kehittämi- kansalaisia ja sidosryhmiä saamastam- Ministeriön verkkopalvelusta löytyvät seksi liiketaloudellisesti. Esitys tuli laatia me arvokkaasta palautteesta. Työmme ei myös julkistustilaisuuden diaesitys, ehdo- siten, että tarvittavat päätökset voidaan mennyt hukkaan, vaan palvelee varmasti tukseen liittyvät Faktalehdet ja vastaukset tehdä toiminnan käynnistämiseksi vuo- tavalla tai toisella liikenteen uudistustyös- yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. den 2018 alussa. sä, jota meidän on määrätietoisesti jatket-

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 35 // UUTISIA

Helsingin seudun MAL-puiteohjelma hyväksyttiin

HELSINGIN seudun neljätoista kuntaa ovat hyväksyneet seudun MAL 2019 -puiteohjelman. Ohjelma on laadittu nyt ensimmäistä kertaa asumisen, maankäy- tön ja liikenteen yhteisenä. Puiteohjelma antaa eri osapuolille yhteisen käsityksen siitä, millaista työtä seudun kehittämisek- si tehdään tulevina vuosina. Ohjelmassa kuvataan suunnittelukierroksen lähtökoh- dat, suunnitteluprosessit ja organisointi sekä keskeiset syventävät teemat. Helsingin seudun neljäntoista kunnan sekä valtion välisissä maankäytön, liiken- teen ja asumisen linjauksissa on jo aiem- min sovittu, että yhteissuunnittelua jat- ketaan edellisten suunnitelmien pohjalta. Uusia työkaluja metsätien kunnossapitoon Nyt käynnistyvässä suunnittelussa tuote- taan kattava kuva nykytilanteessa sekä TAPIO OY on julkaissut tiekunnille ja alan toimijoille laajan kokoelman metsätien kun- päivitetään ja konkretisoidaan olemassa nossapidon työkaluja. Tehokkaan kunnossapidon työkalupakkiin kuuluvat metsätien olevia suunnitelmia. Vuoteen 2030 men- kunnossapito-oppaan ja diasarjan lisäksi nyt myös metsätien kuntokatselmuksen toi- nessä tarvittavista toimenpiteistä laadi- mintamalli sekä ohjeet, lomakemallit ja tehtäväkortit kunnossapitotöiden urakointiin. taan toimenpideohjelma. Työkalut löytyvät osoitteessa www.tapio.fi. Pitkän aikavälin suunnittelua varten tutkitaan useita mahdollisia skenaarioita. Työ on aikataulutettu siten, että suunni- telma valmistellaan hyväksyttäväksi vuo- den 2019 alussa. Kokoamisvaiheessa Tampereen raitiotien toteuttavat vuoden 2018 aikana tullaan määrittele- Pöyry, YIT ja VR Track mään keskeiset maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä koskevat linja- YIT, VR Track ja Pöyry ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen ukset ja muodostetaan yhteinen näke- Tampereen raitiotiehankkeen toteuttamisesta. Toteutusvaiheen tarkennettu kustannus- mys keskeisimmistä MAL-hankkeista. arvio on 238,8 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana tehdään selvityk- Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla siä osa-alueilta, joilta ei ole vielä riittävästi ja kestävät arviolta vuoteen 2021. Kyseisenä ajanjaksona rakennetaan 15 km pituinen tietoa tai toimintatapoja valmisteltuna. raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan. Helsingin seudun yhteistyökokous Raitiotien toinen osa on tavoite rakentaa vuosina 2021–2024. Tämän myötä raitio- HSYK hyväksyi MAL-puiteohjelman mar- tieverkosto laajenee keskustasta Lentävänniemeen. raskuussa 2016. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin tilaaman palvelun tuottajina ovat YIT, VR Track ja Pöyry. Mallin mukaisesti tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsi- Helsingin seudun yhteistyökokous on jat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa. neljäntoista kunnan johtavien luotta- mushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yh- teistyöhön osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Nurmi- järvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Por- SKAL:n edustaja EU-lausuntoja nainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja valmistelemaan Sipoo. Yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005. SKAL RY:N Brysselin toimiston vetäjä Pasi Moisio nimettiin joulukuussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunnossa kahteen valmisteluryhmään kirjoittamaan Puiteohjelma antaa kevättalvella lausuntoja, jotka koskevat energia/talvipaketissa julkaistua ehdotusta uu- siutuvan energian direktiivin uudelleentarkasteluksi sekä tieliikenteen automa- käsityksen siitä, miten tisointia, älykkäitä liikenne/kuljetusjärjestelmiä (platooning, C-ITS) koskeva EU-strate- seutua kehitetään giaa. Suomen Tieyhdistyksellä ja SKAL ry:llä on vuodesta 2015 lähtien ollut sopimus tulevina vuosina. EU-edunvalvonnasta.

