Lakalaiva-Rautaharkon Alueen Maankäytön Rakennetarkastelu

Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Maankäytöltään muuttuvien alueiden selvitykset Lakalaiva-Rautaharkon alueen maankäytön rakennetarkastelu Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL 487 33101 Tampere www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus

Kannen kuva: BlomWEB id 1189461 Sisällysluettelo

Johdanto ...... 5 Lakalaiva-Rautaharkko ...... 6 Nykytila ...... 8 Topografia ja maisema ...... 8 Viherverkko ...... 9 Alueen kehitys ...... 10 Liikenne ...... 12 Kaupalliset palvelut ...... 14 Julkiset palvelut ...... 16 Muutospaine ...... 16 Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava ...... 17 Rakenneanalyysi ...... 18 Menetelmät ...... 18 Analyysin tulokset ...... 19 Strategiset lähtökohdat ...... 22 Rakennetarkastelu ...... 24 Vaiheistus ...... 25 Vaihe 1: Lakalaivan aluekeskus ...... 26 Vaihe 2: Uusi asemanseutu ...... 28 Lähteet ...... 30 | 4 |

Kuva 1. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 alueraja- us. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 127 km2.. Asukkaita alueella on tällä hetkellä noin 216 000.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 5 |

Johdanto

ampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Tampereella asuu tällä hetkellä reilut 220 000 asukasta. Kaavan tavoitevuoteen mennessä asukas- määrän on arvioitu kasvavan noin 60 000 uudella asukkaalla. Yleiskaavassa sovitetaan yhteen erilaiset asumisen, liikenteen, virkistyksen, elinkeinoelämän, palvelujen ym. tarpeet. Muita esiin nousevia teemoja ovat energiatehokkuus, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen, täydennysraken- tamisen laadulliset vaikutukset, elinkeinoelämän kehittämis- tarpeet sekä palveluverkon ja viheralueiden kehittäminen. Kantakaupungin alueelta on myös tunnistettu muuttuvia alueita, joiden vaikutukset koskevat koko kaupunkia. Lakalaivan ja Rautaharkon alue on muuttumassa aluekeskuksen ja henkilö- junaliikenneaseman myötä. Alueiden kehittämisen hallinta on yksi yleiskaavan teemoista.

Työn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin rakenneanalyysi, jonka tuloksena määriteltiin alueen kehittämispotentiaalit. Työn toisessa vaiheessa laadittiin rakennetarkastelu, jossa kehit- tämispotentiaaleista suunniteltiin alueen muuttuvalle maan- käytön tavoitteisto ja niiden mukainen aluerakennevisio. Työn pohjalta muodostetaan kantakaupungin yleiskaavan Rauta- harkko-Lakalaivan alueita koskevat tavoitteet.

Rakennetarkastelun on laadittu yhteistyössä WSP Finland Oy:n ja Tampereen kaupungin suunnitteluorganisaation kes- ken. WSP:n puolesta työstä ovat vastanneet Teemu Holopai- nen, Timo Kurkinen, Tuomas Santasalo, Ilkka Oikarinen ja Anni Laurila. Tampereen kaupungilta työssä ovat olleet mukana liikennesuunnittelija Timo Seimelä, projektiarkkitehdit Lotta Kauppila ja Kaisu Kuusela, kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäi- nen, erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 6 | Lakalaiva-Rautaharkko

Lakalaiva-Rautaharkon alue sijoittuu noin viisi kilometriä Tampereen keskus- tasta etelään. Aluetta sivuaa useita valta- kunnantasoisia autoliikenteen pääväyliä ja raideliikenteen päärata. Alueella on tällä hetkellä pääosin vajaakäyttöistä työpaikkarakentamista, sekalaisia liikenteen alueita sekä rataverkkoon liit- tyvä järjestelyratapiha. Pirkanmaan liiton parhaillaan laatiman maakunta- kaavaluonnoksen pohjaksi on ydinkaupunkiseudun osalta valittu vahva etelän suunnan kehittäminen. Lakalaiva-Rau- taharkossa tämä tarkoittaisi järjestely- ratapihan siirtämistä ja uuteen henkilö- junaliikenteen asemaan varautumista. Kaupunkiseudun uudet alakeskukset, joilla tulee olla vahva asukaspohja, sijoit- tuisivat pääradan varrelle Tampereen ja Lempäälän väliin. Tässä työssä on tar- kasteltu Lakalaiva-Rautaharkon alueen kehittymisen edellytyksiä näistä uudis- tuneista lähtökohdista käsin. Kuva 2. Alueen sijainti Tampereen kaupunkirakenteessa.

6LOWDWLH

/LHODKWL 7$<6 /LQQDLQPDD 7$03(5( +DUMXQLLWW\ 7HVRPD +DQNNLR 1RNLD 3LUNNDOD /DNDODLYD

9XRUHV .DQJDVDOD 6llNVMlUYL +HUYDQWD

.XOMX :ŽƵŬŬŽůŝŝŬĞŶƚĞĞŶůĂĂƚƵŬćǇƚćǀć ZĂŝƚŝŽƚŝĞŶϭ͘ǀĂŝŚĞ /HPSllOl ZĂŝƚŝŽƚŝĞŶŵĂŚĚŽůůŝŶĞŶũĂƚŬŽůŝŶũĂ >ćŚŝũƵŶĂůŝŝŬĞŶŶĞ <ƵŶƚĂͲ ƚĂŝĂůĂŬĞƐŬƵƐ <ĂƵŬŽũƵŶŝŝŶƉĞƌƵƐƚƵǀĂƌĂŝĚĞůŝŝŬĞŶŶĞ hƵƐŝĂůĂŬĞƐŬƵƐ hƵƐŝƌĂƚĂǇŚƚĞǇƐ ,ĞŶŬŝůƂůŝŝŬĞŶƚĞĞŶĂƐĞŵĂ DĂŚĚŽůůŝŶĞŶŚĞŶŬŝůƂůŝŝŬĞŶŶĞƵƵĚĞůůĂƌĂĚĂůůĂ ϮͲŬĞŚć;ũĂƚŬŽ>ĞŶƚŽůĂƐƚĂǀƚϵ͗ůůĞŽƉƚŝŽŶĂͿ >ćŚŝůŝŝŬĞŶƚĞĞŶƐĞŝƐĂŬĞ sdϯŽŝŬĂŝƐƵ

Kuva 3. Maakuntakaavan perusratkaisu ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmän osalta. (Lähde: Pirkanmaan liitto)

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 7 |

Kuva 4. Ilmakuva alueesta. (Lähde: Cnes/Spot Image, DigitalGlobe, Landsat, 2014)

RAUTAHARKKO

VALTATIE 3

LEMPÄÄLÄNTIE

PYHÄJÄRVENTIE (KEHÄTIE)

LAKALAIVA

0 m500 m 1 km Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 8 | Nykytila Topografia ja maisema

Alueella on sekä luonnollisia että raken- nettuja korkeuseroja: Pyhäjärventie ylit- tää radan ja Lempääläntie ylittää Pyhä- järventien ja valtatie 3:n. Maasto nousee radalta huomattavasti kaakon suuntaan Pyhäjärventien pohjois- ja eteläpuolel- la. Maastosta erottuu myös kukkuloita, erityisesti Sulkavuori (sijanti kuvassa 7). Jyrkimmät mäet ovat pääosin rakenta- mattomia. Tasaisinta on Rantaperkiössä radan länsipuolella sekä paikoittain valtatie 3:n varrella Pyhäjärventien pohjoispuolella. Tarkastelualueella ei sijaitse suur- maiseman harjua tai murroslaaksoa, mutta sen pohjoispuolella on pitkälle itään jatkuva purolaakso (kuva 6).

Kuva 5. Korkeuskäyrät 5 metrin välein. (Lähde: paikkatietoikkuna.fi)

Kuva 6. Suurmaisema-alueet. (Lähde: KYMS, 2008)

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 9 |

Viherverkko

Alueella on laaja sisäinen viheralue, mutta yhteydet viheralueiden välillä ovat heikot väylien ja radan takia. Radan ja Lempääläntien välillä on isojakin met- säalueita. Myös risteysalueella on laaja viheralue. Alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee useita merkittäviä viherverkon osia, joille on asetettu omat kehittämistavoit- teensa Kantakaupungin maisema- ja ym- päristöselvityksessä (KYMS, 2008):

34. Peltolammin-Pärrinkosken ympäristö Merkittävä virkistys- ja suojelualue. Tavoitteena rappeutuneiden viljelymai- den hoitaminen avoimina tiloina sekä seudullisten yhteyksien varmistaminen.

35. Tilkonmäenpuisto / Metsäpuisto Tilkonmäenpuisto on kaupungi- nosapuisto, jota kehitettävä alueen luon- ne säilyttäen. Metsäpuisto ylläpidettävä suojaviheralueena.

