Tampereen Rataympäristöselvitys Vaihe 1 Lähtöaineisto Ja Nykytilan Kartoitus

Ratahallintokeskus Tampereen kaupunki

Tampereen rataympäristöselvitys Vaihe 1 Lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus

5.2.2003

TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 1 (35)

SISÄLLYSLUETTELO

1 ESIPUHE...... 3

2 RATAYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TARKOITUS ...... 3 2.1 Työn eteneminen...... 3 3 SELVITYSALUEEN RAJAUS...... 4 3.1 Rautatietoimintojen sijoittuminen ...... 4 4 LUONTO ...... 5 4.1 Nykytilanne...... 5 4.2 Ehdotus jatkotoimiksi...... 6 5 MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA...... 6 5.1 Nykytilanne...... 6 5.2 Ongelmakohdat ...... 11 5.3 Jatkotoimenpide-ehdotukset...... 11 6 RADAN LÄHIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ ...... 12 6.1 Maankäytön nykytilanne ...... 12 6.2 Maankäytön muutosalueet...... 13 6.3 Estevaikutus ...... 13 6.4 Luvattoman ylikulun onnettomuusriski ...... 13 6.5 Jatkotoimet ...... 14 7 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET ...... 15 7.1 Maaperä ...... 15 7.2 Pohjavesialueet ...... 15 7.3 Mahdollisesti pilaantuneet maat ja riskit...... 17 7.4 Tehdyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset ...... 18 7.5 Ehdotetut jatkoselvityskohteet ...... 20 8 RAUTATIELIIKENNE ...... 21 8.1 Kuljetukset...... 21 8.2 Vaaralliset aineet ...... 21 9 RAIDELIIKENNEMELU...... 24 9.1 Raideliikennemelun luonne...... 24 9.2 Melun nykytilanne ja ongelmakohdat ...... 24 9.3 Tehdyt meluselvitykset ...... 25 9.4 Ehdotetut jatkotoimet...... 26 10 TÄRINÄ ...... 26 10.1 Tärinän luonne ja syntytapa...... 26 10.2 Tärinän nykytilanne ja ongelmakohdat...... 27 10.3 Aikaisemmin tehdyt tärinäselvitykset ...... 29 10.4 Rata-alueiden tärinäkartoitus...... 29 10.5 Ehdotetut tärinäselvitysten jatkotoimet...... 30 11 DIESEL-VETUREIDEN PAKOKAASUJEN HAJU ...... 31 11.1 Nykytilanne ja ongelmakohdat...... 31 11.2 Ehdotus hajuhaittojen lisäselvitystarpeista...... 31 TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 2 (35)

12 LÄHTÖAINEISTOT...... 31

13 LIITTEET ...... 35 I Rata-alueen rajat ja toiminnot II Tampereen kaupungin ja SYKEn luontotietokannat III Rata-alueeseen liittyvät huomautukset IV Tehdyt selvitykset V Pilaantuneen maan riskialueet VI Tärinän kannalta ongelmalliset alueet VII Yleiskaavojen asuin-, työpaikka- ja virkistysalueet VIII Kaavoitusohjelman 2003-2005 mukaiset suunnittelukohteet ratojen lähellä IX Radan yli- ja alikulut X Rataympäristön maisemajaksot XI Kaupunkikuvalliset erityispiirteet

Hankkeen www-sivut löytyvät osoitteesta

www.rhk.fi/ymparisto/yetu.html

TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 3 (35)

1 ESIPUHE

Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki ovat käynnistäneet hankkeen, jossa selvite- tään Tampereen kaupungin alueella olevien ratojen ja niihin liittyvien alueiden ympäris- tön tila. Rata-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä ratoihin liittyviä maa-alueita, jotka ovat Oy VR-Rata Ab:n hallinnassa. Tässä raportissa on kuvattu selvityksen en- simmäisen vaiheen tulokset.

Ensimmäisessä vaiheessa on koottu tiedot rataympäristön nykytilasta ja ongelmakoh- teista. Lähtötietoina on käytetty Tampereen kaupungin ja Ratahallintokeskuksen aikai- sempia selvityksiä sekä rata-alueita koskevaa kansalaispalautetta, niihin liittyviä lausun- toja ja selvityksiä sekä lehtikirjoituksia.

Työtä on ohjannut projektiryhmä, jonka kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - ympäristöpäällikkö Arto Hovi, Ratahallintokeskus - kiinteistöpäällikkö Simo Kariluoma Ratahallintokeskus - ympäristöpäällikkö Harri Kallio Tampereen kaupunki - terveysinsinööri Ari Elsilä Tampereen kaupunki - ympäristösihteeri Harri Willberg Tampereen kaupunki - kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupunki - apulaisyleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi Tampereen kaupunki - liikenneinsinööri Reijo Väliharju Tampereen kaupunki - johtava konsultti Jari Mannila Sito-konsultit Oy - konsultti Timo Huhtinen Sito-konsultit Oy Työn aikana syntynyt aineisto, kuten kokousmuistiot, on tallennettu projektin Extranet- sivuille (käyttäjätunnuksella ja salasanalla varustettu Internet-sivusto), jonka tiedot on sähköpostitse toimitettu myös muille viranomaistahoille.

Selvityksen konsulttina on toiminut Sito-yhtiöt, ja työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - fil.maist. Jari Mannila Sito-konsultit Oy - dipl.ins. Timo Huhtinen Sito-konsultit Oy - fil.maist. Keijo Koskinen Sito-konsultit Oy - dipl.ins. Hanna Huhta Sito-konsultit Oy - maisema-arkk. Taina Tuominen Sito-konsultit Oy - tekn.yo Erno Puupponen SITO - dipl.ins. Jouko Törnqvist VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

2 RATAYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TARKOITUS

Työn tarkoituksena on selvittää rata-alueisiin liittyvät ympäristöasiat Tampereen kaupungin alueella. Tarkasteluun on otettu mukaan melu, tärinä, haju, luonto, maaperä ja pohjavedet, maankäyttö sekä kaupunkikuva.

Selvitys on pilottityö, jonka tarkoituksen on kehittää muillekin kaupunkiseuduille sovellet- tavaa toimintamallia siitä, miten kunnat ja Ratahallintokeskus voivat tehdä yhteistyötä rata-alueisiin liittyvissä ympäristöasioissa.

2.1 Työn eteneminen

Työn ensimmäisessä vaiheessa, jossa koottiin ja raportoitiin lähtöaineisto ja selvitettiin TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 4 (35)

ongelmakohdat, oli mm. seuraavat tapahtumat: - Projektiryhmä kokoontui kolme kertaa: 8.10.2002, 4.12.2002 ja 21.1.2003. - Projektin sisäiset Extranet-sivut avattiin 22.10.2002 - Työn käynnistymisestä kertova lehdistötiedote jaettiin 29.11.2002 - Konsultti teki Oy VR-Rata Ab:n edustajan kanssa maastokäynnin selvitysalueella 3.12.2002. - Selvitykseen liittyvä Internet-sivu avattiin Ratahallintokeskuksen sivuilla viikolla 4/2003 - Selvityksen ensimmäisen vaiheen tuloksista ja Internet-sivuista kertova lehdistötiedo- te jakeluun 30.1.2003 - Selvityksen ensimmäisen vaiheen tuloksia esittelevä yleisötilaisuus 3.2.2003 - Selvitys saatavissa 30.1.2003 alkaen Internetistä osoitteesta www.rhk.fi/ymparisto/ yetu.html - Selvitys esillä Tampereella palvelupiste Frenkcelissä 30.1.-14.2.2003 - Palautemahdollisuus selvityksestä 30.1.-14.2.2003. Työn toisessa vaiheessa tehtävät selvitykset on tarkoitus tehdä vuoden 2003 aikana. Tehtävien tarkempi aikataulu ja laajuus määritellään tarkemmin ensimmäisen vaiheen raportista saatavan palautteen käsittelyn jälkeen.

3 SELVITYSALUEEN RAJAUS

3.1 Rautatietoimintojen sijoittuminen

Kuva 3.1. Ratapihatoiminnot sekä käytössä olevat ja vanhat ratapihat Tampereen kaupungin alueella.

Selvitysalueella sijaitsevat rataosuudet ovat Helsinki-Tampere -rata, Porin rata, Parka- non rata ja Tampere-Jyväskylä -rata. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 5 (35)

Ratatoiminnot sijoittuvat pääasiassa Perkiön, Viinikan ja Tammelan kaupunginosiin. Perkiössä on tuloratapiha, joka jatkuu Lahdenperänkatuun rajautuvan laskumäen kautta Viinikan järjestelyratapihana. Henkilöliikenteen ratapiha-alue sijaitsee Tammelassa. Rautatieaseman eteläpuolella Vuolteenkadun ja Rautatienkadun yhtymäkohdassa on ohjauskeskus. Vanha tavara-asema on rautatieaseman pohjoispuolella Erkkilänkadun ja Peltokadun kulmauksessa.

Tuloratapihalla on mm. VR-yhtymän varikko, hitsaushalli, vetureiden tankkauspaikkoja, laitetila, lämpökeskus, sosiaali- ja toimistotiloja. Tuloratapiha on sadevesiviemäröity. Alueen öljynerotuskaivo sijaitsee likimain Sarankulmankadun ja Mittaripolun yhtymä- kohdassa.

Viinikan järjestelyratapihalla on junavaunujen korjaustila. Lisäksi ratapiha-alueelle on varastoitu ratapölkkyjä (puu ja betoni). Sekä Viinikan että Perkiön ratapihoilla on siirtola- voilla metalliromuja poiskuljetusta odottamassa. Muutoin rautatiekaluston huoltotoimin- nassa tarvittavia kemikaaleja ja öljyjä säilytetään hallien sisätiloissa. Perkiön ja Viinikan ratapihat ovat sepelipintaisia.