36 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 UUTISIA //

Liiku kätevästi Seinäjoella -palvelukokeilu Tiestöpalvelu Seppälä käynnissä ja Road Masters yhteistyöhön UUSI liikkumispalvelukokeilu Kätevä Sei- käyttäjiä testaamaan erilaisia palvelupa- näjoki käynnistyi viime vuoden loppupuolel- ketteja. TIESTÖPALVELU Seppälä ja Road la. Kätevä-palvelussa asiakkaalle tarjotaan ”Kätevä tarjoaa mukavan, luotetta- Masters ovat käynnistäneet yhteistyön arjen liikkuminen helposti yhdellä kuukau- van ja helppokäyttöisen liikkumispalve- tarjotakseen siltojen kuntoarviota yksi- sipaketilla. Kätevä yhdistää Seinäjoen kau- lun. Nyt autottomillakin seinäjokelaisilla tyisteillä, metsäteillä ja kuntien kaavateil- pungin paikallisliikenteen, Kutsubussin se- on mahdollisuus selviytyä arjen matkois- lä. Kuntoarvio on edullinen toimenpide kä taksit yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. ta”, iloitsee Leila Koivumäki Seinäjoen tienpitäjän vastuun määrittämiseksi, lii- Kuukausimaksulla asiakas saa käyttöönsä kaupungilta. Palvelun edullisten hintojen kennöinnin selkeyttämiseksi ja korjaus- kaupungin joukkoliikenteen rajattomasti toivotaan kasvattavan selvästi alueen lii- tarpeen toteamiseksi. sekä taksi- ja Kutsubussipalveluita aiem- kennepalveluiden kysyntää. Kokeilu kes- Kuntotarkastukseen kuuluu kirjallisen paa selvästi edullisempaan hintaan. Kätevä tää kevättalveen 2017 asti, jonka jälkeen raportin laatiminen tilaajalle korjaussuosi- appsi tarjoaa jokaiselle matkalle muutaman tehdään päätös palvelun jatkosta. tuksineen ja alustavine kustannusarvioi- liikkumisvaihtoehdon, joista asiakas voi va- Palvelun toteuttavat Sito, Härmän Lii- neen sekä myös asiaan kuuluvan paino- lita itselleen parhaimman. kenne, Pahkakankaan Liikenne ja Seinä- rajoituksen suosittaminen sillalle. Palvelu on saanut ensimmäisiltä asiak- joen Keskustaksi. Palvelun kehittämises- Lisätietoja Juha-Matti Vainio, 0400 kailta kiitettävää palautetta ja uusien käyt- sä vahvasti mukana on myös Seinäjoen 121 907 / West Coast Road Masters Oy täjiä tulee mukaan päivittäin. Asiakkaat kaupunki, Into Seinäjoki sekä Etelä-Poh- Yhteyshenkilö Varsinais-Suomessa Sa- ovat rohkeasti ja monipuolisesti kokeilleet janmaan ELY-keskus. kari Seppälä, 040 546 3062 / Tiestöpal- erilaisia palveluita ja päivittäiset matkamää- velu Seppälä rät ovat olleet selkeässä kasvussa. Kokei- Palvelun nettisivut lun tavoitteena on saada mukaan eri-ikäisiä www.katevaseinajoki.fi

Metropolia ja kiinalainen AET yhteistyöhön Suomen ja Venäjän METROPOLIA ja kiinalainen ajoneuvo- AET on ryhmä yrityksiä, jotka ovat uusi rautatieliikenne- valmistaja Beijing Asiastars Electronic tunnettuja teollisuuden ja erityisesti ajo- sopimus voimaan Technology Corporation (AET) ovat aloit- neuvoteollisuuden ratkaisujen toimittajina. taneet yhteistyön sähköajoneuvojen ke- Autoteollisuudessa AET on merkittävin SUOMEN ja Venäjän välinen uusi hittämisen saralla. Projektisopimus alle- automaatioratkaisujen toimittaja Kiinassa. rautatieliikennesopimus tuli voimaan kirjoitettiin viime syyskuussa. Projektissa Yhtiöllä on myös omaa paikallista sähkö- 22.12.2016. Uusi sopimus korvaa vuo- suunnitellaan ja toteutetaan uudenlainen ajoneuvojen tuotekehitystä ja valmistusta. delta 1997 peräisin olevan rautatieyhdys- sähköajoneuvon prototyyppi. Sähköautojen myynti kasvoi Kiinassa räjäh- liikennesopimuksen liitteineen. Metropolian ja AET:n strateginen yh- dysmäisesti vuonna 2015 kokonaismyyn- Sopimus koskee Suomen ja Venäjän teistyösopimus solmittiin jo syksyllä 2014; nin ollessa 191 000 sähköautoa. välistä suoraa kansainvälistä matkustaja- nyt alkava kehitysprojekti on yhteistyön Metropolian autohankkeet ovat viime ja tavaraliikennettä. Suoralla liikenteellä ensimmäinen konkreettinen askel. Yhteis- vuosina saaneet tunnustusta ulkomaita tarkoitetaan sitä, että maiden välisessä työtä varten Metropolian Kalevankadun myöden. Erinomaisina referensseinä toi- rautatieliikenteessä liikennöidään ilman kampukselle on perustettu tutkimus- ja mivat mm. E-RA-sähköauto, Biofore Con- matkustajien junanvaihtoa tai ilman tava- kehityskeskus, jossa työskentelee Metro- ceptCar -hanke sekä vuonna 2015 en- roiden siirtokuormausta rautatieraja-ase- polian ajoneuvoalan opiskelijoita, alumneja simmäisenä ulkoisena tilaustyönä tehty milla. ja henkilöstöä. sähköinen Triumph GT6. Sopimuksen mukaan kaikki Suo- meen tai muualle Euroopan talousalu- eelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rau- tatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla. Finavian omistajaohjaus huhtikuussa Se ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemark- valtioneuvoston kansliaan kinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläi- FINAVIA OYJ:N omistajaohjaus siirtyy 1. huhtikuuta 2017 liikenne- ja viestintäministe- sille rautatieyrityksille. riöstä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston vastuulle. Siirron taustalla on valtioneuvoston toukokuussa 2016 tekemä periaatepäätös omistajapolitiikasta. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 12. tammikuuta 2017.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 37 // UUTISIA

