7 ihmisteN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS

7.1 lähtötiedot ja menetelmät Viher- ja virkistysalueet Näiden lisäksi Rantaväylän läheisyydessä on muu- Nykyisen Rantaväylän ja katuverkoston läheisyys ai- tamia ulkoiluun ja virkistykseen liittyviä kohteita, heuttaa lähialueen asukkaille melu-, päästö- ja viih- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tavoit- Hankealueella on useita kaupunkipuistoja ja muita joista tärkeimpinä voidaan mainita Santalahden ja tyvyys- ja estevaikutushaittoja sekä turvattomuutta. teena on ollut tunnistaa hankkeen keskeiset vaiku- virkistys- ja viheralueverkoston osia. Tampereen vi- Onkiniemen uimarannat sekä Santalahden, Musta- Rantaväylän vilkas läpikulkuliikenne lisää melua tukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ihmis- heralueohjelma 2005–2014 ja Tampereen kantakau- lahden ja Naistenlahden pienvenesatamat. ja ilmansaasteita. Väylä myös pirstoo ympäristöä ten elinympäristöä koskevia vaikutuksia on käsitelty pungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 (KYMS) ja vaikeuttaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen myös muissa vaikutusarvioinneissa, esimerkiksi muodostavat viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- Asutus ja herkät kohteet kehittämistä. luvut 6 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, 8 Melu, ja kehittämissuunnitelman, jossa viheralueverkosto 9 Tärinä ja runkomelu, 10 Päästöt ja ilmalaatu sekä on jaettu merkittäviin, toiminnallisesti merkittäviin Rantaväylä kuuluu tiivisti rakennettuun Tampereen 16 Liikenne ja liikenneväylät. ja kehitettäviin osiin sekä toiminnallisiin yhteyksiin. keskusta-alueeseen, ja sen lähivaikutusalueella on Luonnontalouden, maiseman, historian, kaupunki- runsaasti asutusta. Alle sadan metrin etäisyydellä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty kuvan sekä virkistystoimintojen kannalta merkittä- asuintaloja on Santalahdessa, Onkiniemessä, Amu- laadullisena asiantuntija-arviona. Arvioinnissa on vimpiin osiin kuuluvat Tammerkosken rannat, Hä- rissa Näsijärvenkadun ja Sepänkadun ympäristös- ollut mukana useita asiantuntijoita, muun muassa meenpuisto ja Näsinpuisto ympäristöineen sekä sä, Armonkalliolla Soukanlahdenkadun ympäristös- sosiologi, maankäytön suunnittelija ja liikennesuun- Kauppi-Niihaman läntinen alue ja Osmonpuisto. sä sekä Tammelassa. nittelija. Santalahden rantapuisto on Rantaväylän hankealu- Aivan Rantaväylän välittömässä läheisyydessä ei Lähtötietoina ja menetelminä on käytetty paikkatie- een ainoa kehittämisen tarpeessa oleva viheralue. ole ns. herkkiä kohteita. Herkkinä kohteina pidetään totarkasteluja, muita karttatarkasteluja, melu- ja il- Muut nykyisen Paasikiven–Kekkosentien läheisyy- toimintoja, joissa oleskelevat väestöryhmät ovat malaatumallinnusten tuloksia sekä maastokäyntejä. teen sijoittuvat viheralueet ovat luonnonmukaisia muuta väestöä herkempiä liikenteen ympäristöhäi- Arvioinnissa hyödynnettiin myös asukkailta saatua lähivirkistysalueita tai suojaviheralueita. Näsijärven riöiden haittavaikutuksille. Näihin luetaan yleisimmin palautetta. Teemakartoille sijoitettiin niin sanotut her- rantaan (Lielahdesta Naistenlahteen) on osoitettu päiväkodit, koulut, vanhusten palvelut ja sairaalat. kät kohteet ja muut kokoontumistilat. Kohteet sijoi- toiminnallinen viheryhteystarve, jonka luonne ja si- On kuitenkin otettava huomioon, että Rantaväylän tettiin kartoille käytettävissä olevien tietojen mukaan joittuminen on toivottu voitavan määritellä tarkem- lähialueella on monia toimintoja, joissa oleskelee ja ja niissä voi olla puutteita. man maankäytön suunnittelun yhteydessä. liikkuu monenlaisia väestöryhmiä. Asuintalojen ja puistojen yhteydessä on leikkipaikkoja lapsille.

7.2 Nykytilanne

Tampereen keskusta on tiiviisti rakennettu liike- toiminnan, työteon, asumisen ja hallinnollisten toimintojen alue kahden suuren järven välissä. Pohjois-eteläsuunnassa keskusta-aluetta jakaa Tammerkoski ja rautatie ratapihoineen. Valtatien 12 Rantaväylän suunnittelujakso sijoittuu Tampereen keskeisimpään osaan, jonka alueelle on sijoittunut lähes viidennes kaupungin asukkaista. Suunnitte- lujaksolla Rantaväylän välittömässä läheisyydessä asutus on Näsijärven rantavyöhykettä lukuun otta- matta tiivistä, palvelut ja virkistysalueet (Kauppi ja Pyynikki) ovat lähellä ja liikenneyhteydet monipuo- lisia. Tammerkosken ympäristössä, Onkiniemes- sä ja Naistenlahdessa lisäarvoa asumiseen antaa historiallinen ympäristö. Vanhan rakennuskannan lomaan on vuosien saatossa rakennettu uutta, jo- ten rakennuskanta ei ole yhtenäistä. Yksi Suomen tunnetuimmista matkailukohteista, Särkänniemen huvipuisto, sijaitsee Näsijärven rannassa tukeutuen liikenteellisesti Rantaväylään. Huvipuiston liikenne lisää kesäaikaan merkittävästi Rantaväylän liiken- Kuva 7.1. Rantaväylän alueen monimuotoista ympäristöä, Satamatoimisto Naistenlah- Kuva 7.2. Purjehdusseuran paviljonki Pajasaaressa, rautatien ja Rantaväylän siltojen teen ruuhkautumisherkkyyttä. dessa. välissä.

40 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Kuva 7.3. Ihmisten elinympäristö ja palvelut.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 41 7.3 vaikutukset lisäkaistat, kevyen liikenteen järjestelyt ja alikulut valtatien reunassa kulkeva itä-länsisuuntainen kevy- edellyttävät nykyisen liikennealueen leventämistä. en liikenteen väylä liittyy osaksi katuverkkoa Santa- Vaihtoehto 0, nykyinen väylä Uudet kaistajärjestelyt erityisesti Laiturikadun, Nä- lahden eritasoliittymän ja Näsijärvenkadun välisellä sijärvenkadun ja Tampellan esplanadin liittymissä alueella. Rantaväylän suuntaisesti liikkuvan kevyen Vaihtoehto 0 kuvaa nykytilannetta ja ennustetilan- lisäävät valtatien visuaalista estevaikutusta. liikenteen turvallisuus, sujuvuus ja viihtyisyys pa- netta vuoden 2030 liikennemäärillä. Nykytilanteessa ranevat Santalahden eritasoliittymän ja Näsijärven- liikenneväylä ruuhkautuu säännöllisesti arkipäivisin Uudet yli- ja alikulkukäytävät parantavat jalankul- kadun liittymän välisellä osuudella. aamu- ja iltapäivällä. Vaihtoehdossa 0 vuoteen 2030 kijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta Rantaväylän mennessä asumisviihtyvyys tien läheisyydessä ylityskohdissa. Uusia yli- ja alikulkukäytäviä on esi- Maanalaisen ajotunnelin päähän sijoittuvat erita- heikkenee nykyisestä liikennemäärien kasvaessa. tetty Sepänkadun, Sahanteränkadun, Laiturikadun soliittymät leventävät tiealuetta sekä heikentävät Asutusta tien lähellä on erityisesti Santalahdessa, ja Näsijärvenkadun liittymiin. Kevyen liikenteen taajamakuvaa ja lisäävät liikenteen häiriötekijöitä Onkiniemessä, Amurissa ja Armonkalliolla. risteämisjärjestelyillä parannetaan Onkinimen ja lähiympäristössä. Särkännimen alueiden saavutettavuutta erityisesti Vaihtoehto sisältää Paasikiventien ja Sepänkadun keskustan suunnasta saavuttaessa. Rantaväylän Liikennemäärät pienenevät Sepänkadun ja Näsi- joukkoliikennekaistat, jotka parantavat joukkolii- suuntaisesti liikkuvan kevyen liikenteen turvallisuus järvenkadun liittymissä, mikä parantaa jonkin ver- kenteen sujuvuutta erityisesti aamu- ja iltaruuhkan tai sujuvuus ei olennaisesti muutu vaihtoehdosta 0 ran lähiasukkaiden asuinympäristön viihtyisyyttä. aikaan. Parannustoimenpide lisää joukkoliikenteen esitetyillä järjestelyillä. Rantaväylän suuntaisen ke- Kevyen liikenteen turvallisuus liittymissä paranee houkuttelevuutta ja parantaa eri väestöryhmien liik- vyen liikenteen viihtyisyys ja koettu turvallisuuden ja odotusajat suojatiellä lyhenevät liikennemäärien kumismahdollisuuksia Rantaväylän ja Sepänkadun tunne heikkenevät liittymien lisäkaistojen siirtäessä vähentyessä. Lännen suunnalta (Lentävänniemen vaikutusalueella. Toisaalta vaihtoehdon välityskyky- ajoradan reunaa lähemmäksi kevyen liikenteen väy- suunta) on nykyistä sujuvampi kulkuyhteys autolla ongelmat Rantaväylällä muun ajoneuvoliikenteen lää. keskustan palveluihin saavuttaessa. osalta heijastuu liikenteen siirtymisenä Pispalan valtatielle. Tällä on joukkoliikenteen sujuvuuteen Vaihtoehto 0+ rajoittaa maankäytön kehittämistä lii- Santalahden eritasoliittymässä Tikkutehtaan kohdan merkittävä heikentävä vaikutus. kenneväylään rajautuvilla alueilla. Tämä heikentää kevyen liikenteen alikulkukäytävä korvautuu risteys- osaltaan mahdollisuuksia tiivistää kaupunkiraken- sillalla, jonka kautta kulku Santalahdesta Näsijärven Liikenneväylä rajaa visuaalisesti ja toiminnallisesti netta ja parantaa alueen palveluja sekä mahdolli- rantavyöhykkeelle edellyttää kahden valo-ohjatun rantavyöhykkeen keskustan kaupunkirakenteesta. suuksia parantaa kaupunkikuvaa. suojatien ylityksen. Tien ja katujen ylitykset tapahtuvat pääsääntöisesti liikennevalo-ohjatuissa tasoristeyksissä, mikä es- Vaihtoehdon 0+ rakentamisen aikaisia vaikutuksia Onkiniemen Trikoon kohdalla Rantaväylä kulkee tää poikittaisten kevyen liikenteen akseleiden tai ovat liittymien lisäkaistojen rakentamisen edellyttä- tunnelissa, mikä avaa maan käytön kehittämismah- viheryhteyksien syntymisen. Liikennemäärien li- mät liikennejärjestelyjen muutokset sekä rakentami- dollisuuksia ja mahdollisuuksia parantaa ympäristön sääntyessä valtatien estevaikutus lisääntyy. Yhtey- sesta aiheutuva melu, pöly ja tärinä. viihtyisyyttä liikenneväylän kohdalta vapautuvalta det väylän pohjoispuolelle Näsijärven rantaan ovat Kuva 7.4. Soukkapuisto on suosittu leikkipaikka talvipäi- alueelta. heikot tai hankalasti saavutettavissa. vänä. Vaihtoehto 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliittymät Tampellan esplanadin eritasoliittymän toteuttami- Rantaväylän suuntainen seudullinen jalankulun ja nen edellyttää liikennealueen leventämistä ja ra- pyöräilyn yhteys kulkee vilkasliikenteisen valtatien Vaihtoehdossa 1 Onkiniemen lyhyen tunnelin ylä- joittaa rantavyöhykkeen virkistyskäyttöä. Toisaalta reunassa ja ylitykset risteyskohdissa tapahtuvat Rantaväylän toimiessa osana valtakunnallista pää- puolella sijaitsevien asuinrakennusten sekä nykyisen eritasoliittymä tuo uuden poikittaisyhteyden kevyelle liikennevaloin ohjattuja suojateitä pitkin, lukuun tieverkkoa liikennealueen leveys ja liikenteestä ai- tien välillä Santalahti–Laiturikatu varrella sijaitsevien liikenteelle Kanta-Tampellasta ja Armonkalliolta Nä- ottamatta Tikkutehtaan kohdalla olevaa alikulkua. heutuvat häiriöt rajoittavat kaupunkirakenteen tiivis- asuinrakennusten viihtyisyys paranee liikenneme- sijärven rantavyöhykkeelle. Mustalahden kohdalla on kevyen liikenteen väylä tämistä sekä liikenneväylään rajautuvien alueiden lun ja liikenteen päästöjen vähentyessä. Tunnelin molemmin puolin tietä, muilla osin vain toisella puo- kehittämismahdollisuuksia. läntisen suuaukon ympäristössä on heikkenemistä Vaihtoehdon 1 rakentamisen aikaisia vaikutukset lella tietä. Rantaväylän ylittävät suojatiet ovat pitkiä. asumisviihtyisyydessä. Vaihtoehdossa Onkiniemen ovat pitkäkestoisia erityisesti Mustalahden ja Ranta- Etenkin Mustalahden kohdalla ylitettäviä ajoneuvo- Vaihtoehdossa 0 rakentamisen aikaisia vaikutuksia asuinalue kytkeytyy selkeämmin osaksi keskusta- Tampellan alueilla. Eritasoliittymien ja tunnelin itäi- liikenteen kaistoja on useita. Suojateiden pituus ja ovat mahdolliset tilapäiset lyhytkestoiset liikennejär- aluetta vilkasliikenteisen tien estevaikutuksen vä- sen suuaukon rakentaminen edellyttävät merkittäviä vilkas liikenne aiheuttavat turvattomuudentunnetta jestelyjen muutokset sekä rakentamisesta aiheutuva hentyessä ja liikenneturvallisuuden parantuessa. tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Onkiniemen tunnelin ja etenkin ikääntyneille ja lapsille. Rantaväylän suun- melu, pöly ja tärinä. eritasoliittymien rakentamisesta aiheutuu tärinää, taisia kevyen liikenteen reittiä ei voi pitää kovin Tunneliosuuden kohdalla Sepänkadun ja Laiturika- melua ja pölyä. viihtyisinä johtuen sijainnista vilkasliikenteisen tien Vaihtoehto 0+, nykyinen väylä parannettuna dun välinen uusi katuosuus jää lähinnä Onkiniemen vieressä. Rantaväylän kanssa samansuuntaisesti tasoliittymin asuinalueen ja Särkänniemen asiointiliikenteen Vaihtoehto 2, tiesuunnitelman mukainen pitkä kulkevan pitempimatkaisen pyöräliikenteen suju- käyttöön. Yhteydet Onkiniemen ja Särkänniemen tunneli vuutta heikentää useat katuliittymien liikennevalo- Vaihtoehdossa 0+ asumisviihtyvyys tien läheisyy- alueilta keskustan sekä Pyynikin suuntaan parantu- ohjatut risteyskohdat. dessä heikkenee liikennemäärien kasvaessa ja uu- vat ja kevyen liikenteen yhteydet voidaan järjestää Vaihtoehto 2 parantaa tunneliosuudella asuinraken- sien tiejärjestelyjen myötä. Vaihtoehdossa esitetyt osana alueen sisäistä katuverkkoa. Myös nykyisen nusten viihtyisyyttä melu- ja päästöhaittojen vähetes-

42 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus sä Onkiniemen, Amurin, Näsinpuiston ja Armonkal- 7.4 asukkaiden näkemykset ja pääasiassa vaihtoehdon 2 pitkään tunneliin liittyviä lion alueilla, lukuun ottamatta tunnelin suuaukkojen kannanotot epäkohtia ja kritisoitu sen toteuttamiskelpoisuutta ja ympäristöä. Lisäksi väylän estevaikutus vähenee tarpeellisuutta. Mielipiteissä on otettu erityisen tar- ja liikenneturvallisuus paranee ohikulkuliikenteen Kansalais- ja asukasvuorovaikutus Rantaväylän kasti kantaa vaihtoehdon 2 rakennusteknisiin ratkai- siirtyessä sisäisestä katuverkosta rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelmista vastaavien kanssa on ol- suihin, epäilty eritasoliittymien ja tunnelien liikenteel- ohittavaan tunneliin. lut aktiivista jo ennen Rantaväylän YVA-menettelyn listä toimivuutta ja turvallisuutta sekä oltu huolissaan alkamista. Vuoropuhelua on käyty YVA-menettelyä elinympäristöön, ilmaan, pohjavesiin, maisemaan ja Maanalaisen ajotunnelin päähän sijoittuvat erita- edeltäneen pitkän tunnelin tiesuunnitelman laatimi- rakennuksiin aiheutuvista vaikutuksista rakennus- soliittymät leventävät tiealuetta sekä heikentävät sen yhteydessä, jonka jälkeen keskustelua on käy- aikana ja rakentamisen jälkeen. kaupunkikuvaa ja lisäävät liikenteen häiriötekijöitä tännössä jatkettu YVA:n aikana järjestetyissä ylei- lähiympäristössä. Santalahden eritasoliittymässä sötilaisuuksissa ja tarjolla olleiden palautekanavien YVA-menettelyn aikana on jonkin verran kritisoitu Tikkutehtaan kohdan kevyen liikenteen alikulku- kautta. myös vaihtoehtoon 1 suunniteltujen Santalahden käytävä korvautuu risteyssillalla, jonka kautta kulku ja Mustalahden eritasoliittymäratkaisujen massiivi- Santalahdesta Näsijärven rantavyöhykkeelle edel- Rantaväylän suunnitteluprosessin tavanomaisesta suutta ja suunnitelman mielekkyyttä. lyttää kahden valo-ohjatun suojatien ylityksen. poikkeava käänteinen järjestys on johtanut siihen, että hankkeen suunnittelusta vastanneille toimi- Suuressa osassa palautteista hankkeesta vastaavil- Naistenlahden eritasoliittymän ratkaisut sekä sen tetuissa palautteissa ja mielipiteissä on käsitelty le ja suunnittelijoille on tarjottu jotakin vaihtoehtoista mahdollistamat uudet kevyen liikenteen ratkaisut paremmaksi katsottua ratkaisumallia tai kehityside- parantavat yhteyksiä keskikaupungista ja kaupungin aa ja kysytty perusteluja niiden toteuttamiselle tai ulkopuolelta Lapinniemeen ja Kauppiin sekä uudelle hylkäämiselle. Kansalaisnäkökulmien ja ideoiden Ranta-Tampellan alueelle. esille ottaminen on ollut hankkeen suunnittelun ete- nemisen kannalta hedelmällistä, sillä sen myötä on Vaihtoehdossa 2 ajoneuvoliikenne vähenee merkit- voitu nähdä selkeämmin eri vaihtoehtojen puutteet ja tävästi nykyisellä tiellä välillä Santalahti–Naistenlah- kehittämismahdollisuudet. Esimerkiksi useissa ylei- ti. Tämä luo mahdollisuuksia parantaa Onkiniemen sötilaisuuksissa voimakkaasti esille nostettu tarve ja Särkänniemen alueiden kevyen liikenteen yhteyk- kehittää vaihtoehdon 2 tunnelista yhteys kaupungin siä kaupungin keskustan suuntaan. keskustaan on toiminut virikkeenä alavaihtoehdon 2B syntymiselle. Vaihtoehto 2 parantaa edellytyksiä kaupunkiraken- teen tiivistämiselle erityisesti Näsijärven rantavyö- hykkeellä. Vaihtoehto luo myös parhaat edellytyk- set rantavyöhykkeen taajamakuvan ja seudullisen itä-länsisuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden pa- rantamiselle. Nykyisen liikenneväylän muuttuminen katualueeksi parantaa liikenneväylään rajautuvien alueiden käyttömahdollisuuksia. Katuympäristön laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella voidaan parantaa rantavyöhykkeen jalankulkuympäristön viihtyisyyttä.

