SÄRKÄNNIEMEN, MUSTALAHDEN, ONKINIEMEN JA SANTALAHDEN RANTAPUISTON KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS JA JATKOTYÖN LINJAUKSET ”Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki” Kaupunkistrategia 2030

Kaupunginhallituksen kehittämiskokous 16.4.2018

Johtaja Teppo Rantanen / Hankejohtaja Tero Tenhunen

1 12.4.2018 SÄRKÄNNIEMI -MUSTALAHTI –ONKINIEMI –SANTALAHTI KEHITTÄMINEN

1. Pohjoismaiden vetovoimaisin tapahtumakaupunki – strategia ja tavoitteet 2. Särkänniemen alueen kehittämisen tilannekatsaus 3. Onkiniemen kulttuuritehdas 4. Järvikeskus – Lake Center 5. Särkänniemen palloilu- ja monitoimiareena 6. Santalahden rantapuisto 7. Yhteenveto ehdotettavista linjauksista jatkovalmistelua varten

2 12.4.2018 3 12.4.2018 4 12.4.2018 POHJOISMAIDEN VETOVOIMAISIN TAPAHTUMAKAUPUNKI – STRATEGIATAUSTA YLEISTÄ ALUEKOKONAISUUDEN KEHITTÄMISESTÄ

Tampereen uuden strategian 2030 ”Sinulle paras” tavoitteena on nostaa Tampere Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tampereen strategisen kehitysohjelman Viiden Tähden Keskustan merkittävin kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja matkailua koskevia tavoitteita toteuttava kokonaisuus on Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston alueista koostuva vetovoimainen keskustan järvenrantakaupungin elämyskeidas.

Alueen kehittäminen tukee voimakkaasti kasvavaa tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja tuo Tampereelle paljon lisää matkailijoita ja työtä.

Alueen kehittämisellä on suuri aluetaloudellinen merkitys ja sen kehittäminen kokonaisuutena lisää Tampereen kilpailuetua muihin kasvukeskuksiin.

Aluekokonaisuuden kehittäminen ja sen liittyminen osaksi keskustan palvelukokonaisuutta valtatien siirryttyä tunneliin vahvistaa keskustan länsipuolen vetovoimaa.

5 12.4.2018 LAURI LYLYN PORMESTARIOHJELMA VUOSILLE 2017 - 2021 INHIMILLINEN JA VETOVOIMAINEN TAMPERE

Tampere on kansallisesti vetovoimainen, mutta kaupungin kansainvälistä tunnettuutta on lisättävä. Tunnettuutta vahvistetaan kertomalla Tampereen tarinaa siitä, mitä olemme, mille rakennamme ja millä erotumme muista. Tärkeä osa tarinaa ovat alueen kansainvälisesti tunnetut toimijat, tapahtumat ja ilmiöt. Tampereella on vahva matkailupotentiaali. Matkailumarkkinointi rakentuu Tampereen kansainvälisille vahvuuksille, joita ovat luonto, järvet, metsät, turvallisuus ja puhtaus. Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa nämä yhdistyvät monipuoliseen kulttuuri-, urheilu-, konferenssi- ja tapahtumatarjontaan sekä hyvään saavutettavuuteen.

6 12.4.2018 TAMPEREEN STRATEGIA 2030

• Tavoitteena on nousta vuoteen 2030 mennessä Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. • Kaupunki toimii aktiivisesti alueen kaupunki- ja matkailumarkkinoinnissa, matkailutarjonnan kehittämisessä sekä alueen toimijoiden yhteistyön vauhdittamisessa. • Kaupungin merkittävät hankkeet ja investoinnit vahvistavat alueen tunnettuutta ja vetovoimaa. • Kaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, luonnon monimuotoisuus ja turvallinen elinympäristö muodostavat kansainvälisesti kiinnostavan matkailukokonaisuuden. • Laadukkailla ja monipuolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vahvistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa.

7 12.4.2018 VISIO 2030: Tampere – Sinulle paras TAVOITELTAVAT YHDESSÄ TEKEVÄ JA INHIMILLINEN TULOKSET 2030 Osallisuus ja aktiivisuus / Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki / • Tasaisesti jakautunut hyvinvointi Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut • Paras asiakas- ja asukaskokemus Teknologinen kehitys

t • Kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia Työelämän murros e

e palveluita t

s KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRJESSÄ Kaupungistuminen i • Suurten kaupunkien ykkönen p

o Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen / Työhön johtava koulutus ja osaaminen / oppimistuloksissa

Globalisaatio n i • a Osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen Joustavimmat mahdollisuudet oppia ja p

Kaupunkien välinen kilpailu työllistyä t e

s • Kansainvälisesti houkutteleva osaamisen

Kansalaisyhteiskunnan i

g kaupunki

vahvistuminen e

t LUOVA JA INNOVATIIVINEN

a • Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Ilmastonmuutos ja niukkenevat r t Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka / Innovaatioympäristöt ja –alustat / resurssit S Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta • Luovuuden ja innovaatioiden Monimutkaistuva kohtauspaikka turvallisuusympäristö • Pohjoismaiden vetovoimaisin URBAANI JA KESTÄVÄSTI KASVAVA elämyskaupunki • Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja Kaupungin kasvu / Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö / vahvasti verkottunut Älykkyys ja kestävyys • 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Ymmärrys Tasapainoinen • Vaikuttava Hiilineutraali toiminta- Osaava ja talous ja verkosto- • Älykkään ja kestävän liikenteen ja ympäristöstä ja hyvinvoiva aktiivinen kumppanuus asiakkaista henkilöstö omistaminen kaupunkikehityksen edelläkävijä Uudistumiskyky

Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme Toimintatavat avoimesti ja rohkeasti VISIO 2030: Tampere – Sinulle paras

TAVOITELTAVAT TULOKSET 2030

LUOVA JA INNOVATIIVINEN Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka / Innovaatioympäristöt ja –alustat / • Luovuuden ja innovaatioiden Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta kohtauspaikka • Pohjoismaiden vetovoimaisin URBAANI JA KESTÄVÄSTI KASVAVA elämyskaupunki Kaupungin kasvu / Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö / • Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja Älykkyys ja kestävyys vahvasti verkottunut TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 - 2030

Erityinen kehittämiskohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkoskea myötäilevä houkutteleva, katkeamaton rantareitistö. • Tampereen kehittyvät pitkät ranta-, vesi- ja jääreitit virkistyspalveluineen avaavat mahdollisuuksia liikunta- ja urheilutapahtumille, matkailuyrittäjyydelle, liikuntakasvatukselle sekä hyvinvoinnin, tapahtumatuotannon ja matkailun kehittämiselle.

Tampereen keskustan ympäristöllisiä vahvuuksia ovat vesi, maisemat, kaupunkiluonto ja ihmisen rakentamat urbaanit viherympäristöt. • Viher- ja virkistysverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja osana keskustan kaupunkirakennetta.

Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen–Mustalahden–Onkiniemen– Santalahden alueesta ympärivuotisen toiminnan ja tapahtumien vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä.

Tampereen brändiin sopii ajatus maailmassa ainutlaatuisesta järvikaupungista (”Tampere Lake City”).

10 12.4.2018 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 - 2030

11 12.4.2018 TAPAHTUMATOIMINNAN SUUNTAVIIVAT

Visio 2025: Tampere, Suomen keskeisin tapahtumapaikka • Tampere on Suomen mielenkiintoisin tapahtumakaupunki ja yksi Pohjoismaiden johtavista tapahtumakeskuksista • Monipuolinen tapahtumakenttä houkuttelee väkeä kaikkialta Suomesta ympäri vuoden ja jossa järjestetään vuosittain useita kansainvälistä mielenkiintoa herättäviä urheilu- ja kulttuuritapahtumia, messuja ja kongresseja. • Kaupunginhallitus käsitellyt tavoitteet ja linjaukset 22.6.2015

12 12.4.2018 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINKEINO-OHJELMA -LUOVA UHO

Kaupunkiseudun tulee tarjota vetovoimaisia tapahtumia, elämyksiä ja matkailupalveluita. Tampereen kaupunkiseudun tapahtumatarjonta on erittäin monipuolista. Tampere tarjoaa seudun keskuskaupunkina urbaaneja elämyksiä: kulttuuria, urheilutapahtumia ja matkailupalveluita. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden näkökulmasta näiden lisäksi merkittäviä matkailuvaltteja ovat uusi Muumimuseo sekä seudun järvet ja luonto, joiden tuotteistamiseen tulee panostaa.

13 12.4.2018 14 12.4.2018 SÄRKÄNNIEMEN ALUEEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS

15 12.4.2018 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA

Linjaukset ja valmistelutilanne

• KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA: Linjaus kehittämisestä osana järvenrantakaupunkia 2013/2015/2017 • YLEISSUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Yhteistyössä Särkänniemi Oy:n ja tilakeskuksen kanssa 12/2014 • KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMINEN 4/2016 • JÄRVILUONTOKESKUKSEN OPISKELIJAKILPAILU 5/2017 • ASEMAKAAVOITUS KÄYNNISTYI 8/2017 • ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHE 4-6/2018 • ONKINIEMEN TRIKOON TONTINLUOVUTUSKILPAILU 6-11/2018 • Yhteistyösopimus Särkänniemi Oy:n kanssa 8-12/2018 • ASEMAKAAVA HYVÄKSYMISKÄSITTELYYN VUODEN 2019 ALKUPUOLELLA KAAVOITUSOHJELMAN MUKAISESTI

17 12.4.2018 Suunnittelun tavoitteet

• Tulevaisuudessa alue on nykyistäkin paljon vetovoimaisempi matkailun ja vapaa-ajan vieton kohde Tampereella • Särkänniemen huvipuiston edellytyksiä ja toimintoja kehitetään • Mustalahden sataman alueelle mahdollistetaan hotelli-, ravintola- ja kylpylätoimintojen rakentaminen • Kortelahden ylittävä uusi siltayhteys tutkitaan, • sataman ja vesiliikenteen käyttäjien palveluja parannetaan sekä uusiin järvimatkailun palveluihin varaudutaan Järviluontokeskuksen yhteydessä, • Onkiniemen tehdaskiinteistöjen uuskäyttö kulttuuritehtaana ja ympäristön täydennysrakentaminen mahdollistetaan • Sara Hildenin taidemuseon alueen toimintaedellytyksiä parannetaan • Rantatunnelin avaamisen myötä Paasikiventien liikennemäärät ovat vähentyneet ja liikenneympäristö uudistetaan • Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan sekä Näsijärven ja Tammerkosken rantoja pitkin että keskustan ruutukaavaverkkoon , • Muutos yhdistää kaupunkikeskustan järvimaisemaan osana uutta Näsijärven rantakaupunkia

