7 Ihmisten ELINOLOT JA VIIHTYVYYS

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

7 Ihmisten ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 7 IHMISTEN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 7.1 Lähtötiedot ja menetelmät Viher- ja virkistysalueet Näiden lisäksi Rantaväylän läheisyydessä on muu- Nykyisen Rantaväylän ja katuverkoston läheisyys ai- tamia ulkoiluun ja virkistykseen liittyviä kohteita, heuttaa lähialueen asukkaille melu-, päästö- ja viih- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tavoit- Hankealueella on useita kaupunkipuistoja ja muita joista tärkeimpinä voidaan mainita Santalahden ja tyvyys- ja estevaikutushaittoja sekä turvattomuutta. teena on ollut tunnistaa hankkeen keskeiset vaiku- virkistys- ja viheralueverkoston osia. Tampereen vi- Onkiniemen uimarannat sekä Santalahden, Musta- Rantaväylän vilkas läpikulkuliikenne lisää melua tukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ihmis- heralueohjelma 2005–2014 ja Tampereen kantakau- lahden ja Naistenlahden pienvenesatamat. ja ilmansaasteita. Väylä myös pirstoo ympäristöä ten elinympäristöä koskevia vaikutuksia on käsitelty pungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 (KYMS) ja vaikeuttaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen myös muissa vaikutusarvioinneissa, esimerkiksi muodostavat viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- Asutus ja herkät kohteet kehittämistä. luvut 6 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, 8 Melu, ja kehittämissuunnitelman, jossa viheralueverkosto 9 Tärinä ja runkomelu, 10 Päästöt ja ilmalaatu sekä on jaettu merkittäviin, toiminnallisesti merkittäviin Rantaväylä kuuluu tiivisti rakennettuun Tampereen 16 Liikenne ja liikenneväylät. ja kehitettäviin osiin sekä toiminnallisiin yhteyksiin. keskusta-alueeseen, ja sen lähivaikutusalueella on Luonnontalouden, maiseman, historian, kaupunki- runsaasti asutusta. Alle sadan metrin etäisyydellä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty kuvan sekä virkistystoimintojen kannalta merkittä- asuintaloja on Santalahdessa, Onkiniemessä, Amu- laadullisena asiantuntija-arviona. Arvioinnissa on vimpiin osiin kuuluvat Tammerkosken rannat, Hä- rissa Näsijärvenkadun ja Sepänkadun ympäristös- ollut mukana useita asiantuntijoita, muun muassa meenpuisto ja Näsinpuisto ympäristöineen sekä sä, Armonkalliolla Soukanlahdenkadun ympäristös- sosiologi, maankäytön suunnittelija ja liikennesuun- Kauppi-Niihaman läntinen alue ja Osmonpuisto. sä sekä Tammelassa. nittelija. Santalahden rantapuisto on Rantaväylän hankealu- Aivan Rantaväylän välittömässä läheisyydessä ei Lähtötietoina ja menetelminä on käytetty paikkatie- een ainoa kehittämisen tarpeessa oleva viheralue. ole ns. herkkiä kohteita. Herkkinä kohteina pidetään totarkasteluja, muita karttatarkasteluja, melu- ja il- Muut nykyisen Paasikiven–Kekkosentien läheisyy- toimintoja, joissa oleskelevat väestöryhmät ovat malaatumallinnusten tuloksia sekä maastokäyntejä. teen sijoittuvat viheralueet ovat luonnonmukaisia muuta väestöä herkempiä liikenteen ympäristöhäi- Arvioinnissa hyödynnettiin myös asukkailta saatua lähivirkistysalueita tai suojaviheralueita. Näsijärven riöiden haittavaikutuksille. Näihin luetaan yleisimmin palautetta. Teemakartoille sijoitettiin niin sanotut her- rantaan (Lielahdesta Naistenlahteen) on osoitettu päiväkodit, koulut, vanhusten palvelut ja sairaalat. kät kohteet ja muut kokoontumistilat. Kohteet sijoi- toiminnallinen viheryhteystarve, jonka luonne ja si- On kuitenkin otettava huomioon, että Rantaväylän tettiin kartoille käytettävissä olevien tietojen mukaan joittuminen on toivottu voitavan määritellä tarkem- lähialueella on monia toimintoja, joissa oleskelee ja ja niissä voi olla puutteita. man maankäytön suunnittelun yhteydessä. liikkuu monenlaisia väestöryhmiä. Asuintalojen ja puistojen yhteydessä on leikkipaikkoja lapsille. 