Vaihtoehdossa 2 keskeinen rakentamisen aikainen vaikutus on tunnelin louhintatyöstä aiheutuva täri- nä, melu ja pöly sekä tilapäiset liikennejärjestelyjen muutokset. Tunnelin rakentaminen haittaa lähtökoh- taisesti vaihtoehtoja 0+ ja 1 vähemmän nykyisen tien liikennettä ja edellyttää vähemmän liikenteen ohjaa- mista rakentamisen aikana pois nykyiseltä Ranta- väylältä. Naistenlahden eritasoliittymän kohdalla rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt muuttavat tilapäisesti kulkuyhteyksiä Lapin ja Lapinniemen asuinalueille ja Koukkuniemen vanhainkotiin ja Kau- pin sairaalaan. Kuva 7.5. Kevyen liikenteen yhteyksiä käytetään liikun- taan ja virkistykseen.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 43 8 melU

8.1 lähtötiedot ja menetelmät toehdot 0 ja 0+, tieliikennemelun torjuntatarve Taulukko 8.1. Melutason ohjearvot ulko- ja sisätiloissa (993/1992). •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), Melulaskennoissa käytetyt menetelmät toehto 1, tieliikennemelun torjuntatarve L , enintään •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- Aeq Suunnittelualueen melutasot selvitettiin laskennal- toehto 2, tieliikennemelun torjuntatarve. Päivällä klo 7–22 Yöllä klo 22–7 lisesti SoundPlan 7.0 -melulaskentaohjelmalla. Oh- Ulkona jelman laskenta perustuu yleisesti Suomessa käy- Koko selvitysaluetta käsittelevien melulaskentojen tettävään, yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun lisäksi vaihtoehtojen meluvaikutuksia on vertailtu Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä laskentamalliin (Nordic Prediction Method 1996). selvittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennus- 55 dB 45–50 dB1) 2) Kyseinen laskentamalli on ympäristöministeriön ten julkisivuihin kohdistuvat melutasot. Tarkastel- läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia suositusten mukainen. tavat asuinrakennukset (kuusi kappaletta) on va- palvelevat alueet littu sellaisilta alueilta, joissa vaihtoehdot ja niiden Loma-asumiseen käytettävät alueet, Melulaskenta perustuu melulähteen aiheuttamiin meluvaikutukset eroavat toisistaan. Tarkasteltavien leirintäalueet, virkistysalueet taajamien 45 dB 40 dB3) lähtömelutasoihin ja äänen leviämiseen maastos- rakennusten sijainti on esitetty kuvassa 8.1. Eri me- ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet sa maastomallin pohjalta. Melulaskennat antavat lutilanteiden meluvyöhykekartat on esitetty liitteissä tulokset keskiäänitasoina, jolloin niitä voidaan ver- 3-1 ja 3-2 Sisällä rata suoraan valtioneuvoston antamiin melutason Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB ohjearvoihin. Laskentamallien käytön avulla mah- Lähtötiedot Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - dollistetaan myös erilaisten vaihtoehtojen vertailu sekä meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusten sel- Melulaskentojen lähtötiedot koostuvat nykyisis- Liike- ja toimistohuoneet 45 dB - vittäminen. tä liikennemäärätiedoista, hanketta varten tehdyn 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. liikenne-ennusteen liikennetiedoista sekä maasto- 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Selvitystyön taustaksi hankkeen vaikutusalueelta tiedoista. Melulähteenä laskennoissa on huomioitu 3) kerättiin tietoa mahdollisista meluongelmista. Ym- valtatie 12, Pispalan valtatie, Pirkankatu, Sepän- Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. päristövaikutusten arviointiin liittyvän vuorovaikutuk- katu, Satakunnankatu, Näsijärvenkatu, Laivakatu, sen sekä erillisen karttapalautejärjestelmän kautta Lapintie, Naistenlahdenkatu sekä Rauhaniementie alueen asukkailta on saatu täydentävää tietoa koe- niiltä osin, missä vaihtoehtojen mukaiset eroavai- tuista meluhaitoista ympäristövaikutusten arviointi- suudet liikennemäärissä vaikuttavat alueiden meluti- prosessin edetessä. lanteisiin (ero vaihtoehtojen liikennemäärissä on ko. osuudella kaksinkertainen). Melulaskennoissa ei ole Tieliikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen huomioitu raideliikenteen aiheuttamaa melua. nuksiin, jonka vuoksi ohjearvot ylittävälle melulle on korkeintaan 55 dB. Päivämelutaso puolestaan ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa sekä vaih- altistuvien määrää tarkasteltiin ainoastaan valta- ei vastaavanlaisissa tapauksissa saa ylittää 60 dB toehtojen 0, 0+, 1 ja 2 mukaisissa ennustetilanteissa Nyky- ja ennustetilanteen melulaskennoissa käyte- tien 12 vaikutusalueelta. (Valtioneuvosto 2007). vuonna 2030. Melulaskentojen avulla lännessä San- tyt liikennemäärät perustuvat Tampereen teknillisen talahteen ja idässä Naistenlahteen rajautuvalla sel- yliopiston vuosina 2009–2010 tekemään liikenne- Ympäristömelun ohjearvot vitysalueella on määritetty alustavat meluntorjunnan selvitykseen. 8.2 Nykytilanne tarpeet (kohteet ja alustava mitoitus) vaihtoehdoit- Melutason ohjearvoina käytetään valtioneuvoston tain. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ tiegeometrian sekä lii- Melulaskennan maastomallissa käytetty maasto pe- päätöksen 993/92 (Valtioneuvosto 1992) mukaisia Nykytilanteessa valtioneuvoston päiväajan ohjear- kennemäärien eroavaisuudet ovat melun leviämisen rustuu sekä laserkeilausaineistoon että Tampereen melun ohjearvoja. Melun ohjearvot on annettu me- von 55 dB ylittävä melu leviää noin 70–140 metrin kannalta merkityksettömiä, joten kyseiset vaihtoeh- kaupungin kantakartta-aineistoon. Lisäksi melumal- luhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyy- etäisyydelle valtatiestä 12. Valtatien tieliikenteen dot on melulaskennoissa yhdistetty. Melulaskennat lissa käytettyä maastomallia on täsmennetty valoku- den turvaamiseksi. Ohjearvot (taulukko 8.1.) on tar- aiheuttamat meluhaitat ovat suurimmat valtatien on tehty seuraavista melutilanteista: vien, viistoilmakuvien sekä ilmakuvien perusteella. koitettu käytettäväksi maankäytön ja rakentamisen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla asuin- ja suunnittelussa sekä eri liikennemuotoja koskevassa virkistysalueilla. •• päivä- ja yömelu nykytilanteessa Meluvaikutusten arvioinnin asukaslaskennat perus- liikenteen suunnittelussa. •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- tuvat ajantasaiseen Rakennus- ja huoneistorekis- Santalahden alueella Rantaväylän aiheuttamat toehdot 0 ja 0+ teriaineistoon (RHR). Meluvaikutusten arvioinnis- Valtioneuvosto on todennut vuonna 2006 tekemäs- meluhaitat ulottuvat etelässä Pispalan harjun pien- •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- sa selvitettiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset sään meluntorjunnan periaatepäätöksessä, että taloalueelle, lievinä päiväajan yli 55 dB ylityksinä toehto 1 ohjearvot ylittävällä melualueella asuvien ihmisten mikäli edellä mainittujen ohjearvojen saavuttami- valtatienpuoleisilla alueilla. Suunnittelualueen län- •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- määrät meluvyöhykkeittäin. Vaihtoehtoon katso- nen jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai pai- siosassa valtatien eteläpuolelle kohdistuvat melu- toehto 2 matta merkittävimmät meluvaikutukset kohdistuvat kallisten olojen vuoksi ei ole mahdollista, voidaan haitat ovat päiväajalla yli 60 dB, kohdistuen pää- •• päivä- ja yömelu ennustetilanteessa 2030, vaih- valtatien 12 läheisyydessä sijaitseviin asuinraken- meluntorjunta toteuttaa niin, että yöllä melutaso asiallisesti alueen toimitilakiinteistöihin ja yksittäisiin

44 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Taulukko 8.2. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvi- 8.3 vaikutukset melutilanteeseen Taulukko 8.3. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ rakentamisen aikaiset vai- en asukkaiden määrät nykytilanteessa välillä Santalah- asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– kutukset jäävät vähäisiksi, koska valtatiehen 12 ti–Naistenlahti. Vaihtoehtojen meluvaikutuksia on tarkasteltu sekä Naistenlahti vaihtoehdoissa 0 ja 0+. ei kohdistu merkittäviä muutostoimenpiteitä. Valo- päivä-, että yöaikaisen melun kannalta. Lasken- ohjattujen liittymien toimivuuden parantamiseksi 50–55 55–60 60–65 yli 65 Yhteensä 50–55 55–60 60–65 yli 65 Yhteensä dB dB dB dB yli 55/50 dB tatulosten perusteella määrääväksi muodostuvat dB dB dB dB yli 55/50 dB toteutettavien lisäkaistojen sekä kevyen liikenteen päiväajan melutasot. Valtioneuvoston päiväajalle alikulkujen rakentamisen aikana työkoneiden käyttö, Päivä 430 306 143 879 määrittämä ohjearvo 55 dB ylittyy vaihtoehdosta Päivä 546 406 178 1 130 materiaalikuljetukset sekä maansiirtotyöt aiheutta- Yö 343 213 78 0 634 riippumatta kauempana valtatiestä 12 kuin vastaava Yö 435 191 143 0 769 vat ylimääräistä, tieliikenteen melusta poikkeavaa olemassa oleville asuinalueille määritetty yöajan oh- melua. jearvo 50 dB. Näin ollen tässä arviointiselostuksessa on keskitytty arvioimaan vaihtoehtojen tieliikenteen Vaihtoehdossa 1 valtatien 12 ajonopeudet ovat kor- aiheuttamia päiväaikaisia meluvaikutuksia. Sekä keammat kuin vaihtoehdoissa 0 ja 0+. Uudet liiken- asuinrakennuksiin. Merkittävä meluhaitta aiheutuu päivä-, että yöajan melutasot on esitetty meluvyö- Kortelahden ja Mustalahden alueella 55 dB ylittä- nejärjestelyt myös ohjaavat tienkäyttäjiä pois kes- valtatien pohjoispuolen virkistysalueelle, jossa tielii- hykekartoilla arviointiselostuksen liitteissä 3-1 ja 3-2. vä melu leviää tien pohjoispuolella noin 200 metrin kusta-alueelta, jolloin liikennemäärät Rantaväylällä kenteen päiväajan melutasot ylittävät selvästi 55 dB etäisyydelle ja eteläpuolella 100–150 metrin etäisyy- kasvavat ja siten nostavat lähtömelutasoa. ohjearvon. Simppoonkadun asuinkäytössä olevat Vaihtoehtojen 0 ja 0+ vaikutukset melutilanteeseen delle. Tien eteläpuolella sijaitseva Näsinpuisto on kerrostalot ovat nykytilanteessa tyydyttävästi suo- ovat keskenään samankaltaiset, koska valtatien 12 kaupunkilaisten tärkeä viheralue ja virkistyskohde, Santalahden ja Onkiniemen alueelle suunnitellut lii- jattuna, sisäpihan melutasojen ollessa hieman yli geometriassa tai liikennemäärissä ei ole melun kan- jonka Rantaväylän puoleiset osat sijaitsevat osittain kennejärjestelymuutokset vaikuttavat myös alueen 45 dB päiväajalla. nalta merkittäviä eroja. Tästä syystä vaihtoehtoja kä- 65 dB ylittävällä alueella. Pohjoispuolella melu levi- melutilanteeseen. Valtatien 12 pohjoispuolella 55 dB sitellään yhdessä. ää osittain Särkänniemen alueelle. ylittävä melualue ulottuu noin 100–170 metrin etäi- Naistenlahden alueella merkittävimmät tieliikenteen syydelle ja eteläpuolella noin 100–150 metrin etäi- ympäristömelun ohjearvojen ylitykset ovat Soukan- Santalahden ja Onkiniemen alueella valtatien 12 tie- Tampellan alueella ohjearvot ylittävä melu leviää syydelle valtatiestä. Valtatien linjauksen siirtyminen lahdenkadun kerrostalojen valtatien 12 tienpuo- liikenteen aiheuttama, päiväajan ohjearvot ylittävä noin 130–160 metrin etäisyydelle valtatiestä 12. nykyistä pohjoisemmaksi aiheuttaa 55 dB ylittymi- leisilla julkisivualueilla, sekä Naistenlahdenkadun melu leviää tien pohjoispuolella noin 100–150 metrin Tampellan alueella sijaitsevat asuinrakennukset ei- sen Simppoonkadun varressa sijaitsevien asuinra- itäpuoleisilla kerrostaloalueilla. Kriittisin kohta on etäisyydelle ja tien eteläpuolella noin 100–180 met- vät sijaitse 55 dB ylittävällä melualueella, koska tien kennusten piha-alueilla sekä Santalahdenpuiston Soukanlahdenkadun kerrostaloalue, jossa alueen rin etäisyydelle. Tien pohjoispuolella ohjearvot ylittä- ja asuinalueen välissä sijaitsevat teollisuuskiinteistöt eteläosissa. Valtatien 12 eteläpuolella Pispalanhar- pohjoispuolelta kulkevalta Rantaväylältä kantautuu vä melu leviää osittain Simppoonkadulla sijaitsevien sekä Tampere–Seinäjoki-radan eteläpuolella sijait- julla melutilanne vaihtoehtoon 0 ja 0+ verrattuna kerrostaloalueen sisäpiha-alueelle yli 55 dB melu- asuinrakennusten piha-alueille. Tien eteläpuolella sevat, olemassa olevat meluesteet estävät melun paranee, kun Rantaväylän ja Pispalan valtatien yh- tasoja. Soukanlahdenkadun kerrostalojen valtatie- valtatien 12 sekä Pispalan valtatien tieliikenteen vapaan leviämisen asuinalueelle. Tampellan alueen teismeluvaikutukset niiden keskinäisen etäisyyden npuoleisilla julkisivuedustoilla melutasot ovat kaik- yhteismelu aiheuttaa paikoittain 55 dB ylittymisen itäpuolella sijaitsevan Soukkapuiston pohjoisosat si- kasvamisen vuoksi heikkenevät. Myös liikennemää- kialla yli 55 dB ja huonoimmillaan yli 65 dB. Pispalanharjun pohjoispuolen asuinrakennusten jaitsevat osittain 55 dB ylittävällä alueella. Olemassa rät Pispalan valtatiellä laskevat, jolloin lähtömeluta- piha-alueilla. olevat, valtatien 12 eteläpuolella sijaitsevat melues- sot vaihtoehtoihin 0 ja 0+ verrattuna laskevat. Onkiniemenkadun ja Sepänkadun alueilla väyliä teet rajoittavat kuitenkin voimakkaimman melun le- lähimpänä sijaitsevat asuinrakennukset altistuvat Onkiniemenkadun ja Sepänkadun alueella asuinker- viämistä Soukkapuiston alueelle. Onkiniemenkadun ja Sepänkadun läheisyydessä päiväaikaan osittain 65 dB ylittävälle melulle. Myös rostalot valtatien 12 pohjois- ja eteläpuolella sijait- asuinkerrostalot altistuvat myös vaihtoehdossa 1 usea asuinrakennus sekä valtatien 12 pohjois- että sevat jopa 65 dB ylittävällä melualueella. Alueella Armonkalliolla ja Tammelan kaupunginosan pohjois- valtioneuvoston päiväajan ohjearvon ylittävälle me- eteläpuolella altistuu 55 dB ylittävälle melulle. Osis- asuinkerrostalot sijoittuvat erittäin lähelle vilkkaas- osissa sijaitsee useita asuinkerrostaloja 65 dB ylittä- lulle. Liikenteen siirtyminen tunneliin kuitenkin vai- sa kohteista 55 dB ylittyy myös yöaikaan. ti liikennöityjä väyliä (Paasikiventie, Sepänkatu). vällä alueella. Valtaosa yli 65 dB melulle altistuvista kuttaa melutilanteeseen siten, että voimakkaalle Alueella on voimakkaimmalle melulle altistuvien rakennuksista sijaitsee Soukanlahdenkadun var- 60 dB melulle altistuvien määrä kohteessa vähenee Melulaskentojen mukaan nykytilanteessa päiväajan asuinrakennusten lisäksi useita rakennuksia 55 dB ressa. Lisäksi sekä Soukanlahdenkadun että Nais- vaihtoehtoon 0 ja 0+ verrattuna. Liikenteen siirtymi- ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 879 asu- ylittävällä melualueella. Valtatien 12 eteläpuolella tenlahdenkadun varressa useita asuinrakennuksia nen tunneliin parantaa myös Amurin kaupunginosan kasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melulle Tampere–Seinäjoki-radan ratapenkka kuitenkin es- altistuu sekä 60 dB että 55 dB ylittävälle melulle. luoteisosan melutilannetta. 634 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella. Melulle tää osittain melun vapaata leviämistä Amurin alueen altistuvien asukkaiden määrät suunnittelualueella asuinkerrostalojen pihoihin. Melulaskentojen mukaan vaihtoehdoissa 0 ja 0+ päi- Mustalahden eritasoliittymän alueella, tunnelin itäi- päivä- ja yöaikaan on esitetty taulukossa 8.2. Oh- väajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu sen suuaukon läheisyydessä 55 dB melualue ulottuu jearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden Satakunnankadun, Pirkankadun ja Hämeenpuiston 1130 asukasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle valtatien 12 pohjoispuolella noin 250 metrin etäisyy- lisäksi myös useat valtatien 12 läheisyydessä si- varrella ohjearvot ylittävä melu leviää noin 40 met- melulle 769 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella. delle valtatiestä. Eteläpuolella Tampere–Seinäjoki- jaitsevat virkistysalueet sijaitsevat 55 dB ylittävällä rin etäisyydelle kaduista. Kyseisten katujen varsille Melulle altistuvien asukkaiden määrät suunnittelu- radan ratapenkka muodostaa osittaisen suojan melualueella. sijoittuu useita melulle herkkiä kohteita, kuten leikki- alueella päivä- ja yöaikaan on esitetty taulukossa Amurin alueen asuinkerrostaloille. Eritasoliittymä- puistoja ja viheralueita, jotka altistuvat voimakkaalle 8.3. järjestelyt, liikennejärjestelyjen aiheuttama kasvu Nykytilanteen meluvyöhykekartat on esitetty arvioin- 60 dB ylittävälle melulle. Lisäksi Hämeenpuiston ja liikennemäärissä sekä nykytilannetta suuremmat tiselostuksen liitteessä 3-1. Näsijärvenkadun risteyksessä asuinrakennuksia al- Vaihtoehtojen 0 ja 0+ ennustetilanteen meluvyö- ajonopeudet kuitenkin heikentävät Näsijärvenkadun tistuu katujen ja valtatien 12 liikenteen aiheuttamal- hykekartat on esitetty arviointiselostuksen liittees- eteläpuolella sijaitsevien asuinrakennusten meluti- le, osittain 65 dB ylittävälle melulle. sä 3-2.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 45 lannetta. Kyseisen alueen rakennukset altistuvat Taulukko 8.4. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien Taulukko 8.5. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien maaliikenteen käyttämien väylien läheisyydessä osittain jopa 65 dB ylittävälle melulle. asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– sijaitseville asuin- ja virkistysalueille. Lisäksi työko- Naistenlahti vaihtoehdossa 1. Naistenlahti vaihtoehdossa 2. neiden käyttö, materiaalikuljetukset sekä maansiir- Hämeenpuiston, Satakunnankadun ja Pirkankadun totyöt aiheuttavat ylimääräistä, tieliikenteen melusta 50–55 55–60 60–65 yli 65 Yhteensä 50–55 55–60 60–65 yli 65 Yhteensä varrella melutilanne on verrattavissa vaihtoehtojen poikkeavaa melua rakennuskohteiden läheisyyteen. dB dB dB dB yli 55/50 dB dB dB dB dB yli 55/50 dB 0 ja 0+ melutilanteeseen 55 dB ylittävän melualu- Vaihtoehdossa 2 rakentamisen aikaiset meluvaiku- een ulottuessa noin 40 metrin etäisyydelle kaduista. Päivä 652 425 124 1 201 Päivä 521 117 78 716 tukset muodostuvat suurimmiksi tunnelin suuauk- Myös vaihtoehdossa 1 useita herkkiä kohteita altis- Yö 602 165 21 0 788 Yö 457 78 0 0 535 kojen sekä suunniteltujen eritasoliittymien läheisyy- tuu voimakkaalle, 60 dB ylittävälle melulle. dessä Santalahdessa ja Naistenlahdessa.