18 12.4.2018 YLEISSUUNNITELMA 2016 YLEISSUUNNITELMAYHDISTELMÄ 2016 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMAN HAVAINNE 2016 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA ja KAAVALUONNOKSEN VIITESUUNNITELMA 2018

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi

Ehdotettava linjaus jatkovalmistelua varten on, että Särkänniemen alueen asemakaavan sekä sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Sekä asemakaava, että yhteistyösopimus tulevat päätettäväksi normaalin päätösprosessin mukaisesti.

30 12.4.2018 ONKINIEMEN KULTTUURITEHDAS

Tehdaskiinteistöjen kehittäminen ja myyntiin tähtäävä kilpailu

31 12.4.2018 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA Rakennukset

Tehdasrakennukset ovat valmistuneet vuosien 1953-1955 aikana, tehdastoiminta on loppunut 1992.

Tehdasrakennuksen huoneistoala on n. 11 900 m² ja voimalaitosrakennuksen n. 1 500 m², tontilla on lisäksi varastorakennuksia. Tontin pinta-ala n. 22 000 m². Tontin omistaa Tampereen kaupunki.

Yhteensä tehdasrakennuksista on vuokrattuna (1/2018) n. 1500 m², vuokralaisina on mm. taiteilijoita, muusikoita ja käsityöläisiä. Rakennuksessa havaittiin käytön estäviä haitta- aineita alkuvuodesta 2017, mistä syystä vuokrattavan tilan määrä on aiemmasta laskenut. Tilakeskus liikelaitos on syksyllä 2017 käynnistänyt korjaustoimia, joiden on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Näiden korjausten jälkeen voitaneen tilojen vuokrausta jatkaa perusparannuksen alkamiseen tai rakennuksen myyntiin saakka. Huolto- ja kunnossapitokustannukset olivat vuonna 2016 n. 216.000 € ja vuonna 2017 n. 820.000 €. Vuoden 2016 vuokratulo (pääomavuokra ja ylläpitovuokra) oli n. 350.000 € ja vuoden 2017 vuokratulo (pääomavuokra ja ylläpitovuokra) oli n. 128.000 €.

Vain osa kiinteistön tiloista on voitu vuokrata nykyisessä kunnossaan. Rakenteiden ja rakennusosien välttämättömät korjaukset sekä rakennuksen pitäminen toimintakuntoisena edellyttää perusparannusta. Nykyinen vuokrataso ei mahdollista laajan rakennuksen perusparannusta, jonka hinta asemakaavoituksen myötä mahdollistuvasta uudesta käyttötarkoituksesta riippuen on varovastikin arvioiden n. 20 m€

32 12.4.2018 Asemakaavatilanne

Asemakaavatyön (8663) lähtökohtana on Särkänniemen alueesta laadittu yleissuunnitelma (22.2.2016).

Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa tehdasrakennusten myyminen uusille omistajille.

Trikoon entisestä tehdasalueesta on tavoitteena muodostaa asumista, harrastus- ja kulttuuritoimintaa, palveluja sekä yritystoimintaa yhdistävä rakennuskokonaisuus, jossa myös kaupunki voisi olla vuokralaisena/omistaa osan rakennuksesta (KOY).

Tavoitteena on rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen ja alueen täydennysrakentaminen.

Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt syksyllä 2017. Valmistelutyö ja asemakaavaluonnos valmistuvat keväällä 2018. Kaavaehdotus laaditaan luonnosvaiheessa käytävän tontinluovutuskilpailun pohjalta.

33 12.4.2018 Tontinluovutuskilpailu

Kaupungin suunnitelmana on järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä kehittämiseksi asemakaavoituksen luonnosvaiheessa.

Kilpailu on luonteeltaan tontinluovutuskilpailu, jossa tehdaskiinteistön ostaja saa rakennettavakseen osan kortteliin kaavoitettavista asunnoista. Kilpailun pääasiallisena kohteena on alueen täydennysrakentaminen tontinluovutuksella. Rakennusoikeutta luovutetaan tehdaskiinteistön perusparannus- ja vuokrausvelvoitteella ja rakennus myydään kunnostettavaksi asemakaavassa merkittyyn käyttötarkoitukseen. Tontti vuokrataan tai myydään.

alustava viitesuunnitelma, asemakaavaluonnoksen valmistelumateriaalia, Arkkitehdit MY 12.1.2018

34 12.4.2018 Tontinluovutuskilpailu

Kilpailussa etsitään taloudellisesti toimivaa konseptia kulttuuritoiminnan säilymiselle ja kehittymiselle Onkiniemessä. Esitetyn liiketoimintamallin tulee mahdollistaa tehdasrakennusten peruskorjaus sekä kohtuuhintainen vuokrataso ainakin osassa kiinteistöä, jotta kulttuuritoimintojen sijoittuminen omaehtoisesti mahdollistuu.