36. Sulkavuori Maisemallisesti merkittävä mäki, Kuva 7. Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen Sulkavuoressa tavoitteena kevyen liiken- (2008) mukainen viherverkosto. Vihreällä rasterilla on osoitettu merkittävä teen reittiyhteyden turvaaminen. viherverkon osa, vihreällä katkoviivalla nykyinen toiminnallinen viheryh- teys ja sinisellä katkoviivalla kehitettävä yhteys. (Lähde: KYMS, 2008) 37. Kaupunginosapuistot Virkistyskäytön ohella Härmälän ja Rantaperkiön kaupunginosapuistot muodostavat selkeän kaupunkirakenteen jäsentäjän.

38. Härmälän rantapuisto / Lepolanpuisto Arvokasta luonnonsuojelualuetta. KUVA KAISA JAALAMA Tavoitteena mm. reitistön parantaminen.

39. Vihioja Vihiojannotko on n. 12 km pitkä viheralue, joka seurailee Vihiojan kulkua. Luontoarvot on huomioitava suunnitte- lussa ja rakentamisessa (mm. viherkais- tan säilyttäminen nykyisen levyisenä), hulevedet käsiteltävä asianmukaisesti.

Kuva 8. Peltolammin rantamaisemaa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 10 |

Alueen kehitys

Tampere perustettiin 1779, jolloin suo- 1960 rakulmainen ruutukaava oli eurooppa- lainen normi kaupunkien rakentamisessa. Tamperetta rakennettiin kosken molemmin puolin ruutukaavan pohjalta 1900-luvun alkuun asti. Työväen kaupunginosat Amuri ja Tammela ja spon- taanisti kehittynyt Pispala veivät ke- hitystä jo kohti modernia. Ennen sotia alkoivat rakentua puistolähiöideologiaa hakeneet kaupunginosat kuten Lappi, Petsamo, Viinikka ja Härmälä. Sotien jälkeen kaavoituksessa vallitsi hierarkisen hajakeskittämisen ihanteet yhdessä autoliikenteen verkon kehittä- misen kanssa. Tampere kehittyi ja laaje- ni suhteellisen pirstaloituneena länteen 1980 ja itään. Laajentuminen etelään radan varteen oli tapahtunut jo aiemmin, joten nykyiset Hatanpään ja Härmälän alueet Pyhäjärven tuntumassa eivät olleet ns. helposti aluerakentamisen käyttöön otettavia. Hervanta tehtiinkin jo melko kauas itään. Hajakeskitys ja ympäristökuntien kehitys, sekä kehäteiden toteutus muo- dostivat yhdyskuntarakenteellisen pohjan kaupallisten palveluiden kus- tannustehokkaaseen järjestämiseen kaupan keskusliikkeiden näkökulmasta. Tieverkossa alkoivat liikkua rahavirrat, 2000 jotka ovat ohjanneet yhdyskuntaraken- tamisen investointeja viime vuosikym- menet. Tästä kehityksestä muodostunut yhdyskuntarakenne on pirstaloitunut ja hajautunut. Vain liikenne on keskittynyt, koska rakenteen täydentyessä ja väes- tömäärien kasvaessa ei olla tehty uusia liikenneverkoston osia, vaan lisätty olemassa olevien kapasiteettia. Tämä on lisännyt toimijoiden investointihaluja liikenneväylien yhteyteen, ja karsimaan palveluverkoston ”rönsyjä” (ent. lähipal- veluita) liikenneverkon väliin jäävistä kaupunginosista. Kuvat 9-11. Kaupunki on kasvanut etelään Lakalaiva-Rauta- harkon suuntaan pääradan yhteydessä jo ennen lähiöiden ja kehätien (Pyhäjärventie) rakentamista. (Kartat: City Scratching. Polemic Interpretation, 2004)

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 11 |

Lakalaiva-Rautaharkon alue on keskeinen osa edellä kuvattua 1900-luvun modernistisen yhdyskuntasuunnittelun ja liikenneinvestointien rakentamaa ku- delmaa. Teolliset toiminnat ovat alueen ympäristöstä osin poistuneet ja tilaa on vallannut vähittäiskauppa. Ympäristös- sä sijaitsevat vanhat asuinalueet, joista työ- ja ostovoima virtaa nykyliikenteen verkkoon ja sieltä edelleen seudun kaup- pakeskuksiin.

Kuva 12. Kooste Tampereen asemakaavoista 1932.

Kuva 13. Kooste Tampereen asemakaavoista 1976.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 12 |

Liikenne

Liikenteen kannalta Lakalaiva-Rauta- harkon aluetta leimaavat suuret autoliikenteen väylät; valtatie 3 Helsinki-Vaasa (Eurooppatie E12), valtatie 9 Turku-Toh- majärvi (Eurooppatie E63) ja Pyhäjär- ventie (Tampereen kehätie). Ajonopeu- det näillä väylillä ovat suuria. Edellisten lisäksi alueella on pohjois-eteläsuuntai- nen Lempääläntie, joka katuna palvelee alueen maankäyttöä. Liikennemäärät väylillä ovat suuria. Vuoden 2012 liikennetutkimuksen mukaan valtatiellä 3 liikennemäärät arki- päivisin ovat 37 000 - 44 000 ajoneuvoa ja kehätiellä 44 000 - 49 000 ajoneuvoa arkivuorokautena. Lempääläntien lii- kennemäärä kaupungin etelärajalla oli 6 800 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Lii- kennemäärät on esitetty kuvassa 14. Alueen saavutettavuus autolla on hyvä. Eritasoliittymien sijainnin vuoksi matkat saattavat muodostua pitkiksi. Uusien liittymien rakentamista alueen kehittyessä tulisi tutkia. Kuva 14. Liikennemäärät suunnittelualueella (ajoneuvoa/arkivuorokausi). Liikennemäärät alueen päätiestöllä (Lähde: Pirkanmaan liikennetutkimus 2012) ovat kasvaneet vuodesta 2007 vuoteen 2013 paljon: valtatiellä 3 kehätien pohjoispuolella kasvua on ollut noin 50 %, kehätiellä vt 3:n länsipuolella yli 50 % ja itäpuolella noin 30 %. Valtatiellä 3 ke- hätien eteläpuolella kasvu on ollut ”vain” 16%. Tämä kertoo, että liikenteen kasvu on ollut pääasiassa kaupungin sisäistä liikennettä. Sisäisen liikenteen kasvu indikoi ympäröivän kaupunkirakenteen aktiivisuuden kasvua, mikä vastaavasti edeltää kaupunkikehityksen muutosta säteittäisestä keskusta-lähiö asetelmasta kohti monikeskuksista verkostokaupunkia, jossa myös poikittaista sisäistä liikennettä. Kävelylle ja pyöräilylle valtatie 3 ja erityisesti päärata ratapiha-alueineen muodostavat merkittävät esteet (ks. kuva 16). Suunnittelualueella on vain muutamia reittejä pääradan ja valtatien 3 yli tai ali: kaupungin rajan ja Lahden- peräntien välisellä 5 km pituisella jak- solla radan yli tai ali on 3 pyöräreittiä, valtatien 3 yli tai ali vastaavasti 5 reittiä. Alueen pyöräreitistö on esitetty kuvassa 15.

Kuva 15. Pyöräilyverkko suunnittelualueella. (Lähde: Tampere-Pirkkala pyöräilykartta 2013)

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 13 |

Suunnittelualueella keskeisesti liiken- nöivät Tampereen bussilinjat 5, 14, 26 ja 50, jotka tarjoavat suorat yhteydet Tampereen keskustan lisäksi mm. Her- vantaan, Nokialle ja Lempäälään. Lisäksi aluetta sivuten kulkee useita bussilin- joja. Lempääläntiellä on hyvä joukkolii- kennetarjonta, ja kaupunkivyöhykkeenä (SYKE) se kuuluu luokkaan intensiivinen joukkoliikennevyöhyke. Alueen vyöhyk- keet on esitetty kuvassa 17. Rautatie ei nykyisin tuo alueelle hyötyä, sillä radalla ei tarkastelualueella ole asemia. Rata ja ratapiha synnyttävät merkittävän esteen itä-länsisuuntaisel- le paikallisliikenteelle. Poikittaisyhteys (moottori- ja kevytliikenne) tulisi rakentaa, jos alueelle rakennetaan henkilölii- Kuva 16. Sinisellä rautatie, valtatie 3 sekä Hervannan valtaväylä, punaisella kenteen asema. kevyen liikenteen ylitykset ja alitukset. Valtatie 3 sekä erityisesti rautatie muodostavat merkittävät estevaikutukset itä-länsi-suuntaiselle kevyelle liikenteelle tarkastelualueella (musta katkoviiva).