7.2 Nykytilanne Tampereen keskusta on tiiviisti rakennettu liike- toiminnan, työteon, asumisen ja hallinnollisten toimintojen alue kahden suuren järven välissä. Pohjois-eteläsuunnassa keskusta-aluetta jakaa Tammerkoski ja rautatie ratapihoineen. Valtatien 12 Rantaväylän suunnittelujakso sijoittuu Tampereen keskeisimpään osaan, jonka alueelle on sijoittunut lähes viidennes kaupungin asukkaista. Suunnitte- lujaksolla Rantaväylän välittömässä läheisyydessä asutus on Näsijärven rantavyöhykettä lukuun otta- matta tiivistä, palvelut ja virkistysalueet (Kauppi ja Pyynikki) ovat lähellä ja liikenneyhteydet monipuo- lisia. Tammerkosken ympäristössä, Onkiniemes- sä ja Naistenlahdessa lisäarvoa asumiseen antaa historiallinen ympäristö. Vanhan rakennuskannan lomaan on vuosien saatossa rakennettu uutta, jo- ten rakennuskanta ei ole yhtenäistä. Yksi Suomen tunnetuimmista matkailukohteista, Särkänniemen huvipuisto, sijaitsee Näsijärven rannassa tukeutuen liikenteellisesti Rantaväylään. Huvipuiston liikenne lisää kesäaikaan merkittävästi Rantaväylän liiken- Kuva 7.1. Rantaväylän alueen monimuotoista ympäristöä, Satamatoimisto Naistenlah- Kuva 7.2. Purjehdusseuran paviljonki Pajasaaressa, rautatien ja Rantaväylän siltojen teen ruuhkautumisherkkyyttä. dessa. välissä. 40 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Kuva 7.3. Ihmisten elinympäristö ja palvelut. Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 41 7.3 Vaikutukset lisäkaistat, kevyen liikenteen järjestelyt ja alikulut valtatien reunassa kulkeva itä-länsisuuntainen kevy- edellyttävät nykyisen liikennealueen leventämistä. en liikenteen väylä liittyy osaksi katuverkkoa Santa- Vaihtoehto 0, nykyinen väylä Uudet kaistajärjestelyt erityisesti Laiturikadun, Nä- lahden eritasoliittymän ja Näsijärvenkadun välisellä sijärvenkadun ja Tampellan esplanadin liittymissä alueella. Rantaväylän suuntaisesti liikkuvan kevyen Vaihtoehto 0 kuvaa nykytilannetta ja ennustetilan- lisäävät valtatien visuaalista estevaikutusta. liikenteen turvallisuus, sujuvuus ja viihtyisyys pa- netta vuoden 2030 liikennemäärillä. Nykytilanteessa ranevat Santalahden eritasoliittymän ja Näsijärven- liikenneväylä ruuhkautuu säännöllisesti arkipäivisin Uudet yli- ja alikulkukäytävät parantavat jalankul- kadun liittymän välisellä osuudella. aamu- ja iltapäivällä. Vaihtoehdossa 0 vuoteen 2030 kijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta Rantaväylän mennessä asumisviihtyvyys tien läheisyydessä ylityskohdissa. Uusia yli- ja alikulkukäytäviä on esi- Maanalaisen ajotunnelin päähän sijoittuvat erita- heikkenee nykyisestä liikennemäärien kasvaessa. tetty Sepänkadun, Sahanteränkadun, Laiturikadun soliittymät leventävät tiealuetta sekä heikentävät Asutusta tien lähellä on erityisesti Santalahdessa, ja Näsijärvenkadun liittymiin. Kevyen liikenteen taajamakuvaa ja lisäävät liikenteen häiriötekijöitä Onkiniemessä, Amurissa ja Armonkalliolla. risteämisjärjestelyillä parannetaan Onkinimen ja lähiympäristössä. Särkännimen alueiden saavutettavuutta erityisesti Vaihtoehto sisältää Paasikiventien ja Sepänkadun keskustan suunnasta saavuttaessa. Rantaväylän Liikennemäärät pienenevät Sepänkadun ja Näsi- joukkoliikennekaistat, jotka parantavat joukkolii- suuntaisesti liikkuvan kevyen liikenteen turvallisuus järvenkadun liittymissä, mikä parantaa jonkin ver- kenteen sujuvuutta erityisesti aamu- ja iltaruuhkan tai sujuvuus ei olennaisesti muutu vaihtoehdosta 0 ran lähiasukkaiden asuinympäristön viihtyisyyttä. aikaan. Parannustoimenpide lisää joukkoliikenteen esitetyillä järjestelyillä. Rantaväylän suuntaisen ke- Kevyen liikenteen turvallisuus liittymissä paranee houkuttelevuutta ja parantaa eri väestöryhmien liik- vyen liikenteen viihtyisyys ja koettu turvallisuuden ja odotusajat suojatiellä lyhenevät liikennemäärien kumismahdollisuuksia Rantaväylän ja Sepänkadun tunne heikkenevät liittymien lisäkaistojen siirtäessä vähentyessä. Lännen suunnalta (Lentävänniemen vaikutusalueella. Toisaalta vaihtoehdon välityskyky- ajoradan reunaa lähemmäksi kevyen liikenteen väy- suunta) on nykyistä