DOCSLIB.ORG

1 • 2011 Pispalalainen 1 / 2011

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

1 • 2011 Pispalalainen 1 / 2011 Päätoimittaja Hannu T. Sepponen toimitussihteerit Hilkka Hakala Aino Sepponen 1 • 2011 Seija Virkkunen toimituskunta Hilkka Hakala Mennyt talvi ja luMisota Paula Huhtanen Ilpo Mikkonen Kulunut pitkä talvi muistetaan pääkau- kunnossapito lipsui pahan kerran. Ei Veikko Niskavaara punkiseudulla Lumisodan aikana. Tuli voi olla sallittavaa, että ihmiset saavat Asko Parkkonen lunta muuallakin. Tampereella koettiin välttämättömän kunnossapidon palve- Marita Sandt kuukausien ajan hankaluuksia tavalla, lun vain erikseen hälyttämällä, tai oma- Hannu T. Sepponen jota ei ollut koettu usein viime vuosina. toimisesti pakkotilanteessa. Jokainen Aino Sepponen Kalusto ja miehistö oli varmasti kovilla, ymmärtää pahimman paineen ajan, Solja Virkkunen mutta silti ihmetystä herätti, kuinka mutta viikkokausia jouduttiin elämään Tietovisat ke klo 19.07 kauan ja sitkeästi oltiin kasautuneiden kuin jäätyneessä perunapellossa. Huutovisa la klo 15.00 Kansikuvat kinosten armoilla. Ensimmäisten kaaos- Kuvaa täydentää, että Pispalan Ilpo Mikkonen päivien jälkeenkin Pispalassa säilyivät liikenteeseen ja paikoitukseen kohdis- Tahmelan viertotie 2 jalkakäytävät kauan käyttökelvotto- tuu jatkuvasti lisää paineita. Useiden taitto massa tilassa. Pispalanharjulla hirvitti kiinteistöjen monet kulkupelit täyttivät puh. 222 3353 Mikko Nenonen katsella kapeassa kujassa autoja väis- ahtaat kadut ja haittasivat myös kevyt- avoinna ark. 15-24, la 12-01, su 12-23 Sami Vuohtoniemi televiä jalankulkijoita ja kadun reunuk- tä liikennettä. Onkohan paikoituksen set olivat pysäköinnille kelvottomassa mitoitus ollut realistisella pohjalla? Ei Livemusiikkia viikonloppuisin! www.kujakolli.fi Painopaikka tilassa. Tilanne oli sama muuallakin ja voi olla hyväksi, että ahtaus syö liikku- Tampereen Offsetpalvelu Oy jatkui lopputalveen saakka. misen turvallisuutta ja kiristää naapu- Ei voi olla yllätys, että maailman risopua. Nyt on myös lisää syitä kysyä, Painosmäärä pohjoisimmassa maassa tulee talvella mitä järkeä on kasvimaat rakentamalla 4500 lunta. Jostakin syystä katujen perus- pahentaa myös liikenteen ongelmia. Julkaisija Hannu T. Sepponen Pispalan kumppanuus ry Jakelu Suur-Pispalan alue Pispalan verkkosivut www.pispala.fi SiSällySluettelo 22 Karnevaalien historiaa Pispalalainen verkossa 4 Wapputansseissa Haulitehtaalla 24 Pispalan 30. karnevaalit www.pispala.fi/pispalalainen 5 Asukasyhdistyksen uusi pj. 26 Hirvitalo ja maailma 6 Eduskuntavaalit Pispalassa 30 Nuotiopaikat saareen ilmoitukset 8 Mikko Alatalo 60 v. 31 Sauna siellä, sauna täällä Katso mediakortti lehden 10 Pusikoituuko Pispala? 33 Tampere Guitar Festival nettisivuilta 12 Satu Hassi 60 v. 34 Sanhattan? lisää Pispala-juttuja 14 Hierojaa aina tarvitaan 36 Arkkitehti kritisoi www.mansetori.fi/pispala 15 Päivölässä perinnettä 38 Asemakaavan periaatteet 16 Kurpitsan kuulumisia 41 Neuvoja korjaajille toimitus 18 Teatteria Pispalassa 42 Kumppanien kuulumisia Pispalan kirjastotalo 19 Hernandon salaisuus? 