Joka neljännellä Kemera-tukea saaneella metsäautotiellä on välitön hoitotarve

Metsänomistajat laiminlyövät metsäautoteiden kunnosta huoleh- timisen. Kemera-tukea saaneiden tiehankkeiden kunnossapito- velvollisuus on 10–15 vuotta. Kymmenessä vuodessa neljännes Hyviä tuloksia teistä on välittömän kunnostuksen tarpeessa. puupohjaisen dieselin käytöstä bussi- Metsäkeskus teki tänä vuonna jälkihoi- Myös tierumpujen kuntoa on syytä liikenteessä totarkastuksen vuonna 2008 päättyneille tarkkailla vuosittain. Vaurioitunut rum- tiehankkeille. Vajaassa kymmenessä vuo- pu voi aiheuttaa reiän syöpymisen tie- UPM on testannut kotimaista puupoh- dessa neljännes teistä oli joutunut niin hen, mikä on vakava turvallisuusriski tiellä jaista dieselpolttoainetta niin laboratori- huonoon kuntoon, että teitä on alettava liikkujille. ossa kuin käytännön liikenteessä. UPM korjata välittömästi. Näin huonossa kun- – Jos rumpu on jäätymisherkkä, helppo BioVerno -dieselin laboratoriotestit tehtiin nossa oleville teille Metsäkeskus asettaa konsti kevään sulatusta varten on laittaa VTT:llä ja liikennetestit pääkaupunkiseu- määräajan, jonka kuluessa korjaukset rumpuun letku, jonka päät ovat riittävän dun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin on tehtävä. Tien kunto tarkastetaan uu- korkealla molemmista päistä. Keväällä seudun liikenteen (HSL) kanssa. Vuoden delleen määräajan päätyttyä. Välitöntä sitten vain letkuun lämmintä vettä ja koh- kestäneissä liikennekoeajoissa olivat mu- korjaamista odottavien teiden lisäksi ta alkaa vesi virrata rummussa, vinkkaa kana myös Transdev Finland Oy, Volvo puolelle tarkastetuista metsäteistä suo- Nousiainen. ja St1. Liikennöintiin liittyvät seurantamit- siteltiin hoitotoimenpiteitä. Puutavaran kuljettamisen jälkeen tien taukset tehtiin niin ikään VTT:llä. Heikoimmin teiden kunnosta oli tar- kunto tulee aina tarkastaa. Laboratoriotestaus aloitettiin Euro III kastustulosten perusteella huolehdittu -luokan busseilla, joita käytetään edel- eteläisessä ja kaakkoisessa Suomessa. Käyttökelpoinen metsäautotie nos- leen paljon Suomen liikenteessä. UPM Pohjois-Suomessa hoitotarvetta oli vä- taa leimikoiden arvoa BioVerno -dieselillä mitattiin selvästi pie- hiten. Korjuuteknologia kehittyy, mikä mahdol- nemmät päästöt kuin verrokkina olleella listaa yhä useamman leimikon korjuun kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Eniten on laiminlyöty lanausta ja sulan maan aikana. Metsäautoteiden kun- Muihin testattuihin kehittyneisiin polttoai- niittämistä nosta huolehtimisen merkitys korostuu neisiin verrattuna päästöt olivat vähintään Tyypillisin vuoden 2016 tarkastuksissa entisestään, ne uhkaavat yhä useammin yhtä pienet. havaittu puute oli lanauksen laimin- muodostaa pullonkaulan tehtaiden puu- ”Olemme tyytyväisiä testituloksiin – lyönti. Usealle tielle on tarpeen lisätä huollolle. ne osoittivat, että UPM BioVernolla voi- sorastusta. Metsäkeskus myöntää vuosittain Ke- si korvata kokonaan fossiilisen dieselin – Kunnossapitolanausta ei saisi mera-tukea (Kestävän metsätalouden ra- nykyisessä bussiliikenteessä. Biopolt- myöskään unohtaa. Lanauksella tien hoituslaki) metsäautoteiden tekemiseen ja toaineet ovat merkittävässä asemassa muoto säilyy kuperana ja näin ollen niiden perusparannukseen. 2015 päätty- HSL:n tavoitteissa, sillä tähtäämme lähi- rungon kuivatus pysyy kunnossa, sa- neen rahoituslain perusteella tukea saanut vuosina hiilettömään pääkaupunkiseudun noo suometsien ja metsäteiden johtava maanomistaja sitoutuu samalla huolehti- liikenteeseen”, sanoo Reijo Mäkinen asiantuntija Mika Nousiainen Suomen maan tien kunnossapidosta 15 vuotta sen HSL:stä. metsäkeskuksesta. loppuun maksamisen jälkeen. Nykyisen, Bussien liikennekoeajot olivat osa Luiskien niitto oli laiminlyöty joka määräaikaisen rahoituslain kunnossapito- päättynyttä BioPilot-hanketta, jonka jat- neljännellä korjauskehotuksen saaneel- velvollisuus on 10 vuotta. koksi HSL ja VTT ovat käynnistäneet la tiellä. Viime vuonna tukea metsäteiden teke- BioSata-hankkeen. Uudessa hankkeessa – Niitto tulisi tehdä muutaman vuo- miseen ja perusparannukseen maksettiin siirrytään jo sovellusvaiheeseen, tavoit- den välein, jolloin työ on nopeaa ja edul- noin 10 miljoonaa euroa. Tällä tuella uusia teena nostaa biopolttoaineiden osuus lista. Niiton laiminlyönti johtaa tien pien- metsäteitä rakennettiin 167 kilometriä ja HSL:n bussiliikenteessä tasolle 70–90 % tareiden vesakoitumiseen. Pahimmillaan metsäautoteitä perusparannettiin 1 955 jo ennen vuosikymmenen loppua. järeä vesakko taipuu lumen painosta ajo- kilometriä. Uusiutuva diesel UPM BioVerno on radalle ja estää liikennöinnin kokonaan, innovaatio, joka laskee kasvihuone- jatkaa Nousiainen. kaasupäästöjä jopa 80 prosenttia ja au- toilun lähipäästöjä merkittävästi fossiili- siin polttoaineisiin verrattuna. Polttoaine Tyypillisin vuoden 2016 tarkastuksissa valmistetaan selluntuotannon tähteestä mäntyöljystä. Se soveltuu kaikkiin diesel- havaittu puute oli lanauksen laiminlyönti. moottoreihin.