Tampereella on pääaseman lisäksi asema Lielahdessa, jossa sijaitsee lisäksi laitetila.

4 LUONTO

4.1 Nykytilanne

Kuva 4.1. Tampereen kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen luontotietokannat.

Rata kulkee arvokkaiden luonnonalueiden läheisyydessä Peltolammilla ja Myllypuroa TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 6 (35)

ylittäessään. Näissä kohdissa junat kulkevat luontoalueiden läpi, mutta niissä ei ole muita ratatoimintoja, joten radasta ei aiheudu erityistä haittaa luonnolle.

Usein ratapenkoilla esiintyy harvinaisia kuivien, valoisien ja vähäravinteisten kasvupaik- kojen lajeja. Rautatiet turvaavat tällaisten lajien säilymistä. Esimerkiksi Järvensivulta löytyy harvinaista kelta-apilaa.

4.2 Ehdotus jatkotoimiksi

Luontoon liittyvistä asioista ei ole tarpeen tehdä lisäselvityksiä.

5 MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA

5.1 Nykytilanne

Maisemaa ja kaupunkikuvaa on käsitelty tarkastelemalla rataa osana kaupunkirakennetta ja sen suhdetta lähiympäristöönsä. Lisäksi on pohdittu rautatien merkitystä kaupunkikuvan luojana. Tarkastelussa on huomioitu rata sekä ulkopuolelta katsottuna sekä mikä on lähiympäristön merkitys rautatieltä katsottuna.

Kuva 5.1. Tampereen radan maisemajaksot.

Selvityksessä rata on jaettu jaksoihin, jotka kuvaavat rataosuuden luonnetta ja merkitys- tä kaupunkikuvassa. Kaupunkiin saavutaan junalla neljästä suunnasta. Kaikista suun- nista katsottuna kaupunki näyttää erilaisen puolen itsestään ja erilaiset maamerkit helpottavat orientoitumista. Keskustaa lähestyttäessä alkaa myös kaupunkirakenne tiivis- tyä. Paikoin rata toimii kiinteänä osana kaupunkirakennetta. Voimakkaat maaston muodot vaikuttavat radan sijaintiin ja rataan liittyviin tukirakenteisiin. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 7 (35)

Lähestymisjaksoilla rataympäristö on suhteellisen väljä ja paikoin jäsentymätön. Maan- käyttö koostuu työpaikkojen ja asumisen aluekokonaisuuksista, joita rautatie monin paikoin erottaa toisistaan. Lähestyvästä keskusta on havaittavissa viitteitä ja näkymät ovat- kin paikoin suhteellisen pitkiä.

Kuva 5.2. Tampere-Jyväskylä -radan lähestymisjaksolla työpaikkarakentaminen sijoittuu paikoin lähelle rataa. Kuva on otettu Messukylästä itään.

Taajamajaksoilla rata on monin paikoin kiinteä osa ympäristöään. Rataympäristön ra- kennuskanta koostuu pääasiallisesti asuinrakentamisesta. Rautatien aiheuttama visuaalinen estevaikutus jää suhteellisen vähäiseksi.

Kuva 5.3. Tampere-Jyväskylä -radan taajamajaksolla rata on kiinteä osa kaupunkirakennetta.

Rantajakso sijaitsee maisemallisesti komealla paikalla. Junasta aukeaa paikoin pitkiä näkymiä Näsijärvelle. Lisäksi rata ja siihen liittyvät rakenteet erottuvat voimakkaina ele- mentteinä harjun kupeessa. Rantajakso on ympäristöltään erityisen herkkä ja kaikki alueella tehtävät toimenpiteet edellyttävät tarkkaa harkintaa. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 8 (35)

Kuva 5.4. Rantajaksolla rataan liittyvät rakenteet ovat voimakkaasti esillä kaupunkikuvassa.

Varikkojakso sijaitsee varsin keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Jakso on osin sekava ja epäsiisti sisältäen runsaasti varasto- yms. tilaa. Se sijoittuu pohjoisosastaan aivan tärkeän sisääntulotien (Tampere-Helsinki moottoritie ja sen jatke) rinnalle.

Kuva 5.5. Varikkojakson eteläosassa maaston tasoerot ovat paikoin suuret.

Ydinkeskusta on jaksoista lyhyin. Rata on kiinteä osa kaupunkirakennetta. Tampereen päärautatieasema sijaitsee jakson keskivaiheilla.

TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 9 (35)

Kuva 5.6. Ydinkeskustassa rakennukset rajaavat rataa.

Radan visuaalinen estevaikutus on voimakkaimmillaan varikkojaksolla sekä joillakin lä- hestymisjaksoilla. Alueilla, joissa rata muodostaa ympäristönsä kanssa selkeän kokonaisuuden, jää estevaikutus varsin vähäiseksi tai lähes olemattomaksi.

Kuva 5.7. Rata-alueiden kaupunkikuvalliset erityispiirteet. Radan lähialueella sijaitsee mm. useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.

Kulttuurihistoria

Tampereelle on ruvettu rakentamaan ratoja 1800-luvun loppupuolella. Vanhimmat rata- miljöön rakennuksista ovat peräisin samalta ajalta. Tässä työssä on huomioitu ainoastaan rata-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat arvokohteet, joista suurin osa sijaitsee ydinkeskustan ja rantajakson alueella. Arvokohteista osa on yksittäisiä rakennuksia ja osa useampien rakennusten muodostamia aluekokonaisuuksia. Yksittäiset rakennukset ovat pääasiallisesti julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja teollisuusraken- TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 10 (35)

nuksia. Aluekokonaisuudet ovat lähinnä yhtenäisenä kokonaisuutena rakennettuja asuinalueita. Niistä mainittakoon Epilänharjun puutalot, Pispala sekä Pajakadun ja Silta- kadun puutalot. Kulttuurihistoriallisiin arvokohteisiin luetaan myös maisemanähtävyys, Pyynikki.

Rautatiemiljöön rakennukset

Rautatiehen liittyy runsaasti rakennuskantaa, joista joitakin on purettu tarpeettomina. Osalla rautatiehen liittyvistä rakennuksista on kulttuurihistoriallista arvoa. Tällaisia ovat: - Lielahden asema: Punatiilinen asemarakennus on rakennettu v. 1927. - Rautatieasema: Nykyisen asemarakennuksen julkisivut ovat poltettua tiiltä. Raken- nus on valmistunut 1933. Se kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. - Vanhat veturitallit: Veturitallien vanhimmat osat on rakennettu 1874 ja uusimmat 1934. Rakennukset kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Näiden lisäksi ratamiljööhön kuuluu mm. henkilökunnan asuinkäytössä olleita rakennuksia. Niistä mainittakoon Vuohenojan ratavartijan puurakenteinen mökki, joka on rakennettu vuonna 1900.

Kuva 5.8. Lielahden asemalla on kulttuurihistoriallista arvoa.

Maamerkit

Maamerkit helpottavat orientoitumisessa ja ovat olennainen osa kaupungin identiteettiä. Joillakin niistä on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Osaa maamerkeistä korostetaan pi- meän aikaan julkisivuvalaistuksen avulla. Työssä on otettu huomioon ainoastaan radan läheisyydessä sijaitsevat maamerkit, joilla on merkitystä junamatkustajan kannalta. Täl- laisia ovat: - Epilänharjun voimalaitoksen piiput - Haulitorni Pispalassa - Näsinneula - Ortodoksinen kirkko - Pyynikin näkötorni - Nekalan lämpökeskuksen piippu - Hakametsän lämpölaitoksen piippu Näkymät

Junasta katsottuna jotkut näkymät helpottavat ympäristön hahmottamisessa ja auttavat TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 11 (35)

orientoitumisessa. Tällaisia ovat mm. pitkät avoimet näkymät sekä mieleen jäävät merkkirakennukset tai rakenteet näkymäakselin päätteenä. Rata saattaa olla myös tär- keä elementti maisemassa, jolloin näkymät ympäröivästä maisemasta kohti rataa ovat merkityksellisiä. Rantajakso Pispalan kohdalla on tällainen.

5.2 Ongelmakohdat

Suurimmat ongelmakohdat sijoittuvat Varikkojaksolle, jossa liikutaan jo lähes kaupungin keskustassa. Keskeisestä sijainnista huolimatta rata on ilmeeltään irrallinen muusta ym- päristöstä ja paikoin epäsiisti. Toteutetut vallit radan ja Lempääläntien välialueella eivät tue kohteen sijaintia kaupunkirakenteessa. Sama koskee istutuksia ja ympäristön hoi- toa.

Kaikilla lähestymisjaksoilla liikutaan osittain tiiviisti rakennetuilla alueilla. Paikoin on havaittavissa takapihamaisia piirteitä radan suunnasta katsottuna. Junamatkustajille kyse on kuitenkin kaupungin julkisivusta.

5.3 Jatkotoimenpide-ehdotukset

Selvityksen 2. vaiheessa on tarkoitus tutkia radan suhdetta kaupunkirakenteeseen. Tar- koituksena on selvittää, millaisia ympäristöllisiä ja kaupunkikuvallisia tavoitteita ratamil- jöölle halutaan asettaa ja millä keinoilla ne voidaan saavuttaa. Tavoitteena on ratkaisu- jen löytäminen edellisessä kappaleessa esitettyihin ongelmakohtiin.

Tampereen alueella rautatien läheisyydessä on useita maamerkkejä sekä tärkeitä nä- kymiä esim. järville. Nämä ovat osa alueen identiteettiä ja ne helpottavat orientoitumisessa. Näkymien säilymisen turvaaminen ja joskus jopa vahvistaminen on orientoitumi- sen kannalta tärkeää.