sujuvampi kulkuyhteys autolla ongelmat Rantaväylällä muun ajoneuvoliikenteen lää. keskustan palveluihin saavuttaessa. osalta heijastuu liikenteen siirtymisenä Pispalan valtatielle. Tällä on joukkoliikenteen sujuvuuteen Vaihtoehto 0+ rajoittaa maankäytön kehittämistä lii- Santalahden eritasoliittymässä Tikkutehtaan kohdan merkittävä heikentävä vaikutus. kenneväylään rajautuvilla alueilla. Tämä heikentää kevyen liikenteen alikulkukäytävä korvautuu risteys- osaltaan mahdollisuuksia tiivistää kaupunkiraken- sillalla, jonka kautta kulku Santalahdesta Näsijärven Liikenneväylä rajaa visuaalisesti ja toiminnallisesti netta ja parantaa alueen palveluja sekä mahdolli- rantavyöhykkeelle edellyttää kahden valo-ohjatun rantavyöhykkeen keskustan kaupunkirakenteesta. suuksia parantaa kaupunkikuvaa. suojatien ylityksen. Tien ja katujen ylitykset tapahtuvat pääsääntöisesti liikennevalo-ohjatuissa tasoristeyksissä, mikä es- Vaihtoehdon 0+ rakentamisen aikaisia vaikutuksia Onkiniemen Trikoon kohdalla Rantaväylä kulkee tää poikittaisten kevyen liikenteen akseleiden tai ovat liittymien lisäkaistojen rakentamisen edellyttä- tunnelissa, mikä avaa maan käytön kehittämismah- viheryhteyksien syntymisen. Liikennemäärien li- mät liikennejärjestelyjen muutokset sekä rakentami- dollisuuksia ja mahdollisuuksia parantaa ympäristön sääntyessä valtatien estevaikutus lisääntyy. Yhtey- sesta aiheutuva melu, pöly ja tärinä. viihtyisyyttä liikenneväylän kohdalta vapautuvalta det väylän pohjoispuolelle Näsijärven rantaan ovat Kuva 7.4. Soukkapuisto on suosittu leikkipaikka talvipäi- alueelta. heikot tai hankalasti saavutettavissa. vänä. Vaihtoehto 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliittymät Tampellan esplanadin eritasoliittymän toteuttami- Rantaväylän suuntainen seudullinen jalankulun ja nen edellyttää liikennealueen leventämistä ja ra- pyöräilyn yhteys kulkee vilkasliikenteisen valtatien Vaihtoehdossa
Recommended publications
  • Robust Methods and Conditional Expectations for Vehicular Traffic Count Analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1
    Kilpi et al. European Transport Research Review (2020) 12:10 European Transport https://doi.org/10.1186/s12544-020-0399-8 Research Review ORIGINAL PAPER Open Access Robust methods and conditional expectations for vehicular traffic count analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1 Abstract We study the problem of making algorithmic statistical inferences about the dynamics of city traffic. Our data is based on loop detector counts of observed vehicles in various roads in the city of Tampere, Finland. We show that meaningful correlations can be found between traffic asymmetries at different measurement locations. The traffic asymmetry is the difference of the traffic counts of the opposite directions of a road. The correlations can be further quantified by estimating how much they effect on the average values of the traffic asymmetries at the neighbouring locations. Conditional expectations, both sample and binormal model-based versions are useful tools for quantifying this effect. The uncertainty bounds of conditional expectations of the binormal model distribution are extremely useful for outlier detection. Furthermore, conditional expectations of the multinormal distribution model can be used to recover missing data with bounds to uncertainty. Keywords: Loop detector, Traffic count data, Robust statistics, Truncated distribution, Multinormal distribution 1 Introduction The motivation of this work is to provide a statistically People’s travel behavior is initiated by the need to travel robust algorithmic framework for automated analysis of and then choosing the mode, route and time for trips. loop detector data. This framework is applied to loop Travel behavior can be expressed in transport planning detector counts of observed vehicles at various crossroads and management by origin-destination matrices (OD), in the city of Tampere, Finland.
