ESTER Ståhlberg (Ent. Hällström, Os Elfving) LAURI

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

ESTER Ståhlberg (Ent. Hällström, Os Elfving) LAURI

Sotamuseo/Puolustusvoimat Sotamuseo/Puolustusvoimat KAARLO JUHO STÅHLBERG LAURI KRISTIAN RELANDER Puoliso: ESTER Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving) Puoliso: SIGNE Relander (o.s. Österman) PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla. Sotamuseo/Puolustusvoimat Sotamuseo/Puolustusvoimat PEHR EVIND SFINHUFVUD KYÖSTI KALLIO Puoliso: ELLEN Svinhufvud (o.s. Timgren) Puoliso: KAISA Kallio (o.s. Nivala) PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla. Sotamuseo/Puolustusvoimat Sotamuseo/Puolustusvoimat RISTO RYTI CARL GUSTAF MANNERHEIM Puoliso: GERDA Ryti (o.s. Serlachius) Puoliso: ANASTASIA Mannerheim (o.s. Arapova) PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla. Sotamuseo/Puolustusvoimat Sotamuseo/Puolustusvoimat JUHO KUSTI PAASIKIVI URHO KEKKONEN Puoliso: ALLI Paasikivi (o.s. Valve ja Hildén) Puoliso: SYLVI Kekkonen (o.s. Uino) PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla. Sotamuseo/Puolustusvoimat Sotamuseo/Puolustusvoimat MAUNO KOIVISTO MARTTI AHTISAARI Puoliso: TELLERVO Koivisto (o.s. Kankaanranta) Puoliso: EEVA Ahtisaari (o.s. Hyvärinen) PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla. © Tasavallan presidentin kanslia,© Tasavallan kuvaaja: Irmeli Jung presidentin kanslia,© Tasavallan kuvaaja Heiskanen Pasi TARJA HALONEN SAULI NIINISTÖ Puoliso: PENTTI Arajärvi Puoliso: JENNI Haukio PRESIDENTTIVISA | PRESIDENTTIEN VIRALLISET VALOKUVAT | CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 | RyhmäRenki.fi Kuvien manipulointi sekä käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Kuvia ei saa hyödyntää sopimattomalla tai hyvän tavan vastaisella tavalla..

Copy Link

Recommended publications

Latvian–Finnish Economic Relations 1918–19401
71 https://doi.org/10.22364/hssl.28.1.05 LATVIAN–FINNISH ECONOMIC RELATIONS 1918–19401 Viesturs Pauls Karnups Dr. oec. Abstract This article provides an overview of Latvian-Finnish economic relations in the interwar period. In the interwar period, economic relations between Latvia and Finland were mainly confined to foreign trade, although there were some investments in Latvia from Finland as well. Latvia declared its independence in 1918, however normal trade with Finland did not commence until 1920 after the end of the Latvian War of Independence. It ended with the outbreak of the Winter War in 1939. Latvia’s foreign trade in relation to Finland was more or less regulated by the 1924 Commercial and Navigation treaty, as well as the 1936 Commercial Agreement. Latvia’s main imports from Finland in the interwar period were textiles and textile products, metals and metal products, cellulose, paper and paper products, agricultural machinery, and knives and knife products, whilst Latvia’s main exports to Finland were rubber products, gypsum, bone meal, paint and paint products, seeds, radios and linoleum. In general, trade and thus economic relations were of marginal significance to both countries in the interwar period due mainly to the similarities of their economic structures. On the other hand, Latvia had fairly intensive relations with Finland in the political, social and cultural spheres. This was mainly due to the fact of geographic propinquity, and Finland’s special relationship to Estonia, which was Latvia’s neighbour and closest ally. Keywords: Latvia, Finland, economic relations, interwar period Introduction Although Latvians had had sporadic contact with the Finns in previous centuries, especially after Finland was annexed to the Tsarist Empire, it was in the aftermath of the 1905 revolution and during WWI that a large number of Latvian intelligentsia (writers, public figures, etc.) found refuge in Finland.2 After WWI and into the 1920s, Finland was regarded as a Baltic State along with Estonia, Latvia, Lithuania and to a lesser extent Poland.