Kasvavat ajonopeudet ja suuremmat liikennemää- rät valtatiellä 12 aiheuttavat Näsinpuiston kohdalla 8.4 meluntorjuntatarve sen, että vaihtoehdossa 1 65 dB ylittävä melualue Mustalahden ja Tampellan eritasoliittymien lähialu- ovat pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Pir- suunnittelualueella ulottuu noin 90 metriä Näsinpuiston alueelle. Voi- eilla. Lisäksi työkoneiden käyttö, materiaalikuljetuk- kankadun liikennemäärät ovat vaihtoehdossa 2 mui- makkaimman melun lisäksi suuria osia puistosta set sekä maansiirtotyöt aiheuttavat ylimääräistä, ta vaihtoehtoja vastaavat ja 55 dB melualue ulottuu Melulaskentojen perusteella määritettiin valtatien sijaitsee 60 dB ja 55 dB ylittävällä melualueella ja tieliikenteen melusta poikkeavaa melua erityisesti noin 40 metrin etäisyydelle kadun molemmin puolin. 12 vaikutusalueelta ne kohteet, joissa ennustetilan- tieliikenteen aiheuttamat meluhaitat alueelle ovat rakennuskohteiden ja työmaaliikenteen kulkuväyli- teessa on tunnistettavissa tarve meluntorjunnalle. siten melko suuret. en läheisyydessä. Liikenteen siirtyessä Santalahdesta Naistenlahteen Kohteet määritettiin vaihtoehdoittain. johtavaan tunneliin, vähenee Näsinpuiston ja Tam- Tampellan alueella päiväajan ohjearvot ylittävä me- Vaihtoehdossa 2 valtatien 12 ajonopeudet vastaa- pellan alueen liikenne nykytilanteeseen ja muihin Meluntorjuntatoimenpiteinä käytetään yleensä melu- lualue ulottuu noin 160–200 metrin etäisyydelle val- vat vaihtoehdon 1 nopeuksia. Myös Santalahden vaihtoehtoihin verrattuna huomattavasti. Vaihtoeh- aitaa, melukaidetta tai meluvallia. Kaupunkiympäris- tatiestä 12. Kuten vaihtoehdoissa 0 ja 0+, olemassa alueen liikennejärjestelyt ovat vaihtoehtojen 1 ja 2 dossa 2 pääasiassa Näsijärvenkadun liikenteen ai- tössä meluvallin käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin olevat meluntorjuntarakenteet ja teollisuusraken- välillä keskenään melko samankaltaisia. heuttama, 55 dB ylittävä melualue ulottuu osittain rajalliset, koska meluntorjuntarakenteille tarkoitettu nukset estävät melun leviämisen asuinrakennusten Näsinpuiston länsiosiin. Kekkosentie jää pääasias- tila on usein pieni olemassa olevien rakenteiden alueelle. Onkiniemen ja Santalahden alueella 55 dB me- sa katuyhteydeksi Ranta-Tampellaan, eikä kyseisen vuoksi. Kaupunkiympäristössä tieliikenteen aiheut- lualue ulottuu valtatien pohjoispuolella 100–200 väylän tieliikenteen melu aiheuta siten Näsinpuiston tamia meluhaittoja voidaan tavanomaisten keinojen Tampellan esplanadin eritasoliittymän itä- ja kaak- metrin etäisyydelle ja eteläpuolella noin 150–180 tai Soukkapuiston käyttöarvon alenemista. lisäksi vähentää myös tien päällystemateriaalivalin- koispuolella Armonkalliolla 55 dB ylittävä melualue metrin etäisyydelle. Kuten vaihtoehdossa 1, myös noilla sekä ohjaamalla teiden käyttäjät etäämmälle leviää noin 200 metrin päähän valtatiestä ja 60 dB vaihtoehdossa 2 Pispalan valtatien läheisyydessä Armonkalliolla useita asuinkerrostaloja sijaitsee häiriintyvistä kohteista. alue noin 80–130 metrin etäisyydelle. Melun voi- sijaitsevien asuinrakennusten melutilanne paranee ennustetilanteessa 55 dB ylittävällä melualueella. makkaan leviämisen vuoksi alueella useita asuinra- vaihtoehtoon 0 ja 0+ verrattuna valtatien 12 siirty- Tunnelin suuaukon järjestelyt sekä eritasoliittymien Meluntorjunnan tarve on esitetty valtatien 12 vaiku- kennuksia altistuu sekä 60 dB että 65 dB ylittäväl- essä etäämmälle alueesta ja Pispalan valtatien lii- ramppijärjestelyt kuitenkin estävät voimakkaimman tusalueen kohteille, joissa tieliikenteen aiheuttamat le melulle ja melulle altistuvien asukkaiden määrä kennemäärien laskiessa. Valtatien pohjoispuolella, melun leviämistä valtatien ympäristöön, eikä koh- meluhaitat ovat selkeästi havaittavissa. Meluntor- verrattuna vaihtoehtoihin 0 ja 0+ verrattuna. Ongel- Simppoonkadun läheisyydessä sijaitsevien asuin- teessa ole yli 65 dB melulle altistuvia asukkaita. Voi- juntatarpeen määrittelyssä sekä kohteiden valin- mallisin melutilanne on Soukanlahdenkadun sekä rakennusten piha-alueet sijaitsevat 55 dB ylittävällä makkaimmalle melulle altistuvat asuinrakennukset nassa on huomioitu laskennallisen meluselvityk- Naistenlahdenkadun varressa sijaitsevilla asuinra- melualueella. Myös Santalahden suunnitellun erita- sijaitsevat myös vaihtoehdossa 2 Soukanlahdenka- sen tulosten lisäksi Tampereen kaupungin vuosille kennuksilla. soliittymän pohjoispuolella sijaitsevan Santalahden- dun sekä Naistenlahdenkadun varrella. 2008–2012 laatima meluntorjunnan toimintasuun- puiston eteläosat sijaitsevat osittain 55 dB ja 60 dB nitelma (Tampereen kaupunki 2009). Toimintasuun- Melulaskentojen mukaan vaihtoehdossa 1 päiväajan ylittävällä alueella. Melulaskentojen mukaan vaihtoehdossa 2 päiväajan nitelmassa esitetyt, selvitysalueelle sijoittuvat koh- ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 1 201 asu- ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 716 asu- teet on huomioitu niiltä osin, kun niissä vallitseviin kasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melulle Onkiniemenkadun ja Sepänkadun alueella sijaitsevat kasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melulle melutasoihin on mahdollista vaikuttaa valtatielle 12 788 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella. Melulle asuinrakennukset altistuvat myös vaihtoehdossa 2 535 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella. Melulle toteutettavin meluestein. Lopullisen, toteutettavan altistuvien asukkaiden määrät suunnittelualueella osittain jopa 65 dB ylittävälle melulle. Voimakkain altistuvien asukkaiden määrät suunnittelualueella meluntorjunnan sijainti ja mitoitus täsmentyy hank- päivä- ja yöaikaan on esitetty taulukossa 8.4. melu kohdistuu lähinnä väylien välittömässä lähei- päivä- ja yöaikaan on esitetty taulukossa 8.5. keen yleissuunnittelussa. syydessä sijaitseviin rakennuksiin, mutta etääm- Vaihtoehdon 1 ennustetilanteen meluvyöhykekartat mällä sijaitsevien rakennusten melutilanne paranee Vaihtoehdon 2 ennustetilanteen meluvyöhykekartat Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ melutilannetta Santalah- on esitetty arviointiselostuksen liitteessä 3-2. vaihtoehtoihin 0, 0+ ja 1 verrattuna. on esitetty arviointiselostuksen liitteessä 3-2. den, Onkiniemen, Sepänkadun ja Onkiniemenkadun alueella voidaan parantaa toteuttamalla valtatien 12 Vaihtoehdossa 1 Onkiniemen lyhyen tunnelin ra- Vaihtoehdossa 2 liikennemäärät Sepänkadulla, Vaihtoehdossa 2 pitkän tunnelin rakentamisen aikai- ja Simppoonkadun risteyksen itä- ja länsipuolelle kentamisen aikainen louhinta-, pontitus- ja paalu- Satakunnankadulla, Näsijärvenkadulla ja Hämeen- nen louhinta-, pontitus- ja paalutusmelu aiheuttaa +4 metrin korkuinen meluvalli sekä +3 metrin kor- tusmelu aiheuttaa meluhaittoja lähiseutujen asuin- ja puistossa laskevat muihin vaihtoehtoihin verrattuna. meluhäiriöitä lähialueiden asukkaille sekä häiritsee kuiset meluaidat valtatien 12 ja Sepänkadun riste- virkistysalueille. Vaihtoehdossa 1 toteutetaan myös Alhaisemmat liikennemäärät kaduilla aiheuttavat hankealueen läheisyydessä sijaitsevien virkistys- yksen länsipuolelle. Osia Sepänkadun läheisyyden runsaasti maanpäällisiä rakenteita, joiden meluisim- sen, että 55 dB ylittävä melualue ulottuu noin 20–30 alueiden käyttöä. Myös työmaaliikenne aiheuttaa asuinrakennuksista jää meluntorjuntatoimenpiteistä mat työvaiheet lisäävät meluhäiriöitä Santalahden, metrin etäisyydelle kaduista ja aiheutuvat meluhaitat väliaikaista haittaa tunnelin suuaukkojen sekä työ- huolimatta ohjearvot ylittävälle alueelle. Ehdotetun

46 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Taulukko 8.6. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien Vaihtoehdossa 1 Santalahdenpuiston sekä Simp- Taulukko 8.7. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien Taulukko 8.8. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– poonkadun varressa sijaitsevien asuinrakennusten asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– asukkaiden määrät ennustetilanteessa välillä Santalahti– Naistenlahti vaihtoehdossa 2. meluhäiriöitä voidaan lieventää +4 m korkean me- Naistenlahti vaihtoehdossa 1. Naistenlahti vaihtoehdossa 2. luvallin, +2 m korkean melukaiteen, +3,5 m korkean 50–55 55–60 60–65 yli 65 50–55 55–60 60–65 yli 65 50–55 55–60 60–65 yli 65 Yhteensä meluaidan sekä autokatoksen päälle toteutettavan Yhteensä Yhteensä dB dB dB dB yli 55/50 dB dB dB dB dB yli 55/50 dB dB dB dB dB yli 55/50 dB +2,1 m korkean meluntorjuntarakenteen avulla. Päivä 599 21 0 620 Kyseisten toimenpiteiden jälkeen kohteessa ei ole Päivä 564 81 0 645 Päivä 530 0 0 530 Yö 482 0 0 0 482 55 dB ylittävälle melulle altistuvia. Yö 395 0 0 0 395 Yö 223 0 0 0 223

Sepänkadun ja Onkiniemenkadun alueen meluhait- toja voidaan lieventää toteuttamalla +3 m korkuiset meluaidat valtatien 12 ja Sepänkadun risteyksen meluntorjunnan avulla kohteiden meluhäiriöitä voi- länsipuolelle sekä Rantaväylän pohjois- että etelä- Vaihtoehdossa 1 melulle altistuvien asukkaiden meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksesta 60 dB daan kuitenkin lieventää huomattavasti. puolelle. Osia Sepänkadun ja Paasikivenkadun lä- määrä voidaan lähes puolittaa suunniteltujen me- ylittävän melun leviämistä alueen asuinrakennusten heisyyden asuinrakennuksista jää meluntorjuntatoi- luesteiden avulla. Toteuttamalla kohteisiin niihin piha-alueille voidaan hillitä merkittävästi. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ Näsinpuistoon leviävä melu menpiteistä huolimatta ohjearvot ylittävälle alueelle. suunniteltu meluntorjunta, ei 65 dB ylittävälle melul- saattaa häiritä alueen käyttäjiä ja tätä kautta vai- Kohteissa vallitsevia melutasoja voidaan kuitenkin le altistu asukkaita valtatien 12 vaikutusalueella ja Melulaskentojen mukaan vaihtoehdossa 2 päivä- kuttaa kohteen käyttöarvoon. Mikäli puistoalueella esteiden avulla laskea noin 10 dB. voimakkaimmalle melulle altistuvien määrä saadaan ajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 645 vallitsevia melutasoja halutaan laskea, tulee koh- huomattavasti pienemmäksi kuin tilanteessa, jolloin asukasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melul- teeseen toteuttaa meluntorjuntaa valtatien 12 ete- Mustalahden suunnitellun eritasoliittymän sekä val- meluntorjuntaa ei ole toteutettu. le 395 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella, mikäli läpuolelle. tatien 12 tieliikenteen aiheuttamia meluhaittoja tien kohteissa toteutetaan liitteiden meluvyöhykekartoilla eteläpuolella voidaan hillitä toteuttamalla +3 m kor- Esitetyn meluntorjuntatarpeen mukaiset meluesteet esitetty meluntorjunta. Melulle altistuvien asukkai- Armonkalliolla ja Tammelan pohjoisosissa asuinra- kea meluaita Tampere–Seinäjoki-radan ratapenkan sekä meluvyöhykkeet vaihtoehdossa 1 on esitetty den määrät suunnittelualueella päivä- ja yöaikaan kennuksiin kohdistuvia meluhäiriöitä voidaan lieven- eteläreunalle. Ratapenkalle sijoitettavan meluesteen arviointiselostuksen liitteessä 3-2. on esitetty taulukossa 8.8. tää toteuttamalla Soukanlahdenkadun pohjois- ja avulla on mahdollista torjuta tie- ja raideliikenteen itäreunalle +4 m ja +2,5 m korkeat meluaidat sekä aiheuttamia yhteismeluhaittoja Amurin kaupungin- Vaihtoehdossa 2 Onkiniemessä ja Simppoonka- Vaihtoehdossa 2 esitetyn meluntorjunnan avulla Naistenlahdenkadun itäpuolelle +3 m korkuinen osassa. dun varressa sijaitsevien asuinrakennusten alueella saadaan valtatien 12 läheisyyden asukkaat suojat- meluaita ja +3 m korkuinen meluvalli. Esitettyjen sekä Santalahdenpuistossa vallitsevia melutasoja tua päiväaikaan 60 dB ylittävältä melulta ja yöaikaan meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksesta 60 dB Myös vaihtoehdossa 1 Näsinpuistoon leviävä melu voidaan laskea +4 m korkean meluvallin, +2 m kor- 55 dB ylittävältä melulta. Lisäksi esitettyjen melun- ylittävän melun leviämistä alueen asuinrakennusten voi haitata alueen virkistyskäyttöä. Mikäli puistoalu- kean melukaiteen, +3,5 m korkean meluaidan sekä torjuntatoimenpiteiden avulla tieliikenteen melulle piha-alueille voidaan hillitä merkittävästi. eella vallitsevia melutasoja halutaan laskea, tulee autokatoksen päälle toteutettavan +2,1 m korkean altistuvien kokonaismäärää saadaan vähennettyä kohteeseen toteuttaa meluntorjuntaa valtatien 12 meluntorjuntarakenteen avulla. Kyseisten toimenpi- huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jolloin uutta Melulaskentojen mukaan vaihtoehdoissa 0 ja 0+ päi- eteläpuolelle. teiden avulla kohteen asukkaat saadaan suojattua meluntorjuntaa ei ole toteutettu. väajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 55 dB ylittävältä melulta. 620 asukasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle Tampellan suunnitellun eritasoliittymän sekä Armon- Esitetyn meluntorjuntatarpeen mukaiset meluesteet melulle 482 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella, kallion ja Tammelan pohjoisosien melutilannetta Sepänkadun ja Onkiniemenkadun alueen meluhait- sekä meluvyöhykkeet vaihtoehdossa 2 on esitetty mikäli kohteissa toteutetaan liitteiden meluvyöhy- saadaan parannettua toteuttamalla valtatien 12 ete- toja voidaan lieventää toteuttamalla +3 m korkuiset arviointiselostuksen liitteessä 3-2. kekartoilla esitetty meluntorjunta. Melulle altistuvi- läpuolelle +2 m korkea melukaide ja +4,5 m korkea meluaidat valtatien 12 ja Sepänkadun risteyksen en asukkaiden määrät suunnittelualueella päivä- ja meluaita. Lisäksi Soukanlahdenkadun pohjois- ja länsipuolelle sekä Rantaväylän pohjois- että etelä- Johtopäätökset yöaikaan on esitetty taulukossa 8.6. itäreunalle toteutettavien +4 m ja +2,5 m korkeiden puolelle. Osia Sepänkadun ja Paasikivenkadun lä- meluaitojen sekä Naistenlahdenkadun itäpuolelle heisyyden asuinrakennuksista jää meluntorjuntatoi- Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihtoehdossa 2 Esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden avulla vaih- toteutettavien +3 m korkuisen meluaidan ja +3 m menpiteistä huolimatta ohjearvot ylittävälle alueelle. valtatien 12 sekä selvitysalueen katuverkon aiheut- toehdoissa 0 ja 0+ melulle altistuvien asukkaiden korkuisen meluvallin avulla aikaansaadaan se, ettei Kohteissa vallitsevia melutasoja voidaan kuitenkin tamat meluhaitat jäävät muita vaihtoehtoja pienem- määrä voidaan lähes puolittaa. Mikäli esitetty me- 60 dB ylittävä melu pääse vapaasti leviämään alu- esteiden avulla laskea noin 10 dB. miksi. Tieliikenteen siirtyessä käyttämään Santalah- luntorjunta toteutettaisiin, ei valtatien 12 tieliiken- een asuinrakennusten piha-alueille. den ja Naistenlahden yhdistävää pitkää tunnelia, ei teen aiheuttamalle, 65 dB ylittävälle melulle altistuisi Vaihtoehdossa 2 Näsinpuisto ei altistu vaihtoehtojen Tampereen keskusta-alueen pohjoisosiin kantaudu asukkaita. Lisäksi voimakkaimmalle melulle altistu- Melulaskentojen mukaan vaihtoehdossa 1 päivä- 0, 0+ ja 1 kaltaiselle melulle, joten kohteessa ei ole muihin vaihtoehtoihin verrattavaa melua. Lisäksi vien määrää on mahdollista laskea sekä päivä- että ajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 645 voimakasta tarvetta toteutettavalla meluntorjunnalle. vaihtoehdossa 2 tienkäyttäjät siirtyvät muita vaih- yöaikaan huomattavasti verrattuna tilanteeseen, kun asukasta ja yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melul- toehtoja tiiviimmin käyttämään pitkää tunnelia kul- meluntorjuntaa ei ole toteutettu. le 395 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella, mikäli Armonkalliolle ja Tammelan pohjoisosiin aiheutuvia kuväylänään, jolloin Tampereen keskusta-alueen kohteissa toteutetaan liitteiden meluvyöhykekartoilla meluhaittoja voidaan lieventää toteuttamalla Sou- liikennemäärät vähenevät ja tieliikenteen muodosta- Esitetyn meluntorjuntatarpeen mukaiset meluesteet esitetty meluntorjunta. Melulle altistuvien asukkai- kanlahdenkadun itäreunalle +2,5 m korkea meluaita mat melutasot tätä kautta pienenevät. Vaihtoehdos- sekä meluvyöhykkeet vaihtoehdoissa 0 ja 0+ on esi- den määrät suunnittelualueella päivä- ja yöaikaan sekä Naistenlahdenkadun itäpuolelle +3 m korkui- sa 2 myös herkkiin kohteisiin, kuten Näsinpuistoon, tetty arviointiselostuksen liitteessä 3-2. on esitetty taulukossa 8.7. nen meluaita ja +3 m korkuinen meluvalli. Esitettyjen Soukkapuistoon ja Hämeenpuistoon aiheutuvat