    [Show full text]
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit Virpi Ekholm, kiinteistöjohtaja 15.4.2021 • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 1 • 2011 Pispalalainen 1 / 2011
    1 • 2011 Pispalalainen 1 / 2011 Päätoimittaja Hannu T. Sepponen toimitussihteerit Hilkka Hakala Aino Sepponen 1 • 2011 Seija Virkkunen toimituskunta Hilkka Hakala Mennyt talvi ja luMisota Paula Huhtanen Ilpo Mikkonen Kulunut pitkä talvi muistetaan pääkau- kunnossapito lipsui pahan kerran. Ei Veikko Niskavaara punkiseudulla Lumisodan aikana. Tuli voi olla sallittavaa, että ihmiset saavat Asko Parkkonen lunta muuallakin. Tampereella koettiin välttämättömän kunnossapidon palve- Marita Sandt kuukausien ajan hankaluuksia tavalla, lun vain erikseen hälyttämällä, tai oma- Hannu T. Sepponen jota ei ollut koettu usein viime vuosina. toimisesti pakkotilanteessa. Jokainen Aino Sepponen Kalusto ja miehistö oli varmasti kovilla, ymmärtää pahimman paineen ajan, Solja Virkkunen mutta silti ihmetystä herätti, kuinka mutta viikkokausia jouduttiin elämään Tietovisat ke klo 19.07 kauan ja sitkeästi oltiin kasautuneiden kuin jäätyneessä perunapellossa. Huutovisa la klo 15.00 Kansikuvat kinosten armoilla. Ensimmäisten kaaos- Kuvaa täydentää, että Pispalan Ilpo Mikkonen päivien jälkeenkin Pispalassa säilyivät liikenteeseen ja paikoitukseen kohdis- Tahmelan viertotie 2 jalkakäytävät kauan käyttökelvotto- tuu jatkuvasti lisää paineita. Useiden taitto massa tilassa. Pispalanharjulla hirvitti kiinteistöjen monet kulkupelit täyttivät puh. 222 3353 Mikko Nenonen katsella kapeassa kujassa autoja väis- ahtaat kadut ja haittasivat myös kevyt- avoinna ark. 15-24, la 12-01, su 12-23 Sami Vuohtoniemi televiä jalankulkijoita ja kadun reunuk- tä liikennettä. Onkohan paikoituksen set olivat pysäköinnille kelvottomassa mitoitus ollut realistisella pohjalla? Ei Livemusiikkia viikonloppuisin! www.kujakolli.fi Painopaikka tilassa. Tilanne oli sama muuallakin ja voi olla hyväksi, että ahtaus syö liikku- Tampereen Offsetpalvelu Oy jatkui lopputalveen saakka. misen turvallisuutta ja kiristää naapu- Ei voi olla yllätys, että maailman risopua. Nyt on myös lisää syitä kysyä, Painosmäärä pohjoisimmassa maassa tulee talvella mitä järkeä on kasvimaat rakentamalla 4500 lunta.