[Show full text]
The Managerial Cube
ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun maintain or improve the position of the organiza terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
[Show full text]
Soldiering and the Making of Finnish Manhood
Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
[Show full text]
Presidential Elections 2018
Elections 2018 Presidential elections 2018 First election, preliminary information Sauli Niinistö was elected President in the first election in 2018 In the first election for the President, Sauli Niinistö received the majority of the votes cast and was elected the President of the Republic of Finland. The candidate of a constituency association, the incumbent president Niinistö received slightly over 1,874,000 votes in the election, that is, 62.7 per cent of all votes cast. Pekka Haavisto, the candidate of the Green League, received the second most votes (nearly 371,000). Haavisto’s share of votes cast was 12.4 per cent. The difference between the two candidates with most votes cast was thus around 1,500,000 votes and 50.3 percentage points. Helsinki 30.1.2018 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. Support for the presidential candidates in the Presidential election 2018, first election, and support for the corresponding party in the Presidential election 2012 and the Municipal elections 2017, % Sauli Niinistö/constituency association B (corresponding party KOK), Paavo Väyrynen/constituency association A (corresponding party KESK) Niinistö’s share of votes cast was 25.7 percentage points higher than in the first round of the Presidential election in 2012. The support for Niinistö was 42 percentage points greater than the support for the Coalition Party used as his corresponding party in the Municipal elections 2017. In turn, Haavisto's share of votes cast was 6.4 percentage points lower than in the 2012 Presidential election. However, Haavisto's share of votes was almost the same (only 0.1 percentage points lower) as the share of votes cast for the Green League in the Municipal elections 2017.
[Show full text]
Lauri Kristian Relanderin Elämäkerta
»Kansanvaltaisesti hallitussa maassa ei valtionpäämiehen sovi vetäytyä jonkunmoiseen valtataistelujen juhlalliseen eristäytyneisyyteen linnan muurien sisälle. Mitä enemmän hän liikkuu kansan keskellä nuoressa nisonen © pertti parissa, sitä parempi. Henkilökohtaisessa erkki vasara seurustelussa hän oppii tuntemaan kansan ja tasavallassa kansa hänet. Esittely ei silloin jää kummaltakaan puolen yksinomaan sanomalehtikirjoitusten ja lauri kristian relander (1883–1942) oli aikansa poliittinen komeetta: raskailta kuulopuheiden varaan.» alle kolmikymppisenä kansanedustajaksi, sitten Viipurin läänin maaherraksi ja tuntuivat (lauri kristian relanderin muistelmien 41-vuotiaana tasavallan presidentiksi vuonna 1925. käsikirjoituksesta) askeleet Jo ennen yllätyksellistä vaalia hänen omassa puolueessaan, maalaisliitossa, »Voiko kukaan valtiolliseen elämään perehtynyt taisteltiin vallasta. Relanderin vastavoimana oli Kyösti Kallio, eivätkä miesten erkki vasara ja lisäksi rehellinen kansalainen hyvällä välit myöhemminkään lämmenneet. Lauri Kristian omallatunnolla väittää, että Suomessa kansa Itsenäisen Suomen varhaisvuodet olivat kiihkeiden kamppailujen valitsee valtiolliset luottamushenkilönsä t.s. ja kansanliikkeiden aikaa: vasemmisto nosti päätään, äärioikeistosta Relanderin raskailta että kansantahto ratkaisee presidentti- ja tuli mahtitekijä, ruotsinkieliset vaativat oikeuksiaan. Ulkopolitiikassa Valtiotieteiden tohtori erkki vasara eduskuntavaalien tulokset. Tuskin. Koko haasteellisimpia olivat kitkaiset idänsuhteet, mutta valtiovierailuilla ja
[Show full text]
Presidenttien Elämäkertatyöryhmän Mietintö
Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 30.6.2008 Tekijät Presidenttien elämäkertatyöryhmä Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivä Raporttisarjan julkaisu Valtioneuvoston kanslia 16.1.2008 Julkaisun nimi Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Tiivistelmä Valtioneuvoston kanslian asettama presidenttien elämäkertatoimikunta on selvittänyt Suomen presidenttien elämäkerrallista historiantutkimustilannetta. Työryhmä on todennut nykyisen tutkimustilanteen olevan moninainen ja monilta osin puutteellinen. Työryhmä mietinnössään esittää, että osana Suomi 100 -juhlavuoden juhlistamista julkaistaisiin yhtenäinen elämäkertasarja presidenteistä Ståhlbergistä Koivistoon (9 