Ratamiljööhön liittyvien rakennusten säilyttäminen on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Ne ovat osa kaupungin kulttuurihistoriaa ja lisäksi osa rautatien historiaa.

Rataympäristön koetun kaupunkikuvan selvittäminen

Rataympäristön kokemuksellista kaupunkikuvaa on tarkoitus selvittää työn toisessa vaiheessa junamatkustajille tehtävien strukturoitujen haastattelujen avulla. Kyselyn avulla voidaan selvittää, mitkä ovat junamatkustajille merkityksellisiä paikkoja radan varressa Tampereen alueella ja mitä mahdollisia sisältöjä näillä paikoilla on matkustajille. Kysely on tarkoitus toteuttaa junassa Tampereelle saavuttaessa ja asemalla muutaman vilkas- liikenteisen päivän aikana.

Radanvarren maisemasta on tarkoitus tarkastella koettuun kaupunkikuvaan liittyvinä te- kijöinä mm. ympäristön omaleimaisuutta ja vetovoimaisuutta, historiallista kerrostunei- suutta, ympäristön monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä, visuaalista miellyttävyyttä ja luon- nonelementtejä, julkisen tilan laadun kokemista ja sen ylläpitoa sekä radan merkitystä paikallisidentiteetille. Lisäksi voidaan tarkastella rataympäristön kauneutta ja esteetti- syyttä, mittakaavaa ja säilyttämisen arvoisia paikkoja matkustajien näkökulmasta. Koet- tuun kaupunkikuvaan liittyvien elementtien selvittäminen tarkentaa rataympäristölle ase- tettavia tavoitteita alueen kehittämisessä. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 12 (35)

6 RADAN LÄHIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ

6.1 Maankäytön nykytilanne

Kuva 6.1. Yleiskaavojen asuin-, työpaikka- ja virkistysalueet.

Helsinki-Tampere -radan läheisyydessä asuinalueita on Multisillassa, Peltolammilla, Rantaperkiössä, Rautaharkossa sekä Viinikan ratapihan itäpuolella, jossa ratapihan ja asuinalueen läpi kulkee vilkas Lempääläntie. Peltolammilla radan varressa on luonnon- suojelualue.

Tampere-Jyväskylä -radan varressa asuinalueita on Järvensivulla, Messukylässä ja Vehmaisissa. Hankkion kohdalla radan pohjoispuolella on yleiskaavassa asuinaluevaraus, joka nykyisin on rakentamaton.

Rautatieaseman ja Lielahden välillä rautatie kulkee asuinalueiden vieritse. Parkanon radan varressa Lielahdesta luoteeseen on teollisuus- ja virkistysalueita mutta ei asuinalueita.

Porin radan varressa Lielahdesta lähteen on asuinalueita Epilässä, Tesomassa ja Kal- kussa. Kalkun itäpuolella yleiskaavassa on asuinaluevaraus, joka nykyisin on rakentamaton. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 13 (35)

6.2 Maankäytön muutosalueet

Kuva 6.2. Rata-alueiden läheisyydessä olevat vuosien 2002-2005 asemakaavoi- tusohjelman ja yleiskaavoituksen työohjelman kohteet.

Ympäristölautakunnan 3.12.2002 hyväksymässä asemakaavoitusohjelmassa 2002-2005 rata-alueiden lähialueella on suunnitteilla maankäytön muutoksia Rantaper- kiöön, Järvensivulle, Messukylään, rautatieaseman ympäristöön, Armonkalliolle, Santa- lahteen ja Kalkun itäpuolelle.

Yleiskaavoituksen työohjelmassa on kuusi osayleiskaava-aluetta, jotka koskevat rata- aluetta. Nämä ovat Keskusta (liikenneasiat), Santalahti (asuminen, työpaikat), Lielahti- Ryydynpohja (palvelut, liikenne), Kalevanharju (asuminen, työpaikat, liikenne), Messu- kylä-Linnainmaa (työpaikat, liikenne) sekä Myllypuro (teollisuus, liikenne).

Ratojen läheisyydessä yksittäisiä maankäytön muutoksia on lisäksi tekeillä mm. Messu- kylässä (Paperinkeräys) ja Lielahdessa (asuintontti).

6.3 Estevaikutus

Rautateillä on suuri estevaikutus, jota voidaan lieventää rakentamalla ali- ja ylikulku- paikkoja kevyelle liikenteelle. Tampereen ratoja ei monin paikoin ole aidattu ja jalankul- kijat ylittävät radan myös muista kohdista kuin ali- ja ylikulkupaikoista. Tampereella pää- radoilla ei ole tasoristeyksiä. Santalahden alueelle on rakennettu ja suunniteltu uutta maankäyttöä eikä lähistöllä ole radan ylityspaikkoja, joten siellä on tarvetta kevyen liikenteen ali- tai ylikulkuun.

6.4 Luvattoman ylikulun onnettomuusriski

Tässä selvityksessä tarkasteltavilla rataosilla ei ole ajoneuvojen tai kevyen liikenteen ta- TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 14 (35)

soristeyksiä. Tampereella radat ovat suureksi osaksi aitaamattomia ja monin paikoin kävelijät ylittävät radan luvattomasti. Luvatonta ylikulkua esiintyy mm. Tampe- re-Jyväskylä -radalla Järvensivulla ja Vehmaisissa sekä Porin ja Parkanon radan suun- nassa Pispalassa, Epilässä, Tohlopissa, Tesomalla ja Kalkussa.

Kuva 6.3. Ratojen alitus- tai ylityspaikat Tampereen kaupungin alueella.

Kuva 6.4. Järvensivulla asuinalueet ovat hyvin lähellä rataa sen molemmin puolin, jolloin houkutus luvattomaan radanylitykseen on suuri.

6.5 Jatkotoimet

Tampereen kaupunki suunnittelee alueensa maankäyttöä. Maankäytön suunnittelu liittyy TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 15 (35)

myös rata-alueisiin. Kaavojen lisäksi tällaisia selvityksiä ovat mm. vuonna 2002 tehty pi- karaitiotieselvitys.

Melu- ja tärinäselvitysten, maaperän pilaantumiseen liittyvien selvitysten ja estevaiku- tusselvitysten perusteella laaditaan suosituksia ja ohjeita kaavoitusta varten.

7 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET

7.1 Maaperä

Kuva 7.1. Maaperäkartta tarkastelualueelta. Radat on piirretty karttaan sinisellä.

Helsinki-Tampere -rata sijaitsee Tampereen alueella pääasiassa hiekkamoreenialueella. Paikoitellen rata kulkee pienten savi- ja saraturvealueiden poikki. Peltolammin pohjoispuolella rata on savikolla.

Parkanon rata aina keskustasta kaupungin rajalle sijaitsee hiekka- ja sora-alueella. Tammelan ja Särkänniemen välillä maaperä on savea, ja Lamminpäässä lähellä kaupungin rajaa maaperä on silttistä hiekkaa, jonka päällä on saraturvekerros.

Porin rata sijoittuu Lielahdesta Tohloppiin hiekkakerrostumien tai silttisten hiekkakerrostumien päälle. Välillä Tesoma-Kalkku maaperä rata-alueella vaihtelee moreenista savi- kerrostumiin.

Tampere-Jyväskylä -rata kulkee suureksi osaksi savikoilla ja osittain maaperä on silttiä. Paksuimmat savikot rata-alueella ovat Messukylän kohdalla.

7.2 Pohjavesialueet

Rautatien vaikutuspiirissä Tampereen kaupungin alueella on kaksi pohjavesialuetta, jotka ovat Aakkulanharju ja Epilänharju – Villilä. Pohjavesialueiden ominaisuuksia on kuvattu Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa. /36/ TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 16 (35)

Aakkulanharjun I-luokan pohjavesialue

Aakkulanharjun pohjavesialue sijaitsee Kaukajärven ja Iidesjärven välillä. Oriveden suunnan rata sijoittuu pohjavesialueelle, harjun lounaisreunalle, noin 1,5 km matkalle.

Aakkulanharjun pohjavesialueen itäpuolella rata kulkee Kaukajärven valuma-alueella. Kaukajärven pinta on pohjaveden pintaa ylempänä, ja Iidesjärven pintaa alempana, jolloin Kaukajärvestä suotautuu runsaasti vettä pohjavedeksi. Siten järven valuma-alueen toiminnot aiheuttavat riskiä pohjavedelle.

Messukylässä on Tampereen kaupungin omistama vedenottamo, josta pumpataan vettä lähes 5000 m3 vuorokaudessa. Ottamon veden laatua on heikentänyt korkea man- gaanipitoisuus. Myös pohjaveden sulfaattipitoisuus on merkittävästi kohonnut luonnonti- laisen pohjaveden arvoihin verrattuna.

Epilänharju – Villilän I-luokan pohjavesialue

Epilänharjulla Parkanon ja Porin radat on rakennettu suojaamattomana hyvin vettä joh- tavien maakerrosten päälle. Alueelta on erittäin hyvä pohjaveden virtausyhteys Hyhkyn pohjavedenottamolle.

Epilänharju-Villilän pohjavesialueella on Tampereen kaupungin omistamat Mustalammin ja Hyhkyn vedenottamot. Mustalammin vedenottamolla veden laatua heikentävät korkeat kloridin ja mangaanin pitoisuudet. Myös sulfaattipitoisuus on merkittävästi korkeampi kuin luonnontilaisessa pohjavedessä.

Hyhkyn vedenottamo sijaitsee 400 metrin päässä rautatiestä. Veden laatu ottamolla on ollut hyvä lukuun ottamatta koholla ollutta mangaanipitoisuutta. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 17 (35)

7.3 Mahdollisesti pilaantuneet maat ja riskit

Kuva 7.2. Alueet, joissa ratatoimintojen ja muiden selvitysten perusteella voi olla pilaantuneen maaperän riski.