44 Rönnillä Viidan Moreeni Tahmelankatu 14 Menneen talven lumia 33240 Tampere 20 45 Kopsan lasitöitä puh. 03 223 9654 [email protected] Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2011 Toimitus ottaa vastaan aineistoa, juttuvinkkejä ja palautetta. Teksti: Jari Niemelä, Hilkka Hakala | Kuvat: Ilpo Mikkonen Haulitehtaan vappuaaton tanssitunnelmaa. Teksti: Aino Sepponen | Kuva: Essi Sandt PisPalan asukasyhdistys sai huhtikuun la ja hyödyntää kaupungin palvelut ja voitaisiin innostaa muutenkin, täytyy alussa uuden puheenjohtajan. 36-vuotias kulttuuritarjonnan. Yhteisöllisyys on myös palveluja kehittää ja tukea pien- Hanna Kinnunen on asunut Pispalassa li- Pispalassa todella ainutlaatuista, ja on yrittäjyyttä. ki kolme vuotta; ensin vuokralla vanhassa ihanaa, että lapsetkin voivat liikkua puutalossa Rajaportin saunan naapurissa ja kaduilla edelleen varsin turvallisesti. Mitä uutta haluat tuoda Pispalaan? viimeiset pari vuotta etelärinteellä vanhas- Lisäksi yhdistystoiminta on vireää ja Mielestäni avoimuus ja yhteistyö sa vuokratalossa. Yhteisöllisyyden ja van- tapahtumia riittää. muiden toimijoiden kanssa ovat kai- hojen vuokratalojen säilyminen ovatkin ken a ja o. Pispalaan muuttaa koko ajan uudelle puheenjohtajalle sydämenasioita. Mitkä ovat Pispalan asukasyhdistyk- uusia asukkaita, ja heidät olisi saatava HauliteHtaalla sen polttavat kysymykset tällä hetkel- mukaan toimintaan ja osaksi yhtei- Miten itse päädyit Pispalaan? lä? söä. Jokaisen tulisi kantaa vastuunsa Lähdin Helsingistä Pohjanmaalle Ajankohtaisinta on seurata ja ohjata omasta ympäristöstään ja yhteisöstään, kesäretkelle, ja ”eksyin” sattumalta Pis- kannanotoin sekä Pispalan että San- sillä yhteiskunta ei enää nykyisillä re- TaNssiTTiiN vaPPUa palaan iltakävelylle. Sydämeni sanoi talahden kaavoitusprosesseja. Lisäksi sursseilla pysty hoitamaan asioita, joita heti, että täällä tulisin joskus asumaan. matkailua tulisi kehittää niin, että läpi- pidimme vielä 1980–90-luvuilla itses- Kesti syksyyn 2008, kunnes unelma kulkuliikenne Pispalan alueella väheni- täänselvyyksinä. Tiedonkulkua asukas- Pispalan musiikkiyhdistys järjesti elokuun Pispala Folk -tapahtuman jär- tulevat kuuntelemaan suosikkimusiik- Pispalasta toteutui: sitä ennen olin hy- si ja matkailijat saataisiin kävelemään ja yhdistyksessä on pyritty edistämään vappuaattona erittäin onnistuneen jestämiseksi. kiaan. Laadusta ei tulla tinkimään tä- pännyt pois oravanpyörästä ja viettänyt kokemaan Pispala kaikin aistein. Tähän nettisivuja ja muuta sähköistä viestin- tilaisuuden Haulitehtaalla. Vanhan Suurin kiitos kuuluu Pispalan Mo- näkään vuonna. puoli vuotta Itä-Afrikassa. Muutto Pis- pyritään myös karttaprojektilla, jota tää (esim. Facebook) kehittämällä sekä ajan tanssit saivat kansaa liikkeelle. reeni ry:lle, jonka isännöimä juhlatila Järjestävä seura, Pispalan Musiik- palaan toi mukanaan niin maiseman- toteutetaan yhteistyössä Moreenin ja järjestämällä erilaisia tempauksia. Yh- onnistuttiin saamaan käyttöön. kiyhdistys ry, on saanut myös uuden kuin ammatinvaihdoksenkin. kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitys- teistyötä voidaan rakentaa myös Pispa- Illan soitosta vastasi Hurmaavien Her- puheenjohtajan. Harjulla asuva Pek- yhtiö Tredea Oy:n kanssa. Tavoittee- lan ulkopuolelle, vaikkapa Hyhkyn ja rojen Tanssiorkesteri. Konkarit tuutta- Pispala Folk ja uusi ka Lahtinen lupaa Folkien lisäksi Millaisia asioita itse arvostat Pispa- na on tuoda Pispalan historiaa lähelle Pyynikin suuntaan tai jopa