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 47 meluvaikutukset jäävät muita vaihtoehtoja pienem- 8.5 Julkisivumelutarkastelut 1 ja 2 vaihtoehtoja 0 ja 0+ pienemmät tieliikenteen miksi. siirtyessä osittain tunneliin. Armonkalliolla ja Tam- Vaihtoehtojen välisiä eroja rakennusten julkisivuihin melan pohjoisosissa rakennusten (kohteet 4–6) Vaihtoehtojen aiheuttamat meluhaitat kohdistuvat kohdistuvissa melutasoissa on vertailtu kuudessa julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat korkeimmat pääasiassa samoihin selvitysalueen kohteisiin. selvitysalueella sijaitsevassa asuinrakennuksessa. vaihtoehdossa 1 ja alhaisimmat vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdoissa 0, 0+ ja 1 suurimmat meluhaitat koh- Tarkastelukohteet käyvät ilmi kuvasta 8.1. Kohteet Vertailtaessa kaikkia julkisivumelun tarkastelupistei- distuvat Sepänkadulla, Onkiniemenkadulla, Amuris- valittiin sellaisilta alueilta, joissa vaihtoehtojen kes- tä keskenään, on melutilanne edullisin vaihtoehdos- sa ja Armonkalliossa sijaitseviin asuinalueisiin sekä kinäiset erot aiheuttavat eroja vallitseviin melutasoi- sa 2 ja meluhaitat suurimmat vaihtoehdossa 1. Santalahdenpuistoon, Näsinpuistoon, Hämeenpuis- hin. toon ja Soukkapuistoon. Vaihtoehdossa 2 suurim- Tavallisten asuintalojen ääneneristys on noin 20– mat vaikutukset kohdistuvat Santalahdenpuistoon Julkisivumelutarkastelujen perusteella voidaan to- 30 dB. On mahdollista, että osassa asuinrakennuk- sekä Onkiniemenkadun, Sepänkadun ja Armonkal- deta, että vaihtoehdosta riippumatta julkisivuihin sista, jotka sijaitsevat yöajan yli 55 dB:n melualueella lion alueiden asuinrakennuksiin. Kaikkien tutkittu- kohdistuvat melutasot ovat rakennusten ylimmissä sisämelun ohjearvot (30 dB) ylittyvät. Nämä asuinra- jen vaihtoehtojen aiheuttamia meluhaittoja voidaan kerroksissa alempia kerroksia suuremmat. Vaihto- kennukset tarvitsisivat todennäköisesti parannusta lieventää meluntorjuntatoimenpiteiden avulla ja vä- ehdoissa 0 ja 0+ Onkiniemen eteläpuoleisen alu- julkisivun äänieristykseen, vaikka tunnistetun me- hentää melulle altistuvien asukkaiden määrää huo- een rakennusten (kuva 8.1., kohde 1) julkisivuihin luntorjuntatarpeen mukaiset esteet toteutettaisiin. mattavasti. kohdistuvat melutasot ovat vaihtoehtojen 1 ja 2 vastaavia pienemmät. Sepänkadun ja Amurin alu- Julkisivumelutarkastelun tulokset on esitetty yksi- Vaihtoehtojen rakentamisen aikaiset meluvaikutuk- eella rakennusten (kohteet 2 ja 3) julkisivuihin koh- tyiskohtaisesti arviointiselostuksen liitteessä 3-3. set eroavat toisistaan. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ raken- distuvat melutasot ovat puolestaan vaihtoehdoissa tamisen aikaiset vaikutukset jäävät vaihtoehtoja 1 ja 2 pienemmiksi, koska kyseisissä vaihtoehdoissa valtatiehen 12 ei kohdistu vaihtoehtojen 1 ja 2 kal- taisia, merkittäviä muutostoimenpiteitä. Tunnelivaih- toehdoissa 1 ja 2 räjähdystapahtumassa aiheutuva melu on lyhytaikaista ja jää usein räjäytyksestä ai- heutuvan paineaallon ja tärinän varjoon. Häiritsevin melunlähde louhinnassa on poraustyöstä aiheutu- va melu. Suurimmillaan louhintatyön melu on avo- louhinnassa ja tunneleiden suuaukoilla, joissa melu pääsee vapaasti välittymään ilmassa. Tunneleissa tapahtuva poraaminen aiheuttaa huomattavasti vä- hemmän meluhaittoja. Porausääni saattaa kuiten- kin määrätyissä olosuhteissa välittyä kalliota pitkin maanpinnan rakenteisiin ja runkoääninä voi aiheut- taa häiriötä ihmisille. Runkoäänen suuruus riippuu rakenteiden perustamistavoista ja kalliolaadusta. Ne on aina selvitettävä kohdekohtaisesti.

Meluavalle työlle on asetettu selkeät määräykset, joita valvoo paikallinen ympäristökeskus. Meluilmoi- tuksen tekee tämäntyyppisessä hankkeessa useim- miten rakennuttaja ennen urakkakyselyä paikallisel- ta ympäristökeskukselta, joissain tapauksissa sen aikana.

Kuva 8.1. Julkisivumelutarkastelukohteet.

48 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus 9 täRINÄ JA RUNKOMELU

9.1 louhinnan ja muun rakentamisen Liiallinen tärinä vaikuttaa ympäristöön eri tavoilla. 9.3 vaikutukset Särkänniemen aiheuttama tärinä Se saattaa vaurioittaa louhintaa ympäröivää kalliota, delfiineihin aiheuttaa maanpäällisten rakenteiden rikkoutumista Louhintatöitä suunniteltaessa tehdään riskianalyy- sekä aiheuttaa ihmisille epämiellyttäviä tuntemuk- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ rakentamisen yhteydessä si, jossa selvitetään tärinän osalta kriittiset kohteet. sia. Täysin tärinätön louhinta on poraus-räjäytysme- tehtävät räjäytykset, louhinta, ponttiseinien iskemi- Kohteille määritellään raja-arvot (mm/s) rakenteiden netelmällä mahdotonta. Tärinää voidaan kuitenkin nen tai paaluttaminen ei aiheuta sellaista tärinää, ja laitteiden laadun perusteella sekä louhinnan aika- pienentää rajoittamalla kerrallaan räjähtävän rä- jolla voisi olla vaikutuksia Särkänniemen delfiineihin. rajoitukset. Ennen räjäytystöiden aloittamista lähi- jähdysaineen määrää. Tärinän maksimisuuruuden alueen kiinteistöt katselmoidaan. Rakenteiden kunto määrittää lähes aina rakennuksille tai niissä oleville Vaihtoehdossa 1 tunnelin louhinta voi aiheuttaa taltioidaan pöytäkirjoihin, valokuviin ja videokuvauk- laitteille määritetyt tärinäraja-arvot. Ihminen kuiten- tärinä, joka esteettömästi välittyessään delfiinien siin. Samalla selvitetään muut tärinäherkät laitteet kin kokee tärinän häiritsevänä jo huomattavasti al- altaisiin voisi aiheuttaa haittoja Särkänniemen delfii- ja toteutetaan mahdolliset tärinäeristykset. Jokainen haisimmilla arvoilla kuin tärinän, joka saattaa vau- neille. Tärinän vaikutus delfiineihin voidaan ehkäistä kohde saa näin kahdessa vaiheessa täsmennetyn rioittaa rakennuksia. Taulukko 9.1. on normaalille nostamalla delfiinit altaasta räjäytysten ajaksi. Näin tärinän raja-arvon ja taltioinnin nykytilasta ennen kalliovaraisesti perustetulle rakennukselle annetuis- on toimittu aiemmin Särkänniemen huvipuiston laa- louhintatöiden alkua. Louhinnan päätyttyä kohteet ta tärinäraja-arvoista ja ihmisten tärinäkokemuksista jennustöiden yhteydessä. katselmoidaan uudestaan, mahdolliset vauriot sel- amerikkalaisen tutkimuslaitoksen mukaan (Vuolio, vitetään ja työstä aiheutuneet vahingot korvataan. 1991). Sallitut tärinärajat on määritelty Työministe- Vaihtoehdossa 2 tunnelien louhinta ei todennäköi- riön ”Räjäytysalan normeja – Turvallisuusmääräyk- sesti aiheuta tärinää, joka esteettömästi välittyes- Museokeskus Vapriikin esineistö tulee ottaa huomi- set” ohjeessa (Räjäytysalan normeja – Turvallisuus- sään delfiinien altaisiin voi aiheuttaa haittoja Sär- oon räjäytystöitä suunniteltaessa. Museokeskuksen määräykset, Hyväksytty valtioneuvoston päätöksen känniemen delfiineille. tärinäarvot on asetettu vuonna 2010 käynnissä olevi- (410/86) nojalla noudatettavaksi Työministeriössä). en yläpadon ja tulvapatojen korjaustöiden ehdoissa.

Suunnittelualueella ei ole Tampellan masuunin li- 9.2 Runkomelu säksi muita muinaismuistoja, joihin louhinnan vai- kutuksia voisi kohdistua. Masuunin ja tunnelin katon Kumipyöräliikenne ei aiheuta tärinää, joka olisi ha- väliin jäävän kalliokerroksen paksuus on vähintään vaittavissa kallioperän kautta johtuvana runkome- 17 metriä, jolloin räjäytystöistä aiheutuvia vaikutuk- luna liikennetunnelin päällä oleviin rakennuksiin. sia ei oletettavasti aiheudu. Asiaan on tutkittu pääkaupunkiseudulla Kehä II:n Hiidenkallion tunnelissa. Lisätietoja on saatavissa Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää seurataan raken- raportista Kehä I:n Otaniemen tunnelin ja Kehä II:n nusaikana jatkuvasti alueelle sijoitetuilla tärinämitta- Hiidenkallion tunnelin liikennetärinämittaukset. Es- reilla. Sallittuja tärinäarvoja ei ylitetä. poon kaupunki ja Fundus Oy 15.6.2004.

Taulukko 9.1. Rakennusten tärinärajat sekä ihmisten kokemukset tärinästä (Vuolio 1991). Ihmisen alttius Heilahdusnopeus mm/s Rakennusten tärinärajat (etäisyys 20 m) Tuskin huomattava 2–5 Havaittava 5–10 Herkät laitteet Epämiellyttävä 10–20 Häiritsevä 20–35 Historialliset rauniot Erittäin epämiellyttävä 35–50 50–70 Normaali rakennus

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 49 10 PÄÄSTÖT JA ILMANLAATU

10.1 Lähtötiedot ja menetelmät PM10-pitoisuuksien arvioimiseen liittyisi hyvin suuria epävarmuuksia. Ilmanlaatuselvitysten tarkoituksena oli arvioida eri suunnitteluvaihtoehtojen ilmanlaatuvaikutuksia Ran- Leviämislaskelmat on tehty Ilmatieteen laitoksella taväylän lähiympäristössä Tampereella. kehitettyjä leviämismalleja käyttäen. Mallien antami- en tuloksien on verifioinneissa todettu olevan yhte- Leviämislaskelmat on laadittu vaihtoehdoille 0 ja 2 neviä ilmanlaadun mittaustulosten kanssa. Menetel- jo aiemmin tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. miä ja lähtötietoja on kuvattu tarkemmin seuraavissa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydes- Ilmatieteen laitoksen laatimissa tutkimusraporteissa, sä on tarkasteltu vastaavin menetelmin lisäksi vaih- jotka ovat saatavilla hankkeen www-sivuilta: toehtoa 1. Vaihtoehtoa 0+ ei ole tarkasteltu erikseen, koska eroa vaihtoehtoon 0 ei tuloksissa juuri tulisi. •• Tampereen Rantaväylän tunnelin ilmastointi- Kun mallinnetaan laajoja alueita, ei teiden ruuh- vaihtoehtojen vaikutukset alueen typpioksidipi- kautumista, ajonopeuksien ja liikenteen sujuvuu- toisuuksiin (30.10.2008) den ajallista vaihtelua ym. useimmiten voida ottaa •• Tampereen Rantaväylän tunnelin vaikutus alu- huomioon. Laskennan tarkkuus pienten liikenteen een pienhiukkaspitoisuuksiin (9.4.2009) sujuvuuden parantamiseksi tehtävien muutosten •• Tampereen tunnelihankkeen ilmanlaatuvaikutus- vaikutusten tarkasteluun ei täten ole riittävä. ten arviointi (ppt-esitys 26.3.2009) •• Ranta, P., Salmi, J., Alaviippola, B. ja Lappi, S., Vaihtoehdolle 1 on tarkasteltu ilmanvaihdon perus- 2010. Tampereen Rantaväylän tunnelivaihtoeh- ratkaisuina pitkittäisilmanvaihto yhdellä poistoilma- tojen vaikutukset ilmanlaatuun – ilmanvaihdon piipulla sekä pitkittäisilmanvaihto ilman poistoilma- vaihtoehtojen tarkastelu suunnittelun ja ympä- piippua. Vaihtoehdolle 2 on puolestaan tarkasteltu ristövaikutusten arviointimenettelyn tueksi, Ilma- pitkittäisilmanvaihto yhdellä poistoilmapiipulla, kah- tieteen laitos. della tunnelin päihin sijoitetulla poistoilmapiipulla sekä pitkittäisilmanvaihto ilman poistoilmapiippuja. Tässä selostuksessa on esitetty ainoastaan typpidi- oksidipitoisuustarkastelujen kuvia, koska vastaavat Liikenteen päästöt on arvioitu vuoden 2020 liiken- kuvat pienhiukkaspitoisuuksien suhteen ovat käy- ne- ja päästöennusteilla. Tämän pidemmälle tulevai- tännössä samanlaisia. Pienhiukkaspitoisuuksien Kuva 10.1. Lentokuva Näsijärvelle, Naistenlahden suuntaan. Etualalla on kuljetusilta Tampellasta Lapinniemeen. Arkis- suuteen laadittavia ennusteita ei VTT:n suositusten kuvat on esitetty yllä mainituissa lähteissä. tolähde: Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja E.M.Staf 1957. mukaan tule laatia ajoneuvokannan kehittymisen ennustamiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Leviämismallilaskelmilla saatuja ilmalaadun pitoi- Lainsäädäntö ja ajoneuvojen moottoritekniikan kehi- suuksia on arvioitu vertaamalla niitä ilmanlaadun tys ovat merkittävimmät ennusteisiin epävarmuutta ohje- ja raja-arvoihin. EU-maissa voimassa olevat aiheuttavat tekijät. raja-arvot on asetettu vuosikeskiarvopitoisuuksille. Ne ovat sitovia eivätkä saa ylittyä alueilla, joilla asuu sille. Altistumisen mallintaminen perustuu leviämis- pungin asukasrakenteen kehitystä. Niissä ei myös- Tarkasteluissa on käytetty lisävarmuuden saamisek- tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot eivät ole voimas- malleilla arvioitujen pitoisuuksien ja väestön sijaintia kään ole huomioitu työpaikkoja, vaan ainoastaan si liikenne-ennusteita, joihin sisältyy 10–25% Tam- sa esimerkiksi teollisuusalueilla tai liikenneväylillä, koskevien RHR-tietojen (Väestörekisterikeskuksen asukkaat. Tarkastelut ovatkin siksi vain suuntaa pereen Teknillisen Yliopiston tammikuussa 2010 lukuun ottamatta kevyen liikenteen väyliä. Kansalli- rakennus- ja huonetilarekisteri) yhdistämiseen. Altis- antavia. ennustamia liikennemääriä enemmän liikennettä. set ilmanlaadun ohjearvot on asetettu typpidioksidin tusmallilaskelmat on tehty Ilmatieteen laitoksella ja Mallinnus antaa näin ollen todellista toteutuvaa ti- vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuuksille. Ne eivät YTV:llä (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) Altistumislaskelmista ei voi suoraan vetää johtopää- lannetta korkeammat pitoisuusarvot. ole yhtä sitovia kuin raja-arvot, mutta niitä käytetään kehitetyllä EXPAND-altistusmallilla. Mallilaskelmilla töksiä liikenteestä aiheutuvista terveysvaikutuksista. esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena. Tavoit- on tarkasteltu vaihtoehtojen aiheuttamat altistukset Alueellisilla päästöjen leviämismallinnuksissa valit- teena on ehkäistä ennalta ohjearvojen ylittyminen typpidioksidille ja pienhiukkasille. Lisäksi on tarkas- tiin typpidioksidin ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuu- sekä taata hyvän ilmanlaadun säilyminen. Maailman teltu typpidioksidin vuorokausiohjearvon ja WHO:n det kuvastamaan ilmanlaatua. PM10-pitoisuuksia ei terveysjärjestö WHO on lisäksi antanut terveyspe- vuosiohjearvon ylittävälle pitoisuuksille altistuneiden mallinnettu, koska pölyämisen vaikutusta on hyvin rusteiset suositukset ja välitavoitteet pienhiukkasten ihmisten määrät eri vaihtoehdoissa. vaikeaa arvioida paikallisesti. Hengitettävien hiuk- vuorokausi- ja vuosipitoisuuksille. kasten mallinnus on kaikissa olosuhteissa haas- Altistumistarkasteluissa ei ole voitu ottaa huomioon tavaa, mutta etenkin tunnelin suuakkojen lähistön Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten arviointi tulevaa maankäyttöä esimerkiksi Ranta-Tampellan edellyttää tietoja ihmisten altistumisesta epäpuhtauk- alueella eikä muutakaan kaupunkirakenteen tai kau-