Toimintamallin tulee edesauttaa omaehtoista ja ei-kaupallista kulttuuritoimintaa järjestävien yhteisöjen toimimista kiinteistössä osana kaupallista muuta toimintaa.

Kaupunki on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen kilpailun voittaneen tahon kanssa niiltä osin, kuin Hyvinvointipalveluiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarvitsevat alueelta tiloja.

Tehdasrakennuksesta ja sen laajennuksesta jälleenvuokrataan tiloja Sivistys- ja kulttuurilautakunnan osoittamille ja tukemille avustusyhteisöille. Avoimia tilakysymyksiä on tällä hetkellä mm. Sara Hildénin taideakatemialla, Lastenkirjainstituutilla sekä Ahaa-teatterilla. Kaupungin vuokraamaa tilaa tehdasrakennuksessa tai sen täydennysosassa olisi alustavan arvion mukaan n. 4 900 m².

35 12.4.2018 Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi

Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä alueen kehittämiseksi asumisen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden käyttöön järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen luonnosvaiheessa tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tontinluovutuskilpailun ratkettua alueesta tehtävät sopimukset tulevat päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti.

37 12.4.2018 JÄRVIKESKUS –LAKE CENTER

38 12.4.2018 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA Järvikeskus – Lake Center

• Mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen järvimatkailun merkittävän kehittämisen Tampereella • Vahvistaa Visit Finlandin Lake Finland –markkinointia tarjoamalla kärkikohteen luontomatkailuun • Kansainvälinen matkailu kasvaa merkittävästi • Suomen matkailuvaltteja ovat luonto ja järvet. Matkailijamääriä on mahdollista kasvattaa merkittävästi toimintaa monipuolistamalla ja kehittämällä. • Edistää paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaa • Tarjoaa palvelupaketin, joka yhdistää matkailun, luonnon ja elämyksellisyyden • Tukee hyvinvoivaa ja liikkuvaa elämäntapaa • Luo edellytykset kaupunkilaisten matalan kynnyksen aktiviteeteille kesällä ja talvella • Yhdistää kansainvälisesti kiinnostavan arkkitehtuurin ja ainutlaatuisen toimintakonseptin Sijaintivaihtoehtojen vertailu

• Selvityksen yhteydessä kartoitettiin eri sijaintivaihtoehtoja keskukselle. • Paras ratkaisu keskukselle on osana Särkänniemen matkailukeskittymää • Mahdollistaa koko Särkänniemen alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja kytkee Särkänniemen alueen osaksi keskustaa • Vahvistaa järvikaupungin matkailu-, tapahtuma- ja asukaskeskittymän syntymistä • Synergiaedut, palvelutarjonta alueen muiden toimijoiden kanssa • Alueella valmis asiakaspotentiaali olemassa muiden vetovoimatekijöiden kautta • Näsijärven aktiviteettimahdollisuudet ja ympärivuotisuus • Saavutettavuus, etäisyys keskustasta, arkkitehtuuriset mahdollisuudet • Satama-alueen kehitysmahdollisuudet Järvikeskuksen konseptiluonnos

• Konsepti muodostuu seuraavista kokonaisuuksista • Seudullinen järvimatkailun portti • Elämyksellisen järvi- ja avantokylpylä • Järvikeskuksen teemaa tukeva ravintolakonsepti • Outdoor Center -toiminta • Vetovoimainen seminaari- ja tapahtumatila • Luontotiedon ja kestävän teknologian näyteikkuna • Konsepti pohjautuu ympärivuotiseen toimintaan • Kävijätavoite 200 000/vuosi • vrt. Särkänniemi 750 000 kävijää • Kaupinojan ja Rauhaniemen saunat yht. 100 000 kävijää Liiketoimintamalli

• Järvikeskuksen liiketoimintamalli on mallinnettu osana konseptiselvitystä • Mallinnuksen perusteella Järvikeskuksen toiminnalle on löydettävissä liiketaloudelliset edellytykset • Kohteen operoinnista ovat esittäneet kiinnostuksensa sekä kaupungin omat yhtiöt että ulkopuolinen toimija - Särkänniemi Oy ja Palvelukiinteistöt Oy, joissa asiaa on käsitelty hallituksissa. Toimijat haluavat jatkaa neuvotteluita. - Töölö Urban Oy, joka on laatinut ehdotuksen Näsijärvi Lake Poolin ja Outdoor Centerin toteutuksessa yhteistyössä Bluet Oy:n ja Marinetek Finland Oy:n kanssa. Töölö Urban Oy haluaa jatkaa neuvotteluita. - Töölö Urban Oy on helsinkiläinen yritys, joka ylläpitää Allas Sea Pool Helsinkiä. Yritys etsii laajentumismahdollisuuksia Suomessa ja kansainvälisesti. Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi

Järvikeskuksen valmistelua esitetään jatkettavaksi Särkänniemen ja Mustanlahden sekä Kortelahden satamien kokonaisuuden kehittämisen yhteydessä ja osana matkailun ekosysteemin kehittämistä. Jatkovalmistelussa selvitetään hankkeen markkinaehtoisen toteuttamisen mahdollisuudet ja malli Järvikeskuksen operaattorin valitsemiseksi. Järvikeskuksen mahdollista toteuttamista koskevat sopimukset tuodaan päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti. SÄRKÄNNIEMEN PALLOILU- JA MONITOIMIAREENA Taustaa

Pyynikin palloiluhallin peruskorjaamista ja laajentamista sekä Santalahden uuden palloiluhallin toteutusedellytyksiä on tutkittu 2017 vuoden aikana. 2018 valmistui tarveselvitys ratkaisuvaihtoehdoista.