38 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 UUTISIA //

Kunnat yksityistielain uudistuksesta: Viime vuonna Kuntien vastuuta yksityistieasioissa rekisteröitiin 118 991 rajattava uutta henkilöautoa VUONNA 2016 rekisteröitiin 118 991 SUOMEN KUNTALIITTO toteutti Suomen varainen tehtävä. Vastanneista kunnis- uutta henkilöautoa, eli 9,3 prosenttia Tieyhdistyksen kanssa syksyllä 2016 kyse- ta 80 prosenttia pitää tärkeänä kuntien enemmän kuin edellisvuonna. Vuosi- lyn, jossa koottiin tietoa kuntien näkemyk- mahdollisuutta avustaa jatkossakin yk- na 2009–2016 uusia henkilöautoja on sistä yksityistielain kokonaisuudistukseen. sityistiekuntia harkitsemassaan laajuu- ensirekisteröity vuosittain keskimäärin Kyselyn perusteella suurin osa kunnista dessa. 110 000. Vuosituhannen alkuvuosina haluaa keventää kuntien yksityisteitä kos- – Tämä on ymmärrettävää, sillä yksi- ennen vuonna 2008 alkanutta laskusuh- kevia vastuita ja tehtäviä. tyisteillä on paikoin tärkeä rooli haja-asu- dannetta uusia henkilöautoja rekisteröitiin Kyselyyn vastasi 56 prosenttia Man- tusalueen asutuksen, elinkeinotoiminnan vuosittain keskimäärin 134 000. Ensire- ner-Suomen kunnista (166 kuntaa). ja esimerkiksi kunnan koulukuljetusten kisteröintien määrä on tällä vuosikymme- Kyselyn perusteella voidaan arvioida, kannalta, Vilkuna toteaa. nellä ollut alimmillaan vuonna 2013, jol- että kunnat maksavat yksityistieavustuksia Entistä tärkeämpään rooliin nousee loin jäätiin noin 103 000 henkilöautoon. yhteensä ainakin 30 miljoonaa euroa vuo- ammattimaisen tieisännöinnin edistämi- Viime vuonna erityisesti paketti- ja sittain. nen ja ammatillisen toiminnan ja työkalu- kuorma-autojen kysyntä kasvoi keski- – Kuntien rahoitus yksityisteiden hoi- jen kehittäminen. Tieisännöitsijät tarjoavat määräistä enemmän. Pakettiautoja en- toon on siten huomattavasti korkeammalla palvelujaan tiekunnille ja toimivat tiekun- sirekisteröitiin 18,3 prosenttia ja kuor- tasolla kuin valtion avustukset yksityistei- nissa asiantuntijoina. Tieisännöitsijöiden ma-autoja 23,0 prosenttia enemmän den parantamiseen ja kunnostamiseen. palvelut parantavat yksityisteiden hoidon kuin 2015. Valtion avustukset ovat riittäneet vain kaik- ammattimaisuutta ja laatua sekä helpot- kein kiireellisimpiin ja kriittisimpiin yksityis- tavat tiekuntien toimintaa ja hallintoa. teiden parantamiskohteisiin. Uudistus on – Tieisännöinnin edistäminen vahvis- tärkeää toteuttaa siten, että samalla ei taa myös maaseudun elinkeinopohjaa. Liikennemuotojen lisätä kuntien paineita yksityistieavustusten 72 prosenttia kyselyyn vastanneista ko- yhteentoimivuus lisäämiseen, Kuntaliiton liikenneasiatuntija kee, että lautakunnalle on ollut hyötyä liikennekaareen Johanna Vilkuna sanoo. tieisännöijistä. Usea vastaaja ilmoitti, että Kunnat huolehtivat yksityistielain mu- ammattimainen tieisännöinti on vähentä- LIIKENNEMARKKINOIDEN sääntelyä kaisesti tielautakunnan tehtävistä. Valtaosa