NRO 2•2019 KKAJASTUSAJASTUS
VVIERAANAIERAANA KERSTIKERSTI JJUVAUVA • SOKEIDEN KUUNNELMAPALKINTOA JUHLITTIIN • VUODEN ÄÄNINÄYTTELIJÄ HEIKKI KINNUNEN • KESÄN PARHAAT TAIDENÄYTTELYT Eija-Liisa Markkula PÄÄKIRJOITUS KAJASTUS SISÄLTÖ 2 2019 Debre Birhanin tiellä
llättäen minut pyydettiin mukaan matkal- matematiikka, kemia, fysiikka, biologia ja maantieto. Ei ole vää olivat myös lapsuutemme pyhäkoulukirjoista tutut 2 Pääkirjoitus • Eija-Liisa Markkula le Näkövammaisten liiton nelihenkiseen omaan käyttöön oppikirjoja, ei paperia. Opiskelu tapahtuu paimenet vaaleine kauhtanoineen ja sauvoineen paimen- 4 Kirjailijavieraana suomentaja Kersti Juva ryhmään Etiopiassa tehtävän kehittämis- siten, että opettaja kertoo tai lukee. Kokeet pidetään suulli- tamassa lammaslaumojaan. Joskus jokin moderni tehdas, • Satu Linna hankkeen merkeissä. Yhteistyötä tehdään sesti. Perusopetusta vastaavilla luokilla vierailemassamme ja jatkuvasti tiellä vyöryvä nykyajan liikenne. Vertailin 6 Sokeain kuunnelmapalkinnon saajia juhlittiin sikäläisen Help for People with Disabili- koulussa oli 12 näkövammaista oppilasta, joista vain yksi tyt- mielessäni pohjoismaisen ja Etiopian kaltaisen yhteiskun- • Tanja Rantalainen tiesY Organisation -nimisen järjestön kanssa (HPDO). tö. ”Pojat” olivat aikuisia miehiä, vanhin 32-vuotias. Monet nan kehittymisen eroja. 8 Suoraan euroviisuista • Heidi Ikäheimonen Työn varsinainen kohde sijaitsee 130 kilometrin pääs- ovat tulleet satojen kilometrien päästä ja asuvat vuokralla. 10 Valokuvataiteilija Christina Holmlund • Sari Kekkonen sä Addis Abebasta pohjoiseen Debre Birhan -nimi- Tämä selittää sen, että tyttöjä ei haluta lähettää kouluun; ei Etiopiassa kaikki kulttuurihistorian vaiheet ovat edel- 12 Kuvataiteilija Anna Leppä • Erja Tulasalo sessä Lahden kokoisessa kaupungissa. Kyseessä on voida ajatella heidän asuvan yksin ja toisaalta sokeakin tyttö leen tätä päivää, kehitys on tavallaan horisontaalista, mi- 15 Puhetta musiikista • Helena Taskila kuntoutuskeskus, jonne näkövammaiset tulevat saa- on suureksi avuksi kotona. kä herkästi johtaa eriarvoistumisen lisääntymiseen. Mei- 16 Burleskia näkövammaisille Sanna Törrösen opein maan apua, neuvontaa ja ohjausta koulunkäyntiinsä käläinen yhteiskunta on kehittynyt päinvastaisesti pysty- • Rauni Laihonen liittyvissä asioissa. Oma kosketuspintani oli tähän lii- Kuntoutuskeskuksessa näkövammaiset voivat opetella tieto- suoraan siten, että vanhat vaiheet ovat jääneet uusien al- 18 Kulttuuridemokratiaa etsimässä • Tanja Rantalainen ton hallituksen jäsenyyden lisäksi, että olen toiminut koneen käyttöä ja hyödyntää ohjelmia opiskeluissaan. Siellä le eikä niitä enää juuri näy. Suuret uudistukset on viety lä- 21 Rikkaaksi hoikaksi naimisiin • Tuula-Maria Ahonen opettajana 27 vuotta ja vähintään yhtä tärkeänä, et- on myös paljon pistekirjoja. Yleensä työntekijät lukevat heil- pi kaikissa kansankerroksissa, minkä yhtenäinen kieli, hal- 22 Joogamatkoja naisen mieleen • Tuula-Maria Ahonen tä olen täysin sokea. Matrka vaikutti minuun niin sy- le läksyihin liittyviä tekstejä. Tähän yritimme ehdottaa sane- l i n n o l l i s e t r a k e n t e e t j a k u l t t u u r i o v a t m a h d o l l i s t a n e e t . 24 Näyttelykesä kutsuu • Ali Kinnunen västi, että varmaan alitajunnassani kokemusta työs- limia, mutta he eivät olleet erityisen innostuneita, vaikka ai- 28 Ratikkamuseossa • Pasi Päivinen tävä generaattori jauhaa vielä pitkät ajat sikäläisten nakin joillekin C-kasettien käyttö oli tuttua. Pisteprintteri ja Etiopiassa on noin 60 miljoonaa luku- ja kirjoitustaido- 30 Lukijan aarrearkusta 2 • Gyöngyi Pere-Antikainen ja muidenkin kehittyvien maiden näkövammaisten paljon paperia olisivat suuri edistysaskel kuntoutuskeskuk- tonta! Melkein pyörryttää! Ihmiset käyttävät kännyköi- 32 Terveisiä Saksasta 5 • Jonna Mononen asioita samanlaisella puksutuksella kuin se generaat- sessa. tä, vaikkeivät osaisikaan varsinaisesti lukea. Debre Birha- 33 Vinokas: Mistä sun näkövamma johtuu • Olli Lehtinen tori, jonka ostimme kuntoutuskeskukseen, jotta kau- nin näkövammaisillakin oli puhetoiminnoilla varustettu- 34 Heijastuksia: Vuonna 2025 pungissa katkeileva sähkö olisi vakaata tietokonei- Ajomatkojen aikana turvavyöttömässä autossamme oli mah- ja kännyköitä. Tästä on helppo siirtyä ajattelemaan pu- • Gyöngyi Pere-Antikainen den käyttämiseen. dollisuus keskustella ja pohtia. Minulle kuvailtiin oloja, tie oli heohjauksella toimivien laitteiden nopeaa lisääntymis- 35 Kulttuurin tuulahduksia • Tanja Rantalainen muutama vuosi sitten kiinalaisten asfaltoima. Yhtään trakto- tä. Emojit ovat modernia kuvakieliviestintää. Tämä on il- 36 Kolumni: Arjen romantiikkaa • Aila Malkki Etiopia kuuluu maailman vanhimpiin kulttuureihin; ria ei peltoaukeilla näkynyt, härät toimivat juhtina. Tätä päi- meisesti sitä tekstien jälkeistä tulevaisuutta, jossa ei enää 37 Opaskoira Pekko • Marianne Tenhami sieltä ovat löytyneet vanhimmat ihmisen luiksi to- luku- ja kirjoitustaitoa oikeastaan arkielämässä tarvita! 38 Helmikko • Riitta-Kaisa Voipio distetut luut, sieltä ovat saaneet alkunsa seemiläiset Riippumatta yhteiskunnan tai kulttuurin kehitysasteesta 39 Pisteitä • Jouko Lehtonen kielet ja siellä on tänäkin päivänä ihmisten arvosta- todennäköistä on, että sekä Etiopiassa että Suomessa so- 40 Hanskin sanapähkinät • Hannes Tiira vassa ja hillityssä käytöksessä aistittavissa jonkinlai- keus tulee edelleen olemaan vaikea informaatio- ja liik- 41 Ruudukko ja edellisen ratkaisu nen sisäinen ylpeys. Kuitenkin Etiopia on yksi maail- kumisvamma. 45 Näkövammaisteatterin katsomossa • Asta Torpo man köyhimmistä yhteiskunnista. Väkiluku oli 102,5 47 Mauri ja Mustis • Timo Kokkila miljoonaa vuonna 2016 kasvaen noin 2,6 %:n vuosi- Tiistaina 21.5.19 vauhdilla. Kolme suurinta heimoa taistelee vallasta liittovaltiossa, jonka johtoon valittiin viime vuonna Eija-Liisa Markkula nainen, Sahle-work Zewede, kokenut diplomaatti ja YK-asioiden erikoistuntija. Kullakin heimolla on oma kielensä. Suurimpia hankaluuksia valtion yhtenäistä- miseksi aiheuttaakin se, ettei ole yhteistä yleiskiel- Kajastus ilmestyy Lehtitoimikunta Kajastuksen tilaukset tä ja vaikeuskerrointa nostaa kansan enemmistön lu- neljästi vuodessa. Eija-Liisa Markkula ja osoitteenmuutokset ku- ja kirjoitustaidottomuus. Yli 80% väestöstä asuu 89. vuosikerta Gyöngyi Pere-Antikainen tilaajapalveluun maaseudulla. Tanja Rantalainen puhelin: 045 170 1177 Julkaisija Ali Kinnunen sähköposti: Näkövammaisten Helena Taskila [email protected] Etiopia ratifioi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia Kulttuuripalvelu ry Markus Tihumäki koskevan sopimuksen paljon ennen Suomea. Kuten (valtakunnallinen meillä myös siellä koulumaailmassa puhutaan inkluu- yhdistys) Tilaushinnat Toimituksen käyntiosoite Tilaus sisältää paperilehden ja Marjaniementie 74 A siosta. Käytännön tasolla kuitenkin on niin, että nä- Päätoimittaja samansisältöisen verkkolehden Iiris-talo, Itäkeskus, Helsinki kövammaisille ei edes opeteta seuraavia oppiaineita: Eija-Liisa Markkula lukuoikeuden Toimituksen postiosoite Vastaava toimittaja Vuosikerta 69 euroa, Kajastus Maailma kylässä -festivaali järjestettiin Helsingissä 25. - 26.5. Ali Kinnunen Jäsentilaus 30 euroa, Marjaniementie 74 A Kajastus puolestaan oli kylässä maailmalla. Päätoimittaja Eija-Liisa puhelin 040 568 8148 Jäsenen lahjatilaus 40 e, 00930 HELSINKI Markkula oli Etiopiassa. Kuvassa hän istuu kahden näkövammaisen Painopaikka Ulkoasu ja kuvat Verkkolehteä ei voi tilata Toimituksen sähköposti kanssa Etiopian Sokeiden yhdistyksen ENABin portailla Addis Abe- ForssaPrint 2019 www.textix.net erikseen. [email protected] bassa huhtikuussa 2019. Rakennus on keisari Haile Selassien palatsi, ISSN 0357-8682 jonka hän testamenttasi maansa näkövammaisille. Kannessa suomentaja Kersti Juva, kuva Markku Ulander / Lehtikuva. 2 3 Dickensistä knalliin ja sateenvarjoon Kersti Juva, monipuolinen suomentaja
Teksti: Satu Linna Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Eila Pennaselta, joka kertoi saaneensa hiljattain käännös- Kersti Juva, yksi tunnetuimmista työn, jota ei oikein ehtisi hoitaa. Kirja oli Pennasen mu- kaunokirjallisuuden suomentajista, kaan "semmoinen vähän kummallinen englantilainen sa- turomaani". Ei se teos sitten ollutkaan mikä tahansa ku- vieraili Iiris-keskuksessa kertomassa riositeetti vaan Tolkienin Taru sormusten herrasta, josta työstään 8. huhtikuuta. Tilaisuuden tuli bestseller Suomessa kuten oli tullut kaikkialla muu- allakin. Kahden ensimmäisen osan suomennokset Pen- järjestivät Näkövammaisten Kulttuu- nanen tarkisti; kolmannen Juva käänsi jo yksinään. Taru ripalvelu ja Näkövammaisten Kirjas- sormusten herrasta loi pohjan Kersti Juvan hyvälle mai- neelle kääntäjänä ja sitä kautta Suomen mitoissa huike- toyhdistys. alle uralle.
Tolkienin kirjojen ystävät ovat Juvan mukaan vieläkin hä- uva osoittautui sujuvaksi esiintyjäksi, joka ker- nen kiitollisinta yleisöään ja tulevat sankoin joukoin pai- toi työstään ja elämästään hauskasti ja konkreet- kalle, kun hän esiintyy jossain. Mekin saimme kuulla kiin- lukija tunne esim. John Keatsin runoja. Todella tärkeää si- Kun Kersti Juva aloittaa uutta suomennosta, hän lukee tisesti. Häntä haastatteli Anne Huttunen, joka oli nostavia yksityiskohtia Sormusten herra -suomennoksen taattien löytäminen on lähinnä silloin, kun ne ovat peräi- kirjan ensin kokonaan varmistuakseen, että ymmärtää valmistautunut tehtävään perusteellisesti ja laa- syntyvaiheista. Tiesitkö, että Tolkienin kirjojen englanti- sin Raamatusta tai Shakespeareltä. kaiken kunnolla. Sitten hän laatii raakakäännöksen. Se on tinut hyvät kysymykset. Hän sai ansaittua kiitos- lainen kustantaja laati 30-sivuisen tietopaketin siitä, mi- kielellisesti viimeistelemätön, mutta asiasisältö on jo koh- Jta sekä haastateltavalta että yleisöltä. Me kuulijat saimme ten Sormusten herran lukuisia henkilöiden ja paikkojen Knallissa ja sateenvarjossa ongelmana olivat tietysti sa- dillaan. Kolmas vaihe on tärkein: tekstin muuttaminen su- onnistuneen ja kiinnostavan illan. nimiä pitäisi käsitellä, kun teosta käännetään eri kielille? naleikit, ne kun eivät juuri koskaan ole käännettävissä juvaksi suomeksi. Neljäs vaihe on viimeistely, jonka aika- Näitä ohjeita noudatettiin myös suomennoksessa. Eng- kielestä toiseen. Kun niitä on paljon, suomentaja joutuu na hän ei enää katso alkukielistä tekstiä. On tärkeää, että Juva sanoi ajautuneensa englannin kielen pariin taval- lanninkieliset nimet käännettiin: Bagginsistä tuli Reppu- keksimään uusia vitsejä pois jääneiden tilalle. Hankalim- suomennos toimii täysin itsenäisenä teoksena. laan sattumalta. Kouluaikanaan, 1950-luvulla, hän oli- li jne. Haltiakieliset ja muihin Tolkienin keksimiin mieli- missa jaksoissa jokin kokonainen juonenkäänne perustui si halunnut opiskella pitkänä kielenä latinaa, mutta sel- kuvituskieliin perustuvat nimet jätettiin ennalleen. Kersti sanaleikkiin. Silloin Juva joutui tekemään pieniä muutok- Vaikka Juva on jo eläkeiässä, hän ei vielä ole ehtinyt elä- laista vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Silloin hän päätti vali- Juva kertoi itse keksineensä sanan örkki. Nyt hän seuraa sia itse tarinaan. Hän kiitteli sitä, miten huolellisesti Knal- kepäiville. Mielessä on viiden Jane Austenin teoksen uu- ta saksan, mutta äiti oli täyttänyt ainevalintakaavakkeen huvittuneena, miten se on leviämässä yleiskieleen kieron li ja sateenvarjo toteutettiin Suomessa. delleensuomennos. Yksi niistä, Ylpeys ja ennakkoluu- jotenkin väärin, ja tyttö löysi itsensä pitkän englannin pahiksen nimityksenä. lo, on jo valmis. Syksyllä ilmestyy Juvan itsensä kirjoitta- ryhmästä. Parempi niin. Innostus kieleen ja brittiläiseen Juva kertoi myös suomentajan ammatin käytännön puo- ma kirja Löytöretkiä suomeen. Se käsittelee englannista kulttuuriin syntyi vähitellen. Nyt Juvan elämään kuuluu Jokaisen kirjailijan teosten suomentamisessa on omat lesta ja omista työtavoistaan. Kustantajat tilaavat halu- suomeen kääntämisen pulmakohtia ja sisältää kuulem- brittipuoliso, ja työhistoria sisältää kymmeniä suomeksi haasteensa. Dorothy L. Sayersin dekkareiden sankariet- amiensa kirjojen käännöstyön suoraan tuntemiltaan suo- ma runsaasti hänen omista käännöksistään otettuja esi- käännettyjä englantilaisia kirjoja. Romaaneja riittää Char- sivä, Lordi Peter Wimsey, viljelee runsaasti kirjallisuussi- mentajilta. Valintakriteerinä on joko kääntäjän hyvä mai- merkkejä suomeksi ja englanniksi. Kuulostaa hyvältä. Eh- les Dickensin ja Jane Austenin teoksista Dorothy L. Sayer- taatteja. Jos siteerattu teksti on aiemmin käännetty suo- ne tai ikävissä tapauksissa työn nopeus ja kustantajan dotan, että kun kirja ilmestyy, me kaikki englannintaitoi- sin dekkareihin ja J.R.R. Tolkienin fantasiakirjoihin. Lisäksi meksi, on toivottavaa, että kääntäjä löytää valmiin suo- kannalta edullinen hinta. Kustantajat osaavat itsekin eng- set ja kieliasioista kiinnostuneet sokeat pyydämme Celia- mukana on muun muassa suurin osa supersuositun Knalli mennoksen, joka voi olla tuttu osalle lukijoista. Kersti Ju- lantia ja seuraavat tarkkaan englanninkielisen maailman kirjastoa tuottamaan sen meidänkin tutkittavaksemme. ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista. va kertoi, että silloin, kun hän käänsi Sayersiä, sitaattien kirjallisuutta, joten he tietävät, mitä kirjoja haluavat kään- jäljittäminen oli oleellisesti vaikeampaa kuin nykyään. nättää. Suomentajan ammatista haaveilevien harmik- Yliopistossa Juva opiskeli kotimaista kirjallisuutta ja eng- Googleahan ei ollut vielä olemassa. Hän muistutti kuiten- si niihin töihin ei siis pääse tarjoamalla itse teoksia kus- lantilaista filologiaa. Suomentajan uransa hän aloitti rävä- kin, että suomentajan on hyvä käyttää maalaisjärkeä sii- tantajille. Lisäksi ala ei Juvan mukaan sovi niille, joilla on kästi jo 24-vuotiaana, mukana myös ripaus hyvää tuuria. nä, miten paljon aikaa jonkin yksittäisen sitaatin metsäs- kova halu rikastua. Palkkiot eivät ole työmäärään nähden Hän nimittäin onnistui kysäisemään työnsaantivinkkejä tykseen kannattaa kuluttaa. Eihän keskiverto suomalais- suuria.
4 5 Sokeain kuunnelma- palkinnon voittajia juhlittiin
Vuoden 2018 kuunnelmasadosta Sokeain kuunnelmapalkinnon voit- Raadin puheenjohtaja Mikko Ojanen ja toimistonhoitaja Ai- tajaksi valikoitui Tuomas Kyrön kä- ri Lehtonen (pöydän päässä) jakoivat kunniakirjat palkituille. Viulisti Jarkko Saura (kuvassa) ja pianisti Tuukka Ojala vastasi- sikirjoittama ja Matti Ijäksen ohjaa- vat julkistusjuhlan musiikista. Kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Sari Kekkonen (vasem- ma Mielensäpahoittaja maailmalla malla) avasi kuunnelmapalkinnon julkistusjuhlan. Sarin kans- -kuunnelmasarja. Vuoden ääninäyt- sa juhlaohjelmaa seuraa Tuomas Kyrö. Palkitun kuunnelmasarjan mielensäpahoittajan tuntevat mel- telijä on Mielensäpahoittajan mie- kein kaikki ainakin elokuvista, monet ovat eläneetkin semmoi- sen kanssa. Mielensäpahoittajan vieressä Rva Insinööri eli Emi- lenliikkeitä tulkinnut Heikki Kinnu- lia Sinisalo. Kuva Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu. Alakuvassa vuoden ääninäyttelijä Heikki Kinnunen vapaalla, kuva nen. Berislav Jurišić / Yle.
Teksti: Tanja Rantalainen Kuvat: Aatu Komsi
alkinnot julkistettiin iloisessa juhlassa Iiris-kes- kuksessa huhtikuussa. Voittajasarjassa Mielensäpahoittaja joutuu ai- van uudenlaisiin tilanteisiin, kun matka kuo- lemaa tekevän veljen luo Fuengirolaan mut- kistuuP tuhkapilven vuoksi. Heikki Kinnunen tulkitsee se- kä humoristisesti että lämpimästi vanhan jääräpään ajat- telua ja toimintaa. Emmi Sinisalon oivallisesti ilmentä- mä Rouva Insinööri oppii näkemään matkakumppanis- saan myös hämmentyneen ja apua tarvitsevan ikämie- hen. Kuunnelman musiikkia ja äänisuunnittelua raati pi- ti erittäin onnistuneena.
Sokeain kuunnelmaraati valitsi toista kertaa myös Vuo- Vuoden 2018 Sokeain kuunnelmapalkinnon ottivat vastaan oh- jaaja Matti Ijäs, äänisuunnittelija Ari Mursula, tuottaja Pekka den ääninäyttelijän. Perusteluissaan raati kuvaa, että Ruohoranta, näyttelijät Emilia Sinisalo ja Juha Pulli sekä kirjailija, Heikki Kinnusen puhutteleva ja herkkäilmeinen ääni he- käsikirjoittaja Tuomas Kyrö. rättää kuulijassaan tunteen kuin esitys olisi tarkoitettu vain hänelle henkilökohtaisesti. Roolihenkilön koko per- läheiseksi taidemuodoksi jo taustansa takia. Kirjailijan isä soonan esille tuominen pelkästään puheilmaisun keinoin on aiemmin Radioteatterin johtajana toiminut dramatur- on mitä vaativinta näyttelijän työtä. Sokeain kuunnelma- gi Pekka Kyrö. raati haluaa Vuoden ääninäyttelijän valinnalla antaa sil- le tunnustusta ja korostaa ääninäyttelemisen merkitystä Sokeain kuunnelmapalkinto luovutettiin 52. kerran. Nä- draamatyöskentelyn koko kirjossa. kövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n alaisuudessa sokeis- ta ja heikkonäköisistä kuunnelmanharrastajista koostu- Sarjan käsikirjoittaja Tuomas Kyrö kertoi arvostavansa So- va raati on toiminut kaksi vuotta. Raadin puheenjohtaja- keain kuunnelmapalkintoa korkealle. Voittajien joukossa na toimii Mikko Ojanen ja sen muut jäsenet ovat Sanna on historian saatossa ollut monia Kyrön ihailemia tekijöi- Lehtonen, Satu Linna, Ari-Pekka Saarela, Marita Vainio ja tä Pentti Saarikoskesta alkaen. Kuunnelman Kyrö kokee Markku Yli-Pentilä.