maaseudul- sivat valssia, tangoa, humppaa ja iskel- puheenjohtaja uusia kujeita, kun syksyyn saakka lassa? niin asukkaita kuin matkailijoitakin, le ystäväkyliin. mää väkevästi, ja parketti täyttyi tans- päästään. Pispalassa yhdistyvät kaupunki ja sähköisesti netissä ja perinteisesti pa- sijoista. Pispala Folk 2011 järjestetään Tah- – Vapputanssit oli hyvä kokeilu pis- maaseutu: voin asua vähän kuin maal- perikartalla. Jotta alueella kävelemiseen Millaista osaamista asukasyhdistyk- Tupa oli täynnä, ja osa juhlakansasta melan rannassa jo 11. kerran elokuun palalaisten tanssihalukkuudesta. Toi- sen toimikunnassa on? oli saapunut paikan päälle ensimmäistä ensimmäisenä sunnuntaina, joka on vottavasti voimme jatkaa, ehkä jo syys- Toimikunnassa on kahdeksan osaa- kertaa. Moni ei näet tiennyt koko Hau- tänä vuonna 7. elokuuta. Pispalalaisen pimeillä. jaa erilaisilta aloilta – kaikki heistä ovat litehtaan olemassaolosta, saati sen käy- painoon mennessä toimineet Pispalan yhdistyksissä jo ai- töstä kokous- ja juhlatilana. esiintyjälista on vielä emmin. Kaavoitusasioita asukasyhdis- Illan erikoisvieraina esiintyivät avoin. Se tiedetään, tyksessä seuraa ja pohtii kaavatyöryh- Mikko Alatalo, Heikki Salo, Pauli että entiseen tapaan mä. Lisäksi osaamista on muun muassa Hanhiniemi ja Katwi. Lisäksi pari lau- ohjelmisto kooste- yritysyhteistyöstä, sosiaalialalta, julkai- lua tempaistiin Vuoriston humppaveik- taan koko perheen sutoiminnasta, kansainvälisyydestä ja kojen solistien voimin. piknik-tapahtumaa teknilliseltä alalta. Toimikunta jakaa Vapputansseja kiitettiin myös ajan- ajatellen ja lapsil- vastuuta osaamisen mukaan, ja vastaus kohdasta: soitto alkoi jo kello 17, ja le tarjotaan lisäksi löytyykin lähes aina kaikenlaisissa asu- kun ilta päätettiin kello 21, jokainen myös omaa ohjel- miseen liittyvissä pulmissa. ehti vielä hyvin omiin vappukarke- maa. Maksuttomas- loihinsa. Onnistunut aloitusajan valin- sa folk-tapahtumas- ta lienee pääsyy mahtavaan yleisöme- sa pyörähtää vuo- nestykseen. sittain noin 2 000 Tanssiorkesterissa vapputunnelmaa loivat Juha Karnevaalivinkki: Makkara, kahvi ja pulla tekivät kävijää. Mononen, Janne Hurme Reijo Kariskoski, Matti Pispalan asukasyhdistyksen toimikunta, Myynnissä uusi paita, jossa on kauppansa, samoin arvat, joten musiik- Toiset viihtyvät vilen sekä seppo Kapanen. puheenjohtaja Hanna Kinnunen oikealla. kuvana Heinarin piirtämä kiyhdistys sai hyvän pesämunan ensi koko päivän, toiset ensimmäinen karnevaalikissa. 4 5 Teksti: Jari Niemelä Näin puolueet keräsivät ääniä Taulukossa on lueteltu ensin puolue, sitten puolueen saama äänimäärä sekä suluissa puolueen prosentuaalinen kan- natus. Puolueet on asetettu suuruus- järjestykseen keväisten vaalien tulosten Pispan koulu 2011 (78,9%) 2007 (74,1%) perusteella. SKP:tä pienempiä puolueita ei ole listattu. Kokoomus 679 (29,1%) 723 (32,6%) Vihreät 426 (18,3) 479 (21,6) PisPaLa punertui, Kokoomus Vasemmistol. 405 (17,3) 264 (11,9) SDP 326 (14,0) 288 (13,0) PS 238 (10,2) 71 (3,2) ROMaHTi HyHKyssä Ja Keskusta 122 (5,2) 186 (8,4) KD 68 (2,9) 79 (3,6) Piraattipuolue 31 (1,3) - PerussUOMaLaisET RyNNiväT SKP 19 (0,8) 62 (2,8)
Recommended publications
  • Robust Methods and Conditional Expectations for Vehicular Traffic Count Analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1