Kehitysohjelmat teetti jo kesällä 2017 tarkastelun palloiluhallin sijoittamisesta Särkänniemen yleissuunnitelman alueelle, joka osoitti, että palloiluhalli voisi olla mahdollista sijoittaa alueelle. Selvitys perustui aiempaan yleissuunnitelmavaihtoehtoon.

Nyt valitussa Särkänniemen yleissuunnitelmassa edellytyksen palloiluhallin toteuttamisesta ovat parantuneet aiemmasta selvityksestä. Yleissuunnitelmassa on varaus 6000 m2 monitoimiareenalle. Tilaa on varattu riittävästi ja sijainti on aiempaa suunnitelmaversiota parempi.

Myös Särkänniemi olisi kiinnostunut tutkimaan palloiluhallin sijoittumista alueelle siten, että siitä tehtäisiin monikäyttöinen areena.

Särkänniemen sijaintivaihtoehto on tutkimisen arvoinen vaihtoehto mikäli palloiluhalli läntisen keskustan alueelle aiotaan toteuttaa. Palloiluhallin sijoittuminen Särkänniemen alueen yhteyteen olisi Viiden tähden keskustan tavoitteita tukeva ratkaisu.

46 12.4.2018 Sijaintivaihtoehdot

Särkänniemen vaihtoehto

47 12.4.2018 Särkänniemen sijaintivaihtoehto

48 12.4.2018 49 12.4.2018 Särkänniemen sijainnin lähtökohtia ja hyötyjä

Palloiluhallin sijoittuminen Särkänniemen alueen yhteyteen olisi Viiden tähden keskustan tavoitteita tukeva ratkaisu.

• Yleissuunnitelmassa on varaus 6000 m2 monitoimihallille. • Lisäisi Särkänniemen alueen kokonaisuuden monipuolisuutta ja vetovoimaa. • Lisää Särkänniemen alueen ympärivuotista käyttöä ja tuo alueelle lisää kävijöitä • Tukee alueen kokonaisuuden kaupallisuutta ja kannattavuutta • Alueella on jo olemassa ja tulee jatkossa olemaan kattavat palloiluhallia tukevia palveluita ja toimintoja • Hotelli, Pysäköintiä, Ravintolamaailma, • Tilojen käyttökapasiteetin ja monikäyttöisyyden maksimointi -> isot synergiat • Särkänniemellä tarve tasalattiahallille kesäisin • Kesällä palloiluhalli puolestaan vajaakäytöllä • Kustannusten jakaminen useammalle osapuolelle • Yhdistettynä hankkeena voisi toteutua aikaisemmin kuin erillisinä hankkeina • Olisi jo käynnissä olevassa kaavaprosessissa mukana – voidaan vielä muuttaa merkinnät siten, että ne mahdollistavat monitoimihallin palloilukäytönkin.

50 12.4.2018 Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi

Särkänniemen alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan synergiat alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitus- ja omistusmallit. Kyseessä ei ole linjaus hallin sijoituspaikasta tai toteutuksesta, vaan toteutusedellytysten selvittämisestä kyseiselle paikalle. Mikäli selvitys osoittaa, että paikka on soveltuva palloiluhallin paikaksi, niin mahdollisesta jatkosta, toteutuksesta ja toteutusmallista tehdään erikseen päätökset kaupungin normaalien käytäntöjen sekä päätösprosessien mukaisesti.

51 12.4.2018 SANTALAHDEN RANTAPUISTO

52 12.4.2018 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA Keskustan tapahtumapaikkojen verkko

Santalahden rantapuisto on tärkeä osa keskustan kehittämisohjelman kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun edellytyksiä edistävää elämyksellistä järvenrantakaupunkia sekä tärkeä täydennys keskustan tapahtumapaikkojen verkkoon. Keskustan tapahtumaverkkoa kehitetään palvelemaan kaupunkistrategian mukaista tavoitetta olla pohjoismaiden johtava elämyskaupunki ja parantamaan tapahtumien järjestämisen sekä tapahtumaelinkeinojen edellytyksiä.

53 12.4.2018 Tapahtumatoiminnan suuntaviivat - tapahtumapaikkojen kehittäminen Kaupunginhallituksen 6/2016 hyväksymässä Tapahtumatoiminnan suuntaviivat -asiakirjassa todetaan, että kaupungin elävöittäminen tapahtumien avulla otetaan huomioon yleisiä alueita suunniteltaessa. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjatessa sekä uudiskohteita rakennettaessa huomioidaan monikäyttöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten tilojen ja alueiden pitää täyttää tapahtumajärjestämisen asettamat edellytykset ja mahdollistaa tapahtumien järjestäminen ekologisesti kestävillä toimintatavoilla. Samassa dokumentissa asetetaan kaupungin yleisten alueiden ja tapahtumarakenteiden kehittämisen tavoitteiksi, että kaupungissa on laaja valikoima korkeatasoisia ja monikäyttöisiä tiloja ja alueita, jotka mahdollistavat niin suurten kuin pientenkin tapahtumien järjestämisen, kaupungin infrastruktuuri huomioi tapahtumatoiminnan ja mahdollistaa kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ja tapahtuma-alueita, -paikkoja ja -rakenteita kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