6 7 tai iltapuvussa ja taputettiin kohte- liaasti esityksille, niin kaikki muuttui vuosituhannen vaihteessa. Ruotsi ha- Harjoituksia, lusi tehdä vuosituhannen ensimmäi- sistä kisoista koko kansan juhlan ja se onnistui siinä. Show vietiin isoille areenoille, kuten Globeniin, Kööpen- edustustilaisuuksia, haminan Parken-stadionille ja Wie- ner Stadthalleen Wienissä. Viisuista tuli karnevaali, jota jotkut väittävät, että se samalla tuhoutui muutoksen viisufaniuden myötä. Mikä tässä oli vikana? Suomen Sebastian Rejman. Teksti: Heidi Ikäheimonen Niin, miten sen nyt ottaa? Viisuhar- rastajan näkökulmasta muutos oli pohdintaa hyvä. Kaikki se, mistä lapsena unel- moi, että jonain päivänä haluan olla tuolla osana tuota yleisöä, toteutui. Karnevaalia sanotaan usein myös Kajastuksen euroviisutoimittaja Heidi Ikäheimo- seksuaalivähemmistöjen jutuksi, ei nen raportoi suoraan Euroviisumatkalta. Miten se kiinnosta muita. meni viisufanin omasta mielestä? Ei pidä paikkansa! Suomen Eurovii- suklubi, joka on maailman ensim- mäinen, on perustettu Suomessa, Sa- ihän se taaskaan mennyt teen. Niissä tarinoissa on voimaa vonlinnassa vuonna 1984. Sen jäsen- kuin Strömsössä, tulokse- syvyyttä, siksi rakastan niitä. Hän jat- määrä on tällä hetkellä n. 750, ja itse na 23 vaivaista pistettä, koi, ja sai monen lehdistön edustajan asiassa klubin jäsenistä suurin osa on oman semin viimeinen nyökkäilemään hyväksyvästi. perheitä ja naispuolisia. Vaikka viisu- yhteisö onkin tätä nykyä maailman- sija ja koko 41 maan kat- Australian hypnoottinen esitys huimasi mutta ei voittanut. Etauksen kolmanneksi viimeinen. Silti Esiintymisiä ja haastatteluja laajuinen, on Suomen klubi edelleen Darude edusti Sebastian Rejmanin neljänneksi suurin maailmassa heti kanssa tyylikkäästi. Kun harjoitukset olivat ohi, oli aika Espanjan, Saksan ja Iso-Britannian klubien jälkeen. ottaa hieman rennommin. Perjan- …josta lajille omistautunut viisuhar- Suomen delegaatio lähti matkaan taina ennen virallisia avajaisia (jotka rastaja pääseekin pohtimaan sitä, Yksi asia puhutti paljon viisufaneja jo toukokuun alussa heti vapun jäl- olivat sunnuntaina 12.5.) Darude ja miten olisi käynyt, jos Superman- kuluneen puolentoista viikon aikana keen, koska harjoitukset Tel Aviv Sebastian Rejman esiintyivät pienel- kappale olisi edustanut meitä Look Tel Avivissa. Miten saada Suomen vii- Expo Centerin lavalla alkoivat jo 4.5. le kutsuvierasyleisölle Suomen suur- Awayn sijaan? Kappale kuitenkin sumenestys jälleen noususuuntaan Ensimmäiset harjoitukset eivät suju- lähettilään residenssissä.- Olen ehkä oli ja on enemmän Darudea itseään ja miten saada suomalainen media neet hyvin, teknisiä haasteita riitti, jossain vaiheessa ollut Suomen kovin kuin Look Away. Supermanissa voi kirjoittamaan viisuista myönteisem- kamerakulmat olivat ihan sekaisin, Elvis-fani, totesi Sebastian Rejman kuulla Sandstorm-soundeja. Darude pään sävyyn? – Iso laiva ei hetkessä eikä äänentoistokaan oikein toiminut ja aloitti esityksensä rockin kunin- itse onkin sanonut jossain kevään käänny, totesi Suomen Euroviisuklu- Suomen esityksessä. – Kiroilin kuin kaan You Were Always On My Mind mittaan, että Superman oli hänen bin nykyinen puheenjohtaja Mika lappalainen, totesi Sebastian Rejman -kappaleella. Jos joku sen esityksen oma henkilökohtainen suosikkinsa, Behm, kun puhuimme aiheesta al- harjoituksien jälkeen. jälkeen vielä uskalsi väittää, ettei kun taas Sebastianin oma suosikki kuviikosta. Eihän se käänny, mutta Rejman osaa laulaa, ehdotan kuulon- kolmesta UMK-ehdokkaasta oli juuri tärkeintä kaikesta olisi se, että lähde- Seuraavana torstaina pidetyt toiset tarkistuttamista. Niin upeasti esitys Look Away. harjoitukset näyttivät ja kuulosti- kajahti lämpimässä kesäillassa. Ennakkosuosikki Alankomaiden Duncan Laurence piti pintansa. tään ilon kautta. Euroviisut on iloinen yhteinen harrastus ja viisuyhteisöön vat jo paremmilta. Paketti oli saatu Viisufanikulttuuri ja sen muuttumi- ja Joci Papain omasta isästä, tipahta- tamaton sääntö on se, että omalle tai ovat kaikki tervetulleita, hän jatkoi. kuntoon ja viisuharrastajakin saattoi Vielä lauantaina Darube ja Sebastian nen minen. Ei ne ymmärtäneet Unkarin- muiden maiden esityksille ei koskaan huokaista helpotuksesta ja todeta, Rejman osallistuivat Pohjoismaiden kaan hienoutta, mokoma Eurooppa. buuata katsomossa. Mielipiteitä on ja Tähän on helppo yhtyä. Ensi vuon- että paljon parjatut Sebastianin hou- ja Viron yhteiseen iltaan lehdistön ja Vielä tiistaina muutama tunti ennen on paljon, mutta jos ei tykkää, ketään na suuntaamme siis Alankomaihin. sutkaan eivät sitä ongelmaa finaaliin fanien kohtaamispaikassa EuroClu- semifinaalia ja tuttua Te Deum -tun- Niinpä niin. Fanit ovat kuitenkin iso ei avoimesti dissata. Kavereiden kes- Vielä eivät ole tiedossa päivämäärät pääsyyn ole estämässä. Lehdistöta- billa. Viro, Islanti ja Tanska esittivät nusta lähetyksen alussa uskoimme yhteisö. Ja kun oma maa ei pärjää ken voidaan toki sanoa, että jopas oli eikä edes kisakaupunki, mutta mat- paamisessa Sebastianilta kysyttiin vain tämänvuotiset edustuskappa- vakaasti Suomen menestykseen. tai tipahtaa semifinaalissa, siirry- tekotaiteellista, mutta avoimesti ylei- kaan lähdetään taas vuoden päästä. asiasta: - Mitkä housut? Sebastian ky- leensa, mutta sekä Norjan, Ruotsin Olimme varmoja, että finaaliin men- tään kannattamaan muita suosikke- sössä sitä ei näytetä. Siihen mennessä pettymys Tel Avivin syi hämmentyneenä ja nauroi päälle. että Suomen edustajat esittivät use- nään. Kyllä näin huonosta semistä pi- ja. Niin se menee aina. Viisufaneilla aurinkoisten kisaviikkojen osalta on ampia kappaleita tuotannostaan. Da- tää päästä jatkoon. Vaan ei, niin ei… onkin pari kirjoittamatonta sääntöä. Mikä muu on vuosien mittaan muut- jo pyyhitty pois mielestä. Darude alias Ville Virtanen kertoi leh- rude tarjoili lämmittelynä päivitetyn Ensimmäinen on omien kannattami- tunut fanikulttuurissa ja viisuharras- distölle muun muassa rakastavansa version Sandstormista sekä toisen Siinä missä oma karsiutuminen har- nen. Jopa Pertti Kurikan Nimipäiviä tuksessa? Monikin asia. Kun 70- ja tarinoita. – Yksi suurista tarinanker- UMK-ehdokkaansa, Supermanin… mitti, siinä sivussa harmitti myös Un- kannustettiin, vaikkei kukaan siitä vielä 90-luvulakin viisufinaaleissa tojista on The Boss, Bruce Springs- karin kauniin ja herkän tarinan, laula- oikeastaan tykännyt. Toinen kirjoit- istuttiin kovat kaulassa puku päällä
8 9 Kuvaajan katse jäsentää maailmaa
Teksti: Sari Kekkonen
Valokuvaus on taiteenlajina tullut taideprojektien lisäksi Kunst perusti tunnetun Galleria Lapinlahden, joka toimi Lapinlahden vanhassa sairaalas- yhä useampien ulottuville. Lähes sa. Kollektiivi ylläpiti galleriatoimintaa tämän vuoden al- jokainen kantaa päivittäin muka- kuun asti, jolloin toiminta lopetettiin sairaala-alueella ta- naan kameralla varustettua puhelin- pahtuneiden yleisten muutosten vuoksi. ta. Entä millainen on ammattikuvaa- Näkövammaisten valokuvausklubi Iiriksessä jan suhde tämän päivän kuvamaail- Christina työskentelee valokuvauksen lehtorina Pekka maan ja sen nopeasti muuttuviin il- Halosen akatemiassa, Tuusulassa. Tämän ja taiteellisen Kuva: Juha Jahkola toimintansa lisäksi hän vetää valokuvausklubia Näkövam- miöihin? Valokuvataiteilija ja valo- maisten Kulttuuripalvelussa. Ryhmä on kokoontunut ke- kuvauksen opettaja Christina Holm- vään aikana kuukausittain kuvaamaan ja oppimaan uutta valokuvauksen mahdollisuuksista. Ei ole sattumaa, että lund käyttää kameraa paitsi näkymi- Christina ohjaa juuri näkövammaisia valokuvauksen har- en tallettamiseen, myös havainnoin- rastajia. – Susanna Koskisen tekemä dokumentti Sokko teki ai- tiin ja ihmisten kohtaamiseen. kanaan minuun suuren vaikutuksen. Se kertoi syntymäs- tään sokeasta miehestä, jonka pohdinta elämästä ja ku- van maailmasta oli hienoa, Christina kertoo. – Valokuva- Lapsuuden värikylläinen ympäristö us on maailman ja ajatusten jäsentämistä. Näkeminen on moniulotteisempi asia kuin katsominen silmillä. eluisan ja värikkään miljoonakaupungin Monille näkövammaisille välttämätön kuvailutulkkaus elämä tarjosi huimia näkymiä 12-vuotiaal- tuli Christinalle tutuksi, kun useita näkövammaisryhmiä le Christinalle, joka muutti vanhempien- vieraili Galleria Lapinlahdessa. Ensi kosketus kuvailuun sa kanssa Suomesta Sao Pauloon, Brasili- tuli kuitenkin chileläiseltä valokuvaajalta, Alfredo Jaaril- aan. Värikylläiset ilmiöt ja ihmiset, mutta ta, joka kuvasi Ruandan kansanmurhaa ja koki ristiriitaisia Mmyös uskomaton köyhyys alkoivat tallentua filmille. Maa- tunteita kuviensa näyttämisessä kotimaassaan. Kosket- ilman jäsentäminen kameran etsimen kautta tuli Christi- taisivatko mitkään kuvat enää kaikilla raakuuksilla kylläs- nalle tutuksi jo tuolloin. Hänen ottamansa mustavalkoi- tettyä yleisöä? Taiteilija ei lopulta näyttänyt ainuttakaan nen kuva kadulla asuvasta siirtolaisperheestä herätti voi- kuvaa, vaan hän asetti esille mustia arkistolaatikoita, joi- makkaita tunteita myös muissa katsojissa. den päällä oli kuvailutulkattu selostus laatikossa olevas- – Tuossa kuvassa kadulla istuva pieni tyttö katsoi kame- ta valokuvasta. raan vakavana. Kuvassa oleva köyhyys herätti pohjatonta – Silloin ymmärsin sanallistamisen voiman, Christina Kekkonen Sari Kuva: Kuva: Christina Holmlund surua minussa ja kaikissa sen nähneissä. Ymmärsin kuvan kertoo. voiman ja merkityksen sekä sen, että kuvalla voi kertoa il- meisen lisäksi jotain paljon laajempaa tarinaa, valokuvaa- Taiteilija tutkii maailmaa kuvien kautta Uusia näkymiä valokuvataiteessa ja Christina Holmlund muistelee. Kunst lyhyesti Kuvataiteilija jäsentää usein näkemäänsä poimimalla ym- Aikoinaan valokuvauksen keksiminen muutti koko kuva- Suomeen opiskelemaan ja jäseneksi päröivästä maailmasta kiinnostavia ilmiöitä ja tekemäl- Taiteilijakollektiivi Kunst työstää tänä vuonna taiteen kenttää. Mitähän kiihkeästi kehittyvä tekniikka taiteilijakollektiiviin lä niistä kuvia. Monet ihmiset kokevat tämän päivän ku- kolmea teoskokonaisuutta. ArtbyMeter oli esillä voi tarjota tulevaisuuden kuvantekijöille? Christina näkee vatulvan kaoottisena, miten ammatikseen kuvia tuotta- toukokuussa kansainvälisillä nykytaidefestivaa- merkkejä yhä kokemuksellisemmista taide-elämyksistä. Valokuvataiteen opinnot Christina Holmlund suoritti Tai- va Christina selviää aikamme paineista? Christinaa ei tä- leilla ArtFairSuomi’19:ssa. Final Tour, Lopunajan – Virtuaalinen ja lisätty todellisuus ovat kasvava ala. Eri- deteollisessa korkeakoulussa ja täydensi tutkintoa myö- män päivän kuvatulva häiritse. Hänestä on kiinnostavaa matkatoimisto, on esillä kesäkuusta-elokuuhun laiset 3D-tuotteet valtaavat pian alaa perinteisiltä, kak- hemmin pedagogisilla opinnoilla. Kuvaamisen lisäksi seurata kuvan muokkautumista uusiin muotoihin, vaikka Mäntän kuvataideviikoilla. Artgeologit ovat esil- siulotteisilta kuvilta. Perinteiset menetelmät tuskin kui- opetustyö on Christinalle tärkeää, sillä vuorovaikutus ih- se on samaan aikaan yhä kiinni perinteessä. Esimerkkinä lä loka-marraskuussa Suomen valotaiteen seura tenkaan katoavat, nytkin on näkyvissä merkkejä kiinnos- misten kanssa on osa hänen taiteilijaidentiteettiään. Tänä hän kertoo ottaneensa omakuvia kohta 40 vuotta, joten FLASHin näyttelyssä Suomenlinnassa. tuksesta ottaa vanhoja menetelmiä uudelleen käyttöön. päivänä myös jäsenyys taiteilijakollektiivi Kunstissa tarjo- nykyajan selfieissä ei tavallaan ole mitään uutta. Mene- Maailman tarkkailu etsimen läpi voi siis jatkua aiempaa aa tärkeän kanavan toteuttaa yhteisöllisyyttä. Yhteisten telmä on vain tullut yhä useampien ihmisten ulottuville. monipuolisempien mahdollisuuksien avulla.
10 11 KUVATAIDETTA tulevaisuuksien varjosta
Kuvataiteilija Anna Lepän maalauk- sissa kaikki turha unohtuu ja jäljel- le jäävät vain taivas ja maa sekä tun- toaistiin perustuva muistikuva ihmi- syydestä.
Teksti: Erja Tulasalo Taidetta ja taiteilijoita osa 6
stuudun teekupin kanssa sohvalle Lepän työhuo- neessa Herttoniemen teollisuusalueella. Seinille no- jaavat suurikokoiset maalaukset ottavat vastaan ik- too. kunoista virtaavan valon. Leppä näkee tämän hetkisen maailman maalauksissaan - Turhauttavaa taiteessa on se, kuinka moni ihminen - Yritän pitää maalaukset kooltaan sellaisina, että sukupolvi Ö:n silmin, ihmisten, jotka katsovat meidän ai- sen lopulta näkee ja kokee. Taide sinänsä ei ole hyvä pro- Ipystyn kantamaan ne itse, Leppä kertoo. kaamme ihmetellen ja kysyen, miksi me aiheutimme eko- pagandan levittämisen muoto, koska se pysyy niin pie- Teoksiaan Leppä on välillä rakentanut kahdesta tai use- logisen katastrofin maapallolle. nen mittakaavan piirissä. ammasta mdf-levyille maalatusta osasesta, jotta maala- - Ajattelen tulevaisuutta ja niitä ihmisiä maalatessani. Taiteen ja aktivismin suhde kiinnostaakin Leppää. Ky- ukset pysyvät järkevän kokoisina ja kannettavina. Lepän maalauksissa on jotain paikalleen seisahtanutta, symys siitä, onko taide jotain sellaista, joka voi muuttaa Yhteen teokseen tulee kuitenkin mahtua kokonainen epämääräistä tai hämmentävää. Ne ovat ikään kuin muis- maailmaa vai jääkö se vain jonkinlaiseksi välineeksi, mil- maailma. Leppä maalaa erittäin hyvälaatuisilla öljyväreil- Sukupolvi Ö telmia maailmasta, jota ei enää halunnutkaan katsoa. lä kuvitetaan ja observoidaan esimerkiksi tulevaa tuhoa. lä, joissa on upeat ja hänen tarpeisiinsa toimivat pigmen- - Maalauksillani toivon voivani jättää tulevaisuuden ih- - Olen tehnyt viime talven ja kevään melko tiiviisti ym- tit. lee Suomi 100 teemaa moniäänisyydellään 100 erilaisen misille elämänmerkin, tiedon siitä, että ajattelin heitä. päristöaktivismia ja sieltä on tulossa tulevaan näyttelyyn - Mulle on todella tärkeää oikeiden värisävyjen ja pig- perspektiivinsä kautta. Toivon heidän tietävän, että meitä oli muutamia, jotka mukaan myös uusia näkökulmia vaikken vielä tiedäkään menttien löytäminen. Kaiken muunkin tulee olla ”neu- - Olin hyvin vaikuttunut Niinistön tavasta suhtautua tai- ajattelimme heitä ja surimme elämäntavoistamme johtu- ihan tarkalleen mitä, Leppä naurahtaa. roottisen täydellistä” väripigmenttien, siveltimien ja teeseen. Ovathan aikaisempien presidenttien muotoku- van ekosysteemin hajoamista. Taiteen pitää hänen mielestään koko ajan muuttua ja maalauspinnan suhteen. vat Valtioneuvoston kansliassa huomattavasti perintei- Lepän teosten maailmasta on poistunut kaikki ihmis- pysyä liikkeessä, resonoida sen kanssa mitä juuri nyt ta- Hierrän myös maaleja pigmenteistä ja olen tehnyt maa- sempiä. ten luomat infrasruktuurit ja kulttuurin mukanaan tuo- pahtuu. väripigmenttejä itsekin. Kokeellisuus onkin Lepän mie- mat esineet. Koskettaessani maalausten pintaa tulee tun- - Oli vaikuttavaa nähdä kevään aikana nuoria ilmasto- lestä kiinnostavaa, sellaista, mitä hän on tehnyt opiske- Alkukuvia ihmisyyden ytimestä ne kuin olisin ollut poissa maailmasta vuosia ja yrittänyt lakkoilijoita, jotka haluavat muuttaa tätä maailmaa. Se luajoistaan saakka. muistella miltä maailma ja ihmiset oikein näyttävät. antaa mulle toivon näköaloja myös maalatessani. -Tutkin öljyvärin erilaisia ominaisuuksia ja rajapinto- Tietynlainen sarjakuvallinen elementti on aistittavissa ja esimerkiksi käyttämällä maalausnesteitä eri tavoilla. Lepän maalauksista ja sarjakuvat ovatkin iso vaikutin Le- Taide, aktivismi ja taiteen jatkuva liike Roskista taiteen resursseja On jännää kokeilla kuinka pitkälle voin viedä materiaalia. pän taiteen takana. Voin vaikkapa kaataa maalausnesteitä suoraan levylle ja - Sarjakuvakeräilijän lapsena luin sarjakuvia ja piirsin Ensisijaisesti taiteen tekeminen on Lepälle asia, jota hä- Roskakasa Lepän työhuoneen nurkassa odottaa lajitte- katsoa mitä tapahtuu. kouluvihot täyteen eräänlaisia tyyppejä, ihmishahmoja. nen pitää vain tehdä. lua. Leppä ei ole koskaan pystynyt maalaamaan taloja, huo- - Pystyn itse käsittelemään sen kautta itselleni merki- - Mulla on kotona varastossa kaikki vuoden aikana tuot- Mukana Presidentti Niinistön muotokuvassa neita eikä esineitä, ei oikeastaan mitään ihmisen luomaa tyksellisiä asioita, ilmastonmuutosta ja sukupuuttoa, to- tamani roskat. Joka ainoan roskan, mitä vuoden aikana käsitteistöä. teaa Leppä. tuotin, olen pessyt ja osittain myös jo lajitellut. Lahden Taideinstituutin opintojen kautta Lepälle auke- - Se vain tuntuu niin kolmikulmaiselta, itselleni jotenkin Hän uskoo, että jokainen taiteilija käsittelee aina jota- Roskistaan Leppä aikoo tehdä installaation, missä suku- ni hieno mahdollisuus olla maalaamassa presidentti Nii- turhalta, jopa rumalta. kin itselleen merkityksellistä asiaa taiteessaan, jotta se polvi Ö:n ihmiset ovat keskiössä. nistön muotokuvaa yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Seuraava Lepän näyttely avautuu heinäkuun viimeise- selkiytyy ja samalla taiteilija kommunikoi käsiteltävää asi- - Biojätteestä oli tarkoitus tehdä hyvä alusta installaa- - Projekti oli monella tapaa hauska ja erityisen hienoa nä päivänä Taidemaalariliiton Tm galleriassa Helsingin aa myös ulkomaailmalle. tiolle, mutta kompostoitumisen seurauksena multaa tuli- oli nähdä, miten kiinnostava lopputuloksesta tulee, kun Erottajalla. Näyttely tulee jatkamaan jossakin uudessa - Ehdottomasti minullakin on taitelijana kommunikaati- kin yllättävän vähän, vain ämpärillinen. ihmiset tekevät teoksen yhdessä. muodossa jo olemassa olevaa sukupolvi Ö teemaa. on toive ja tarve. Ajatus installaation takaa kumpuaa Emmi Itärannan Vuonna 2018 julkistettu presidentti Niinistön muoto- - Jos me olemme sukupolvi Y, on sukupolvi Ö se suku- Ilmastonmuutoksen keskellä Leppä kuitenkin usein dystooppisesta romaanista Teemestarin kirja, jossa kaa- kuva on siis 100 eri taiteilijan tekemä teos, joka heijaste- polvi, joka elää noin 20-30 vuoden kuluttua, Leppä ker- pohtii taiteen merkitystä tai sen merkityksettömyyttä. topaikalla tongitusta jätteestä tehdään resursseja. ►
12 13 ► ja olla osa sitä. Kokea kehossaan se, mitä on tekemässä. Helena Taskila Ilmastotieteen ja muun ilmastoinfon lukeminen ovat MUSIIKKI Puhetta musiikista tietoinen työkalu Lepälle. Yrittäessään käsittää ja kuvitel- la sellaisia isoja asioita mitä massasukupuuttoon ja maa- ilmanloppuun liittyy, tulevat tieto ja suru hänen iholleen. Välillä on kuitenkin hyvä myös miettiä niitä asioita mit- kä palauttavat ja auttavat tekemään niitä asioita mitä ih- miset nyt arjessa tekevätkään. - Puutarhan hoito tekee minut valtavan onnelliseksi. Välillä oikein hämmästyttää, kuinka ihminen voikaan olla ananmunat tirisevät pannulla ja oregano ja niin onnellinen kuin minä olen maata myllätessäni. muut mausteet tuoksuvat. Olemme kokoon- Leppä haluaa tuottaa lähiruokaa niin paljon kuin mah- tuneet Joose Ojalan ja Aino Ojalan kanssa dollista ja vähentää sitä kautta myös omaa hiilijalanjäl- keittiöön ja keskustelu käy vilkkaana. Olem- keään. Hänellä on parhaillaan puutarhassaan kasvamas- me juuri saapuneet Johanneksenkirkosta Yli- sa myös kasvi, Morsinko, jonka keltaisista kukista saa si- oppilaskunnanK soittajien kevätkonsertista, jossa orkesteri nistä väriä. tulkitsi Joonas Kokkosen sellokonserton solistinaan Sen- - Olen todella innoissani tästä projektista. Sininen kun ja Rummukainen, sekä Anton Brucknerin neljännen sin- on selkeästi se mun Väri. fonian. Kyseinen esitys oli osa orkesterin kevätkonsertti- Pitkän tähtäimen haaveena Lepällä on kokeilla pystyisi- kiertuetta, jonka aikaisemmat konsertit olivat Lahdessa ja kö hän tuottamaan itse puutarhassaan niin upeita värejä Turussa. kuin mitä kaupasta ostetuissa teollisissa ja epäekologisis- sa putkiloissa on. Rosoisen kaunista sellismiä Sukupolvi Ö - Toivon voivani ajan myötä kehitellä itse kaiken sen mi- tä tarvitsen. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee Kokkosen vuonna 1969 ► - Kirjan luettuani aloin miettimään ulkoisten resurssi- - Omavaraisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että mun ilmestynyt sellokonsertto. Kaikki kolme olemme yhtä en katoamista. Sitä, miten voimme tulevaisuudessa tuot- pitäisi kasvattaa myös pellavaa. mieltä siitä, että Senja Rummukaisen soitto oli varmaa ja taa taiteen sisältöjä, jos meillä ei enää olekaan luonnon- taidokasta. "Konsertto toi mielestäni hyvin esiin soittajan varoja. Varjosta huolimatta tulevaisuutta kohti vahvuudet", Joose toteaa. Myötäilemme ja Aino lisää, että - Varmaa on se, että jätettä ja ongelmajätettä meillä tu- Rummukainen sai soittonsa kuulostamaan helpolta kui- Viulisti Pyry Kiviharju. Kuva on Pyryn facebookista. lee tulevaisuudessakin olemaan, materiaalia mistä voim- Vaikka Lepän teosten yllä lepää mahdollisten tulevai- tenkaan ilman briljeeraamisen tuntua. Olen samaa miel- me tehdä eri tavoilla taidetta, pohtii Leppä katsoessaan suuksien varjo, jonka suru ja lamauttava tulevaisuuden tä – sellistin sointi oli yhtaikaa pehmeää, rosoista, vahvaa pelko ovat saaneet aikaan, eivät teokset ole kuitenkaan työhuoneen nurkassa lojuvaa roskakasaansa. ja ilmeikästä, aivan kuin Kokkosen konsertto itsessäänkin. Entä soittajat täysin vailla toivoa. Koskettaessani teosten pintaa työ- Myös orkesteri selviytyi mielestämme teoksesta hyvin. huoneen ikkunoista virtaavassa valossa, aistin niistä pal- Omavaraiseksi taiteilijaksi Minua kiinnosti tietää, millaista teoksia oli soittaa, millä jon sellaista mikä on sisäistettävissä ja mistä voin oppia. Kiitosta ja kritiikkiä perusteella teokset valikoituivat ja minkälainen harjoitte- Taidemaalariliiton Tm•gallerian yksityisnäyttelyn jäl- Aloittaessaan näyttelyn tekemisen ja syventyessään maa- luprosessi konserttia on edeltänyt. Sain haastateltavak- keen Lepän vaikuttavia teoksia on esillä myös Lahdessa laamiseen pitkäksi ajanjaksoksi, on eräänlainen arjessa Jos Kokkosen konsertto sai lähes ylistäviä kommentte- seni yhden orkesterin viulisteista, toista vuotta sähkötek- marraskuussa 2019 kolmen muun taiteilijan kanssa pidet- välttämätön suojakuori Lepän mukaan poistettava. ja, oli Anton Brucknerin neljännessä sinfoniassa enem- niikkaa Aalto-yliopistossa opiskelevan Pyry Kiviharjun. - Koen, että ihmisen psyyke on työväline samalla taval- tävässä yhteisnäyttelyssä Galleria Uusi Kipinässä. män pureksittavaa. "Teos oli paikoitellen liian pitkä", Ai- la kuin öljyvärit ja muut maalit ovat. no sanoo, emmekä väitä vastaan. Pohdimme, että teos Kiviharju kertoo halunneensa jatkaa soittoharrastustaan www. annaleppa.com Jos maalaa pitkään jotain aihetta, siihen pitää syventyä olisi ollut hyvä kuunnella etukäteen, jotta siitä olisi saa- opiskelun ohessa ja tavata uusia, samanhenkisiä kaverei- nut enemmän irti. Joose toteaa sisäisen melodikkon- ta. Teoksista hän kertoo seuraavaa: "Ohjelmiston suun- sa kaivanneen teokseen enemmän jatkumoa, ja olemme nittelee ja valitsee orkesterimme taiteellinen toimikunta. samaa mieltä. Kaikista tuntui usein siltä, että tarttuvasti Siinä suurin vastuu on kapellimestarillamme Tomaksella alkanut musiikki ikään kuin levisi käsiin ennen aikojaan. (Djupsjöbacka). Lisäksi taiteelliseen toimikuntaan kuuluu Etenkin sinfonian neljäs osa kirvoitti pettymyksen tuntei- myös orkesterimme soittajia. Kapellimestari Tomas luon- ta. Totean, että osan alku oli hyvin pelottava, ja Aino li- nehti näitä teoksia termillä sakraali, mistä syystä hän pi- sää, että kuulosti siltä kuin tarkka-ampuja olisi piiloutu- ti niitä hyvin sopivina kirkoissa pidettäviin kevätkonsert- nut kirkkoon. "mutta sitten tunnelma lässähti", Aino huo- teihin." kaa. Myös orkesteri sai osakseen pientä kritiikkiä vaskipu- haltimien ja jousien vireen osalta. Kiviharjun mukaan teosten harjoittelu on ollut pitkä pro- sessi, eikä orkesterin sointi harjoitusten alkaessa kuulem- Vaikka Brucknerin sinfonia oli selvästi vaikeammin sula- ma ollut korvia hivelevää. Kevään edetessä muun muas- teltava, sai teos myös kiitosta. Itse pidin paljon sinfonian sa sellokonserton rytmiset haasteet saatiin kuitenkin se- toisesta osasta, jossa lempeät jouset soittivat lähes virsi- lätettyä. Brucknerin neljättä sinfoniaa Kiviharju kuvailee koraalimaista melodiaa. Joosen mieleen oli musiikin so- orkesterimuusikon maratonjuoksuksi, jonka harjoittelu tilaallinen jämäkkyys ja marssimaisuus. Säveltäjä oli Joo- vaati soittajilta erityistä pitkäjänteisyyttä. Kiviharju tote- sen mielestä myös onnistunut hyvin käyttämään jousi- aa lopuksi, että konsertista jäi hyvä mieli ja orkesteri ve- soittimien hiljaisia tehoja. Aino kuvasi musiikkia sykäh- nyi kiertueen lopuksi tasokkaaseen suoritukseen. "Kaikil- dyttäväksi, mikä kuvaa mielestäni hyvin romantiikan ajan la, mukaan lukien itselläni, oli varmasti suuri ilo soittaa lä- Mahdollisten tulevaisuuksien orkesterimusiikkia vaihtuvine, lähes elokuvallisine tun- heisilleen ja ystävilleen, joita oli saapunut Johanneksen- varjossa nelmineen. kirkkoon ilahduttavan paljon."