    Robust Methods and Conditional Expectations for Vehicular Traffic Count Analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1

    Kilpi et al. European Transport Research Review (2020) 12:10 European Transport https://doi.org/10.1186/s12544-020-0399-8 Research Review ORIGINAL PAPER Open Access Robust methods and conditional expectations for vehicular traffic count analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1 Abstract We study the problem of making algorithmic statistical inferences about the dynamics of city traffic. Our data is based on loop detector counts of observed vehicles in various roads in the city of Tampere, Finland. We show that meaningful correlations can be found between traffic asymmetries at different measurement locations. The traffic asymmetry is the difference of the traffic counts of the opposite directions of a road. The correlations can be further quantified by estimating how much they effect on the average values of the traffic asymmetries at the neighbouring locations. Conditional expectations, both sample and binormal model-based versions are useful tools for quantifying this effect. The uncertainty bounds of conditional expectations of the binormal model distribution are extremely useful for outlier detection. Furthermore, conditional expectations of the multinormal distribution model can be used to recover missing data with bounds to uncertainty. Keywords: Loop detector, Traffic count data, Robust statistics, Truncated distribution, Multinormal distribution 1 Introduction The motivation of this work is to provide a statistically People’s travel behavior is initiated by the need to travel robust algorithmic framework for automated analysis of and then choosing the mode, route and time for trips. loop detector data. This framework is applied to loop Travel behavior can be expressed in transport planning detector counts of observed vehicles at various crossroads and management by origin-destination matrices (OD), in the city of Tampere, Finland.
  • Näsijärvi Pyhäjärvi

    Näsijärvi Pyhäjärvi

    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit Virpi Ekholm, kiinteistöjohtaja 15.4.2021 • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä
  • 7 Ihmisten ELINOLOT JA VIIHTYVYYS

    7 Ihmisten ELINOLOT JA VIIHTYVYYS

    7 IHMISTEN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 7.1 Lähtötiedot ja menetelmät Viher- ja virkistysalueet Näiden lisäksi Rantaväylän läheisyydessä on muu- Nykyisen Rantaväylän ja katuverkoston läheisyys ai- tamia ulkoiluun ja virkistykseen liittyviä kohteita, heuttaa lähialueen asukkaille melu-, päästö- ja viih- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tavoit- Hankealueella on useita kaupunkipuistoja ja muita joista tärkeimpinä voidaan mainita Santalahden ja tyvyys- ja estevaikutushaittoja sekä turvattomuutta. teena on ollut tunnistaa hankkeen keskeiset vaiku- virkistys- ja viheralueverkoston osia. Tampereen vi- Onkiniemen uimarannat sekä Santalahden, Musta- Rantaväylän vilkas läpikulkuliikenne lisää melua tukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ihmis- heralueohjelma 2005–2014 ja Tampereen kantakau- lahden ja Naistenlahden pienvenesatamat. ja ilmansaasteita. Väylä myös pirstoo ympäristöä ten elinympäristöä koskevia vaikutuksia on käsitelty pungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 (KYMS) ja vaikeuttaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen myös muissa vaikutusarvioinneissa, esimerkiksi muodostavat viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- Asutus ja herkät kohteet kehittämistä. luvut 6 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, 8 Melu, ja kehittämissuunnitelman, jossa viheralueverkosto 9 Tärinä ja runkomelu, 10 Päästöt ja ilmalaatu sekä on jaettu merkittäviin, toiminnallisesti merkittäviin Rantaväylä kuuluu tiivisti rakennettuun Tampereen 16 Liikenne ja liikenneväylät. ja kehitettäviin osiin sekä toiminnallisiin yhteyksiin. keskusta-alueeseen, ja sen lähivaikutusalueella
  • RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa Taiteilijan Näkemys Erinan Julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA

    RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa Taiteilijan Näkemys Erinan Julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA

    ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys Erinan julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA Vedellä on aina ollut erityislaatuinen merkitys suo- malaisille. Sen lisäksi että saamme nauttia maailman puhtaimmasta vedestä, se tarjoaa meille ympärivuo- tisen virkistäytymisen muun muassa uinnin, veneilyn 4 tai kalastamisen muodossa. Maisema on kuin postikortista. Järvimaisemaa par- vekkeeltaan ihastellessa saattaa jopa unohtaa, että asuu kaupungissa. Kaupunkiasuminen ei tarkoita, että omista ehdoistaan tulee luopua. Santalahti yhdistää unelman urbaanista asumisesta järvimaise- masta tinkimättä. Santalahdesta muodostui aikanaan keskeinen teol- lisuusalue sijaintinsa ansiosta Näsijärven rannalla, Tampereen keskustan kainalossa. Tulitikkujen, pa- perin ja pahvin valmistus kukoisti ja alueen yritykset olivat suuri paikallinen työllistäjä. Santalahden vanhat tukkilaiturit ovat sittemmin kadonneet ja teollisuus alueella lakannut. Tilalle on syntynyt hiekkaranta, venesatama ja suuri virkistäy- tymiselle pyhitetty puisto. Teollisuusalue muuttuu asteittain uudeksi ja monimuotoiseksi kaupungi- nosaksi upeilla järvinäkymillä ja virkistysmahdolli- suuksilla, aivan keskustan äärelle. Elämä on onnellisinta kauniin Näsijärven rannalla, kaupungin keskellä. Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys asunnosta A13. ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA TAMPEREEN OMINTAKEISIN KAUPUNGIN- OSA Tampereen Santalahti herää uuteen elämään, kun vanha teollisuusalue
  • KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, Hankejohtaja, Keskustahanke

    KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, Hankejohtaja, Keskustahanke

    KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE • Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä muun muassa ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. • Hanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta-Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta- alueita. Hanke myös koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapiha-alueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. • Keskustahanke tekee elinkenoelämän ja kiinteistöjen omistajien kanssa yhteistyötä keskustan ja sen yritystoiminnan kehittämiseksi. Kaupungin keskustan kulttuurillista ja tapahtumallista elävöittämistä toteutetaan yhdessä kaupungin uuden tapahtumatoimiston kanssa. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 2 AHANKE KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA • Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman joulukuussa 2011 strategisen Keskusta-hankkeen toteuttamisohjelmaksi. • Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda maankäytönja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. • Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämisen strategiset kulmakivet, kehittämislinjaukset toimenpiteineen ja hankkeiden alustavan aikataulun. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 3 AHANKE Seudun kehittämisen viitekehys
  • LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä Poistettavat Kentät, Kohdekortit

    LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä Poistettavat Kentät, Kohdekortit

    Liite 3/5 LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä poistettavat kentät, kohdekortit Korttien väritunnisteet: Eteläinen suuralue Kaakkoinen suuralue Keskinen suuralue Koillinen suuralue Lounainen suuralue Luoteinen suuralue 67 Liite 3/5 Kohdekorttimalli 1 Perustiedot Valokuva kentästä inventointihetkellä. Kohteen nimi Sijainti Kenttä on nimetty yleensä puiston nimen mu- Kaupunginosan nimi, jossa kenttä kaan, mutta nimi voi olla jokin muukin. Kaupunginosa sijaitsee. Asemakaavat ovat hyvin eri ikäisiä eri Kentällä ei ole yleensä virallista katuosoitetta, Asemakaavamerkintä puolilla kaupunkia, joten merkinnät näissä korteissa kentille merkattu osoite on otettu vaihtelevat. Tampereen kaupungin Iris-tietokantajärjestelmään kohdekorttimalli Hoitoluokka on yleisen viheralueluo- tallennetuista osoitteista. Kenttää voi ympäröi- Hoitoluokka kituksen mukainen. dä useita katuja ja sinne saattaa johtaa monta rakennettua väylää tai vakiintuneinta polkuja. Viheraluetyyppi on Tampereen kau- Viheraluetyyppi pungin oman viheraluetyypityksen Kuntoarvio on arvioitu maastoinventointien pe- mukainen. rusteella kentän sekä kenttäympäristön yleisen Kuntoarvio kunnon mukaan. 2 Toiminta-alue= kentän koko ja kenttätoiminnot Selite, millaisia lajeja kentällä voi harjoittaa (esimerkiksi jalkapallo, koripallo) ja onko ken- Toiminta tällä kesä- tai talviharrastusmahdollisuus. Pintamateriaali Selite, millainen pintamateriaali kentällä on (esimerkiksi hiekka, asfaltti). Aitaaminen Selite, jos kentällä aitaus tai esimerkiksi pensasaita. Selite, jos kentällä on muita rakenteellisia suorituspaikkoja,
  • Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -Ryhmä

    Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -Ryhmä

    ”Tasavertaisuus, Oikeudenmukaisuus, Laillisuus” Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä Pispalan asemakaavan muutosta pohjustavan Rakennusoikeus- työryhmän julkaisu 2008: PISPALA VISIO Näsijärveltä Ilmasta Pyhäjärveltä Julkaisun kokoajat: Antti Ivanoff, Aarne Raevaara, Mårten Sjöblom, Juho Kuusinen Valokuvat: Antti Ivanoff, Juho Kuusinen, Aarne Raevaara Ilmakuvat: Lentokuva Vallas 2008, http://suomi.ilmasta.fi Kustantaja: Tampere Pispala - Rakennusoikeus –ryhmä ISBN 978-952-67061-1-5 Versio 1.0 1 Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä SISÄLLYS 1 PISPALA VISIO ........................................................................................................................4 2 PISPALALAINEN RAKENTAMISKULTTUURI ................................................................5 2.1 PISPALAA RAKENNETAAN VIELÄ ...........................................................................................5 2.2 KEINOJA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMISEEN ......................................6 2.3 JULKISIVUMUUTOKSILLA ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ SEKÄ ASUMISMUKAVUUTTA ETTÄ PISPALAN ILMETTÄ ...........................................................................................................................8 2.4 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN ON OSA PISPALAN KULTTUURIHISTORIALLISTA ERITYISPIIRRETTÄ ...........................................................................................................................11 2.5 UUDISRAKENTAMINEN SOPII PISPALAAN , MYÖS VANHAT RAKENNUKSET OVAT AIKANAAN OLLEET UUSIA .................................................................................................................................13
  • Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen Ja Santalahden

    Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen Ja Santalahden

    SÄRKÄNNIEMEN, MUSTALAHDEN, ONKINIEMEN JA SANTALAHDEN RANTAPUISTON KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS JA JATKOTYÖN LINJAUKSET ”Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki” Kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallituksen kehittämiskokous 16.4.2018 Johtaja Teppo Rantanen / Hankejohtaja Tero Tenhunen 1 12.4.2018 SÄRKÄNNIEMI -MUSTALAHTI –ONKINIEMI –SANTALAHTI KEHITTÄMINEN 1. Pohjoismaiden vetovoimaisin tapahtumakaupunki – strategia ja tavoitteet 2. Särkänniemen alueen kehittämisen tilannekatsaus 3. Onkiniemen kulttuuritehdas 4. Järvikeskus – Lake Center 5. Särkänniemen palloilu- ja monitoimiareena 6. Santalahden rantapuisto 7. Yhteenveto ehdotettavista linjauksista jatkovalmistelua varten 2 12.4.2018 3 12.4.2018 4 12.4.2018 POHJOISMAIDEN VETOVOIMAISIN TAPAHTUMAKAUPUNKI – STRATEGIATAUSTA YLEISTÄ ALUEKOKONAISUUDEN KEHITTÄMISESTÄ Tampereen uuden strategian 2030 ”Sinulle paras” tavoitteena on nostaa Tampere Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tampereen strategisen kehitysohjelman Viiden Tähden Keskustan merkittävin kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja matkailua koskevia tavoitteita toteuttava kokonaisuus on Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston alueista koostuva vetovoimainen keskustan järvenrantakaupungin elämyskeidas. Alueen kehittäminen tukee voimakkaasti kasvavaa tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja tuo Tampereelle paljon lisää matkailijoita ja työtä. Alueen kehittämisellä on suuri aluetaloudellinen merkitys ja sen kehittäminen kokonaisuutena lisää Tampereen kilpailuetua muihin kasvukeskuksiin. Aluekokonaisuuden
  • Five-Star City Centre 2017-2030