nyt riitatapauksia, Suomen Tieyhdistyk- koskevan Liikennekaari-hankkeen toinen kunnista kaipaa muutoksia tielautakunnan sen johtaja Jaakko Rahja sanoo. vaihe on käynnistetty. Tieliikenteen lisäk- toimintaan ja kannattaa sitä, että tielau- si liikennekaareen otetaan mukaan myös takuntien yksityistietoimituksia siirretään Yksityisteitä on Suomessa meriliikenne, raideliikenne ja ilmailu. mahdollisimman laajasti kiinteistönmuo- 360 000 kilometriä Liikenne- ja viestintäministeri Anne dostusviranomaisten (joko kunnan viran- Liikenne- ja viestintäministeriö valmiste- Bernerin mukaan tarkoituksena on edis- omainen tai Maanmittauslaitos) hoidetta- lee parhaillaan yksityistielain kokonaisuu- tää eri liikennemuotojen yhteentoimivuut- vaksi. Suurin osa vastanneista kunnista distusta. Muutoksia on tulossa ainakin ta ja näin helpottaa matkaketjujen muo- kannatti myös kiinteistönmuodostusviran- yksityisteiden rahoitukseen, tienkäyttö- dostamista ja tarjoamista asiakkaille. omaisten päätösvallan laajentamista. oikeuksiin ja -maksuihin sekä tiekunnan – Liikennejärjestelmän eri osien sau- Kuntaliitto ja Tieyhdistys korostavat, et- hallinnon järjestämiseen ja tiekunnan oi- maton yhteentoimivuus on välttämätön- tä tehtäviä ei tule siirtää pelkästään Maan- keudelliseen muotoon. tä, jotta liikenteestä voisi tulla asiakkaalle mittauslaitokselle vaan asiakkaiden tulee Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen palvelu. Liikennekaareen kootaan nyt len- voida tilata toimituksia myös kuntien kiin- tieverkkoa. Ne välittävät liikennettä val- to-, meri- ja raideliikenteen markkinoita teistönmuodostusviranomaisilta. Suomessa tion ylläpitämiltä maanteiltä ja kuntien ja kuljetuspalveluja koskevat säädökset 75 kuntaa pitää kiinteistörekisteriä. Näissä kaduilta yksittäisille kiinteistöille. siten, että ne muodostavat johdonmu- kunnissa asuu neljä miljoonaa asukasta. Yksityisteitä on kaikkiaan noin kaisen kokonaisuuden liikennekaareen – Kunnan kiinteistörekisteriviranomai- 360 000 kilometriä. Pysyvän asutuksen ensimmäisessä vaiheessa sisällytettyjen sen tulee voida tarjota palveluja myös toi- käytössä olevia teitä on noin 90 000 kilo- tieliikennettä koskevien säädösten kans- sille kunnille. Näin saadaan useita toimijoita metriä, rakennettuja metsäautoteitä arvi- sa, ministeri Berner toteaa. toimitusten joustavaan hoitamiseen, palve- olta 120 000 kilometriä sekä muita au- lujen kehittämiseen ja hinnoitteluun, jolloin tolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä on vältetään monopoliasemassa olevaan toi- noin 110 000 kilometriä. Tarkoituksena on mijaan liittyvät ongelmat, Kuntaliiton kehit- tämispäällikkö Matti Holopainen sanoo. Yksityistiekysely 2016 löytyy edistää eri liikenne- Kuntaliiton verkkojulkaisuna osoitteesta muotojen yhteen- Tieisännöinnin merkitys kasvaa www.kunnat.net. Yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja toimivuutta. hoidon avustaminen on kunnille harkinnan-