14 15 Sanna löysi oman polkunsa
Teksti: Rauni Laihonen Sannan mielestä se kuulosti muka- Hän ohjaa kolmea ryhmää burleski- Kuva: Sonja Mäkinen valta ja sitä kautta hän meni Arlaan. tanssissa. Se on tullut Ranskasta ja on He tekivät sopimuksen, että valmis- todella vanha viihdyttämisen muoto.
tumisen jälkeen hän työskentelee ai- Siinä musiikkikappaleen tarina kerro- iihen aikaan, kun Keskus- nakin vuoden kyseisessä koulussa. taan liikkeillä käyttäen koko kehoa. puiston ammattiopistosta Kaiken kaikkiaan vuosia tulikin täy- Sannan mielestä kappaleen pitää ol- laitettiin paljon näkövam- teen 27. la hyvä ja tarkoitukseen sopiva. maisasioiden asiantuntijoi- - Arlassa tapasin kiinnostavan mie- - Burleskissa on tyypillistä tietyt ta pois, irtisanottiin myös hen, liikunnanohjaaja Tuomas Tör- vaatteet. Ne ovat merkittävä osa ko- liikkumistaidonS ja näönkäytön oh- rösen. Menimme avioliittoon. Lapsia konaisuutta. jaaja Sanna Törrönen. Hän oli kuiten- syntyi kolme ja viihdyin kotona seit- Verkkosukat, korsetti, bodi ja kor- kin varautunut siihen ja alkoi miet- semän vuotta heitä hoitaen, kertoi kokengät sekä yli kyynärpään mene- tiä omaa yritystä. Pari vuotta sitten Sanna. Palattuaan työelämään ja ta- vät hansikkaat kuuluvat asiaan. Lyhyt suunnitelmista tuli totta ja syntyi kaisin Arlaan siellä olikin tarve liikun- tyllihame voi olla myös asuna. Voima- oma yritys, Sportilo. nanopettajalle. Seuraavat kymme- kas, naisellinen meikki ja korut anta- Sannalla on yrityksensä puitteis- nen vuotta kuluivat kyseisessä työs- vat ryhtiä pukeutumiseen. Burleski- sa monenlaista toimintaa. Hän oh- sä. tanssissa tulee esille naisellisuus, kun jaa muun muassa tanssillisia burles- laittaudutaan mahdollisimman kau- kiryhmiä. Hänestä on ihanaa nähdä, "Kaikkea mitä osaan" niiksi, selvitti Sanna. miten ryhmän naiset löytävät itsen- Sanna Törrönen on kuvassa äärimmäisenä oikealla. sä, sisäisen ilon ja varmuuden, jotka Yrityksen nimissä Sanna tarjoaa kaik- Esitys voimaannuttavat heitä. Burleskiryhmästä on tullut hyvin so- kea, mitä osaa. Näkövammaisia asiak- pettänyt häntä. Vaimo selitti myö- Näkövammaisille burleskia Sanna Törrönen, yksityinen sosiaa- siaalinen ja kaikki tekevät ryhmän kaita riittää liikkumistaidon osalta. Sanna teki burleskikoreografian Cell hemmin, että hän oli juuri leikkaa- lipalveluiden tuottaja, syntyi Hyvin- eteen voitavansa ja tukevat toisiaan. - Esimerkiksi heikkonäköisen kans- Block Tangoon, joka on elokuvasta massa kanaa ja mies juoksi veitseen. - Pidän lyhytkursseja, jonne tuon käällä 51 vuotta sitten. Hänen poh- - Joku osaa laittaa hiukset ja toi- sa harjoittelemme kiikarin, suurenta- Chicago. Tarina kertoo kuudesta nai- Eräs vaimoista myrkytti miehen, vaatteita, korsetit, bodit, tyllihameet jakoulutuksensa on fysioterapeutti. nen meikkaa. Näin tässä tulee enem- vien apuvälineiden ja iPhonen käyt- sesta, jotka joutuivat vankilaan koska koska selvisi, että miehellä oli kuusi ja hansikkaat ja niitä saa kokeilla ja Toimiessaan liikkumistaidon ohjaa- män kuin tavallisessa jumpparyh- töä. Näönkäytön ohjaus kulkee rin- murhasivat oman miehensä. vaimoa. tanssia ne päällä. Tästä saa kokemuk- jana hän opiskeli samalla näönkäy- mässä. Me lainailemme vaatteita ja nan liikkumistaidon ohjauksen kans- Sannan ohjaama tanssi alkoi, kun Tässä esityksessä punaiset hansik- sen siitä, mitä tanssillinen burleski tön ohjaajaksi Arlainstituutissa. Hä- ehdotamme toisillemme sopivia asu- sa, liikkumistaidon ohjaaja kiteytti. poliisimies käveli pampun kanssa kaat kuvasivat verisiä käsiä. Muuten on. Siinä pukeutumisella ja liikkeillä nen intohimonsa on tanssi. Niinpä ja. Sulle käy tuo ja hänelle tuo ja so- Tanssillisen burleskin lisäksi San- kaltereitten luo. Niiden takana seisoi vaatetus oli väriltään mustaa. Ryhmä näytetään rohkeasti oma naisellisuu- hänen työnkuvaansa kuuluu liikku- piiko tämä minulle. Meillä on what- na toimii lavisjumpan ohjaajana. Vii- kuusi vangittua naista. Osa ryhmästä on esiintynyt useamman kerran ja he tensa. Se on voimaannuttavaa, tote- mistaidon ja näönkäytön ohjauksen sApp-ryhmä, jonka puitteissa otam- meksi mainittuja ryhmiä löytyy eri tanssi sivummalla. ovat saaneet paljon kiitosta. si Sanna. lisäksi jumppa- ja tanssiryhmien ve- me yhteyksiä toisiimme. Jos vaikka paikkakunnilta yhteensä neljä. - Naiset tulivat kaltereitten takaa - Harjoittelimme pitkään esitys- Vantaalla Ruusupaviljongissa Sanna täminen. joku kiertelee kirpputorilla, hän voi - Laviksessa ollaan ikään kuin lava- vuorollaan tanssimaan miehensä tä. Ensin mietin ja suunnittelin puo- ohjasi näkövammaisille tuolijump- Näkövammaisiin Sanna tutustui ilmoitella löydöistään ja kysyä, tar- tansseissa. Kaksi samaa lajia, valssia kanssa. Suunnittelin, miten jokainen li vuotta toteutustapaa. Tarina askar- paa kerran viikossa toukokuuhun ensimmäisen kerran Kannelkodissa, vitseeko joku sellaisen, sanoi moni- tai jotain muuta soitetaan peräkkäin, nainen paritanssin aikana esitti mur- rutti ja vaivasi minua, kunnes ryhdyin 2019 asti. Heillä ei vielä ole ohjattua jossa hän työskenteli fysioterapeut- taitoinen Ihana sekopää. mutta tanssitaan yksin. Tein suhteel- han ja siihen johtavat tapahtumat, konkreettisesti työskentelemään sen burleskiryhmää, mutta se on mah- tina. Siellä oli kuntohoitajana näkö- Ryhmän jäsenet ovat innostuneet lisen helpot koreografiat. Joka kap- kuvaili Sanna. kimpussa. dollista toteuttaa. Hän kertoi, että vammainen nainen. ja kiinnostuneet tästä toiminnasta. paleessa on omat kuviot. Minulle on Ensimmäinen nainen kertoi mur- näkövammaisetkin voivat osallistua - Aloimme ottaa Arlainstituutista - Perustimme yhdistyksen nimel- tärkeää, että saan itse tehdä musiik- han syyksi sen, että mies paukutteli Sosiaalinen ryhmä lavisjumppaan tai burleskitanssiin. näkövammaisia kuntohoitajaharjoit- tä Viettelevät askeleet. Teemme bur- kiin omat askeleet, määritteli ohjaa- purukumia ja nainen hermostui siitä. Ryhmä voisi olla pienempi niin sitä telijoita Kannelkotiin. Toimin siellä leskikalenteria ensi vuodeksi ja rahat ja. Lavistanssi on suomalaisen Sirkku Hän varoitti miestä, että jos vielä ker- Sanna paljasti, että tässä ryhmässä ei pystyisi paremmin ohjaamaan. heidän ohjaajanaan. Tutustuin Pau- annamme Roosanauhasäätiölle, mai- Pusan idea. rankin poksautat, niin tapahtuu jo- vaadita langanohuita ihmisiä, vaan la Seraidarikseen, kun hän kävi kat- nitsi Sanna. tain. Mies poksautti ja nainen ampui. vähän pulleampikin sopii joukkoon. Sanna Törrönen ja Jouni Onnela: Va- somassa opiskelijoiden edistymistä. He kuvaavat joka kuukautta varten Ihana sekopää Mies kaatui kuolleena lattialle. Onkin tullut tavaksi sanoa, kakku päi- paus tulla, vapaus mennä, 1999. Kirja Paula kertoi, että Arlassa tarvittaisiin ryhmän jossain luonnon helmassa Toinen mies oli mustasukkainen. vässä pitää kurvit kunnossa. On vä- on saatavana Celiasta. liikkumistaidon ohjaaja. Hän kysyi, vähän eri teemoilla. Esimerkiksi luis- Burleskissa on tapana ottaa taiteilija- Hän syytti, että vaimo on ollut maito- hän niin kuin tarkoituskin saada kur- olisinko halukas oppisopimuskoulu- telukuvassa he käyttivät väreinä si- nimi. Sannalla se on Ihana sekopää. tai postimiehen kanssa ja varmaan veja aikaan, jos niitä ei ole. tukseen, muisteli Sanna. nistä ja valkoista.
16 17 Kulttuuridemokratiaa etsimässä Näkövammainen kulttuurinkuluttaja ja hänen unelmansa
Teksti: Tanja Rantalainen mukautus voi esimerkiksi pienessä ravintolassa tarkoittaa sitä, että tarjoilija lukee näkövammaiselle asiakkaalle ruo- kalistan ääneen. Minkälainen on se kohtuullinen mukau- un Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jä- tus, jonka taidelaitos on valmis tekemään helpottaakseen Tanja Rantalaisen tuore kulttuurituottaja (YAMK)-opinnäytetyö käsittelee Näkövammaisten Kulttuuripalvelun jäsenten osallisuutta. Osana yhdistyksen tilaamaa kehittämistyötä syntyi osallisuuden porrasmalli yhdistyksen käyttöön. seniltä kysyttiin jäsenkyselyssä, millainen on näkövammaisen kulttuurinkuluttajan osallistumista? heidän unelmiensa kulttuuritapahtuma, moni mainitsi, että se on sellainen, jossa vammansa Opinnäytetyötä tehdessäni ”sosiokulttuurinen innosta- voi unohtaa. Tutkin Kulttuurituottaja (YAMK) minen” nousi vahvasti esille. Se on sekä käsitteenä että Kun paikalle pääseminen vaikuttaa sisältöä enemmän sa vain mielikuvitus on rajana. Näkövammaisen ihmisen K-opinnäytetyössäni, mitä Näkövammaisten Kulttuuripal- toimintana syntynyt Ranskassa toisen maailmansodan osallistumisen kynnys on usein niin korkea, että yksi nä- velu ry:n tulisi tehdä, että osallisuus toteutuisi paremmin jälkeen ja levinnyt erityisesti latinalaisessa Amerikassa. Opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa haastattelin puhe- kövammainen osallistuja vastaa kulttuuritapahtumassa yhdistyksen toiminnassa ja unelmat mahdollistuisivat. Sosiokulttuurinen innostaminen on sukua kulttuurin de- limessa sataa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n nä- kymmentä vammatonta. Hän ansaitsee kaiken osallistu- Samalla työni esittelee kulttuurin kentälle näkövammai- mokratisoitumiselle, joka kytkeytyy suoraan saavutetta- kövammaista jäsentä kartoittaakseni jäsenistön osalli- mistaan helpottavan palvelun, mitä kulttuurialan toimija sen kulttuurinkuluttajan. Tässä artikkelissa keskityn tar- vuuteen liittyviin toimintoihin. Saavutettavuuden edistä- suuden lähtötilanteen. Lähes puolelle vastanneista kult- keksii tarjota. Häntä voi kohdella kunniavieraana. kastelemaan näkövammaisen osallisuutta yleiseen kult- minen on asia, jota olen pyöritellyt päivittäin työpöydäl- tuurielämään osallistumiseen vaikutti enemmän jokin tuurielämään ja sitä, miten kulttuuripalvelujen tuottaja läni. Kulttuuridemokratia, todellinen osallisuus, menee muu asia kuin taidetapahtuman sisältö. Sijainti ja liiken- Kun näkövammaisella on kokemus kulttuuritapahtumas- voi vahvistaa näkövammaisen osallisuutta. kuitenkin kulttuurin demokratisaation, saavutettavuu- neyhteydet sekä avustajan saaminen tai tuttavan osallis- ta, jossa hänen vammansa on otettu huomioon niin, et- den varmistamisen edelle. tuminen vaikuttivat eniten kolmasosan osallistumiseen. tä hän on voinut sen unohtaa, hän ymmärtää, että kaikki Kulttuuridemokratia – oikeus vai velvollisuus? Vastaukset vahvistivat näkemykset siitä, että itsenäinen vaivannäkö on osallistumisen arvoista – ja osallistuu tois- Leena Kurjen mukaan sosiokulttuurista innostamista pi- liikkuminen on näkövammaisen suurin toimimisen haas- tekin. Kulttuuridemokratian toteutumista tapahtumassa Taide ja kulttuuri alettiin 1960-70-luvulla nähdä osana hy- detään kulttuuridemokratian katalysaattorina. Ytimes- te. voi mitata sillä, ketkä siihen osallistuvat, kuinka usein ja vinvointiyhteiskunnan palveluja. Silloin perustettiin kult- sä on ajatus, että innostaminen on tapa herättää eloon millä innokkuudella. tuurisihteerin virkoja ja läänien taidetoimikuntia. Pie- ihmisen oma herkistymisen ja itsetoteutuksen prosessi. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on vaikuttanut ku- nenkin kunnan maamerkiksi kohosi komea kulttuuritalo. Innostamisen avulla pyritään parantamaan ihmisen elä- vailutulkkauspalvelun laajenemiseen ja esimerkiksi näkö- Taiteen edistämiskeskus on tammikuussa 2019 aloittanut Kulttuuridemokratialla viitattiin ihmisen oikeuteen osal- mänlaatua. Innostamisen myötä ihmiset kasvavat aktiivi- vammaisille saavutettavien näyttelyjen tuotantoon. Mu- ”100 minuuttia taidetta” -kampanjan. Se kannustaa kaik- listua kulttuurielämään elämäntilanteesta tai asuinpai- siksi toimijoiksi omissa yhteisöissään. Sosiokulttuurisen seot ja teatterit, taiteilijat ja muut kulttuurialan toimijat kia ihmisiä taiteen ja kulttuurin äärelle vähintään 100 mi- kasta riippumatta. Tänä päivänä taiteen ja kulttuurin hy- innostamisen tavoitteena on kaventaa sitä kuilua, joka ovat ottaneet yhteyttä valtakunnalliseen näkövammais- nuuttia viikossa ja kiinnittää erityistä huomiota niihin, vinvointivaikutukset tunnustetaan, mutta onko kulttuu- väestön eri osien välillä on koulutuksen ja varallisuuden ten kulttuuriyhdistykseen ja halunneet tietää, kuinka he jotka tarvitsevat tukea tai ohjausta osallistumiseensa. riharrastus siirretty yksilön oikeudesta kunniallisen kan- tuomien erojen vuoksi on. voisivat parantaa palvelujensa saavutettavuutta näkö- Tärkeä osa kampanjaa on keskustella taide-elämyksestä salaisen velvollisuudeksi? Jos ihmisellä ei ole vammansa vammaisten kannalta. toisten kanssa. Pelkkä taide-elämys ei riitä parantamaan takia mahdollisuuksia siirtyä vaivattomasti kulttuurin pa- Suomen Kulttuuripolitiikan strategia 2025 asettaa kult- elämänlaatua, jos se ei mahdollista myös yhteyttä toisiin riin, ei sosiaalista verkostoa tai rahaa, pitäisikö hänen to- tuuripolitiikan tavoitteet ja niihin liittyvät tavoitealueet. Kun museossa on aistikärry ja teosmerkinnät pistekirjoi- ihmisiin. deta tappionsa ja kuluttaa vain sellaista kulttuuria, jonka Tavoitealueita ovat luovan työn ja tuotannon sekä kult- tuksella tai kun teatteri julkaisee käsiohjelmansa teksti- takia ei tarvitse poistua kotoaan? tuurin perustan ja jatkuvuuden lisäksi juuri osallistumi- tiedostona ja järjestää kuvailutulkattuja näytöksiä, kult- Markku T. Hyypän mukaan kulttuuriharrastuksen terveyt- nen ja osallisuus kulttuuriin. Kulttuuripolitiikan tavoittee- tuuritapahtumaa voi pitää saavutettavana. Näkövammai- tä edistävä vaikutus perustuu kulttuurin ja taiteen ih- Näkövamma vaikuttaa niin laajasti ihmisen arkeen, että na on vahvistaa eri väestöryhmien mahdollisuutta osallis- sen ihmisen kohdalla osallisuus voi kuitenkin päättyä sii- misiä verkostoivaan ominaisuuteen, sosiaaliseen pää- se aiheuttaa aina syrjäytymisuhkaa. Näkövammaisen ih- tumiseen ja kaventaa väestöryhmien välillä olevia eroja. hen, ettei hän saa mukaansa avustajaa tai kuukausittaiset omaan. Osallisuuden kokemus on aina suhteessa yhtei- misen oikeus osallistua kulttuurielämään määriteltiin jo asiointimatkat taksilla eivät enää riitä kulttuurielämään söön ja yksilön vaikutusmahdollisuuksiin. Osallisuuden 1948 YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa: ”Jokaisella on On väitetty, että kulttuuri-ihmiset rakastavat osallistavia osallistumiseen. eri tasoja voidaan havainnollistaa esimerkiksi porrasmal- oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, menetelmiä. Sosiaalialalla uskotaan ennen kaikkea ihmi- lilla, joka kuvaa, kuinka yksilön osallisuus kasvaa vaikutta- nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyk- sen kohtaamiseen. Miten molempien alojen hyvistä ai- Erilaiset kulttuurikaverijärjestelmät ja vammaisjärjestö- mismahdollisuuksien mukana. Portaikon alapäässä ihmi- sen mukanaan tuomista eduista.” Myös vuonna 2015 uu- keista ja asiantuntemuksesta voisi fuusioida toimintamal- jen asiantuntemus voivat tulla apuun. Helsingissä kult- nen on toiminnan kohde, korkeimmalla tasolla hän on si- distettu yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kulttuurialan toi- lin, joka todella ohjaisi vammaista tai muulla tavoin syr- tuurikaveritoimintaa organisoi kulttuurikeskus yhteis- toutunut yhteisön toimintaan ja tullut siellä päätöksente- mijaa. Yhdenvertaisuuslain edellyttämä kohtuullinen jäytymisuhan alla olevaa ihmistä osallisuuteen ja kulttuu- työssä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Suureksi avuk- kijäksi. Näkövammaisen ihmisen osallisuus kulttuurielä- ridemokratiaan? si on myös kulttuurialan toimijoiden oma aktiivisuus, jos- mästä jää lattiatasolle, jos esimerkiksi tapahtumaan pää- ►
18 19