54 12.4.2018 55 12.4.2018 56 12.4.2018 Santalahden rantapuisto

Santalahden rantapuisto on ollut perinteisesti avoin oleskelupuisto, jossa on paljon nurmialuetta vapaaseen oleskeluun ja pelailuun. Toteutussuunnittelussa huomioidaan elementit, joilla varmistetaan puiston toimiminen myös tapahtumakäytössä. Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä olevat puistot, kuten Pyynikki, Tammerkosken rannat, Eteläpuisto jne. ovat perinteisesti olleet kaupunkilaisten viihtymis-, kokoontumis- ja tapahtumapaikkoja. Santalahden rantapuisto tulee valmistuttuaan olemaan laajasti kaupunkilaisten viihtymiskäytössä, mutta myös merkittävä lähivirkistäytymispaikka alueen asukkaille. Toteutusvaiheessa on tärkeää huomioida alueen korkea käyttöaste, jotta puisto pysyy toimintakuntoisena niin yleisötapahtumissa kuin omaehtoisessa viihtymisessäkin. Sijaintinsa puolesta Santalahti liittyy korkeatasoiseen ja poikkeukselliseen kokonaisuuteen yhdessä Särkänniemen ja Onkiniemen kanssa, luoden alueen, jolla on ainutlaatuinen potentiaali matkailun ja tapahtumatoiminnan saralla.

57 12.4.2018 Santalahden rantapuisto

• Santalahden rantapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 13.1.2015. Suunnitelma käsittää kolmen hehtaarin laajuudelta uutta puistoaluetta, joka syntyy järveä täyttämällä sekä lisäksi entistä puistoaluetta noin 7 hehtaaria. • Toteutussuunnittelu vaiheessa osaan puistoaluetta lisätään tapahtumia mahdollistavia elementtejä, jotta puisto on kestävä myös tapahtumakäytössä. Näitä elementtejä on kestävä nurmikko osalle puistoalueesta, toiminnallinen alue, jolle voidaan sijoittaa tapahtuman turvallisuutta korostavia elementtejä kuten siirrettäviä kalusteita, jotka toimivat ajoesteenä, sekä kunnallistekniikka kuten vesi, viemäri, sähkö ja tietoliikennepisteitä. • Yhdyskuntalautakunnassa hyväksytyn yleissuunnitelman kustannusarvio on 3 730 000 euroa. • Tapahtumatoimintaa tukevien toimenpiteiden kustannusarvio on 1 000 000 euroa.

58 12.4.2018 Santalahden rantapuiston 13.1.2015 hyväksytty yleissuunnitelma.

59 12.4.2018 Rakennesuunnitelma, aluepuisto käytössä

60 12.4.2018 Rakennesuunnitelma, tapahtumapuisto käytössä

61 12.4.2018 Rakenteet toimivat sekä puisto- ja tapahtumakäytössä

62 12.4.2018 Tapahtuma-alan kehitys

Tapahtuma-ala kasvaa ja kehittyy ollen jo merkittävä työllistäjä Tampereen alueella. Tapahtumat myös luovat alueelle imagoa ja antavat kaupunkimarkkinointiin hyviä elementtejä. Tapahtumat osaltaan tukevat yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä osa kaupunkilaisten viihtyvyyttä kasvavassa kaupungissa. Santalahden rantapuistolle myös on kiistaton tarve monipuolisena tapahtumien järjestämisen paikkana. Keskustan läheisyydessä, missä on tarvetta tapahtumien järjestämiselle ja minne tapahtumanjärjestäjät ovat valmiita tapahtumia tuomaan, ei ole realistisia vaihtoehtoja vastaavalle nykyistä tapahtumapaikkojen verkkoa täydentävän tapahtumapaikan toteuttamiselle.

63 12.4.2018 Monipuolisia tapahtumia Santalahden rantapuistossa pystyy tapahtumakäytön varustuksen ansiosta järjestämään tapahtumia monipuolisesti ja monille eri kohderyhmille. Isoja konsertteja tai muutaman päivän puistofestivaaleja puistossa on yksi tai kaksi vuodessa. Iso merkitys on sillä, miten paikka tarjoaa mahdollisuuksia muillekin tapahtumille, kuten • Klassiset puistokonsertit, Lastenkonsertit ja Harrasteorkesteritapahtumat • Sirkus- ja ulkoilmateatterikäyttö • Nais- ja ryhmävoimistelu - vrt. Gymnastrada • Kirkolliset tapahtumat ja eri uskontokuntien kokoontumiset • Muut tilaa vievät kokoontumiset, • esim. Vanhat autot, moottoripyörät Konttikirppikset Antiikkimarkkinat Pelitapahtumat Jousiammunta ja muut tilaa tarvitsevat lajit • Puistoon on mahdollista luoda esim Tai Chi, tms. Ryhmävoimistelukonsepti yhdessä liikuntapalveluiden kanssa • Lentonäytökset !! Puiston pääasiallinen käyttö on muuta kuin tapahtumia eli alue toimii kuntalaisten vapaa-ajan virkistysalueena yli 90- 95% vuodesta.