50 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus 10.2 Nykytilanne 10.3 Vaikutukset

Tampereen kaupunki seuraa säännöllisesti ilman- Tehtyjen tarkastelujen perusteella vaihtoehdossa 1 laadun kehitystä. Ilmanlaadun mittaukset on aloi- poistoilmapiipulla ei saavuteta käytännössä hyötyä, tettu vuonna 1969 ja niistä raportoidaan vuosittain. joten arvioissa vaihtoehdolla 1 tarkoitetaan lyhyttä Keskustan ilmanlaatu on ollut indeksillä arvioituna tunnelia ilman poistoilmapiippua. useimpina päivinä tyydyttävä, mutta keväisin muuta- mina päivinä jopa erittäin huono. Seuranta perustuu Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyissä yhteistarkkailusopimukseen, johon osallistuvat kau- tarkasteluissa havaittiin, että vaihtoehdossa 2 pois- pungin lisäksi noin kaksikymmentä ympäristölupa- toilmapiiputtomalla vaihtoehdolla ilmanlaadun raja- velvollista yritystä. Liikenteen osalta merkittävimpiä arvot ylittyvät. Yhdellä poistoilmapiipulla ei saavu- ilmanlaadun heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä teta merkittävää hyötyä piiputtomaan vaihtoehtoon ovat pakokaasujen typen oksidit ja pienhiukkaset. verrattuna. Kahdella tunnelien päihin sijoitetulla Ilman laatua on Tampereella kuvattu ilmanlaatuin- poistoilmapiipulla puolestaan saavutetaan 75 % deksillä, jossa erityisesti typpidioksidien ja pienhiuk- päästövähenemä. Arvioinnissa vaihtoehdolla 2 tar- kasten pitoisuudet on huomioitu. koitetaan pitkää tunnelia tunnelin päissä sijaitsevilla poistoilmapiipulla. Tampereen kaupungin Ilmatieteen laitoksella teet- tämien selvitysten mukaan typpidioksidipitoisuudet Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ suurimmat typpioksidi- ja ovat olleet keskustassa merkittäviä jo vuonna 2000. pienhiukkaspitoisuudet muodostuvat Rantaväylän Vuodesta 2001 Tampereella (Raatihuone, Pirkan- länsiosaan Santalahden–Onkiniemen-alueelle sekä katu, Santalahti, Veisu, Linnainmaa) mitatut typpidi- Ratinan alueelle. Maksimipitoisuudet pysyvät ohje- oksidin vuosikeskiarvopitoisuudet ovat vaihdelleet ja raja-arvojen alapuolella, lukuun ottamatta WHO:n 13–39 µg/m3 välillä, raja-arvon ollessa 40 µg/m3. pienhiukkasille määrittelemiä suosituksenomaisia Vastaavasti vuorokausikeskiarvopitoisuudet (Pir- ohjearvoja, jotka ylittyvät. Kuva 10.2. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo [µg/m3] vaihtoehdossa 0 vuonna 2020. kankatu, Santalahti, Veisu) ovat vaihdelleet 15–80 µg/m3 välillä, ohjearvon ollessa 70 µg/m3. Altistuminen liikenteen typenoksidi- ja pienhiukkas- päästöille on vaihtoehdossa 0 (kun kaupunkiraken- Kokonaistilanteen on ennustettu jossain määrin pa- teen muuttumista ei oteta huomioon) suurinta Tam- ranevan vuoteen 2020 mennessä. pereen ydinkeskustassa. WHO:n pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittäville pitoisuuksille altistuu noin 12 000 henkilöä.

Kuva 10.3. Altistuminen typpidioksidin vuosipitoisuuksille [µg/m3*v] vaihtoehdossa 0 vuonna 2020. Vain nykyiset asuin- rakennukset on huomioitu.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 51 Vaihtoehdossa 1 suurimmat typpioksidi- ja pien- Altistuminen liikenteen typpidioksidi- ja pienhiuk- hiukkaspitoisuudet muodostuvat Rantaväylällä kaspäästöille on vaihtoehdossa 1 (kun kaupunki- Santalahden alueelle ja lyhyen tunnelin itäpäähän rakenteen muuttumista ei oteta huomioon) suurinta Kortelahden alueelle sekä lisäksi Ratinan alueelle. Tampereen ydinkeskustassa. Altistuminen vähenisi Typpioksidien maksimipitoisuudet ylittävät hieman vaihtoehtoon 0 verrattuna Pispalassa, Amurissa ja ohjearvot liikennealueella Kortelahdessa, mutta Naistenlahden alueella, mutta lisääntyisi pienellä muilta osin maksimipitoisuudet pysyvät ohje- ja alueella Onkiniemessä tunnelin länsipäässä. Ko- raja-arvojen alapuolella, lukuun ottamatta WHO:n konaisaltistus on sekä typpidioksidin että pienhiuk- pienhiukkasille määrittelemiä suosituksenomaisia kasten suhteen lähes sama kuin vaihtoehdossa 0. ohjearvoja, jotka ylittyvät. WHO:n pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittäville pitoisuuksille altistuu noin 7 000 henkilöä. Ilmanlaatu paranisi vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoon 0 verrattuna Amurin ja Onkiniemen alueilla ja huononi- si aivan tunnelien suuaukkojen läheisyydessä.

Kuva 10.5. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvon muutos [µg/m3] vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoon 0 verrattuna vuonna 2020.

Kuva 10.4. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo [µg/m3] vaihtoehdossa 1 vuonna 2020. Kuva 10.6. Typpidioksidivuosialtistuksen muutos [%] vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoon 0 verrattuna vuonna 2020. Vain nykyiset asuinrakennukset on huomioitu.

52 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Vaihtoehdossa 2 suurimmat typpidioksidi- ja pien- Ilmanlaatu paranisi vaihtoehdossa 2 vaihtoehtoon 0 hiukkaspitoisuudet muodostuvat Rantaväylän pitkän verrattuna Rantaväylän nykyisellä linjauksella On- tunnelin suuaukkoalueille Onkiniemen ja Naistenlah- kiniemen ja Naistenlahden välillä, mutta huononisi den alueille. Typpidioksidin ja pienhiukkasten mak- selvästi tunnelien suuaukkojen läheisyydessä. simipitoisuudet ylittävät raja-arvot liikennealueilla, mutta raja-arvot eivät ylity asumiseen tai oleskeluun Altistuminen liikenteen typpidioksidi- ja pienhiuk- tarkoitetuilla alueilla, missä ne ovat voimassa. Typ- kaspäästöille on vaihtoehdossa 2 (kun kaupunki- pidioksidin vuorokausikeskiarvopitoisuudet ylittävät rakenteen muuttumista ei oteta huomioon) suurinta ohjearvot tunnelin suuaukkoalueilla Onkiniemes- Tampereen ydinkeskustassa. Altistuminen vähenisi sä ja Naistenlahdessa suunnasta riippuen 50–250 vaihtoehto 0:aan verrattuna Amurissa ja Tampereen metrin etäisyydellä suuaukosta. Typpidioksidin tun- ydinkeskustassa, mutta lisääntyisi tunnelin suuauk- tikeskiarvopitoisuudet puolestaan ylittävät ohjearvot koalueilla Onkiniemessä ja Naistenlahdella. Koko- samoilla alueilla suunnasta riippuen 50–300 metrin naisaltistus on sekä typpidioksidin että pienhiuk- etäisyydellä suuaukosta. WHO:n pienhiukkasille kasten suhteen lähes sama kuin vaihtoehdossa 0. määrittelemät suosituksenomaiset ohjearvot ylitty- WHO:n pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittäville vät myös tässä vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa 2 pitoisuuksille altistuu noin 9 000 henkilöä ja typpidi- suoritettiin suuaukkoalueiden pitoisuuksien tarkem- oksidin vuorokausiohjearvon ylittäville pitoisuuksille mat pistekohtaiset tarkastelut, joilla voitiin varmistaa, noin 400 henkilöä. että raja-arvoylityksiä on ainoastaan liikennealueilla. Vaihtoehdon 2 mukaisen ratkaisun jatkosuunnitte- lussa on tunnelin suuaukkoalueiden ilmanlaadun parantamiseksi kehitettävä suuaukkoratkaisuja etenkin Santalahdessa ja laadittava suuaukkoaluei- den lähimittakaavaiset päästötarkastelut ratkaisujen varmistamiseksi. Kuva 10.8. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvon muutos [µg/m3] vaihtoehdossa 2 vaihtoehtoon 0 verrattuna vuonna 2020.

Kuva 10.7. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo [µg/m3] vaihtoehdossa 2 vuonna 2020. Kuva 10.9. Typpidioksidivuosialtistuksen muutos [%] vaihtoehdossa 2 vaihtoehtoon 0 verrattuna vuonna 2020. Vain nykyiset asuinrakennukset on huomioitu.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 53 Kuva 10.10. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen, vaihtoehto 0+.

54 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Kuva 10.11. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen, vaihtoehto 1.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 55 Kuva 10.12. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen, vaihtoehto 2.

56 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus 11 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ

11.1 lähtötiedot ja menetelmät lella järvimaisema onkin tärkein maisemaelementti. Kaukomaisema Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Eteläpuolella on Tammerkosken ylittävä rautatiesil- Maisema-arkkitehti on laatinut vaikutusalueelta ta, Tampellan ja Finlaysonin entiset tehdasalueet Pohjoisesta tarkasteltuna Tampereen keskustan Tampereen keskusta on laajalti valtakunnallises- maisema-analyysin sekä koonnut riittävät tiedot sekä korkealle kalliolle kohoava Näsinpuisto, joiden silhuetti on hyvin monimuotoinen ja vehreä. Her- ti merkittävää kulttuurihistoriallisesti merkittävää suunnittelualuetta ja laajempaa vaikutusaluetta kos- taakse Amurin, Tampellan ja Armonkallion kaupun- rainmäki, Näsinpuisto, Särkänniemi ja Santalah- aluetta (RKY 1993, RKY 2000, katso kuva 11.5.). kevista maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvis- ginosat jäävät. Lännessä väylän pohjoispuolella den viheralueet jaksottavat muuten melko tiiviisti Kaupungin perusti vuonna 1779 Ruotsin kuningas tä arvoista, rajauksista ja päätöksistä. Kulttuuriym- levittäytyy Särkänniemen huvipuisto ja Onkiniemen rakennettua rantavyöhykettä. Rantavyöhykkeen Kustaa III teollisuuden, käsityön ja kaupan keskuk- päristön osalta on otettu huomioon valtakunnalliset kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue sekä Santalah- maastonmuodot ovat hyvin vaihtelevia, minkä an- seksi. Alkujaan kaupunki oli pinta-alaltaan noin kol- alueidenkäyttötavoitteet sekä laaditut inventoinnit. den rantapuisto. Etelänpuolella Pispalan pientalojen siosta maisemakuvaa leimaa kerroksellisuus eri men neliökilometrin kaistale Tammerkosken länsi- Vaihtoehtojen vertailussa keskeinen näkökulma on täyttämä rinne nousee jyrkkänä ylös muodostaen maankäyttömuotojen limittyessä toisiinsa myös rantaa ja väkiluku oli alle 500. 1800-luvun alussa kaupunkikuvallinen hyväksyttävyys. voimakkaan rajan näkymille. pystysuunnassa. Pyynikinharju ja Pispalanharju alkaneen teollistumisen myötä kaupunki kasvoi no- ovat maisemarakenteellisesti näkyvimmät elemen- peaan tahtiin pitkälti Tampellan ja Finlaysonin teolli- Hankkeen rakentamisen aikaiset kaupunkikuva- Maisema-alueena Rantaväylän ympäristö on hyvin tit. Kaukomaisemassa Lentävänniemestä ja Näsijär- suustoiminnan seurauksena. vaikutukset on arvioitu sillä tarkkuudella kuin se on kapea. Jyrkästi nousevat rinteet ja korkeat raken- veltä tarkasteltuna Rantaväylä ei juuri erotu muusta suunnittelun tämänhetkisessä vaiheessa mahdollis- nukset rajaavat näkymiä tehokkaasti etelään le- kaupunkirakenteesta päiväsaikaan. Tammerkosken Tammerkosken teollisuusmaisema ta. Arvioinnista ovat vastanneet maisema-arkkitehdit vittäytyvällä keskusta-alueelle. Pohjoisen puolella ylittävä silta tekee kuitenkin poikkeuksen ja se erot- Kaisa Niilo-Rämä ja Marja Oittinen. Näsijärven selkää dominoimaa lähimaisemaa ei tuu hyvinkin kauas maisemassa. Tietä merkittäväm- Tammerkosken ranta tehdasrakennuksineen on juuri ”ole” alueen itäosassa. Särkänniemi ja Musta- piä kaupunkirakenteen elementtejä ovat muurimai- maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollisuusmai- lahti muodostavat selkeän ja monimuotoisen reunan sena näkymien katkaisijana toimiva ratapenger ja sema. Tammerkoski on myös luokiteltu kansallis- 11.2 Nykytilanne pohjoiseen päin alueen keskiosassa. Länsipuolella sen takana kohoavat kerrostalot Näsinpuiston län- maisemaksi, joka ilmentää maamme edustavimpia avoimet ja puoliavoimet joutomaat ja viheralueena sipuolella, kaupungin useat korkeat piiput, Pyynikin teollisuuskulttuuripiirteitä. Rantaväylä ylittää Tam- Tiemaisema toimivat alavat täyttömaat muodostavat liukuvan näkötorni ja teleliikennemasto, haulitorni Pispalassa merkosken sen pohjoispäässä, Näsijärven ja kos- reunan tiemaisemalle pohjoisen suunnassa. Ete- sekä tietysti kaikkein näkyvimpänä Särkänniemen ken yhtymäkohdassa, jossa myös Tammerkosken Nykyinen Rantaväylä erottaa Tampereen kaupun- lässä Pispalanrinteen alaosassa olevat eri-ikäiset Näsinneula. teollisuusmaiseman pohjoisin osa sijaitsee. Tällä gin Näsijärven rannasta. Tiejakson ympäristö on teollisuus- ja asuinrakennukset taustanaan rinteen alueella kosken itäpuolta hallitsee entinen Tampel- järvimaiseman ohella suurelta osin monimuotoista pientalot muodostavat mielenkiintoisen reunan tie- Viheralueet ja -yhteydet tien läheisyydessä lan tehdasalue ja länsipuolta Näsinpuisto. rakennettua kaupunkimaisemaa, jota paikoitellen maisemalle. Etelästä Varalasta Pyynikin poikki kul- värittävät viheralueet. Naistenlahdessa väylän poh- kee kalliojakso Onkiniemeen ja jatkuu koko Näsi- Tien sijoittuessa lähelle rantaviivaa jäävät rannan Tampellan punatiiliset tehdasrakennukset on pää- joispuolella rannan läheisyydessä sijaitsee vene- järven etelärannan osuudella aina Aitolahteen asti. suuntaiset viheryhteydet hyvin niukoiksi. Siten tien osin rakennettu 1800-luvun lopussa. Alueen his- satama, Naistenlahden voimalaitos, Lapinniemen Tämä kalliojakso on maisemallisesti Tampereen tuntumassa olevat viheralueet eivät muodosta sel- toria alkoi vuonna 1842 perustetusta masuunista. kylpylä (Lapinniemen tehdasrakennus) ja Kouk- kannalta merkittävä. Se muodostaa Kalevankan- keää yhtenäistä verkostoa, vaan jäävät erillisiksi Toiminta keskittyi konepaja- ja pellavateollisuuteen kuniemen vanhainkoti. Lapin pientaloalue levittyy kaan, Ratinan, Pyynikin, Pispalan ja Epilänharjun pieniksi kohteikseen. Suhteessa muuhun maankäyt- 1850-luvun lopulla. Useita teollisuusrakennuksista tästä itään päin. Tien eteläpuolella kohoaa Armon- kanssa yhdessä merkittävän Tampereen keskustan töön niiden pinta-ala on verrattain pieni ja käytet- uudistettiin ja laajennettiin 1900-luvun alussa. Tuo- kallion 40-luvun jälkeen rakennettujen kerrostalojen maisemakokonaisuuden. tävyys huono tien poikkisuuntaisten yhteyksien ol- tantorakennusten lisäksi alueelle rakennettiin 1897 rivistö. Tiejakson keskiosassa rantavyöhyke tien ja lessa vähäinen. Lisäksi suuri osa rannanpuoleisista juhlatalo palvelemaan työväen sivistysharrastuksia. Näsijärven välissä on hyvin kapea ja pohjoispuo- viheralueista on täyttömaata. Tuotantorakennusten ja Rantaväylän välissä kohoa-

Kuva 11.1. Rantaväylä katsottuna Näsijärveltä. Maisemakuvassa erottuvat Tampereelle tunnusomaiset piiput ja tornit.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 57 Kuva 11.2. Maisema-analyysi.