Tuula-Maria Ahonen Rikkaaksi hoikaksi LUKUNURKKA ► seminen on hänen vaikuttamismahdollisuuksiensa ulko- Ihmisen kohtaaminen on tärkeintä naimisiin puolella. Opinnäytetyötä työstäessäni tein haastattelun mielen- Osallisuus on sitoutumista terveystoipujia taiteen keinoin osallistavassa Taiteen Su- lattamossa. Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghanin mukaan Marianne Power: Rikkaaksi hoikaksi naimisiin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsenkyselyn kaikessa Taiteen Sulattamon toiminnassa on tärkeintä ih- Yhden naisen yritys selvittää, onko self help -oppaista haastatelluista yli puolet oli syntynyt 1950-luvulla tai sitä misen kohtaaminen. Kun ihminen saapuu Taiteen Sulatta- apua elämänmuutokseen. aiemmin. Lähes kaikilla vastaajilla oli kulttuuriharrastus. moon, hän tulee kuulluksi ja pääsee vuorovaikutukseen Gummerus 2019 Suurimmalle osalle kulttuurielämän tapahtumien seuraa- toisten ihmisten kanssa. Toipuja kohtaa vertaisen toimin- minen oli kulttuuriharrastuksessa tärkeintä. Kun tutkin nan kaikissa rakenteissa. Eveliina Lafghanin mukaan op- Mukaansa tempaavan mielenkiintoinen osallistuminen 70-, 80- ja 90-luvulla syntyneiden vastauksia erikseen, it- timaaliseen tilanteeseen päästään, kun työntekijä lähes- länsimaisen ihmisen psyykeen. seilmaisu olikin tärkeintä lähes puolelle. Vuonna 2002 Kaj tyy toipujaa samalta tasolta. Ammattilaiselta tämä edel- Ilmosen, Anne Kovalaisen ja Martti Siisiäisen Lama ja luot- lyttää valmiutta muuttaa toimintaansa asiakkaan mielipi- irjan kirjoittaja free-toimittaja Marianne Po- tamus -tutkimuksessa saatiin samankaltaisia tuloksia. Sen teen mukaan. Koko kulttuurialalla on opittavaa osallista- wer on englantilainen, mutta maailma, jota mukaan kulttuurista kiinnostuneet ihmiset voidaan jakaa van taiteen ammattilaisilta. Pelkästään ihmisen kohtaa- hän kuvaa, tuntuu hyvin tutulta. Samat suo- kahteen ryhmään, kulttuurinharrastajiin, jotka ovat kes- minen voi olla se yhdenvertaisuuslain edellyttämä koh- situt self help -oppaat ilmestyvät Suomessa- kimäärin 50-vuotiaita ja itsensä toteuttajiin, joiden kes- tuullinen mukautus, joka parantaa näkövammaisen ihmi- kin, samaa epävarmuutta suhteessa omaan ki-ikä on 36 vuotta. Noin 80 % kaikista rekisteröityneis- sen osallisuutta taiteesta ja kulttuurista. itseen,K työhön ja vastakkaiseen sukupuoleen tunnetaan tä näkövammaisista on yli 65-vuotiaita, joten ikääntymi- täälläkin. sen vaikutus keskivertonäkövammaisen kulttuuriharras- Teon ei tarvitse olla suuren suuri. Eräänä kesäpäivänä vuo- Elämme länsimaissa kilpailu- ja tehoyhteiskunnissa. Ku- tukseen on huomattava. sia sitten jonotin näkövammaisen ystäväni kanssa Suo- ten englantilainen self help -guru John Parkin ytimek- menlinnassa Ryhmäteatterin esitykseen. Teatterin työn- käästi sanoo: ”Ongelmamme johtuvat siitä, että taiste- Aivan varmasti moni näkövammainen haluaa tehdä itse tekijä huomasi meidät kaukaa, tuli luoksemme ja johdat- lemme elämän luonnollista rytmiä vastaan.” kuvataidetta, kirjoittaa tai nousta sydän pamppaillen lau- ti eturiviin ennen kuin muu yleisö päästettiin sisään. Tä- Meidän ”pitäisi” olla aina nuoria, kauniita, terveitä, lukilpailun lavalle, mutta suurimmalle joukolle tärkeintä mä kohtaaminen nostatti mielemme ja jäi iäksi muistiin. on päästä osalliseksi siitä, mitä kulttuurielämässä tapah- erittäin tehokkaita työntekijöitä, jotka hoidamme myös perheemme, kuntomme, ihmissuhteemme ym. samalla tuu. Osallisuuden esteiden poistaminen vammaisen tai Lainaukset Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n 2018 tehokkuudella. vammattoman ikääntyneen kulttuurinharrastajan tieltä toteuttamasta jäsenkyselystä. mitä olin tehnyt silloin, kun väistämättä epäonnistuin? on kaikin tavoin tärkeää. Näkövammaisten Kulttuuripal- -Meitä kaikkia pelottaa se, ettemme kelpaa, sanoo toi- Korkannut viinipullon, katsonut telkkaria ja lopettanut nen self help -guru Tony Rubbins. - Pohjimmiltamme us- velu ry:n jäsenten unelmien kulttuuritapahtumassa tär- Lähteet ystävieni tapaamisen. komme, ettemme ole riittävän älykkäitä, riittävän nuo- keää on saavutettavuus, oma osallistuminen tai sisällön- Rantalainen, Tanja 2019. Omilla vai toisten ehdoilla – Näkö- -En ollut vielä koskaan kokeillut ainoaa keinoa, jonka ria, riittävän vanhoja, riittävän rikkaita, riittävän hausko- tuottaminen, sosiaalinen kokemus, taide-elämyksen mer- vammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsenet osallisuuden por- Brené sanoo toimivan: tukeutumista muihin. Se on todel- ja, riittävän jotakin. Tuo tunne kalvaa kipeästi, koska sen kityksellisyys sekä kulttuuritapahtuman kesto ja sijainti. taille. Humanistinen Ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäy- lisen minän paljastamista ihmisille, jotka rakastavat mei- alta löytyy pelko: kukaan ei rakasta minua. Unelmien kulttuuritapahtuma kestää useamman päivän tetyö. tä ja hyväksyvät meidät kaikkine vikoinemme. Haavoit- Kolmas guru Eckhart Tolle myötäilee. -Viallisuuden tun- ja ohjelmassa on eri taiteenalojen ohjelmaa. https://www.theseus.fi/handle/10024/166787 tuvana olemista. ne ei ole kenenkään yksilöllinen ongelma. Se on ihmisen Hyyppä, Markku T, Liikanen, Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja Power tekstaa ystävälleen, jonka kanssa välit menivät universaali olotila. Tällä planeetalla on miljoonia... miljar- Jos kaikki jäsenkyselyn vastaajien unelmien kulttuuri- terveys. Helsinki: Edita Prima Oy. poikki projektin aikana: ”Olen ollut itsekeskeinen idiootti. deja ihmisiä, jotka ajattelevat samoin. Se on osa ihmise- tapahtuman saavutettavuuteen liittyvät toiveet toteu- Kurki, Leena 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampe- Olen todella pahoillani. Minulla on sinua ikävä.” Ystäväkin goa. tetaan, tieto tapahtumasta on näkövammaisen helposti re: Osuuskunta Vastapaino. haluaa lopettaa vihanpidon. Edellä todetuista syistä self help -kirjat myyvät. Me lu- saatavilla. Hän pystyy lukemaan sen esteettömiltä verk- Strategisen tutkimuksen neuvosto 2018. Voiko taiteen po- Power päättää aloittaa vapaaehtoistyön. Maailmam- kijat hankimme niitä, luemme ja vaikutumme, mutta em- kosivuilta tai pistekirjoituksella tai kuuntelemaan äänit- tentiaaliin luottaa? Viitattu 7.4.2019. mehan on kipeän huolenpidon tarpeessa. me kuitenkaan ryhdy toteuttamaan niiden oppeja. Mari- teenä. Unelmien tapahtuman ohjelma on runsas, mutta http://aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/bloge- - Ilo löytyy hetkistä, ihan tavallisista hetkistä. Emme anne Power päätti vuoden ajan elää todeksi self help -kir- niin selkeä, että sitä on helppo seurata. Paikalla on avus- ja/2018/voiko-taiteen-potentiaaliin-luottaa/ huomaa sitä, jos yritämme koko ajan löytää jotain erikois- tavaa henkilökuntaa ja näkövammaisen kulkua helpotta- jojen oppeja, ja saavuttikin paljon sekä erittäin inspiroi- ta ja ihmeellistä, hän siteeraa Brené Brownia. via opasteita. Unelmien kulttuuritapahtumassa on kuvai- via että myös masentavan maahan painavia kokemuksia. lutulkkausta – ja paljon näkövammaisia ja näkeviä ystä- Artikkeli on julkaistu myös verkkojulkaisussa: KUTU YAMK. Kirja tempaa lukijan mukaansa, mitähän seuraavaksi ta- viä. Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2019. Pia Strandman & pahtuu. Marianne Power ei kaunistele eikä poisselitä ma- Pekka Vartiainen (toim.). Kulttuurituotanto Ylempi AMK- sentavia kokemuksiaan, ja kertoo lukijalle myös läheisten Osallisuuden kokemus edellyttää henkilökohtaista va- tutkinto / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metropolia kielteisestä palautteesta hänen liiallisesta itsekeskeisyy- lintaa, sitoutumista. Kulttuuriset tarpeet ovat syvästi yk- Ammattikorkeakoulu. destään. silöllisiä, eivät mistään viiteryhmästä riippuvaisia. Ku- ten haastattelemani henkilöt totesivat, kun vammansa Sopuun läheisten ja maailman kanssa on saanut unohtaa, unelmien kulttuuritapahtuma ”ei jä- tä kylmäksi, ei pahalle mielelle, eikä välinpitämättömälle Power siteeraa kirjansa lopussa Brené Brownia. - Me kaik- mielelle. Sitä kertoo ystäville ja kavereille ja loppuiäks jää ki elämme keskellä häpeän epidemiaa, jossa kukaan ei pi- mieleen.” Unelmien kulttuuritapahtuma on ”semmonen, dä itseään riittävän hyvänä. Kukaan ei ajattele olevansa mikä jättää ajattelemisen aihetta. Siinä pitäis olla sem- tarpeeksi laiha, tarpeeksi fiksu, tarpeeksi rikas, tarpeeksi moista sisältöä, että jättäisi jälkiä”. menestynyt, tarpeeksi hyvin pukeutunut. - Brené kuvaa käytännöllisesti katsoen elämääni sekä Marianne Power ennen self helpiä että sen jälkeen. Mitä muutakaan koko itsekasvu -urakkani oli ollut kuin valtavaa, epätoivoista pyrkimystä tulla täydelliseksi? Ja
20 21 ät vanhemmat naiset ovat eri piirtei- pänä sielua kuin mieli. Voimme löy- Se on sysätty syrjään milloin hulluna, neen antaneet nuoremmalle minulle tää yhteyttä vanhaan viisaaseen ke- milloin hysteerisenä tai vaarallisena. erilaisia aineksia sisäisen äidin raken- hon kautta. Villinainen kuuntelee sisäistä totuut- Joogamatkoja naisen tamiseen. Konkreettisesti olen myös Rentouduimme ja teimme mieliku- ta ja ilmentää sitä, eikä anna ulkois- kuunnellut, millaista äitiä olisin tar- vamatkan sisäisen vanhan viisaam- ten sääntöjen määritellä. vinnut, ja siitä rakentanut (esim. elä- me luokse. Kaisa kehotti meitä pyy- - Villinaisen herätessä naisessa tä- män säännöllisyys, fyysinen hyvin- tämään vanhalta viisaalta jonkin esi- mä on luova ja rohkea, silloinkin kun mielen arkkityyppeihin vointi, arjen selkeys jne). neen. Vanha viisaani tarjosi minulle ei tiedä, mihin on menossa. Tällöin - Minusta ajatus, että yksi ihmi- saksia. nainen kuuntelee omia syklejään ja nen pystyisi tarjoamaan toiselle kai- Mietin hetken tämän tarkoitusta, tietää, mille milloinkin on aika. - Vil- ken äidillisyyden, minkä hän tarvit- mutta huomasin, että vanha viisaa- linainen meissä puolustaa itseä tar- see, on lopulta epärealistinen. Äitini ni kehottaa minua leikkaamaan pois vittaessa kynsin ja hampain. Sen yli Naisen mielestä löyty- puutteet ovat inhimillisyyttä hänelle toisten tarjoamia vääristyneitä tun- ei kävellä. Monissa elämäntilanteis- vät orpo, sisäinen äiti, ominaisella tavalla. Aikuiseksi kypsy- teita ja asenteita. Kuten lapsuuden sa yhteys omaan villinaiseen on mie- mistä on ryhtyä aikuiseksi itselleen ja esimerkissäni minulle tarjottiin suo- letön voimavara. Itselleni se on ollut vanha viisas ja muitakin rakentaa se omien tarpeiden mukai- malaisille tyypillistä vapaan tunneil- merkittävä auttaja niin runojen kir- arkkityyppejä. seksi. Vain niin voi vapautua siihen maisun häpeää. ”Ole hiljaa ja häpeä joittamisessa ja julkaisemisessa kuin voimaan, joka meissä on. Kyky sii- sekä iloisia että vihaisia että surulli- synnytyksessäkin. Minulta tulee en- hen syntyy toisilta saadun huolenpi- sia tunteitasi”- tyyliin. Kiellä itseltäsi si syksynä runoteos ”Tuhatasteinen ainen on lukuisissa yh- don ja näkökulmien sekä sisäisen in- inhimillisyys. liekki” Basam Booksilta. Oli iso askel teiskunnissa sukupuo- tention välisessä vuoropuhelussa. Si- - Kohtaamalla sisäisen orpomme, uskaltautua tarjoamaan runoja kus- lensa vuoksi aliarvos- säisen orvon kohtaaminen on ollut äitimme ja vanhan viisaamme löy- tantajalle ja ottaa vastaan kritiikkiä. tettu ihminen. Sosiolo- välttämätön askel. Viisas sisäinen äi- dämme sisältämme oman voimam- - Opettajani Clarissa Pinkola-Estes gi ja sosiaalisen hyvin- ti syntyy itsetuntemuksesta ja siitä, me, villin naisen, joka elää itseään sanookin, että hetkellä, jolla nainen voinninN tutkimuksen dosentti Kai- ettei minkään itsen osan tarvitse jou- kuunnellen, kunnioittaen ja toteut- ryhtyy ilmentämään omaa luovuut- sa Kuurne pitää Joogamatkoja nai- tua syrjään, torjutuksi, Kaisa sanoo. taen, Kaisa sanoo. taan, joku yrittää ampua sitä alas – ja sen arkkityyppeihin, joissa nainen silti on jatkettava ja saatettava luo- voi löytää sisäistä rikkauttaan ja viis- Vanha viisas Villi nainen on ollut merkittävä aut- vat työt loppuun sakka. Näin nainen auttaan. Kaisan mukaan länsimaissa taja runojen kirjoittamisessa ja syn- ravitsee omaa sieluaan ja pysyy elin- menestyvät naiset ovat pärjänneet - Kehossamme on samoja aineita nytyksessä voimaisena. Synnytyksessä villinai- miehisellä mallilla. kuin alkuräjähdyksessä. Psyykem- sen vaisto auttoi kuulemaan kehon - Vaikka vanhemmat olisivat olleet me vanhin osa on sielu. Meissä asuu -Villinainen meissä on vaistonvarai- ohjausta ja antautumaan sille tuli- kuinka täydellisiä, jokaisen meidän myös vanha viisas, jolla on ikiaikaista nen kesyttämätön voima, jota yhteis- vuoren purkaukselle, joka lääkkee- tietoa, Kaisa sanoo. - Keho on lähem- kunnassa on kautta aikojen pelätty. tön synnytys voi olla. Se oli upea ko- sisimmästä löytyy orpo. Epätäydelli- Dosentti Kaisa Kuurne. sessä maailmassa me kaikki jäämme kemus! vaille täydellistä hoivaa, Kaisa sanoo. tossa. Minulla oli hyvä ja turvallinen äidin ilmentäminen voi olla hyvin ar- - Kohtaamme sisäisen orvon hetkit- mieli, ja aloin laulaa. Aikuiset alkoi- kistakin. -Tutkimalla naisen arkkityyppejä täin päivittäinkin. Aina kun olemme vat kysellä: ”Kuka laulaa?”. Vieressä - Sisäinen äiti minussa pitää huol- suhteessa omaan tarinaan voi pääs- nälkäisiä, väsyneitä, huolenpitoa tar- olevat aikuiset, äiti ja jotkut muutkin, ta siitä, että syön säännöllisesti ja hy- tä parempaan yhteyteen feminiinis- vitsevia. Yhteiskuntamme ohjaa mei- hyssyttelivät minua lopettamaan. vin, kertoi Kaisa. - Olisin lapsena toi- ten voimavarojen kanssa. Suomalai- tä pärjäävyyteen, ja pärjääjä halvek- Lopetinkin, mutta koin itseni nola- vonut säännöllisyyttä, mutta nyt an- set naiset ovat usein vieraantunei- sii sisäistä orpoa. Jätämme helposti tuksi ja häväistyksi. Tunsin käyttäyty- nan sitä itselleni. ta naiselle ominaisista voimista, ku- orvon huolenpitoa vaille, vaikka or- neeni väärin, vaikka ilmensin hyvää -Sisäisen äitini löytymisessä iha- ten intuitiivisuudesta, luovuudesta von kohtaaminen mahdollistaa uu- mieltäni. nan lempeä naisterapeutti ja vuosi- ja syklisestä elämästä, jossa on vuo- distumisen ja henkisen kotiin paluun. Kaisa rohkaisi poistamaan itses- en työskentely hänen kanssaan oli- roin tekemisen vuoroin levon aika. Orpo herättää sisäistä äitiä eloon. tämme em. kaltaista väärää tietoa it- vat tärkeitä avaimia. Sain myös erääl- Kun nainen laskeutuu omaan voi- sestämme. Hän vahvisti tunnetta, et- tä viisaalta naiselta vaikeassa tilan- maansa, hän on aidossa yhteydes- Ensimmäisellä joogamatkalla koh- tä sisäinen lapsemme on turvassa, teessa surun keskellä neuvon ryh- sä maailmaan, tuntee rajansa ja te- tasimme sisäistä orpoa, lasta sisäl- suojattu aikuisten vääriltä peloilta ja tyä siksi äidiksi itselleni, joka haluai- kee sitä, mikä häntä sielullisesti ravit- lämme mielikuvamatkalla. Pieni lap- kohtaamattomuudelta. Tämä vah- sin olla lapselle, jota en saanut. Mi- see. Oman energian antaminen maa- si kohtaa helposti vanhempien tai ai- vistikin siinä tilanteessa, mutta kos- nulla on myös ”Amerikan äiti”, joka ilmaan on lahja, joka ravitsee myös kuisten ymmärtämättömyyttä, jota ka torjutuksi tuleminen ilon tuntei- on päätynyt elämääni nuorena aikui- muita, oli tuo lahja taideteos, tart- he eivät itse välttämättä ymmärrä. den ilmaisussa oli niin syvä, sisäis- sena ensimmäisen mieheni kautta. tuva nauru tai ympäristöteko, Kaisa Itselleni tuli mieleen tilanne, kun tä vahvistamista tarvitaan kyllä mo- Hän on pragmaattinen, luja, selkeä rohkaisee. palasimme Ylitornion Nuotiorannan net kerrat, ennenkuin sisäinen lapse- ja lämmin. Lisäksi opettajani Clarissa rajavartiossa joukko aikuisia ja lap- ni kokee olevansa suojattu tämän ko- Pinkola-Estes on ollut tärkeä kimmo- Teksti Tuula-Maria Ahonen sia jostain tilaisuudesta illan pimey- kemuksen merkeissä. ke itseni vapauttamisessa ja luovan dessä katettulavaisessa kuorma-au- työskentelyn vahvistamisessa. Sisäinen äiti - Sisäisessä äidissäni on piirteitä se- kä omasta äidistäni (tämän tyyneyt- Toisella matkalla kohtasimme ja vah- tä, voimaa ja pelkäämättömyyttä) et- vistimme sisäistä äitiämme. Sisäisen tä näistä muista hahmoista. Eli tärke-
22 23 Näyttelykesä kutsuu
Tänä kesänä meitä hemmotellaan Julia Weckman), Berit Talpsepp-Jaanisoo, Tornberg Jaak- ko, Aiko Tsukahara, Samppa Törmälehto, Hanna Vihriälä, hienoilla kesänäyttelyillä. Nähtävillä Camilla Vuorenmaa. on uusia nousevia nuoria taiteilijoita Mäntän kuvataideviikkojen päänäyttelytila Pekilo on ja tuttuja mestareita kuten Rafael avoinna 16.6. – 1.9.2019 joka päivä klo 10-18 osoitteessa Wardi. Salmelan kesän 2019 nuori Tehtaankatu 21. Yhteystiedot: puhelin 044 259 9194 tai 044 981 3115, sähköposti [email protected]. taiteilija on kuvataiteilija Jasmina Ijäs. Nettisivuilta löytyy paljon lisätietoa www.kuvataide- viikot.fi. Kuvataideviikoilla on sivut myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa. Teksti: Ali Kinnunen SERLACHIUKSEN MUSEOT MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT XXIV Jos Mänttään menet, käy myös Serlachiuksen museois- Mäntän kuvataideviikkojen tämän vuoden teema on Ih- sa, siellä on nähtävissä vaikka mitä. Taidemuseo Göstassa misen aika. 50 nykytaiteilijaa pohtii mitä tapahtuu kun ih- ovat esillä Maa, Kartanon klassikot (kuraattori Veikko Hal- minen hallitsee maata ja luonnonvaroja. Osaa taiteilijois- metoja), Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide sekä ta yhdistää Lappi ja pohjoinen ulottuvuus. Kaukana viileä varjo – Pieni näyttely väristä. Gustaf-mu- seossa ovat esillä Paperiperkele, Olli ja Bucklan, Olipa ker- Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2019 kuraattori on ran, tässä paikassa sekä Apteekkarin kauppahuone -näyt- Marja Helander (s. 1965), saamelainen valokuva- ja video- telyt. Kaikki tiedot löytyvät nettisivuilta www.serlachius. taiteilija sekä elokuvaohjaaja, jonka juuret ovat Helsin- fi. Yhteystiedot: Gustaf: R. Erik Serlachiuksen katu 2, Gös- gissä ja Utsjoella. Kesän taiteilijoita on mm. saamelainen ta: Joenniementie 47, Mänttä, puhelin +358 (0)3 488 6800, mediataiteilija Matti Aikio sekä saamelainen Outi Pieski, avoinna kesäisin 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18, sähkö- jonka näyttely herätti runsaasti huomiota Emmassa. Mu- posti [email protected]. Museot löytyvät myös faceboo- kana on tunnettuja nykytaiteilijoita, kuten Aiko Tsukaha- kista, twitteristä ja instagramista. ra, J.A. Juvani, Iiu Susiraja, Camilla Vuorenmaa, Kaisu Koi- visto ja Hanna Vihriälä, mutta joukossa on myös uusia ja vasta maineeseen matkalla olevia nuoria tekijöitä. TAIDEKESKUS SALMELA 30 V