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 39 // UUTISIA

Raskaalle kalustolle talvirengaspakko

RASKAAN liikenteen talvirengasvaatimuk- SEPPO LAAKSO KUVA set tulivat voimaan 2.1.2017. Jatkossa kuor- ma-autossa, linja-autossa ja kokonaismas- saltaan yli 3,5 tonnin henkilöautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on jou- lu-helmikuun aikana käytettävä ajoneuvon vetävillä akseleilla talvirenkaita. Myös ras- kaanliikenteen talvirenkaiden urasyvyysvaati- mus kasvaa. Talvirenkaiden käytön ja urasy- vyyden lisäämisen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja raskaan liikenteen sujuvuutta.

Ruuhkamaksut tehokkain keino Helsinki kansainväliseen parantaa Helsingin ilmanlaatua nopeasti älyliikennehankkeeseen LIIKENTEEN päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveysriskin. Vaikka ruuhkamaksujen suosio on Helsingin Sanomien gallupin mukaan laskenut, ne olisi- HELSINKI on valittu osanottajaksi kansain- vat tehokkain keino parantaa ilmanlaatua. väliseen hankkeeseen, jossa suurkaupungit EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy Helsingin vilkasliikenteisissä valmistautuvat robottiautojen käyttöönottoon katukuiluissa liikenteen päästöjen vuoksi. Huono ilmanlaatu on suurin yksittäinen ja pyrkivät parantamaan asukkaiden elämän- ympäristön aiheuttama terveysriski. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sy- laatua ja ratkaisemaan sosiaalisia haasteita dän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta. Erityisesti lapset, astmaatikot sekä älyliikenneratkaisujen avulla. ikääntyneet sydän- ja hengityselinsairaat ovat herkkiä ilmansaasteille. Hankkeen ovat käynnistäneet yhdysval- ”Ruuhkamaksut on todettu tutkimuksissa tehokkaimmaksi tavaksi suunnata liik- talaiset Bloomberg Philanthropies -järjestö kumista kestävämpiin kulkutapoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. ja Aspen Institute -tutkimuslaitos. Helsingin Maksut vähentäisivät paitsi ilmanlaatuhaittoja myös melua, kasvihuonekaasupäästö- lisäksi osanottajakaupunkeja ovat Lontoo jä ja ruuhkautumista”, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen toteaa. ja Pariisi Euroopassa, Austin, Los Angeles, Nashville ja Washington DC Yhdysvalloista Euroopassa ruuhkamaksut laajasti käytössä sekä Sao Paulo, Buenos Aires ja Tel Aviv. Tukholmassa ruuhkamaksut ovat vähentäneet keskustan liikennemääriä keskimää- Hanke auttaa Helsinkiä ennakoimaan ro- rin 20 prosenttia. Tämä on selvästi laskenut keskustan ilmansaasteiden pitoisuuk- bottiautojen vaikutuksia liikenteeseen, ympä- sia. Tukholmassa on arvioitu, että maksujen ansiosta kaupungissa vältetään 25–30 ristöön ja sosiaalisiin ongelmiin. Hankkeessa ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Enemmistö tukholmalaisista kannattaakin nykyi- saatetaan yhteen eri alojen toimijoita osallis- sin ruuhkamaksuja. tujakaupungeista ja autetaan näin kaupunke- Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia myös useista muista ja valmistautumaan älyliikenteen kehitykseen. Euroopan kaupungeista. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) selvityksessä tode- Hankkeen esivalmisteluvaiheeseen ovat taan, että ruuhkamaksut ovat monissa Euroopan kaupungeissa laskeneet liikenne- Helsingin kaupungin lisäksi osallistuneet määriä 11–30 prosenttia. Lontoossa maksujen arvioidaan vähentäneen keskustan LVM, Helsingin seudun liikenne -kuntayhty- liikennettä noin 27 prosenttia. mä ja Smart & Clean -säätiö. Yhteistyöver- Helsingin seudun liikenne (HSL) julkaisi keväällä 2016 ajoneuvoliikenteen hin- kosto laajenee hankkeen käynnistyessä. noitteluselvityksen. Selvityksen mukaan niin sanotulla porttivyöhykemallilla toteutettu Hankkeen taustavoimista Bloomberg hinnoittelu vähentäisi liikennemääriä koko seudulla 5–8 prosenttia ja kantakaupun- Philanthropies on New Yorkin pormestarina gissa 10–18 prosenttia maksujen tasosta riippuen. Tiemaksujen myötä liikenteen 2002–2013 toimineen Michael R. Bloomber- ympäristöhaitat vähenisivät ja kestävien kulkumuotojen osuus kasvaisi. gin järjestö, joka edistää ympäristö-, kansan- Tiemaksujen valmistelua jatketaan seudun kuntien ja valtion yhteistyönä. Valmis- terveys-, opetus-, ja kulttuurialaa sekä julkis- telun lähtökohtana on, että maksuilla kerätyt varat käytetään seudun liikennejärjes- hallinnon uudistamista. The Aspen Institute telmän kehittämiseen. on puolueeton ajatushautomo ja tutkimuslai- tos, joka keskittyy johtajuuden kehittämiseen ja yhteiskuntapolitiikkaan.

40 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 UUTISIA // KUVA MOVEMENTALS KUVA

Sähköpotkulauta työasia- Kaupunkipyörien pilottikokeilu Espooseen matkojen liikkumiskokeilun