    [Show full text]
  • RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa Taiteilijan Näkemys Erinan Julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA
    ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys Erinan julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA Vedellä on aina ollut erityislaatuinen merkitys suo- malaisille. Sen lisäksi että saamme nauttia maailman puhtaimmasta vedestä, se tarjoaa meille ympärivuo- tisen virkistäytymisen muun muassa uinnin, veneilyn 4 tai kalastamisen muodossa. Maisema on kuin postikortista. Järvimaisemaa par- vekkeeltaan ihastellessa saattaa jopa unohtaa, että asuu kaupungissa. Kaupunkiasuminen ei tarkoita, että omista ehdoistaan tulee luopua. Santalahti yhdistää unelman urbaanista asumisesta järvimaise- masta tinkimättä. Santalahdesta muodostui aikanaan keskeinen teol- lisuusalue sijaintinsa ansiosta Näsijärven rannalla, Tampereen keskustan kainalossa. Tulitikkujen, pa- perin ja pahvin valmistus kukoisti ja alueen yritykset olivat suuri paikallinen työllistäjä. Santalahden vanhat tukkilaiturit ovat sittemmin kadonneet ja teollisuus alueella lakannut. Tilalle on syntynyt hiekkaranta, venesatama ja suuri virkistäy- tymiselle pyhitetty puisto. Teollisuusalue muuttuu asteittain uudeksi ja monimuotoiseksi kaupungi- nosaksi upeilla järvinäkymillä ja virkistysmahdolli- suuksilla, aivan keskustan äärelle. Elämä on onnellisinta kauniin Näsijärven rannalla, kaupungin keskellä. Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys asunnosta A13. ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA TAMPEREEN OMINTAKEISIN KAUPUNGIN- OSA Tampereen Santalahti herää uuteen elämään, kun vanha teollisuusalue
    [Show full text]
  • Tampere, Finland
    Proposal to hold the 23RD INTERNATIONAL CONGRESS OF HISTORICAL SCIENCES on 21–30 August 2020 in Tampere, Finland Proposal to hold the 23RD INTERNATIONAL CONGRESS OF HISTORICAL SCIENCES on 21–30 August 2020 in Tampere, Finland CONTENTS Letter of Invitation from the University of Tampere ................................................................................. 3 Letter of Invitation from CISH National Committee (Finnish Historical Society) ................................................. 4 Letter of Invitation from the City of Tampere ........................................................................................ 5 Why Finland – Why Tampere ............................................................................................................. 6 University of Tampere .................................................................................................................... 7 Congress organization ..................................................................................................................... 8 Finances ................................................................................................................................... 10 Finland – your host country............................................................................................................. 11 Tampere – the congress city ........................................................................................................... 12 Travel to the congress site ............................................................................................................
    [Show full text]
  • KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, Hankejohtaja, Keskustahanke
    KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE • Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä muun muassa ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. • Hanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta-Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta- alueita. Hanke myös koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapiha-alueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. • Keskustahanke tekee elinkenoelämän ja kiinteistöjen omistajien kanssa yhteistyötä keskustan ja sen yritystoiminnan kehittämiseksi. Kaupungin keskustan kulttuurillista ja tapahtumallista elävöittämistä toteutetaan yhdessä kaupungin uuden tapahtumatoimiston kanssa. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 2 AHANKE KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA • Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman joulukuussa 2011 strategisen Keskusta-hankkeen toteuttamisohjelmaksi. • Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda maankäytönja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. • Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämisen strategiset kulmakivet, kehittämislinjaukset toimenpiteineen ja hankkeiden alustavan aikataulun. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 3 AHANKE Seudun kehittämisen viitekehys
    [Show full text]
  • LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä Poistettavat Kentät, Kohdekortit