58 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus valla niin sanotulla Herrainmäellä sijaitsee tehtaan Maakunnallisesti arvokkaat kohteet paikkana. Niemen ja mantereen väliin jäänyt täyttä- kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla aivan johdon huvila-alue, joka rakennettiin 1900-luvun mätön lahti toimi Mustalahden satamana ja samalla Naistenlahden rannassa. vaihteessa. Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetut maiseman Näsijärven puoleisena vesiliikenteen keskuksena. ja kulttuuriympäristön kannalta merkittävän alueet Niemen kalliota louhittiin ja siellä toimi muun muas- Naistenlahdenkadun eteläpäässä sijaitsee PMK:n Näsinpuiston laella sijaitsevan uusbarokkia edus- ovat pitkälti samoja kuin valtakunnallisesti arvokkaat sa kolme oluttehdasta. Huvipuistoa alettiin rakentaa Jarl Eklundin suunnittelema ja vuonna 1938 valmis- tavan Näsinlinnan (Milavida) rakennutti Peter von alueet. Maakunnallisesti, muttei valtakunnallisesti Tampereen kaupungin toimesta 1960-luvun lopulla tunut ja 1956 laajennettu punatiilinen myyntikonttori. Nottbeck vuonna 1898. Se toimi vuodesta 1908 arvokkaista alueista voidaan mainita kuitenkin La- alkaen planetaariosta ja akvaariosta. Vuonna 1971 Tämä rakennustaiteellisesti arvokas rakennus toi- alkaen Hämeen museona ja myös tilapäisenä sai- pinniemen tehtaat Naistenlahden pohjoispuolella uudeksi Tampereen maamerkiksi kohosi Näsinneula mi aluksi suomalaisten puuvillatehtaiden yhteisenä raalana espanjantautiepidemian aikana vuonna sekä Pirkankylän asuintalot (= Punakylä, Satakun- keskelle Särkänniemeä. Sara Hildenin taidemuseo keskusvarastona. Nykyisin rakennuksessa on eri- 1920. Linnan ympärille levittäytyvä Näsinpuisto on nankatu 62-70, IV) Rantaväylän eteläpuolella. avasi ovensa alueen pohjoisrannalle vuonna 1978. laisia liike-, myymälä- ja toimistotiloja. Pajakadun yksi Tampereen vanhimpia puistoja. Se rakennettiin Varsinainen huvipuisto laitteineen avautui vuonna ja Siltakadun varressa on paikallisesti arvokasta kaupunginpuutarhuri Onni Karstenin suunnitelmien Paikallisesti arvokkaat kohteet 1975 ja aluetta täydennettiin delfinaariolla vuon- rakennuskantaa ja Armonkallion aluettakin voidaan mukaisesti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikym- na 1985. Kokonaisuus alueesta muodostui vasta pitää alueena arvokkaana, vaikka sen rakennuskan- menellä. Valmistuessaan se oli Tampereen suurin Paikallisesti arvokkaita kohteita ovat lähinnä asema- 2000-luvun alussa, kun kaikki toiminnot rajattiin yh- ta ei muodostakaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä ja monipuolisin puisto. Mäen laella on linnan ohel- kaavalla suojellut rakennukset, jotka eivät sijaitse deksi yhtenäiseksi alueeksi. kokonaisuutta. Armonkalliolla sijaitsee 1900-luvun la vuonna 1940 pystytetty muistomerkki höyrylaiva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaan puolivälissä rakennetun rakennuskannan lisäksi Kurun haaksirikon uhreille. Näsinpuiston kaakkois- alueen sisällä. Lisäksi paikallisesti arvokkaiksi koh- Naistenlahden voimalaitos sijaitsee nimensä mukai- muutama 1900-luvun alussa rakennettu puutalo. puolella sijaitsee Wilhelm von Nottbeckin puisto teiksi voidaan lukea rakennuksia, jotka eivät ole var- sesti Naistenlahden poukamassa. 1970-luvulla ra- (entinen Finlaysonin palatsin puisto), joka on sekin sinaisesti suojeltuja, mutta niillä on rakennustaiteel- kennetut voimalarakennukset uudistettiin sekä sisä- Santalahdessa radan ja Rantaväylän väliin jäävä Tampereen vanhimpia. Tämä varhaiseen teollisuu- lisesti, maisemallisesti tai paikallishistorian kannalta että ulkopuolelta 2000-luvun vaihteessa. Yhdessä alue jää RKY 2000:ssä Pispalanrinteen rajauksen teen liittyvä yksityinen puutarha on ollut olemassa jo huomattavaa arvoa. Naistenlahden satamatoimiston kanssa ne omaavat ulkopuolelle. Alueella on kuitenkin useita paikallises- 1820-luvulla ja sen kukoistuskausi sijoittuu 1800-lu- erityistä kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista ti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Näistä vun loppupuoliskolle. Puisto on kunnostettu julkisek- Särkänniemi ei nykyisessä käytössään ole kuin 30 merkitystä. Satamatoimisto lienee peräisin vuodel- osa on merkitty Santalahden osayleiskaavaehdotuk- si puistoksi 2000-luvun vaihteessa. Puistojen välissä vuotta vanha, mutta sillä on Tampereen kaupungin ta 1876, jolloin satamarata rakennettiin ja satama- sessa (2006) suojeltaviksi tai esitetty tulevassa ase- sijaitsee 1920-luvulla vedenpuhdistamoksi valmis- matkailun ja tunnettavuuden kannalta suuri merkitys. laituri alkoi välittää sekä maa- että vesiliikennettä. makaavatyössä säilytettäviksi. Säilytettäviä kohteita tunut punatiilinen Eetu Murroksen ja Bertel Ström- Särkänniemi muodostui, kun 1880-luvulla Särkän- Voimalaitoksen pohjoispuolella on nykyisin kylpylä- ovat vuonna 1926 rakennettu OTK:n tulitikkutehdas, merin suunnittelema rakennus, joka on 1980-luvun saaren ja mantereen väli täytettiin. Alue toimi aluksi nä toimiva Lapinniemen puuvillatehtaan punatiilinen silta ja ruutivarasto, Yrjöläntalo ja sen viereinen alusta saakka toiminut Taidekeskus Mältinrantana. Pyynikin ohella kaupunkilaisten vapaa-ajanvietto- massiivinen rakennus, joka sijaitsee maiseman ja vanha asuinrakennus, Enqvistin ja Breitensteinin

Pispalanrinne

Keskustan länsipuolella sijaitseva Pispalanrinne on sellaisenaan pala historiaa. Viime vuosisadan jälki- puolella väkiluvultaan kasvavan kaupungin työvä- estö asettui asumaan Pispalan jyrkille pulterikivi- sille moreenirinteille ja muodosti asuinalueen, jota pidetään käsitteenä suomalaisesta omatoimisesta asuntorakentamisesta. Pispalan maamerkkinä toimii 1900-luvun alussa rakennettu teräsrakenteinen 55 metriä korkea haulitorni. Harjulla oli kaksi Näsijär- vestä Pyhäjärveen johtavaa puutavaran kuljetusreit- tiä niin sanottua tukkitietä, jotka korvattiin 1930- ja -60-luvulla uittotunneleilla.

Lapin pientaloalue

Naistenlahden koillispuolella sijaitseva Lapin pienta- loalue on Tampereen vanhimpia suunnitelmallisesti syntyneitä esikaupunkialueita. Lapinniemen tehdas- alueen viereen syntyneen alueen rakennuskanta on pääasiassa 1910- ja 1920-luvuilta ja se edustaa tuol- loin suosittua puutarhakaupunki-ideologiaa. Kuva 11.3. Rantaväylä ja Porinrata muodostavat voimakkaan visuaalisen ja toiminnalli- Kuva 11.4. Rantaväylän sijainti Tampereen kaupunkirakenteessa. Kuva: Lentokuva Val- sen esteen kaupungin ja Näsijärven rantavyöhykkeen välille – Mustalahti, (Särkänniemi), las Oy. Onkiniemi ja Santalahti. Kuva: Lentokuva Vallas Oy.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 59 Kuva 11.5. Maiseman ja kulttuuriympäristön keskeiset kohteet.

60 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus huvilat, pahvitehtaan voimalaitos, luujauhotehtaan Muinaisjäännökset Ranta-Tampellan nykyisin joutomaana olevan alu- kaiden lähimaisema ja koko alueen kaupunkikuva piippu, rantakylän asuinmökit sekä tukkilaisten vuok- een maankäyttömahdollisuuden rajoittuvat edelleen kohentuu. ratalo, kattohuopatehdas, Enqvistin paperitehdas, Rantaväylän hankealueen läheisyydestä on tiedos- väylän takia ja siten kaupunkikuvaa ei saada kohen- pahvitehdas, Rantakylän mökit ja Paasikosken talo. sa vähän muinaisjäännöksiä. Museoviraston mui- nettua erityisen hyväksi. Leveä liikennetila kapenee ja siten rannan nykyisin Lisäksi alueella on Santalahden seisakkeen kivirivin- naisjäännösrekisterin mukaan Rantaväylän lähimpiä liikenteen hallitsema lähimaisema kohenee. Ran- tereitä, tukkiteiden tunneleiden rakenteita sekä Ro- ovat Lapin historiallinen louhos, uuden ajan teolli- Molemmissa vaihtoehdoissa nykytilanne säilyy lä- ta-Tampellan nykyisin joutomaana olevan alueen senlewin hiekkaranta. Näiden lisäksi Paasikiventien suuskohde Tampellan masuuni sekä uuteen aikaan hes ennallaan. Vaihtoehdossa 0+ on enemmän uu- maankäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja siten kau- pohjoispuolella sijaitsee Haarlan paperitehdas, joka sijoittuva Pispalan pulteriaita, jotka kaikki kuuluvat sia liikennekaistoja ja uusia kevyen liikenteen ali- ja punkikuvaa voidaan alueella parantaa. Myös kevyen toimi tuotantolaitoksena vuosina 1920–1989. Bertel rauhoitusluokkaan 2 eli rauhoitusasteen tarkempi ylikulkukäytäviä kuin vaihtoehdossa 0. liikenteen väylät ja poikittaiset viheryhteydet parane- Strömmerin suunnittelemaa punatiilistä rakennusta määrittely edellyttää lisätutkimuksia. Näistä yksikään vat. Rannan suuntaisia viher- ja virkistysreittejä on laajennettiin vuonna 1932. Rakennukseen kuuluu ei kuitenkaan sijaitse Rantaväylän välittömässä lä- Vaihtoehto 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja mahdollista kehittää nykyistä miellyttävimpinä muun muuta massaa korkeammalle kohoavat torni ja piip- heisyydessä. Myllysaaren ja Lapinniemen hautapai- eritasoliittymät muassa parantuneen meluntorjunnan takia. pu. kat ovat tuhoutuneet jo 1800-luvulla ja ne kuuluvat rauhoitusluokkaan III eli ne ovat rauhoitusvapaita. Naistenlahdessa sijaitseva rata-alue ja sitä ympä- Santalahdessa rampit ja sillat vievät tilaa puistoalu- Ranta-Tampellan asemakaavan pohjaksi tehdyssä röivä joutomaa rakennetaan laadukkaaksi katuym- eesta ja siten muuttavat Pispalanrinteen ja Onkinie- rakennusinventoinnissa Tammerkosken suulla ole- päristöksi, jolloin Tammelan ja Armonkallion asuk- men asukkaiden lähimaisemaa oleellisesti nykyistä va punatiilinen vuonna 1953 rakennettu hydraulinen 11.3 vaikutukset maisemaan ja kaiden lähimaisema ja koko alueen kaupunkikuva rakennetummaksi. Onkiniemen ja Naistenlahden laboratorio on arvioitu säilyttämisen arvoiseksi. Sen kaupunkikuvaan kohentuu. tunnelin suuaukot, meluesteet ja tukimuurit ovat vieressä oleva 1936 rakennettu takomo/malliveis- uusia rakenteita kaupunkimaisemassa. Ne sulkevat tämö ei itsessään ole arvokas, mutta muodostaa Vaihtoehto 0, nykyinen väylä ja vaihtoehto 0+, Leveä liikennetila säilyy eikä siten kohenna rannan näkymiä erityisesti Näsijärven suuntaan. yhdessä laboratorion kanssa kokonaisuuden ja on nykyinen väylä parannettuna tasoliittymin liikenteen hallitsemaa lähimaisemaa nykyisestä. siten sekin säilyttämisen arvoinen. Molemmat raken- Ranta-Tampellan nykyisin joutomaana olevan alu- Uusi silta Santalahdessa näkyy puustolla maise- nukset ovat O. Helmisen suunnittelemia. Naistenlahdessa sijaitseva rata-alue ja sitä ympä- een maankäyttömahdollisuudet rajoittuvat ja siten moimattomana selvästi kaukomaisemassa pohjoi- röivä joutomaa rakennetaan laadukkaaksi katuym- kaupunkikuvaa ei saada kohennettua mahdollisim- sen suunnasta tarkasteltuna. Näsin sillan vieressä on vanha Pursiseuran raken- päristöksi, jolloin Tammelan ja Armonkallion asuk- man hyväksi. nus, joka jää maisemassa rautatie- ja valtatiesillan kaiden lähimaisema ja koko alueen kaupunkikuva Tunnelin poistoilmapiiput nousevat kerroksen verran välissä katveeseen. Ennen Näsinsillan rakentamista kohentuu. Kaksitasoratkaisu Mustassalahdessa voimistaa jo lähimpien talojen räystäskorkeuden yläpuolelle ja se on kuitenkin toiminut eräänlaisena porttina Tam- ennestään ratapenkereen muodostamaa voimakas- erottuvat uusina maamerkkeinä kaukomaisemassa. merkosken pohjoisella suulla. Rautatiesilta on ra- Leveä liikennetila säilyy eikä siten kohenna rannan ta rajapintaa rannan ja keskustan välissä. kennettu vuonna 1892 ja täydennetty parilla 1937. liikenteen hallitsemaa lähimaisemaa nykyisestä. Liikennetila levenee Särkänniemestä länteen, jolloin 11.4 vaikutukset kulttuuriympäristöön lähimaisema muuttuu yhä enemmän liikenteen hal- ja kulttuuriperintöön litsemaksi. Vaihtoehdot 1 ja 2 muuttavat Pispalanrinteen ja Santalahdessa rampit ja sillat vievät tilaa puistoalu- Santalahden arvokkaista kulttuuriympäristöistä eesta ja siten muuttavat Pispalanrinteen ja Onkinie- avautuvaa maisemaa eritasoliittymän kohdalla ny- men asukkaiden lähimaisemaa oleellisesti nykyistä kyistä rakennetummaksi ja liikenteen hallitsemaksi. rakennetummaksi. Onkiniemen betonitunneli, tun- Varsinaisia kulttuuriympäristökohteita ei jouduta pur- nelin suuaukko ja meluesteet ovat uusia rakenteita kamaan. Haarlan tehdas jää vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaupunkimaisemassa. Ne sulkevat näkymiä erityi- puristuksiin liikennealueiden väliin. Vaihtoehdoissa sesti Näsijärven suuntaan. 0 ja 0+ tilanne säilyy nykyisellään.

Uusi silta Santalahdessa puustolla maisemoimatto- Maanpäällisten rakentamistoimenpiteiden alueella mana näkyy selvästi kaukomaisemassa pohjoisen ei sijaitse yhtään muinaismuistoa. suunnasta tarkasteltuna. Eritasoliittymän laajuus ja muoto soveltuvat huonosti kaupunkikuvaan. Rakentamisen aikaisesta louhinnasta aiheutuvan tärinän vaikutukset suojelluille rakennuksille ja mui- Vaihtoehto 2, tiesuunnitelman mukainen pitkä naismuistoille on käsitelty kohdassa 9. tunneli Vaihtoehto 2 mahdollistaa koskenniskalla Näsinsil- Naistenlahdessa sijaitseva rata-alue ja sitä ympä- tojen muuttamisen liikenteen vähentyessä merkit- röivä joutomaa rakennetaan laadukkaaksi katuym- tävästi. päristöksi, jolloin Tammelan ja Armonkallion asuk- Kuva 11.6. Rantaväylä Armonkallion ja Naistenlahden voimalaitoksen kohdalla.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 61 Kuva 11.7. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, vaihtoehto 0+.

62 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Kuva 11.8. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, vaihtoehto 1.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 63 Kuva 11.9. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, vaihtoehto 2.