Kuva 17. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereella 2010, tarkastelualueen sijainti punaisella. (Lähde: Urban Zone, SYKE 2013)

Kestävän liikkumisen edistäminen ja Lahdesjärvi - Lakalaiva osayleiskaa- tää henkilöliikenteen aseman suunnit- autoriippuvuuden vähentäminen alueel- valuonnosten liikenteellisten vaikutus- telun yhteydessä tavoitteellisesti, jotta la edellyttää täydennysrakentamista ten arvioinnissa vuonna 2007 arvioitiin, joukkoliikenteen osuuden kasvua tapah- sekä toimitila- ja asuntorakentamisen että henkilöautolla tehdään alueen mat- tuu. Myös kävelyn ja pyöräilyn osuu- että liikenneverkon suhteen. Tällöin koista vuonna 2030 noin 76 %, jalan ja den nostaminen on otettava huomioon alueen toiminnallinen aktivoituminen ja pyörällä noin 11 % ja joukkoliikenteellä maankäytön ratkaisuja suunniteltaessa. väestökasvu eivät heijastu merkittävästi noin 13 %. Ennuste on nykytavoitteiden autoliikenteen kasvuna pääväylillä. valossa vanhentunut ja sitä tulee kehit-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 14 |

Kaupalliset palvelut

Autokauppa, huoltamotoiminta Erikoiskauppa Muotikauppa Muu käyttö Palveluyritykset Pankit, vakuutus, posti Päivittäistavarakauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Sisutuskauppa Tavaratalokauppa Terveydenhoitokauppa Tilaa vaativa kauppa

00,510,25 km

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 15 |

Kuva 19. Kehittyvää kaupan aluetta Lahdesjärvellä. KUVA KAISU KUUSELA

Tarkastelualueella vähittäiskauppaa papalveluiden käyttöön. Alueen suunnit- suurina yksiköinä. Tämäkin alue on van- ja palveluita on tällä hetkellä lähinnä telulla voidaan parantaa kaupan verkon haa työpaikkatoimintojen alueita, joille alueen eteläosissa. Pääosa kaupoista on toimivuutta nykyisestään tai nykyinen vähittäiskauppa on sijoittunut. koko seutua palvelevia toimijoita. Lä- myymäläkanta poistuu paremmin kau- Nekalan vanhaan työpaikka-aluee- hipalveluita tarjoavia kauppapalveluita pallisesti toimivimmille alueille. seen on tullut erilaista tilaa vaativaa on vain Peltolammin ostoskeskuksessa. Lakalaivan itäosat ovat vanhaa työ- kauppaa ja alue on kehittynyt pieneksi Tarkastelualuetta reunustavilta alueilta paikka-aluetta ja kaupan lisäksi alueella keskittymäksi. Tarjonta on pääosin seu- löytyy merkittävästi kauppapalveluita. on vielä jonkin verran työpaikkatoimin- tua palvelevaa, mutta alueella on myös Ne ovat suurelta osin seudullisia kaupan toja. Kaikki työpaikkatoiminnot ovat to- yksi päivittäistavarakauppa. keskittymiä ja kasvavia tilaa vaativan dennäköisesti väistymässä alueelta pit- Koivistonkylässä on kaupan suuryk- kaupan alueita. källä aikavälillä. sikkönä Prisma-tavaratalo ja sen kyljes- Lakalaivan alueella liiketilat ovat Peltolammin asuinaluetta palvelee sä on muita kauppapalveluita. Prisma on sijoittuneet Helsingin moottoritien ku- vanha ostoskeskus, jossa on pieni kauppa, lähialuetta ja seutua palveleva yksikkö. peeseen. Niistä tiloista on lähes 80 % apteekki ja muita palveluita. Ostoskeskus Lahdesjärven aluetta ollaan kehitet- autokauppaa. Osa autokaupoista toimii on jo vanha ja kaupan toiminnoille ilmei- ty seudullisena kaupan keskittymänä. vanhoissa teollisuustiloissa, mutta osa sen pieni. Kun alueen väkiluku kasvaa, os- Alue on vielä suurelta osin rakentamat- tiloista on rakennettu autokaupan toi- toskeskukselle tulee varata mahdollisuus ta. Ikean tavaratalo on sijoittunut alueen mintoja varten. Alueella toimii yksi ta- uudistua ja laajentaa palveluitaan. lounaiskulmaan ja sen viereen on suun- varatalo, Bilteman suuryksikkö, joka on Rautaharkon alueella ei tällä hetkel- niteltu kauppakeskusta. Alue on täyden- sijoittunut uudehkoon teollisuushalliin. lä ole kaupallisia palveluita. Junaradan tymässä lähivuosina erilaisilla kauppa- Kaikki alueella olevat liiketilat eivät si- toisella puolella Hatanpäässä on taas palveluilla. ten ole suunniteltu kaupan tiloiksi eikä merkittävästi kauppapalveluita. Sinne alue nykyisellään ole suunniteltu kaup- on keskittynyt autokauppaa suhteellisen

K-m2 Laka- Pelto- Lahdes- Koiviston- laiva lammi järvi kylä Nekala Hatanpää Yhteensä Pt-kauppa, Alko ja kioskit 0 300 800 500 3 000 900 5 500 Tavaratalokauppa 2 900 0 22 400 10 100 4 800 0 40 200 Tilaa vaativa kauppa 1 200 0 0 200 24 900 800 27 100 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 21 900 0 1 000 0 6 900 49 200 79 000 Muu erikoiskauppa 200 100 300 1 500 700 0 2 800 Vähittäiskauppa yhteensä 26 200 400 24 500 12 300 40 300 50 900 154 600 Kaupalliset palvelut 1 700 300 1 500 2 100 500 2 300 8 400 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 27 900 700 26 000 14 400 40 800 53 200 163 000 Liiketila muussa käytössä00004 7006005 300 Tyhjät liiketilat 000000 0 Liiketilat yhteensä 27 900 700 26 000 14 400 45 500 53 800 168 300 Lähde: Santasalo Ky, Kartoitus 2011 Kuva 20. Liiketilojen pinta-alat tarkastelualueella.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 16 |

Julkiset palvelut

Julkiset palvelut keskittyvät asuinalueil- le, minkä vuoksi niitä ei ole runsaasti Härmälän päiväkoti tarkastelualueella tai sen läheisyydes- Tuomikujan päiväkoti sä. Lähin terveysasema on pohjoisessa Hatanpään Hataanpäässä. Radan ja vilkkaasti lii- koulu Ryhmäperhe- päiväkoti Kiikkula kennöityjen teiden vuoksi koulut ja päi- Pirkanmaan väkodit ovat hyvin aluekohtaisia. Mikäli Lepolan päiväkoti senioripalvelut kevyen liikenteen yhteyksiä liikennöity- Härmälän koulu Härmälän kirjasto jen alueiden poikki parannetaan, julkisten palveluiden asiakaskunta voi laajeta ja toimintoja voidaan keskittää.

Peltolammin koulu

Peltolammin Peltolammin kirjasto päiväkoti

Kuva 21. Tarkastelualueen lähellä sijaitsevat nykyiset koulut, kirjastot, päi- Ulkoliikuntalaitteita, väkodit sekä liikunta-, sosiaali- ja ter- uimaranta veyspalvelut.

Muutospaine

Tampereen seudun taajamarakenne on käyttö on usein ratkottu kaupallisten toi- luhaasteita. Pyrkimyksenä on kanavoida laajentunut lähiörakentamisen ajoista mintojen hyväksi. Vastaaville sijainneille paikkaan tehtäviä investointeja myös merkittävästi. 2000-luvulta lähtien on eri puolella Suomea on syntynyt sisään- kaupunkikehitykseksi, jolloin kasautu- osayleiskaavoituksella pyritty luomaan päin kääntyneitä kauppakeskuksia, jotka misetuja ja aluetalouden kasvua voi ge- edellytyksiä myös Tampereen kanta- sulkevat toiminnallisen ja kaupallisen neroitua laajemmin. Rakenteellinen ke- kaupungin tiivistämiseen. Uusimmassa dynamiikan sisäänsä ja tuottavat lähiym- hitys edellyttää ennen kaikkea muutosta Maakuntakaavaluonnoksessa Lakalai- päristöönsä vain liikennealuetta. yhdyskuntarakenteen selkärangassa, va-Rautaharkon ympäristöä on esitetty Viime aikoina yhdyskuntarakenteen liikenneverkossa. aluekeskuksen kehittämisalueeksi ja merkitystä taloudellisen kasvun perus- Maakuntakaavatyön yhteydessä teh- rautatien uuden henkilöliikenteen py- tana on alettu tarkastella laajasti. Eri dyt linjaukset liikkumisolosuhteiden ke- säkin sijainniksi. Hyvän seudullisen saa- toimintojen fyysisen läheisyyden tuo- hittämiseksi muodostavat hyvän tavoite- vutettavuuden lisäksi raideliikenteen mat kasautumisedut (agglomeraatio) on pohjan Lakalaiva-Rautaharkon alueella pysäkki tuottaa Lakalaiva-Rautaharkon katsottu ns. uudessa taloudessa kasvun kaupunkirakenteellisten ja liikenteellis- tuntumaan myös valtakunnallista ja pai- edellytykseksi (Loikkanen et al, 2013, ten muutosten aikaansaamiseksi nykyi- kallista potentiaalia. 2014). Lakalaiva-Rautaharkon tapauk- sestä väljästä teollisuusalueesta tiiviiksi Viime vuosikymmeninä seudullises- sessa tarjolla on monen tasoisia potenti- ja monipuoliseksi kaupunginosaksi. ti hyvin saavutettavien alueiden maan- aaleja sisältävä paikka täynnä suunnitte-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 17 |

Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava

Rakennetarkastelussa tutkittava alue kehittymisen ja muutoksen esteenä ovat sussa Lakalaiva osoitettiin kokonaan on ollut osayleiskaavoituksen kohteena vanhentuneet yleiskaavat. Alueen sijainti uudelleen rakennettavaksi keskustatoi- 2006–2010, jolloin Tampereen kaupun- nykyisessä kaupunkirakenteessa, kestä- mintojen C-alueeksi. Käytännössä kaa- ki laati Lahdesjärvi-Lakaiva osayleis- vän kehityksen toteutuminen sekä ympä- varatkaisu olisi mahdollistanut alueelle kaavaa. Osayleiskaavan tavoitteeksi oli ristön laatu mahdollistavat kaava-alueel- n. 100.000 k-m2 kauppakeskuksen ra- kirjattu: la nykyistä tehokkaamman maankäytön. kentamisen, asuntoja 1000 asukkaalle ja Liikennemäärien kasvun ja mittavi- Osayleiskaavassa pyritään ratkaisemaan joukkoliikenteen terminaalin uuden asu- en liikennealueiden rakentamisen myötä Lahdesjärvi-Lakalaivan alueen maan- misen alueen ytimeen. Lakalaivan kehit- Lahdesjärven-Lakalaivan alue on sijain- käyttö nykyistä tehokkaampana, käyttö- tämisen seurannaisvaikutuksena nähtiin tinsa puolesta muodostunut erittäin mer- tarkoitukseltaan monipuolisempana ja myös, että läheisten Peltolammin ja Mul- kittäväksi alueeksi Tampereen ja ympä- rakentamisen laadun osalta korkeatasoi- tisillan 1960-luvun lähiöiden taantuva röivän kaupunkiseudun näkökulmasta. sempana. kehitys saadaan Lakalaivaa kehittämällä Valtakunnallisten pääliikenneväylien Kaavatyö keskeytyi Lakalaivan osalta muuttumaan päinvastaiseksi. risteyskohdassa alueen sijainti on myös prosessin aikana. Ehdotukseksi saakka valtakunnallisesti merkittävä. Alueen valmistuneessa osayleiskaavaratkai-

Kuva 22. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava 7.4.2010. Kuva 23. Osayleiskaavaratkaisun havainnekuva. Osayleiskaavaehdotusta koskevassa hyväksymiskäsitte- Ratkaisun keskeisin kaupunkirakenteellinen muu- lyssä 20.4.2010 yhdyskuntalautakunta päätti palauttaa tos oli Lakalaivan itäosan uudelleen rakentaminen kaavan uudelleen valmisteltavaksi. asumisen ja palvelujen keskusta-alueeksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 18 | Rakenneanalyysi

Rakenneanalyysin tavoitteena on kuva- suutta. ta Lakalaiva-Rautaharkon alueen sijain- Tavoite on modernistisen toimin- tia suhteessa sellaisiin maankäytön vyö- noittain erotellun rakenteen (formula hykkeisiin, joihin linkittyminen tukee functionalis, kuva 23) sijasta mahdollis- positiivista kaupunkikehitystä yhdys- taa toiminnoiltaan sekoittunut rakenne kuntarakenteen kokonaisuuden kannal- (mixtura magica) vähentämällä rakenta. Tällä tarkoitetaan sellaista kehitystä, netta erottavia tekijöitä. Analyysin pe- jossa asuminen, työpaikat ja palvelut rusteella määritellään alueelle tällaista voivat sekoittua ja muodostaa taloudel- kaupunkikehitystä tukevan linkittymi- lisia ja sosiaalisia kasautumisetuja ja sitä sen ja kasvun suunnat, sekä maankäytön kautta syntyvää elinkeinoelämän aktiivi- toiminnallisia tavoitteita.

Kuva 24. Tavoitteena sekoittunut kaupunkirakenne. (Kuva: City Scrat- ching. Polemic interpretation, 2004)

Menetelmät

Tampereen yhdyskuntarakenteesta on Raskasta teollisuutta tai tilaa vieviä Työpaikka- ja toimialakeskittymät tunnistettu kaupunkirakenteellisen kes- logistisia palveluja suunnittelualueelle kuvattiin sekä työpaikkamäärän että tävyyden kriteerit täyttäviä vyöhykkeitä ei ole kannattavaa sijoittaa, kun huo- toimialamonipuolisuuden kautta. Li- paikkatietomenetelmien avulla. Suun- mioidaan alueen sijainti ja tavoitteet säksi huomioitiin asuminen osana sosi- nittelualueen näkökulmasta määriteltiin Tampereen yhdyskuntarakenteessa. aalisesti kestävää kaupunkirakennetta. taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Linkittyminen näihin ei myöskään ole Keskittymistä muodostettiin raja-arvot tukevat toimialat. kaupunkimaisen kehityksen kannalta täyttäviä isaritmeja YKR-aineistosta Määrittely noudattaa tilastokeskuk- yhtä tärkeää kuin edellisten toimialojen interpoloimalla. Interpolointimenetel- sen TOL2008 luokittelua ja siinä on käy- muodostamiin vyöhykkeisiin. mänä käytettiin ns. lähimmän naapurin tetty seuraavia kriteereitä: menetelmää. Raja-arvoiksi määriteltiin Tällä perusteella analyysin ulkopuo- asukkaiden osalta 100 ja 200 asukasta / › Pienten tilojen tarve lelle jätettiin: YKR-ruutu, työpaikkojen osalta 20 ja 60 › Työvoimaintensiivisyys työpaikkaa / YKR-ruutu ja toimialamo- › Kalatalous nipuolisuuden raja-arvoiksi vähintään › Asiakasintensiivisyys › Kaivostoiminta ja louhinta 3 toimialaa / YKR-ruutu ja vähintään 5 toimialaa / YKR-ruutu. Näitä harvemmat Teollisuus Mainittujen kriteerien pohjalta mää- › vyöhykkeet on tulkittu hajatoimintojen riteltiin tavoitteita tukevat toimialat: › Rakentaminen ja hajarakentamisen alueiksi. Päällekkäi- Tukku- ja vähittäiskauppa sanalyysilla tunnistettiin taloudellista ja Vähittäiskauppa › sosiaalista kestävyyttä tukevat yhdys- › Moottoriajoneuvojen kauppa, kuntarakenteen vyöhykkeet, joiden kes- Majoitus- ja ravitsemistoiminta › korjaus ja huolto sekä polttoaineen › vähittäismyynti kinäinen linkittyminen on tavoitteellista. › Informaatio ja viestintä › Agentuuritoiminta ja tukkukauppa › Rahoitus- ja vakuutustoiminta › Koulutus › Terveys- ja sosiaalipalvelut › Taiteet, viihde ja virkistys › Muu palvelutoiminta

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 19 |

Analyysin tulokset

POHTOLA

AITONIEMI NURMI

RYYDYNPOHJA NIEMI LENTÄVÄNNIEMI LINTULAMPI LAMMINPÄÄ HAUKILUOMA NIEMENRANTA LIELAHTI

TOHLOPPI EPILÄNHARJU IKURI LAPINNIEMI KAUPPI NIIHAMA SANTALAHTI LAPPI TESOMAJÄRVI MYLLYPURO RISTIMÄKI EPILÄ SÄRKÄNNIEMI TASANNE TAMPELLA PISPALA OSMONMÄKI JUSSINKYLÄTAMMELA KALKKU AMURI KISSANMAA RUOTULA KAARILA KYTTÄLÄ ATALA RAHOLA LIISANKALLIOKALEVA TULLI TAKAHUHTI NALKALA UUSIKYLÄHUIKAS KAAKINMAA KALEVANHARJU VILLILÄ RATINA KALEVANRINNE PAPPILA HOLVASTI PYYNIKKI HAKAMETSÄ VIINIKKA JÄRVENSIVU LINNAINMAA

NEKALA VUOHENOJA RISTINARKKU HATANPÄÄ MESSUKYLÄ AAKKULA LEINOLA JOKIPOHJA VIHIOJA HANKKIO MUOTIALATURTOLA PARTOLA VIIALA HAIHARA VEHMAINEN HÄRMÄLÄ RANTAPERKIÖ PIRKKALA TAATALA KORKINMÄKI RAUTAHARKKO VEISU

LUKONMÄKI KAUKAJÄRVI NIRVA HALLILA SARANKULMA LAKALAIVA

LINNAKALLIO TAKAMAA

PELTOLAMMI LAHDESJÄRVI

HERVANTA RUSKO Kuntaraja

Yli 100 asukasta / YKR-ruutu

Yli 200 asukasta / YKR-ruutu MULTISILTA VUORES 0 0,512 km

Kuva 25. Asutuskeskittymät Tampereen kantakaupungissa.