Aakkulanharjulla Oriveden suunnan rata sijoittuu pohjavesialueen reunaosiin. Pohja- vesialueen reunaosat ovat harjun lievealuetta, jossa maakerrokset ovat tiiviitä ja heikosti vettä läpäiseviä. Koska rata sijaitsee harjun lievealueella heikosti vettä johtavalla maa- alueella, on epätodennäköistä, että radasta aiheutuisi pohjavesivaikutuksia. Pohjasuh- teiden vuoksi lievealueilta tuskin virtaa pohja- tai pintavesiä kohti harjun ydinosaa. Ori- veden suunnan rata sijoittuu myös Kaukajärven valuma-alueelle. Kaukajärvestä suotautuu vettä huomattavia määriä Aakkulanharjun pohjavesialueelle, jolloin valuma-alueella olevista toiminnoista aiheutuu riski pohjaveden laadulle. Tampere-Jyväskylä -radan varrella ovat Messukylän ja Vehmaisten vanhat ratapihat. Vehmaisten vanha asema puret- tiin vuonna 2000. Messukylän asema-alueilta ei ole tiedossa maaperän pilaantumisepäi- lyjä.

Tampereen kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 1997 laatimassa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa /36/ pohjavesialueella sijaitseviksi mahdollisesti saastuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu kaksi ratapiha-aluetta: Epilän ratapiha-alue ja Lielahden rautatiealue (Rahtimiehenkatu 10). Epilän liikennepaikan kautta kuljetettiin ai- koinaan kemikaaleja alueella toimineille tehtaille, mm. Epilän nahkatehtaalle /21/. To- dennäköisesti kemikaaleja toimitettiin tehtaisiin tynnyreissä tai muissa astioissa. Rauta- tiealueen maaperän mahdollista likaantuneisuutta ei ole tutkittu.

Lielahdessa Porin ja Parkanon ratojen välisellä alueella on sijainnut Valtionrautateiden huoltohalli. Lisäksi ratapihalla on säilytetty mm. klooria ja muita paperiteollisuuden raa- ka-aineita sisältäneitä säiliövaunuja /21/. Maaperän mahdollista likaantuneisuutta ei tällä alueella ole tutkittu. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 18 (35)

Porin radan varrella sijaitsee Kalkun vanha ratapiha. Ratapihan kuormausraide on purettu 1990-luvun alussa. Alueelta ei ole esitetty maaperän pilaantumisepäilyjä.

Perkiön ratapihalla maaperän pilaantumisriskiä aiheutuu mahdollisesti puisten ratapölk- kyjen varastoinnista sekä veturien huolto- ja pesutoiminnasta. Kemikaalivahinkoja ei ratapiha-alueella ole tapahtunut. Tankkaus- ja varikkotoiminta ratapihalla on aloitettu 1960 –luvulla. Käytössä olevia tankkauspaikkoja alueella on nykyisin kaksi. Yhdestä tank- kauspaikasta laitteisto on purettu. Tankkausta tapahtuu myös veturitallien sisätiloissa, joissa junia huolletaan. Ratapiha-alueella on kolme vallitilassa olevaa maanpäällistä öl- jysäiliötä, joiden yksikkötilavuus on 1000 m3. Näiden säiliöiden vieressä on kaksi käytös- tä poistettua jäteöljysäiliötä.

Vanhojen veturitallien edustalla henkilöratapihan kaakkoispuolella on ollut pilaantuneita maita, joita on poistettu ja käsitelty vuonna 2000 ratapihan muutostöiden yhteydessä /21b/.

7.4 Tehdyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset

Kuva 7.3. Tampereen rata-alueilla tehdyt maaperäselvitykset.

Tehdyt maaperäselvitykset

Rataa koskevia maaperäselvityksiä on tehty useiden eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä. Seuraavassa on esitetty niiden lisäksi tehdyt erillisselvitykset. - Geologinen tutkimuskeskus on kartoittanut suuren osan Suomen maaperästä. Tam- pereen alueen kartoitus on tehty 1980-luvulla (maaperäkartat 1:20 000). - Pohjatutkimuksia rata-alueella ovat tehneet Tampereen kaupunki ja Valtion rautatiet. - Maa ja Vesi Oy sekä Golder Associates Oy ovat tutkineet ja kunnostaneet maaperää Perkiössä useaan otteeseen viemäröinnin rakentamisen yhteydessä. Ratapiha- alueelle on asennettu pohjavesiputkia ja ainakin yksi pumppauskaivo huoltohallin kel- lariin. Maaperän laatua ja kuivatusjärjestelmiä on ratapihalla tutkittu vuonna 1992. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 19 (35)

Syksyllä 2000 on maaperän likaantumista Perkiössä tutkittu aistinvaraisten havainto- jen perusteella. Lisäksi pohjavedestä on otettu vesinäytteitä. Maaperä Perkiön ratapihan huolto- ja korjaushallin ympäristössä on öljytuotteiden voimakkaasti likaamaa etenkin maan pintakerroksessa. Pohjavesien osalta huoltohallin kellarissa olevassa pumppauskaivossa on aistinvaraisesti todettu olevan hiilivetyjä. Öljyistä vettä kaivos- ta on pumpattu vuoden 2001 keväällä. Kesällä 2001 pumppauskaivon öljypitoisuus oli laskenut merkittävästi. Perkiön ratapiha-alueen kuivatusjärjestelmästä on kulkeu- tunut öljyä Pyhäjärveen 1990 –luvun alussa. Öljyvuodon aiheuttajaa jäljitettiin, mutta selvyyttä asiaan ei saatu. Öljyn suotautuminen on vähentynyt, mutta öljyä on havaittu edelleen kuivatusjärjestelmän öljynerottimessa. - Viinikan järjestelyratapihan tuntumassa, 1960-luvulla toimineen rautatienrakennus- osaston konekorjaamon alueella, on ollut monenlaista toimintaa, mutta ei ole erityistä syytä epäillä alueen saastuneisuutta. /21/ - Golder Associates Oy: Lielahden liikennepaikka, romuliikkeen alue. Lielahden vanhan aseman läheisyydessä oleva romuliikkeen käytössä ollut maa-alue on todettu voimakkaasti öljyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneeksi. Pirkanmaan ympäristökes- kus on antanut päätöksen maaperän puhdistamisesta 3.1.2002. /25/ - Maa ja Vesi Oy 2001: Tampereen henkilöratapiha, Tampereen ratapihan massanvaihto ja likaantuneisuustutkimus. /21b/ Tehdyt pohjavesiselvitykset - Keväällä 1997 Oy VR Rata Ab:n Länsi-Suomen ratakeskus selvitti mahdollisia onnet- tomuustilanteita varten yhdessä Tampereen palo- ja pelastuslaitoksen kanssa torjun- takaluston kulkumahdollisuuksia Aakkulanharjun pohjavesialueella ja Kaukajärven valuma-alueella sijaitseville rataosuuksille. - Tampereen kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus ovat laatineet vuonna 1997 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Aakkulanharjun ja Epilänharju – Villilän pohja- vesialueille. Suunnitelmassa ehdotetaan rautatien pohjavesille aiheuttaman riskin pienentämiseksi seuraavia toimenpiteitä: - pelastuskaluston paikalle pääsyn helpottamiseksi pohjavesialueet nimetään ja merkitään rataosuuksille sekä rataosuuksille johtavia käyttökelpoisia kulkureittejä lisätään - ratapenkereillä kasvavaa vesakkoa torjutaan mekaanisesti - vaunukalustoa uusitaan (vaunuista tulevien jätevesien pääsy maahan estyy) - vaarallisia aineita sisältävien vaunujen seisottaminen Lielahden ratapihalla lopete- taan. - Aakkulanharjun sekä Epilänharju-Villilän pohjavesialueista on tehty pohjavesialuekor- tit, joista Epilänharju-Villilän kortti on vuodelta 1992 ja Aakkulanharjun kortti vuodelta 1995. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 20 (35)

7.5 Ehdotetut jatkoselvityskohteet

Kuva 7.4. Kohteet, joissa maankäytön muutossuunnitelmien tai vesinäytteiden seurannan perusteella voi olla aiheellista tehdä tarkempia maaperän saastunei- suusselvityksiä.

Jatkotutkimuksia on aiheellista tehdä Epilän entisellä rautatieliikennepaikalla ja Lielah- den ratapihalla. Perkiön ratapihan varikkoalueella sekä Tampereen henkilöratapihan ja vanhan tavararatapihan alueella on syytä tehdä lisätutkimuksia, jos niiden maankäyttöä muutetaan.

Epilän ja Lielahden rautatieliikennealueet sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi näillä liikennepaikoilla on käsitelty kemikaaleja. Näistä syistä maaperän tilasta on aiheellista tehdä lisäselvityksiä.

Pohjavesialueiden osalta erityisiä jatkotutkimuksia ei tarvita, sillä Aakkulanharjun pohja- vesialueeseen Tampere-Jyväskylä -radalla ei ole vaikutusta. Epilänharju – Villilän pohjavesialueen osalta tilanne kartoitetaan edellä mainituilla Lielahden ja Epilän rautatielii- kennealueiden maaperätutkimuksilla. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 21 (35)

8 RAUTATIELIIKENNE

8.1 Kuljetukset

Kuva 8.1. Yleiset radat ja niiden tavaraliikennemäärät sekä vaarallisten aineiden osuudet kokonaismäärästä Tampereen kaupungin alueella.

Edellä olevassa kuvassa on esitetty tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2001. Yhden täyden säiliövaunun kapasiteetti on noin 70 tonnia, joten 1 milj. tonnia vastaa noin 1430:ää täyttä säiliövaunullista.