Kuvataideviikot XTRA kannattaa muistaa myös. Sen oh- Taidekeskus Salmela täyttää 30 vuotta ja juhlan kunni- jelmistoon kuuluvat mm. vierailevat oppaat, vaikkapa Ka- aksi siellä ovat kaikki – ainakin melkoinen joukko Suo- ti Outinen. men tunnetuimpia ja rakastetuimpia taiteilijoita Rafael Wardista alkaen. Näemme häneltä myös uusia töitä. Ra- Kesän 2019 taiteilijat ovat Matti Aikio, Stina Aletta Aikio, fael Wardi ja Salmelan perustajataiteilijat ovat esillä pää- Jasmin Anoschkin, Ann-Sofie Claesson, Maria Duncker, rakennuksessa. Salmelan ensimmäisten kesien taiteilijat Anna Estarriola, Teuri Haarla, Katriina Haikala, Sanna Hai- ovat mukana näyttelyssä 1960-70 luvun teoksillaan. Esillä mila, Heli Hiltunen & Jorma Puranen, Roope Itälinna, Re- on teoksia kuvanveistäjä Laila Pulliselta sekä taidemaala- nata Jakowleff, Timo Jokela, Jussi TwoSeven, J.A. Juva- ri Esko Tirroselta, Ulla Rantaselta, Reino Hietaselta ja Kim- ni, Minna Kangasmaa, Sakari Kannosto, Aimo Katajamä- mo Kaivannolta. ki, Kaija Kiuru, Sunna Kitti, Kaisu Koivisto, Arto Korhonen, Tuomas Korkalo, Nuutti Koskinen, Sari Koski-Vähälä, Jou- Salmelan nuoreksi taiteilijaksi vuosien varrella nimitet- ni Laiti, Sauli Miettunen,Juhana Moisander, Moratoriotoi- tyjä taiteilijoita nostetaan esiin Domanderin näyttelyalu- misto (Niillas Holmberg, Jenni Laiti, Petra Laiti, Outi Pies- eella Apteekkitalossa. Mukana ovat taiteilijat Ilkka Lammi ki), Arttu Nieminen, Anna Niskanen, Mari Oikarinen, Anu (1976-2000), Henna Pohjola, Pekka Parviainen, Tiina Suik- Osva, Paavo Paunu, Emma Peura, Outi Pieski, Tamara Pii- kanen, Kia Taegen, Johanna Lumme ja Essi Peltonen. lola, Harri Pälviranta, Selja Raudas, Mammu & Pasi Rau- hala, Pasi Rauhala, Johanna Rojola, Johanna Rotko, Elina Ylhäältä Elina Ruohonen: Global race, Xtran mainos, Mänttä, Ruohonen, Panu Rytkönen, Aleksander Salvesen, Iiu Su- Gallen-Kallela: Sissi, Helene-Schjerfbeck: Punaposkinen tytto, siraja, Nestori Syrjälä, Taiteilijakollektiivi Kunst (Christina Serlachius, Sanna Haimila: Sumu, Mänttä, Gallen-Kallela: Holmlund, Pia Paldanius, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen & Maisema Kuhmosta, Serlachius. ►
24 25 ► Juhlavuoden näyttelyissä teoskokoelmat esittelevät myös naisuuden kuratoi Anniina Koivu. Näyttely pureutuu tee- taidemaalarit Tuomo Saali, Tero Annanolli, Joel Sievers, maan muotoilun, taiteen ja käsityön näkökulmista. Sofia Kukkonen ja Antti Rytkönen, kuvanveistäjät Juha- Fiskars Village Art & Design Biennalen tuottaa Luovi Pro- ni Saksa, Samuli Alonen, Pekka Rytkönen, Kasper Mutto- ductions (perustettu 1995), jonka tunnetuimmasta fes- nen ja Tilla Kekki sekä lavastaja Erkki Saarainen. Salmelan tivaalista Helsinki Design Weekista on kasvanut kolmes- kesän 2019 nuori taiteilija on kuvataiteilija Jasmina Ijäs. satoista vuodessa Pohjoismaiden suurin designtapahtu- ma. Luovi rakentaa Biennalea yhteistyössä Fiskarsin tai- Salmelan näyttelyt ovat avoinna 8.6.-11.8.2019 klo 11-18 teilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunta Mäntyharjuntie 25, Mäntyharju, info@taidekeskussalme- ONOMAn kanssa. Biennalen ilmeen on tehnyt Werklig. la.fi, puhelin 050 3388 114, taidekeskussalmela.fi, lisäksi Ensimmäinen Fiskars Village Art & Design Biennale on facebook ja instagram. avoinna 19.05.2019 - 15.09.2019 klo 11-18. Näyttelypaikat: Makasiini, Kuparipajan Musta- ja Valkoi- TAIDEKESKUS PURNU nen Sali, Puimala, sähköposti info@fiskarsvillagebien- nale.com , https://fiskarsvillagebiennale.com/ Kaikkien kesänäyttelyjen äiti eli Purnu elää ja voi hyvin. Purnun kesän teema on lumous. Kesänäyttelyn järjestä- HAIHATUS vät ja kuratoivat viime vuotiseen tapaan Eerika Malkki ja Jari Granholm. Lumous-näyttelyn taiteilijat ovat Veikko Haihatus juhlii 20-vuotista taivaltaan. Juhlanäyttelyn ku- Björk, Paavo Halonen, Timo Heino, Kati Immonen, Sami ratoivat taiteilijat Pauliina Turakka Purhonen, Tiia Matikai- van Ingen, Maippi Ketola, Ola Kolehmainen, Lauri Laine, nen, Pasi Mälkiä ja Kalle Turakka Purhonen. Kesän näytte- Kalle Lampela, Berit Talpsepp-Jaanisoo, Kristiina Uusita- lyn nimi on Kohtauksia ja se on avoinna 29.6.-4.8.2019. Ke- lo sekä Emma Rönnholm & Salla Vapaavuori. He edusta- sän taiteilijat ovat Timo Aho, Raimo Auvinen, Veli Granö, vat laajasti eri taidemuotoja; esillä on maalauksia, piirrok- Heikki "Morgan" Hämäläinen, Marika Kaarna, Marikka Kii- sia, valokuva- ja videotaidetta, veistoksia ja installaatioi- rikoff, Mauri Korhonen, Virpi Lehto, Tiia Matikainen, Mer- ta sekä - auto. ja Metsänen, Pasi Mälkiä, Benjamin Phillips Nozdrachev, Simo Saarikoski, Pekka Suomäki, Minnamari Toukola, Kal- Näyttelyssä voi kohdata mm. keräilijän hurmion, vaikut- le Turakka Purhonen, Pauliina Turakka Purhonen, Rosalii- tavan tilakokemuksen tunnelman, barokkihenkisen juhli- na Paavilainen, Emmi Valve ja Vesa Väänänen. en puku- ja väriloiston tai kasvun lumon. Purnun näyt- telykesä 2019 avautuu viikkoa ennen juhannusta 16.6. ja Haihatus 2019: Kohtauksia, Jousitie 68-70 Joutsa sulkeutuu 11.8. Seitsemässä paviljongissa esillä olevan Opastetut tai Kolme suosikkiani -kierrokset torstaisin ja kesänäyttelyn lisäksi taideriihessä pääsee tutustumaan lauantaisin klo 14. Haihatuksen perustivat taiteilijat Merja paikan perustajan kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tuotan- Metsänen ja Raimo Auvinen vuonna 2000. Nykyisin taide- toon. Purnussa pidettiin Suomen ensimmäinen kesätai- laitosta pyörittää vapaaehtoisvoimin Haihatuksen hen- denäyttely vuonna 1967. ki ry. Sähköposti: [email protected], puhelin 040 755 2818, www.haihatus.fi Yhteystiedot: Taidekeskus Purnu, Mustasaari 63, Orivesi, puhelin 0400 757 607, www.purnu.fi NAIVISTIT IITTALASSA LUMOUS | nykytaiteen kesänäyttely 2019 Avoinna päivittäin 16.6.-11.8.2018 klo 11-18. Uskalla iloita! -näyttely 18.5.-25.8.2019. Mukana 50 taitei- lijaa, joista löydät monta vanhaa tuttua sekä kolme ihka- FISKARS uutta taiteilijaa! Kuraattori on Hannu Castrén. Uskalla iloi- ta, Hollaajantie 2 Iittala, puhelin 045 7730 1686 Fiskars Village Art & Design Biennale 2019 MUSEOT Joka toinen vuosi Fiskars Village Art & Design Biennale järjestetään ruukkimiljöössä Läntisellä Uudellamaalla. Monet museot ovat auki kesällä, hyvä hakusana on kesä- Nykytaiteen ja muotoilun yhdistävä taidefestivaali on ku- näyttelyt 2019. Museoiden näyttelykalenteri löytyy osoit- ratoitu kokonaisuus, joka osallistaa taiteilijoita, muotoili- teesta http://www.museot.fi/nayttelykalenteri/ joita, yleisöjä ja alueellista yhteisöä. Fiskarsissa nähdään Kaikki museot löytyvät aakkosjärjestyksessä museohaul- kesällä kolme kokonaisuutta. la http://www.museot.fi/museohaku/ Fiskarsin joen varteen 1649 perustettua ruukkia pidetään Suomen teollistumisen alkuna. Ruukkikylän vanha suo- POIMINTOJA jeltu rakennuskanta ja ympäröivä luonto monimuotoisi- ne lehtipuumetsineen tekevät siitä ainutlaatuisen maail- • Jenni Tieahon upeat hevoset Gallen-Kallela -museon pi- massa. Nykyään kylä on 600 ihmisen koti ja merkittävä halla taidekäsityön keskus Suomessa. • Ihana Marita Liulia Didrichsenin taidemuseossa Biennaalin taidekuraattori on Jenni Nurmenniemi, muo- • Nanna Susi ja Canal Cheong Jagerroos Joensuun taide- toilukokonaisuuden kuratoinnista vastaa Jasper Mor- museo Onnissa rison. Biennalen kolmannen näyttelyn, Fiskarsin käsi- Rafael Wardi: Purjehdus, Laila Pullinen: Arktinen Afrodite, työläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Salmela, Kati Immonen: Kukkien paino, Purnu, Jasmina Ijäs: ONOMAn tuottaman Tehdas – Fabrik – Factory -koko- Muutoksia, Joel Sievers: After Cezanne, Kimmo Kaivanto: Nahka, Salmela.
26 27 vuotuisen matkustajamäärän koho- na 2010 tilattiin kokonaan Kainuus- tessa 150.000.000 henkilöön. sa suunnitellut ja valmistetut Trans- Raitiovaunukalustoa uudistettiin techin Artic-matalalattiavaunut, jois- HELSINKI 1950-luvun aikana merkittävästi ja ta ensimmäiset tulivat linjaliikentee- vuonna 1952 saatiin ensimmäiset ne- seen vuonna 2014. Uudet Arktic-ma- liakseliset moottorivaunut. Mootto- talalattiavaunut ovat matkustusmu- rivaunujen lukumäärä oli suurimmil- kavuudeltaan erinomaisia ja johdat- –ratikoiden kaupunki laan vuonna 1955, jolloin niitä oli 253. tavat Helsingin raitiotieliikenteen Perävaunuja oli enimmillään vuosina uuteen joukkoliikenteen aikakau- 1949-50 252 kappaletta. 1940-luvun teen. Pitkän odotuksen jälkeen py- loppu ja 1950-luku oli Helsingin rai- säkkikuulutuksetkin tulivat raitio- tiovaunuliikenteen kulta-aikaa. vaunuihin loppukesällä 2018, joten Teksti: Pasi Päivinen ka. Moottorivaunua on käytetty linja- set moottorivaunut olivat matkusta- ratikoista on saatu lähes esteetön ja Kuvat: Maarit Tikkanen liikenteessä vuoteen 1956 saakka ja jakapasiteetiltaan vaatimattomia, sil- Naiset ja pysäkkinyrkit saavutettava liikenneväline myös nä- avointa perävaunua Helsingin olym- lä niihin mahtui kerrallaan alle 20 ih- kövammaisille. Toivottavasti pysäk- pialaisiin 1952 asti. mistä. Tästä syystä moottorivaunun Myös raitiotieliikenteen historiassa kikuulutusjärjestelmää kehitetään aitiovaunut ovat kuulu- perään kytkettiin myös vanhoja he- heijastuu naisen aseman muutos yh- edelleen niin, että vaunun saapues- neet Helsingin kaupunki- Raitiotieliikenteen alku vosten vetämiä vaunuja lisäämään teiskunnassa. Niin raitiovaunun kul- sa pysäkille odottaville matkustajil- kuvaan jo lähes 128 vuo- matkustajapaikkoja. Helsinkiläiset jettajat kuin rahastajatkin olivat alus- le pysäkkinäyttöjen nykyinen teks- den ajan. Myös Turussa ja Lokakuussa 1889 Onnibus-yhtiö jät- kutsuivatkin Kummerin ratikoita lem- sa miehiä, sillä työn katsottiin ole- ti-informaatio saadaan kuulumaan Viipurissa on ollut sään- ti Helsingin kaupunginvaltuustolle pinimellä pikku-svenski. van fyysisesti liian rasittavaa naisil- puheena pysäkkikatoksessa ja myös nöllistäR raitiovaunuliikennettä. Vuo- anomuksen raitiotien rakentamisesta le. Vuonna 1917 ensimmäiset naiset vaunun numero olisi tärkeää kuulut- desta 1912 lähtien liikennöineet Vii- ja saman vuoden joulukuun 10. päivä Raitioliikenne kehittyy kuitenkin pääsivät rahastajiksi. Palk- taa pysäkeillä ulkokaiuttimista, jotta purin raitiovaunut jäivät Neuvosto- anomus hyväksyttiin. Onnibus-yhtiö ka oli pieni, mikä edesauttoi naisten näkövammaiset matkustajat saisivat liiton haltuun vuonna 1944 ja Turus- alkoi kerämään välittömästi päomaa Vuonna 1906 HRO anoi lupaa muut- työllistymistä. yhdenvertaisen tiedon saapuvan rai- sa luovuttiin raitiovaunuliikenteestä raitioteiden rakentamiseen ja muutti taa raitiotiet kaksiraiteisiksi. Lupa Toisen maailmansodan jälkeen lin- tiovaunun numerosta sekä määrän- vuonna 1972. Tampereesta saadaan toimiluvan saatuaan nimekseen Hel- myönnettiin keväällä 1908 ja marras- ja-autoja oli vielä vähän ja joukkolii- päästä, jotta pystyisivät nousemaan Suomeen kuitenkin uusi raitiotiekau- singin Raitiotie- ja Omnibus-Osake- kuussa 1909 13 kilometrin mittainen kenne keskittyi raitiovaunuihin. So- itsenäisesti ja sujuvasti haluamansa punki, kun pikaraitiotieliikenne käyn- yhtiö (HRO). kaksiraiteinen raitiotieverkko oli val- dan jälkeen Helsinkiin oli muutta- vaunun kyytii. nistyy vuonna 2021. Väliaikainen liikenne aloitettiin en- mis. HRO:n omistuspohja muuttui rai- nut runsaasti uutta väestöä ja raitio- Raitiotieverkosto oli laajimmillaan simmäisillä raitiotielinjoilla Töölö- tiotieliikenteen kasvun seurauksena Nähtävää, koettavaa ja kokeiltavaa riittää. vaunut ruuhkautuivat. Tästä syystä vuonna 1955, jolloin raidekilometre- Ratikkamuseo Kauppatori ja Pitkäsilta-Lapinlah- ja Helsingin kaupungista tuli vuonna ruuhkaisimmille pysäkeille tarvittiin jä oli 108, kun nykyisin niitä on 104 ti 11.12.1890. Säännöllinen liiken- 1913 yhtiön pääosakas. Koko HRO:n järjestysmiehiä eli ”pysäkkinyrkkejä”. km, josta säännöllisessä linjaliiken- Raitsikat, ratikat, sporat tai skurut ne käynnistyi 21. kesäkuuta 1891, jo- omaisuus siirtyi kaupungin liikenne- Heidän tehtävänään oli saada raitio- teessä 83,5 km. Helsingin raitiotie- ovat kiinteä osa Helsingin sekä ny- ka katsotaan Helsingin raitiotieliiken- laitokselle 29. joulukuuta 1944. tieliikenne sujumaan estämällä vau- verkosto laajenee lähivuosina ja rai- kyistä kaupunkikuvaa että historiaa. teen syntymäpäiväksi. Raitiotiet oli- Vaunukalustoa ryhdyttiin kehittä- nujen ylikansoittuminen. dejokerin myötä Helsingistä on muo- Vuonna 1900 valmistunut arkkitehti vat aluksi yksiraiteisia ja kohtaamis- mään 1920-luvun nousukauden myö- dostumassa raitiotieliikenteen malli- Valdemar Aspelinin suunnittelemaan paikkoja oli reitin varrella useita. Py- tä ja heti vuonna 1920 HRO sai uuden Laskukaudesta uuteen nousuun kaupunki Euroopassa. vaunuhalliin avattiin ratikkamuseo säkkejä ei ollut, vaan kyytiin noustiin sukupolven raitiovaunusarjan yhdys- Tunnustaudun joukkoliikenteen vuonna 1993. Jykevä tiilirakennus laa- ja kyydistä poistuttiin reitin varrella valtalaiselta Brillin tehtaalta. Vaunuis- 1960-luvulla elettiin raitiotieliiken- ja varsinkin ratikoiden kannattajak- keine satulakattoineen edustaa tyy- satunnaisesti. sa oli uutta poikittain sijoitetut istui- teen ”vaaran vuosia”. Turussa teh- si. Kesällä huviajelu museoratikalla pillistä eurooppalaista 1800-luvun Ensimmäiset kymmenen vuotta met, jotka pystyi kääntämään kulku- tiin raitiovaunuliikenteen lakkautta- on elämyksellinen kulttuurikokemus, teollisuusarkkitehtuuria. Ratikkamu- raitiovaunuja vetivät hevoset. Vau- suuntaan päin. Sivuovet olivat Brillin mispäätös vuonna 1965 ja raitiovau- kun taas talvella mielyttävästä ym- seo on osa Helsingin kaupunginmu- nut hankittiin Tanskasta Scandi- vaunuissa suljettavat. Tuolloin Hel- nu kulki Turussa 1. lokakuuta 1972 päristöystävällisestä ratikkamatkas- seota ja todellinen helmi pääkaupun- an tehtaalta, joka toimitti 15 pää- singin ratikoissa oli ensimmäisen ker- viimeisen kerran. Helsinkiin alettiin ta voi nauttia muuten vain ja poike- kimme museotarjonnassa. Museossa osin vihreän väristä umpinaista ja ran sivuovet ja matkustajapaikko- puuhaamaan metroa 1950-luvun lo- ta kiinnostavassa maksuttomassa ra- on muutamien upeasti entistettyjen neljä sivuilta avointa kesävaunua. ja saatiin lisää, kun vaunusillat jäivät pulla ja raitiovaunuliikenteen lopet- tikkamuseossa Töölössä tutustumas- ratikoiden lisäksi nähtävillä runsaasti Hevosia oli töissä yli sata ja kunkin pois käytöstä. Helsinkiläiset antoivat tamisesta keskusteltiin 1960-luvulla sa ratikoiden historian havinaan. HKL vanhoja valokuvia ja mielenkiintoisia hevosen vetovuoro kesti kerrallaan uusille yhdysvaltalaisvalmisteisille ra- kaupungin valtuustossa useaan ot- haluaa vaalia Helsingin ratikkaperin- mustavalkoisia filminpätkiä Helsingin noin kaksi tuntia. tikoille lempinimen Jenkki. Yksi Bril- teeseen, mutta onneksi raitiotielii- nettä ja museoida raitiovaunuja jo- raitiotien vaiheista ja elämän menos- lin vaunu on nähtävissä museossa. kennettä päätettiin jatkaa. kaiselta vuosikymmeneltä vähintään ta kehittyvässä pääkaupungissa. Moottorit korvaavat hevoset 1970-luvulla hankittiin Valmetil- yhden, jotta aikakauden tyyli ja tek- Museon lisäksi yksityinen Oy Sta- Ratikoiden kultakausi ta ensimmäiset nivelvaunut, ja nii- nologia säilyvät jälkipolville. din Ratikat Ab vaalii raitiotieliiken- Sähköistetty liikenne aloitettiin tä ostettiin lisää 1980-luvulla lopulli- teen historiaa liikennöimällä museo- 4.9.1900 väliaikaisella linjalla Töölö- Vuoden 1940 suunniteltuja kesäolym- Kirjoittaja museoratikan rahastajana. sen nivelvaunumäärän noustessa 82 ratikoilla kesällä. Liikenteessä on vuo- Hietalahti. Hevoset vetivät viimeisen pialaisia varten HRO tilasi jälleen uut- kappaleeseen vuonna 1987. Vuon- den 1909 moottorivaunu, jonka on kerran vaunuja 21. lokakuuta 1901. ta kalustoa: kaksiakselisia moottori- na 1999 liikenteeseen tulivat saksa- valmistanut ruotsalainen ASEA, se- Ensimmäiset moottoriraitiovaunut vaunuja kotimaiselta teollisuudelta ja ka linja-autot tarvittiin armeijan käyt- laisten suunnittelemat ja Transtechin kä vuoden 1919 avoperävaunu, jon- saapuivat Ruotsista Kummerin teh- perävaunuja Saksasta. Toinen maail- töön sotavuosina, raitiovaunut muo- kokoamat ensimmäiset matalalat- ka on valmistanut Hietalahden telak- taalta, ja yksi ensimmäisistä Kumme- mansota jarrutti uudistuksia ja vasta dostuivat pääkulkuneuvoksi 1940-lu- tiavaunut, jotka osoittautuivat vi- rin moottorivaunuista on myös näh- ennen vuoden 1952 Helsingin olym- vulla ja vuonna 1945 tehtiin raitio- kaherkiksi ja niistä luovutaan koko- tävissä ratikkamuseossa. Ensimmäi- pialaisiin saatiin uutta kalustoa. Kos- vaunuliikenteen matkustajaennätys naan 2020-lukuun mennessä. Vuon-