osaa). Tutkimustyötä johtaisi pitkäjänteisesti sitoutunut ja tieteellisesti pätevä toimikunta, joka valitsisi elämäkertojen kirjoittajat ja hyväksyisi tutkimukset julkaistaviksi. Elämäkertojen kirjoittajiksi valittaisiin yksi kokenut tutkija elämäkertaa kohden, jolta edellytettäisiin tutkimuksessaan tarkkoja lähdeviittauksia ja primaariaineiston käyttöä. Teokset julkistettaisiin juhlavuoden alkupuolella vuonna 2017. Avainsanat Avainsanatelämäkerrat, presidentit, poliittinen historia, tutkimus Sarjan nimi ja numero Kieli Kokonaissivumäärä Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Fi 26 ISBN (nid) ISBN (PDF) ISSN 978-952-5631-87-6 978-952-5631-88-3 - Kustantaja Painopaikka Valtioneuvoston
[Show full text]
Rights Url: Please Cite the Original Version
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Lähdesmäki, Tuuli Title: Aesthetics of Geometry and the Problem of Representation in Monument Sculpture Year: 2017 Version: Copyright: © Springer International Publishing AG 2017 Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Lähdesmäki, T. (2017). Aesthetics of Geometry and the Problem of Representation in Monument Sculpture. In K. Fenyvesi, & T. Lähdesmäki (Eds.), Aesthetics of Interdisciplinarity : Art and Mathematics (pp. 275-290). Birkhäuser. https://doi.org/10.1007/978-3-319-57259-8_17 Aesthetics of Geometry and the Problem of Representation in Monument Sculpture Tuuli Lähdesmäki Abstract Since the 1920s and 1930s, constructivist and concretist visual art movements have stressed geometric forms, proportions and orders as a base for artistic expressions and aesthetic experiences. After the World War II geometric form was adopted to the public sculpture. Abstract, geometrically constructed sculpture was also used in commemorative functions in modern monument art. The combination of the commemoration of a significant historical event or a national hero, and the aesthetic ideas based on constructivist or concretist art movements caused a lot of debates and confrontations in many Western countries. In particular, the interpretation of abstract monuments problematized: abstract monuments were often interpreted (or tried to be interpreted) as metonymic or metaphoric depictions or more or less symbolic images of the person or event for whom they were erected. The idea of representation or the symbolic meanings, however, contradict the principles of constructivist and concretist visual art movements.
[Show full text]
Suomen Presidentit
[Type text] SUOMEN PRESIDENTIT Henkilöt: Kaksi juontajaa, Hitler ja Suomen presidentit (12). Kesto n. 10 minuuttia. Kaksi juontajaa odottelee lavalla presidenttejä, jotka vuorotellen saapuvat paikalle. Presidenteillä on toisella kädellä tikusta kiinni pidettävä näköisnaamari ja sopiva vaatetus. Sama henkilö voi esittää useampia rooleja, kuten meillä, ja naamarin taakse voi kirjoittaa repliikit, jotta ei tarvitse hermoilla unohtamista. Finlandia soi… (Ståhlberg harhailee jonkin ajan kuluttua paikalle, ja musiikki loppuu.) ST: Mitä maaperää presidentilliset jalkani tallaavat? Juontaja: Tännepäin, tännepäin. Tulepa vähän kertomaan itsestäsi. ST: Hyvää päivää. Minä olin Suomen ensimmäinen presidentti. Nimeni on Kaarlo Juho Ståhlberg. JT: Kauanko on siitä, kun olit presidentti? ST: Siitähän on lähes sata vuotta eli tarkalleen ottaen 94 vuotta. JT: Suomihan itsenäistyi Venäjän vallan alaisuudesta pari vuotta aikaisemmin eli.. JT: Kuka yleisöstä tietää, milloin Suomi itsenäistyi? (Ståhlberg poistuu.) (No, sehän oli 1917) JT: Kukas se sieltä tulee? RL: Kiire, kiire… Ei ehdi. (Kulkee edestakaisin levottomasti.) JT: Tässä on toinen Suomen presidentti Lauri Kristian Relander. RL: Kiire, kiire …. Ei ehdi. Tulin juuri Norjasta, pitää lähteä Ruotsiin. JT: Lauri Relander kävi usein vierailuilla ulkomailla. Tavallisen kansan mielestä Relander matkusti liikaa. Häntä alettiin siksi kutsua Reissu-Lasseksi. JT: Mutta hän teki oikeasti vain viisi matkaa. RL: Kiire, kiire … pitää lähteä Ruotsiin, kun sain halvan lipun Silja Linelta. (Poistuu.) JT: Svinhufvudhan se sieltä tulee! SF: Olipa Siperiassa viileä ilmasto, kun minut sinne karkotettiin 1914. Vieläkin viluttaa. JT: Tässä on Suomen 3. presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Hänen presidenttikaudellaan 1930- luvulla Suomessa oli levotonta. SF: Minua kutsuttiin Ukko-Pekaksi, enkä tehnyt yhtään valtiovierailua. (Kallio saapuu.) [Type text] KK: Kautta viiksieni, viekää jo tuo Svinhufvud pois täältä! SF: Hienot viikset Kallio.