64 12.4.2018 Tapahtumalukuja

65 12.4.2018 Tapahtumalukuja

TAPAHTUMAKÄYNTIEN MÄÄRÄ Tapahtumien määrä Visit KOHTEITTAIN Tampereen listauksen mukaan. Särkänniemi 638 000 käyntiä (Jaottelu perustuu Sara Hilden 100 000 käyntiä ”Tapahtumatoiminnan suuntaviivat” Muut (keskustan) museot 122 660 käyntiä dokumentissa esitetyn mukaiseen Teatterit 385 509 käyntiä jaotteluun.) Jääkiekko 300 000 käyntiä 2016 2017 Jalkapallo 52 239 käyntiä Pientapahtuma 0 0 Messut 150 034 käyntiä Paikallinen tapahtuma 641 766 Pirfestin jäsenfestivaalit 329 107 käyntiä Päätapahtuma 107 104 Tampere-Talo 308 000 käyntiä Suurtapahtuma 21 18 Pakkahuone + Klubi 200 000 käyntiä Megatapahtuma 0 0 Globaali tapahtuma 0 0 Elokuvat 843 278 käyntiä Yhteensä 769 888 Tapahtumakäyntejä yhteensä 3 428 827 Käyntiä

Tapahtumien määrä on suuntaa-antava, sillä kattavaa listaa tapahtumien määrästä ei ole saatavilla. Ylläoleva listaus käsittää näin ollen vain osan tapahtumista.

66 12.4.2018 Tapahtumien vaikuttavuus

…Tapahtumavieraat muualta Suomesta ja ulkomailta …Esimerkkitapahtumana on Olympiastadionilla järjestettävä …Konserttikävijöille toteutetusta kyselystä ilmenee, kuluttavat paikallisesti pääsylippuihin, majoitukseen, suuri musiikkitapahtuma, jonka kokonaiskävijämäärä on että tapahtuma onnistui hyvin ja konserttikansa oli matkustamiseen, ruokaan, ostoksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. arvioitu toteutuneisiin tapahtumiin ja stadionin tyytyväinen järjestelyihin. Tyypillinen konserttivieras Tämä rahavirta kanavoituu toimitusketju- ja yleisökapasiteettiin perustuen. Esimerkkitapahtuman oli suhteellisen hyvätuloinen keski-ikäinen mies… kerrannaisvaikutusten kautta aluetalouteen myös muille yleisömäärä 42 000 kuvastaa merkittävän tapahtuman ... Päivän aikana konserttivieraat kuluttivat toimialoille. odotettua yleisömäärää… keskimäärin 123 euroa henkilöä kohden eli Aiemmat Deloitten tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että …Arvion mukaan yksittäinen tapahtuma muodostaa tulo- ja yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa… alueen ulkopuolelta tulevat katsojat kuluttavat tapahtumissa yritysveroina tuloja kunnille vuosittain yhteensä noin 0,5 3-4,75 –kertaisesti rahaa verrattuna paikallisten kulutukseen… miljoonaa euroa. Kuntien nettomääräisten verovaikutusten arvioimiseksi tulisi kuitenkin huomioida mm. mahdolliset Deloitte Consulting Oy, Kansi- ja areenahankkeen Linnan kehitys Oy, Kantolan tapahtumapuisto, AC/DC:n syrjäytymisvaikutukset … yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti 27.10.2017. talousvaikutukset ja asiakastyytyväisyys 2.9.2015 KPMG, Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen

taloudellisten vaikutusten arviointi Loppuraportti 27.6.2014

67 12.4.2018 Tapahtumakävijä Tampereella

Lippupisteen lipunmyynti, kävijöiden etäisyys Tampereelta 2015 Ratinan suurkonsertin yleisöanalytiikka

68 12.4.2018 Vaihtoehtoiset alueet keskustassa • Järvensivu • Alueella paljon puustoa, jotka olisi kaadettava tapahtumakäytössä tarvittavien rakenteiden tieltä. Alueella korkeat luontoarvot. • Pyynikin uimaranta • Luonnonsuojelualue tuo omat haasteensa tapahtumajärjestämiseen • Eteläpuisto • Nykyinen tapahtuma-alue on rakentumassa asuinalueeksi • Kauppi / Kaupin jalkapallokentät • Vaarantaa jalkapallon olosuhteet alueella • Yhtään yllämainituista alueista ei saa yhtä kustannustehokkaasti käyttöön kuin Santalahtea. Lisäksi alueet eivät muodosta yhtä mielenkiintoista kokonaisuutta kuin Särkänniemi- Onkiniemi-Santalahti toimintoineen muodostaa. • Nykyiset alueista vain Ratinan stadion vastaa kapasiteetiltaan Santalahden suunniteltua puistoa. Ratinan stadion on stadion eikä näin ollen mahdollista samoja asioita kuin puisto mahdollistaa.

69 12.4.2018 Vaihtoehtoiset alueet

Nykyiset alueet Turvallisuus

…Suomi pitää tärkeänä, että terrorismin torjunnan työkalujen riittävyyttä tarkastellaan säännöllisesti EU-tasolla. Myös Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä terrorismin torjumiseksi ja toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti suhteessa terrorismin uhkatilaan. Viime keväänä Suomen hallitus asetti turvallisuuden yhdeksi prioriteetiksi ja jo silloin turvallisuuden parantamiseen lisättiin 98 miljoonaa euroa. Turun elokuun tapahtumien jälkeen terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan lisättiin vielä yhteensä 12 miljoonaa euroa.

Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään

Julkisten tilojen turvallisuuden arvioiminen on ajankohtaista ulkomailla ja Suomessa tapahtuneiden väkivallantekojen johdosta. Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on selvitetty muun muassa oppilaitosten turvallisuutta ja monitoimitilojen turvallisuuden parantamista. Myös suurten yleisötilaisuuksien turvallisuutta on parannettu jo usean vuoden ajan…

Sisäministeriö Julkisten tilojen suojaaminen yksi avainkohdista komission terrorismintorjuntapaketissa 19.10.2017

71 12.4.2018 Turvallisuus

Santalahden rantapuiston turvallisuus on huomioitu nykypäivän vaativuustasoa edellyttävällä tavalla. Tämä mahdollistui kun yleisöturvallisuus huomioidaan jo maankäytön suunnittelun yhteydessä. Alueelle sijoitetaan tapahtuman turvallisuutta lisääviä elementtejä ja tapahtumiin luodaan viranomaisten hyväksymiä esisuunnitelmia tapahtumien turvallisuuden takaamiseksi.

72 12.4.2018 Arvio tapahtumakäytön määrästä

Arvio vuosittaisesta tapahtumapaikkakäytöstä on 20-25 vuorokautta sisältäen tapahtumien rakentamisen ja Alueen käyttö purkamisen. Tapahtumien rakentamisen ja purkamisen aikana alueen käyttö puistona on vain osin rajattu. Täysin rajattu muulta käytöltä alue on vain tapahtumapäivinä, joita on noin 5-6. Arvio on, että Santalahdessa järjestetään vuosittain 1-2 kaupunkifestivaalia ja 1-2 konserttia. Muina aikoina alue toimii normaalisti alueen lähipuistona ja virkistysalueena. Puistona Osittain rajattu Tapahtumapäivät

73 12.4.2018 Santalahden rantapuistolle on kiistaton tarve!

- Keskusta-alueen läheisyydestä puuttuu vastaavan kokoluokan tapahtumapuisto - Tapahtumatoiminta on ala, jonka työllistämiskyky ja verotulovaikutukset ovat kasvussa - Ilman Santalahden rantapuistoa Ratinan tapahtumakäyttö tulee kasvamaan tulevaisuudessa - Santalahden rantapuistoalue täydentää Särkänniemi – Onkiniemen aluetta luoden kokonaisuuden jolla on ainutlaatuinen potentiaali matkailun ja tapahtumatoiminnan kehittämiseen Tampereella - Santalahden rantapuisto tukee kaupunkistrategian tavoitetta olla 2030 Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki.

74 12.4.2018 Santalahti osana keskustan tapahtumaverkkoa

Monipuolinen tapahtumien järjestäminen mahdollistetaan suunnittelemalla ja varustamalla kaikki keskustan yleiset alueet, torit ja puistot siten, että ne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien järjestämisen kilpailukykyisesti ja turvallisesti. Keskustan tapahtumaverkko palvelee tapahtumien järjestämistä tehokkaasti ja tasapuolisesti. Tapahtumia järjestetään kaikissa keskustan tapahtumapaikoissa tulevaisuudessakin ja uusi Santalahden puisto vähentää painetta kasvattaa tapahtumien määrää nykyisissä keskustan jo kuormitetuissa tapahtumapaikoissa.

75 12.4.2018 Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi

Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi, asukkaiden lähivirkistysalueeksi sekä monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi tapahtumapuistoksi. Valmistelua jatketaan siten, että mahdollistetaan monipuolisten tapahtumien järjestäminen kilpailukykyisesti, turvallisesti ja hyödyntäen tasapuolisesti kaikkia keskustan tapahtumapaikkoja.

76 12.4.2018 Yhteenveto ehdotettavat linjauksista jatkovalmistelua varten

1. Särkänniemen alueen asemakaavan sekä sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan.

2. Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä alueen kehittämiseksi asumisen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden käyttöön järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen luonnosvaiheessa liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

3. Järvikeskuksen valmistelua esitetään jatkettavaksi Särkänniemen ja Mustanlahden sekä Kortelahden satamien kokonaisuuden kehittämisen yhteydessä ja osana matkailun ekosysteemin kehittämistä. Jatkovalmistelussa selvitetään hankkeen markkinaehtoisen toteuttamisen mahdollisuudet ja malli Järvikeskuksen operaattorin valitsemiseksi.

4. Särkänniemen alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan synergiat alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitus- ja omistusmallit. Kyseessä ei ole linjaus hallin sijoituspaikasta tai toteutuksesta, vaan toteutusedellytysten selvittämisestä kyseiselle paikalle.

5. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi, asukkaiden lähivirkistysalueeksi sekä monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi tapahtumapuistoksi. Valmistelua jatketaan siten, että mahdollistetaan monipuolisten tapahtumien järjestäminen kilpailukykyisesti, turvallisesti ja hyödyntäen tasapuolisesti kaikkia keskustan tapahtumapaikkoja.

77 12.4.2018