64 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus 12 LUONNONOLOT

12.1 Lähtötiedot ja menetelmät Aluetta koskien on aiemmin laadittu muun muassa YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteys- alueiden merkitys lepakoille ruokailu- tai päiväpiilo- kattava kasvillisuusselvitys. Lisäksi Tampereella viranomainen edellytti, että maastokäynnein tulee alueina. Suunnittelualueen kasvillisuus, eläimistö sekä luon- laaditut liito-oravakartoitus, linnustokartoitus sekä todeta lepakoille mahdollisesti soveltuvat alueet. non monimuotoisuuden ja kaupunkiekologian kan- lepakkokartoitus kattavat suunnittelualueen, joten Lepakoille mahdollisesti soveltuvia alueita selvitet- Maastokäynnissä keskityttiin tutkimaan alueiden nalta tärkeät alueet ja kohteet on selvitetty pääasi- luonnonoloja koskevaa tietoa on ollut riittävästi käy- tiin maastokäynnillä tammikuussa 2010. Maastos- soveltumista lepakoiden pesimis-, päiväpiilo- tai assa olemassa oleviin inventointeihin perustuen. tettävissä. sa selvitettiin vaihtoehtojen muuttuvan maankäytön erityisiksi ruokailuympäristöiksi. Maastoselvityksen

Kuva 12.1. Keskeiset luontokohteet ja vesistöt.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 65 ja vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin on laatinut kasvistoselvitys (04/2009). Selvityksen mukaan tut- hanke siten heikennä luonnon monimuotoisuutta tai Vaihtoehdon 2 luonnonympäristöön kohdistuvat vai- kokenut biologi. kimusalue ei ole kasvilajistoltaan erityisen merkittä- kyseisten kasvien populaatioiden tilaa. kutukset ovat suhteellisen vähäiset. Vaihtoehdossa vä. Alue on ollut jo kauan ihmisen vaikutuspiirissä, esitetyt ratkaisut vähentävät kulttuurilajiston esiin- eikä luonnontilaista luontoa enää löydy. Alueella on Vaihtoehdossa ei ole sellaisia ratkaisuja, jotka vai- tymisalueita Santalahdessa sekä Ratapihankadun 12.2 Nykytilanne kuitenkin runsaasti kasvillisuutta, joka koostuu osit- kuttaisivat Tallipihan–Näsinpuiston yhtenäiseen alueella. tain alkuperäisistä ja osittain ihmisen vaikutuksesta puistoalueeseen tai muutoin lepakkojen ravinnon- Hankkeen lähivaikutusalueella ei ole luonnonsuo- alueelle siirtyneistä kasvilajeista. Huomionarvoisim- hankintaan vesialueilla. jelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Suun- pia Naistenlahdessa, Santalahdessa ja Näsinkalliol- nittelualue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan ra- la havaittuja kasvilajeja ovat litulaukka, kyläkelluk- Vaihtoehdon vaikutukset luonnonoloihin ovat koko- kennettuun ympäristöön, jossa ei esiinny täysin ka, ratakrassi, keltaängelmä ja vuorijalava. Edellä naisuudessaan hyvin vähäiset. luonnontilaista ympäristöä. Kasvillisuutta esiintyy mainituista vuorijalavalla ja kyläkellukalla on jonkin liikenneväylien varsien muuttuneissa ympäristöissä verran luonnonsuojelullista arvoa. Muut mainitut la- Vaihtoehdossa 0+ vaikutukset luonnonoloihin ovat sekä läheisissä puistoissa. jit ovat tyypillisiä rata- ja joutomaa-alueilla esiinty- samat kuin vaihtoehdossa 0, koska kaistajärjestelyt viä lajeja, joita tavataan myös muualla Tampereen rajoittuvat pääasiassa nykyiseen väylätilaan eikä Lähivaikutusalueella ei ole linnustollisesti arvokkaita alueella. Santalahden alueelta on löydetty lisäksi väylän välittömässä tuntumassa ole huomionarvois- kohteita tai liito-oravan elinympäristöjä. Suunnittelu- mm. volganpernaruohon ja ketokäenmintun ainoat ten lajien esiintymiä tai muita luonnonympäristön ar- alueella tai se läheisyydessä esiintyy kuitenkin muun Tampereella todetut kasvupaikat. Lisäksi on havaittu vokohteita. muassa huomionarvoisia kasvilajeja sekä luontodi- ketokaunokin toinen Tampereella oleva esiintymä. rektiivin liitteen IV lajeista lepakoita. Vaihtoehdossa 1 vaikutuksia kohdistuu Santalah- Vuorijalava on luontaisilla kasvupaikoillaan rauhoi- den alueelle sekä Ratapihankadun alueelle muuttu- Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit tettu ja luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Tampere ei vien tiejärjestelyjen seurauksena. Muutoin tiejärjes- kuulu vuorijalavan luontaiseen kasvuympäristöön, telyt eivät muutu siten, että muutokset kohdistuisivat Rantaväylän suunnittelualueen läheisyydessä esiin- mutta laji on löytänyt otollisen kasvuympäristön luonnonympäristöön. tyy luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeista ainoastaan Naistenlahden ja Santalahden ratapenkoilta. Esiin- lepakoita. tymää ei voi pitää sen luonnonsuojelullisen statuk- Santalahden eritasoliittymän alle jää puoliavointa sen osoittamassa arvossa. Vuorijalavaa esiintyy kulttuurivaikutteista ympäristöä (nykyisin virkistys- Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat suojeltuja myös istutettuna Näsinkalliolta. alueena), jossa esiintyy kulttuurikasvillisuutta. Osa EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV mukaisesti. kulttuurilajistosta häviää tiejärjestelyjen seurauk- Tampereella tehtyjen lepakkoselvitysten mukaan Kyläkellukka on määritelty alueellisesti uhanalai- sena. Ratapihankadun alueella kulttuurilajisto niin kantakaupungin lepakoista noin 60 % on pohjan- seksi lajiksi, mutta vain Tampereen pohjoisella osa- ikään taantuu jonkin verran, kun nykyisin joutomaa- lepakkoja, 20 % vesi- ja viiksisiippoja ja loput 20 % alueella. Laji saattaa olla luontaista alkuperää, mut- na olevaa ympäristöä otetaan tiekäyttöön. Vaihtoeh- muita lajeja. Rantaväylän läheisyydessä sijaitsevia ta siirtynyt ihmisen mukana tahattomasti nykyiselle dossa ei ole sellaisia ratkaisuja, jotka vaikuttaisivat lepakoiden esiintymisalueita on Naistenlahdessa paikalleen. Tallipihan–Näsinpuiston yhtenäiseen puistoaluee- ja Rauhaniemessä sekä Finlaysonin Tallipihalla. seen tai muutoin lepakkojen ravinnonhankintaan Näistä Tallipiha on luokiteltu II luokan lepakkoalu- Lentävänniemen ja Lapinniemen alueella esiintyy vesialueilla. eeksi, kun taas Naistenlahdesta on tehty lähinnä lietetatar, jonka hävittäminen on kielletty LSL 49§ yksittäisiä havaintoja. Todennäköisesti naistenlah- nojalla. Vaihtoehdon 1 luonnonympäristöön kohdistuvat vai- denkin alueella on merkitystä lepakoiden ravinnon- kutukset ovat suhteellisen vähäiset. Vaihtoehdossa hankinnalle. Suunnittelualueen tuntumasta on tehty esitetyt ratkaisut vähentävät kulttuurilajiston esiin- havaintoja maamme yleisimmästä lepakkolajista, 12.3 Vaikutukset tymisalueita Santalahdessa sekä Ratapihankadun pohjanlepakosta. Vesisiipasta on vanhempia ha- alueella. vaintotietoja Naistenlahden alueelta. Talvella 2010 Vaihtoehdossa 0 väylätila ei juurikaan muutu ny- tehdyn maastokäynnin perusteella hankealueella ei kytilanteeseen nähden. Hanke sijoittuu kokonaisuu- Vaihtoehdon 2 vaikutukset luonnonympäristöön ole edellä esitettyjen lisäksi kohteita, jotka voisivat dessaan rakennettuun ympäristöön. Ratapihanka- ovat yhtenevät vaihtoehdon 1 kanssa. Tunnelira- olla erityisen merkittäviä lepakoille. Suunniteltujen dun järjestelyt vaativat jonkin verran uutta väylätilaa kentamisen ei arvioida vaikuttavan luonnonympäris- väyläratkaisujen alueet ovat pääasiassa avointa nykyiseltä rautatiealueelta. Valaistusolosuhteissa ei töön merkittävästi ja pääosa tunnelialueesta sijoittuu ympäristöä, jossa on yksittäisiä istutettuja puita tai tapahdu sellaista merkittävää muutosta, jolla voisi rakennettuun ympäristöön. Santalahden ja Ratapi- puuryhmiä. Erityisiä lepakkojen suosimia laajempia olla haitallisia vaikutuksia lepakoihin. Vaihtoehdon hankadun alueella tiejärjestelyt ovat lähes vastaavat puustoisia ympäristöjä ei ole. vaikutukset kohdistuvat lähinnä Ratapihankadun vaihtoehdon 1 kanssa. Vaihtoehdossa ei ole sellai- alueelle, jossa esiintyy rata-alueille tyypillistä lajistoa sia ratkaisuja, jotka vaikuttaisivat Tallipihan–Näsin- Huomionarvoiset kasvilajit sekä vuorijalavaa yksittäin. Ainakin osa jalavista hä- puiston yhtenäiseen puistoalueeseen tai muutoin viää ja osa ruohovartisten kasvupaikoista häviää tai lepakkojen ravinnonhankintaan vesialueilla. Rantaväylän asemakaavoituksen pohjatyönä on muuttuu sopimattomiksi. Kaikkien kyseessä olevien tehty Kekkosentien tunnelin asemakaava-alueen lajien esiintymiä on useita Tampereen alueella eikä

66 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus 13 PINTAVEDET JA POHJAVEDET

13.1 Lähtötiedot ja menetelmät nittelua ja vesilain mukaisen hakemussuunnitelman oleellisesti ja veden laatu alkoi parantua. Vuonna nousu alusvedessä osoitti kuormitusta. Näsijärven laatimista varten vuonna 2009 tehtyjä tutkimuksia 1996 väheni fosforikuormitus kolmannekseen ai- eteläosien fosforipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet Pinta- ja pohjavedet sekä Tampereen kaupungin organisoimaa diplomi- emmasta, mikä normalisoi nopeasti Näsijärven ete- karulle vedelle ominaisina. Vuonna 2008 Lielahden työtä, jossa on tutkittu muun muassa Lielahden ja läosan happitilanteen. Merkittävä muutos tapahtui pintaveden fosforipitoisuus oli maaliskuussa 7 µg/l Pintavesiin voivat vaikuttaa muun muassa vesien Naistenlahden alueen sedimenttien orgaanisten ti- myös vuonna 2008, kun M-real Oyj:n Lielahden teh- ja elokuussa 9 µg/l, eikä karun veden raja 12 µg/l johtaminen rakennustyömaalta vesistöihin sekä ve- nayhdisteiden esiintymistä (Rantala 2010, tekeillä). taan toiminta loppui 13.3.2008 ja Ligno Tech Finland ylittynyt muillakaan havaintokerroilla. teen tai rantavyöhykkeeseen läjittäminen. Arviointi Oy:n Lielahden tehtaan toiminta loppui kesäkuussa on tehty yleispiirteisenä ja sitä täydennetään kun 2008. Hajakuormituksen merkitys Näsijärven etelä- Näsijärven veden laatuluokitus on hyvä. Näsinselän suunnitteluratkaisut selviävät. Tunnelin rakentami- 13.2 Nykytilanne osaan on vähäistä. keskiosissa ja Koljonselällä vesi täyttää jopa erin- sen ja käytön aikaisten kuivatusvesien johtaminen omaisen laatuluokan kriteerit. Lielahden alueella vesistöön, pohjaveden pysyvä alentaminen ja ve- Pintavedet Näsijärvi kuuluu veden fosfori- ja klorofyllipitoisuuk- vielä talviaikana 2008 esiintyneet alusveden laadun sistöläjitykset edellyttävät vesilain mukaista lupaa, sien mukaan tehdyn luokituksen mukaan karuun tuo- häiriöt laskivat laatuluokan tyydyttäväksi. ja tarkennetut ratkaisut esitetään viimeistään lupa- Alueen suurimmat pintavedet ovat Näsijärvi ja Tam- tantotyyppiin. Rehevyystaso on laskenut jatkuvasti hakemuksessa. merkoski. Näsijärven pinta-ala on 257 km2 ja keski- vuodesta 1995 lähtien, kuten fosforikuormituskin. Näsijärven puolella tapahtunut kuormituksen vähen- syvyys 14 metriä. Näsijärvi kuuluu Näsijärven–Ruo- Lielahden tehtaiden kuormitus näkyi kuitenkin vielä tyminen on vaikuttanut parantavasti myös Tammer- Kalliorakentaminen saattaa joissakin tapauksis- veden vesistöalueeseen (nro 35.3.). vuonna 2008 lopputalvella Lielahden ja Aitolahden kosken veden laatuun. Tammerkosken happitilanne sa vaikuttaa yhdyskuntien vedenkäytölle tärkeisiin edustan alusvedessä selvänä veden likaantumise- on nykyisin hyvä ja veden laatu on varsinkin talvella pohjavesialueisiin ja pohjaveden pinnan tilapäisiin Näsijärven vedet laskevat Tammerkosken kautta Py- na, vaikka happitilanne pysyi hyvänä. Maaliskuussa erittäin hyvä. Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvo on tai pysyviin muutoksiin suunnittelualueen lähiympä- häjärveen. Vesistöalue on säännöstelty ja pudotus väli- ja alusvedessä nousivat sähkönjohtavuus sekä ollut viime vuosina alle 10 µg/l, mikä kertoo veden ristössä. Työssä selvitettiin tunnelin rakentamisen ja järvien välillä on 18 metriä. Tammerkoskessa on kol- typpi- ja fosforipitoisuudet. Myös ligniinipitoisuuden karuudesta. Merkittävää samentumista ja hapen ku- käytön aikaiset vaikutukset tunneliympäristön pohja- me voimalapatoa, joista lähinnä Rantaväylää sijait- vesiolosuhteisiin ja virtauskuvaan siinä määrin kuin see Finlaysonin ja Tampellan välinen pato. Lisäksi se tässä suunnitteluvaiheessa käytössä olevien tie- virtaamien säännöstelyä suoritetaan Nokianvirras- tojen perusteella on mahdollista. sa Melon voimalaitoksella ja Vammalassa Tyrvään voimalaitoksella. Tammerkosken keskivirtaama on Työssä on selvitetty suunnittelualueen ympäristös- 71 m3/s, mutta alivirtaamat ovat pienimmillään vain sä sijaitsevien rakennusten perustamistavat. Näiden 2 m3/s luokkaa. Poikkeustilanteissa Tammerkoski on tietojen ja alueen maaperän laadun perusteella on kokonaan kiinni, jolloin veden vaihtuminen Pyhäjär- alustavasti määritelty mahdolliset painumaherkät ven itäpäässä on heikkoa. Näsijärvi laskee vetensä alueet huomioiden pohjaveden arvioitu alenema. Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjo- Lisäksi on arvioitu tunnelin ympäristöön aiheuttama keen. pitkäaikainen pohjaveden pinnan alenema ja sen laajuus. On myös tunnistettu mahdollisten haitallis- Näsijärven Näsinselän vesi vaihtuu keskimäärin hie- ten vaikutusten estämistoimenpiteet. man alle vuodessa. Veden laadun muutokset ovat siten hitaampia kuin alapuolisella reitillä. Veden kes- Sedimentin raskasmetallipitoisuudet kiviipymä on Tammerkosken ja Kokemäenjoen välil- lä noin kolme kuukautta. Veden laatu vaihtelee siten Mahdollista vesistöihin läjittämistä varten selvitettiin lyhyelläkin aikavälillä ja muutokset kuormituksessa lähtötietoja Näsijärven vedenlaatuun ja pohjasedi- ja virtaamissa heijastuvat nopeasti koko alueen ve- mentteihin vaikuttavista tekijöistä. den laatuun.

Lielahden ja Naistenlahden sedimenttien raskasme- Näsijärven eteläosan veden laatua seurataan Tam- tallipitoisuuksia selvitettiin useista eri lähteistä saa- pereen seudun yhteistarkkailussa. Viimeisimmät tavilla tiedoilla. Lähteitä olivat: Tampereen seudun veden laadun seurantatulokset ovat saatavissa yhteistarkkailu vuonna 2008 (Perälä 2009), Poh- vuodelta 2008 (Perälä 2009). Yhteistarkkailua on jaeläimistö ja sedimentin metallipitoisuudet 2007 suoritettu vuodesta 1975 lähtien. (Valkama 2008), Sedimenttien kromipitoisuudet Lielahdessa (Paananen 2005) sekä Ympäristömyr- Alueen vesiä kuormittavat eniten metsäteollisuuden kyistä Kokemäenjoen vesistön likaantuneilla alueilla ja jätevedenpuhdistamoiden jätevedet. Vuonna 1985 (Krogerus 1988). Lisäksi hyödynnettiin Lielahdessa lopetettiin selluloosan valmistaminen Lielahden ja sijaitsevan Vaitinaron risteyksen vesistötäytön suun- Nokian tehtailla, minkä johdosta kuormitus väheni Kuva 13.1. Sedimenttinäytteenottopisteet ja -alueet.