[Show full text]
Leader, Builder and Defender of the Armed Forces Jaeger General Hugo Viktor Österman (1892–1975)
SUMMA – SUM Leader, Builder and Defender of the Armed Forces Jaeger General Hugo Viktor Österman (1892–1975) WHO WAS HUGO ÖSTERMAN? Hugo Viktor Österman was the third Commander-in-Chief of the Finnish Defence Forces. To the present generation, the assessment of Österman’s work has remained somewhat unclear if not outright unjust. To a large extent, this is due to the obscure events of the Winter War. People tend to have forgotten the brilliant military career of General Österman during the two decades between the War of Independence and the Winter War. In his central positions as the Infantry Inspector (1928 to 1932) and Commander- in-Chief of the Armed Forces (1933 to 1939), his influence in building the army that entered the Winter War was maybe greater than that of any other person. In the war, he was appointed to lead the defence at the main theatre of war, the Karelian Isthmus, as the Commander-in-Chief of the Isthmus Army. Serious differences of views with Supreme Commander Manner- heim made Österman’s leadership difficult already during mobilisation (YH, or Extraordinary Exercises). The friction in collaboration continued during the first days of battle with protective forces and finally developed to an outright confidence crisis in February 1940. At that point, General Öster- man saw that his only option was to resign on the plea of personal health reasons. In addition to the friction with the Supreme Commander, Hugo Österman’s leadership was hampered by the impulsive measures of Harald Öhquist, Commander-in-Chief of the 2nd Army Corps.
[Show full text]
Hietaniemi Cemetery 1 Carl Gustaf Mannerheim 16 Urho Kekkonen 32 Uno Cygnaeus 48 L
The Cemetery of the Guard of Finland The new area Bus stop The old area Hietaniemi area Tram stop HIETANIEMI Graves of artists The Urn Grove Metro station Gate to the ce- Car park metery Block CEMETERY 1 numbers U = The new area (blocks U1–U25B) SK = The Cemetery of the Guard of Finland U = The Hietaniemi area (blocks U26–U42) UL = The Urn Grove V = The old area (blocks V1–26) Block Row Plot 5 16 THE URN GROVE Hietaniemi 63 beach 4 10 15 3A 17 9 62 3X 2 14 8 13 7 1 61 12 Office 1 The small and 11 large chapel of 6 6 the crematorium 36 Hietaniemi chapel 5 32 6X Heroes’ Cemetery 7 37 25B C 17 Bell tower M 33 25 16 19 14 18 The new maintenance 40 15 24B building D 29 42 A Hietaniemenkatu 13 E 3 HIETANIEMI 24 B 1 F AREA 26 41 2 39 34 21 20 4 30 22 G H I 12 22 O etu-TÖÖLÖ J K L 26 25 13 35 8 27 15 23 Arkadiankatu 12 11 13B 10 31 P 14 9 17 11 THE NEW CEMETERY 28 24 8 28 29 N 9 13C N 10 7 16 30 19 31 32 Veterans’ Cemetery 27 6 The main promenade Memorial grove for the Karelians 6A 18 34 Q 5 33 Area for scattering of ashes 20 Kuusilehto 21B 2 36 Mechelininkatu 4 R 39 21 38 21B Fountain 1 21X S 40 1B 35 41 21 23 37 The old cemetery 21C maintenance building 21 42 21A 26 25 24 23 22 43 21 20 19 45 13 44 8 14 16 17 18 15 12 46 48 11 47 50 49 10 THE OLD CEMETERY 9B The old chapel 52 9 51 7 60 1 53 3 2 6 58 54 55 59 57 4 Lä 5 56 nsiv äylä Lapinlahdentie 24 8 U T Ruoholahti, Kamppi 2 1 The Orthodox THE CEMETERY OF THE Cemetery editor Salla Korpela GUARD OF FINLAND graphic design 4 3 Advertising agency Poppius & Co Translation kamppi Maris Multilingual Published by the Parish Union of Helsinki, 2015 Porkkalankatu www.helsinginseurakunnat.fi/ hautausmaat RUOHOLAHTI Notable people buried at Hietaniemi Cemetery 1 Carl Gustaf Mannerheim 16 Urho Kekkonen 32 Uno Cygnaeus 48 L.