8.2 Vaaralliset aineet

Rautatiet ovat turvallisin tapa hoitaa vaarallisten aineiden maakuljetuksia. Maassamme kuljetetaan rautateillä vuosittain noin 6 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Kemikaalikul- jetukset tapahtuvat säiliövaunuissa, jotka ovat korkeintaan 77 m3 suuruisia yksiköitä. Kuljetettavat kemikaalit saattavat joutua ympäristöön mm. seuraavista syistä: - Säiliövaunun venttiili vuotaa, jolloin kemikaalia valuu vähäisiä määriä ratapenkkaan. Jos kemikaali on hajoamatonta tai sen hajoamisaika on pitkä, maaperä saattaa saas- tua vähitellen usein toistuvien kemikaalikuljetusten johdosta. - Säiliövaunu suistuu kiskoilta onnettomuuden johdosta, jolloin vaunu kallistuu tai kaa- tuu. Tällöin kuljetettava neste purkautuu täyttöluukusta noin viiden metrin päässä rai- teesta. Jos vaunu kallistuu 15 astetta, purkautuu kemikaalia noin 1,5 m päässä raiteen keskilinjasta. Suurin todennäköisyys onnettomuudelle on tasoristeyksissä ja vaihteiden kohdalla. - Säiliövaunu vuotaa ylitäytön takia Pohjavesialueilla pilaantumisriskiä aiheutuu myös siitä, että matkustajavaunujen jäteve- siä päästetään maaperään. Nykyisin suuri osa matkustajavaunuista on jo varustettu TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 22 (35)

WC-säiliöillä, jolloin tätä ongelmaa ei ole.

Tavallisimmin kemikaalipäästö on VR:n tilastoinnin mukaan aiheutunut säiliövaunun yli- täytöstä johtuvasta vuodosta; myös vaunujen pohjaventtiilin vuodot olivat aikaisemmin yleisiä. Vaarallisten aineiden transitiokuljetusten turvallisuutta on nykyisin parannettu vaunujen täyttöasteen mittauksella, rakentamalla rataverkon eri osiin valvontapisteitä junan laakereiden lämpötilan, vaunujen säteilyn ja kaasupitoisuuden seuraamiseksi; te- hostamalla vaunujen merkintää ja tarkastuksia sekä kuljetusasiakirjojen tarkastusta. Li- säksi vaarallisten aineiden kuljetukset lähtöpisteestä määräasemalle pyritään hoitamaan jatkuvana kuljetuksena. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 23 (35)

Taulukko 8.1: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset kuljetusluokittain Tampe- reen kaupungin alueella.

Kuljetusluokka Rataosuus Määrä (tonnia) Räjähteet Helsinki 180 Seinäjoki 180 Puristetut, nesteytetyt ja paineen Helsinki 79 000 alaisina liuotetut kaasut Pori 40 000 Seinäjoki 60 000 Orivesi 3 000 Palavat nesteet Helsinki 79 000 Pori 26 000 Seinäjoki 23 000 Orivesi 23 000 Helposti syttyvät kiinteät aineet Helsinki 330 Seinäjoki 990 Pori 660 Helposti itsestään syttyvät aineet Helsinki 120 Seinäjoki 120 Aineet, jotka veden kanssa koske- Helsinki 560 tukseen joutuessaan kehittävät pa- Orivesi 560 lavia kaasuja Syttyvästi vaikuttavat (hapettavat) Helsinki 5 000 aineet Pori 4 000 Seinäjoki 1 000 Orgaaniset peroksidit Helsinki 50 Pori 30 Seinäjoki 80 Myrkylliset aineet Helsinki 3 000 Pori 23 000 Seinäjoki 7 000 Orivesi 7 000 Syövyttävät aineet Helsinki 304 000 Orivesi 427 000 Pori 266 000 Seinäjoki 15 000 Muut vaaralliset aineet ja esineet Helsinki 11 000 Pori 4 000 Seinäjoki 12 000 Orivesi 3 000

Rataosuuksilla missään päin Suomea ei ole kuljetettu tartuntavaarallisia tai radioaktiivi- sia aineita. Eniten rataosuuksilla kuljetetaan syövyttäviä aineita. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 24 (35)

9 RAIDELIIKENNEMELU

9.1 Raideliikennemelun luonne

Rataympäristössä melua syntyy junan pyörien ja kiskon yhtymäkohdassa, vaihteissa, aseman kuulutuksista sekä ratapihoilla, joissa vaunujen järjestely aiheuttaa kolahduksia ja kirskuntaa. Öisin liikenne hiljenee ja melupiikit harvenevat. Yksittäiset piikit eivät kui- tenkaan hiljene, ja yksikin voimakas ääni saattaa herättää nukkujan.

9.2 Melun nykytilanne ja ongelmakohdat

Tässä työn ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu melun ongelmakohdat meluhuomautusten perusteella sekä kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulas- kentaa varten.

Melua voidaan torjua hiljentämällä melulähdettä, rakentamalla meluesteitä tai siirtämällä melua aiheuttava toiminto muualle. Tampereella meluhaittoja on vähennetty kehittämäl- lä työtapoja vähemmän melua aiheuttaviksi ja rakentamalla meluesteitä. Myös kiskojen hionta ja junakaluston uusiutuminen on vähentänyt melua.

Ongelma-alueita ovat ne asuinalueet, joilla päivämelun (klo 07-22) A-painotettu keski- äänitaso on yli 55 dBA tai yöajan (klo 22-07) yli 45 dBA.

Kuva 9.1. Nykyiset ratamelun meluesteet, meluhuomautusten sijainti sekä liitteen III huomautustaulukkoon viittaavat kohdenumerot.

Raideliikennemelua koskevat huomautukset - Juhannuskylästä As Oy Suoja (kohde 101) Huhtimäenkatu 3:sta on valittanut vuonna 2000 pihamelun lisääntymisestä sen jälkeen, kun rata-alueen vaihdejärjestelyt muut- tuivat. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 25 (35)

- Juhannuskylästä As Oy Soukanlahdenkatu 24 (116) Polvikatu 3:sta on valittanut vuonna 2002 ratamelun lisääntymisestä, kun junat ovat ruvenneet käyttämään taloa lähempänä olevaa raidetta. - Armonkalliosta As Oy Ihanakallio (kohde 115) Ihanakatu 1:stä on valittanut vuonna 2001 ratamelusta. - Järvensivun Omakotiyhdistys r.y. (kohde 118) on huomauttanut vuonna 2000 Järvensivun ratamelusta. - Viinikan ratapihan melun vaimentamistoimista (kohde 113) on kirjoittanut VR:n tiedot- taja Aamulehdessä vuonna 1993. - Hatanpäänhovin asukasyhdistys ry. (kohde 110) on meluhaittojen ehkäisemiseksi toivonut vuonna 1995 meluestettä radan länsipuolelle Hatanpäänhovin kohdalle. - Rautaharkon laskumäen aiheuttamasta melusta (kohde 109) Aamulehti ja A- Tampere ovat kirjoittaneet artikkelit vuonna 1993. - Tesomasta (kohde 112) Aamulehti on kirjoittanut vuonna 2000 artikkelin, jossa kerro- taan uuden liikuntahallin seinän heijastamasta ratamelusta. 9.3 Tehdyt meluselvitykset

Kuva 9.2. Tehtyjen melulaskentojen ja -mittausten sijainti ja liitteen IV selvitystaulukkoon viittaavat kohdenumerot.

Ratameluselvitykset - Koko Tampereen kaupungin alueelta on tehty vuonna 1992 raideliikenteen meluselvitys (Panplan Oy 1992), jossa on yleispiirteisesti määritelty raideliikenteen 55 dB:n ja 45 dB:n melukäyrät koko Tampereen alueelta. - Santalahden osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty maastomallipohjainen meluselvitys (kohde 117) vuonna 2001 (SCC Viatek Tampere 2001). - Järvensivulla (kohde 103) on tehty melumittauksia ja laskelmia vuonna 2001 (VTT rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 2001). - Multisillassa (kohde 114) on tehty melumittauksia vuonna 2001 (VTT rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 2001). TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 26 (35)

- Rautaharkossa (kohteet 105, 106, 107) Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on tehnyt melumittauksia kolmessa paikassa vuosina 1993 ja 1994. Näiden mittausten jälkeen Rautaharkkoon on rakennettu meluaita ja –valli. - Tesomassa (kohde 111) Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on tehnyt melumittauksen vuonna 2000. - Juhannuskylässä (kohde 102) Tampereen kaupungin ympäristövalvonta on tehnyt melumittauksen vuonna 2000. - Valtakunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluokkaselvitys, RHK:n julkaisuja A 14/2002. Maa ja Vesi Oy sekä Suomen Akustiikkakeskus Oy 2002 9.4 Ehdotetut jatkotoimet

Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan laadittavaksi kartat, joihon on merkitty rautatieliikenteen aiheuttaman päivämelun ja yömelun meluvyöhykkeet. Selvityksen perusteella annetaan maankäytön suunnittelua koskevia suosituksia ja pohditaan mahdollisia meluntorjunta- ratkaisuja.

Ratatoimintojen aiheuttaman melun leviäminen lasketaan liikennöintitietojen perusteella. Laskenta tehdään maastomallipohjaisesti Soundplan-ohjelmalla. Käytettävä standardi on yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli, joka on tällä hetkellä EU- direktiivin mukainen melunlaskentatapa.

Maastomalliaineisto rajataan laskenta-alueen mukaiseksi ja mallin turha informaatio (mm. sähkölinjat) poistetaan. Rataverkosto jaetaan osuuksiin ja osuuksille määritellään siinä tietyllä aikavälillä (päivä/yö) kulkevat junat: tyypit, pituudet, nopeudet ja lukumää- rät.