    Liite 3/5 LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä poistettavat kentät, kohdekortit Korttien väritunnisteet: Eteläinen suuralue Kaakkoinen suuralue Keskinen suuralue Koillinen suuralue Lounainen suuralue Luoteinen suuralue 67 Liite 3/5 Kohdekorttimalli 1 Perustiedot Valokuva kentästä inventointihetkellä. Kohteen nimi Sijainti Kenttä on nimetty yleensä puiston nimen mu- Kaupunginosan nimi, jossa kenttä kaan, mutta nimi voi olla jokin muukin. Kaupunginosa sijaitsee. Asemakaavat ovat hyvin eri ikäisiä eri Kentällä ei ole yleensä virallista katuosoitetta, Asemakaavamerkintä puolilla kaupunkia, joten merkinnät näissä korteissa kentille merkattu osoite on otettu vaihtelevat. Tampereen kaupungin Iris-tietokantajärjestelmään kohdekorttimalli Hoitoluokka on yleisen viheralueluo- tallennetuista osoitteista. Kenttää voi ympäröi- Hoitoluokka kituksen mukainen. dä useita katuja ja sinne saattaa johtaa monta rakennettua väylää tai vakiintuneinta polkuja. Viheraluetyyppi on Tampereen kau- Viheraluetyyppi pungin oman viheraluetyypityksen Kuntoarvio on arvioitu maastoinventointien pe- mukainen. rusteella kentän sekä kenttäympäristön yleisen Kuntoarvio kunnon mukaan. 2 Toiminta-alue= kentän koko ja kenttätoiminnot Selite, millaisia lajeja kentällä voi harjoittaa (esimerkiksi jalkapallo, koripallo) ja onko ken- Toiminta tällä kesä- tai talviharrastusmahdollisuus. Pintamateriaali Selite, millainen pintamateriaali kentällä on (esimerkiksi hiekka, asfaltti). Aitaaminen Selite, jos kentällä aitaus tai esimerkiksi pensasaita. Selite, jos kentällä on muita rakenteellisia suorituspaikkoja,
    [Show full text]
  • Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -Ryhmä
    ”Tasavertaisuus, Oikeudenmukaisuus, Laillisuus” Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä Pispalan asemakaavan muutosta pohjustavan Rakennusoikeus- työryhmän julkaisu 2008: PISPALA VISIO Näsijärveltä Ilmasta Pyhäjärveltä Julkaisun kokoajat: Antti Ivanoff, Aarne Raevaara, Mårten Sjöblom, Juho Kuusinen Valokuvat: Antti Ivanoff, Juho Kuusinen, Aarne Raevaara Ilmakuvat: Lentokuva Vallas 2008, http://suomi.ilmasta.fi Kustantaja: Tampere Pispala - Rakennusoikeus –ryhmä ISBN 978-952-67061-1-5 Versio 1.0 1 Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä SISÄLLYS 1 PISPALA VISIO ........................................................................................................................4 2 PISPALALAINEN RAKENTAMISKULTTUURI ................................................................5 2.1 PISPALAA RAKENNETAAN VIELÄ ...........................................................................................5 2.2 KEINOJA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMISEEN ......................................6 2.3 JULKISIVUMUUTOKSILLA ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ SEKÄ ASUMISMUKAVUUTTA ETTÄ PISPALAN ILMETTÄ ...........................................................................................................................8 2.4 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN ON OSA PISPALAN KULTTUURIHISTORIALLISTA ERITYISPIIRRETTÄ ...........................................................................................................................11 2.5 UUDISRAKENTAMINEN SOPII PISPALAAN , MYÖS VANHAT RAKENNUKSET OVAT AIKANAAN OLLEET UUSIA .................................................................................................................................13
    [Show full text]
  • Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen Ja Santalahden
    SÄRKÄNNIEMEN, MUSTALAHDEN, ONKINIEMEN JA SANTALAHDEN RANTAPUISTON KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS JA JATKOTYÖN LINJAUKSET ”Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki” Kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallituksen kehittämiskokous 16.4.2018 Johtaja Teppo Rantanen / Hankejohtaja Tero Tenhunen 1 12.4.2018 SÄRKÄNNIEMI -MUSTALAHTI –ONKINIEMI –SANTALAHTI KEHITTÄMINEN 1. Pohjoismaiden vetovoimaisin tapahtumakaupunki – strategia ja tavoitteet 2. Särkänniemen alueen kehittämisen tilannekatsaus 3. Onkiniemen kulttuuritehdas 4. Järvikeskus – Lake Center 5. Särkänniemen palloilu- ja monitoimiareena 6. Santalahden rantapuisto 7. Yhteenveto ehdotettavista linjauksista jatkovalmistelua varten 2 12.4.2018 3 12.4.2018 4 12.4.2018 POHJOISMAIDEN VETOVOIMAISIN TAPAHTUMAKAUPUNKI – STRATEGIATAUSTA YLEISTÄ ALUEKOKONAISUUDEN KEHITTÄMISESTÄ Tampereen uuden strategian 2030 ”Sinulle paras” tavoitteena on nostaa Tampere Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tampereen strategisen kehitysohjelman Viiden Tähden Keskustan merkittävin kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja matkailua koskevia tavoitteita toteuttava kokonaisuus on Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston alueista koostuva vetovoimainen keskustan järvenrantakaupungin elämyskeidas. Alueen kehittäminen tukee voimakkaasti kasvavaa tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja tuo Tampereelle paljon lisää matkailijoita ja työtä. Alueen kehittämisellä on suuri aluetaloudellinen merkitys ja sen kehittäminen kokonaisuutena lisää Tampereen kilpailuetua muihin kasvukeskuksiin. Aluekokonaisuuden
    [Show full text]