ESPOOSSA päästään testaamaan kaupunkipyöräpalvelua kesällä 2017. Kokeilu suosikki toteutetaan Matinkylä-Olarin alueella, minne sijoitetaan kymmenen kaupunkipyö- JOENSUUSSA kokeiltiin viime syksynä uusia räasemaa sadalle kaupunkipyörälle. sähköisiä liikkumisvälineitä työasiamatkoilla. Ko- Helsingin kaupunkipyöräpalvelu käynnistyi vuonna 2016 ja sama palvelu laa- keilussa oli mukana neljä Joensuun kaupungin jenee nyt kokeiluluontoisesti Espooseen, sillä HKL:n ja kaupunkipyöräoperaattori yksikköä sekä Joensuun Tiedepuisto Oy ja Tie- City Bike Finland Oy:n välinen sopimus mahdollistaa joustavan pilottikokeilun. depuiston tiloissa toimiva Banssi itä Oy. Espooseen tulevat kymmenen kaupunkipyöräasemapaikkaa lainataan Helsin- Syyskuun aikana työpaikoilla kokeiltiin Ar- gin laajenevan kaupunkipyöräverkoston asemapaikoista. Nämä paikat asenne- cus-velomobiilia, Movementalsin sähköpotku- taan takaisin Helsinkiin kaudeksi 2018, kun telineet on palautettu Espoosta. Kau- lautoja, sähköavusteisia polkupyöriä ja Segwayn punkipyöräjärjestelmän rekisteröityminen ja kausimaksu kattavat myös Espoon Ninebot Mini Pro -henkilökuljetinta. Näiden säh- palvelun eli samalla maksulla voi polkea niin Helsingissä kuin Espoossa. köisten liikkumisvälineiden lisäksi työntekijöitä Kaupunkipyöräkokeilun edistäminen Espoossa on tärkeä osa niin joukkolii- kannustettiin kokeilemaan työasiamatkoilla jouk- kenteen matkaketjua kuin vapaa-ajan viettoa: ”Kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja, koliikennettä. Työntekijät raportoivat liikkumisko- ja päädyimme siihen, että parasta olisi laajentaa ensin HKL:n kaupunkipyöräver- kemuksistaan. kostoa Espooseen ja kokeilla, millaisen vastaanoton pyörät saavat. Valitsimme Sähköpotkulauta nousi kokeilujakson suo- testialueeksi Matinkylä-Olarin alueen, koska siellä maankäyttö on monipuolista, ja situimmaksi kulkuvälineeksi. Kokous- ja lounas- näin saamme yhden aseman myös rantaan, lähelle espoolaisille tärkeää luontoa matkat taittuivat sähköpotkulaudalla nopeasti, ja Rantaraittia”, selventää Espoon kaupunkitekniikan keskuksen liikenteenhallinta- hauskasti ja sujuvasti. Hyvänä pidettiin sitä, ettei päällikkö Johanna Nyberg. sähköpotkulaudan kanssa tarvinnut miettiä py- ”Pääkaupunkiseudulla ja laajemmalla HSL:n toimialueella ihmisten arki ei py- säköintipaikan etsimistä. Sähköpotkulauta sopii sähdy kuntarajoille. Sen vuoksi on tärkeää, että liikkumispalveluita kehitetään seu- myös osaksi työtehtävien hoitamista, tätä kokei- dullisesta näkökulmasta ja että ne ovat yhteneviä keskenään”, toteaa HSL:n joh- livat liikuntapaikkojen hoitajat. tava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Sähköpotkulaudan rinnalla mainioksi työasia- matkojen kulkuneuvoksi koettiin perinteinen pol- kupyörä ja sähköavusteinen polkupyörä. Useista kaupungin yksiköistä löytyikin jo ennen kokeilu- jaksoa yhteiskäyttöisiä polkupyöriä. SKAL: Talvitienhoidossa vaarallisia puutteita Kokeilun aikana työpaikkojen työntekijöillä oli yhteiskäytössä Waltti-kortteja. Osa kokeilijoista SUOMEN Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii raskaan liikenteen puolesta pikai- oli ensi kertaa Joensuun joukkoliikenteen kyydis- sia toimia talvitienhoidon laadun parantamiseksi. sä. Joukkoliikenne koettiin näppäräksi, jos tarjol- SKAL:n mielestä ongelmana ovat tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailu- la oli vaihdoton yhteys määränpäähän. tuskäytäntö ja alhainen hintataso sekä tilanteesta seuraava tienhoitotoimien liian Kokeilujakson perusteella kaupungin yksiköil- korkea liikkeellelähtökynnys. Ratkaisuna tilanteeseen SKAL vaatii urakoiden lä- le ja Tiedepuistolle laaditaan liikkumissuunnitel- pinäkyvyyden ja viranomaisvalvonnan lisäämistä sekä tienhoidon laiminlyönteihin mat, joissa asetetaan tavoitteeksi kestävän liik- liittyvien sanktioiden tiukentamista. Tienhoidon valvontavastuu kuuluu Liikennevi- kumisen edistäminen työpaikalla ja yksin omalla rastolle ja ELY-keskuksille. autolla ajamisen vähentäminen.

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 41 // HENKILÖUUTISIA

SUOMEN TIEYHDISTYS Hallintotieteiden maisteri Liisa-Maija Thomp- son on nimitetty Tieyhdistyksen asiantuntijaksi 16.1.2017 alkaen, tehtävinään yhdistyksen mo- nipuolisten tapahtumien järjestäminen ja kehittä- minen, markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Liisa-Maija Tiina Tuurnala Juha Virolainen Anssi Savisalo Virpi Liukkonen Jonna Lehto sekä tulevaisuuden toimintaympäristön enna- Thompson SUOMEN VISON SITO SITO SITO kointi. Thompson siirtyy tehtävään Uudenmaan SUOMEN VARUSTAMOT TIEYHDISTYS ELY-keskuksen liikennejärjestelmäyksiköstä.

SUOMEN VARUSTAMOT Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Tiina Tuurnala. Hän aloittaa tehtä- vässään 1.4.2017. Tuurnala on vuodesta 2010 ollut Liikenneviraston palveluksessa, jossa hä- nellä Liikenne ja tieto -toimialan ylijohtajana on ollut päävastuu liikenteen palveluista, liikenteen operatiivisesta ohjauksesta kaikissa liikenne- Jyri Aho Veera Kari Pekko Siitonen Marek Salermo Esa Kallio Matias Kortesoja muodoissa, sekä viraston tietopalveluiden, tie- SITO SITO SITO SITO SITO SITO tovarantojen ja tietohallinnon hoidosta ja kehit- tämisestä. Suomen Varustamot ry osallistuu varus- tamoalaa koskevaan elinkeinopolitiikkaan ja päätöksentekoon sekä neuvottelee työehtoso- pimuksista alan järjestöjen kanssa. Nykyinen toimitusjohtaja Olof Widén jää Suomen Varus- tamot ry:n Senior Advisoriksi.