POHTOLA

AITONIEMI NURMI

RYYDYNPOHJA NIEMI LENTÄVÄNNIEMI LINTULAMPI LAMMINPÄÄ HAUKILUOMA NIEMENRANTA LIELAHTI

LUKONMÄKI KAUKAJÄRVI NIRVA HALLILA SARANKULMA LAKALAIVA

LINNAKALLIO TAKAMAA

PELTOLAMMI LAHDESJÄRVI

HERVANTA RUSKO Kuntaraja

Yli 20 työpaikkaa / YKR-ruutu Yli 60 työpaikkaa / YKR-ruutu MULTISILTA VUORES 0 0,512 km

Kuva 26. Valittujen toimialojen työpaikkakeskittymät Tampereen kantakaupungissa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 20 |

POHTOLA

AITONIEMI NURMI

RYYDYNPOHJA NIEMI LENTÄVÄNNIEMI LINTULAMPI LAMMINPÄÄ HAUKILUOMA NIEMENRANTA LIELAHTI

LUKONMÄKI KAUKAJÄRVI NIRVA HALLILA SARANKULMA LAKALAIVA

LINNAKALLIO TAKAMAA

PELTOLAMMI LAHDESJÄRVI

HERVANTA RUSKO Kuntaraja Monipuolisten toimialojen vyöhyke (5 toimialaa / YKR-ruutu) MULTISILTA Monipuolisten toimialojen vyöhyke (3 toimialaa / YKR-ruutu) VUORES 0 0,512 km

Kuva 27. Monipuolisten toimialojen keskittymät Tampereen kantakaupungissa.

POHTOLA

AITONIEMI NURMI

RYYDYNPOHJA NIEMI LENTÄVÄNNIEMI LINTULAMPI LAMMINPÄÄ HAUKILUOMA NIEMENRANTA LIELAHTI

NEKALA VUOHENOJA RISTINARKKU HATANPÄÄ MESSUKYLÄ AAKKULA LEINOLA JOKIPOHJA VIHIOJA HANKKIO MUOTIALATURTOLA PARTOLA PARTOLA VIIALA HAIHARA VEHMAINEN HÄRMÄLÄ RANTAPERKIÖ PIRKKALA TAATALA KORKINMÄKI RAUTAHARKKO VEISU

LUKONMÄKI KAUKAJÄRVI NIRVA HALLILA SARANKULMA LAKALAIVA

LINNAKALLIO TAKAMAA

Kuntaraja PELTOLAMMI LAHDESJÄRVI HERVANTA RUSKO Kaupunkiraitiotie Rautatie

Kestävän yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet MULTISILTA VUORES 0 0,512 km

Kuva 28. Kestävän yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kantakaupungissa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 21 |

Tarkastelualueen lähiympäristössä on monipuolisuus voi kasvaa myös vanhas- mutta muodostaa itsenäisen kehityskoh- paljon tavoitteita tukevien toimialojen sa lähiörakenteessa, jos sille luodaan teen, jossa on monipuolisuudelle on itu. työpaikkoja. Suuri osa vähittäiskaupan fyysiset edellytykset maankäytön kei- Lakalaivan kehittäminen tiiviin asumi- työpaikkakeskittymistä ei kuitenkaan noin. Lisäksi tulee tarkastella alueiden sen täydennysrakentamisen kautta tukee muodosta muilta kriteereiltä katsottuna sisäisiä liikkumismahdollisuuksia, jotta tavoitteita. Kortteli- ja katusuunnittelun kestävää rakennetta, koska keskittymät täydennysrakentaminen ei vain heijastu yhteydessä tulisi huomioida riittävästi ovat pääosin kaupan suuryksiköitä ja olemassa olevien rakenteita erottavien pienten liiketilojen mahdollisuuksia. Ka- niihin liittyviä kaupan keskittymiä. Mo- liikenneväylien liikennekuormitukseksi. dunvarsiliiketilojen tarve konkretisoituu nipuolisia toimialakeskittymiä on kes- Tällöin rakenteellisen monipuolisuuden myöhemmin, mutta jos niille ei tällöin kustaa lukuun ottamatta vähän. Tämä synergia ei realisoidu. ole tiloja niin aluekehitystä ei tapahdu. on seurausta 1900-luvun yhdyskunta- Rautaharkon läheisyydessä on ta- Kun alueen monipuolisuus ja asumisen rakentamisen tavasta, jossa tavoitteena voitteiden mukaista monipuolisuutta volyymi kasvavat ensin riittävästi niin on juuri ollut toimintojen ja toimialojen kaupunkirakenteessa. Kun alueelle ke- vähittäiskaupan suuryksiköt lähialueilla erottelu sekä toisistaan että asumisesta hitetään henkilöliikenneasemaa niin ka- eivät vie elinkeinomahdollisuuksia ka- ja liikenteestä. Tavoite on paljolti toteu- tuyhteydet ympäröiville alueille tulee ra- turakenteen lähipalveluilta. Muita alue- tunut. Kaupungin kasvaessa se usein kentaa. Lakalaivan alue on tällä hetkellä kohtaisia huomioita on esitetty seuraa- laajentuu, mutta myös tiivistyy, jolloin ympäröivistä alueista hieman irrallaan, van aukeaman synteesikartassa.

Liiketilan kehitysennuste

Analyysissä suositeltiin messukeskus- välisen vetovoimatekijän. Asema- ja toiminnan sijoittamista uuden henki- messukeskushankkeen yhteyteen kan- löliikenteen aseman yhteyteen. Tämän nattaisi sijoittaa myös seudullisia julki- myötä Rautaharkon liiketilakanta lähtisi sia palveluita, mikä toisi osaltaan moni- voimakkaasti kasvamaan ja kaupungi- puolisuutta alueelle. nosa saisi oman proiilinsa ja kansain-

jy 80 000

70 000

”Messukeskus 2.0” 60 000

kaupalliset palvelut (Rautaharkon aseman- 50 000 seutu)

40 000 tavaratalokauppa (Rautaharkon asemanseutu) pt-kauppa (Rautaharkon asemanseutu) K-m2 30 000 kaupalliset palvelut (Lakalaiva)

muu erikoiskauppa (Lakalaiva) 20 000 autokauppa (Lakalaiva) tilaa vaativa kauppa

10 000 tavaratalokauppa

0 pt-kauppa Kuva 29. Liiketilan kehitysennuste kohti vuotta 2040.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 22 | Strategiset lähtökohdat Keskusta

Kaupunkistrategia: Keskusta on elinvoi- Tampereella on vahva tahtotila kehittää on elävä keskusta, joka edistää kaupun- mainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja kaupunkia Suomen houkuttelevimpana gin ja koko seudun kilpailukykyä myös joukkoliikenne sekä maanalainen pysä- paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrit- tulevaisuudessa. Kaupungin elinvoiman köinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja tää. Keskustan rooli vetovoimatekijänä ylläpitämiseksi tarvitaan uusia toimin- täydennysrakentamista toteutetaan laa- on merkittävä, ja siksi keskustan kehit- taedellytyksiä ja laajentumisen suuntia. dukkaasti. täminen on ohjelmallista. Tavoitteena Keskustan laajentumissuunta on etelä.

Raitiotievyöhyke Etelän suunta ja HHT-vyöhyke Itä-länsi suunta ja verkostokaupunki

Kaupunkistrategia: Joukkoliikenne ja Kaupunkistrategia: Kaupungin kasvu Kaupunkistrategia: Fyysinen palveluverk- pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoeh- suuntautuu nykyisen yhdyskuntaraken- ko ja sähköiset palvelut muodostavat te- toja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliiken- hokkaan, esteettömän ja helposti saavu- teen kärkihanke. teen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle tettavan kokonaisuuden. ratavyöhykkeelle.