28 29 taas ja kanssakulkea hänen murheellinen matkansa. Tuu- ta Nieve-nimisestä nuoresta naisesta ja on puhdas rom- len viemää on myös mukaansatempaava historiallinen ro- com-kirja eli komediallinen romanssi. Kuitenkin rakkaus- maani, joka kuljettaa lukijansa tarkkaa asiatietoa viljel- tarinan ohessa mukana kulkevat teemat itsetunnosta, it- Lukijan aarrearkusta 2 len etelävaltiolaisten sotauhosta tappioon ja sen karvai- sensä hyväksymisestä, mielikuviin takertumisesta ja pai- siin seurauksiin. nonpudotuksesta. Ehkä juuri tuo taistelu painon kanssa Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen - Anne Huttunen ja itsensä hyväksyminen ja rakastaminen ovat niitä tee- moja, jotka kirjassa minuun eniten vetoavat. Riitta Jalonen: Kirkkaus - Raisa Hyvät lukijamme! Romaanissa kuvattiin hienosti köyhän, moniongelmaisen uusiseelantilaisen perheen arkea ja kuinka yksi lapsista, P. D. James: Janet Frame selvisi hienosti ulos perheensä tuskallisesta Jos olette pitäneet dekkareita halpaviihteisenä kioskikir- Viime numerossa aloittamamme vaikutuspiiristä. Janetin menestys kirjailijana oli huike- jallisuutena. aa vaikkakin kivuliasta. Kirjassa kuvattiin perheenjäsen- Jos jännitys- ja salapoliisiromaanit eivät ole löytäneet sarja on saanut suuren suosion. Jat- ten suhteita moniulotteisesti ja perheen vaikutusta Jane- luoksenne. Selvittäkää mysteeri itsellenne. Aloittamalla koa seuraa siis tässä numerossa ja tiin. Rakkautta, lahjakkuutta, kateutta ja hulluutta ei kir- P. D. Jamesin tuotannolla. jasta puuttunut. Mikä tahansa hänen teoksistaan voi olla se ensimmäinen suosituksianne odotamme edelleen! - Aija S. löytämänne timantti. - Lähes täydellinen nimikirjainkaima ertoisitteko meille kirjasta, joka on viime ai- Mai Tolonen: Kupai nau - nähdään pian koina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava Suomen siirtolaisuuden yksi huippukausi oli 1900-luvun Kurt Vonnegut: Teurastamo 5. lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, eri- alussa. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä muut- Kirja, jonka voin lukea uudestaan ja uudestaan! Se on tyisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyt- toaalto oli temmannut mukaansa 300 000 ihmistä Suo- loistava kuvaus Vonnegutin saksalaisten sotavankina ol- tävä elämäkerta... Kirjallisuuden lajilla ei ole mesta Amerikkaan. Faktaa ja fiktiota taidokkaasti yhdis- lessaan kokemastaan Dresdenin täydellisestä tuhopom- Kväliä, tärkein on oma elämyksellinen lukukokemuksen- täen Mai Tolonen on poiminut siirtolaisromaaniinsa täs- mituksesta. Kirja on kyyninen, satiirinen ja brutaali, mut- ne! Pyydämme tiiviin ja persoonallisen, lauseen-parin pi- tä ihmisvirrasta neljä lähtijää ja kertoo heidän valinnois- ta ehdottomasti pasifistinen. Teoksesta tuli kirjailijan lä- tuisen selityksen suosituksenne tueksi. Ja korostakaam- taan ja kohtaloistaan. Samaan laivaan Hangossa nouse- pimurtoteos. me itsestäänselvien klassikoiden sijaan nyt harvinaisem- vat renki Albin Määrinkäinen Jurvasta, veturinlämmittäjä - Torsti Malin pia helmiä! Pannaanhan hyvät kirjat kiertämään virtuaa- August Leppimäki Viipurista, barnflicka Sofia Lönnberg lisesti! hänkin Viipurista ja opettaja Johan Liljestrand Pietaris- Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö ta. Jokainen on hylännyt entisen elämänsä ja lähtenyt et- Hulvattoman hauska, uhmakkaan räväkkä sekä kaikessa Odotamme suosituksianne joko sähköpostitse osoittee- simään onnea muualta. Tässä jahdissa toiset onnistuvat, kaunistelemattomuudessaan ja haavoittuvuudessaan sa- seen: toiset pettyvät, jotkut palaavat, jotkut katoavat. romaa- maistuttava tarina teini-ikäisestä Johannasta, joka päät- [email protected] Pako helvetistä ni valottaa Amerikkaan lähtijöiden rohkeutta ja motiiveja tää luoda itsensä uudelleen ja nousta 90-luvun alun tai vaikka postikortilla osoitteeseen: Pako helvetistä on japanilais-korealaisen Jasimi Ishika- tavalla, joka auttaa lukijaa ymmärtämään myös nykypäi- vuokrataloelämän tylsyydestä ja köyhyydestä ryhtymällä Kajastus, Marjaniementie 74, 00930 Helsinki wan muistelmaromaani elämästä Pohjois-Koreassa. Pro- vän siirtolaisuuden syitä. teräväkieliseksi musiikkitoimittajaksi, Dolly Wildeksi. paganda lupaa kansalaisille kaikkea hyvää, mutta oikeas- - Neuloottinen lukutoukka - Hellevi Holopainen, Espoo Lukuilo on jaettu ilo, olkaa hyvät! ti saatavilla on vain nälkää ja köyhyyttä. Lopulta Ishika- wa lähtee hengenvaaralliselle pakomatkalle voidakseen Kicki Sehlsteft: ÄLÄ SILMÄ PIENI Max Manner: Kadotettujen kahvila Annika Luther: Opettajainhuone pelastaa perheensä. Tarina on surullinen mutta kiinnosta- Tarina keskittyy ruotsalaisen yhteiskuntarakenteen ih- Juutalaisten kohtaloista on kirjoitettu paljon romaaneja, Kirja on mielenkiintoinen, valottaen monin tavoin ja ta- va. Suomalaista lukijaa se auttaa muistamaan, miten hy- missuhdepeleihin ja minulle henkisellä osiolla kirjan tari- mutta aina löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa. Tässä sel- soin suomalaista koulumaailmaa, opettajien, oppilaiden vät oltavat meillä sentään on. na kuvailee tämän päivän realipolitiikkaa. Lukijana ääni- viytymistarinassa on koskettavuutta, juonikäänteitä ja ja heidän huoltajiensa näkökulmasta. Muutamat van- - Satu Linna kirjassa on Kati Tamminen ja pidän erinomaisen paljon sanojen monimerkityksellisyyttä. Rakastan kirjojen teks- hemmat kohdistavat odotuksensa ja kykynsä hallita jälki- hänen artikuloinnistaan. tistä löytyviä symboleja ja niitäkin tässä on. Juonta pal- kasvunsa käytöstä oppimisympäristön sosiaalisissa tilan- Tuire Malmsted: Pimeä jää - Vike jastamatta kirjan loppu on yllätyksellinen ja huikean hy- teissa, jolloin ei-toivottu käytös kohdistuu opiskelijatove- Romaanin tapahtumat on tutussa kotiympäristössä Sa- vä symbolismissaan. Monilla on päähenkilön tavoin sama reihin ja opettajiin, syitä halutaan helposti hakea oppi- vonlinnassa. Lapsia löytyy katiskoista milloin mistäkin. Riitta Kylänpää: Pentti Linkola - ihminen ja legenda kokemus siitä, miten aika on pyyhkiytynyt pois. Enempää misympäristöstä eikä rakentavaa yhteistyötä ongelmien Kirja liikkuu kahdessa tasossa, mikä ensin ihmetyttää, Kirja oli valloittava kuvaus nerosta. Elämäkerrassa oli en kerro, lukekaahan itse! ratkaisuun ole helppo löytää. Kirja on elämänmakuinen mutta sitten tasot kietoutuvat yhteen. Kirjan tunnelma haastateltu monia Pentin ystäviä, joten hänen persoo- - Pirjo Nousiainen miellyttävä lukuelämys kaikkine inhimillisine tunteineen on kolkko ja lukijan kaunis ääni korostaa tunnelmaa. Har- nastaan sai laajempaa, suurempaa kuvaa kuin mitä leh- ja tuntemuksineen. voin elän niin minkään kirjan mukana, mutta tämä tuli distö tai televisio ovat antaneet. Pentillä on ollut fantas- Rolf ja Cilla Börjlind: Kolmas ääni - Eeva Vehniäinen, Lammi yöllä jo uniinkin, kun se oli kiehtovan jännä. tisia ihmisiä ympärillään aina lapsuuden perheestä lähti- Kuka murhasi sokean? Sen ja paljon muuta saatte tietää, - Päivi P. en. Pentin perustama oma perhe lapsineen oli erikoinen. jos luette Ruotsin ja niin ollen koko maailmankin suosi- Pentti Haanpään novellit Sydämeen sattui, kun luin Pentin tyttöjen kasvuoloista. tuimpiin jännityskirjailijoihin kuuluvan pariskunnan dek- Piippolalaiskirjailijan kertomukset kestävät uusiokuun- Margaret Mitchell: Tuulen viemää Pentti oli armoton naistenmies ja mielestäni vain siksi, karin. Kirjan murhattu sokea on sirkuksen veitsenheittä- telua rajattomasti. Esimerkiksi Haanpään koottujen teos- Olen lukenut romaanin useita kertoja elämässäni, suun- että naiset olivat/ovat häneen hulluina eikä Pentti sano- jän apulainen, nuori nainen, joka pakotettiin sirkusuran- ten viidennessä ja seitsemännessä osassa kirjailija esitte- nilleen seitsemän vuoden välein. Kirja kertoo Yhdysval- nut ei. Kirja vilisee kultuurihenkilöitä, joilla kaikilla on ol- sa päätyttyä alastonmalliksi pornofilmeihin. Mukana ku- lee kokoelman omituisia tyyppejä puheliaasta Hongan tain sisällissodasta ja jälleenrakennusvuosista eteläval- lut hauskaa Pentin seurassa. Niin oli meilläkin! vassa huumeet ja kansainvälinen rikollisuus. Kirja kuu- Heikistä kiukaan hehkussa harjoittelevaan pyöräurheilija tioiden näkökulmasta katsottuna. Minulla on romaanin - Juhani S. luu kiinnostavimpiin lukemiini dekkareihin. Suosittelen Saikansaloon. Sattuvin sanavalinnoin Haanpää luo kuvaa päähenkilöihin niin voimakas tunneside, että melkein muistakin syistä kuin siitä, että yksi henkilöistä on koh- luonnosta, elämästä ja ihmisistä ennen toista maailman- unohdan, ettei heitä ole koskaan ollut oikeasti olemas- Sarra Manning: You don’t have to say you love me talotoveri. sotaa jossakin Suomen avarilla mailla. sa. Minulle tulee aina syystä jos toisesta ikävä romaa- En yleensä ikinä lue kirjoja kuin kerran, mutta tämän olen - Hannes Tiira - Timo Kuoppala nin miespäähenkilöä ja minun täytyy vain kohdata hänet lukenut jo kolme tai neljä kertaa. Se kertoo 25-vuotiaas-
30 31 Jonna Mononen
TERVEISIÄ Kun maku ratkaisee vuoluiden metsästys on usein vaikeaa jopa täällä Bai- Pilsit jakavat oluen ystävät selvään "JA / NEIN" -leiriin. Se, SAKSASTA 5 jerissa, jossa kyseinen oluttyyppi on ottanut jalansijaa. kumpaan kuulut, selviää vain tutustumalla rohkeasti tä- Saksassa niitä tapaakin useimmiten panimoiden ravinto- män oluttyypin edustajiin. Jos Pils ei ole se sinun juttu- loissa, joissa voi päästä maistelemaan vain hetken myyn- si, voit palata vaikkapa tummien oluiden lämpimään tai nissä olevia kausituotteita. Ikävä kyllä näitä sitruunalla, vaaleiden pehmeään syliin. mintulla tai vaikkapa pekonilla aromatisoituja oluita val- mistetaan niin pieniä määriä, ettei niistä ole vientiin. Lopuksi pieni vinkki sinulle, joka haluat saada olues- ta kaiken irti. Pullonsuusta juominen on helppoa, mut- Keskitytään siis tämän pienen harharetken jälkeen olui- ta tällöin menetät saksalaisoluille tyypillisen, runsaan siin, joita perusmarketista voi maidon ja leivän ohella vaahtokruunun, joka kohoaa ylväänä tuopin pinnalle. poimia mukaansa. Tarinassa vilahtivatkin jo pilsnerit, joil- tuopista nautittuna tunnet paremmin myös oluen tuok- la ei ole "ykköskaljana" tunnetun oluen kanssa mitään sun, joka antaa mallasherkun kohtaamiselle viimeisen si- tekemistä. Nimensä Pilsener, tai Pils, saa böhmiläisestä lauksen. Ja aina parempi, jos pöydässä on joku, jonka oin kymmenen vuotta sitten otin ensim- Toisin kuin Suomessa, täällä ei olutta valita alkoholipitoi- Pilsenin kaupungista, jossa tämä olut näki päivänvalon. kanssa voit kilauttaa tuoppeja yhteen. mäisiä askeleita kohti Saksan yhteiskuntaa. suuden vaan tyypin perusteella. (Perinteisissä, saksalai- Holiprosentilla ei ole väliä, kun oluen ystävä saa tuop- Haparoiviksi askeleeni teki se, että inhosin sissa oluissa alkoholia on hiukan yli viisi prosenttia.) Nyt piinsa hyvää, runsaasti humaloitua Pilsiä. Maku on katke- Ei muuta kuin kippis, tai kuten täällä Saksassa sanotaan: olutta, Saksan kansallisjuomaa. Kun kaverini kun saksalaiset oluet ovat viimein virranneet myös Suo- ra ja kuiva mutta samalla raikas...Eli juuri sellainen, jota "Eins, zwei, G'suffa!" ravintoloissa tilasivat tuopin kuohuavaa, mi- men marketteihin ja ansaitusti vallanneet niistä kunnol- kymmenen vuotta sitten vihasin mutta jota nyt rakastan. nunN lasissani oli kokista. Sokeanakin tunsin saksalaisten la hyllytilaa, suosittelen unohtamaan ne pullon kyljes- surulliset, jopa järkyttyneet katseet. sä olevat lukemat. Oluen tarkoitushan on antaa maku- nautintoja ja tuoda piristystä seurusteluun. Rentous, jo- Sitten vuosi 2009 päättyi. Minut oli kutsuttu aamupalalle ka oluen nauttimisesta usein seuraa, on osin peräisin hu- kaverini luo. Perinteikkääseen, baijerilaiseen aamiaiseen malasta...enkä nyt tarkoita päihtymystä vaan kasvia, jota kuuluu müncheniläistä, vain aamuisin tarjottavaa, vaale- oluen valmistamiseen käytetään. Juuri humalaa on kiit- Olli Lehtinen aa makkaraa kera makean sinapin, suolarinkeleitä ja olut- täminen monille oluille tyypillisestä, katkerasta maus- ta. Etenkin Baijerissa käsite ILTAKALJA ei ole ottanut ja- ta, jota jotkut oluenystävät kavahtavat. Jos taas rakastaa VINOKAS Mistä sun näkövamma johtuu? lansijaa, sillä moni tarttuu tuoppiin jo aamusta. Suomes- karvasta kaljaa, on Pilsener, tai Pils, takuuvarma valin- sakin kiertävä huhu BMW:n tehtaalla olevista olutauto- ta. Suomenkielisen PILSNERI-nimityksen ei saa antaa hä- maateista ei ole huhu vaan totisinta totta. Humalassa ei mätä; näillä runsaasti humalaa sisältävillä mallasherkuil- kuitenkaan hoiperrella; oluen tarkoitus on tuottaa maku- la ei ole mitään tekemistä ykköskaljan nimeä kantavan li- nautintoja, ei nostaa veren promilleja. run kanssa. okea mies Vinokas astui valkoinen keppi kädes- moottoritietä kohti Turkua. Edessäni ajanut auto alkoi Mutta palataanpa baijerilaiseen aamiaiseen. Lasien si- Minusta on kymmenen Saksassa asutun vuoden aikana sään Uintikeskuksen saunaan. – Täällä ei ole heittelehtiä ja lensi ulos tieltä. Tein äkkijarrutuksen pien- jaan pöytään oli katettu oluttuoppeja. Kaverini pyysi, et- tullut nimenomaan Pilsien suuri ystävä. Hurahtaminen kuin me kaksi, mies lauteelta sanoi. – Kiitos tie- tareelle ja juoksin auttamaan. Auto makasi metsänlaidas- tä maistaisin edes Radleria. (Radler =pyöräilijä) Tämä ur- ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä. Kun olin päässyt si- dosta, Vinokas vastasi ja horjahteli ylälauteelle. sa katollaan. Pyörät pyörivät. Kuljettaja roikkui tajutto- heilijan ihmejuoma on seos, joka koostuu oluesta ja sit- nuiksi Hefeweizenien kanssa, oli aika kurkistaa vaaleiden – Kuule, mitä sä oikein näät? mies heitti rennos- mana turvavöissä, ja ovi oli lukossa. Löin ikkunan kivellä ruunalimsasta. Nielin ennakkoluuloni ja ensimmäisen oluiden (saksaksi Helles) maailmaan. Vaaleat oluet ovat ti.S – Mulla on vähän hahmo- ja liikkumanäköä, Vinokas rikki ja kiskoin naisen ulos autosta. Silloin bensatankki rä- Radlerini. Samaa suosittelen muillekin, jotka eivät pidä usein maultaan miedohkoja ja erittäin raikkaita. Hefe- vastasi. Lyhyt perusvastaus, josta kysyjä toivottavasti ym- jähti ja kiehuvaa bensaa lensi silmilleni. En nähnyt mitään oluesta mutta haluavat tutustua tähän jaloon juomaan. weizeneille tyypillisen hedelmäisyyden tilalla on maltai- märtää, ettei näkövamma kuulu mielikeskustelunaihei- kantaessani naisen sylissäni moottoritien laitaan. Radlerin voi sekoittaa itsekin sitruunalimsasta ja vaale- den viljainen, tasapainoinen maku. Monet maailmalla ku- siin. Miksi Vinokas ei mielellään puhunut näkövammasta? asta oluesta. Limsan määrää voi sitten vähitellen pienen- lauteltavista tölkkiklassikoista kuuluvat tähän ryhmään. Koska hän on puhunut siitä niin paljon. Jotkut ikäihmiset – Silloinko menetit näkösi? – Kyllä. – Olipas se tarina. Pyy- tää, kun oluen maku alkaa tuntua suuhun sopivalta. Vaalea olut on erinomainen hellepäivien seuralainen. voivat höpöttää sairauksistaan loputtomiin, mutta ehkä dän anteeksi uteliaisuuttani. – Ei se mitään, Vinokas vas- Elämäni ensimmäisessä, ravintolasta tilaamassani tuopis- Sen tutun ja turvallisen suomalaisen oluen sijaan suosit- 99 % näkövammaisista on saanut kuvailla kylliksi näkö- tasi vilpittömän hyväntuulisesti. sa vaahtosi Hefeweizen eli vaalea vehnäolut. maultaan telen tutustumaan saksalaiseen tarjontaan. Kuten jo ai- vammaansa. Kaiken lisäksi sauna ei ole paikka, jossa spe- nämä perinteistäkin perinteikkäät saksalaisherkut ovat emmin todettiin, moni panimo luottaa yhä vakaasti vuo- kuloidaan vaivoja. – Tarina näön menettämisestä ei pääty tähän, Vinokas sa- pehmeitä ja hedelmäisiä. Raikkautensa vuoksi ne sopivat den 1516 puhtauslakiin, ja sanoo lisäaineille ponnekkaas- noi. – Niinkö? mies piristyi. – Auto-onnettomuuden jäl- erinomaisesti janojuomiksi. Niistä puuttuu monille oluil- ti NEIN! Maku on sen mukainen. Hyvä Helles on kuin sie- Utelias saunoja ei antanut periksi. – Miten sä pärjäät tääl- keen minulla oli vielä sen verran näköä jäljellä, että pys- le tyypillinen karvas humalan maku, jota useat vierasta- maus raikasta, maustettua lähdevettä. lä? – No, olen käynyt täällä niin paljon, että reitit ovat tut- tyin liikkumaan ilman keppiä. Olen laulaja. Tein esiinty- vat, ainakin aluksi. Juuri Hefeweizenien myötä minusta tuja. – Mutta miten näet altaassa? – Näen sinisen viivan mismatkan Kiinaan. Kiinalaiset jumaloivat esitystäni ja kehittyi vähitellen yhteiskuntakelpoinen saksansuoma- Vaalean oluen isoveli on tumma, Dunkles. Kuten nimikin altaan pohjassa. – Mistä sun näkövamma johtuu? mies kohtelivat minua kuin maailmantähteä. He uskovat so- lainen. kertoo, olut on väriltään tummempaa. Tämä johtuu sii- kysyi. Tulihan se sieltä! Vinokas oli vastannut tähän kysy- keitten lintujen laulavan koskettavammin kuin näkevi- tä, että maltaita on paahdettu enemmän kuin vaaleiden mykseen satoja kertoja. Itse hän ei ollut kehdannut kysyä en. Eräs heistä luuli minun olevan täysin sokea ja arve- Kun hana oli saatu auki, oli aika tutustua uuteen, rikkaa- oluiden valmistuksessa. Paahtamisen vuoksi maltaat an- tuota tungettelevaa kysymystä keneltäkään. Ei hän nyt- li ääneni sielukkuuden johtuvan sokeudesta. Hän tuntui seen maailmaan. Saksa on kirjaimellisesti tuhansien olui- tavat oluelle voimakkaamman maun. Tyypillinen Dunkles kään tohtinut kysyä uteliaalta mieheltä, mistä tämän tah- tietävän kaiken musiikista ja käyttäytyi todella ystävälli- den maa. Jopa kolmenkymmenentuhannen asukkaan ko- on kuin hörppäisi viljapeltoa. Maku on runsas ja tasa- dittomuus johtui. – Nautitaan vaan löylyistä, Vinokas vas- sesti. Arvostin mielipidettä. Kysyin, onko hänellä neulaa. tikaupungissani on kuusi panimoa, joista jokainen tuot- painoinen sekä aavistuksen makea olematta kuitenkaan tasi. – Hei, tota, en mä tarkoittanut. Toivottavasti et suut- Hän toi minulle neulan. Puhkaisin molemmat silmäni hä- taa useita, erityyppisiä oluita. Täältä Baijerin sydämes- imelä. Seurustelujuomana Dunkles on vertaansa vailla. tunut, mua ihan vaan olisi kiinnostanut. – Joo mä ymmär- nen edessään. tä on peräisin myös vuoden 1516 Reinheitsgebot eli olu- Jos törmäät pulloon, jossa lukee RAUCHBIER (savuolut), rän, Vinokas sanoi ja puri hammasta. Hankala tyyppi, ute- en puhtauslaki. Siinä säädetään, että oluenvalmistukses- älä säikähdä, vaan poimi pullo kärryyn. Tämän oluen lee henkilökohtaisia ja heittäytyy sitten uhriksi. Vinokas kuuli lauteitten narahtavan ja hiipivien askelten sa saa käyttää vain vettä, ohramaltaita ja humalaa. Vaik- maltaat on paahdettu ja kuivattu pyökkipuun savussa. kulkevan saunan ovelle. ka laki kumottiin 1980-luvulla, se on yhä lukuisten pani- Savu ei missään nimessä hyökkää kimppuun vaan antaa – Näkövammani syntyi onnettomuudessa, Vinokas sanoi. moiden ehdoton periaate. upealla tavalla erikoisen silauksen makunautinnolle. Sa- – Älä, saanko kysyä millaisessa onnettomuudessa? – Ajoin