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 67 lumista ei esiintynyt vuonna 2008. Tammerkosken den rantavyöhykkeeltä otettiin sedimenttinäytteitä tasoa. Tammerkoski säätelee osittain sen lähialueen jätevetensä. Viinikanlahden puhdistamon kuormitus veden laatu on hyvä, parhaimmillaan jopa erinomai- 7 pisteestä. Näytteenottoalue on merkitty kuvaan pohjaveden pintoja. Koska suunnittelualueen maa- oli 739 990 kg vuonna 2008. Räjähtämättömästä nen (Perälä 2009). 13.1. alueena D. Näytteistä analysoitiin raskasme- perä on pääasiassa moreenia ja hienorakeisia se- räjähdysaineesta vapautuva typpikuormitus vastaa tallipitoisuudet, PCB-, PAH- ja öljypitoisuudet sekä dimenttejä, pohjaveden muodostuminen ja liikkumi- siis yhden pienen puhdistamon vuosikuormitusta. Sedimentti torjunta-aineet ja orgaaniset tinayhdisteet. Ruop- nen on vähäistä. Suunnittelualueen läntisimmässä Kuormitus (2 500 kg) jakautuu useammalle vuodel- pausmassojen läjittämiselle laadittuihin laatukritee- päässä Pispalanharjun kupeessa vedenjohtavuus le, sillä louhintaa ja kiviaineksen läjitystä on arvioitu Lielahden sedimentin raskasmetallipitoisuuksia on reihin (Ympäristöministeriö 2004) verraten kriteerin on kuitenkin hyvä. Pääosa alueen pohjavedestä pur- tehtävän kahden vuoden ajan. Kuormitus tapahtuu seurattu Tampereen seudun yhteistarkkailuohjel- taso 1 ylittyi kadmiumin, kromin, kuparin, elohope- kautuu todennäköisesti Näsijärven suuntaan. pikkuhiljaa typpiyhdisteiden liuetessa veteen. Rä- man mukaisesti (Kokemäenjoen vesistön vesien- an, nikkelin ja sinkin osalta seitsemässä näytteessä. jähdysaineen typpi on epäorgaanisessa muodossa, suojeluyhdistys ry) vuodesta 1986 lähtien. Yhteis- Myös PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä todettiin nel- Pohjaveden arseenipitoisuutta on tarkasteltu maa- jota levät voivat suoraan hyödyntää. tarkkailussa on yhdeksän havaintopaikkaa, joista jässä näytteessä tason 1 ylittävinä pitoisuuksina. ja kallioperäkuvauksen yhteydessä. yksi sijaitsee Lielahdessa (kuvassa 13.1. piste A). Laatukriteeritaso 2 ylittyi PAH-yhdisteiden ja öljyhii- Läjityksen aiheuttama rehevöittävä vaikutus typpi- Sedimenttinäytteitä otetaan 3 vuoden välein, ja vii- livetyjen osalta kolmessa näytteessä. kuormituksen kautta jäänee hyvin vähäiseksi, sillä meksi näytteet on otettu lokakuussa 2007 (Valkama 13.3 Vaikutukset pintavesiin perustuotannon rajoittavana ravinteena on mitä il- 2008). Marjo Rantala on tekemässä diplomityötä, jossa meisimmin fosfori. Lievää rehevöitymistä saattaa käsitellään mm. Lielahden ja Naistenlahden alueen Pintavedet esiintyä lähinnä Näsijärven alaosassa suppealla Lielahti sijaitsee Näsiselän eteläosassa. M-Real Oyj sedimenttien orgaanisten tinayhdisteiden esiinty- alueella muutaman vuoden ajan läjityksen alettua. Lielahden tehtaan sekä Ligno Tech Finland Oy:n jä- mistä. Työtä rahoittavat Tampereen kaupunki, Pir- Louhinta- ja räjäytystöistä sekä läjitysalueilta tuleva Rehevöityminen voi ilmetä levien ja vesikasvillisuu- tevedet on johdettu Lielahteen, mikä on aiheuttanut kanmaan ELY-keskus, Nokian kaupunki ja Ylöjärven vesistökuormitus on yleensä lähinnä kiintoainesta den määrän hienoisena lisääntymisenä. kuormitusta ja haitta-aineiden pääsyä vesistöön ja kunta. Diplomityö on vielä kesken. Työssä on otettu (kivipölyä) ja räjäytysaineista peräisin olevaa typpeä. kertymistä sedimenttiin (tehtaiden toiminta loppui sedimenttinäytteet muun muassa Lielahdesta kuvan Vaihtoehdossa 1 läjitettäväksi tulisi 100 000 m3 jol- vuonna 2008). Vuoden 2007 näytteenoton perus- 13.1. pisteestä A (sama piste kuin yhteistarkkailussa Rakentamisen aikaiset kuivatusvedet johdetaan loin räjähtämätöntä räjähdysainetta jäisi kuormitta- teella Lielahden sedimentin kromi- (130 mg/kg ka), ja Paanasen kromitutkimuksessa) ja Naistenlahdes- todennäköisesti kunnalliseen viemäriverkostoon. maan Näsijärveä noin 500 kg. sinkki- (150 mg/kg ka) ja kuparipitoisuudet (56 mg/ ta kuvan 13.1. pisteestä E. Muut tutkimuksen näyt- Tunnelista poisjohdettavat vedet johdetaan selkey- kg ka) ylittivät ns. luonnontilaisen sedimentin arvot. teenottopisteet eivät sijaitse lähellä tätä YVA-hanket- tyksen, öljynerotuksen ja tarvittaessa pH-säädön Sedimentit Sedimentin Hg- ja Cd -pitoisuudet eivät olleet kohol- ta. Molemmissa pisteissä (A ja E) esiintyi orgaanisia kautta. Mikäli päädytään johtamaan vedet vesistöön, la. Pitoisuudet ovat selkeästi laskeneet 1980-luvun tinayhdisteitä. Pisteen A sedimentin TBT-pitoisuus tulee sille hakea vesilain mukainen lupa. Sedimenttien pilaantuneisuudelle ei ole asetettu lopulta lähtien. vaihteli välillä 4–8 µg/kg ja pisteen E TBT-pitoisuus omia laatukriteerejä. Tämän johdosta sediment- 3–30 µg/kg, joten laatukriteeritaso 1 (3 µg/kg) ylittyi Tunnelin käytön aikana ajoratojen kuivatusvedet tien haitta-aineiden pitoisuuksia verrataan yleensä Myös Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemien selkeästi molemmissa pisteissä. Taso 2 (200 µg/kg) johdetaan viemäriverkostoon öljynerotuksen ja sel- läjityskelpoisuuden arvioinnin avuksi laadittuihin sedimenttiselvitysten (Paananen 2005) perusteel- ei sen sijaan ylittynyt (Rantala 2010). keytyksen kautta. Lisäksi tunnelin sisälle rakenne- ohjeellisiin laatukriteereihin, jotka on tarkoitettu me- la metsäteollisuuden jätevedet ovat kuormittaneet taan varoaltaat, jonne vedet johdetaan poikkeusta- reen tapahtuvalle ruoppausmassojen läjittämiselle Lielahtea. Näytteitä otettiin vuonna 2005 kolmesta Pohjavedet pauksissa. (Ympäristöministeriö 2004). Laatukriteerit on jaettu pisteestä (kuvan 13.1. pisteet A, B ja C), joista piste kahteen tasoon. A oli sama syvännepiste kuin Tampereen seudun Varsinaisella suunnittelualueella ei ole pohjavesialu- Vaihtoehdossa 1 ja 2 tunnelin louhinnasta syntyvää yhteistarkkailuohjelman sedimenttinäytteenottopis- eita. Lähin pohjavesialue on Epilänharjun–Villilän kiviainesta on tarkoitus käyttää rakennuskohteisiin •• Jos pitoisuus alittaa tason 1, voidaan sedimen- te. Sedimentti oli kerrostunutta havaintopisteissä si- I-luokan pohjavesialue, jonka itäreuna ulottuu noin Tampereen seudulla. tistä aiheutuvia haittoja pitää kemiallisen laadun ten, että pinnalla oli ruskeaa liejua ja sen alla musta kilometrin päähän suunnittelualueen länsiosasta puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. mätäliejukerros. (kuva 12.1.). Suunnittelualueelta ei tapahdu pohja- Mikäli vaihtoehdon 2 koko kiviainesmäärä läjitetään Massat ovat mereen läjityskelpoisia. veden virtausta pohjavesialueen suuntaan. Näsijärven ranta-alueelle, tulisi läjitettäväksi noin •• Sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta, jos Havaintopisteen B normalisoidut kokonaiskromi- 500 000 m3. Tämän kiviainesmäärän louhintaan haitta-ainepitoisuus asettuu tasojen 1 ja 2 väliin. pitoisuudet vaihtelivat välillä 200–1 600 mg/kg ka Tunnelin tiesuunnitelmaa laadittaessa ei ole tullut tarvitaan räjähdysainetta noin 1 kg/m3 eli 500 ton- Sedimentin läjityskelpoisuus on tällöin arvioitava (syvyys 0–20 cm). Kyseinen sedimentti on kertynyt tietoon, että suunnittelualueella olisi yksityisiä ve- nia. Räjäytyksessä räjähdysaineesta jää yleensä tapauskohtaisesti. 15–20 vuoden aikana. Keskimääräinen kromikuor- denottokaivoja. Tiesuunnitelman laatimisen yhtey- räjähtämättä 0,5 % eli 2 500 kg. Tämä määrä jää •• Jos pitoisuus ylittää tason 2, on sedimentti pi- mitus vuosien 1990–2004 aikana kohteeseen on dessä asennettiin tunnelinjan varrelle 19 kappaletta kuormittamaan typpikuormana Näsijärveä, kun lou- laantunutta ja pääsääntöisesti mereen läjityskel- ollut 1 060 kg. Myös aikaisempien sedimenttitutki- uusia pohjaveden havaintoputkia keväällä 2009 täy- he on läjitetty. votonta. musten mukaan pohjasedimentin kohonneita kro- dentämään aikaisempaa tunnelin suuaukoilla olevaa mipitoisuuksia on havaittu laajemmallakin alueella havaintoverkostoa. Neljä putkea asennettiin kallioon Määrä on verrannollinen pienten jätevedenpuhdis- Laatukriteerit on määritetty meriympäristöön, eikä Näsijärven eteläosissa (Krogerus 1988). tunnelitasoon asti. Kallioputkista tehtiin vesimenek- tamoiden päästöihin. Tampereen alueen kaksi jäte- niitä voida sellaisenaan soveltaa sisävesille. Sisäve- kimittaukset kallion vedenjohtavuuden selvittämistä vedenpuhdistamoa (Polso ja Kämmenniemi) laskee det ovat kuitenkin alttiimpia muutoksille ja arvioiden Lielahdessa sijaitsevan Vaitinaron risteyksen vesis- varten. Kallion vedenjohtavuudet vaihtelevat suu- puhdistetut jätevetensä Näsijärveen. Näiden puhdis- mukaan laatukriteerit sisävesissä ovat yhtä tiukat tai tötäytön suunnittelun ja vesilain mukaisen hakemus- resti näissä pisteissä. Pohjaveden pinnat vaihtelevat tamoiden yhteiskuormitus oli noin 3 390 kg vuonna vielä tiukemmat kuin meriympäristössä. suunnitelman laatimista varten tehtiin vuonna 2009 suunnittelualueella välillä noin +89–+112 m. Poh- 2008. Näsijärvi laskee Tampereella Pyhäjärveen, sedimenttitutkimuksia Lielahdessa. Tuolloin Lielah- javeden pinnan korkeudet myötäilevät maanpinnan jonne Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo laskee

68 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus Lielahdessa tehtyjen sedimenttitutkimusten perus- siin maaperän kokoonpuristuvuuden toisin sanoen teella voidaan todeta, että alueen sedimentti on painumien kautta. Tunnelin lähiympäristön raken- pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta monin nusten perustamistavat on selvitetty ja näiden tie- paikoin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten pe- tojen perusteella valitaan seuraavassa suunnittelu- rusteella voidaan arvioida sedimentin olevan pilaan- vaiheessa painumaseurantaan tulevat rakennukset. tunutta laajalti Lielahden alueella. Tutkimusten pe- Rakennetuille ja kaavoitettaville alueille määritellään rusteella pilaantuneeksi todetut kohteet on merkitty etukäteen pohjaveden pinnan sallitut alentamisrajat. kuvassa 13.1. kirjaimin A, B, C, D ja E. Sediment- Lisäksi uusille kaavoitettaville alueille määritellään tien pilaantuneisuus ja haitta-aineiden mahdollinen sallitut perustamistavat. Tarvittaessa pohjaveden leviäminen on otettava huomioon suunniteltaessa haitalliseen alenemiseen voidaan varautua etu- louheen läjitystä vesistöön. Vesilain mukaista lupaa käteen rakentamalla esimerkiksi imeytyskaivoja, haettaessa tulevat pohdittavaksi myös mahdolliset joiden avulla voidaan pohjaveden pinnat pitää so- tarkentavat sedimenttitutkimukset, kun läjitysalueen pivalla tasolla, ettei haitallisia painumisia pääse ta- sijainti tarkentuu. pahtumaan.

Tunnelin tiiviystavoitteet pyritään saavuttamaan 13.4 Vaikutukset pohjavesiin kallioseinämien lujitus- ja tiivistystöillä, esimerkiksi injektoimalla kalliota. Tavoitteena on estää pohjave- Kalliopohjavesi liikkuu kalliossa kallion rakoja ja ruh- denpinnan haitallinen aleneminen ja turvata tunnelin jeita pitkin. Maanalaisten tilojen rakentaminen alen- kuivana pitäminen. Rakennustyön ja tunnelin käytön taa kalliopohjaveden pinnan louhintatasolle ja ympä- vaikutuksia pohjaveteen seurataan ympäristöön si- ristössä keskimäärin 2–5 metriä kallion rakenteesta joitettujen seurantaputkien ja kalliotilaan vuotavan riippuen. Pohjaveden virtaus kääntyy tunnelin lähi- vuotoveden määrän mittauksilla. Tunneleiden lopul- alueella kohti tunnelia. Tämä näkyy vuotovesimää- liset tiiviystavoitteet määritellään tarkemmin seuraa- rässä. Tunneleita ei ole kuin joiltain erityisesti mää- vissa suunnitteluvaiheissa. riteltäviltä jaksoilta tarpeen tiivistää vedenpitäviksi. Tunnelin tiiviystavoitteet pyritään saavuttamaan Suunnittelualueelle on laadittu pohjaveden seuran- kallioseinämien lujitus- ja tiivistystöillä, esimerkiksi taohjelma. Rantaväylän tunnelivaihtoehtojen alu- injektoimalla kalliota. Tavoitteena on estää pohjave- eella pohjaveden pintaa on seurattu säännöllisesti denpinnan haitallinen aleneminen ja turvata tunnelin vuodesta 2009 lähtien. Tulosten perusteella pyri- kuivana pitäminen. Rakennustyön ja tunnelin käytön tään selvittämään kalliopohjaveden ja maaperässä vaikutuksia pohjaveteen seurataan ympäristöön si- olevan pohjaveden mahdollinen virtausyhteys sekä joitettujen seurantaputkien ja kalliotilaan vuotavan pohjaveden pinnan luonnollinen vaihtelu alueella. vuotoveden määrän mittauksilla. Tunnelin rakentamisen ajaksi laaditaan erillinen ra- Tunnelin rakentaminen alentaa yleensä lähialu- kentamisen aikainen pohjaveden, pintaveden ja pai- een kalliopohjaveden pintoja noin 100–150 metrin numien hallintaohjelma. Rakentamisen aikana poh- etäisyydellä tunnelin kummallakin puolella raken- javeden pintoja seurataan intensiivisesti ja tulokset tamisaikaisista tiivistämistoimenpiteistä huolimatta. yhdessä vuotovesimäärien seurannan sekä kallion Alenemisen määrä riippuu kallion vettäjohtavien ra- rakennetiedon kanssa ohjaavat tunnelin rakentami- kojen ja ruhjeiden määrästä sekä niiden sijainnista. sen aikaisia tiivistämistoimenpiteitä. Kalliopohjaveden aleneminen ei yleensä aiheuta haitallisia vaikutuksia.

Pohjaveden pinnan aleneminen jatkuu yleensä hi- taasti vuosia rakentamisen jälkeen. Maaperässä pohjaveden pinnat alenevat yleensä vain alueilla, jossa vettä johtavat kerrokset ovat ohuet ja suoraan hydraulisessa yhteydessä kallioperään. Maaperäs- sä pohjaveden pinnat alenevat yleensä huomatta- vasti vähemmän kuin kalliossa.

Maaperän pohjaveden aleneminen saattaa aiheut- taa haitallisia vaikutuksia rakennuksiin ja rakentei-

Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti–Naistenlahti | YVA-menettely | Ympäristövaikutusten arviointiselostus 69 14 LUONNONVARAT

14.1 Lähtötiedot ja menetelmät ken ylittävä Näsin silta sekä puretaan nykyinen tie tuva typpi ja kiviaineksen arseenipitoisuus. Typpi- Ranta-Tampellasta ja Naistenlahden risteyssillat kuormaa, arseenikysymystä ja kokemuksia Hämpin Luonnonvarojen osalta on arvioitu tarvittavia ja sekä rakennetaan uudelleen Rauhaniementien ris- Parkin louhinnasta on käsitelty luvuissa 13 ja 15. syntyviä maa- ja kallio-ainesmääriä, havainnollis- teyssilta ja Marjatan ylikulkusilta. tettu kuljetusmääriä sekä käsitelty kallioaineksen ja maa-aineksen kysyntää ja sijoitusmahdollisuuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa Ratapihankadun kytkentä Lisäksi on arvioitu tunnelien louhinnasta syntyvän Kekkosentiehen tai pitkään tunneliin johtavaan Ran- kiviaineksen soveltuvuutta läjitykseen ranta-alueille taväylään edellyttää nykyisen Armonkallion kohdan lähinnä louheesta liukenevan typpiyhdisteiden ja ar- rautatiealueen ottamista tieliikenteen käyttöön. seenin näkökulmista. Louheen sijoittaminen

14.2 Vaikutukset Kallion louhinnasta vapautuvan louheen mahdollisia sijoituspaikkoja ovat satamarakenteet, tie- ja katu- Luonnonvarojen käyttö tierakenteisiin rakenteet ja murskaus. Louheen kuljetusetäisyys on tarkoituksenmukaisinta pitää mahdollisimman lyhye- Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto 0 nä ja mikäli louhe sijoitetaan kohteisiin, jotka vaativat ei edellytä rakennustoimenpiteitä eikä maan lunas- erillisen luvan, sellainen hankitaan sopivassa vai- tamista tiealueeksi. heessa suhteessa suunnitteluun ja rakentamiseen.

Vaihtoehto 0+ on massataloudeltaan alijäämäinen. Todennäköisiä Rantaväylän rakentamisesta vapau- Tien rakentamiseen tarvittavia maa-aineksia on tuo- tuvan louheen sijoittamispaikkoja ovat Santalahden tava hankealueen ulkopuolelta. Liittymäjärjestelyi- satama-alueen laajentaminen ja louhinnan aikana den ja kevyen eritasojärjestelyiden toteuttaminen vireillä olevat Tampereen kaupungin alueella olevat edellyttävät paikoitellen pienimuotoista tiealueen muut rakentamiskohteet. laajentamista. Merkittävin rakentamistarve on rin- nakkaiskatuyhteys Sahanteränkadun ja Laiturika- Vaihtoehdossa 1 louhetta syntyy 130 000 kiintokuu- dun välille. tiometriä (m3ktr), vaihtoehdossa 2 arviolta 600 000 m3ktr ja vaihtoehdossa 2b arviolta 60 000 m3ktr lisää Vaihtoehdossa 1 Santalahden eritasoliittymän to- vaihtoehtoon 2 nähden. Louhinta kestää vaihtoeh- teuttaminen edellyttää tiealueen laajentamista ja dossa 2 runsaan vuoden ja vaihtoehdossa 1 arvi- nykyisen tien purkamista, Mustassalahdessa tie- olta 6–7 kuukautta. Vaihtoehdossa 1 kokoisessa aluetta on laajennettava Särkänniemen ja Suomen kohteessa louhintateho ei todennäköisesti saavuta Trikoon suuntaan ja Ranta-Tampellassa eritasoliitty- samaa kuin vaihtoehdon 2 suuruisessa kohteessa. mä edellyttää nykyistä tietä enemmän maa-aluetta tieliikenteelle. Vaihtoehdossa 1 puretaan nykyinen Louhemäärät vastaavat yleiseen liikenneverkkoon Paasikiventie välillä Sepänkatu–Laiturikatu ja raken- soveltuvina kuorma-autolasteina vaihtoehdossa 1 netaan uudelleen Paasikiventie välillä Laiturinkatu– noin 17 000 kuorma-autollista, vaihtoehdossa 2 noin Näsin sillat. 75 000 kuorma-autollista ja vaihtoehdossa 2B lisää vaihtoehtoon 2 noin 8 000 kuorma-autollista. Tunne- Vaihtoehdossa 2 Santalahden eritasoliittymän to- livaihtoehdoissa läntiseltä suuaukolta louhemääräs- teuttaminen edellyttää tiealueen laajentamista ja tä arviolta puolet on mahdollista kuljettaa yleistä lii- nykyisen tien purkamista. Vaihtoehto 2 edellyttää kennettä häiritsemättä Santalahden satama-alueen Naistenlahdessa laajimmin nykyisen rata-alueen täyttöihin. Tällä oletuksella vaihtoehdon 2 louhekul- ottamista tieliikenteen käyttöön. Tunnelin maanalai- jetukset vastaavat n. yhden vuorokauden liikenne- nen asemakaava asettaa rajoituksia tunnelin päällä määrään Rantaväylän suunnitteluosuudella, eli noin olevien kiinteistöjen maanalaiselle rakentamiselle. 0,3 %:n lisäystä Rantaväylän vuoden liikennemää- rässä. Vaihtoehdossa 2 vapautuu Ranta-Tampellassa tie- rakenteilta maa-alaa muulle maankäytölle. Vaihto- Louheen käytettävyyteen vaikuttaa ensisijaisesti ki- ehdossa 2 jää tarpeettomaksi toinen Tammerkos- viaineksen laatu, räjäytystyöstä louheeseen vapau-

70 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan ELY-keskus