Raitiotietä suunnitellaan parhaillaan Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen Liikennemäärät Lakalaiva-Rautaharkon kaupunkiseudun joukkoliikennejärjes- muodostama HHT-vyöhyke on kansain- alueen päätiestöllä (vt3 ja kehätie) ovat telmän kuormittuneimmalle osuudelle. väliset mitat täyttävä kehityskäytävä, jol- vuodesta 2007 vuoteen 2012 kasvaneet Tavoitteena on korkeatasoinen ja suuri- le sijoittuu kolmasosa Suomen väestöstä voimakkaasti noin kolmanneksella tai kapasiteettinen joukkoliikenneratkaisu, ja lähes 40 % työpaikoista. HHT-vyöhyk- jopa yli puolella. Valtatiellä 3 kehätien joka mahdollistaa kaupunkirakenteen keelle on mahdollista muodostaa yhte- eteläpuolella kasvua on ollut kuitenkin tiivistämisen kestävällä tavalla. Bussilii- näinen elinkeinotoiminnan ja työssä- vain 16 %. Luvut kertovat siitä, että en- kenteen laatukäytävät, lähijuna ja katu- käynnin alue, jonka kestävällä kasvulla nen kaikkea kaupungin sisäinen liikenne verkossa kulkeva raitiotie muodostavat on suuri merkitys maakunnan kilpailu- on lisääntynyt. Tämä puolestaan indikoi eri joukkoliikennemuotojen parhaita kyvyn kannalta. Pirkanmaan maakun- kaupunkikehityksen muutosta säteittäi- ominaisuuksia tehokkaasti hyödyntä- takaavan 2040 perusratkaisu painottaa sestä keskusta-lähiö-asetelmasta kohti vän seudullisen järjestelmän. Syntyvät kaupunkiseudun kasvun suuntaamista monikeskuksista verkostokaupunkia, pysäkki- ja terminaaliympäristöt ovat etelään uuden henkilöjuna-aseman ja jossa on myös poikittaisliikennettä. Siksi potentiaalisia aluekehittämisen ja täy- alakeskusten sijoittuessa pääradan var- itä-länsi-suuntaisia lähi- ja joukkoliiken- dennysrakentamisen kohdealueita. teen Tampereen ja Lempäälän välissä. neyhteyksiä tulee kehittää entisestään.

Etelän suunnan kehittyvät alueet

Lakalaiva-Rautaharkko reen kansallista ja kansainvälistä asemaa puolesta kaupunkirakenteen solmukoh- Kaupunkistrategia: Kaupungin kasvu hyvin saavutettavana kaupunkina. Ase- daksi, jolla on aluekeskuspotentiaalia. suuntautuu nykyisen yhdyskuntaraken- ma on sijaintinsa puolesta kytkettävissä teen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliiken- hyvin keskustaan ja lentoasemalle jo nyt, Lakalaiva-Rautaharkon alue kiinnostaa teen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle mutta myöhemmin Lakalaiva-Rautahar- kiinteistökehittäjiä rakennuskannan ol- ratavyöhykkeelle. Tampereen saavutet- kon aluekokonaisuus on tarkoituksen- lessa elinkaarensa päässä, mutta uudet tavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. mukaista huomioida suunniteltaessa investoinnit edellyttävät muutoksia kaa- Tampere-Pirkkalan lentokentän asema raitiotien laajenemissuuntia. Uuden vojen käyttötarkoituksiin ja rakennuste- Suomen kakkoskenttänä on selkeä. aseman, mahdollisesti laajentuvan tai hokkuuksiin. Lakalaivan kehittäminen siirtyvän Messu- ja Urheilukeskuksen eteläiseksi aluekeskukseksi vaati käyn- Tampereen päärautatieaseman ympä- sekä vapautuvan ratapihan maankäyt- nistyäkseen julkista panostusta palvelu- ristöä kehitetään voimakkaasti elinkei- töpotentiaalin yhdistelmänä alueesta on tarjonnan muodossa. nonäkökulmasta. Visioiden toteuduttua kehitettävissä valtakunnallisesti merkit- tarvitaan suunta keskustan laajenemisel- tävä elinkeinoelämän keskittymä. le. Järjestelyratapihan siirto mahdollistaa keskustan laajenemisen kohti etelää Tampereen kasvun painottuessa etelään sekä henkilöliikenteen aseman sijoittu- syntyy tarve täydentää nykyistä aluekes- misen Lakalaiva-Rautaharkkoon. kusverkkoa. Lakalaiva-Rautaharkko tun- Henkilöliikenteen asema turvaa Tampe- nistetaan jo nyt logististen yhteyksiensä

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 23 |

Messukeskus erityisesti joukkoliikenteellä saapumi- myötä. Messukeskuksen nykyisen toisessa läheltä ja kaukaa sekä yhteyksissä minnan siirto tai laajentuminen uuden Tampereen Messu- ja Urheilukeskukses- keskustan palveluihin ja lentokentälle. aseman yhteyteen on myös mahdollinen sa järjestetyissä tilaisuuksissa vierailee Messukeskuksen saavutettavuus para- kehityssuunta. Sijoittuessaan pääradan vuosittain lähes miljoona ihmistä. Valta- nisi Lakalaiva-Rautaharkon henkilöju- varteen kehittyvä Messukeskus houkut- kunnallisesti Messukeskuksen sijainti on na-aseman ja mahdollisen keskusta-len- telisi sekä seudullisia että valtakunnalli- hyvä, mutta parantamisen varaa on silti toasema-yhteyden (shuttlebus/raitiotie) sia investointeja.

Kartta: Jukka-Antero Aaltonen / MASU / Tampereen kaupunki 2014. Henkilöjunaliikenteen asemanseutu (järjestelyratapihan alue)

LLielahtiielahti Kestävän kaupunkirakenteen kehityssuunta / Raitiotien jatke / raideyhteystarve TTesomaesoma

MMediapolisediapolis KKolmenkulmaolmenkulma KKeskustaeskusta KKoilliskeskusoilliskeskus KKaupinaupin kampuskampus

TTaYaY

HHankkioankkio

PPirkkalairkkala RRautaharkkoautaharkko MMessukeskusessukeskus

LLakalaivaakalaiva LLahdesjärviahdesjärvi HHervantaervanta

PPeltolammieltolammi TTTYTY

VVuoresuores

Kuva 30. Kaupunkistrategian mukaisesti Tampere kehittyy voimakkaasti raitiotien varressa, aluekeskuksissa ja etelän suunnassa. Lakalaiva-Rautaharkon alueesta muodostuu osa tulevaisuuden kestävää kaupunkirakennetta.

Peltolammi Lakalaiva Lahdesjärvi

Peltolammille on laadittu yleissuunnitel- Merkittävien muutosalueiden, kuten La- Lahdesjärveä on kehitetty kasvavan ma alueella vireillä olleiden hankkeiden, kalaivan, kehityksen vaikutukset säteile- kaupunkiseudun kaupallisena keskitty- kuten viereisen Lakalaivan kehittämisen, vät laajasti ympäröivään kaupunkiraken- mänä. Alue sijaitsee seudullisesti ja val- jatkoksi. Lakalaiva on nähty tulevaisuu- teeseen, joten muutosalueiden hallinta takunnallisesti merkittävien pääväylien den aluekeskuksena, johon voisi sijoit- on luonteva osa koko kaupungin kehittä- risteyskohdassa sekä tärkeiden rautatie- tua palveluiden ja työpaikkojen lisäksi misen näkökulmaa. Tampereen kaupun- ja lentoliikenteen henkilö- ja logistiikka- myös asumista. Lakalaivan kehittyessä ki on asettanut alueen rakennuskieltoon terminaalien läheisyydessä. Ennustei- aluekeskukseksi muodostuu Peltolammi tulevien muutosten edellytysten turvaa- den mukaan Tampereen seudun kasvu aiempaa vetovoimaisemmaksi asuina- miseksi. Lakalaivassa muutospotentiaali edellyttää sekä työpaikka-alueiden että lueeksi. Peltolammin yleissuunnitelmas- lähtee liikkeelle muun muassa alueen ostovoiman lisääntyessä myös kaupallis- sa on havainnollistettu täydennysraken- nykyisellään yksipuolisesta käytöstä, sil- ten tilojen lisärakentamista. Lahdesjärvi tamisen tuomia mahdollisuuksia kattaa lä lähes 80 % liiketiloista on autokaup- kiinnittyy olemassa olevaan yhdyskunta- peruskorjausiässä olevan rakennuskan- paa. Uudistuvan autokauppatoiminnan rakenteeseen, joten alueen tehokkaampi nan uudistamisesta syntyviä kuluja. Po- keskittyminen esimerkiksi Linnakal- rakentaminen toteutunee muun muassa tentiaalisia täydentämisen paikkoja on lioon vapauttaisi tilaa muuhun käyttöön. Vuoreksen kasvun myötä. Palveluverkon löydettävissä muun muassa Peltolam- osana alue mahdollistaa laajemmin koko min vanhan ostarin ja koulun alueilta. eteläisen kaupunkiseudun kehittämisen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 24 | Rakennetarkastelu