32 33 Tanja Gyöngyi Rantalainen Pere-Antikainen Vuonna 2025 ta, sanon yrittäväni selvitä omin neuvoin, kun on vain vä- KULTTUURIN HEIJASTUKSIA hän ostettavaa. Velho ohjaa minut maitohyllyn luo. Otan TUULAHDUKSIA toiseksi ylimmän hyllyn oikeasta nurkasta tölkin ja osoi- tan sen Velhon vasemmalle silmälle. Joudun kääntele- mään tölkkiä hieman, kunnes Velho tunnistaa viivakoo- din ja lukee tuotteen nimen ja sehän on juuri haluama- ni. Sitten suuntaamme juustohyllylle ja pienen haparoin- nin jälkeen löytyy myös haluamani juusto. Pakastekaap- n toukokuinen aamu vuonna 2025. Herään Seuraava kadunylitys on liikennevaloton. Velho antaa pien luona jään pidemmäksi aikaa tutkimaan uutuustuot- kaiuttimesta kuuluvaan satakielen ääneen. pienen äänimerkin, kun tie on vapaa, mutta en vielä us- teita ja tokihan houkutteleva mansikkajuustokakku löy- Tyynyni alla oleva anturi on mitannut yö uni- kalla täysin luottaa siihen, vaan kuuntelen itse, milloin lii- tää tiensä Velhon eteen aukeavaan ostoskoriin. Ostosreis- rytmini, sen kertoo minulle miellyttävä mie- kenteen virtaan syntyy sopivan pitkä rako tai milloin au- su on tällä tavalla selvästi pitempi kuin avustajan kanssa, sääni, joka samalla muistuttaa alkavan päi- to hidastaa lähestyessään. Toisaalta, pohdin, Velhoon on toisaalta kaikki itsenäisesti tekemäni kiehtoo ja viehättää esän kynnyksellä yhdistys järjesti ensim- vänO menoistani. Hoidan verkaisesti aamutoimet, luen hyvä luottaa nykyisin, kun äänettömiä sähköautoja on minua. Jään haaveilemaan seuraavasta ohjelmapäivityk- mäisen kahdesta kuvailutulkatusta opas- sähköpostini ja päivän lehdet. Iltapäivällä minulla on kir- yhä enemmän. sestä, jos Velho osaisi sen jälkeen avustaa paremmin jopa tuskierroksesta Suomen kansainvälisesti joitustöitä ja illalla ystävien tapaaminen, mutta nyt tekee Viimein pääsemme laajalle puistoalueelle. Soratiellä vaateostoksilla, kuvaillen tarkasti värejä ja kuvioita. tunnetuimpaan kotimuseoon, Järvenpääs- mieli pitkälle kävelylle. Velhon leveät ja isot pyörät liikkuvat vaivattomasti, sama- Piipahdamme kotona ja Velho hakeutuu automaattises- sä sijaitsevaan Ainolaan. Säveltäjä Jean Si- Opaskoirani jäi kevään kynnyksellä eläkkeelle, eikä ten hiekkateillä. Kun käännymme pienemmälle metsäpo- ti latauspisteeseen. Pyyhin puhtaaksi sen pyörät ja vaih- Kbelius ja Aino Sibelius muuttivat Ainolaan, kun arkki- avustajanikaan ole töissä tänään, lisäksi kaipaan juuri lulle, jolla on kiviä, kallioita ja juurakoita, meno väkisinkin dan sille mustavalkoruudullisen hupun tulevan ravinto- tehti Lars Sonckin perheelle suunnittelema talo oli val- nyt omaa aikaa, rauhaa voidakseni olla kahden ajatuste- hidastuu. Maaston muotoja on tärkeä osata lukea tark- laillan kunniaksi. mistunut vuonna 1904. Maailmanmaineen kynnyksel- ni kanssa. Puen päälle, otan kevyen merkkikepin ja kut- kaan kahvan liikkeistä – aivan kuin aikoinaan opaskoiran Iltapäiväni sujuu käännöstöitä ja kotitöitä tehden. Jos- lä oleva säveltäjä oli tuolloin 38-vuotias. Jean Sibelius sun Velhoa. kanssa kulkiessa. Halutessani voin laittaa päälle toimin- sain vaiheessa Velho ilmoittaa olevansa täyteen ladat- Ulko-oven syvennyksessä nököttänyt Velho herää hen- non, jolla Velho ilmoittaa eri korkeuksiin kohoavalla tai tu ja siirtyy asemapaikalleen ulko-oven viereen. "Kunpa asui Ainolassa 53 vuotta ja sävelsi siellä suurimman kiin. Se kertoo lempeällä bassollaan kellonajan, lämpöti- laskevalla ja hiljaisemmalla tai voimistuvalla äänellä po- se oppisi tervehtimään vieraitakin yhtä innokkaasti kuin osan tuotannostaan. lan ja että juuri nyt aurinkoinen sää saattaa vaihtua tun- lun epätasaisuuksista, korkeuseroista ja kaltevuudesta. opaskoirani ennen", naureskelen itsekseni. nin päästä sadekuuroihin. Nappaan naulakosta sadetakin Ainakin uusilla tai vaikeilla poluilla tämä on todella hyö- Puoli tuntia ennen lähtöä Velho muistuttaa minua, että Aiemmin keväällä Ainolan museonjohtaja Julia Don- itselleni ja toisen, hopeisena kiiltävän sadeviitan Velholle, dyllinen toiminto, nyt kuitenkin haluan keskittyä kuunte- on aika alkaa valmistautua iltamenoa varten. "Pitänee oh- ner kutsui yhdistyksen toimijoita kertomaan, mi- molemmat sujahtavat Velhon kylkeen kiinnitettyyn pus- lemaan lintujen ääniä, joten turvaudun kahvan liikkeisiin jelmoida siihen kolme varttia", tuumin, kun puolituntinen ten kotimuseo voisi paremmin palvella näkövammai- sukkaan. Mietin hetken ja annan käskyn: laaja puistokäve- ja käytän myös keppiä apunani. meinaa taas osoittautua liian lyhyeksi ajaksi. Ehdimme sia asiakkaitaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Eija-Liisa ly. Velho kuittaa pienellä huilusoololla. Langattomat kuu- Velho kiertää tunnollisesti ennakkoon ohjelmoitua reit- kuitenkin junalle, kun hoputan Velhoa vauhdikkaampaan Markkula ja kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Sari lokkeet vielä päähän ja menoksi! tiä. Muutaman kilometrin jälkeen saavun merkitsemää- vetoon. Ja junavaunun oven avausnapin Velho löytää sel- Kekkonen kertoivat näkemyksiään moniaistisesta mu- Tartun kahvaan, suljen oven perässäni ja kävelen hissil- ni lepopaikkaan. Annan komennon "aurinkooon" ja Velho västi näppärämmin kuin opaskoirani aikanaan, suuri hel- seokäynnistä näkövammaisen kannalta. Ainolan väen le. Sisätiloissa Velhon kävely on hieman kulmikas ja nyki- ohjaa minut aurinkoisen penkin luo. Valitsen kännykäs- potus minulle. avoin suhtautuminen saavutettavuuteen ja tahtotila vä, se kääntyy äkkijyrkästi hissin eteen ja pysähtyy kuin täni äänikirjan, tarkistan, että Velho siirtyi myös lepoti- Ystäväni lupaavat olla vastassa Rautatieasemalla. Kun pohtia palveluitaan erilaisten yleisöjen kannalta teki seinään, mutta olen tähän jo tottunut. Ulko-oven jälkeen laan ja uppoudun tarinan pyörteisiin. Havahdun, kun pil- laskeudun laiturille, Velho, jolle valitsin illaksi iloisen nais- meihin vaikutuksen. Toinen kuvailutulkattu opastus- se valitsee tavallisesti luiskan, nyt se kuitenkin antaa pie- vi peittää auringon ja tuuli yltyy miltei hetkessä. Otan sa- äänen, kiljahtaa: "Irmeli ja Torsti kymmenen metriä va- kierros Ainolaan järjestetään 24.8.2019. nen varoitusäänen ja pysähtyy portaiden päähän - luis- detakit, itselleni punaisen ja Velholle kiiltävän hopeisen, semmalla", ja sieltähän he jo rientävätkin nauraen luokse- kalla on ilmeisesti jokin este, todennäköisesti se tavalli- josta vain kahva nousee esiin ja edessä sen etupaneelin ni. Iltapäiväruuhkassa on vaikea kulkea vierekkäin toisis- Syyskuun 7. testaamme Tiedekeskus Tuorlan saavu- sesti väärin parkeerattu polkupyörä. Nostan Velhon kah- valot silmien lailla. Mietin, että minun on pian hankittava tamme kiinni pitämättä. Otan Velhon taskulokerosta lit- tettavuutta, kun järjestämme observatorioon retken vasta ja kävelen se kainalossa portaat alas. Joskus mar- Velholle lisää vaatteita, kesän juhlia ja helteitä ajatellen. teän kämmenenpuolikkaan kokoisen napin, jonka Tors- yhteistyössä Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n matan vähän, miksei se osaa kävellä rappusia, 15-kilois- Hmmm, millainen olisi sopivin vaate, kun meidät on kut- ti sujauttaa omaan taskuunsa. Se on kontaktinappi, jota kanssa. Retki on innostava mahdollisuus tutustua pa- ta syliolentoa ei viitsisi montaa kerrosta kantaa, mut- suttu kesähäihin? Samalla naurahdan itsekseni: "Ajattelen Velho pystyy seuraamaan missä tahansa väentungokses- remmin paitsi tähtitieteeseen, myös Turun seudun nä- ta ymmärränhän, ettei se omista sopivia tassuja. Se kuit- Velhoa kuin ihmistä konsanaan, kuin meidät olisi kutsuttu sa, näin toisen ihmisen seuraaminen onnistuu helposti. kövammaisiin astronomian ystäviin. Kulttuuripalve- taa, pieni värinä ilmoittaa sen olevan valmis ja lähdem- häihin, eikä vain minut..." Ravintolassa Velho jää narikkaan. En nyt tarvitse luku- lu valitsee vuosittain Näkövammaisten liiton alueyh- me. Sen isot pyörät liikkuvat tasaisen pehmeästi jalkakäy- Kävelemme nyt hieman tuntemattomammilla alueilla, apua, joten komennan sitä turvatilaan, jolloin se käynnis- distyksen, jonka kanssa se tekee tavallista tiiviimpää tävällä, se tekee kadun epätasaisuuksien kohdalla pieniä joten laitan sanallisen opastuksen päälle. Velho kertoo tyy ja on liikuteltavissa vain minut tunnistettuaan. Ennen väistöliikkeitä, isompia esteitä, kuten mainoskylttejä se kulkemiemme katujen nimet, risteykset ja ympäristön ra- kotiinlähtöä otan sen kuitenkin pöydän luo, sillä ystävä- yhteistyötä. Vuonna 2019 olemme kääntäneet katseet puolestaan kiertää laajemmassa kaaressa. Joku kävelee kennuksia ja kohteita. Se kuvailee hieman, joskin melko ni aikovat opettaa sille pari uutta reittiä. Kokeilemme eri Varsinais-Suomeen. Yhdistyksen vuosikokouksessa Tu- edessämme, Velho hidastaa ja käskystä ohittaa edessä alkeellisesti vielä, ympäristöä: kertoo portaat, porttigon- vaihtoehtoja: kartan ja reitin siirtoa ystäväni kännykältä russa kokouksen osallistujille esiintyivät huikeat var- kävelijän. Velhon kahvassa tuntuva veto mukautuu ym- git, jotain joidenkin rakennusten korkeudesta ja väristä, ja toisen reitin äänikarttaa – ensi viikolla olisi tarkoitus sinaissuomalaiset muusikot Minja Survonen ja Minna päröivään liikenteeseen ja reitin haasteisiin. Se on oppi- viheralueet. Liikkeiden nimet ja katukyltit se lukee hie- kokeilla, kumpi toimii paremmin. Starkkila. nut perusvauhtini eri olosuhteissa yhteistyömme aikana nosti ja jos pysähdymme näyteikkunan eteen, se saattaa Ennen nukahtamista mietin Velhoa. Aika monta tun- jo melkoisen hyvin, mutta halutessani voin nopeuttaa tai lukea tarjouksia tai hieman kuvailla näkymiä. Se ilmoittaa tia päivässä kuluu vielä sen toimintojen opettelemiseen, Tarkemmat tiedot Ainolan ja Tuorlan retkistä ja kaikis- hidastaa sen kulkua kevyellä kädenliikkeellä. meidän saapuneen bussipysäkille. Seuraava bussi ei ole reittien harjoitteluun, välillä virheistä oppimiseen. Tämän ta syksyn tapahtumista löydät yhdistyksen internet-si- Kaarramme suojatien eteen. Velho pysähtyy ja kertoo meidän, mutta parin minuutin päästä Velho kertoo halu- uuden liikkumistavan omaksuminen vaatii myös henki- vuilta osoitteesta www.kulttuuripalvelu.fi valon olevan punaisen. Hetken päästä se ilmoittaa valon amani bussin saapuvan pysäkille. Kuljettaja naurahtaa ja sesti paljon. En siis tässä vaiheessa voita vielä aikaa sen vaihtuneen vihreäksi ja nytkähtää liikkeelle. Koulun edes- tervehtii robottia erityisesti. Eräs matkustaja tunkee vie- kanssa liikkuessani, jos vertaan vaikka ihmisen apuun. Ennen vilkkaan syyskauden käynnistymistä Kulttuuri- sä ympärillemme ryntää ryhmä alakoululaisia. Pysäytän reemme ihmettelemään ja kyselemään – Velhon kans- Mutta ajan kanssa Velho muuttuu varmasti miltei näky- palvelun väki rauhoittuu nauttimaan kesästä. Suloista Velhon lasten ihmeteltäväksi. Esittäydy, käsken ja Velho sa olemme todella usein huomion keskipisteessä, joskus mättömäksi apulaisekseni, joka ei vaadi paljonkaan yli- suvea myös kaikille Kajastuksen lukijoille, kertoo: "Nimeni on Velho ja olen opasrobotti. Autan soke- jopa harmittavan usein. Mutta vielä vuosi-pari ja näitä määräistä, ei aikaa, ei sen koommin huomiota. Siinä vai- toivottaa kulttuurisihteeri aa emäntääni kulkemaan itsenäisesti." Lapsilla on tieten- opasrobotteja on liikenteessä paljon enemmän ja ihmiset heessa voin kokea liikkuvani oikeasti itsenäisesti. kin tuhat kysymystä, vastailen kärsivällisesti ja panen Vel- tottuvat niihin, tuumin. Hyvä lukijani: tämä ei ole silkkaa fantasiaa! Opasrobot- hoakin vastailemaan peruskysymyksiin, kunnes välitun- Kun jäämme bussista, Velho tarjoaa kohteeksi lähei- ti on todella kehitteillä Suomessa! Voit lukea siitä lisää, ja nin loppumisen äänimerkki kutsuu heidät takaisin luok- sen kaupan ja sinnehän olemmekin menossa. Kassatyt- vieläpä oikeita faktatietoja, Kajastuksen seuraavasta nu- kiin. tö tervehtii iloisesti, mutta tällä kertaa kieltäydyn avus- merosta.
34 35 Marianne Aila Malkki Tenhami Viimeisen kerran teatteri- KOLUMNI Arjen romantiikkaa OPASKOIRA PEKKO koirana - vaiko eikö?
äkäs nainen ja vanha mies köpöttelevät käsi kädes- Itse kuulun ehdottomasti menneen ajan ihannoijiin. Elo- älleen makoilen Näkövammaisteatterin kulisseis- Kuunnellessani puolella korvalla ihmisten koohaamista sä kuten aina ennenkin. He kulkevat kohti kauppaa kuvat, sarjat, näytelmät ja kirjallisuus näyttävät jo unohtu- sa, itse asiassa Iiriksen romuvarastossa, ja kuun- lavalla mietin, onko tämä viimeinen proggikseni Näkö- joka päivä samaan aikaan. Heillä ei ole kiirettä. He neet aikakaudet niin todellisina silmiemme eteen. Niihin telen unen läpi teatterilaisten viimeistä esitystä vammaisteatterissa. Ihmiset kun ovat puhuneet, että ei riittävät toisilleen. Se näkyy heidän tyynestä ilmees- on erittäin helppo sukeltaa ja olla hetki Lady Chamberlai- Bussillinen mystikoita – eli kirjeitä sanojen takaa. ole rahaa ja siksi teatteri jää tauolle. Mikäköhän se raha tään. He katsovat toisiaan hellän kunnioittavasti, ne tai Sir John Wilkins. Nuori opaskoirakollegani on aktiivisempi: sen on on, kun se tuntuu nykyään hallitsevan ihan kaikkea? Jos lämpimälläI rakkaudella. mielestäänJ ihan pakko kommentoida emäntäni roolihah- Näkövammaisteatteri jää tauolle, olen jo varmaan eläk- Suosikkini on silti ollut Pieni talo preerialla ja sen toden- mon, Wittgensteinin puhetta todella painokkaasti hauk- keellä, kun teatteri pääsee seuraavan kerran siivilleen – Samanlaisia pareja kohtaa kadulla tämän tästä. He he- tuntuiset mutta niin romanttiset hahmot. Muistelen heitä kumalla ja ääntelemällä. Ihmisiä tämä nauratti kovasti esi- jos pääsee ollenkaan. Emäntäni on tästä kovin surullinen rättävät liikutusta ja kaipausta vanhoihin hyviin aikoihin. lähes päivittäin… Heistä tulee näin melkein oikeita henki- tyksen jälkeen karonkassa. Minuakin huvitti nuoren kolle- ja niin tuntuivat olevan hänen kollegansa ja Näkövam- Hento ja hauras olemus on täynnä elinvoimaa, kun rinnal- löitä. Ainakin minulle. Eikä siitä ole kuin pari sataa vuotta gan innokkuus. maisteatterin ohjaajakin. la astelee oma puoliso jo vuosikymmenten ajalta. On vai- kun Amerikan preeriaa valtasivat maahanmuuttajat. kea kuvitella heitä yksinään. - Palataan sitten... joskus", joku heistä totesikin surullises- Vastakohtaisuus nykyaikaan verrattuna tulee esiin vah- ti karonkan lopuksi. Vastassa oli apea hiljaisuus, vaikka Arki on nimenomaan se, joka yhdistää heidät ja saa hei- vimmin asenteissa ja moraalisäännöissä. Nykyajan melko karonkassa muuten mukavaa olikin. Ihmiset nauroivat ja dät näyttämään kiintyneiltä. Niin kädet kuin katse, mutta turmeltunut tapakulttuuri jää unholaan ja vallalle nouse- juttelivat paljon ja meille kolmelle teatterin opaskoiralle- myös kauniit eleet ja huolenpito kertovat yhteisestä, jo- vat yhtäkkiä ujot katseet, kauniit kasvot, hieno käytös… ja kin olisi tarjottu koirankeksejä, jotka julmat käyttäjämme kapäiväisestä elämästä. muutama vintiö sekä roistonketale. meiltä tosin eväsivät. Vettä kyllä saimme.
Pitkä yhteinen taival luo puitteet koskettavalle tarinal- Sitä aikaa ei silti voi koskaan saavuttaa uudelleen vaikka Tuo surullisenkuuluisa raha ja sen puute vaikutti myös tä- le. Siihen voi liittyä kuvia tai esineitä, jotka vahvistavat kuinka toivoisi. Siksi on kai tyydyttävä haaveilemaan his- män proggiksen harjoittelupaikkoihin. Koska Näkövam- kertomusta. Mielikuvitus tuo kuitenkin hienoimman säih- torian kulta-ajoista kuvien kautta. Sen voi tehdä milloin maisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen harjoitustilan keen eletyn elämän ympärille. Sanomattomat sanat vie- vain! vuokra maksoi mansikoita, siirryimme harjoittelemaan rittävät herkimmät onnen kyyneleet. Pengersalille Kallioon. Emännälleni ja minulle se oli iloi- nen yllätys: olihan Pengersali lähempänä kotiamme, eikä Katselija saattaa vaipua ajatuksissaan vuosikymmenten meidän tarvinnut matkustaa metrolla itään asti. Olin ele- taakse kuvitellen, millaista elämä oli viisikymmenluvulla. mentissäni saadessani luotsata emäntääni Hämeentien Nostalgia herää, mutta myös todelliset mielikuvat nouse- remontin esteiden seassa. Valitsin juuri näkövammaisia vat pintaan. Koko maisema muuttuu: se palaa vähän ker- varten suunniteltuja esteettömiä reittejä. Ne kun olivat rassaan taaksepäin kuin valokuva, josta värit katoavat. kätevämpiä. Kunpa meillä täällä kotisaarellammekin, jos- Mustavalkoisen sävyt paljastuvat ja saavat uutta sisältöä. sa koko ajan rakennetaan, rakennettaisiin myös näkövam- Pienimmätkin yksityiskohdat heräävät eloon. Juuri ne, maisille esteettömiä reittejä. Se helpottaisi myös meidän joihin kukaan aikalainen ei olisi osannut kiinnittää huo- opaskoirien työtä. Mutta siis takaisin Pengersalille ja har- miota. Ihmisten puhe, pihan äänet, kärryjen kopse, roik- joituksiin. Vaikka emäntäni ja minä pidimme tuosta pai- kuvat pyykkinarut, naisten leningit, miesten liian isot py- kasta, näkövammaisille näyttelijöille oli aika haasteellis- häpuvut, lasten haalistuneet polvihousut… ta muuttaa liikkuminen ja asemat esityksessä jälleen Ii- riksen tilaan sopiviksi. Pääsimme sinne nimittäin takaisin Samoin voi tehdä matkan menneisyyteen keskittymällä pariksi viimeiseksi harjoituskerraksi sekä kenraaliharjoi- piirongin päällä aina nojanneen tutun mutta niin vieraan tuksiin ennen esityksiä. kuvan sanomaan. Se voi olla jokaisella katselukerralla eri- lainen. Mustavalkoinen otos on kaikkea muuta kuin tylsä. Niin, taisin nyt olla viimeisen kerran opaskoiran ura- Se on elämää vangitseva pala entistä aikaa. ni aikana teatterikoirana. Vai oliko sittenkään niin, ku- ten Näkövammaisteatterin esityksessä kysyttiin. Ei tar- Niin harvoin tulee katselleeksi vanhoja valokuvia kenkä- vitsisi olla. Jos Näkövammaisteatteri saisi jostain si- laatikoiden kätköistä – niitä pitäisi oikein järjestellä kansi- tä rahaa, josta te ihmiset niin kovasti aina vaahtoat- oihin, jotta ne pääsisivät arvoiselleen paikalle. Omat par- te, minullakin olisi mahdollisuus nähdä vielä yksi Nä- haimmat muistot liittyvät juuri mustavalkoisiin – eivät kövammaisteatterin produktio ennen eläkepäiviäni. värikuviin.
Elämän meno juuri tässä ja nyt on se hetki, johon tulisi tarttua, ettei elämä valuisi hukkaan. Mitä jää jäljelle, jos katsomme vain tulevaan tai ainoastaan menneeseen? On tietysti ihmisiä, joille toinen näistä on läheisempi. Ehkä se tuottaa heille ilon ja tyytyväisyyden tunteen.