Ohjelma laskee melun etenemisen ottaen huomioon heijastukset ja vaimennukset kulle- kin äänisäteelle. Tulos nähdään radalta ympäristöön leviävinä meluvyöhykkeinä, jotka ilmaisevat raideliikenteen aiheuttaman keskimääräisen melutason tietyllä aikavälillä.

10 TÄRINÄ

10.1 Tärinän luonne ja syntytapa

Juna muodostaa nauhamaisen tärinälähteen, jossa junan kaikki akselit muodostavat erillisiä, pistemäisiä tärinälähteitä. Lähellä rataa yksittäisten telien ja pyörien vaikutukset dominoivat tärinän amplitudia sekä taajuussisältöä. Kauempana radasta eri pyörien vaikutukset summautuvat. Myös maaston pinnan muodot ja pohjasuhteet vaikuttavat täri- nän amplitudiin ja taajuussisältöön.

Radan päällysrakenteen tärinän voimakkuuteen vaikuttavat kiskoon kohdistuvat dy- naamiset pysty- ja vaakasuuntaiset voimat. Nämä voimat vaihtelevat riippuen junan no- peudesta, staattisista akselipainoista, akselien jousituksista, pyörän ja kiskon kunnosta sekä kiskon suoruudesta. Pyörissä tai kiskoissa esiintyvä voimakas kuluneisuus, lovi- pyörät sekä avoimet kiskojatkokset voivat nostaa päällysrakenteen tärinän tasoa hyvä- kuntoiseen rataan ja kalustoon verrattuna.

Ympäristöön leviävän tärinän suuruuteen vaikuttavat merkittävimpinä seuraavat tekijät. - Junan akselimassat. Tavarajunat ovat yleensä henkilöjuniin verrattuna dominoiva herätelähde. - Junan kokonaispaino. Tärinän suuruuden ja junan kokonaismassan suuruuden on todettu olevan lähes suorassa riippuvuussuhteessa. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 27 (35)

- Junan nopeus. Useimmilla maapohjilla nopeuden kasvattaminen lisää tärinää useimmiten lähes lineaarisessa suhteessa nopeuteen. - Vaunujen tukirakenne ja pyörien kunto. Mittausten mukaan venäläiset vaunut synnyttävät tärinää selvästi suomalaisia enemmän. - Maapohja laatu. Turpeissa, pehmeissä savissa ja osin myös löyhissä silteissä täri- nä leviää pitkälle ja maapohja voi joutua pitkillä junilla resonanssinomaiseen interfe- renssiin. Karkearakeisilla maapohjilla hiekoista moreeneihin tärinän leviäminen on edellä mainittuja maapohjia merkittävästi pienempää. Kalliopohjilla tärinän suuruus on merkityksetöntä lähes aina jo radan vierellä. Maapohjan laadulla - sekä radan al- la että raiteen vierellä - on suuri merkitys paitsi värähtelyn leviämisen vaimentumi- seen, myös ympäristöön välittyvän värähtelyn taajuuteen. Pehmeissä ja paksuissa maakerroksissa välittyvät hyvin matalat taajuudet 2...8 Hz. Jäykistä ja ohuista maakerroksista muodostuneilla alueilla dominoiva taajuus on yleensä korkeahko 8...40 Hz. Korkeat taajuudet, yli 50...60 Hz, suodattuvat yleensä pois maan sisäisen vai- mennuksen johdosta. - Radan kunto. Huonokuntoisella radalla tärinä on suunnilleen kaksinkertainen hyvä- kuntoiseen verrattuna. Radan perustusten jäykistäminen pienentää tärinää. Radan paikalliset epäjatkuvuuskohdat - vaihteet, tasoristeykset, siltojen tulopenkereet jne. - voivat aikaansaada paikallisen tärinän syntymislähteen. Tärinää voidaan vähentää vaikuttamalla edellä mainittuihin tekijöihin ja vaimentamalla värähtelyn leviämistä radan vierellä ja rata-alueen ulkopuolella erilaisin vaimenninratkai- suin tai ehkäisemällä värähtelyn haitallisten vaikutusten ilmentymistä rakennuksissa. Ihmisen kannalta haitallisimmat vaikutukset syntyvät yleensä silloin, jos rakennukset ko- konaisuudessaan tai niiden osat joutuvat resonanssiin maapohjassa kulkevan tärinän taajuuden osuessa rakennuksen tai sen jonkin osan alimpien ominaistaajuuksien alueelle.

Junaliikenteen aiheuttama tärinä on haitallisinta ja leviää laajimmalle lähinnä sellaisilla rataosuuksilla, joilla liikkuu raskaita tavarajunia ja joissa rata on perustettu maanvarai- sesti paksun ja laajalle ulottuvan pehmeikön päälle.

Ympäristöongelmana tärinä koskettaa pienempää väestönosaa kuin melu, johtuen osaksi siitä että tärinähaitta aiheutuu lähes yksinomaan raideliikenteestä kun taas melua syntyy paljon myös auto- ja lentoliikenteestä. Tärinä- ja meluaistimukset assosioituvat usein ihmisen tuntemuksissa. Tärinä koetaan häiritsevänä helpommin, kun siihen yhdis- tyy samanaikainen, haitalliseksi koettava melu. Jos melu vähenee, usein myös tärinä koetaan vähentyneeksi.

10.2 Tärinän nykytilanne ja ongelmakohdat

Tarkasteltavalla alueella ratalinjat sijaitsevat pääosin karkearakeisilla ja kantavilla maapohjilla, joissa tärinän syntyminen ja leviäminen on pehmeikköalueita vähäisempää. Vain muutamilla osilla ratalinjaa radan läheisyydessä on hienorakeisia maalajeja tai tur- peita. Jo lähemmin selvitetty tällainen riskikartoitettu alue on Järvensivun alueella. Muita pehmeiköllä olevia riskialueita on Lielahti-Lamminpään alueella, jossa radan vieressä on turve-esiintymiä ja mahdollisesti sen alapuolisia savia sekä Messukylän alue, jossa täri- nän leviämisen riskit ovat Järvensivun luonteisia. Rautaharkon alueella tärinä leviämisen riskit ovat vastaavanlaiset maapohjan muodostuessa osin savista. Rautaharkon alueelta ratapiha-alueelle edettäessä savikerrostumat voivat jatkua. Arviointia haittaa puutteelli- nen käytössä ollut tieto pohjasuhteista.

Keskusta-alueella rautatieaseman tuntumassa ja siitä pohjoiseen tärinähaitat assosioituvat samanaikaiseen meluun. Rakennukset ovat hyvin lähellä ratalinjaa ja vaikka täri- nän amplitudi vaimenee nopeasti ratalinjan ulkopuolelle mentäessä, riskinä ovat väräh- TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 28 (35)

telyn korkeammat taajuudet, jotka voivat välittyä rakennuksiin runkoäänenä. Rakennuk- siin välittyvän tärinän suuruudet vaihtelevat rakennuskohtaisesti, mistä syystä välittymi- sen arviointi edellyttää rakennuskohtaisia arviointeja.

Kuva 10.1. Tärinään liittyvien huomautusten sijainti sekä liitteen III huomautustaulukkoon viittaavat kohdenumerot.

Tärinää koskevat huomautukset - Tauno Väisäsen valitus (kohde 207) junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä (Vaunu- katu 1) ja Raimo Kuusiston (Oy VR-Rata Ab Länsi-Suomen ratakeskus) lausunto asiasta (2001). - Pirkanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastajan Leena Ivalon kirje (kohde 204) täri- nän lisääntymisestä Messukylän alueella (2001) - Järvensivun omakotiyhdistys ry:n huomautus tärinän lisääntymisestä (kohde 209), kun puiset ratapölkyt on vaihdettu betonisiin (2000) - Pirkanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastajan Leena Ivalon muistio (kohde 203) tä- rinähaitoista asukkaille osoitteissa Polvikatu 1, 3 ja 5 (2001). - Tampereen ympäristövalvonnan terveysinsinöörin Ari Elsilän vastauskirje As Oy Suo- jalle (Huhtimäenkatu 1) (2002) (kohde 201) TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 29 (35)

10.3 Aikaisemmin tehdyt tärinäselvitykset

Kuva 10.2. Tehtyjen tärinäselvitysten sijainti ja liitteen IV selvitystaulukkoon viittaavat kohdenumerot sekä ehdotukset tärinän jatkotoimiksi.

Radan tärinäselvitykset - Tärinämittauksia Asunto Oy Ratavahdissa (kohde 205), Postikatu 1 (Insinööritoimisto Geotesti 1997) - Tärinämittauksia Iidesrannan alueella (kohde 206) talossa Pohjola 2 (Insinööritoimis- to Geotesti 1997) - Raideliikennetärinän riskikartoitus Järvensivun kohdalla (kohde 208), (Geobotnia Oy 2002) 10.4 Rata-alueiden tärinäkartoitus

Tässä selvityksessä on tehty yleispiirteinen tärinäriskialueiden laajuuden laskenta. Tä- rinäalueen etäisyys radan keskilinjasta vaihtelee maaperän mukaan välillä 25 – 150 m. Liikennetärinälle ei tällä hetkellä ole Suomessa säädöksillä vahvistettuja raja-arvoja, joten tässä sovellettuja raja-arvoja tulee pitää toistaiseksi ohjeellisina.

Sekä raja-arvoehdotus että sovellettu laskentamenettely on esitetty tällä hetkellä julkai- semattomassa VTT:n julkaisussa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin: Vau- rioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen". Menetelmä ottaa huomioon edellä kohdassa 10.1 nimetyt tekijät. Se on puoliempiirinen ja perustuu lähinnä Suomessa ja Norjassa koottuihin mitattuihin vuorosuhteisiin.