Kaupunkien kehitys ja kasvu toteutuvat Tampereen kaupunkistrategiassa kenteeseen pohjautuvalle kehitykselle entistä enemmän uudistamalla olemassa sekä vireillä olevissa maakuntakaava- ja Lakalaivassa ja Rautaharkossa. olevaa yhdyskuntarakennetta kestäväksi kaupunkiseudun rakennesuunnitelma- Intensiivistä työpaikka- ja palve- eikä laajentamalla sitä. Yhdyskuntara- töissä on kirjattu tavoitteeksi kehittää lurakentamista varten Rautaharkko ja kenteen uudistaminen kestäväksi tar- ja vahvistaa kaupunkiseudun eteläistä uuden aseman seutu tarjoavat pitkällä koittaa monin paikoin olemassa olevan kasvusuuntaa. Kehittämisen element- aikavälillä Tampereen keskustalle laa- toiminnallisuuden, väljyyden ja tilankäy- teinä esiin nousevat liikennejärjestel- jentumisen alueen. Lakalaivasta on muo- tön uudelleen arviointia. Tämä tarkoit- mähankkeet, eli läntinen ratayhteys ja dostettavissa jo nyt uusi aluekeskus ke- taa myös, että kaupunkirakenteen talou- siihen liittyvä Viinikan ja Rantaperkiön hittämällä aluetta palveluverkon osana, dellisuuden merkitys lisääntyy. Alueet, järjestelyratapihojen siirto, uusi henki- mutta myös asuinrakentamisella. Tär- joille on jo rakennettu teknisen huollon löliikenteen asema Rautaharkkoon, yh- keänä tavoitteena on myös muodostaa verkkoja, hyödynnetään entistä tehok- dysrata lentoasemalle sekä VT 3:n uusi Rautaharkon ja Lakalaivan välinen ke- kaammin. linjaus (ns. Puskiaisen oikaisu). Kaikilla hätien ja rata-alueen ylittävä yhtenäinen Tampereella laaditaan kantakaupun- näillä hankkeilla on merkittäviä vaiku- kaupunkirakenne, mistä syystä tarvitaan kia koskevaa yleiskaavaa, jossa yhtenä tuksia Lakalaiva-Rautaharkon alueen huomattavia ratkaisuja paikallisen lii- lähtökohtana on suunnitella uudistamis- kehittämiselle. kenneverkon kehittämiseen. Tästä syys- ta vaativien alueiden maankäyttö suh- Tampereelle sijoittuva uusi eteläi- tä maankäytön kehittämispotentiaali teessa muuhun kaupunkirakenteeseen, nen henkilöliikenteen asema tarkoittaa on huomioitava erilaisia liikenneverkon mutta myös elinkeinoelämän ja palvelu- alueen merkittävää uutta kytkentää val- kehittämisen ja mm. väylien kattamisen rakenteiden tarpeisiin. Lakalaiva-Rauta- takunnalliseen liikennejärjestelmään. ratkaisuja mahdollistavana lähtökohta- harkko on yksi parhaimmista kantakau- Aseman merkitys nykyisistä lähtökoh- na. On myös huomattava, että pelkästään pungin ja koko kaupunkiseudun alueista, dista toteutettuna on vähäisempi, mutta maakunta- ja yleiskaavalla ei haluttua jolle kohdistuu merkittävä kehittämispo- hyvällä kytkeytymisellä lentoasemalle kehitystä saada aikaan, vaan toimia tar- tentiaali ja samalla mahdollisuus eheyt- ja Tampereen keskustaan, asemasta ja vitaan mm. maa-, elinkeino-, asuntoja tää yhdyskuntarakennetta. Yksi alueen sitä ympäröivästä alueesta on muodos- palvelupolitiikan keinoilla. vahvuustekijöistä on sen saavutettavuus tettavissa jopa kansainvälisesti varteen- paikallisesti, seudullisesti ja valtakun- otettava toimintaympäristö. Osa seudun nallisesti. Toinen vahvuus on maankäy- uusista elinkeinoelämän toiminnoista, tön mahdollisuus entistä kestävämpään jotka hyötyvät ensisijaisesti laajasta au- kaupunkirakenteeseen. Alueita voidaan tosaavutettavuudesta ja liikennevirrois- rakentaa uudelleen, mutta myös yhdys- ta, ohjautuu Puskiasten oikaisun myötä kuntarakennetta hajauttavia toimintoja, muualle ohi Lakalaivan. Molemmat te- kuten järjestelyratapiha, voidaan siirtää kijät ovat hyödynnettävissä kestävään toisaalle. liikkumiseen ja tiiviiseen yhdyskuntara-

Kuva 31. Peltolammin viitesuunnitelmassa alueelle on visioitu koulun lisäksi muun muassa toimistotornia sekä siihen kytkeytyvää liike- ja palvelukeskusta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 25 | KUVAT SOFIA BUSINESS PARK & IWAN BAAN

Kuva 32. Hyvin saavutettavasta Lakalaiva-Rautaharkon alueesta voidaan kehit- tää oheisen visiokuvan kaltainen kestävän kaupunkirakenteen tiivistymä, johon ihmisten virrat myös pysähtyvät asumaan, työskentelemään ja viettämään aikaa. Suurten väylien aiheuttamaa häiriötä voidaan vähentää bulevardisoinnin ja kansi- ratkaisujen avulla.

Vaiheistus

Rakenneanalyysin perusteella Rauta- Ratapihan siirto vapauttaa nykyisiä mutta uudistamisen käynnistyminen harkko-Lakalaivan rakennetarkaste- rautatieliikenteen alueita Rautaharkos- vaatinee kuitenkin merkittävää alkusy- lussa on päädytty siihen, että suunnit- sa n. 25 ha muuhun maankäyttöön, ja säystä esim. julkisen toimijan aloittees- telualueella muutoksen toteutuminen ympäröivät alueet vapautuvat järjestely- ta. Nykyisen toiminnan siirtymiselle kahdessa vaiheessa on tavoiteltavin ke- ratapihan aiheuttamista reunaehdoista toisaalle on luotava edellytyksiä. Teolli- hityspolku. Aluekokonaisuutta koskevan (melu, tärinä, ilmanlaatu jne.) mahdol- sen toiminnan väistyessä myös tiloihin merkittävimmän muutoksen lähtökohta, listaen alueiden kehittämisen uusista väljästi rakentunut kaupan toiminta ha- järjestelyratapihan siirtyminen, toteutu- lähtökohdista. Henkilöliikenteen asema keutuu todennäköisesti muualle ja mm. nee vasta vuoden 2040 jälkeen. on uusien toimintojen ja rakentamisen autokauppa keskittynee toisaalle kau- Ennen järjestelyratapihan siirtoa lähtökohta Rautaharkossa. punkiseudun alueella. uudelle henkilöliikenteen asemalle olisi Lakalaivan uudistamiselle ja täyden- osoitettavissa sijoituspaikka välittömäs- nysrakentamiselle on jo nyt kysyntää, ti kehätien pohjoispuolella. Tässä asema jota konkretisoivat alueella vireillä ollut sijoittuisi hyvin nykyisen messukeskuk- osayleiskaavatyö, Peltolammin yleis- sen kannalta, mutta on vaikeasti kytket- suunnitelma sekä Peltolammin kouluun tävissä itäpuolella kehittyviin Rautahar- liittyvä viitesuunnitelma. Varsinaisia kon ja Lakalaivan alueisiin. esteitä uudistamiselle ei ole nähtävissä,