36 37 Riitta-Kaisa Jouko Sanat eivät mieti, ne Voipio Taideteoksia hiplailtiin Lehtonen HELMIKKO pimeässä PISTEITÄ humisten tulevat
ällä hetkellä julkaistaan hyvin paljon suoraan ammikuussa Suonenjoen näkövammaisten ker- taan. Molemmat huomasivat kohdanneensa sielunsiskon. korostaa Hietalahden tutkimus. "Huumori on erityinen omasta elämästä kertovaa kaunokirjallisuutta. hoon saatiin vieraita, kun kaksi kuvataiteilijaa Ajatus toteuttaa haptinen eli ilman näköä koettava kuva- kanssakäymisen muoto ja se ilmenee aina sosiaalisessa Tällainen autofiktiotyyli saattaa kirjailija Hen- tuli hakemaan eväitä taidenäyttelyyn pimeäs- taidenäyttely nousi keskustelusta, jossa toverukset pohti- kontekstissa". Nauru on tarttuvaa. Yksin nauraminen on riikka Tavin mukaan kaventaa perinteisen ta- sä. Juttutuokiosta kehkeytyi molemmin puolin vat kansantaruolentoa Näkkiä. Molemmilla oli vahva mie- outoa tai jotenkin patologista. Kukaan ei voi edes kutittaa rinakirjallisuuden keinoja. On vaara, että ker- antoisa, ja taiteentekijät, Anne Salmi ja Maija- likuva sen olemuksesta ja ulkonäöstä. itseään, vaan se vaatii kaverin. (niin&näin no 1) ronnanT monitahoiset keinot heitetään roskakoriin. "Teok- riittaT Karhulahti, sanoivat saaneensa paljon tietoa ja oi- Kirjailija Merete Mazzarella on matkustellut paljon jo sen pitäisi olla omalakinen olionsa", Tavi toteaa. Hän on valluksia vinkeistämme. Näkki on silmänkääntäjä, joka voi muuttaa muotoaan ja lapsuudesta alkaen. Isä oli diplomaatti ja vei perhettä kirjoittanut tunnustettua runoutta, mutta nyt hänel- olemustaan, vaikuttaa muulta kuin on. Omassa työskente- maasta ja mantereelta toiselle. Kahdeksanvuotias Mere- tä on ilmestynyt romaani "Tellervo". Se kertoo kioskissa Naiset halusivat selvittää, mitä tapahtuu sekä kuvatai- lyssään Anne Salmi ja Maijariitta Karhulahti sanovat usein te muutti Pekingiin, missä asui kahdeksan hyvää vuot- työskentelevästä opiskelijasta, joka haluaa etsiä itselleen teen esittämisen tavoille että omalle työskentelylle, jos olleensa saman muuntautumisen äärellä luodessaan eri ta. Hän koki vanhaa Kiinaa: perinteikkäitä, iäkkäitä talo- miehen. Tällaista lähinnä nuorille naisille tarkoitettua teokset koetaan täysin näöttä tunnustellen, haistaen se- materiaaleilla erilaisia mielikuvia ja tunnelmia. ja ja katuja täynnä iloista elämää. Hän kävi siellä luosta- viihteellistä aineistoa sanotaan chick lit -kirjallisuudeksi. kä kuunnellen. He saivat projektiin tukea Taiteen edistä- rikoulua, jonka opettajat olivat entisiä lähetyssaarnaajia Chick merkitsee tipua, slangissa tyttöä ja nuorta naista, miskeskukselta Pohjois-Savon taidetoimikunnan kautta. Työskentelyä yhdisti heille molemmille olennainen mate- ja nunnia. Se oli ennen kulttuurivallankumousta, mutta lit on lyhenne sanasta litterature, kirjallisuus. riaalin muokkaus ja tuntemus, vaihe jonka kauneutta tai Merete-tyttö näki itsensä Maon suuressa tapahtumassa Henriikka Tavi oli koulutukseltaan filosofi. Hän sai esi- Suunnilleen vuoden kestäneessä valmistamisvaiheessa karheutta katsoja ei saa yleensä kokea. Teoksillaan taiteili- Taivaallisen rauhan aukiolla. "Diplomaattiyhteisö oli hy- koisrunoistaan "Esim. Esa" Helsingin Sanomien kirjalli- materiaalivalinnat ja sommittelu tehtiin osittain pimeäs- jat halusivat antaa siihen mahdollisuuden ja jakaa näytte- vin suljettu", Merete Mazzarella kertoo. "Kiinalaiset eivät suuspalkinnon, kolmannesta runokokoelmasta "Toivosta" sä. Siinä taiteilijat ovat pohtineet visuaalisen maailman lyvieraalle jotakin omasta taidekokemuksestaan. saaneet edes puhua meille. Olen pohtinut palaisinko sin- tuli Kalevi Jäntin palkinto ja Tanssiva karhu -tunnustus. suhdetta tunto- ja muilla aisteilla työskentelyyn: Mikä on ne, mutta päättänyt että en. Kiina on muuttunut niin, et- Viihdekirjallisuus oli Taville ennalta vieraahko lajityyppi, kaunista haistaa? Mikä on harmonista koskettaa? Mitä en Minua viehätti kovasti muotojen ja materiaalien runsaus. tä haluan mieluummin säilyttää sen 3-millisissä filmeissä, jossa häiritsi mm. kuluttamisen alituinen läsnäolo. Kaik- halua näyttää? Mikä kokemus lopulta kertoo parhaiten? Teokset solahtivat ihanasti käsiin niin pehmeiden kuin ko- joita minulla on tallella." ki on vain shoppailua. Hän haluaa saada aiheeseen kriit- vempienkin aineiden ilmestyessä hiplattavaksi. Pehmoi- Nykyään hänen suosikkikohteitaan ovat Lontoo kir- tisyyttä mm. ironian keinoin. (Artikkeli julkaitu Kirjasto- Uurastuksen myötä teemoiksi muodostuivat kauneus, ih- sia ja sileitä töitä huomasin tutkivani pitempään. Olin tun- jakauppoineen ja San Fransisco, kun siellä on harvinai- lehdessä no 2) misyys ja näkeminen, joita taiteilijat teoksissaan tulkitsi- nistavinani oikeita esittäviä muotoja, jos kohta jotkin työt nen mahdollisuus kulkea kävellen. Luontoelämyksistä Huumorista on julkaistu Jarno Hietalahden teos "Huu- vat omalla käsialallaan. vaativat mielikuvitusta ja tulkintaa. hän mainitsee Norjan vuonojen ja Lofoottien jylhät mai- morin ja naurun filosofia". "Huumori edustaa korkeim- semat. Hän haluaa löytää matkoilla oman rauhansa, jossa pia ihmiselle ominaisia älyllisiä ja sosiaalisia toimintoja", Ja niin mansikkakaupungin kirjaston Kellarikalleria-näyt- Kauimmin viivähdin tasolle levitetyn, laajan villaisen työn voi lukea, kirjoittaa ja tarkkailla elämänmenoa. Tärkeäm- telytilan Harmaaseen saliin ripustettiin työt kuluneeksi ääressä. Ja eniten riemastutti taas nihkeämateriaalinen pää kuin kokea ulkoisia elämyksiä on kohdata ja löytää li- toukokuuksi. Nimeksi kokonaisuus sai Kosketa – kuvatai- työ, jonka arvelin esittävän mehikasvia, ehkä rahapuuta. sää itseään. (Mondo 5) detta pimeässä. Teosluettelon mukaan kookkaahko, maljakon ympärille Linnunrata on punnittu. Se on paljon laajempi kuin nä- loihdittu ilmestys oli kuitenkin nimeltään Luolasto. 7XNHPDVVDQlN|YDPPDLV kyvä kierteismuoto. Suurin osa kotigalaksistamme on sil- Kaikkiaan kymmenen erikokoista ja -materiaalista haptis- miä välttelevää pimeää ainetta. Punnituksen tulos on ta teosta löytyi mustien verhojen takaa. Erikoinen näyt- Samaisen Kellarikallerian Valkeassa salissa nähtiin yhtä ai- WHQNXOWWXXULWRLPLQWDD 1500 miljardia Auringon massaa. Pimeää ainetta on noin tely vaati myös erikoisjärjestelyjä, kuten että vain muu- kaa myös unkarilaisen taiteilijan, Péter Kisin, grafiikkaa, 90 prosenttia. Sen olemassaolo paljastuu, kun se vaikut- taa painovoimallaan näkyvään aineeseen. (Tiede 5) taman hengen ryhmä pääsi kerrallaan verhojen taakse ja maalauksia ja pienoisveistoksia. Osaa niistä pystyi tunnus- (5,.2,6385.8 että ammattitaitoinen valvoja oli kaiken aikaa saatavilla telemaan, ja niin vain tavoitin laukkaavan hevospatsaan, Rakkauden massaa – on se sitten näkyvää tai näky- ja että kädet piti pestä. joka lyhyen tutkiskelun jälkeen osoittautui oriksi. 9$$-$.26.,2< mätöntä, valoisaa tai pimeää – on pohdiskellut kirjaili- -N\Ol ja Hannu Mäkelä uusissa runoissaan (Parnasso 2). "Jostain Ohessa katsojille tarjottiin myös vaihtelevaa ohjelmaa, tunne tulee, hiipii sisään hiljaa/ ja asettuu heti asumaan esimerkiksi erilaisten näkörajoitteiden havainnollistamis- kuin vanha tuttu,/ mutta alkaa samalla myös ahdistaa sy- ta haittalasein sekä näyttelykokemusten kuvaamista piir- 7XNHPDVVDQlN|YDPPDLVWHQ AK-RAUDOITUS OY däntä." "Yö puhuu minulle omiaan,/ hiljaisuus ei ole sit- tämällä. NXOWWXXULWRLPLQWDD tenkään äänetön./ Kun kuuntelen voin jo kuvitella/ miten 0b176b/b hengität taas tuossa vierellä". Vielä runo "Maisema": "Taas Ainakin avajaisvieraita kiinnosti kovasti, miltä tuntuu kaipaan sinua niin,/ etten tiedä minne mennä, mitä teh- mennä pimeään ja havainnoida pääasiassa tuntoaistin -R YXRWWDDODOOD dä./ Kuinka löytää ne sanat,/ jotka avaavat sillan sinuun?/ turvin. Kukaan ei ainakaan myöntänyt pelänneensä koke- Mutta sanat eivät sitä mieti,/ ne tulevat humisten tuolta musta. Osa töistä lepäsi pöydällä, osa roikkui ilmassa. Vii- +DXWDXVWRLPLVWRMD 78581237,//,1(1/,,.(2< jostain/ ja tahtovat heti taikoa näkyviin/ koko aavan ava- memainittujen suhteen mietin, mahtaako kukaan säikäh- LQIR#WXUXQRSWLOOLQHQ¿ ran maiseman,/ joka viimein taas mielessä elää." tää törmätessään vapaasti killuvaan esineeseen. Sokeal- .XNNDNDXSSD Tällaista aineistoa on poimittu tämän kevään Pistepos- lehan siinä ei ole mitään uutta. 7ROYDQHQ2\ ti -lehteen. Tätä lehteä, kuten Kajastustakin, julkaisee Nä- kövammaisten Kulttuuripalvelu. Teoskokonaisuus oli kuopiolaistaiteilijoiden ensimmäi- .DXSSDNDWX/DSSHHQUDQWD nen yhteisnäyttely. He ovat tunteneet toisensa tanssihar- SXK Silmäoptiikka Kuusankoski, Kouvola, Hamina, Karhula, Inkeroinen rastuksen pyörteistä jo kauan ja vasta pitkän ajan jälkeen PDSH ODVX sattuivat kahvilassa puhumaan omasta taiteilijuudes- www.silmaoptiikka.À
38 39 Vastaaja: ......
HANSKINH SANAPÄHKINÄT RUUDUKON RATKAISU KEVÄTRUUDUKKO Osoite: ......
......
Tällä kertaa jätämme kulttuuripersoonien nimistä vokaalit pois. Montako tunnistat pelkkien konsonanttien avulla?
1. VnLnn kirjailija 2. LssPst näyttelijä 3. llrnn näyttelijä, lausuja 4. kslGllnKlll taidemaalari 5. PkkHlnn taidemaalari 6. kKrsmk elokuvaohjaaja 7. lvrlt arkkitehti 8. nnSwn kirjailija 9. pl eli SmPppnn kirjailija, pakinoitsija 10. ll eli VnNrtv pakinoitsija 11. lvVrt laulaja 12. nnP laulaja 13. JrmHnnnn oopperalaulaja 14. KrstJv kääntäjä RUUDUKON VOITTAJA ONNEA VOITTAJALLE! Talviruudukon arvonnassa voit- 15. JnSbls säveltäjä ti Kajastuksen vuosikerran Marja-Liisa Järvinen, Loi- maa. Voit vastata kahdella tavalla: irrota täytetty ruu- 16. nt Knrd nh valokuvaaja dukko tai kirjoita paperiin keltaisille riveille muodostu-
vat sanat, lisää nimi- ja osoitetietosi ja laita vastauk-
16. Into Konrad Inha Konrad Into 16. sesi 30.7.2019 mennessä osoitteella Kajastus, Marjanie- 15. Jean Sibelius Sibelius Jean 15. mentie 74, 00930 HELSINKI. Kirjoita kuoreen lisäksi sana
"Kevätruudukko”. Oikein vastanneiden kesken arvom-
14. Kersti Juva Juva Kersti 14. me Kajastuksen vuosikerran. HUOM! Voit vastata myös
13. Jorma Hynninen Hynninen Jorma 13. sähköpostitse lähettämällä keltaisille riveille muodos-
12 Anna Puu Puu Anna 12 tuvat sanat ja osoitetietosi: [email protected]
11. Olavi Virta Virta Olavi 11.
10. Olli eli Väinö Nuorteva Nuorteva Väinö eli Olli 10.
9. Aapeli eli Simo Puupponen Puupponen Simo eli Aapeli 9.
8. Anni Swan Swan Anni 8.
7. Alvar Aalto Aalto Alvar 7.
6. Aki Kaurismäki Kaurismäki Aki 6.
5. Pekka Halonen Halonen Pekka 5.
4. Akseli Gallen-Kallela Gallen-Kallela Akseli 4.
3. Ella Eronen Eronen Ella 3.
2. Lasse Pöysti Pöysti Lasse 2.
1. Väinö Linna Väinö 1.
OIKEAT VASTAUKSET OIKEAT HANSKIN SANAPÄHKINÄN SANAPÄHKINÄN HANSKIN
Taidekesä kutsuu: Essi Peltonen: Wild swan, Salmela. Lisää keskiaukemalla.
40 41 NNäkövammaistenäkövammaisten kkulttuuritoiminnanulttuuritoiminnan hyväksihyväksi NNäkövammaistenäkövammaisten kkulttuuritoiminnanulttuuritoiminnan hyväksihyväksi
Autoilija Esko Hakanpää Kiinteistöhuolto ja AACDCD Katse 10 Kokemäki Hautaustoimisto p. 09-396041, www.annanpura.fi p. 0400-226322 Strandvall Skrubbackantie 4 p. 045-2323235 Kuusamo Kruunupyy p.0400-857781 Kuopio Autokorjaamo p.0400-690671 Kemi www.kiinteistohuoltooikarainen.fi www.keminmaanauto.com p.0400-862261 www.kkdmotorsport.com Jakari www.strandvall.net p.0400-241898 www.arkrakta.fi Kissankulma 2 Kempele p. 0400-472106 Lohja p.0400-689646 KUORMA-AUTO www.asbestisaneerauslahdelma.fi www.autokorjaamoja- KAIVINKONE TRAKTORIURAKOINTI Konsultointi Kotkan Merikannontie 8 H:ki p. 0400-760049 www.caferegatta.fi Kolarikorjaamo KAPPALETAVARA- Reijo Turunen Metallityöt Oy J. Auvinen NOSTOT 30 TM Renkoontie 17 Sysmä KULJETUS Turuntie 2 Kankitie 19 Kotka p.05- MAANRAKENNUS Katajaranta 2284270, 0400-654739 A JA T MYYRY OY DAMADOS OY Elun Taxi Oy p.0500-921656 Suorannantie 14 Lehmo Kivivuorenkuja 5 F p.0400-171140 Vantaa p. 045-27575625 Erik Friberg 0400 471 770 Miikael p.0400-274962 Vantaa p.050-3920004 040 746 6227 p.0400-974999 EEFHFH Teollisuuskatu 11, Lohja 08150 Jan-Erik [email protected] 0400 485 839
Hammaslaboratorio Erikoishammasteknikko Kuljetusliike Jorma Alatalo Kuljetus Laurinkatu 57 Lohja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Finnspice Oy Hakkion Paja Rafael Danielsson p.0400-990787 Erkki Hartikainen Perkkoonkatu 9 Yli-Vallintie 1101 A. Lindholm & Kumpp.Ky Vesitorninkatu 2 C p.040-5458081 Hillakuja 5 Tampere Kangasniemi Rehtorinpolku 3 lohja Huoneistosiivous Sillman Ky Kotka p.05-266214 p.0400-620240 Yli-Valli p.0400-477345 Kannus p.0500-560258 p.0400-340057 p.09-5632713 H:ki p.040-5135538 www.hssillman.fi www.kuljetusdaniels- www.kujetusliikemonkkonen.fi son.websites.fi www.kuopionkotifysio.fi
Helsingin Itäkarjalan Trans Oy Kivitekniikka Oy IIJJ Porthanintie 5 L Tohmajärvi Niittyrannankuja 4 H:ki p.050-3779618 p.044-7234731 p.0400-423900 p.040-5803767 Ylöjärvi www.kustcar.fi p. 0440-714600 JARI HOLMBERG www.jasper.fi Autohuolto BMW, HONDA, www.lahdentakka.fi NISSAN, SUBARU Kymenlaakson Jäte Oy www.kynlaaksonjate.fi Laajasalon Lasi Oy Pyymosantie 5 Vantaa p.09-3744100 www. laajasalonlasi.fi JB-KULJETUS OY JT-Export Oy Ltd JR-Nuohous Tmi Leijukuja 13 Varkaus p.0400-502386 Myllylammentie 45 p.0400-673285 LR Palvelu Oy Kirkkonummi p.0400-500986 p.050-5904996 www.jt-export.com Helsinki www.jmild.fi p.0400-152182 p.050-4956627 Sähkölaitteiden www.lehmontaksipalveluvirta.fi www.jb-kuljetus.fi (lattiapinnoitteet) korjaus ja Huolto
Martikainen Jätehuolto K Karstaamo Maansiirto Marjut Louhula Oy Purhonen M K.T. Hiltunen Tmi Jousitie 11 E 12 Mika Tmi Arokivi Oy Kotkankatu 3 C L 6 H:ki Parrukuja 4 Vantaa Vantaa Sienikatu 4 B 7 p.0400-434185 Latukatu 2 Varkaus Kerava www.asennuspojat.fi p.09-6948040, p.040-5340121 p.0400-462944 p.0400-176180 050-46563300 Kirjanpitopalvelut p.0400-658174 Maanrakennusliike Kaivinkoneurakointi Kari Nyysti Uusi-Nopontie 99 Koneurakoitsija Hyvinkää Merijärven Taksipalvelu KAJ WINQVIST T. Lindström Oy Kaihdinpiste-Helsinki p.0400-456283 p.0400-633975 Saaristotie 6433 Korppoo Merijärvi Saarisell Oy p.0400-225250 Köyliö www.matkajortikka.fi p.0400-827243 www.salekaihtimet.fi p.040-5435350
42 43 NNäkövammaistenäkövammaisten kkulttuuritoiminnanulttuuritoiminnan hyväksihyväksi NNäkövammaistenäkövammaisten kkulttuuritoiminnanulttuuritoiminnan hyväksihyväksi
TILAPALVELU Metallityö Metsäkoneurakointi Mäntsälän AKIM & POIKA J. Annala Oy Matti Jääskeläinen Hautauspalvelu Oy Löyda oikeat ratkaisut raken- Matkontie 204 B Vanha Porvoontie 4 nustarpeisiisi. Haluatko ehostaa Rapinkorventie 15 Mäntsälä p.0400-491476 pihasi? Meiltä saat ammattilais- Nokia p.010-8324300 Kerimäki p.0400-208048 H:linna p.0400-890842 Orimattila ten neuvonnan. Kaikkea kivestä, p.040-7576057 Jyväskylä [email protected] www.tendac.fi myös luonnonkivimuurit ja www.tilitoimistojauhiainen.fi p.0400-937404 H:ki p.0500-172508 www.maki-uuro.fi portaat! www.tiori-kuljetus.com p.0400-422032 Tammisaari www.tilapalvelu.fi
NNPP Tmi Apukoti Tmi Esko Haiko Vallikallion Espoo Kotojärvenkartano 18 Laatoitus Oy p.040-7150339, Laukkoski Salpakuja 2 Vantaa Hipiäisentie 2 C 5 Polartherm Oy p.0400-330319 Torvinen 0400-442706 Espoo p. 040-5004015 p.040-9313851 Espoo p.0400-818605 Polarintie 1 Luvia p.0400-471656 www.apukoti.fi www.tr-kaluste.fi p.02-5292100 www.kuljetusruuska.com www.nuohoojaeeropartanen.fi R p. 010-3955900, www.opaskoirakoulu.fi
Pihlajatie 18 Rajamäki Raahen Koti p.0400-810729 ja Siivouspalvelu Näkövammaisteatterin www.puutbois.fi Sarkatie 1 B 17 Raahe p.0500-583978 p.09-54049111, 09-5404910 Espoo www.perkkaanhuolto.fi
Rakennuspalvelu katsomossa Rakennusarkkitehdit Taina ja Matti Valkeavirta Tapio Niemelä Adlercreutzinkatu 23 Leinikkitie 3 Korpilahti Rakennusurakointi p.0400-385363 Rakennus Porvoo P.040-5435350 Jari Kupiainen Marko Myllypakka Aihe: Näkövammaiste- Kaaponkuja 5 Tampere p.050-5356980 atterin näytelmä: Bussil- Rakiratamo Oy R-Tilipalvelu Oy p.0400-625921 Äänekoski linen mystikoita, ensi-il- Ratamotie 52 Oulu Satamakatu 4 Tampere www.elementtiasennukset.fi p.0400-681423 p.0500-464851 www.urakointimyllypakka.fi ta 24.4.2019, Iiriskeskus, Braille-Sali
Seija Rajala Tmi Teksti: Asta Torpo S Paavalintie 2 Kurikka Siivousliike Hel-Jo Kuvat: Kalle Kiviniemi p.040-5782395 Kotka Työvaatteet ja p.050-5615740 nsi-ilta on pääsiäisen jäl- Sähkösuunittelu p.040-8472117 Vantaa keisen viikon keskiviikkona. Jukka Laamanen Metsäkoneiden www.seutula-vpk.fi Seuralankatu 7 Mikkeli Jos olet kiinostunut VPK Edellinen viikko on ollut hil- p.0400-657033 suojukset -toiminnasta ota yhteyttä. jainen viikko, mutta nytkin on kovin hiljaista. Pääsiäi- Enen on tänä vuonna myöhään ja seu- raavan viikon keskelle pakkaa jo vap- SL-RakSa Tiimi Sähkö Wathèn Oy TTVV Taksi pu ja kaikki kynnelle kykenevät ovat Epilänkatu 65 C T Vanajantie 13-15 C 9 häipyneet kaupungista. Tampere A-M Klemettilä Helsinki Piispanpolku 5 Joudun odottelemaan näytöksen al- p.040-5201842 p.0400-305414 kua neljä tuntia pistekirjoituksen tun- www.raksatiimi.fi Lapua p.0440-667510 tien jälkeen, mutta sen ansiosta eh- Taimiviidakko Oy din kerrankin tutustua käsiohjelmaan Latosuontie 37 kunnolla. Ja kerrankin on käsiohjelma Renko pisteillä, ettei tarvitse etsiskellä ke- Taksi Harri Kaukola Taksipalvelu Mertanen p.050-5255810 tään ääneen lukijaa. p.040-7240058 Kaavintie 107 Hukkala Ensi-iltaan valmistautuminen on ki- Asikkala p.0400-372396 helmöivää. Olen kiinnostunut esityk-
44 45 Kiitos ja kumarrus: Kasper Oja, Anniina Latikka, Riikka Hänninen, Joose Ojala, Marianne Tenhami ja Jari Gusev. sistä, jotka eivät ole valtavirtaa. Usein saa nähdä opiske- 1990-luvun kirjeiden lomaan oli sijoitettu riemukkaat lijoiden tai muuten villien ja vapaiden ryhmien esittämi- kohtaukset bussista, jossa 2000-luvun tyyliin väki seurus- nä suoranaisia helmiä, varsinkin jos näytelmät ovat ryh- telee kännyköidensä kanssa, ja aidon tuntuinen sohvape- män omatekemiä. runaporukka kommentoi hersyttävästi telkkariohjelmia. Ohjelma on lupaava. Ohjaaja Anu Aaltonen on käyt- Pitäisiköhän sitä minunkin ruveta katsomaan, siis kuunte- tänyt gradunsa aineistona olleita kirjeitä lähtökohtana. lemaan, sohvaperunoita? Hän on pyytänyt ihmisiä kirjoittamaan merkittävistä ko- Riikka Hänninen vastasi näytelmän kohokohdasta: lau- kemuksistaan. Kirjeet ovat vuodelta 1999. lusta, joka kertoi Estonian ja kaksoistornien turmista. Riik- Kuinka kenelläkään voi olla tallella jotakin viime vuo- ka saa varmasti esittää tätä muulloinkin. Minun on tun- situhannen viimeiseltä kymmeneltä? Ja varsinkin gradu- nustettava, että tässä kohdassa näytelmää kihosivat kyy- materiaalia. Minun graduni materiaalilla on varmaan läm- neleet silmiini. mitetty saunaa jo 1980-luvulla, mutta tuskin se on pala- nut kovin hyvin, niin tylsä se oli. Tai sitten se on jonkun Näytelmän loppu oli vaikea. Siinä esitettiin pitkä Paul muuton yhteydessä päässyt roskiksen kautta gradujen Celanin runo saksaksi. En ymmärtänyt sitä ja jälkeenpäin taivaaseen. tutustuessani suomennokseen, en ymmärtänyt sitäkään. Näin sitä tässä iässä saa tietää, että graduaihe voi olla Mutta olen ottanut asiasta selvää ja nyt tiedän jo paljon kiinnostavakin. Myös ohjelman lähteet ovat kiinnostavia. enemmän. Käviköhän siinä niin, että rakastettava moder- Kirjoittajissa on avaruustutkijaa, filosofia, fyysikkoa, psy- nisti Paul Celan sai kumottua Wittgensteinin väittämän, kiatria ja sokerina pohjalla moderni runoilija Paul Celan. että siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava? Vähän jännittää, kun tämä esitys ei ole kuvailutulkat- Ainakin minä haluan uskoa niin. tu, mutta innolla menen katsomaan – siis kuuntelemaan. Vanhastaan muistan, että Anu Aaltonen on saanut näyt- No, en oikein pysynyt kärryillä näyttämöltä kuuluvien telijöistään irti luontevampaa puhetta ja liikettä, kuin esi- äänien kanssa, mutta olen niihinkin tutustunut katsomal- merkiksi Helsingin työväenopiston näyttelijöistä on ir- la netin videota näkevän avustajan seurassa. ronnut. On tehnyt mieli kysyä, miten hän sen tekee. So- Summa summarum! Näytelmä sai minut syventymään keille kun ei voi näyttää eteen. Se on hänen ammattitai- Paul Celanin tuotantoon ja kiitos siitä! Muutenkin näytel- toaan. mä oli niin hyvä, että toivon, että esitätte sitä muillekin Näytelmä alkaa juhlallisella esittelypuheenvuorol- kuin meidän liittomme väelle. la. Näytelmän henkilöt pitävät näyteluentonsa juuri niin Te ette todellakaan aliarvioi katsojianne! Hyvä! tönkösti kuin yliopiston professorit virkaanastujaisluen- tonsa. Riikka Hänninen rutinoituneena esiintyjänä irrot- Jos kiinnostuksesi heräsi, voit tutustua näytelmään youtu- telee reippaasti. Hänen luentonsa aihe olikin yhtä tylsä bessa: https://www.youtube.com hakusanalla Näkövam- kuin minun graduni, ja kaipasikin vauhtia. Marianne Ten- maisteatteri. hami kykeni ilmentämään Ludwig Wittgensteinin ahdis- tuneisuutta niin hyvin, että olisi voinut kuvitella hänellä- kin olevan luuranko kaapissaan.
46 47