Ihmisen haitalliseksi kokemana arvona on käytetty rakennuksessa koettavaa heilahdusnopeuden pystykomponenttia vz = 1 mm/s. Rakennusten vaurioitumisrajana on käytetty arvoa vz = 3 mm/s. Uudet, hyvin rakennetut rakennukset kestävät vaurioitumatta merkit- tävästi tätä suurempiakin toistuvia värähtelyjä. Se etäisyys radasta, johon asti rakennusten vaurioituminen on mahdollista, on 35...50 % siitä etäisyydestä, jossa ihminen kokee TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 30 (35)

tärinän häiritsevänä. Heilahdusnopeuden vz ≤ 1 mm/s useimmat ihmiset vielä aistivat, mutta sen kokee häiritsevänä vain pieni osa ihmisistä, noin 15 %.

Tärinäkartoituksen lähtökohtana on käytetty 5000 tonnin kokonaismassaista tavaraju- naa, jonka nopeudeksi on oletettu 70 km/h. Rata on oletettu maanvaraiseksi ja keski- kuntoiseksi. Rakennuksena on käytetty kaksikerroksista, puurunkoista pientaloa, joissa tärinän vahvistuminen maapohjasta rakennukseen siirryttäessä on kokemusperäisesti suurin. Värähtelytasot vastaavat tällaisen rakennuksen toisessa kerroksessa koettavan tärinän maksimiarvoa. Puurunkoisen, kaksikerroksisen ja tavanomaisesti jäykistetyn pientalon vaakasuuntainen alin ominaistaajuus on suuruusluokalleen 5...8 Hz, joten maanpinnan tärinä, joka osuu tälle taajuusalueelle, on haitallisinta resonointiriskinsä johdosta. Maapohjatietona on käytetty maaperäkartoista saatua maanpinnan geologisen luokituksen mukaista maalajitietoa. Arvioissa on lisäksi sovellettu varmuuskerrointa 2, jolloin arvio sisältää jossakin määrin myös haitallisen interfenssin riskin. Interferenssi voi tietyissä maastonkohdissa syntyä vinoista maakerroksista taittuneen aaltoliikkeen yhty- essä paikallisesti maan pinnalla kulkevaan aaltoliikkeeseen. Interferenssiä voi syntyä myös pitkän junan kulkiessa laaja-alaisella pehmeiköllä aaltoliikkeen saapuessa sa- maan maastonkohtaan junan eri osista ja summautuessa.

Osalla tarkasteltua rataa maalajitiedot eivät ole olleet käytettävissä. Tällöin arviointi on tehty tärinäherkän maalajin ominaisuuksien mukaan ja käyttäen tai yhdistäen lähistöllä käytössä olleita maalajitietoja.

10.5 Ehdotetut tärinäselvitysten jatkotoimet

Tehdyn tärinäkartoituksen perusteella Tampereella ei ole kiireellisiä toimenpiteitä vaati- via tärinälle alttiita kohteita. Jos seuraavilla alueilla maankäyttö muuttuu, niillä pitää teh- dä täsmentäviä tärinäselvityksiä. Nämä alueet ovat: - Messukylä - Lielahti-Lamminpää - Rautaharkko - Keskusta-alue - Viinikan ratapiha-alue Messukylän ja Lielahti-Lamminpään alueella olisi hyvä suorittaa täsmällisempi tärinän mittaukseen pohjautuva riskialueen tarkennus. Kartoituksessa on otettava huomioon nykyinen ja suunniteltava maankäyttö.

Rautaharkon ja Viinikan ratapiha-alueen kartoitusta olisi syytä täydentää yksityiskohtai- sempien pohjasuhdetietojen selvittämisellä ja tarvittaessa myös tärinämittauksilla, jotta voidaan arvioida tulevaan maankäyttöön liittyviä riskejä.

Keskusta-alueella kartoitus tehdään rakennuskohtaisesti arvioimalla tärinähaitat ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet: rakennusmateriaalit, massat, vaurioitumisherk- kyys ja arvioidut ominaismuodot. Runkoäänen etenemisen riskit tulee arvioida samalla.

Yleiskartoitusta voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemmilla raskaan junaliikenteen tiedoilla ottamalla huomioon paikkakohtaiset nopeusrajoitukset ja ennakoitavat maksimijunapai- not eri rataosuuksilla. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 31 (35)

11 DIESEL-VETUREIDEN PAKOKAASUJEN HAJU

11.1 Nykytilanne ja ongelmakohdat

Dieselvetureista leviävät pakokaasut ovat aiheuttaneet hajuhaittoja keskustan ratapihalla, kun vetureita on pidetty tyhjäkäynnillä. Veturinkuljettajia on valistettu asiasta, ja viime vuosina tyhjäkäynti on vähentynyt huomattavasti. Lisäksi sähköistys on vähentänyt mer- kittävästi dieselvetureiden käyttöä.

Kuva 11.1. Vetureiden pakokaasuista tehdyn huomautuksen sijainti. - Asunto Oy Suojan valitus (kohde 301) hajuhaitasta, joka tulee vetureista, joita seiso- tetaan ja käytetään taloyhtiön vieressä, jolloin pakokaasut kulkeutuvat asuinhuoneis- toihin. 11.2 Ehdotus hajuhaittojen lisäselvitystarpeista

Dieselvetureiden aiheuttamat hajuhaitat ovat VR Osakeyhtiöllä tiedossa. Joutokäynnin välttämisestä on annettu ohjeet veturinkuljettajille. Aiheesta ei ole tarpeen tehdä lisäsel- vityksiä.

12 LÄHTÖAINEISTOT

Työ on tehty käyttämällä apuna kirjallisuutta ja karttamateriaalia, joita on saatu eri läh- teistä. Monet lähtöaineistot ovat epäyhtenäisiä ja niissä on puutteita. Saatuja tietoja on täydennetty maastokäyntien ja asiantuntijahaastattelujen avulla.

Tekstissä olevat viittaukset lähtöaineistoon on tehty tekstin selkeyden säilyttämiseksi lähtöaineistoluettelossa olevan viittausnumeron avulla. TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 32 (35)

Viittaus- Tekijä Vuosi Julkaisun nimi / kuvaus numero 1 Aamulehti 1999 Lehtiartikkeli 20.5.1999: Radalla on asiatonta ylikulkua mm. Lielahden ja Nokia välillä sekä Multisillas- sa 2 Aamulehti 2001 Artikkeli 18.8.2001: Peltolammin asukkaat ovat tyytyväisiä radan parantamisen yhteydessä raken- netusta lenkkipolkusillasta. 3 Aamulehti 2002 Lehtiartikkeli 11.4.2002: Rautaharkon meluvalli pitäisi maisemoida 4 Aamulehti 2002 Lehtiartikkeli 28.3.2002: Rautaharkkolaiset vastus- tavat uutta toimistorakennusta 5 Aamulehti 2002 Yleisönosastokirjoitus 10.6.2002: Kaapelinippuja lojuu ratapenkalla Peltolammilla. 6 Aamulehti 2002 Artikkeli 20.4.2002: Lahdenperänkadun ratasillan remontti haittaa liikennettä. 7 Aamulehti 2002 Artikkeli 22.7.2002: Sorin silta siirtyy peruskorjauk- sen päättyessä RHK:lta Tampereen kaupungille. 8 Aamulehti 2002 Lehtiartikkeli 31.8.2002: Vehmaisten asemajätteen poistamiseksi uhkasakko (Asema on nykyisin puh- distettu) 9 Aamulehti 1999 - 2002 6 artikkelia, joissa käsitellään kemikaalikuljetusten riskiä ja riskin aiheuttamaa pelkoa Viinikan ratapihalla ja Rautaharkossa. 10 As Oy Ihanakallio, RHK 2001 Asunto OY Ihanakallion (Ihanakatu 1) meluasiat (As Oy:n ehdotus 13.12.2001 melusuojan rakentamisesta ja kiirehtimispyyntö 6.2.2002, RHK:n vastaus meluasian kokonaisvaltaisesta selvittämisestä 27.3.2002) 11 As Oy Suoja, Tampereen 2001 - 2002 Asunto OY Suojan (Huhtimäenkatu 3) kiinteistön ympäristövalvonta, VR, RHK meluasiat (As Oy Suojan meluvalitus, Tampereen Ympäristövalvonnan vastinepyyntö, VR:n lausunto, Melumittauspöytäkirja 28.8.2000, RHK:n vastine, Sopimus aidan rakentamisesta ja kustannuksista) 12 Elsilä Ari 2002 Käsin piirretty karttaote, johon on merkitty Tampe- reen kaupungille tulleiden meluvalitusten sijainti 13 Genimap Oy GT-kartat 1:200 000 14 Geobotnia Oy, Ratahallinto- 2002 Raideliikennetärinän riskikartoitus Järvensivun koh- keskus ta, Tampere (sisältää myös liikennetietoja Oriveden radalla) 15 Geologian tutkimuskeskus 1989 6 paperista maaperäkarttaa 1:20 000, karttalehdet 2123 05, 06, 08, 09,11 ja 12 16 Golder Associates Oy, Rata- 2001 Lielahden liikennepaikka, romuliikkeen alue, Ympä- hallintokeskus ristötekninen tutkimus, kuvailulehti 17 Golder Associates Oy, Rata- 2001 Perkiön ratapiha, tankkauspaikat, Ympäristöselvitys, hallintokeskus kuvailulehti 18 Golder Associates Oy, Rata- 2002 Perkiön ratapiha, pohjaveden pumppaus, kuvailu- hallintokeskus lehti 19 Insinööritoimisto Geotesti Oy 1997 Raportti tärinämittauksista Asunto Oy Ratavahdissa 1997, H. Kylänpää (Postikatu 1) ja Iidesrannan alueella talossa Pohjola 2 20 Järvensivun omakotiyhdistys 2000 - 2002 Järvensivun tärinä- ja meluasiat (Järvensivun oma- r.y., kotiyhdistyksen selvityspyyntö, asukaskyselyn pa- lautelomakkeet ja yhteenveto) 21 Kuusisto Raimo, Oy VR-Rata 2002 Keskustelu ja maastokäynti Tampereen rata-alueilla Ab 3.12.2002 Raimo Kuusiston (Oy VR-Rata Ab) kanssa. 21b Maa ja Vesi Oy 2001 Tampereen ratapihan massanvaihto ja likaantuneisuustutkimus, Loppuraportti, Oy VR-Rata Ab, Länsi- TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 33 (35)