[Show full text]
Harri Holma's Diplomatic Career in France
Suffering what they must? Harri Holma’s diplomatic carrier in France (1927- 1943) as a case study in small states’ relations with Great Powers Paper presented during the 21st Conference on Baltic Studies: Baltic Crossroads: Examining Cultural, Social and Historical Diversity, Indiana University, Bloomington, May 29-31, 2008 Louis Clerc Department of Contemporary History University of Turku [email protected] This paper is a draft, meant for oral presentation, and as such unfit for publication. It should not be quoted or used without the author’s permission. For comments or critics on the content of the paper, please direct correspondence to Louis Clerc, Department of Contemporary History, Arwindssoninkatu 1, rak, 11, 20014 TURUN YLIOPISTO, Finland, or to [email protected]. Abstract When considering the international position of the Baltic region’s smallest states, the most striking feature is their dependency on Great powers’ politics. From Estonia to Norway, the 20th century brings enough examples of small Northern and Baltic nations being trampled upon. If might dictates right, and the international position of small states depends solely on Great Powers’ politics and geostrategic situations, why to study the foreign policies of small states at all? Building on that, the starting point of this presentation will be that, while limited and depending on the broader international context, there exists a real capacity of small states to influence the policies of Great Powers through diplomatic action. We aim here at illustrating this point through the study of Harri Holma’s diplomatic carrier. The Finnish ambassador to France from 1927 to 1943, Holma will be used in order to exemplify the possibilities open to a small state from the Baltic Sea Region to influence the policies of a Great Power.
[Show full text]
Lauri Kristian Relanderin Presidenttikausi (1925–1931) Puoluelehdistön Kuvaamana
Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925–1931) puoluelehdistön kuvaamana Peltola Ville Petteri (149621) Suomen historian Pro gradu- tutkielma Joensuun yliopiston historian laitos Maaliskuu 2006 TUTKIMUSTIEDOTE 2.3.2006 Ville Petteri Peltola Joensuun yliopiston historian laitos Suomen historian Pro Gradu- tutkielma: Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925-1931) puoluelehdistön kuvaamana Laajuus 121 sivua Pro Gradu- tutkielma käsittelee presidentti Relanderin presidenttikauden sisäpoliittisia tapah- tumia puoluelehdistön näkökulmasta ja presidentin suhdetta näihin tapahtumiin. Sisäpoliitti- sista tapahtumista on tarkasteluun nostettu yllätykselliset presidentinvaalit vuodelta 1925. Tarkastelussa on myös Väinö Tannerin muodostama hallitus, joka oli Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus sitten Suomen itsenäistymisen. Lisäksi tutkitaan virkamiesten palkkauskysymykseen liittynyttä sisäpoliittista keskustelua ja sen päättymistä eduskunnan hajotukseen presidentin toimesta. Presidenttikauden loppua leimasivat Lapuan liikkeen alku- vaiheet sekä vuoden 1931 presidentinvaalit, joissa Relander istuvana presidenttinä jätettiin puolueensa ehdokasasettelussa syrjään. Tapahtumia tutkitaan poliittisen lehdistön avulla. Tutkittavat lehdet ovat Helsingin Sanomat edistyspuolueen lehtenä, Maakansa maalaisliiton edustajana, Suomen sosialidemokraatti so- sialidemokraattisen puolueen äänitorvena sekä Uusi Suomi, joka edustaa kokoomuksen mieli- piteitä tutkimuksessa.
[Show full text]