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 26 |

Vaihe 1: Lakalaivan aluekeskus

Lakalaivan alueesta on muodostetta- pohjoisempana Lempääläntien kaisto- kalaiva alueiden välille. Jo ennen rata- vissa yhdessä täydentyvän Peltolammin ja voidaan varata kävelyn ja pyöräilyn pihan siirtoa on tarve kehittää sisäisiä asuntoalueen kanssa Tampereen eteläi- käyttöön sekä osoittaa osaksi viheryhte- itä-länsi-suuntaisia liikenneyhteyksiä, nen aluekeskus. Lahdesjärven ja Vuo- yksien verkostoa. varsinkin siinä tapauksessa, että henki- reksen alueiden rakentumisesta, mutta Alueen uudelleen rakentamisen var- löliikenteen pysäkki sijoitetaan alueelle myös eteläisten kaupunginosien täyden- mistaminen edellyttää riittävää kehittä- ennen ratapiha-alueiden vapautumista. tymisestä johtuen eteläiselle alueelle mispotentiaalia alueen uudistamisessa. Ilmailutietä on mahdollista jatkaa silta- syntyy kysyntää asuntorakentamisen Asuntorakentaminen tulee mitoittaa si- yhteydellä Vanhalle Lempääläntielle ja täydentämiselle ja palvelurakenteiden ten, että paikallinen palvelutarve tuottaa kehäväylän kohdalla alueiden välistä yh- uudistamiselle. Lakalaivan sijainti val- riittävää peruskysyntää lähipalveluille. tenäisyyttä voidaan parantaa erilaisilla takunnallisten pääväylien tuntumassa Alueen logistiset edellytykset on hyö- kattamisen ratkaisuilla. Tilallisesti, toi- asettaa alueen myös seudullisesti mer- dynnettävissä laajemman alueen palve- minnallisesti ja kustannusten hallinnan kittäväksi logistiseksi keskittymäksi, lukeskittymänä. Mikäli maakuntakaavoi- kannalta yhteyden suunnittelu ja raken- mikä on hyödynnettävissä aluekeskuk- tuksessa sijoitetaan Lakalaivan alueelle taminen on haastavaa, mutta yhteyden sen elinvoimana ja lisävahvuutena. seudullinen kaupan suuryksikkö, alueen muodostamisesta saatava hyöty on kui- Lakalaivaan on muodostettavissa liiketilakannan lasketaan kasvavan mer- tenkin merkittävä viereisille yritysalu- kaupunkirakenteellinen ”pääkatu” kai- kittävästi vuoden 2020 paikkeilla. eille ja mahdollistaa alueen kehittymisen kille liikennemuodoille (joukko-, auto- ja Lakalaivan autosaavutettavuus eri yhdessä messukeskuksen kanssa veto- kevytliikenne), joka muodostaa aluekes- suunnista tapahtuu pääosin Lakalaivan voimaiseksi Pirkanmaan seudun elinkei- kuksen fyysisen tiivistymän. Asukkaiden eteläosan kautta, mutta myös kehätieltä noelämän ja tapahtumien ”bulevardiksi”. lisäksi alueelle ohjautuu ohikulkevaa lii- lännen (lentoaseman) suunnasta sekä kennettä kaikilla kulkumuodoilla, mikä Lahdesjärven eritasoliittymästä. Uusien tuottaa kadunvarrelle lähipalveluiden päätieyhteyksien synnyttäminen alueel- ja pienyritysten edellyttämää riittävää le on hankalaa, sillä VT 3:n ja kehätien Täydennysrakentaminen asiakasvirtaa. Tehokkaasti rakennettuna liittymä on suunniteltu järjestelmäliitty- ja muutosalueet ja palveluja kokoavana, aluekeskus on mänä eikä siihen voi yhdistää maankäyt- toiminnallisesti, sosiaalisesti ja taloudel- töä palvelevia ramppeja. Seudullinen Tärkeä viher- ja virkistysyhteys lisesti kestävää kaupunkirakennetta. ja valtakunnallinen saavutettavuus on Alueen nykyisen liikenneverkon uu- kuitenkin riittävän hyvällä tasolla, joten Liikenteellinen yhteystarve delleen jäsentely on jo käynnissä. Sen yhteyksien kehittämisvaatimukset kos- edetessä liikenteelle varattua tilaa mm. kevat erityisesti alueen sisäistä liikenne- Henkilöliikenteen asema Lempääläntien kohdalla on otettavissa verkkoa. muuhun maankäyttöön. Peltolammin Kehäväylän lisäksi myös rata-alueet Mahdollinen kansialue kohdalla ylimitoitettua väyläympäris- aiheuttavat nykyisellään esteen Här- töä voidaan osoittaa rakentamiseen, mälä-Rantaperkiö ja Peltolammi-La-

kansialue

laajennussuunta

virkistys- ja viheralueyhteys

kattamisen mahdollistama uusi rakentamisalue

Kuva 33. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty väylien kattamisen selvitys, jossa Lakalaiva on arvioitu kansirakentamiselle soveltuvaksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 27 |

Messukeskus Henkilöliikenteen asema

KauppaaK LogistiikkaaL Työpaikka-T rakentamistar

Asumista

Lahdesjärven seudullinen Lakalaivan julkisten logistiikan ja ja kaupallisten kaupan alue palvelujen aluekeskus

Asumista

0 500m 1km Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 28 |

Vaihe 2: Uusi asemanseutu

Asema toteutuu Rautaharkon alueel- pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen yhteys asukasta tai työpaikkaa varten. Tämän li- le jo ennen järjestelyratapihan siirtoa Ilmailukadulta Vanhalle Lempääläntiel- säksi radan länsipuolen kortteleiden ke- siten, että asemanseutu kytkeytyy La- le on keskeinen ja edellyttää ratkaisuja, hittäminen sekä asumista että työpaik- kalaivan täydentyvään maankäyttöön mikäli asema toteutuisi ennen ratapihan koja varten tuottaa uutta rakentamista sekä liikenneratkaisuihin joka yhdistää siirtoa. vastaavan määrän. Uudelleen rakenta- Rautaharkon ja Lakalaivan alueita. Ra- Tarkastelussa uudet korttelit ratapi- misen alueita ovat myös Koivistonkylän kennetarkastelun toisessa vaiheessa on han alueella on keskitetty suoraan ase- Prisman alue (n. 4,5 ha) ja Lakalaiva ko- esitetty lisäksi järjestelyratapihan siir- malle kytkevien pääkatujen yhteyteen. konaisuudessaan (n. 45 ha). rosta aiheutuvaa maankäytön potentiaa- Aseman itäpuoliset alueet on varatta- Mikäli aseman toteutuminen kytkey- lia uuden asemanseudun ympäristössä. vissa kokonaisuudessaan keskustatoi- tyy ratapiha-alueiden vapautumiseen, Henkilöliikenneaseman myötä alueen mintojen alueeksi, länsipuolta voidaan aseman sijoittamisessa voidaan huomi- maanarvo nousee, mikä johtaa alueke- kehittää työpaikkojen ja palvelujen oida laajemmin liikenteellisten itä-län- hitysaaltoon laajasti lähiympäristössä, alueena. Kaupunkikuvan ja maaston- si-suuntaisten yhteyksien vaatimukset mikä edellyttää myös uusien liikenteel- muotojen kannalta, mutta myös toteu- ja aseman kytkeytyminen kehittyvien listen yhteyksien tarpeita. tumisen varmistamiseksi alueiden ke- maankäyttöalueiden keskelle. Lakalaivasta keskustaan toteutetaan hittämisen lähtökohtana voi olla korkea uusi radan suuntainen katuyhteys, joka rakentaminen. Kehittämispotentiaalin mahdollistaa myös Vuoreksen ja kes- hyödyntämisellä voidaan varmistaa ase- kustan välisen katuraitiotien aseman manseudun ympäristön ja Lakalaivan Täydennysrakentaminen läheltä. Juna-aseman ja Lakalaivan alue- aluekeskuksen fyysinen kytkeytyminen. ja muutosalueet keskuksen välinen etäisyys on noin 500 Kehäväylän kohdalla alueiden välistä yh- m. Rata-alueen ylittävä kävelyn ja pyö- tenäisyyttä voidaan parantaa erilaisilla Tärkeä viher- ja virkistysyhteys räilyn yhteydet voidaan sijoittaa aseman kattamisen ratkaisuilla sekä varaamalla seudulle, mutta tarve muodostuu myös tilaa kävely- ja torialueiksi. Henkilöliikenteen asema pohjoisemmaksi Rautaharkon omakoti- Ratapiha-alueen laajuus mahdollis- alueen kohdalle. Asemaa ja koko kehit- taa uusia korttelialueita noin 25 ha, mikä Mahdollinen katuraitiotieyhteys tyvää aluekokonaisuutta varten kävelyn, vastaa rakentamista yhteensä noin 5000

Kuva 32. Lakalaiva-Rautaharkon alueesta voi muodostua oheisen visiokuvan ta- paan vetovoimainen yhdyskuntarakenteen solmukohta, josta löytyy toimintaa ja aktiviteetteja eri vuorokaudenaikoina. P & WALLPAPERU S KUVAT WIKIMEDIA COMMONS & WALLPAPERUP COMMON

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 29 |

Kaupunkibulevardi

Työpaikka- rakentamista Asumista

Messukeskus NäyttävääN Henkilöliikenteen pääkonttoritasonp asema toimistorakentamistato

KauppaaKauppaK a Kehitettävä alue LogistiikkaaLogistiikka Työpaikka-TyT öpaikka rakentamistarakentami AsumistaAAssumumumista

Lahdesjärven seudullinen LLaLakalaivankalaivan julkistenjulkisteenn logistiikan ja jjaa kaupallisten kaupan alue palvelujen aluekesaluekeskussskusskuuss

Asumista

0 500m 1km Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 30 | Lähteet

Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. City scratching. Polemic interpretation. Tampere University of Technology, Department of Architecture, 2004.

Hernesniemi, Hannu; Lammi, Markku & Ylä-Anttila, Pekka. Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus. Taloustieto Oy, 1995.

Loikkanen, Heikki A.; Laakso, Seppo & Susiluoto, Ilkka. Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin ai- heisiin. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2012.

Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu. EHYT, Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella. 2011.

Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu. Kantakaupungin yleiskaava 2040. Maankäy- töltään muuttuvien alueiden selvitykset: Viitesuunnitelma Peltolammin koulun sijoittamisesta kehittyvään Lakalaivaan. 2013.

Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu. Kantakaupungin yleiskaava 2040. Väylien kattamisen selvitys (luonnos). 2014.

Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut / Selvitykset ja arvioinnit. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. 2008.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu | 31 |

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Lakalaiva-Rautaharkko -alueen maankäytön rakennetarkastelu