Viittaus- Tekijä Vuosi Julkaisun nimi / kuvaus numero Suomen ratakeskus (Tampereen henkilöratapihan alue) 22 Maanmittauslaitos Peruskartat 1:20 000 23 Mikkonen Kari (Maa ja Vesi 2001 Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 14/2002: Valta- Oy), Tuominen Heikki T kunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluok- (Suomen akustiikkakeskus kaselvitys Oy) 24 Motiva Oy, LVM, YM,STM, Nyt menoksi! Vastuullisia valintoja liikenteeseen RHK, Tiehallinto 25 Pirkanmaan ympäristökeskus 2002 Päätös saastuneen rakennusjätteen ja pilaantuneen maaperän kunnostamisesta Lielahden vanhan aseman tontilla toimineen romuliikkeen jäljiltä. 26 Pirkanmaan ympäristökes- 2001 Tärinä lisääntynyt Messukylässä betonipölkkyihin kus, ympäristönsuojeluosasto siirryttäessä. Ehdotus 5.7.2001 melu- ja tärinäasioi- ta käsittelevän keskustelun käymisestä RHK:n ja ympäristökeskuksen kesken. 27 Pirkanmaan ympäristökes- 2001 - 2002 Polvikatu 3:n tärinä- ja meluongelmat (Ympäristö- kus, ympäristönsuojeluosas- keskuksen tekemä muistio 5.7.2001, VR:n lausunto to, VR 3.5.2002) 28 Ratahallintokeskus 2001 Valtakunnallinen Rautatieliikenteen Melun suuruusluokkaselvitys, RHK:n julkaisuja A 14/2001 29 Ratahallintokeskus 2001 Pirkanmaan ympäristökeskukselle osoitettu ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Lielahden vanhan aseman seudulla (romuliikkeen toiminnan aiheuttama pilaantuminen) 30 Ratahallintokeskus 2002 Ympäristöraportti 2001 31 Ratahallintokeskus 2002 Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 7/2002: Rata- verkon tavaraliikenne-ennuste 2025. 32 Ratahallintokeskus A 2001 Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaoh- 11/2001 (ja YTV B2001:13): jelma vuosille 2001-2020 33 Ratahallintokeskus 2002 Vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen rataver- kolla vuonna 2001 34 Suomen akustiikkakeskus Oy 1994 Tampere, Rautaharkon asuinalue, Meluntorjunnan yleissuunnitelma 35 Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskuksen luontoteemat (suoje- lualueet, suojeluohjelma-alueet, Natura-alueet, pohjavesialueet) 36 Tampereen kaupunki 1997 Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 37 Tampereen kaupunki 1998 Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyk- sikkö, julkaisuja 2/98 38 Tampereen kaupunki 1998 Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998, Kaa- vaselostus 39 Tampereen kaupunki 1998 Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998, Kartta 1, Maankäyttö 1:20 000 40 Tampereen kaupunki 1998 Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998, Kartta 2, Viherverkko ja suojelu 1:20 000 41 Tampereen kaupunki 1998 Viistoilmakuvat, kuvattu keväällä 1998 42 Tampereen kaupunki 1999 Tampereen ajantasayleiskaavan numeerinen aineis- to 43 Tampereen kaupunki 2001 Tampereen kaupunki, numeerinen opaskartta 44 Tampereen kaupunki 2002 Tampereen arvokkaat luontokohteet, keskeneräinen pdf-tiedosto 45 Tampereen kaupunki 2002 Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyk- set 13.3.2002 TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 34 (35)

Viittaus- Tekijä Vuosi Julkaisun nimi / kuvaus numero 46 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki, Kairauspistekartta (200 m radasta) 47 Tampereen kaupunki, ase- 2002 Asemakaavoituksen työohjelma (kartta + taulukko) makaavoitus 48 Tampereen kaupunki, Panp- 1992 Raideliikennemeluselvitys lan Oy 1992, 49 Tampereen kaupunki, selvi- 2002 Tampereen kaupungin selvitys- ja arviointiryhmän tys- ja arviointiryhmä työohjelma 2003-2005 (taulukko) 50 Tampereen kaupunki, TVL 1988 Tampereen sisääntuloväylien ympäristöselvitys. Tampereen kaupungin tutkimuksia ja selvityksiä 68. 51 Tampereen kaupunki, yleis- 2002 Yleiskaavoutuksen työohjelma v. 2003-2005 (kartta kaavoitus + taulukko) 52 Tampereen kaupunki, ympä- 1995 Meluntorjuntaohjelma 1995-1999, Tampereen kau- ristönvalvonta punki, ympäristövalvonnan julkaisu 4/95 53 Tampereen kaupunki, ympä- 2002 Tampereen kaupunki, ympäristövalvonnan julkaisuja ristönvalvonta 2/2002: Tampereen ilmanlaatu 2001, Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset 54 Tampereen kaupunki, ympä- 2002 Suojelukohdeluettelo: Suojellut rakennukset ja suo- ristötoimi jelumääräysten selitykset 55 Tampereen kaupunki, ympä- 2000 Melumittaus Ristimäestä 1.3.2000, Ristimäenkatu 7 ristövalvonta, Aamulehti (Melunmittauspyötäkirja 2.3.2000, Aamulehden artikkeli 23.3.2000) 56 Tampereen kaupunki, ympä- 1993 - 1996 Rautaharkon meluasiaa (Melumittauspöytäkirjat ristövalvonta, Aamulehti, 18.6.1993, 25.11.1993 ja 29.3.1994, Muistiot Hatanpäänhovin Asukayhdis- 18.8.1994 ja 8.11.1994 meluntorjuntasuunnitelmis- tys ry., VR ta, Aamulehden artikkelit 11.11.1993 ja 12.2.1996 sekä yleisönosaston kirjoitus 13.8.1993, Hatan- päänhovin asukasyhdistyksen kirje VR:lle 6.11.1995, VR:n vastaus kirjeeseen) 57 Tampereen kaupunki, ympä- Luettelo Tampereella viime vuosina tehdyistä me- ristövalvonta, Elsilä Ari luselvityksistä 58 Tampereen kaupunki, ympä- 1994 Tampereen liikennemeluselvitys 1993-1994, melu- ristövirasto alueiden asukasmäärät. Tampereen kaupunki, ym- päristövirasto julkaisuja 1/1994. 59 Tampereen kaupunki, ympä- 1994 Tampereen kaupungin liikenteen meluselvitys, me- ristövirasto luesteiden tarve ja rakentamismahdollisuudet eräille katuosuuksille. 1994. 60 Tampereen kaupunkimit- 1999 Tampere-Pirkkalan osoite- ja matkailukartta tausyksikkö 1:20 000, 1999 61 Tampereen seutukaavaliitto 1990 Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Pirkan- maan seutukaavoitus 62 Tampereen Viatek Oy 2001 Santalahden OYK, Alueen itäosa, Meluselvitys 63 Vesi- ja ympäristöhallitus 1992 Pohjavesialuekortti pohjavesialueesta Epilänharju- Villilä 64 Vesi- ja ympäristöhallitus 1995 Pohjavesialuekortti pohjavesialueesta Aakkulanhar- ju 65 VR 1993 Melu hallinnassa Viinikan ratapihalla, yleisönosas- tokirjoitus 24.8.93 66 VR 2001 VR:n lausunto 5.7.2001 ja 10.7.2002 Tauno Väisä- sen tärinävalitukseen Kaukajärventien alikulkusillan kohdalla (ehdotetaan siirtymälaattojen rakentamis- ta). 67 VR, Jouko Suomalainen 2002 Rata-alueiden pohjasuhteiden selvittäminen Oy VR- Rata Ab:n arkistossa 4.12.2002 68 VTT rakennus- ja yhdyskun- 2001 Junamelumittaukset Järvensivulla 18.9.2001, Tut- tatekniikka kimusraportti nro RTE3718/01 TAMPEREEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 5.2.2003 35 (35)

Viittaus- Tekijä Vuosi Julkaisun nimi / kuvaus numero 69 VTT rakennus- ja yhdyskun- 2001 Junamelumittaukset Multisillassa tatekniikka 70 YM, RHK, Museovirasto, VR- 1998 Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti Yhtymä, Valtion kiinteistölai- merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi tos, Metsäntutkimuslaitos ja suojelemiseksi (koskee Tampereella Lielahden asemaa) 71 YM, YTV, Heli, Ilmatieteenlai- 2002 Mitä hengitämme? tos

13 LIITTEET - I Rata-alueen rajat ja toiminnot - II Tampereen kaupungin ja SYKEn luontotietokannat - III Rata-alueeseen liittyvät huomautukset - IV Tehdyt selvitykset - V Pilaantuneen maan riskialueet - VI Tärinän kannalta ongelmalliset alueet - VII Yleiskaavojen asuin-, työpaikka- ja virkistysalueet - VIII Kaavoitusohjelman 2003-2005 mukaiset suunnittelukohteet ratojen lähellä - IX Radan yli- ja alikulut - X Rataympäristön maisemajaksot - XI Kaupunkikuvalliset erityispiirteet