VISON Niko Janhunen Sari Pehkonen Timo Kaisa Kaaresoja Veli-Matti OTK, VT Juha Virolainen on nimetty 15.1.2017 Lauri Harjula FINNMAP INFRA FINNMAP INFRA FINNMAP INFRA Salmensaari FINNMAP INFRA Lampinen alkaen Vison Oy:n hankinta- ja sopimusasian- FINNMAP INFRA FINNMAP INFRA tuntijaksi. Virolainen on työskennellyt aiemmin hankinta- ja sopimusasiantuntijan tehtävissä mm. Sweco PM Oy:ssä 2011–17 sekä Liikenne- virastosta 2004–11. Marek Salermo on nimitetty johtavaksi konsul- tiksi Liikenne ja logistiikka -toimialalle Liikkumis- palvelut- yksikköön 1.11.2016 alkaen. PÖYRY Esa Kallio on nimitetty johtavaksi konsultiksi DI Mari Puoskari on nimitetty Pöyryn Ympäris- Ympäristö ja kaupunkikehitys -toimialalle Ympä- tö-liiketoimintayksikön johtajaksi ja Pohjois-Eu- ristöpalvelut-yksikköön 1.11.2016 alkaen. roopan Alueellisten toimintojen johtoryhmän jä- Matias Kortesoja on nimitetty nuoremmaksi seneksi. Hän aloittaa Pöyryllä helmikuun alussa. Jyrki Pihlajamäki Jussi Vikström Matti Räty suunnittelijaksi Kaupunki ja väylät -toimialalle Lii- FINNMAP INFRA FINNMAP INFRA FINNMAP INFRA Mari Puoskarilla on usean vuoden kokemus kennesuunnittelu-yksikköön 9.11.2016 alkaen. liikkeenjohdon ja kestävän kehityksen konsul- toinnista sekä sen johtamisesta. Hän siirtyy Pöy- FINNMAP INFRA rylle Ekokemiltä, jossa hän on vastannut uusis- Finnmap Infra Oy:n Helsingin toimistoon on ta liiketoiminnoista ja ollut johtoryhmän jäsen. nimitetty: Pöyrylle siirtyessään Puoskari jättää tehtävänsä Ins AMK, Lauri Harjula, tieosasto, apulaisosas- Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. topäällikkö, tiesuunnittelu. DI Niko Janhunen, tieosasto, apulaisosasto- SITO päällikkö, projektinjohto ja asiantuntijapalvelut. Anssi Savisalo on nimitetty palvelupäälliköksi Ins. AMK, Sari Pehkonen, tieosaston,suunnit- alkaen MBA Andrei Pantioukhovin, 44. Pan- Tietopalvelut-toimialalle Hankeratkaisut-yksik- telija, erityisosaamisalueena viher- ja ympäristö- tioukhov toimii tällä hetkellä Nokian Renkaiden köön 15.11.2016 alkaen. suunnittelu. Venäjän toimintojen johtajana ja myös jatkaa täs- Virpi Liukkonen on nimitetty projektipäälliköksi DI Timo Salmensaari rakennuttaminen, raken- sä tehtävässä. Hän on ollut yhtiön palvelukses- Rakennuttaminen-toimialalle Alue-ja vesiraken- nuttajakonsultti. sa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta nuttaminen -yksikköön 1.12.2016 alkaen. Ins. AMK, Kaisa Kaaresoja, rataosasto, suun- 2009 ja varatoimitusjohtaja vuoden 2016 alusta. Jonna Lehto on nimitetty projekti-insinööriksi nittelija. Nokian Renkaiden nykyinen toimitusjohtaja Ari Rakennuttaminen-toimialalle Teollisuus- ja taito- Ins. AMK, Veli-Matti Lampinen, katuosasto, Lehtoranta irtisanoutui 26.9.2016 siirtyäkseen rakennuttaminen -yksikköön 1.12.2016 alkaen. suunnittelija. toisen työnantajan palvelukseen. Lehtoranta Jyri Aho on nimitetty johtavaksi konsultiksi Ym- DI Jyrki Pihlajamäki geo-osasto, osastopäällik- aloitti toimitusjohtajana 1.10.2014. päristö ja kaupunkikehitys -toimialalle Ympäris- kö, geosuunnittelu. töpalvelut -yksikköön 1.12.2016 alkaen Ins. AMK, Jussi Vikström valaistussuunnittelu, VR TRANSPOINT Veera Kari on nimitetty suunnittelijaksi Rata- ja tietomallivastaava. VR Groupin logistiikkadivisioonan VR Transpoin- rakenne -toimialalle Sillat ja rakenteet -yksikköön Tradenomi Matti Räty, ilmakuvaus, kopterikuvaus. tin myynti- ja markkinointijohtaja Martti Koski- 17.10.2016 alkaen. nen on 5.12. alkaen nimitetty väliaikaisesti VR Pekko Siitonen on nimitetty suunnitteluassis- NOKIAN RENKAAT Transpointin johtajan tehtävään. tentiksi Kaupunki ja väylät -toimialalle Tie Espoo Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on nimittänyt yh- VR Transpointin edellinen johtaja Rolf Jansson -yksikköön 31.10.2016 alkaen. tiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 1.1.2017 siirtyi VR-konsernin toimitusjohtajaksi lokakuussa.

42 | TIE&LIIKENNE 1 | 2017 LIIKEHAKEMISTO //

VIANOVA.FI

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Esko Hämäläinen Yksityistieasioiden YKSITYISTEIDEN HALLINTO Tiekunta ja tieosakas 2015 neuvontapuhelin Liitteenä asiakirjamalleja ja yksityistielaki ISBN 978-952-68313-0-5 168 s., 32 € 0200 345 20 Tieyhdistyksen jäsenille 25 € Esko Hämäläinen – Jaakko Rahja (toim.) Arkisin 9–18 YKSITYISTIEN KUNNOSSAPITO Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 0,92 euroa/min + pvm Kunnossapitotöiden suunnittelun ja Postikulut lisätään hintaan. toteuttamisen perusteet ISBN 978-952-99824-3-1 (nid.) Tilaukset Suomen Tieyhdistys ISBN 978-952-99824-4-8 (pdf) www.tieyhdistys.fi 108 s., 38 € Tieyhdistyksen jäsenille 30 € [email protected] Puhelin 020 786 1000 PL 55, 00440 Helsinki

TIE&LIIKENNE 1 | 2017 | 43