    Five-Star City Centre 2017-2030

    FIVE-STAR CITY CENTRE 2017-2030 TAMPERE CITY CENTRE DEVELOPMENT PROGRAMME 2017-2030 CITY BOARD 18 APRIL 2017 FIVE-STAR CITY CENTRE 2017-2030 NEW ∠ A DECK ACROSS THE RAILWAY ZONE AND NEW, EFFICIENT CONSTRUCTION ∠ NEW RESIDENTIAL AREAS ON THE SHORES OF LAKE NÄSIJÄRVI AND LAKE PYHÄJÄRVI ∠ INFILL DEVELOPMENT OF OLD BUSINESS AND HOUSING BLOCKS ∠ MORE PLEASANT MARKET PLACES, SQUARES, YARDS AND STREETS ∠ SHORE ROUTES HAVE BEEN CREATED AND THE CITY SHORES ARE USED BY PEOPLE ∠ THE TRAMWAY, THE TRAVEL CENTRE, THE P-KUNKKU PARKING FACILITY, NÄSINKALLIO JUNCTION VISION ∠ PART OF A GOOD CITY THAT IS WELCOMING TO ALL ∠ A LEADER IN THE BUSINESS AND INDUSTRIAL SECTOR ∠ SMOOTH AND ACCESSIBLE ∠ EVENTS, EXPERIENCES AND SERVICES ∠ LOCAL AND INTERNATIONAL OBJECTIVES ∠ NEW RESIDENTS +15,000 ∠ NEW JOBS +15,000 ∠ AN INCREASING VITALITY AWARD THE ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT ASSOCIATION 2016: THE BEST CITY CENTRE IN FINLAND www.tampere.fi/keskustahanke > Tampereen keskustan kehittämisohjelma ImagImaImImmamagagageCe::C: C ityiitttyy ofoffT Tamampeampampempmpeperere,re,e, cityccitttyy modmomooddeellvl viisuaisuissusuasuaualillisaisaiisssaattiotiontiionioioonn bybbMyyM M YArYAY ArA chitchichhithihititeectsectctsccttts,,2 220011717.7 4 3 5 12 7 14 13 12 10 10 14 13 12 12 14 7 13 6 1 8 11 9 2 Oblique image: Lentokuva Vallas Oy, 20166. FIVE-STAR CITY CENTRE 2017-2030 KEY PROJECTS 2017 1. TRAVEL AND SERVICE CENTRE 9. TULLI+ 2. DECK AND THE ARENA 10. BUSINESS BLOCKS 3. SÄRKÄNNIEMI 11. RATINA 4. EVENTS 12. SQUARES AND MARKET 5. RANTA-TAMPELLA PLACES IN THE CITY CENTRE 6. ETELÄPUISTO 13. EPICENTRE 7. TAMMELA AND AMURI 14. HÄMEENKATU STREET 8. TAMMELA STADIUM NEW 3D GALLERY OF TAMPERE THE 3D GALLERY OF TAMPERE, WHICH WAS TAKEN INTO USE IN EARLY 2017, FUNCTIONS AS A TOOL FOR CITY PLANNING, CONSTRUCTION PLANNING, STREET AND ENVIRONMENTAL PLANNING, AS WELL AS FOR THE ILLUSTRATIONS AND DIALOGUE IN THESE FIELDS.
  • Download Download

    Download Download

    88 Architectural Research in Finland, Vol. 4, No. 1 (2020) Can transit enable better and more equitable urbanity? Ilari Karppi Tampere University [email protected] Iina Sankala Tampere University [email protected] Abstract Nordic welfare states once sought to provide their citizens with affordable and healthy urban environments by planning compact residential areas. For a variety of reasons, this model is now in a major rupture. Strong domestic and international migration to 4-6 urban regions transforms Finland’s spatial setup. The entire process entails major challenges for urban design. Expanding urban structures constitute a massive source of greenhouse gases and are often deemed dysfunctional for reaching goals such as social sustainability, better public health or even individually perceived quality of life. Transit-oriented development (TOD) is one of the attempts to tackle these challenges. Now it holds a major promise for better and more equitable urbanity, but this assumes that the entire dynamics of urban development and how transit and better accessibility are related to it will be re-thought. This paper is based on case-study data from Tampere city region and its on-going light rail transit (LRT) construction process as an example of the current TOD thinking. It also makes references to comparable or otherwise interesting international LRT processes as discussed in planning journals or based on the authors’ own observations and fieldwork. Keywords: transit-oriented development (TOD), urban design, urban development, light rail transit (LRT) Introduction Nordic welfare states once sought to provide their citizens with sustainable, affordable and healthy housing conditions by planning compact residential areas detached from the functions deemed as harmful for healthy living conditions.